Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Jericho]

http://www.talouselama.fi/uutiset/sveitsilaispankki+hamstraa+suomalaisia+osakkeita/a2138409

Sveitsin keskuspankki kaaparoi huippuyhtiöiden osakkeita alennetuin hinnoin, kun Euroopan keskuspankki hamstraa maksukyvyttömien paskavaltioiden (pian) arvottomia velkakirjoja. 

[sivullinen.]

^ ^ Kiitos Jakerp. Juuri tuollaisen uutisen olin jo ajatuksissani hahmotellut. Se kun on vastaus tyhmyrin kysymykseen:

Kerroppas se mekanismi, jolla Suomelle jäisi tuo 50 miljardia euroa maksettavaa? Kenelle se pitäisi maksaa ja miksi?

Ei Suomen ensi alkuun tarvitse sitä kenellekkään maksaa. Sveitsin keskuspankki vaan ottaa suomalaiset pörssiyritykset ja muun kiinteän omaisuuden omistukseensa. Kerrataan koko prosessin kulku:Target2 saatavat virtaavat ensin Kreikasta Suomeen. Suomesta ne sitten muutetaan euroiksi ja siirretään Sveitsiin. Näillä euroilla Sveitsin keskuspankki sitten ostaa Suomesta kaiken - polkuhintaan kuten oli puhe.

Kerronko vielä seuraavan vaiheen? No kerron. Kun Suomen Pankki ei pysty enää pitämään vahvaa valuutta, on hallituksen pakko "devalvoida" tavalla tai toisella. Yritysten näkökulmasta se tarkoittaa omaisuuden sosialisointia. Mutta jos omistaja - tässä Sveitsin keskuspankki - ehtii ensin realisoida yrityksen omaisuuden eli irtautua sijoituksista. Helpoiten lähtevät patentit, brändit, likvidit varat ja muu aineeton omaisuus. Kiinteistöt myydään suomalaisille pankeille, ja yritykset jäävät vuokralle ilman sosialisointi riskiä. Kalliit koneet ja irtaimisto laivataan Kiinaan uusille tehdaspaikkakunnille. Tehtaita tai työväkeä ei kannata siirtää; ne jätetään paikoilleen romuttumaan ja valtion hoidettaviksi. Tämä vaihe on nimeltä maksu. Näin kävi 30-luvulla Saksassa ja 90-luvulla hajonneissa sosialistisissa maissa. Tuttu kuvio historiasta siis.

[Jouko]

Onhan meilläkin luonnonvaroja joita ei niin vain maasta viedä: juomavettä. Sillekin havittelijoita löytyy pilvin pimein.

[tyhmyri]

^ ^ Kiitos Jakerp. Juuri tuollaisen uutisen olin jo ajatuksissani hahmotellut. Se kun on vastaus tyhmyrin kysymykseen:

Kerroppas se mekanismi, jolla Suomelle jäisi tuo 50 miljardia euroa maksettavaa? Kenelle se pitäisi maksaa ja miksi?

Ei Suomen ensi alkuun tarvitse sitä kenellekkään maksaa. Sveitsin keskuspankki vaan ottaa suomalaiset pörssiyritykset ja muun kiinteän omaisuuden omistukseensa. Kerrataan koko prosessin kulku:Target2 saatavat virtaavat ensin Kreikasta Suomeen. Suomesta ne sitten muutetaan euroiksi ja siirretään Sveitsiin. Näillä euroilla Sveitsin keskuspankki sitten ostaa Suomesta kaiken - polkuhintaan kuten oli puhe.

Ette kumpikaan vastanneet kysymykseeni. Ilmeisesti sitä vastausta ei tule.

Tämä sotku on muuten pitkälti seurausta siitä, että EKP ei hoida hommiaan. Jos hoitaisi, niin ei tarvitsisi tällaista pelleilyä.

[jka]

Sveitsin keskuspankki tankkaa Suomalaisia osakkeita. Näyttää siltä, että Sveitsiläiset haluavat nopeasti eroon massiivisista euro vuorista ja muuttaa eurot kiinteäksi omaisuudeksi kuten osakkeiksi.

Tuo juttu ei taas kerro yhtään mitään siitä mikä on oikeasti tuon takana. Sveitsin keskuspankki on luvannut pitää sveitsin frangin kurssin 1.2 eurossa ja estää sen vahvistumisen kaikin keinoin yli tuon. Tämän johdosta Sveitsin keskuspankki on joutunut tukiostamaan miljardeja euroja. Nyt keskuspankki on täysin ns. kaulaansa myöten kusessa noiden eurovuorien kanssa. Vain hullu pitää nykymaailmassa omaisuutensa käteisenä, joten pakko noi on johonkin työntää. Paniikki on näköjään melkoinen kun jopa impiwaaran osakkeet kelpaavat.

Toisaalta Sveitsi tekee tällä hetkellä juuri sitä mistä edellä on ollut puhe ja mitä Suomikin voisi tehdä jos olisi oma valuutta ja oma keskuspankki. Sveitsin keskuspankki painaa oikeasti nuo frangit tyhjästä ja ostaa niillä euroja ja näillä euromaiden osakkeita. Ja kaikesta frangien painamisesta huolimatta frangin kurssi vain vahvistuisi ellei niillä ostettaisi euroja. Jos Suomella olisi nyt oma painokone niin voitaisiin ostaa euroopan osakkeet omalla tyhjästä painetulla markalla, jolloin jollain Target2 saatavilla ei olisi mitään väliä kun kohta omistettaisiin koko Eurooppa.

[repo]

Tämä sotku on muuten pitkälti seurausta siitä, että EKP ei hoida hommiaan. Jos hoitaisi, niin ei tarvitsisi tällaista pelleilyä.

Erään nimekkään kotimaisen lähteen mukaan EKP hoitaa hommiaan ja nimekäs asiantuntija komppaa "euro on hyvä juttu".

http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2012/08/1589601/paajohtaja-missa-ovat-euron-kannattajat

Euroopan keskuspankin EKP:n odotetaan tänään ilmoittavan uusista toimenpiteistään talous- ja velkakriisin osalta. Markkinoilla on uumoiltu muun muassa mahdollista ohjauskoron laskua. Karhinen toivookin, että EKP tekee uusia rauhoittavia päätöksiä, jotka helpottavat Euroopan velkakriisiä.

