Äänestys: Pitäisikö Suomessa sallia voittoa tavoittelevat yksityiskoulut?

[Parasiittiö]

Ehkä tämmöiset koulut voisi olla jees, jos niille annettaisiin oppilasta kohti vähemmän (sanoisinko vaikka että korkeintaan 90%) julkista rahaa julkisen sektorin kouluihin verrattuna. Erotuksen saisivat sitten kerätä niiltä yksityisiltä maksajilta (= tuottaa innovatiivisuudellaan).

Jonkinlainen sääntelykin pitäisi varmastikin olla, että minkälaisia systeemejä saisi pystyttää.

[ruikonperä]

Palvelun laatu ei ilmeisesti huimannut päätä?

Ei ilmeisesti huimannut, ja hän tietää sen itsekin. Mutta sinne vaan on muutkin pakotettava, koska se on tasa-arvoista ja tasapäistä.

Jopas jotain, parahin Koskela. Tiukkaa kritiikkiä asiasta jota et tunne.

Ai? miten niin en tunne sitä mitä sinä sanoit? tuo oli looginen johtopäätös sanomisistasi.

Et voi mitenkään tietää kuinka hyvää tai huonoa opetusta sain peruskoulussa. Sen takia arvelusi ovat tuulesta temmattuja paskapuheita.

[Tuomas3]

Jos vanhemmat saisivat koulumaksut valtiolta omalle tililleen/palveluseteleinä niin he voisivat niillä maksaa joko kunnallisen koulun kokonaan tai osan yksityisen lukukausimaksuista.

Kokkarit esittävät yleensä tuota palvelusetelisysteemiä. Se ei kuitenkaan toimi muutamasta syystä. Pidetään Nikopolin arvio: "Itselleni tutuissa ulkomaisissa yksityiskouluissa taso on toki korkea, mutta vuosi maksaa €20 000-€50 000/oppilas." Palveluseteli olisi 5000€, joka on yhden oppilaan vuosikustannus. Kenellä olisi varaa tai halua maksaa vaikka 40000€ per vuosi tuohon päälle? Kuvitellaan että laittaisin kaksi lasta yksityiseen peruskouluun yhdeksäksi vuodeksi tai edes lukioon kolmeksi vuodeksi. Voit nopeasti laskea, ettei se 45000€ tuloillani olisi mitenkään mahdollista, vaikka puoliso tienaisi saman. Ensimmäinen syy on taloudellinen toimimattomuus.

Toinen syy on sosioekonominen eriarvoistuminen. Suomi on perinteisesti tarjonnut laadukkaan koulutuksen kaikille, eikä toimivaa mallia kannata alkaa purkaa. Tämä johtaisi siihen, että rikkaiden lapset menisivät eri kouluihin kuin keskiluokan. Osaamisella, taidoilla ja ahkeruudella ei olisi niin paljon väliä vaan tärkeintä olisi raha.

Kolmas haittatekijä olisi lisääntyvä väärinkäyttö. Voitontavoittelu lisää numeroiden fiksaamista ym., koska lapsilla tavoitellaan taloudellista hyötyä. Rehtoreiden, opettajien ja oppilaanohjaajien tulokset paranisivat kummasti tulospalkkauksen myötä ainakin oppilaiden arvosanojen, keskiarvon ja seuraavaan koulutukseen pääsyn osalta.

[Alkuasukas]

^ miksi palvelusetelin arvo olisi jotain muuta kuin yhden lapsen kustannus kunnallisessa koulussa? Kun tiedetään miten tehottomasti kuntaa hallinnoidaan, saisi (jo) tuolla rahalla vähintään samantasoisen yksityisen paikan. Tähän päälle vaikka 2500€ lukukausimaksut niin hyvä tulee. 20 oppilaan tuotot siis valtion tuki + 100 000€ vuodessa.

Kysymys on ensisijaisesti vapaudesta. Onko Suomi vapaa länsimaa jossa ihminen voi valita esimerkiksi koulunsa yksityisen ja julkisen välillä? Ei voi, ergo ei ole vapaa maa. Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1991 niin kaikki tällaiset olisi voitu vapauttaa, mutta ei.

[Vesisade]

Jos vanhemmat saisivat koulumaksut valtiolta omalle tililleen/palveluseteleinä niin he voisivat niillä maksaa joko kunnallisen koulun kokonaan tai osan yksityisen lukukausimaksuista.

