Maija Kajava: Mamuista mahiksiksi (AFRO-hankkeen seminaari)

[Roope]

Maija Kajava: Mamuista mahiksiksi

Suomi valmistautuu seuraaviin eduskuntavaaleihin monissa tulevaisuutta koskevissa paineissa ja maahanmuutosta virinnyt vilkas ja monipolvinen keskustelu saattaa tulla yhdeksi vaalien teemoista. Valitettavasti keskustelua kuitenkin usein leimaa nimittely ja luokittelu, jolla ei edistetä kenenkään osapuolen, saati kaikkien yhteistä, asiaa.

Maahanmuutto on toisaalta osa ikiaikaista siirtolaisuusliikettä, jossa Suomikin on ollut menneinä vuosikymmeninä enimmäkseen lähtömaana. Kylmän sodan aikakauden päättyessä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa monin paikoin niin Eurooppaan kuin Afrikkaankin jäi vaikeita konfliktialueita, joissa syntyi humanitaarista, suojeluntarpeeseen perustuvaa muuttoliikettä.

Somalit ovat olleet yksi näkyvimmistä maahanmuuttajaryhmistä kaikki kaksikymmentä vuotta. Maahanmuuttaja on nimike, johon näyttävät helposti kuuluvan myös maahanmuuttaja­vanhempien Suomessa syntyneet lapset, seuraava sukupolvi ja ilmeisesti vielä seuraavakin. Suomi on vasta totuttautumassa uuteen olomuotoonsa eurooppalaisena ja kansainvälisenä, moni-ilmeisenä kansakuntana.

Somalit ja somalitaustaiset Suomessa ovat nopeasti kasvava vähemmistöryhmä, josta suurin osa on tullut 1980-luvun lopulla Somaliassa käynnistyneen sisällissodan jälkimainingeissa. Viime vuosina on lähtömaassa uusien aseellisten selkkausten seurauksena syntynyt uutta pakolaisuutta, joka on pääosin pysynyt maan rajojen sisällä tai suuntautunut lähimpiin naapurimaihin. Uusien turvapaikanhakijoiden ja ruuhkautuneiden perheenyhdistämisanomusten kautta tällä hetkellä liikkuu hyvin erilaisia arvioita tulevina vuosina Suomeen todennäköisesti asettuvista somaleista.

—

Suomalainen somaliyhteisö alkoi rakentua nopeasti 1990-luvun alussa ja pääosin kotoutuminen on onnistunut hyvin huolimatta vaikeasta alusta, missä uutta vastaanottovalmiutta jouduttiin rakentamaan yrityksen ja erehdyksen tietä.

Kotimaassa yhä jatkuva kriisi on aiheuttanut yhteisössä taustalähtöistä sirpaloitumista ja siksi yhteisön piirissä on otettu mieluusti vastaan Suomi-Somalia seuran aloite luoda uutta avointa keskusteluyhteyttä ja ryhtyä aktiivisesti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Viime syksystä asti on asiantuntijavoimin nk. Keskiviikko-klubin tapaamisissa otettu esiin asioita, joihin voidaan aktiivisin toimenpitein vaikuttaa yhteiseksi parhaaksi. Sisäministeriön tukeman AFRO-hankkeen Luottamusta tulevaisuuteen nuorille –seminaari, joka järjestettiin toukokuun lopulla Helsingissä, syntyi tällaisten nuorten itse tekemien aloitteiden ja yhteisten keskustelujen pohjalta.

Tilastokeskuksen julkaiseman vuoden 2009 väestörakennetilaston mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 11681 henkilöä, joiden äidinkieli tai oma kieli on somali. Tästä ryhmästä lähes 90% asuu pääkaupunkiseudulla tai Turun tai Tampereen vaikutusalueella. Vielä merkittävämpi piirre on, että ryhmästä yli 53%, lähes 6200, on alle 20-vuotiaita, lapsia ja nuoria, joiden tulevaisuuden näkymiä ja kulttuurisia identiteettejä seminaarissa erityisesti pohdittiin.