Asiantuntevan blogistin näkemys, että EKP on juuri nyt kuitenkin parempi kuin vaihtoehdot, mutta "jotain tarttes tehrä".

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111943-isosta-eurosingosta-markka-pyssyyn

1)    EKP:n löysä rahapolitiikka estää luottolamaa Suomessakin juuri nyt pätevästi. Euroon perustuva rahapolitiikka on ammattitaitoisempaa ja järkevämpää kuin tilalle tarjottava 20-vuotta vanha epäonnistunut Suomen Pankin rahapolitiikka.

Vuosi sitten Suomen Pankin entinen johtaja piti markkaa roskavaluuttana. Jos rahapoliittinen osaaminen on yhä Suomessa tällä järkyttävän huonolla tasolla, olisi sulaa hulluutta ottaa oma itsenäinen keskuspankki käyttöön.
...
Suomalaisten kansainvälinen rahamarkkinaosaaminen on euroaikana romahtanut. Kansallista poliittista ja käytännön kv-pankkitoiminnan osaamista ei ole tarvinnut pitää yllä koska EKP on hoitanut rahapolitiikan ja pankkijärjestelmän euro-osaaminen on Euro-17 maiden laajuista ja hoituu yhtä hyvin ellei paremmin Frankfurtista kuin Helsingistä.

Ei oo helppoo olla erimieltä. Eikä oo helppoo istua aidalla ja yrittää päättää, mikä olisi yksityisen ihmisen kannalta järkevää rahapolitiikkaa. Mutta näillä mennään.

[ikuturso]

Minä veikkasin, että markka vahvistuu hetkellisesti, jos Suomi eroaa eurosta, mutta nimenomaisesti myös varoitin tuossa yllä tekemästä mitään suuria valuuttapoliittisia operaatioita markan arvon muuttamiseksi ennen kuin markkinat ensin näyttävät markan arvon suunnan, minkä ennustin voivan lähteä myös syöksyyn.

Mitkä "markkinat"? Onko tässä kontekstissa "markkinat" niitä, joilla mm. Yhdysvaltojen FED toimii? Onko tässä kontekstissa jälleen Soros & kumpp., joilla löytyy vipua ja muuta apuvälinettä vaikuttaa rahapoliittisiin päätöksiin. Eikä minusta ole soveliasta unohtaa mainita pankkeja ja muita korporaatioita, joista oli aiemmin ketjussa mielenkiintoinen lista.

Tässä katsannossa luottaisin melkein enemmän siihen, että nimim. sivullinen tekisi suomalaisen talouselämän kannalta parempia johtopäätöksiä ja siten rahapolitiikkaa kuin "markkinat".

En oikein ymmärtänyt, mitä ajoit takaa tällä postauksellasi. Sivullisen johtopäätökset eivät liity mitenkään siihen, että rahamarkkinat määrittävät jokaisen yksittäisen fiat-valuutan kurssin. Maan taloudellinen tilanne, vientiartikkelit, luottoluokitus ym. vaikuttavat maan valuutan haluttavuuden markkinoilla. Tämä taas heijastuu suoraan valuuttakurssiin. Jos valuutta on haluttava, ja sitä liikkuu vähän markkinoilla, niin kurssi on korkea. Jos valuuttaa ei haluta, ja sitä painetaan markkinoille liikaa, kurssi putoaa.

Ne markkinat on muiden muassa myös juuri niitä, mitä tuossa Sveitsi pyörittää. Se ostaa euroja ja laskee liikkeelle frangeja. Sitten se työntää niitä euroja euroalueeen kiinteään omaisuuteen. Vastaavaa voisi alkaa joku maa tehdä markoilla, tai sitten Suomi voisi markalla ostaa muita valuuttoja, mikäli siitä tulisi jostain syystä haluttava valuutta. Jos Suomen valuutasta tahdottaisiin tehdä haluttava, niin Suomen tulisi erota eurosta ensin, jolloin täällä olisi vielä suuret euromarkkinat ja AAA-luokitellun entisen euromaan oma valuutta. Jos taas euroalue hajoaisi, ja D-markka tulisi kehiin, tilanne olisi Suomen valuutan suhteen varmaan toinen. Vastaavasti, jos PIIGS-maat potkitaan ulos, eurosta tulee käytännössä "D-markan ja Frangin frankenstein", joka taas muuttaisi Suomen asemaa, mikäli jäädään viimesten joukossa siihen korttitaloon mukaan.

Mikä tässä oli niin vaikeaa ymmärtää. Ensin muutettaisiin euromääräiset saatavat ja tilit markkamääräiseksi, sekä korvattaisiin markkinoilta Suomen laskeman eurokäteisen verran likvidiä markkaseteleiksi, ja sitten odotettaisiin hetki. Sitten vasta tehtäisiin johtopäätökset, pitäisikö keskuspankin alkaa aktiivisesti vaikuttaa markan kurssiin ja mihin suuntaan.

-i-

[ikuturso]

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111943-isosta-eurosingosta-markka-pyssyyn

1)    EKP:n löysä rahapolitiikka estää luottolamaa Suomessakin juuri nyt pätevästi. Euroon perustuva rahapolitiikka on ammattitaitoisempaa ja järkevämpää kuin tilalle tarjottava 20-vuotta vanha epäonnistunut Suomen Pankin rahapolitiikka.

Vuosi sitten Suomen Pankin entinen johtaja piti markkaa roskavaluuttana. Jos rahapoliittinen osaaminen on yhä Suomessa tällä järkyttävän huonolla tasolla, olisi sulaa hulluutta ottaa oma itsenäinen keskuspankki käyttöön.
...
Suomalaisten kansainvälinen rahamarkkinaosaaminen on euroaikana romahtanut. Kansallista poliittista ja käytännön kv-pankkitoiminnan osaamista ei ole tarvinnut pitää yllä koska EKP on hoitanut rahapolitiikan ja pankkijärjestelmän euro-osaaminen on Euro-17 maiden laajuista ja hoituu yhtä hyvin ellei paremmin Frankfurtista kuin Helsingistä.

Eiköhän ammuta tällä itseluottamuksella kaikki itseämme päähän. Maailma on varmaan parempi paikka, jos me kaikki kyvyttömät ja kädettömät suomalaiset jätämme sen paremmille ihmisille.

-i-

[sivullinen.]