Kokkarit esittävät yleensä tuota palvelusetelisysteemiä. Se ei kuitenkaan toimi muutamasta syystä. Pidetään Nikopolin arvio: "Itselleni tutuissa ulkomaisissa yksityiskouluissa taso on toki korkea, mutta vuosi maksaa €20 000-€50 000/oppilas." Palveluseteli olisi 5000€, joka on yhden oppilaan vuosikustannus. Kenellä olisi varaa tai halua maksaa vaikka 40000€ per vuosi tuohon päälle? Kuvitellaan että laittaisin kaksi lasta yksityiseen peruskouluun yhdeksäksi vuodeksi tai edes lukioon kolmeksi vuodeksi. Voit nopeasti laskea, ettei se 45000€ tuloillani olisi mitenkään mahdollista, vaikka puoliso tienaisi saman. Ensimmäinen syy on taloudellinen toimimattomuus.

Toinen syy on sosioekonominen eriarvoistuminen. Suomi on perinteisesti tarjonnut laadukkaan koulutuksen kaikille, eikä toimivaa mallia kannata alkaa purkaa. Tämä johtaisi siihen, että rikkaiden lapset menisivät eri kouluihin kuin keskiluokan. Osaamisella, taidoilla ja ahkeruudella ei olisi niin paljon väliä vaan tärkeintä olisi raha.

Kolmas haittatekijä olisi lisääntyvä väärinkäyttö. Voitontavoittelu lisää numeroiden fiksaamista ym., koska lapsilla tavoitellaan taloudellista hyötyä. Rehtoreiden, opettajien ja oppilaanohjaajien tulokset paranisivat kummasti tulospalkkauksen myötä ainakin oppilaiden arvosanojen, keskiarvon ja seuraavaan koulutukseen pääsyn osalta.

Ymmärtääkseni Suomessa hyvillä alueillla - ennen mutiaisten tuloa ainakin - koulutus oli hyvää länsimaista tasoa. (Tämä kauniisti sanottuna.)
Ei samaa tasoa mitä hyvä yksityinen länsimainen taso, muttei erityisen huonoakaan. Kehnoilla alueilla taisi aines olla parempaa mutta opetus kehnoa. Aineksen osuutta ei ole täällä lainkaan pohdittu.

Korkeakouluihin ei täällä panostettu koska suhteilla toimi enempi kestä tulee mitäkin.  Jos Pisat olisi totta, kannattaisi kouluttaa kaikki suomalaiset huippukouluissa joita täällä ei ole, eli se haukuttu amiskin sinne, koska huipuissa ne nykyisin varmasti ovat tyhmempiä. Ulkomaisten osalta en osaa sanoa mitään ja kyllähän minä käytin loukkaavaa nimitystä jota olen parin rehtorin kuullut käyttävän. Näistä pitäisi päästä eroon, oikeasti ei se ulkomainen ole sen tyhmempi muttei näitä vammaiskoulutuksia joita täältä olen lukenut joissa ei edes yritetä opettaa, tulisi olla kellekään.

[Alkuasukas]

Jatketaan kustannuksista; Espoon kaupungin mukaan perusopetus 6 604 euroa oppilasta kohden / lukuvuosi. 25 oppilaan luokan kulut/palvelusetelituotot olisivat siten 165 000 euroa. Opettajan palkka on tuosta karkeasti puolet. Ruokahuolto maksaa 15 000€. 100 neliön luokkahuoneen vuokraan 25 000€. Jää vielä noin 40 000 euroa muihin kuluihin.

Tähän päälle 25 x 2500€ lukukausimaksut niin saadaan vähän kuorrutusta kakkuun.

Disclaimer: Pidän Espoon laskelmaa lähtökohtaisesti vääränä, kunnat harvoin, jos koskaan, osaavat laskea omia kulujaan.

[Tuomas3]

Jatketaan kustannuksista; Espoon kaupungin mukaan perusopetus 6 604 euroa oppilasta kohden / lukuvuosi. 25 oppilaan luokan kulut/palvelusetelituotot olisivat siten 165 000 euroa. Opettajan palkka on tuosta karkeasti puolet. Ruokahuolto maksaa 15 000€. 100 neliön luokkahuoneen vuokraan 25 000€. Jää vielä noin 40 000 euroa muihin kuluihin.

Tähän päälle 25 x 2500€ lukukausimaksut niin saadaan vähän kuorrutusta kakkuun.

Disclaimer: Pidän Espoon laskelmaa lähtökohtaisesti vääränä, kunnat harvoin, jos koskaan, osaavat laskea omia kulujaan.