Suomalaisen AFRO-hankkeen ensimmäisen vaiheen keskeinen tehtävä on ollut julkisen hallinnon tehtäviin valmentavan koulutus- ja työharjoittelujakson Euroopan ulkopuolelta tulleille maahanmuuttajille, mutta taustalla on laajempi yritys luoda myönteisempää julkisuuskuvaa ja asenneilmapiiriä ja edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Seminaarin erityisenä teema oli tuoda esiin ajatuksia siitä, miten voidaan edistää maahanmuuttajanuorten uskoa tulevaisuuteen ja miten voitaisiin vaikuttaa siihen, että ymmärrettäisiin erilaisuuksien merkitsevän myös mahdollisuuksia ja rikkautta.

[seminaaripuheenvuorojen yhteenvetoja mm. Eva Biaudet'lta.]

AFRO-hankkeen koordinaattori Said Aden kiitti lopuksi kaikkia osallistujia monista hyvistä ajatuksista ja avoimesta keskustelusta. Hän toivoi keskustelujen ja yhteistyön jatkuvan kaikkien yhteisen tulevaisuuden hyväksi.

Tämä AFRO-hanke pulpahtaa esiin yhä useammin. Tälläkään kertaa ei kehdata sanoa suoraan hankkeen lähtökohtaa, joka on Euroopan ulkopuolelta tulleiden näkyvien vähemmistöjen edustajien positiivinen syrjintä julkishallinnossa. Miksi tämä hyssyttely, kun hankkeen projektikoordinaattori Said Aden ei toisaalla peittele projektin tarkoitusta:

Afro-hankkeen kuvaus
• SM; maahanmuutto-osaston hallinnoimaa AFRO- projekti pyrkii työllistämään Euroopan ulkopuolelta tulleita korkeakoulutettuja maahanmuuttajia julkishallinnon tehtäviin
• Nimestään huolimatta hanke ei siis kosketa vain afrikkalaisia
• Hankkeen virallinen nimi on "Asenneilmapiirin ja kolmansien maiden kansalaisten aliedustukseen vaikuttaminen positiivisen erityiskohtelun avulla"
• Positiivista erityiskohtelua tarvitaan juuri siksi, että maahanmuuttajat ovat aliedustettuina julkisen hallinnon tehtävissä
• Hankkeen lähtökohtana on vähentää näkyviin vähemmistöihin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten aliedustusta valtion- ja kunnallishallinnon työpaikoilla
[...]
Lieventää syrjinnästä aiheutuvia haittoja näkyviin vähemmistöihin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa

AFRO-projekti (pdf)

En ole nähnyt missään esitystä siitä, miten Euroopan ulkopuolisten näkyvien vähemmistöjen (joka Kajavan tekstin perusteella tarkoittaa nimenomaan somaleja) julkishallinnon aliedustus ilmenee tai miksi sitä pitäisi "korjata" muita syrjimällä. Jos tietyn kielen tai kulttuurin osaajia on liian vähän, niin silloin tällaisia osaajia pitää palkata lisää, mutta vain niihin tehtäviin, joissa tämä erityisosaaminen on osa työnkuvaa ja sen pätevyysvaatimuksia. Ihmisiä ei pidä palkata vain etnisen taustansa perusteella oletetun syrjinnän oikaisemiseksi. Rakenteellinen syrjintä ei sillä vähene, vaan se päinvastoin laajenee.

[Reich]

Valitettavasti keskustelua kuitenkin usein leimaa nimittely ja luokittelu,

Maahanmuuttajia ei saa kohdella yhtenä massana, mutta ei saa myöskään luokitella. Miten maahanmuuttajista pitäisi puhua?

Hankkeen virallinen nimi on "Asenneilmapiirin ja kolmansien maiden kansalaisten aliedustukseen vaikuttaminen positiivisen erityiskohtelun avulla"

Sisäministeriön tukeman AFRO-hankkeen

SM; maahanmuutto-osaston hallinnoimaa AFRO- projekti

Kuinka valtio voi tukea hanketta, jolla on rasistinen ja perustuslain vastainen päämäärä?

[M.K.Korpela]

En ole nähnyt missään esitystä siitä, miten Euroopan ulkopuolisten näkyvien vähemmistöjen (joka Kajavan tekstin perusteella tarkoittaa nimenomaan somaleja) julkishallinnon aliedustus ilmenee tai miksi sitä pitäisi "korjata" muita syrjimällä. Jos tietyn kielen tai kulttuurin osaajia on liian vähän, niin silloin tällaisia osaajia pitää palkata lisää, mutta vain niihin tehtäviin, joissa tämä erityisosaaminen on osa työnkuvaa ja sen pätevyysvaatimuksia. Ihmisiä ei pidä palkata vain etnisen taustansa perusteella oletetun syrjinnän oikaisemiseksi. Rakenteellinen syrjintä ei sillä vähene, vaan se päinvastoin laajenee.

