Suomen talous on pysähtyneisyyden tilassa ja siinäkin se pysyy vain sillä, että velkaa otetaan joka vuosi summa, joka vastaa noin viittä prosenttia talouden tuotannosta. Työttömyys on korkeahko, asuntopula kasvukeskuksissa on huutava ja julkiset palvelut aina vähän alakanttiin suhteessa tarpeeseen.
Tässä tilanteessa, kun Itä-Euroopan ääriainekset provosoivat Eurooppaa sodan partaalle, Suomi, EU:n Pohjoisin maa ottaa joka vuosi vastaan 20.000 etnisesti ei-suomalaista mamua, jotka suurelta osin ovat lämpimistä maista, joiden ilmasto ja kulttuuri on Suomesta niin kaukana kuin vain olla voi, jos ei eskimoita ja norjalaisia oteta huomioon.
Eli maahan virtaa valtava määrä ihmisiä, jotka voivat vain ottaa vastaan apua, koska heidän henkinen perintönsä ei riitä, jotta he voisivat toimia tuottavasti yhteiskunnassa, jonka vaatimuksia moni suomalainenkaan ei enää kykene täyttämään. Miksi nämä ihmiset tulevat niin kaukaiseen maahan ja miltä heistä tuntuu elää maassa, jolle he eivät ehkä koskaan voi maksaa takaisin mitään?
Itäkeskus on Helsingissä aika vahva kokemus paikkana. Siellä sijaitsee Pohjoismaiden suurin kauppakeskus, jota vastikään on remontoitu hienommaksi. Se on täynnä nuoria ja vanhoja maahanmuuttajia, joiden ainoa ajanviettokeino on päivästä toiseen kuluttaa sosiaalitukia tai palkkatuloja ostamalla halpaa krääsää ja näyttää halvalta vaatteissa, jotka on metsästetty halpavaateketjuista. Oli kyseessä mies, nainen, nuori tai vanha, kaikkien mieli ja habitus on sama. Heidän oma kulttuurinsa ei näy kunnolla juuri missään ja mieleen tulee kysymys, että mikä tarkoitus on sellaisen ihmisen elämällä, joka on riuhtaistu kulttuuristaan irti ja jonka ainoa tapa olla on materialistinen mielihyvänetsintä vieraan kansan keskuudessa.
Pakolaisten vastaanottaminen tietysti on suotavaa, mikäli mitään luontevampaa asuinympäristöä ei ole mahdollista löytää, eikä ketään pidä vainota sen takia, että hän on maassa ulkomaalaisena. Jokaisella ihmisellä on ihmisarvo huolimatta siitä, onko hän integroitunut, vai ei, ja Suomen perustuslaki velvoittaa valtion antamaan sosiaaliturvaa asukkailleen. Laki vaatii yhdenvertaista kohtelua kaikkia kansalaisia kohtaan ja lain mukaan yhteiskunnan tulee tukea kaikkien asukkaidensa itsenäistä asumista ja tulee turvata perheille lasten kannalta turvalliset kasvuolosuhteet. Laki kieltää kuntia poistamasta tarpeellisia palveluita taloudelliseen ahdinkoon vedoten. Kaikki Suomen sosiaaliturvan palvelut ja tuet ovat laissa kirjattuna ja mikään hallitus ei tuosta noin vain voi poistaa mitään tukia keltään. Perustuslakia tulisi muuttaa, jotta sosiaaliturvan voisi poistaa. Sitä tuskin haluavat edes Perussuomalaisten enemmistö. Lakiin kirjattu yhdenvertaisuuden periaate estää poistamasta sosiaaliturvaa miltään etniseltä ryhmältä ja Suomen tekemät kansainväliset sopimukset estävät sen myös. Kenelläkään ei ole mitään keinoja rajoittaa sosiaaliturvaa, mikä on tietenkin hyvä asia.
Ongelma on siinä, että länsimainen sosiaaliturva on kallis. Eikö ihmisiä tulisi auttaa heidän omissa maissaan tai niiden naapurimaissa, joissa pakolaisista edelleen on suurin osa? Vierastyövoimaa korkean elintason maista ei myöskään tarvitse ottaa, jos työvoimapulaa ei ole. Se, että kaikissa teollisuusmaissa ei ole yhtä hyvä elintaso kuin Suomessa ei ole suomalaisten moraalinen ongelma, eikä velvoita meitä mihinkään.
Suomi on puun ja kuoren välissä. Sosiaaliturvaa ei voi poistaa (perustuslain muuttaminen vaatii 2/3, tai 5/6 määräenemmistön eduskunnassa), eikä siihen onneksi ole edes riittävästi poliittista tahtoa, eikä maahanmuuton uudelleenarviointi ideologisella ja käytännöllisellä tasolla näytä olevan mahdollista. Tarkoitan siis, että jokin aivan vallankumouksellinen uusi politiikka, joka esimerkiksi kasvattaisi humanitaarista apua kehitysmaissa oleville pakolaisille ja rajoittaisi turvapaikkojen myöntämisen minimiin, ei ole kovin realistinen mahdollisuus, jos siihen ei mikään muu maa rupea vauraassa Pohjois-Euroopassa. Kuitenkin taloustilanne pakottaa hallituksen muutoksiin muutaman vuoden sisällä.
Olisi mielenkiintoista tietää paljonko maahanmuutto, kehitysapu jne ovat maksaneet tähän asti? Riittääkö velkaksi otettu summa?
Kehitysapua alettiin antaa joskus 60-luvulla ja oli silloin alkuvuosina alle 0,1% bruttokansantuotteesta. Nythän se on noin 0,5% vuodessa, kun muissa Pohjoismaissa se on 0,7-1%. Ihan mahdottoman paljon se ei maksa, jos se on 1/200 osa kansantuotteesta. Sillähän saavutettiin konkreettisia tuloksia kaivojen poraamisen ja koulujen rakentamisen myötä ja jossain Afrikassa pyörii vieläkin Suomesta 70-luvulla tuotuja paperi-, ja painokoneita.
Siis miljardi vuodessa ei ole paljon mitään? 60-luvulta lähtien voidaan laskea likemmäs 50miljardia joka on valtion vuosibudjetin verran. Ei selvästikään maksa paljon mitään. Miljoonan per muuttaja(jonka sanotaan suomalaisen syrjäytyneen maksavan)(alakanttiin laskien) 300 000 muuttajaa(joista laskee edelleen alakanttiin 200 000 elättiä tekee 200 000 miljoonaa. Voidaan myös kirjoittaa helpommin ymmärrettävään muotoon 200 miljardia.
Eipä siinä mitään, onhan meillä varaa. Kultamunat kypsyvät jne.
Muuttuu. Kyllä. Mihin suuntaan se muuttuu? On tulossa kenties kuuma romanialais kesä.
Omassa todellisuudessani paine helpottaisi. Koska kyse on tärähtäneistön rinnakkaistodellisuudesta se muuttuu pahempaan suuntaan. Resursseja tullaan suuntaamaan hyödyttömään ja haitalliseen yhä enempi ja enempi suhteessa kaikkeen muuhun hyödylliseen ja välttämättömään kuten esim. puolustusvoimat, sairaanhoito, vanhusten hoito, tiestön kunnossapito ja rangaistuslaitos.
Turvallisuus ja terveys saavat väistyä ah niin ihanan ja väistämättömän luonnonvoiman vapaan liikkuvuuden ja monokulttuurin tieltä.
Suomi antaa 7. eniten kehitysapua maailman maista: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_governments_by_development_aid
Länsimailla on ollut tapana olla tällä tavalla solidaarisia köyhiä maita kohtaan, eikä se länsimaista elintasoa ole tuhonnut. Kehitysmaiden auttaminen on tasapainottanut maailmanpoliittista tilannetta, kun kehitysmaiden elinoloja on parannettu. Onnistuessaan kehitysapu on myös rikkaiden maiden etu.
Sama summa rajavalvontaan niin kyllä tuo olisi enemmän vaikuttanut. Tai edes kymmenesosa siitä.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 20:44:17
Kehitysapua alettiin antaa joskus 60-luvulla ja oli silloin alkuvuosina alle 0,1% bruttokansantuotteesta. Nythän se on noin 0,5% vuodessa, kun muissa Pohjoismaissa se on 0,7-1%. Ihan mahdottoman paljon se ei maksa, jos se on 1/200 osa kansantuotteesta. Sillähän saavutettiin konkreettisia tuloksia kaivojen poraamisen ja koulujen rakentamisen myötä ja jossain Afrikassa pyörii vieläkin Suomesta 70-luvulla tuotuja paperi-, ja painokoneita.
Nää on niin söpöjä nää prosenttia bruttokansantuotteesta, tällähän on aina yritetty piilottaa se lopullinen rahamäärä joka kankkulankaivoon heitetään.
Jos stadinkundi haluaa maksaa kehitysapurahaa valitsemaansa kohteeseen hän maksakoon sen itse ilman että velvoittaa muita osallistumaan vastentahtoisesti siirtomaapolitiikan jatkeeseen.
Kehitysavun tavoitteeksi tulisi laittaa 0€.
Ei Suomessa turhuuteen paljon tuhlata.
Valtion vuoden 2014 budjetin muutamia menoeriä (miljardeja euroja, menevät osittain päällekkäin):
Sosiaali- ja terveysministeriö: 12,8
Kuntien tukeminen: 8,6
Opetus ja kulttuuriministeriö: 6,6
Eläkkeet: 4,6
Puolustusministeriö: 2,8
Liikenneverkko: 1,7
Oikeusministeriö: 0,9
Opintotuki: 0,9
Poliisitoimi: 0,7
Rajavartiolaitos: 0,2
Kotouttaminen: 0,1
Lähde: http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp;jsessionid=E0FBE6BA8CF79A74C7E4A5DE586A5573?year=2014&lang=fi&maindoc=/2014/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:127:
Ja luettelepa kaikki mitä noilla rahoilla saadaan? Sitten luettele mitä tuolla 50 miljardilla on saatu?
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:17:52
Ja luettelepa kaikki mitä noilla rahoilla saadaan? Sitten luettele mitä tuolla 50 miljardilla on saatu?
Tuosta valtion budjetista ne löytyy.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:20:08
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:17:52
Ja luettelepa kaikki mitä noilla rahoilla saadaan? Sitten luettele mitä tuolla 50 miljardilla on saatu?
Tuosta valtion budjetista ne löytyy.
Ei löydy erittelyineen. Luuletko ettei olisi jo aiemmin käyty tiukalla kammalla läpi mitkä voisi karsia jos olisivat julkista tietoa mitä turhakkeita sieltä löytyy.
Quote from: ihminen on 16.03.2014, 21:08:41
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 20:44:17
Kehitysapua alettiin antaa joskus 60-luvulla ja oli silloin alkuvuosina alle 0,1% bruttokansantuotteesta. Nythän se on noin 0,5% vuodessa, kun muissa Pohjoismaissa se on 0,7-1%. Ihan mahdottoman paljon se ei maksa, jos se on 1/200 osa kansantuotteesta. Sillähän saavutettiin konkreettisia tuloksia kaivojen poraamisen ja koulujen rakentamisen myötä ja jossain Afrikassa pyörii vieläkin Suomesta 70-luvulla tuotuja paperi-, ja painokoneita.
Nää on niin söpöjä nää prosenttia bruttokansantuotteesta, tällähän on aina yritetty piilottaa se lopullinen rahamäärä joka kankkulankaivoon heitetään.
Jos stadinkundi haluaa maksaa kehitysapurahaa valitsemaansa kohteeseen hän maksakoon sen itse ilman että velvoittaa muita osallistumaan vastentahtoisesti siirtomaapolitiikan jatkeeseen.
Kehitysavun tavoitteeksi tulisi laittaa 0€.
Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä? Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:23:48
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:20:08
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:17:52
Ja luettelepa kaikki mitä noilla rahoilla saadaan? Sitten luettele mitä tuolla 50 miljardilla on saatu?
Tuosta valtion budjetista ne löytyy.
Ei löydy erittelyineen. Luuletko ettei olisi jo aiemmin käyty tiukalla kammalla läpi mitkä voisi karsia jos olisivat julkista tietoa mitä turhakkeita sieltä löytyy.
Löytyy niin tarkasti eriteltynä kun tuollaiseen taulukkoon kannattaa laittaa. Jos asia vaivaa enemmän, niin voit pyytää vaikka ministeriöiltä tarkempia budjetteja, joista käy se vessapaperiin virastoissa käytetty rahamäärä ilmi. Sekin on tilastoitu.
Kerro toki mistä nuo saisi? Luulisin että pajan puolella olisi innokkaita perkaajia turhakkeiden puolesta. Vielä sellaiset josta näkyisi mitkä ovat ko henkilön virkavastuut.
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:28:43
Kerro toki mistä nuo saisi? Luulisin että pajan puolella olisi innokkaita perkaajia turhakkeiden puolesta. Vielä sellaiset josta näkyisi mitkä ovat ko henkilön virkavastuut.
Mitä kompetenssia pajan puolella löytyy arvioida ministeriöiden budjetteja? Löytyykö sopivaa koulutusta? Talouden, hallinnon, lakien, sosiaalialan, militarian, infrastruktuurin ja koulutuksen korkeasti koulutettuja tuntijoita? Vai jotain huoltoasemien kahviporukoiden setiä?
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:32:51
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:28:43
Kerro toki mistä nuo saisi? Luulisin että pajan puolella olisi innokkaita perkaajia turhakkeiden puolesta. Vielä sellaiset josta näkyisi mitkä ovat ko henkilön virkavastuut.
Mitä kompetenssia pajan puolella löytyy arvioida ministeriöiden budjetteja? Löytyykö sopivaa koulutusta? Talouden, hallinnon, lakien, sosiaalialan, militarian, infrastruktuurin ja koulutuksen korkeasti koulutettuja tuntijoita? Vai jotain huoltoasemien kahviporukoiden setiä?
Hommassa on melko tarkkaan joka alan osaajia. Ja aika monesta osaa sanoa ihan peruskoululla että tämä monikulttuurisuusasiantuntija tai vähemmistövaltuutettu on täysi turhake.
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:35:25
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:32:51
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:28:43
Kerro toki mistä nuo saisi? Luulisin että pajan puolella olisi innokkaita perkaajia turhakkeiden puolesta. Vielä sellaiset josta näkyisi mitkä ovat ko henkilön virkavastuut.
Mitä kompetenssia pajan puolella löytyy arvioida ministeriöiden budjetteja? Löytyykö sopivaa koulutusta? Talouden, hallinnon, lakien, sosiaalialan, militarian, infrastruktuurin ja koulutuksen korkeasti koulutettuja tuntijoita? Vai jotain huoltoasemien kahviporukoiden setiä?
Hommassa on melko tarkkaan joka alan osaajia. Ja aika monesta osaa sanoa ihan peruskoululla että tämä monikulttuurisuusasiantuntija tai vähemmistövaltuutettu on täysi turhake.
Varmasti löytyy monen alan osaajia, mutta jos ihminen on vaikka lääkäri, opettaja, automekaanikko, putkimies, merkonomi, lastentarhanopettaja tai kahvilanpitäjä, se ei tarkoita että hänellä olisi jokin pätevyys arvioida valtion budjettia. Hän on oman alansa osaaja.
