Funktionaalinen rahoitus

[Bill Milton Hicks Friedman]

Eihän funktionaalinen rahoitus poissulje verotuksen mahdollisuutta.

Ei se sulje pois verotusta mutta sillä ei ole mitään periatteelista merkitystä asiaan. Verotus muuttaa vaan velkaantumisen aikajännettä.
Tämä funktionaalinen rahoitushan (setelipainatus) on tapa rahoittaa se osa, joka jää veroilla kattamatta. Tämä osa voi olla mitä tahansa 0-100% välillä. Vaikka siis verotetaan, niin funktionaalinen rahoitus tarkoittaa silti loputtomasti kasvavaa velkavuorta (ellei keskuspankki anna rahat vastikkeetta) ja rahan määrän kasvua.

Mihin lähteisiin nyt viittaat?

Ei ainakaan noissa raha- ja talous blogin teksteissä tuollaista väitetä. Päinvastoin:

Siirtymällä funktionaaliseen rahoitukseen on mahdollista välttää taloudellinen niukkuus siellä missä sitä ei oikeasti ole ja luoda taloudellista niukkuutta sinne, missä niukkuutta resurssien riittävyydenkin mielessä on.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Vaikka siis verotetaan, niin funktionaalinen rahoitus tarkoittaa silti loputtomasti kasvavaa velkavuorta (ellei keskuspankki anna rahat vastikkeetta) ja rahan määrän kasvua.

Mihin lähteisiin nyt viittaat?

Sinun lähteisiisi. Niissähän luki selvästi, että keskuspanki toimittaa rahaa valtiolle. Tämän voi tehdä joko velaksi tai lahjoittamalla.

Rahamäärä siis kasvaa vain siinä tapauksessa, että ei tehdä koskaan ylijäämäisiä budjetteja ja makseta keskuspankkivelkaa pois. Kierrossa oleva rahamäärä ei siis kasva automaattisesti ja hallitsemattomasti. Lisäksi ei ole selvää, että johtaako inflaatio aina maailmanloppuun vai ei.

Esim Argentiina vs Kanada.

Argentiinan talouspolitiikka on ollut myös sosiaalipoliittisesti menestyksekästä. Vielä vuonna 2002 45 prosenttia Argentiinan väestöstä katsottiin elävän köyhyydessä. Vuonna 2009 köyhyysrajan alapuolella eli enää 11 prosenttia kansasta.

Suurimmat taloudelliset ongelmat liittyvät Argentiinassa noin 20 prosentin tasolla laukkaavaan inflaatioon. Inflaatio on pysytellyt Argentiinassa kuitenkin jo pitkään korkealla eikä sillä selvästikään ole ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia reaalitalouteen. Toisaalta inflaatio ei myöskään näytä olevan funktionaalisen rahoituksen periaatteita noudattaviin järjestelyihin väistämättä liittyvä ongelma, sillä Kanadassa inflaatio on pysytellyt 1–3 prosentin tuntumassa.

[Bill Milton Hicks Friedman]

No silloinhan me puhutaan ihan normaalista valtion lainanotosta, jota voi myös tehdä ilman keskuspankkia. Turha kikkailla näillä hienoilla "funktionaalinen rahoitus" sanoilla.

Hehheh. Jaa että ilman keskuspankkia.

..pankkien välinen maksuliikenne edellyttää aina keskuspankkirahan liikkumista....valtion kulutuksen perustaminen "verotulojen" varaan on käytännössä aina mahdotonta. Kyse on siitä yksinkertaisesta seikasta, että talletukset ovat vain luodun velan vastinpareja. Tämä tarkoittaa sitä, että pankkitalletus on pelkkä kirjanpitomerkintä, jonka siirtäminen toiseen pankkiin on mahdotonta ilman sen vastinparin – eli luodun velan – siirtämistä. Koska yksityisten toimijoiden velkapapereita ei kuitenkaan haluta käyttää maksuliikenteen selvittämisessä, on valtio luonut oman varallisuusmuodon: keskuspankkirahan.

Keskuspankkiraha on kuitenkin julkisen instituution – keskuspankin – luoma maksuväline. Sen vuoksi julkinen valta ei voi lopulta hankkia keskuspankkirahaa muualta kuin itseltään. Toisin sanoen keskuspankki rahoittaa aina valtion kulutuksen – on tämä sitten mielestämme kuinka ikävää tahansa.

Liikepankit siis välittävät keskuspankkirahaa valtioille ja vetävät tästä prosessista provikan välistä. Eroaa merkittävästi funktionaalisesta rahoituksesta, jossa liikepankkeja ei välissä ole.

[jka]

...myös öljyyn. Tuotanto on pysynyt kysynnän perässä, koska hinta on noussut ja vähentänyt kysyntää.

Ei pidä paikkaansa ja tämän näet helposti tilastoista. Maailman öljyn kysyntä seuraa tasan tarkkaan maailman BKT:n kehitystä, ei edelleenkään todellakaan öljyn hintaa. Öljyn tuotanto ei kaikesta "peak-oil"-hypetyksetä huolimatta ole minkäänlainen rajoite öljyn kulutukselle edelleenkään.

2000-luvulla öljyn hinta on ollut 20-150 dollaria. Näinkään suurella hinnnan muutoksella ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta öljyn kokonaiskysyntään. Ainoa vuosi 1980 jälkeen jolloin öljyn kysyntä on laskenut oli 2008, joka oli myös ainoa vuosi tällä ajanjaksolla kuin maailman BKT laski. Kaikkina muina vuosina öljyn kysyntä on kasvanut tasan yhtä paljon joka vuosi vaikka öljyn hinta olisi ollut mitä tahansa ja myös tuotanto on pysynyt hyvin perässä niin 20 kuin 150 dollarin tynnyrihinnoillakin.

[jka]

Järkevät projektit, joihin funktionaalista rahaa pitäisi käyttää on siis sellaisia jotka johtaa siihen, että talous pyörisi kokonaisuutena lähempänä sen täyttä potentiaalia.

En oikein ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua.

Tarkoitatko, että rahaa pitäisi työntää kaikkien kouraan niin paljon, että he voivat ostaa sata kännykkää vuodessa, joka esim. olisi tehtaiden tuotantopotentiaali?

