Funktionaalinen rahoitus

[Bill Milton Hicks Friedman]

Monilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että valtion rahoitus tulee järjestää aina verotuksen kautta ja on täysin mahdoton ajatus, että valtio voisi rahoittaa menojaan omalla keskuspankkirahalla (kuten Argentiina, Kanada tai Bank of North Dakota).

Raha ja talous blogissa on kuitenkin kiihkottomasti esitetty useassa kirjoituksessa miksi funktionaalinen rahoitus ei ole kommunistista unelmointia, vaan sitä voitaisiin käyttää tilanteessa, jossa rahan niukkuus (johtui se mistä tahansa) estää valtiota saavuttamasta tavoitteitaan. Esimerkiksi finanssikriisin aikana, jolloin pankkien välinen luottamus on kadonnut.

Itsekin olin kauan sitä mieltä, että kun valtion verotulot vähenevät, niin valtion tulee vain vyönkiristyksien kautta sopeuttaa menonsa tuloihin. Luettuan kyseiset kirjoitukset, en ole enää niin varma, sillä nykyäänhän rahan liikkeellelaskuoikeus on luovutettu yksityisille liikepankeille, jotka eivät todellakaan aja valtion etua.

Kestävyysvajeesta funktionaaliseen rahoitukseen

Kestävyysvaje tarjoaakin oivallisen lähtökohdan keskustelulle siitä, millä tavalla yhteinen talousjärjestelmämme tulisi järjestää, jotta yhteiskunnan enemmistön näkemystä vastaavat yhteiskunnalliset tavoitteet voitaisiin toteuttaa. Siirtymällä funktionaaliseen rahoitukseen on mahdollista välttää taloudellinen niukkuus siellä missä sitä ei oikeasti ole ja luoda taloudellista niukkuutta sinne, missä niukkuutta resurssien riittävyydenkin mielessä on.

Funktionaalinen Rahoitus Käytännössä

Funktionaalinen rahoitus ei ole pelkkä etäinen utopia, vaan myös osa joidenkin valtioiden talouspolitiikan perusjärjestelyitä. On toistaiseksi mahdotonta osoittaa varmuudella empiirisesti, että funktionaalinen rahoitus olisi reaalitalouden kannalta parempi järjestely kuin jokin toinen vaihtoehto. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suora keskuspankkirahoitus ei ole ainakaan haitallista valtioiden taloudellisen menestyksen kannalta.

On myös selvää, että ne ongelmat, joita esimerkiksi euroalueen valtiot nyt kohtaavat, eivät olisi Argentiinassa tai Kanadassa mahdollisia. Voidaankin sanoa, että funktionaalinen rahoitus ennen kaikkea laajentaa demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon alaa vähentämällä globaalien luottomarkkinoiden ehdollistamisvaltaa.

Perustulo ja funktionaalinen rahoitus

Koska valtio tai sen valtuuttama keskuspankki laskee liikkeelle yleisesti hyväksyttyä maksuvälinettä, jota kaikki taloudelliset toimijat haluavat pitää – tai paremminkin joutuvat pitämään – hallussaan suoriutuakseen veroista ja muista valtion määräämistä maksuista, ei luottamus valtion valuuttaan katoa keskuspankkivelan kertymisestä huolimatta. Siksi valtio voi taloudellisessa toiminnassaan keskittyä esimerkiksi täystyöllisyyden sekä hintavakauden tavoitteluun säätelemällä aktiivisesti kulutustaan ilman huolta rahoituksen järjestymisestä.

[possu]

Unlike many countries, Guernsey has not delegated money creation to the central bank and has instead issued interest-free money from 1822 to 1836, allegedly stimulating the growth of economy after Napoleon's wars without creating public debt and without increasing taxes.

http://en.wikipedia.org/wiki/Guernsey#Economy

[Bill Milton Hicks Friedman]

Se toimii korkeintaan tilapäisenä hätätoimena.

Onko eurostoliitossa menossa tällainen hätätila, johon tällainen hätätoimi voisi toimia?

[Bill Milton Hicks Friedman]

Se toimii korkeintaan tilapäisenä hätätoimena.

Onko eurostoliitossa menossa tällainen hätätila, johon tällainen hätätoimi voisi toimia?

Ei. Ei ongelmat ratkea devalvoinnilla.

Eli funktionaalinen rahoitus ei voi toimia rahoitusongelmien ratkaisuun missään eikä koskaan?

[jka]

Monilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että valtion rahoitus tulee järjestää aina verotuksen kautta ja on täysin mahdoton ajatus, että valtio voisi rahoittaa menojaan omalla keskuspankkirahalla (kuten Argentiina, Kanada tai Bank of North Dakota).

Tämä on jälleen yksi devalvointikeskustelu monen entisen lisäksi.

