Hommaforum Testi

Viime aikoina on puhuttu paljon hallituksen rakenneuudistuksesta, kestävyysvaajeesta, valtion velkaantumisesta sekä säästötarpeesta, joten kysyn nyt hommalaisilta, mistä olisitte valmiita leikkaamaan 10-15 mrd., jotta valtion talous saadaan kestävälle pohjalle?

Itse olisin valmis leikkaamaan seuraavista menoista:

-kehitysapu                                  1,1 mrd.
-maahanmuutto                           0,3 mrd.
-kunnallishallinto                          1,0 mrd.
-valtionhallinto                             0,5 mrd.
-valtion etuusmenot                    2,0 mrd.
-kuntien toimeentulotukimenot   0,1 mrd.
-eläkemenot                                2,0 mrd.
-valtion henkilöstökulut               1,5 mrd.
-kuntien henkilöstökulut              3,0 mrd.
-yritystuet                                    3,5 mrd.

Yhteensä                                   15,0 mrd.

Leikkaukset toteutettaisiin seuraavilla keinoilla:

-leikkaamalla Kelan etuuksia 5 % ja jäädyttämällä indeksikorotukset vuoteen 2020 saakka (opinto- ja perhe-etuudet jätettäisiin leikkausten ulkopuolelle)
-leikkaamalla toimeentulotukea 5 % ja jäädyttämällä indeksikorotukset vuoteen 2020 saakka
-leikkaamalla työeläkkeitä 5 % ja jäädyttämällä indeksikorotutukset vuoteen 2020 saakka
-työmarkkinatuki ja peruspäiväraha poistettaisiin kokonaan ja jäljelle jäisi vain ansiosidonnainen, jota saisi korkeintaan 100 arkipäivää.
-leikkaamalla julkisen puolen työntekijöiden, ministereiden, kansanedustajien ja virkamiesten palkkoja 3-20 %
-lakkauttamalla turhia hallinnonaloja ja niihin liittyviä virkoja
-pudottamalla kuntien lukumäärä n. 100:aan
-ottamalla pois sosiaali- ja terveyspalvelut kuntien vastuulta ja siirtämällä ne sote-piireihin
-sote-piirit järjestäisivät perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelut
-siirtämällä omaishoidontuki Kelaan
-poistamalla pakolaiskiintiö kokonaan vuoteen 2020 saakka
-poistamalla turvapaikanhakijoiden rahalliset tuet
-tiukentamalla pakolaisten perheenyhdistämiskäytäntöjä
-lakkauttamalla vähemmistövaltuutetun sekä tasa-arvovaltuutetun virka
-lakkauttamalla etnisten suhteiden neuvottelukunta
-lakkauttamalla erilliset maahanmuuttajapalvelut
-rajaamalla tulkkauspalvelut korkeintaan kolmeen ensimmäiseen maassaolovuoteen
-poistamalla maahanmuuttajajärjestöjen valtionavut
-tehostamalla käännytyksiä ja karkotuksia

Tuossa olisi jotain. Lyökää tiskiin omia ehdotuksianne.

Kehitysapu ja maahanmuutto olisi listalla tietenkin ensimmäisenä. Niitä voi katsella uudelleen sitten seuraavan nousukauden aikana. Ansiosidonnaisesta työttömyysrahasta voisi säästää säätämällä sen vastaamaan työttömyyskassojen maksamaa osuutta. Poistuisi sekin vääryys ja säästöä tulisi. Vuorotteluvapaat pitäisi poistaa, typerä systeemi kuten Sailaskin arvosteli.

Edit: Ai niin, ero Eurosta voisi tuoda hyvinkin säästöjä ja etuja.

Quote from: kekkeruusi on 04.12.2013, 11:13:17
Edit: Ai niin, ero Eurosta voisi tuoda hyvinkin säästöjä ja etuja.

Se ei pelkästään riitä.

Muokkaus: Ja yksityisen puolen palkankorotuksissa otettaisiin nollalinja vuoteen 2015 saakka. Sen jälkeen palkkoja voitaisiin maltillisesti korottaa. Yritysvero pudotettaisiin Viron mallin mukaisesti nollaan, alv-kannat yhtenäistettäisiin siten, että alv-kannaksi tulisi 10 %, tuloveroksi tulisi eräänlainen progressiivinen tasavero, jossa 10 000 € vuodessa ylittävältä osalta perittäisiin kaikilta 25 % tasavero. Ylimääräisistä lomarahoista luovuttaisiin ja loma-ajalta maksettaisiin pelkkä palkka. Työnantajan palkanmaksuvelvoite sairaus- ja äitiysloma-ajalta poistuisi ja työntekijä siirtyisi Kela-korvausten piiriin - kuitenkin niin, että ensimmäinen sairauspäivä olisi korvaukseton.

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 11:17:55

Quote from: kekkeruusi on 04.12.2013, 11:13:17
Edit: Ai niin, ero Eurosta voisi tuoda hyvinkin säästöjä ja etuja.

Se ei pelkästään riitä.

Ei mikään yksittäinen asia riitä.

Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...
Sellaisista leikkauksista vasta olisikin kerrottavaa...

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 11:17:55
Ja yksityisen puolen palkankorotuksissa otettaisiin nollalinja vuoteen 2015 saakka. Sen jälkeen palkkoja voitaisiin maltillisesti korottaa.

Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Quote from: AuggieWren on 04.12.2013, 12:33:43
Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Quote from: Marija on 04.12.2013, 12:29:36
Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Itse lähtisin selvittämään kuntien ja valtion lakisääteisiä velvoitteita ja mitkä niistä voisi karsia, sekä tietysti poistaisin julkiselta puolelta 5v irtisanomissuojan(tilalle joitain kuukausia). Sen jälkeen henkilöt jotka eivät toteuta jotain lakisääteistä velvoitetta tai sellaiseen tarpeellista ylläpitotoimea(esim kiinteistöhuolto) saavat nopeaan tahtiin kenkää. Sosku, työkkäri, kela jne yhden katon alle ja kaikki tukitoimet pyörimään parin perusmallin ympärillä. Tukien rakentaminen sellaisiksi että mikä hyhvänsä duuni on kannattavampaa kuin kotona maleksinta.

Ja tietysti selvät maahanmuutto, kehitysapu jne.

Itse muistelen lukeneeni että kestävyysvaje noin 8½mjd.

-Maahanmuutto, kehitysapu välittömät 1½mjd/vuosi, kerrannaisvaikutukset lisää.
-Valtion ja kunnan hallinnon/muiden eivälttämättömien karsinta kaikilta kanteilta, palkat, henkilöstä, tilat jne. 4mjd
-Valtionmonopolien liittäminen valtion tuloiksi veikkaus jne ainakin 2mjd
-Veromallin muuttaminen viron mallin mukaiseksi. Pitkällä tähtäimellä lisääntynyt yrittäjyys vähentää tukitarvetta sekä uusien yritysten tuomat verotulot.

-Edit. pakkoruotsi meinasi unohtua.


 

Quote-työmarkkinatuki ja peruspäiväraha poistettaisiin kokonaan ja jäljelle jäisi vain ansiosidonnainen, jota saisi korkeintaan 100 arkipäivää.

Tässä kävisi ohraisesti kun ei ole otettu huomioon että suurimmat ansiosidonnaiset päivärahat voivat olla tuhansia euroja kuukaudessa ja toisaalta kaikkia ei voi pakottaa yksityisille työttömyyskassoille mitkä nekin ovat itseasiassa valtiorahoitteisia joten tuloerot olisivat tuossa tapauksessa 0 - n+1€.

Suuri osa yrittäjistä, heistä ketkä koko tivolin rahoittaa, ei ole minkään työttömyyskassan maksava asiakas. Yrittäjien asema olisi pitänyt korjata jo ajat sitten mutta hiljaista on koska yrittäjävihamielinen poliittinen ympäristö. Muistuu mieleeni pankkikriisin jälkeinen yrittäjien itsemurha-aalto.

Quote-leikkaamalla toimeentulotukea 5 %

Minun puolestani leikatkoon vaikka 100%. Toimeentulotuki on tarkoitettu hädänalaiselle tilapäiseksi avuksi. Toimeentulotuki edellyttää köyhyyslupausta eli mitään ei saa olla säästöinä. Ei yhtään mitään. Kaikki pitää syödä ja hukata. Miksi sitä tukea ei myös voitaisi periä takaisin jos tilaisuus koittaisi? Ei sosku ole mikään vakitulonlähde eikä sitä tarvitse sellaiseksi mieltää. Toimeentulotuki voisi olla elintarvikejakoa hädänalaisille. Ei mitään muuta. Toisaalta toimeentulotuki voisi olla hätäaputyön tarjoamista hädänalaisille laskuista selviämiseksi.

Kyllä me tässä EU:n ratkiriemukkaassa mielipuolisuuden kulkueessa tulemme vielä näkemään ihmeet ja kummat. Mikään ei ole kafkamaisempaa kuin rahan jakaminen vastikkeettomana ja sen perustellumpaa se on mitä suurempi summa jaetaan yhdelle ainoalle työttömälle henkilölle.

Järjellähän sitä aina perustellaan että kaveri teki ison tilin töissä viimeiset 10kk, antakaa sille enempi rahaa, ansiosidonnaiset päivärahat, nyt kun se on työtön. Sitä sanotaan "työttömyysvakuutukseksi". Vapaaehtoinen vakuutus maksaa 100€/v ja korvauksen maksaja on valtio aina. Ottakaa viimeiset pois tuolta paska Jaskalta kun se ei ole löytänyt töitä pariin vuoteen - kuolkoon nälkään ja kulkutauteihin haittaamasta valtiontaloutta. Otetaan samaan aikaan Afrikasta populaatiota nälkään kuolleen paska Jaskan tilalle korjaamaan huoltosuhdetta. Onhan meillä varaa.

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 13:44:32
Tässä kävisi ohraisesti kun ei ole otettu huomioon että suurimmat ansiosidonnaiset päivärahat voivat olla tuhansia euroja kuukaudessa ja toisaalta kaikkia ei voi pakottaa yksityisille työttömyyskassoille mitkä nekin ovat itseasiassa valtiorahoitteisia joten tuloerot olisivat tuossa tapauksessa 0 - n+1€.

Suuri osa yrittäjistä, heistä ketkä koko tivolin rahoittaa, ei ole minkään työttömyyskassan maksava asiakas. Yrittäjien asema olisi pitänyt korjata jo ajat sitten mutta hiljaista on koska yrittäjävihamielinen poliittinen ympäristö. Muistuu mieleeni pankkikriisin jälkeinen yrittäjien itsemurha-aalto.

Suurimpiin ansiosidonnaisiin voidaan asettaa katto esim. 2000 €/kk. Mielestäni 100 arkipäivän työttömyyskorvaus on kohtuullinen. Kolmea kuukautta pidetään työttömyyden osalta kriittisenä rajana, jonka jälkeen työnsaanti vaikeutuu huomattavasti.

Oletko koskaan kuullut yrittäjien työttömyyskassasta? Siihen voi kuka tahansa yrittäjä liittyä jäseneksi.

Quote from:  Ari-LeeMinun puolestani leikatkoon vaikka 100%. Toimeentulotuki on tarkoitettu hädänalaiselle tilapäiseksi avuksi. Toimeentulotuki edellyttää köyhyyslupausta eli mitään ei saa olla säästöinä. Ei yhtään mitään. Kaikki pitää syödä ja hukata. Miksi sitä tukea ei myös voitaisi periä takaisin jos tilaisuus koittaisi? Ei sosku ole mikään vakitulonlähde eikä sitä tarvitse sellaiseksi mieltää. Toimeentulotuki voisi olla elintarvikejakoa hädänalaisille. Ei mitään muuta. Toisaalta toimeentulotuki voisi olla hätäaputyön tarjoamista hädänalaisille laskuista selviämiseksi.

Niin se onkin tilapäinen tukimuoto, mutta sivistysyhteiskunnassa on oltava jonkinlainen turvaverkko, jotteivät ihmiset joudu täysin heitteille. Kuitenkin valtion talouden säästämispaineessa joudumme leikkaamaan etuuksia ja jäädyttämään indeksikorotukset pitkäksi ajaksi, joten siksi ehdotin toimeentulotuen tason alentamista 5 % ja indeksikorotusten jäädyttämistä vuoteen 2020 saakka. Työstä kieltäytyvien kohdalla toimeentulotukea tulisi sen sijaan suoraan leikata 50 %, samoin myöskin vähintään kolme kuukautta toimeentulotukea saanut työtön tulisi velvoittaa tapaamaan työntekijää säännöllisesti tuen alentamisen uhalla.

^Työmarkkinatuki on se välttämätön. Toimeentulotuki voisi olla "vapaaehtoista pakkotyötä" laskujen maksuun. Se voisi ja pitäisi olla ruoka-apua. Ymmärretään ensin mikä on köyhyyslupaus. Sen lupauksen aikana tiliotteesi tulee näyttää vain ja ainoastaan toimeentulotuen tulona saldossa. Jos siellä on jotain mitä tahansa muuta osta-myy romua, bisnestä, niin kaikki tulot vähennetään vaikka tulos olisi plus-miinus nolla. Toimeentulotuki on menetetty myös jos joku on maksanut vanhoja velkojaan tilisiirtona. Ne näkyvät tulona.

"Syö talosi, autosi, koirasi, kissasi. Laskuja ei tarvitse maksaa. Rytmitä rahasi. Elä vipeillä. Mene töihin." - nämä olivat sosiaalityöntekijän neuvot 1993.

Ei kaikkia työttömiä voi ajaa henkilökohtaiseen köyhyyslupausbankrottiin vuoden + 100pv:n töiden loppumisesta. Pätkätöillä kun ei ole tapana kestää kuin vuoden kerrallaan. Ajatuksena se on sulaa hulluutta. Mieti kovasti. Neuvostoliitossakin oli parempi systeemi. Siellä työt eivät katkenneet kahdeksi vuodeksi. Siellä kaikilla oli köyhyyslupaus voimassa toistaiseksi. Kaikki raativat ei-minkään vuoksi. Kaikilla oli nälkä. Kaikkia vilutti. Paitsi poliittista eliittiä.

Yritä Micke vielä. Pinnistä. Löydät vielä säästökohteitakin.

Ei työmarkkinatuki ole välttämätön, vaan työttömyysturvajärjestelmän tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen sekä perustua riittävään työssäoloon. Parempi olisi turvata vähävaraisten välttämätön toimeentulo toimeentulotuen avulla. Tosin toimeentulotuen ehdot on syytä laitta niin tiukoiksi, etteivät kyseinen tuki kannusta jättäytymään sen varaan. Pitkäaikainen asiakas tulisi velvoittaa suunnitelman laatimiseen ja työntekijän säännölliseen tapaamiseen. Näistä kieltäytyviltä tulisi tukea alentaa 50 %.

Itse asiassa sosiaaliturvaa voisi muutenkin yhtenäistää:

-Yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki ja opiskelijan asumislisä -> Yleinen asumistuki
-Työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja ansiopäiväraha -> työttömyyspäiväraha
-Kansaneläke ja takuueläke -> Takuueläke

Työttömyyspäivärahaa saisi, jos on ollut töissä edellisen kahden vuoden aikana vähintään 12 kk ja kuulunut sen ajan työttömyyskassaan.

Tällainen ketju on jo olemassa: Leikkauslistojen aika (http://hommaforum.org/index.php/topic,86636.msg1406115.html#msg1406115). Oma listani löytyy sieltä.

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 14:31:31
Ei työmarkkinatuki ole välttämätön, vaan työttömyysturvajärjestelmän tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen sekä perustua riittävään työssäoloon. Parempi olisi turvata vähävaraisten välttämätön toimeentulo toimeentulotuen avulla. Tosin toimeentulotuen ehdot on syytä laitta niin tiukoiksi, etteivät kyseinen tuki kannusta jättäytymään sen varaan. Pitkäaikainen asiakas tulisi velvoittaa suunnitelman laatimiseen ja työntekijän säännölliseen tapaamiseen. Näistä kieltäytyviltä tulisi tukea alentaa 50 %.
[...]

Työmarkkinatuki perustuu työssäoloehdon täyttymiseen jo nykyisellään.

Itse olet yksinkertainen jos meinaat että toimeentulotuki, se kirottu tarveharkintainen ajokorttien maksaja, on tarpeellinen?

Työstä kieltäytyviltä tulisi leikata 100%. Miksi mielestäsi pitäisi elättää päihdeongelmaisia, pummeja ja vielä rikollisiakin?

Hädänalaiselle kelpaa hätäaputyöt ja elintarvikkeet ja katto pään päällä. Jos ruoka ei maistu syöminen ei ole velvollisuus. Saa nääntyä - omaan tahtiin.

Leikataan lapsilisät. Kolmesta lapsesta saisi vielä lisät mutta siitä enemmistä ei senttiäkään. On sietämätöntä että 5 lapasen yh saa 1700+ €/kk tekemättä sen enempiä.

Lillukan varsia, Micke, lillukan varsia. Miljardit valuu ja tässä höpistään surkeista ropoista. Ei vittu.  :facepalm:

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 15:25:46
Työmarkkinatuki perustuu työssäoloehdon täyttymiseen jo nykyisellään.

Itse olet yksinkertainen jos meinaat että toimeentulotuki, se kirottu tarveharkintainen ajokorttien maksaja, on tarpeellinen?

Työstä kieltäytyviltä tulisi leikata 100%. Miksi mielestäsi pitäisi elättää päihdeongelmaisia, pummeja ja vielä rikollisiakin?

Hädänalaiselle kelpaa hätäaputyöt ja elintarvikkeet ja katto pään päällä. Jos ruoka ei maistu syöminen ei ole velvollisuus. Saa nääntyä - omaan tahtiin.

Leikataan lapsilisät. Kolmesta lapsesta saisi vielä lisät mutta siitä enemmistä ei senttiäkään. On sietämätöntä että 5 lapasen yh saa 1700+ €/kk tekemättä sen enempiä.

Ei perustu, vaan työmarkkinatukea saa, jos on opiskellut itselleen ammatin, täyttänyt 25 vuotta eikä ole kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystään erotettu työstä tai koulutuksesta.

Toimeentulotuen kuuluukin olla tarveharkintaista. Mitään ajokortteja ei kuitenkaan kuulu maksaa.

Ei mitään hätäaputöitä, vaan oikeita töitä ja yrittämiseen ja työntekoon kannustava ilmapiiri. Kyllä silloin työpaikkoja syntyy. Pois turha sääntely!

Somppujen lapsilisiä voidaan leikata, ei suomalaisten. Suomalaiset saavat puolestani tehdä vaikka kymmenen lasta. Somppujen sen sijaan ei tarvitsisi lisääntyä ollenkaan.

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 15:29:09
Lillukan varsia, Micke, lillukan varsia. Miljardit valuu ja tässä höpistään surkeista ropoista. Ei vittu.  :facepalm:

Surkeista roposista? Nyt arvostelet leikkauslistaa, jonka loppusumma on 11,5 mrd. - hiukan enemmän kuin mihin Käteinen tai Urpolainen on kyennyt!  :facepalm:

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 15:30:46

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 15:29:09
Lillukan varsia, Micke, lillukan varsia. Miljardit valuu ja tässä höpistään surkeista ropoista. Ei vittu.  :facepalm:

Surkeista roposista? Nyt arvostelet leikkauslistaa, jonka loppusumma on 11,5 mrd. - hiukan enemmän kuin mihin Käteinen tai Urpolainen on kyennyt!  :facepalm:

Ai sä vedit tonne.  :facepalm: :facepalm:

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 16:01:02
Ai sä vedit tonne.  :facepalm: :facepalm:

Vedin minne?  :o

Et saa maahanmuutosta enempää läskiä kuin 0,3? :o

Siis Astrid täti kieltäytyi laskemasta maahanmuuton kustannuksia. Siispä me emme tiedä mikä luku se voisi olla mutta me tiedämme ettei se ole mikään mitätön. Minä väitän että maahanmuutosta voidaan säästää 100% olipa se läski mikä tahansa.

Pelkästään lähialuetuki Venäjälle on 10 miljoonaa joka vuosi. Miksi ei säästetä? Miksi?

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 16:01:59

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 16:01:02
Ai sä vedit tonne.  :facepalm: :facepalm:

Vedin minne?  :o

No tonne ylös. Et edes vaivautunut katsomaan mitä kommentoin. Toimeentulotuesta ja työmarkkinatuesta jankkaaminen on turhaa.

