Olen seuraillut foorumia jo useita vuosia, mutta vasta nyt aktivoiduin kirjoittamaan tästä aiheesta. Toivon, että saisin täältä asiallisia vastauksia ja apua koskien Helsingin ja Vantaan kouluja ja asuinalueita.
Olemme muuttamassa 5-vuotiaan tyttäreni kanssa pääkaupunkiseudulle, joka ei ole meille ennestään tuttua aluetta. Huolestuneena olen seurannut eri kaupunginosien ja koulujen "rikastumista" ja haluan olla varma, ettei lapseni joudu tällaiseen kouluun. Haluaisin tietoa siitä, mitkä ovat Helsingin ja Vantaan vähiten rikastuneet koulut ja asuinalueet, joille muuttoa voimme harkita. Sekä henkilökohtaiset kokemukset että tilastotiedot ovat tervetulleita. Ja ei, ne diplomaattien ulkomaalaiset lapset eivät oletusarvoisesti ole ongelma, kuten me kaikki tiedämme...
Kertokaa myös, mikäli teillä on tietoa alueen hintatasosta omistusasuntojen osalta. Hinta ei ole kuitenkaan ensisijainen kriteerimme, vaan alueen rikastuneisuus (joka puolestaan heijastuu kaikkeen). Omaa autoa meillä ei ole, joten vähintäänkin jonkinlainen bussiyhteys keskustaan tulisi olla. Tarkoitus on etsiä asunto aivan koulun läheltä.
Yritin kysellä asiasta erilaisilta "mammafoorumeilta", mutta sain vastaukseksi lähinnä katkeraa v*ttuilua ja kauhistelua. Oletankin, ettei täällä tarvitse erikseen lähteä selittämään miksi haluan lapseni kouluun toisten, keskiluokkaisten (tai sitä ylempien sosiaaliluokkien) valkoisten lasten kanssa, vaan keskityttäisiin itse asiaan. Mikäli aiheesta on jo keskustelua, otan mielelläni linkkejä vastaan. Toivottavasti myös muut samoja asioita pohdiskelevat vanhemmat saisivat tästä ketjusta apua, koska ulkopaikkakuntalaisena näiden asioiden selvittely pelkän netin avulla on työlästä eikä kaikkea nk. hiljaista tietoa ole saatavilla.
Kyllä toi kaikki kuitenkin hinnasta lähtee. Paljonko teillä on mahdollisuutta laittaa asuntoon?
Asunnonvälittäjältä voi kysellä.
Jollei ole varaa hyvään alueseen, niin koulun saa valita.
Esimerkiksi saksalainen koulu löytyy.
http://www.dsh.fi/Suomeksi/Yleisinfo/Hakeminen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yksityiskoulu
Toistaiseksi kait yhäti kristilliset koulut ja steinerkoulut ovat olleet kehnompia oppimistuloksiltaan kuin tavalliset keskitason peruskoulut.
Varoitan Vantaan Mikkolasta. Siellä ovat pk-seudun halvimmat omistusasunnot, eikä syyttä.
Paikallinen peruskoulu on ns. yhtenäiskoulu, jossa kaikki ekaluokkalaisesta päihdeongelmaiseen teiniin asti ovat saman katon alla ja oppilasmäärä lähentelee tuhatta.
Suomen tunnetuin islamisti Jaakko Hämeen-Anttila perheineen asuu siellä.
Oma asuinalueeni Helsingin Vuosaari, tarkemmin Meri-Rastila, on mainettaan parempi. Omassa asuintalossani ulkomaalaiset asukkaat puhuvat enimmäkseen viroa ja venäjää.
Sitä on hieman vaikea suoralta kädeltä heittää. Olen pohtinut, että voisimme asua pienemmässä omistusasunnossa (haussa kolmio, mutta kaksiokin kelpaisi) tai jopa harkita vuokralla asumista, kunhan sopiva kaupunginosa löytyy.
Tiedän, että pääkaupunkiseudulla on kallista, mutta ei meillä ehkä sentään puolta miljoonaa ole laittaa. Siitäkään huolimatta, että se on melko vähän pääkaupunkiseudun mittakaavassa...
Löysin tällaisen listauksen koskien Helsinkiä ja Espoota, Vantaa puuttuu:
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=577633
HELSINKI. Vähiten äidinkielenään vierasta kieltä puhuvia.
Santahamina 1.5%
Pirkkola 1.6%
Paloheinä 1.7%
Tattarisuo 1.7%
Itä-Pakila 2.0%
Itä-Pakilan peruspiiri 2.1%
Tuomarinkylän peruspiiri 2.1%
Länsi-Pakila 2.2%
Länsi-Pakilan 2.2%
Suomenlinna 2.4%
Tahvonlahti 2.6%
Torpparinmäki 2.9%
Viikinranta 3.0%
Käpylä 3.0%
Kuninkaantammi 3.0%
Tapaninvainio 3.0%
Munkkivuori 3.3%
Pajamäki 3.5%
Puistola 3.7%
Hakuninmaa 4.0%
Maununneva 4.1%
Metsälä 4.2%
Vanha Munkkiniemi 4.2%
Tammisalo 4.3%
Kivihaka 4.3%
Tuomarinkartano 4.3%
Pohjoinen suurpiiri 4.3%
Häveliäisyys ei tässä oikein auta. Budjetti määrää ja jos et tahdo sitä kertoa, on aika vaikea auttaa.
Quote from: Nousuhumala on 05.05.2013, 13:05:21
Tuo listaus vaikuttaa ihan pätevältä, tosin Puistolasta minulla on hieman eri käsitys.
Oikaisenpa taas kerran tämän väärinkäsityksen.
Paikallisjuna-aseman nimi on Puistola.
Junaradan länsipuolella on Tapulikaupungin kerrostalolähiö, joka on syvältä takapuolesta. Muistaakseni joku poliitikko ei-kovin-monta vuotta sitten ehdotti koko roskan purkamista maan tasalle.
Radan itäpuolella puolestaan on rauhallinen Puistolan pientaloalue, joka on kotimaista mukavaa seutua. Asuin siellä rivitalokolmiossa 2008 - 2010.
Juna-aseman nimen takia Tapuli usein sekoitetaan Puistolaan, mutta oikeasti ne ovat täysin eri paikat! Tuossa kohtaa Helsinkiä junarata muodostaa Rio Granden eli elintasokuilun.
LISÄYS: Samankaltainen ero vallitsee Rastilan ja Meri-Rastilan välillä.