Linkeissäsi mainittu funktionaalinen rahoitus on hienompi sana setelien painamiselle. Sitä on kokeiltu useastikin historiassa huonolla menestyksellä. Se toimii korkeintaan tilapäisenä hätätoimena.

Ei olla kokeiltu koskaan historiassa, eikä oltaisi voitukaan kun vasta nyt ollaan päästy taloudessa siihen tilanteeseen, että tuotanto ei ole enää rajoittava tekijä oikeastaan millään talouden sektorilla. Rajoittava tekijä on nykypäivänä kysyntä. Vaikka ihmiset haluaisivat ostaa ensi vuonna kaksi kertaa enemmän kännyköitä kuin tänä vuonna niin ei kännyköiden hinnat nousisi pätkääkään. Kaikkeen kysyntään pystytään nykypäivänä vastamaan tuotannolla jos tarve vaatii. Tämä pätee myös työvoimapainotteisilla palvelualoilla koska rakenteellinen työttömyys on jokaisessa länsimaassa vähintään 7% ja muuttovirta ulkomailta positiivinen. Ainoa poikkeus on energia- ja raaka-aine-painotteinen teollisuus joka on edelleen monella alalla tuotantorajoitteista. Mutta näidenkin teollisuudenalojen osuus länsimaiden BKT:sta on romahtanut viimeisten vuosikymmenien aikana.

Funktionaalisen rahoituksen idea on juuri siinä, että saadaan nostettua kysyntää sinne talouden alueille joilla rajoittava tekijä on kysyntä ja jossa tarjonta ei aiheuta pullonkaulaa.

Aikaisemmat hyperinfaatiot ovat aiheutuneet siitä, että valtio on päinvastoin lisännyt kysyntää juuri sinne talouden alueille, joilla tarjonta oli jo ennestään pullonkaula. Esim. sota-aikana jos setelirahoituksella ostetaan ammustarvikkeita kun metalleista on muutenkin pulaa niin luonnollisesti seurauksena on voimakas metallien hinnan nousu.

Funktionaalisella rahoituksella ei kuitenkaan ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Toki sitäkin voidaan käyttää väärin, mutta sitä voidaan käyttää myös oikein ihan normaalioloissakin eikä pelkästään tilapäisenä hätätoimena.

[Alkuasukas]

Yaaaaaawn. Lopetetaan aluksi se verorahojen polttaminen roviolla ja katsotaan sitten pitääkö vielä jotain korjata.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Yaaaaaawn. Lopetetaan aluksi se verorahojen polttaminen roviolla ja katsotaan sitten pitääkö vielä jotain korjata.

Tarkoitatko, että lopetetaan:
-Maataloustuet
-Kehitysapu + muu ulkomaanapu ml turvapaikkaturismi ja pakolaisten vastaanottaminen
-Harkinnanvaraiset tuet
-Taiteiden ja kulttuurin tukeminen
-Työvoimatoimisto
-Siirretään kaikki valtion virastot kaupunkien keskustojen ulkopuolelle (ei erämaahan)
-Puoluetuet
-Siirrytään sosiaaliturvassa elintasoajattelusta elossapysymisajatteluun
-Erotaan EU:sta ja eurosta
...

Mitä kaikkea tuohon roviolla polttamiseen kuuluu - onko jossain kattava lista?

Entä mitkä ovat nykyisen eurostoliiton rahajärjestelmän kustannukset ja millä mittarilla mitattuna?

[Alkuasukas]

Yaaaaaawn. Lopetetaan aluksi se verorahojen polttaminen roviolla ja katsotaan sitten pitääkö vielä jotain korjata.

Tarkoitatko, että lopetetaan:
-Maataloustuet
-Kehitysapu + muu ulkomaanapu ml turvapaikkaturismi ja pakolaisten vastaanottaminen
-Harkinnanvaraiset tuet
-Taiteiden ja kulttuurin tukeminen
-Työvoimatoimisto
-Siirretään kaikki valtion virastot kaupunkien keskustojen ulkopuolelle (ei erämaahan)
-Puoluetuet
-Siirrytään sosiaaliturvassa elintasoajattelusta elossapysymisajatteluun
-Erotaan EU:sta ja eurosta
...

Mitä kaikkea tuohon roviolla polttamiseen kuuluu - onko jossain kattava lista?

Aika hyvä lista tuokin, joskin eu:sta en vielä eroaisi. Vahteralla on hyviä listoja. Pöhöttynyt hallinto, sosiaali-ja terveydenhuoltosektori, kaksikielisyys jne.

Paskaako sitä uusia rahoitusmalleja keksimään jos nekin rahat tuhlattaisiin.

[Kimmo Pirkkala]

Vaikka ihmiset haluaisivat ostaa ensi vuonna kaksi kertaa enemmän kännyköitä kuin tänä vuonna niin ei kännyköiden hinnat nousisi pätkääkään. Kaikkeen kysyntään pystytään nykypäivänä vastamaan tuotannolla jos tarve vaatii.

