Maahanmuuttopolitiikka muuttuu talouden alamäen myötä

[Roope]

Toin esiin sen vanhan ajatuksen siitä, että humanitaarista apua pakolaisille tulisi suunnata enemmän kehitysmaihin, joissa suurin osa pakolaisista on. Humanitaarinen apu on eri asia kuin kehitysapu.

Tarkoitan siis, että jokin aivan vallankumouksellinen uusi politiikka, joka esimerkiksi kasvattaisi humanitaarista apua kehitysmaissa oleville pakolaisille ja rajoittaisi turvapaikkojen myöntämisen minimiin, ei ole kovin realistinen mahdollisuus, jos siihen ei mikään muu maa rupea vauraassa Pohjois-Euroopassa.

Pakolaispolitiikka ja kehitysmaiden auttaminen perustuu voittopuolisesti tunteisiin ja tunneargumentteihin. Jos pitäisi päättää rajallisten resurssien käyttämisestä mahdollisimman tehokkaasti, nykyinen pakolaispolitiikka romutettaisiin saman tien ja humanitaarisen avun resurssit ohjattaisiin lähtömaihin ja niiden ympäristöön. Se olisi tehokkaampaa rahan käyttöä, vaikka se itsessään paremminkin lisäisi kuin vähentäisi länsimaihin suuntautuvaa turvapaikka- ja sosiaalimaahanmuuttoa.

Ongelmana on suurelta osin se, että länsimaihin rakennettavan turvapaikka- ja pakolaisinfran työntekijöiden edut ovat jotain ihan muuta kuin pakolaisten, lähtömaiden tai edes länsimaiden etu. Tälle hyvin järjestäytyneelle ja vahvasti etujensa ja olemassaolonsa puolesta lobbaavalle porukalle ei ole ilmestynyt yhtenäistä vastavoimaa, joten länsimaiden pakolaisteollisuus jatkanee jatkossakin kasvuaan.

[StadinKundi]

Kehitysmaita on monenlaisia. Suomi, Ruotsi ja Norja olivat kehitysmaita 1800-luvulla.

Kuten myös somalia, angola, ruanda tai mosambik. Mikä on muuttunut? 50v avustusmiljardeja vrt. suomen jälleenrakennus lapin sodan jälkeen ja evakkojen asutus+sotakorvaukset. Liekkö jotain tekemistä asian kanssa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikkalainen_sosialismi

Ainakin nuo maat ovat maailman persläpilistauksien kärkikymmenikköä.

Elinolot kehitysmaissa ovat parantuneet jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Niillä on kännykät ja tietokoneet ties missä Kenian slummeissa.

Ehkä sinun pitäisi ymmärtää, että se kännykkä ei ole mikään mittari kehitykselle. Se on lähinnä nykypäivän vastine vaikkapa radiolle, kyllä sitäkin kaiken maailman slummeista löytyy.

Se olennainen asia on se, että siellä on vielä slummeja.

Slummeja on Ruotsissakin.

Kenian pääkaupunki Nairobi: http://www.youtube.com/watch?v=2FhaBf2A2Ww

Kehitystä on näkyvissä. Todellakin.

[Tabula Rasa]

Joo slummeja on ruotsissakin. Se että tuodaan hollitupalaisia salonkiin meinaa salongin muuttumista hollituvaksi. Ei hollitupalaisten muuttumista salonkikelpoisiksi.

Kehitystä. Vai tukimiljardeja leopardihatuille?

[StadinKundi]

Toin esiin sen vanhan ajatuksen siitä, että humanitaarista apua pakolaisille tulisi suunnata enemmän kehitysmaihin, joissa suurin osa pakolaisista on. Humanitaarinen apu on eri asia kuin kehitysapu.

Tarkoitan siis, että jokin aivan vallankumouksellinen uusi politiikka, joka esimerkiksi kasvattaisi humanitaarista apua kehitysmaissa oleville pakolaisille ja rajoittaisi turvapaikkojen myöntämisen minimiin, ei ole kovin realistinen mahdollisuus, jos siihen ei mikään muu maa rupea vauraassa Pohjois-Euroopassa.

Pakolaispolitiikka ja kehitysmaiden auttaminen perustuu voittopuolisesti tunteisiin ja tunneargumentteihin. Jos pitäisi päättää rajallisten resurssien käyttämisestä mahdollisimman tehokkaasti, nykyinen pakolaispolitiikka romutettaisiin saman tien ja humanitaarisen avun resurssit ohjattaisiin lähtömaihin ja niiden ympäristöön. Se olisi tehokkaampaa rahan käyttöä, vaikka se itsessään paremminkin lisäisi kuin vähentäisi länsimaihin suuntautuvaa turvapaikka- ja sosiaalimaahanmuuttoa.

Ongelmana on suurelta osin se, että länsimaihin rakennettavan turvapaikka- ja pakolaisinfran työntekijöiden edut ovat jotain ihan muuta kuin pakolaisten, lähtömaiden tai edes länsimaiden etu. Tälle hyvin järjestäytyneelle ja vahvasti etujensa ja olemassaolonsa puolesta lobbaavalle porukalle ei ole ilmestynyt yhtenäistä vastavoimaa, joten länsimaiden pakolaisteollisuus jatkanee jatkossakin kasvuaan.

Olen samaa mieltä kaikesta muusta, paitsi tuosta että olisi joku pakolaisteollisuus. Alan ihmisenä sanoisin, että vähän niitä työpaikkoja on suhteessa kaikkeen muuhun alan työhön.

[StadinKundi]

Joo slummeja on ruotsissakin. Se että tuodaan hollitupalaisia salonkiin meinaa salongin muuttumista hollituvaksi. Ei hollitupalaisten muuttumista salonkikelpoisiksi.