En tunne Vantaata laajalti, mutta aivan Vantaan pohjoisrajalla on Vallinojalla Vantaan seudun steinerkoulu. Se on käsittääkseni moniosaajista täysin vapaa koulu ja 100-prosenttisen valkoinen. Lähistöllä on paljon omakotitaloja ja rivitaloja, vähän kauempana tosin muutama kerrostalokin. Notkujia alueella on visuaalisen havainnon perusteella vain vähän; joku afrikkalainen joskus venttailee bussipysäkillä. Voin olla väärässä, mutta alueen pitäisi olla valkoisuuteensa nähden jopa melko kohtuuhintainen. Tämä käsitys perustuu vuosien sivusta seuraamiseen, hiljaisten signaalien havainnointiin ja intuitioon. Tosin kaupassa "joutuu" käymään Korsossa, ellei sitten halua mennä Keravan suuntaan, jonne on kolmisen kilsaa pidempi matka. Ei kyllä varmaankaan absoluuttisesti Vantaan parasta aluetta, mutta hyvin kaukana siitä huonoimmastakin.. viisaammat saavat täydentää ja korjata.
Minä suosittelen omaa kotiseutuani eli Vartioharjua. Rauhallinen omakotitaloalue, jolla ei rikkauksiin törmää. Ympärillä tosin rikastuneempia lähiöitä, mutta ei niistä mitään ryöstöretkiä tehdä. Liikenneyhteyksistä tärkein on metro, joka kulkee Puotilan kautta. Hinnat tosin alkavat olla pilvissä, mutta kyllä muitakin kuin omakotitaloja löytyy.
Quote from: junakohtaus on 05.05.2013, 13:07:49
Häveliäisyys ei tässä oikein auta. Budjetti määrää ja jos et tahdo sitä kertoa, on aika vaikea auttaa.
No esimerkiksi 300K?
Ei ole minun asiani, mutta itse kyllä epäröisin muuttaa niin Helsinkiin kuin Vantaallekin, koska mitä luultavimmin ne yhdistyvät jossain vaiheessa yhdeksi velkaiseksi ja mocuttuneeksi jättihelvetiksi. Ehkäpä ympäristökunnat pelastuvat tältä hankkeelta, joten ehkä niitä kannattaa harkita myös. Moneen paikkaan pääsee junallakin.
Noilla spekseillä muutama vaihtoehto:
- Arabianranta jos haluaa lähelle keskustaa (n.3-4km) ja kerrostaloon, erittäin vähän rikastusta, vasta nyt alueelle tullut pari kaupungin vuokrataloa, ja se määrä sulautuu vielä hyvin :)
- omakotitaloalueista muutama nosto: Itä- ja länsi Pakila, Hiekkaharju (Vantaalla mutta junaradan varressa)
Jos fyrkkaa on 300K ja asukkaita aikuinen & lapsi, sanoisin että kantakaupunki on oikea valinta. Lauttasaarta voisi katsoa jos ihan kaupunkimainen asuminen ei houkuta. Käpylä, Koskela myös valikossa.
Itse asiassa Hermanniin mä menisin noilla spekseillä. Rauhallinen kiva alue, oma lastentarha alueella, hyvät palvelut kävelyetäisyydellä, hyvät liikenneyhteydet sekä julkisilla, fillarilla että omalla autolla joka suuntaan. Luulisin tolla rahalla irtoavan sieltä säädyllisen kolmion.
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.05.2013, 13:42:52
Ei ole minun asiani, mutta itse kyllä epäröisin muuttaa niin Helsinkiin kuin Vantaallekin, koska mitä luultavimmin ne yhdistyvät jossain vaiheessa yhdeksi velkaiseksi ja mocuttuneeksi jättihelvetiksi. Ehkäpä ympäristökunnat pelastuvat tältä hankkeelta, joten ehkä niitä kannattaa harkita myös. Moneen paikkaan pääsee junallakin.
Samoilla linjoilla olisin minäkin. Tosin en niinkään näitten mokuttajien takia vaan koska kaupungeissa on kehno ilma.
Tästä pikaisesti pari eka sivulla haussa ollutta.
Vihti. Omakotitalo. 238k pyynti.
http://tinyurl.com/d4hxuuy
QuotePerustiedot Sijainti: Vihti Vihtijärvi
Vihtijärventie 101, 03790 VIHTIJÄRVI
Tyyppi: Omakotitalo
Omistusmuoto: omistusasunto
Velaton hinta: 238 000 €
Myyntihinta: 238 000 €
Vapautumisen lisätiedot: 1-2 kk kaupanteosta
Rakennusvuosi: 2005
Käyttöönottovuosi: 2005
Kuvaus: 3h, k, s, khh + yläkertavaraus
Lohja. http://alturl.com/8dffv
QuoteSijainti: Lohja Nummi
Haissiantie 5, 09810 Nummi
Tyyppi: Omakotitalo
Omistusmuoto: omistusasunto
Velaton hinta: 179 000 €
Myyntihinta: 179 000 €
Vapautumisen lisätiedot: Vapautuu jopa parissa viikossa kaupanteon jälkeen, kesää odotellessa.
Rakennusvuosi: 2005
Kuvaus: 3h + tupakeittiö + kph + eteinen + terassi ~25m2
Jää vielä rahaa autoonkin jos aikaa on ajella kauempaa.
Syrjässä myös tontteja saa halvemmalla, uuden talon voisi rakennuttaa 300k budjetilla jo.
Lisätään esimerkki vielä:
Tontin voi ostaa vaikka laatikosta:
http://tinyurl.com/bl66ppy 63k
QuoteMyydään Sipoon Boxissa 2000 m2 määräosa. Rakennuslupa myönnetty omakotitalolle jonka kokonaisala on 109m2. Maaperä on kalliota n.1-2m syvyydellä. Rakentaminen on mahdollista aloittaa heti. Kunnan vesi- ja viemäriliitynnät on jo rakennettu kiinteistölle.
Halvin hus 120k (olettaen että kunnalla ei ole rajoituksia jotka estää senlaisen rakentamisen)
http://www.alvsbytalo.fi/husprogram/ainikki/65/
Jäljelle jää 300k:sta vielä riittämiin kaikenmoisiin pihatöihin ja liittymien liittämisiin yms.
Tikkurilan arvoa nostaa myös kohta valmistuvat matkakeskus ja kehärata.
Katsokaa ketjun otsikko, te kognitiorajoitteiset!
Lohja ja Vihti ja mitä muumin espoita niitä onkaan eivät kuulu aihepiiriin. Sama kun ehdottaisitte jollekulle Tampereelle töihin tulevalle asumista Mäntässä.
Quote from: Topi Junkkari on 05.05.2013, 14:04:46
Katsokaa ketjun otsikko, te kognitiorajoitteiset!
Lohja ja Vihti ja mitä muumin espoita niitä onkaan eivät kuulu aihepiiriin. Sama kun ehdottaisitte jollekulle Tampereelle töihin tulevalle asumista Mäntässä.
Joskus on hyvä ajatella vähän laatikon ulkopuolelta.. ;)
Quote from: Topi Junkkari on 05.05.2013, 14:04:46
Katsokaa ketjun otsikko, te kognitiorajoitteiset!
Lohja ja Vihti ja mitä muumin espoita niitä onkaan eivät kuulu aihepiiriin. Sama kun ehdottaisitte jollekulle Tampereelle töihin tulevalle asumista Mäntässä.
