Muutos 2011 ei hyväksy työnhakijoiden eriarvoista kohtelua

[dothefake]

Ainakin se, että lienee mahdotonta nykymaailmassa miespoliisin tukia tarkasti naisepäiltyä.

[Elcric12]

Nää on tietysti lopulta mielipideasioita ja asiasta on kaiketi laajemmin käsitelty toisaalla asiantuntevimpien tahojen toimesta ja tällaiseen ratkaisuun ollaan päädytty, mutta noin periaatteessa: naiset on luonnostaan fyysisesti heikompia kuin miehet. Jos pääsyvaatimusten fyysinen osuus on yksioikoisesti kaikille sama, niin naisten mahdolliset vahvuudet muilla osioilla ei tule koskaan näkyviin, koska naisten osuus poliisissa jäisi häviävän pieneksi. Itse olen huomannut fyysisten puuteiden korvautuvan helpostikin esim. auktoriteettiin liittyvillä tekijöillä naisen toimesta tilanteissa, mihin liittyy fyysinen uhka. Fyysiseen voimaan poliisi harvemmin joutuu turvautumaan, ja mitä harvemmin sitä parempi.

[Siili]

Nää on tietysti lopulta mielipideasioita ja asiasta on kaiketi laajemmin käsitelty toisaalla asiantuntevimpien tahojen toimesta ja tällaiseen ratkaisuun ollaan päädytty, mutta noin periaatteessa: naiset on luonnostaan fyysisesti heikompia kuin miehet. Jos pääsyvaatimusten fyysinen osuus on yksioikoisesti kaikille sama, niin naisten mahdolliset vahvuudet muilla osioilla ei tule koskaan näkyviin, koska naisten osuus poliisissa jäisi häviävän pieneksi. Itse olen huomannut fyysisten puuteiden korvautuvan helpostikin esim. auktoriteettiin liittyvillä tekijöillä naisen toimesta tilanteissa, mihin liittyy fyysinen uhka. Fyysiseen voimaan poliisi harvemmin joutuu turvautumaan, ja mitä harvemmin sitä parempi.

Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeissa on kuitenkin se hyvä puoli, että kuntokokeessakin on kvantitatiiviset mittarit, vaikka arvosteluasteikko onkin erilainen eri sukupuolille.  Kuntokokeenkin painoarvo on vain luokkaa 5/27.

Mitenköhän mamuus pisteytetään rekrytointitilanteessa?   

[far angst]

Suomessahan saa työnantaja päättää valinnasta ihan miten syrjivillä periaatteilla hyvänsä, niin kauan kuin työnhakijat ovat etnisesti suomalaisia ja työnantaja ymmärtää pitää turpansa kiinni valintaperusteista. Siksi se on sitä suurempi vääryys että mamu-taustaisia aletaan vielä suosimaan työhönotossa.

Apartheidin ajan Etelä-Afrikassakin harjoitettiin positiivista diskriminaatiota, suosittiin pientä vähemmistöä enemmistön kustannuksella.

Juuri noinhan syrjiminen tapahtuu Suomessakin:  pieniä vähemmistöjä paapotaan ja suositaan ennemistön kustannuksella ja erityisesti syrjityn enemmistön kustantamana.

[Elcric12]

Suomessahan saa työnantaja päättää valinnasta ihan miten syrjivillä periaatteilla hyvänsä, niin kauan kuin työnhakijat ovat etnisesti suomalaisia ja työnantaja ymmärtää pitää turpansa kiinni valintaperusteista. Siksi se on sitä suurempi vääryys että mamu-taustaisia aletaan vielä suosimaan työhönotossa.

Apartheidin ajan Etelä-Afrikassakin harjoitettiin positiivista diskriminaatiota, suosittiin pientä vähemmistöä enemmistön kustannuksella.

Juuri noinhan syrjiminen tapahtuu Suomessakin:  pieniä vähemmistöjä paapotaan ja suositaan ennemistön kustannuksella ja erityisesti syrjityn enemmistön kustantamana.

Tuolla periaatteella sekin, että liikuntavammaisille rakennetaan ramppeja enemmistön kustannuksella, että pääsevät kirjastoon, on syrjintää. Tai niin kai se onkin, mutta ei tällaisella semanttisella vänkhäämisellä mihinkään edetä.

[mietinen]

Tuolla periaatteella sekin, että liikuntavammaisille rakennetaan ramppeja enemmistön kustannuksella, että pääsevät kirjastoon, on syrjintää. Tai niin kai se onkin, mutta ei tällaisella semanttisella vänkhäämisellä mihinkään edetä.

Katsotko etnisen alkuperän olevan vammaisuuteen rinnastattava tekijä työhönotossa vai mitä tarkoitat? Rinnastuuko 20 vuotta Suomessa asunut saksalainen vakavasti fyysisesti vammautuneeseen? Vai katsotko vain AFROjen olevan vammautuneita?

Maahanmuuttajien koulutusta pelastus- ja turvallisuusalalle kehitetään, monitori, sisäasiainministeriö, 2.8.2012

Maahanmuuttajataustaisille syksyllä 2011 järjestetty pelastus- ja turvallisuusalan pääsykokeisiin valmentava koulutusjakso etsii vielä tarkempaa kohderyhmäänsä. Koulutuksen avulla on kuitenkin kerätty jo paljon arvokasta tietoa maahanmuuttajien ja vähemmistöjen huomioimisesta valintaprosesseissa. AFRO-hankkeen piiriin kuuluvaa, tänä syksynä jatkoa saavaa koulutusta markkinoidaan nyt entistä kohdennetummin.
...
Pelastus- ja turvallisuusalan pääsykokeisiin valmentavalle kurssille haki viime syksynä 56 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Heistä koulutukseen hyväksyttiin 18, mutta vielä ei tiedetä, kuinka moni osallistujista lopulta haki ja valittiin pelastus- ja turvallisuusalan koulutusohjelmiin.

