Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Emo]

http://www.hs.fi/talous/Rehn+Suomi+murentaa+puheillaan+euron+pelastamista/a1305594643095

Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn antaa Suomelle kyytiä viimeaikaisista eurokannoista. Jos Suomen tarkoituksena on ollut luoda kuvaa maasta, joka epäilee osaansa eurooppalaisessa integraatiossa ja harkitsee vakavasti euroeroa, on se pyrkimyksessään onnistunut, sanoi Rehn keskiviikkona Helsingissä suurlähettiläspäivillä.

Talouskomissaari antaa kyseenalaista tunnustusta Suomelle myös sellaisen kuvan luomisessa, että se haluaisi murentaa euron pelastamisen mahdollisuuksia.

"Jos Suomi kuitenkin pelaa Euroopan joukkueessa, tämä onnistuminen näyttäytyy vain omana maalina", komissaari sivaltaa.

Rehnin mukaan markkinavoimat New Yorkissa ovat kiinnostuneina seuranneet suomalaista keskustelua euron ympärillä. Rehn sanoo, että Suomi on noussut keskusteluissa usein esille maana, joka "avaa pelin" euroerollaan.

"Siellä on päätelty Suomen eron eurosta olevan jo lähellä."

On hienoa olla suomalainen! Nyt vain lisää puheita kehiin!!   

[MattiL]

Kaikki tähänastiset sisäisen devalvaation reseptit ovat tarkoittaneet sekä lisääntyvää työttömyyttä että lähes kaikkien reaaliansioiden laskua.

Tarkoitat ilmeisesti viimeaikaisia tapahtumia, jotka ovat tapahtuneet jäykkien työmarkkinoiden maissa. Esimerkiksi Saksassa kuitenkin on toteutettu sisäistä devalvaatiota, joka ei ole johtanut lisääntyvään työttömyyteen ainakaan viime vuosina. Sisäinen devalvaatio hyvin toimiakseen edellyttää minusta joustavia työmarkkinoita ja muitakin markkinoita. Jos työmarkkinat ovat jäykät eikä niitä poliittisista syistä pystytä vapauttamaan, valuutan devalvaatio voi ehkä olla toiseksi paras vaihtoehto.

[Kimmo Pirkkala]

Mitä tähän voi enää sanoa? Mykistyä vain ja ihailla. Eräs kokoomuslainen blogisti kirjoittaa US Puheenvuorossa tänään.

http://matiasgustafsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/114784-kokoomuksen-linjaa-ei-olla-ymm%C3%A4rretty

Höm... minusta tuolla oli jo toistasataa aika karua kommenttia aiemmin, mutta kun nyt katsoin, oli vain yksi. Taisi kuunteleva Kokoomus hermostua ja sulkea korvansa...

edit. Voisin vaikka vannoa, että ko. Matias Gustafsson oli vielä tunti sitten kokoomuslainen Inkoosta, mutta nyt vihreä Pihtiputaalta. Vetiköhän tuo herneen kovinkin syvälle nenään, vai mikä syntax error iski?

[RTT]

Irlannin keskuspankin tutkimuksen mukaan pk-yritysten lainahakemukset hylätään Irlannissa kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muualla euroalueella. Vain Kreikassa lainansaanti on vaikeampaa. Monet irlantilaisyritykset eivät uskalla edes hakea lainaa hylkäyksen pelossa.

Irish Times: Irish banks second only to Greece for refusing loans

[tyhmyri]

Kaikki tähänastiset sisäisen devalvaation reseptit ovat tarkoittaneet sekä lisääntyvää työttömyyttä että lähes kaikkien reaaliansioiden laskua.

Tarkoitat ilmeisesti viimeaikaisia tapahtumia, jotka ovat tapahtuneet jäykkien työmarkkinoiden maissa. Esimerkiksi Saksassa kuitenkin on toteutettu sisäistä devalvaatiota, joka ei ole johtanut lisääntyvään työttömyyteen ainakaan viime vuosina. Sisäinen devalvaatio hyvin toimiakseen edellyttää minusta joustavia työmarkkinoita ja muitakin markkinoita. Jos työmarkkinat ovat jäykät eikä niitä poliittisista syistä pystytä vapauttamaan, valuutan devalvaatio voi ehkä olla toiseksi paras vaihtoehto.

Ilmeisesti on jääneet kotiläksyt tekemättä? Saksan "sisäinen devalvaatio" toteutettiin toisilla lääkkeillä kuin väität. Oikeampi sana olisikin kustannustason jäädyttäminen. Teehän kotiläksysi ensiksi.

Sisäisen devalvaation vaikeuden läpikäynti sekä vaikkapa Viro ja Irlanti ovat sen verran väsynyttä kamaa, joita koskevia hyviä analyysejä on netti pullollaan. Siksi en jaksa toistaa itsestäänselvyyksiä. Voit tutustua niihin helposti jos haluat.

[tyhmyri]

Irlannin keskuspankin tutkimuksen mukaan pk-yritysten lainahakemukset hylätään Irlannissa kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muualla euroalueella. Vain Kreikassa lainansaanti on vaikeampaa. Monet irlantilaisyritykset eivät uskalla edes hakea lainaa hylkäyksen pelossa.

Irish Times: Irish banks second only to Greece for refusing loans

Hyvä linkki, kiitos.

Suomeksi tuo tarkoittaa sitä, että Irlannin kannalta rahapolitiikka on aivan liian tiukkaa. Alhaiset korot eivät todellakaan kerro siitä, että rahaa olisi helppo saada lainaksi eli löysästä rahapolitiikasta.

Mutta tulos ei ole yllätys. Kun maassa on de facto deflaatio ja korkea työttömyys, niin pk-yrityksiä koskevat tuotto-odotukset ovat negatiivisia tai parhaassakin tapauksessa hyvin vähäisiä. Tuolloin käteisen pitäminen käteisenä on kannattavampaa kuin sen antaminen lainaksi.

Kuin suoraan oppikirjasta, jossa kuvataan epäonnistuneen rahapolitiikan vaikutuksia.

[Tomi]

http://www.hs.fi/talous/Rehn+Suomi+murentaa+puheillaan+euron+pelastamista/a1305594643095

Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn antaa Suomelle kyytiä viimeaikaisista eurokannoista. Jos Suomen tarkoituksena on ollut luoda kuvaa maasta, joka epäilee osaansa eurooppalaisessa integraatiossa ja harkitsee vakavasti euroeroa, on se pyrkimyksessään onnistunut, sanoi Rehn keskiviikkona Helsingissä suurlähettiläspäivillä.

Talouskomissaari antaa kyseenalaista tunnustusta Suomelle myös sellaisen kuvan luomisessa, että se haluaisi murentaa euron pelastamisen mahdollisuuksia.

"Jos Suomi kuitenkin pelaa Euroopan joukkueessa, tämä onnistuminen näyttäytyy vain omana maalina", komissaari sivaltaa.

Rehnin mukaan markkinavoimat New Yorkissa ovat kiinnostuneina seuranneet suomalaista keskustelua euron ympärillä. Rehn sanoo, että Suomi on noussut keskusteluissa usein esille maana, joka "avaa pelin" euroerollaan.

"Siellä on päätelty Suomen eron eurosta olevan jo lähellä."

On hienoa olla suomalainen! Nyt vain lisää puheita kehiin!!   

Komission vpj Olli Rehn
UM:n suurlähettiläspäivät Helsingissä
keskiviikkona 22.8.2012 klo 16.00, Eduskunnan lisärakennus

Arvoisa alivaltiosihteeri, arvoisat suurlähettiläät, hyvät ystävät,

Kiitän kutsusta puhua perinteisillä suurlähettiläspäivillä. Ei liene yllätys, että puheenvuorossani käsittelen euroalueen velkakriisiä ja sitä, mitä pitäisi tehdä kriisin voittamiseksi ja palaamiseksi kestävän kasvun ja paremman työllisyyden uralle. Onnistuminen tai epäonnistuminen tässä asiassa määrittää hyvin pitkälle myös muutoin EU:n tulevaisuutta. Jos EU pysyy hajanaisena ja taloudellisesti heikkona, se ei myöskään pysty ajamaan eurooppalaisia arvoja ja asioita maailmanpolitiikassa.

Puheenvuorossani yritän noudattaa tulkintaani suurlähettiläs, ministeri Max Jakobsonin kylmän sodan suomalaisen diplomatian kantavasta periaatteesta: Suomen puolueettomuuspolitiikkaa on puolustettava kansainvälisillä areenoilla, vaikka hammasta purren, mutta kotimaassa on ravisteltava suomettuneisuuden tukahduttamaa pysähtyneisyyden ilmapiiriä. Muutoin kansakunta on taipuvainen tekemään suuria virheitä omassa itseriittoisuudessaan, mihin pienellä maalla ei ole varaa.

Jos joku ajattelee, että se mitä tänään sanon, tulee jostain Brysselin norsunluutornista, suosittelen varomaan liian nopeita johtopäätöksiä. Olen viettänyt viime viikot paria työreissua lukuun ottamatta etätöissä ja työleirillä Mikkelin Korpikoskella, saunassa, puusouvissa, torikahvilassa ja ihmisten keskellä, siellä missä mieli lepää ja sielu rauhoittuu, eivätkä Brysselin paineet pahemmin tunnu. Jos jotain, nämä ovat vapaan suomalaisen korpiliberaalin mietteitä itäisen Järvi-Suomen maakunnasta.