Eikä pystytä. Nokian uusi Lumia 920 loppui syksyllä kesken niin Kiinassa, USAssa kuin Saksassakin.

Myös muita esimerkkejä niin tuotteiden loppumisesta kuin sitä seuranneista hinnankorotuksista löytyy. Markkinoiden lainalaisuudet eivät ole muuttuneet mihinkään. Toki kaikkeen kysyntään näennäisesti on vastattu, jahka hinta on taas löytänyt sen tasapainotilan joka kysynnästä ja tarjonnasta syntyy.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Paskaako sitä uusia rahoitusmalleja keksimään jos nekin rahat tuhlattaisiin.

Ainakin valtio voisi jättää veronmaksajat osittain rauhaan, jos rahaa saisi muualtakin. Miksi turhaan korottaa veroja ja karkoittaa äänestäjiä kun voi luvata kaikille kaikkea ja rahoittaa lupaukset suoraan keskuspankista uunituoreella rahalla?

Kreikan velkaongelma olisi ratkaistu kun EKP jakaisi tarvittavan määrän käteistä suoraan Kreikan velkojille. Tasa-arvon nimissä saman summan sitten voisi jakaa kaikille muille euromaiden velkojille ja jos jotain jää yli, niin ne rahat voitaisiin sitten polttaa roviolla. Velkaongelma ratkaistu.

[Alkuasukas]

Paskaako sitä uusia rahoitusmalleja keksimään jos nekin rahat tuhlattaisiin.

Ainakin valtio voisi jättää veronmaksajat osittain rauhaan, jos rahaa saisi muualtakin. Miksi turhaan korottaa veroja ja karkoittaa äänestäjiä kun voi luvata kaikille kaikkea ja rahoittaa lupaukset suoraan keskuspankista uunituoreella rahalla?

Kreikan velkaongelma olisi ratkaistu kun EKP jakaisi tarvittavan määrän käteistä suoraan Kreikan velkojille. Tasa-arvon nimissä saman summan sitten voisi jakaa kaikille muille euromaiden velkojille ja jos jotain jää yli, niin ne rahat voitaisiin sitten polttaa roviolla. Velkaongelma ratkaistu.

Hommahan toimii hyvin esim Zimbabwessa; siellä painokone jyllää ja kansa on miljardöörejä.

[Kimmo Pirkkala]

Kreikan velkaongelma olisi ratkaistu kun EKP jakaisi tarvittavan määrän käteistä suoraan Kreikan velkojille. Tasa-arvon nimissä saman summan sitten voisi jakaa kaikille muille euromaiden velkojille ja jos jotain jää yli, niin ne rahat voitaisiin sitten polttaa roviolla. Velkaongelma ratkaistu.

Jonka jälkeen Kreikka ja kaikki muutkin euromaat ovat entistä vähemmän innostuneita julkistalouden tasapainottamisesta, minkä seurauksena EKP jatkaa käteisen rahan jakamista velkojille loputtomiin.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Hommahan toimii hyvin esim Zimbabwessa; siellä painokone jyllää ja kansa on miljardöörejä.

Zimbabwessa homma taisi kyllä kaatua omistusoikeuden kunnioituksenpuutteeseen ja sitä seuranneeseen aivovuotoon. Mutta totta toki sillä on merkitystä kenen käsissä se painokonekin on.

Rahoitusongelmien ratkaisemiseen voidaan kuitenkin veronkorotusten ja julkien kulutuksen leikkausten lisäksi käyttää funktionaalista rahoitusta. Tämä ei tietenkään poissulje sitä, että samaan aikaan lopetetaan rahojen polttaminen roviolla. Rahanpuute ei kuitenkaan voi koskaan olla suvereenille valtiolle este hankkeiden toteuttamiseksi.

Kreikan velkaongelma olisi ratkaistu kun EKP jakaisi tarvittavan määrän käteistä suoraan Kreikan velkojille. Tasa-arvon nimissä saman summan sitten voisi jakaa kaikille muille euromaiden velkojille ja jos jotain jää yli, niin ne rahat voitaisiin sitten polttaa roviolla. Velkaongelma ratkaistu.

Jonka jälkeen Kreikka ja kaikki muutkin euromaat ovat entistä vähemmän innostuneita julkistalouden tasapainottamisesta, minkä seurauksena EKP jatkaa käteisen rahan jakamista velkojille loputtomiin.

Kyllä kyllä. Parempi pitää rahanluontioikeus yksityisomistuksessa olevien pankkien hallussa. Ne sentään osaavat investointisuunnitelmien kannattavuuden ja riskien arvioinnin.