No en tietenkään. Niin kuin sanoin jo edellä niin suurimman osan hyödykkeiden tuotantopotentiaali on nykyään lähes ääretön, eikä käytännössä aseta minkäänlaista rajoitetta kysynnän kasvulle. Ei tuolla ole asian kanssa mitään tekemistä. Ei tietenkään kysyntää tarvitse enää kasvattaa siellä missä sitä jo on, kuten kännykkäkaupassa.

Kysyntää pitää kasvattaa siellä missä sitä ei kulloinkin ole nimenomaan rahanpuutteen vuoksi, mutta jossa olisi kuitenkin kysyntää ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi ja toisaalta käyttämätöntä tarjontapotentiaalia. Esimerkkinä vaikka vanhusten hoito suurten ikäluokkien saattamiseksi kunniallisesti hautaan. Koulutus on käytännössä myös aina sellainen kohde, josta tinkiminen rahanpuutteeseen vedoten on täyttä idotismia.

[Kimmo Pirkkala]

...myös öljyyn. Tuotanto on pysynyt kysynnän perässä, koska hinta on noussut ja vähentänyt kysyntää.

Ei pidä paikkaansa ja tämän näet helposti tilastoista. Maailman öljyn kysyntä seuraa tasan tarkkaan maailman BKT:n kehitystä, ei edelleenkään todellakaan öljyn hintaa.

Ei sitä näe tilastoista, sillä meiltä puuttuu vaihtoehtotodellisuus. Emme voi tietää mikä olisi ollut öljyn kysyntä jonain historian hetkenä, jos öljyn hinta tai bkt olisikin ollut ylemmällä tai alemmalla tasolla.

Tästä huolimatta haluaisin nähdä miten "todistat" asian tilastoilla. Öljyn kulutus ei nimittäin ole noussut läheskään yhtä jyrkästi kuin maailman bkt. Miksi? Siksi kun hinta hillitsee kysyntää.

Öljyn tuotanto ei kaikesta "peak-oil"-hypetyksetä huolimatta ole minkäänlainen rajoite öljyn kulutukselle edelleenkään.

Tämä nyt on niin valtava väärinkäsitys, että en tiedä miten päin tässä olisi. Tietenkin öljyn tuotanto on sataprosenttinen rajoite öljyn kulutukselle, sillä öljyä ei kuluteta yhtään tippaa enempää kuin sitä tuotetaan. Hävikin vuoksi öljyn kulutus on aina jopa jonkin verran pienempi kuin öljyn tuotanto.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Mielestäni järjellinen raja julkisille palveluille tulee aika äkkiä vastaan emmekä Suomessa ole kovin kaukana siitä ellei lakisäädetä kenotekoisia tarpeita tyyliin ministeri Guzeninan hoitajien minimiäärät jne. Mitä silloin saavutetan rahanmäärää kasvattamalla ja funktionaalisella rahoitksella muuta kun älytöntä resurssien haaskaamista?

Funktionaalisen rahoituksen järkevyys riippuu toki täysin siitä, että mihin sitä käytetään ja millä mittarilla asiaa mitataan (tai keneltä kysytään mielipidettä).

Funktionaalinen rahoitus on kuitenkin validi vasta-argumentti seuraaviin poliitikkojen antamiin vastauksiin:
"Emme voi rahoittaa hanketta X, vaikka kaikki tarvittavat materiaalit ja työvoima on hankkeen toteuttajien mukaan saatavilla, koska valtiolla ei ole rahaa."

Hanke X voi sitten olla esim:
-Homekoulujen kunnostus
-Sairaaloiden rakennus
-Vastaanottokeskuskylpylädiskon rakentaminen turvapaikkaturisteille
...

Funktionaalisella rahoituksella voidaan rahoittaa hyviä ja huonoja hankkeita, mutta rahan puute ei ole koskaan validi argumentti jonkin valtion hankkeen toteuttamatta jättämiselle.

[Kimmo Pirkkala]

Sinällään minusta olisi mielenkiintoista tietää, onko voimakas inflaatio (ei hypersellainen) sitten oikeasti sellainen mörkö ja katastrofi, jollaisena sitä pidetään. Minä voisin hyvin kuvitella, että rajallinen setelirahoitus ja 10-20% inflaatio olisi paljon mukavampi vaihtoehto kuin nykyinen epätoivoinen velkaantumis-, säästämis- ja taantumakierre.

Kehittyneiden länsimaiden esimerkit moisesta ovat vain niin kovin vähissä, keskustelu taantuu ääripäiden hakemiseksi, kun esimerkiksi kaivetaan kerta toisensa jälkeen se 20-luvun Saksa.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Sinällään minusta olisi mielenkiintoista tietää, onko voimakas inflaatio (ei hypersellainen) sitten oikeasti sellainen mörkö ja katastrofi, jollaisena sitä pidetään. Minä voisin hyvin kuvitella, että rajallinen setelirahoitus ja 10-20% inflaatio olisi paljon mukavampi vaihtoehto kuin nykyinen epätoivoinen velkaantumis-, säästämis- ja taantumakierre.

Kehittyneiden länsimaiden esimerkit moisesta ovat vain niin kovin vähissä, keskustelu taantuu ääripäiden hakemiseksi, kun esimerkiksi kaivetaan kerta toisensa jälkeen se 20-luvun Saksa.

Niin mene ja tiedä. Mikäli palkat nousevat samaa tahtia, niin haittaako vaikka asuntolainan kiinteä korko olisi 15%?

Tuossa ylempänä lainasin raha- ja talous blogin Argentiinaesimerkkiä:

Esim Argentiina vs Kanada.

Argentiinan talouspolitiikka on ollut myös sosiaalipoliittisesti menestyksekästä. Vielä vuonna 2002 45 prosenttia Argentiinan väestöstä katsottiin elävän köyhyydessä. Vuonna 2009 köyhyysrajan alapuolella eli enää 11 prosenttia kansasta.