– Kurssille valitut muodostivat sekä taidoiltaan että ammatillisilta toiveiltaan heterogeenisen ryhmän. Osa tuli kurssille vain puhtaasta uteliaisuudesta, vaikka kaikilla ei ollut vielä valmiuksia pyrkiä pelastus- ja turvallisuusalalle, kertoo projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriöstä.

...

– Olemme pulassa, mikäli näin iso väestöryhmä on aliedustettuna julkisissa ammateissa. Puhumattakaan siitä kielitaidosta ja kulttuurisesta tiedosta, mitä maahanmuuttajataustaiset voivat näille ammattikunnille tarjota.

Kielitaito ja kulttuuriset tiedot tulee tutkia pääsykokeella ei rodulla.

[Ernst]

Tuolla periaatteella sekin, että liikuntavammaisille rakennetaan ramppeja enemmistön kustannuksella, että pääsevät kirjastoon, on syrjintää. Tai niin kai se onkin, mutta ei tällaisella semanttisella vänkhäämisellä mihinkään edetä.

Jos sitten lopettaisit sen tähän?

[Elcric12]

Tuolla periaatteella sekin, että liikuntavammaisille rakennetaan ramppeja enemmistön kustannuksella, että pääsevät kirjastoon, on syrjintää. Tai niin kai se onkin, mutta ei tällaisella semanttisella vänkhäämisellä mihinkään edetä.

Jos sitten lopettaisit sen tähän?

Olihan tuossa ihka elävä käytännön esimerkki "syrjinnästä", millä on positiiviset vaikutukset.

[mietinen]

Olihan tuossa ihka elävä käytännön esimerkki "syrjinnästä", millä on positiiviset vaikutukset.

Keskeistä on millä perusteilla ihmisiä voidaan erotella toisistaan
- uskonnon,
- kulttuurin,
- rodun ja
- äidinkielen
perusteella.

Uskoisin, että ihmisten erottelu ja suosiminen esim. vammaisuuden perusteella on varsin laajasti hyväksyttyä. Sen sijaan listattujen tekijöiden käyttäminen erottelussa on arveluttavaa.

[kekkeruusi]

Suomessahan saa työnantaja päättää valinnasta ihan miten syrjivillä periaatteilla hyvänsä, niin kauan kuin työnhakijat ovat etnisesti suomalaisia ja työnantaja ymmärtää pitää turpansa kiinni valintaperusteista. Siksi se on sitä suurempi vääryys että mamu-taustaisia aletaan vielä suosimaan työhönotossa.

Apartheidin ajan Etelä-Afrikassakin harjoitettiin positiivista diskriminaatiota, suosittiin pientä vähemmistöä enemmistön kustannuksella.

Juuri noinhan syrjiminen tapahtuu Suomessakin:  pieniä vähemmistöjä paapotaan ja suositaan ennemistön kustannuksella ja erityisesti syrjityn enemmistön kustantamana.

Tuolla periaatteella sekin, että liikuntavammaisille rakennetaan ramppeja enemmistön kustannuksella, että pääsevät kirjastoon, on syrjintää. Tai niin kai se onkin, mutta ei tällaisella semanttisella vänkhäämisellä mihinkään edetä.

Puhuimmeko me tässä ketjussa liikuntavammaisista? Tuollainen kommentti on lähinnä luiskahdus lapsellisuuden puolelle ja asian vierestä puhumista. Yrittäisit edes.

[Sunt Lacrimae]

Suomessahan saa työnantaja päättää valinnasta ihan miten syrjivillä periaatteilla hyvänsä, niin kauan kuin työnhakijat ovat etnisesti suomalaisia ja työnantaja ymmärtää pitää turpansa kiinni valintaperusteista. Siksi se on sitä suurempi vääryys että mamu-taustaisia aletaan vielä suosimaan työhönotossa.

Apartheidin ajan Etelä-Afrikassakin harjoitettiin positiivista diskriminaatiota, suosittiin pientä vähemmistöä enemmistön kustannuksella.

Juuri noinhan syrjiminen tapahtuu Suomessakin:  pieniä vähemmistöjä paapotaan ja suositaan ennemistön kustannuksella ja erityisesti syrjityn enemmistön kustantamana.

Tuolla periaatteella sekin, että liikuntavammaisille rakennetaan ramppeja enemmistön kustannuksella, että pääsevät kirjastoon, on syrjintää. Tai niin kai se onkin, mutta ei tällaisella semanttisella vänkhäämisellä mihinkään edetä.

Tuolla asialla ei ole yhtään mitään tekemistä työsyrjinnän kanssa, koska esimerkiksi sitä liikuntavammaisten ramppia pitkin voi myös tavallinen ihminen kävellä. Samoin invavessaakin voi normikansalainen käyttää silloin, kun käyttäjiksi ei ole invoja. Pelkästään vähemmistö- tai enemmistöstatuksen vuoksi työhön otettu puolestaan vie sekä ansioituneemmalta hakijalta työpaikan että kuluttaa veronmaksajien rahoja heikommalla hyödyllä mikäli kyseessä on julkissektorin työpaikka.