Parempia vaihtoehtoja silti. Koululainen kerrostalossa. Siinä sitten lukemaan läksyjä kun joku muusikko harjoittelee tai lapsiperhe riitelee illalla läksyjen tekoaikaan ja nukkuakin voi yrittää kun jokin pappa betalar-opiskelija huudattaa stereoita keskellä yötä viikolla kutsuttuaan kymmenen kaveriansa ravintoloitten sulkeuduttua kotiinsa, viikonloppuisin baarista palaavien töissäkäyvien hoitaessa saman asian.
Ai sellaista on elämä kerrostalossa. Nyt tiedetään sitten tämäkin.
Eiköhän se asiaa kysynyt henkilö osaa itse päättää, mitä tekee tai tulee tekemään. Ei meidän tarvitse täällä keskenämme kinata. Eihän se ole haitaksi, että annamme vinkkejä ja näkemyksiä laajalla kädellä.
Nyt pitäisi vielä tietää työpaikan sijainti, koska se määrää pk-seudulla hyvin paljon sitä, mihin kannattaa edes harkita muuttavansa.
Quote from: junakohtaus on 05.05.2013, 14:10:00
Ai sellaista on elämä kerrostalossa. Nyt tiedetään sitten tämäkin.
Noin puolessa on vain kerran viikossa yöllä meteliä mitä minä olen asunut. Ehkä kaupungin asunnot on hiljaisempia, ne on jääneet väliin. Noin puolessa 4-5 kertaa viikossa, sellaista joka hereillä pitää. Jotkut onnistuvat nukkumaan vaikka remppaa tehtäisiin metrin päässä, muttei kait useimmat onnistu. Eikä paljoa hyödytä jos talo on muuttaessa rauhallinen koska ei tarvitse kun yhden naapureista vaihtua ja hiljaisuus muuttuu diskoksi.
Että ollos hyvä vaan.
Mä olen asunut koko ikäni kerrostalossa ja noin kolme kertaa yhteensä on ollut jotain häiriötä.
Omakotitalo kaukana työpaikasta ei ehkä ole kovin hyvä vaihtoehto, jos perhe koostuu äidistä ja pienestä lapsesta.
A. k.: etenkään, jos kyseessä on Ulla-Maija Apu-Raha.
Mitä kuntarajoihin ja -liitoksiin tulee, minun veikkaukseni on, että lähivuosina syntyy Vantaa-Kerava-ehkä Tuusula, Espoo-Kirkkonummi-ehkä vielä lännemmäksi sekä Helsinki-loputkin Sipoosta. Kauniainen jää itsepäiseksi kuriositeetiksi, koska RKP.
Jos kuvitellaan, että avaajan työpaikka on keskustan suunnilla, ehdotan hyvin painokkaasti sitä Hermannia.
Tietenkin kiinnostavia alueita pitää käydä myös itse tarkastelemassa jalkautumalla vaikkapa ilta-aikaan paikan päälle ja päivällä voi kulkea koulun ohi, nojailla hetken aitaan ja tarkastella, miten paljon pellavapäitä leikkii välitunnilla. Eikä hullumpi ajatus ole sekään, että käy paikallisessa pubissa kyselemässä seudun mahdollisia sosiaalisia ongelmia. Lisäksi netistä - ja varmaan tältäkin saitilta - löytyy karttoja, joista voi katsoa tulotasoja kaupunginosittain. Ja luonnollisesti, mitä köyhempi alue, sen enemmän kehitysmaalaisia ja sitä enemmän vaikeuksia kouluissa ja asuinkerrostaloissa.
Päivällä näkee parhaiten paljonko on joutoväkeä ja missä kunnossa. Autokanta kertoo myös paljon ja se, ovatko talot siistissä kondiksessa.
Mututuntumalla suosittelisin Helsingin Lauttasaarta. Lidlissä ei ole ollut pahemmin rikastusta. Sinne tosin on tulossa metro sekä kaavoitetaan lisää asuntoja. Ne voivat muuttaa tilanteen.
Edit: Kävelin vapun aikaan Helsingin Ruoholahden päiväkodin kentän ohi. Siellä oli parikymmentä lasta/nuorta leikkimässä. Kaikki "rikkaita". Muutenkin siellä käydessä on tuntunut, että aurinkoisempien maiden ystävyyskansat ovat vahvasti edustettuna. En ostaisi sieltä itselleni asuntoa.
Laru voisi tosiaan olla aika hyvä, jos se työmatkaan sopii.
Quote from: Mutsi on 05.05.2013, 12:50:25Kertokaa myös, mikäli teillä on tietoa alueen hintatasosta omistusasuntojen osalta.
http://kuluttaja.etuovi.com/
http://www.oikotie.fi/
QuoteOmaa autoa meillä ei ole, joten vähintäänkin jonkinlainen bussiyhteys keskustaan tulisi olla.
http://www.reittiopas.fi/
QuoteTarkoitus on etsiä asunto aivan koulun läheltä.
Mitä tarkoittaa aivan? Montako metriä?
Quote from: Jaffasiini on 05.05.2013, 14:09:17Parempia vaihtoehtoja silti. Koululainen kerrostalossa. Siinä sitten lukemaan läksyjä kun joku muusikko harjoittelee tai lapsiperhe riitelee illalla läksyjen tekoaikaan ja nukkuakin voi yrittää kun jokin pappa betalar-opiskelija huudattaa stereoita keskellä yötä viikolla kutsuttuaan kymmenen kaveriansa ravintoloitten sulkeuduttua kotiinsa, viikonloppuisin baarista palaavien töissäkäyvien hoitaessa saman asian.
Itse asun 60 luvun kaupungin vuokratalossa itähelsingissä ja on todella hiljaista. Ennen asuin viereisessä talossa ja oli paljon meteliä. Se on kuin lotto. Omistustaloissa tilanne on paljon parempi. Uusissa taloissa sen lisäksi on parempi äänieristys. Kolmioiden hinnat alkavat 130.000 eurosta, 200.000 eurolla saa hyvän kolmion.
Myyrmäestä ja sen lähialueilta kannattanee pysytellä pois. Pari mogadishua on jo muodostunut ja lisäks täällä pörrää pirusti noita vitun manneja, jotka on alkanu harjoittelee ammuntaa paikallisessa parkkihallissa. Itse asiassa noista vitun mustalaisista opn enemmän konkreettista riesaa kun ulkoisista rikastuttajista.
*nips*
[/quote]
Josko ne hinnat vaihtuvat (nousevat) niin ei pysy kärryillä jos ei ahkeraan katsele.
Tässä kolmio koulujen läheltä 150k.
http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/7562985
Samassa taloyhtiössä jostain syystä useita myytävänä, mikähän lie syynä kun eivät kerro.
Pääasia ettei sellaisesta osta jossa julkisivuremppa tai putkiremppa tulossa, aika intiaani on oltava että sellaisten aikana viihtyy sisätiloissa vaikka jotkut sen tekevätkin.
Isompi remppa kustantaa sitten esim. 1500 neliöltä ja puolen vuoden vuokra-asumisen.