[jka]

Vaikka ihmiset haluaisivat ostaa ensi vuonna kaksi kertaa enemmän kännyköitä kuin tänä vuonna niin ei kännyköiden hinnat nousisi pätkääkään. Kaikkeen kysyntään pystytään nykypäivänä vastamaan tuotannolla jos tarve vaatii.

Eikä pystytä. Nokian uusi Lumia 920 loppui syksyllä kesken niin Kiinassa, USAssa kuin Saksassakin.

Myös muita esimerkkejä niin tuotteiden loppumisesta kuin sitä seuranneista hinnankorotuksista löytyy. Markkinoiden lainalaisuudet eivät ole muuttuneet mihinkään. Toki kaikkeen kysyntään näennäisesti on vastattu, jahka hinta on taas löytänyt sen tasapainotilan joka kysynnästä ja tarjonnasta syntyy.

Kerro nyt edes yksi esimerkki, että jonkun tuotteen hinta on noussut sen takia, että kysyntä on ylittänyt tarjonnan pitkäaikaisesti? Sanotaan nyt vaikka edes vuoden aikajänteellä.

Suurimmaksi osaksi nykyaikana tuotteen hinta laskee jos sen kysyntä kasvaa. Tämä pätee nimenomaan uusiin tuotteisiin. Jos uuden tuotteen kysyntä ylittää lanseerauksessa etukäteisarviot niin tämä ei todellakaan ole mikään esimerkki päinvastaisesta. Jos lumian kysyntä kasvaa koko ensi vuoden niin lyödäänkö vetoa, että sen hinta silti laskee?

[Kimmo Pirkkala]

Kerro nyt edes yksi esimerkki, että jonkun tuotteen hinta on noussut sen takia, että kysyntä on ylittänyt tarjonnan pitkäaikaisesti? Sanotaan nyt vaikka edes vuoden aikajänteellä.

Meijerivoi.

[Alkuasukas]

Kerro nyt edes yksi esimerkki, että jonkun tuotteen hinta on noussut sen takia, että kysyntä on ylittänyt tarjonnan pitkäaikaisesti? Sanotaan nyt vaikka edes vuoden aikajänteellä.

Meijerivoi.

Kulta.

[Kimmo Pirkkala]

Kyllä kyllä. Parempi pitää rahanluontioikeus yksityisomistuksessa olevien pankkien hallussa. Ne sentään osaavat investointisuunnitelmien kannattavuuden ja riskien arvioinnin.

Mutta eikö liikepankkien rahanluonti ja keskuspankkien rahanluonti eroa juuri siinä, että liikepankit luovat rahaa luottoekspansiolla, mutta luoton takaisinmaksun myötä myös hävittävät rahaa? Keskuspankkirahaa ei kai tässä systeemissä ole aikomustakaan kerätä takaisin? Eli inflaatioriski on aivan erilainen.

Yksi huomionarvoinen seikka, joka rahan määrän lisäämisessä ja inflaatiossa on myös huomioitava (ja joka useimmiten unohtuu) on se, että rahan luonti on syy inflaatioon ja seurausta siitä. Tällöin inflaatiota syntyy vasta kun lisää rahaa tulee kiertoon ja sen vuoksi eniten hyötyä rahan luonnista saavat ne, jotka ensimmäisenä pääsevät käyttämään vasta luotua rahaa, sillä inflaatio tulee vasta tämän käytön seurauksena. Eli voittajat ovat ensimmäisiä uuden rahan käyttäjiä ja häviäjiä, ne jotka saavat sitä vasta inflaation jo laukatessa.

Yllä olevalla seikalla on merkitystä kun pohditaan, ketkä ovat ensimmäisiä vastaluodun rahan käyttäjiä keskuspankin lisätessä rahan määrää. Silloin hyötyjä on valtio ja häviäjiä yksittäiset kuluttajat, joille keskuspankki ei lainaa (tai anna) rahaa. Liikepankkien luottoekspansiossa taas hyötyjiä ovat liikepankista rahaa lainaavat yksityiset kuluttajat (mikäli tässä jälkimmäisessä tilanteessa edes inflaatiota syntyy).

[jka]

Kerro nyt edes yksi esimerkki, että jonkun tuotteen hinta on noussut sen takia, että kysyntä on ylittänyt tarjonnan pitkäaikaisesti? Sanotaan nyt vaikka edes vuoden aikajänteellä.

Meijerivoi.

Nyt puhutaan raaka-aineinteensiivisestä tuotteesta. Niinkuin edellä sanoin energia- ja raaka-aineintensiiviset tuotteet ovat ainoa poikkeus. Keksi jotain muuta.