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 15:30:46

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 15:29:09
Lillukan varsia, Micke, lillukan varsia. Miljardit valuu ja tässä höpistään surkeista ropoista. Ei vittu.  :facepalm:

Surkeista roposista? Nyt arvostelet leikkauslistaa, jonka loppusumma on 11,5 mrd. - hiukan enemmän kuin mihin Käteinen tai Urpolainen on kyennyt!  :facepalm:

Vaikka et antaisi slotiakaan työttömälle et saa säästöä 11,5 miljardia - siis työttömistä. Työttömien ropot ovat lillukan varsia.

Kannattaa keskittyä hallinnon, byrokratian purkamiseen ja vastikkeettoman tuen jakamiseen ulkomaille sekä maahanmuuttoon. Maahanmuutto ei ole itseisarvoista vaan itsetuhoista toimintaa. Näistä tulee säästöjä jos mistä.

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 16:05:50
Et saa maahanmuutosta enempää läskiä kuin 0,3? :o

Siis Astrid täti kieltäytyi laskemasta maahanmuuton kustannuksia. Siispä me emme tiedä mikä luku se voisi olla mutta me tiedämme ettei se ole mikään mitätön. Minä väitän että maahanmuutosta voidaan säästää 100% olipa se läski mikä tahansa.

Pelkästään lähialuetuki Venäjälle on 10 miljoonaa joka vuosi. Miksi ei säästetä? Miksi?

En saa juurikin siksi, koska rakas Astrid-tätimme kieltäytyi laskemasta mamukuluja. Valtio on kuitenkin budjetoinut tälle vuodelle mamukuluihin muistaakseni 173 milj., mutta mutta laskin päälle arvioni kuntien mamukuluista, n. 127 miljoonaa, jotka muodostuvat lähinnä sellaisista kuluista, joita valtio ei korvaa.

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 16:13:01
Vaikka et antaisi slotiakaan työttömälle et saa säästöä 11,5 miljardia - siis työttömistä. Työttömien ropot ovat lillukan varsia.

Kannattaa keskittyä hallinnon, byrokratian purkamiseen ja vastikkeettoman tuen jakamiseen ulkomaille sekä maahanmuuttoon. Maahanmuutto ei ole itseisarvoista vaan itsetuhoista toimintaa. Näistä tulee säästöjä jos mistä.

Luepas nyt oikeasti se leikkauslista, kommentoi sen jälkeen ja lopeta oikesti tuo pelleily. Haluan oikeasti keskustella menoleikkauksista, en lastenhoidosta.  >:(

Myös esim. kulttuurisektorilla olisi mahdollisuuksia suuriin säästöihin. Erilaisin tukimuodoin elätetään melkoista määrää kulttuurivaikuttajia. Miksi valtion täytyy niin toimia? Meillä on valtava määrä erilaisia yhdistyksiä, jotka saavat valtion kirstusta tukea. Näistä puroista syntyy vähintäänkin satojen miljoonien menot vuosittain.

Quote from: DuPont on 04.12.2013, 16:16:13
Myös esim. kulttuurisektorilla olisi mahdollisuuksia suuriin säästöihin. Erilaisin tukimuodoin elätetään melkoista määrää kulttuurivaikuttajia. Miksi valtion täytyy niin toimia? Meillä on valtava määrä erilaisia yhdistyksiä, jotka saavat valtion kirstusta tukea. Näistä puroista syntyy vähintäänkin satojen miljoonien menot vuosittain.

Siitä vain listoja esittämään.

MYÖNNETYT AVUSTUKSET VALTAKUNNALLISILLE NUORISOJÄRJESTÖILLE
JA NUORISOTYÖN PALVELUJÄRJESTÖILLE 2013
UNDERSTÖD BEVILJADE RIKSOMFATTANDE UNGDOMSORGANISATIONER
OCH SERVICEORGANISATIONER FÖR UNGDOMSARBETE 2013 €
Aseistakieltäytyjäliitto 43 000
De Ungas Musikförbund i Svenskfinland 58 000
Eurooppanuoret 51 000
Finlands Svenska Skolungdomsförbund 84 000
Finlands Svenska Ungdomsförbund 278 500
Förbundet Kristen Skolungdom 6 000
Föreningen Missionskyrkans Ungdom 14 000
Helkanuorten Liitto 8 000
Kansainvälinen Vapaaehtoistyö 66 000
Kansallinen lastenliitto 218 000
Kansantanssinuorten Liitto 22 000
Karjalainen Nuorisoliitto 53 000
Kerhokeskus - koulutyön tuki 370 000
Keskustan Opiskelijaliitto 60 000
Kokoomuksen Nuorten Liitto 650 000
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta 82 000
Kommunistinen nuorisoliitto 4 500
Luonto-Liitto 430 000
Maailmanvaihto ICYE 18 000
Metodistkyrkans i Finland svenska Ungdomsförbund 3 500
Nuoren Voiman Liitto 162 000
Nuorten Akatemia 185 000
Nuorten Keskus 365 000
Nuorten Kotkien Keskusliitto 642 000
Nuorten Kuoroliitto 89 500
Ortodoksisten Nuorten Liitto 53 000
Outward Bound Finland 79 000
Perussuomalaiset Nuoret 20 000
Piraattinuoret 8 000
Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto 92 000
Prometheus-leirin tuki 86 000
Sateenvarjo 54 000
Sininuorisoliitto 27 000
Sosialidemokraattiset Nuoret 557 500
Sosialidemokraattiset Opiskelijat 67 500
Suoma Sámi Nuorat 18 500
Suomen Aistivammaiskoulujen Oppilasliitto 3 000
Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto SAKKI 377 000
Suomen Ammattikk. yhdistysten Liitto SAMOK 285 000
Suomen Demokratian Pioneerien Liitto 340 000
Suomen ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys 70 000
Suomen Ev.lut. Seurakuntien Lapsityön keskus 230 000
Suomen Karting Liitto 8 500
Suomen Keskustanuoret 670 000
Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto 17 500
Suomen Kristillisdemokraattiset Nuoret 47 000
Suomen Lukiolaisten Liitto 335 000
Suomen Nuorisopurjehtijat 20 000
Suomen NuorisoSirkusliitto 70 000
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto  120 000
Suomen Nuorten ja Opiskelijoiden YK-Liitto 8 000
Suomen Nuorten Miesten Krist. Yhdistysten Liitto 221 000
Suomen Opiskelija-Allianssi 190 000
Suomen Partiolaiset 1 270 000
Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus - PTK 395 000
Suomen Rullalautaliitto 37 000
Suomen Vapaakirkon Nuoret 69 000
Suomen ylioppilaskuntien liitto 313 000
Svensk Ungdom 222 500
Svenska baptisternas i Finland ungdomsförbund 7 500
Svenska Studerandes Intresseförening 9 000
Ungmartha 40 000
Varusmiesliitto 40 000
Vasemmistonuoret 318 500
Vasemmisto-opiskelijat 3 000
Vesaisten Keskusliitto 441 000
Vihreät nuoret ja opiskelijat 90 000
yhteensä 11 293 000

Tuolla on lisää paljon mielenkiintoista rahanreikää. Ihan hyvä raha valuu turhaan ja joutavanpäiväiseen. Samaan aikaan ollaan lakkauttamassa tarpeellista ja välttämätöntä.

http://www.minedu.fi/OPM/Hakemisto/asiasana.jsp?lang=fi&letter=V&key=valtionavustukset

Listassani mainittiin ainakin mamujärjestöjen valtionapujen poistaminen.

Mutta silti; kukas nyt puhuu lillukanvarsista? 11 miljoonan leikkaukset? Onko tuo vitsi?  ;D

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 16:13:01

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 15:30:46

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 15:29:09
Lillukan varsia, Micke, lillukan varsia. Miljardit valuu ja tässä höpistään surkeista ropoista. Ei vittu.  :facepalm:

Surkeista roposista? Nyt arvostelet leikkauslistaa, jonka loppusumma on 11,5 mrd. - hiukan enemmän kuin mihin Käteinen tai Urpolainen on kyennyt!  :facepalm:

Vaikka et antaisi slotiakaan työttömälle et saa säästöä 11,5 miljardia - siis työttömistä. Työttömien ropot ovat lillukan varsia.

Kannattaa keskittyä hallinnon, byrokratian purkamiseen ja vastikkeettoman tuen jakamiseen ulkomaille sekä maahanmuuttoon. Maahanmuutto ei ole itseisarvoista vaan itsetuhoista toimintaa. Näistä tulee säästöjä jos mistä.

Micke on väsynyt kun ei osaa lukea mitä yllä on sanottu.  :roll:

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 16:39:49
Micke on väsynyt kun ei osaa lukea mitä yllä on sanottu.  :roll:

No, mistäs siinä minun leikkauslistassani puhuttiin?   :P

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 11:07:58
Viime aikoina on puhuttu paljon hallituksen rakenneuudistuksesta, kestävyysvaajeesta, valtion velkaantumisesta sekä säästötarpeesta, joten kysyn nyt hommalaisilta, mistä olisitte valmiita leikkaamaan 10-15 mrd., jotta valtion talous saadaan kestävälle pohjalle?

Itse olisin valmis leikkaamaan seuraavista menoista:

-kehitysapu                                  1,1 mrd.
-maahanmuutto                           0,3 mrd.
-kunnallishallinto                          1,0 mrd.
-valtionhallinto                             0,5 mrd.
-valtion etuusmenot                    2,0 mrd.
-kuntien toimeentulotukimenot   0,1 mrd.
-eläkemenot                                2,0 mrd.
-valtion henkilöstökulut               1,5 mrd.
-kuntien henkilöstökulut              3,0 mrd.

Yhteensä                                   11,5 mrd.

Tavoitteen tulee olla se, että Suomi on velaton maa viimeistään vuonna 2030.

Ai mutta perkele, unohdin tärkeimmän eli yritystuet 3,5 mrd., joten leikkauslistani kokonaissumma nouseekin 15 mrd.

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 13:44:32

Quote-leikkaamalla toimeentulotukea 5 %

Minun puolestani leikatkoon vaikka 100%. Toimeentulotuki on tarkoitettu hädänalaiselle tilapäiseksi avuksi. Toimeentulotuki edellyttää köyhyyslupausta eli mitään ei saa olla säästöinä. Ei yhtään mitään. Kaikki pitää syödä ja hukata. Miksi sitä tukea ei myös voitaisi periä takaisin jos tilaisuus koittaisi? Ei sosku ole mikään vakitulonlähde eikä sitä tarvitse sellaiseksi mieltää. Toimeentulotuki voisi olla elintarvikejakoa hädänalaisille. Ei mitään muuta. Toisaalta toimeentulotuki voisi olla hätäaputyön tarjoamista hädänalaisille laskuista selviämiseksi.

Näkee kyllä, kenellä on käynyt niin hyvä mäihä, ettei ole koskaan tarvinnut täyttää sossun kaavakkeita. Niin pahasti tässä ollaan nyt vieraannuttu todellisuudesta.

Elintarvikeavulla ei makseta vuokraa, vettä tai sähköä. Ja erikoisruokavalioista vasta riemu nousisikin - enkä nyt tarkoita mitään ideologista vegaanidorkailua, vaan esimerkiksi ruoka-aineallergioita, jotka voivat olla tappavia. Avustus käteisenä on aina paljon joustavampi taipuen yksilöllisiin eroihin. Jos joku sitten törsää sen tupakkaan ja kaljaan niin omapa on häpeänsä. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, kuinka kenelläkään sossun tukeen (asumiskulujen jälkeen n. 400€/kk, josta maksetaan vielä sähkö/vesi/lämmitys/puhelin/netti yms.) turvautumaan joutuvalla voi edes olla varaa minkäänlaisiin paheisiin. Valkoinen kantasuomalainen ei hevillä saa ropoakaan ylimääräistä tukea, ja jo perusosaa varten vaaditaan usein jos jonkinlaisia lisäselvityksiä kohdalle osuvan virkailijan kusipäisyydestä riippuen.

Ja mistä pieraiset hätäaputyötä, jos työtä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla? Ja vaikka olisikin, niin kuka takaa, että siitä todella maksettaisiin tarpeeksi? Ja miksei henkilöä sitten voisi saman tien palkata työhön pidemmäksi aikaa, vaikka sitten valtion tuella, jolloin säästyttäisiin muulta turhanpäiväiseltä sossukarusellilta? Sen vielä ymmärtäisi, että tuen vastikkeeksi (tai lisätuen saamiseksi) voitaisiin edellyttää yleishyödyllistä pikku puuhastelua, kuten katujen puhtaanapitohommia, talkootöitä tms. Kaikilta sekään ei kuitenkaan terveydellisistä tai muista syistä onnistu.

Quote from: Parsifal on 04.12.2013, 16:52:42
Ja mistä pieraiset hätäaputyötä, jos työtä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla?

Ja miksi työttömiä pitäisi sankoin joukoin työllistää julkisen puolen hätäaputöihin, kun voisi luoda ihan oikeitakin työpaikkoja?

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 11:07:58
-lakkauttamalla turhia hallinnonaloja ja niihin liittyviä virkoja

Listaatko vielä ne mielestäsi turhat hallinnonalat?

Julkisella sektorilla tarvitaan ehdottomasti tehostamista, palkkojen jäädyttämistä/leikkaamista, työtehtävien uudelleenorganisointia, velvoitteiden vähentämistä, normien purkua, suoranaisia irtisanomisia jne. Mutta itse en keksi ainuttakaan hallinnonalaa, jonka voisi lakkauttaa täysin. Ehkä joku kulttuuritoimi joutaisi mennä, mutta toisaalta kulttuuritoimessa ei juuri rahaa liiku ja kai monet kunnat kokevat, että vireä kulttuurielämä toimii myös jonkinlaisena vetovoimatekijänä tjsp.

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 16:58:10

Quote from: Parsifal on 04.12.2013, 16:52:42
Ja mistä pieraiset hätäaputyötä, jos työtä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla?

Ja miksi työttömiä pitäisi sankoin joukoin työllistää julkisen puolen hätäaputöihin, kun voisi luoda ihan oikeitakin työpaikkoja?

Sen kun alat luomaan, jos se niin helppoa on. Vähemmä pätemistä netissä ja enemmän tekoja.

Quote from: Apostrofi on 04.12.2013, 17:09:18
Sen kun alat luomaan, jos se niin helppoa on. Vähemmä pätemistä netissä ja enemmän tekoja.

Tutustuin aiempaan viestihistoriaasi enkä viitsi kommentoida tämän enempää.

Quote from: Isäntä ja loinen on 04.12.2013, 17:08:32
Listaatko vielä ne mielestäsi turhat hallinnonalat?

Lähinnä maahanmuuttoon liittyvät hallinnonalat, kuten maahanmuuttovirasto. Oleskelulupien ratkaisemisen voisi siirtää kokonaan poliisin vastuulle, koska poliisihan jo nyt ratkaisee mm. jatko-oleskeluluvat sekä EU-kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröinnin. Samoin vähemmistövaltuutetun viran voisi lakkautta, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan jne.

Eri ministeriöitä, virastoja ja laitoksia voisi myös yhdistää.

Esim. sosiaali- ja terveyspalvelut voisi ottaa kokonaan pois kuntien vastuulta ja siirtää ne erillisille sote-piireille, jotka vastaisivat perusterveydenhoidosta, erikoissairaanhoidosta, sosiaalipalveluista sekä työnvälityksestä. Tällöin ihminen saisi kaikki palvelut samalta luukulta.

Myös sähköistä asioimista voisi lisätä ja esim. toimeentulotukea voisi hakea sähköisesti.

^ Ok. Tarkoitit siis lähinnä yksittäisiä toimintoja ja virastoja. Mä ymmärsin, että olisit lakkauttamassa kokonaisia hallinnonhaaroja tyyliin opetustoimi, nuorisotoimi, terveystoimi jne. Se on ihan selvää, että tuollaisia mainitsemasi kaltaisia rönsyjä pitäisi kitkeä.

Quote from: Parsifal on 04.12.2013, 16:52:42

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 13:44:32

Quote-leikkaamalla toimeentulotukea 5 %

Minun puolestani leikatkoon vaikka 100%. Toimeentulotuki on tarkoitettu hädänalaiselle tilapäiseksi avuksi. Toimeentulotuki edellyttää köyhyyslupausta eli mitään ei saa olla säästöinä. Ei yhtään mitään. Kaikki pitää syödä ja hukata. Miksi sitä tukea ei myös voitaisi periä takaisin jos tilaisuus koittaisi? Ei sosku ole mikään vakitulonlähde eikä sitä tarvitse sellaiseksi mieltää. Toimeentulotuki voisi olla elintarvikejakoa hädänalaisille. Ei mitään muuta. Toisaalta toimeentulotuki voisi olla hätäaputyön tarjoamista hädänalaisille laskuista selviämiseksi.

Näkee kyllä, kenellä on käynyt niin hyvä mäihä, ettei ole koskaan tarvinnut täyttää sossun kaavakkeita. Niin pahasti tässä ollaan nyt vieraannuttu todellisuudesta.

Elintarvikeavulla ei makseta vuokraa, vettä tai sähköä. Ja erikoisruokavalioista vasta riemu nousisikin - enkä nyt tarkoita mitään ideologista vegaanidorkailua, vaan esimerkiksi ruoka-aineallergioita, jotka voivat olla tappavia. Avustus käteisenä on aina paljon joustavampi taipuen yksilöllisiin eroihin. Jos joku sitten törsää sen tupakkaan ja kaljaan niin omapa on häpeänsä.

Ja mistä pieraiset hätäaputyötä, jos työtä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla? Ja vaikka olisikin, niin kuka takaa, että siitä todella maksettaisiin tarpeeksi? Ja miksei henkilöä sitten voisi saman tien palkata työhön pidemmäksi aikaa, vaikka sitten valtion tuella, jolloin säästyttäisiin muulta turhanpäiväiseltä sossukarusellilta? Sen vielä ymmärtäisi, että tuen vastikkeeksi (tai lisätuen saamiseksi) voitaisiin edellyttää yleishyödyllistä pikku puuhastelua, kuten katujen puhtaanapitohommia, talkootöitä tms. Kaikilta sekään ei kuitenkaan terveydellisistä tai muista syistä onnistu.

Ja juuri kun luulin kertovani asiat selväksi kuinka Kajaanin sosiaaliluukulla asiat ovat. Sen verran on niitä kuponkeja aikoinaan täytetty. Ne ovat noin ja sanaakaan en poista. Nuivuuteni raha-asioissa ja ahkeruudessa johtuu Kajaanin sosiaalitoimen nuivuudesta. Ja annoinpa hieman tahalleni myös vastapalloon jäsen Mickelle. Mäihä ei ole ollut kohdallani sen parempi kuin muillakaan. Mutta köyhyyslupauksen teen sitten kun ei ole yhtään mitään vaihtoehtoa. Mieluummin tekisin kuitenkin hätäaputöitä jos sosiaalitoimi niitä järjestäisi laskujani vastaan.

Jos viet soskuun tiliotteen missä on tuloja olet hävinnyt seuraavan toimeentulotuen tai osan siitä. Köyhyys ruokkii soskun klusterin. Ne tienaa niil'! Yhtään euroa et saa tienata etteikö se pitäisi myös ilmoittaa etenkin KELA:lle. Kaikki työt pitää ilmoittaa. Et saa tehdä edes paria tuntia naapuriapuna työllistä työtä etkä saa tienata euroakaan.

Tässä säästöistä puhuttaessa että työmarkkinatuki oli se huonoin kannustin otin kantaa siihen että on olemassa vieläkin huonompi tapa tukea työttömyyttä. Nimittäin ansiosidonnaisten suurimmat. Miksi pitää maksaa toiselle tuplasti tai triplasti enempi vaikka molemmat tekevät tasan samaa eli eivät yhtään mitään ja molempien rahat tulevat samasta paikasta eli veronmaksajan selkänahasta?

QuoteKelan ja työttömyyskassojen maksamien työttömyysturvaetuuksien määrä vuonna 2012 kasvoi 12 % edellisvuodesta. Ansioturvaa maksettiin 5 % enemmän ja perusturvaa 25 % enemmän kuin vuonna 2011.

Yhteensä etuuksia maksettiin 3,5 miljardia euroa, josta ansioturvan osuus oli 2,1 miljardia ja perusturvan osuus 1,4 miljardia. Perusturvan menot kasvoivat vuonna 2012 poikkeuksellisen paljon, mikä johtuu työttömyyden perusturvan tasokorotuksesta.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/15046-tyottomyys-nosti-kelan-ja-tyottomyyskassojen-menoja

Vaikka tuo onkin demarista niin antaa se jotain osviittaa missä ollaan menoissa. Uskon että työttömyysvakuutus on tulossa tiensä päähän. Eihän voi olla automaatti että maksat satasen ja saat sieltä 500 päivää ansiosidonnaista takaisin kun jo tiedetään että lähtökohtaisesti tulet olemaan työtön vuoden päästä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ansiosidonnainen_työttömyyspäiväraha

Loppuihin sanomisiini saa hirttäytyä omaan tahtiin. Työtä ei ole ja jos sitä on niin sitä ei jaeta.