Kumma sinänsä mutta uuden rakentaminenkin samalle tontille voisi tulla halvemmaksi, varsinkin jos vähäsen korkeampaa tekisivät niin voisivat muille myydä kovaan hintaan asuntoja, silti eivät niin tee.
http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/7637875
Kontulasta, koulujen läheltä 168k.
Asuinalueista löytyy wikipediastakin jutut:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kontula
(Tämä ei liene aloittajan haluamia alueita siis.)
Quote from: Mutsi on 05.05.2013, 12:56:57
Sitä on hieman vaikea suoralta kädeltä heittää. Olen pohtinut, että voisimme asua pienemmässä omistusasunnossa (haussa kolmio, mutta kaksiokin kelpaisi) tai jopa harkita vuokralla asumista, kunhan sopiva kaupunginosa löytyy.
Tiedän, että pääkaupunkiseudulla on kallista, mutta ei meillä ehkä sentään puolta miljoonaa ole laittaa. Siitäkään huolimatta, että se on melko vähän pääkaupunkiseudun mittakaavassa...
Aloittajallahan muutto ilmeisesti oli lähiaikoina tiedossa ja lapsi ei vielä kouluiässä.
Näin ollen ehkä parasta olisi vuokrata ensin asunto esim. kesäksi tai puoleksi vuodeksi mikäli Helsinkiin on enempi matkaa asuntoja katselemaan. Kannattaa niitä ainakin sellainen kymmenisen mielestäni käydä katsomassa ennen ostopäätöstä, onnistuisi varmaan viikossakin jos pari käy päivää kohti. Useammalle kiintöistövälittäjälle kun kertoo kriteerit ja sitten käy katselemassa asuntoja, myyjähän ei välttämättä ostotarjousta hyväksy joten voi muutamakin asunto olla hyvä olla varalle katsottuna.
Jostain Tampereelta tai Turusta nyt vielä onnistuu päivittäin käymälläkin mutta kauempaa ehkä parempi vuokrata sitten siksi aikaa asunto josta käsin katsella tai vaikka olla hotellissa yötä jotta ehtii katselemaan.
Vuokraamisessa on se ero ostamiseen, että jollei ole valmis maksamaan ylihintaa, on parasta ottaa se jonka saa, vuokra-asunnoista kun ei ole ylitarjontaa Helsingissä - muualla kyllä niitäkin kannattaa katsella useampi.
Lapsenhan voi laittaa yksityiseen päivähoitoon jos ei paikallinen tarha vaikuta hyvälle.
http://www.hel.fi/hki/Vaka/fi/Yksityinen+p_iv_hoito
Siinä on luonnollisesti hommaa viedä ja hakea mikäli ei ihan lähellä ole, mutta asunnon osto on hyvä tehdä ajan kanssa useita vaihtoehtoja katsellen.
Oli niin hyvä aloitusviesti, että lähetin sen sellaisenaan osoitteisiin
[email protected] ja
[email protected]. Eiköhän heillä ole tarvittavat tilastot.
Jos ei ole aivan varma siitä että oman alan töitä ei mistään muualta saa kuin pk-seudulta niin lapsiperheen kannattaa harkita tarkkaan että muuttaako tänne. Sen takia nyt ei ainakaan kannata muuttaa että täällä on enemmän ihmisiä joten sen vuoksi jännempää; se viehätys kuluu nopeasti.
Jos kuitenkin tänne muuttaa niin jos budjetti kestää niin Lauttasaari on minunkin suositukseni. Se on vähän kuin kaupunki kaupungissa.
Pitäisi oikeastaan tietää vähän lisää mitä aloittaja kaipaa. Ensimmäinen akseli on kaupunkimaisuus/luonnonläheisyys, koska kumpaakin löytyy budjettiin mahtuvilta alueilta. Sitten kannattaa miettiä minkä ikäiselle alueelle tahtoo, koska puhtaan esteettisesti eri aikoina rakennetut kaupunginosat ovat hyvin erilaisia.
Nämä nyt ainakin.
Quote from: Topi Junkkari on 05.05.2013, 14:04:46
Katsokaa ketjun otsikko, te kognitiorajoitteiset!
Lohja ja Vihti ja mitä muumin espoita niitä onkaan eivät kuulu aihepiiriin. Sama kun ehdottaisitte jollekulle Tampereelle töihin tulevalle asumista Mäntässä.
Veteen piirretty viiva. Ja jos Korso kelpaa, niin aivan hyvin sitten Klaukkalakin. Eipä olisi meikäläiselle vaikea valinta, kummassa asuisin ennemmin ja molemmista olet ihan yhtä äkkiä Helsingissä. Sekä Vantaalla että Helsingissä olet kuitenkin monikulttuurikunnassa, jossa verovaroillasi kustannetaan monikultturiutopiaa. Nurmijärven puolella olet siitä suhteellisen vapaa, sillä koko kunta on monikulttuurivapaata vyöhykettä, josta bussikin hujauttaa kuitenkin suht äkkiä Helsinkiin.
Ellei sitten ole pakko asua raideyhteyden varrella. Sitten asiasta muodostuukin vaikea rasti, sillä raiteet ovat kyllä usein juuri siellä missä monikulttuurikin.
Ja junakohtausta komppailen sanon kyllä minäkin, että tarkennuksia kaivattaisiin.
Quote from: -PPT- on 05.05.2013, 18:43:31
Jos ei ole aivan varma siitä että oman alan töitä ei mistään muualta saa kuin pk-seudulta niin lapsiperheen kannattaa harkita tarkkaan että muuttaako tänne. Sen takia nyt ei ainakaan kannata muuttaa että täällä on enemmän ihmisiä joten sen vuoksi jännempää; se viehätys kuluu nopeasti.
Jos kuitenkin tänne muuttaa niin jos budjetti kestää niin Lauttasaari on minunkin suositukseni. Se on vähän kuin kaupunki kaupungissa.
Tuohan riippuu onko nykyisin suosituissa ja yleisissä valtion/kunnan hommissa vaiko yksityisillä. Jälkimmäisillähän on parempi palkka Helsingissä joten siellä asuminen saattaa kannattaa hyvinkin.
Mutta muutoin jos palkka on sama, vaikkapa Tampere ei
tunnu yhtään Helsinkiä pienemmältä, koska Helsinki on aika matalaan rakennettua. Jokseenkin kaikki palvelut yms. löytyy sieltäkin ja asuntojen hinnat paljon pienempiä. Turussa saattaa jo olla kriteerinä ollutta rikkautta sen verta paljon ettei ehkä muita etuja Helsinkiin ole yhtälailla. Töitä kumminkin Helsingissä paremmin tarjolla melkein joka alalla, ovatko vain lääkäreitä ja opettajia tms. jotka omaavat niin hyviä palkkoja etteivät tahdo Helsinkiä kauemmaksi lähteä siellä opiskeltuaan vaikka muualla houkuttelisivat paremmallakin palkalla.