Nää on tietysti lopulta mielipideasioita ja asiasta on kaiketi laajemmin käsitelty toisaalla asiantuntevimpien tahojen toimesta ja tällaiseen ratkaisuun ollaan päädytty, mutta noin periaatteessa: naiset on luonnostaan fyysisesti heikompia kuin miehet. Jos pääsyvaatimusten fyysinen osuus on yksioikoisesti kaikille sama, niin naisten mahdolliset vahvuudet muilla osioilla ei tule koskaan näkyviin, koska naisten osuus poliisissa jäisi häviävän pieneksi. Itse olen huomannut fyysisten puuteiden korvautuvan helpostikin esim. auktoriteettiin liittyvillä tekijöillä naisen toimesta tilanteissa, mihin liittyy fyysinen uhka. Fyysiseen voimaan poliisi harvemmin joutuu turvautumaan, ja mitä harvemmin sitä parempi.

Tottakai poliisista löytyy vaikka mitä lupapalveluja tai päivittäistutkintaa, mutta esim. järjestyspoliisin viikonloppuöissä on (yleensä isohkoja) miehiä ihan syystä. Toki kaikki poliisit eivät aja pillikeikkaa ja toki joillakin naispoliiseilla sekä yleensäkin naispuolisilla kontrolliammattilaisilla esim. kokoa saattavat kompensoida henkiset avut, mutta haasteena on juuri se että fyysisten erojen vuoksi noiden henkisten avujen suoma etu (tai sen puute) korostuu ja sitä tulisi arvioida sen mukaan.

[kekkeruusi]

On olemassa tutkimuksia esim. Ranskasta joissa on havaittu suuria eroja haastattelukutsujen saamisessa sen mukaan onko tismalleen saman CV:n lähettäjän nimi periranskalainen vai Pohjois-Afrikkalaiselta kuulostava. Tämä antaa selkeän viitteen siitä että aina se työnantaja ei voi omille ennakkoluuloilleen mitään vaan valitsee arvelemansa etniteetin perusteella. Mutta tästähän on puhuttu täällä lukluisia kertoja aiemminkin ja aina kun tämän argumentin esittelee, keskustelu kääntyy siihen kuinka "työnantajilla on oikeus valita kenet haluaa" ja "ehkä heillä on syynsä ennakkoluuloihinsa" jne. muuta rasistista sontaa. Ikään kuin jokainen Maghreb-hakija olisi jonkinlainen etnisen ryhmänsä keskiarvoedustaja eikä hänen CV:tään tulisikaan arvioida vain niiden mustien merkkien perusteella.

Sitä samaa ennakkoluuloisuutta työnantajat harjoittavat omanmaalaistenkin henkilöiden suhteen mitä suurimmassa määrin. Mutta vain mamu-taustaisten kohdalla ollaan asiaan puuttumassa. Se, jos mikä, on rasistista.

[Oami]

Tuolla periaatteella sekin, että liikuntavammaisille rakennetaan ramppeja enemmistön kustannuksella, että pääsevät kirjastoon, on syrjintää. Tai niin kai se onkin, mutta ei tällaisella semanttisella vänkhäämisellä mihinkään edetä.

Ei ole. Niitä ramppeja saavat käyttää tasapuolisesti kaikki. Ja se, että joku saapuu kirjastoon ramppia pitkin, ei estä ketään muuta saapumasta siihen kirjastoon.

[Oami]

On olemassa tutkimuksia esim. Ranskasta joissa on havaittu suuria eroja haastattelukutsujen saamisessa sen mukaan onko tismalleen saman CV:n lähettäjän nimi periranskalainen vai Pohjois-Afrikkalaiselta kuulostava. Tämä antaa selkeän viitteen siitä että aina se työnantaja ei voi omille ennakkoluuloilleen mitään vaan valitsee arvelemansa etniteetin perusteella.

Onko sinulla näyttöä siitä, että (esimerkiksi) Helsingin kaupunki toimii tällä tavalla?

Jos kyllä: miksi Helsingin kaupunki ei korjaa omia syrjiviä käytäntöjään, sen sijaan että keksii uusia?

Jos ei: miksi Helsingin kaupungin pitäisi keksiä uusia syrjiviä käytäntöjä ratkaisuna johonkin ongelmaan, jota sillä ei edes ole?

[Rubiikinkuutio]

Ai ihan vaan nimen perusteella?

Kyllä luulisin, että esimerkiksi Rainer Hagertin CV joutuisi helpommin suomessa mappi-ö:hön?

[mietinen]

On olemassa tutkimuksia esim. Ranskasta joissa on havaittu suuria eroja haastattelukutsujen saamisessa sen mukaan onko tismalleen saman CV:n lähettäjän nimi periranskalainen vai Pohjois-Afrikkalaiselta kuulostava. Tämä antaa selkeän viitteen siitä että aina se työnantaja ei voi omille ennakkoluuloilleen mitään vaan valitsee arvelemansa etniteetin perusteella.

Näen ongelman sekä etnisen työntekijän että työnantajan silmin. Yksilöllä on oikeus tulla arvioiduksi yksilönä ja työnantajalla on oikeus suorittaa valinta aikasempien kokemusten ja yleisen tiedon perusteella. Eli käytännössä tämä johtaa "oikeuksien" ristiriitaan.

Toisin kuin usein väitetään ennakkoluulot perustuvat monesti tilastollisestikin havaittaviin ilmiöihin. Opittu kulttuuri ohjaa ihmisen käytöstä. Ennakkoluulo termi on muuttunut tarkoittamaan kiellettyä ajatusta tai epätoivottua ajattelu tapaa.