Suurimmat taloudelliset ongelmat liittyvät Argentiinassa noin 20 prosentin tasolla laukkaavaan inflaatioon. Inflaatio on pysytellyt Argentiinassa kuitenkin jo pitkään korkealla eikä sillä selvästikään ole ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia reaalitalouteen. Toisaalta inflaatio ei myöskään näytä olevan funktionaalisen rahoituksen periaatteita noudattaviin järjestelyihin väistämättä liittyvä ongelma, sillä Kanadassa inflaatio on pysytellyt 1–3 prosentin tuntumassa.

Argentiina on kuitenkin siitä jännä maa, että siellä voi sisäpoliittisesti tapahtua mitä tahansa (esim Repsolin tytäryhtiön kansallistaminen), joten mikäli maassa ajaudutaan kaaokseen, niin siitä voidaan syyttää funktionaalista rahoitusta, oli funktionaalinen rahoitus sitten syypää kaaokseen tai ei.

Odotan kuitenkin mielenkiinnolla minkälaisen rahajärjestelmän islantilaiset saavat aikaan.

[Kimmo Pirkkala]

Sinällään minusta olisi mielenkiintoista tietää, onko voimakas inflaatio (ei hypersellainen) sitten oikeasti sellainen mörkö ja katastrofi, jollaisena sitä pidetään. Minä voisin hyvin kuvitella, että rajallinen setelirahoitus ja 10-20% inflaatio olisi paljon mukavampi vaihtoehto kuin nykyinen epätoivoinen velkaantumis-, säästämis- ja taantumakierre.

Kehittyneiden länsimaiden esimerkit moisesta ovat vain niin kovin vähissä, keskustelu taantuu ääripäiden hakemiseksi, kun esimerkiksi kaivetaan kerta toisensa jälkeen se 20-luvun Saksa.

Niin mene ja tiedä. Mikäli palkat nousevat samaa tahtia, niin haittaako vaikka asuntolainan kiinteä korko olisi 15%?

Kenellä asuntolaina on otettu maksukyvyn ylärajoille, tuollainen korko olisi varmasti taloudellinen katastrofi, mikäli pankki ei suostuisi pääomittamaan yhtään korkoa (ja ei kai ne sellaiseen rupea?). Kaikille, jotka siitä selviäisivät tuo varmastikin merkitsisi sitä, että inflaatio syö lainapääomaa kovalla vauhdilla ja tosiasiallisesti laina lyhenisi kovaa kyytiä pelkällä korkojen maksulla vaikka nimellinen lainapääoma ei pienenisikään.

Asuntojen hinnat todnäk myös tippuisivat, mikä olisi negatiivinen uutinen asunnon omistajille, mutta positiivinen ensiasunnon ostamista aikoville.

Asiaan liittyen tässä myös hyvä esimerkki lisää jkalle.

Kerro nyt edes yksi esimerkki, että jonkun tuotteen hinta on noussut sen takia, että kysyntä on ylittänyt tarjonnan pitkäaikaisesti? Sanotaan nyt vaikka edes vuoden aikajänteellä.

Asunnot.
Toki esimerkkien keksiminen on kovin helppoa, sillä markkinataloudessa kaikki tuotteet ovat sellaisia, joden hintaan kysyntä ja tarjonta vaikuttavat. Toisaalta tietysti on niinkin, että ei toimivassa markkinataloudessa kysyntä koskaan ylitä tarjontaa pitkäaikaisesti, sillä hinta korjaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoon informaation nopeudella. Eli nykypäivänä välittömästi.

[jka]

En oikein ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua.

No en tietenkään. Niin kuin sanoin jo edellä niin suurimman osan hyödykkeiden tuotantopotentiaali on nykyään lähes ääretön

No sitä se ei kyllä ole edes teoriassa eikä myös käytännössä.

Tällä hetkellä on kyllä niin teoriassa kuin käytännössäkin suhteutettuna realistiseen potentiaaliseen kysyntään.

Ja löytyy jopa aloja, joilla hyödykkeiden tuotantopotentiaali on oikeasti ääretön. Esim. ohjelmistoteollisuus. Ohjelmiston kehittämiskustannusten jälkeen sen kysyntä voi olla käytännössä ja teoriassakin ääretön niin myyntikustannukset eivät silti enää kasva yhtään. Tällaisia teollisuudenaloja ei vielä 30 vuotta sitten ollut olemassakaan ja niiden osuus länsimaiden BKT:sta vain kasvaa.

Eli karrikoidusti, raha pitää dumppaa markkinoille, jota voisimme palkata 10 hoitajaa vanhusta kohti ja kouluttaa ihmisiä 30 vuotta putkeen?

Ei tietenkään. Tuossakin kuten kaikessa tulee lopulta raja, jolloin rahan lisääminen ei enää lisää koko talouden tuotantoa kun koko tuotantopotentiaali on jo tällä talouden aluella täysin käytetty.

Noita hoitajia on sitäpaitsi jo nyt palkattu.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012122616487838_uu.shtml

IL : Iloisia uutisia! Työpaikkojen määrä taas kasvussa
"Suurimmat työpaikkojen menetykset olivat teollisuudessa, joka menetti viidessä vuodessa 48 000 työpaikkaa. Koulutuksesta hävisi noin 15 000 työpaikkaa.

Uusia työpaikkoja syntyi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa, noin 34 000."

"Metsäteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet 84 000 työpaikasta vuonna 2005 tammi-syyskuun 54 000 työpaikkaan. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa on nyt 114 000 työntekijää, kun heitä enimmillään 2008 oli 135 000."

Eli 34.000 hoitajaa on jo palkattu. Mutta samaan aikaan yksityisestä teollisuudesta on hävinnyt 60.000 työpaikkaa.

Nyt hoitajien palkkaamiseen on täytynyt kiristää veroja ja ottaa velkaa liikepankista, jonka korko on markkinakorko. Entä jos nuo hoitajat olisi palkattukin keskuspankista otetulla nollakorkoisella lainalla, jonka takaisinmaksuaika on 20 vuotta, jonka jälkeen suuri osa suurista ikäluokista on haudassa ja hoitajia ei enää tarvita eikä lainaakaan. Tällöin oltaisiin säästetty korkomenot ja veronkorotusten sijaan oltaisiin voitu päinvastoin laskea veroja vastaavalla summalla. Olisiko näin voitu säästää nuo teollisuuden työpaikat? Jos oltaisiin voitu tai nuo työpaikat olisi syntyneet jonnekin muualle yksityselle sektorille, niin talouden tuotantopotentiaali olisi tällaisessa tilanteessa paremmassa käytössä kuin tällä hetkellä. Tulevaisuudessa tilanne tulee nykymallilla vielä huonontumaan nykyisestä. Niitä hoitajia tarvitaan joka tapauksessa. Tuolle ei ole vaihtoehtoa ellei heitetä suuria ikäluokkia polttouuniin samantien.