Lisäksi muistan mainita että Helsingin sosiaalitoimi syytää toimeentulotuki rahoista kolmasosan Viroon. Lapsilisiäkin juoksee ulkomaille vierahille. Lapsilisien aika alkaa olla ohi.

Suomen ruåtsalaiset ovat selkeästi edustettuina, tuo Suomen syrjitty ja köyhä kansanosa.
Vassarit ja prometeukset vetäiset komeat siivut.

Perussuomalaiset Nuoret 20 000

Sosialidemokraattiset Nuoret 557 500
Sosialidemokraattiset Opiskelijat 67 500

Suoma Sámi Nuorat 18 500
Suomen Aistivammaiskoulujen Oppilasliitto 3 000

julkinen sektori 2012 noin 109 miljardia, kyllä nyt ainakin 30 miljardia pois....

tänä vuonna se mitä otetaan niin otetaan. Ensi vuonna saman verran, liikaa ei kannata leikata, suomi menee solmuun muuten

QuoteValtion vuoden 2013 talousarvio
Hallituksen talousarvioesitys 2013

Valtioneuvosto antoi maanantaina 17. syyskuuta 2012 eduskunnalle hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2013. Talousarvioesityksen määrärahoiksi esitetään 54,1 mrd. euroa. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat nousevat reaalisesti n. 1 % vuoden 2012 varsinaisen talousarvioon verrattuna. Määrärahatasoon vaikuttaa hallituksen päättämät lisäpanostukset mm. nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja työttömyysturvaan, yleisradiorahoituksen toteuttaminen valtion talousarvion kautta sekä eräät automaattiset tekijät, kuten laki- ja sopimusperusteiset hinta- ja kustannustasotarkistukset ja valtionvelan korkomenot.

http://valtioneuvosto.fi/toiminta/talousarvio/2013/fi.jsp

Lähtisin nollasta ja lisäilisin mitä tarvitsee, keskittyen yhteiskuntajärjestys,koulutukseen ja sairaanhoitoon. Virkamiehet/hallitukset/yms varmasti lisäillyt vuosikymmenten aikana hallintoon kaikkea turhaa ja noita aika hankala lähteä leikkaamaan kun ei tiedä edes niiden olemassaolosta?

Quote from: JmR on 04.12.2013, 21:11:15
Lähtisin nollasta ja lisäilisin mitä tarvitsee, keskittyen yhteiskuntajärjestys,koulutukseen ja sairaanhoitoon. Virkamiehet/hallitukset/yms varmasti lisäillyt vuosikymmenten aikana hallintoon kaikkea turhaa ja noita aika hankala lähteä leikkaamaan kun ei tiedä edes niiden olemassaolosta?

Tämä on osa ongelmaa - kirurgi poistaa kasvaimen mukana jotain muutakin. Menköön kunhan kasvain poistuu.

Quote from: JmR on 04.12.2013, 21:11:15
Lähtisin nollasta ja lisäilisin mitä tarvitsee, keskittyen yhteiskuntajärjestys,koulutukseen ja sairaanhoitoon. Virkamiehet/hallitukset/yms varmasti lisäillyt vuosikymmenten aikana hallintoon kaikkea turhaa ja noita aika hankala lähteä leikkaamaan kun ei tiedä edes niiden olemassaolosta?

Näin on.

Pöytä ensin tyhjäksi. Sitten päätetään verot ja maksut. Saadaan verokertymä.

Alkuun voitaisiin kokeilla nollasumma-budjetointia, eli verokertymän verran menoja. Sitten tuotaisiin pöytään vaatimukset hallinnonala kerrallaan. Kun menot ovat yhtä isot kuin verokertymä miinus velanhoitokustannukset, musiikki seis.

Mitään juustohöyliä ei pidä suosia, vaan tehdä julmasti linjaus, mitä tehtäviä valtion ja kuntien on hoidettava, ja mitä ei.

Lopuksi aletaan siivota julkisen sektorin byrokratiaa KOVALLA KÄDELLÄ ja näillä säästöillä maksetaan valtionvelkaa pois. Velka on siitä kiva kaveri, että se auttaa tarvittaessa, ja sitä saa aina uutta, kunhan on ensin hoitanut entiset pois.

Quote from: AuggieWren on 04.12.2013, 12:33:43

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 11:17:55
Ja yksityisen puolen palkankorotuksissa otettaisiin nollalinja vuoteen 2015 saakka. Sen jälkeen palkkoja voitaisiin maltillisesti korottaa.

Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Suomen kilpailukyky paranee, työttömyys vähenee ja verotulot kasvaa.

Quote from: Tabula Rasa on 04.12.2013, 13:04:31
Itse lähtisin selvittämään kuntien ja valtion lakisääteisiä velvoitteita ja mitkä niistä voisi karsia, sekä tietysti poistaisin julkiselta puolelta 5v irtisanomissuojan(tilalle joitain kuukausia). Sen jälkeen henkilöt jotka eivät toteuta jotain lakisääteistä velvoitetta tai sellaiseen tarpeellista ylläpitotoimea(esim kiinteistöhuolto) saavat nopeaan tahtiin kenkää. Sosku, työkkäri, kela jne yhden katon alle ja kaikki tukitoimet pyörimään parin perusmallin ympärillä. Tukien rakentaminen sellaisiksi että mikä hyhvänsä duuni on kannattavampaa kuin kotona maleksinta.

Ja tietysti selvät maahanmuutto, kehitysapu jne.

Itse muistelen lukeneeni että kestävyysvaje noin 8½mjd.

-Maahanmuutto, kehitysapu välittömät 1½mjd/vuosi, kerrannaisvaikutukset lisää.
-Valtion ja kunnan hallinnon/muiden eivälttämättömien karsinta kaikilta kanteilta, palkat, henkilöstä, tilat jne. 4mjd
-Valtionmonopolien liittäminen valtion tuloiksi veikkaus jne ainakin 2mjd
-Veromallin muuttaminen viron mallin mukaiseksi. Pitkällä tähtäimellä lisääntynyt yrittäjyys vähentää tukitarvetta sekä uusien yritysten tuomat verotulot.

-Edit. pakkoruotsi meinasi unohtua.

Niin. On helppo heittää, että julkisen puolen palkkamenoista säästettäisiin 4,5 miljardia (tarkoittaa noin 65 000 työntekijää), kun ei tarvitse miettiä mitä jatkossa olisivat kuntien ja valtion velvoitteet

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 16:51:42
Ai mutta perkele, unohdin tärkeimmän eli yritystuet 3,5 mrd., joten leikkauslistani kokonaissumma nouseekin 15 mrd.

Nyt olet oikeilla asioilla. Suomessa tuetaan kaikkea suurta mikä seisoo omilla jaloillaan tukemattakin. Horjuvat pk-yritykset kaatukoon ja maatukoon jos verojenmaksukyky lakkaa - kukaan ei tue niitä - ei ainakaan valtio.

Toisaalla verottaja verottaa niin että yrityksen pitää myydä enemmän kuin olisi edes teoreettisesti mahdollista ja toisaalta yrityksille myönnetään tukea. Tämä on hölmöläisten peiton jatkamista kun peittoa lyhennetään toisesta päästä.

Lisätään leikkauslistalle TraFi ja sen jättimäinen klusteri. Autoilijat maksavat vuosittain yli 700 miljoonaa veroina TraFin toimintaan. Tiestö vain jatkaa rapautumistaan. Millään verokertymillä me emme pysty korjaamaan paskaksi mennyttä tiestöä koska TraFi, tuo kirottu mini-Neuvostoliitto valtion sisällä ja loismato puputtaa kaiken verokertymän.

Olennaista on se kuinka omavarainen Suomi on resursseiltaan ja kuinka hyvin Suomi pystyy käymään kauppaa ulkomaitten kanssa meidän resursseilla että saadaan meitä hyödyttäviä resursseja vaihtokaupassa. Mahdolliset voitot on ideaalia jakaa kansalaisten kesken tasaisesti silmällä pitäen kuitenkin tulevaisuutta ja mahdollisia investointeja mitä tarvitaan.

Mielestäni yksinkertaisia asioita ei pidä monimutkaistaa liikaa ekonomien paskanjauhannalla.

en nyt kommentoi sitä kansanryhmää-siltä voisi kuitenkin leikata alapää.

Hallituksesta voisi leikata toisesta päästä

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 23:20:43
Lisätään leikkauslistalle TraFi ja sen jättimäinen klusteri. Autoilijat maksavat vuosittain yli 700 miljoonaa veroina TraFin toimintaan. Tiestö vain jatkaa rapautumistaan. Millään verokertymillä me emme pysty korjaamaan paskaksi mennyttä tiestöä koska TraFi, tuo kirottu mini-Neuvostoliitto valtion sisällä ja loismato puputtaa kaiken verokertymän.

Autoveron piti käsittääkseni olla tilapäinen 1950-luvulla säädetty vero, joka tulisi poistaa. Autoveron poistosta hyötyisivät erityisesti työssäkäyvät pienituloiset, joiden työmatkakulut halpenisivat merkittävästi. Ja bensavero myös pois, samoin muutkin erilliset kulutusverot. Parempi olisi vain lisätä kaikkiin tuotteisiin erillinen 10 %:n myyntivero.

Quote from: Micke90 on 05.12.2013, 07:15:42

Quote from: Ari-Lee on 04.12.2013, 23:20:43
Lisätään leikkauslistalle TraFi ja sen jättimäinen klusteri. Autoilijat maksavat vuosittain yli 700 miljoonaa veroina TraFin toimintaan. Tiestö vain jatkaa rapautumistaan. Millään verokertymillä me emme pysty korjaamaan paskaksi mennyttä tiestöä koska TraFi, tuo kirottu mini-Neuvostoliitto valtion sisällä ja loismato puputtaa kaiken verokertymän.

Autoveron piti käsittääkseni olla tilapäinen 1950-luvulla säädetty vero, joka tulisi poistaa. Autoveron poistosta hyötyisivät erityisesti työssäkäyvät pienituloiset, joiden työmatkakulut halpenisivat merkittävästi. Ja bensavero myös pois, samoin muutkin erilliset kulutusverot. Parempi olisi vain lisätä kaikkiin tuotteisiin erillinen 10 %:n myyntivero.

Jaa siis vielä alvin päälle?

Quote from: Sour-One on 05.12.2013, 07:51:35
Jaa siis vielä alvin päälle?

ALV= myyntivero. Monimutkaista?

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 12:40:23

Quote from: AuggieWren on 04.12.2013, 12:33:43
Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Jos aletaan sitomaan palkkoja kansantalouden kehitykseen, niitähän tulisi meikäläisen logiikan mukaan voida laskeakin. Onko muuten joskus, ja milloin, palkkoja laskettu Suomessa? Siis aikana kun ammattiliitot ovat olleet voimansa tunnossa?

Aloilla, jotka eivät pärjää kustannuskilpailussa voisi pohtia tiukkoina aikoina (kuten nyt) palkkojen laskua esim. 0-10 %. Periaatteella on mukavampi olla töissä, kuin konkassa tai kortistossa. Samalla pitäisi työntekijöillä olla aika hyvä varmuus, että bisneksen kasvaessa jälleen palkkoja alettaisiin nostaa ripeästi. Ymmärrän kyllä, että kumpikaan työmarkkinaosapuoli ei toimi näin, ehkä koskaan.

Quote from: Kulttuurirealisti on 05.12.2013, 09:00:07
Jos aletaan sitomaan palkkoja kansantalouden kehitykseen, niitähän tulisi meikäläisen logiikan mukaan voida laskeakin. Onko muuten joskus, ja milloin, palkkoja laskettu Suomessa? Siis aikana kun ammattiliitot ovat olleet voimansa tunnossa?

Aloilla, jotka eivät pärjää kustannuskilpailussa voisi pohtia tiukkoina aikoina (kuten nyt) palkkojen laskua esim. 0-10 %. Periaatteella on mukavampi olla töissä, kuin konkassa tai kortistossa. Samalla pitäisi työntekijöillä olla aika hyvä varmuus, että bisneksen kasvaessa jälleen palkkoja alettaisiin nostaa ripeästi. Ymmärrän kyllä, että kumpikaan työmarkkinaosapuoli ei toimi näin, ehkä koskaan.

Totta kai niitä olisi pitänyt laskea mm. 90-luvun laman sekä vuoden 2009 talousromahduksen yhteydessä. AY-liikkeet ovat suurelta osin syypäitä siihen, etteivät palkat kehity siten, että se tukisi Suomen kilpailukykyä. Esim. vuoden 2009 talouskriisin aikana palkkoja olisi pitänyt leikata 8,4 %.

Ansiosidonnaista ei mielestäni tarvitse maksimipituudeltaan muuttaa, sen sijaan siitä tulisi tehdä henkilökohtainen. Kertyy maksuprosentin mukaan valtion hallinnassa olevalle tilille hallinnointikulut vähennettynä esim. 0,1 %. Kun 500:n päivän edestä on rahnaa kertynyt niin vain hallinnointikulujen maksu siitä eteenpäin. Eläkkeelle jäädessä voisi nostaa rahat jos jotain on jäljellä.

Tällä saataisiin älytön 10 kk töissä ja kaksi vuotta Thaimaassa tai pimeissä töissä kikkailu katoamaan ja ihmisille vähän vastuuta omista tekemisistään. Lisäksi ihmiset voisivat itse päättää minkä suuruista ansiosidonnaista nostaisivat rahamääränsä puitteissa. Tällainen järjestely kannustaisi jopa työtöntä paperimiestä menemään kioskille töihin.

Mielestäni kenelläkään ei pitäisi olla oikeutta lorvia 500:aa päivää, vaikka olisi ollut töissä miten pitkään. 3-4 kk työttömyysturva riittää. Ulkomaalaisille tietysti maksamiensa verojen mukaan.

Tampereelta voisi leikata vähän, kadulta enemmänkin

Turha näitä on pohtia. Kyllä aika ratkaisee tämänkin ongelman. Siinä vaiheessa kun lainahanat paukahtaa valdelta kiinni ja talous on romahtanut niin jokainen on saa tulla toimeen miten itse osaa ja kykenee. Budjeteilla ja lakisääteisillä palveluilla pyyhitään pehvaa silloin.

Joutuupa takkupäät ja niittinaamatkin sitten tekemään töitä. Tekee hyvää tuolle sakille.

Naurattaa jo etukäteen tuo.

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 12:40:23

Quote from: AuggieWren on 04.12.2013, 12:33:43
Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Quote from: Marija on 04.12.2013, 12:29:36
Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Quote from: Jani Rantala on 07.12.2013, 16:10:32
Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Kuten sanottu, vaikea lama kohtaa taloutta keskimäärin 10-20 vuoden välein ja jos muutamana vuotena joudutaan leikkaamaan palkkoja, se ei vaikuta kokonaisuuteen suuntaan taikka toiseen. Päinvastoin, palkkojen alentaminen palauttaa vientiteollisuuden kilpailukyvyn ilman keinotekoista devalvaatiota. Palkkojen sitomisesta kansantalouden tuottavuuslukuihin tulisi säätää lailla ja poistaa AY-liikkeen valta neuvotella työehtosopimukset työntekijöiden puolesta. AY-vetoinen malli luo turhaa jäykkyyttä työmarkkinoille eikä kipeistä asioista saada päätettyä.

Quote from: Ano Nyymi on 06.12.2013, 22:36:04
Turha näitä on pohtia. Kyllä aika ratkaisee tämänkin ongelman. Siinä vaiheessa kun lainahanat paukahtaa valdelta kiinni ja talous on romahtanut niin jokainen on saa tulla toimeen miten itse osaa ja kykenee. Budjeteilla ja lakisääteisillä palveluilla pyyhitään pehvaa silloin.

Joutuupa takkupäät ja niittinaamatkin sitten tekemään töitä. Tekee hyvää tuolle sakille.

Naurattaa jo etukäteen tuo.

Muuten, mikä saa uskomaan että romahduksen jälkeen löytyy töitä takkupäille ja niittinaamoille?

Siinä olet kyllä oikeassa että romahduksen aikana ei sitten lakeja lueta vaan jokainen tekee mitä sattuu huvittamaan. Kreikkakin on pysähtynyt romahtamiseen - uponnut ja jäänyt pohjalle. Ei siellä enää välitetä mikä on laillista ja mikä laitonta.

Jos palkat sidottaisiin 100-prosenttisesti ja etuudet 50-prosenttisesti kansantalouden kasvuun (https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html), olisi palkkoja ja etuuksia leikattu vuosina 1990-2012 vain seuraavina vuosina:

Vuosi           Palkat            Etuudet

1991           -6,00              -3,00
1992           -3,50              -1,75
1993           -0,80              -0,40
2008           -8,50              -4,25
2012           -0,80              -0,40

1990-luvun lamassa palkkoja olisi siis leikattu yhteensä 10,3 % ja etuuksia 5,15 %. Kuulostaako kohtuuttomalta? Käytännössähän 90-luvun laman "leikkaukset" toteutettiin höyläämällä etuuksia ja tinkimällä palkankorotuksista. Suoranaisia palkanalennuksia ei tehty.

Quote from: Jani Rantala on 07.12.2013, 16:10:32

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 12:40:23

Quote from: AuggieWren on 04.12.2013, 12:33:43
Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Quote from: Marija on 04.12.2013, 12:29:36
Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

Suomessa on 80-luvun lopun jälkeen tehty aika monta sellaista uudistusta työelämään, joiden käsikirjoitus on työnantajapuolen laatima, ja tavoitteena kilpailukyvyn ja yrittäjyyden lisääminen. Kumpaakaan ei sitten ole saatu, kuitenkaan.

Julkinen sektori sen sijaan lihoo.

Quote from: Micke90 on 07.12.2013, 16:25:05
Jos palkat sidottaisiin 100-prosenttisesti ja etuudet 50-prosenttisesti kansantalouden kasvuun (https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html), olisi palkkoja ja etuuksia leikattu vuosina 1990-2012 vain seuraavina vuosina:

Vuosi           Palkat            Etuudet

1991           -6,00              -3,00
1992           -3,50              -1,75
1993           -0,80              -0,40
2008           -8,50              -4,25
2012           -0,80              -0,40

1990-luvun lamassa palkkoja olisi siis leikattu yhteensä 10,3 % ja etuuksia 5,15 %. Kuulostaako kohtuuttomalta? Käytännössähän 90-luvun laman "leikkaukset" toteutettiin höyläämällä etuuksia ja tinkimällä palkankorotuksista. Suoranaisia palkanalennuksia ei tehty.

Paha virhe tuossa. Palkkojen laskeminen olisi syventänyt lamaa, ja Ilman Nokia ihmettä olisimme olleet samassa tilanteessa kuin Kreikka nyt. Kreikassa on laskettu palkkoja, ja tästä on seurannut ainoastaan taloudellinen katastrofi. Ainuttakaan vientityöpaikkaa se ei ole tuonut. Ja kuten Huomaat niin Nokia ihme ei johtunut palkkojen alentamisesta. Samoiten Kreikan nousu ei ala vaikka palkkoja alennettaisiin kuinka.
Paljon tehokkaampi keino kuin palkkojen lasku olisi talouden buustaaminen lisäämällä ihmisten ostovoimaa.

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 19:14:13

Quote from: Jani Rantala on 07.12.2013, 16:10:32

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 12:40:23

Quote from: AuggieWren on 04.12.2013, 12:33:43
Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Quote from: Marija on 04.12.2013, 12:29:36
Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 22:25:50

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 19:14:13

Quote from: Jani Rantala on 07.12.2013, 16:10:32

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 12:40:23

Quote from: AuggieWren on 04.12.2013, 12:33:43
Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Quote from: Marija on 04.12.2013, 12:29:36
Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Eli palkkoja laskemalla vientiyritysten kulut eivät pienene ja kilpailukyky parane?

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 22:23:50
Paha virhe tuossa. Palkkojen laskeminen olisi syventänyt lamaa, ja Ilman Nokia ihmettä olisimme olleet samassa tilanteessa kuin Kreikka nyt. Kreikassa on laskettu palkkoja, ja tästä on seurannut ainoastaan taloudellinen katastrofi. Ainuttakaan vientityöpaikkaa se ei ole tuonut. Ja kuten Huomaat niin Nokia ihme ei johtunut palkkojen alentamisesta. Samoiten Kreikan nousu ei ala vaikka palkkoja alennettaisiin kuinka.
Paljon tehokkaampi keino kuin palkkojen lasku olisi talouden buustaaminen lisäämällä ihmisten ostovoimaa.