Suomessakin tapahtuvaa työsyrjintää on tutkittu: Discrimination in the Finnish Labor Market - An Overview and a Field Experiment on Recruitment, Publications of the Ministry of Employment and the Economy 2012

YES-hankkeella yhdenvertaisuutta työ- ja elinkeinoelämään, Työ- ja elinkeinoministeriö, 7.5.2012

Tutkimusraportti: Syrjintä suomalaisilla työmarkkinoilla

Helsingin yliopistossa on valmistunut tutkimusraportti, jossa tarkastellaan syrjinnän ilmenemistä suomalaisessa työelämässä olemassa olevan tutkimustiedon perusteella. Lisäksi raportti sisältää tulokset ensi kertaa Suomessa toteutetusta varsinaisesta kenttäkokeesta, jossa tutkittiin rekrytoinnissa esiintyvää syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella. Tutkimusraportti luovutettiin työministeri Lauri Ihalaiselle 7. päivänä toukokuuta.
Hankkeen tavoitteet ja raportin rakenne

Tutkimushankkeen tavoitteena oli

    tarkastella syrjinnän ilmenemistä työelämässä yleisesti;
    tutkia rekrytoinnissa esiintyvää syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella, sekä
    kehittää työelämässä esiintyvän syrjinnän seurantajärjestelmää.

Tutkimusraportti koostuu kahdesta osasta:

    Yleiskatsaus jo olemassa olevaan tutkimus- ja seurantatietoon syrjinnästä Suomen työmarkkinoilla sekä ehdotus työsyrjinnän seurantajärjestelmän kehittämiseksi;
    Suomen ensimmäisen rekrytointisyrjintää tutkivan empiirisen kenttäkokeen tulokset ja kuvaus.

...

Havaittua ja koettua syrjintää

Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella näyttää siltä, että melkein kymmenen prosenttia työntekijöistä Suomessa on havainnut työpaikallaan syrjintää iän perusteella. Työntekijät ovat havainneet lähes yhtä paljon syrjintää etnisiin vähemmistöihin kuuluvia työnhakijoita ja -tekijöitä kohtaan, minkä suhteutettuna tämän ryhmän pieneen kokoon voidaan tulkita kertovan maahanmuuttajien erityisestä alttiudesta joutua syrjinnän uhreiksi.

Kysyttäessä omista syrjintäkokemuksista, naisista noin 40% ja miehistä noin 30% oli itse kokenut syrjintää nykyisessä työssään. Työolotutkimuksen datasta erotelluista ryhmistä kroonisesti sairaat tai vammaiset naiset olivat kokeneet eniten syrjintää ja vanhat miehet vähiten.

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueille tehdyissä valituksissa terveydentila oli selkeästi yleisin valitusperuste.

...

Kenttäkokeen tulokset viittaavat syrjintään työhönottotilanteissa

Raportin toinen osa esittelee ensimmäisen Suomessa toteutetun kenttäkokeen, jossa käytetään tilannetestausmenetelmää. Kenttäkokeessa tutkittiin syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella rekrytoinnissa keskitason ammattitaitoa vaativiin toimisto-, ravintola-, kuljetus- ja rakennustöihin. Testihakijat, jotka olivat nais- ja miespuolisia ja joilla oli venäjän- ja suomenkieliset nimet, hakivat yhteensä 1200 avointa työpaikkaa vuoden 2011 lopulla.

Tulokset osoittavat, että hakijoiden, joilla on venäjänkielinen nimi pitää lähettää kaksi kertaa enemmän hakemuksia verrattuna hakijoihin, joilla on suomenkielinen nimi, jotta he saisivat kutsun työhaastatteluun.

Vaikka etnistä syrjintää havaittiin kaikissa tutkituissa kaupungeissa ja kaikilla ammattialoilla, eroja kaupunkien ja alojen välillä ei havaittu. Suomalaisten työnhakijoiden keskuudessa havaittiin, että miespuolisia hakijoita syrjittiin naisvaltaisissa toimistotöissä. Myös tiettyjä merkkejä venäläisiin miehiin kohdistuvasta moniperusteisesta syrjinnästä havaittiin haettaessa tarjoilijan, rakennus- ja kuljetustöitä. Vertailtaessa etnistä ja sukupuolisyrjintää havaittiin kolme kertaa enemmän etnisyyteen perustuvaa syrjintää.

[Miniluv]

On olemassa tutkimuksia esim. Ranskasta joissa on havaittu suuria eroja haastattelukutsujen saamisessa sen mukaan onko tismalleen saman CV:n lähettäjän nimi periranskalainen vai Pohjois-Afrikkalaiselta kuulostava. Tämä antaa selkeän viitteen siitä että aina se työnantaja ei voi omille ennakkoluuloilleen mitään vaan valitsee arvelemansa etniteetin perusteella. Mutta tästähän on puhuttu täällä lukluisia kertoja aiemminkin ja aina kun tämän argumentin esittelee, keskustelu kääntyy siihen kuinka "työnantajilla on oikeus valita kenet haluaa" ja "ehkä heillä on syynsä ennakkoluuloihinsa" jne. muuta rasistista sontaa. Ikään kuin jokainen Maghreb-hakija olisi jonkinlainen etnisen ryhmänsä keskiarvoedustaja eikä hänen CV:tään tulisikaan arvioida vain niiden mustien merkkien perusteella.

Ruuskan kannattaa sitten yrittää olla asiallinen. Jatkohuuteluilla voitat armotta keskustelun ja pääset juhlimaan voittoasi.