Käytännössä hyvä aie pahentaa asenteita. Joitakin väliinputoajia on aina, mutta kokonaiskuva on, että edellisten nousukausien aikana rakennus- ja metallityömaille olisi päässyt kuka tahansa jolla on kirvesmiehen tai luokkahitsarin paperit. Puhumattakaan sairaanhoitajasta. Näihin "normiammatteihin" johtavissa ammattikouluissa ei kaikkia etnisiä ryhmiä näy.

Postiivinen erityiskohtelu jatkaa kokonaisuutena uhrimentaliteettia, ja antaa kuvan että oman kulttuurin ei tarvitse muuttua ollenkaan.

[Maastamuuttaja]

Hallinnon avoimuus edellyttäisi positiivisten syrjintätapausten perusteluja ja jokaisen keissin kirjaamista. Näin sekä viranomaiset että muut kiinnostuneet tahot voisivat seurata positiivisen syrjinnän laatua ja laajuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Luulisi ainakin, että syrjäytetyillä kilpahakijoilla olisi oikeus tietoon. "Kiitämme hakemuksestanne. Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut teihin, sillä virastomme noudattaa valinnoissa ns. positiivisen syrjinnän periaatetta." Tulevaisuudessa voisi positiivinen syrjintä olla vaikkapa gradun aihe. Positiivinen syrjintä synnyttää aina myös negatiivista syrjintää, jota muut hakuprosessiin osallistuneet, mutta valitsematta jääneet kokevat. Voidaanko negatiivinen syrjintä myös tunnustaa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi?" Vai onko syrjintä viranomaiskatsannossa vain positiivista eikä siten negatiivista syrjintää ole olemassakaan? Tuleeko valitsematta jääneiden iloita siitä, että ovat päässeet osallisiksi positiiviseen syrjimisprosessiin?

 

[Batman]

"Näkyvä vähemmistö", hieno uusi ilmaus. Sen täytyy olla poliittisesti korrekti, koska sisäministeriökin käyttää sitä julkaisussaan.

Ei siis kannata enää kiistellä siitä, onko "afrikkalaistaustainen" tai "mustaihoinen" sopiva nimitys esim. rikoksesta epäillyn tuntomerkkinä. Iltasanomien uutisessa http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2222763 olisi pitänyt lukea 'Rikoksesta epäilty mies oli näkyvään vähemmistöön kuuluva, 180 senttiä pitkä ja normaalivartaloinen. Hänellä oli valkoinen löysä t-paita, beiget shortsit, valkoiset tennissukat ja mustat lenkkitossut.' Vinkki Iltikselle.


No nyt meni vähän...   nyt on niin kuumakin, ettei isompaa itsesensuuria jaksa harrastaa. Poistakoon tai siirtäköön mode peräkammariin, jos tarvii.

[Kommeli]

Saako tälläisestä valittaa johonkin?

[rähmis]

pääosin kotoutuminen on onnistunut hyvin

Tästä kuulisi mieluusti enemmänkin.

[raakis-]

Olen useasti miettinyt, että kauanko nämä mokuttajat jaksavat hakata päätä seinään näillä "syrjinnällä rasismia vastaan" -ideoillaan? Onko heillä käytössä jokin IRC /ignore-komennon kaltainen toiminto, jolla kansan mielipide sivuutetaan täysin? Aivan varmasti ovat jostain kuulleet enemmistön mielipiteen, sillä nuivia kommentteja on alkanut pikku hiljaa näkymään eri medioissa.

[Sami Aario]

• Positiivista erityiskohtelua tarvitaan juuri siksi, että maahanmuuttajat ovat aliedustettuina julkisen hallinnon tehtävissä

Miten minusta tuntuu että kun tuossa puhutaan maahanmuuttajista, sillä tarkoitetaan erityisesti ja ainoastaan "varsinaisia", eli turvapaikanhakijataustaisia, maahanmuuttajia. Vai uskooko joku että tuossa ollaan huolissaan esim. intialaisten, kiinalaisten tai saksalaisten aliedustuksesta julkishallinnossa.

[Sami Aario]

pääosin kotoutuminen on onnistunut hyvin

Tästä kuulisi mieluusti enemmänkin.