Arvoisat suurlähettiläät,

Viidettä vuotta jatkuvalla talouskriisillä on vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia Eurooppaan. Tällä hetkellä yksi viidestä eurooppalaisesta nuoresta on työtön. Useimmat heistä ovat historiallisen korkealle koulutettua eurooppalaista sukupolvea, joka olosuhteiden pakosta joko lähtee Euroopasta työn perässä tai jota kotimaassa uhkaa pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen. Kumpikaan vaihtoehto ei ole kestävä, ei näiden nuorten eikä Euroopan tulevaisuuden kannalta.

Talouskriisi ja euron hajoamisesta viime aikoina käyty keskustelu nakertavat myös Euroopan unionin asemaa maailmassa. Te olette todennäköisesti jo törmänneet kriisin geopoliittisiin seurauksiin asemamaissanne. EU:n aseman heikentyminen lähiympäristössään, kuten esimerkiksi Kaakkois-Euroopassa, vaikuttaa suoraan neuvotteluasemaamme ja sitä kautta EU:n naapuruuspolitiikan tavoitteiden toteutumiseen ja maanosamme vakauteen.

Maailmantaloutta koskevassa poliittisessa päätöksenteossa, kuten G-20:ssa ja IMF:ssä, EU on velkakriisin takia jatkuvasti vastaanottavana osapuolena. Tällä menolla Euroopan asema maailmantaloudessa murenee huolestuttavasti. Siitä kärsivät kaikki jäsenvaltiot.

Olennaista on, että euroalueen selviytyminen edellyttää strategiaa, jolla ratkotaan sekä yksittäisten jäsenvaltioiden rakenteellisia ongelmia että koko eurojärjestelmään itseensä liittyviä systeemivirheitä. Mikään yhden asian liike ei tätä kriisiä ratkaise, vaan toimia tarvitaan useilla rintamilla. Euroalueen yhteinen strategia perustuu kolmen pilarin varaan:

Ensinnäkin kaikki jäsenvaltiot ovat vakauttaneet julkista talouttaan ja käynnistäneet rakenteellisia uudistuksia, eritoten työmarkkinoilla ja eläkejärjestelmissä. Tämä työ on alkanut tuottaa tuloksia, mutta sen on jatkuttava määrätietoisesti. Palaan siihen hetken päästä.

Toiseksi euromaat ovat yhdessä rakentaneet taloudellisia palomuureja, vakausrahastoja, joiden myöntämillä luotoilla on annettu jäsenvaltioille aikaa toteuttaa uudistuksia. Sen rinnalla Euroopan keskuspankki on varmistanut paitsi hintavakauden myös rahoitusjärjestelmän vakauden. EKP:llä on jatkossakin vakauden varmistajana keskeinen rooli, jonka ehdot pääjohtaja Mario Draghi määritti selkeästi pari viikkoa sitten.

Kolmanneksi on määriteltävä yhteinen näkemys talous- ja rahaliiton pidemmän aikavälin kehittämissuunnasta. Tämä on välttämätöntä, jotta vakuutetaan yhtä hyvin kansalaiset kuin sijoittajatkin euron tulevaisuudesta. EU:n neljä "presidenttiä", joista jokaisen valintaa Suomi on ollut tukemassa, valmistelevat tästä seuraavan raportin lokakuulle.

Kaikki edellä mainitut pilarit ovat tärkeitä, mutta yksi on ylitse muiden: ratkaisevan olennaista on se, että jäsenvaltioissa toteutetaan talouden kasvua vahvistavia uudistuksia, joilla euroalueen talouteen pesiytynyt epätasapaino saadaan kestävällä tavalla korjattua. Kokonaistalouden epätasapaino on jo vähentynyt merkittävästi. Suurin korjausliike on tapahtunut alijäämämaissa. Muutama esimerkki:

Irlanti on korjannut kurssia kuplataloudesta vientitalouteen. Sen vienti vetää hyvin, teollisuustuotanto ja kansantalous ovat kasvussa. Irlanti on pääsemässä takaisin markkinoille ennakoitua aikaisemmin.

Portugalissa vienti kasvaa odotettua nopeammin, mikä auttaa tasapainottamaan heikkoa kotimaista kysyntää. Jopa Kreikassa on saavutettu enemmän kuin usein myönnetään. Julkisen talouden sopeuttamisessa tulokset ovat merkittäviä. Myös työvoimakustannukset ja inflaatio ovat tänä vuonna alkaneet laskea merkittävästi.

Espanjan osalta sovittiin viime kuussa pankki- ja rahoitusalan remonttiohjelmasta. Sen avulla pankkeja yhdistellään, ajetaan alas ja järjestellään uudelleen, minkä jälkeen terveitä pankkeja pääomitetaan. Espanja on tehnyt tärkeitä päätöksiä myös uudistaakseen työelämän lainsäädäntöä ja saadakseen julkisen talouden takaisin vakaalle pohjalle.

Italiassa pääministeri Mario Monti on saanut lyhyessä ajassa paljon aikaan. Julkista taloutta on tasapainotettu niin, että se voi saavuttaa rakenteellisen tasapainon jo ensi vuonna. Pitkään jumissa olleet työmarkkinauudistukset on saatu liikkeelle ja yritysten kilpailukyvylle on luotu parempia edellytyksiä. Järjestäytyneen rikollisuuden ja veronkierron torjunnassa on saatu tuloksia. Rikollisilta on takavarikoitu kuluneen vuoden aikana omaisuutta useiden miljardien eurojen arvosta.

Samalla myös ylijäämämaat, kuten Saksa, sopeuttavat talouksiaan. Ylijäämät eivät aina ole merkki vain ylivertaisesta kansainvälisestä kilpailukyvystä. Ne voivat kertoa myös rakenteellisesti liian matalasta kotimaisesta kysynnästä. Saksassa tuoreiden palkkasopimusten mukaan palkat nousevat keskimäärin lähes viisi prosenttia, mikä on järkevää.

Lisäsopeutumista on euroalueella silti yhä edessä. Tästä tullaan ydinkysymykseen, joka tahdotaan unohtaa suomalaisessa keskustelussa, jossa eurokriisiä pidetään moraliteettina ja eettisenä arvokysymyksenä, eikä tunnusteta euron järjestelmävirheiden vaikutusta.

Tarkoitan sitä, että vaikka Italia ja Espanja ovat tehneet vaikeita mutta välttämättömiä päätöksiä julkisen talouden tasapainottamisesta ja rakenteellisista uudistuksista ja myös panevat niitä toimeen, ne joutuvat siitä riippumatta maksamaan pitkäaikaisesta valtionlainastaan sietämättömän korkean koron, koska koko euroalueen kykyyn ja tahtoon puolustaa euroa ei tahdota luottaa.

Siksi tarvitaan vakausrahastoihin nojautuvan rahoituksellisen sillan rakentamista korkeisiin korkoihin jumittuneille maille, jotta ne pärjäävät, kunnes luottamus niiden käynnissä oleviin uudistuksiin ja koko euroalueeseen on palannut. Tämän tähden tarvitaan myös luottamusta vahvistavaa puhetta kaikilta euroalueen vastuullisilta päättäjiltä.

Syyskuussa komissio tekee ehdotuksen euroalueen yhteisestä pankkivalvonnasta, joka rakentuu pitkälti EKP:n varaan. Kunhan se on aloittanut toimintansa, Euroopan vakausmekanismi voi saada valtuudet pankkien suoraan pääomittamiseen. Tämän myötä vakausmekanismin tässä tarkoituksessa tarjoamat varat eivät enää kasvata sellaisten maiden velkataakkaa, joilla on jo suuria markkinapaineita.

Kaiken kaikkiaan olen euroalueen kesäkuun huippukokouksen, EKP:n elokuisen periaatepäätöksen ja jäsenvaltioiden uudistuspolitiikan jälkeen vähemmän pessimistinen euroalueen näkymistä kuin vielä viime keväänä. Velkakriisi on voitettavissa, kunhan euroalue nyt jatkaa määrätietoisesti ja yhtenäisesti työtä kaikilla rintamilla.

Tässä yhteydessä tavataan usein peräänkuuluttaa "poliittista johtajuutta". Euroalueen kohdalla tämä johtajuus alkaa siitä, että kaikki 17 jäsenvaltiota sitoutuvat yhteisesti tekemiinsä päätöksiin. Vaaran vuosina ei ilman yhteen hiileen puhaltamista voi edes Eurooppa selvitä.
   
   Arvoisat suurlähettiläät,

Sallinette minun päätteeksi jakaa kanssanne muutamia tuoreita tunnelmia keskustelun pohjaksi. Tapasin viime viikolla parin päivän ajan markkinavoimia New Yorkissa vakuuttaakseni heitä siitä, että Eurooppaan kannattaa edelleen sijoittaa. Mikä oli vallitseva käsitys?

Ulkoapäin asiat näkyvät usein yksinkertaisemmin, kuten te hyvin tiedätte. Olivat kyseessä sitten aasialaiset tai amerikkalaiset poliitikot tai sijoittajat, valtaosalle heistä on itsestään selvää mihin suuntaan Euroopan pitäisi kehittyä. EU:n tulisi tiivistyä poliittisesti ja taloudellisesti sekä viimeistellä yhteisen valuutan vaatimat instituutiot. Heidän mielestään euroalueen ongelmat johtuvat sen keskeneräisyydestä, minkä vuoksi euroalueen vahvistaminen on johdonmukainen tie eteenpäin. Suurimmalle osalle kolmansista maista vakaa ja vahvistuva euroalue on selvästi niiden oman edun mukainen kehityssuunta, niin poliittisista kuin taloudellisistakin syistä. Euroopan hajaannuksesta ja sekasorrosta on maailmalla liikaa huonoja ja jopa traagisia kokemuksia.