"Tästähän on puhuttu"-jutut voit myös lopettaa. Keskity toisten keskustelijoiden puheenvuoroihin, äläkä huutele tuuleen joidenkin kommenttien perään, jotka ehkä ovat olleet olemassa tai eivät.

[nuiv-or]

On olemassa tutkimuksia esim. Ranskasta joissa on havaittu suuria eroja haastattelukutsujen saamisessa sen mukaan onko tismalleen saman CV:n lähettäjän nimi periranskalainen vai Pohjois-Afrikkalaiselta kuulostava. Tämä antaa selkeän viitteen siitä että aina se työnantaja ei voi omille ennakkoluuloilleen mitään vaan valitsee arvelemansa etniteetin perusteella. Mutta tästähän on puhuttu täällä lukluisia kertoja aiemminkin ja aina kun tämän argumentin esittelee, keskustelu kääntyy siihen kuinka "työnantajilla on oikeus valita kenet haluaa" ja "ehkä heillä on syynsä ennakkoluuloihinsa" jne. muuta rasistista sontaa. Ikään kuin jokainen Maghreb-hakija olisi jonkinlainen etnisen ryhmänsä keskiarvoedustaja eikä hänen CV:tään tulisikaan arvioida vain niiden mustien merkkien perusteella.

En nyt yksittäistapausta kutsuisi tutkimukseksi,

http://www.liberation.fr/evenement/0101325640-delit-de-sale-nom-au-credit-mutuel-a-strasbourg-la-candidature-de-raouf-est-rejetee-et-celle-de-thierry-acceptee-le-cv-etait-le-meme-et-la-personne-aussi

Tapaus ei millään lailla todista rasismia tai muutakaan syrjintää. Mistä SOS Racisme muka tietää, että toinen hakemuksista hylättiin juuri nimen takia?

Tämän tapauksen johdosta ehdotettiin muuten nimettömiä työhakemuksia.

[mietinen]

Kulttuurin vaikutuksen äärimmäistapauksena voi esittää Pirahã-kansan ja heidän kielensä.

Pirahã language, Wikipedia

Being concerned that, because of this cultural gap, they were being cheated in trade, the Pirahã people asked Daniel Everett, a linguist who was working with them, to teach them basic numeracy skills. After eight months of enthusiastic but fruitless daily study with Everett, the Pirahã concluded that they were incapable of learning the material and discontinued the lessons. Not a single Pirahã had learned to count up to ten or even to add 1 + 1.[12]

Everett argues that test-subjects are unable to count for two cultural reasons and one formal linguistic reason. First, they are nomadic hunter-gatherers with nothing to count and hence no need to practice doing so. Second, they have a cultural constraint against generalizing beyond the present, which eliminates number-words. Third, since, according to some researchers, numerals and counting are based on recursion in the language, the absence of recursion in their language entails a lack of counting. That is, it is the lack of need that explains both the lack of counting-ability and the lack of corresponding vocabulary. Everett does not claim that the Pirahãs are cognitively incapable of counting.

Pirahã-kansaan ja heidän kieleensä voi tutustua Ylen esittämässä dokkarissa:
Prisma: Kielikoodin murtaja
Lähetyssaarnaaja Daniel Everett löysi 1970-luvulla Amazonin alueelta kansan, jonka kieltä kukaan ulkopuolinen ei osannut. Everett onnistui avaamaan kielen koodin, joka olikin täysin totutusta poikkeava.

[Roope]

On olemassa tutkimuksia esim. Ranskasta joissa on havaittu suuria eroja haastattelukutsujen saamisessa sen mukaan onko tismalleen saman CV:n lähettäjän nimi periranskalainen vai Pohjois-Afrikkalaiselta kuulostava.

Olen täällä siteerannut vastaavaa tutkimusta (saattoi olla samakin), jonka mukaan nimellä tosiaan on vaikutusta haastattelupyynnön todennäköisyyteen. Taisi olla niin, että etnistyyppisellä nimellä joutui lähettämään keskimäärin 25-50 prosenttia enemmän hakemuksia päästäkseen haastatteluun. Mutta saman tutkimuksen jatkoanalyysin mukaan, jos eron oletetaan johtuvan syrjinnästä, tämä syrjintä selitti muistaakseni vain kuudesosan kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten työllisyyserosta. Niin sanottu aliedustus ei siis näyttäisi johtuvan kuin vähäiseltä osin syrjinnästä. Helsingin kaupungin sepitykset maahanmuuttajataustaisten (välillä heitä kutsutaan myös muunkielisiksi) työntekijöiden aliedustuksesta, tarpeesta korjata tilanne ja keinoista tilanteen korjaamiseksi ovat nekin naurettavia.

Tämä antaa selkeän viitteen siitä että aina se työnantaja ei voi omille ennakkoluuloilleen mitään vaan valitsee arvelemansa etniteetin perusteella. Mutta tästähän on puhuttu täällä lukuisia kertoja aiemminkin ja aina kun tämän argumentin esittelee, keskustelu kääntyy siihen kuinka "työnantajilla on oikeus valita kenet haluaa" ja "ehkä heillä on syynsä ennakkoluuloihinsa" jne. muuta rasistista sontaa. Ikään kuin jokainen Maghreb-hakija olisi jonkinlainen etnisen ryhmänsä keskiarvoedustaja eikä hänen CV:tään tulisikaan arvioida vain niiden mustien merkkien perusteella.