Meillä Suomessa on yksi maailman korkeimmista palkkatasoista. Kyllä meillä on varaa kohtuullisiin palkanalennuksiin elintasomme siitä juuri kärsimättä. Ota huomioon, että Kreikassa keskipalkat ennen lamaa olivat n. 700 €/kk ja leikkausten jälkeen n. 400 €/kk. Kreikkalaisten palkkoja tiputettiin siis n. puolella.

Sen sijaan jos Suomessa säädettäisiin laki palkkojen sitomisesta kansantalouden kasvulukuihin, niin kukaan ei edes huomaisi, kun palkat nousisivat tai laskisivat kansantalouden mukana. Samalla pääsisimme eroon myös hankalista ja aikaavievistä palkankorotusneuvotteluista.

Quote from: Micke90 on 08.12.2013, 22:55:30

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 22:23:50
Paha virhe tuossa. Palkkojen laskeminen olisi syventänyt lamaa, ja Ilman Nokia ihmettä olisimme olleet samassa tilanteessa kuin Kreikka nyt. Kreikassa on laskettu palkkoja, ja tästä on seurannut ainoastaan taloudellinen katastrofi. Ainuttakaan vientityöpaikkaa se ei ole tuonut. Ja kuten Huomaat niin Nokia ihme ei johtunut palkkojen alentamisesta. Samoiten Kreikan nousu ei ala vaikka palkkoja alennettaisiin kuinka.
Paljon tehokkaampi keino kuin palkkojen lasku olisi talouden buustaaminen lisäämällä ihmisten ostovoimaa.

Meillä Suomessa on yksi maailman korkeimmista palkkatasoista. Kyllä meillä on varaa kohtuullisiin palkanalennuksiin elintasomme siitä juuri kärsimättä. Ota huomioon, että Kreikassa keskipalkat ennen lamaa olivat n. 700 €/kk ja leikkausten jälkeen n. 400 €/kk. Kreikkalaisten palkkoja tiputettiin siis n. puolella.

Sen sijaan jos Suomessa säädettäisiin laki palkkojen sitomisesta kansantalouden kasvulukuihin, niin kukaan ei edes huomaisi, kun palkat nousisivat tai laskisivat kansantalouden mukana. Samalla pääsisimme eroon myös hankalista ja aikaavievistä palkankorotusneuvotteluista.

Kysyn ihan mielenkiinnosta... mitä tekisit, jos suomalaiset eivät tyytyisi palkkoihinsa ja vieläpä jopa palkankorotuksiin. Jotkuthan saattaisivat jopa mennä lakkoonkin

Quote from: Micke90 on 08.12.2013, 22:55:30

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 22:23:50
Paha virhe tuossa. Palkkojen laskeminen olisi syventänyt lamaa, ja Ilman Nokia ihmettä olisimme olleet samassa tilanteessa kuin Kreikka nyt. Kreikassa on laskettu palkkoja, ja tästä on seurannut ainoastaan taloudellinen katastrofi. Ainuttakaan vientityöpaikkaa se ei ole tuonut. Ja kuten Huomaat niin Nokia ihme ei johtunut palkkojen alentamisesta. Samoiten Kreikan nousu ei ala vaikka palkkoja alennettaisiin kuinka.
Paljon tehokkaampi keino kuin palkkojen lasku olisi talouden buustaaminen lisäämällä ihmisten ostovoimaa.

Meillä Suomessa on yksi maailman korkeimmista palkkatasoista. Kyllä meillä on varaa kohtuullisiin palkanalennuksiin elintasomme siitä juuri kärsimättä. Ota huomioon, että Kreikassa keskipalkat ennen lamaa olivat n. 700 €/kk ja leikkausten jälkeen n. 400 €/kk. Kreikkalaisten palkkoja tiputettiin siis n. puolella.

Sen sijaan jos Suomessa säädettäisiin laki palkkojen sitomisesta kansantalouden kasvulukuihin, niin kukaan ei edes huomaisi, kun palkat nousisivat tai laskisivat kansantalouden mukana. Samalla pääsisimme eroon myös hankalista ja aikaavievistä palkankorotusneuvotteluista.

Tuo nyt ei pidä paikkaansa miltään osin. 100% varmuudella palkkojen lasku laskee talouskasvua, ja yksikään investointi tai innovaatio ei tule tämän takia. Suomen palkat eivät ole isoja kun sitä verrataan työn tuottavuuteen.

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:00:20

Quote from: Micke90 on 08.12.2013, 22:55:30

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 22:23:50
Paha virhe tuossa. Palkkojen laskeminen olisi syventänyt lamaa, ja Ilman Nokia ihmettä olisimme olleet samassa tilanteessa kuin Kreikka nyt. Kreikassa on laskettu palkkoja, ja tästä on seurannut ainoastaan taloudellinen katastrofi. Ainuttakaan vientityöpaikkaa se ei ole tuonut. Ja kuten Huomaat niin Nokia ihme ei johtunut palkkojen alentamisesta. Samoiten Kreikan nousu ei ala vaikka palkkoja alennettaisiin kuinka.
Paljon tehokkaampi keino kuin palkkojen lasku olisi talouden buustaaminen lisäämällä ihmisten ostovoimaa.

Meillä Suomessa on yksi maailman korkeimmista palkkatasoista. Kyllä meillä on varaa kohtuullisiin palkanalennuksiin elintasomme siitä juuri kärsimättä. Ota huomioon, että Kreikassa keskipalkat ennen lamaa olivat n. 700 €/kk ja leikkausten jälkeen n. 400 €/kk. Kreikkalaisten palkkoja tiputettiin siis n. puolella.

Sen sijaan jos Suomessa säädettäisiin laki palkkojen sitomisesta kansantalouden kasvulukuihin, niin kukaan ei edes huomaisi, kun palkat nousisivat tai laskisivat kansantalouden mukana. Samalla pääsisimme eroon myös hankalista ja aikaavievistä palkankorotusneuvotteluista.

Tuo nyt ei pidä paikkaansa miltään osin. 100% varmuudella palkkojen lasku laskee talouskasvua, ja yksikään investointi tai innovaatio ei tule tämän takia. Suomen palkat eivät ole isoja kun sitä verrataan työn tuottavuuteen.

Mutta kerro toki Jani onko sinulla jotain perusteluja väitteellesi?

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 22:50:06

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 22:25:50

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 19:14:13

Quote from: Jani Rantala on 07.12.2013, 16:10:32

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 12:40:23

Quote from: AuggieWren on 04.12.2013, 12:33:43
Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Quote from: Marija on 04.12.2013, 12:29:36
Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Eli palkkoja laskemalla vientiyritysten kulut eivät pienene ja kilpailukyky parane?

Kulut vähenee, mutta kilpailukyky ei parane. Se huononee rajusti. Hyödyn kerää muutama sikarikas omistaja, ja tämä rahasumma on poissa muista investoinneista. Vai onko välimeren maissa käynyt toisin? Tai onko missään maailman maassa palkka-alella saatu taloutta nousuun.

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 23:02:20

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:00:20

Quote from: Micke90 on 08.12.2013, 22:55:30

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 22:23:50
Paha virhe tuossa. Palkkojen laskeminen olisi syventänyt lamaa, ja Ilman Nokia ihmettä olisimme olleet samassa tilanteessa kuin Kreikka nyt. Kreikassa on laskettu palkkoja, ja tästä on seurannut ainoastaan taloudellinen katastrofi. Ainuttakaan vientityöpaikkaa se ei ole tuonut. Ja kuten Huomaat niin Nokia ihme ei johtunut palkkojen alentamisesta. Samoiten Kreikan nousu ei ala vaikka palkkoja alennettaisiin kuinka.
Paljon tehokkaampi keino kuin palkkojen lasku olisi talouden buustaaminen lisäämällä ihmisten ostovoimaa.

Meillä Suomessa on yksi maailman korkeimmista palkkatasoista. Kyllä meillä on varaa kohtuullisiin palkanalennuksiin elintasomme siitä juuri kärsimättä. Ota huomioon, että Kreikassa keskipalkat ennen lamaa olivat n. 700 €/kk ja leikkausten jälkeen n. 400 €/kk. Kreikkalaisten palkkoja tiputettiin siis n. puolella.

Sen sijaan jos Suomessa säädettäisiin laki palkkojen sitomisesta kansantalouden kasvulukuihin, niin kukaan ei edes huomaisi, kun palkat nousisivat tai laskisivat kansantalouden mukana. Samalla pääsisimme eroon myös hankalista ja aikaavievistä palkankorotusneuvotteluista.

Tuo nyt ei pidä paikkaansa miltään osin. 100% varmuudella palkkojen lasku laskee talouskasvua, ja yksikään investointi tai innovaatio ei tule tämän takia. Suomen palkat eivät ole isoja kun sitä verrataan työn tuottavuuteen.

Mutta kerro toki Jani onko sinulla jotain perusteluja väitteellesi?

No eikö tuon ny kerro järkikin. jos palkat laskee niin myös verotulot laskee. Palkkojen lasku ei ainakaan auta uusien innovaatioiden tekemistä ja uusien yritysten luomista. Maailmalta löytyy valtaisasti esimerkkejä joissa maan talous on saatu paskoilla palkoilla vegetatiiviseen tilaan, jopa pysyvästi. toisella puolella taas Ruotsi ja Sveitsi ovat hyviä esimerkkejä isoista palkoista ja hyvästä kilpailukyvystä.

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:04:06

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 22:50:06

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 22:25:50

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 19:14:13

Quote from: Jani Rantala on 07.12.2013, 16:10:32

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 12:40:23

Quote from: AuggieWren on 04.12.2013, 12:33:43
Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Quote from: Marija on 04.12.2013, 12:29:36
Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Eli palkkoja laskemalla vientiyritysten kulut eivät pienene ja kilpailukyky parane?

Kulut vähenee, mutta kilpailukyky ei parane. Se huononee rajusti. Hyödyn kerää muutama sikarikas omistaja, ja tämä rahasumma on poissa muista investoinneista. Vai onko välimeren maissa käynyt toisin? Tai onko missään maailman maassa palkka-alella saatu taloutta nousuun.

Väärin. Se "sikarikas" omistaja haluaa lisää liikevaihtoa ja pystyy paremmin kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa, koska työvoimakulut ovat alhaisemmat. Lyhyellä tähtäimellä toki ostovoima alenee. Toki tämä korjaantuu aika nopeastikin työttömyyden alenemisena.

Niin ja ne verotulot nimenomaan kasvavat, koska työttömyys alenee.

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:00:20
Tuo nyt ei pidä paikkaansa miltään osin. 100% varmuudella palkkojen lasku laskee talouskasvua, ja yksikään investointi tai innovaatio ei tule tämän takia. Suomen palkat eivät ole isoja kun sitä verrataan työn tuottavuuteen.

Leikkaamalla yritysten kustannustasoa vältetään laajat joukkoirtisanomiset. Suomalaisten palkat ovat liian suuria suhteessa työn tuottavuuteen. Se vielä yhdistettynä maailman korkeimpaan verotukseen, niin soppa on valmis.

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 23:07:59

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:04:06

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 22:50:06

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 22:25:50

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 19:14:13

Quote from: Jani Rantala on 07.12.2013, 16:10:32

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 12:40:23

Quote from: AuggieWren on 04.12.2013, 12:33:43
Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Quote from: Marija on 04.12.2013, 12:29:36
Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Eli palkkoja laskemalla vientiyritysten kulut eivät pienene ja kilpailukyky parane?

Kulut vähenee, mutta kilpailukyky ei parane. Se huononee rajusti. Hyödyn kerää muutama sikarikas omistaja, ja tämä rahasumma on poissa muista investoinneista. Vai onko välimeren maissa käynyt toisin? Tai onko missään maailman maassa palkka-alella saatu taloutta nousuun.

Väärin. Se "sikarikas" omistaja haluaa lisää liikevaihtoa ja pystyy paremmin kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa, koska työvoimakulut ovat alhaisemmat. Lyhyellä tähtäimellä toki ostovoima alenee. Toki tämä korjaantuu aika nopeastikin työttömyyden alenemisena.

Niin ja ne verotulot nimenomaan kasvavat, koska työttömyys alenee.

No onko käytännössä missään maassa koskaan käynyt näin? Päinvastaisia esimerkkejä on kymmenittäin. Ja paraneeko se työttömyys. Teollisuustyöpaikkoja on noin 20% työpaikoista, joista ehkä puolet on vientiyrityksiin. Jos palkkoja lasketaan esimerkiksi 5% niin  laskerkaapa paljonko vientiyrityksiin pitäisi tulla uusia työpaikkoja, jotta edes nollakasvu pysyisi.

Quote from: Micke90 on 08.12.2013, 23:09:46

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:00:20
Tuo nyt ei pidä paikkaansa miltään osin. 100% varmuudella palkkojen lasku laskee talouskasvua, ja yksikään investointi tai innovaatio ei tule tämän takia. Suomen palkat eivät ole isoja kun sitä verrataan työn tuottavuuteen.

Leikkaamalla yritysten kustannustasoa vältetään laajat joukkoirtisanomiset. Suomalaisten palkat ovat liian suuria suhteessa työn tuottavuuteen. Se vielä yhdistettynä maailman korkeimpaan verotukseen, niin soppa on valmis.

Joopajoo
Yksikään yritys ei olisi välttynyt irtisanomisilta jos palkkoja olisi leikattu. Ongelma on se että meidän talouden rakenne on suppeampi, kun vertaa esimerkiksi Ruotsiin.

Quote from: Micke90 on 07.12.2013, 16:15:09

Kuten sanottu, vaikea lama kohtaa taloutta keskimäärin 10-20 vuoden välein ja jos muutamana vuotena joudutaan leikkaamaan palkkoja, se ei vaikuta kokonaisuuteen suuntaan taikka toiseen.

Kertonet ystävällisesti, miksi pitäisi leikata palkkoja muutamana vuotena, jos se [leikkaus] ei vaikuta kokonaisuuteen suuntaan taikka toiseen?

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:16:47

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 23:07:59

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:04:06

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 22:50:06

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 22:25:50

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 19:14:13

Quote from: Jani Rantala on 07.12.2013, 16:10:32

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 12:40:23

Quote from: AuggieWren on 04.12.2013, 12:33:43
Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Quote from: Marija on 04.12.2013, 12:29:36
Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Eli palkkoja laskemalla vientiyritysten kulut eivät pienene ja kilpailukyky parane?

Kulut vähenee, mutta kilpailukyky ei parane. Se huononee rajusti. Hyödyn kerää muutama sikarikas omistaja, ja tämä rahasumma on poissa muista investoinneista. Vai onko välimeren maissa käynyt toisin? Tai onko missään maailman maassa palkka-alella saatu taloutta nousuun.

Väärin. Se "sikarikas" omistaja haluaa lisää liikevaihtoa ja pystyy paremmin kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa, koska työvoimakulut ovat alhaisemmat. Lyhyellä tähtäimellä toki ostovoima alenee. Toki tämä korjaantuu aika nopeastikin työttömyyden alenemisena.

Niin ja ne verotulot nimenomaan kasvavat, koska työttömyys alenee.

No onko käytännössä missään maassa koskaan käynyt näin? Päinvastaisia esimerkkejä on kymmenittäin. Ja paraneeko se työttömyys. Teollisuustyöpaikkoja on noin 20% työpaikoista, joista ehkä puolet on vientiyrityksiin. Jos palkkoja lasketaan esimerkiksi 5% niin  laskerkaapa paljonko vientiyrityksiin pitäisi tulla uusia työpaikkoja, jotta edes nollakasvu pysyisi.

Voit toki pitää mielipiteesi. En minä yritä tai edes halua käännyttää sinua. Mitä hyötyä siitä edes olisi?

Quote from: Micke90 on 08.12.2013, 22:55:30


Sen sijaan jos Suomessa säädettäisiin laki palkkojen sitomisesta kansantalouden kasvulukuihin, niin kukaan ei edes huomaisi, kun palkat nousisivat tai laskisivat kansantalouden mukana. Samalla pääsisimme eroon myös hankalista ja aikaavievistä palkankorotusneuvotteluista.

Emme pääsisi.

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 23:22:32

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:16:47

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 23:07:59

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:04:06

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 22:50:06

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 22:25:50

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 19:14:13

Quote from: Jani Rantala on 07.12.2013, 16:10:32

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 12:40:23

Quote from: AuggieWren on 04.12.2013, 12:33:43
Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Quote from: Marija on 04.12.2013, 12:29:36
Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Eli palkkoja laskemalla vientiyritysten kulut eivät pienene ja kilpailukyky parane?

Kulut vähenee, mutta kilpailukyky ei parane. Se huononee rajusti. Hyödyn kerää muutama sikarikas omistaja, ja tämä rahasumma on poissa muista investoinneista. Vai onko välimeren maissa käynyt toisin? Tai onko missään maailman maassa palkka-alella saatu taloutta nousuun.

Väärin. Se "sikarikas" omistaja haluaa lisää liikevaihtoa ja pystyy paremmin kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa, koska työvoimakulut ovat alhaisemmat. Lyhyellä tähtäimellä toki ostovoima alenee. Toki tämä korjaantuu aika nopeastikin työttömyyden alenemisena.

Niin ja ne verotulot nimenomaan kasvavat, koska työttömyys alenee.

No onko käytännössä missään maassa koskaan käynyt näin? Päinvastaisia esimerkkejä on kymmenittäin. Ja paraneeko se työttömyys. Teollisuustyöpaikkoja on noin 20% työpaikoista, joista ehkä puolet on vientiyrityksiin. Jos palkkoja lasketaan esimerkiksi 5% niin  laskerkaapa paljonko vientiyrityksiin pitäisi tulla uusia työpaikkoja, jotta edes nollakasvu pysyisi.

Voit toki pitää mielipiteesi. En minä yritä tai edes halua käännyttää sinua. Mitä hyötyä siitä edes olisi?

Kyse on faktasta eikä mielipiteestä. Jos olisi mielipide niin osaisit sanoa äkkiä montakin maata jossa palkkoja laskemalla on saatu talouskasvua aikaiseksi.

Quote from: M on 08.12.2013, 23:24:08
Emme pääsisi.

Kyllä pääsisimme.

Quote from: M on 08.12.2013, 23:21:52
Kertonet ystävällisesti, miksi pitäisi leikata palkkoja muutamana vuotena, jos se [leikkaus] ei vaikuta kokonaisuuteen suuntaan taikka toiseen?

Tarkoitin "kokonaisuudella" sitä, että siitä tulisi itsestään selvä osa kansalaisten arkea. Palkat, eläkkeet ja etuudet pienenisivät ilman eri päätöstä, jos talous laskisi. Yksinkertaista.

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:20:09
Joopajoo
Yksikään yritys ei olisi välttynyt irtisanomisilta jos palkkoja olisi leikattu. Ongelma on se että meidän talouden rakenne on suppeampi, kun vertaa esimerkiksi Ruotsiin.

Sitten on aika monipuolistaa talouden rakenteita. Se onnistuu yritysten nollaverotuksella sekä kilpailukykyisellä tuloverotuksella.

Sitä paitsi ainakin peliteollisuus on Suomessa aivan omaa luokkaansa johonkin Ruotsiin verrattuna.  ;D

Quote from: Micke90 on 08.12.2013, 23:50:25

Quote from: M on 08.12.2013, 23:24:08
Emme pääsisi.

Kyllä pääsisimme.

hohoijaa
Että jos jollakin alalla menee samaan aikaan hyvi ja jollain huonosti niin sama palkankorotus sopii molemmille aloille.
Toivottavasti Soini tajuaa taloudesta sen verta paljon että ei lähe sisäideen devalvointiin, ja tällaiseen sekoiluun.

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:46:05

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 23:22:32

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:16:47

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 23:07:59

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:04:06

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 22:50:06

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 22:25:50

Quote from: Sour-One on 08.12.2013, 19:14:13

Quote from: Jani Rantala on 07.12.2013, 16:10:32

Quote from: Micke90 on 04.12.2013, 12:40:23

Quote from: AuggieWren on 04.12.2013, 12:33:43
Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Quote from: Marija on 04.12.2013, 12:29:36
Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Eli palkkoja laskemalla vientiyritysten kulut eivät pienene ja kilpailukyky parane?

Kulut vähenee, mutta kilpailukyky ei parane. Se huononee rajusti. Hyödyn kerää muutama sikarikas omistaja, ja tämä rahasumma on poissa muista investoinneista. Vai onko välimeren maissa käynyt toisin? Tai onko missään maailman maassa palkka-alella saatu taloutta nousuun.

Väärin. Se "sikarikas" omistaja haluaa lisää liikevaihtoa ja pystyy paremmin kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa, koska työvoimakulut ovat alhaisemmat. Lyhyellä tähtäimellä toki ostovoima alenee. Toki tämä korjaantuu aika nopeastikin työttömyyden alenemisena.