Mutta on tietysti myös niitä jotka pitävät geopolitiikkaa nollasummapelinä, jossa yhden maan tai maaryhmän tappio ja alennustila voi hyödyttää ja vahvistaa toisia toimijoita. Heidän suunnitelmiinsa EU:n hajautuminen ja Euroopan sortuminen vanhoihin synteihin saattaisi hyvinkin sopia.

Yhteistä kaikille EU:n ulkopuolisille tarkkailijoille on kuitenkin se, että heidän on vaikea hahmottaa EU:n todellista kehityssuuntaa. Heidän on aina vain vaikeampi tietää mihin ja keiden sanomisiin uskoa. Euroopan talouskriisissä on kyse paljolti luottamuskriisistä. Luottamusta voidaan parhaiten vahvistaa antamalla kuva yhtenäisestä Euroopan joukkueesta. Eurooppalaisen päätöksenteon tulee olla luottamukseen perustuvaa joukkuepeliä, muuten se ei aja asiaansa eikä kanna hedelmää.

Tästä puheen ollen, New Yorkissa markkinavoimat olivat kovin kiinnostuneita Suomesta. Suomi nousi keskusteluissa esiin usein, varsinkin maana, joka "avaa pelin" erollaan eurosta. Siellä on seurattu suomalaista keskustelua ja päädytty eron eurosta olevan jo lähellä.

Jos Suomen tavoitteena siis on ollut luoda kuva maasta, joka epäilee osaansa eurooppalaisessa integraatiossa ja harkitsee vakavasti euroeroa, tässä on kieltämättä onnistuttu. Jos Suomen tavoitteena on myös ollut luoda kuva maasta, joka murentaa euron pelastamisen mahdollisuuksia, siinäkin on kiistatta onnistuttu.

Jos Suomi kuitenkin pelaa Euroopan joukkueessa, tämä onnistuminen näyttäytyy vain omana maalina. Euroopan joukkueen tavoitteena kun on euron pelastaminen ja siten Euroopan taloudellinen ja poliittinen menestyminen. On selvää, että nämä kaksi tavoitetta liittyvät toisiinsa.

Olen pitkään ollut siinä käsityksessä, että Euroopan taloudellinen ja poliittinen menestyminen on myös Suomen kansallinen etu ja siten Eurooppa-politiikkamme päämäärä. Silloin kun Euroopassa on sodittu tai talous on ajautunut taantumaan, Suomella on mennyt huonosti. Silloin kun Euroopassa on vallinnut rauha ja talous on kehittynyt suotuisasti, Suomellakin on mennyt hyvin. Tätä aktiivisen ja rakentavan Eurooppa-politiikan pitkää linjaa olemme vuosikymmeniä menestyksellä noudattaneet. Siitähän euron pelastamisessakin on lopulta kyse.
http://ec.europa.eu/finland/news/press/120822a_fi.htm

Boldaukset omia.

Eiköhän meidän tehtävä ole valvoa omia etuja, ei Euroopan luikurimaiden etuja.

[MattiL]

Tarkoitat ilmeisesti viimeaikaisia tapahtumia, jotka ovat tapahtuneet jäykkien työmarkkinoiden maissa. Esimerkiksi Saksassa kuitenkin on toteutettu sisäistä devalvaatiota, joka ei ole johtanut lisääntyvään työttömyyteen ainakaan viime vuosina. Sisäinen devalvaatio hyvin toimiakseen edellyttää minusta joustavia työmarkkinoita ja muitakin markkinoita. Jos työmarkkinat ovat jäykät eikä niitä poliittisista syistä pystytä vapauttamaan, valuutan devalvaatio voi ehkä olla toiseksi paras vaihtoehto.

Ilmeisesti on jääneet kotiläksyt tekemättä? Saksan "sisäinen devalvaatio" toteutettiin toisilla lääkkeillä kuin väität. Oikeampi sana olisikin kustannustason jäädyttäminen. Teehän kotiläksysi ensiksi.

Sisäisen devalvaation vaikeuden läpikäynti sekä vaikkapa Viro ja Irlanti ovat sen verran väsynyttä kamaa, joita koskevia hyviä analyysejä on netti pullollaan. Siksi en jaksa toistaa itsestäänselvyyksiä. Voit tutustua niihin helposti jos haluat.

Miten niin toisilla lääkkeillä kuin väitän? Kustannustason jäädyttäminen on minusta sisäistä devalvaatiota. Työmarkkinoitakin siellä on vapautettu.

Ei ole mikään itsestäänselvyys, että sisäinen devalvaatio ei toimi, vaan kiistanalainen väite.

[MattiL]

Suomeksi tuo tarkoittaa sitä, että Irlannin kannalta rahapolitiikka on aivan liian tiukkaa. Alhaiset korot eivät todellakaan kerro siitä, että rahaa olisi helppo saada lainaksi eli löysästä rahapolitiikasta.

Mutta tulos ei ole yllätys. Kun maassa on de facto deflaatio ja korkea työttömyys, niin pk-yrityksiä koskevat tuotto-odotukset ovat negatiivisia tai parhaassakin tapauksessa hyvin vähäisiä. Tuolloin käteisen pitäminen käteisenä on kannattavampaa kuin sen antaminen lainaksi.

Kuin suoraan oppikirjasta, jossa kuvataan epäonnistuneen rahapolitiikan vaikutuksia.

Mistä päättelet, että epäonnistunut on rahapolitiikka eikä finanssipolitiikka? Minusta nimenomaan finanssipolitiikka on epäonnistunut ja vienyt valtion konkurssiin, kun taas rahapolitiikka on onnistunut kohtalaisesti. Irlannin julkaistu inflaatio oli 1,6% heinäkuussa, joten mistä deflaatiosta puhut?

[tyhmyri]

^Ilmeisesti kansantaloustieteen peruskäsitteet ovat tuntemattomia. Inflaatiota on eri tyyppejä. Noista tyypeistä kaikkein luotettavin on ns perusinflaatio (core inflation), jonka paras mittari on gdp deflator. Tsekkaappa miten gdp deflator on Irlannin osalta käyttäytynyt.

Olkoon, en jaksa kirjoitella kansantaloustieteen perusteita.

Edit: Mistä alkaen kustannustason jäädyttäminen on kelvannut sisäiseksi devalvaatioksi?

[Jericho]

Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn antaa Suomelle kyytiä viimeaikaisista eurokannoista. Jos Suomen tarkoituksena on ollut luoda kuvaa maasta, joka epäilee osaansa eurooppalaisessa integraatiossa ja harkitsee vakavasti euroeroa, on se pyrkimyksessään onnistunut, sanoi Rehn keskiviikkona Helsingissä suurlähettiläspäivillä.
Portugalissa vienti kasvaa odotettua nopeammin, mikä auttaa tasapainottamaan heikkoa kotimaista kysyntää. Jopa Kreikassa on saavutettu enemmän kuin usein myönnetään. Julkisen talouden sopeuttamisessa tulokset ovat merkittäviä. Myös työvoimakustannukset ja inflaatio ovat tänä vuonna alkaneet laskea merkittävästi.

Pelkästään 1.5v aikana Kreikassa on 68 000 pk-yritystä mennyt konkurssiin tai lopettanut toiminnan kannattamattomana, se on noin 125- kioskia päivässä. Kuulen jo mielessäni Rehnien argumentit, kuinka lopulta kun Kreikka otttaa oman (rajusti devalvoituneen) valuutan käyttöön, he sanoo, "kattokaa nyt, ei se auttanut". Eihän se auta, jos valuutan joka on noin kaksi kertaa liian arvokas, annetaan repiä koko yksityinen sektori hajalle. Jäljelle ei jää muuta kuin ylisuuri julkinen sektori, joka pidettiin hengissä näillä Kataisen tukipaketeilla.

Vuodesta 2008 alkaen, kolmannes PK-yrityksistä on lyönyt pillit pussiin, tämän jälkeen ei tarvi odottaa kovin kummoista talouden reboundia. 

Tähän oli kokoajan toimivat lääkkeet olemassa, jolla menetetty kilpailukyky olisi voitu palauttaa ja saada maa takaisin kasvu-uralle, mutta lääkkeitä ei haluttu ottaa, tai antaa. Nyt alkaa olla ihan sama otetaanko lääkettä, vai ei, kun potilas on melkein kuollut.     

[Siili]

Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn antaa Suomelle kyytiä viimeaikaisista eurokannoista. Jos Suomen tarkoituksena on ollut luoda kuvaa maasta, joka epäilee osaansa eurooppalaisessa integraatiossa ja harkitsee vakavasti euroeroa, on se pyrkimyksessään onnistunut, sanoi Rehn keskiviikkona Helsingissä suurlähettiläspäivillä.
Portugalissa vienti kasvaa odotettua nopeammin, mikä auttaa tasapainottamaan heikkoa kotimaista kysyntää. Jopa Kreikassa on saavutettu enemmän kuin usein myönnetään. Julkisen talouden sopeuttamisessa tulokset ovat merkittäviä. Myös työvoimakustannukset ja inflaatio ovat tänä vuonna alkaneet laskea merkittävästi.