Mikä muuten on monikulttuurisuusasiantuntija?
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:40:48
Mikä muuten on monikulttuurisuusasiantuntija?
Abu-hanna.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:39:32
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:35:25
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:32:51
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:28:43
Kerro toki mistä nuo saisi? Luulisin että pajan puolella olisi innokkaita perkaajia turhakkeiden puolesta. Vielä sellaiset josta näkyisi mitkä ovat ko henkilön virkavastuut.
Mitä kompetenssia pajan puolella löytyy arvioida ministeriöiden budjetteja? Löytyykö sopivaa koulutusta? Talouden, hallinnon, lakien, sosiaalialan, militarian, infrastruktuurin ja koulutuksen korkeasti koulutettuja tuntijoita? Vai jotain huoltoasemien kahviporukoiden setiä?
Hommassa on melko tarkkaan joka alan osaajia. Ja aika monesta osaa sanoa ihan peruskoululla että tämä monikulttuurisuusasiantuntija tai vähemmistövaltuutettu on täysi turhake.
Varmasti löytyy monen alan osaajia, mutta jos ihminen on vaikka lääkäri, opettaja, automekaanikko, putkimies, merkonomi, lastentarhanopettaja tai kahvilanpitäjä, se ei tarkoita että hänellä olisi jokin pätevyys arvioida valtion budjettia. Hän on oman alansa osaaja.
Mitähän erikoista kuvittelet olevan tuossa jota ei osaisi kuka hyvänsä korkeakoulutettu? Varsinkaan mikäli saatavilla on tieto ko henkilön työtehtävistä, lakisääteisistä vastuista, jne. Mutta kuten sanottu, tällaista julkista tietoa ei ole saatavilla.
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:42:01
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:40:48
Mikä muuten on monikulttuurisuusasiantuntija?
Abu-hanna.
Ei ole olemassa sellaista virkaa kuin monikulttuurisuusasiantuntija. Abu-Hanna halusi kutsua itseään sellaiseksi.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:48:23
Ei ole olemassa sellaista virkaa kuin monikulttuurisuusasiantuntija. Abu-Hanna halusi kutsua itseään sellaiseksi.
UA-H:n eurovaalimainoksessa sellainen titteli kuitenkin oli.
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 20:38:23
Olisi mielenkiintoista tietää paljonko maahanmuutto, kehitysapu jne ovat maksaneet tähän asti? Riittääkö velkaksi otettu summa?
Kehitysavusta sen verran 1961 - 2012. Nopeasti ynnäillen 20.1miljardia $
http://kuopassa.net/suomen-antama-kehitysapu (http://kuopassa.net/suomen-antama-kehitysapu)
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:46:48
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:39:32
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:35:25
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:32:51
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:28:43
Kerro toki mistä nuo saisi? Luulisin että pajan puolella olisi innokkaita perkaajia turhakkeiden puolesta. Vielä sellaiset josta näkyisi mitkä ovat ko henkilön virkavastuut.
Mitä kompetenssia pajan puolella löytyy arvioida ministeriöiden budjetteja? Löytyykö sopivaa koulutusta? Talouden, hallinnon, lakien, sosiaalialan, militarian, infrastruktuurin ja koulutuksen korkeasti koulutettuja tuntijoita? Vai jotain huoltoasemien kahviporukoiden setiä?
Hommassa on melko tarkkaan joka alan osaajia. Ja aika monesta osaa sanoa ihan peruskoululla että tämä monikulttuurisuusasiantuntija tai vähemmistövaltuutettu on täysi turhake.
Varmasti löytyy monen alan osaajia, mutta jos ihminen on vaikka lääkäri, opettaja, automekaanikko, putkimies, merkonomi, lastentarhanopettaja tai kahvilanpitäjä, se ei tarkoita että hänellä olisi jokin pätevyys arvioida valtion budjettia. Hän on oman alansa osaaja.
Mitähän erikoista kuvittelet olevan tuossa jota ei osaisi kuka hyvänsä korkeakoulutettu? Varsinkaan mikäli saatavilla on tieto ko henkilön työtehtävistä, lakisääteisistä vastuista, jne. Mutta kuten sanottu, tällaista julkista tietoa ei ole saatavilla.
Valtion budjetin laatimisessa tarvitaan tarkkaa hallinnon ja palvelujärjestelmien ymmärtämistä, joka tulee vuosien kokemuksesta, tiedosta ja tarkoista laskelmista ja johtavien virkamieskollegojen kuulemisesta.
Byrokratiakin taitaa olla eräänlainen uskonto.
Quote from: Miniluv on 16.03.2014, 21:51:20
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:48:23
Ei ole olemassa sellaista virkaa kuin monikulttuurisuusasiantuntija. Abu-Hanna halusi kutsua itseään sellaiseksi.
UA-H:n eurovaalimainoksessa sellainen titteli kuitenkin oli.
Oli, mutta se ei kelvannut vaalilautakunnalle, koska sellaista ei ole olemassa.
Mikä on niin pelottavaa siinä että tällainen tieto annettaisiin yleisölle? Se että turhakkeet nousisivat esiin jotta ne voitaisiin karsia? Vai kuvitteletko että siinä voitaisiin hävitä jotain muutakin?
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:53:21
Byrokratiakin taitaa olla eräänlainen uskonto.
Ei järjestäytyneitä yhteiskuntia johdeta mutu-tuntumalla. Lait säätelevät kaikkea valtion toimintaa. Jos niitä ei noudateta, virheitä tehneitä rankaistaan.
Voit aloittaa asiaan tutustumisen tästä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434
Jeps, me olemme ihan turhaan täällä huolissamme missään. Kyllä byrokraatit huolehtivat kaiken. Keskitytään nostamaan sossurahaa ja kittaamaan kolmosta:)
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:55:19
Mikä on niin pelottavaa siinä että tällainen tieto annettaisiin yleisölle? Se että turhakkeet nousisivat esiin jotta ne voitaisiin karsia? Vai kuvitteletko että siinä voitaisiin hävitä jotain muutakin?
Viralliset asiakirjat ovat julkisia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisuuslaki
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 22:03:29
Jeps, me olemme ihan turhaan täällä huolissamme missään. Kyllä byrokraatit huolehtivat kaiken. Keskitytään nostamaan sossurahaa ja kittaamaan kolmosta:)
Kannattaako olla huolissaan asioista, joista ei ymmärrä mitään? Ja kannattaako olla niistä huolissaan siksi, että tietämättömyyden vuoksi kokee ne turhiksi?
Kohdat 11–13 käsittelevät kansantaloudellisesti merkittäviä asiakirjoja
Kohdat 15–22 suojaavat viranomaisen toimintaedellytyksiä, yksityisten liikesalaisuuksia ja viranomaisen etua yksityisoikeudellisissa prosesseissa
Kohdat 23–32 suojaavat yksityisyyttä
Viranomaisen loisen etu on ettei hänen loiseuttaan nosteta tapetille. Eli epäilen ettei tällaisia tietoja ole edelleenkään saatavilla. Todista toisin ja julkaise tiedot hommalla.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:08:43
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 22:03:29
Jeps, me olemme ihan turhaan täällä huolissamme missään. Kyllä byrokraatit huolehtivat kaiken. Keskitytään nostamaan sossurahaa ja kittaamaan kolmosta:)
Kannattaako olla huolissaan asioista, joista ei ymmärrä mitään? Ja kannattaako olla niistä huolissaan siksi, että tietämättömyyden vuoksi kokee ne turhiksi?
Millähän perusteella kuvittelet että hommalaiset eivät ymmärtäisi? Kerro mitä hyötyä somalin kielen tulkeista tai monikulttuurikordinaattoreista suomen kansalaisille? Vai kuvitteletko että jokainen valtion ja kunnan työpaikka on suomalaisten kannalta korvaamaton?
Ei suomalaisten ongelma ole kehitysapu vaan asennevamma. Joku viisas sanoi että kyky ottaa vastaan paskaa on suomalaisilla loputon ja rajaton
Quote from: veikko1980 on 16.03.2014, 22:13:07
Ei suomalaisten ongelma ole kehitysapu vaan asennevamma. Joku viisas sanoi että kyky ottaa vastaan paskaa on suomalaisilla loputon ja rajaton
Ei ole. Paskaämpäri on vain turhan iso. Mutta jossain vaiheessa se tulvii yli.
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 22:09:36
Kohdat 11–13 käsittelevät kansantaloudellisesti merkittäviä asiakirjoja
Kohdat 15–22 suojaavat viranomaisen toimintaedellytyksiä, yksityisten liikesalaisuuksia ja viranomaisen etua yksityisoikeudellisissa prosesseissa
Kohdat 23–32 suojaavat yksityisyyttä
Viranomaisen loisen etu on ettei hänen loiseuttaan nosteta tapetille. Eli epäilen ettei tällaisia tietoja ole edelleenkään saatavilla. Todista toisin ja julkaise tiedot hommalla.
Susta tuntuu että viranomainen on loinen, koska olisit itse kaikissa viroissa parempi?
En tiedä mitä asiakirjoja haluat. Sun pitää itse tiedustella niitä ministeriöistä. Tuskin niissä mitään salattavaa on, jos kyse ei ole valtiosalaisuuksista tai Kreikan tukipaketista. Voit toisaalta tiedustella Valtiontalouden tarkastusvirastosta, että mitä vilunkipeliä siellä valtionhallinnossa pelataan: https://www.vtv.fi/
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 22:13:51
Quote from: veikko1980 on 16.03.2014, 22:13:07
Ei suomalaisten ongelma ole kehitysapu vaan asennevamma. Joku viisas sanoi että kyky ottaa vastaan paskaa on suomalaisilla loputon ja rajaton
Ei ole. Paskaämpäri on vain turhan iso. Mutta jossain vaiheessa se tulvii yli.
Eläkkeelle on reilut 30 vuotta, sen ajan ämpäri kestää ennen kuin tulvii...
Quote from: veikko1980 on 16.03.2014, 22:13:07
Ei suomalaisten ongelma ole kehitysapu vaan asennevamma. Joku viisas sanoi että kyky ottaa vastaan paskaa on suomalaisilla loputon ja rajaton
Millä tavalla tavallisen suomalaisen elämä liittyy kehitysapuun?
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:12:57
Ei Suomessa turhuuteen paljon tuhlata.
Valtion vuoden 2014 budjetin muutamia menoeriä (miljardeja euroja, menevät osittain päällekkäin):
Sosiaali- ja terveysministeriö: 12,8
Kuntien tukeminen: 8,6
Opetus ja kulttuuriministeriö: 6,6
Eläkkeet: 4,6
Puolustusministeriö: 2,8
Liikenneverkko: 1,7
Oikeusministeriö: 0,9
Opintotuki: 0,9
Poliisitoimi: 0,7
Rajavartiolaitos: 0,2
Kotouttaminen: 0,1
Lähde: http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp;jsessionid=E0FBE6BA8CF79A74C7E4A5DE586A5573?year=2014&lang=fi&maindoc=/2014/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:127:
Ja kehitysapu 2,5 prosenttia budjetista koska sieltä se maksetaan eikä mistään BKT:stä.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:18:25
Quote from: veikko1980 on 16.03.2014, 22:13:07
Ei suomalaisten ongelma ole kehitysapu vaan asennevamma. Joku viisas sanoi että kyky ottaa vastaan paskaa on suomalaisilla loputon ja rajaton
Millä tavalla tavallisen suomalaisen elämä liittyy kehitysapuun?
Sillai kevyesti verraten, jos kehitysapu poistetaan se on tuleverokertymästä karkeasti 20%, tai autoteiltä veroista Karkeasti 15%.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:08:43
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 22:03:29
Jeps, me olemme ihan turhaan täällä huolissamme missään. Kyllä byrokraatit huolehtivat kaiken. Keskitytään nostamaan sossurahaa ja kittaamaan kolmosta:)
Kannattaako olla huolissaan asioista, joista ei ymmärrä mitään? Ja kannattaako olla niistä huolissaan siksi, että tietämättömyyden vuoksi kokee ne turhiksi?
Huolissaan kannattaa olla ja hankkia tarvittava tieto asian ymmärtämiseen, jonka jälkeen voi oikeasti erottaa turhat asiat.
Asiasta ei tarvitse edes olla huolissaan yksin, kun epäilys herää se on varmasti herännyt muillakin.
Demokratiassa kaikki asiat ovat muutettavissa jos muutosta haluaa tarpeeksi moni, myös ne asiat joista on olemassa kansainvälisiä sopimuksia.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Quote from: ihminen on 16.03.2014, 21:08:41
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 20:44:17
Kehitysapua alettiin antaa joskus 60-luvulla ja oli silloin alkuvuosina alle 0,1% bruttokansantuotteesta. Nythän se on noin 0,5% vuodessa, kun muissa Pohjoismaissa se on 0,7-1%. Ihan mahdottoman paljon se ei maksa, jos se on 1/200 osa kansantuotteesta. Sillähän saavutettiin konkreettisia tuloksia kaivojen poraamisen ja koulujen rakentamisen myötä ja jossain Afrikassa pyörii vieläkin Suomesta 70-luvulla tuotuja paperi-, ja painokoneita.
Nää on niin söpöjä nää prosenttia bruttokansantuotteesta, tällähän on aina yritetty piilottaa se lopullinen rahamäärä joka kankkulankaivoon heitetään.
Jos stadinkundi haluaa maksaa kehitysapurahaa valitsemaansa kohteeseen hän maksakoon sen itse ilman että velvoittaa muita osallistumaan vastentahtoisesti siirtomaapolitiikan jatkeeseen.
Kehitysavun tavoitteeksi tulisi laittaa 0€.
Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä?
No, miksi aloitit tämän ketjun sitten jos se ei sinua liikuta?
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.
Klisheiden klishee, valkoisen miehen taakka. Paitsi että tuolla ei ole hevonkukun merkitystä meille suomalaisille, niin kyllä se useimpien kehitysmaiden osalta on nykyään ihan heidän omaa suoritustaan että ovat sillä tasolla kuin ovat. Apua ja mahdollisuuksia ovat kyllä saaneet, mutta heillä kun ei ole itsellä kiinnostusta laittaa tikkua ristiin oman yhteisönsä puolesta niin ei mikään määrä apua toimi. Tuntuu kehitysmaita kiinnostaa lähinnä paneminen, sotiminen ja muu perseily.
Me emme ole heille mitään velkaa, itse mekin olemme itsemme nostaneet kehitysmaasta suht rikkaaksi ja hyvintoimivaksi yhteiskunnaksi.
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 22:12:44
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:08:43
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 22:03:29
Jeps, me olemme ihan turhaan täällä huolissamme missään. Kyllä byrokraatit huolehtivat kaiken. Keskitytään nostamaan sossurahaa ja kittaamaan kolmosta:)
Kannattaako olla huolissaan asioista, joista ei ymmärrä mitään? Ja kannattaako olla niistä huolissaan siksi, että tietämättömyyden vuoksi kokee ne turhiksi?