Tässä muuten hyvä apu muuttajalle:
QuoteMatka-aikakarttojen avulla näet, kuinka nopeasti määrittelemäsi paikat ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä eri puolilta HSL-aluetta.
http://mak.hsl.fi/
Quote from: ääridemokraatti on 05.05.2013, 19:17:02
Ellei sitten ole pakko asua raideyhteyden varrella. Sitten asiasta muodostuukin vaikea rasti, sillä raiteet ovat kyllä usein juuri siellä missä monikulttuurikin.
Lisäksi junat eivät aina olle toivotunkaltaisen rauhallisia.
Quote from: Jaffasiini on 05.05.2013, 19:38:41
Tässä muuten hyvä apu muuttajalle:
QuoteMatka-aikakarttojen avulla näet, kuinka nopeasti määrittelemäsi paikat ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä eri puolilta HSL-aluetta.
http://mak.hsl.fi/
Olipa muuten fiksu palvelu, mutta
kuka helvetti on valinnut nuo värisävyt kuvaamaan eri aikoja? Todelal v-mäistä lukea kun melkein sama värisävy tarkoittaa 0-9 min tai 30-39 min ja vastaavasti 30-39 on aivan eri värinen kuin 40-49.
Puu-Vallila, Kumpula ja Käpylä voivat olla pääkaupunkiseudun ulkopuolelta muuttavalle siinä mielessä sopivia, että niissä eletään pienissä taloissa joissa ihmisiin on helppo tutustua (muihin alueisiin verrattuna, ei ehkä absoluuttisesti). Rikastusaste on melko matala koska kaupungin vuokra-asuntoja on noilla alueilla vähän. Miinuksena asuntojen hinnat: yksinhuoltajan lienee turha haaveilla yli 60 neliömetrin kämpästä. Mutta mahtuuhan sitä kaksi ihmistä vaikka 40 neliön asuntoon.
Hei, kiitokset kaikille jo tähän mennessä vastanneille!
Kehyskuntien ehdottaminen on ihan ok, mutta käytännössä tulemme todennäköisesti muuttamaan nimenomaan Helsinkiin tai Vantaalle. Ymmärrän pointtinne kehyskuntien puolesta, mutta haemme kotia nimenomaan Helsingistä. Työmatka hoitunee pääkaupunkiseudun julkisilla. Koska työpaikat eivät tunnu olevan kovin pysyviä nykyään, en lähde kotia sijoittamaan työpaikan vaan lapsen koulun mukaan. Arvostan pysyvyyttä. Minä voin kyllä kulkea päivittäin pidempääkin matkaa töihini.
300K tuntuu olevan puheidenne perusteella jopa melko reilunkokoinen raha pääkaupunkiseudun asuntoa ajatellen, joten onko mitään käsitystä saako 200-250K hinnalla kolmiota matalasti rikastuneelta alueelta? 300K on kuitenkin todella iso raha keskiluokkaiselle. Joten jos mahdollisuus rauhalliseen asumiseen on pienemmälläkin rahalla, ilman muuta valitsemme sen vaihtoehdon.
Asuinalueen toiveet lienevät lapsiperheen perustoiveita: päiväkoti/esikoulu/koulu (turvallisen) kävelymatkan päässä kodista, lähistöllä myös muut palvelut kuten kauppa ja apteekki. Helsingin keskustassa tulenee käytyä vain harvakseltaan, mikäli palvelut löytyvät läheltä kotia. Luonnon läheisyys ei ole merkityksellinen asia, mutta edes joitakin turvallisia leikkipaikkoja olisi mukava olla lähellä. Rauhallinen, lapsiperheitä suosiva lähiö. Melko vaatimattomia toiveita, mutta ne eivät tunnu pääkaupunkiseudun alueita ajatellen välttämättä kovin itsestäänselviltä. Toisin kuin esim. pienemmillä paikkakunnilla.
Kohtuuhintainen, rauhallinen, lapsiystävällinen. Paikka, jossa voisi asua lapsen kanssa pitkään. Ehkäpä hän voisi käydä vielä lukionkin tutussa ympäristössä.
Yksittäisenä huomiona, millainen paikka Oulunkylä on rikastusasteeltaan? Entä Munkkivuori?
Quote from: ike60 on 05.05.2013, 20:15:56
Puu-Vallila, Kumpula ja Käpylä voivat olla pääkaupunkiseudun ulkopuolelta muuttavalle siinä mielessä sopivia, että niissä eletään pienissä taloissa joissa ihmisiin on helppo tutustua (muihin alueisiin verrattuna, ei ehkä absoluuttisesti). Rikastusaste on melko matala koska kaupungin vuokra-asuntoja on noilla alueilla vähän. Miinuksena asuntojen hinnat: yksinhuoltajan lienee turha haaveilla yli 60 neliömetrin kämpästä. Mutta mahtuuhan sitä kaksi ihmistä vaikka 40 neliön asuntoon.
En tiedä mihin tämä mielikuva perustuu, mutta muistaakseni Puu-Vallilassa käydessäni olen törmännyt lähes joka kerta manneihin, mutta ei se kieltämättä mikään Mogadishu ole. Alue on asuntomäärältään joka tapauksessa pieni, eikä siellä varmaankaan ole kovinkaan nopeaa vaihtuvuutta.
Quote from: Mutsi on 05.05.2013, 20:47:39
Koska työpaikat eivät tunnu olevan kovin pysyviä nykyään, en lähde kotia sijoittamaan työpaikan vaan lapsen koulun mukaan. Arvostan pysyvyyttä. Minä voin kyllä kulkea päivittäin pidempääkin matkaa töihini.
300K tuntuu olevan puheidenne perusteella jopa melko reilunkokoinen raha pääkaupunkiseudun asuntoa ajatellen, joten onko mitään käsitystä saako 200-250K hinnalla kolmiota matalasti rikastuneelta alueelta? 300K on kuitenkin todella iso raha keskiluokkaiselle. Joten jos mahdollisuus rauhalliseen asumiseen on pienemmälläkin rahalla, ilman muuta valitsemme sen vaihtoehdon.
Kannattanee nykyisin myös ottaa selvää että koulu ei ole eniten homeessa olevia.
Oulunkylä on melko levotonta seutua; lähellä on Malmi jossa on palvelut mutta asumispaikkana se on sietämätön. Maahanmuuttajia on paljon ja kantaväestönkin joukossa on elämän kyydistä tippuneet vahvasti edustettuina.
Munkkivuori on parempi mutta Turunväylän takia ruuhkat ovat välillä kovat
Helsinki ja Vantaa ovat yksi velkainen mokuhelvetti. Älkää tulko tänne.
Siitä vaan laittamaan muutamien kiinnostavimpien asuinalueiden koulujen rehtoreille sähköpostia asian tiimoilta. Vaadi suoriin kysymyksiin suoria vastauksia!