Kehitystä. Vai tukimiljardeja leopardihatuille?

Ad hominem-argumentti.

Sulta loppu paukut.

[guest7001]

Ei Suomessa turhuuteen paljon tuhlata.

(http://blogs.browardpalmbeach.com/pulp/bullshit%20detector.jpg)

[Tabula Rasa]

Joo slummeja on ruotsissakin. Se että tuodaan hollitupalaisia salonkiin meinaa salongin muuttumista hollituvaksi. Ei hollitupalaisten muuttumista salonkikelpoisiksi.

Kehitystä. Vai tukimiljardeja leopardihatuille?

Ad hominem-argumentti.

Sulta loppu paukut.

Kerropas millä tapaa on henkilöön käymistä? Hymiö ei tee perusteluistasi yhtään uskottavampaa.

[jka]

Kehitysavusta sen verran 1961 - 2012. Nopeasti ynnäillen 20.1miljardia $
http://kuopassa.net/suomen-antama-kehitysapu

Mielenkiintoisia numeroita ja vielä mielenkiintoisempia saadaan kun lasketaan noista vähän eteenpäin. Nuohan ovat nimellisiä rahamääriä sen hetken rahassa mitattuna.

Jos tuohon tehdään pelkästään dollarin inflaatiokorjaus niin summa on nykyrahassa 30 miljardia.

Jos tuohon lasketaan kehitysapuun laitetun summan vaihtoehtoistuotto pelkästään valtion lainojen riskittömän pitkän ajan reaalituoton 3% mukaan niin summa on nykyrahassa 50 miljardia.

Mutta jos tuohon lasketaan mukaan osakemarkkinoiden pitkänajan reaalituotto 7% niin summa on nykyrahassa 120 miljardia!

Eli jos kaikki kehitysapuun laitetut rahat olisi sijoitettu järkevästi meillä olisi nyt 120 miljardin sijoitusomaisuus joka tuottaisi siis vuosittain tuon 7% eli 8,4 miljardia. Tämä on kuin sattumalta samaa suurusluokkaa kuin meidän koko kestävyysvajeemme tällä hetkellä. Eli koko nykyinen kestävyysvaje olisi hoidettu kehitysapuun laitetuilla varoilla jos homma olisi aloitettu jo 1961.

[veikko1980]

Ei Suomessa turhuuteen paljon tuhlata.

(http://blogs.browardpalmbeach.com/pulp/bullshit%20detector.jpg)

Himanenkin puhui henkisestä kestävyysvajeesta 

[Nikolas]

Nykyisen pääministerin ja koko nykyisen hallituksen käsitykset maahanmuutosta ja ns. työvoimapulasta jo tiedämmekin.

Tässä on vähän tuoreempaa, ajankohtaisempaa ja syvällisempään ajatteluun pohjautuvaa tietoa:

Vähemmän on enemmän

Tähän asti on ajateltu, että lisäväestö (joko syntyvyyden tai maahanmuuton lisäyksenä) parantaa taloudellista tilannettamme ja huoltosuhdettamme. Tämä asetelma on kääntymässä päälaelleen niukkenevien resurssien maailmassa. Mikäli tuomme enemmän kuin viemme, ei väestön kasvattaminen itsessään auta tähän tilanteeseen. Se ei muuta yhteiskunnan käyttämien resurssien jakaantumista vientituloja tuovan sektorin ja muiden, tuontihyödykkeitä kuluttavien sektoreiden kesken. Itse asiassa, mikäli käytettävissä olevien resurssien määrä tai niiden käytön tehokkuus ei kasva vastaavasti, meillä on vähemmän jaettavaa per kansalainen.

Niin kauan kuin uudet, nuoret kuluttajat perustavat kulutuksensa pääosin tuontitavaraan, kuten öljyyn, heidän vaikutuksensa on jopa negatiivinen. Uusi väestö ei myöskään lisää Suomessa olevien luonnonvarojen tai niistä saatavien vientitulojen määrää. Yhteiskunnan rakennemuutos tulee lisäksi todennäköisesti vapauttamaan melko nopeasti työmarkkinoille suuren määrän työvoimaa, jolle tuskin saadaan vientisektorilla tuottavaa työtä riittävästi. Tämä pakottaa kulutuksen leikkaamiseen vaihtotaseen tasapainottamiseksi sitä rajummin, mitä enemmän meillä on väestöpohjaa. Rajallisten resurssien maailmassa vähemmän on usein enemmän, ainakin tiettyyn pisteeseen asti.

Lähde:
Partanen, Rauli & Paloheimo, Harri & Waris, Heikki
Suomi öljyn jälkeen
Luvussa "Vaikutukset talousjärjestelmään"
Sivuilla 226–227
Into kustannus, Helsinki 2013
ISBN 978-952-264-196-0

Tämän ketjun aloitusviestin toteava otsikko sopii johtopäätökseksi edelliseen lainaukseen:
Maahanmuuttopolitiikka muuttuu talouden alamäen myötä.
Mutta riittääkö nykyisen hallituksen viisaus siihen, sitähän tässä joudumme odottelemaan.

[ikuturso]

Mikä muuten on monikulttuurisuusasiantuntija?

Abu-hanna.

Ei ole olemassa sellaista virkaa kuin monikulttuurisuusasiantuntija. Abu-Hanna halusi kutsua itseään sellaiseksi.

Voi kulta pieni mussukka, että yrität olla nokkela. Vai että ei ole sellaista virkaa kuin monikulttuurisuusasiantuntija. Siihenkö argumenttiisi tämä keskustelu kilpistyy. Nyt olet meidät seinää vastaan saattanut. Tunnustamme tappiomme. Mutta mutta... mitä lukee seinässä, johon nojaamme?