Kysymys kuulu, että rahoitetaanko hoitajat veroja kiristämällä, vai jotenkin muuten? Verojen kiristäminen tarkoittaa aina yksityisen sektorin kysynnän leikkaamista. Onko meidän yksityisen sektorin kysyntä niin vahvaa, että meillä on varaa sitä leikata? Toisaalta onko meillä niin suuri vaaraa inflaatiosta, että meillä ei ole varaa kasvattaa sitä vaikka 5%:iin seuraavien 20 vuoden aikana?

[jka]

Ei sitä näe tilastoista, sillä meiltä puuttuu vaihtoehtotodellisuus. Emme voi tietää mikä olisi ollut öljyn kysyntä jonain historian hetkenä, jos öljyn hinta tai bkt olisikin ollut ylemmällä tai alemmalla tasolla.

Juurihan sanoit, että vuosikin on liian pitkä aika, että hinnan vaikutus pitäisi näkyä jo lyhyemmässäkin ajassa kysynnässä ja tarjonnassa. Edes 600% hinnan vaihtelu ei näy kuitenkaan pätkän vertaa vuosittaisessa öljyn kulutuksessa. Väitätkö, että vuoden aikana on tapahtunut joku oleellinen muutos edellisvuoteen, että meidän pitäisi ottaa joku "vaihtoehtotodellisuus" tässä tarkastelussa huomioon?

Öljyn kulutus ei nimittäin ole noussut läheskään yhtä jyrkästi kuin maailman bkt. Miksi? Siksi kun hinta hillitsee kysyntää.

Ei tietenkään BKT kasva täysin samaa tahtia kuin öljyn kulutus. Tämä johtuu siitä, että se osuus länsimaiden BKT:sta, joka ylipäätään enää kasvaa ei ole öljyriippuvaa tuotantoa. Palvelut ja korkean teknologian teollisuus ei ole mitenkään riippuvaista öljystä samaan tapaan kuin vanha savupiipputeollisuus, jota ajetaan kovaa vauhtia alas länsimaissa. Ainoa kasvu öljynkulutuksessa tapahtuu tälläkin hetkellä kehittyvissä maissa. Erityisesti Kiinassa. Mutta kehittyvien maiden kulutuksen kavua ei riitä kompensoimaan länsimaiden kulutuksen lasku.

Mutta korrelaatio öljyn kulutuksen ja maailman BKT:n kanssa on aika tarkkaan 1. Sen sijaan korrelaatiota öljyn hinnan ja öljyn kulutuksen kanssa ei ole ollenkaan. Tästä on ihan turha edes väitellä. Tämä näkyy niin selvästi öljytilastoissa.

Öljyn reaalihinta on muuten tällähetkellä alemmalla tasolla kuin se oli vuonna 1981 ja 2008 syöksyssä öljyn reaalihinta kävi alemmalla tasolla mitä se oli ennen 70-luvun öljykriisiä. Eli kaikesta huolimatta öljyn hinta ei ole oleellisesti edes noussut. Tuokin on täydellinen virhetulkinta.

Tämä nyt on niin valtava väärinkäsitys, että en tiedä miten päin tässä olisi. Tietenkin öljyn tuotanto on sataprosenttinen rajoite öljyn kulutukselle, sillä öljyä ei kuluteta yhtään tippaa enempää kuin sitä tuotetaan.

Tottakai tuo on sitä lopulta. Tällähetkellä kuitenkin öljyntuotantoa pystytään kasvattamaan kaikilla hinnoilla mitä 2000-luvulla on nähty kysyntää vastaavaksi ainakin vuoden aikajänteellä. Tilastoja vastaan on turha tapella. Älä usko OPEC:n lobbareita, usko tilastoja.

[Kimmo Pirkkala]

Edes 600% hinnan vaihtelu ei näy kuitenkaan pätkän vertaa vuosittaisessa öljyn kulutuksessa.

Emme tiedä millainen öljyn kulutus olisi ollut ilman hinnanvaihteluita, joten emme voi tietää, mikä on ollut hinnanvaihtelun vaikutus.

Jos hinta ei vaikuta kysyntään, niin bensanmyyjällä olisi tuottoisa keino parantaa bisnestään: Nostaa vaan hintaa, niin rahantulo lisääntyy. Myöskään hintakilpailua ei olisi olemassakaan; mitä järkeä on kilpailla hinnalla, jos muita matalampi hinta ei lisää kysyntää?

Jos kysyntä ja tarjonta eivät määrää hintaa, niin mikä sen sitten mielestäsi määrää? Miksi hinnat vaihtelevat?

[Soromnoo]

Ölyssä on hyvä muistaa että suurta osaa tuotannosta säätelee kartelli.

Ketjun aihe kuulostaa kyllä aika fantasialta.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Ölyssä on hyvä muistaa että suurta osaa tuotannosta säätelee kartelli.

Ketjun aihe kuulostaa kyllä aika fantasialta.

Euromaissa rahan tuotantoa säätelee yksityisomistuksessa oleva pankkikartelli.

Ketjun aiheen mukainen toiminta on todellisuutta useassa maassa. On tietenkin makuasia, että haluammeko veronmaksajina maksaa jokaisesta eurosta korkoa yksityisille liikepankeille vai ei. Rahan polttaminen roviolla ajaisi saman asian.

Tietenkin valtio voisi myös verottaa liikepankkeja samalla summalla, jonka liikepankit ottavat proviikkana keskuspankkirahan välittämisestä valtiolle. Miten kävisi valtionlainojen korkojen tai rahoituksen ylipäänsä tällaisessa skenaariossa?