Niin no jos nyt jätetään aluksi huomioimatta vaikka sellaiset pikkuseikat kuin rikollisuus- ja työllisyystilastot.

[OTU]

Lukaisin tuon otsakkeen aluksi: mamuista miehiksi. Yllätyin iloisesti, mutta luettuani tarkemmin, jouduin pettymään. 

[CaptainNuiva]

Suomi on ymmärtääkseni demokraattinen tasavalta ja syrjintä missään muodossa ei istu lakeihin,asetuksiin, perustuslaista puhumattakaan.

Positiivinen syrjintä on syrjintää ja syrjintä ei muutu ihquksi pelkästään lisäilemällä sanoja ja kuvailemalla visiota miten pupujussit kedolla kisailevat leijonien kanssa, aurinko paistaa ja kaikilla on kivaa.

Tie julkishallintoon käy Suomessa hyväksytyn koulutuksen,kansalaisuuden ja kielitaidon myötä, on kokolailla selvää että jos näitä perusjuttuja ei edes ymmärrä, ei myöskään ole pätevyyttä ensimmäiseenkään virkaan.
Nyt on näemmä tultu jo sille tasolle kaiken hyysäämisen kautta että joillekkin on herännyt ajatus että näitä hölmöjähän on helppo päästä hallitsemaan kun vain vihjaakin syrjinnästä ynnä rasismista.
Tätä menoa tulee viiden vuoden sisällä vaatimus että Suomen hallituksen tulee koostua täysin afrikasta tulevista ihmisistä ja kaikkien suomalaisten on positiivisen syrjinnän nimissä kumarettava syvään aina afron nähdessään ja tietenkin työskennneltävä pyyteettä näiden hyvinvoinnin eteen.

Työntäkööt se posittivinen syrjintänsä sinne mihin aurinko ei paista ja opetelkoot
ymmärtämään demokratian ja tasavallan merkityksen.
Seuraavaksi varmaakin keksivät lanseerata positiivisen raiskauksen

[Veli Karimies]

Niin no jos nyt jätetään aluksi huomioimatta vaikka sellaiset pikkuseikat kuin rikollisuus- ja työllisyystilastot.

Ja toki voidaan myös sivuuttaa kielen oppiminen ja suomalaisten tapojen ja kulttuurin omaksuminen.

[Kommeli]

Suomi on ymmärtääkseni demokraattinen tasavalta ja syrjintä missään muodossa ei istu lakeihin,asetuksiin, perustuslaista puhumattakaan.

Positiivinen syrjintä on syrjintää ja syrjintä ei muutu ihquksi pelkästään lisäilemällä sanoja ja kuvailemalla visiota miten pupujussit kedolla kisailevat leijonien kanssa, aurinko paistaa ja kaikilla on kivaa.

Tie julkishallintoon käy Suomessa hyväksytyn koulutuksen,kansalaisuuden ja kielitaidon myötä, on kokolailla selvää että jos näitä perusjuttuja ei edes ymmärrä, ei myöskään ole pätevyyttä ensimmäiseenkään virkaan.
Nyt on näemmä tultu jo sille tasolle kaiken hyysäämisen kautta että joillekkin on herännyt ajatus että näitä hölmöjähän on helppo päästä hallitsemaan kun vain vihjaakin syrjinnästä ynnä rasismista.
Tätä menoa tulee viiden vuoden sisällä vaatimus että Suomen hallituksen tulee koostua täysin afrikasta tulevista ihmisistä ja kaikkien suomalaisten on positiivisen syrjinnän nimissä kumarettava syvään aina afron nähdessään ja tietenkin työskennneltävä pyyteettä näiden hyvinvoinnin eteen.

Onkin huvittavaa, kun projektin pamfletissa lukee erikseen, että "Projekti ei koske pelkästään Afrikkalaisia", vaikka nimenomaan huonon koulutuksen omaavia, huonon koulutustason omaavasta maasta lähtöisin olevia tämä projjekti nimenomaan koskee.
Tämä on tätä samaa huuhaata, kuin valitus "Miksi minun koulutuksella ei pääse koulutusta vastaavaan ammattin. Olen käynyt Etelä-Afrikan korkeakoulun numero yksi."
Nyt nämä samat valittajat ovat sitten ottaneet tehtäväkseen ajaa Suomeen positiivista syrjintää ja kiintiötyöllistämistä koskevaa kulttuuriaan, koska sinne päähän ei millään voi mahtua se, että oma koulutus Afrikan kehitysmaassa ei vastaa yhtäläistä Suomessa.
Totuushan on, että esim. Kanadasta tuleva tai yleensä Euroopasta tuleva korkeakoulutettu saattaa olla erittäin pätevä joihinkin alansa tehtäviin myös Suomessa. Samaa koskee suomalaista korkeakoulutettua ulkomailla.