Kannattaa tosiaan tutustua voittoa tuottavien yksityiskoulujen lukukausimaksuihin; tuskin niitä on tuulesta temmattu. Tuosta laskelmastasi puuttui vielä kirjat, oppimateriaali, opiskeluvälineet ja tarvikkeet sekä koulunkäyntiavustaja. Mitenkäs kuraattorin osuus, koulupsykologin osuus, opinto-ohjaajan osuus, terveydenhoitajan osuus, hallinto (rehtori, apulaisrehtorit, kanslisti). Luokkakoko on stadissa keskimäärin alle 20, joten sekin oli rukattu yläkanttiin, tuskin on Espoossa noin suuri; en kylläkään ole tarkistanut. Juoksevia kuluja tulee tutustumiskäynneistä, luokkaretkistä, leirikouluista, matkakuluista...

Yksityinen koulu ei voi tarjota turvallista virkasuhdetta, joten palkkauksen pitäisi olla parempi, jotta se saa opettajia töihin. Vaihtaisin oman elinikäisen virkani stadista samanlaiseen ei-elinikäiseen, jos saisin tonnin lisää kuussa. Muuten ei tulisi kauppoja, koska esim. 40v työsuhde, josta itse voi vapaasti lähteä on aina parempi kuin riski siitä, että on työtön muutaman vuoden päästä.

[Alkuasukas]

Tuo oli yhden luokan laskelma. Jos on kymmenen luokkaa, jää 400 000€ plus 2500€ lukuvuosimaksut eli reilu miljoona euroa noihin muihin kuluihin. Vuodessa.

Ja mitä työsuhteisiin tulee; tervetuloa markkinatalouteen. Valtiolla voi valitettavasti viran turvin lorvia 40 vuotta tekemättä mitään, ja se on yksi syy miksi Suomi on konkurssissa.

[Alma-ata]

Työskentelen opettajana suomalaisessa yksityiskoulussa ja en kannata tuota Ruotsin mallia. Siellä on friskolasysteemillä synnytetty paljon pedagogisesti heikkoja kouluja ja sitten oma lukunsa ovat nämä rahantekokoulut.

Nykyiset maamme yksityiskoulut ovat pikemminkin yhteisökouluja, perheet näet tekevät tosi paljon niiden ylläpitämiseksi. Me saamme valtionapua, eli meillä on perusopetuksen järjestämislupa. Lukukausimaksuja ei saa kerätä, mutta isoa ja pientä varainhankintaa ja talkoita meillä on koko ajan. Vapaaehtoinen tukimaksu kannatusyhdistykselle on alle satasen luokkaa kuussa. Melkein kaikki maksavat sen täysimääräisenä. Ketään lasta ei eroteta, jos ei fyrkkaa tai aikaa hommiin perheeltä löydy, mutta silti vapaamatkustajaongelma on aika pieni. Me olemme talkoilun ja yhteistyömeiningin ansiosta ihan mukavasti toimiva, yhteen hitsautunut kasvatusyhteisö. Aktiiveja saisi toki olla enemmän, sama probleema kuin missä tahansa ry:ssä...
Vanhemmat eivät ole "asiakkaita", semmoinen suhde ei sovi kasvatushommiin. Vanhemmissa on porukkaa pätkätyöläisistä kampaajiin ja professoriosastoon. Lapsissa on ihan samaa kirjoa kuin nykypennuissa nyt yleensä on.  Eli sosioekonomisesti kirjavaa on, tosin työtätekeviä taitavat olla melkein kaikki vanhemmat. Se varsinainen "alaluokka" puuttuu, pääosin tietenkin siksi, että niissä piireissä tietoisuus ja puuhakkuus suuntautuu pääosin muuhun kuin kansalaisaktivismiin omien lasten kasvatuksessa... Köyhiä joukossamme toki on ja näyttääkin muuten siltä, että skarppaaminen lasten asioissa on kaikin puolin nousua ylös erilaisista kuopista koko perheelle. Sehän tietenkin tekee hyvää kaikille, tulotasosta yms riippumatta. (Varsinkin nykymiehille tässä feminiinistyneessä yhteiskunnassa. Meillä on paljon osallisuuden mahdollisuuksia faijoillekin.) Tämä koulu ei ainakaan lisää segregaatiota, sen voin vannoa käsi millä kirjalla vain.

Koulu on kuitenkin koulu, eikä mikään paratiisi. Helpommallakin leipänsä saisi. (Palkkani on muuten samaa tasoa kuin kunnan kouluissa.)

Kirjoitin tämän siksi, että nykyisistä yksityiskouluista on liikkeellä niin paljon ennakkoluuloja ja ihan väärää tietoa.