Muutamia ammatteja joita hallitsematon maahanmuutto on tähän maahan synnyttänyt:

Monikulttuurisuusasiantuntija, Maahanmuuttokoordinaattori, Tulkkipalvelukoordinaattori,
Asioimistulkki, Kulttuuriluotsi, Vertaisosaaja, Erityisryhmän linjavastaava,
Päivähoidon maahanmuuttajakoordinaattori, Sopeuttamistyöntekijä, Kotoutussihteeri,
Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen suunnittelija, Monikulttuurisenopetuksen suunnittelija,
Suomen askeleet-linjan opettaja, Lyhytkurssivastaava, Aikuisperuskoulun linjavastaava,
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin vastaava ohjaaja, Monikulttuurisuusaktivisti,
Aktivistimaahanmuuttajakouluttaja, Monikulttuurisuuskoulutusmateriaalivastaava,
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja, Sosiokulttuurinen tasapainottaja,
Pakolaisneuvonantaja, Vähemmistöoikeuksien valvoja, Avustusanomusten esitäyttäjä,
Maahanmuuttajien asunto-oloja pohtiva virkamies, Maahanmuuttajapalveluiden päällikkö,
Maahanmuuttoneuvoston puheenjohtaja, Monikulttuurikonsultti, Romanityöryhmä,
Kerjäläistyöryhmä, Maahanmuuttajien rekrytoinnin helpottamista pohtiva työryhmä,
Maahanmuuttoyksikön terveydenhuollon konsultti, Maahanmuuttoyksikön psykologi,
Maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttoyksikön sosiaaliohjaaja,
Maahanmuuttoyksikön etuuskäsittelijä, Maahanmuuttajalasten varhaiskasvattaja,
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja, Siirtolaisinstituutin johtaja,
Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja, Maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja,
Naapuruus-sovittelija, Kotouttamisohjaaja, Avustamistulkki, Aputulkki,Romaniasioidenhoitaja,
Kunniaan liittyvien konfliktien asiantuntija, Maahanmuuttoasioiden johtaja,
Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston oikeusyksikön yhdenvertaisuus-vastuualueen johtaja,
Maahanmuuttaja- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta, Maahanmuuttotyön päällikkö,
Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmä, Maahanmuuttopolitiikkastrategi,
Kehitysmaatutkimuksen professori, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen asiantuntija,
Monialaisen romanityöryhmän puheenjohtaja, Monikulttuurisen maahanmuuttajatyön päällikkö,
Maahanmuuttajien henkisestä sopeutumisesta vastaava asiantuntija, Sopeutumiskonsultti,
Maahanmuuttajajärjestöjen toimintaedellytyksiä voimaannuttavan projektin johtaja,
Maahanmuuttajajärjestöjen mielenterveysosaamista pohtiva projektisuunnittelija,
Maahanmuuttajien työllistämisyhdistyksen asianajaja, Maahanmuuttajien neuvontapisteen ohjaaja,
Pakolaisavun vertaisryhmätoiminnan koordinaattori, Monikulttuurisen tietopalvelukeskuksen asiantuntija,
Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittämisestä vastaava virkamies,
Väkivaltarikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajanuorten valvoja, Maahanmuuttovastaava,
Ikääntyneiden somalinaisten kotoutustyöntekijä, Monikulttuurisuuden johtava asiantuntija,
Pakolaiskoordinaattori, Pakolaisvähemmistö vastaava, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja
Romanien päiväkeskuksen työntekijä, Romaniyhdyshenkilö, Vähemmistövaltuutetun ylitarkastaja,
Romanipoliittisen työryhmän puheenjohtaja, Maahanmuuton erikoistutkija, Ihmisoikeustyönjohtaja,
Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja, Monikulttuurisuustaitojen kehittäjä,
Monikulttuurisuuskampanja suunnittelija, Ulkomaalaisasioiden valmistelija,
Romanien päiväkeskuskuksen johtaja, Monikulttuurisuustyön suunnittelija,
Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittäminen projektin johtokunta, Monikulttuuripedagogi,
Pakolaisoikeutta tutkiva oikeustieteilijä, Ulkomaalaisoikeuden asiantuntija,
Maahanmuuttopolitiikan tutkija,Maahanmuuttoviraston tutkija, Turvapaikkalautakunnan sihteeri
Sisäministeriön somaliyhteisön kotoutumista edistävä asiantuntijaryhmä,
Kansainvälisen siirtolaisjärjestön projektikoordinaattori, Syrjintälautakunnan johtaja,
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö, Monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä,
Sisäasiainministeriön kotouttamisyksikön johtaja, Pakolaisneuvonnan tiedottaja,
Maahanmuuttajien asumisneuvoja, Maahanmuuttajien henkilökohtainen palveluohjaaja,
Monikulttuuristen naisjärjestöjen kattojärjestön johtaja, Maahanmuuttajien tukijärjestön johtaja,
Ulkomaalaisille maksettavan toimeentulotuen käsittelyä koskevien menettelytapojen selkeyttäminen -työryhmä,
Kehitysyhteistyön palvelukeskuskuksen hankeneuvoja ja taloussuunnittelija,
Kehitysyhteistyön palvelukeskuskuksen kehityspoliittinen asiantuntija, Monikulttuurinen osaaja,
Suomen somalia-verkoston toiminnanjohtaja, Maahanmuuttajapoikatyön johtaja,
Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston johtaja,Maahanmuuttajataustainen kokemusasiantuntija,
Maahanmuuttajanaisten kulttuuriohjelman johtaja, Etnisten suhteiden neuvottelukunta,
Työelämävalmiuksien kartoittaja maahanmuuttajille, Syrjintää epäilevien neuvontapisteen johtaja,
Syrjinnänvastaisesta toiminnasta vastaava viranomainen, Syrjintäilmiöiden analysoija,
Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäjä, Pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö,
Maahanmuuttopolitiikan asiantuntija, Konsultoiva uskonnon ja somalin kielen opettaja
Somaliperheiden ja koulun välisen yhteistyön tutkija, Monikulttuurisen asumisen aluevastaava,
Monikulttuurisen kasvatustyön, kotoutumisen ja opetuksen kehittäminen –hankkeen johtaja,
Romanilasten oppivelvollisuutta selvittävä työryhmä, Kiertävä maahanmuuttajaneuvojan,
Maahanmuuttajat-konsulttiryhmä, Maahanmuuttajatyön koordinaattori, Maahanmuuttajien yritysneuvoja,
Maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden ryhmä,
Maahanmuuttaja-aikuisten oppimisen ohjauksen suunnittelijaopettaja, Maahanmuuttajaopettaja,
Maahanmuuttajaopetuksen erityisosaamis- ja ohjausryhmä, Maahanmuuttajatyttötyön ohjaaja,
Maahanmuuttajien toiminnallisen opetuksen ja ohjauksen projektikoordinaattori,
Maahanmuuttajien järjestökonsultti, Maahanmuuttajien psykiatrian poliklinikan sosiaalityöntekijä,
Maahanmuuttajuuden psykologisen prosessin tutkija, Romanit työelämään -hankkeen johtaja,
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja, Maahanmuuttoasioiden asiantuntija,
Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston kotouttamisyksikön projektikoordinaattori,
Maahanmuuttajataustainen kulttuurimentori, Pakolaistyön ohjaaja, Kulttuuritulkki,
Maahanmuuttajakouluttajien resurssirenkaan puheenjohtaja, Kieliavustaja,
Maahanmuuttajien asunto-oloja pohtivan toimenpideohjelman johtaja, Maahanmuuttajien vastaanottohenkilö,
Syrjinnän ehkäisyyn keskittyvän ryhmän johtaja, Maahanmuuttajien preppausluokan opettaja,
Asioimistulkkikeskuksen johtaja, Maahanmuuttotyöryhmän johtaja, Monikulttuurisuusyhdistyksen tiedottaja,
Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskusten johtaja, ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö,
Maahanmuuttoviraston alaikäisyksiköiden johtaja, Pakolaistyönohjaaja, Omakielineuvoja,
Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkoston tutkija, Maahanmuuttajakoulutuksen koordinaattori,
Monikulttuuristen yhdistysten liiton puheenjohtaja, Monikulttuurisen liikuntaliitto puheenjohtaja,
Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan johtaja, Maahanmuuttokonsultti,
Integraatiopoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, Monikulttuuristen perheiden liiton puheenjohtaja,
Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteen hoitaja, Maahanmuuttajien valmistavan ryhmän johtaja,
Etnisten suhteiden neuvottelukunnan hyvän tahdon lähettiläs, Maahanmuuttajakonsultti,
Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluiden johtaja, Maahanmuuttajatoimittaja,
Maahanmuuttoviraston neuvottelukunnan puheenjohtaja, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja,
Turvapaikkahakemusten käsittelyä tutkiva työryhmä, Kotoutumis- ja maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä,
Haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittamisen edistämishankkeen projektipäällikkö,
Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenteen johtaja, Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmän johtaja,
Pakolaisten vuorovaikutussuhteiden tutkija, Kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaja,
Kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden asiantuntijaverkosto, Monikulttuurisuuden erityisasiantuntija,
Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalvelujen ja osaamisen kehittämisen projektipäällikkö,
Maahanmuuttokriittisen/rasistisen keskustelun rakennetta pohtiva asiantuntijafoorumi..........etc.