Esimerkiksi elintarvikkeet eivät ole edes mitenkään oleellinen asia funktionaalisen rahoituksen kannalta. Vaikka raha jaettaisiin helikopterista suoraan kansalaisille niin kukaan ei ostaisi enempää voita tai maitoa kuin nyt. Tuskin juurikaan elintarvikkeitakaan konaisuudessaan. Ainoastaan laadukkaampien elintarvikkeiden kysyntä saattaisi kasvaa, jolloin tuotannon olisi pakko sopeutua tähän. Asia oli ihan toinen nakkisotien aikaan kun oli oikeasti pulaa myös elintarvikkeista.

[jka]

Kerro nyt edes yksi esimerkki, että jonkun tuotteen hinta on noussut sen takia, että kysyntä on ylittänyt tarjonnan pitkäaikaisesti? Sanotaan nyt vaikka edes vuoden aikajänteellä.

Meijerivoi.

Kulta.

Raaka-aine.

[Kimmo Pirkkala]

Kerro nyt edes yksi esimerkki, että jonkun tuotteen hinta on noussut sen takia, että kysyntä on ylittänyt tarjonnan pitkäaikaisesti? Sanotaan nyt vaikka edes vuoden aikajänteellä.

Meijerivoi.

Kulta.

Kulta ei tietysti ole tuote. Mutta sellaista materiaalista tuotetta ei tietysti olekaan, joka ei tarvitsisi mitään raaka-aineita valmistuakseen.

"Vuoden aikajänteellä" on siinä mielessä omituinen vaade esimerkille, että kyllähän tehokkailla markkinoilla hinta korjautuu reilusti alle vuodessa sille tasolle, että hinta ja kysyntä ovat taas tasapainossa. Bensa on tuote, joka hakee hyvin tehokkaasti sitä tasapainoa koko ajan, ja sen kysyntä on ollut nousussa varmaan yli sata vuotta ja niin on ollut hintakin.

[jka]

Mutta eikö liikepankkien rahanluonti ja keskuspankkien rahanluonti eroa juuri siinä, että liikepankit luovat rahaa luottoekspansiolla, mutta luoton takaisinmaksun myötä myös hävittävät rahaa? Keskuspankkirahaa ei kai tässä systeemissä ole aikomustakaan kerätä takaisin? Eli inflaatioriski on aivan erilainen.

Voi keskuspankki tässäkin säädellä ihan samoin liikkeellä olevan rahan määrää. Ei keskuspankilla tälläkään hetkellä ole mitään muuta keinoa kuin ohjauskorko. Silloin kun se lainaa suoraan valtiolle sillä on ihan sama arsenaali. Ei yhtään enempää, eikä vähempää. Kyllä ne on ihan samoja lainoja, joilla on korko ja takaisinmaksuaika jos lainataan suoraan valtiolle kuin liikepankeillekin.

[Kimmo Pirkkala]

Mutta eikö liikepankkien rahanluonti ja keskuspankkien rahanluonti eroa juuri siinä, että liikepankit luovat rahaa luottoekspansiolla, mutta luoton takaisinmaksun myötä myös hävittävät rahaa? Keskuspankkirahaa ei kai tässä systeemissä ole aikomustakaan kerätä takaisin? Eli inflaatioriski on aivan erilainen.

Voi keskuspankki tässäkin säädellä ihan samoin liikkeellä olevan rahan määrää.

Eihän voi. Jos keskuspankki velvoitetaan maksamaan kaikki valtion velat, loppui keskuspankin säätely siihen ja rahan määrää alkoi säädellä julkistalouden epätasapainon suuruus.

Ideahan tässä on käsittääkseni se, että funktionaalista rahaa ei maksettaisi koskaan keskuspankille takaisin, vai olenko väärässä? Jos olen väärässä, niin eihän tämä käytännössä muuta mitään muuta kuin sen, että valtion velankorot vain tippuvat, mutta ihan yhtä lailla julkistalous pitää pitkässä juoksussa laittaa tasapainoon. Sitähän tällä funktionaalisen rahan idealla nimenomaan halutaan välttää.

[jka]

Kerro nyt edes yksi esimerkki, että jonkun tuotteen hinta on noussut sen takia, että kysyntä on ylittänyt tarjonnan pitkäaikaisesti? Sanotaan nyt vaikka edes vuoden aikajänteellä.

Meijerivoi.

Kulta.

Kulta ei tietysti ole tuote. Mutta sellaista materiaalista tuotetta ei tietysti olekaan, joka ei tarvitsisi mitään raaka-aineita valmistuakseen.

"Vuoden aikajänteellä" on siinä mielessä omituinen vaade esimerkille, että kyllähän tehokkailla markkinoilla hinta korjautuu reilusti alle vuodessa sille tasolle, että hinta ja kysyntä ovat taas tasapainossa.