Pelkästään 1.5v aikana Kreikassa on 68 000 pk-yritystä mennyt konkurssiin tai lopettanut toiminnan kannattamattomana, se on noin 125- kioskia päivässä. Kuulen jo mielessäni Rehnien argumentit, kuinka lopulta kun Kreikka otttaa oman (rajusti devalvoituneen) valuutan käyttöön, he sanoo, "kattokaa nyt, ei se auttanut". Eihän se auta, jos valuutan joka on noin kaksi kertaa liian arvokas, annetaan repiä koko yksityinen sektori hajalle. Jäljelle ei jää muuta kuin ylisuuri julkinen sektori, joka pidettiin hengissä näillä Kataisen tukipaketeilla.

Vuodesta 2008 alkaen, kolmannes PK-yrityksistä on lyönyt pillit pussiin, tämän jälkeen ei tarvi odottaa kovin kummoista talouden reboundia. 

Tähän oli kokoajan toimivat lääkkeet olemassa, jolla menetetty kilpailukyky olisi voitu palauttaa ja saada maa takaisin kasvu-uralle, mutta lääkkeitä ei haluttu ottaa, tai antaa. Nyt alkaa olla ihan sama otetaanko lääkettä, vai ei, kun potilas on melkein kuollut.   

Minulle on muodostunut sellainen käsitys, että "hyvinvointi-Kreikka" oli velkarahan ja EU-subventioiden avulla rakennettu kangastus, jolla ei ollut teoreettistakaan mahdollisuutta ylläpitää omaa "vaurauttaan".  En todellakaan näe, että realismiin paluu olisi onnistunut millään pehmeällä keinolla.  Hieman vähemmällä kivulla kenties, mutta eipä sekään ilman infrastruktuurin murtumista olisi onnistunut. 

[tyhmyri]

Minulle on muodostunut sellainen käsitys, että "hyvinvointi-Kreikka" oli velkarahan ja EU-subventioiden avulla rakennettu kangastus, jolla ei ollut teoreettistakaan mahdollisuutta ylläpitää omaa vaurauttaan.  En todellakaan näe, että realismiin paluu olisi onnistunut millään pehmeällä keinolla.  Hieman vähemmällä kivulla kenties, mutta eipä sekään ilman infrastruktuurin murtumista olisi onnistunut.

On huomattava ero lasketaanko palkkasummaa tekemällä ihmisistä työttömiä vai sillä, että kaikkien reaaliansiot laskevat sangen tasaisesti. Valuutan arvolla tapahtuva devalvaatio laskee kaikkien reaaliansioita tasaisemmin kuin nyt toteutettu Kreikan malli.

Kreikan malli on itse asiassa melkoinen lottovoitto niille onnekkaille, jotka ovat työnsä säilyttäneet mahdollisesti vielä lähes entisellä palkkatasolla. Kaikki ympärillä on halventunut aivan peijoonasti. Millään muulla tavalla eivät heidän reaaliansionsa olisi kasvaneet yhtä rajusti. Kiva, kiva.

Eli on myös sellaisia tahoja, joilla on huomattavaa henkilökohtaista etua siitä, että toteutetaan ns sisäistä devalvaatiota.

[coscarnorth]

Taloussanomat: Suomen vakuudet sulivat yli miljardi euroa

Torstai 23.8.2012 klo 10.36

Suomen saamista Kreikka- ja Espanja-vakuuksista on lyhyessä ajassa sulanut yli miljardi euroa, koska korkojen lasku on sysännyt vakuuksia tyhjän päälle, kertoo Taloussanomat.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen puhui Säätytalolla Espanjan vakuuksista heinäkuussa. (JOHN PALMEN)
Alun perin Suomen oli tarkoitus jatkaa Euroopan kriisimaiden rahoituksen takaamista vain sillä ehdolla, että uusille valtiontakauksille saadaan turvaavat vakuudet.

Taloussanomien mukaan tänä vuonna luvattujen Kreikka- ja Espanja-takauksia ei ole kuitenkaan turvaamassa lähellekään niin turvallisia vakuuksia kuin eduskunta aiempien tietojensa perusteella oletti.

Suomen saamien vakuuksien mitoitus on ollut lehden mukaan jo alun perin rutkasti Suomen uusia takausvastuita ja niihin liittyvää riskiä niukempi. Monimutkaisten vakuuksien turvaavuus on perustunut oletukseen vuosikymmenten mittaan kertyvistä korkotuotoista, joista suurin osa jää näillä näkymin saamatta.

Niinpä vakuuksien alkuperäinen alimitoitus ja epäsuotuisa korkokehitys ovat suistamassa Suomen saamat vakuudet suurelta osin tyhjän päälle.

Erotusta ainakin 800-900 miljoonaa

Eduskunta on luvannut yhteensä enimmillään yli neljän miljardin euron verran uusia takauksia ensin Kreikan ja sittemmin Espanjan rahoittamiseksi. Korkokulut mukaan luettuina Suomen hintalappuun on tänä vuonna kertynyt enimmillään pitkälti yli kuuden miljardin euron uusi takausvastuu.

Esimerkiksi Kreikka-vakuudet turvaavat vain osan Suomen antamasta pääoman takauksesta, mutta eivät lainkaan Suomen takausvastuuseen sisältyvää korkojen takausta.

Samoin on myös tänä kesänä sovituissa Espanja-vakuuksissa. Taloussanomien laskelmien mukaan Espanja-vakuuden arvo kasvaa näillä näkymin 18 vuodessa 1,0-1,1 miljardiin euroon eikä Suomen takaaman pääoman 1,9 miljardin määrään.

Erotusta jää 800-900 miljoonaa euroa. Kreikka-järjestelyä suurempi vajaus johtuu lyhyemmästä sijoitusajasta.

Yhteensä Kreikka- ja Espanja-vakuuksien todennäköinen arvo voikin jäädä tavoitteesta noin 1,4-1,6 miljardia euroa.

Lähde: Taloussanomat

IL

http://www.iltalehti.fi/talous/2012082315988231_ta.shtml

[RP]

Stubb: Poliittisten vastustajieni osoitettava enemmän nöyryyttä

Stubb: Rehnin Suomi-kritiikki otettava nöyrästi vastaan

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin (kok) mukaan Suomen tavoitteena on olla mahdollisimman rakentava EU:n jäsen. Jos viesti on toisenlainen, suomalaiset ampuvat omaan maaliin.

Stubbin mielestä EU:n talouskomissaari Olli Rehnin kritiikki Suomea kohtaan on otettava nöyrästi vastaan.

Rehn sanoi eilen, että jos Suomen tarkoituksena on ollut luoda kuvaa maasta, joka epäilee osaansa eurooppalaisessa integraatiossa ja harkitsee vakavasti eroa eurosta, on se pyrkimyksessään onnistunut.

– Jos me viestitämme maailmalle, että olemme jollakin tavalla pohtimassa euroalueen purkamista, se ei ainakaan vahvista meidän asemaamme euron sisällä eikä ylipäätään, Stubb sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä Lahdessa.

Stubb ei ottanut kantaa, kenen lausuntoja Rehn tarkoitti.

Ministeri Stubbin mukaan pitää miettiä, kuinka Suomen vaikutusvalta voidaan maksimoida ja vakauttaa euro parhaan mukaan.

http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2012/08/1602818/stubb-rehnin-suomi-kritiikki-otettava-noyrasti-vastaan

[sivullinen.]

Taloussanomat: Suomen vakuudet sulivat yli miljardi euroa

Jo oli yllätys. Olen edelleen sitä mieltä että Suomen olisi kannattunut ottaa vakuudeksi vaikka Lottolappu ennemmin. Sen "potentiaalinen" arvo kun voi olla oikeasti miljoona euroa jo ensi lauantaina - ja ennen arvontaa arvo on joka tapauksessa positiivinen. Kreikan "vakuudet" olivat nollavakuuksia eli ennen arvontaa - joka suoritetaan kolmenkymmenen vuoden päästä - niiden arvon puhdas nolla.

Demari on helvetin tyhmä. Mitä jos demarille luvataan liitokierroksella 10% palkankorotus, joka luvataan maksaa kolmenkymmenen vuoden päästä? Ymmärtäisiköhän sitten. Ugh, ugh. Monkey likes.

[Siili]

Stubb on virallisen optimistinen:

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/107389-miksi-pitaa-antaa-kreikalle-rahaa-alexander-stubb

- Haluan korjata sen faktavirheen, joka tulee ihan joka suunnasta. Ymmärrän täysin kysymyksen, mutta ota pois se mielikuva, että me lapioidaan rahaa Kreikkaan. Me emme tee sitä, hän vakuutti.

- IMF:n lainoissa on historiallisesti kolme maata, jotka eivät ole maksaneet takaisin. Ne ovat Sudan, Somalia ja Zimbabwe. Uskon että Kreikka maksaa takaisin.

Kuvitteleekohan Stubb ihan aikuisen oikeasti, että hänen bluffinsa menee läpi? 

[Jouko]

Stubb on virallisen optimistinen:

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/107389-miksi-pitaa-antaa-kreikalle-rahaa-alexander-stubb

- Haluan korjata sen faktavirheen, joka tulee ihan joka suunnasta. Ymmärrän täysin kysymyksen, mutta ota pois se mielikuva, että me lapioidaan rahaa Kreikkaan. Me emme tee sitä, hän vakuutti.