Niin ja ne verotulot nimenomaan kasvavat, koska työttömyys alenee.

No onko käytännössä missään maassa koskaan käynyt näin? Päinvastaisia esimerkkejä on kymmenittäin. Ja paraneeko se työttömyys. Teollisuustyöpaikkoja on noin 20% työpaikoista, joista ehkä puolet on vientiyrityksiin. Jos palkkoja lasketaan esimerkiksi 5% niin  laskerkaapa paljonko vientiyrityksiin pitäisi tulla uusia työpaikkoja, jotta edes nollakasvu pysyisi.

Voit toki pitää mielipiteesi. En minä yritä tai edes halua käännyttää sinua. Mitä hyötyä siitä edes olisi?

Kyse on faktasta eikä mielipiteestä. Jos olisi mielipide niin osaisit sanoa äkkiä montakin maata jossa palkkoja laskemalla on saatu talouskasvua aikaiseksi.

No sinä pidät sitä faktana. Ihan kiva. Tosin sillä ei ole mitään merkitystä. Kuten ei minunkaan mielipiteellä. Se millä olisi merkitystä, olisi  saada vaikkapa Urpilainen ja Katainen tajuamaan, että veroprosentteja nostamalla ei saada lisää verotuloja.

Kiva ja raikas näkökanta, ostovoimaa heikentämällä talous kasvuun! Veikkaan, että 90 tarkoittaa syntymävuotta.

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:53:21
hohoijaa
Että jos jollakin alalla menee samaan aikaan hyvi ja jollain huonosti niin sama palkankorotus sopii molemmille aloille.
Toivottavasti Soini tajuaa taloudesta sen verta paljon että ei lähe sisäideen devalvointiin, ja tällaiseen sekoiluun.

Kyllä alakohtaistenkin tuottavuuslukujen laskeminen onnistuu, jos välttämättä haluat.

Sinä tietenkin olisit valmis palaamaan 60-, 70-lukujen köyhään Suomeen, himoinflaatioon, tappokorkoihin ja markan devalvoimiseen joka toinen vuosi?

Eikä niitä palkkoja olisi pakko alentaa, jollei työnantaja halua.

Quote from: dothefake on 08.12.2013, 23:57:36
Kiva ja raikas näkökanta, ostovoimaa heikentämällä talous kasvuun! Veikkaan, että 90 tarkoittaa syntymävuotta.

Kyllä tarkoittaa ja 90-luvun lamasta lapsena ihan tarpeeksi kärsinyt.

Ai, menikö sinultakin asunto ja luottotiedot melkein kahdeksi vuosikymmeneksi. Meinasitko ampua itsesi haulikolla vai imitkö tuttia ja paskoit vaippaasi? Jäikö velkaa muutama miljoonaa markkaa?

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 00:02:34
Ai, menikö sinultakin asunto ja luottotiedot melkein kahdeksi vuosikymmeneksi. Meinasitko ampua itsesi haulikolla vai imitkö tuttia ja paskoit vaippaasi? Jäikö velkaa muutama miljoonaa markkaa?

Mihin tuo lävityksesi liittyy?

Mitä on lävitys, kenties joku nuorisotermi?

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 00:12:32
Mitä on lävitys, kenties joku nuorisotermi?

Tuo äskeinen tilityksesi. Miksi sen pitäisi kiinnostaa minua?

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:00:20

Quote from: Micke90 on 08.12.2013, 22:55:30
Meillä Suomessa on yksi maailman korkeimmista palkkatasoista. Kyllä meillä on varaa kohtuullisiin palkanalennuksiin elintasomme siitä juuri kärsimättä. Ota huomioon, että Kreikassa keskipalkat ennen lamaa olivat n. 700 €/kk ja leikkausten jälkeen n. 400 €/kk. Kreikkalaisten palkkoja tiputettiin siis n. puolella.

Sen sijaan jos Suomessa säädettäisiin laki palkkojen sitomisesta kansantalouden kasvulukuihin, niin kukaan ei edes huomaisi, kun palkat nousisivat tai laskisivat kansantalouden mukana. Samalla pääsisimme eroon myös hankalista ja aikaavievistä palkankorotusneuvotteluista.

Tuo nyt ei pidä paikkaansa miltään osin. 100% varmuudella palkkojen lasku laskee talouskasvua, ja yksikään investointi tai innovaatio ei tule tämän takia. Suomen palkat eivät ole isoja kun sitä verrataan työn tuottavuuteen.

11.12.2012
Herra Kani haluaa lähettää herra Kokkilalle terveisiä
http://ebolakani.blogspot.fi/2012/12/herra-kani-haluaa-lahettaa-herra.html (http://ebolakani.blogspot.fi/2012/12/herra-kani-haluaa-lahettaa-herra.html)

(http://2.bp.blogspot.com/-DxchiKril6Y/UMbmTDqagKI/AAAAAAAABZM/1dsM6hpFFOc/s1600/Five-year-old-operates-bucket-loader.gif)

Herra Kani on mielestäni kokolailla oikeassa, isossa kuvassa. Siinä kuvassa me olemme aika syvällä nesteessä.

En minä ole vastuussa kiinnostustesi kohteista. Kehoittaisin kyllä tutustumaan talouden perusasioihin, ettei ihan itseään nolaa.

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 00:20:18
En minä ole vastuussa kiinnostustesi kohteista. Kehoittaisin kyllä tutustumaan talouden perusasioihin, ettei ihan itseään nolaa.

Johan tässä jo menee kohta 4. vuosi talouden parissa ja valmistuminen vuoden 2015 lopulla.  ;D

Ja ehdotat osalle firmoista palkanalennuksia, jotta talous lähtisi kasvuun. Eikö olisi parempi, että kukaan ei ottaisi palkkaa. Talous räjähtäisi käsiin.

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 00:29:08
Ja ehdotat osalle firmoista palkanalennuksia, jotta talous lähtisi kasvuun. Eikö olisi parempi, että kukaan ei ottaisi palkkaa. Talous räjähtäisi käsiin.

Tokihan omistajat voisivat jättää ne osingot nostamatta.

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 00:29:08
Ja ehdotat osalle firmoista palkanalennuksia, jotta talous lähtisi kasvuun. Eikö olisi parempi, että kukaan ei ottaisi palkkaa. Talous räjähtäisi käsiin.

Ei olisi. Tämän toki tiesit itsekin eikä kukaan ole esittänytkään mitän tuon suuntaistakaan. Sinun lisäksesi siis.

No kerropa sitten, montako prosenttia ostovoimaa pitää laskea, että talous lähtee nousuun?

Otetaanpa esimerkki:

Japanilaiset asiakkaat haluavat ostaa jonkin tuotteen. Vaihtoehtoina ovat suomalainen ja ruotsalainen firma. Kummassakin firmoissa tuotteiden laatu on sama. Suomalaiset ovat valmiita tinkimään palkoista ja työvoimakustannuksista, jotta tuotteen valmistuskulut saadaan pieniksi, ruotsalaiset eivät. Kumman firman japanilaiset valitsevat?

Ruotsalaisen, heillä on varaa ostaa Japanilainen auto.

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 00:43:12
Ruotsalaisen, heillä on varaa ostaa Japanilainen auto.

Tämä on toivotonta. Et selvästikään edes yritä keskustella tosissaan talouden tilasta.  :facepalm:

Toisekseen, enpä sellaista kapitalistia/yrittäjää nähnyt, joka hyvää hyvyyttään lahjoittaa säästyneet palkkarahat asiakkaalle. Sitäpaitsi palkat tuppaavat olemaan aina sillä tasolla, että niillä juuri ja juuri tulee toimeen. Kun niitä leikataan, niin mikä lasku jätetään maksamatta vai eikö enää syödä?

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 00:52:35
Toisekseen, enpä sellaista kapitalistia/yrittäjää nähnyt, joka hyvää hyvyyttään lahjoittaa säästyneet palkkarahat asiakkaalle. Sitäpaitsi palkat tuppaavat olemaan aina sillä tasolla, että niillä juuri ja juuri tulee toimeen. Kun niitä leikataan, niin mikä lasku jätetään maksamatta vai eikö enää syödä?

Itse en ole niin tyhmää yrittäjää nähnyt, joka antaisi kilpailijan viedä urakan - varsinkin, jos itse pystyy vaikuttamaan asiakkaan ostopäätökseen.

Ainoa, jolla Suomessa juuri ja juuri tulee toimeen on toimeentulotuki. Palkat eivät sentään ihan niin huonoja ole. Kyllä niillä pienen leikkauksenkin jälkeen tulee toimeen.

Eli kaikilla palkansaajilla jää joka kuukausi rahaa säästöön?

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 01:04:06
Eli kaikilla palkansaajilla jää joka kuukausi rahaa säästöön?

Riippuu palkansaajasta. Siivoojahan saa käsittääkseni sentään kuitenkin muutaman sata euroa enemmän kuin työtön sossupummi.

Mutta joutuu maksamaan elämisensä itse, saa ehkä vuokratukea ja toimeentulotukea. Häneltä haluat osan palkasta pois. Okei!

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 01:10:00
Mutta joutuu maksamaan elämisensä itse, saa ehkä vuokratukea ja toimeentulotukea. Häneltä haluat osan palkasta pois. Okei!

Väliaikaisesti vain. Sitten, kun talous kasvaa, voidaan palkkoja taas nostaa.

Työssäkäyvien asumistukea voidaan tietty aina korottaa.

Ja mistähän ne rahat otetaan, kun palkkoja on alennettu. Nostetaanko samalla veroja, että verovaje täyttyy.

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 00:52:35
Toisekseen, enpä sellaista kapitalistia/yrittäjää nähnyt, joka hyvää hyvyyttään lahjoittaa säästyneet palkkarahat asiakkaalle. Sitäpaitsi palkat tuppaavat olemaan aina sillä tasolla, että niillä juuri ja juuri tulee toimeen. Kun niitä leikataan, niin mikä lasku jätetään maksamatta vai eikö enää syödä?

Jos pakalla juuri tulee toimeen, kannattaa hieman miettiä. Miten sattuukin, että palkka on juuri menojen kokoinen. Vai onko sittenkin, että menot mitoittaa mahdollisesti tiedostamattaan palkan suuruiseksi. Palkat Suomessa ovat korkeampia kuin koskaan. Vuonna 2011 käytettävissä olevat tulot olivat joka tulokymmenyksessä ennätyssuuret rikkainta kymmenystä luukunottamatta.

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 01:04:06
Eli kaikilla palkansaajilla jää joka kuukausi rahaa säästöön?

Se jääkö säästöön riippuu vain siitä paneeko jotain säästöön vai ei. Tulojen suuruudella ei sen kanssa ole mitään tekemistä.

Suomessa n. 13 % ihmisistä jää köyhyysrajan alapuolelle. He siis kuitenkin tuosta n. 1080 euron tulostaan voivat kivasti panna osan säästöön?

Quote from: Mursu on 09.12.2013, 01:23:12
Se jääkö säästöön riippuu vain siitä paneeko jotain säästöön vai ei. Tulojen suuruudella ei sen kanssa ole mitään tekemistä.

Näin juuri.

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 01:32:59
Suomessa n. 13 % ihmisistä jää köyhyysrajan alapuolelle. He siis kuitenkin tuosta n. 1080 euron tulostaan voivat kivasti panna osan säästöön?

Kyllä, rahastosijoittaja vaurastuu, ja voi sitten tarjota lapsillekin jotain ekstraa, kun köyhyysraja ylitetään palkanalennusten boostaamalla nousukaudella.

Vastavalmistunut ekonomi voi toimia vaikka sijoitusneuvojana. (http://www.youtube.com/watch?v=vF1jpB0PiY4)

Quote from: Micke90 on 08.12.2013, 23:09:46
Leikkaamalla yritysten kustannustasoa vältetään laajat joukkoirtisanomiset. Suomalaisten palkat ovat liian suuria suhteessa työn tuottavuuteen. Se vielä yhdistettynä maailman korkeimpaan verotukseen, niin soppa on valmis.

millä mitalla

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 07:28:23
millä mitalla

Vaikka työn tuottavuus ei ole kasvanut viime vuosina, niin silti palkkoja ei ole laskettu.

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 11:30:32

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 07:28:23
millä mitalla

Vaikka työn tuottavuus ei ole kasvanut viime vuosina, niin silti palkkoja ei ole laskettu.

se ei ole mittari, ja väitteesi taitaa falskata

Jostain muusta: kaksikielisyydestä, sen turhilta osin

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 11:30:32

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 07:28:23
millä mitalla

Vaikka työn tuottavuus ei ole kasvanut viime vuosina, niin silti palkkoja ei ole laskettu.

Ai, jos työn tuottavuus pysyy samana aina, niin palkkoja lasketaan joka vuosi. Työn tuottavuushan ei ole kasvanut. Vai lasketaanko palkkoja vain kerran?

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 14:42:55
Ai, jos työn tuottavuus pysyy samana aina, niin palkkoja lasketaan joka vuosi. Työn tuottavuushan ei ole kasvanut. Vai lasketaanko palkkoja vain kerran?

Ei, vaan jos työn tuottavuus (kansantalous) ei kasva eikä laske, niin silloin palkatkaan eivät nouse tai laske, vaan pysyvät samana. Yksinkertaista. Jos kansantalous (työn tuottavuus) laskee useana peräkkäisenä vuotena, niin palkkoja myös lasketaan useana peräkkäisenä vuotena: esim. 90-luvun lamassa lamassa palkkoja olisi pitänyt laskea vuosina 91, 92 ja 93. Sen jälkeen palkat olisivat nousseet vuosina 1994-2008 sekä 2010-2011.

Selkisikö?  :o

Ensin sanoit, että palkkoja pitää laskea, kun tuottavuus ei ole noussut.

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 15:00:58
Ensin sanoit, että palkkoja pitää laskea, kun tuottavuus ei ole noussut.

Saivartelua.

Ahaa, oletkin suurten linjojen mies, jolle on se ja sama nousiko vai laskiko tai pysyikö samana.

Turha jatkaa aiheesta, joka on toteuttamiskelvoton. Onhan se kommunismikin hyvä ajatus, että kaikilla on asiat hyvin ja kivaa. Ei vaan toimi ihmisillä.

Kuka tässä on kommunisti, joka ei ymmärrä markkinataloudesta höykäsen pöläystä?

Kommunististä en tiedä, mutta nyt taitaa olla puutetta yhteiskunnan toimien tuntemuksesta. Paperilla tuo on helppo laskea, että lasketaan palkkaa, niin jää enemmän rahaa. Kyse on sen teorian siirtämisestä reaalimaailmaan ja se ei niin vain käykään.

Palaisitko mieluummin takaisin inflaatio-devalvaatiokierteeseen mieluummin kuin tekisit sisäisen devalvaation?

Ei huono. Ainakin paljon helpompi toteuttaa, vaikka siinäkin kansa kärsii.

Ulkoisessa devalvaatiossa itse asiassa kansa kärsii vielä enemmän. Esim. 90-luvun lamassa puoli miljoonaa suomalaista jäi työttömäksi. Alentamalla palkkoja n. 10 % oltaisiin voitu pelastaa satojen tuhansien suomalaisten työpaikat.

Siinä olet toki oikeassa, että nykyisenkaltaisessa AY-vetoisessa taloudessa palkkojen alentaminen on lähes mahdotonta. Siksi palkoista ja työehdoista tulisikin säätää lailla. Vähimmäispalkka voitaisiin voitaisiin asettaa 7,45 €/tunti (1.311,20 €/kk) ja säätää lisäksi muut työehdot lailla. Palkat sidottaisiin kansantalouden kasvulukuihin siten, että vuoden kolmannen vuosineljänneksen (heinä-, elo- ja syyskuun) kasvuluvut määräisivät seuraavan vuoden palkankorotukset tai -alennukset. Myös vähimmäispalkka sidottaisiin kansantalouden kasvulukuihin. Palkankorotukset olisivat työnantajalle pakollisia, mutta palkanalennukset eivät.

Quote from: Lasse on 02.12.2013, 14:20:22
"Kestävyysvajeena" kerrotun valheen ainoa tarkoitus
http://ebolakani.blogspot.fi/2013/11/kestavyysvajeena-kerrotun-valheen-ainoa.html (http://ebolakani.blogspot.fi/2013/11/kestavyysvajeena-kerrotun-valheen-ainoa.html)

Euroon siirtyminen oli valtava virhe.
Tai "virhe", todennäköisesti vaikutukset ovat suunniteltuja ja olivat isojen poikien tiedossa.

Jos eurosta eroaminen ei ole mahdollista, tarvitsisimme oman paikallisvaluutan rinnalle mahdollistamaan taloudellista toimeliaisuutta ja työntekoa.

Ex-jenkkiministeri Suomelle: Miettisitte edes eroa eurosta
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/11/25/ex-jenkkiministeri-suomelle-miettisitte-edes-eroa-eurosta/201316369/12 (http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/11/25/ex-jenkkiministeri-suomelle-miettisitte-edes-eroa-eurosta/201316369/12)

Quote
Suomen tilanne on tällä hetkellä "erittäin vaikea", arvioi Newman. Suomen vapautta rajoittaa jäsenyys yhteisvaluutta eurossa.

Budjettivajeet ja valtionvelka merkitsevät Suomelle aidosti, koska valtio on valuutan käyttäjä, ei liikkeellelaskija. Yksi vaihtoehto olisi siirtyä kahden valuutan järjestelmään, jossa valtioilla olisi oma valuuttansa euron lisäksi, Newman ehdottaa.

Työ on jo loppunut
http://ariojapelto.blogspot.fi/2013/01/tyo-on-jo-loppunut.html (http://ariojapelto.blogspot.fi/2013/01/tyo-on-jo-loppunut.html)

Quote
Suomen ostovoiman kehitys osoittaa, että ostovoima on Suomessakin painunut pakkasen puolelle, jolloin yrittäjyydelle ja uusille työpaikoille ei ole edellytyksiä. Tuottavuuden lisäys tapahtuu pääasiassa teknologian avulla ja teknologinen kehitys ei ole suinkaan pysähtynyt.

Kuvaaja tuosta Ojapellon artikkelista:

Eli kuten huomaatte, suomalaisten ostovoima on on kasvanut hitaammin kuin tulotaso, kiitos progressiivisen verotuksen ja ylisäännellyn demaritalouden.

Tieteisfiktiivisiä talouspoliittisia suosituksia
http://ebolakani.blogspot.fi/2013/02/tieteisfiktiivisia-talouspoliittisia.html (http://ebolakani.blogspot.fi/2013/02/tieteisfiktiivisia-talouspoliittisia.html)

Quote
Noh, (uus)liberaalien mukaan mikäli minimipalkkaa tai työehtosopimuksia ei olisi, niin jokaiselle em. yritykselle tulee tarve ja halu vähintään kaksinkertaistaa työntekijöiden määrä riippumatta siitä antavatko tuotantovälineet (tiloista puhumattakaan) tähän minkäänlaista mahdollisuutta tai meneekö tuotettu tuote tai palvelu edes kaupaksi.

Edellisen lisäksi (uus)liberaalit unohtavat täysin kokonaan erään toisenkin pienen yksityiskohdan (lähde löytyy kommenteista):

...
Kaikki kulut, jotka yritys maksaa veroina, raaka-ainekuluina, energian hintana, vuokrina ja palkkoina, sisältyvät tuotteiden tai palvelusten hintaan. Lopullinen maksaja on aina se yksittäinen ihminen, joka tuotteen tai palveluksen ostaa. Jos yritys ei hinnoittele tuotettaan siten, että saa siitä takaisin tuotantokustannukset ja kohtuullisen voiton, toiminta on tappiollista ja loppuu nopeasti.
...
Tämä tarkoittaa sitä, ettei palkkoja leikkaamalla ole mahdollista kasvattaa työllisyyttä. Jonkin toimialan maksamat palkat ovat toisen kassavirtaa. Mikäli paperitehtaan työntekijöiden palkat puolitetaan ajautuvat jäätelönmyyjä ja suutari työttömäksi tai konkurssiin.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan (uus)liberaalien "empiirisesti tutkittu" väite siitä, että korkeat minimipalkat tai työehtosopimukset vähentävät työllisyyttä eli aiheuttavat työttömyyttä on täyttä huuhaata ja tahallista harhaanjohtamista.

Tämä on osoitus siitä, miten demarit ovat kadottaneet viimeisetkin rippeet todellisuudentajustaan.  (http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/4428-kohtuullinen-vahimmaispalkka-suomessa-parin-viikon-tulot-voivat-jaada-nollaan-euroon)

Quote from:  Demarinuorten puheenjohtaja Timo Kontio– Kyllä minua huolestuttaa, jos bruttopalkka putoaa merkittävästi alle 15 euron tunnissa, mutta tällä hetkellä hirveän monet nuoret tekevät töitä erittäin pienellä palkalla.

