Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Nuivake]

Tosiasia on, että USA:ssa samaa duunia tekemällä saa paremman elintason kuin Suomessa. Suosittelen muuten käymään ja itse toteamaan tilanteen.

Mutta meilläpä onkin sitten maaliman paras sosiaalipuoli, sairaalat, sairaanhoito, työttömyydenhoito, hammashoito koululaitos ja vaikka mitä!
Yea, right.

[mikkoellila]

Hayekin edustama uusliberalismi ei tuo vapautta vaan päinvastoin.

Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, liberalismi ei ole vapautta.

Tervemenoa ignorelistalleni.

[Tuomas3]

Tosiasia on, että USA:ssa samaa duunia tekemällä saa paremman elintason kuin Suomessa. Suosittelen muuten käymään ja itse toteamaan tilanteen.

Mutta meilläpä onkin sitten maaliman paras sosiaalipuoli, sairaalat, sairaanhoito, työttömyydenhoito, hammashoito koululaitos ja vaikka mitä!
Yea, right.

Ne ovat syy, miksi pohjoismaalainen malli voittaa muut regiimit. Lue Raija Julkusta (vaikka Suunnanmuutos) niin saat seikkaperäisen selvityksen miksi.

Ha ha ha! Vai saa samaa duunia tekemällä paremman elintason. Vertaan ensiksi omalta kohdaltani: Opettaja saa Suomessa n.1000$ enemmän palkkaa kuin jenkeissä. Verojen jälkeen käteen jäävä osuus on enää hieman suurempi. Toisaalta jenkeissä verojen lisäksi maksan enemmän vakuutusmaksuja. Tästä palkasta joutuisin maksamaan opintoni (n.100000$; voi päästä halvemmalla, jos opintosuorituksia on vähemmän). Suomessa sain opiskella maksutta ja sain vielä opintorahaa ja asumislisää. Täällä lasten tarhamaksu on n.250€/kk (minun tuloluokassa), USA:ssa menisi n.800€/kk. Lisätään vielä lapseni hammasoionta, hammaslääkärikulut, lääkärikäynnit... Sen verran moni kollega kokenut tuon Helvetin, että ei kannata, ellei aviopuoliso ole todella suuripalkkaisessa työssä.

Lähestulkoon kaikissa ammattikoulupohjaisissa töissä Suomessa maksetaan selvästi enemmän. Sitten kun päästään kovapalkkaisen sikariportaan luokkaan, niin suomipoika putoaa; eikä peruselämään käytetty kulutus enää tunnu kukkarossa, jolloin verotus kokonaisuudessaan hemmottelee toisin kuin täällä.

[Mato]

Koska en pysty kommentoimaan Susijumalan blogia US:n sivustolla (oman nimeni käyttö ei erityisistä syistä johtuen oikein innosta enkä ole saanut yrittämiäni valenimiä rekisteröityä yms roskaa), niin kommentoin täällä.

Sitten muutama sananen näille, jotka näkevät rahanprinttaamisen olevan tie ongelmista ulos. Suomi toi Venäjältä energiaa viime vuonna 9,34 miljardin euron edestä. Mukana ovat tuossa potissa maakaasu, öljy, sähkö ja kivihiili. Kaikkea ei tosin kuluteta täällä, mutta yhtä lailla kaikki tuo käy sitä kalliimmaksi, mitä kelvottomampi valuutta eurosta tulee.

Koska Y = MV, niin rahan printtaaminen ja riittävä inflaatio voisivat vallan hyvin helpottaa ongelmia koko Euroalueen tasolla (keskimäärin). Valitettavasti Suomen osalta ongelma ei ratkeaisi sillä, sillä suomalaisen työn hinnan pitäisi laskea riittävän alhaiseksi että vienti vetäisi ja vaihtotase ei näyttäisi yhtä rumalta kuin nyt. Valitettavasti Suomen talous ei jo pelkän logistisen sijaintimme ja ilmastomme vuoksi nouse lentoon kun Euroalueen ongelmia hoidetaan keskimääräisesti. Vaikka Katainen ja Stubb muuta väittävät, niin meidän äänemme ei pahemmin vaikuta Berliini-Pariisi -akselilla tapahtuvaan päätöksentekoon.

En oikein kykene näkemään muita toimivia vaihtoehtoja kuin joko Saksan tien eli palkkojen ja julkisen sektorin kulujen jäädyttämisen noin kymmeneksi vuodeksi (lopputuloksena aika asiallinen sisäinen devalvaatio vaikka inflaatio olisi vain 2% vuodessa) tai eurosta luopumisen ja oman valuutan arvon riittävän tiputtamisen.

Kaikkiaan tilanne on hälyttävä ja riskit yhä pahempaan kasvavat. Suomen itsetuhovietille tarvitsee laittaa piste, vaikka maamme hallitus ei näytä siihen olevan halukas.

Itse asiassa tilanne on minusta saatanan pelottava. Kaikenlainen sekoilu rahan lappamisena tukipaketteihin ja vakausmekanismeihin yhdistettynä julkisen sektorin kasvattamiseen, verojen kiristyksiin ja logistista asemaamme yhä entisistään vaikeuttavine sopimuksine/lakeineen on hyvin, hyvin huolestuttavaa tuotannollisen vientiteollisuuden näkökulmasta.

Pitänee vähän sohaista itsekin tätä keskustelua... Kun miettii ratkaisuja eurokriisiin, tulee väkisinkin mieleen rahan arvon alentaminen. Koska sisäinen inflaatio ei toimi, kuten Tyhmyri on perustellut, pitää tehdä koko euroa koskeva inflaatio. Saksa nostaa palkkoja inflaation verran, jolloin työläisten maksukyky juurikaan muutu. Myös Suomessa voitaisiin nostaa palkkoja, mutta ei ehkä ihan inflaation vertaa, jotta saataisiin teollisuuden kilpailukyky paremmaksi. Possumaissa ei sitten palkkoja nostetaan yhtään, vaan annetaan inflaation nostaa hintoja, jolloin tapahtuisi sisäistä inflaatiota vastaava kilpailukyvyn parantuminen.