Millähän perusteella kuvittelet että hommalaiset eivät ymmärtäisi? Kerro mitä hyötyä somalin kielen tulkeista tai monikulttuurikordinaattoreista suomen kansalaisille? Vai kuvitteletko että jokainen valtion ja kunnan työpaikka on suomalaisten kannalta korvaamaton?
Somalin kielen tulkkeja tarvitaan, koska lakiin on kirjattuna, että jokaisella on oikeus saada tulla ymmärretyksi asioidessaan viranomaisen kanssa, eli oikeus saada palveluita äidinkielellä, tai muulla kielellä jota osaa. Ihmisen täytyy ymmärtää mitä hänen asioidensa kanssa tehdään. Kyse on yhdenvertaisuusperiaatteesta: http://www.nettilaki.com/a/yhdenvertaisuusperiaate-hyv%C3%A4n-hallinnon-periaatteena
Tietääkseni valtiolla ei ole virkaa nimeltä "monikulttuurisuuskoordinaattori". Yksityisillä järjestöillä on ja he saavat nimittää työntekijöitään aivan miten haluavat.
Quote from: jumppajoonas on 16.03.2014, 22:21:49
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:12:57
Ei Suomessa turhuuteen paljon tuhlata.
Valtion vuoden 2014 budjetin muutamia menoeriä (miljardeja euroja, menevät osittain päällekkäin):
Sosiaali- ja terveysministeriö: 12,8
Kuntien tukeminen: 8,6
Opetus ja kulttuuriministeriö: 6,6
Eläkkeet: 4,6
Puolustusministeriö: 2,8
Liikenneverkko: 1,7
Oikeusministeriö: 0,9
Opintotuki: 0,9
Poliisitoimi: 0,7
Rajavartiolaitos: 0,2
Kotouttaminen: 0,1
Lähde: http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp;jsessionid=E0FBE6BA8CF79A74C7E4A5DE586A5573?year=2014&lang=fi&maindoc=/2014/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:127:
Ja kehitysapu 2,5 prosenttia budjetista koska sieltä se maksetaan eikä mistään BKT:stä.
Kehitysavun määrä suhteutetaan BKT:hen, koska eri maissa budjetit ovat eri suuruisia suhteessa BKT:hen.
Quote from: mannym on 16.03.2014, 22:22:25
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:18:25
Quote from: veikko1980 on 16.03.2014, 22:13:07
Ei suomalaisten ongelma ole kehitysapu vaan asennevamma. Joku viisas sanoi että kyky ottaa vastaan paskaa on suomalaisilla loputon ja rajaton
Millä tavalla tavallisen suomalaisen elämä liittyy kehitysapuun?
Sillai kevyesti verraten, jos kehitysapu poistetaan se on tuleverokertymästä karkeasti 20%, tai autoteiltä veroista Karkeasti 15%.
Vertaat nyt kevyesti päin mäntyä asioita.
Quote from: ihminen on 16.03.2014, 22:24:48
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:08:43
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 22:03:29
Jeps, me olemme ihan turhaan täällä huolissamme missään. Kyllä byrokraatit huolehtivat kaiken. Keskitytään nostamaan sossurahaa ja kittaamaan kolmosta:)
Kannattaako olla huolissaan asioista, joista ei ymmärrä mitään? Ja kannattaako olla niistä huolissaan siksi, että tietämättömyyden vuoksi kokee ne turhiksi?
Huolissaan kannattaa olla ja hankkia tarvittava tieto asian ymmärtämiseen, jonka jälkeen voi oikeasti erottaa turhat asiat.
Asiasta ei tarvitse edes olla huolissaan yksin, kun epäilys herää se on varmasti herännyt muillakin.
Demokratiassa kaikki asiat ovat muutettavissa jos muutosta haluaa tarpeeksi moni, myös ne asiat joista on olemassa kansainvälisiä sopimuksia.
Joku tavallinen kaduntallaaja vähän googlettaa juttuja, ja tietää paremmin asiat kun niitä valmisteleva virkamies? Toki demokratiassa kansalaiset saavat vaikuttaa asioihin, mutta ensisijaisesti äänestämällä ja toimimalla järjestöissä, jotka tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa, eli lobbaavat asioita. Mitään ne eivät kuitenkaan sanele päättäjille ja virkamiehille.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä? Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.
Miten tämän velan suuruus täsmälleen ottaen määritellään? Vai onko kyseessä "eräänlainen" velka: maksa niin paljon kuin pystyt, kyllä me kaikelle rahalle jotain käyttöä keksitään?
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:18:25
Quote from: veikko1980 on 16.03.2014, 22:13:07
Ei suomalaisten ongelma ole kehitysapu vaan asennevamma. Joku viisas sanoi että kyky ottaa vastaan paskaa on suomalaisilla loputon ja rajaton
Millä tavalla tavallisen suomalaisen elämä liittyy kehitysapuun?
suomalainen maksaa veroa josta allokoidaan osa kehitysapuun.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:39:54
Quote from: ihminen on 16.03.2014, 22:24:48
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:08:43
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 22:03:29
Jeps, me olemme ihan turhaan täällä huolissamme missään. Kyllä byrokraatit huolehtivat kaiken. Keskitytään nostamaan sossurahaa ja kittaamaan kolmosta:)
Kannattaako olla huolissaan asioista, joista ei ymmärrä mitään? Ja kannattaako olla niistä huolissaan siksi, että tietämättömyyden vuoksi kokee ne turhiksi?
Huolissaan kannattaa olla ja hankkia tarvittava tieto asian ymmärtämiseen, jonka jälkeen voi oikeasti erottaa turhat asiat.
Asiasta ei tarvitse edes olla huolissaan yksin, kun epäilys herää se on varmasti herännyt muillakin.
Demokratiassa kaikki asiat ovat muutettavissa jos muutosta haluaa tarpeeksi moni, myös ne asiat joista on olemassa kansainvälisiä sopimuksia.
Joku tavallinen kaduntallaaja vähän googlettaa juttuja, ja tietää paremmin asiat kun niitä valmisteleva virkamies? Toki demokratiassa kansalaiset saavat vaikuttaa asioihin, mutta ensisijaisesti äänestämällä ja toimimalla järjestöissä, jotka tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa, eli lobbaavat asioita. Mitään ne eivät kuitenkaan sanele päättäjille ja virkamiehille.
Mitä kohtaa tarvittavasta tiedosta et ymmärtänyt?
Quote from: kekkeruusi on 16.03.2014, 22:24:48
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Quote from: ihminen on 16.03.2014, 21:08:41
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 20:44:17
Kehitysapua alettiin antaa joskus 60-luvulla ja oli silloin alkuvuosina alle 0,1% bruttokansantuotteesta. Nythän se on noin 0,5% vuodessa, kun muissa Pohjoismaissa se on 0,7-1%. Ihan mahdottoman paljon se ei maksa, jos se on 1/200 osa kansantuotteesta. Sillähän saavutettiin konkreettisia tuloksia kaivojen poraamisen ja koulujen rakentamisen myötä ja jossain Afrikassa pyörii vieläkin Suomesta 70-luvulla tuotuja paperi-, ja painokoneita.
Nää on niin söpöjä nää prosenttia bruttokansantuotteesta, tällähän on aina yritetty piilottaa se lopullinen rahamäärä joka kankkulankaivoon heitetään.
Jos stadinkundi haluaa maksaa kehitysapurahaa valitsemaansa kohteeseen hän maksakoon sen itse ilman että velvoittaa muita osallistumaan vastentahtoisesti siirtomaapolitiikan jatkeeseen.
Kehitysavun tavoitteeksi tulisi laittaa 0€.
Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä?
No, miksi aloitit tämän ketjun sitten jos se ei sinua liikuta?
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.
Klisheiden klishee, valkoisen miehen taakka. Paitsi että tuolla ei ole hevonkukun merkitystä meille suomalaisille, niin kyllä se useimpien kehitysmaiden osalta on nykyään ihan heidän omaa suoritustaan että ovat sillä tasolla kuin ovat. Apua ja mahdollisuuksia ovat kyllä saaneet, mutta heillä kun ei ole itsellä kiinnostusta laittaa tikkua ristiin oman yhteisönsä puolesta niin ei mikään määrä apua toimi. Tuntuu kehitysmaita kiinnostaa lähinnä paneminen, sotiminen ja muu perseily.
Me emme ole heille mitään velkaa, itse mekin olemme itsemme nostaneet kehitysmaasta suht rikkaaksi ja hyvintoimivaksi yhteiskunnaksi.
Aloitus ei ollut kehitysavusta. Toin esiin sen vanhan ajatuksen siitä, että humanitaarista apua pakolaisille tulisi suunnata enemmän kehitysmaihin, joissa suurin osa pakolaisista on. Humanitaarinen apu on eri asia kuin kehitysapu.
Kehitysmaita on monenlaisia. Suomi, Ruotsi ja Norja olivat kehitysmaita 1800-luvulla.
Quote from: Miniluv on 16.03.2014, 22:40:27
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä? Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.
Miten tämän velan suuruus täsmälleen ottaen määritellään? Vai onko kyseessä "eräänlainen" velka: maksa niin paljon kuin pystyt, kyllä me kaikelle rahalle jotain käyttöä keksitään?
Ajatus on, että ihmisiä köyhissä oloissa pitää vähän jeesata, jotta maailma olisi vähemmän kurja paikka. Ajatellaan että ihminen kykenee kehitykseen, kun hän saa siihen tarvittavia resursseja, kuten ruokaa ja koulutusta.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:46:08
Quote from: Miniluv on 16.03.2014, 22:40:27
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä? Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.
Miten tämän velan suuruus täsmälleen ottaen määritellään? Vai onko kyseessä "eräänlainen" velka: maksa niin paljon kuin pystyt, kyllä me kaikelle rahalle jotain käyttöä keksitään?
Ajatus on, että ihmisiä köyhissä oloissa pitää vähän jeesata, jotta maailma olisi vähemmän kurja paikka.
Niin kuin jo toin esiin, enimmäkseen nuo ihmiset ovat itse vastuussa omasta kurjuudestaan.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:46:08
Ajatellaan että ihminen kykenee kehitykseen, kun hän saa siihen tarvittavia resursseja, kuten ruokaa ja koulutusta.
Tulokset eivät kylläkään tue tuollaista ajattelua.
Kehitysmaita on monenlaisia. Suomi, Ruotsi ja Norja olivat kehitysmaita 1800-luvulla.
Kuten myös somalia, angola, ruanda tai mosambik. Mikä on muuttunut? 50v avustusmiljardeja vrt. suomen jälleenrakennus lapin sodan jälkeen ja evakkojen asutus+sotakorvaukset. Liekkö jotain tekemistä asian kanssa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikkalainen_sosialismi
Ainakin nuo maat ovat maailman persläpilistauksien kärkikymmenikköä.
Quote from: kekkeruusi on 16.03.2014, 22:48:29
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:46:08
Quote from: Miniluv on 16.03.2014, 22:40:27
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä? Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.
Miten tämän velan suuruus täsmälleen ottaen määritellään? Vai onko kyseessä "eräänlainen" velka: maksa niin paljon kuin pystyt, kyllä me kaikelle rahalle jotain käyttöä keksitään?
Ajatus on, että ihmisiä köyhissä oloissa pitää vähän jeesata, jotta maailma olisi vähemmän kurja paikka.
Niin kuin jo toin esiin, enimmäkseen nuo ihmiset ovat itse vastuussa omasta kurjuudestaan.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:46:08
Ajatellaan että ihminen kykenee kehitykseen, kun hän saa siihen tarvittavia resursseja, kuten ruokaa ja koulutusta.
Tulokset eivät kylläkään tue tuollaista ajattelua.
Olivatko suomalaisetkin itse vastuussa esimerkiksi Talvisodasta? Olisiko pitänyt palauttaa se apu, jota ruotsalaiset sen aikana antoivat tuntiessaan solidaarisuutta suomalaisia kohtaan?
Jos mikään ei tue sitä ajatusta, niin miten ihmeessä Suomesta on tullut rikas? Suomihan oli rutiköyhä menneinä vuosisatoina. Ei täällä ole luotu länsimaista sivistystä ja tiedettä, teknologiaa yms. Kyllä ne on tänne tuotu.
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 22:54:00
Kehitysmaita on monenlaisia. Suomi, Ruotsi ja Norja olivat kehitysmaita 1800-luvulla.
Kuten myös somalia, angola, ruanda tai mosambik. Mikä on muuttunut? 50v avustusmiljardeja vrt. suomen jälleenrakennus lapin sodan jälkeen ja evakkojen asutus+sotakorvaukset. Liekkö jotain tekemistä asian kanssa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikkalainen_sosialismi
Ainakin nuo maat ovat maailman persläpilistauksien kärkikymmenikköä.
Elinolot kehitysmaissa ovat parantuneet jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Niillä on kännykät ja tietokoneet ties missä Kenian slummeissa.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:56:26
Quote from: kekkeruusi on 16.03.2014, 22:48:29
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:46:08
Quote from: Miniluv on 16.03.2014, 22:40:27
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä? Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.
Miten tämän velan suuruus täsmälleen ottaen määritellään? Vai onko kyseessä "eräänlainen" velka: maksa niin paljon kuin pystyt, kyllä me kaikelle rahalle jotain käyttöä keksitään?
Ajatus on, että ihmisiä köyhissä oloissa pitää vähän jeesata, jotta maailma olisi vähemmän kurja paikka.
Niin kuin jo toin esiin, enimmäkseen nuo ihmiset ovat itse vastuussa omasta kurjuudestaan.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:46:08
Ajatellaan että ihminen kykenee kehitykseen, kun hän saa siihen tarvittavia resursseja, kuten ruokaa ja koulutusta.
Tulokset eivät kylläkään tue tuollaista ajattelua.
Olivatko suomalaisetkin itse vastuussa esimerkiksi Talvisodasta?
Onko neukut hyökänneet Afrikkaankin?
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:56:26
Olisiko pitänyt palauttaa se apu, jota ruotsalaiset sen aikana antoivat tuntiessaan solidaarisuutta suomalaisia kohtaan?
Ei, koska me teimme itse työtä nostaakseemme itsemme. Ei siinä roikuttu vuosikymmeniä apua kerjäten ja itse lähinnä perseillen. Toisin kuin esim. Afrikan kehitysmaissa.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:56:26
Jos mikään ei tue sitä ajatusta, niin miten ihmeessä Suomesta on tullut rikas? Suomihan oli rutiköyhä menneinä vuosisatoina. Ei täällä ole luotu länsimaista sivistystä ja tiedettä, teknologiaa yms. Kyllä ne on tänne tuotu.
Ei niitä mistään ole tuotu, ne on itse hankittu. Siinä on helvetin iso ero.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:58:42
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 22:54:00
Kehitysmaita on monenlaisia. Suomi, Ruotsi ja Norja olivat kehitysmaita 1800-luvulla.
Kuten myös somalia, angola, ruanda tai mosambik. Mikä on muuttunut? 50v avustusmiljardeja vrt. suomen jälleenrakennus lapin sodan jälkeen ja evakkojen asutus+sotakorvaukset. Liekkö jotain tekemistä asian kanssa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikkalainen_sosialismi
Ainakin nuo maat ovat maailman persläpilistauksien kärkikymmenikköä.