[Kimmo Pirkkala]

Tuntuu tietysti todella hölmöltä, että on olemassa keskuspankki, josta valtio voisi lainata rahaa, mutta tekeekin sitä sen sijaan yksityisiltä liikepankeilta ja maksaa provikkana näille korkoa. Mutta keskuspankilta lainaaminen ei tietenkään käy koska zimbabwe, hyperinflaatio, 20-luku ja natsit.

[Bill Milton Hicks Friedman]

20-luku ja natsit.

Natsiargumentti ei kuitenkaan päde esim lähiruuasta keskusteltaessa. Eihän voi olla niin, että esim Vihreät kannattavat samoja ideoita, jotka kuuluivat Aatun suunnitelmaan ja toteutukseen.

[jka]

Emme tiedä millainen öljyn kulutus olisi ollut ilman hinnanvaihteluita, joten emme voi tietää, mikä on ollut hinnanvaihtelun vaikutus.

Tiedämmehän. 2000-luvulta löytyy myös monta vuoden jaksoa jolloin öljyn hinta on ollut paikoillan. Ei edelleenkään mitään vaikutusta öljyn kuluksen kasvuun. Kuten tällä hetkellä öljyn hinta on polkenut paikoillaan jo 2 vuotta. En oikein näe, että myöskään vuonna 2012 pitäisi ottaa jotain erityistä "vaihtoehtoistodellisuutta" huomioon verrattaessa vaikka vuoteen 2008.

Jos kysyntä ja tarjonta eivät määrää hintaa, niin mikä sen sitten mielestäsi määrää? Miksi hinnat vaihtelevat?

Öljyn hinnan määrää hyvin pitkälle markkinaspekulointi. Suurimmillaan 600% vuosittaisia hinnan vaihteluita ei mikään reaalinen kysyntä ja tarjonta selitä. 2008 öljyn kulutus "romahti" kokonaisuudessaan vain 2%. Mutta öljyn hinta romahti 85%. Kaikki täysjärkiset ymmärtävät, että kysymys ei ole oikeasta kysynnän ja tarjonnan aiheuttamasta hinnanvaihtelusta.

Paljon mielenkiintoisempi kysymys on, että miksi näinkin tolkuton öljyn hinnan vaihtelu ei tunnu vaikuttavan öljyn kulutukseen. Oikeastaan minkään muunkaan hyödykkeen hinta ei oikein tunnu vaikuttavan. Tämä on minunkin mielestä selkeä anomalia ja joku selitys tälle löytyy. Mikään klassisen taloustieteen teoria ei tunnu tätä kuitenkaan selittävän. Olen tätä jonkun verran pohtinut, mutta en ole kunnolliseen lopputulokseen päässyt. Tässähän asiaa voi pohdiskella, koska se liittyy osaltaan funktionaaliseen rahoitukseen

Yleisellä tasolla nykymaailma on muuttunut niin, että kysyntä ja tarjonta ei välttämättä enää määrää hintaa. Kaikkeen talouden alueisiin on sotkettu jos jonkinlaista tukiaista, joka sotkee normaalin kysynnän ja tarjonnan.

Tuo klassinen kysynnän ja tarjonnan laki vatii myös sen, että rahalla on joku reaalivastine reaalimaailmassa. Vähintään vaaditaan sitä, että ihmisen pitää tehdä tietty määrä työtä jotta saa tietyn määrän rahaa, jolla voi lopulta ostaa öljyä. Tilannehan on länsimaissa, varsinkin hyvinvointivaltioissa se, että suuri osa ihmisistä saa rahaa tekemättä sekuntiakaan työtä. Näillä ei ole minkäänlaista reaalista yhtymäkohtaa rahaan enää tältä osin. Kaikista parasta on, että jos öljy hinta jostain syystä nousee niin tämä näkyy inflaatiossa, joka nostaa automaattiseti tukien määrää vastaavasti. Eli öljyn hinnalla ei näille ihmisille ole loppujen lopuksi merkitystä. Käteen tulee ainaa rahaa öljynkin ostamiseen kuin manulle illalinen riippumatta edes öljyn hinnasta. Tämä tuki on vain esimerkki yksilötasolla. Vielä suurempia tukia löytyy yritystasolla, joissa periaate toimii ihan samoin.

Nyt kun nuo tuet maksetaan vieläpä velkarahalla joka tälläkin hetkellä tulee lopulta keskuspankista vain piilotettuna savuverhon sisään, niin tuo öljyn hinnan nousu maksetaan nimenomaan funktionaalisen rahoituksen tapaan. Öljyn ja minkä tahansa energia- tai raakaaineintensiivisen hyödykkeen hinnan nousu on nykymaailmassa ainoita asioita, jotka enää aiheuttaa kysyntää rahan määrän kasvattamiselle ja jossa myös talous ylipäätään kasvaa. Öljyn hinnan nousua vastaava raha luodaan tyhjästä ja tämä raha on käyttäjilleen täysin ilmaista. Jos raha on ilmaista ja sitä syntyy aina täyttämän öljyn hinnan nousu niin eihän öljyn hinnalla ole silloin mitään väliä sen kysynnälle. Ainoa rajoittava tekijä kysynnälle tällaisessa maailmassa on öljyn tuotanto, ei sen hinta. Tämä on nimenomaan funktionaalisen rahoituksenkin kulmakivi. Minkään hyödykkeen rajoittava tekijä nykymaaailmassa ei ole sen hinta. Ainoastaan reaalinen tuotanto toimii rajoitteena. Rahaa saa jo nyt käytännössä ilmaiseksi täyttämään kaikki mahdolliset hinnan nousut. Toisaalta tarjontaa on niin paljon, että tämä rahamäärä ei kuitenkaan kasvata yleistä inflaatiota.

Eli olen tässäkin asiassa aika pitkälle sitä mieltä, että klassiset talousteoriat ei toimi nykymaailmassa. Vastaavia anomalioita löytyy pilvin pimein länsimaiden talouksista. Kaikki perustalousopit toimivat edelleen kehitymaissa, mutta eivät enää länsimaissa. Pohjimmiltaan kaikki ongelmat johtuvat siitä, että rahan syntyä, inflaation syntya ja kysyntää ja tarjontaa ei nykymaailmassa ymmärretä syvällisesti. Edelleen päätöksiä tehdään jopa keskuspankkitasolla niin että kuvitellaan, että eletään kultakannassa.