Saksan vaatimukset suurista palkankorotuksista viittaa tähän, jolloin Merkelin on helpompi hyväksyä euroalueen inflaatio (työläisten tuki pysyy, kun oma ostovoima säilyy). Jos ajatellaan 6 %:n inflaatiota ja Suomessa palkat nousisivat about 3-4 %, ihmisten ostovoima heikkenisi, mutta kilpailukyky paranisi samassa suhteessa. Lainojen korot kyllä nousisivat, mutta velkapääoma laskisi suhteessa palkkoihin. Suurimpia häviäjiä taitaisi olla ne, joilla on jotain jäänyt sukanvarteen, eivätkä ole sijoittaneet esim. osakkeisiin, sillä osakkeiden orvo kyllä nousisi inflaation verran (riippuu tietenkin osakkeesta, ehkä Nokiakin on parempi sijoitus kuin euro).

Tuo edellä on spekulaatiota, ja Saksa on ainakin tähän asti vastustanut rankasti kaikenlaisia rahapoliittisia elvytyskeinoja, lukuunottamatta tukieurot, jotka minunkin mielestä ovat järjettömiä. Ellei sitten EKP ole luvannut kuitata takaukset, jos ja kun ne tulevat maksuun... Odotin kyllä Kreikan toisen tukipaketin hyväksymisen jälkeen, että EKP alkaa painaa rahaa vähän rivakammin, mutta menivät sitten lotrauksen kautta rahaa jakamaan.

Vaikka odotankin vesi kielellä Kreikan vaaleja ja irtisanoutumista eurosta, niin omallekin kohdalle paras hoitotapa on järkevä velkojen inflatoiminen. Saattaa tietenkin olla, että 10 %:n inflaatio ei riittäisi pelastamaan possuja. Tiedä sitten, pelaako Katainen tätä palloa ja toivoo, että EKP pelastaa euron.

Tietenkin on ongelmana, että euron luisuessa myös dollari luisuu, ja sen myötä kaikki valuutat, joten miten tämä vaikuttaa asiaan, voi olla jo pitempi päättelyketju. Ainakin velat sulavat myös tuossa skenaariossa, mutta pääsevätkö possut ylös suosta, jos vienti ei vedä. Kiinan valuutta luultavasti vahvistuisi, vaikka se onkin yrittänyt pitää valuutan arvon alhaalla. Päästäisiin siitäkin tuotantosyöppöpeikosta, kun Suomessa olisi järkevämpää valmistaa tiettyjä tuotteita.

Octavius ei tätä tunnu sulattavan, ja siksi haluaisin kuulla arvoisalta palstakirjoittajalta, miten tästä päästäisiin hänen mielestään vähimmillä vahingoilla.

No siinäpä ajatuksia, mitä on eurokriisiä seuratessa tullut mieleen.

- Mato

[Tuomas3]

Hayekin edustama uusliberalismi ei tuo vapautta vaan päinvastoin.

Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, liberalismi ei ole vapautta.

Tervemenoa ignorelistalleni.

En tajunnut tuota; oliko kysymys, mikä ei kuulu joukkoon. I-listallesi pääseekin näemmä helposti. Muistaakseni suosittelit laittamaan jotakuta ignorelistalle eräässä yksärissä. En kuitenkaan käytä moista toimintoa, koska muuten maailma alkaisi valheellisesti näyttämään liian samanlaiselta kuin oma katsomukseni. Enkä tykkää elää pumpulissa enkä valheessa.

[Hassutassu]

Ne ovat syy, miksi pohjoismaalainen malli voittaa muut regiimit. Lue Raija Julkusta (vaikka Suunnanmuutos) niin saat seikkaperäisen selvityksen miksi.

Hyvä että huumorintajua on.
Herää huomenna tai tänään, kiitos.

[Tuomas3]

Ne ovat syy, miksi pohjoismaalainen malli voittaa muut regiimit. Lue Raija Julkusta (vaikka Suunnanmuutos) niin saat seikkaperäisen selvityksen miksi.

Hyvä että huumorintajua on.
Herää huomenna tai tänään, kiitos.

Ehkä kerrot, miten etelä-euroopan, anglosaksinen, arabialainen, afrikkalaiset regiimit voisivat edes jollain mittakaavalla pärjätä pohjoismaiselle. Tämän eurosekoilun jälkeen voidaan päätyä Suomessa samalle regressiiviselle tasolle, mutta Ruotsi ja Norja selviävät kunnialla, joten tällöinkään ei kyse ole mallin heikkoudesta vaan taloudellisesta typeryydestä.

[Teaparty]

Ne ovat syy, miksi pohjoismaalainen malli voittaa muut regiimit. Lue Raija Julkusta (vaikka Suunnanmuutos) niin saat seikkaperäisen selvityksen miksi.

Hyvä että huumorintajua on.
Herää huomenna tai tänään, kiitos.

Ehkä kerrot, miten etelä-euroopan, anglosaksinen, arabialainen, afrikkalaiset regiimit voisivat edes jollain mittakaavalla pärjätä pohjoismaiselle. Tämän eurosekoilun jälkeen voidaan päätyä Suomessa samalle regressiiviselle tasolle, mutta Ruotsi ja Norja selviävät kunnialla, joten tällöinkään ei kyse ole mallin heikkoudesta vaan taloudellisesta typeryydestä.