Elinolot kehitysmaissa ovat parantuneet jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Niillä on kännykät ja tietokoneet ties missä Kenian slummeissa.
Ehkä sinun pitäisi ymmärtää, että se kännykkä ei ole mikään mittari kehitykselle. Se on lähinnä nykypäivän vastine vaikkapa radiolle, kyllä sitäkin kaiken maailman slummeista löytyy.
Se olennainen asia on se, että siellä on vielä slummeja.
Lisäksi siinä viidessäkymmenessä vuodessa afrikan väkiluku on nelinkertaistunut vajaasta neljännesmiljardista yli miljardiin ja ennuste on eksponentiaalisesti kasvava. Vrt euroopan 0,55 mjd->0,74mjd samalla aikavälillä.
Quote from: kekkeruusi on 16.03.2014, 23:05:18
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:56:26
Quote from: kekkeruusi on 16.03.2014, 22:48:29
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:46:08
Quote from: Miniluv on 16.03.2014, 22:40:27
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä? Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.
Miten tämän velan suuruus täsmälleen ottaen määritellään? Vai onko kyseessä "eräänlainen" velka: maksa niin paljon kuin pystyt, kyllä me kaikelle rahalle jotain käyttöä keksitään?
Ajatus on, että ihmisiä köyhissä oloissa pitää vähän jeesata, jotta maailma olisi vähemmän kurja paikka.
Niin kuin jo toin esiin, enimmäkseen nuo ihmiset ovat itse vastuussa omasta kurjuudestaan.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:46:08
Ajatellaan että ihminen kykenee kehitykseen, kun hän saa siihen tarvittavia resursseja, kuten ruokaa ja koulutusta.
Tulokset eivät kylläkään tue tuollaista ajattelua.
Olivatko suomalaisetkin itse vastuussa esimerkiksi Talvisodasta?
Onko neukut hyökänneet Afrikkaankin?
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:56:26
Olisiko pitänyt palauttaa se apu, jota ruotsalaiset sen aikana antoivat tuntiessaan solidaarisuutta suomalaisia kohtaan?
Ei, koska me teimme itse työtä nostaakseemme itsemme. Ei siinä roikuttu vuosikymmeniä apua kerjäten ja itse lähinnä perseillen. Toisin kuin esim. Afrikan kehitysmaissa.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:56:26
Jos mikään ei tue sitä ajatusta, niin miten ihmeessä Suomesta on tullut rikas? Suomihan oli rutiköyhä menneinä vuosisatoina. Ei täällä ole luotu länsimaista sivistystä ja tiedettä, teknologiaa yms. Kyllä ne on tänne tuotu.
Ei niitä mistään ole tuotu, ne on itse hankittu. Siinä on helvetin iso ero.
Antiikin Rooman rajoilta on lyhyempi ja helpommin kuljettava matka Suomeen, kuin Mosambikiin.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:43:22
Toin esiin sen vanhan ajatuksen siitä, että humanitaarista apua pakolaisille tulisi suunnata enemmän kehitysmaihin, joissa suurin osa pakolaisista on. Humanitaarinen apu on eri asia kuin kehitysapu.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 19:44:34Tarkoitan siis, että jokin aivan vallankumouksellinen uusi politiikka, joka esimerkiksi kasvattaisi humanitaarista apua kehitysmaissa oleville pakolaisille ja rajoittaisi turvapaikkojen myöntämisen minimiin, ei ole kovin realistinen mahdollisuus, jos siihen ei mikään muu maa rupea vauraassa Pohjois-Euroopassa.
Pakolaispolitiikka ja kehitysmaiden auttaminen perustuu voittopuolisesti tunteisiin ja tunneargumentteihin. Jos pitäisi päättää rajallisten resurssien käyttämisestä mahdollisimman tehokkaasti, nykyinen pakolaispolitiikka romutettaisiin saman tien ja humanitaarisen avun resurssit ohjattaisiin lähtömaihin ja niiden ympäristöön. Se olisi tehokkaampaa rahan käyttöä, vaikka se itsessään paremminkin lisäisi kuin vähentäisi länsimaihin suuntautuvaa turvapaikka- ja sosiaalimaahanmuuttoa.
Ongelmana on suurelta osin se, että länsimaihin rakennettavan turvapaikka- ja pakolaisinfran työntekijöiden edut ovat jotain ihan muuta kuin pakolaisten, lähtömaiden tai edes länsimaiden etu. Tälle hyvin järjestäytyneelle ja vahvasti etujensa ja olemassaolonsa puolesta lobbaavalle porukalle ei ole ilmestynyt yhtenäistä vastavoimaa, joten länsimaiden pakolaisteollisuus jatkanee jatkossakin kasvuaan.
Quote from: kekkeruusi on 16.03.2014, 23:07:12
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:58:42
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 22:54:00
Kehitysmaita on monenlaisia. Suomi, Ruotsi ja Norja olivat kehitysmaita 1800-luvulla.
Kuten myös somalia, angola, ruanda tai mosambik. Mikä on muuttunut? 50v avustusmiljardeja vrt. suomen jälleenrakennus lapin sodan jälkeen ja evakkojen asutus+sotakorvaukset. Liekkö jotain tekemistä asian kanssa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikkalainen_sosialismi
Ainakin nuo maat ovat maailman persläpilistauksien kärkikymmenikköä.
Elinolot kehitysmaissa ovat parantuneet jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Niillä on kännykät ja tietokoneet ties missä Kenian slummeissa.
Ehkä sinun pitäisi ymmärtää, että se kännykkä ei ole mikään mittari kehitykselle. Se on lähinnä nykypäivän vastine vaikkapa radiolle, kyllä sitäkin kaiken maailman slummeista löytyy.
Se olennainen asia on se, että siellä on vielä slummeja.
Slummeja on Ruotsissakin.
Kenian pääkaupunki Nairobi: http://www.youtube.com/watch?v=2FhaBf2A2Ww
Kehitystä on näkyvissä. Todellakin.
Joo slummeja on ruotsissakin. Se että tuodaan hollitupalaisia salonkiin meinaa salongin muuttumista hollituvaksi. Ei hollitupalaisten muuttumista salonkikelpoisiksi.
Kehitystä. Vai tukimiljardeja leopardihatuille?
Quote from: Roope on 16.03.2014, 23:16:58
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:43:22
Toin esiin sen vanhan ajatuksen siitä, että humanitaarista apua pakolaisille tulisi suunnata enemmän kehitysmaihin, joissa suurin osa pakolaisista on. Humanitaarinen apu on eri asia kuin kehitysapu.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 19:44:34Tarkoitan siis, että jokin aivan vallankumouksellinen uusi politiikka, joka esimerkiksi kasvattaisi humanitaarista apua kehitysmaissa oleville pakolaisille ja rajoittaisi turvapaikkojen myöntämisen minimiin, ei ole kovin realistinen mahdollisuus, jos siihen ei mikään muu maa rupea vauraassa Pohjois-Euroopassa.
Pakolaispolitiikka ja kehitysmaiden auttaminen perustuu voittopuolisesti tunteisiin ja tunneargumentteihin. Jos pitäisi päättää rajallisten resurssien käyttämisestä mahdollisimman tehokkaasti, nykyinen pakolaispolitiikka romutettaisiin saman tien ja humanitaarisen avun resurssit ohjattaisiin lähtömaihin ja niiden ympäristöön. Se olisi tehokkaampaa rahan käyttöä, vaikka se itsessään paremminkin lisäisi kuin vähentäisi länsimaihin suuntautuvaa turvapaikka- ja sosiaalimaahanmuuttoa.
Ongelmana on suurelta osin se, että länsimaihin rakennettavan turvapaikka- ja pakolaisinfran työntekijöiden edut ovat jotain ihan muuta kuin pakolaisten, lähtömaiden tai edes länsimaiden etu. Tälle hyvin järjestäytyneelle ja vahvasti etujensa ja olemassaolonsa puolesta lobbaavalle porukalle ei ole ilmestynyt yhtenäistä vastavoimaa, joten länsimaiden pakolaisteollisuus jatkanee jatkossakin kasvuaan.
Olen samaa mieltä kaikesta muusta, paitsi tuosta että olisi joku pakolaisteollisuus. Alan ihmisenä sanoisin, että vähän niitä työpaikkoja on suhteessa kaikkeen muuhun alan työhön.
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 23:21:38
Joo slummeja on ruotsissakin. Se että tuodaan hollitupalaisia salonkiin meinaa salongin muuttumista hollituvaksi. Ei hollitupalaisten muuttumista salonkikelpoisiksi.
Kehitystä. Vai tukimiljardeja leopardihatuille?
Ad hominem-argumentti. ;)
Sulta loppu paukut.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:12:57
Ei Suomessa turhuuteen paljon tuhlata.
(http://blogs.browardpalmbeach.com/pulp/bullshit%20detector.jpg)
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 23:29:16
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 23:21:38
Joo slummeja on ruotsissakin. Se että tuodaan hollitupalaisia salonkiin meinaa salongin muuttumista hollituvaksi. Ei hollitupalaisten muuttumista salonkikelpoisiksi.
Kehitystä. Vai tukimiljardeja leopardihatuille?
Ad hominem-argumentti. ;)
Sulta loppu paukut.
Kerropas millä tapaa on henkilöön käymistä? Hymiö ei tee perusteluistasi yhtään uskottavampaa.
Quote from: mannym on 16.03.2014, 21:52:06
Kehitysavusta sen verran 1961 - 2012. Nopeasti ynnäillen 20.1miljardia $
http://kuopassa.net/suomen-antama-kehitysapu (http://kuopassa.net/suomen-antama-kehitysapu)
Mielenkiintoisia numeroita ja vielä mielenkiintoisempia saadaan kun lasketaan noista vähän eteenpäin. Nuohan ovat nimellisiä rahamääriä sen hetken rahassa mitattuna.
Jos tuohon tehdään pelkästään dollarin inflaatiokorjaus niin summa on nykyrahassa 30 miljardia.
Jos tuohon lasketaan kehitysapuun laitetun summan vaihtoehtoistuotto pelkästään valtion lainojen riskittömän pitkän ajan reaalituoton 3% mukaan niin summa on nykyrahassa 50 miljardia.
Mutta jos tuohon lasketaan mukaan osakemarkkinoiden pitkänajan reaalituotto 7% niin summa on nykyrahassa 120 miljardia!
Eli jos kaikki kehitysapuun laitetut rahat olisi sijoitettu järkevästi meillä olisi nyt 120 miljardin sijoitusomaisuus joka tuottaisi siis vuosittain tuon 7% eli 8,4 miljardia. Tämä on kuin sattumalta samaa suurusluokkaa kuin meidän koko kestävyysvajeemme tällä hetkellä. Eli koko nykyinen kestävyysvaje olisi hoidettu kehitysapuun laitetuilla varoilla jos homma olisi aloitettu jo 1961.
Quote from: detonator on 16.03.2014, 23:32:02
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:12:57
Ei Suomessa turhuuteen paljon tuhlata.
(http://blogs.browardpalmbeach.com/pulp/bullshit%20detector.jpg)
Himanenkin puhui henkisestä kestävyysvajeesta 8)
Nykyisen pääministerin ja koko nykyisen hallituksen käsitykset maahanmuutosta ja ns. työvoimapulasta jo tiedämmekin.
Tässä on vähän tuoreempaa, ajankohtaisempaa ja syvällisempään ajatteluun pohjautuvaa tietoa:
Quote
Vähemmän on enemmän
Tähän asti on ajateltu, että lisäväestö (joko syntyvyyden tai maahanmuuton lisäyksenä) parantaa taloudellista tilannettamme ja huoltosuhdettamme. Tämä asetelma on kääntymässä päälaelleen niukkenevien resurssien maailmassa. Mikäli tuomme enemmän kuin viemme, ei väestön kasvattaminen itsessään auta tähän tilanteeseen. Se ei muuta yhteiskunnan käyttämien resurssien jakaantumista vientituloja tuovan sektorin ja muiden, tuontihyödykkeitä kuluttavien sektoreiden kesken. Itse asiassa, mikäli käytettävissä olevien resurssien määrä tai niiden käytön tehokkuus ei kasva vastaavasti, meillä on vähemmän jaettavaa per kansalainen.
Niin kauan kuin uudet, nuoret kuluttajat perustavat kulutuksensa pääosin tuontitavaraan, kuten öljyyn, heidän vaikutuksensa on jopa negatiivinen. Uusi väestö ei myöskään lisää Suomessa olevien luonnonvarojen tai niistä saatavien vientitulojen määrää. Yhteiskunnan rakennemuutos tulee lisäksi todennäköisesti vapauttamaan melko nopeasti työmarkkinoille suuren määrän työvoimaa, jolle tuskin saadaan vientisektorilla tuottavaa työtä riittävästi. Tämä pakottaa kulutuksen leikkaamiseen vaihtotaseen tasapainottamiseksi sitä rajummin, mitä enemmän meillä on väestöpohjaa. Rajallisten resurssien maailmassa vähemmän on usein enemmän, ainakin tiettyyn pisteeseen asti.
Lähde:
Partanen, Rauli & Paloheimo, Harri & Waris, Heikki
Suomi öljyn jälkeen
Luvussa "Vaikutukset talousjärjestelmään"
Sivuilla 226–227
Into kustannus, Helsinki 2013
ISBN 978-952-264-196-0
Tämän ketjun aloitusviestin toteava otsikko sopii johtopäätökseksi edelliseen lainaukseen:
Maahanmuuttopolitiikka muuttuu talouden alamäen myötä. Mutta riittääkö nykyisen hallituksen viisaus siihen, sitähän tässä joudumme odottelemaan.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:48:23
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 21:42:01
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:40:48
Mikä muuten on monikulttuurisuusasiantuntija?
Abu-hanna.
Ei ole olemassa sellaista virkaa kuin monikulttuurisuusasiantuntija. Abu-Hanna halusi kutsua itseään sellaiseksi.
Voi kulta pieni mussukka, että yrität olla nokkela. Vai että ei ole sellaista virkaa kuin monikulttuurisuusasiantuntija. Siihenkö argumenttiisi tämä keskustelu kilpistyy. Nyt olet meidät seinää vastaan saattanut. Tunnustamme tappiomme. Mutta mutta... mitä lukee seinässä, johon nojaamme????
