Maija Kajava: Mamuista mahiksiksi (AFRO-hankkeen seminaari)

[MW]

Miksei missään kerrota paljonko rahaa laitetaan kaivoon tällä kertaa?

Mahdotonta laskea, kun ei ole oikein resurssejakaan?

[ElenaDaylights]

Miksei missään kerrota paljonko rahaa laitetaan kaivoon tällä kertaa?

Mahdotonta laskea, kun ei ole oikein resurssejakaan?

Sakari Behm on ainakin listannut kuinka paljon tätä kulttuurityöntekijä- armeijaa noin suurin piirtein on tarjolla. Laskekaa tai päätelkää kulut siitä :
http://sakaribehm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81225-kuka-naille-maksaa-palkan-ei-ihme-kun-jutta-pummaa-kansalta-lisaa

[n.n.]

Merituuli Tapola, Googlen mielestä S-Pankin asiakaspalvelija, kirjoitti mielipidekirjoituksessaan "Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin." Mahtaako tälle systemaattiselle syrjinnälle asiakaspalvelussa olla työnantajan hyväksyntä? Syrjintää harjoittavista tahoista voisi kerätä mustan listan, ainakin Helsingin kaupunki ja S-Pankki vaikuttavat kuuluvan listalle.

Ei helvetti mitä touhua.

Saikos kukaan S-pankista vastausta kyselyynsä?

[Leso]

Saikos kukaan S-pankista vastausta kyselyynsä?

En tiedä, saivatko vastauksia S-pankilta, mutta jotenkin toivois, että S-pannki saisi...

[Roope]

AFRO-hanke: Pelastus- ja turvallisuusalalle ohjaavaa koulutusta kehitetään

Maahanmuuttajataustaisille syksyllä 2011 järjestetty pelastus- ja turvallisuusalan pääsykokeisiin valmentava koulutusjakso etsii vielä tarkempaa kohderyhmäänsä. koulutuksen avulla on kuitenkin kerätty jo paljon arvokasta tietoa maahanmuuttajien ja vähemmistöjen huomioimisesta valintaprosesseissa. AFRO-hankkeen piiriin kuuluvaa, tänä syksynä jatkoa saavaa koulutusta markkinoidaan nyt entistä kohdennetummin.

Pelastus- ja turvallisuusalan pääsykokeisiin valmentavalle kurssille haki viime syksynä 56 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Heistä koulutukseen hyväksyttiin 18, mutta vielä ei tiedetä, kuinka moni osallistujista lopulta haki ja valittiin pelastus- ja turvallisuusalan koulutusohjelmiin.

– Kurssille valitut muodostivat sekä taidoiltaan että ammatillisilta toiveiltaan heterogeenisen ryhmän. Osa tuli kurssille vain puhtaasta uteliaisuudesta, vaikka kaikilla ei ollut vielä valmiuksia pyrkiä pelastus- ja turvallisuusalalle, kertoo projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Koska hakuaika oli suhteellisen lyhyt ja se järjestettiin kesäaikaan, ei pilottihankkeena järjestetty koulutus saavuttanut vielä kovin suurta tunnettuutta kohderyhmänsä keskuudessa.

– Emme saaneet vielä ihan sitä ryhmää, mitä toivoimme. Kurssista ja sen sisällöstä ei jaettu tarpeeksi tietoa etukäteen. Monet hakijoista eivät tienneet, millaiselle kurssille he olivat pyrkimässä ja miten he voisivat kurssista hyötyä, Aden sanoo.

AFRO-hanke pyrkii vahvistamaan maahanmuuttajataustaisten edellytyksiä hakeutua julkishallinnon työpaikkoihin sekä torjumaan syrjinnän vaikutuksia. Uusi valmentava koulutusjakso starttaa syksyllä osana Afro3-hanketta.

[...]

Pääsykokeisiin valmentavan koulutuksen aikana on mahdollista suorittaa myös ensiapukortti (1–2), vartijakortti sekä järjestyksenvalvojan peruskurssi, mikäli kurssilaisen suomen kielen taito on riittävän hyvä. Maahanmuuttajataustaiset selvisivät esimerkiksi vartijakortin fyysisistä testeistä hyvin, mutta kirjalliset osuudet tuottivat vaikeuksia useille. Silti moni suoriutui kokeista suomen kielen tukiopetuksen avulla.