Pohjoismainen sosialismi tuli tiensä päähän julkisen sektorin paisuttua mahdottomiin mittoihin. Suomi pyörittää realiteeteista piittaamatta 'pohjoismaista' malliaan 8 miljardin lisävelalla joka vuosi, ja nettomaksajien joukko vain pienenee koko ajan. Julkisen sektorin hallitsematon kasvu on malliin sisäänrakennettu ominaisuus: virkamiehet viime kädessä päättävät kaikesta ja perustavat lisää virkamiesvirkoja hallinnoimaan erilaisia tärkeinä pitämiään asioita. Samaan aikaan julkinen infrastruktuuri ja palvelut rapistuvat, ja työttömyysluvut kasvavat.

[tyhmyri]

Ei kannata tuomita pohjoismaista mallia vetoamalla siihen, että meillä Suomessa on toimittu typerästi. Ruotsi ja Norja ovat pitäneet taloutensa paljon paremmassa kuosissa eikä heillä ole mitään taloudellisia vaikeuksia yhteiskuntamallin ylläpitämisessä. Tämä siis sekopäistä maahanmuuttopolitiikkaa huomioonottamatta.

[Tuomas3]

Ne ovat syy, miksi pohjoismaalainen malli voittaa muut regiimit. Lue Raija Julkusta (vaikka Suunnanmuutos) niin saat seikkaperäisen selvityksen miksi.

Hyvä että huumorintajua on.
Herää huomenna tai tänään, kiitos.

Ehkä kerrot, miten etelä-euroopan, anglosaksinen, arabialainen, afrikkalaiset regiimit voisivat edes jollain mittakaavalla pärjätä pohjoismaiselle. Tämän eurosekoilun jälkeen voidaan päätyä Suomessa samalle regressiiviselle tasolle, mutta Ruotsi ja Norja selviävät kunnialla, joten tällöinkään ei kyse ole mallin heikkoudesta vaan taloudellisesta typeryydestä.

Pohjoismainen sosialismi tuli tiensä päähän julkisen sektorin paisuttua mahdottomiin mittoihin. Suomi pyörittää realiteeteista piittaamatta 'pohjoismaista' malliaan 8 miljardin lisävelalla joka vuosi, ja nettomaksajien joukko vain pienenee koko ajan. Julkisen sektorin hallitsematon kasvu on malliin sisäänrakennettu ominaisuus: virkamiehet viime kädessä päättävät kaikesta ja perustavat lisää virkamiesvirkoja hallinnoimaan erilaisia tärkeinä pitämiään asioita. Samaan aikaan julkinen infrastruktuuri ja palvelut rapistuvat, ja työttömyysluvut kasvavat.

Se kahdeksan miljardia olisi pyöreä nolla ilman Lipposen järkkäämää veroalea. Eli uusliberalistinen verot alas politiikka on tähän yksi suuri syy. Julkisenpuolen pitää tietenkin olla joku tolkku, ettei sosiaalimenot voi jatkuvasti kasvaa enemmän kuin inflaatio (maahanmuuton korkoa korolle efekti). Lisäksi julkisella puolella on taatusti menoja, jotka eivät mene hyvinvoinnin piiriin (kulttuuri, poliittiset rahakkaat eläkevirat, kultapossut, erilaiset projektit, arvopohjaiset oikeudenkäynnit...). Suomalaisen hyvinvoinnista en tietenkään karsisi, se olisi epäisänmaallista omaan pesään kusemista.

[Jericho]

Pohjoismainen hyvinvointivaltio voi olla ihan hyvä vaihtoehto niille maille, joilla on loputtomalta näyttävät luonnonvarat (Norja) tai vuosien saatossa kertynyttä varallisuutta (Ruotsi) hyödynnettävissä, mutta ei kannata kuvitella, että se on toimiva malli muille. Suomessa se joudutaan tunnustamaan varsin pian. Leikkaukset ja alasajot tulee kiihtymään seuraavina vuosina. Elintason laskua ei monet nykyjärjestelmän nimeen vannovat  pysty edes kuvittelemaan.

Talousmalli jossa koneisto haukkaa yli puolet kansantuotteesta voi olla ihan hyvä malli eliitille ja niille jotka ovat koneiston palveluksessa, mutta muiden näkökulmasta se sairasta. Se tulee näivettämään Suomenkin elinkeinoelämän, hitaasti, mutta varmasti.

[Siili]

Suomalaisen hyvinvoinnista en tietenkään karsisi, se olisi epäisänmaallista omaan pesään kusemista.

Kyseessä ei välttämättä ole hallinnollinen päätös.  Jos resurssit entisenlaiseen hyvinvoinnin ylläpitämiseen eivät riitä, ne eivät riitä.  Siksi hyvinvointiyhteiskunnan eri aspektien priorisointi saattaa hyvinkin olla edessä.

[tyhmyri]

Jericho: Suoraviivaiset väitteet siitä, että pohjoismainen yhteiskuntamalli olisi sinänsä elinkeinoelämän kannalta huono eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Totta on kyllä se, että me suomalaiset olemme itse onnistuneet sössimään mallia ihan omilla virityksillä. Olisi pitänyt tyytyä kiltisti kopioimaan eikä keksimään omia viritelmiä.

Ehkä asian hahmottamisessa auttaa pieni vertailutaulukko (kiitos Krugmanin):
(http://graphics8.nytimes.com/images/2012/05/03/opinion/050312krugman3/050312krugman3-blog480.jpg)
Eli väite ei ihan pidä kutiaan... Hyvin menee sellaisilla mailla, joissa julkinen sektori on pienempi, mutta hyvin menee myös mailla, joissa se on suurempi. Taitaa siis riippua eniten siitä miten hyvä on valtiojohto (verratkaa vaikkapa meidän hallitustamme talousasioissa Ruotsin tai Tanskan vastaaviin).