- IMF:n lainoissa on historiallisesti kolme maata, jotka eivät ole maksaneet takaisin. Ne ovat Sudan, Somalia ja Zimbabwe. Uskon että Kreikka maksaa takaisin.

Kuvitteleekohan Stubb ihan aikuisen oikeasti, että hänen bluffinsa menee läpi?

Ja uskooko hän vielä että me olemme kärkipäässä takaisinmaksuissa. Nythän keskustellaan oliko vakuusrahastokaan kätkipäässä, harhautettiinko eduskuntaa? Kreikan velkasumma on jo niin tähtitieteellinen että pientä suhteellisuudentajua, Stubbi.

[ElenaDaylights]

Stubb on virallisen optimistinen:

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/107389-miksi-pitaa-antaa-kreikalle-rahaa-alexander-stubb

- Haluan korjata sen faktavirheen, joka tulee ihan joka suunnasta. Ymmärrän täysin kysymyksen, mutta ota pois se mielikuva, että me lapioidaan rahaa Kreikkaan. Me emme tee sitä, hän vakuutti.

- IMF:n lainoissa on historiallisesti kolme maata, jotka eivät ole maksaneet takaisin. Ne ovat Sudan, Somalia ja Zimbabwe. Uskon että Kreikka maksaa takaisin.

Kuvitteleekohan Stubb ihan aikuisen oikeasti, että hänen bluffinsa menee läpi?

hah. "Unohti" mainita kreikan konkurssivuodet 1826, 1843, 1860, 1894,1932 ja peitteli jälkensä IMF:n taakse.
Sitkiä on perkele.

[Punaniska]

YLE: Katainen varoittaa vahingoittamasta Suomen etua

http://yle.fi/uutiset/katainen_varoittaa_vahingoittamasta_suomen_etua/6267271


Jos kuka Suomen etua haluaa, niin kannattaa Kataisen siirtymistä Siilinjärven elinkeinoasiamieheksi.

[repo]

Stubb on virallisen optimistinen:

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/107389-miksi-pitaa-antaa-kreikalle-rahaa-alexander-stubb

- Haluan korjata sen faktavirheen, joka tulee ihan joka suunnasta. Ymmärrän täysin kysymyksen, mutta ota pois se mielikuva, että me lapioidaan rahaa Kreikkaan. Me emme tee sitä, hän vakuutti.

- IMF:n lainoissa on historiallisesti kolme maata, jotka eivät ole maksaneet takaisin. Ne ovat Sudan, Somalia ja Zimbabwe. Uskon että Kreikka maksaa takaisin.

Kuvitteleekohan Stubb ihan aikuisen oikeasti, että hänen bluffinsa menee läpi?

hah. "Unohti" mainita kreikan konkurssivuodet 1826, 1843, 1860, 1894,1932 ja peitteli jälkensä IMF:n taakse.
Sitkiä on perkele.

Heh. "Unohti" myös, että EU-tasolla on monta virhettä tilillä: Kreikan hyväksyminen euro-alueeseen, Goldman-Sachs ja tilastovääristelyt, valvonnan pettäminen, sovittujen sääntöjen pettäminen (budjetti- ja alijäämäsäännöt) ja kiertäminen (artikla 122 no bail-outs), Saksan ja Ranskan intressit ja päälle vielä EU:n omat epäselvyydet tilien kanssa - oliko niin, että tilinpäätöksiä ei ole tehty vuosiin EU:ssa. Mutta meidän homma on maksaa veroja ja paaaljon, jotta vaikutusvalta EU:ssa ja...

Puheenvuorossani yritän noudattaa tulkintaani suurlähettiläs, ministeri Max Jakobsonin kylmän sodan suomalaisen diplomatian kantavasta periaatteesta: Suomen puolueettomuuspolitiikkaa on puolustettava kansainvälisillä areenoilla, vaikka hammasta purren, mutta kotimaassa on ravisteltava suomettuneisuuden tukahduttamaa pysähtyneisyyden ilmapiiriä. Muutoin kansakunta on taipuvainen tekemään suuria virheitä omassa itseriittoisuudessaan, mihin pienellä maalla ei ole varaa.

Ei puutu Olli Rehniltä ja Stubbilta rohkeutta. Ehkä suomalaiset ovat olleet hieman liian lempeitä viime vuosikymmenet ja on päässyt syntymään nykyinen kopea poliitikkojen sukupolvi, joka katselee poliittisia oppi-isiään "ei niillekään käynyt kuinkaan". Sitkeitä on omatkin perkeleet.

[slobovorsk]

YLE: Katainen varoittaa vahingoittamasta Suomen etua

http://yle.fi/uutiset/katainen_varoittaa_vahingoittamasta_suomen_etua/6267271


Jos kuka Suomen etua haluaa, niin kannattaa Kataisen siirtymistä Siilinjärven elinkeinoasiamieheksi.

Ei vaan hommalaisittain Siilinjärven kunnan humanitaaristen maahanmuuttajien asuttamisesta vastaavaksi virkamieheksi. Kaikki Suomeen humanitaarisista syistä jäävät moniosaajat pitäisi asuttaa Siilinjärvelle. Ja suurissa kaupungeissa nyt asuvatkin voisi siirtää sinne, Kataisen kotikuntaan.

Ainakin Helsingin pitäisi lopettaa kuntapaikkojen myöntämisen näille heti, sillä Helsinki on jo ottanut yli oman osuutensa vahingosta niskoilleen. Toivottavasti Halla-aho ottaa vaaliteemakseen, kaupungin uusien rasististen työhönotto-ohjeiden muuttamisen lisäsksi.

[vainukoira]

edit. Voisin vaikka vannoa, että ko. Matias Gustafsson oli vielä tunti sitten kokoomuslainen Inkoosta, mutta nyt vihreä Pihtiputaalta. Vetiköhän tuo herneen kovinkin syvälle nenään, vai mikä syntax error iski?

No näkyy olevan edelleen sekä kokoomuksesta, että vihreistä. Toki sama asiahan tietysti se on. Aikoo tällä tavoin varmaan tuplata äänensä.

Siinä otsikon alla lukee kokoomus ja oikeassa laidassa vihreät.
http://matiasgustafsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/114784-kokoomuksen-linjaa-ei-olla-ymm%C3%A4rretty

[Kimmo Pirkkala]

Stubb on virallisen optimistinen:

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/107389-miksi-pitaa-antaa-kreikalle-rahaa-alexander-stubb

- Haluan korjata sen faktavirheen, joka tulee ihan joka suunnasta. Ymmärrän täysin kysymyksen, mutta ota pois se mielikuva, että me lapioidaan rahaa Kreikkaan. Me emme tee sitä, hän vakuutti.

- IMF:n lainoissa on historiallisesti kolme maata, jotka eivät ole maksaneet takaisin. Ne ovat Sudan, Somalia ja Zimbabwe. Uskon että Kreikka maksaa takaisin.

Kuvitteleekohan Stubb ihan aikuisen oikeasti, että hänen bluffinsa menee läpi?

hah. "Unohti" mainita kreikan konkurssivuodet 1826, 1843, 1860, 1894,1932 ja peitteli jälkensä IMF:n taakse.
Sitkiä on perkele.

IMF on aloittanut toimintansa 1945, eli asiallisesti ottaenhan Stubb ei valehtele, mutta antaa poliitikkomaiseen tapaan hieman vajaan kuvan totuudesta.

[Kuli]

Kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri Jyrki Katainen kommentoi Kouvolassa eurokriisiä ja Suomen osuutta kriisin hoidossa.
- Tervetuloa vaan kertomaan, mitä pitää tehdä, eikä sitä, mitä ei pidä tehdä, Katainen sanoi.

On se hassua, että pääministeri haluaa neuvoja siitä, mitä pitäisi tehdä.

Eikö Bilderberg-kokouksessa tullut tarpeeksi hyviä neuvoja? Miksi hän ei kysy toimeksiantajiltaan, eli Goldman & Sachsilta, Rotschildeilta sekä epädemokraattisesti valitulta tarhapöllöltä, Herman Van Rompuylta?

Niin, sen jälkeen, kun hän on ensin uppiniskaisesti (varoituksista huolimatta), ajanut Suomen taseen kuralle tällä vastuunkannolla, niin se on vähän myöhästä ruveta kyselemään neuvoja. 

Tienaamiset on nyt tienattu...

Niin tuliko joillekkin muille yllärinä, kuin kokkareita äänestäneille, että tämä pääministeriksikin tituleerattu aivokääpiö on ollut täysin pihalla koko ajan? Nyttenhän se suoraan myöntää, että ei tiedä mitä pitäisi tehdä...Ihmetyttää vaan kovasti miksi vajakki meni sitten kirjoittelemaan nimensä papereihin, joista ei tajua mitään? Ilmeisesti ei ole Jygälle vielä selvinnyt mikä on miljardin ja miljoonan ero...Noh kukapa meistä ei kokaiinihöyryissä(Käteisen naaman kiiltely viittaa vahvasti keskushermostoa stimuloiviin huumeisiin/lääkeaineisiin) vähän pistäisi muitten miljardeja menemään, kun on niin mahtipontinen olokin.