Ps.  Sen verran vielä sanon, että kun rahaa ei ole paljon, niin luovat ratkaisut, tsemppaaminen yhdessä ja keskittyminen ihmisten hyvinvointiin ovat resepti koulumme laatuun - ja lopulta oikeuteen olla olemassa. Tämä on ruohonjuuritason kansalaistoimintaa.

[Mansikka]

Steikku, Montessori, Anna Tapio? Mitä yksityiskouluja Suomessa edes on?

Edit. Missä Alma-Ata on töissä?

[matti]

Steikku, Montessori, Anna Tapio? Mitä yksityiskouluja Suomessa edes on?

http://www.yksityiskoulut.fi/jasenkoulut/

[Nikopol]

Työskentelen opettajana suomalaisessa yksityiskoulussa ja en kannata tuota Ruotsin mallia. Siellä on friskolasysteemillä synnytetty paljon pedagogisesti heikkoja kouluja ja sitten oma lukunsa ovat nämä rahantekokoulut.

Kiitos asiantuntevasta kommentista, juuri näillä samoilla perusteilla olen samaa mieltä kanssasi.

"Vapaus" tuntuu ainakin Alkuasukkaalle tarkoittavan että jollakin nyt vain TÄYTYY saada olla vapaus vetää välistä massit himaan. Kaikki julkinen on kommunismia.

Jokaisella pystyvällä yhteisöllä on VAPAUS perustaa yksityiskoulu, ja tuolla annetulla listalla on todella hyviä (mm Suomen paras) ja vähemmän hyviä kouluja. Koulusta, kuten SYKistä ei tee hyvää sen omistuspohja vaan oppilaat ja opettajat. Pystyisin laittamaan Suomen parhaan yksityiskoulun pystyy tuosta vain laittamalla sisäänpääsyrajaksi 9.9. Opettajat tulisivat perässä, tallaten heikompien yli ja heitellen vanhoja mummoja taakseen. Sellaiselle nyt vain ei ole kysyntää, koska systeemi toimii riittävän hyvin, eikä sitä ole syytä mennä sormeilemaan, varsinkaan nykyisen kravattikoplan valtakaudella. Siitä ei voi tulla kuin huonompi. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Eikä tuollainen eliittikoulu olisi mikään rahasampo. Maksajapohjaa ei ole. Edellä esitetyistä kululaskelmista unohtuu täysin että Suuressa Maailmassa kalliiden yksityiskoulujen takana on 1) pääomaa, 2) kiinteistöjä ja 3) vakaa donor-pohja, ja silti lukukausimaksut ovat kymmeniä tuhansia vuodessa. Näitä ei koulutusseteleillä hoideta - ellei oteta lähtökohdaksi todella kokoomuslainen himmeli jossa maksukykyiset vanhemmat saavat valtiolta kompensaatiota siitä että maksavat lapsilleen paremman, ei-julkisen ja ei-avoimen koulun kuin köyhemmät veronmaksajat.

Jos jollakulla on kustannustehokkuudesta kovaa tietoa ja osaamista, ei muuta kuin yhteys kuntasektoriin. Siellä ollaan varmasti avoimia säästöopeille. Opetuksessa makaavat ylimääräiset miljuunat voidaan sitten ohjata vaikka sairaanhoitoon tai nuorisotyöhön, sen sijaan että nekin valuisivat pääomasijoittajien taskuihin.

Suomessa oppilasta kohden käytetään perusasteella vähemmän julkisia varoja kuin esim Saksassa, USAssa, Ranskassa, Espanjassa, Uudessa Seelannissa, Israelissa, Tanskassa, Ruotsissa, Virossa ja Norjassa. Australia ja Hollanti pääsevät halvemmalla, vertailukelpoisista yhteiskunnista. Englanti myös, mutta siellä tulokset ovat niin surkeita ja eriarvoisuus niin räikeää etten pidä mokomaa kehitysmaata vertailukohtana.

Keskiasteella Suomi on hieman ylempänä kuluvertailussa, mikä on ymmärrettävää, koska kaiken maailman haistapaskaopistot ja -koulutusohjelmat ovat just sitä ihanaa vapautta repiä verorahaa omiin taskuihin vaikka täyttämällä pulpetit nigerialaisilla.

Myytti kunnan tehottomuudesta oletusarvona myös koulutuksessa on siis busted. Kuten todettua - monella suulla - vapaus tehdä voittoa on vapaus oikoa siellä missä voi. Jos naapurimaan opetuksista ei pysty mitään päättelemään niin /keskustelu sitten.