Työnantajalla tosiaan on oikeus - tietyissä rajoissa - palkata kenet haluaa, vaikka perimmäiset motiivit olisivat kuinka tyhmiä tai fiksuja. Työnantajalla voi olla syynsä ennakkoluuloihinsa, hyvät tai huonot, ja hänellä voi myös olla täysin rationaaliset syynsä olla palkkaamatta maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia. Näitä syitä on helppo kutsua rasistisiksi, etenkin jos niitä ei tunne. Kaiken järjen mukaan itselleen vahingollisia päätöksiä tekevä työnantaja menestyy muita heikommin.

Ei vaan idea on se että lisäämällä etnisten vähemmistöjen edustajien määrää ennakkoluulot hälventyvät ja heidän mahdollisuutensa päästä ilman tukitoimia samoilla ansioilla töihin kuin valtaväestön paranevat.

Vanha kunnon kohtaamisteoria. Yritysten menestyksen ja yksilöiden oikeudenmukaisen kohtelun kannalta ihannemallissa rekrytoitaisiin aina tehtävään parhaiten soveltuvat. En tiedä yhtään tutkimusta, jonka mukaan kiintiöiden tai muidenkaan positiivisen syrjinnän keinojen avulla (esim. nimetön työnhaku) tehtäisiin oikeasti parempia rekrytointipäätöksiä. Keinojen toimimisesta ei ole näyttöä, mutta tilastot saadaan näyttämään paremmilta. Ja toki voidaan olettaa, että erot johtuvat syrjinnästä ja toivoa, että joskus tulevaisuudessa tukitoimia ei tarvita. Sitä odotellessa hyväksytään ja oikeutetaan yksilöiden järjestelmällinen syrjintä, joka perustuu ryhmien uhrihierarkiaan, ei tieteelliseen näyttöön.

Sama koskee naiskiintiöitä. Kun päättäjät ovat kaikki miehiä jotka ovat tottuneet valitsemaan keskenään omasta joukosta toisia miehiä johtopaikoille, on sinne lähes mahdoton tunkea jos ei kuulu tähän johtavien miesten joukkoon.

Yritysten hallitusten naiskiintiöt ovat vain kosmeettinen ratkaisu, koska ongelma ei ole niinkään naisten vähäinen määrä kuin valinta liian suppeasta sisäpiiristä. Sisäpiirin ulottaminen pakkokeinoin muutamiin naisiin ei ratkaise itse ongelmaa, vaan vain siirtää sen käsittelyä. EU-yritysten hallitusten kokoonpano lakkaa kiinnostamasta komissaari Redingiä samalla hetkellä kun naiskiintiöt saadaan lainvoimaisiksi.

[kekkeruusi]

On olemassa tutkimuksia esim. Ranskasta joissa on havaittu suuria eroja haastattelukutsujen saamisessa sen mukaan onko tismalleen saman CV:n lähettäjän nimi periranskalainen vai Pohjois-Afrikkalaiselta kuulostava. Tämä antaa selkeän viitteen siitä että aina se työnantaja ei voi omille ennakkoluuloilleen mitään vaan valitsee arvelemansa etniteetin perusteella. Mutta tästähän on puhuttu täällä lukluisia kertoja aiemminkin ja aina kun tämän argumentin esittelee, keskustelu kääntyy siihen kuinka "työnantajilla on oikeus valita kenet haluaa" ja "ehkä heillä on syynsä ennakkoluuloihinsa" jne. muuta rasistista sontaa. Ikään kuin jokainen Maghreb-hakija olisi jonkinlainen etnisen ryhmänsä keskiarvoedustaja eikä hänen CV:tään tulisikaan arvioida vain niiden mustien merkkien perusteella.

Sitä samaa ennakkoluuloisuutta työnantajat harjoittavat omanmaalaistenkin henkilöiden suhteen mitä suurimmassa määrin.

Ai ihan vaan nimen perusteella?

Nimen, naamataulun, iän, asuinpaikan, musiikkimaun, puoluetaustan, ym. perusteella. Niistä muista ei vain välitetä tai valiteta, ainakaan yleisesti.

Mutta vain mamu-taustaisten kohdalla ollaan asiaan puuttumassa. Se, jos mikä, on rasistista.

Ei vaan idea on se että lisäämällä etnisten vähemmistöjen edustajien määrää ennakkoluulot hälventyvät ja heidän mahdollisuutensa päästä ilman tukitoimia samoilla ansioilla töihin kuin valtaväestön paranevat. Sama koskee naiskiintiöitä. Kun päättäjät ovat kaikki miehiä jotka ovat tottuneet valitsemaan keskenään omasta joukosta toisia miehiä johtopaikoille, on sinne lähes mahdoton tunkea jos ei kuulu tähän johtavien miesten joukkoon.

Ja molemmat johtavat juuri päinvastaiseen vaikutukseen kuin sanot noiden tarkoituksen olevan. Naiskiintiöt heikentävät kaikkien kiintiöitä käyttävillä toimivien naisten uskottavuutta työnsä tekijöinä, samoin kiintiömamujen kohdalla. Ja samalla siis syrjitään muita näiden kiintiöiden varjolla.

[Kaptah]

Tuolla periaatteella sekin, että liikuntavammaisille rakennetaan ramppeja enemmistön kustannuksella, että pääsevät kirjastoon, on syrjintää. Tai niin kai se onkin, mutta ei tällaisella semanttisella vänkhäämisellä mihinkään edetä.

Eipäs ole, koska voidaan osoittaa, että pyörätuolipotilaalla ei ole jalkoja, joten hän ei voi kävellä portaita, joten sen takia heitä ei ole kirjastossa näkynyt. Tässä tapauksessa poistetaan siis se este.