[Jericho]

Jericho: Suoraviivaiset väitteet siitä, että pohjoismainen yhteiskuntamalli olisi sinänsä elinkeinoelämän kannalta huono eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Totta on kyllä se, että me suomalaiset olemme itse onnistuneet sössimään mallia ihan omilla virityksillä. Olisi pitänyt tyytyä kiltisti kopioimaan eikä keksimään omia viritelmiä.

Eli väite ei ihan pidä kutiaan... Hyvin menee sellaisilla mailla, joissa julkinen sektori on pienempi, mutta hyvin menee myös mailla, joissa se on suurempi. Taitaa siis riippua eniten siitä miten hyvä on valtiojohto (verratkaa vaikkapa meidän hallitustamme talousasioissa Ruotsin tai Tanskan vastaaviin).

Mielestäni maailmantalous on ollut viimeiset viisi vuotta niin suuressa murroksessa, että mitä sinä aikana on tapahtunut on kovin kevyt argumentti jonkun talousmallin pitkän aikavälin toimivuuden puolesta / vastaan.  Erityisesti jos tarkastellaan jotain pelkistettyä mittaria (kuten Krugmanin kuvassa).

Ainoa oikeastaan mitä voidaan sanoa, on se, että jenkeissä asuntokupla on pitkälti tyhjentynyt, pankkisektori on pääomitettu ja talous kasvaa taas. Se on jotain mitä ei voida sanoa yhdestäkään Euroopan maasta.

[tyhmyri]

Ainoa oikeastaan mitä voidaan sanoa, on se, että jenkeissä asuntokupla on pitkälti tyhjentynyt, pankkisektori on pääomitettu ja talous kasvaa taas. Se on jotain mitä ei voida sanoa yhdestäkään Euroopan maasta.

Paitsi Saksasta, joka kasvaa koko ajan.

Suurin syy siihen, että Euroalue on siinä paskassa missä on johtuu epäoptimaalisesta valuutta-alueesta. Siinä ei yhteiskuntamallit ole kriittisessä roolissa. Tässä päällä olevassa akuutissa tilanteessa suurin syyllinen on EKP, joka sössi Euroalueen kokonaisuutena seuratessaan pelkästään Saksan tilannetta ja hölmöä inflaatiotavoitetta. EKP kiristi rahapolitiikkaa koko Euroalueella tuntuvasti Lehmän jälkeen periin otteeseen, mikä heitti NGDP:n ihan tarpeettomasti syöksyyn. Nyt pitäisi tuntuvasti höllentää rahapolitiikkaa että toipuminen mahdollistuisi.

[Vörå]

Ainoa oikeastaan mitä voidaan sanoa, on se, että jenkeissä asuntokupla on pitkälti tyhjentynyt, pankkisektori on pääomitettu ja talous kasvaa taas. Se on jotain mitä ei voida sanoa yhdestäkään Euroopan maasta.

USA:n politiikka on myös ollut keynesiläisintä: elvytyspaketti taisi olla suurimpia länsimaailmassa (joskin liian pieni ja liian paljon hukattiin verojen alennuksiin) ja keskuspankki on ollut erittäin aktiivinen ja painanut myös dollareita ihan homona.

Noin yleensä pohjoismaat ovat lähes kaikkien kansainvälisten vertailujen kesto-kärkimaita. Meillä myös sosiaalinen liikkuvuus on merkittävästi korkeampaa kuin USA:ssa eli vanhempien sosiaalinen asema ei ennusta niin hyvin lasten sosiaalista asemaa kuin esim. USA:ssa ja Britanniassa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että meillä pelikenttä on vielä suhteellisen avoin joka ikäluokalle: erinomainen koulutus ei vaadi vanhempien varallisuutta. Eliiteillä on huono tapa sulkea ovet perässään ja pyrkiä tekemään etuoikeuksistaan mahdollisimman perinnöllisiä. Tätä vastaan toimivat mm. tulonsiirrot, avoin koululaitos sekä universaali terveydenhuoltojärjestelmä hyvin, eli nämä tekijät ovat ylläpitämässä meritokratiaa ja ehkäisemässä yhteiskunnan luutumista. Pahimpia esimerkkejä suuren kansanosan poissulkemisesta kilpailusta lienevät latinalaisen Amerikan maat sekä vaikkapa Venäjä. Meritokratia lisää myös luottamusta yhteiskunnan rakenteita kohtaan ja pitää korruptiota matalalla. Pohjoismainen malli on mielestäni lähes ihanteellinen kompromissi, jossa on täysin mahdollista rikastua omalla työllä ja saavuttaa merkittävää varallisuutta, mutta missä käytännössä lähes koko kansa on mukana yhteiskunnallisessa kilpailussa, ja jossa on monia toisiaan painottavia voimakeskuksia. En todellakaan ihmettele niitä lukemattomia kansainvälisiä vertailuja, jotka myös nostavat pohjoismaat anglosaksisen ja aasialaisen mallin maiden edelle. Mehän olemme niitä edellä.

[Octavius]

Mistähän nyt tuulee? Pravda julkaisi ensimmäisen eurostoliittokriittisen kirjoituksen neljännesvuosistaan?

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Euroliitosta+on+tullut+mahdoton+yht%C3%A4l%C3%B6/a1305561254754

[Teaparty]

Jericho: Suoraviivaiset väitteet siitä, että pohjoismainen yhteiskuntamalli olisi sinänsä elinkeinoelämän kannalta huono eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Totta on kyllä se, että me suomalaiset olemme itse onnistuneet sössimään mallia ihan omilla virityksillä. Olisi pitänyt tyytyä kiltisti kopioimaan eikä keksimään omia viritelmiä.