Ja loppuun taas disclaimeri: en vastusta yksityiskouluja, periaatteessa vaikka voittoa tavoittelevia, mutta mikään ihmisen historiassa ei viittaa siihen että ehjää ja toimivaa julkisrahoitteista kouluamme rikkomalla saataisiin halvempi, parempi ja voittoa tuottava korvaava tai rinnakkainen organisaatio aikaiseksi. Ehkä sitten kun yksisarviset käyskentelevät Kaivopuistossa keijujen kanssa, sitten.

Kun tällainen uskottava malli esitetään, haen sinne töihin, vaikka pienemmällä palkalla, kunhan pääsen köyhien ja mamujen tyhmistä ja tuhmista kakaroista eroon (huumoria).

[Tuomas3]

Ja mitä työsuhteisiin tulee; tervetuloa markkinatalouteen. Valtiolla voi valitettavasti viran turvin lorvia 40 vuotta tekemättä mitään, ja se on yksi syy miksi Suomi on konkurssissa.

Minkäköhän tilaston aiot esittää suomalaista opetusta vastaan, joka on käsittääkseni huipputasoa. Kärkiryhmää toki vain verrattuna muiden maiden opetukseen. Jos sitä vertaa sinun Mikä Mikä Maasi opetustasoon, niin se on tietty eri juttu.

Suomi tulee käymään lähellä bankrottia, mutta syynä siihen on ihan muut tekijät kuin opettajien virat, jotka päin vastoin ovat vakaan talouden edistäjiä. Henkilö joka on varma huomisesta uskaltaa kuluttaa ja hankkia asunnot yms velaksi. Julkisen puolen pitkä ja kapea leipä tuo tasapainoa. Tämä kriisi on aiheutunut täysin päin vastaisesta mekanismista, joka on luonut epävakautta; ja on säätelemättömän pankkisektorin sekä korruptoituneen politiikan syytä.

[Tuomas3]

"Vapaus" tuntuu ainakin Alkuasukkaalle tarkoittavan että jollakin nyt vain TÄYTYY saada olla vapaus vetää välistä massit himaan. Kaikki julkinen on kommunismia.

"Välistävetäminen" itsessään ei ole paha asia. Ongelma muodostuu kontekstistä missä koulutus tuli antaa.


Voittoa tavoittelevaa koulutusta kuten sairaanhoitoakaan ei ole pakko järjestää julkisin varoin. Mutta jos tarjolla on yksityinen lakiin perustuva palvelu, se hyvin äkkiä muuttu julkisrahoitteiseksi poliittisten paineiden takia.
Mekanismeina ovat esim.

a) lyhytjänteinen säästötavoite missä ulkoistetaan palvelu pois kunnalta (lakkautetaan kyläkoulu ja ostetaan koulutus yksityiseltä),
b) poliittinen ideologia, joka haluaa yksityistää palveluita vain periaatteen takia,
c) tasa-arvoverukkeella luotu tukijärjestelmä, jolla ostetaan palvelu verovaroin valikoiduille ihmisille (pienituloisilla ei ole varaa koulutukseet -> annetaan tukia).

Voittoa tavoittelevasta koulusta tulisi samanalainen verovaroilla elävä parasiitti kun yksityinen sairaanhoitokin. Puhutaan kyllä yrittämisestä ja markkinataloudesta, mutta samalla halutaan, että veronmaksajat maksavat liiketoiminnan ylläpidon kokonaan (ulkoistetut ostopalvelut) tai osittain (asiakkaiden KELA-korvaukset).

Kohdista a, b ja c olen hkanimen kanssa täysin samoilla linjoilla. Tuo on sellaista välistä vetämistä, joka ei kuulu markkinatalouteen eikä sosiaalidemokratiaan. Se on vain järjestelmän ja verovarojen hyväksikäyttöä.

Se mitä tulee muuten "välistä vetämiseen" on kansankielessä lähes aina huono juttu. Esim: Jos paikasta A ostetaan halvalla ja tuodaan paikkaan B tavaraa, jota markkinoidaan ja pidetään esillä omissa tiloissa ja siitä otetaan voittoa, ei ole "välistä vetämistä". Siinä kuluttaja maksaa palvelusta, jota saa. "Välistä vetäminen" on sitä, että annat jonkun muut tehdä työn ja nipistät siitä oman osuutesi ilman, että olet sen eteen mitään tehnyt tai ottanut riskiä. Universaalien palveluiden hyväksikäyttö valtion tukemana tms mahdollistaa mitä helpoimman välistä vedon. Hyvä esimerkki on USA:n julkinen terveydenhuolto, jonka kustannukset huomattavasti suuremmat kuin pohjoismaissa ja isolla rahalla saakin yllättävän vähän.