Tämä sotku on muuten pitkälti seurausta siitä, että EKP ei hoida hommiaan. Jos hoitaisi, niin ei tarvitsisi tällaista pelleilyä.

EKP:n tehtäviin ei kuulu työllisyyspolitiikka toisin kuin Suomen Pankin ennen 90-lukua. EKP:n tehtävä on pitää inflaatio alhaalla. Sen se hoitaa hyvin. EU:ssa työllisyyspolitiikasta vastaavat valtiot. Jos valtiot hoitaisivat hommansa, niin ei tarvitsi anella EKP:tä apuun.

[ECB] Its primary objective is to maintain price stability by defining the monetary policy of the Union.

http://europa.eu/legislation_summaries/economic_and_monetary_affairs/institutional_and_economic_framework/o10001_en.htm

Tiedän sinun toivovan EKP:n alkavan painaa rahaa. Se olisi kuitenkin EKP:lle täydellistä tehtävien laiminlyömistä, koska inflaatio.

[repo]

Mitkä "markkinat"?

En oikein ymmärtänyt, mitä ajoit takaa tällä postauksellasi.

Viestissäni spekuloin vain tuolla "markkinat" käsitteellä, johon tartuin erityisesti lainaukseen lihavoimassani kohdassa.

Markkinat on de-facto ja myös rahalla on markkinat ja eri rahojen välisiä suhteita määrittävät valuuttamarkkinat. Mitä kuvailit, on minusta paljolti sitä optimaalista ilman "markkinahäiriöitä" olevaa rahamarkkinaa tai rahamarkkinoiden "kansainvälisen talouden dynamiikkaa". Ja siis tämäkin on vain minun vajavainen käsitykseni rahamarkkinoista, koska en omaa mitään ammattitaitoa ja kokemusta rahamarkkinoiden alueelta, tavallisten pankkipalvelujen käyttöä enempää.

MUTTA kuinka paljon rahamarkkinoilla on tänä päivänä manipulaatiota, tai markkinahäiriöiksi kutsuttua toimintaa, millä yritetään vaikuttaa mm. siihen, että tietyssä valuutassa tehtyjen velkapapereiden ja/tai niiden johdannaisten omaisuusarvot säilyvät tai jopa kasvavat? Tässä kohdin on vielä syytä muistaa se, että talousoppineilla on oppi, jotta velka on hyväksi makrotaloudelle ja velka on se viimeinen omaisuusarvo, jonka arvo ei saa koskaan eikä missään tipahtaa, koska muuten...

Edellisellä kysymyksellä yritän sanoa sitä, että rahapolitiikan tekeminen reaktiivisesti sellaisia rahamarkkinoita vasten, joiden vain ja ainoastaan oletetaan toimivan optimaalisesti eikä sisällä mitään manipulatiivisia ja/tai häiriö-elementtejä, on minusta kovin haavoittuvaa ja markkinoiden armoille heittäytyvää. Suunnitelmasi vaikutti minusta oikein hyvältä ja ymmärrettävältä paitsi tuossa suhteessaan rahamarkkinoihin.

[repo]

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111943-isosta-eurosingosta-markka-pyssyyn

1)    EKP:n löysä rahapolitiikka estää luottolamaa Suomessakin juuri nyt pätevästi. Euroon perustuva rahapolitiikka on ammattitaitoisempaa ja järkevämpää kuin tilalle tarjottava 20-vuotta vanha epäonnistunut Suomen Pankin rahapolitiikka.

Vuosi sitten Suomen Pankin entinen johtaja piti markkaa roskavaluuttana. Jos rahapoliittinen osaaminen on yhä Suomessa tällä järkyttävän huonolla tasolla, olisi sulaa hulluutta ottaa oma itsenäinen keskuspankki käyttöön.
...
Suomalaisten kansainvälinen rahamarkkinaosaaminen on euroaikana romahtanut. Kansallista poliittista ja käytännön kv-pankkitoiminnan osaamista ei ole tarvinnut pitää yllä koska EKP on hoitanut rahapolitiikan ja pankkijärjestelmän euro-osaaminen on Euro-17 maiden laajuista ja hoituu yhtä hyvin ellei paremmin Frankfurtista kuin Helsingistä.

Eiköhän ammuta tällä itseluottamuksella kaikki itseämme päähän. Maailma on varmaan parempi paikka, jos me kaikki kyvyttömät ja kädettömät suomalaiset jätämme sen paremmille ihmisille.

-i-

Tätä ajattelua on valitettavan paljon Suomessa ja itse näen Kataisen sen ajattelun ruumiillistumana, vaikka hänen sanansa muuta väittävät.

Jokatapauksessa Sami Miettisellä on pointtinsa. Jos kv-rahapoliittinen osaamisemme on euron myötä oikeasti heikentynyt, kuten Miettinen väittää ja kai hän tietää mistä puhuu eikä vain puhu lämpimikseen, niin osaamisen puute on oikeasti otettava huomioon eurosta poistuttaessa. Kv-rahapoliittisessa osaamisessa euro ei siis ole ollut meille menestystarina vailla vertaa. Toiseksi miten nopeasti tarvittavaa kv-rahoituspoliittista osaamista pystytään synnyttämään? Täältä ketjusta voisi lähettää jo useita nimerkkejä näihin hommiin.

[ikuturso]

Mitkä "markkinat"?

En oikein ymmärtänyt, mitä ajoit takaa tällä postauksellasi.

Viestissäni spekuloin vain tuolla "markkinat" käsitteellä, johon tartuin erityisesti lainaukseen lihavoimassani kohdassa.

Markkinat on de-facto ja myös rahalla on markkinat ja eri rahojen välisiä suhteita määrittävät valuuttamarkkinat. Mitä kuvailit, on minusta paljolti sitä optimaalista ilman "markkinahäiriöitä" olevaa rahamarkkinaa tai rahamarkkinoiden "kansainvälisen talouden dynamiikkaa". Ja siis tämäkin on vain minun vajavainen käsitykseni rahamarkkinoista, koska en omaa mitään ammattitaitoa ja kokemusta rahamarkkinoiden alueelta, tavallisten pankkipalvelujen käyttöä enempää.