Nyt sitten tälle imbesillille pitäisi esittää ratkaisu tilanteeseen!! Se ilmeisesti kuvittelee oikeasti, että tämä soppa ratkeaa ilman massiivisia luottotappioita. Eli siis katsotaas: Kataisen ratkaisumallit tähän mennessä ovat olleet pähkinänkuoressa Suomen valtion ja kansan rahojen antaminen ilman mitään vastikkeita Saksan ja Ranskan sekä Englannin pankeille. Ja nyt tällä historian kalleimmalla pellellä on pokkaa tulla sanomaan, että "hei tartteis ratkaisua, mutta se ei saa olla ei ei ei tukipaketeille ja veronmaksajien rahojen polttamiselle". Noh eipä se ratkaisu saa "ei" vastaus tietenkään olla, kun eihän Kataisella yleisesti tiedettynä nilviäisenä(jätkähän on todistetusti asiakirjaväärentäjä) ole selkärankaa sanoa ei.

Periaatteessa sokea apinakin olisi ollut myriadisti kyvykkäämpi johtaja: Olisi tullut todella paljon halvemmaksi, kun apinat sentään eivät osaa kirjoittaa nimeään kaikenmaailman kerjuupapereihin, vaikka tajuavatkin niitten sisällöstä keskimäärin enemmän kuin tämä Siilinjärven lapsinero. Mielestäni kokoomusäänestäjät saivatkin Kataisesta omaa järkeään hyvin vastaavan esikuvan. Ei nimittäin voi kauhalla ammentaa, jos on lusikalla annettu, ja se koskee myös äänestämistä.

[MattiL]

^Ilmeisesti kansantaloustieteen peruskäsitteet ovat tuntemattomia. Inflaatiota on eri tyyppejä. Noista tyypeistä kaikkein luotettavin on ns perusinflaatio (core inflation), jonka paras mittari on gdp deflator. Tsekkaappa miten gdp deflator on Irlannin osalta käyttäytynyt.

Olkoon, en jaksa kirjoitella kansantaloustieteen perusteita.

Edit: Mistä alkaen kustannustason jäädyttäminen on kelvannut sisäiseksi devalvaatioksi?

Irlannin GDP deflator laski pari vuotta vuoden 2008 jälkeen, mutta viimeiset pari vuotta se on taas noussut näkemäni kaavion mukaan. Deflaatiota ei siis ole ollut pariin vuoteen. Deflaatio laski Irlannin liian korkeita kustannuksia, teki siitä kilpailukykyisemmän ja lisäsi säästäjien varallisuutta, joten deflaatio oli hyväksi.

Kustannustason jäädyttäminen laskee reaalikustannuksia inflaation oloissa ja siksi on sisäistä devalvaatiota. Kustannustason jäädyttäminen on vaihtoehto varsinaiselle devalvaatiolle, joten se voidaan laskea sisäiseksi devalvaatioksi.

[repo]

Mielestäni kokoomusäänestäjät saivatkin Kataisesta omaa järkeään hyvin vastaavan esikuvan. Ei nimittäin voi kauhalla ammentaa, jos on lusikalla annettu, ja se koskee myös äänestämistä.

Jokin johtajakaipuu, turvallisuushakuisuus, EU-huuman sekä vallantunteen (Kokoomus pääministeripuolueena, suurimpana, kauneimpana jne jne) huuma voisi ehkä selittää äänestyskäytöksen. Valitettavasti  eduskuntavaaleissa Kokoomusta äänestäneitä on edelleen yritettävä ymmärtää ja ohjata heitä tekemään viisaampia äänestysvalintoja niin nyt kunnallisvaaleissa kuin seuraavissakin vaaleissa, kunnes Kokoomus on oikeasti tervehtynyt - tai sitten kuollut pois, jolloin valinnan vaikeutta Kokoomuksen ja muiden välillä ei ole. 

Ehkä näistä olisi apua edelliseen?

Välillä on mukava lukea hyvin kirjoitettuja blogi-kirjoituksia, joissa asiat kerrotaan selkeästi ja kokonaisuutta hahmottaen (piristävä poikkeus, koska eurokriisijännäri on hukkunut lillukanvarsiin ja nyansseihin jo kauan aikaa sitten). Ensimmäinen tällainen kohdalle osunut kirjoitus oli tohtorismiehen (onneksi oppiarvon merkitys näkyy vielä joidenkin henkilöiden tuotoksissa) kuten jälkimmäisessäkin.

http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/114652-markkinat-hermostuvat-ent%C3%A4-veronmaksajat

Markkinat hermostuvat - entä veronmaksajat?
21.8.2012 14:21 Pekka Pihlanto Raha 1 kommentti

Keski-ja Etelä-Euroopan lomakauden takia eurorintamalla on ollut hetken hiljaista,
mutta kriisi ei suinkaan ole ohi. Saamme ennen pitkää taas lukea
tiedotusvälineistä, että markkinat hermostuivat. Näin tulee tapahtumaan kun
EU:lta odotetaan eurokriisin torjuntaan liittyvää toimenpidettä, ja se
osoittautuu – taas kerran – riittämättömäksi.
...
Tässä on poliitikon ja pääomansijoittajan välinen oleellinen ero. Sijoittaja toimii
varovaisesti, sillä hän käyttää omia tai asiakkaansa rahoja. Sen sijaan
poliitikko hallinnoi muiden rahoja – sellaisten, joille hän
ei ole aidosti vastuussa. Poliittinen vastuuhan on yhtä tyhjän kanssa. Verorahat
ovat "isännätöntä rahaa", joten niitä voi käyttää –
ja käytetään – suruttomasti.
...
Kuinka kauan veronmaksajat seuraavat vaieten tätä rahan polttamista ja uskovat
selityksiin, että näin pelastetaan euro? Euroeliitin usko on kuitenkin edelleen
vahva ja heidän maailmansa vaihtoehdoton, vaikka uhka ei ole tukipaketeilla väistynyt.
Muut vaihtoehdot edustavat heille halveksittavaa populismia. Toisin sanoen kansa
on tyhmää ja EU-eliitti viisasta.

Edellinen on minusta hyvä kirjoitus ja arvovaltaiselta henkilöltä, jota moni Kokoomus-kannattaja tapaa arvostaa.

Sitten tänään osui kohdalle toinen kirjoitus, jota kutsuisin jo eurokriisijännärin helmeksi. Minusta tämä on edellisen kanssa ehdotonta ykkösluokkaa ja kommentit täydentävät kirjoituksen hyvin mielenkiintoiseksi lukukokemukseksi. Tämä ei tarkoita, että kommenteissa olisi vain kirjoittajaa ylistävää ja tukevaa näkemystä. Kommenteissa on myös elämän vihvahteita, kun ketjussa vieraileva kommentaattori MoreLiver kiusaa kollegaansa Viktor Flinkkilää pitkämuistisuudella jostain Espanjan asuntomarkkinoiden tilastoista. (Haukotus! Mitä nöyhdän nyppimistä villapaidasta!  )

http://ollipusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/114803-eu-liittovaltio-ja-suomi-sata-ja-kymppi

EU-liittovaltio ja Suomi - sata ja kymppi
22.8.2012 22:43 Olli Pusa liittovaltio, eurokriisi, vienti 37 kommenttia

Eurokriisin asteittain pahentuessa pinna alkaa kiristyä eri tahoilla. Enää emme kuule yhtä usein kuin ennen Kataisen selostuksia siitä, että kriisimaita pitää tukea tai hyvinvointiyhteiskunta tuhoutuu. Poliitikkojen keskuudessa on alkanut kasvojenpesu, kun eurotukia innokkaasti ajaneet kokoomuksen poliitikot ovat alkaneet kerätä irtopisteitä irtisanoutumalla tukipolitiikasta. Sen sijaan esiin on alkanut nousta nimiä yritysmaailmasta euroa puolustamaan. Kehitys on ollut odotettua, koska tietty yritysjohtajien  joukko on ollut linjaamassa Suomen europolitiikkaa. Katainenhan on ollut vain puhuva pää, joka toistaa käskettyjä fraaseja.

Nostetaan esiin rynnänneistä yritysmaaliman edustajista esiin kaksi: Koneen toimitusjohtaja Ala-Huhta ja Varman varatoimitusjohtaja Murto. Molemmat nauttivat arvostusta ammatillisesta osaamisestaan.
...
Lopputulos tästä kaikesta on se, että lopulta nuo eri härveleihin kerätyt vastuut ja mahdollisesti osavaltioidenkin velat kaadetaan tulevan liittovaltion piikkiin, siis meidänkin vastattavaksemme. Vaikea sitä on estää, kun kriisimaat
ovat päättävässä asemassa ja sopimuksilla sitä ei voida estää koska EU:ssa sopimuksia ei noudateta.
...
Eurokriisin pahentuessa alkaa kuva suomalaisesta asiaan liittyvästä päätöksenteosta tulla esille. hallitus ja sen keulakuva Katainen on vain marionetti. Todellinen linjaus on tehty yritysjohtajien keskuudessa, jossa keskeisenä intressinä on kuvitelma siitä, että euroa hinnalla millä hyvänsä pystyssä pitämällä he selviävät firmoineen kuin koira veräjästä kriisistä.
Yritysjohdon ja suuryritysten intressit ovat etääntyneet suomalaisen veronmaksajan intressistä ja veronmaksajan vastuulla voidaan ottaa kovia riskejä omien intressien turvaamiseksi. On kyllä varsin todennäköistä, että tällä politiikalla ei pelastuta yleismaailmallisesta finanssikuplan puhkeamisesta aiheutuneesta lamasta, joka tekee juuri tuloaan euroalueellekin.
...