Kyllä pitää olla aika kova ammattitaito ennen kuin voi pyytää 15 €/tunti. Sellaista palkkaa ei ihan perussiivoojille tai kaupanmyyjille kyllä pystytä maksamaan.

Toisaalta, helppo se on AY-pomojen huudella 14 ooo €:n kuukausituloilla.

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 15:44:48
Ulkoisessa devalvaatiossa itse asiassa kansa kärsii vielä enemmän. Esim. 90-luvun lamassa puoli miljoonaa suomalaista jäi työttömäksi. Alentamalla palkkoja n. 10 % oltaisiin voitu pelastaa satojen tuhansien suomalaisten työpaikat.

Asia on kyllä aivan päinvastoin kun esität. Devalvaatio kohtelee kaikkia tasapuolisesti, tällöin ainoastaan tuontitavaroiden ja raaka-aineiden hinnat nousevat.

90-luvun lama johtui Suomen pääomamarkkinoiden "hallitsemattomasta" vapauttamisesta ja markan ECU-kytkennästä 1991 liian korkealla markan kurssilla.

Kriisistä selvittiin ainoastaan devalvoimalla Suomen markka. Ensimmäinen devalvaatio n. 12 prosenttia tehtiin marraskuussa 1991 ja syyskuussa 1992 markka laskettiin kellumaan jolloin se  devalvoitui vuoden aikana 20–40 prosenttia eri valuuttoihin nähden.

Suomi pelastui 1990-luvun lamasta siis ainoastaan markan devalvaation ansiosta.

Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 09.12.2013, 16:25:32
Asia on kyllä aivan päinvastoin kun esität. Devalvaatio kohtelee kaikkia tasapuolisesti, tällöin ainoastaan tuontitavaroiden ja raaka-aineiden hinnat nousevat.

Niin palkkojen alennuksetkin kohtelevat kaikkia tasapuolisesti, samoin etuuksien leikkaukset. Tuontitavaroiden ja raaka-aineiden hintojen kallistuminen devalvaation vuoksi nimen omaan johtaa inflaatiokierteeseen sekä vientiteollisuuden kustannusten kasvuun, mikä entisestään ruokkii lamaa.

Devalvaatio on pelkkää valuuttakurssikikkailua eikä ratkaise Suomen talouden rakanteellisia ongelmia. 90-luvun lamaa, kuten ei Suomen taloutta yleensäkään, olisi koskaan pitänyt alkaa hoitaa devalvaatio-inflaatiokierteen avulla.

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 16:35:43

Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 09.12.2013, 16:25:32
Asia on kyllä aivan päinvastoin kun esität. Devalvaatio kohtelee kaikkia tasapuolisesti, tällöin ainoastaan tuontitavaroiden ja raaka-aineiden hinnat nousevat.

Niin palkkojen alennuksetkin kohtelevat kaikkia tasapuolisesti, samoin etuuksien leikkaukset. Tuontitavaroiden ja raaka-aineiden hintojen kallistuminen devalvaation vuoksi nimen omaan johtaa inflaatiokierteeseen sekä vientiteollisuuden kustannusten kasvuun, mikä entisestään ruokkii lamaa.

Devalvaatio on pelkkää valuuttakurssikikkailua eikä ratkaise Suomen talouden rakanteellisia ongelmia. 90-luvun lamaa, kuten ei Suomen taloutta yleensäkään, olisi koskaan pitänyt alkaa hoitaa devalvaatio-inflaatiokierteen avulla.

Devalvaatio ei johda vientiteollisuuden kustannusten kasvuun, vaikka raaka-aineiden hinnat nousevat, koska ne ovat vain yksi tuotannontekijä. Devalvaatio päinvastoin laskee vientituotteiden hintoja maailmanmarkkinoilla.

1990-luvun lama oli itse aiheutettu kokoomuksen ja demareiden vahvan markan politiikalla. Ainoa oikea tapa oli purkaa epäonnistunut valuuttakytkentä. Virhettä ainoastaan pahennettiin sillä, että markan kellutuspäätöstä lykättiin tarpeettomasti.

Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 09.12.2013, 16:45:35
Devalvaatio ei johda vientiteollisuuden kustannusten kasvuun, vaikka raaka-aineiden hinnat nousevat, koska ne ovat vain yksi tuotannontekijä. Devalvaatio päinvastoin laskee vientituotteiden hintoja maailmanmarkkinoilla.

1990-luvun lama oli itse aiheutettu kokoomuksen ja demareiden vahvan markan politiikalla. Ainoa oikea tapa oli purkaa eipäonnistunut valuuttakytkentä. Virhettä ainoastaan pahennettiin sillä, että markan kellutuspäätöstä lykättiin tarpeettomasti.

Devalvaatio ei tee muuta kuin korjaa valuuttakurssin Suomelle edulliseksi. Talouden epäterveitä rakenteita se sen sijaan ei paikkaa.

Quote from: Lasse on 09.12.2013, 16:01:51
Tieteisfiktiivisiä talouspoliittisia suosituksia
http://ebolakani.blogspot.fi/2013/02/tieteisfiktiivisia-talouspoliittisia.html (http://ebolakani.blogspot.fi/2013/02/tieteisfiktiivisia-talouspoliittisia.html)

Quote
Noh, (uus)liberaalien mukaan mikäli minimipalkkaa tai työehtosopimuksia ei olisi, niin jokaiselle em. yritykselle tulee tarve ja halu vähintään kaksinkertaistaa työntekijöiden määrä riippumatta siitä antavatko tuotantovälineet (tiloista puhumattakaan) tähän minkäänlaista mahdollisuutta tai meneekö tuotettu tuote tai palvelu edes kaupaksi.

Edellisen lisäksi (uus)liberaalit unohtavat täysin kokonaan erään toisenkin pienen yksityiskohdan (lähde löytyy kommenteista):

...
Kaikki kulut, jotka yritys maksaa veroina, raaka-ainekuluina, energian hintana, vuokrina ja palkkoina, sisältyvät tuotteiden tai palvelusten hintaan. Lopullinen maksaja on aina se yksittäinen ihminen, joka tuotteen tai palveluksen ostaa. Jos yritys ei hinnoittele tuotettaan siten, että saa siitä takaisin tuotantokustannukset ja kohtuullisen voiton, toiminta on tappiollista ja loppuu nopeasti.
...
Tämä tarkoittaa sitä, ettei palkkoja leikkaamalla ole mahdollista kasvattaa työllisyyttä. Jonkin toimialan maksamat palkat ovat toisen kassavirtaa. Mikäli paperitehtaan työntekijöiden palkat puolitetaan ajautuvat jäätelönmyyjä ja suutari työttömäksi tai konkurssiin.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan (uus)liberaalien "empiirisesti tutkittu" väite siitä, että korkeat minimipalkat tai työehtosopimukset vähentävät työllisyyttä eli aiheuttavat työttömyyttä on täyttä huuhaata ja tahallista harhaanjohtamista.

Aika persoonallinen teksti. Huomiotta jää, että liiketoiminnan kannattavuuden parantuessa on mahdollista tehdä investointeja, joilla toiminta laajenee mahdollisesti jopa siihen pisteeseen, että tuotantovälineet antavat myöten palkata lisää henkilökuntaa. Huomiotta myös jää, että jos paperitehdas joutuu persneton takia pistämään porukkaa pihalle tai jopa lopettamaan toimintansa, ajautuvat palvelut myöskin konkkaan.

Quote from: Saturoitunut on 09.12.2013, 17:33:47
Aika persoonallinen teksti. Huomiotta jää, että liiketoiminnan kannattavuuden parantuessa on mahdollista tehdä investointeja, joilla toiminta laajenee mahdollisesti jopa siihen pisteeseen, että tuotantovälineet antavat myöten palkata lisää henkilökuntaa. Huomiotta myös jää, että jos paperitehdas joutuu persneton takia pistämään porukkaa pihalle tai jopa lopettamaan toimintansa, ajautuvat palvelut myöskin konkkaan.

Eikä unohdeta sitä, että toiminnan kannattavuuden parantuessa on varaa myöskin nostaa palkkoja, mikä yleensä unohtuu kaikilta oikeistolaista talouspolitiikkaa arvostelevilta.

Ei unohdeta sitä, että devalvoitaessa vain ulkomaan tuotteet kallistuvat, kotimaiset pysyvät samanhintaisina, esim. elintarvikkeet. Palkkoja alennettaessa eivät työntekijät pysty ostamaan toistensa tuotteita, kuten ennen. Kurjistuminen syvenee ja taas on palkkoja laskettava.

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 14:50:48

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 14:42:55
Ai, jos työn tuottavuus pysyy samana aina, niin palkkoja lasketaan joka vuosi. Työn tuottavuushan ei ole kasvanut. Vai lasketaanko palkkoja vain kerran?

Ei, vaan jos työn tuottavuus (kansantalous) ei kasva eikä laske, niin silloin palkatkaan eivät nouse tai laske, vaan pysyvät samana. Yksinkertaista. Jos kansantalous (työn tuottavuus) laskee useana peräkkäisenä vuotena, niin palkkoja myös lasketaan useana peräkkäisenä vuotena: esim. 90-luvun lamassa lamassa palkkoja olisi pitänyt laskea vuosina 91, 92 ja 93. Sen jälkeen palkat olisivat nousseet vuosina 1994-2008 sekä 2010-2011.
Selkisikö?  :o

oot kyllä hukassa Micke. Millä tavalla sä mittaat ärrämyyjän tuottavuutta tai kirjastotädin tuottavuutta?

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 17:09:17
Devalvaatio ei tee muuta kuin korjaa valuuttakurssin Suomelle edulliseksi. Talouden epäterveitä rakenteita se sen sijaan ei paikkaa.

"Ei tee muuta"? Devalvaatiolla saadaan valuuttakurssi vastaamaan kansantalouden suorituskykyä. Sen tarkoitus aina korjata vientiteollisuus kilpailukykyiseksi. Kun vientisektorin osuus kansantulosta kasvaa, kasvavat myös verotulot, jolla julkistaloutta pyöritetään. Devalvaatiota seuraa yleensä aina inflaatio kun ostovoiman lasku kompensoidaan palkansaajille palkankorotuksina. Periaatteessa julkistalous voisi siis olla kuinka tuhlailevaa tahansa, jos valtion keräämät verotulot vain riittäisivät menoihin. Luonnollisesti tällaisessa talouspolitiiikkassa ei ole järkeä mutta se tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus kun menoista päättäävät kuitenkin poliitikot. Aivan samasta syystä sisäinen devalvaatio ei tule koskaan onnistumaan. 

Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 09.12.2013, 18:17:52
"Ei tee muuta"? Devalvaatiolla saadaan valuuttakurssi vastaamaan kansantalouden suorituskykyä. Sen tarkoitus aina korjata vientiteollisuus kilpailukykyiseksi. Kun vientisektorin osuus kansantulosta kasvavaa, kasvavat myös verotulot, jolla julkistaloutta pyöritetään. Devalvaatiota seuraa yleensä aina inflaatio kun ostovoiman lasku kompensoidaan palkansaajille palkankorotuksina. Periaatteessa julkistalous voisi siis olla kuinka tuhlailevaa tahansa, jos valtion keräämät verotulot vain riittäisivät menoihin. Luonnollisesti tällaisessa talouspolitiiikkassa ei ole järkeä mutta se tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus kun menoista päättäävät kuitenkin poliitikot. Aivan samasta syystä sisäinen devalvaatio ei tule koskaan onnistumaan.

Jos valuuttakurssin annetaan vapaasti kellua, markkinat kyllä pitävät huolen siitä, että valuuttakurssi vastaa kansantalouden todellista suorituskykyä. Siksi kansantalouden suorituskyvystä on pidettävä huolta säätämällä palkat ja etuudet kansantalouden nousujen ja laskujen mukaan vaihteleviksi.

Kaipaatko muka oikeasti inflaatio-devalvaatio-tappokorko-kierrettä?

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 18:22:00

Jos valuuttakurssin annetaan vapaasti kellua, markkinat kyllä pitävät huolen siitä, että valuuttakurssi vastaa kansantalouden todellista suorituskykyä. Siksi kansantalouden suorituskyvystä on pidettävä huolta säätämällä palkat ja etuudet kansantalouden nousujen ja laskujen mukaan vaihteleviksi.

Kaipaatko muka oikeasti inflaatio-devalvaatio-tappokorko-kierrettä?

Kyllähän tässä on kohta pakko nostaa kädet pystyyn jankkaamisesi kanssa. Kannattaisi opiskella vaikka kansataloutta.

Valuutan kelluttamisella saatiin 1992 markan kurssi riittävän alas vastaamaan kansantalouden suorituskykyä. Markka siis devalvoitui kuten olen koko ajan selittänyt!

Ja lystikkäästi muutama miljoona otettua ulkomaan lainarahaa pompsahti, muistan hyvin. Kyllä piriä kului tai ainakin olisi kulunut, jos olisi ollut.

Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 09.12.2013, 18:30:29
Kyllähän tässä on kohta pakko nostaa kädet pystyyn jankkaamisesi kanssa. Kannattaisi opiskella vaikka kansataloutta.

Valuutan kelluttamisella saatiin 1992 markan kurssi riittävän alas vastaamaan kansantalouden suorituskykyä. Markka siis devalvoitui kuten olen koko ajan selittänyt!

Opiskelisit itse kansantaloutta. Itse olet koko ajan puhunut devalvaatiosta etkä devalvoitumisesta. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Markka ei devalvoitunut 1992, vaan se devalvoitiin 1991.

Minä olen puhunut koko ajan aidasta, sinä lähinnä aidan seipäistä.

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 15:15:52
Kuka tässä on kommunisti, joka ei ymmärrä markkinataloudesta höykäsen pöläystä?

kommunismissa on helppo mitata tuottavuutta- markkinataloudessakin, joka on siis korkeaa luokkaa täällä meillä, on sekin helppoa.

Vai mittää Micke?

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 18:13:03
Ei unohdeta sitä, että devalvoitaessa vain ulkomaan tuotteet kallistuvat, kotimaiset pysyvät samanhintaisina, esim. elintarvikkeet. Palkkoja alennettaessa eivät työntekijät pysty ostamaan toistensa tuotteita, kuten ennen. Kurjistuminen syvenee ja taas on palkkoja laskettava.

Miksi työntekijät eivät kykenisi ostamaan toistensa tuotteita, jos kerran kotimaiset tuotteet pysyvät samanhintaisina?

Lue tarkemmin, siinä on kaksi eri tilannetta.

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 18:13:03
Ei unohdeta sitä, että devalvoitaessa vain ulkomaan tuotteet kallistuvat, kotimaiset pysyvät samanhintaisina, esim. elintarvikkeet. Palkkoja alennettaessa eivät työntekijät pysty ostamaan toistensa tuotteita, kuten ennen. Kurjistuminen syvenee ja taas on palkkoja laskettava.

Mitenkäs paljon kotimaassa tuotetaan autoja, kännyköitä, telkkareita yms. Haluatko todella, että autojen hinnat nousevat esim. 50 % devalvaatiopelleilysi takia?

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 18:37:04
Lue tarkemmin, siinä on kaksi eri tilannetta.

Ka niinpä onkin.

Quote from: Micke90 on 24.05.1974, 22:51:27

Opiskelisit itse kansantaloutta. Itse olet koko ajan puhunut devalvaatiosta etkä devalvoitumisesta. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Markka ei devalvoitunut 1992, vaan se devalvoitiin 1991.

Minä olen puhunut koko ajan aidasta, sinä lähinnä aidan seipäistä.

Olen jo opiskellut, ei tarvitse enää. Devalvaatio ja devalvoituminen ovat sama asia kansantalouden kannalta. Ne liittyvät omaan valuuttaan. Päätökset näistä asioista tekee oma keskuspankki.

Sisäisen devalvaation käsite liittyy yhteisvaluuttaan, jossa kansantaloudella ei ole omaa rahapolitiikkaa.

Markka edelleen devalvoitiin 1991 ja devalvoitui lisää 1992 kun se päästettiin kellumaan.

Tuolta voit lukea lisää:

http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j27-5.pdf

Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 09.12.2013, 18:52:03
Olen jo opiskellut, ei tarvitse enää. Devalvaatio ja devalvoituminen ovat sama asia kansantalouden kannalta. Ne liittyvät omaan valuuttaan. Päätökset näistä asioista tekee oma keskuspankki.

Sisäisen devalvaation käsite liittyy yhteisvaluuttaan, jossa kansantaloudella ei ole omaa rahapolitiikkaa.

Markka edelleen devalvoitiin 1991 ja devalvoitui lisää 1992 kun se päästettiin kellumaan.

Tuolta voit lukea lisää:

http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j27-5.pdf

Käsitteet selviksi:

Devalvaatio= tietoista toimintaa rahan ulkoisen arvon heikentämiseksi
Devalvoituminen= markkinoilla tapahtuva rahan ulkoisen arvon heikentyminen

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 18:54:16

Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 09.12.2013, 18:52:03
Olen jo opiskellut, ei tarvitse enää. Devalvaatio ja devalvoituminen ovat sama asia kansantalouden kannalta. Ne liittyvät omaan valuuttaan. Päätökset näistä asioista tekee oma keskuspankki.

Sisäisen devalvaation käsite liittyy yhteisvaluuttaan, jossa kansantaloudella ei ole omaa rahapolitiikkaa.

Markka edelleen devalvoitiin 1991 ja devalvoitui lisää 1992 kun se päästettiin kellumaan.

Tuolta voit lukea lisää:

http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j27-5.pdf

Käsitteet selviksi:

Devalvaatio= tietoista toimintaa rahan ulkoisen arvon heikentämiseksi
Devalvoituminen= markkinoilla tapahtuva rahan ulkoisen arvon heikentyminen

Markan devalvoituminen suhteessa muihin valuuttoihin oli mahdollista sen jälkeen kun markka päästettiin kellumaan. Jos et tiedä mitä tämä tarkoittaa, niin tällöin markan kiinteä kytkentä yhteisvaluuttaan purettiin. Aikaisemmin markan arvoa suhteessa muihin valuuttoihin voitiin siis yksipuolisesti laskea devalvaatiolla. Nyt olemme taas yhteisvaluutassa, joten devalvaatio ei ole mahdollinen rahapoliittinen keino Suomen kansantalouden kannalta, kuten ei myöskään euron devalvoituminen Suomen kannalta riittävästi ole todennäköiden skenaario. Ainoa rahapoliittinen keino, mikä Suomella on jäljellä, on eurosta eroaminen ja oman valuutan käyttöönotto.

Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 09.12.2013, 19:12:55
Markan devalvoituminen suhteessa muihin valuuttoihin oli mahdollista sen jälkeen kun markka päästettiin kellumaan. Jos et tiedä mitä tämä tarkoittaa, niin tällöin markan kiinteä kytkentä yhteisvaluuttaan purettiin. Aikasemmin markan arvoa suhteessa muihin valuuttoihin voitiin siis yksipuolisesti laskea devalvaatiolla. Nyt olemme taas yhteisvaluutassa, joten devalvaatio ei ole mahdollinen rahapoliittinen keino Suomen kansantalouden kannalta, kuten ei myöskään euron devalvoituminen Suomen kannalta riittävästi ole todennäköiden skenaario. Ainoa rahapoliittinen keino, mikä Suomella on jäljellä, on eurosta eroaminen ja oman valuutan käyttöönotto.

Kyllä euron devalvoiminen on mahdollista EKP:n päätöksellä, vaikka se rikkookin EKP:n omia sääntöjä. Kokemushan on osoittanut, ettei EU:n säännöillä ole mitään merkitystä ja niitä voidaan härskisti rikkoa, jos herrat niin päättävät. Euron ongelma on se, ettei se ota huomioon erilaisia maita ja erilaisia kansantalouksia. Kaikille maille ei sovi vahva euro.

Vaikka kannatankin markkaan palaamista, niin silti en kannata rahan arvon tietoista heikentämistä suhteessa muihin valuuttoihin. Kelluva valuutta ja siihen liittyvä sisäinen devalvaatio on paras ratkaisu. Eurot voitaisiin vaihtaa markoiksi muuntokurssilla 1 €= 1 mk.

Goldman Sachs: Euroalueella odotettavissa kestolama ja massatyöttömyys
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=6057 (http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=6057)

Quote
ZeroHedge painottaa, että euroalueen mailla, mukaan lukien Ranska, on epätoivoinen tarve ulkoiseen devalvaatioon mutta ne eivät kykene siihen yhteisvaluutan takia, mistä seuraa että sisäinen devalvaatio (palkkojen alentaminen, eläkkeiden leikkaaminen, sosiaaliturvaan heikentäminen jne) on ainoa vaihtoehto.