QuoteMuutamia ammatteja joita hallitsematon maahanmuutto on tähän maahan synnyttänyt:
Monikulttuurisuusasiantuntija, Maahanmuuttokoordinaattori, Tulkkipalvelukoordinaattori,
Asioimistulkki, Kulttuuriluotsi, Vertaisosaaja, Erityisryhmän linjavastaava,
Päivähoidon maahanmuuttajakoordinaattori, Sopeuttamistyöntekijä, Kotoutussihteeri,
Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen suunnittelija, Monikulttuurisenopetuksen suunnittelija,
Suomen askeleet-linjan opettaja, Lyhytkurssivastaava, Aikuisperuskoulun linjavastaava,
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin vastaava ohjaaja, Monikulttuurisuusaktivisti,
Aktivistimaahanmuuttajakouluttaja, Monikulttuurisuuskoulutusmateriaalivastaava,
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja, Sosiokulttuurinen tasapainottaja,
Pakolaisneuvonantaja, Vähemmistöoikeuksien valvoja, Avustusanomusten esitäyttäjä,
Maahanmuuttajien asunto-oloja pohtiva virkamies, Maahanmuuttajapalveluiden päällikkö,
Maahanmuuttoneuvoston puheenjohtaja, Monikulttuurikonsultti, Romanityöryhmä,
Kerjäläistyöryhmä, Maahanmuuttajien rekrytoinnin helpottamista pohtiva työryhmä,
Maahanmuuttoyksikön terveydenhuollon konsultti, Maahanmuuttoyksikön psykologi,
Maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttoyksikön sosiaaliohjaaja,
Maahanmuuttoyksikön etuuskäsittelijä, Maahanmuuttajalasten varhaiskasvattaja,
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja, Siirtolaisinstituutin johtaja,
Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja, Maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja,
Naapuruus-sovittelija, Kotouttamisohjaaja, Avustamistulkki, Aputulkki,Romaniasioidenhoitaja,
Kunniaan liittyvien konfliktien asiantuntija, Maahanmuuttoasioiden johtaja,
Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston oikeusyksikön yhdenvertaisuus-vastuualueen johtaja,
Maahanmuuttaja- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta, Maahanmuuttotyön päällikkö,
Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmä, Maahanmuuttopolitiikkastrategi,
Kehitysmaatutkimuksen professori, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen asiantuntija,
Monialaisen romanityöryhmän puheenjohtaja, Monikulttuurisen maahanmuuttajatyön päällikkö,
Maahanmuuttajien henkisestä sopeutumisesta vastaava asiantuntija, Sopeutumiskonsultti,
Maahanmuuttajajärjestöjen toimintaedellytyksiä voimaannuttavan projektin johtaja,
Maahanmuuttajajärjestöjen mielenterveysosaamista pohtiva projektisuunnittelija,
Maahanmuuttajien työllistämisyhdistyksen asianajaja, Maahanmuuttajien neuvontapisteen ohjaaja,
Pakolaisavun vertaisryhmätoiminnan koordinaattori, Monikulttuurisen tietopalvelukeskuksen asiantuntija,
Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittämisestä vastaava virkamies,
Väkivaltarikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajanuorten valvoja, Maahanmuuttovastaava,
Ikääntyneiden somalinaisten kotoutustyöntekijä, Monikulttuurisuuden johtava asiantuntija,
Pakolaiskoordinaattori, Pakolaisvähemmistö vastaava, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja
Romanien päiväkeskuksen työntekijä, Romaniyhdyshenkilö, Vähemmistövaltuutetun ylitarkastaja,
Romanipoliittisen työryhmän puheenjohtaja, Maahanmuuton erikoistutkija, Ihmisoikeustyönjohtaja,
Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja, Monikulttuurisuustaitojen kehittäjä,
Monikulttuurisuuskampanja suunnittelija, Ulkomaalaisasioiden valmistelija,
Romanien päiväkeskuskuksen johtaja, Monikulttuurisuustyön suunnittelija,
Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittäminen projektin johtokunta, Monikulttuuripedagogi,
Pakolaisoikeutta tutkiva oikeustieteilijä, Ulkomaalaisoikeuden asiantuntija,
Maahanmuuttopolitiikan tutkija,Maahanmuuttoviraston tutkija, Turvapaikkalautakunnan sihteeri
Sisäministeriön somaliyhteisön kotoutumista edistävä asiantuntijaryhmä,
Kansainvälisen siirtolaisjärjestön projektikoordinaattori, Syrjintälautakunnan johtaja,
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö, Monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä,
Sisäasiainministeriön kotouttamisyksikön johtaja, Pakolaisneuvonnan tiedottaja,
Maahanmuuttajien asumisneuvoja, Maahanmuuttajien henkilökohtainen palveluohjaaja,
Monikulttuuristen naisjärjestöjen kattojärjestön johtaja, Maahanmuuttajien tukijärjestön johtaja,
Ulkomaalaisille maksettavan toimeentulotuen käsittelyä koskevien menettelytapojen selkeyttäminen -työryhmä,
Kehitysyhteistyön palvelukeskuskuksen hankeneuvoja ja taloussuunnittelija,
Kehitysyhteistyön palvelukeskuskuksen kehityspoliittinen asiantuntija, Monikulttuurinen osaaja,
Suomen somalia-verkoston toiminnanjohtaja, Maahanmuuttajapoikatyön johtaja,
Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston johtaja,Maahanmuuttajataustainen kokemusasiantuntija,
Maahanmuuttajanaisten kulttuuriohjelman johtaja, Etnisten suhteiden neuvottelukunta,
Työelämävalmiuksien kartoittaja maahanmuuttajille, Syrjintää epäilevien neuvontapisteen johtaja,
Syrjinnänvastaisesta toiminnasta vastaava viranomainen, Syrjintäilmiöiden analysoija,
Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäjä, Pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö,
Maahanmuuttopolitiikan asiantuntija, Konsultoiva uskonnon ja somalin kielen opettaja
Somaliperheiden ja koulun välisen yhteistyön tutkija, Monikulttuurisen asumisen aluevastaava,
Monikulttuurisen kasvatustyön, kotoutumisen ja opetuksen kehittäminen –hankkeen johtaja,
Romanilasten oppivelvollisuutta selvittävä työryhmä, Kiertävä maahanmuuttajaneuvojan,
Maahanmuuttajat-konsulttiryhmä, Maahanmuuttajatyön koordinaattori, Maahanmuuttajien yritysneuvoja,
Maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden ryhmä,
Maahanmuuttaja-aikuisten oppimisen ohjauksen suunnittelijaopettaja, Maahanmuuttajaopettaja,
Maahanmuuttajaopetuksen erityisosaamis- ja ohjausryhmä, Maahanmuuttajatyttötyön ohjaaja,
Maahanmuuttajien toiminnallisen opetuksen ja ohjauksen projektikoordinaattori,
Maahanmuuttajien järjestökonsultti, Maahanmuuttajien psykiatrian poliklinikan sosiaalityöntekijä,
Maahanmuuttajuuden psykologisen prosessin tutkija, Romanit työelämään -hankkeen johtaja,
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja, Maahanmuuttoasioiden asiantuntija,
Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston kotouttamisyksikön projektikoordinaattori,
Maahanmuuttajataustainen kulttuurimentori, Pakolaistyön ohjaaja, Kulttuuritulkki,
Maahanmuuttajakouluttajien resurssirenkaan puheenjohtaja, Kieliavustaja,
Maahanmuuttajien asunto-oloja pohtivan toimenpideohjelman johtaja, Maahanmuuttajien vastaanottohenkilö,
Syrjinnän ehkäisyyn keskittyvän ryhmän johtaja, Maahanmuuttajien preppausluokan opettaja,
Asioimistulkkikeskuksen johtaja, Maahanmuuttotyöryhmän johtaja, Monikulttuurisuusyhdistyksen tiedottaja,
Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskusten johtaja, ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö,
Maahanmuuttoviraston alaikäisyksiköiden johtaja, Pakolaistyönohjaaja, Omakielineuvoja,
Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkoston tutkija, Maahanmuuttajakoulutuksen koordinaattori,
Monikulttuuristen yhdistysten liiton puheenjohtaja, Monikulttuurisen liikuntaliitto puheenjohtaja,
Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan johtaja, Maahanmuuttokonsultti,
Integraatiopoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, Monikulttuuristen perheiden liiton puheenjohtaja,
Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteen hoitaja, Maahanmuuttajien valmistavan ryhmän johtaja,
Etnisten suhteiden neuvottelukunnan hyvän tahdon lähettiläs, Maahanmuuttajakonsultti,
Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluiden johtaja, Maahanmuuttajatoimittaja,
Maahanmuuttoviraston neuvottelukunnan puheenjohtaja, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja,
Turvapaikkahakemusten käsittelyä tutkiva työryhmä, Kotoutumis- ja maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä,
Haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittamisen edistämishankkeen projektipäällikkö,
Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenteen johtaja, Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmän johtaja,
Pakolaisten vuorovaikutussuhteiden tutkija, Kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaja,
Kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden asiantuntijaverkosto, Monikulttuurisuuden erityisasiantuntija,
Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalvelujen ja osaamisen kehittämisen projektipäällikkö,
Maahanmuuttokriittisen/rasistisen keskustelun rakennetta pohtiva asiantuntijafoorumi..........etc.
Olet oikeassa. Monikulttuurisuusasiantuntijaa ei tuolta löydy. Olemme hävinneet keskustelun. Ripottelemme tuhkaa päällemme ja kirjaudumme todellisuus.orgiin ylistämään monikulttuurisuuden ihmemaailmaa ja allahia.
-i-
Jäsen StadinKundi kirjoittaa sosialistien tapaan peläten sosialismia vastaan iskettävän sosialismin omilla aseilla: valheilla. Sellainen pelko on turha. Sosialismi tuhotaan muuten. Se tuhotaan konservatistien aseella: ajalla. Sitä sosialistin olisi syytä pelätä.
Selvennän väitettäni. Sosialisit valehtelevat päin naamaa, kertovat mielipiteitään yleisinä totuuksina, uhkailevat, kiristävät ja varastavat. StadinKundin väitteet "julkiset palvelut aina vähän alakanttiin suhteessa tarpeeseen.", "Perustuslakia tulisi muuttaa, jotta sosiaaliturvan voisi poistaa.", "Kenelläkään ei ole mitään keinoja rajoittaa sosiaaliturvaa, mikä on tietenkin hyvä asia." ja "Sosiaaliturvaa ei voi poistaa (perustuslain muuttaminen vaatii 2/3, tai 5/6 määräenemmistön eduskunnassa)" ovat kaikki sellaisia. Ne ovat mielipiteitä tai valheita. Juuri sosialistit ovat tehneet Perustuslain kiertämisen mahdolliseksi ja käyttäneet sitä kiertoa. He ovat muuttaneet sitä ilman 5/6 enemmistöä, vain todeten perustuslakivaliokunnan suulla asian muutoksen olevan Perustuslain mukainen. Lisäksi he ovat muuttaneet oikeuslaitoksen poliittiseksi virastoksi, joka tulkitsee lakeja puolueen eduksi. Nyt sosialistit pelkäävät persujen pääsemistä valtaan, ja silloin persujen muuttavan perustuslakia perustuslakivalikuntaa hyödyntäen, ja asettamalla valtaan oman demlansa, joka tulkitsee lakeja, kuten sananvapauslakia ja yhdenvertaisuuslakia, hieman toisella tavalla.
Mutta älä huoli StadinKundi. Niin ei käy. Persut -- tai ketkä sitten konkurssi-Suomen raunioita pelastamaan ryhtyvätkin -- eivät toimi niin. Heillä on konservatiivien keinot. Ne pystyvät samoihin tavoitteisiin, mutta saavuttavat sen hieman toisin. Konservatiiveilla on aina menneisyys puolellaan. He voisivat painostaa demlaa noudattamaan lakia ja vaatia Eduskuntaa poistamaan sosialistien tekemät Perustuslakimuutokset perustuslainvastaisina; he voisivat jopa käyttää perustuslakivaliokuntaa tähän. Eivät he niin tee. He vain ottavat vanhat pykälät käyttöön sellaisina. Sosialismin aikaa ei kumota; se vain häviää. Kukaan ei muista punamuumin olleen presidentti, maailmanparannuksen olleen tosi ihqua ja pakolaiskiintiöiden olleen "kansainvälisten sopimusten mukaisia". Niitä ei vain muisteta. Maailman suurinta julkista sektoria -- "joka on aina liian pieni" -- ei tarvitse pienentää yhtään. Se vain lakkaa olemasta. Virkamiesten uhkavaatimukset kaikuvat kuuroille korville; he eivät enää saa palkallaan ostettua edes leipää; heitä eivät arvosta edes kulkukoirat; eräänä päivänä he tajuavat elämänsä onnettomuuden, eivätkä enää mene töihin. Näin loppui Neuvostoliitto -- niin loppuu myös Eurostoliitto. Se vain loppuu. Tuikun liekki sammuu kenenkään puhaltamatta palavan aineen loppumiseen -- vain alumiinifolio jää.
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 20:50:47
Siis miljardi vuodessa ei ole paljon mitään?
Vertailun vuoksi: miljardilla maksettaisiin Naton jäsenmaksut 20-30 vuoden ajan.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Quote from: ihminen on 16.03.2014, 21:08:41
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 20:44:17
Kehitysapua alettiin antaa joskus 60-luvulla ja oli silloin alkuvuosina alle 0,1% bruttokansantuotteesta. Nythän se on noin 0,5% vuodessa, kun muissa Pohjoismaissa se on 0,7-1%. Ihan mahdottoman paljon se ei maksa, jos se on 1/200 osa kansantuotteesta. Sillähän saavutettiin konkreettisia tuloksia kaivojen poraamisen ja koulujen rakentamisen myötä ja jossain Afrikassa pyörii vieläkin Suomesta 70-luvulla tuotuja paperi-, ja painokoneita.
Nää on niin söpöjä nää prosenttia bruttokansantuotteesta, tällähän on aina yritetty piilottaa se lopullinen rahamäärä joka kankkulankaivoon heitetään.
Jos stadinkundi haluaa maksaa kehitysapurahaa valitsemaansa kohteeseen hän maksakoon sen itse ilman että velvoittaa muita osallistumaan vastentahtoisesti siirtomaapolitiikan jatkeeseen.
Kehitysavun tavoitteeksi tulisi laittaa 0€.
Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä? Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.
Mitä ihmeen velkaa. Kehitysapu on suuri este kehittymiselle monella tavoin ja ruokkii epäterveitä rakenteita sekä intressiryhmiä.
Kehitysmaat voivat ottaa luonnonvaransa itselleen poliittisilla päätöksillä jos näin tahtovat, mutta ne jäävät pienen ryhmän hallintaan.
Nopein tapa kehittyä ja vaurastua on ollut suorat sijoitukset. Angola tai Kiina tästä hyviä esimerkkejä.
EU pitää tahallaan korkeita tulleja, jotta afrikasta ei tule hintahäirikköä mm. eu:n maataloudelle. Ranskalainen maanviljelijä haluaa mielummin myydä viljaa korkealla hinnalla ruoka-apuna afrikkaan kuin kilpailla hinnalla afrikkalaisten maanviljelijöiden kanssa eu:n markkinoilla.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:58:42
Quote from: Tabula Rasa on 16.03.2014, 22:54:00
Kehitysmaita on monenlaisia. Suomi, Ruotsi ja Norja olivat kehitysmaita 1800-luvulla.
Kuten myös somalia, angola, ruanda tai mosambik. Mikä on muuttunut? 50v avustusmiljardeja vrt. suomen jälleenrakennus lapin sodan jälkeen ja evakkojen asutus+sotakorvaukset. Liekkö jotain tekemistä asian kanssa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikkalainen_sosialismi
Ainakin nuo maat ovat maailman persläpilistauksien kärkikymmenikköä.