– Työvoimapohjaisen koulutuksen hyvä lähitavoite on tarjota maahanmuuttajataustaisille nopea työllistymismahdollisuus esimerkiksi vartijana, vaikka kaikki eivät pääsisikään alan korkeakouluihin, Aden sanoo.

Tämä tukee myös hankkeen toista tavoitetta eli syrjinnän haittojen ehkäisemistä.

– Tällaisissa julkisissa tehtävissä maahanmuuttajataustaiset pääsevät hyvin esille ja kohtaamaan paljon erilaisia ihmisiä. Pääsemme siis vaikuttamaan yleiseen ilmapiiriin ja asenteisiin, Aden toteaa.

Hän muistuttaa, että maahanmuuttajien määrä kasvaa tulevaisuudessa, minkä pitäisi näkyä myös tuvallisuusalalla.

– Olemme pulassa, mikäli näin iso väestöryhmä on aliedustettuna julkisissa ammateissa. Puhumattakaan siitä kielitaidosta ja kulttuurisesta tiedosta, mitä maahanmuuttajataustaiset voivat näille ammattikunnille tarjota.

Monitori 2.8.2012

Emme me ole pulassa. Koko aliedustuksen käsite on tässä ravistettu hihasta, samoin syrjinnän. Jos maahanmuuttajataustaisilla on tarjota sellaista kielitaitoa ja kulttuurista tietoa, jolle on oikeasti erityistä kysyntää, niin silloin he voivat hakea erikseen sellaisiin tehtäviin, joissa nämä taidot ovat rekrytoinnin edellytys. Pelkkä väestöosuuteen perustuva teoreettinen aliedustus ei ole vielä syrjintää tai ongelma, mutta sillä perusteltu positiivinen syrjintä kyllä on.

Näitä valmennuskursseja tai muuta kiintiöajattelua en kannata alkuunkaan, mutta erityisesti maahanmuuttajille suunnattu rekrytointiviestittäminen on minusta ok, jos heidän osaamiselleen on todellista tarvetta.

[Ernst]

Eivät he todellakaan ole aliedustettuja, jos heille erikseen suunnatulla kurssilla vain osa osaa tulla paikalle ja vain osa saa suomen tukiopetuksen avulla läpi suhteellisen suppeita tenttejä.

Afrot voisivat olla aliedustettuja, jos heillä olisi yhtä hyvä suomen luku- ja kirjoitustaito kuin muillakin. Ihan jalkapalloa potkimalla ei pääse vaativaan ammatilliseen koulutukseen. Ja jos pääseekin, ei oikein pääse sieltä pois. 

[Leso]

[...] Pääsykokeisiin valmentavan koulutuksen aikana on mahdollista suorittaa myös ensiapukortti (1–2), [...]

Tosi tsori, hyvät asiakkaani. En aio laittaa enää killinkiäkään elvytyskursseihin, jos niitten suorittaminen on muille kuin mulle mahdollista ilmaiseksi.

[Alkuasukas]

Miten minusta tuntuu että tulee Afro4-hanke, ja sitten Afro5, Afro6, Afro7...

[Roope]

Työllistymistä edistänyt AFRO-hanke loppusuoralla

Työ- ja elinkeinoministeriön AFRO-hankkeen kautta on kulkenut 92 urapolulle haluavaa maahanmuuttajaa. Nyt on loppuarvioinnin aika. Vaikka vakituista työtä ei järjestynyt yhdellekään hankkeeseen osallistuneista, matkaan tarttui hyviä kokemuksia sekä uusia eväitä työnhakuun. Filosofian lisensiaatti Sergio Ocampo työllistyi hankkeen kautta noin puoleksitoista vuodeksi.

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä varsinkin valtionhallinnon työpaikoilla on huomattavasti väestösuuttaan pienempi. Maahanmuuttajien aliedustus julkishallinnossa on vaikeasti ratkaistava ongelma, mutta tähän haasteeseen haluttiin AFRO-hankkeella tarttua vuonna 2010.