Ja tämä on se kohta, missä talouskuri astuu kuvaan, kirjoittaa ZeroHedge: "Makroekonomisesta näkökulmasta talouskuri ei niinkään vähennä vientitaseeltaan alijäämäisten valtioiden ulkoisen velan kasvua (Espanja ja Italia eivät ole vähentäneet velkakirjamyyntejään) vaan sen tarkoitus on tehdä maista kilpailukykyisempiä suhteessa Saksaan: se on pakko tehdä kasvavien työttömyyslukujen takia, mikä takaa sosiaalisten levottumuuksien synnyn."

Mutta, ZeroHedge huomauttaa, vaikka "talouskurin vastaiset mielenosoitukset ovat päivittäistä kauraa PIIGS-maissa, talouskuria ei todella vielä ole pakotettu täydellä teholla missään. Kun se tehdään, palkat laskevat kaikissa Euroopan kilpailukyvyttömissä maissa 30-50 prosenttia, jotta voitaisiin kompensoida sitä, että euromailla ei ole valtiotasolla sitä vaihtoehtoa, että ne voisivat devalvoida valuutan. Ja tämä koskee myös Ranskaa." Sekä Suomea.

Verkkomedia?  :o ??? :facepalm:

;D

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 19:20:36
Verkkomedia?  :o ??? :facepalm:

;D

Hitler kuulee, kuinka raha luodaan
http://www.youtube.com/watch?v=jb9a8lTtzVo (http://www.youtube.com/watch?v=jb9a8lTtzVo)

Aina paranee pahenee.  8)

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 14:50:48

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 14:42:55
Ai, jos työn tuottavuus pysyy samana aina, niin palkkoja lasketaan joka vuosi. Työn tuottavuushan ei ole kasvanut. Vai lasketaanko palkkoja vain kerran?

Ei, vaan jos työn tuottavuus (kansantalous) ei kasva eikä laske, niin silloin palkatkaan eivät nouse tai laske, vaan pysyvät samana. Yksinkertaista. Jos kansantalous (työn tuottavuus) laskee useana peräkkäisenä vuotena, niin palkkoja myös lasketaan useana peräkkäisenä vuotena: esim. 90-luvun lamassa lamassa palkkoja olisi pitänyt laskea vuosina 91, 92 ja 93. Sen jälkeen palkat olisivat nousseet vuosina 1994-2008 sekä 2010-2011.
Selkisikö?  :o

kerro mikke, miten mitataan siivoojan, lastenhoitajan tai fyysiokn tuottavuutta?

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 19:26:13
kerro mikke, miten mitataan siivoojan, lastenhoitajan tai fyysiokn tuottavuutta?

Siivousfirman kohdalla tilinpäätös on paras mittari. Yksittäisen siivoojan kohdalla taas se, miten hyvin tekee työnsä, ovatko paikat pysyneet siisteinä ja onko tullut valituksia. Toisin sanoen: tyytyväiset asiakkaat ovat maksavia asiakkaita, tyytymättömät asiakkaat ovat katoavia asiakkaita.

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 18:54:16

Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 09.12.2013, 18:52:03
Olen jo opiskellut, ei tarvitse enää. Devalvaatio ja devalvoituminen ovat sama asia kansantalouden kannalta. Ne liittyvät omaan valuuttaan. Päätökset näistä asioista tekee oma keskuspankki.

Sisäisen devalvaation käsite liittyy yhteisvaluuttaan, jossa kansantaloudella ei ole omaa rahapolitiikkaa.

Markka edelleen devalvoitiin 1991 ja devalvoitui lisää 1992 kun se päästettiin kellumaan.

Tuolta voit lukea lisää:

http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j27-5.pdf

Käsitteet selviksi:

Devalvaatio= tietoista toimintaa rahan ulkoisen arvon heikentämiseksi
Devalvoituminen= markkinoilla tapahtuva rahan ulkoisen arvon heikentyminen

Saivartelua!

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 19:29:26

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 19:26:13
kerro mikke, miten mitataan siivoojan, lastenhoitajan tai fyysiokn tuottavuutta?

Siivousfirman kohdalla tilinpäätös on paras mittari. Yksittäisen siivoojan kohdalla taas se, miten hyvin tekee työnsä, ovatko paikat pysyneet siisteinä ja onko tullut valituksia. Toisin sanoen: tyytyväiset asiakkaat ovat maksavia asiakkaita, tyytymättömät asiakkaat ovat katoavia asiakkaita.

Väärä vastaus

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 19:33:21
Väärä vastaus

Mikäs on oikea vastaus?  ;D

Tuottavuutta voi mitata niin harvassa ammatissa, että tuottavuuden kehityksestä ei tulisi puhua 10 vuotta lyhyemmällä aikavälillä. Siinä ajassa voi jo sanoa, että työvoiman määrä vakioituna tapahtunut kehitys tuotannossa on tuottavuuden ansiosta. Jos siinäkään. Ehkä 50 vuodessa.

Tämä nyt on niin itsestään selvä asia, että luulisi jopa toimittajan sen tajuavan, vaan eipä tajua.

Quote from: Dharma on 09.12.2013, 19:35:10
Tuottavuutta voi mitata niin harvassa ammatissa, että tuottavuuden kehityksestä ei tulisi puhua 10 vuotta lyhyemmällä aikavälillä. Siinä ajassa voi jo sanoa, että työvoiman määrä vakioituna tapahtunut kehitys tuotannossa on tuottavuuden ansiosta. Jos siinäkään. Ehkä 50 vuodessa.

Tämä nyt on niin itsestään selvä asia, että luulisi jopa toimittajan sen tajuavan, vaan eipä tajua.

Väitätkö, ettei esim. siivousfirman tuottavuutta voi mitata tilinpäätöksellä? Koko alan tuottavuus taas muodostuu kaikkien siivousfirmojen yhteenlasketusta tuottavuudestal. Julkisen puolen tuottavuudenkin voi helposti laskea käyvin hinnoin.

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 19:34:32

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 19:33:21
Väärä vastaus

Mikäs on oikea vastaus?  ;D

Tuottavuus ei ole sama asia kuin kansantalous, vaikka yritit väittää niinkin

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 19:38:16


Väitätkö, ettei esim. siivousfirman tuottavuutta voi mitata tilinpäätöksellä? Koko alan tuottavuus taas muodostuu kaikkien siivousfirmojen yhteenlasketusta tuottavuudestal. Julkisen puolen tuottavuudenkin voi helposti laskea käyvin hinnoin.

Työn tuottavuutta et voi tuosta mitata. Jos kysyntä romahtaa, niin firman tulos romahtaa. Työntekijöiden määrä ei laske samassa suhteessa, koska ay, labour hoarding, jne. Tällöin näyttäisi, että työn tuottavuus romahtaisi eli että siivooja siivoaisi tehottomammin, vaikka tekee täsmälleen entisellään töitä. Sama pätee pääoman tuottavuuteen.

Eli tuottavuutta voi arvioida, mutta vasta paljon jälkikäteen ja silloinkin summittain.

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 19:42:10
Tuottavuus ei ole sama asia kuin kansantalous, vaikka yritit väittää niinkin

Kansantalous tarkoittaa koko kansantalouden yleistä tuottavuutta. Kansantalous puolestaan muodostuu pienemmistä yksiköistä, kuten yksittäisistä firmoista.

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 19:46:21

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 19:42:10
Tuottavuus ei ole sama asia kuin kansantalous, vaikka yritit väittää niinkin

Kansantalous tarkoittaa koko kansantalouden yleistä tuottavuutta. Kansantalous puolestaan muodostuu pienemmistä yksiköistä, kuten yksittäisistä firmoista.

On totta että tietyllä kansaryhmällä on tietty tuottavuus. Mutta mikä on indeksi?

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 19:53:45
On totta että tietyllä kansaryhmällä on tietty tuottavuus. Mutta mikä on indeksi?

Jos somppuja tarkoitat, niin heidän tuottavuutensa voidaan laskea yksinkertaisella kaavalla:

+heidän yksityisen puolen työsuhteistaan tai yritystoiminnastaan maksamansa verot
+heidän maksamansa kulutusverot
+heidän perustamien firmojen työllistämät ihmiset
-heidän saamansa tulonsiirrot
-heidän kuluttamansa julkiset palvelut
-julkisen puolen työntekijät, joita he työllistävät
-heidän työllistämisekseen räätälöidyt julkisen puolen suojavirat
=somalien kansantaloudellinen tuottavuus

Laskantatoimen perusteet ei olisi pahitteeksi.

Tuottavuutta pitäisi pystyä mittaamaan. Ei riitä että on sitä mieltä tai tota mieltä

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 20:06:04
Laskantatoimen perusteet ei olisi pahitteeksi.

Tuottavuutta pitäisi pystyä mittaamaan. Ei riitä että on sitä mieltä tai tota mieltä

Soita verovirastoon ja pariin muuhunkin virastoon ja pyydä heiltä edellä luettelemani somalien taloudelliset tunnusluvut. Niiden perusteella laske somalien yleinen tuottavuus.

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 20:10:19

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 20:06:04
Laskantatoimen perusteet ei olisi pahitteeksi.

Tuottavuutta pitäisi pystyä mittaamaan. Ei riitä että on sitä mieltä tai tota mieltä

Soita verovirastoon ja pariin muuhunkin virastoon ja pyydä heiltä edellä luettelemani somalien taloudelliset tunnusluvut. Niiden perusteella laske somalien yleinen tuottavuus.

Pitää ite mennä paikan päälle pläräämään kansioita. Ei ne anna mitään :)

Väität että suomen tuottavuus on laskenut. Ei pidä paikkaansa

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 20:42:02
Pitää ite mennä paikan päälle pläräämään kansioita. Ei ne anna mitään :)

Väität että suomen tuottavuus on laskenut. Ei pidä paikkaansa

Sen kuin menet vaan. Kai kirjoitat raportin tutkimusmatkastasi hommalaisten iloksi?

Suomen kokonaistuotanto on oli tilastokeskuksen mukaan syyskuussa 0,3 % pakkasella.

Tuotanto ja tuottavuus on kaksi eri asiaa...

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 20:50:51
Tuotanto ja tuottavuus on kaksi eri asiaa...

Kyllä suomalaisen työn tuottavuus alkaa näkyä jo kansantalouden tuotantoluvuissa.

Mickestähän tulee uusi Urpilainen!

Quote from: dothefake on 09.12.2013, 20:59:09
Mickestähän tulee uusi Urpilainen!

Ja susta uus Käteinen!

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 20:55:02

Quote from: Detainee on 09.12.2013, 20:50:51
Tuotanto ja tuottavuus on kaksi eri asiaa...

Kyllä suomalaisen työn tuottavuus alkaa näkyä jo kansantalouden tuotantoluvuissa.

enää en jaksa sua, et haluaa tietää mitä se on. Wiedersehen

Jani Kaaro -
Säästöt tappavat, ei lama
http://www.hs.fi/tiede/Säästöt+tappavat+ei+lama/a1386565241336 (http://www.hs.fi/tiede/S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t+tappavat+ei+lama/a1386565241336)

Quote
Toinen kuvaava esimerkki löytyy Islannista. Kuten tiedettyä, valtavan pankkikriisin runtelema Islanti kieltäytyi kahdessa kansanäänestyksessä IMF:n lainapaketista. He päättivät antaa pankkien kaatua ja maksaa valtionvelkansa takaisin vähitellen, jolloin he säästyisivät jättimäisiltä budjettileikkauksilta.

Islantilaiset toimivat täsmälleen päinvastoin kuin IMF olisi vaatinut, eli leikkausten sijasta he lisäsivät sosiaali- ja terveyspuolen menoja turvatakseen ihmisten työllisyyttä, asumista ja terveyttä, ja helpottaakseen ihmisten velkataakkaa.

Stuckler ja Basu ovat kahlanneet läpi islantilaisia terveystilastoja – ne ovat parhaita maailmassa – eivätkä ole löytäneet mitään todisteita islantilaisten terveyden huonontumisesta talouskriisin aikana. Päinvastoin, tuoreessa selvityksessä islantilaiset sijoittuivat Euroopan onnellisimpien ihmisten joukkoon.

Malesian tavoin myös Islannin talous kääntyi nousuun paljon oletettua aiemmin. Vuonna 2012 Islannin talous oli kolmen prosentin kasvussa, ja työttömyys laski alle viiden prosentin. Ihmisten laittaminen etusijalle näyttää siis olevan myös hyvää talouspolitiikkaa.

Toivoisin, että sitten, kun olemme ajautuneet taas kuilun partaalle, meiltä löytyy samanlaista viisautta ja rohkeutta, kuin islantilaisilla, jotka koko hässäkän keskellä taisivat kirjoittaa perustuslakinsakin uusiksi. En usko, että löytyy.

Quote from: Lasse on 11.12.2013, 22:08:51
Jani Kaaro -
Säästöt tappavat, ei lama
http://www.hs.fi/tiede/Säästöt+tappavat+ei+lama/a1386565241336 (http://www.hs.fi/tiede/S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t+tappavat+ei+lama/a1386565241336)

Quote
Toinen kuvaava esimerkki löytyy Islannista. Kuten tiedettyä, valtavan pankkikriisin runtelema Islanti kieltäytyi kahdessa kansanäänestyksessä IMF:n lainapaketista. He päättivät antaa pankkien kaatua ja maksaa valtionvelkansa takaisin vähitellen, jolloin he säästyisivät jättimäisiltä budjettileikkauksilta.

Islantilaiset toimivat täsmälleen päinvastoin kuin IMF olisi vaatinut, eli leikkausten sijasta he lisäsivät sosiaali- ja terveyspuolen menoja turvatakseen ihmisten työllisyyttä, asumista ja terveyttä, ja helpottaakseen ihmisten velkataakkaa.

Stuckler ja Basu ovat kahlanneet läpi islantilaisia terveystilastoja – ne ovat parhaita maailmassa – eivätkä ole löytäneet mitään todisteita islantilaisten terveyden huonontumisesta talouskriisin aikana. Päinvastoin, tuoreessa selvityksessä islantilaiset sijoittuivat Euroopan onnellisimpien ihmisten joukkoon.

Malesian tavoin myös Islannin talous kääntyi nousuun paljon oletettua aiemmin. Vuonna 2012 Islannin talous oli kolmen prosentin kasvussa, ja työttömyys laski alle viiden prosentin. Ihmisten laittaminen etusijalle näyttää siis olevan myös hyvää talouspolitiikkaa.

Toivoisin, että sitten, kun olemme ajautuneet taas kuilun partaalle, meiltä löytyy samanlaista viisautta ja rohkeutta, kuin islantilaisilla, jotka koko hässäkän keskellä taisivat kirjoittaa perustuslakinsakin uusiksi. En usko, että löytyy.

Ei Islannin tilanteessa ole kehumista. Talous syöksyi ja upposi v 2008. Että Islanti pääsisi takaisin siihen jossa se oli v 2008 menee 10 vielä vuotta. Syyllisten etsintä taitaa olla kesken, sekin. Jäiköhän moni suomalainenkin ilman kaupthing-rahojaan?

Quote from: Detainee on 14.12.2013, 00:22:31
Jäiköhän moni suomalainenkin ilman kaupthing-rahojaan?

Eipä jäänyt. Itsellä oli Kaupthingissa muutama kymppitonni, jonka sain 5% korolla lisättynä pienen odottelun jälkeen.

Quote from: Herbert on 14.12.2013, 00:32:30

Quote from: Detainee on 14.12.2013, 00:22:31
Jäiköhän moni suomalainenkin ilman kaupthing-rahojaan?

Eipä jäänyt. Itsellä oli Kaupthingissa muutama kymppitonni, jonka sain 5% korolla lisättynä pienen odottelun jälkeen.

se taisikin olla talletussuoja. Eikös Jykä meinannut alussa kusettaa kaikkia linssiin,,,valtiohan ne maksoi sitten lopussako?

Quote from: Herbert on 14.12.2013, 00:32:30

Quote from: Detainee on 14.12.2013, 00:22:31
Jäiköhän moni suomalainenkin ilman kaupthing-rahojaan?

Eipä jäänyt. Itsellä oli Kaupthingissa muutama kymppitonni, jonka sain 5% korolla lisättynä pienen odottelun jälkeen.

Voin vahvistaa tämän. Silloiselle maajohtajalle Lauri Rosendahlille kiitos että sieltä louvot saatiin himaan. Kaikki ei näemmä kuseta.

Rosendal lupasi paljon asiakkaille...toisin sanoen silloin huijasi

QuoteKaupthingin Suomen-maajohtaja Lauri Rosendahl oli keskiviikkona vuorenvarma, että pankki selviää monia kilpailijoitaan paremmin Islannin kriisistä. Kaupthing saattaisi jopa ostaa osia Islannin valtiolle ajautuneesta Glitniristä.

Alle vuorokautta myöhemmin oma pankki oli Islannin rahoitustarkastuksen hallussa.

Quote from: Detainee on 14.12.2013, 00:49:36
Rosendal lupasi paljon asiakkaille...toisin sanoen silloin huijasi

QuoteKaupthingin Suomen-maajohtaja Lauri Rosendahl oli keskiviikkona vuorenvarma, että pankki selviää monia kilpailijoitaan paremmin Islannin kriisistä. Kaupthing saattaisi jopa ostaa osia Islannin valtiolle ajautuneesta Glitniristä.

Alle vuorokautta myöhemmin oma pankki oli Islannin rahoitustarkastuksen hallussa.

Joopa, mutta toi "vuorenvarma että.." tai "uskomme vakaasti.." on ehtaa johtotason normaalia retoriikkaa. Mutta hän oikeasti teki jotain eikä vain puhunut, eli hoiteli pieteetisti asiat kuntoon, että saatiin rahat kotiin Suomeen sieltä Kaupthingista. Kiitos. Leikkauslistoista sen verran että pitäisi leikata julkiselta sektorilta ja paljon. Byrokratiaa pois.

Quote from: Jani Rantala on 08.12.2013, 23:46:05
No onko käytännössä missään maassa koskaan käynyt näin? Päinvastaisia esimerkkejä on kymmenittäin. Ja paraneeko se työttömyys. Teollisuustyöpaikkoja on noin 20% työpaikoista, joista ehkä puolet on vientiyrityksiin. Jos palkkoja lasketaan esimerkiksi 5% niin  laskerkaapa paljonko vientiyrityksiin pitäisi tulla uusia työpaikkoja, jotta edes nollakasvu pysyisi.

Palkkoja voisi laskea toimialoittain. Aloilla, joilla suurimmassa osassa yrityksiä palkkakustannukset ovat kilpailukykyisellä tasolla, ei tarvitsisi tehdä mitään. Vientiyritykset ovat ne, joissa kustannustasoa pitäisi joskus laskea. Sekin lasku palautuisi äkkiä nousuksi, kun vienti lähtisi vetämään. Olettaen, että ko. firmat ovat muuten kilpailukykyisiä.

Quote
Kyse on faktasta eikä mielipiteestä. Jos olisi mielipide niin osaisit sanoa äkkiä montakin maata jossa palkkoja laskemalla on saatu talouskasvua aikaiseksi.

Tuskin meistä moni seuraa niin tarkkaan ulkomaisten yritysten toimintaa ja taloutta, että osaisi tähän varmuudella sanoa jotain. Sanoohan sen järkikin, että jos aasialainen tehdas tekee laadukkaasti suunniteltua tuotetta pienin työvoimakustannuksin, niin vaikuttaahan se kilpailutilanteeseen. Ei suomalainen työn tuottavuus missään stratosfääreissä ole muihin maihin verrattuna.

Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 19:19:11
Kyllä euron devalvoiminen on mahdollista EKP:n päätöksellä, vaikka se rikkookin EKP:n omia sääntöjä.

EKP:n sääntöjä pitäisi muuttaa. Yhtenä tavoitteena pitäisi olla työllisyyden tukeminen, mm. devalvoimalla tai toimenpiteillä, jotka johtavat devalvoitumiseen. Tämä ei kyllä tule tapahtumaan, tästä syystä:

QuoteEuron ongelma on se, ettei se ota huomioon erilaisia maita ja erilaisia kansantalouksia. Kaikille maille ei sovi vahva euro.

Todella Haitallinen Laitos eli THL pääsi juuri nyt minun leikkauslistani kärkeen, koska (http://hommaforum.org/index.php/topic,91665.msg1560553.html#msg1560553). Puretaan vaikka kivijalkaan asti. En jää kaipaamaan.

rahat pois naistutkimukselta.

voi v*tt* mitä paskaa

Quote[...]Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa oleva Suomen Hevosopisto Oy maksaa vuodessa toimitusjohtajalleen 167 000 euroa[...]

http://yle.fi/uutiset/tv-sarjan_alla_hevosopiston_johtajan_palkasta_nousi_alakka/6438983

Pieniä on silakat joulukaloiksi.