Elinolot kehitysmaissa ovat parantuneet jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Niillä on kännykät ja tietokoneet ties missä Kenian slummeissa.
Ei niin paljoa kuin noilla rahasummilla olisi pitänyt. Kehitysavusta tuli lähinnä pienen piirin juttu ja tulokset ovat kauttaaltaan järkyttävän huonoja sekä esti tehokkaasti yhteiskuntia järjestäytymästä kun jäivät kiinni apuriippuvuuteen.
Kehitysapun paras apu olisi sen lopettaminen, mutta liian moni ihminen maksaa tällä "auttamisella" asuntolainat, luottokorttilaskut sekä leasing autot. Kukaan ei halua joutua työttömäksi ja avustamisen tulee jatkua sellaisenaan loputtomiin.
Ikuturso: Siinähän se on ensimmäisenä listassa.
Ekana oli listassa se mitä kyseltiin ja hauska oli ironia - ihan nauratti. Mutta kuinka voisin päästä maahanmuuttajatyttötyön ohjaajaksi?
Hetkonen, laitetaan nyt tähän mistä löytyy tietoa. Noita "monikulttuurisuus sitä ja tätä" virkoja on pilvin pimein..
VIRKA- JA AMMATTINIMIKEKOODISTO
http://www.valtiokonttori.fi/download/noname/%7BF69EA5BD.../82158
00592 MONIKULTTUURISUUSASIANTUNTIJA
ja
http://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/ammatti/066-2003/index.html
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 20:59:04
eikä se länsimaista elintasoa ole tuhonnut.
Luokkakokoja suurennetaan, kyläkouluja laukkautetaan, välipaloja poistetaan, iltapäiväkouluja lopetetaan, kirjastoja lakkautetaan, vaipanvaihtovälejä pidennetään, kunnalliset laboratorio-, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut huononevat, verovähennyksiä karsitaan, omavastuita korotetaan maksuissa, poliisin partioalueet kasvavat...mainitsematta lastensairaalaa.
Stadin poika ei ole tainnut havaita mitä ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 23:26:36
Olen samaa mieltä kaikesta muusta, paitsi tuosta että olisi joku pakolaisteollisuus. Alan ihmisenä sanoisin, että vähän niitä työpaikkoja on suhteessa kaikkeen muuhun alan työhön.
Pakolaisteollisuudella en viitannut absoluuttiseen tai suhteelliseen kokoon vaan siihen, että ala elää julkisella sektorilla ihan omaa elämäänsä, johon eivät enää suoraan vaikuta esimerkiksi talouden näkymät tai turvapaikanhakijoiden määrä. Resursseja lisätään taantumankin aikana tuosta vaan, vastaanottokeskuksia ei suostuta lakkauttamaan, eikä henkilökuntaa irtisanota.
Alalla on selvästikin vaikutusvaltaiset lobbarit, joiden ansiosta jopa aiemmin maahanmuuttokriittiseksi profiloitunut Päivi Räsänen on ottanut ministerinä kiltisti lusikan kauniiseen käteen ja ryhtynyt kaikin käytettävissään olevin keinoin tukemaan alan kasvua ja jarruttamaan siihen kohdistuvia perusteltuja leikkauksia. Näin siitä huolimatta, että niin hallitusohjelma, EU-direktiivit kuin myös julkinen mielipide tukisivat Suomen eurooppalaisittain poikkeuksellisen liberaaliksi heilahtaneen pakolaispolitiikan ja vastaanottojärjestelmän normalisoimista.
Suomi menee Ruotsin kanssa poliitikkojen ja median johdolla maahanmuuttopolitiikassaan EU:ssa vastavirtaan, vaikka sille ei näytä olevan mitään järjellistä eikä poliittistakaan syytä. Julkista keskustelua aiheesta käydään vain muutamissa blogeissa ja perussuomalaisten tekemissä kirjallisissa kysymyksissä. Vaikka vuosittain budjettitasolla alalla puhutaan vielä korkeintaan muutamista tuhansista työpaikoista ja muutamista sadoista miljoonista euroista, valitun politiikan seurauksien tasolla puhutaan useiden kymmenien vuosien ja kymmenien ellei satojen miljardien eurojen vaikutuksista.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Quote from: ihminen on 16.03.2014, 21:08:41
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 20:44:17
Kehitysapua alettiin antaa joskus 60-luvulla ja oli silloin alkuvuosina alle 0,1% bruttokansantuotteesta. Nythän se on noin 0,5% vuodessa, kun muissa Pohjoismaissa se on 0,7-1%. Ihan mahdottoman paljon se ei maksa, jos se on 1/200 osa kansantuotteesta. Sillähän saavutettiin konkreettisia tuloksia kaivojen poraamisen ja koulujen rakentamisen myötä ja jossain Afrikassa pyörii vieläkin Suomesta 70-luvulla tuotuja paperi-, ja painokoneita.
Nää on niin söpöjä nää prosenttia bruttokansantuotteesta, tällähän on aina yritetty piilottaa se lopullinen rahamäärä joka kankkulankaivoon heitetään.
Jos stadinkundi haluaa maksaa kehitysapurahaa valitsemaansa kohteeseen hän maksakoon sen itse ilman että velvoittaa muita osallistumaan vastentahtoisesti siirtomaapolitiikan jatkeeseen.
Kehitysavun tavoitteeksi tulisi laittaa 0€.
Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä? Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.
Kehitysapu on myös sinun ongelmasi, voi tosin olla että et koe sitä ongelmaksi että pois annettu reilu miljardi euroa otetaan velaksi tänäkin vuonna. Velan maksaminen tosin jää tulevien sukupolvien maksettavaksi, lasten ja heidän lastensa ongelmaksi.
Onko nyt niin että mikään mihin et omassa byrokraatin ammatissasi mamu sektorilla voi vaikuttaa ei ole sinun ongelmasi?
Yhteiskunnassamme tapahtuu paljon asioita jotka ovat meidän kaikkien ongelmia, vaikka emme niistä saisikaan suoraan päättää. Taidat vain pelätä oman työsi puolesta ja yrittää perustella miksi sinun työsi on muka yhteiskunnallemme hyödyllistä, ei se ei todennäköisesti ole ja luultavasti asia on juuri päinvastoin.
Minä en ole henkilökohtaisesti kehitysmaille mitään velkaa, mistä sinun velkasi heille koostuu? Miksi juuri tämä eräänlainen velka on myös sinun ongelmasi vaikka et siitä todennäköisesti saakkaan päättää?
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.
Ihan mielenkiinnosta: miten tuon hyödyn riittävyys arvioidaan?
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 23:26:36Olen samaa mieltä kaikesta muusta, paitsi tuosta että olisi joku pakolaisteollisuus. Alan ihmisenä sanoisin, että vähän niitä työpaikkoja on suhteessa kaikkeen muuhun alan työhön.
Mitäs tämä on?
Pakolaiskeskus on nyt bisnestä
http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194617481256/artikkeli/pakolaiskeskus+on+nyt+bisnesta.html (http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194617481256/artikkeli/pakolaiskeskus+on+nyt+bisnesta.html)
Kova pula turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista on saanut liikkeelle entistä enemmän yksityisiä kiinteistöjen välittäjiä. Yksi heistä on porilainen kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund, sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) veli, joka näkee vastaanottokeskusten perustamisessa alun uudenlaiseen liiketoimintaan, niin sanottuun humanitaariseen logistiikkaan.
– Tämä on uusi, mielenkiintoinen kiinteistöpalvelukonsepti, jotakin laitoksen ja majatalon väliltä. Mittakaavaltaan tätä voi verrata tuhoutuneiden pankkien muuttamiseen uuskäyttöön. Se oli lähihistorian yksi isoja operaatioita, Holmlund arvioi.
Holmlundin sijoittajaryhmä kaavailee tyhjillään olevaan Satalinnan sairaalaan Harjavaltaan peräti 500 ihmistä vetävää vastaanottokeskusta. Toteutuessaan se olisi Suomen suurimpia.
Samalla kuviossa haisee myös bisnekseltä. Valtio huolehtii vastaanottokeskuksien vuokrakuluista. Myös Ilkan kytkös valtakunnanpolitiikkaan saattaa herättää kysymyksiä.
– Jos siskoni Annen kontolla olisivat maahanmuuttaja-asiat, en olisi tällaiseen lähtenyt, vastaa Ilkka jääviyskysymykseen.
Quote
Pakolaiskeskus on nyt bisnestä
http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194617481256/artikkeli/pakolaiskeskus+on+nyt+bisnesta.html (http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194617481256/artikkeli/pakolaiskeskus+on+nyt+bisnesta.html)
-Viina on nyt bisnestä
-Huumeet ovat nyt bisnestä
-Perseen myynti on nyt bisnestä
-Korruptio on nyt bisnestä
-Ihmiskauppa on nyt bisnestä
-Hyysääminen on nyt bisnestä
-Sosisaaliturva on nyt bisnestä
-Kerjääminen on nyt bisnestä
-Varastaminen on nyt bisnestä
-Kiristäminen on nyt bisnestä
-Politiikka on nyt bisnestä
Quote from: Nuivake on 17.03.2014, 11:35:54
Quote
Pakolaiskeskus on nyt bisnestä
http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194617481256/artikkeli/pakolaiskeskus+on+nyt+bisnesta.html (http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194617481256/artikkeli/pakolaiskeskus+on+nyt+bisnesta.html)
-Viina on nyt bisnestä
-Huumeet ovat nyt bisnestä
-Perseen myynti on nyt bisnestä
-Korruptio on nyt bisnestä
-Ihmiskauppa on nyt bisnestä
-Hyysääminen on nyt bisnestä
-Sosisaaliturva on nyt bisnestä
-Kerjääminen on nyt bisnestä
-Varastaminen on nyt bisnestä
-Kiristäminen on nyt bisnestä
-Politiikka on nyt bisnestä
Klassinen tuotanto puolestaan on Suomessa hirmu huonoa bisnestä, ikävä kyllä.
Quote from: ilkka75 on 17.03.2014, 01:40:37
Ikuturso: Siinähän se on ensimmäisenä listassa.
Hups. Tarkoituksetonta ironiaa lisäsi tuo.
Kun en jaksanut listaa lukea, niin laitoin koneen töihin. Ennen tänne kopiointia löin tuon listan notepadille ja etsin "etsi"-toiminnolla listasta sanaa "monikultt". Ei osunut ensimmäinen silmään. Taisi olla kursori jossain sen alapuolella ja notepadin haku missasi sen.
No. Taas kerran saa miettiä tehdäkö asiat kunnolla vai tehdäkö ne tietokoneella.
-i-
Quote from: SerialSuicideBomber on 17.03.2014, 11:30:57Yksi heistä on porilainen kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund, sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) veli, joka näkee vastaanottokeskusten perustamisessa alun uudenlaiseen liiketoimintaan, niin sanottuun humanitaariseen logistiikkaan.
Humanitaarinen
logistiikka kuulostaa peitesanalta laittomien siirtolaisten salakuljetukselle.
Quote from: wikipediaLogistiikka-termiä käytetään yleisesti, kun puhutaan tavaroiden kuljetuksesta ja varastoinnista, ja nämä toiminnot ovatkin usein näkyvin osa organisaatioiden logistisia toimintoja. Logistiikan tutkimuksen eri osa-alueita ovat muun muassa jakelu, toiminnanohjaus, kuljetukset, ostotoiminta, toimitusketjun hallinta, organisaatioiden toiminta, sekä logistisen ketjun hallintaan liittyvä tietohallinto, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmät. Logistiikan voidaan nähdä koostuvan myös tulo-, tuotanto ja lähtölogistiikasta.
Luin jostain, että suomen kauppataseen ollessa vahvasti negatiivinen, meidän satamiimme alkaa kertyä tyhjiä merikontteja. Niitä on jopa ex-firmalleni kaupiteltu. Niistä tehdään mm. tilapäisasumuksia ja toimistoja.
Nyt merikontteja ostamaan ja humanitaarista logistiikkaa harrastamaan.
Tosin tässä tulee mieleen, että konttiasumuksiahan voisi käyttää oleskeluluvattomien tilapäismajoituksena. Jos oleskelulupaa ei tule, konttilukki nappaa koko hoidon kyytiin ja rahtilaivaan kohti banaanisaaria.
-i-
Quote from: ikuturso on 17.03.2014, 12:12:07
Quote from: SerialSuicideBomber on 17.03.2014, 11:30:57Yksi heistä on porilainen kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund, sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) veli, joka näkee vastaanottokeskusten perustamisessa alun uudenlaiseen liiketoimintaan, niin sanottuun humanitaariseen logistiikkaan.
Humanitaarinen logistiikka kuulostaa peitesanalta laittomien siirtolaisten salakuljetukselle.
Quote from: wikipediaLogistiikka-termiä käytetään yleisesti, kun puhutaan tavaroiden kuljetuksesta ja varastoinnista, ja nämä toiminnot ovatkin usein näkyvin osa organisaatioiden logistisia toimintoja. Logistiikan tutkimuksen eri osa-alueita ovat muun muassa jakelu, toiminnanohjaus, kuljetukset, ostotoiminta, toimitusketjun hallinta, organisaatioiden toiminta, sekä logistisen ketjun hallintaan liittyvä tietohallinto, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmät. Logistiikan voidaan nähdä koostuvan myös tulo-, tuotanto ja lähtölogistiikasta.
Luin jostain, että suomen kauppataseen ollessa vahvasti negatiivinen, meidän satamiimme alkaa kertyä tyhjiä merikontteja. Niitä on jopa ex-firmalleni kaupiteltu. Niistä tehdään mm. tilapäisasumuksia ja toimistoja.
Nyt merikontteja ostamaan ja humanitaarista logistiikkaa harrastamaan.
Tosin tässä tulee mieleen, että konttiasumuksiahan voisi käyttää oleskeluluvattomien tilapäismajoituksena. Jos oleskelulupaa ei tule, konttilukki nappaa koko hoidon kyytiin ja rahtilaivaan kohti banaanisaaria.
-i-
Humanitäärinen logistiikka aka mamutarhaus. Kommentissasi oli paljon asiaa.
Taidettiin Lieksan keskustelussa vertailla maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia siihen, mitä sillä saisi Suomessa. Se miljardi, mikä ei ole paljon mitään eräille, voisi luoda helposti kymmeniä ellei jopa satoja tuhansia uusia työpaikkoja. Eikä kyseessä olisi edes mikään nälkäpalkka, muttei luonnollisesti mikään erityisen korkeakaan. Jos tämä suunnattaisiin toimeentulotuella eläviin ja bruttopalkan lisäksi sivukuluja olisi ~50% ko. summasta(1,5 kerroin) niin lisää työllistettyjä napsuisi 300k 0.9mrd:lla. Kouluttaminen, materiaalisten kulujen kasvu, jne. Mielestäni ei olisi kovin kohtuutonta puhua tuosta summasta ainakin puolen säilyvän uusina työpaikkoina.