MUTTA kuinka paljon rahamarkkinoilla on tänä päivänä manipulaatiota, tai markkinahäiriöiksi kutsuttua toimintaa, millä yritetään vaikuttaa mm. siihen, että tietyssä valuutassa tehtyjen velkapapereiden ja/tai niiden johdannaisten omaisuusarvot säilyvät tai jopa kasvavat? Tässä kohdin on vielä syytä muistaa se, että talousoppineilla on oppi, jotta velka on hyväksi makrotaloudelle ja velka on se viimeinen omaisuusarvo, jonka arvo ei saa koskaan eikä missään tipahtaa, koska muuten...

Edellisellä kysymyksellä yritän sanoa sitä, että rahapolitiikan tekeminen reaktiivisesti sellaisia rahamarkkinoita vasten, joiden vain ja ainoastaan oletetaan toimivan optimaalisesti eikä sisällä mitään manipulatiivisia ja/tai häiriö-elementtejä, on minusta kovin haavoittuvaa ja markkinoiden armoille heittäytyvää. Suunnitelmasi vaikutti minusta oikein hyvältä ja ymmärrettävältä paitsi tuossa suhteessaan rahamarkkinoihin.

OK. Selvitys hyväksytty.

En ehkä havainnut kirjoituksessasi sitä kysymystä, että tarkoitanko normaalia dynamiikkaa vai keinottelua.

Valitettavasti kuten sanot, rahamarkkinat ovat tänä päivänä molempia. Sekä luonnollista dynamiikkaa, että keinottelua. Siksi juuri pitäisikin vetää henkeä, ennen kuin lähtee aktiivisiin toimenpiteisiin. Rahan arvon liiallinen ennustaminen normaalien talousindikaattorien perusteella olisikin tuhoisaa, siksi pitäisi katsoa myös jälkimarkkinoiden ja vipuajien vipuajien toimenpiteet ensin ja vasta sitten vetää suuret linjaukset.

Eiköhän ammuta tällä itseluottamuksella kaikki itseämme päähän. Maailma on varmaan parempi paikka, jos me kaikki kyvyttömät ja kädettömät suomalaiset jätämme sen paremmille ihmisille.

-i-

Tätä ajattelua on valitettavan paljon Suomessa ja itse näen Kataisen sen ajattelun ruumiillistumana, vaikka hänen sanansa muuta väittävät.

Jokatapauksessa Sami Miettisellä on pointtinsa. Jos kv-rahapoliittinen osaamisemme on euron myötä oikeasti heikentynyt, kuten Miettinen väittää ja kai hän tietää mistä puhuu eikä vain puhu lämpimikseen, niin osaamisen puute on oikeasti otettava huomioon eurosta poistuttaessa. Kv-rahapoliittisessa osaamisessa euro ei siis ole ollut meille menestystarina vailla vertaa. Toiseksi miten nopeasti tarvittavaa kv-rahoituspoliittista osaamista pystytään synnyttämään? Täältä ketjusta voisi lähettää jo useita nimerkkejä näihin hommiin.

Työtarjoukset kaiken kyseenalaistavalle vastarannankiiskelle voi lähettää yv:nä... 

-i-

[Vörå]

Tiedän sinun toivovan EKP:n alkavan painaa rahaa. Se olisi kuitenkin EKP:lle täydellistä tehtävien laiminlyömistä, koska inflaatio.

Koska inflaatio on kaikkina aikoina, kaikissa tianteissa ja kaikilla tasoilla täydellisesti pahasta? Jotenkin arvelisin itse asiassa, että suurin talouskasvu on saavutettu aikoina, jolloin inflaatio on ollut yli 2%, mikä on kuitenkin tämä nykyinen jumalamme, ja mitä tasoa ei saa ikinä ylittää koska maailmanloppu ja kommunismi.

[tyhmyri]

Tiedän sinun toivovan EKP:n alkavan painaa rahaa. Se olisi kuitenkin EKP:lle täydellistä tehtävien laiminlyömistä, koska inflaatio.

Koska inflaatio on kaikkina aikoina, kaikissa tianteissa ja kaikilla tasoilla täydellisesti pahasta? Jotenkin arvelisin itse asiassa, että suurin talouskasvu on saavutettu aikoina, jolloin inflaatio on ollut yli 2%, mikä on kuitenkin tämä nykyinen jumalamme, ja mitä tasoa ei saa ikinä ylittää koska maailmanloppu ja kommunismi.

Nimimerkki sivullinen. ja moni muu tuijottaa silmä kovana ns "headline inflation" -mittaria, joka on ainakin EKP:n tapauksessa monivammaisena syntynyt HICP.

Jos katsotaan todellista hintakehitystä eli "core inflation", joka on mitattavissa käyttämällä GDP Deflator -mittaria ja joka on yleisesti hyväksytty todellisen inflaation mittari, niin moni euromaa on jo syvällä deflaatiossa.

Lisäksi tuo inflaatioperustelun käyttäminen kertoo ihan suoraan siitä, että koko inflaation käsite on jäänyt enemmän tai vähemmän hämäräksi.

En oikein tiedä tuosta Sami Miettisestä kun kaveri kirjoittaa, että EKP:n löysä rahapolitiikka. Miten ihmeessä rahapolitiikka voi olla löysää jos liikkeellä olevan rahan määrä ei kasva? On vähän sellainen tekninen mahdottomuus moinen tilanne.

Edit: EKP:n tehtävänmäärittelyssä yksiselitteisesti myös mainitaan, että EKP ei saa päästää yhtään euroalueen maata deflaatioon. Eiköhän se siitä EKP:n aktiivisuudesta tehtävänsä toteutuksessa sitten.

[Vörå]

Edit: EKP:n tehtävänmäärittelyssä yksiselitteisesti myös mainitaan, että EKP ei saa päästää yhtään euroalueen maata deflaatioon. Eiköhän se siitä EKP:n aktiivisuudesta tehtävänsä toteutuksessa sitten.

Ai mainitaanko? Ilmeisesti jaksoivat lukea vain ihan alusta sitten mandaattiaan... Tai ehkä eivät nähneet kieltosanaa ja käsittävät, että mandaatti on ajaa kaikki jäsenmaat deflaatioon. Taivahan jumala miten tuhoisia eliittimme ovat.

[sivullinen.]

Tiedän sinun toivovan EKP:n alkavan painaa rahaa. Se olisi kuitenkin EKP:lle täydellistä tehtävien laiminlyömistä, koska inflaatio.

Koska inflaatio on kaikkina aikoina, kaikissa tianteissa ja kaikilla tasoilla täydellisesti pahasta?