[Kimmo Pirkkala]

Minkään hyödykkeen rajoittava tekijä nykymaaailmassa ei ole sen hinta. Ainoastaan reaalinen tuotanto toimii rajoitteena.

Ei olla kokeiltu koskaan historiassa, eikä oltaisi voitukaan kun vasta nyt ollaan päästy taloudessa siihen tilanteeseen, että tuotanto ei ole enää rajoittava tekijä oikeastaan millään talouden sektorilla. Rajoittava tekijä on nykypäivänä kysyntä.

Tipuin kärryiltä.

[jka]

Minkään hyödykkeen rajoittava tekijä nykymaaailmassa ei ole sen hinta. Ainoastaan reaalinen tuotanto toimii rajoitteena.

Ei olla kokeiltu koskaan historiassa, eikä oltaisi voitukaan kun vasta nyt ollaan päästy taloudessa siihen tilanteeseen, että tuotanto ei ole enää rajoittava tekijä oikeastaan millään talouden sektorilla. Rajoittava tekijä on nykypäivänä kysyntä.

Tipuin kärryiltä.

Kysyntää voidaan kasvattaa jopa setelirahoituksella siihen pisteeseen asti, että talouden tuotantopotentiaali on kokonaan käytetty ilman, että hinnat nousee yleisellä tasolla koska reaalinen tuotanto pystyy vastaamaan tähän kysyntään suurimmassa osassa taloutta. Lainauksesi toinen "tuotanto ei ole enää rajoittava tekijä" on siis voimassa kunnes koko tuotantopotentiaali on käytetty. Tämän jälkeen myös hinnat alkavat nousta ja jopa hyperinflaation uhka on olemassa jos setelirahoitusta jatketaan tuon pisteen yli. Tämä oli siis alunperin vastaus hyperinflaatiouhkaan niinkuin tuossa ajattelin "devalvointikeskustelun" tarkoittavan. Tarkennettuna: Tuotanto ei ole rajoittava tekijä inflaation kannalta kunnes talouden koko tuotantopotentiaali on käytetty. Ensimmäistä kertaa taloushistoriassa ollaan päästy tilanteeseen, että meillä on jopa nousukaudella käyttämätöntä tuotantopotentiaalia. Tällaista tilannetta meillä ei edes 30 vuotta sitten vielä ollut.

Tottakai lopulta maapallon resurssit ovat sitten se, joka aiheuttaa loppullisen rajan tuolle tuotannolle rahoituksesta ja kysynnästä riippumatta. Tämä tulee esiin nimenomaan raaka-aineiden ja energian osalta, jota tuo öljyesimerkkikin nimenomaan käsitteli. Eli miksi edes raaka-aineiden hintojen muutokset eivät vaikuta täydellä painolla niiden kysyntään niin kuin perinteiset talousteoriat antaisi olettaa. ("tuotanto toimii rajoitteena"). Tarkennettuna: Jos talouden tuotantopotentiaali saadaankin optimaaliseen käyttöön niin lopulta maapallon resurssit, raaka-aineet, energia ja työvoima toimii rajoitteena.

Eli funktionaalista rahoitusta voidaan käyttää käytännössä ensimmäisen rajan puitteissa. Jos tällä päästäisiin jostain syystä lopulta jopa täydellisen optimaaliseen tuotantopotentiaalin käyttöön niin lopullisen rajan asettaa lopulta toinen raja, jonka yli ei enää päästä vaikka mitä tehtäisiin.

[Kimmo Pirkkala]

Lainauksesi toinen "tuotanto ei ole enää rajoittava tekijä" on siis voimassa kunnes koko tuotantopotentiaali on käytetty. Tämän jälkeen myös hinnat alkavat nousta

Ei tuotantopotentiaali ole mikään vakio, vaan nimenomaan hinnasta riippuvainen asia. Jos öljyn hinta nousee, kannattaa sitä porata aina vain kauempaa merellä ja syvempää maan alta. Mitä parempi tuotto raaka-aineesta, sen hankalammista paikoista sitä on kannattavaa hakea.

Tuotannon ja kulutuksen välillä ei ole olemassa suoraa kytköstä. Väliin tarvitaan hinta. Yksittäiset kuluttajat eivät mitenkään voi tietää, miten bensaa tankataan justiinsa sen verran kuin tuotetaankin, eikä öljyntuottajat voi mitenkään tietää kuinka paljon öljyä menee kaupaksi. Väliin tarvitaan hinta ohjaamaan ja välittämään informaatiota.

Kysyntä, tarjonta ja hinta ovat sidoksissa toisiinsa aivan kuten ne ovat olleet aina markkinataloudessa. Ne lainalaisuudet eivät ole muuttuneet.

[jka]

Ei tuotantopotentiaali ole mikään vakio, vaan nimenomaan hinnasta riippuvainen asia. Jos öljyn hinta nousee, kannattaa sitä porata aina vain kauempaa merellä ja syvempää maan alta. Mitä parempi tuotto raaka-aineesta, sen hankalammista paikoista sitä on kannattavaa hakea.

Tuotannon ja kulutuksen välillä ei ole olemassa suoraa kytköstä. Väliin tarvitaan hinta. Yksittäiset kuluttajat eivät mitenkään voi tietää, miten bensaa tankataan justiinsa sen verran kuin tuotetaankin, eikä öljyntuottajat voi mitenkään tietää kuinka paljon öljyä menee kaupaksi. Väliin tarvitaan hinta ohjaamaan ja välittämään informaatiota.

Kysyntä, tarjonta ja hinta ovat sidoksissa toisiinsa aivan kuten ne ovat olleet aina markkinataloudessa. Ne lainalaisuudet eivät ole muuttuneet.

Sinänsä totta, mutta hinta ei tässäkään tapauksessa ole todellakaan mitään muuta kuin "informaation välittäjä". Tai tapa allokoida resursseja. Resurssejahan pitää allokoida vaikka oltaisiin tuon ensimmäisen rajan alla ilman, että ollaan päästy edes siihen, että reaaliresursseista on oikeasti pulaa.