Olet oikeassa. Monikulttuurisuusasiantuntijaa ei tuolta löydy. Olemme hävinneet keskustelun. Ripottelemme tuhkaa päällemme ja kirjaudumme todellisuus.orgiin ylistämään monikulttuurisuuden ihmemaailmaa ja allahia.

-i-

[sivullinen.]

Jäsen StadinKundi kirjoittaa sosialistien tapaan peläten sosialismia vastaan iskettävän sosialismin omilla aseilla: valheilla. Sellainen pelko on turha. Sosialismi tuhotaan muuten. Se tuhotaan konservatistien aseella: ajalla. Sitä sosialistin olisi syytä pelätä.

Selvennän väitettäni. Sosialisit valehtelevat päin naamaa, kertovat mielipiteitään yleisinä totuuksina, uhkailevat, kiristävät ja varastavat. StadinKundin väitteet "julkiset palvelut aina vähän alakanttiin suhteessa tarpeeseen.", "Perustuslakia tulisi muuttaa, jotta sosiaaliturvan voisi poistaa.", "Kenelläkään ei ole mitään keinoja rajoittaa sosiaaliturvaa, mikä on tietenkin hyvä asia." ja "Sosiaaliturvaa ei voi poistaa (perustuslain muuttaminen vaatii 2/3, tai 5/6 määräenemmistön eduskunnassa)" ovat kaikki sellaisia. Ne ovat mielipiteitä tai valheita. Juuri sosialistit ovat tehneet Perustuslain kiertämisen mahdolliseksi ja käyttäneet sitä kiertoa. He ovat muuttaneet sitä ilman 5/6 enemmistöä, vain todeten perustuslakivaliokunnan suulla asian muutoksen olevan Perustuslain mukainen. Lisäksi he ovat muuttaneet oikeuslaitoksen poliittiseksi virastoksi, joka tulkitsee lakeja puolueen eduksi. Nyt sosialistit pelkäävät persujen pääsemistä valtaan, ja silloin persujen muuttavan perustuslakia perustuslakivalikuntaa hyödyntäen, ja asettamalla valtaan oman demlansa, joka tulkitsee lakeja, kuten sananvapauslakia ja yhdenvertaisuuslakia, hieman toisella tavalla.