"Hankkeen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajien edellytyksiä hakeutua julkishallinnon työpaikkoihin sekä ehkäistä syrjinnästä aiheutuvia haittoja. Hankekausi päättyy kesäkuun lopussa, jonka jälkeen valmistuu seurantaraportti," AFRO-hankkeen loppuvaihetta vetävä projektikoordinaattori Katja Vänskä-Rajala kertoo

Kokonaisbudjetti kolmivuotiselle hankkeelle on noin 630 000 euroa. Rahoitukseen osallistui Euroopan kotouttamisrahasto, Uudenmaan ELY-keskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Paljon hakijoita

Kolmen vuoden aikana AFRO-hankkeeseen osallistui yhteensä 92 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Kaksi kolmasosaa heistä suoritti julkishallinnon työtehtäviin valmentavan koulutuksen ja noin kolmasosa turvallisuusalan pääsykokeisiin ohjaavan koulutuksen.

"Loimme hankkeessa uuden tyyppisen kurssimallin, joka nojautuu niin sanottuun positiiviseen erityiskohteluun. Nyt on menossa mallinnosvaihe ja toivomme konseptin jalkautuvan hankkeen loputtua esimerkiksi TE-toimistojen järjestämiin uravalmennuksiin", Vänskä-Rajala sanoo.

Maahanmuuttajien työllistämistä edistäville hankkeille on Vänskä-Rajalan mukaan selkeä tarve. AFRO-hankkeeseenkin olisi ollut paljon enemmän hakijoita kuin mitä siihen voitiin ottaa.

"Varsinkin turvallisuusalan koulutus oli innovatiivinen aloite, koska sillä alalla ei ole juurikaan maahanmuuttajia."

Koulutustoiminnan lisäksi AFRO-hankkeen puitteissa on tehty asennevaikuttamistyötä, tuotettu selvitys vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden syrjinnästä ja syrjintäkokemuksista sekä opas julkishallinnolle maahanmuuttajien rekrytoinnista.

Vakityöt jäivät haaveeksi

Positiivista palautetta saanut hanke ei poikinut vakituisia työsuhteita, mutta antoi monille mahdollisuuden "saada jalan oven väliin". Katja Vänskä-Rajala kertoo, että julkishallinnon työtehtäviin tehtäviin valmentavilta kursseilta työllistyi määräaikaisesti yhdeksän henkilöä, eli noin 15% osallistujista. Palkkatuella työllistyi 15 henkilöä, joten kaiken kaikkiaan noin kolmannes 60 kurssilaisesta pääsi työn syrjään ainakin joksikin aikaa kiinni.

Turvakurssilaisten työllistymisestä ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta se tiedetään, että suurin osa osallistujista suoritti vartijakortin.

Syitä työllistymistuloksiin voidaan hakea muun muassa heikosta taloustilanteesta ja poliittisesta ilmapiiristä.

"Suurin ongelma ei ehkä ole maahanmuuttajatausta, vaan valtionhallinnon heikko työllistävyys ylipäätään", Katja Vänskä-Rajala sanoo.

Samaa mieltä on Los Angelesissa USA:ssa syntynyt ja Suomessa yli 20 vuotta asunut filosofian lisensiaatti Sergio Ocampo, joka osallistui julkishallinnon tehtäviin ohjaavaan koulutukseen vuonna 2010.

"Hanke ajoittui hankalaan saumaan juuri laman kynnykselle. Poliittinen keskustelu muuttui maahanmuuttovastaisemmaksi, minkä johdosta rahoituksen saaminen tuntui vaikeutuvan, vaikka töitä olisi ollutkin", akateeminen pätkätyöläinen kertoo.

"Hankkeen kohteena oli kuitenkin korkeakoulutetut maahanmuuttajat, jotka tuntevat työkenttänsä," hän muistuttaa.

Ocampon onnistui päästä hankkeen myötä oikeusministeriöön ensin harjoittelijaksi ja sen jälkeen määräaikaiseksi hanketyöntekijäksi. Työt loppuivat noin vuosi sitten rahoituksen loppumiseen.