Suomen Akatemiasta voisi suoraan lakkauttaa tämän toimikunnan ja tietysti poistaa Akatemian rahoituksesta ko. toimikunnan osuuden:
http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Organisaatio_/Toimikunnat_/Kulttuurin-ja-yhteiskunnan-tutkimuksen-toimikunta/ (http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Organisaatio_/Toimikunnat_/Kulttuurin-ja-yhteiskunnan-tutkimuksen-toimikunta/)

Jos kerran kyseinen toimikunta jakaa rahaa tämänkaltaisiin hankkeisiin: Maahanmuuttajamyönteisempi Suomi "kollektiivisella häpeällä" (http://hommaforum.org/index.php?topic=51617.0), on kyseinen toimikunta parhaassa tapauksessa turha, huonommassa jopa haitallinen.

Quote from: Ari-Lee on 20.02.2014, 20:25:40

Quote[...]Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa oleva Suomen Hevosopisto Oy maksaa vuodessa toimitusjohtajalleen 167 000 euroa[...]

http://yle.fi/uutiset/tv-sarjan_alla_hevosopiston_johtajan_palkasta_nousi_alakka/6438983

Pieniä on silakat joulukaloiksi.

Näin on  ;) Toisaalta kun silakoita pyydetään tuhansia ollaankin kiinni jo varsinaisessa Pietarin kalansaaliissa

Quote from: Ari-Lee on 20.02.2014, 20:25:40

Quote[...]Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa oleva Suomen Hevosopisto Oy maksaa vuodessa toimitusjohtajalleen 167 000 euroa[...]

http://yle.fi/uutiset/tv-sarjan_alla_hevosopiston_johtajan_palkasta_nousi_alakka/6438983

Pieniä on silakat joulukaloiksi.

Niin on. Se ei näy missään, jos mullekin yhteiskunta antais vastaavan summa. Ari-Leekin maksaa osansa mulle iha mielellään, koska pikkusumma.

Suomen kielen kielikeskuksesta, siitä järjettömästä viisi miljoonaa maksavasta yksiköstä pitää hankkiutua eroon.

Ulkomaalaisten kielten tulkkausta/kääntämistä kannattaa lisätä. Lysti maksaa veronmaksajille ehkä noin 50 miljoonaa vuodessa. Oiskohan targetti semmoinen 100 miljoonaa/vuosi?

Quote from: veikko1980 on 20.02.2014, 21:51:45
Suomen kielen kielikeskuksesta, siitä järjettömästä viisi miljoonaa maksavasta yksiköstä pitää hankkiutua eroon.

Ulkomaalaisten kielten tulkkausta/kääntämistä kannattaa lisätä. Lysti maksaa veronmaksajille ehkä noin 50 miljoonaa vuodessa. Oiskohan targetti semmoinen 100 miljoonaa/vuosi?

Ulkomaisten kielten tulkkauskulut kannattaa tietenkin vetää minimiin, minusta tähän tavoite voisi hyvin olla semmoinen max 1 miljoona/vuosi. Periaate: tulkkausta tarvitseva hommaa ja rahoittaa itse tulkin, niinhän se tuppaa valtaosassa muuta maailmaa muutenkin olemaan, esim turvapaikanhakijat maksavat sitten (peruskäsittelyn jälkeen, toki mm turistien hätähommat erikseen) osamaksulla sossun tuista, en millään jaksa ymmärtää narinaa tulkeista, jos ei ihminen itse ryhdy hankkimaan kielitaitoa ulkomaille mentyä, ei sitä pidä päätemaan typeryyksissään ruveta tarjoamaankaan.

Quote from: FlyinHighAgain on 20.02.2014, 22:10:14

Quote from: veikko1980 on 20.02.2014, 21:51:45
Suomen kielen kielikeskuksesta, siitä järjettömästä viisi miljoonaa maksavasta yksiköstä pitää hankkiutua eroon.

Ulkomaalaisten kielten tulkkausta/kääntämistä kannattaa lisätä. Lysti maksaa veronmaksajille ehkä noin 50 miljoonaa vuodessa. Oiskohan targetti semmoinen 100 miljoonaa/vuosi?

Ulkomaisten kielten tulkkauskulut kannattaa tietenkin vetää minimiin, minusta tähän tavoite voisi hyvin olla semmoinen max 1 miljoona/vuosi. Periaate: tulkkausta tarvitseva hommaa ja rahoittaa itse tulkin, niinhän se tuppaa valtaosassa muuta maailmaa muutenkin olemaan, esim turvapaikanhakijat maksavat sitten (peruskäsittelyn jälkeen, toki mm turistien hätähommat erikseen) osamaksulla sossun tuista, en millään jaksa ymmärtää narinaa tulkeista, jos ei ihminen itse ryhdy hankkimaan kielitaitoa ulkomaille mentyä, ei sitä pidä päätemaan typeryyksissään ruveta tarjoamaankaan.

ymmärsin että on tulossa (on jo olemassa) palveludirektiivi joka velvoittaa tiettyihin tulkkauspalveluihin. Jokainen ymmärtää että kustannukset nousee tulevina vuosina jos jatketaan nykyisellä linjalla.

Halla-aho kirjoitti että somalit tarvitsevat tulkkia 42 kertaa päivässä Helsingin seudulla. Mani mani mani

Quote from: veikko1980 on 20.02.2014, 22:58:50

Quote from: FlyinHighAgain on 20.02.2014, 22:10:14

Quote from: veikko1980 on 20.02.2014, 21:51:45
Suomen kielen kielikeskuksesta, siitä järjettömästä viisi miljoonaa maksavasta yksiköstä pitää hankkiutua eroon.

Ulkomaalaisten kielten tulkkausta/kääntämistä kannattaa lisätä. Lysti maksaa veronmaksajille ehkä noin 50 miljoonaa vuodessa. Oiskohan targetti semmoinen 100 miljoonaa/vuosi?

Ulkomaisten kielten tulkkauskulut kannattaa tietenkin vetää minimiin, minusta tähän tavoite voisi hyvin olla semmoinen max 1 miljoona/vuosi. Periaate: tulkkausta tarvitseva hommaa ja rahoittaa itse tulkin, niinhän se tuppaa valtaosassa muuta maailmaa muutenkin olemaan, esim turvapaikanhakijat maksavat sitten (peruskäsittelyn jälkeen, toki mm turistien hätähommat erikseen) osamaksulla sossun tuista, en millään jaksa ymmärtää narinaa tulkeista, jos ei ihminen itse ryhdy hankkimaan kielitaitoa ulkomaille mentyä, ei sitä pidä päätemaan typeryyksissään ruveta tarjoamaankaan.

ymmärsin että on tulossa (on jo olemassa) palveludirektiivi joka velvoittaa tiettyihin tulkkauspalveluihin. Jokainen ymmärtää että kustannukset nousee tulevina vuosina jos jatketaan nykyisellä linjalla.

Halla-aho kirjoitti että somalit tarvitsevat tulkkia 42 kertaa päivässä Helsingin seudulla. Mani mani mani

Tästäpä sen verran toteaisin (en tiedä asiaa paremmin nyt) että jos kyse on direktiivistä, voi Suomi huoletta vedättää mokomankin hulluuden voimaantuloa aika lailla jos ja kun haluaa, ja kun kerran kouluja säästösyistä lakkautellaan kehotan vedättämään siihen asti kunnes aurinko sammuu.

Jussi Halla-ahon kommentti lienee täysin totta (aina asiat olleet kohdillaan ja ylipäätään semmoista tietoa on mieheltä tullut että monenkin minä mukaanlukien silmät avautuneet). Tässäkin ja varsinkin tässä tapauksessa sama edellä mainittu meininki, sossun tuista vaan maksavat käännökset, jos se tarkoittaa semmoista katastrofia että iPhone5s muuttuukin Samsung Galaxy Aceksi tai hieman halvemmaksikin niin se täytynee maahantulijankin kestää. Somalit löytänevät klaaninsa (tai mikä yhteisö mahtaakan olla) keskuudesta kielitaitoisen asiamiehen tai naisen ja sen tulee ehdottomasti riittää, ei senttiäkään enää näille tämmöiseen.

Tuo tulkkihomma on siitä hassu että viranomainen voi käyttää myös epävirallisia tulkkeja jolloin palkkio on vain nimellinen. Näin toimi esim. Kajaanin poliisilaitos; kertoi entinen puolalaistaustainen naapurini.

Kajaanissa on nyt sikäli hyvä tilanne somalitulkkien suhteen. Täällä on parikin oikein hyvää yksittäistapaustulkkia. Työtön tulkkaa maksuttomasti heimolaisilleen jos tarvis. Tietenkin kaikki riippuu siitä kuka tulkkausta kysyy ja kuinka paljon tulkattavaa on. Mutta varmaankin esim. vakuutusyhtiöasiat hoituvat maksuttomasti. Ja sitten on vielä KELA:n 300 euron suojaosa jos menee työksi asti.

Quote from: Ari-Lee on 20.02.2014, 23:19:23
Tuo tulkkihomma on siitä hassu että viranomainen voi käyttää myös epävirallisia tulkkeja jolloin palkkio on vain nimellinen. Näin toimi esim. Kajaanin poliisilaitos; kertoi entinen puolalaistaustainen naapurini.

Kajaanissa on nyt sikäli hyvä tilanne somalitulkkien suhteen. Täällä on parikin oikein hyvää yksittäistapaustulkkia. Työtön tulkkaa maksuttomasti heimolaisilleen jos tarvis. Tietenkin kaikki riippuu siitä kuka tulkkausta kysyy ja kuinka paljon tulkattavaa on. Mutta varmaankin esim. vakuutusyhtiöasiat hoituvat maksuttomasti. Ja sitten on vielä KELA:n 300 euron suojaosa jos menee työksi asti.

Sama taitaa olla myös täällä Etelä-Karjalassakin, muutama vuosi sitten sitten pyydettiin jelppaamaan ulkomaalaispoliisin ratsaaman olikohan Liettualaisen raksaporukan asioissa, siinä oli myös ns epävirallinen tulkki joskin venäjä oli kieli, sinänsä mainioilta liettua-tai latvialaisilta puuttuivat työluvat koska kansallisuusongelma (venäjä...) näin muistelen. Perustulkkkauksen tulisi olla kohtuuhintaista ja vain sen pakollisen osan kääntyä meikäläisten niskoille. Toki jos kaikissa muissakin maissa saadaan tarvittaessa tulkkausta Suomeksi, muutan ehkä tämänkin kommenttini :)

↑, oli pieni piikki sour onen kylkeen kun haukkui suomen kielen keskusta liian kalliiksi ja tarpeettomaksi

42 yksittäistä tulkkauskertaa maksoi helsinkiläisille, olisi maksanut silloisen (tunti)taksan mukaan noin 700 000 juuroa. Käräjillä ei tunti riitä, pikemmin on kyse 10 tunnista per tapaus. Käräjöinti maksaa muutenkin hunajaa, helposti siihen menee muutama tonni yhteiskunnan maksettavaksi, kun rosvoa pitää rikastuttaa kaiken tavoin.

Kalliiksi tulee vaan monikulttuuri,,,,noh suomalainen maksaa kiltisti kun rahaa löytyy

Kaikki valtion palvelut leikkuriin vaan, niin ei tarvitse inistä miten joku saa enemmän kuin joku toinen. Samalla ratkaistaan vapaamatkustajaongelma eli päästään eroon täysin turhista valtion byrokraateista, jotka elävät loisina veronmaksajien terveyden ja elämänlaadun kustannuksella.

Quote from: veikko1980 on 20.02.2014, 23:47:34
↑, oli pieni piikki sour onen kylkeen kun haukkui suomen kielen keskusta liian kalliiksi ja tarpeettomaksi

42 yksittäistä tulkkauskertaa maksoi helsinkiläisille, olisi maksanut silloisen (tunti)taksan mukaan noin 700 000 juuroa. Käräjillä ei tunti riitä, pikemmin on kyse 10 tunnista per tapaus. Käräjöinti maksaa muutenkin hunajaa, helposti siihen menee muutama tonni yhteiskunnan maksettavaksi, kun rosvoa pitää rikastuttaa kaiken tavoin.

Kalliiksi tulee vaan monikulttuuri,,,,noh suomalainen maksaa kiltisti kun rahaa löytyy

Piikki? Mikä?

Vain 4,4% äänestäneistä kannattaa Suomen Venäjälle maksamista lähialuetuista säästämistä.

QuoteYmpäristö   
3 985 000 €   
67 %

Sosiaali- ja terveysala   
713 600 €   
12 %

Taloudellisen yhteistyön edistäminen   
898 400 €   
15 %

Kansalaisjärjestöhankkeet   
320 000 €   
5 %

Muut toimialat   
83 000 €   
1 %

Yhteensä   
6 000 000 €   
100 %

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=34823

Tietenkin tämä on vain silakoita joulukaloina mutta mitä me saamme vastineeksi Venäjältä?

QuoteKeskeisiä yhteistyön tavoitteita ovat ydinturvallisuus, ympäristön tilan parantaminen ja tartuntatautien ehkäisy.

Muiden ministeriöiden pääluokissa lähialueyhteistyöhön on osoitettu noin 3,7 miljoonaa euroa, joten lähialueyhteistyön kokonaisrahoitus vuonna 2012 on noin 9,7 miljoonaa euroa. Säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyöhön osoitettava 1,5 miljoonaa euroa on siirretty ulkoministeriön pääluokasta sosiaali- ja terveysministeriölle.

Suomen lähialueyhteistyö Venäjän kanssa perustuu maiden välillä vuonna 1992 allekirjoitettuun sopimukseen. Lähialueyhteistyö keskittyy Luoteis-Venäjälle, erityisesti Murmanskin alueelle, Karjalan tasavaltaan, Leningradin alueelle ja Pietariin.

Suomi on osoittanut vuosina 1990 - 2012 Venäjän kanssa toteutettaviin yhteishankkeisiin noin 326 miljoonaa euroa.

Onko tavoitteisiin sitten päästy tai edes lähellekään? Rahaa kyllä pumpataan yhdelle maailman rikkaimmista valtioista. Lastensairaalat pitääkin sitten rakentaa hatulla kerätyllä tuotolla. Reumasairaalat puretaan.

Työttömät Suomen kansalaiset, köyhien lapset ja kaikki eläkkeellä olevat ja eläkkeelle joutuvat lemmikkiruokatehtaiden raaka-aineeksi, 100 000 ahkeraa intialaista ja kiinalaista yrittäjää maahan ja 1 000 000 työperäistä mamua muuten maahan, jotka työskentelevät eurolla päivä. Kela, sossu, julkiset sairaalat, terveyskeskukset, koulut ja vanhainkodit lakkautettava ja niiden tilat myytävä rikkaille venäläisille muutamalla biljoonalla.

Armeijasta ja poliisista tehtävä amerikkalaisten leffojen kaltaiset, jotka on sitä ennen kilpailutettu vähiten tarjoavalle kuten pk-seudun bussiliikenne. Tavoite turvapalveluissa olkoon, että vain maksukykyisimmät ylläpitävät omaa armeijaa ja poliisia, jotta toiminta olisi tehokasta.

Tässä alkua. Kuten luonnossa, vahvimmat ja terveimmät ihmiset ja valtiot selviytyvät ja tuottavat.

Quote from: Sour-One on 22.02.2014, 15:34:49

Quote from: veikko1980 on 20.02.2014, 23:47:34
↑, oli pieni piikki sour onen kylkeen kun haukkui suomen kielen keskusta liian kalliiksi ja tarpeettomaksi

42 yksittäistä tulkkauskertaa maksoi helsinkiläisille, olisi maksanut silloisen (tunti)taksan mukaan noin 700 000 juuroa. Käräjillä ei tunti riitä, pikemmin on kyse 10 tunnista per tapaus. Käräjöinti maksaa muutenkin hunajaa, helposti siihen menee muutama tonni yhteiskunnan maksettavaksi, kun rosvoa pitää rikastuttaa kaiken tavoin.

Kalliiksi tulee vaan monikulttuuri,,,,noh suomalainen maksaa kiltisti kun rahaa löytyy

Piikki? Mikä?

Esimerkki julkisen sektorin järjettömyydestä: Kotimaisten kielten keskus
http://hommaforum.org/index.php/topic,91587.0.html

Quote
Siis 74 henkeä?!? Mitä vitt...

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2

QuotePalkkakulut yli 5 miljoonaa... aika monta veronmaksajaa saa olla joo; olikos valtion ansioverotulot reilu 5 miljardia.

QuoteVai kannatatko 74 vakituisen työn tekijän (liekö vielä määräaikaisiakin?) köpivirastoa, kun Suomen kielen vaaliminen on "ihan hyvä asia"?

QuoteAlan ymmärtää miksi julkisen sektorimme koko on mitä on...

QuoteKuten viestistä ilmenikin niin ihmettelin viraston työntekijämäärää.

QuoteOn sillä näille hörhöille merkitystä. Miten ne muuten voisivat perustella työpaikkansa olemassaoloa?

Monikulttuurikieliin (tulkkaus/käännös) menee vähintään 10 kertaa enemmän rahaa, mutta sour onea se ei häiritse

Vastasin kahdeksan eri kohtaa. Johdattelevasti listattu kuuden kärki sekä YLEn anti + lähialuetuet.

Noin yleensä isoimmasta luvusta olisi helpointa leikata. Mutta kannattaako?

Eilen, kaiketi maailman luotettavin julkaisu, The Lancet (http://www.thelancet.com/) julkaisi raportin Kreikan terveystilanteesta. PAKKO leikkaukset olivat sananmukaisesti sitä. Mm. terveydenhuollosta nips 25%. Lopputulos Lancetin raportin mukaan? Malaria on 40-vuoden tauon jälkeen palannut Kreikkaan (ja samalla Eurooppaan) :o (Mutupedian mukaan tuo vaatii 19 asteen lämpötilan, joten no worries täällä. Ei ois eka virus joka mukautuu olosuhteisiin...)

Tuo oli niin shokeeraava tulos, että aivan kaikesta muusta ennen kuin terveydenhuollosta! Maksakoon vaikka koko budjetin, mutta yleisvaarallisia tartuntatauteja EN SUVAITSE yhtään!

edit:

Lancetin raportissa mainitaan myös Suomi (ja Islanti). Molemmat ajautuivat katastrofaalisen lamaan. Silti kumpikaan ei juurikaan leikannut terveydenhuollosta! (eri ketjuun jos noin kävi. Kreikan 25% pohjalle)

Quote from: veikko1980 on 22.02.2014, 16:40:19

Quote from: Sour-One on 22.02.2014, 15:34:49

Quote from: veikko1980 on 20.02.2014, 23:47:34
↑, oli pieni piikki sour onen kylkeen kun haukkui suomen kielen keskusta liian kalliiksi ja tarpeettomaksi

42 yksittäistä tulkkauskertaa maksoi helsinkiläisille, olisi maksanut silloisen (tunti)taksan mukaan noin 700 000 juuroa. Käräjillä ei tunti riitä, pikemmin on kyse 10 tunnista per tapaus. Käräjöinti maksaa muutenkin hunajaa, helposti siihen menee muutama tonni yhteiskunnan maksettavaksi, kun rosvoa pitää rikastuttaa kaiken tavoin.

Kalliiksi tulee vaan monikulttuuri,,,,noh suomalainen maksaa kiltisti kun rahaa löytyy

Piikki? Mikä?

Esimerkki julkisen sektorin järjettömyydestä: Kotimaisten kielten keskus
http://hommaforum.org/index.php/topic,91587.0.html

Quote
Siis 74 henkeä?!? Mitä vitt...

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2

QuotePalkkakulut yli 5 miljoonaa... aika monta veronmaksajaa saa olla joo; olikos valtion ansioverotulot reilu 5 miljardia.

QuoteVai kannatatko 74 vakituisen työn tekijän (liekö vielä määräaikaisiakin?) köpivirastoa, kun Suomen kielen vaaliminen on "ihan hyvä asia"?

QuoteAlan ymmärtää miksi julkisen sektorimme koko on mitä on...

QuoteKuten viestistä ilmenikin niin ihmettelin viraston työntekijämäärää.

QuoteOn sillä näille hörhöille merkitystä. Miten ne muuten voisivat perustella työpaikkansa olemassaoloa?

Monikulttuurikieliin (tulkkaus/käännös) menee vähintään 10 kertaa enemmän rahaa, mutta sour onea se ei häiritse

onko muuten sour one monikulttuurin kannattaja, tulee vähän sellainen fiilis että olisi? Ei siinä mitään, suomi oli vapaa maa ja täällä sai olla mitä mieltä tahansa,,.,,,..,