Niin, mutta sinun väitteesi oli, että nimenomaan hinta on se korjaava tekijä, joka rajoittaa lopulta kysyntää. Edes öljyn hinta ei ole rajoittanut oleellisesti kysyntää ja jopa senkin tuotanto on raakaa-aineen rajallisuudesta huolimatta nimenomaan lopulta pysynyt kysynnän perässä jos aikajänne on vähintään vuosi. Öljy lienee niitä pahimpia mahdollisia esimerkkejä ja edes öljyn kohdalla tuo sinun skenaariosi ei ole toteutunut.

[Kimmo Pirkkala]

Yksi huolestuttava seikka on myös se, että funktionaalinen raha mahdollistaa julkistalouden paisumisen loputtomiin. Mikään ei enää estä sen kasvua.

Toimiiko talouden ikiliikkuja?

[Bill Milton Hicks Friedman]

Kyllä kyllä. Parempi pitää rahanluontioikeus yksityisomistuksessa olevien pankkien hallussa. Ne sentään osaavat investointisuunnitelmien kannattavuuden ja riskien arvioinnin.

Mutta eikö liikepankkien rahanluonti ja keskuspankkien rahanluonti eroa juuri siinä, että liikepankit luovat rahaa luottoekspansiolla, mutta luoton takaisinmaksun myötä myös hävittävät rahaa? Keskuspankkirahaa ei kai tässä systeemissä ole aikomustakaan kerätä takaisin? Eli inflaatioriski on aivan erilainen.

Eikö valtio voi velkaantua keskuspankille ja kerätä veroina kiertoon laittamansa rahan sekä maksaa velkansa, jolloin raha häviää kierrosta. Tietenkin jos halutaan, että rahaa jää enemmän kiertoon kuin on laitettu liikkeelle, niin valtio voi jättää velkansa maksamatta keskuspankille. Eikö kolikot ja setelit ole juuri tällaista rahaa?

Jos rahaa on liikaa kierrossa, niin kerätään rahaa veroina ja poltetaan se sillä alkuasukkaan mainitsemalla roviolla.

Yksi huomionarvoinen seikka, joka rahan määrän lisäämisessä ja inflaatiossa on myös huomioitava (ja joka useimmiten unohtuu) on se, että rahan luonti on syy inflaatioon ja seurausta siitä. Tällöin inflaatiota syntyy vasta kun lisää rahaa tulee kiertoon ja sen vuoksi eniten hyötyä rahan luonnista saavat ne, jotka ensimmäisenä pääsevät käyttämään vasta luotua rahaa, sillä inflaatio tulee vasta tämän käytön seurauksena. Eli voittajat ovat ensimmäisiä uuden rahan käyttäjiä ja häviäjiä, ne jotka saavat sitä vasta inflaation jo laukatessa.

Yllä olevalla seikalla on merkitystä kun pohditaan, ketkä ovat ensimmäisiä vastaluodun rahan käyttäjiä keskuspankin lisätessä rahan määrää. Silloin hyötyjä on valtio ja häviäjiä yksittäiset kuluttajat, joille keskuspankki ei lainaa (tai anna) rahaa. Liikepankkien luottoekspansiossa taas hyötyjiä ovat liikepankista rahaa lainaavat yksityiset kuluttajat (mikäli tässä jälkimmäisessä tilanteessa edes inflaatiota syntyy).

Olen aina miettinyt tuota hyöty vs kustannus suhdetta ja tullut siihen tulokseen, että etenkin rikkaiden kannattaisi omistaa muutama pankki tai vaikka koko liikepankkikartelli ja lainailla sieltä rahaa omiin perustarpeisiinsa. Tämän lisäksi rikkaiden kannattaisi lainata valtioille rahaa korkoa vastaan, jolloin valtion veronmaksajat osallistuisivat rikkaiden varallisuuden kasvattamiseen.

Jos ylläoleva pitää paikkansa, mutta sanan "rikkaiden" tilalle vaihtaa sanan "veronmaksaja", niin yhtäkkiä koko virke muuttuu ällöttäväksi kommunismipropagandaksi. Onko mahdotonta, että rahanluontia harjoittavat sekä veronmaksajien omistama keskuspankki että yksityiset liikepankit?

[jka]

Ideahan tässä on käsittääkseni se, että funktionaalista rahaa ei maksettaisi koskaan keskuspankille takaisin, vai olenko väärässä? Jos olen väärässä, niin eihän tämä käytännössä muuta mitään muuta kuin sen, että valtion velankorot vain tippuvat, mutta ihan yhtä lailla julkistalous pitää pitkässä juoksussa laittaa tasapainoon. Sitähän tällä funktionaalisen rahan idealla nimenomaan halutaan välttää.

Olet väärässä.

Esim. Kanadan keskuspankki ostaa automaattisesti 15% kaikista valtion velkakirjoista. Eikä noita velkoja saman tien nollata keskuspankin taseessa.