Työnhakuprosessi tutuksi

Vaikka Sergio Ocampo työllistyi AFRO-hankkeen avulla vain noin kahdeksaksitoista kuukaudeksi ja hän joutuu nyt hankkimaan elantonsa satunnaisista konsultointitoimeksiannoista, hän on tyytyväinen suorittamaansa koulutukseen.

"Tunnen nyt paremmin työnhakuprosessin julkisella sektorilla", hän summaa koulutuksen tärkeintä antia.

"Lisäksi suoritin kurssilla yleisen kielitutkinnon suomen kielestä ja pääsin tutustumaan paikan päälle eri ministeriöihin", sujuvaa suomea ja viittä muuta kieltä puhuva Sergio Ocampo kertoo.

Tulevaisuudelta hän toivoo pätkätöistä eroon pääsemistä, mutta ei ole kovin toiveikas vakityön löytymisen suhteen. Hän on kuluneen vuoden aikana lähettänyt yli 50 työhakemusta – turhaan.

"Olen aina ajatellut, että osaamisestani olisi eniten hyötyä julkisella sektorilla tai kansalaisjärjestötasolla, mutta nyt tuntuu, että julkinen sektori ei tarvitse minua", hän miettii ja kertoo aloittaneensa jokin aika sitten työnhaun myös yksityiseltä sektorilta eli yrityksistä.

Suomesta pois muuttaminenkin on alkanut tuntua todennäköiseltä vaihtoehdolta.

"Toki työn löytämisen hankaluus Suomesta johtuu ainakin osittain myös siitä, että humanisteilla on vaikea työllistymistilanne yleensäkin. Mutta ei ulkomainen nimi ainakaan auta."

Monitori 5.6.2013

Töitä olisi ollut, mutta rahoituksen saaminen vaikeutui, koska poliittinen keskustelu muuttui maahanmuuttovastaisemmaksi, joten vakituista työtä ei järjestynyt yhdellekään hankkeeseen osallistuneista. Pitäisikö itkeä vai nauraa? Fiasko, mutta eihän sitä tietenkään voi myöntää.

Ei ihme, että Afro-hankkeen aiempi projektikoordinaattori Said Aden hyppäsi uppoavasta laivasta jo aiemmin vähemmistövaltuutetun toimistoon ylitarkastajaksi.

[Uuno Nuivanen]

^ Kunpa voisi likettää 10 kertaa.

Komppaan, +1 ja juurikin näin.

Ristus sentään tätä perseilyä. Täytyy kai sen täystuhon tulla, ennenkuin kaikki tuollainen loppuu.

[rölli2]

Hieno homma, että oli tuollaanen rojekti joka alkoi ja loppui ja maksoikin jonkin verran. ei muuta kuin uutta hyysärihommaa vaan kehitteille

[Saippuakupla]

Töitä olisi ollut, mutta rahoituksen saaminen vaikeutui, koska poliittinen keskustelu muuttui maahanmuuttovastaisemmaksi, joten vakituista työtä ei järjestynyt yhdellekään hankkeeseen osallistuneista. Pitäisikö itkeä vai nauraa? Fiasko, mutta eihän sitä tietenkään voi myöntää.

Ei ihme, että Afro-hankkeen aiempi projektikoordinaattori Said Aden hyppäsi uppoavasta laivasta jo aiemmin vähemmistövaltuutetun toimistoon ylitarkastajaksi.

Hankkeen nettisivuilla oleva avoin ja anonyymi syrjintäkysely on vielä auki. Ratsastaisivatko vielä toimikauden loppuvaiheessa työmarkkinoiden syrjinnällä?

Kysely: Maahanmuuttajajärjestöjen jäsenten kokema syrjintä työmarkkinoilla

Tervetuloa vastaamaan kyselyyn!

Kyselyllä kartoitetaan maahanmuuttajajärjestöjen jäsenten syrjintäkokemuksia työmarkkinoilla.

Kysely tehdään anonyymisti, jolloin henkilöllisyytesi pysyy salassa.

Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti.

http://www.tem.fi/afro-hanke

[kekkeruusi]

Kokonaisbudjetti kolmivuotiselle hankkeelle on noin 630 000 euroa, 92 mamua, 24 temppu"työllistettyä". Halpaa on, eikä se ole keneltäkään pois. Parempaan ei pystytty, koska rasismi.

[Mursu]

Töitä olisi ollut, mutta rahoituksen saaminen vaikeutui, koska poliittinen keskustelu muuttui maahanmuuttovastaisemmaksi, joten vakituista työtä ei järjestynyt yhdellekään hankkeeseen osallistuneista. Pitäisikö itkeä vai nauraa? Fiasko, mutta eihän sitä tietenkään voi myöntää.

Ei ihme, että Afro-hankkeen aiempi projektikoordinaattori Said Aden hyppäsi uppoavasta laivasta jo aiemmin vähemmistövaltuutetun toimistoon ylitarkastajaksi.

Eihän normaali työ tarvitse mitään erityistä rahoitusta. Yksityisellä sektorilla työ tuottaa itse rahoituksensa. Julkisella sektorilla se katsotaan niin tärkeäksi, etä se kannattaa tehdä verorahoilla. Olisi myös outoa, että maahanmuuttokeskustelulla olisi olut noin merkittävä vaikutus päättäjiin. Jos on ollut, niin se on tosi hyvä uutinen.

[Roope]

Kokonaisbudjetti kolmivuotiselle hankkeelle on noin 630 000 euroa, 92 mamua, 24 temppu"työllistettyä". Halpaa on, eikä se ole keneltäkään pois.

Eiköhän tuossa ole vain suorat projektikustannukset, ei työllistämisen kokonaiskustannukset. Positiivisen erityiskohtelun nimissä julkishallintoon räätälöidyt määräaikaisuudet ja palkkatukityöpaikat eli "rahoitus, jonka saaminen tuntui vaikeutuvan" piilotettiin muille momenteille.

Olisipa mielenkiintoista nähdä hankkeesta perusteellinen ja rehellinen raportti.

[Iloveallpeople]

Projektihan onnistui yhtä hyvin kuin Suomen maahanmuuttopolitiikka yleisemminkin, eli rahaa palaa, mutta mitään järkevää hyötyä ei saada.

[Marko Parkkola]

Olivathan nämä 92 mamua sentään poissa pahanteosta tämän ajan. Vai olivatko?!

[Iloveallpeople]

Olivathan nämä 92 mamua sentään poissa pahanteosta tämän ajan. Vai olivatko?!

Sitä ei kai loppuraportti paljasta.

[Uimakoulutettava]

Merituuli Tapola, Googlen mielestä S-Pankin asiakaspalvelija, kirjoitti mielipidekirjoituksessaan "Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin." Mahtaako tälle systemaattiselle syrjinnälle asiakaspalvelussa olla työnantajan hyväksyntä? Syrjintää harjoittavista tahoista voisi kerätä mustan listan, ainakin Helsingin kaupunki ja S-Pankki vaikuttavat kuuluvan listalle.

Nyt kiinostaisi tietää, miten pankin asiakaspalvelija harjoittaa positiivista erityiskohtelua?

Ehkäpä S-Pankissa maahanmuuttaja ei tarvitse

-vuoronumeroa
-henkilöllisyystodistusta
-katetta tilillä

[Uimakoulutettava]

• Hankkeen virallinen nimi on "Asenneilmapiirin ja kolmansien maiden kansalaisten aliedustukseen vaikuttaminen positiivisen erityiskohtelun avulla"

Entä yliedustus raiskauksissa, ryöstöissä ja työttömyydessä? Ai niin, mamuja ei kohdella tarpeeksi erityispositiivisesti.

[rooster]

Tulos ei ole yllätys ja tuskin projektin vetäjällä oli mitään tulosvastuutakaan. Kunhan tietyt tahot saa vaan harrastaa mokutusta, niin se on pääasia.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Suomesta pois muuttaminenkin on alkanut tuntua todennäköiseltä vaihtoehdolta.