Ehkä asian hahmottamisessa auttaa pieni vertailutaulukko (kiitos Krugmanin):
(http://graphics8.nytimes.com/images/2012/05/03/opinion/050312krugman3/050312krugman3-blog480.jpg)
Eli väite ei ihan pidä kutiaan... Hyvin menee sellaisilla mailla, joissa julkinen sektori on pienempi, mutta hyvin menee myös mailla, joissa se on suurempi. Taitaa siis riippua eniten siitä miten hyvä on valtiojohto (verratkaa vaikkapa meidän hallitustamme talousasioissa Ruotsin tai Tanskan vastaaviin).

No niin. Yleensä ei viitsi tarttua näihin...

Krugmanin taulukoiden postaaminen ei ole mikään jokerikortti, jolla voi väittää mitä tahansa. Missä yhteydessä tämä taulukko on esitetty?

Ja sitten tämä kuvio
1. Suomen piste on tänä päivänä taulukossa oikealla niin kaukana, että se menee reunan ylitse. Julkinen sektori edustaa 57% bruttokansantuotteesta.

2. Velkaa otetaan 8 miljardia vuodessa julkiselle sektorille. Se tarkoittaa sitä, että BKT on nojannut koko ajan kasvavaan velanottoon julkisella sektorilla. Tarkoittaa että toimeliaisuus yksityisellä sektorilla on romahtanut. Suomen piste ilman velanottoa olisi huomattavasti negatiivisella aluella.

3. Maat ovat taulukossa kuin haulikolla ammutut. Korrelaatiota ei löydä mitenkään. Vihje: piilota maiden nimet ja akselien selitykset. Löytyykö mitään?

Julkisen sektorin menojen suhde BKT:hen on kasvanut vääjämättä sodan jälkeen. Sekä OECD että EU:n komissio ovat antaneet lukuisia huomautuksia julkisen sektorin suuruudesta Suomelle. Muistutanpa vielä, että valtionyhtiöitä ei lasketa datassa mukaan julkiseen sektoriin. Kun lasketaan temppuyksityistetty valtiontalous mukaan, huomataan, että ainakin 2/3 tai jopa 3/4 ns bruttokansantuotteesta on julkisen sektorin menoja.

Kun julkinen sektori alkaa olla DDR:n luokkaa, talous hyytyy. Julkinen sektori nimittäin pyörii vuoden mittaisilla budjettisykleillä, mikä jarruttaa esimerkiksi rahan kiertoa rajusti. Niin, ja julkinen sektorihan ei tuo penniäkään vientituloja virkamiesten kiinalaisia taulutelevisioita maksamaan.

Sitten tähän pohjoismaiseen malliin. Miten on mahdollista, että 57% BKT:sta palaa julkiseen sektoriin, mutta tuloksena syntyy vain sekundaa. Julkiset palvelut ja infrastruktuuri rapistuvat menojen kasvaessa.

En kyllä löydä uusliberalismia tästä yhtälöstä millään ilveellä. Päin vastoin, aimo annos reipasta libertarismia tekisi hyvää.

[tyhmyri]

Siitä, että toimeliaisuus yksityisellä sektorilla on romahtanut ja että moinen on helvetin huolestuttava asia olemme liikuttavan yksimielisiä. Lisäksi olemme yksimielisiä siitä, että Suomen julkinen sektori on ylikokoinen ja laajennettu kattamaan asioita, joiden ei pitäisi sille kuulua.

Mutta ehkä suurin ero tulee siinä, että pidän talouskasvun käynnistämistä vaikka devalvoituvan oman valuutan avulla lähtökohtana. Sen jälkeen voi julkisen sektorin kokoa supistaa käyttämällä mallia jossa päätetään vaikkapa pitää julkisen sektorin koko FIM-määräisesti vakiona samalla kun inflaatio pyörii vaikka 3-5% vuosivauhtia. Kyllä se siitä supistuisi se julkinen sektori kymmenessä vuodessa ihan kivasti. Mutta samalla pitäisi käydä keskustelu siitä mitkä ovat ne valtion todelliset tehtävät ja mihin valtion pitäisi pyrkiä.

Tällä hetkellä yksityisen toimeliaisuuden supistuminen on pitkälti seurausta eurosta ja EKP:n typerästä rahapolitiikasta.

Muokkaus: Tosin kyllä oma poliittinen johtomme on talouden edellytyksiä ihan omaehtoisesti heikentänyt, ihan kuin rahapoliittinen typeryys ei olisi euroaikana jo riittänyt.

[Octavius]

^^^

Teaparty: pikku korjaus. Julkinen sektori ottaa Suomessa velkaa tällä hetkellä 12-15 miljardia vuodessa, kun kuntasektori ja sosiaalirahastot otetaan mukaan.

Tämä tarkoittaa esim. sitä, että reaalinen BKT:n kasvu on ollut reippaasti negatiivinen jo kolmisen vuotta. Parhaiten tämä näkyy vaikkapa kauppataseessa. Suomessa eletään vielä onnellisen tietämättöminä siitä, millaista sontaläjää tuulettimen eteen kasataan.

[tyhmyri]

^Aika harvinaista huomata, että Octavius heittäytyy optimistiksi. Velka ei olisi lähellekään sellainen ongelma kuin on jos teollinen tuotanto ja palveluiden vienti kasvaisivat. Teollisen pohjan rapautuminen on tämän vuoden ennakkoarvioiden mukaan sen verran rajua, että tuulettimen sijaan pitänee puhua suihkumoottorista.