En ole sanonut niin, eikä EKP ole sanonut niin - mutta se on heille annettu tehtävä. Voihan sitä poliisikin omassa päässään pohtia onko ylinopeussakkojen antamisessa järkeä, mutta lainsäätäjien pitäisi olla se taho joka päättää sakotetaanko vai ei; ei poliisin.

Deflaation vastainen taistelu kuuluu tietenkin myös EKP:lle. Sitä varten he vähän aina rahahanoja aukaisevat.

Jos EKP:n halutaan muuttavan toimintaansa, pitää sen sääntöjä muuttaa. Uskoisin että ainakin Saksalla on niissä äänestyksissä veto-oikeus. Merkel taas ilmaisi ettei euroa devalvoida kuin hänen kuoleen ruumiinsa yli. Se tarkoittaa ettei euroa devalvoida. Saksalla on saatavia euromaista jo pelkästään Target2:sen kautta yli 740 miljardia euroa. Viime kuusta oli yllättäen nousua yli 30 miljardia euroa. Se tarkoittaa ettei Saksa ole löyhäämässä inflaatiotavoittetta yhtään. Vasta kun Target taseet on tasattu tukipakettien avulla voidaan edes toivoa EKP:n nostavan inflaatiotavoitettaan.

[tyhmyri]

Vasta kun Target taseet on tasattu tukipakettien avulla voidaan edes toivoa EKP:n nostavan inflaatiotavoitettaan.

Perehdyhän uudelleen siihen mitä ne Target2-summat oikein kuvaavat.

Käytännössähän kuvio menee niin, että tukipakettien rahat valuvat saksalaisille pankeille, mikä taas tulee de facto näkymään Target2-tilien kasvuna eli juuri Bundesbankin saatavina keskuspankkijärjestelmästä. Jos Suomesta lähtee liikkeelle miljardi euroa tukipaketin osana, jonka avulla espanjalaiset lyhentävät ulkomaisia velkojaan saksalaisille pankeille, niin tuo lyhennys tulee näkymään Target2-summien kasvuna. Toisin sanoen Saksan yksityisen sektorin riskit muuttuvat keskuspankin tileissä näkyväksi epätasapainoksi.

Toisin sanoen tukipaketit kasvattavat Target2-tilejä, eivät pienennä. El logiikkasi ontuu ja pahemman kerran.

Merkel pelkää Saksan talouden ylikuumenemista. Ja syystäkin.

[hattiwatti]

Suomalaista sesonkiruokaa

Mäntyniemeen saapuneelle pääministerille Mario Montille tarjoiltu illallinen oli suomalaista sesongin raaka-aineista tehtyä ruokaa. Alkuruoaksi oli jokirapusalaattia ja pääruoaksi paahdettua poroa vadelmakastikkeessa. Jälkiruoaksi oli mesiangervojäädyke lakkakastikkeella. Monti kommentoi suomalaista ruokaa jo ennen vierailuaan lämpimään sävyyn. "Suhtauden erityisellä sympatialla suomalaisiin ravintoloihin", Monti sanoi HS:n haastattelussa. Näin Monti erottautui edeltäjästään Silvio Berlusconista, jonka muistetaan muutama vuosi sitten haukkuneen suomalaisen ruoan.

Helsingin sanomat sivu A5, poiminnat - osasto artikkelista "Suomi ja Italia vakuuttelevat yhteisymmärrystä".

[Marko Parkkola]

Espanjan 10 vuoden korot taas yli 7 ja Italia seuraa perässä. Draghin puheet eivät tehonneet. Ehkä Jyrki saa vielä ipponin niskalenkillä.

EKP alkaa ostamaan jälkimarkkinoilta velkakirjoja. Eikös tämä ollut EKP:n säännöissä nimenomaan kielletty? Pitäisikö dynaamisen duomme nyt takoa nyrkkiä pöytään yhteisten sääntöjen noudattamisesta?

[hattiwatti]

Tämä kelpaisi perussuomalaisten poliittiseksi ohjelmaksi:

http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/112938-mit%C3%A4-itsen%C3%A4isyyspuolue-tekisi

Mitä Itsenäisyyspuolue tekisi?



Mitä Itsenäisyyspuolue tekisi nyt jos sillä olisi yksikin tai useampia kansanedustajia?  IPU nostaisi voimakkaasti esille sen, että euron käyttöönotosta ei ole olemassa Suomessa säädettyä lakia. Ei myöskään ole lakia markasta luopumisesta. Nykyisen eurosotkun keskellä tämän luulisi kiinnostavan monia kansalaisia. IPU toisi esille miten Suomen euroon siirtyminen tapahtui maamme perustuslakia rikkoen.


Asia pitäisi viedä perustuslakivaliokunnan selvitettäväksi. Siihen tarvitaan 20 kansanedustajaa.  Vaikka asia ei nykyisillä eduskunnan voimasuhteilla korjautuisi, se saisi julkisuutta ja kansalaiset saisivat tärkeää tietoa europolitiikan taustoista ja vaihtoehdosta. Tätä tietoa suomalaisilta puuttuu. Mitään tällaista ei mikään nykyisistä eduskuntapuolueista ole tehnyt. Eikä ole merkkiäkään, että tekisi. Mistä se kertoo? Tuskin tiedon puutteesta. Ei ole halua ajaa todellista suunnanmuutosta Suomen politiikkaan ja asemaan.

Kun on tärkeitä tavoitteita, niiden toteutumista pitää ajaa. On turha odottaa enemmistöä ellei ole ensin itse näyttämässä tietä. Toisin sanoen, kun on kestävät perusteet muutoksen vaatimiselle, tuon muutoksen vaatiminen saa kasvavan joukon kansalaisia liittymään mukaan.
Suomen eroamiseen EU:sta tarvitaan eduskunnan enemmistöpäätös. Eduskunta voi päättää - ja sen pitää näin tehdä - että Suomen jäsenyys EU:ssa on ristiriidassa maamme perustuslaissa määrätyn Suomen itsenäisyyden kanssa.  EU:n jäsenenä Suomi ei ole itsenäinen mm. siksi, että EU:n lait ovat Suomen lakien yläpuolella, EU:n tuomioistuimen päätökset ovat suomalaisten tuomioistuinten päätösten yläpuolella ja Suomi on sitoutunut EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja näin luopunut itsenäisestä ulkopolitiikasta.