Toinen oleellinen ero on se, ettei pyörätuoliramppi estä ketään muuta käyttämästä kirjastoa.

Lisäksi haluaisin huomauttaa, että ennakkoluulot eivät suinkaan aina ole vääriä.

[Elcric12]

Tuolla periaatteella sekin, että liikuntavammaisille rakennetaan ramppeja enemmistön kustannuksella, että pääsevät kirjastoon, on syrjintää. Tai niin kai se onkin, mutta ei tällaisella semanttisella vänkhäämisellä mihinkään edetä.

Katsotko etnisen alkuperän olevan vammaisuuteen rinnastattava tekijä työhönotossa vai mitä tarkoitat? Rinnastuuko 20 vuotta Suomessa asunut saksalainen vakavasti fyysisesti vammautuneeseen? Vai katsotko vain AFROjen olevan vammautuneita?

En rinnasta, vaan kyse oli siitä, että mistä positiivisessa syrjinnässä on määritelmällisesti kyse ja onko se hyödyllistä missään tilanteissa.

Nuoria työttömiä ymmärtääkseni joudutetaan työelämään erilaisin keinoin, mikä onkin hyvä, koska yhteiskunnasta syrjäytyminen passivoi ja ruokkii itseään. Miksei samalla tavalla vois ajatella maahanmuuttajista, jotka ovat yhteiskunnan "nuoria" jäseniä. Siis, että saisivat tarvittaessa jonkinlaista tukea työelämään pääsyyn (osana kotouttamista), varsinkin jos/kun ulkomaalaisuus (ulkomaalaiselta kuulostava nimi) on tutkimustenkin mukaan rasite työnhaussa.

Mun mielestä on tärkeetä, että mamu-vähemmistöt ei syrjäydy yhteiskunnasta, ja tähän voidaan harkinnan mukaan käyttää vaikkapa sitä helvetilliseltä kuulostavaa positiivista syrjintää. En ymmärrä miksi nuivinkaan mamu-kriitikko vastustaisi täällä jo olevien mamujen hyvinvoinnin edistämistä kategorisesti, koska eihän kotoutustoimet tänne tulevien määrää muuta vaan se ratkaistaan muulla maahanmuuttopolitiikalla.

[Elcric12]

Tuolla periaatteella sekin, että liikuntavammaisille rakennetaan ramppeja enemmistön kustannuksella, että pääsevät kirjastoon, on syrjintää. Tai niin kai se onkin, mutta ei tällaisella semanttisella vänkhäämisellä mihinkään edetä.

Eipäs ole, koska voidaan osoittaa, että pyörätuolipotilaalla ei ole jalkoja, joten hän ei voi kävellä portaita, joten sen takia heitä ei ole kirjastossa näkynyt. Tässä tapauksessa poistetaan siis se este.

Toinen oleellinen ero on se, ettei pyörätuoliramppi estä ketään muuta käyttämästä kirjastoa.

Lisäksi haluaisin huomauttaa, että ennakkoluulot eivät suinkaan aina ole vääriä.

Ehkä huono vertaus joo, mutta vastasin siihen, että kaikki yhteiskunnalta/enemmistöltä vähemmistöille suunnattu apu ja tuki on syrjintää ja paapomista. Invahissien rakentaminen on toki meiltä kaikilta pois jollakin mittarilla, mutta uskon silti, että kokonaisvaikutus on hyödyllinen jos liikuntavammaiset pääsee esim. kirjastoon tai työkkäriin.

[Kaptah]

Nuoria työttömiä ymmärtääkseni joudutetaan työelämään erilaisin keinoin, mikä onkin hyvä, koska yhteiskunnasta syrjäytyminen passivoi ja ruokkii itseään.

Kyllä, mutta mikäli se "erilaisin keinoin jouduttaminen" tarkoittaa vain nuorten palkkaamista keski-ikäisen hakijan ohitse, se vain siirtää ongelmaa. Nuorisotyöttömyys vähenee, keski-ikäisten työttömyys lisääntyy.

En ymmärrä miksi nuivinkaan mamu-kriitikko vastustaisi täällä jo olevien mamujen hyvinvoinnin edistämistä kategorisesti, koska eihän kotoutustoimet tänne tulevien määrää muuta vaan se ratkaistaan muulla maahanmuuttopolitiikalla.

Totta kai hyvinvointia pitää edistää ja on kaikkien etu että mamut työllistyvät. Jos mamujen työllistyminen taas tapahtuu vain ja ainoastaan kantisten työllistymisen vähenemisenä, on sitä vaikea pitää minään jumalan lahjana maallemme. Mikäli kannattaa mamujen palkkaamista kantisten ohi on vähintä mitä voi tehdä hyväksyä ja ymmärtää se, jos joku perustelee maahanmuuton radikaalia vähentämistä kuluneella kliseellä "ne vie meidän työt". Jos kerran mamu palkataan kantiksen ohi, niin ei kai tuo väite voi enää sen enempää totta ollakaan?

[Jouko]

Naiskiintiöt + mamukiintiöt = kantasuomalaisten miesten syrjintää

[Sunt Lacrimae]

Tuolla periaatteella sekin, että liikuntavammaisille rakennetaan ramppeja enemmistön kustannuksella, että pääsevät kirjastoon, on syrjintää. Tai niin kai se onkin, mutta ei tällaisella semanttisella vänkhäämisellä mihinkään edetä.