[Anarkonuiva]

Ne, jotka vastasivat "ei", ovat siis valmiit usuttamaan illmanit ja fobbat pamputtamaan sellaisia ihmisiä, jotka yrittävät tarjota vanhemmille ja lapsille toisen koulutusvaihtoehdon julkisen verokarjankasvattamon ohelle.

Josko tekisimme niin, että pampunheilutuksen kannattajat pamputtavat vain itseään heikkoina hetkinään tuntiessaan syntistä halua lähettää lapsensa yksityiseen opinahjoon. Muut voivat sitten itse päättää, minkä koulun uskovat olevan lapselleen parhaaksi.

[Taikakaulin]

Kyllä yksityiskouluille.

[matti]

Ketjussa on taidettu jo aiemminkin todeta, että mikään ei estä perustamasta voittoa tavoittelevaa yksityiskoulua vaikka heti. Sitä kutsutaan kotikouluksi, mutta se ei voi saada valtionosuuksia . Tosin miksipä niitä valtionosuuksia oltaisiin vaillakaan, koska kaikki moiseen kouluun lapsensa laittavat maksavat tietenkin ilomielin kaikki kustannukset, joka piltin koulutuksesta aiheutuu. Muuhan olisi sosialismia.

[PaulR]

Kyllä yksityiskouluille.

Ja tarkennukseksi pikku tieto että Englannissa "public school" tarkoittaa juurikin maksullista yksityiskoulua...

Ei. Public school on juurikin yleiskoulu, johon en lapsiani laittaisi. Antaisin tuon laitoksen kouriin ainoastaan sellaiset aineet, kuten matematiikka, jota en itse hanskaa.

[PaulR]

Private School as opposed to Public.

[Anarkonuiva]

Just. Mikä sinun perustelu voittoa tavoittelevalle koululle sitten oli? Jäi epäselväksi.

Perusteluni on se, että on moraalitonta käyttää väkivallan uhkaa estämään ihmisten vapaaehtoista kanssakäymistä. En sano, että yksityiskoulut välttämättä pystyvät kilpailemaan valtiomafian koulujen kanssa, koska valtiomafian koulut ovat "maksuttomia" eli suojelurahalla rahoitettuja. Mutta jos halukkaita asiakkaita on, ei ole moraalisia perusteita estää heitä.

Usein ne, jotka kannattavat kaupallisia kouluja vetoavat lähinnä periaatteisiin eikä niinkään käytännön tilanteeseen. "Vapaus" valita on hyvä periaate mutta se ei aina toimi.

Uskokoon ken tahtoo, että vapaus valita ei toimi. Olkoon jokaisella vapaus orjuuttaa itsensä Kataisen, Urpilaisen tai vaikka paavin tahtoon. Mutta sitä en moraalisesti hyväksy, että joku tekee sen päätöksen toisen puolesta.

Ajatus voittoa tuottavasta yksityisestä koulusta kaatuu siis jo kuluihin ellei kutsuta valtiota apuun maksamaan vanhempien puolesta tai hyväksytä vain miljonääripentujen lapsia oppilaiksi. Mutta missä silloin on se vapaus mitä peräänkuulutettiin? Vai oliko se vain vapautta käyttää mudien verovaroja oman harkinnan mukaan?

Jos kulut tekevät yksityiskoulun mahdottomaksi, sittenhän sitä ei tarvitse kieltää. Jos taas osa valitsee yksityiskoulun hinnasta huolimatta, se älköön kuuluko muille. Kyllä, köyhien ihmisten vapaus valita lapsilleen parempi koulu voi yhä jäädä toteutumatta, mutta syyllinen siihen ei ole yksityiskoulu, vaan valtiomafia, joka on verotuksella ja muulla pakkovallalla tuhonnut köyhiltä muut vaihtoehdot.

(Muuten, halpakin yksityiskoulu on mahdollinen, jos koulurakennukseen liittyvistä kuluista päästään eroon. Khan Academy -tyyppistä oppimateriaalia voisi helposti käyttää kotoakin.)

[Embo]

En oikein ymmärrä, miksi yksityiskoulujen tulisi tavoitella tai olisi tuotettava voittoa. Eikö rahallinen nollatulos riitä, jos koulun olemassaolon oikeutuksena, syynä ja missiona ynnä visiona pidetään niitä koulutettuja kansalaisia, joita koulu tuottaa?