150k uutta työntekijää auttaisi varmasti vanhustenhoidossa todella paljon. Teiden kunnostaminenkin saattaisi joissain rajoissa onnistua tämän tuloksena. Pari kokenutta ammattilaista, joukko nuoria miehiä, koneita vaikka lainana, jos muuten tulisi kalliiksi. Eiköhän tuolla ainakin pienempiä teitä kehtaisi laittaa kuntoon, mikä olisi positiivista, kun tietää missä kunnossa ns. isommatkin tiet ovat.
Paljon muitakin aloja varmasti on, jonne vähäisellä ja tehokkaalla koulutuksella saisi työntekijöitä. Onko se sitten välttämättä tehokasta työllistämistä? Ei välttämättä itse firmalle, mutta todennäköisesti valtiolle. Millään en ymmärrä julkisen talouden firmojen myymistä yksityiselle sektorille, koska valtio voi pitää kannattavasti enemmän työntekijöitä. Tämä siis verojen kasvuna ja erinäisten tukien vähenemisenä, mikä ei hyödytä yksityistä firmaa mitenkään.
Mua oikeasti ottaa päähän tuo avustaminen verovaroista, itse pienellä budjetilla elävänä laitan hyväntekeväisyyteen rahaa, kun sen koen asialliseksi, mutta verovaroista tuo on aivan perseilyä. Suomi ei koskaan mitään siirtomaata omistanut, eikä täten ole kenellekään mitään velkaa, vaikka käsite moraalivelka olisi mitenkään validi, mitä se ei todellakaan ole. Mielestäni on joko tietämättömyyttä tai vääristelyä puhua, kuinka hyväntekeväisyys ja avustaminen verovaroista ei olisi oleellisesti pois suomalaisilta.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:35:04
Quote from: jumppajoonas on 16.03.2014, 22:21:49
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:12:57
Ei Suomessa turhuuteen paljon tuhlata.
Valtion vuoden 2014 budjetin muutamia menoeriä (miljardeja euroja, menevät osittain päällekkäin):
Sosiaali- ja terveysministeriö: 12,8
Kuntien tukeminen: 8,6
Opetus ja kulttuuriministeriö: 6,6
Eläkkeet: 4,6
Puolustusministeriö: 2,8
Liikenneverkko: 1,7
Oikeusministeriö: 0,9
Opintotuki: 0,9
Poliisitoimi: 0,7
Rajavartiolaitos: 0,2
Kotouttaminen: 0,1
Lähde: http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp;jsessionid=E0FBE6BA8CF79A74C7E4A5DE586A5573?year=2014&lang=fi&maindoc=/2014/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:127:
Ja kehitysapu 2,5 prosenttia budjetista koska sieltä se maksetaan eikä mistään BKT:stä.
Kehitysavun määrä suhteutetaan BKT:hen, koska eri maissa budjetit ovat eri suuruisia suhteessa BKT:hen.
Se suhteutetaan BKT:hen koska silloin prosentti saadaan näyttämään pienemmältä,rahat kuitenkin maksetaan budjetista jolloin määrä on 2,5 prosenttia ( 1 102,6 miljoonaa euroa 2014) joka on melko mellevä summa.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 22:56:26Suomihan oli rutiköyhä menneinä vuosisatoina.
Oli, koska ei ollut tehty keksintöjä, joilla on mahdollista tuottaa tavaroita tehokkaasti. Miten voi valmistaa tehokkaasti tavaroita, kun ei ollut keksitty sähkö, generaattori, polttomoottori jne? Suomalaiset pystyivät elemään jopa ilman näitä keksintöjä karussa pohjolan ilmastossa. Viimeisten 200 vuoden aikana on tehty valtava määrä keksintöjä, jotka helpottavat valtavasti tavaroiden valmistusta.
Länsimaalaiset ottivat käyttöön nämä keksinnöt. Kehitysmaissa vieläkin kaivetaan kuoppia lapiolla. He eivät kykyne ottamaan käyttöön nykyaikaisia koneita matalan ÄO:n ja korkean itsekkyyden takia.
QuoteEi täällä ole luotu länsimaista sivistystä ja tiedettä, teknologiaa yms. Kyllä ne on tänne tuotu.
Kyllä on tuotu, esim. polttomoottori ja generaattori ei ole keksitty Suomessa. Kuka estää tuomasta nämä asiat kehitysmaihin ja lopettaa kuoppien kaivaminen lapiolla? Onko kehitysmaissa joku jumala, joka kieltää heitä ostamasta kaivinkonetta?
QuoteAjatellaan että ihminen kykenee kehitykseen, kun hän saa siihen tarvittavia resursseja, kuten ruokaa ja koulutusta.
Kehitysmaalaiset eivät kykyne kehityskeen. Esimerkkinä malmö. Heille on annettu ruokaa ja koulutusta ja silti monet ovat työttömänä, hyvin harva pystyy suorittamaan yliopiston, monilla on vaikeuksia suorittaa peruskoulu.
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:12:57
Ei Suomessa turhuuteen paljon tuhlata.
Vankila maksaa 72000 vuodessa per vanki, lastenkoti 4000 per lapsi kuukaudessa, länsimetro lähes miljardi (hinnassa on ainakin 1/2 ilmaa), listaa voi jatkaa.
Lainattu tästä:
http://muutos2011.fi/blogit1/taystyollisyys-lieksaan/
QuoteTäystyöllisyys Lieksaan
Uncategorized
14.3.2014
Jari Leino
Lieksassa perheryhmäkoti Tuikussa työskentelee 10 kokoaikaista ja 3 osa-aikaista työntekijää. Tuikku on yksi Suomen useista ELY-keskusten kokonaan rahoittamista ilman vanhempia maahan tulleiden alaikäisten maahanmuuttajien sijoituspaikoista. Nyt Tuikku on pulassa, koska sinne sijoitetut 9 nuorta ovat aikuistumassa eikä uusia ole tulossa tilalle. Lieksassa on huutava pula alaikäisistä, ilman vanhempia maahan tulleista pakolaisista. Pulaa on muuallakin Suomessa ja syyrialaiset ovat loppuneet kesken. Tilanne on hälyttävä, sillä Lieksan kristillisen opiston pyörittämän Tuikun 13 työntekijää ovat vaarassa joutua työttömiksi. Lieksassa on ennestään jo tuhat työtöntä.
Joku saattaa ihmetellä, miksi Tuikussa on 13 työntekijää 9 asiakasta kohti, mutta tämä ei ole mitenkään ihmeellinen suhdeluku. Kyse on huostaanotetuista alaikäisistä, joten henkilökuntaa on oltava reilusti. Kolmessa vuorossa 7 päivää viikossa. Siksi näiden nuorten majoitus maksaa yhtä paljon kuin huostaanotettujen suomalaislasten hoiva: arviolta 150 – 250 euroa vuorokaudessa. Huostaanotettuja suomalaislapsia hoitavien lastensuojelulaitosten kohdalla tuota vuorokausihintaa on yleensä tapana kauhistella ja puhua huostaanottobisneksestä. Tuikun kohdalla kyse on tietenkin vain humanitaarisesta auttamisesta ja ihmisten vilpittömästä hyvyydestä.
Quote from: mannym on 16.03.2014, 21:52:06
Kehitysavusta sen verran 1961 - 2012. Nopeasti ynnäillen 20.1miljardia $
http://kuopassa.net/suomen-antama-kehitysapu (http://kuopassa.net/suomen-antama-kehitysapu)
Eiköhän tuo rupeaisi jo riittämään.
Puolessa vuosisadassa voidaan jo todeta ettei kannettu vesi kaivossa pysynyt ja jos pysyi, niin kaivo on tarpeeksi täynnä.
Kehitysapu on siirtomaa-ajan jäänne. Postkolonialistista valkoisen miehen taakalla leikkimistä. Kyllä tuollainen kuuluu viime vuosisadalle.
Quote from: ihminen on 17.03.2014, 10:58:54
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä?
Onko nyt niin että mikään mihin et omassa byrokraatin ammatissasi mamu sektorilla voi vaikuttaa ei ole sinun ongelmasi?
Sä pääset nyt asian ytimeen. Se kato tienaa tällä.
Ei rahvaan taksvärkki virkamiesrälssiltä pois ole.
Mikäli minä oikein ymmärsin, on vastaväittäjieni mielestä muiden auttaminen ehkä pahinta, mitä kansakunta voi tehdä. He näkevät myös kehitysmaat täysin toivottomina ja kehityskelvottomina.
Tässä on Lagos, yksi Afrikan suurimmista kaupungeista: http://www.youtube.com/watch?v=O-YiOvZuzAg
Se on hyvin afrikkalainen kaupunki ja varsinainen megacity kaikilla mittareilla mitattuna.
Onkos noi suomalaisia turvapaikanhakijoita? Voinko minäkin hakea turvapaikkaa, pelaako taikaseinä ja miten kantaväestö ottaa yksilölliset tarpeeni huomioon? Onko minulle taattu oma uimahallivuoro, vai joudunko vain valittamaan paikallisissa lehdissä ääneen, jos joudun oleskelemaan jonkin ihmisryhmän seassa, josta en tykkää? Miten perheenyhdistämiset on otettu huomioon, ts. maksaako Nigeria myös sukuni lentoliput? Ei kai minun tarvitse käyttää omaa rahaani matkailuun ja kai saan poiketa Lagosin laskuun täällä vähän sukuloimassa ja hakemassa vaimon?
Kelit näyttävät aika maittavilta, joten haluaisin vastaukset näihin kysymyksiini mitä pikimmin. Toivottavasti heillä on osoittaa bungalow rannalta, tykkään merestä.
Quote from: StadinKundi on 17.03.2014, 23:46:01
Mikäli minä oikein ymmärsin, on vastaväittäjieni mielestä muiden auttaminen ehkä pahinta, mitä kansakunta voi tehdä. He näkevät myös kehitysmaat täysin toivottomina ja kehityskelvottomina.
Mitäpä, jos heillä on perusteita näkemykselleen? Onko sinulla tarjota dataa, joka antaisi aiheen optimisimiin?
Quote from: StadinKundi on 17.03.2014, 23:46:01
Mikäli minä oikein ymmärsin, on vastaväittäjieni mielestä muiden auttaminen ehkä pahinta, mitä kansakunta voi tehdä. He näkevät myös kehitysmaat täysin toivottomina ja kehityskelvottomina.
Tässä on Lagos, yksi Afrikan suurimmista kaupungeista: http://www.youtube.com/watch?v=O-YiOvZuzAg
Se on hyvin afrikkalainen kaupunki ja varsinainen megacity kaikilla mittareilla mitattuna.
Viitaten lihavoituun tekstiin, paljonko sinä olet ottanut velkaa auttaaksesi maksukyvytöntä kotimaista juoppoa?
Quote from: StadinKundi on 17.03.2014, 23:46:01
Mikäli minä oikein ymmärsin, on vastaväittäjieni mielestä muiden auttaminen ehkä pahinta, mitä kansakunta voi tehdä. He näkevät myös kehitysmaat täysin toivottomina ja kehityskelvottomina.
Tässä on Lagos... varsinainen megacity kaikilla mittareilla mitattuna.
Kehitysapu tuhoaa Afrikan, mikrolainat pelastaisivat
http://www.vapaasana.net/artikkelit/2009/04/kehitysapu-tuhoaa-afrikan-mikrolainat-pelastaisivat
Josta HS tietää kertoa vastaväittäjistäsi seuraavaa:
"Halla-aholaiset antavat mikrolainoja kehitysmaihin"
http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/Halla-aholaiset+antavat+mikrolainoja+kehitysmaihin/1135249753172
Tutkimus: Kehitysavusta on myös haittaa
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_kehitysavusta_on_myos_haittaa/5850769
QuoteKansainvälistä kehitysapua annetaan noin 100 miljardia dollaria vuodessa ...
Monet viime vuosien ekonometriset tutkimukset ovat osoittaneet, että kehitysapu ei lainkaan nopeuta maiden kehitystä ...
http://liberalismi.net/wiki/Kehitysapu
Stadinskidiltä näemmä loppuivat paukut kokonaisuudessaan, se mikä näyttää sinusta ja ystävistäsi auttamiselta ei sitä toisinaan ole. Oletko varma että olet tässä täysin oikeassa?
Minä luulen että et ole.
Quote from: sivullinen. on 17.03.2014, 00:00:32
Jäsen StadinKundi kirjoittaa sosialistien tapaan peläten sosialismia vastaan iskettävän sosialismin omilla aseilla: valheilla. Sellainen pelko on turha. Sosialismi tuhotaan muuten. Se tuhotaan konservatistien aseella: ajalla. Sitä sosialistin olisi syytä pelätä.
Selvennän väitettäni. Sosialisit valehtelevat päin naamaa, kertovat mielipiteitään yleisinä totuuksina, uhkailevat, kiristävät ja varastavat. StadinKundin väitteet "julkiset palvelut aina vähän alakanttiin suhteessa tarpeeseen.", "Perustuslakia tulisi muuttaa, jotta sosiaaliturvan voisi poistaa.", "Kenelläkään ei ole mitään keinoja rajoittaa sosiaaliturvaa, mikä on tietenkin hyvä asia." ja "Sosiaaliturvaa ei voi poistaa (perustuslain muuttaminen vaatii 2/3, tai 5/6 määräenemmistön eduskunnassa)" ovat kaikki sellaisia. Ne ovat mielipiteitä tai valheita. Juuri sosialistit ovat tehneet Perustuslain kiertämisen mahdolliseksi ja käyttäneet sitä kiertoa. He ovat muuttaneet sitä ilman 5/6 enemmistöä, vain todeten perustuslakivaliokunnan suulla asian muutoksen olevan Perustuslain mukainen. Lisäksi he ovat muuttaneet oikeuslaitoksen poliittiseksi virastoksi, joka tulkitsee lakeja puolueen eduksi. Nyt sosialistit pelkäävät persujen pääsemistä valtaan, ja silloin persujen muuttavan perustuslakia perustuslakivalikuntaa hyödyntäen, ja asettamalla valtaan oman demlansa, joka tulkitsee lakeja, kuten sananvapauslakia ja yhdenvertaisuuslakia, hieman toisella tavalla.
Mutta älä huoli StadinKundi. Niin ei käy. Persut -- tai ketkä sitten konkurssi-Suomen raunioita pelastamaan ryhtyvätkin -- eivät toimi niin. Heillä on konservatiivien keinot. Ne pystyvät samoihin tavoitteisiin, mutta saavuttavat sen hieman toisin. Konservatiiveilla on aina menneisyys puolellaan. He voisivat painostaa demlaa noudattamaan lakia ja vaatia Eduskuntaa poistamaan sosialistien tekemät Perustuslakimuutokset perustuslainvastaisina; he voisivat jopa käyttää perustuslakivaliokuntaa tähän. Eivät he niin tee. He vain ottavat vanhat pykälät käyttöön sellaisina. Sosialismin aikaa ei kumota; se vain häviää. Kukaan ei muista punamuumin olleen presidentti, maailmanparannuksen olleen tosi ihqua ja pakolaiskiintiöiden olleen "kansainvälisten sopimusten mukaisia". Niitä ei vain muisteta. Maailman suurinta julkista sektoria -- "joka on aina liian pieni" -- ei tarvitse pienentää yhtään. Se vain lakkaa olemasta. Virkamiesten uhkavaatimukset kaikuvat kuuroille korville; he eivät enää saa palkallaan ostettua edes leipää; heitä eivät arvosta edes kulkukoirat; eräänä päivänä he tajuavat elämänsä onnettomuuden, eivätkä enää mene töihin. Näin loppui Neuvostoliitto -- niin loppuu myös Eurostoliitto. Se vain loppuu. Tuikun liekki sammuu kenenkään puhaltamatta palavan aineen loppumiseen -- vain alumiinifolio jää.