Espoon puolelta Tapiola/Westend ei ole ollut kovin paha, mutta täälläkin on vähitellen alkanut näkyä afrikkalaisia jotka lähes varmasti eivät ole kovinkaan kovia tekemään töitä. Saattavat olla tosin esim. AMK:hon "opiskelemaan" tulleita, ja muutama ehkä Aalto-korkeakoulussa. Somaleita näkyy vain bussipysäkillä ja (ro)manneja Stockmannin etuoven välittömässä läheisyydessä.
Tällä hetkellä Tapiola on tosin yksi helvetin suuri monttu metrotyömaan ja muiden projektien vuoksi. Valitettavasti pelkään, että metron tullessa Tapiolakin ruoholahtisoituu, eli muuttuu vähitellen alueeksi jonka katuilmettä metron ja laajenneiden asuttamisprojektien myötä alkavat dominoimaan juuri ne ihmiset, joiden kanssa kaikista vähiten haluaisi olla tekemisissä. Tähän asti Tapiolan seutu on ollut ihan OK. Mikään umpisuomalainen tämä ei missään tapauksessa ole, mutta ulkomaalaisperäisten maahanmuuttajien profiili on varmaankin sen vastakohta mitä se on pahimmissa idän lähiöissä.
Quote from: foobar on 05.05.2013, 20:54:03
En tiedä mihin tämä mielikuva perustuu, mutta muistaakseni Puu-Vallilassa käydessäni olen törmännyt lähes joka kerta manneihin, mutta ei se kieltämättä mikään Mogadishu ole. Alue on asuntomäärältään joka tapauksessa pieni, eikä siellä varmaankaan ole kovinkaan nopeaa vaihtuvuutta.
Manneja siellä asuu jonkin verran, sijaitseehan alueen reunalla Hagertin talo. Se paloi joskus 1990-luvulla, mutta on nyt rakennettu uudestaan ja veikkaanpa että asukkaat ovat edelleen samaa heimoa. Tämä tiedoksi. Mutsi voi itse tehdä asiasta sellaiset johtopäätökset, joihin hänen logiikkansa hänet johdattaa.
Tämäkään ei taida osua teidän haarukkaan, mutta minä kehottaisin etsimään talon vanhalta puutaloalueelta. Rintamamiestalotyyppiset ovat ihan kohtuuhintaisia, saattaa vielä Vantaan puolelta jotain löytyä, miksei Helsingistäkin.
Miksikö? Siksi, että sellaisiin ei keskimäärin muuta kuin sellaisia asukkaita, joilla pysyy vasara kädessä ja ne omistusasujat, jotka vasara kädessä pitävät huolta oman asumisensa tasosta ovat yleensä kunnon sakkia, oli etnisyys ja tulotaso mikä hyvänsä.
Quote from: Mutsi on 05.05.2013, 20:47:39
Kehyskuntien ehdottaminen on ihan ok, mutta käytännössä tulemme todennäköisesti muuttamaan nimenomaan Helsinkiin tai Vantaalle. Ymmärrän pointtinne kehyskuntien puolesta, mutta haemme kotia nimenomaan Helsingistä. Työmatka hoitunee pääkaupunkiseudun julkisilla. Koska työpaikat eivät tunnu olevan kovin pysyviä nykyään, en lähde kotia sijoittamaan työpaikan vaan lapsen koulun mukaan. Arvostan pysyvyyttä. Minä voin kyllä kulkea päivittäin pidempääkin matkaa töihini.
Hyvät perustelut, mutta nuohan kuulostavat minusta juurikin siltä, että Tuusula tai Nurmijärvi olisi oikeat vaihtoehdot. Tuusulan rikastusaste ei ole minulle ihan kirkas, mutta Nurmijärvi taitaa olla etniset ravintolat poislukien täysin rikastamaton.
Sille on syynsä, miksi pk-seudulle työpaikan perässä muuttajat hakeutuvat ensin kehäkolmosen sisäpuolelle ja muutaman vuoden kuluttua kehyskuntiin. Miksi ei etsisi sitä kotia samointein lopullisesta päämäärästä?
Quote from: junakohtaus on 05.05.2013, 12:52:42
Kyllä toi kaikki kuitenkin hinnasta lähtee. Paljonko teillä on mahdollisuutta laittaa asuntoon?
Ei se ole ihan välttämättä kaikki hinnasta kiinni. Eikö Helsingissä ja Vantaalla ole myös harvaanasuttuja alueita? Sipoon rajoilla ja luoteis-Vantaalla?
Quote from: Eugen235 on 05.05.2013, 21:12:14
Quote from: junakohtaus on 05.05.2013, 12:52:42
Kyllä toi kaikki kuitenkin hinnasta lähtee. Paljonko teillä on mahdollisuutta laittaa asuntoon?
Ei se ole ihan välttämättä kaikki hinnasta kiinni. Eikö Helsingissä ja Vantaalla ole myös harvaanasuttuja alueita? Sipoon rajoilla ja luoteis-Vantaalla?
Harvaanasutulle alueelle ei ainakaan kannata muuttaa jos haluaa välttää rikastunutta aluetta. Käytännössähän harva asutus merkitsee pääkaupunkiseudulla sitä, että aluetta jossain vaiheessa - luultavasti ennemmin kuin myöhemmin - "kehitetään". Tässä yhteydessä sinne luultavasti kaavoitetaan kerrostaloja, ja nykykäytännön mukaisesti ainakin Helsingissä tämä merkitsee, että alueelle tulee vuokra-asuntoja sosiaalisen sekoittamisen periaatteen mukaisesti. Nyt sitten vain tarvitsee miettiä, keitä niihin sosiaalisen sekoittamisen asuntoihin asutetaan.
Quote from: junakohtaus on 05.05.2013, 14:20:49
Mä olen asunut koko ikäni kerrostalossa ja noin kolme kertaa yhteensä on ollut jotain häiriötä.
Täällä Hgissä? Missä sellaisia kerrostaloja on? Mä haluan muuttaa.
Pikasilmäyksen Helsingin vieraskielisten asukkaiden jakautumisesta kaupunginosittain voi saada kartasta, jonka HS julkaisi joitakin kuukausia sitten. Mahtoiko olla kaupungin omaa tuotantoa. Kartassa kaupunginosat oli väritetty osuuksien mukaan eri väreillä. Joku haxompi osaa varmaan kaivaa sen tähän ketjuun nopeammin kuin minä...
Ketjuun on tullut ihan kelpoisia ehdotuksia. Minäkin voin kompata Hermanni-Vallila-Arabianranta-Kumpula-Käpylä-Ogeli-akselia. Huomauttaisin, että Ogelistakin on vielä matkaa Malmille, josta oli tulossa mokuhelvetti jo parikymmentä vuotta sitten siellä asuessani. Välissä on Pukinmäki, jonka pahimmat osat ovat kuitenkin Kehä I:n takana.
Idässä voin toistaiseksi kompata Vartioharjua. Ympäristön mokualueet kenties alentavat hintaa, mutta alue on laaja ja pientalovaltainen, joten tämä voi kääntyä eduksikin. Tai Marjaniemeä, Kulosaarta ja Tammisaloa. Tosin viimeksi mainittu samoin kuin Laajasalo on vähän pussinperä julkisten kannalta ennen Kruunuvuoren siltaa.