On huvittavaa, kuinka näihin juttuihin liitetään aina eräänlainen uhkaus siitä, että huippuosaaja muuttaa pois Suomesta. Luulen, että tässäkään tapauksessa niin ei tapahdu, koska ansiosidonnaiset lienee varmistettu. Jos joku silti lähtee, niin tilalle on tulossa loputtomiin yhä uusia afrikkalaisia, joita on kohdeltava positiivisesti, jotta he työllistyisivät.

[niemi2]

Aivovuoto ravistelee Suomea


Suomesta muuttaa ulkomaille enemmän korkeasti koulutettuja suomalaisia kuin heitä muuttaa sieltä takaisin.


Kaiken kaikkiaan Suomeen muuttaa enemmän ihmisiä kuin täältä muuttaa pois. Meille muuttavien koulutustaso on kuitenkin keskimäärin huomattavasti alhaisempi kuin täältä pois muuttavien. Tosin maahan muuttavien koulutusta koskevat tilastot ovat osin puutteellisia, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA kertoo.

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2008/09/10/aivovuoto-ravistelee-suomea/200823519/12

[Franklin]

Kokonaisbudjetti kolmivuotiselle hankkeelle on noin 630 000 euroa, 92 mamua, 24 temppu"työllistettyä". Halpaa on, eikä se ole keneltäkään pois. Parempaan ei pystytty, koska rasismi.

Per mamu tämä hanke kustansi siis n. 6800 euroa. Siinä rupeaa olemaan vartijakortilla hintaa. Varsinkin kun kukaan ei edes työllistynyt vartijaksi.

[Man in a Suit]

Hieno homma, että oli tuollaanen rojekti joka alkoi ja loppui ja maksoikin jonkin verran. ei muuta kuin uutta hyysärihommaa vaan kehitteille

Jos oltaisiin otettu 97 Suomalaista, annettu 630 000 Euroa työllistymisen tueksi, uskallan väittää että meillä olisi useita uusia yrittäjiä, koneistajia, hitsareita yms... todellakin uskon että tuolla rahalla oltaisiin työllistetty lähes puolet porukasta.

...tana.

[desperaato]

pääosin kotoutuminen on onnistunut hyvin

Tästä kuulisi mieluusti enemmänkin.

Myös siitä osasta, joka on sen pääosan ulkopuolella.

[CaptainNuiva]

Olen muotoilemassa muutamaa projektia johon odotan saavani valtiolta rahaa sekä tukea, paljoa ei tarvita ja pari milliä riittää hyvinkin ensimmäisen puolen vuoden tarpeisiin, myöhemmin sitten enemmän kun vauhtiiin päästään.

Kamelikuskista kenraaliksi
Projekti pyrkii hyödyntämään uskonsoturien taitoja ja kokemuksia johtotehtävissä Suomen puolustusvoimien käyttöön, lähinnä aavikko ja sub-trooppisssa olosuhteissa käytävissä uskonsodissa.
Aavikkosotaa silmällä pitäen meillä ei ole varaa päästää näitä osaajia käsistämme, vaarana on myös että joku muu maa hyödyntää näiden osaajien taitoja ja hyökkää Suomeen aavikon taikka viidakon kautta.

Kerjäläisestä kapitalistiksi
Projektin kärki kohdistuu kerjäläisten saattamiseksi johtotehtäviin sosiaalihuollon sekä valtionvarainministeriön ylemmille virkapaikoille.
Kerjäläisten vankka kokemus rahan keräämisestä hyviin tarkoituksiin ja luovuttamisesta esim.Romaniaan tärkeisiin rakennusprojekteihin on osaamista jota meillä ei ole vaaraa päästää käsistämme, muutoin rahat vanhenevat valtion holveissa, homehtuvat ja menevät pahoiksi sekä käyttökelvottomiksi kaikin tavoin.
Projekti tähtää myös kerjäläisten saamiseksi positiivisen syrjinnän kautta pörssimeklareiksi sekä pankkiireiksi koska jos emme hyödynnä tätä tilaisuutta niin joku muu maa niin tekee, rikastuen vallan vietävästi.