Jos öljyä oikeasti tarvitaan siihen, että talouden tuotantopotentiaali saadaaan optimikäyttöön niin kysyntä ohjautuu lopulta niin, että öljyn hinta nousee ja sitä kannattaa porata syvemmältä. Mutta tämä "informaation välitys" ei koskaan pysähdy siihen, että raha loppuisi tai hinta olisi liian korkea. Vasta kun öljy oikeasti loppuu törmätään lopulta todelliseen rajoitteeseen.

Öljystä voidaan maksaa vaikka miljardi euroa millilitralta jos se koetaan talouden kannalta optimaaliseksi, eikä rahat siltikään lopu kesken. Ja jos ollaan edelleen tuon ensimmäisen rajan alapuolella niin tämä ei edes aiheuta inflaatiota muualle talouteen, koska öljyn tuotantokustannukset linee tuossa skenaariossa samaa luokkaa ja talouden toimeliaisuus kasvaa ihan samassa suhteessa uuden rahan luomisen myötä. Ja öljynporauksesta tulonsa saavien kysyntään pystytään muualla taloudessa edelleen vastaamaan.

[Kimmo Pirkkala]

Jos öljyä oikeasti tarvitaan siihen, että talouden tuotantopotentiaali saadaaan optimikäyttöön niin kysyntä ohjautuu lopulta niin, että öljyn hinta nousee ja sitä kannattaa porata syvemmältä. Mutta tämä "informaation välitys" ei koskaan pysähdy siihen, että raha loppuisi tai hinta olisi liian korkea. Vasta kun öljy oikeasti loppuu törmätään lopulta todelliseen rajoitteeseen.

Ei kun nimenomaan öljyn käyttö loppuu tai vähenee olemattomiin siksi, että siitä tulee liian kallista. Öljy ei lopu maapallolta koskaan, sillä viimeisiä, vaikeimmin tavoitettavia tonneja ei koskaan porata, kun se on liian vaikeaa (=kallista). Me kaikki ajaisimme jo sähköautoilla, jos bensa maksaisi satasen litra. On naurettava ajatus että me kaikki ajaisimme bensa-autoilla niin pitkään kun tulee äkkistoppi ja sitten vain ei ole enää tippakaan. Ei se niin mene, vaan kulutus hiipuu hiljalleen. Ja se mekanismi, mikä sen tekee on hinta, joka välittää meille kuluttajille informaation tarjonnan vähenemisestä.

Tarjonta-hinta-kysyntä. Et sinä tuota talouden mekanismia ole onnistunut rikkomaan.

[jka]

Jos öljyä oikeasti tarvitaan siihen, että talouden tuotantopotentiaali saadaaan optimikäyttöön niin kysyntä ohjautuu lopulta niin, että öljyn hinta nousee ja sitä kannattaa porata syvemmältä. Mutta tämä "informaation välitys" ei koskaan pysähdy siihen, että raha loppuisi tai hinta olisi liian korkea. Vasta kun öljy oikeasti loppuu törmätään lopulta todelliseen rajoitteeseen.

Ei kun nimenomaan öljyn käyttö loppuu tai vähenee olemattomiin siksi, että siitä tulee liian kallista. Öljy ei lopu maapallolta koskaan, sillä viimeisiä, vaikeimmin tavoitettavia tonneja ei koskaan porata, kun se on liian vaikeaa (=kallista). Me kaikki ajaisimme jo sähköautoilla, jos bensa maksaisi satasen litra. On naurettava ajatus että me kaikki ajaisimme bensa-autoilla niin pitkään kun tulee äkkistoppi ja sitten vain ei ole enää tippakaan. Ei se niin mene, vaan kulutus hiipuu hiljalleen. Ja se mekanismi, mikä sen tekee on hinta, joka välittää meille kuluttajille informaation tarjonnan vähenemisestä.

Tarjonta-hinta-kysyntä. Et sinä tuota talouden mekanismia ole onnistunut rikkomaan.

Tämäkin on totta. Tuo miljardi oli vain kärjistetty esimerkki. Tottakai ennen tuota talouden optimaalinen tuotanto on saavutettu jo jollain muilla vaihtoehtoisilla tavoilla kuin öljyllä, mutta periaatteessa funktionaalinen rahoitus toimii noin. Hinnalla ei ole väliä niin kauan kuin ollaan tuon ensimmäisen rajan alla. Kysyntää voidaan kasvattaa rajattomasti hinnasta huolimatta kunhan vain reaalitarjontaa on edelleen olemassa.

[Kimmo Pirkkala]

Tottakai ennen tuota talouden optimaalinen tuotanto on saavutettu jo jollain muilla vaihtoehtoisilla tavoilla kuin öljyllä, mutta periaatteessa funktionaalinen rahoitus toimii noin. Hinnalla ei ole väliä niin kauan kuin ollaan tuon ensimmäisen rajan alla.

Edelleenkin ei. Kysynnän kasvaessa hinta pysyy entisellään vain jos tarjontakin kasvaa.

Ei ole olemassa mitään "talouden optimaalista tuotantoa", ellei tiedetä hintaa. Hinta sen määrää mitä ja kuinka paljon kannattaa tuottaa. Tuotannon resurssit allokoituvat sinne mistä saa parhaan hinnan. Jos sähköautoille on kysyntää, mutta bensa-autoille ei, ryhtyy autotehdas siirtämään resurssejaan sähköautojen tekemiseen (lisää tarjontaa) ja vähentää bensa-autojen tarjontaa. Em tilanne voi johtua siitä, että bensan kallistuminen suhteessa sähköön ohjaa kuluttajien kysyntää kohti sähköautoja => sähköautoista voidaan pyytää kovempaa hintaa (ja pyydetäänkin, jos tarjonta ei pysty tyydyttämään kaikkea kysyntää ensi alkuun, niin toimii järkevä, voiton maksimointiin pyrkivä markkinaosapuoli), bensa-autot eivät taasen tahdo mennä kaupaksi, vaikka hintaa tiputetaan.

Hinta, hinta ja hinta. Se on sidoksissa niin tarjontaan kuin kysyntään, mutta ilman välissä olevaa hintaa tarjonnalla ja kysynnällä ei ole kosketuspintaa. Usko jo. Hinta on arvon mitta ja talouden liima, ilman sitä markkinatalous ei toimi ja hinnan muutokset vaikuttavat niin tarjontaan kuin kysyntään samoin kuin tarjonta ja kysyntä vaikuttavat hintaan.