Koko pitkähkö teksti yläpuolen linkistä.

Ja tekstit ovat siis talouden ja yhteiskuntatieteiden tohtoreilta, joten aiheen näkökulma ja käsittely on erilainen.

Boldasin Olli Pusan tekstin lainaukseen minusta ihan yksinkertaisen asian, mikä voi olla poliittisesti niin käsittämättömän vaikea asia ratkaista kuin tämä eurokriisi ja koko EU-halabaloo nyt ovat osoittaneet, kun sopimuksista tulee liian isoja. Eli poliittisesti EU:ssa on rakenneltu näitä liian-isoja-kaatumaan juttuja, joista olen ainakin itse spekuloinut tässä ketjussa useampaan kertaan. Kiva kun näitä teemoja voi uusiokäyttää ja kierrättää.

Kirjoitukset nostan tänne tiestysti siinä toivossa, että joku muukin saa niiden lukemisesta iloa kuin myös keskustelua lisätäkseni. Useat ketjussa ennustivat, että syksystä tulee kiivas ja todennäköisesti merkittävä käänne eurokriisin hoidossa.

Nämäkin kirjoitukset näyttävät, että ennusmerkit ovat ilmassa. Ja jostain syystä ne ovat paljon mielenkiintoisempia lukea kuin esim. Taloussanomien random-massatuotantojutut (tässä ja tässä, johon kategoriaan Jan Hurri ei tipahda, koska hän on luonut itselleen jo brändin, mutta massatuotantoa aiheesta tarvitaan, jotta puupäisimmätkin heräävät tosiasiaan ettei EU-sopimukset pidä ja asialle on nyt tehtävä jotain, mitä Katainen, Stubb, Urpilainen & you-name-it eivät tule koskaan tekemään koska intressit...

[Tomi]

Stubb: Poliittisten vastustajieni osoitettava enemmän nöyryyttä

Stubb: Rehnin Suomi-kritiikki otettava nöyrästi vastaan

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin (kok) mukaan Suomen tavoitteena on olla mahdollisimman rakentava EU:n jäsen. Jos viesti on toisenlainen, suomalaiset ampuvat omaan maaliin.

Stubbin mielestä EU:n talouskomissaari Olli Rehnin kritiikki Suomea kohtaan on otettava nöyrästi vastaan.

Rehn sanoi eilen, että jos Suomen tarkoituksena on ollut luoda kuvaa maasta, joka epäilee osaansa eurooppalaisessa integraatiossa ja harkitsee vakavasti eroa eurosta, on se pyrkimyksessään onnistunut.

– Jos me viestitämme maailmalle, että olemme jollakin tavalla pohtimassa euroalueen purkamista, se ei ainakaan vahvista meidän asemaamme euron sisällä eikä ylipäätään, Stubb sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä Lahdessa.

Stubb ei ottanut kantaa, kenen lausuntoja Rehn tarkoitti.

Ministeri Stubbin mukaan pitää miettiä, kuinka Suomen vaikutusvalta voidaan maksimoida ja vakauttaa euro parhaan mukaan.

http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2012/08/1602818/stubb-rehnin-suomi-kritiikki-otettava-noyrasti-vastaan

Menee mielenkiintoiseksi. Jos Katainen on ottanut niskalenkin markkinavoimista niin Stubbi sitten menee väliin ja antaa markkinavoimille niskalenkin? Koittakaa kokoomus nyt päättää kuka tekee niskalenkin ja kenestä?
http://www.kymensanomat.fi/Online/2012/08/22/Markkinavoimille+niskalenkki/2012313973262/4
Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubbin mielestä markkinavoimille on annettava niskalenkki euroa puolustettaessa. Haminassa keskiviikkona puhunut Stubb toivoo, että Venäjän WTO-jäsenyydellä olisi heijastusvaikutuksia myös Suomen työllisyydelle.

[Tomi]

YLE: Katainen varoittaa vahingoittamasta Suomen etua

http://yle.fi/uutiset/katainen_varoittaa_vahingoittamasta_suomen_etua/6267271


Jos kuka Suomen etua haluaa, niin kannattaa Kataisen siirtymistä Siilinjärven elinkeinoasiamieheksi.

http://www.iltalehti.fi/talous/2012082315988724_ta.shtml

Katainen eurokriisistä: Ratkaisuehdotuksia, kiitos!

Torstai 23.8.2012 klo 11.19

Pääministeri Jyrki Katainen vaatii esityksiä eurokriisin taltuttamiseksi.

Jyrki Katainen peräänkuulutti Lahdessa torstaiaamuna myös elinkeinoelämältä ja palkansaajajärjestöjen edustajilta ratkaisuehdotuksia eurokriisin taltuttamiseksi. (JOHN PALMéN)
OTA KANTAA
Onko Suomessa esitetty järkeviä ratkaisuja eurokriisiin?
29%
71%
Ääniä 2493
KESKUSTELE
Onko Suomessa esitetty järkeviä ratkaisuja eurokriisiin?
LUE MYÖS

Katainen kaipaa elinkeinoelämältä näkemyksiä EU:sta
http://www.iltalehti.fi/talous/2012082315988373_ta.shtml

- Kun katsotaan suomalaista Eurooppa-poliittista keskustelua, niin missä ovat ratkaisuvaihtoehdot, pääministeri Jyrki Katainen (kok) kyseli kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lahdessa torstaiaamuna.

Katainen arveli, että suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä on helpompaa käydä "pintataistelua" kuin esittää konkreettisia lääkkeitä eurokriisin taltuttamiseksi.

- Se ei riitä, että sanoo ei, ei, ei, Katainen korosti.

Katainen jätti mainitsematta perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin esityksen Pohjois-Euroopan maiden omasta valuutasta. Katainen ilmoitti kuitenkin jo tiistaina, ettei hän ole innostunut ajatuksesta.

Lamalääkettä kriisimaille

Katainen itse väläytti jälleen ajatusta vakuudellisista valtioiden joukkovelkakirjoista, joissa valtion omaisuutta tai verotuloja korvamerkitään lainan vakuudeksi.

Suomi käytti metodia 1990-luvun suuressa lamassa.

- Uskoisin, että onnistuessaan tämä voisi muuttaa eurokriisin rytmiä, Katainen sanoi ja toivoi Euroopan kriisimaille pari vuotta aikaa toteuttaa tarvittavat talouden sopeutustoimet.

Vapaamuotoisesti, ilman papereita kokoomusväelle puhunut Katainen vakuutti Suomen olevan sitoutunut tiiviimpään Eurooppaan.

Hän kuitenkin sanoi vastustavansa kehitystä, jossa euromaat vastaavat yhä enemmän toistensa veloista tai kehitystä, jossa EU:n budjettia kasvatetaan merkittävällä tavalla. Myöskään verotusoikeuden syventäminen euroalueen sisällä ei saa Kataiselta tukea.

Ratkaisuja kaivataan, mutta Persujen ei, ei ja ei -ei kelpaa Kataiselle, vaan päätä pitää jatkuvasti lyödä seinään ja ottaa lisää takausvastuita.

Kansa muuten haluaa laittaa piikin kiinni:
http://www.hs.fi/talous/Suomalaisten+halu+auttaa+euromaita+hiipuu/a1345607313022



Enää al­le puo­let suo­ma­lai­sis­ta kan­nat­taa ta­lous­vai­keuk­sis­sa ole­vien eu­ro­mai­den aut­ta­mis­ta. Tie­to il­me­nee Hel­sin­gin Sa­no­mien TNS Gal­lu­pil­la teet­tä­mäs­tä tut­ki­muk­ses­ta.

Vuo­si sit­ten aut­ta­mis­ha­luis­ten osuus oli 52 pro­sent­tia, mut­ta nyt mi­tat­tu uu­si lu­ke­ma oli enää 44 pro­sent­tia. Vas­taa­vas­ti aut­ta­mis­ta vas­tus­ta­vien osuus nou­si 49 pro­sent­tiin.

Vä­hi­ten avus­tus­ha­lu­ja on pe­rus­suo­ma­lai­sil­la ja eni­ten vih­reil­lä. To­sin kris­til­lis­de­mo­kraat­tien ja Ruot­sa­lai­sen kan­san­puo­lueen kan­nat­ta­jien mie­li­pi­tei­den ja­kau­tu­mi­nen ei käy il­mi tut­ki­muk­ses­ta.

"On jo­pa yl­lät­tä­vää, et­tä kai­ken sen jäl­keen mi­tä on näh­ty, 44 pro­sent­tia on yhä si­tä miel­tä, et­tä jat­ke­taan tu­ke­mis­ta", ko­ros­taa tut­ki­ja Vil­le Per­naa Tu­run ylio­pis­tos­ta.

Hän huo­maut­taa, et­tä vuo­den ai­ka­na on tul­lut uu­sia suu­ria mai­ta tu­ki­jär­jes­tel­mien pii­riin. Aiem­min hal­li­tuk­ses­sa tu­kia pe­rus­tel­tiin si­ten, et­tä es­te­tään krii­sin le­viä­mi­nen. "K­rii­si on kui­ten­kin le­vin­nyt ja si­ten aiem­mat pe­rus­te­lut ovat osoit­tau­tu­neet pi­tä­mät­tö­mik­si, mi­kä on li­sän­nyt kri­tiik­kiä", Per­naa tul­kit­see.