Yhteiskunnan rahoittaman koulujärjestelmän tuottona on koulutetut kansalaiset, jotka ovat samalla yhteiskunnan saama voitto, mikäli voittonäkökulma on väkipakolla tähän asiaan tuotava. Toistaiseksi en ole tavannut riittävän hyviä argumentteja yksityiskoulujen puolesta, yhteiskunnan rahoittaman koulujärjestelmän puolesta kyllä, ja ihan sieltä hevosen suusta.

[Taikakaulin]

Kyllä yksityiskouluille.

Ja tarkennukseksi pikku tieto että Englannissa "public school" tarkoittaa juurikin maksullista yksityiskoulua...

Kuva on Jenkkilästä, joten älä yritä päteä. 

[Alkuasukas]

Hhmm, ketjussa kannatetaan varmaan myös Alkoa, VR:ää, Postia, aptekkilupia ja taksilisenssimafiaa?

[Tuomas3]

Hhmm, ketjussa kannatetaan varmaan myös Alkoa, VR:ää, Postia, aptekkilupia ja taksilisenssimafiaa?

Kannatan Alkoa kahdellakin tapaa. Alkkariasukas varmaan hakee "isänmaallisesti" kiljunsa Virosta. Kannatan myös VR:a ja Postia, kun kerran puheeksi tuli.

[Alkuasukas]

Vr onkin tunnettu palvelualttiudestaan ja halvoista hinnoista. Alkon valikoimat ovat niin surkeT että tilaan viskini ja viinini ulkomailta. Postia ei juuri tarvitse käyttää kun meillä kulkee posti kuriiripalvelussa.

[Nikopol]

Hhmm, ketjussa kannatetaan varmaan myös Alkoa, VR:ää, Postia, aptekkilupia ja taksilisenssimafiaa?

Ne, jotka vastasivat "ei", ovat siis valmiit usuttamaan illmanit ja fobbat pamputtamaan sellaisia ihmisiä, jotka yrittävät tarjota vanhemmille ja lapsille toisen koulutusvaihtoehdon julkisen verokarjankasvattamon ohelle.

Josko tekisimme niin, että pampunheilutuksen kannattajat pamputtavat vain itseään heikkoina hetkinään tuntiessaan syntistä halua lähettää lapsensa yksityiseen opinahjoon. Muut voivat sitten itse päättää, minkä koulun uskovat olevan lapselleen parhaaksi.

Anteeksi, mutta ensimmäinen lainaus ei liity koulutukseen ja sen järjestämiseen mitenkään, siis: mitenkään. Ja toinen lainaus on typerintä mitä olen lukenut millään foorumilla 2000-luvulla.

Ilmeisesti keskustelu on päättynyt. Vastaamatta edelleen, jos jotain jäi sanomatta:

Mitä lisäarvoa voiton tavoittelu tuo koulutukseen?
Mikä nykyisessä koulusysteemissä on vikana?
Miten voiton tavoittelu ratkaisee nykyisen koulusysteemin ongelmat?

[Alkuasukas]

Minulle kysymys on lähinnä periaatteellinen, toisekseen yksityiskoulut sallitaan jo nyt koti/kyläkoulun muodossa, miksei siis "oikeasti"? Periaatteellinen puoli liittyy liberaaliin markkinatalouteen jossa kaikki kunniallinen liiketoiminta pitäisi olla vapaata. Suomessa hyvin moni ala on tarkkaan säännelty ja monopolisoitu. Ei hyvä, noin niinQ lähtökohtaisesti.

Ja peruskouluhan ei ole Suomessa pakollinen de jure, oppivelvollisuus on, tosin sekin on muodollinen ainakin kansallispukuisille.

[Pöllämystynyt]

Minä äänestin ei koska kyse oli voittoa tavoittelevista yksityiskouluista.
Jos taas äänestys olisi voittoa tavoittelemattomista yksityiskouluista äänestäisin kyllä.

Ei kukaan yritystä perusta, jos ei siitä voittoa seuraa. Ei se voitto mitään huonoa merkitse, päinvastoin mahdollisesti. Esim. lahjakkaampien yksityiskoulussa voitaisiin antaa sellaista opetusta, jota tasapäisessä peruskoulussa ei ole. Tai vastaavasti toisin päin, oppimisvaikeuksista kärsiville tehokkaampaa opetusta.

On se kumma jos uskonnolliset tahot saavat perustaa omia koulujaan, mutta yritykset eivät samoille markkinoille pääsisi.