Mutta älä huoli StadinKundi. Niin ei käy. Persut -- tai ketkä sitten konkurssi-Suomen raunioita pelastamaan ryhtyvätkin -- eivät toimi niin. Heillä on konservatiivien keinot. Ne pystyvät samoihin tavoitteisiin, mutta saavuttavat sen hieman toisin. Konservatiiveilla on aina menneisyys puolellaan. He voisivat painostaa demlaa noudattamaan lakia ja vaatia Eduskuntaa poistamaan sosialistien tekemät Perustuslakimuutokset perustuslainvastaisina; he voisivat jopa käyttää perustuslakivaliokuntaa tähän. Eivät he niin tee. He vain ottavat vanhat pykälät käyttöön sellaisina. Sosialismin aikaa ei kumota; se vain häviää. Kukaan ei muista punamuumin olleen presidentti, maailmanparannuksen olleen tosi ihqua ja pakolaiskiintiöiden olleen "kansainvälisten sopimusten mukaisia". Niitä ei vain muisteta. Maailman suurinta julkista sektoria -- "joka on aina liian pieni" -- ei tarvitse pienentää yhtään. Se vain lakkaa olemasta. Virkamiesten uhkavaatimukset kaikuvat kuuroille korville; he eivät enää saa palkallaan ostettua edes leipää; heitä eivät arvosta edes kulkukoirat; eräänä päivänä he tajuavat elämänsä onnettomuuden, eivätkä enää mene töihin. Näin loppui Neuvostoliitto -- niin loppuu myös Eurostoliitto. Se vain loppuu. Tuikun liekki sammuu kenenkään puhaltamatta palavan aineen loppumiseen -- vain alumiinifolio jää.

[Parsifal]

Siis miljardi vuodessa ei ole paljon mitään?

Vertailun vuoksi: miljardilla maksettaisiin Naton jäsenmaksut 20-30 vuoden ajan.

[niemi2]

Kehitysapua alettiin antaa joskus 60-luvulla ja oli silloin alkuvuosina alle 0,1% bruttokansantuotteesta. Nythän se on noin 0,5% vuodessa, kun muissa Pohjoismaissa se on 0,7-1%. Ihan mahdottoman paljon se ei maksa, jos se on 1/200 osa kansantuotteesta. Sillähän saavutettiin konkreettisia tuloksia kaivojen poraamisen ja koulujen rakentamisen myötä ja jossain Afrikassa pyörii vieläkin Suomesta 70-luvulla tuotuja paperi-, ja painokoneita.

Nää on niin söpöjä nää prosenttia bruttokansantuotteesta, tällähän on aina yritetty piilottaa se lopullinen rahamäärä joka kankkulankaivoon heitetään.

Jos stadinkundi haluaa maksaa kehitysapurahaa valitsemaansa kohteeseen hän maksakoon sen itse ilman että velvoittaa muita osallistumaan vastentahtoisesti siirtomaapolitiikan jatkeeseen.

Kehitysavun tavoitteeksi tulisi laittaa 0€.

Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä? Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.

Mitä ihmeen velkaa. Kehitysapu on suuri este kehittymiselle monella tavoin ja ruokkii epäterveitä rakenteita sekä intressiryhmiä.

Kehitysmaat voivat ottaa luonnonvaransa itselleen poliittisilla päätöksillä jos näin tahtovat, mutta ne jäävät pienen ryhmän hallintaan.

Nopein tapa kehittyä ja vaurastua on ollut suorat sijoitukset. Angola tai Kiina tästä hyviä esimerkkejä.

EU pitää tahallaan korkeita tulleja, jotta afrikasta ei tule hintahäirikköä mm. eu:n maataloudelle. Ranskalainen maanviljelijä haluaa mielummin myydä viljaa korkealla hinnalla ruoka-apuna afrikkaan kuin kilpailla hinnalla afrikkalaisten maanviljelijöiden kanssa eu:n markkinoilla.

[niemi2]

Kehitysmaita on monenlaisia. Suomi, Ruotsi ja Norja olivat kehitysmaita 1800-luvulla.

Kuten myös somalia, angola, ruanda tai mosambik. Mikä on muuttunut? 50v avustusmiljardeja vrt. suomen jälleenrakennus lapin sodan jälkeen ja evakkojen asutus+sotakorvaukset. Liekkö jotain tekemistä asian kanssa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikkalainen_sosialismi

Ainakin nuo maat ovat maailman persläpilistauksien kärkikymmenikköä.

Elinolot kehitysmaissa ovat parantuneet jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Niillä on kännykät ja tietokoneet ties missä Kenian slummeissa.

Ei niin paljoa kuin noilla rahasummilla olisi pitänyt. Kehitysavusta tuli lähinnä pienen piirin juttu ja tulokset ovat kauttaaltaan järkyttävän huonoja sekä esti tehokkaasti yhteiskuntia järjestäytymästä kun jäivät kiinni apuriippuvuuteen.

Kehitysapun paras apu olisi sen lopettaminen, mutta liian moni ihminen maksaa tällä "auttamisella" asuntolainat, luottokorttilaskut sekä leasing autot. Kukaan ei halua joutua työttömäksi ja avustamisen tulee jatkua sellaisenaan loputtomiin.

[ilkka75]

Ikuturso: Siinähän se on ensimmäisenä listassa.

[Ari-Lee]

Ekana oli listassa se mitä kyseltiin ja hauska oli ironia - ihan nauratti. Mutta kuinka voisin päästä maahanmuuttajatyttötyön ohjaajaksi?