[jka]

Tottakai ennen tuota talouden optimaalinen tuotanto on saavutettu jo jollain muilla vaihtoehtoisilla tavoilla kuin öljyllä, mutta periaatteessa funktionaalinen rahoitus toimii noin. Hinnalla ei ole väliä niin kauan kuin ollaan tuon ensimmäisen rajan alla.

Edelleenkin ei. Kysynnän kasvaessa hinta pysyy entisellään vain jos tarjontakin kasvaa.

Ei ole olemassa mitään "talouden optimaalista tuotantoa", ellei tiedetä hintaa. Hinta sen määrää mitä ja kuinka paljon kannattaa tuottaa. Tuotannon resurssit allokoituvat sinne mistä saa parhaan hinnan. Jos sähköautoille on kysyntää, mutta bensa-autoille ei, ryhtyy autotehdas siirtämään resurssejaan sähköautojen tekemiseen (lisää tarjontaa) ja vähentää bensa-autojen tarjontaa. Em tilanne voi johtua siitä, että bensan kallistuminen suhteessa sähköön ohjaa kuluttajien kysyntää kohti sähköautoja => sähköautoista voidaan pyytää kovempaa hintaa (ja pyydetäänkin, jos tarjonta ei pysty tyydyttämään kaikkea kysyntää ensi alkuun, niin toimii järkevä, voiton maksimointiin pyrkivä markkinaosapuoli), bensa-autot eivät taasen tahdo mennä kaupaksi, vaikka hintaa tiputetaan.

Hinta, hinta ja hinta. Se on sidoksissa niin tarjontaan kuin kysyntään, mutta ilman välissä olevaa hintaa tarjonnalla ja kysynnällä ei ole kosketuspintaa. Usko jo. Hinta on arvon mitta ja talouden liima, ilman sitä markkinatalous ei toimi ja hinnan muutokset vaikuttavat niin tarjontaan kuin kysyntään samoin kuin tarjonta ja kysyntä vaikuttavat hintaan.

Nyt en kyllä pysynyt kärryillä mikä tuossa minun esittämässä on ristiriidassa tämän kanssa?

Ei funktionaalinen rahoitus ota kantaa siihen nouseeko hinta kysynnän kasvun myötä vai ei. Sillä ei ole väliä vaikka hinta nouseekin. Silti kysyntää voidaan edelleen kasvattaa. Jos tarjonta aiheuttaa pullonkaulan niin, että tarjontaa ei ole ylipäätään mahdollista kasvattaa vaikka hinta kasvaisi miten niin silloin ei olla enää edes tuon toisen rajan sisällä, puhumattakaan enimmäisestä rajasta, jonka sisällä ylipäätään funktionaalista rahoitusta voi turvallisesti harjoittaa.

[Kimmo Pirkkala]

^Tarkoitukseni on argumentoida sitä virheellistä käsitystä vastaan, että kysyntä, hinta ja tarjonta eivät olisi riippuvaisia toisistaan, niin kuin olet ymmärtääkseni sitkeästi väittänyt tästä lähtien:

Vaikka ihmiset haluaisivat ostaa ensi vuonna kaksi kertaa enemmän kännyköitä kuin tänä vuonna niin ei kännyköiden hinnat nousisi pätkääkään.

Miksei nousisi? Mikä kännykkämyyjä olisi niin tyhmä, ettei nosta hintaa, jos myyntiartikkelille on kysyntää?

Tähän funktionaaliseen rahoitukseen en siinä yhteydessä ole ottanut kantaa.

[jka]

^Tarkoitukseni on argumentoida sitä virheellistä käsitystä vastaan, että kysyntä, hinta ja tarjonta eivät olisi riippuvaisia toisistaan, niin kuin olet ymmärtääkseni sitkeästi väittänyt tästä lähtien:

Vaikka ihmiset haluaisivat ostaa ensi vuonna kaksi kertaa enemmän kännyköitä kuin tänä vuonna niin ei kännyköiden hinnat nousisi pätkääkään.

Miksei nousisi? Mikä kännykkämyyjä olisi niin tyhmä, ettei nosta hintaa, jos myyntiartikkelille on kysyntää?

Tähän funktionaaliseen rahoitukseen en siinä yhteydessä ole ottanut kantaa.

Jos tuotantopotentiaalia on käyttämättä niin sitä on silloin käyttämättä myös kilpailijalla. Miksi nostaa hintaa jos kilpailija saa koko tuotantonsa myytyä hintaa nostamatta ja sinulle jää hinnan noston myötä kännykät edelleen käteen?

Asian ydin on, että puhmme nyt tilanteesta jossa kysyntää kasvatetaan siellä missä on käyttämätöntä tuotantopotentiaalia. Niinkuin tuossa jo edellä moneen kertaan esitin niin heti kun mennään tämän rajan yli niin tottakai jopa hyperinflaatiota voi pukata.

[Soromnoo]

Jos tuotantopotentiaalia on käyttämättä niin sitä on silloin käyttämättä myös kilpailijalla.

Aha...

Asian ydin on, että puhmme nyt tilanteesta jossa kysyntää kasvatetaan siellä missä on käyttämätöntä tuotantopotentiaalia. Niinkuin tuossa jo edellä moneen kertaan esitin niin heti kun mennään tämän rajan yli niin tottakai jopa hyperinflaatiota voi pukata.

Ja tätä reguloisi siis valtiot säätämällä tuotteiden verotusta jatkuvasti?

Ketjun ekasta linkistä http://rahajatalous.wordpress.com/2011/04/14/kestavyysvajeesta-funktionaaliseen-rahoitukseen/

Verotuksella kohdistettaisiin inflaation hillinnän lisäksi ostovoimaa sellaisiin hyödykkeisiin, joita ei koeta yhteiskunnallisesti haitallisiksi. Vastaavasti ostovoimaa haitallisiin hyödykkeisiin leikattaisiin.

Kiitos ei.

[Kimmo Pirkkala]

On kyllä sellaista markkinahäiriömeininkiä, ettei vakuuta minuakaan. Lähes kaikki sääntely on pahasta, luo tehottomuutta ja korruptiota.