Ky­se­lyn pe­rus­teel­la 63 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta ha­luaa pi­tää eu­ron ja 26 pro­sent­tia ha­luaa sii­tä eroon.

Per­naa päät­te­lee, et­tä kan­sa­lais­ten kan­ta pe­rus­tu­nee nyt sy­vään har­kin­taan, kos­ka krii­si on jat­ku­nut jo pit­kään. Enem­mis­tö il­mei­ses­ti nä­kee eu­ro­jä­se­nyy­den hel­pot­ta­van työ­paik­ko­jen ja hy­vin­voin­ti­val­tion säi­lyt­tä­mis­tä, Per­naa tul­kit­see.

Toi­mi­ala­joh­ta­ja Ju­ha­ni Peh­ko­nen TNS Gal­lu­pis­ta poh­tii, et­tä eu­ron vah­va­na jat­ku­vaa kan­na­tus­ta voi se­lit­tää se, et­tä eu­ron ha­joa­mi­nen oli­si hyp­py tun­te­mat­to­maan. "Ih­mi­sil­lä on tai­pu­mus pi­tää kiin­ni ole­mas­sa ole­vas­ta." Eh­kä ih­mi­set toi­vo­vat, et­tä eu­ro­alueen ta­lous sit­ten­kin va­kau­tuu ja voi­daan jat­kaa niin kuin en­nen­kin, Peh­ko­nen miet­tii.

Ke­väi­ses­sä Eu­ro­ba­ro­met­ris­sä suo­ma­lai­set si­joit­tu­vat eu­ro­myön­teis­ten jouk­koon. Esi­mer­kik­si Vi­ros­sa ja Hol­lan­nis­sa eu­ron kan­na­tus oli sa­maa ta­soa kuin Suo­mes­sa. Sen si­jaan Bri­tan­nias­sa eu­roa vas­tus­ti 79 pro­sent­tia ja Ruot­sis­sa 71 pro­sent­tia vas­tan­neis­ta.

Ylei­sen val­tio-opin pro­fes­so­ri Pert­ti Aho­nen Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta sa­noo, et­tä tu­lok­set ker­to­vat suo­ma­lais­ten tot­tu­neen eu­roon ja et­tä enem­mis­tö on suh­teel­li­nen tyy­ty­väi­nen har­joi­tet­tuun ta­lous­po­li­tiik­kaan.

"Us­kon, et­tä kan­sa­lai­sil­la on kä­si­tys, mis­sä krii­sis­sä men­nään. Ky­se­lyn tu­lok­set ker­to­vat suo­ma­lais­ten kor­keas­ta kou­lu­tus­ta­sos­ta ja sii­tä et­tä seu­ra­taan ai­kaa. Tu­lok­sis­ta ei näy kyy­ni­syys vaan pi­kem­min ter­ve maa­lais- ja kau­pun­ki­lais­jär­ki."

TNS Gal­lup tie­dus­te­li myös mie­li­pi­det­tä sii­tä, mi­ten Suo­men pi­täi­si en­si­si­jai­ses­ti va­rau­tua ta­lous­vai­keuk­siin.

34 pro­sent­tia kan­nat­ti ve­ron­ko­ro­tuk­sia ja sääs­tö­jä ta­lou­den ku­ris­sa pi­tä­mi­sek­si. Sen si­jaan ve­ro­hel­po­tuk­sia ja el­vy­tys­tä vaik­ka lai­nan­ot­toa li­sää­mäl­lä kan­nat­ti 26 pro­sent­tia.

28 pro­sent­tia oli si­tä miel­tä, et­tei tar­vi­ta uu­sia lin­jauk­sia ja 11 pro­sent­tia ei osan­nut sa­noa, mi­tä pi­täi­si teh­dä.

Eni­ten ve­ron­ko­ro­tuk­sia ja sääs­tö­jä kan­nat­ti­vat va­sem­mis­to­liit­to­lai­set ja vih­reät, vä­hi­ten pe­rus­suo­ma­lai­set.


Tajuatko Katainen ja Urpilainen viimeinkin, että nyt on aika laittaa piikki kiinni, eikä edes miettiä lisää tukipiikkejä, vaikka saataisiin ne minimaaliset vakuudet.

Tosin Ylen kyselyssä ei-vastauksen antaneiden määrä oli 66%, mistä näin iso ero johtuu:

http://yle.fi/uutiset/valtaosa_suomalaisista_ei_lisaapua_kriisimaille_-_enemmisto_uskoo_euron_murtumiseen/6215089
Tässä gallup Kataiselle ja Urpilaiselle:

Valtaosa suomalaisista: Ei lisäapua kriisimaille - enemmistö uskoo euron murtumiseen
66 prosenttia suomalaisista ei halua kasvattaa Suomen taloudellisia vastuita velkakriisissä, vaikka se vakauttaisi euroalueen, kertoo Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämä kysely. Lisäksi 60 prosenttia vastanneista uskoo, että jokin euromaa eroaa yhteisvaluutasta seuraavan kahden vuoden aikana.

[Tomi]

Eikös tämä kriisin pitänyt päättyä yhteen Kreikka-tukipakettiin ja jos joku muuta sanoo, on pölhöpopulisti:
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2012/08/23/eurokriisin-kanssa-elettava-ehka-vuosikymmenia/201236281/12?ref=tf1

Euroalueen velkakriisin tila huolestuttaa eläkevakuutusyhtiö Ilmarista suuresti. Yhtiön toimitusjohtajan Harri Sailaksen mukaan äänenpainot, joiden mukaan kriisi on ainakin tällä hetkellä pysyvä asiaintila eikä väliaikainen ja ohimenevä ilmiö, ovat käyneet yhä yleisemmiksi.

– Eurokriisin kanssa on elettävä kenties vuosikymmeniä. Siihen, että tämä ratkeaisi muutamalla sormitempulla, ei usko enää kukaan, Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas sanoi yhtiön osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2012/08/23/ilmarisen-sijoitustuotto-alkuvuonna-33-prosenttia/201236267/12
Ja vaikka kriisin ratkaisemiseksi tarvittavat poliittiset ja taloudelliset päätökset saataisiinkin lopulta tehtyä, on tie pohjalta Sailaksen mukaan kovin jyrkkä ja kivinen.

– Loppujen lopuksikin tästä päästään irti vain hyvin kituliaan talouskasvun avulla, Sailas sanoi.

Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio on samaa mieltä. Hänen mukaansa esimerkiksi Italian ja Espanjan lainojen korkotasot ovat aivan kestämättömällä tasolla.

– Vaikka korot laskevat välillä hieman, on yleistaso yhä aivan liian korkea. Eivät Italia ja Espanja kestä pidemmän päälle näitä korkotasoja, kun niiden on hankittava pitkää velkaa 6–7 prosentin koroilla, Ritakallio sanoi.

Hänen mukaansa yksityisten sijoitusten saamista kriisimaihin vaikeuttavat etenkin jatkuvasti muuttuvat pelisäännöt, joiden vuoksi sijoittajat eivät kykene hinnoittelemaan kriisimaihin tehtävien sijoitusten riskejä tarkasti. Esimerkkinä muuttuvista säännöistä Ritakallio mainitsi kiistat Euroopan pysyvän vakausmekanismin EVM:n lainojen ensisijaisuudesta.

"Suomi ei ole mikään turvasatama"

Julkisuudessa on puhuttu paljon rahoitusmarkkinoiden turvasatamailmiöstä, jossa sijoittajat etsivät rahoilleen riskittömämpiä ja matalammin tuottavia sijoituskohteita lähinnä Pohjois-Euroopasta. Ilmarisen Ritakallion mukaan tämä rajoittuu Suomen osalta vain valtionvelkakirjoihin. Osakemarkkinoilla Suomi ei ole mikään turvasatama.

– Ulkomaiset sijoitukset ovat koko talouskriisien ajan, vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä lähtien, virranneet pois Suomesta sen sijaan, että niitä olisi saatu Suomeen lisää. Olemme rahoituksellisesti periferiassa, Ritakallio sanoi.

– Ei Suomi ole oikeastaan mikään turvasatama, sillä eivät Helsingin pörssin osakkeet ole mitenkään suositumpia tai nouse enemmän kuin ulkomaiset osakkeet, vaan päin vastoin, hän perusteli.

Suomalaisten osakkeiden tuotto olikin Ilmarisen tänään julkaisemien tietojen mukaan alkuvuonna vain 0,2 prosenttia, eli käytännössä mitätön. Vastaavasti eurooppalaiset osakkeet tuottivat yhtiön mukaan tammi–kesäkuussa huomattavasti enemmän, jopa 5,2 prosenttia.

– Ainoa suomalainen osake, jossa on turvasatamailmiötä, on Koneen osake. Niin yhtiöllä kuin osakkeellakin on mennyt viime aikoina hyvin, Ritakallio sanoi.

Ritakallio muistutti myös, ettei eurosta eroaminen olisi Suomelle mikään ratkaisu. Hänen mukaansa siitä seuraisi Suomelle vielä pahempi kierre, kuin missä nyt ollaan.

– Jos meillä olisi vielä oma valuutta, niin näkisimme jotain 1990-luvun laman kaltaisia tapahtumia, Ritakallio sanoi.