[Teaparty]

Teollinen pohja rapautuu, koska valtio imuroi investointirahat sekä työvoiman kortistoon, koordinaattoripaperihommiin tai tempputyöpajoihin. Koordinaattoripaperihommia taas pitää keksiä, koska 70-luvulla ja sen jälkeen syntyneet ikäpolvet ovat jääneet vaille teollisen innovaation ja tuotannon kannalta relevanttia koulutusta.

[Jakerp]

Laitako vielä ne  tieteelliset tutkimukset, joihin viittaat? Tosin tiedän jo valmiiksi ettei niitä tulla saamaan, kun tuo mitä kirjoitit on täyttä sontaa!

Sanoohan sen nyt järki, että jos kylvää perunat keväällä ja nostaa sadon syksyllä ei tarvitse tehdä työtä koko vuotta saadakseen perunoita kokovuodeksi. Sanoohan sen järki, että jos kalastaa kalaa koko viikoksi ei siihen koko viikkoa mene. Jos verkoilla kalastaa siihen menee ehkä puolituntia kun aamulla laskee verkot ja illalla kerää saaliin siinä onkin jo monen viikon kalat. Jos kerää banaaneita banaani puusta ei tarvitse kerätä koko viikkoa saadakseen tarpeeksi koko viikoksi. Jos tappaa hirven maanantaina siinä onkin lihat jo vähän pitemmäksi aikaa ja hirven kaatamiseen ei mene kuin päivä jos sitäkään.

Ei tämä ole oma mielipiteeni vaan vuosikymmeniä metsästäjä-keräilijä ja agraari yhteisöjä tutkineiden antropologien:

In the 1960s, the consensus among anthropologists, historians and sociologists has been that early hunter-gatherer societies enjoyed more leisure time than is permitted by capitalist and agrarian societies;[5][6] For instance, one camp of !Kung Bushmen was estimated to work two-and-a-half days per week, at around 6 hours a day.[7] Aggregated comparisons show that on average the working day was less than five hours.[5]

http://en.wikipedia.org/wiki/Working_time

Samat tulokset löytyvät myös kirjasta The Rise and Decline of the State (Martin van Creveld). Itse asiassa kyseisen kirjan lukeneena rupesin ensimmäisen kerran etsimään lisätietoa työskentelyaikojen historiasta muualta.

Koskaan aikaisemmin ihmisten kaikkea vapaa-aikaa ihmiskunnan historiassa ei ole syöty yhtä tehokkaasti kuin uuslibertaristisen kapitalismin keksimisen jälkeen. Vapaa-ajan määrä on hyvin konkreettinen mittari sille miten vapaita ihmiset ovat jos vapaa-aikaa ei saa olla se on ihan sama mitä vapaudesta puhutaan, koska todellista vapautta ei ole, eikä sitä ihmisille sallita.

[Vörå]

1. Suomen piste on tänä päivänä taulukossa oikealla niin kaukana, että se menee reunan ylitse. Julkinen sektori edustaa 57% bruttokansantuotteesta.

Tätä olen ennenkin aprikoinut - tuossa 57%:ssahan on nykyään keskus- ja paikallishallinto + "sosiaaliturva- ja eläkerahastot" tms., eli julkisen sektorin osuus lasketaan minusta nykään eri lailla kuin aiemmin. Jaaha, vastaushan löytyikin nopeasti eli kysymyksessä on v. 1997 tehty muutos:

Suomen julkisen sektorin muodostavat valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot.

Valtion osuus kerätyistä verotuloista on noin puolet. Valtio myös siirtää osan tuloistaan kunnille valtionosuuksien kautta. Kuntien verotuotot kattavat kaikista verotuotoista noin viidenneksen.

Sosiaaliturvarahastot hoitavat Suomessa julkisen vallan säätämää perusturvaa ja lakisääteistä työeläkevakuutusta. Sosiaaliturvarahastoihin kuuluvat muun muassa Kansaneläkelaitos, Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat, sairauskassat, työttömyyskassat, lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat ja julkiset laitokset, kuten esimerkiksi Kuntien eläkevakuutus. Työeläkelaitokset määriteltiin tilastoinnissa osaksi Suomen julkista sektoria EU:n komission tammikuussa 1997 tekemällä erityisellä päätöksellä.

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/ajankohtaistavaltiontaloudesta/

Tuossa muuten dataa sen suhteen, että tuo n. 8 miljardia / vuosi kaikille julkisyhteisöille on se korrekti luku:

http://www.tilastokeskus.fi/til/jali/2011/jali_2011_2012-03-30_tie_001_fi.html

[sunimh]

Koskaan aikaisemmin ihmisten kaikkea vapaa-aikaa ihmiskunnan historiassa ei ole syöty yhtä tehokkaasti kuin uuslibertaristisen kapitalismin keksimisen jälkeen.

Tämä onkin jotain vielä synkempää ja syvempää kapitalismia, kun vanhasta uusliberalismi-leimatermistä on jo vähän maku väljähtynyt.

[repo]

Teollinen pohja rapautuu, koska valtio imuroi investointirahat sekä työvoiman kortistoon, koordinaattoripaperihommiin tai tempputyöpajoihin. Koordinaattoripaperihommia taas pitää keksiä, koska 70-luvulla ja sen jälkeen syntyneet ikäpolvet ovat jääneet vaille teollisen innovaation ja tuotannon kannalta relevanttia koulutusta.

...relevanttia kokemusta - sanoisin ennemmin. Vero- ja velkarahoitteisen Hyvinvointiteollisen klusterin Taikaseinä^TM on toiminut liian hyvin.

Omien kokemusten pohjalta puolustan kuitenkin joitain 70-lukulaisia ja nuorempia (olen itse aiempaa vuosikymmentä). Kyllä heissäkin löytyy säännön vahvistavia poikkeuksia.