EU-jäsenyys merkitsee myös sitä, että perustuslakimme mukaan Suomen kansalle kuuluvaa ylintä valtaa on siirretty EU:n elimille.

EU:sta eroamisessa Suomen tarvitsee noudattaa vain omia lakejaan. EU:sta eroamisessa on kyse kansalaisten tahdosta ja sen muuttamisesta eduskunnan päätöksiksi. Tämän takia on kovin tärkeää saada asia  kansalaiskeskusteluun. Eduskunnasta tätä keskustelua voidaan synnyttää ja vauhdittaa. On onnetonta, että mikään puolue tai kukaan kansanedustaja ei ole tehnyt EU:sta eroamisesta lakialoitetta tai vaatinut sitä muutoin näkyvästi ja perustellen.

Monilla suomalaisilla on se väärä käsitys, että EU:sta ja eurosta ei voi erota tai että se tulee kalliiksi. Todellisuudessa EU:sta eroava Suomi säästää rahaa. Ei tarvitse maksaa satojen miljoonien eurojen vuotuisia nettojäsenmaksuja. Eroamisesta ei seuraa mitää sakkomaksuja. Kaupankäynti ja ihmisten liikkuminen tapahtuvat nykyisellä tavalla Euroopan talousaluesopimuksen (Eta) puitteissa. Elintarvikekauppaa lukuun ottamatta.

Eurosta eroamisen suhteen olennaista on, että oma raha ja itsenäinen keskuspankki merkitsevät mahdollisuutta itsenäiseen talouspolitiikkaan. Se teki mahdolliseksi Suomen nousun kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnaksi sen jälkeen kun Suomi sai oman rahan v. 1860.

EU-liitos ja euroon siirtyminen tapahtuivat vastoin maamme perustuslakia. Kun ylin perustuslain tulkitsija Suomessa on eduskunta itse, sen perustuslakivaliokunta, ei oikeudellista ratkaisua EU- ja euroliitoksiin ole odotettavissa ennen kuin valta vaihtuu Suomessa sellaisille, jotka haluavat asian oikeudellisenkin puolen selvittää. Suomeen tarvitaan puolueista riippumaton perustuslakituomioistuin. Senkin perustaminen riippuu eduskunnasta.

Eroamisessa eurosta, siis oman rahan käyttöönotossa, on myös kyse ensin tahtotilasta, sen muuttumisesta toisenlaiseksi äänestämiseksi ja sitten eduskunnan päätöksestä. Olemme jo euroeron polulla kun monet luopuvat perusteettomasta puolueuskollisuudestaan.

[hattiwatti]

http://euobserver.com/economic/117102

Draghin eturistiriidat tutkintaan.

[Tomi]

Kuuden uutisissa oli Jykän 'haastattelu', katsokaa pääuutimet jos olisi sama pätkä. Tuon enempää ei voi ihminen pihalla olla! Nautittavat ilmeet, örinät ja sönkötykset. 

Vaihdoin kanavaa alkoi heti vituttamaan kun näki se naaman.

http://areena.yle.fi/tv/1597250 2.00 eteenpäin.

Miksi Kataisen puhe takerteli?

[Tomi]

blogit.iltalehti.fi/raimo-ilaskivi/2012/08/01/uskalletaanko-vetaa-johtopaatokset/

Lomalta palannut pääministeri Jyrki Katainen toi julkisuuteen mielenkiintoisen – ja hämmästyttävän – toteamuksen:  Emme Euroopan  myllerrysten takia  tarvitse leikkauksia tai veronkorotuksia, tarkastellaan tilannetta ensi vuoden keväällä. Suomi on sitäpaitsi sitoutunut katkaisemaan velkakierteensä.

Ensi kevääseen on pitkä, yli puolen vuoden mittainen  aika. Jos katsellaan vastaavanpituista taakse jäänyttä ajanjaksoa, se on sisältänyt yllätyksen toisensa jälkeen. Kreikka on tarvinnut lisää ja haluaa nyt kevennyksiä ehtoihinsa. Espanja on ajautunut vakavaan pankkikriisiin, jonka torjumiseksi on sovittu 100 miljoonan euron tukipaketista. Ja tämän lisäksi myös valtiontalouden tilan odotetan pahenevan seurauksena kenties tukipyyntö  vajeen kattamiseksi. Entä Kypros, joka pikku pyyntöineen jo on astunut esiin? Entä Italia, jonka pääministeri  Mario Monti on vakuutellut, että pieni hengähdystauko laina- ja korko-ohjelman korkojärjestelyihin olisi kaikki mitä tarvitaan!

Deutsche Bank toi julki laskelman, jonka mukaan Suomelle realisoituisivat peräti 5.3 miljardin euron tappiot, jos Kreikka kaatuisi. Tästähän yhä useampi ekonomisti jo kuiskuttelee. Mistä salaisesta rahastosta tämä summa tempaistaisiin? Ilman leikkauksia, veronkorotuksia ja velanottoako? Johan Suomen nykynäkymin lasketaan joutuvan kasvattamaan velkataakkaansa 18 miljardilla vuoteen 2016 mennessä. Yhtälössä on jotakin, joka ei nyt sovi yhteen. Kataisen kristallipallo joko näyttää virheellisen, ylioptimistisen kuvan tai sitten Euroopan kehitys täysin yllättäen kääntyisi positiiviseen suuntaan ja kaikki nykyongelmat näyttäisivät pyyhkiytyneen veran alle. Uskoo tätä ken uskoo.

Suomen osallistumista tähänastisiin ohjelmiin on leimannut suurpiirteisyys, tietojen salaaminen mm. vakuusjärjestelyjen osalta sekä sellaisten esitysten vieminen Eduskuntaan, joitten sisältöä nyt jopa Oikeuskansleri joutuu selvittämään. On todellakin oltu auliita seuraamaan suurten linjaa. Tavallisesta veronmaksajasta on alkanut tuntua myös siltä, että oman kantokykymme kestävyyttä ei ole pidetty riittävästi esillä. Kosketeltu Kreikkauhkakuva suhteutettuna budjettimme loppusummaan on 8 prosenttia siitä. Kaikkien sitoumustemme suhde budjettiin pyörii jo 50 prosentissa. Tukan pitäisi nousta pystyyn. Sitäkin tulisi kysyä, että jos menneen runsaan puolen vuoden rasitekasvu toteutuisi myös ensi kevääseen mennessä, niin miten sitten suu pantaisiin? Borgen macht Sorgen!