EDIT: Miten vähemmistöön kuuluva voi edes järkevästi väittää olevansa aliedustettu jollain alalla?

[Scallypunk]

Onneksi on Valtioneuvoston hankerekisteri. Siellä voi tutustua muunmuassa AFRO:on:
http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iId=16311.

[Scallypunk]

Laitetaas vielä. Ohessa aika painavaa tekstiä AFROsta.

Hankenumero: SM012:00/2010
Hankkeen nimi: AFRO - Asenneilmapiiriin ja kolmansien maiden kansalaisten aliedustukseen vaikuttaminen positiivisen erityiskohtelun avulla
Hankkeen ruotsinkielinen nimi: 
Hankkeen lyhenne: 
Asettaja: Sisäasiainministeriö
Asettajan osasto/yksikkö: Maahanmuutto-osasto 
Asettamispäivä: 2.3.2010
Hankkeen tila: Käynnissä
Toimikausi/aikataulu: 2.3.2010 – 30.6.2010
Organisointitapa: Työryhmä
Yhteyshenkilö:   
Tehtävä: Muu
Tehtäväkuvaus: Ohjausryhmä tukee ja ohjaa hankkeen toteuttamista, arvioi sen tuloksia sekä toimii
kontakti- ja levittämisverkostona suhteessa valtakunnalliseen ja paikalliseen
hanketoimintaan. Ohjausryhmä käsittelee ja hyväksyy hankkeen toteutusta kuvaavan
loppuraportin ja antaa suositukset hankkeen jatkokehittämiseksi.

Tavoitteet: Hankkeen yleisenä tavoitteena on lieventää syrjinnästä aiheutuvia haittoja näkyviin vähemmistöihin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa testaamalla ja mallintamalla heihin kohdistuvaa positiivista erityiskohtelua. Tämä tapahtuu valmentamalla sopivan koulutuksen omaavia henkilöitä hallinnon palvelukseen ja julkishallinnon palveluihin tähtäävään koulutukseen. Samalla asenneilmapiiriin pyritään vaikuttamaan myönteisten esimerkkien, stereotypioiden purkamisen ja mielipidevaikuttajien kautta. Tarkoituksena on herättää tietoisuutta näkyviin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokemasta syrjinnästä keskeisten toimijoiden kuten yritysten, työelämän osapuolten ja ministeriöiden keskuudessa. Keskustelujen pohjalta suunnitellaan jatkotoimenpiteitä kansallisen ja EU-rahoitteisen toiminnan piiriin toteutettaviksi. Hankkeen tavoitteena on myös koota lisätietoa syrjinnän kohdentumisesta jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten. Syrjinnän näkyväksi tekeminen mahdollistaa määräaikaisen positiivisen erityiskohtelun toteuttamisen myös tulevaisuudessa. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kolmansien maiden kansalaisia edustavien järjestöjen kanssa. Järjestöjen voimavaraistamisen kautta lisätään em. ryhmien omaa panosta sekä myönteisen julkisuuskuvan luomisessa että kotoutumista tukevien palveluiden ja muiden tukimuotojen tuottamisessa. Kotoutumista edistävää sekä syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa kohdennetaan erityisesti haavoittuviin ryhmiin, lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Toiminnan lähtökohtia ovat kulttuurien välisen vuorovaikutuksen kasvattaminen ja monimuotoisuuden hyväksyminen sekä kantaväestön että kolmasien maiden kansalaisten keskuudessa. Ensimmäisen hankekauden aikana toimintamuotoja ovat: - Hallinnon koulutusta maahanmuuttajille - koulutus - Keskustelutilaisuudet ministeriöiden, yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa - Järjestöjen voimavaraistamisohjelma, joka antaa valmiuksia toimia lasten, nuorten ja perheiden kotoutumisen tukena sekä tiedottaa syrjityistä (näkyvistä) vähemmistöistä myönteisellä tavalla. 