[TheVanishedTerrorist]

Hetkonen, laitetaan nyt tähän mistä löytyy tietoa. Noita "monikulttuurisuus sitä ja tätä" virkoja on pilvin pimein..

VIRKA- JA AMMATTINIMIKEKOODISTO
http://www.valtiokonttori.fi/download/noname/%7BF69EA5BD.../82158

00592   MONIKULTTUURISUUSASIANTUNTIJA

ja

http://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/ammatti/066-2003/index.html

[Roope2]

eikä se länsimaista elintasoa ole tuhonnut.

Luokkakokoja suurennetaan, kyläkouluja laukkautetaan, välipaloja poistetaan, iltapäiväkouluja lopetetaan, kirjastoja lakkautetaan, vaipanvaihtovälejä pidennetään, kunnalliset laboratorio-, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut huononevat, verovähennyksiä karsitaan, omavastuita korotetaan maksuissa, poliisin partioalueet kasvavat...mainitsematta lastensairaalaa.

Stadin poika ei ole tainnut havaita mitä ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu.

[Roope]

Olen samaa mieltä kaikesta muusta, paitsi tuosta että olisi joku pakolaisteollisuus. Alan ihmisenä sanoisin, että vähän niitä työpaikkoja on suhteessa kaikkeen muuhun alan työhön.

Pakolaisteollisuudella en viitannut absoluuttiseen tai suhteelliseen kokoon vaan siihen, että ala elää julkisella sektorilla ihan omaa elämäänsä, johon eivät enää suoraan vaikuta esimerkiksi talouden näkymät tai turvapaikanhakijoiden määrä. Resursseja lisätään taantumankin aikana tuosta vaan, vastaanottokeskuksia ei suostuta lakkauttamaan, eikä henkilökuntaa irtisanota.

Alalla on selvästikin vaikutusvaltaiset lobbarit, joiden ansiosta jopa aiemmin maahanmuuttokriittiseksi profiloitunut Päivi Räsänen on ottanut ministerinä kiltisti lusikan kauniiseen käteen ja ryhtynyt kaikin käytettävissään olevin keinoin tukemaan alan kasvua ja jarruttamaan siihen kohdistuvia perusteltuja leikkauksia. Näin siitä huolimatta, että niin hallitusohjelma, EU-direktiivit kuin myös julkinen mielipide tukisivat Suomen eurooppalaisittain poikkeuksellisen liberaaliksi heilahtaneen pakolaispolitiikan ja vastaanottojärjestelmän normalisoimista.

Suomi menee Ruotsin kanssa poliitikkojen ja median johdolla maahanmuuttopolitiikassaan EU:ssa vastavirtaan, vaikka sille ei näytä olevan mitään järjellistä eikä poliittistakaan syytä. Julkista keskustelua aiheesta käydään vain muutamissa blogeissa ja perussuomalaisten tekemissä kirjallisissa kysymyksissä. Vaikka vuosittain budjettitasolla alalla puhutaan vielä korkeintaan muutamista tuhansista työpaikoista ja muutamista sadoista miljoonista euroista, valitun politiikan seurauksien tasolla puhutaan useiden kymmenien vuosien ja kymmenien ellei satojen miljardien eurojen vaikutuksista.

[ihminen]

Kehitysapua alettiin antaa joskus 60-luvulla ja oli silloin alkuvuosina alle 0,1% bruttokansantuotteesta. Nythän se on noin 0,5% vuodessa, kun muissa Pohjoismaissa se on 0,7-1%. Ihan mahdottoman paljon se ei maksa, jos se on 1/200 osa kansantuotteesta. Sillähän saavutettiin konkreettisia tuloksia kaivojen poraamisen ja koulujen rakentamisen myötä ja jossain Afrikassa pyörii vieläkin Suomesta 70-luvulla tuotuja paperi-, ja painokoneita.

Nää on niin söpöjä nää prosenttia bruttokansantuotteesta, tällähän on aina yritetty piilottaa se lopullinen rahamäärä joka kankkulankaivoon heitetään.

Jos stadinkundi haluaa maksaa kehitysapurahaa valitsemaansa kohteeseen hän maksakoon sen itse ilman että velvoittaa muita osallistumaan vastentahtoisesti siirtomaapolitiikan jatkeeseen.

Kehitysavun tavoitteeksi tulisi laittaa 0€.

Ei kehitysapu ole minun ongelmani. Miksi minun pitäisi vaivata sillä päätäni, kun ei se minua millään tavalla kosketa, enkä siitä päätä? Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.

Kehitysapu on myös sinun ongelmasi, voi tosin olla että et koe sitä ongelmaksi että pois annettu reilu miljardi euroa otetaan velaksi tänäkin vuonna. Velan maksaminen tosin jää tulevien sukupolvien maksettavaksi, lasten ja heidän lastensa ongelmaksi.

Onko nyt niin että mikään mihin et omassa byrokraatin ammatissasi mamu sektorilla voi vaikuttaa ei ole sinun ongelmasi?
Yhteiskunnassamme tapahtuu paljon asioita jotka ovat meidän kaikkien ongelmia, vaikka emme niistä saisikaan suoraan päättää. Taidat vain pelätä oman työsi puolesta ja yrittää perustella miksi sinun työsi on muka yhteiskunnallemme hyödyllistä, ei se ei todennäköisesti ole ja luultavasti asia on juuri päinvastoin.

Minä en ole henkilökohtaisesti kehitysmaille mitään velkaa, mistä sinun velkasi heille koostuu? Miksi juuri tämä eräänlainen velka on myös sinun ongelmasi vaikka et siitä todennäköisesti saakkaan päättää?