Olisikohan nyt oikein tosissaan ryhdyttävä pohtimaan tulevaisuuden linjoja ja vaihtoehtoja. Ensiksi sitä, kuinka suuret kokonaisvastuut me voimme ottaa ja milloin on sanottava ei. Se ajankohta on lähellä ellei jo ole tullut. Toiseksi sitä, valmistaudutaanko Suomen  eroon eurosta vai ryhdytäänkö tarmolla ajamaan EU:ssa linjaa, jonka mukaan yhteisvaluutassa voivat ja saavat pysyä vain ne maat, jotka  noudattavat emu-kriteereitä. Muitten poissulkemista ryhdyttäisiin tällöin  suunnittelemaan. Päämääränä olisi  vahva euroalue nykyisen, liitoksissaan natisevan sijasta.

Näitten vaihtoehtojen punninta on välttämätöntä, että vastaiset päätöksemme nojautuisivat kylmiin faktoihin omasta kestokyvystä ja omista eduistamme. Itsekkäästihän kriisimaatkin omia etujaan puolustavat muita apuun huutaessaan ja vielä itsekkäämmin rahamaailma, jolle kyllä voitot kelpaavat mutta tappioille hamutaan kantajaa veronmaksajista. Tämä on erittäin tähdellistä meille, koska suomalaisen pankki- ja sijoitusjärjestelmän vastuut ovat paljon pienemmät kuin se osuus, jonka me nykysääntöjen johdosta joudumme – mm. saksalaisille ja ranskalaisille pankeille – maksamaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vaati keskustelua siitä, mihin me olemme menossa ja mitä vaihtoehtoja meillä on. Juuri tähän tässäkin kirjoituksessa tähdätään. Mutta piiriä on vietävä myös laajemmaksi. On kysyttävä, luotiinko euroalue aikanaan väärin perustein tai onko sen pelisääntöjä noudatettu. Jos vastaus viimeksi mainittuun on kielteinen, mitä se taas edellyttää?

Euroa rakennettiin alunperin vahvaksi. Keskusteltiin jopa siitä, kaventaisiko  euro dollarin asemaa tärkeänä kansainvälisenä reservivaluuttana. Ja vahvuuden sekä vakauden takeeksi päätettiin emu-krittereistä: Yhdenkään maan budjettialijäämä ei saisi ylittää 3 prosenttia bkt:sta eikä julkinen velka ylittää 60 prosenttia tästä. Sanktioistakin keskusteltiin, mutta niitä ei toteutettu, vaan katsottiin, että vahva Komissio pystyy kyllä ylläpitämään järjestystä ja valvomaan säännöstön noudattamista.

Tämä oli virhe. Kun Saksa ja Ranska ensimmäisinä alkoivat lipsua, Komissiolla ei ollut kanttia patistaa niitä säännöstön taakse ja kun sanktioita ei ollut, euro alkoi rapautua. Nyt on puututtava tähän. Heikko komissio on saneerattava vahvaksi ja kestävät sanktiot luotava sekä niiden noudattamista myös valvottava. Tämä on terveen kehityksen perusedellytys. Komissio, joka kernaasti haluaa valtaa salaisena päämääränä liittovaltio, on yhtä hyvin saatava hamuamaan valtaa nykyisen, itsenäisten valtioitten liiton puitteissa – niin hankalaa  kun tämä saattaakin olla.

Ja tässä sitten toiseen  peruskysymykseen, kansalaismielipiteitten kuulemista edellyttävään. Mikä on oleva Suomen tie? Taistelu nykymuotoisen EU:n ja eurojärjestelmän puolesta vaiko mukanaolo sellaisen Liittovaltion rakentamisessa, josta tulee vahva ja oikeudenmukainen, ei pelkkä tulonsiirtounioni pohjolan vahvoilta etelän heikoille, yli varojensa elämään pyrkiville maille. Ja vahvaa kansalaismielipidettä poliittiset tässä päätöksenteossa johtajamme tarvitsevat.

Vielä eräs elementti kaipaa täsmennystä, ja se on EKP:n, Euroopan Keskuspankin rooli. Alunperin sen tehtävänä oli hintavakauden turvaaminen, 2 prosentin inflaatiokaton sovituissa puitteissa. Kriisi on ajanut poikkeuksiin. EKP on suunnannut miljardikaupalla rahaa kriisin torjumiseen eli kasvun ja työllisyyden ylläpitämiseen. Se on setelirahoittanut, koettanut myös ylläpitää vakautta ja kohtuullista korkotasoa finanssimarkkinoilla nimenomaan kriisimaitten lainansaannin turvatakseen.

Mutta millä resursseilla? Saaden pääomaa jäsenmaittensa keskuspankeilta, meillä siis Suomen Pankilta, kumuloiden täten luotonantokapasiteettiaan. Ei tämäkään toiminta riskitöntä ole. Jos EKP kärsisi luottotappioita, niistä olisivat viime kädessä vastuussa jäsenpankit. Tästä riskistä ei meilläkään ole sanottavammin puhuttu, vaikka Suomen Pankki eduskunnan pankkina toimii nimenomaan eduskunnan eli veronmaksajien vastuulla.

Boldattu muutama olennainen kappale.

[l'uomo normale]

Miksi Kataisen puhe takerteli?

Kemialliset stimulantit? Joku muu osaa varmaan paremmin arvioida.

[Martin]

Miksi Kataisen puhe takerteli?

Kemialliset stimulantit? Joku muu osaa varmaan paremmin arvioida.

Pikemminkin tarvitsisi vähän stimuja. Taitaa Jyrki-boyta stressi ja työkiire painaa jo liikaa ja alkaa mennä keskittymiskyky ja työmuisti kärsiä. Stimuilla voisi jatkaa vielä kynttilän polttamista (ja Suomen valtion rahoja) vähän kauemmin, ennenkuin tulee iso romahdus.

[sivullinen.]

Vasta kun Target taseet on tasattu tukipakettien avulla voidaan edes toivoa EKP:n nostavan inflaatiotavoitettaan.

Perehdyhän uudelleen siihen mitä ne Target2-summat oikein kuvaavat.

Mitä lähdettä suosittelet? Olen jo tutkinut kaikki löytämäni lähteet.