En mahda sille mitään, mutta "voiton tavoittelu" tuossa kysymyksessä nostaa minullakin defenssejä pystyyn. Vaikea edes ajatella jotain niin likaista ja kylmää kuin voiton tavoittelua, ja jotain niin arvokasta ja jaloa kuin lasten kouluttamista samalla kertaa. Miten joku voi yhdistää ne? Tämän kaltainen ajatuspinttymä muuten varmaankin vaikuttaa tuohon äänestyksen tulokseen jonkun verran.

Olen periaatteessa sitä mieltä, että laadukasta opetusta ja turvallinen kouluympäristö tulisi järjestää julkisesti. Ja jos ja kun se ei enää toteudu, en voi defensseistäni huolimatta kieltää muita yrittämästä järjestää näitä asioita paremmin omalla tavallaan. Julkisen koululaitoksen rapistuminen ja syvenevä alennustila (edes paikoitellen) on katastrofi, mutta se on todellisuutta. Sitä todellisuutta tulee yrittää muuttaa, siis koululaitosta elvyttää, mutta ihmettä odottaessa on vallitsevan todellisuuden mukaan kuitenkin tultava toimeen.

[Tuomas3]

Vr onkin tunnettu palvelualttiudestaan ja halvoista hinnoista. Alkon valikoimat ovat niin surkeT että tilaan viskini ja viinini ulkomailta. Postia ei juuri tarvitse käyttää kun meillä kulkee posti kuriiripalvelussa.

Maanlaajuinen posti ei näillä leveysasteilla toimi yksityistäen. Kaupunkialueilla Posti saa lyhyiden etäisyyksien ja suuren massan vuoksi suuret voitot, jotka käytetään osaltaan siihen, että syrjäseuduilla asuvat saavat lähetyksensä. Jotkut oman edun tavoittelijat ovat yrittäneet saada näitä voittoisia postipalveluita yksityiselle puolelle ja pystyvät helposti todistamaan kuinka tekisivät sen halvemmalla. Kalliit postipalvelut korpeen ja hevonvitunkuuseen jäisivät veronmaksajien rahoitettavaksi. Mikään yksityinen firma ei halua hoitaa Postin hommia kokonaisuudessaan vaan kuoria kermaa päältä.

Alkon kautta voit tilata mitä tahansa, jos olet valmis maksamaan. Valikoima riippuu myös Alkosta, jos ostat "paremman väen alueelta" niin tarjonta on kultivoituneempi. Alko varmastikin tuo sitä, mitä on kannattavaa tuoda.

VR on hoitanut hommansa heikonlaisesti. Johtoa vaihtoon ja uusia innokkaampia tyyppejä tilalle. Voimme vaikuttaa tähän kannattamalla sellaista omistajaohjaus ja liikenneministeriä, jotka hoitavat asian kuntoon. Yksityistäminen olisi vika tikki; se tulee käyttäjälleen voiton verran kalliimmaksi (periaatteessa, koska tällä hetkellä VRlla taitaa olla aika paljon hyväpalkkaisia poliittisia suojatyöpaikkoja). Pidemmän tähtäyksen suunnitelma on tehdä joukkoliikenteestä maksutonta ja minimoida näin luontoa kuormittava yksityisautoilu, jolloin privatisointi olisi hidaste.

Kaikki ovat joka tapauksessa aivan eri asia kuin koululaitos.

[Paju]

Oma kokemukseni yksityiskoulusta on tietenkin suppea ja subjektiivinen ja jo useamman vuoden takaa. Kokemus kiteytyy Alma-atan edellä esittämään toteamukseen: yksityinenkin koulu on koulu, ei paratiisi.

Vaikka kouluni on laadukas ja pärjää vertailuissa, koulun jälkeen oppilaita odottaa ihan tavallinen arki pätkätyösuhteineen ja asuntolainoineen. Jatkokouluttautumisen ja ammatinvalinnan kannalta koulua ratkaisevampia lienevät oppilaiden perhetausta ja omat kiinnostuksenkohteet. Mikään menestyksen tae tai portti taivaaseen laadukaskaan koulu ei ole, yksityinen tai ei.

Kaupallisten yksityiskoulujen perustamista hedelmällisempää olisi panostaa julkisen koulun kehittämiseen. Esimerkisi oppilaat, opettajat ja oppilashuoltohenkilökunta vaihtuvat julkisissa kouluissa jatkuvasti jo pelkän järjestelmän takia: kesken alakoulun valitaan kieliä tai musiikkiluokkaa, alakoulusta siirrytään vieraaseen yläkouluun, jota seuraa luokaton lukio. Jatkuvuuden turvaaminen tukisi oppimista.