Lännessä Laru, Munkka, Munkkivuori, Etelä-Haaga, kantakaupungissa esim. Töölö ja Meilahti jos tinkii kämpän koosta. Pitänee lopettaa ennen kuin luettelen kaikki kaupunginosat.
Quote from: Eugen235 on 05.05.2013, 21:23:44
Quote from: junakohtaus on 05.05.2013, 14:20:49
Mä olen asunut koko ikäni kerrostalossa ja noin kolme kertaa yhteensä on ollut jotain häiriötä.
Täällä Hgissä? Missä sellaisia kerrostaloja on? Mä haluan muuttaa.
Riippuu niin paljon siitä minkä kokee häiriönä. Lehmän hermoista on hyötyä. Olen minäkin aiheuttanut häiriötä ja katsottu on pitkään, mutta varoitusta ei ole tullut. Riippuu taloyhtiöstä paljon, millainen on niiden meno. Vanhoissa taloissa mummelit kuolevat yksi kerrallaan pois ja perikunta myy asunnot sijoittajille, joista jotkut vuokraavat sossun takaamalle yms epämääräiselle porukalle. Asumisoikeusasunnoissa (käytännössä) vuokra on nykyään kallis, mutta siitä pääsee halutessaan helposti eroon, eli saa omansa takaisin + indeksi. Lisäksi asumisoikeusasunnon haltijalla on oikeus vuokrata asunto korkeintaan kahdeksi vuodeksi jollekin toiselle. Asumisoikeusasunnon hallintaoikeuden saa myös myydä suoraan jollekin lähisukulaiselleen, ei muulle. Eli lapsettomalle varsinkin tärkein on taloyhtiö ja siinä myös edes yksi talon ulkoseinä pois häirikköjen ja teinien kohtaamispaikkana toimivista aukioista ja vastaavista.
Quote from: Raro on 05.05.2013, 14:55:03
Mututuntumalla suosittelisin Helsingin Lauttasaarta. Lidlissä ei ole ollut pahemmin rikastusta. Sinne tosin on tulossa metro sekä kaavoitetaan lisää asuntoja. Ne voivat muuttaa tilanteen.
Edit: Kävelin vapun aikaan Helsingin Ruoholahden päiväkodin kentän ohi. Siellä oli parikymmentä lasta/nuorta leikkimässä. Kaikki "rikkaita". Muutenkin siellä käydessä on tuntunut, että aurinkoisempien maiden ystävyyskansat ovat vahvasti edustettuna. En ostaisi sieltä itselleni asuntoa.
Olin aikoinani koemielessä jonossa osaomistusasuntoihin (onneksi oli sen verran järkeä etten koskaan langennut niihin, mutta se on jo toinen juttu.), Etelä-Hgin ekat valmistuivat Ruoholahteen. Olisiko vuosi ollut 95 tai 96. Sain kämppätarjouksen, kävin tutustumassa alueeseen lauantai-iltapäivänä. Kyllä oli kokemus. Rikkautta ei ollut vielä paljoa, mutta uusi alue oli täynnä ns. päihdevammaisia, teinejä ja vanhempia. Avointa dokaamista ja lasinsiruja pitkin jalkakäytäviä. Stereoita luukutettiin kaduille avoimista ikkunoista, terassit täynnä väkeä pikkulasten kanssa jne.
Aika epäyllättävää kuulla Ruoholahden nykyisestä rikkaudesta.
Hgin erikoisuus on. että myös lähellä kantakaupunkia oleville uusille asuinalueille asutetaan toimetonta ja ongelmaista väkeä.
Toisaalta, uusia päihde- ja syrjäytymisasuntoloita raivataan hartiavoimin alueille, jotka ovat perinteisesti enemmän tai vähemmän rauhallisia. Etu-Töölö, Taka-Töölö, Ruskeasuo, Etelä-Haaga...
Quote from: ankka on 05.05.2013, 21:47:35
Jossain forumin kätköissä pitäis olla ihan kunnon tietoa koulujen rikastumisasteesta.
En kyllä millään viitsi alkaa takkuamaan tuon haun kanssa, joten... No, varmaan täältä sankari löytyy joka alkaa sitä kaivelemaan.
Kouluissakin on eroja. Osa erottelee oppilaat "omiin joukkoihinsa" ja osa sekoittaa. Eli osassa on sitten erityisen rauhattomia luokkia ja rauhallisia, toisissa keskirauhattomia kaikki.
Quote from: Mutsi on 05.05.2013, 20:49:28
Yksittäisenä huomiona, millainen paikka Oulunkylä on rikastusasteeltaan? Entä Munkkivuori?
Kumpikin on rauhallinen ja jokseenkin rikastumaton. Oulunkylän vieressä on molemmin puolin kaikenlaista, mutta Ogeli itse ei niinkään. Munkkivuori on rauhallinen mummojen ja puudeleiden lähiö.
Quote from: Eugen235 on 05.05.2013, 21:23:44
Quote from: junakohtaus on 05.05.2013, 14:20:49
Mä olen asunut koko ikäni kerrostalossa ja noin kolme kertaa yhteensä on ollut jotain häiriötä.
Täällä Hgissä? Missä sellaisia kerrostaloja on? Mä haluan muuttaa.
Tähän mennessä Sörnäinen, Punavuori, Kallio, Kumpula, Vallilla, Tölika, Munkkiniemi Helsingissä, Tammela ja keskusta Tampereella, Kauklahti Espoossa sekä Turussa mikä toi nyt on, heti rautatieaseman kyljessä.
Huomaan liikkuneeni muuten aika paljon.
Quote from: Suomi2050 on 05.05.2013, 21:23:59
Mä oon pitkään haaveillut muuttamisesta pääkaupunkiseudulle sitten aikuisena, mut enää en oo ihan varma.
Älä anna näiden pelotella itseäsi. Tänne vaan.
Hyrylässä on häviävän pieni rikastus. Bussit kulkevat huonosti, mutta motari alkaa lähes keskustasta. Oletan kämppien ja tönöjen olevan suht' edullisia. Voit törmätä Tuomiojan Ekiin, mutta vielä pari vuotta se on harvoin himassa. Sebastian Ahlgren lienee mukava tyyppi.
Vantaalla en hirveästi näe rikastajia Pakkalassa, Kartanonkoskella tai Nikinmäessä. Viimeksi mainitussa saatat päästä Lasse Norreksen naapuriksi.
Ihan selkeesti Jumbossa ei näe rikastajia kuin murto-osan Myyrmannin määrästä.
Quote from: junakohtaus on 05.05.2013, 21:55:45
Quote from: Eugen235 on 05.05.2013, 21:23:44
Quote from: junakohtaus on 05.05.2013, 14:20:49
Mä olen asunut koko ikäni kerrostalossa ja noin kolme kertaa yhteensä on ollut jotain häiriötä.
Täällä Hgissä? Missä sellaisia kerrostaloja on? Mä haluan muuttaa.