Käytännössähän kuvio menee niin, että tukipakettien rahat valuvat saksalaisille pankeille, mikä taas tulee de facto näkymään Target2-tilien kasvuna eli juuri Bundesbankin saatavina keskuspankkijärjestelmästä. Jos Suomesta lähtee liikkeelle miljardi euroa tukipaketin osana, jonka avulla espanjalaiset lyhentävät ulkomaisia velkojaan saksalaisille pankeille, niin tuo lyhennys tulee näkymään Target2-summien kasvuna. Toisin sanoen Saksan yksityisen sektorin riskit muuttuvat keskuspankin tileissä näkyväksi epätasapainoksi.

Toisin sanoen tukipaketit kasvattavat Target2-tilejä, eivät pienennä. El logiikkasi ontuu ja pahemman kerran.

Ei pidä paikkaansa. Yritin vertailla tilastoista Target2 taseiden kehittymistä suhteessa tukipaketteihin. Viime ajoilta en löytänyt - eli jaksanut kaivaa - mitään, kun on niin monta maata tukipakettitalkoissa. Tosin viime vuoden marraskuussa Saksan normaali 30 miljardin euron nousu taittui kuukaudeksi, ja laski 30 miljardia euroa. Samaan aikaan Suomen Pankin saamiset yht'äkkiä tuplaantuivat 39 miljardista eurosta yli 70 miljardiin. Sen jälkeen Saksan nousu on ollut tasaista 30 miljardia kuussa ja Suomen luku pysynyt hieman yli 70 miljardissa. Mitä silloin tapahtui? Kreikan luvuissa ei ole sillä hetkellä mitään erikoista.

Sitten vanhempi tilastotodistus. Kreikalle maksettiin tukipakettien osuuksia kesä- ja syyskuussa 2010. Voit alta olevista linkeistä nähdä miten Kreikan Target2 vajeet pienenivät juuri pakettien jälkeen.

18.4, 2010 Kreikalle maksetaan 14,5 miljardin euron erä.
4/2010 Target2 vaje 82 miljardia euroa
5/2010 Target2 vaje 79 miljardia euroa
6/2010 Target2 vaje 84 miljardia euroa
7/2010 Target2 vaje 90 miljardia euroa

Jälkimmäisiä lukuja voit etsiä noista:
http://www.bankofgreece.gr/BogEkdoseis/financialstat201008_en.pdf
http://www.bankofgreece.gr/BogEkdoseis/financialstat201009_en.pdf

Rahat tukipaketeista valuvat Saksan keskuspankille, eivät saksalaispankeille. Kun maa saa tukipaketin, se siirtyy maan keskuspankin varoiksi. Mihin näitä varoja käytetään on sitten keskuspankista kiinni, mutta tukipakettien ehdoissa voi lukea että niillä maksetaan vaikka Kreikan keskuspankin velkaa - Target2 vajetta - Saksan keskuspankille. Tukipaketti siis vähentää Target2 vajetta - jos niin halutaan.

[tyhmyri]

AIka hyvä selitys Target2-systeemistä löytyy täältä.

Target2 kuvaa keskuspankkirahan siirtymisiä keskuspankkijärjestelmä sisällä eikä mitään riskejä maiden välillä. Todellisia riskejä kyllä tulee, mutta ne tulevat siitä, että vaikkapa Kreikkalaiset liikepankit voivat mennä nurin. Yhtenä syynä Target2-lukujen kasvuun on nimenomaan se, että pankkien välinen markkina ei toimi. Siksipä rahaliikenne näkyy siellä eikä niinkään liikepankkien taseissa.

[Susijumala]

Kreikkalaiset liikepankit voivat mennä nurin? Montakohan minuuttia menisi ELA:n katkaisusta, sehän on yksi hieno toimi miten Target2:lla pusketaan julkista pääomaa yksityisen lähdettyä karkuun? Syyskuussa saa hyvät naurut, jos edelleen todetaan Troikan rapsassa, että lisärahalla Kreikka ehkä joskus sadan vuoden päästä voisi olla "raiteillaan".

[FadeAway]

EKP:n pomo Mario Draghi: Eurosta ei ole paluuta.

(rahaa ilman tiukkoja ehtoja)

[tyhmyri]

Kreikkalaiset liikepankit voivat mennä nurin? Montakohan minuuttia menisi ELA:n katkaisusta, sehän on yksi hieno toimi miten Target2:lla pusketaan julkista pääomaa yksityisen lähdettyä karkuun? Syyskuussa saa hyvät naurut, jos edelleen todetaan Troikan rapsassa, että lisärahalla Kreikka ehkä joskus sadan vuoden päästä voisi olla "raiteillaan".

ELA ei ole vakuudetonta lahjoitusrahaa liikepankeille kuten moni tuntuu kuvittelevan. Liikepankki saa keskuspankilta käteistä aiempaa, vähemmän likvidiä omaisuttaan vastaan. Tosin Kreikan syöksylaskussa tuon omaisuuden reaalinen arvo tippuu hurjaa kyytiä. Lisäksi kannattaa ainakin välillä pysähtyä miettimään mikä on Kreikassa ja vaikkapa Espanjassa liikkeellä olevan rahan määrän pienenemisen ja pankkien ahdingon välinen suhte. Espanjan osalta EKP on tehnyt kolme suorastaan katastrofaalista päätöstä: kaksi koronnostoa viime vuonna ja tämän vuoden puolella rahapolitiikan kiristäminen.

En todellakaan kykene käsittämään miksi moni järkevältä tuntuva ihminen kuvittelee keskuspankin perimän alhaisen koron olevan merkki löysästä rahapolitiikasta. BoJ on harrastanut järjettömän kireää rahapolitiikkaa vaikka korot ovat nollarajalla. Rahan määrä ei ole kuitenkaan kasvanut.

Rahapolitiikan löysyys on helposti pääteltävissä rahan määrän kasvusta. Yksikään keskuspankki, joka on oikeasti halunnut lisätä liikkeellä olevan rahan määrää ei ole epäonnistunut.

Target2 kuvaa keskuspankkirahan valumista PIIGS-maista muualle. Kyllä ne Kreikan valtiolle maksetut rahat vähitellet valuvat Bundesbankin Target2-saataviksi kun kreikkalaiset maksavat velkojaan saksalaisille.