[Scallypunk]

Kuka viitsisi hakea Sisäasianministeriöstä lisää tietoa kyseistä AFRO:on liittyvästä hankkeesta? Huom: Näkyminen internetissä: EI

http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iId=16311&a_iId=156291

Asiakirjan tiedot 
Asiakirjaryhmä: Kirjeenvaihto
Asiakirjatyyppi: Kirje; esite; mainos ym. 
Laatija: Sisäasiainministeriö
Muu laatija:   
Asia: Maahanmuuttajataustaisten harjoittelijoiden sijoittaminen ministeriöhin
Päiväys: 26.5.2010
Määräaika:   
Saapumispäivä:   
Säilytysaika:
Näkyminen internetissä:
Viitetiedot
Kyllä 
Asiakirja
Ei 

[Kommeli]

Hankenumero: SM012:00/2010
Tavoitteet: Hankkeen yleisenä tavoitteena on lieventää syrjinnästä aiheutuvia haittoja näkyviin vähemmistöihin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa testaamalla ja mallintamalla heihin kohdistuvaa positiivista erityiskohtelua. Tämä tapahtuu valmentamalla sopivan koulutuksen omaavia henkilöitä hallinnon palvelukseen ja julkishallinnon palveluihin tähtäävään koulutukseen. Samalla asenneilmapiiriin pyritään vaikuttamaan myönteisten esimerkkien, stereotypioiden purkamisen ja mielipidevaikuttajien kautta. Tarkoituksena on herättää tietoisuutta näkyviin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokemasta syrjinnästä keskeisten toimijoiden kuten yritysten, työelämän osapuolten ja ministeriöiden keskuudessa.

1)Kolmansien maiden kansalaisten?
2)Sopiva koulutus - kokemasta syrjinnästä -----> "sopivan koulutuksen" omaavat henkilöt ovat siis kokeneet syrjintää, koska eivät saa omaa koulutustaan vastaavia tehtäviä

Keskustelujen pohjalta suunnitellaan jatkotoimenpiteitä kansallisen ja EU-rahoitteisen toiminnan piiriin toteutettaviksi. Hankkeen tavoitteena on myös koota lisätietoa syrjinnän kohdentumisesta jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten.

1)Tavoitteena on siis koota tietoa syrjinnästä. Lähtökohta on, että syrjintää esiintyy. Ja koska "sopivan koulutuksen" omaavat henkilöt sitä ovat tähän mennessä kokeneet niin tottakai sitä syrjintää löytyy. ----> Kiintiötyötehtäviä, joissa työskentelevä ei ole tarpeeksi koulutettu eikä osaa kieltä.

Syrjinnän näkyväksi tekeminen mahdollistaa määräaikaisen positiivisen erityiskohtelun toteuttamisen myös tulevaisuudessa. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kolmansien maiden kansalaisia edustavien järjestöjen kanssa.

Suomen Somali -järjestön sivuilla on ainakin mainos tästä projektista. Missä muualla?

Järjestöjen voimavaraistamisen kautta lisätään em. ryhmien omaa panosta sekä myönteisen julkisuuskuvan luomisessa

Lue kiintiötyötehtäviä. "Edustustehtäviä".

että kotoutumista tukevien palveluiden ja muiden tukimuotojen tuottamisessa. Kotoutumista edistävää sekä syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa kohdennetaan erityisesti haavoittuviin ryhmiin, lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Toiminnan lähtökohtia ovat kulttuurien välisen vuorovaikutuksen kasvattaminen ja monimuotoisuuden hyväksyminen sekä kantaväestön että kolmasien maiden kansalaisten keskuudessa. Ensimmäisen hankekauden aikana toimintamuotoja ovat: - Hallinnon koulutusta maahanmuuttajille - koulutus - Keskustelutilaisuudet ministeriöiden, yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa - Järjestöjen voimavaraistamisohjelma, joka antaa valmiuksia toimia lasten, nuorten ja perheiden kotoutumisen tukena sekä tiedottaa syrjityistä (näkyvistä) vähemmistöistä myönteisellä tavalla. 

Vetivät sitten lapset ja nuoret mukaan niin saavat sympatiapisteet.

I rest my case.