[Liskohallitus]

Sanoohan sen nyt järki, että jos kylvää perunat keväällä ja nostaa sadon syksyllä ei tarvitse tehdä työtä koko vuotta saadakseen perunoita kokovuodeksi. Sanoohan sen järki, että jos kalastaa kalaa koko viikoksi ei siihen koko viikkoa mene. Jos verkoilla kalastaa siihen menee ehkä puolituntia kun aamulla laskee verkot ja illalla kerää saaliin siinä onkin jo monen viikon kalat. Jos kerää banaaneita banaani puusta ei tarvitse kerätä koko viikkoa saadakseen tarpeeksi koko viikoksi. Jos tappaa hirven maanantaina siinä onkin lihat jo vähän pitemmäksi aikaa ja hirven kaatamiseen ei mene kuin päivä jos sitäkään.

Ei tämä ole oma mielipiteeni vaan vuosikymmeniä metsästäjä-keräilijä ja agraari yhteisöjä tutkineiden antropologien:

In the 1960s, the consensus among anthropologists, historians and sociologists has been that early hunter-gatherer societies enjoyed more leisure time than is permitted by capitalist and agrarian societies;[5][6] For instance, one camp of !Kung Bushmen was estimated to work two-and-a-half days per week, at around 6 hours a day.[7] Aggregated comparisons show that on average the working day was less than five hours.[5]

http://en.wikipedia.org/wiki/Working_time

Samat tulokset löytyvät myös kirjasta The Rise and Decline of the State (Martin van Creveld). Itse asiassa kyseisen kirjan lukeneena rupesin ensimmäisen kerran etsimään lisätietoa työskentelyaikojen historiasta muualta.

Koskaan aikaisemmin ihmisten kaikkea vapaa-aikaa ihmiskunnan historiassa ei ole syöty yhtä tehokkaasti kuin uuslibertaristisen kapitalismin keksimisen jälkeen. Vapaa-ajan määrä on hyvin konkreettinen mittari sille miten vapaita ihmiset ovat jos vapaa-aikaa ei saa olla se on ihan sama mitä vapaudesta puhutaan, koska todellista vapautta ei ole, eikä sitä ihmisille sallita.

Olisi varmaan oman ketjun arvoinen asia tuo työn määrä ja vapaa-ajan arvostus.

[skrabb]

Vieraskynä
Euroliitosta on tullut mahdoton yhtälö

4.5.2012 | 5 |

Urho Lempinen Kirjoittaja on rahoituskonsultti ja CD Financial Technology Ltd:n toimitusjohtaja.

Historia ennustaa, että euroalue hajoaa, elleivät rahaliiton jäsenmaat muodosta liittovaltiota. Kaikki aiemmat rahaliitot ovat kestäneet vain joitain vuosikymmeniä, jolleivät ne ole johtaneet tai perustuneet liittovaltioihin.

Euroalue perustettiin itsenäisten valtioiden liitoksi, jossa kukin jäsenmaa hoitaa talouspolitiikkaansa Maastrichtin sopimuksen budjetti- ja velkarajoitusten puitteissa. Euroalueen rakenne on kunnianhimoinen: itsenäiset valtiot tavoittelevat rahaliiton kuviteltuja hyötyjä. Sopimuksessa ei ollut mitään oleellista vikaa, vain sen pitävyydessä.

Rahaliiton ongelmat liittyvät kilpailukyvyn ja sen kehityksen eroihin jäsenmaiden välillä. Kun maat toimivat samalla valuutalla, kilpailu siirtää tuotantoa ja varallisuutta tehokkaimpiin maihin.

Kilpailukykyeroja syntyy kahdella tapaa. Jotkin maat liittyivät yhteiseen valuuttaan heikolla kurssilla ja jotkin maat vahvalla kurssilla. Heikoilla kursseilla liittyneet maat saivat kilpailuedun ja muut kilpailuhaitan.

Ajan myötä maiden kilpailukyky muuttuu tehokkuuden, tuottavuuden ja kustannusten muutosten vuoksi. Saksa, Hollanti, Irlanti ja Suomi ovat olleet suuren osan euroajasta kilpailukykyisiä ja muun muassa Kreikka, Italia, Espanja, Portugali ja Ranska heikkoja. Kilpailukykyinen maa putoaa heikkojen joukkoon, jollei se pysty parantamaan tehokkuuttaan Saksan tahdissa. Näin uhkaa käydä vähitellen myös Suomelle.

Heikkojen euromaiden tuonti kilpailukykyisistä euromaista on ollut kiinteällä valuuttakurssilla edullista. Kun velanotto oli helppoa ja halpaa, heikot maat kasvattivat kulutustaan ja tuontiaan velalla.

Kaikissa maissa velkaantumista kasvattaa niin sanottu vajetaipumus (deficit bias). Tämä aiheutuu siitä, että oppositiossa ollessaan puolueet hakevat vaalivoittoja ehdottamalla menoja, joiden rahoittamiseen ne eivät ota kantaa. Vaalikilpailu hyvillä asioilla luo hallituksille paineita kasvattaa menoja.

Kun kehitys kärjistyy, jäljelle jää vain kaksi vaihtoehtoa: ankara saneeraus heikoissa maissa tai suorat varallisuuden siirrot vahvoista maista heikkoihin. Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei ole pitkällä aikavälillä helppo. Saneeraus tuo taantuman koko euroalueelle, ja varallisuuden siirtäminen luo kannustimen elää yli varojen toisten kustannuksella.