Vähän dramaattiseksi heittäydyit. Sinulla on tuollainen fenomenologinen näkökulma, eli näet vain miten jotkin tarkemmin määrittelemättömät sosialistit ovat tehneet sitä ja tätä kauheaa, jota et vaivaudu määrittelemään sitäkään kovin tarkasti.
Laajempi ja järkevämpi näkökulma on se, että Suomi on tyypillinen länsieurooppalainen sivistysvaltio. Ei sillä ole sinun demlojesi kanssa mitään tekemistä. Länsi-Euroopan maat nyt vain ovat tällaisia.
Quote from: niemi2 on 17.03.2014, 00:23:12
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 21:24:15
Quote from: ihminen on 16.03.2014, 21:08:41
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 20:44:17
Kehitysapua alettiin antaa joskus 60-luvulla ja oli silloin alkuvuosina alle 0,1% bruttokansantuotteesta. Nythän se on noin 0,5% vuodessa, kun muissa Pohjoismaissa se on 0,7-1%. Ihan mahdottoman paljon se ei maksa, jos se on 1/200 osa kansantuotteesta. Sillähän saavutettiin konkreettisia tuloksia kaivojen poraamisen ja koulujen rakentamisen myötä ja jossain Afrikassa pyörii vieläkin Suomesta 70-luvulla tuotuja paperi-, ja painokoneita.
Nää on niin söpöjä nää prosenttia bruttokansantuotteesta, tällähän on aina yritetty piilottaa se lopullinen rahamäärä joka kankkulankaivoon heitetään.
Jos stadinkundi haluaa maksaa kehitysapurahaa valitsemaansa kohteeseen hän maksakoon sen itse ilman että velvoittaa muita osallistumaan vastentahtoisesti siirtomaapolitiikan jatkeeseen.
Kehitysavun tavoitteeksi tulisi laittaa 0€.
Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä? Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.
Mitä ihmeen velkaa. Kehitysapu on suuri este kehittymiselle monella tavoin ja ruokkii epäterveitä rakenteita sekä intressiryhmiä.
Kehitysmaat voivat ottaa luonnonvaransa itselleen poliittisilla päätöksillä jos näin tahtovat, mutta ne jäävät pienen ryhmän hallintaan.
Nopein tapa kehittyä ja vaurastua on ollut suorat sijoitukset. Angola tai Kiina tästä hyviä esimerkkejä.
EU pitää tahallaan korkeita tulleja, jotta afrikasta ei tule hintahäirikköä mm. eu:n maataloudelle. Ranskalainen maanviljelijä haluaa mielummin myydä viljaa korkealla hinnalla ruoka-apuna afrikkaan kuin kilpailla hinnalla afrikkalaisten maanviljelijöiden kanssa eu:n markkinoilla.
Voisit perustella väitteitäsi. Millä tavalla kaivojen poraaminen ja koulujen rakentaminen haittaa ketään?
Quote from: Roope on 17.03.2014, 10:44:39
Quote from: StadinKundi on 16.03.2014, 23:26:36
Olen samaa mieltä kaikesta muusta, paitsi tuosta että olisi joku pakolaisteollisuus. Alan ihmisenä sanoisin, että vähän niitä työpaikkoja on suhteessa kaikkeen muuhun alan työhön.
Pakolaisteollisuudella en viitannut absoluuttiseen tai suhteelliseen kokoon vaan siihen, että ala elää julkisella sektorilla ihan omaa elämäänsä, johon eivät enää suoraan vaikuta esimerkiksi talouden näkymät tai turvapaikanhakijoiden määrä. Resursseja lisätään taantumankin aikana tuosta vaan, vastaanottokeskuksia ei suostuta lakkauttamaan, eikä henkilökuntaa irtisanota.
Alalla on selvästikin vaikutusvaltaiset lobbarit, joiden ansiosta jopa aiemmin maahanmuuttokriittiseksi profiloitunut Päivi Räsänen on ottanut ministerinä kiltisti lusikan kauniiseen käteen ja ryhtynyt kaikin käytettävissään olevin keinoin tukemaan alan kasvua ja jarruttamaan siihen kohdistuvia perusteltuja leikkauksia. Näin siitä huolimatta, että niin hallitusohjelma, EU-direktiivit kuin myös julkinen mielipide tukisivat Suomen eurooppalaisittain poikkeuksellisen liberaaliksi heilahtaneen pakolaispolitiikan ja vastaanottojärjestelmän normalisoimista.
Suomi menee Ruotsin kanssa poliitikkojen ja median johdolla maahanmuuttopolitiikassaan EU:ssa vastavirtaan, vaikka sille ei näytä olevan mitään järjellistä eikä poliittistakaan syytä. Julkista keskustelua aiheesta käydään vain muutamissa blogeissa ja perussuomalaisten tekemissä kirjallisissa kysymyksissä. Vaikka vuosittain budjettitasolla alalla puhutaan vielä korkeintaan muutamista tuhansista työpaikoista ja muutamista sadoista miljoonista euroista, valitun politiikan seurauksien tasolla puhutaan useiden kymmenien vuosien ja kymmenien ellei satojen miljardien eurojen vaikutuksista.
Ei pakolaiskeskuksia voi, eikä pidä lakkauttaa. "Pakolaislaki" sanoo näin:
19 §
Vastaanoton sisältö
Turvapaikanhakijoiden vastaanottona järjestetään tilapäinen majoitus, toimeentulotuki, tulkkipalveluja ja muu välttämätön perustarpeiden turvaaminen sekä työ- ja opintotoimintaa. Vastaanoton muusta järjestämisestä voidaan säätää asetuksella.
Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkilön tilapäinen majoitus järjestetään vastaanottokeskuksessa.
Alaikäisen ilman huoltajaa tulevan turvapaikanhakijan vastaanottoa varten vastaanottokeskukseen voidaan perustaa ryhmäkoti. Ryhmäkodin toiminnasta ja henkilöstön määrästä säädetään asetuksella.
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotossa järjestetään lisäksi lapsen iän ja kehitystason vaatimia muita palveluja.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990493
Se mitä täällä nyt ei suostuta ymmärtämään, on se että lait ohjaavat viranomaisten toimintaa, eivätkä mitkään villit netissä esitetyt visiot.
Lakia ei voida muuttaa? Miksi ihmeessä meillä on eduskunta?
Quote from: StadinKundi on 19.03.2014, 17:18:47
Ei pakolaiskeskuksia voi, eikä pidä lakkauttaa.
Tietysti voidaan lakkauttaa. Muutamia on lakkautettu jo. En tarkoittanut, että ne kaikki lakkautetaan, vaan että niiden palvelut tuotetaan mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Tämä olisi edellyttänyt pienien yksiköiden lakkauttamisia paljon enemmän kuin on tapahtunut. Turhia työpaikkoja ja ylimääräisiä vuokratiloja on tuettu vuosien varrella jo kymmenillä miljoonilla euroilla.
Säästöjä olisi voinut saada aikaan helposti myös suuntaamalla resursseja vastaanottokeskuksien ylläpidosta turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseen. Sisäministeriön kymmenen vuoden takaisen selvityksen mukaan säästöt olisivat yli kymmenkertaisia. Mutta tätä ei vain tapahdu. Tehokkuuden parantaminen ja rahahanojen kiristäminen ei ole kaikkien etujen mukaista.
Quote from: StadinKundi on 19.03.2014, 17:18:47
Se mitä täällä nyt ei suostuta ymmärtämään, on se että lait ohjaavat viranomaisten toimintaa, eivätkä mitkään villit netissä esitetyt visiot.
Lait antavat suuntaviivat. Viranomaisilla on runsaasti toimintavapauksia lakien tulkinnan puitteissa. Esimerkkinä vaikkapa tuo jossain näkymättömissä tehty linjaus säilyttää mahdollisimman monet vuosien 2008-2010 turvapaikanhakijaennätysten aikana perustetuista uusista vastaanottokeskuksista, vaikka virallisesti sisäministeriössä on menossa säästötalkoot. Näitä valintoja ei määritellä laeilla.
Katsopa vaikka Lieksaa, jonne haikailtiin juuri alaikäisiä perheettömiä alaikäisiä kiintiöpakolaisia, ettei paikallista ryhmäkotia tarvitsisi lopettaa. Somalien joukkomuutto taas lähti liikkeelle sikäläisestä vastaanottokeskuksen perustamishankkeesta. Häntä heiluttaa koiraa.
Ja lakejahan voi aina muuttaa. Tätä eivät estä Suomen kohdalla edes ns. kansainväliset sopimukset, koska niiden asettamiin rajoituksiin on Suomessa pitkä matka, pitempi kuin missään muualla paitsi Ruotsissa.
Quote from: StadinKundi on 19.03.2014, 17:07:15Laajempi ja järkevämpi näkökulma on se, että Suomi on tyypillinen länsieurooppalainen sivistysvaltio. Ei sillä ole sinun demlojesi kanssa mitään tekemistä. Länsi-Euroopan maat nyt vain ovat tällaisia.
Juuri teidänlaisten takia minäkin muutin pois (euroopasta). Käytte liian taajaan muiden lompakoilla ja tuhlaatte tätä muilta ottamaanne rahaa kuin omaanne. Euroopassa on vain yksi jotakuinkin sivistysvaltio ja se on Sveitsi. Suomi on korruptoitunut pesäke sosialisteja ja jota johtaa täysin kyvytön hallitus.
Minua haittaa jos joku ottaa minulta rahaa ja alkaa sillä tekemään kaivoja ja/tai kouluja VASTIKKEETTA. Tuollainen vastikkeeton raha on pahinta kehitysapua mitä minä voin kuvitella.
Paljonko sinä olet ottanut velkaa auttaaksesi maksukyvytöntä kotimaista juoppoa?
Quote from: StadinKundi on 19.03.2014, 17:18:47
....
Ei pakolaiskeskuksia voi, eikä pidä lakkauttaa. "Pakolaislaki" sanoo näin:
....
Se mitä täällä nyt ei suostuta ymmärtämään, on se että lait ohjaavat viranomaisten toimintaa, eivätkä mitkään villit netissä esitetyt visiot.
Se mitä sinä et ymmärrä on se että jostain visiosta ne nykyisetkin lait säädettiin.
Niitä ei siis olisi olemassa ilman jossain esitettyä villiä visiota asioiden oikeasta tilasta.
Byrokraatille uusien sääntöjen luominen on tietysti vaikeaa jos uudet lait ja ohjeistukset vievät työt alta, siksi niitä tulee virastaan sokeana vastustaa.
Se ei onneksi ole minun ongelmani ;)
Quote from: StadinKundi on 19.03.2014, 17:07:15
Laajempi ja järkevämpi näkökulma on se, että Suomi on tyypillinen länsieurooppalainen sivistysvaltio. Ei sillä ole sinun demlojesi kanssa mitään tekemistä. Länsi-Euroopan maat nyt vain ovat tällaisia.
Maantieteellisesti Suomi on lähempänä itää kuin länttä. Poliittisesti tuulet vaihtelevat. Viimeiset sata vuotta ollaan oltu länttä -- "suomettumisesta" ja itä-Saksan ihannoimisesta huolimatta. Sitä ennen sata vuotta oltiin Venäjää. Tyypilliseksi länsieuroopan sivistysvaltioksi Suomen voi laskea vain toteamalla, ettei yksikään länsieuroopan sivistysvaltio ole samantyyppinen kuin toinen, eikä Suomikaan, joten Suomi on yhtä tyypillinen kuin Monaco tai Italia.
Tyypillisissä itäeurooppalaisissa sivistysvaltioissa taas siirryttiin itä-Saksan ihannoinnista ja sosialismista pois jo 1990-luvun alussa. Suomessa se muutos odottaa vielä tulemistaan. Suomi ei ole siten tyyppillinen itäeurooppalainen sivistysvaltiokaan. Suomi on Suomi. Suomi on hidas pääsemään vauhtiin, mutta vauhtiin päästyään, nopea saamaan aikaan.
Quote from: StadinKundi on 19.03.2014, 17:18:47
Ei pakolaiskeskuksia voi, eikä pidä lakkauttaa. "Pakolaislaki" sanoo näin:
19 §
Vastaanoton sisältö
Turvapaikanhakijoiden vastaanottona järjestetään tilapäinen majoitus, toimeentulotuki, tulkkipalveluja ja muu välttämätön perustarpeiden turvaaminen sekä työ- ja opintotoimintaa. Vastaanoton muusta järjestämisestä voidaan säätää asetuksella.
Tämä^
Tilapäinen majoitus, mutta
toimeentulotuki.
Järjellä ajatellen tuossa lukisi "
Turvapaikanhakijoiden vastaanottona järjestetään tilapäinan majoitus, ruoka, tulkkipalveluja ja muu välttämätön perustarpeiden turvaaminen (esim. lämpimät vaatteet) sekä työ- ja opintotoimintaa."
Kansalaisaloitetta kehiin. Kuka jaksaaviitsii?
-i-
Ensimmäinen Iso Ankka joka nopeasti haalii Suomessa ansaitut munansa yhteen koriin ja aikoo jättää uhanalaisen isänmaamme, lentää takaisin sinne, mistä esi-isät tänne tulivatkin:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288668022155.html?pos=ksk-trm-uuti-ospu
DI: Björn Wahlroos harkitsee muuttamista Ruotsiin
Ihan kuin olisin juuri taannoin jotain tällaista ennustellutkin...
"Hej, hej!" :) (*vilkutus*)
Quote from: Marija on 21.03.2014, 09:35:32
Ensimmäinen Iso Ankka joka nopeasti haalii Suomessa ansaitut munansa yhteen koriin ja aikoo jättää uhanalaisen isänmaamme, lentää takaisin sinne, mistä esi-isät tänne tulivatkin:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288668022155.html?pos=ksk-trm-uuti-ospu
DI: Björn Wahlroos harkitsee muuttamista Ruotsiin
Ihan kuin olisin juuri taannoin jotain tällaista ennustellutkin...
"Hej, hej!" :) (*vilkutus*)
Ihan hyvä päätös.
Suomi kuuluu länsimaiseen kulttuuriin. Idän ja Lännen raja menee siinä, missä on itäisen ja läntisen kristillisyyden raja. Politiikalla ei ole mitään tekemistä tämän jaon kanssa. Länsimaalaisuus ei ole NATO)jäsenyyttä, uusliberalismia ja Venäjä-vastaisuutta. Ne ovat poliittisia asioita. Suomi on länsimaa, koska Suomi on luterilainen.