[foobar]

Julkaistussa tiedossa viitataan Batulo Essak Mohamediin joka on tunnetusti mustan valkoiseksi puhuva ammattietninen, tiukasti "monikulttuuri on rikkaus" -taloussektorille kiinnittynyt uussuomalainen, luonnollisestikin Vihreiden jäsen. No, ei kai kukaan nyt voi vihreiden tukea muiden rahoilla omilleen kieltää?

Itse olen tavannut muutamankin näistä nimekkäistä, mediatiedon perusteella etevistä kiintiömaahanmuuttajista. Kokemus on ollut aina sama: miten yksikään henkilö voi kehittää niin totaalisen tunnelinäön omien ja välikäsinä toimivien puoluetovereidensa intressien ympärille? Ainoastaan täydellinen leipääntyminen rahan vastaanottajaksi sekä välinpitämättömyys tasapuolisuuden ja toisten rahojen käytön vastuullisuuden suhteen voi toimia selityksenä. Joka kerta ennen kohtaamista olen uskonut henkilöiden itsekritiikkiin; kohtaamisen jälkeen olen tajunnut että satunnainen kivenmurikkakin ajattelee enemmän veronmaksajien intressejä. Nämä ihmiset ovat luiskahtaneet luonnostaan järjestelmään jossa heidän mielestään maailman luonnollisin asia on kurittaa projektien maksajia mielipiteistä jotka eivät vastaa rahoituksen saajan valitsemaa ajatusrakennelmaa tai tavoitetta. Kenelläkään ei ole oikeutta poikkeavaan mielipiteeseen siksi, että näillä henkilöillä on sekä suojaväri että -sukupuoli hallussaan.

[Kommeli]

Kuka viitsisi hakea Sisäasianministeriöstä lisää tietoa kyseistä AFRO:on

http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/kantelu.htx

Sinne kaikki tekemään AFRO-projektista kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Perusteluksi, että rikko Suomen perustulakia:
2 luku
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

I rest my case.

[dothefake]

And i arrest my suitcase. (Oli pakko)

[Nuivinaattori]

"Toisinaan yllättävän näkyvä vähemmistö"

[Ernst]

Mitäköhän hankkeessa tarkoitetaan julkishallinnolla ja sen tehtävillä? Lokoisia kravattihommia ilmastoiduissa konttoreissa ilman tarkkaa työnkuvaa? Vaiko esimerkiksi palkanlaskijan tehtäviä? Luokanopettajan tai sairaanhoitajan tehtäviä?

[Mika]

Entäpäs kirjoituksen otsikko sitten...  Mitä tarkoittaa "mamuista mahiksiksi" ?

Maahanmuuttajista mahdollisuuksiksi?  No mitähän se sitten tarkoittaa?

Mamuhan on moku-uskonnon mukaan mahdollisuus, vaikka se asustelisi kymmenettä vuottaan jossain lautasantennilähiön perukoilla. Luku- ja kirjoitustaidottomana. Ammattitaidottomana. Ja säkkiin pukeutuneena.

[skrabb]

HS - Mielipide - 10.7.2010 - 486 merkkiä - 1. painos

Erityiskohtelu työnhaussa on syrjintää
Saamme jatkuvasti uusia ihmetyksen aiheita. Joitakin niistä on ehkä vaikea ymmärtää. Vai mitä sanotte positiivisesta erityiskohtelusta?

Tämän termin on Helsingin kaupunki ottanut käyttöönsä työhönotossaan: kun on kaksi tasavahvaa hakijaa, suositaan rekrytoinnissa maahanmuuttajaa. Helsingin kaupungin mielestä se ei syyllisty minkäänlaiseen kanssahakijoiden syrjintään! Minusta syyllistyy.

TAPIO KORPINEN LAHTI

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Erityiskohtelu+ty%C3%B6nhaussa+on+syrjint%C3%A4%C3%A4/HS20100710SI1MP01t27?free=POSITIIVINEN SYRJINTÄ&date=20100613&advancedSearch=&depa=Mielipide

ja  vastaus:

HS - Mielipide - 12.7.2010 - 1311 merkkiä - 1. painos

Maahanmuuttajien on vaikea päästä töihin ilman erityiskohtelua
Tapio Korpinen (HS Mielipide 10.7.) paheksui maahanmuuttajien positiivista erityiskohtelua työnhaussa eli sitä, että kahdesta tasavertaisesta hakijasta valitaan maahanmuuttajataustainen henkilö. Positiivinen erityskohtelu ei ole Helsingin kaupungin keksintö vaan yhdenvertaisuuslaissa mainittu termi.