[Siili]

Sillä on tietyt moraaliset perusteet, miksi länsimaat maksavat kehitysmaille eräänlaista velkaa siitä, että he eivät saa riittävästi hyötyä omista luonnonvaroistaan.

Ihan mielenkiinnosta:  miten tuon hyödyn riittävyys arvioidaan?

[TheVanishedTerrorist]

Olen samaa mieltä kaikesta muusta, paitsi tuosta että olisi joku pakolaisteollisuus. Alan ihmisenä sanoisin, että vähän niitä työpaikkoja on suhteessa kaikkeen muuhun alan työhön.

Mitäs tämä on?

Pakolaiskeskus on nyt bisnestä
http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194617481256/artikkeli/pakolaiskeskus+on+nyt+bisnesta.html

Kova pula turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista on saanut liikkeelle entistä enemmän yksityisiä kiinteistöjen välittäjiä. Yksi heistä on porilainen kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund, sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) veli, joka näkee vastaanottokeskusten perustamisessa alun uudenlaiseen liiketoimintaan, niin sanottuun humanitaariseen logistiikkaan.

– Tämä on uusi, mielenkiintoinen kiinteistöpalvelukonsepti, jotakin laitoksen ja majatalon väliltä. Mittakaavaltaan tätä voi verrata tuhoutuneiden pankkien muuttamiseen uuskäyttöön. Se oli lähihistorian yksi isoja operaatioita, Holmlund arvioi.

Holmlundin sijoittajaryhmä kaavailee tyhjillään olevaan Satalinnan sairaalaan Harjavaltaan peräti 500 ihmistä vetävää vastaanottokeskusta. Toteutuessaan se olisi Suomen suurimpia.

Samalla kuviossa haisee myös bisnekseltä. Valtio huolehtii vastaanottokeskuksien vuokrakuluista. Myös Ilkan kytkös valtakunnanpolitiikkaan saattaa herättää kysymyksiä.

– Jos siskoni Annen kontolla olisivat maahanmuuttaja-asiat, en olisi tällaiseen lähtenyt, vastaa Ilkka jääviyskysymykseen.

[Nuivake]

Pakolaiskeskus on nyt bisnestä
http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194617481256/artikkeli/pakolaiskeskus+on+nyt+bisnesta.html

-Viina on nyt bisnestä
-Huumeet ovat nyt bisnestä
-Perseen myynti on nyt bisnestä
-Korruptio on nyt bisnestä
-Ihmiskauppa on nyt bisnestä
-Hyysääminen on nyt bisnestä
-Sosisaaliturva on nyt bisnestä
-Kerjääminen on nyt bisnestä
-Varastaminen on nyt bisnestä
-Kiristäminen on nyt bisnestä
-Politiikka on nyt bisnestä

[Siili]

Pakolaiskeskus on nyt bisnestä
http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194617481256/artikkeli/pakolaiskeskus+on+nyt+bisnesta.html

-Viina on nyt bisnestä
-Huumeet ovat nyt bisnestä
-Perseen myynti on nyt bisnestä
-Korruptio on nyt bisnestä
-Ihmiskauppa on nyt bisnestä
-Hyysääminen on nyt bisnestä
-Sosisaaliturva on nyt bisnestä
-Kerjääminen on nyt bisnestä
-Varastaminen on nyt bisnestä
-Kiristäminen on nyt bisnestä
-Politiikka on nyt bisnestä

Klassinen tuotanto puolestaan on Suomessa hirmu huonoa bisnestä, ikävä kyllä.

[ikuturso]

Ikuturso: Siinähän se on ensimmäisenä listassa.

Hups. Tarkoituksetonta ironiaa lisäsi tuo.

Kun en jaksanut listaa lukea, niin laitoin koneen töihin. Ennen tänne kopiointia löin tuon listan notepadille ja etsin "etsi"-toiminnolla listasta sanaa "monikultt". Ei osunut ensimmäinen silmään. Taisi olla kursori jossain sen alapuolella ja notepadin haku missasi sen.

No. Taas kerran saa miettiä tehdäkö asiat kunnolla vai tehdäkö ne tietokoneella.

-i-

[ikuturso]

Yksi heistä on porilainen kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund, sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) veli, joka näkee vastaanottokeskusten perustamisessa alun uudenlaiseen liiketoimintaan, niin sanottuun humanitaariseen logistiikkaan.

Humanitaarinen logistiikka kuulostaa peitesanalta laittomien siirtolaisten salakuljetukselle.

Logistiikka-termiä käytetään yleisesti, kun puhutaan tavaroiden kuljetuksesta ja varastoinnista, ja nämä toiminnot ovatkin usein näkyvin osa organisaatioiden logistisia toimintoja. Logistiikan tutkimuksen eri osa-alueita ovat muun muassa jakelu, toiminnanohjaus, kuljetukset, ostotoiminta, toimitusketjun hallinta, organisaatioiden toiminta, sekä logistisen ketjun hallintaan liittyvä tietohallinto, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmät. Logistiikan voidaan nähdä koostuvan myös tulo-, tuotanto ja lähtölogistiikasta.

Luin jostain, että suomen kauppataseen ollessa vahvasti negatiivinen, meidän satamiimme alkaa kertyä tyhjiä merikontteja. Niitä on jopa ex-firmalleni kaupiteltu. Niistä tehdään mm. tilapäisasumuksia ja toimistoja.

Nyt merikontteja ostamaan ja humanitaarista logistiikkaa harrastamaan.

Tosin tässä tulee mieleen, että konttiasumuksiahan voisi käyttää oleskeluluvattomien tilapäismajoituksena. Jos oleskelulupaa ei tule, konttilukki nappaa koko hoidon kyytiin ja rahtilaivaan kohti banaanisaaria.