Katsotko etnisen alkuperän olevan vammaisuuteen rinnastattava tekijä työhönotossa vai mitä tarkoitat? Rinnastuuko 20 vuotta Suomessa asunut saksalainen vakavasti fyysisesti vammautuneeseen? Vai katsotko vain AFROjen olevan vammautuneita?

En rinnasta, vaan kyse oli siitä, että mistä positiivisessa syrjinnässä on määritelmällisesti kyse ja onko se hyödyllistä missään tilanteissa.

Nuoria työttömiä ymmärtääkseni joudutetaan työelämään erilaisin keinoin, mikä onkin hyvä, koska yhteiskunnasta syrjäytyminen passivoi ja ruokkii itseään. Miksei samalla tavalla vois ajatella maahanmuuttajista, jotka ovat yhteiskunnan "nuoria" jäseniä. Siis, että saisivat tarvittaessa jonkinlaista tukea työelämään pääsyyn (osana kotouttamista), varsinkin jos/kun ulkomaalaisuus (ulkomaalaiselta kuulostava nimi) on tutkimustenkin mukaan rasite työnhaussa.

Mun mielestä on tärkeetä, että mamu-vähemmistöt ei syrjäydy yhteiskunnasta, ja tähän voidaan harkinnan mukaan käyttää vaikkapa sitä helvetilliseltä kuulostavaa positiivista syrjintää. En ymmärrä miksi nuivinkaan mamu-kriitikko vastustaisi täällä jo olevien mamujen hyvinvoinnin edistämistä kategorisesti, koska eihän kotoutustoimet tänne tulevien määrää muuta vaan se ratkaistaan muulla maahanmuuttopolitiikalla.

Mielestäni homma tulisi hoitaa niin, että ulkomaalaispolitiikassa suosittaisiin sellaisia maahanmuuttajia jotka vaatisivat mahdollisimman vähän erinäköisiä tukitoimenpiteitä kotoutuakseen. Ennemmin vaikka eestiläisiä kaiken maailman entisten vuohipaimienien ja muiden moniosaajien sijaan.

Ei tämä systeemi ihan oikeasti voi toimia niin, että annetaan katon reikiintyä ja sitten mietitään että perkele, varmaan tarttis laittaa reikien alle sanko ettei sadevesi kastele lattiaa.

"Nuorten jouduttaminen työelämään" käsittää sellaisiakin juttuja kuten tuenleikkaukset mikäli nuori ei hakeudu esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen ja työhön. Tosin sinä olisit varmasti valmis samanlaisiin toimenpiteisiin myös maahanmuuttajien kohdalla.

[kekkeruusi]

Naiskiintiöt + mamukiintiöt = kantasuomalaisten miesten syrjintää

Näinhän se oikeasti on. Ainoa ryhmä joka ei voi valittaa kokemastaan syrjinnästä on suomalainen perusterve heteromies.

edit. Tai voi valittaa, mutta ketään ei kiinnosta.

[Kaptah]

Ehkä huono vertaus joo, mutta vastasin siihen, että kaikki yhteiskunnalta/enemmistöltä vähemmistöille suunnattu apu ja tuki on syrjintää ja paapomista. Invahissien rakentaminen on toki meiltä kaikilta pois jollakin mittarilla, mutta uskon silti, että kokonaisvaikutus on hyödyllinen jos liikuntavammaiset pääsee esim. kirjastoon tai työkkäriin.

Mahdollisuuksien tasa-arvo vs. lopputulosten tasa-arvo.

Invojen ongelmassa puututaan syyhyn, eli liikkumisen vaikeuteen ja pyritään poistamaan se. Sen sijaan positiivisessa syrjinnässä puututaan lopputulosten eroon.

Työntekijää valittaessa positiivisessa syrjinnässä ei edes yritetä puuttua "ongelman"  (=ei tarpeeksi mamuja) syihin, vaan seurauksiin. Lisäksi tässä jätetään käsittämättömästi täysin huomiotta se erittäin todennäköinen mahdollisuus, että ne tietyiltä alueilta tulevat hakijat nyt vain eivät ole keskimäärin yhtä päteviä. Sitä ei pidetä edes mahdollisena, vaan ainut selitysmalli on syrjintä, johon vastataan syrjinnällä. Jos eri edustus johtuu syrjinnästä, pitää etsiä se joka syrjii ja antaa hänelle monoa.

[Elcric12]

Totta kai hyvinvointia pitää edistää ja on kaikkien etu että mamut työllistyvät. Jos mamujen työllistyminen taas tapahtuu vain ja ainoastaan kantisten työllistymisen vähenemisenä, on sitä vaikea pitää minään jumalan lahjana maallemme. Mikäli kannattaa mamujen palkkaamista kantisten ohi on vähintä mitä voi tehdä hyväksyä ja ymmärtää se, jos joku perustelee maahanmuuton radikaalia vähentämistä kuluneella kliseellä "ne vie meidän työt". Jos kerran mamu palkataan kantiksen ohi, niin ei kai tuo väite voi enää sen enempää totta ollakaan?

Jos tuo "jos" pitää paikkansa, niin pitää paikkansa Tarkoita, että jos yksi taho otta tehtäväkseen edistää mamujen työllistymistä sillä perusteella, että kantiksella on jo lähdössä etulyöntiasema koko työrintamalla, ja täten todennäköisemmin saavat töitä muualta, niin ei se välttämättä tuota tarkoita. En tiedä, mutta tuo Hkin systeemi vaikuttaa kyllä olevan niin harvoissa tapauksissa soveltamiskelpoinen, että pelkään että mahdolliset minimaaliset yhteiskunnalliset edut jää niiden haittojen jalkoihin.