Laissa todetaan seuraavaa (7 §): "Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista."

Helsingin kaupunki tuskin ilmoittaisi menettelevänsä kyseisellä tavalla, mikäli menettelyssä olisi jotain syrjinnäksi mahdollisesti tulkittavaa. Omasta kokemuksestani tiedän, kuinka vaikeaa maahanmuuttajien on päästä kiinni elämään suomalaisessa yhteiskunnassa. Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin. Maahanmuuttajat kun saavat niin monessa kohtaa myös negatiivista erityiskohtelua.

MERITUULI TAPOLA ASIAKASPALVELIJA

OPISKELIJA, KTK

HELSINKI

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Maahanmuuttajien++on+vaikea+p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4+t%C3%B6ihin+ilman+erityiskohtelua/HS20100712SI1MP01dqn?free=POSITIIVINEN SYRJINTÄ&date=20100613&advancedSearch=&depa=Mielipide

[Punaniska]

Asenneilmapiiri luonnollisesti varmasti paranee siitä, että työpaikkoja aletaan jakaa tiskin alta ihonvärin perusteella. Jos jotain, korkeintaan lisää nuivuutta.

Täysin näin. Voi hyvä sylvi, että suomessa on kajahtaneita ihmisiä päättävissä asemissa.

Näiden päättäjien uran takeena on ollut pakko olla jonkin sortin poliittinen (jäsenkirja) erityiskohtelu, omalla kapasiteetillaan tuskin ovat asemiinsa päässet.

[AuggieWren]

Voi hyvä sylvi, että suomessa on kajahtaneita ihmisiä päättävissä asemissa.

Kyllä niitä löytyy ihan tarpeeksi ns. normikansastakin, nuo em. mielipidekirjoitukset esimerkkinä.

Ongelmahan positiivisessa erityiskohtelussa ei ole se, että yhtä pätevistä valittaisiin pigmentiltään tummempi, vaan että Merituulikukkahuulisynnovet ilmiselvästi haluavat periaatteeksi sen, että valitaan AINA "karmeasti syrjitty afro-hellanduudelis" vaikka pätevyysvaatimusten rimaa hipoen.

[brr]

Merituuli Tapola, Googlen mielestä S-Pankin asiakaspalvelija, kirjoitti mielipidekirjoituksessaan "Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin." Mahtaako tälle systemaattiselle syrjinnälle asiakaspalvelussa olla työnantajan hyväksyntä? Syrjintää harjoittavista tahoista voisi kerätä mustan listan, ainakin Helsingin kaupunki ja S-Pankki vaikuttavat kuuluvan listalle.

[Malla]

Merituuli Tapola, Googlen mielestä S-Pankin asiakaspalvelija, kirjoitti mielipidekirjoituksessaan "Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin." Mahtaako tälle systemaattiselle syrjinnälle asiakaspalvelussa olla työnantajan hyväksyntä? Syrjintää harjoittavista tahoista voisi kerätä mustan listan, ainakin Helsingin kaupunki ja S-Pankki vaikuttavat kuuluvan listalle.

Nyt kiinostaisi tietää, miten pankin asiakaspalvelija harjoittaa positiivista erityiskohtelua?

[Mika]

Ongelmahan positiivisessa erityiskohtelussa ei ole se, että yhtä pätevistä valittaisiin pigmentiltään tummempi, vaan että Merituulikukkahuulisynnovet ilmiselvästi haluavat periaatteeksi sen, että valitaan AINA "karmeasti syrjitty afro-hellanduudelis" vaikka pätevyysvaatimusten rimaa hipoen.

On varmaa, että käsite tasavahva hakija tulee saamaan aivan uuden tulkinnan, kun asioita aletaan tarkastella "etnopositiivisessa eksistenssissä".

Tarkoitus pyhittää keinot. Tästähän saatiin esimerkkiä jo vähemmistövaltuutetun valinnassa. Lain asettamat kelpoisuusehdot (soveltuva akateeminen loppututkinto) heitettiin kevyesti romukoppaan, kun tehtävään haluttiin valita fanaattinen supermokuttaja, ylioppilas Eva Biaudet.    

Ei ole ihme, että Suomen lainsäädännöstä on tullut lähinnä huono vitsi, kun maan johdossa istuu vanha stalinisti ja oikeusministeriökin on tukevasti Demlan (Tuija Brax) käsissä.