Toki valtio voi ottaa aina uutta velkaa kun vanhat erääntyvät, mutta kyllä se on edelleen keskuspankin määrättävissä uudenkin velan korko. Valtion velkahan pitkässä juoksussa keskimäärin ei ole koskaan vähentynyt muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Eli valtion velkoja ei absoluuttisesti olla tähänkään asti maksettu pois. Olellista on, että valtio pystyy verotuloilla maksamaan korot. Oikeastaan ihan niinkuin tälläkin hetkellä.

Tietysti tätäkin voidaan käyttää väärin. Mutta ei tässä alunperin ole tarkoitus todellakaan mitään avointa piikkiä valtiolle avata. Hommahan käytännössä todellakin toimisi kuten nytkin. Ainoa ero on, että liikepankit jäävät välistä pois valtion rahoituskanavana ja se, että valtio voi saada lainaa riippumatta markkinatilanteesta ja sen luottoluokituksesta. Ainoastaan keskuspankki päättää mikä olisi sopiva korko suhteessa markkinatilanteeseen.

Aivan samoin kuin tälläkin hetkellä Kreikan kanssa. Kreikka saa lainaa reilusti alle sen mitä yksikään liiketaloudellisten perustein pystyisi antamaan. Mutta kansantaloudellisten perusteiden mukaan tuo alhainen korko voi hyvinkin olla perusteltu eri markkinatilanteissa. Ainoa, joka voi tämän taata on EKP tälläkin hetkellä.

Itseasiassa kaikki länsimaat käyttävät jo fuktionaalista rahoitusta mutta se on vain verhoiltu epämääräiseen savuverhoon. Niin, Japanin, USA:n kuin EU-valtioidenkin budjetista suuri osa tule keskuspankista jo nyt. Ei tuo tässä suhteessa ole kuin asian virallistamista, jolloin myös valvonta olisi helpompaa kuin nyt. Tällä hetkellä valtiot suhmuroivat keskuspakkien ja liikepankkien kanssa kabineteissa ja kukaan ei tiedä mitä oikeasti tapahtuu.

[jka]

Ei se pelkästään siitä johdu. Jos dumppaat seteleitä markkinoille niin seteleitä on enemmän tarjolla kaikille. On täysin selvä, että niiden arvo laskee jos niitä on yleisesti saatavilla ihan riippumatta sitä mitä niillä ostetaan.

Ei tuossa ole mistään setelien dumppaamisesta kyse. Rahaa ei ylipäätään voi nykyjärjestelmässä luoda tarjontaa kasvattamalla. Pankista saa jo tälläkin hetkellä lainaa 1% korolla marginaaleineen. Reilusti alle inflaation mutta rahamäärä ei silti kasva.

Tässähän on tarkoitus nimenomaan poistaa tätä ongelmaa, joka tälläkin hetkellä näkyy, että rahaa ei synny kun sille ei ole kysyntää. Jos yksityiselle sektorille ei synny taloudellista aktiviteettia ja siten kysyntää rahalle niin sitten on ihan hyvä, että sitä löytyy edes julkiselta sektorilta. Vaikka kysyntä kasvaisi julkisella sektorilla niin siinäkin tapauksessa tässä mallissa rahaa syntyy vain ja ainoastaan sen verran kuin on kysyntää. Jos kysyntää vastaan löytyy saman verran tarjontaa niin eihän tässä silloin ole mistään setelien dumppaamisesta kyse. Talouden aktiivisuus kasvaa samassa suhteessa rahan lisääntymisen kanssa niin hommahan on silloin juuri niinkuin pitääkin ja nimenomaan korjaa tällähetkellä selvästi havaittavia ongelmia.

Ainoa selkeä ongelma tuossa on, että kuka määrittelee mihin talouden toimintaan keskuspankkirahaa käytetään. Tottakai jos sitä käytetään huuhaaseen niin homma lähtee käsistä. Mutta jos sitä käytetään järkevästi niin ei silloin ole kyse mistään setelien dumppaamisesta.

[Kimmo Pirkkala]

Niin, mutta sinun väitteesi oli, että nimenomaan hinta on se korjaava tekijä, joka rajoittaa lopulta kysyntää.

Kuten onkin. Jos tuotteen hinta nousee, sitä menee vähemmän kaupaksi. Pätee kaikkiin tuotteisiin...

Edes öljyn hinta ei ole rajoittanut oleellisesti kysyntää ja jopa senkin tuotanto on raakaa-aineen rajallisuudesta huolimatta nimenomaan lopulta pysynyt kysynnän perässä

...myös öljyyn. Tuotanto on pysynyt kysynnän perässä, koska hinta on noussut ja vähentänyt kysyntää. Öljyn kysyntä ei ole rajatonta ja hinta on se mekanismi, joka sitä rajoittaa. Bensan kysyntä syntyy bensankuluttajien ostopäätöksistä ja siihen ostopäätökseen raaka-aineen rajallisuus vaikuttaa hintaa nostamalla, mutta kun mietit jonkin hyödykkeen ostamista, et ajattele sitä, kuinka paljon tätä nyt kyetään tuottamaan, vaan mietit sitä, onko sinulla kyseiseen hyödykkeeseen varaa ja kuinka suureen määrään.