Näennäisesti liittovaltio poistaisi ongelmat. Todellisuudessa liittovaltio muuttaisi ongelmat toiseen muotoon. EU-komissio keräisi kaikki verot kaikista maista ja päättäisi velanotosta sekä julkisista menoista koko alueella. Varoja käytettäisiin aluepoliittisin perustein. Bryssel päättäisi, missä määrin verovaroja suunnattaisiin Kreikkaan ja Lappiin. Tähän tuskin ollaan valmiita.

Aikoinaan rahaliiton keskeiset taloudelliset perusteet olivat talouden vakauden lisääntyminen, kasvun nopeutuminen sekä suurten sisämarkkinoiden tuoma kasvu- ja kilpailuetu.
[...]

Koko kirjoitus:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Euroliitosta+on+tullut+mahdoton+yht%C3%A4l%C3%B6/a1305561254754

[tyhmyri]

Teollinen pohja rapautuu, koska valtio imuroi investointirahat sekä työvoiman kortistoon, koordinaattoripaperihommiin tai tempputyöpajoihin. Koordinaattoripaperihommia taas pitää keksiä, koska 70-luvulla ja sen jälkeen syntyneet ikäpolvet ovat jääneet vaille teollisen innovaation ja tuotannon kannalta relevanttia koulutusta.

Mistäs sinä tempaisit tuon investointirahojen imuroinnin?

Mutta koulutuksen ongelmallisuudesta olen samaa mieltä. Tulin tuossa seuranneeksi hieman sukulaisnuoren opiskelupaikan hakuprosessia. Näyttää olevan niin, että kaikki mitä liittyy lakiin, kokemiseen, julkisuuteen, mediaan tms on todella suosittua. Tekniset ja luonnontieteelliset alat näyttävät taas olevan tasolla, että sisään pääsee lähes kunhan hakee. Kaupalliselle puolelle on vielä vähän valinnan varaa, mutta perinteiset teolliset alat eivät ole kovinkaan suosittuja. Ei ole kivaa eikä tule julkisuutta.

Kuitenkin alkaa teknisiltä aloilta jäädä eläkkeelle sen verran jengiä, että eiköhän sitä duunia tule riittämään.

[ikuturso]

Teollinen pohja rapautuu, koska valtio imuroi investointirahat sekä työvoiman kortistoon, koordinaattoripaperihommiin tai tempputyöpajoihin. Koordinaattoripaperihommia taas pitää keksiä, koska 70-luvulla ja sen jälkeen syntyneet ikäpolvet ovat jääneet vaille teollisen innovaation ja tuotannon kannalta relevanttia koulutusta.

Mistäs sinä tempaisit tuon investointirahojen imuroinnin?

Mutta koulutuksen ongelmallisuudesta olen samaa mieltä. Tulin tuossa seuranneeksi hieman sukulaisnuoren opiskelupaikan hakuprosessia. Näyttää olevan niin, että kaikki mitä liittyy lakiin, kokemiseen, julkisuuteen, mediaan tms on todella suosittua. Tekniset ja luonnontieteelliset alat näyttävät taas olevan tasolla, että sisään pääsee lähes kunhan hakee. Kaupalliselle puolelle on vielä vähän valinnan varaa, mutta perinteiset teolliset alat eivät ole kovinkaan suosittuja. Ei ole kivaa eikä tule julkisuutta.

Kuitenkin alkaa teknisiltä aloilta jäädä eläkkeelle sen verran jengiä, että eiköhän sitä duunia tule riittämään.

Huonot ajat kun ovat... Julkisrahoitteiset virat kun ovat vieläkin usein eläkevirkoja. Kuka sitä teollisuuteen yt:tä neuvottelemaan, kun voi vaikka haastaa tuhmia nettikirjoittajia käräjille tai puolustaa bazaramboja valtion piikkiin.

Tuo jossain aiemmin taas kerran kritisoitujulkisen sektorin paisuminen on kyllä jotain uskomatonta. Laiska virkamies ei saa jotain  tutkimusta tai aloitetta aikaseksi, niin se palkkaa sitä varten muutaman määräaikaisen. Kun nämä määräaikaiset ovat niin säälittäviä, ettei tohtisi kadulle heittää ja työpöydätkin niille on ostettu, niin jatketaan määräaikaista ja keksitään keksimällä näille töitä. Ennen kuin huomataankaan, nämä ovat vakivirkoja. Ennen kansanedustajatkin pärjäsivät yksin, tai palkkasivat avustajansa omistaan. Nykyään eduskuntataloa on laajennettu joka ilmansuuntaan ja vielä alaskin, että kaikki työntekijät mahtuvat sisään. EUvostoliitto paisutti julkista sektoria ihan järkyttävästi, kun tuli kaikenmaailman europarlamentaarikot, virkamiehet, direktiivivalmistelijat, kääntäjät you name it. Ja pitää muistaa, että nettomaksajana me myös maksamme välillisesti mm. Kreikkalaisten, Espanjalaisten ja Portugalilaisten parlamentaarikoiden ja kääntäjien palkkoja. Foorumin aihepiirin muistaen myös kotimaassamme parveilevat ulkomaalaiset kasvattavat julkisen sektorin kuluja melkoisesti.

Saattaisi olla oman ketjun paikka, mutta miten ns. hyvinvointivaltiossa hallitusti pienennetään julkista sektoria? Yhteiskuntatieteilijät tai valtiotieteilijät, onko historiassa hyviä esimerkkejä siitä miten julkista sektoria - nimenomaan virkamiespuolelta - olisi hallitusti pienennetty missään päin maailmaa? Lääkäreitä, poliiseja, upseereita ja opettajia meillä osataan jo irtisanoa, mutta miten todeta tarpeettomaksi vaikka jonkun (keksitähänomatoimiala)valtuutetun toimistossa kerran kuussa puhelimeen vastaava "projektipäällikkö"?

-i-