-i-

[TheVanishedTerrorist]

Yksi heistä on porilainen kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund, sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) veli, joka näkee vastaanottokeskusten perustamisessa alun uudenlaiseen liiketoimintaan, niin sanottuun humanitaariseen logistiikkaan.

Humanitaarinen logistiikka kuulostaa peitesanalta laittomien siirtolaisten salakuljetukselle.

Logistiikka-termiä käytetään yleisesti, kun puhutaan tavaroiden kuljetuksesta ja varastoinnista, ja nämä toiminnot ovatkin usein näkyvin osa organisaatioiden logistisia toimintoja. Logistiikan tutkimuksen eri osa-alueita ovat muun muassa jakelu, toiminnanohjaus, kuljetukset, ostotoiminta, toimitusketjun hallinta, organisaatioiden toiminta, sekä logistisen ketjun hallintaan liittyvä tietohallinto, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmät. Logistiikan voidaan nähdä koostuvan myös tulo-, tuotanto ja lähtölogistiikasta.

Luin jostain, että suomen kauppataseen ollessa vahvasti negatiivinen, meidän satamiimme alkaa kertyä tyhjiä merikontteja. Niitä on jopa ex-firmalleni kaupiteltu. Niistä tehdään mm. tilapäisasumuksia ja toimistoja.

Nyt merikontteja ostamaan ja humanitaarista logistiikkaa harrastamaan.

Tosin tässä tulee mieleen, että konttiasumuksiahan voisi käyttää oleskeluluvattomien tilapäismajoituksena. Jos oleskelulupaa ei tule, konttilukki nappaa koko hoidon kyytiin ja rahtilaivaan kohti banaanisaaria.

-i-

Humanitäärinen logistiikka aka mamutarhaus. Kommentissasi oli paljon asiaa.

[Durrur]

Taidettiin Lieksan keskustelussa vertailla maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia siihen, mitä sillä saisi Suomessa. Se miljardi, mikä ei ole paljon mitään eräille, voisi luoda helposti kymmeniä ellei jopa satoja tuhansia uusia työpaikkoja. Eikä kyseessä olisi edes mikään nälkäpalkka, muttei luonnollisesti mikään erityisen korkeakaan. Jos tämä suunnattaisiin toimeentulotuella eläviin ja bruttopalkan lisäksi sivukuluja olisi ~50% ko. summasta(1,5 kerroin) niin lisää työllistettyjä napsuisi 300k 0.9mrd:lla. Kouluttaminen, materiaalisten kulujen kasvu, jne. Mielestäni ei olisi kovin kohtuutonta puhua tuosta summasta ainakin puolen säilyvän uusina työpaikkoina.

150k uutta työntekijää auttaisi varmasti vanhustenhoidossa todella paljon. Teiden kunnostaminenkin saattaisi joissain rajoissa onnistua tämän tuloksena. Pari kokenutta ammattilaista, joukko nuoria miehiä, koneita vaikka lainana, jos muuten tulisi kalliiksi. Eiköhän tuolla ainakin pienempiä teitä kehtaisi laittaa kuntoon, mikä olisi positiivista, kun tietää missä kunnossa ns. isommatkin tiet ovat.

Paljon muitakin aloja varmasti on, jonne vähäisellä ja tehokkaalla koulutuksella saisi työntekijöitä. Onko se sitten välttämättä tehokasta työllistämistä? Ei välttämättä itse firmalle, mutta todennäköisesti valtiolle. Millään en ymmärrä julkisen talouden firmojen myymistä yksityiselle sektorille, koska valtio voi pitää kannattavasti enemmän työntekijöitä. Tämä siis verojen kasvuna ja erinäisten tukien vähenemisenä, mikä ei hyödytä yksityistä firmaa mitenkään.

Mua oikeasti ottaa päähän tuo avustaminen verovaroista, itse pienellä budjetilla elävänä laitan hyväntekeväisyyteen rahaa, kun sen koen asialliseksi, mutta verovaroista tuo on aivan perseilyä. Suomi ei koskaan mitään siirtomaata omistanut, eikä täten ole kenellekään mitään velkaa, vaikka käsite moraalivelka olisi mitenkään validi, mitä se ei todellakaan ole. Mielestäni on joko tietämättömyyttä tai vääristelyä puhua, kuinka hyväntekeväisyys ja avustaminen verovaroista ei olisi oleellisesti pois suomalaisilta.

[jumppajoonas]

Ei Suomessa turhuuteen paljon tuhlata.

Valtion vuoden 2014 budjetin muutamia menoeriä (miljardeja euroja, menevät osittain päällekkäin):

Sosiaali- ja terveysministeriö: 12,8
Kuntien tukeminen: 8,6
Opetus ja kulttuuriministeriö: 6,6
Eläkkeet: 4,6
Puolustusministeriö: 2,8
Liikenneverkko: 1,7
Oikeusministeriö: 0,9
Opintotuki: 0,9
Poliisitoimi: 0,7
Rajavartiolaitos: 0,2
Kotouttaminen: 0,1

Lähde: http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp;jsessionid=E0FBE6BA8CF79A74C7E4A5DE586A5573?year=2014&lang=fi&maindoc=/2014/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:127:

Ja kehitysapu 2,5 prosenttia budjetista koska sieltä se maksetaan eikä mistään BKT:stä.

Kehitysavun määrä suhteutetaan BKT:hen, koska eri maissa budjetit ovat eri suuruisia suhteessa BKT:hen.

Se suhteutetaan BKT:hen koska silloin prosentti saadaan näyttämään pienemmältä,rahat kuitenkin maksetaan budjetista jolloin määrä on 2,5 prosenttia ( 1 102,6 miljoonaa euroa 2014) joka on melko mellevä summa.