Huomaa siis, että olennaista on, että raaka-aineen rajallisuus vaikuttaa tarjonnan vähenemiseen, josta seuraa hinnan nousu ja se hinnan nousu vaikuttaa ostopäätöksiin elikkäs kysyntään. Raaka-aineen rajallisuus ei suoranaisesti vaikuta kenenkään ostopäätöksiin markkinataloudellisesta näkökulmasta (muista tiedostavuusnäkökulmista se voi vaikuttaakin, varsinkin fossiilisissa polttoaineissa).

jos aikajänne on vähintään vuosi. Öljy lienee niitä pahimpia mahdollisia esimerkkejä ja edes öljyn kohdalla tuo sinun skenaariosi ei ole toteutunut.

Tuo aikajänne ei nyt liity tähän asiaan millään tavoin ja en tiedä mitä skenariota sinä tarkoitat öljyn kohdalla. Öljyn hinta on noussut tarjonnan vähetessä (raaka-aineen rajallisuus) ja hinnan nousu on hillinnyt kysyntää. Se skenario on toteutunut, ei vain vuoden, vaan vuosikymmeniä.

Jos ei nyt viitsittäisi ruveta väittämään, että markkinatalouden lainalaisuudet kysynnän, tarjonnan ja hinnanmuodostuksen suhteen ovat muuttuneet. Sinulla on aivan toivoton todistustaakka siinä ja tiedät kyllä itsekin, että metsään menee.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Aloittaja väläytti, että valtion ei tarvitsisi kerätä veroja lainkaan vaan rahoittaa toimintansa seteleitä painamalla, funktionaalisela rahoituksella.
Jos seteleitä työnnetään markkinoille jatkuvalla syötöllä kymmenien miljardien edestä vuodessa, on täysin selvä, että ne menettävät arvonsa. Tätähän on jo kokeiltu useasti historiassa huonoin tuloksin.

Eihän funktionaalinen rahoitus poissulje verotuksen mahdollisuutta. Teoriassa on toki mahdollista, että valtio rahottaisi toimintansa pelkästään painamalla rahaa, mutta käytännössä ei. Missä väitän, että verotusta ei tulisi harrastaa lainkaan?

[jka]

Onnistuit kyllä ilmaisemaan asiasi todella sekavasti ja ilmeisesti puhut jostain ihan muusta kun aloittaja.

Aloittaja väläytti, että valtion ei tarvitsisi kerätä veroja lainkaan vaan rahoittaa toimintansa seteleitä painamalla, funktionaalisela rahoituksella.
Jos seteleitä työnnetään markkinoille jatkuvalla syötöllä kymmenien miljardien edestä vuodessa, on täysin selvä, että ne menettävät arvonsa. Tätähän on jo kokeiltu useasti historiassa huonoin tuloksin.

No aloitus oli lähinnä kasa linkkejä, joissa itse asiaa pohdiskellaan. Itse en ainakaan tässä yhteydessä puhu siitä, että koko valtion budjetti otetaan keskuspankista.

Tottakai jos sitä käytetään huuhaaseen niin homma lähtee käsistä. Mutta jos sitä käytetään järkevästi niin ei silloin ole kyse mistään setelien dumppaamisesta.

Mikä on järkevyyden määritelmä?

Yksi määritelmä noissa aloittajan artikkeleissakin on se, että koko talouden maksimaalinen tuotantopotentiaali olisi käytössä kaikissa taloussyklin vaiheissa. Ainakin nykyisessä järjestelmässä alkaa olla ilmiselvää se, että talous ei pyöri tehokkaimmalla mahdollisella tavalla edes nousukaudella puhumattakaan tässä "japanin taudissa" joka on nyt jäänyt melkein kaikille länsimaille päälle.

Jos sille, että tuotantopotentiaali ei ole käytössä on missään määrin syynä se, että jossain talouden alueella on pulaa rahasta niin asiahan on täysin järjetön. Raha on ihmisen oma keksintö, eikä siitä voi edes teoriassa olla koskaan pulaa.

Järkevät projektit, joihin funktionaalista rahaa pitäisi käyttää on siis sellaisia jotka johtaa siihen, että talous pyörisi kokonaisuutena lähempänä sen täyttä potentiaalia. Tuolla talouden tuotantopotentiaalilla pitäisi taas lopulta parantaa nimenomaan ihmisten hyvinvointia kokonaisuutena. Ei pelkästään jonkun eliitin tai rikkaiden hyvinvointia. Mitään muuta tarkoitusta taloudella ei juurikaan lopulta ole.