Tähän mennessä Sörnäinen, Punavuori, Kallio, Kumpula, Vallilla, Tölika, Munkkiniemi Helsingissä, Tammela ja keskusta Tampereella, Kauklahti Espoossa sekä Turussa mikä toi nyt on, heti rautatieaseman kyljessä.
Huomaan liikkuneeni muuten aika paljon.
Vituttaa kun toisilla käy hyvä tuuri naapurien suhteen.
Quote from: junakohtaus on 05.05.2013, 21:57:45
Quote from: Suomi2050 on 05.05.2013, 21:23:59
Mä oon pitkään haaveillut muuttamisesta pääkaupunkiseudulle sitten aikuisena, mut enää en oo ihan varma.
Älä anna näiden pelotella itseäsi. Tänne vaan.
Pääkaupunkiseudun arkielämää eniten häiritsevä tekijä ei minusta ole toisten pigmentti tai uskonto, vaan yleisesti liian suuren kaupungin mukanaantuomat hankaluudet. Kaikki on helvetin kaukana, ihmiset asuvat kaukana työpaikoistaan, liikkuminen on hankalaa kun tiet ovat tukossa silloin kun pitäisi liikkua. Jos pitää käydä postissa, pankissa, valokuvausliikkeessä, vakuutusyhtiössä ja kukkakaupassa, saat varata aikaa kolme tuntia ja taktikoida kartan kanssa liikkeitäsi. Asunnot maksavat ihan saatanasti ja minä ainakin miettisin kahteen kertaan haluanko käyttää x euroani kelvolliseen kerrostalokolmioon aluuelta josta löytyy viiden kilometrin säteeltä tuppukylän palvelut vai ostaa vastaavan kämpän puoleen hintaan muualta tai vaihtoehtoisesti ostaa samalla hinnalla uudenkarhean omakotitalon.
Missä tahansa Kouvola/Hyvinkää/Parkano/vastaavan kokoluokan kaupungissa tavallisella ihmisellä on varaa asua niin, että kävelymatkan säteellä on keskikokoisen kaupungin palvelut. Helsingissä ihmiset asuvat niin, että kävelymatkan päässä ovat onnettoman tuppukylän palvelut ja sitten siellä kauempana hankalasti saavutettavassa keskustassa on palveluja senkin edestä.
Eugen,
nyt mä kävin erikseen miettimään ja täytyy sanoa vähän ajan kullanneen muistoja. Yhdet oikeasti vittumaiset naapurit oli, mutta ne saivat häädön aikanaan, ja pientä häiriötä on sitten ollut se kolme-neljä kertaa.
Kaptah,
olen sinänsä ensimmäisenä valmis myöntämään ja totean vain, että hima on hima enkä mä lähde täältä mihinkään, mutta mulla ei kylläkään ole erityisen kummallista matkaa minnekään ja fillarikautena hommat hoituvat fillarilla aika ongelmitta.
Arkielämässä ei niinkään harmita väistellä kaupoissa ja kartsalla ylpeitä rikastajia sekä laahustaviin tai rattaita työnteleviin huoltosuhteen parantajiin tottuu äkkiä. Eniten pännii maksaa veroja tiettyihin, mielestäni turhiin kohteisiin. Kansanvaihtotoiminta ja mokutusjyräys on sitten oma hulluutensa.
Suosittelen Vantaan Kivistöä jonka rikastusaste nolla tai ainakin lähellä nollaa. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia tiedän täältä vain pari länsi-eurooppalaista sekä oma parempi puoliskoni. No onhan täällä ne pari kebabbilaa (missä nyt ei nykyään olisi?). Lähimmät humanitääriset sossu-mamut lienevät Martinlaaksossa mutta heillä ei ole syytä eksyä Kivistöön. Ainoita häiriköitä taannoin olivat pari teini-ikäistä kantasuomalais-poikaa jotka rikkoivat koulujen ja bussipysäkkien ikkunalaseja ym. ilkivaltaa mutta ne saatiin kiinni ja häiriöt loppuivat siihen.
Helsingin keskustaan suoralla bussiyhteydellä. Parin vuoden sisällä valmistuu (ken uskoo :o) kehärata jolloin Kivistökin saa oman juna-aseman. Sitä ennen lähin juna-asema Vantaankoskella n. 7 km päässä.
Alta löydät alle 300 TEUR 3h+k täysin uusia (vielä valmisteilla olevia) kämppiä:
http://asunnot.oikotie.fi/hae-ilmoituksia#view=list&module=apartment-sell&offset=0&limit=12&sortby=published%20desc&aslocation%5Blocationids%5D%5B%5D=1742%7C4%7C60.322803%7C24.84081%7CKivist%C3%B6%2C%20Vantaa&asprice%5Bsuffix%5D=000&asprice%5Bmin%5D=&asprice%5Bmax%5D=300&assize%5Bmin%5D=&assize%5Bmax%5D=&asrooms%5Brooms%5D%5B%5D=4&assettings%5Bchanged%5D=1&assettings%5Bcollapsed%5D=1&asbuildyear%5Bmin%5D=&asbuildyear%5Bmax%5D=&assizelot%5Bmin%5D=&assizelot%5Bmax%5D=&asnewdevelopment%5Bnew_development%5D=1&aspublished%5Bpublished%5D=1
Voi nuita hesalaisten ongelmia. Nuoruudessa,pakosta,asuin kahteen otteeseen Hesassa. Kumpikin kerta oli liikaa-siis alkoi ahistaa eli Wituttaa. Mutta Hei! Helsingissähän on erittäin hyvät liikenneyhteydet. Siis tulkaa pois. Meitä todellisia tuppukyläläisiä ei paljon kiinnosta Korson edullisuus tai rikastus aste. Wanha P
Quote from: Eugen235 on 05.05.2013, 22:00:49
Quote from: junakohtaus on 05.05.2013, 14:20:49
Mä olen asunut koko ikäni kerrostalossa ja noin kolme kertaa yhteensä on ollut jotain häiriötä.
Vituttaa kun toisilla käy hyvä tuuri naapurien suhteen.
Tämän ongelman voi korjata hyvin helposti, jos olisi poliittista tahtoa. Jos metelöit, niin muutat taloon, jossa asuvat samankaltaiset ihmiset. Eli erilliset talot hiljaisille ihmisillä ja erilliset metelöiville.
Quote from: Kaptah on 05.05.2013, 22:11:33
Pääkaupunkiseudun arkielämää eniten häiritsevä tekijä ei minusta ole toisten pigmentti tai uskonto, vaan yleisesti liian suuren kaupungin mukanaantuomat hankaluudet. Kaikki on helvetin kaukana, ihmiset asuvat kaukana työpaikoistaan
Tätä ongelmaa ei olisi, jos kaikentyyppiset työpaikat olisivat 5 kilometrin säteellä. 100 tuhannen asukkaan lahdessa on kaikille työpaikkoja kaupungin sisällä.
QuoteJos pitää käydä postissa, pankissa, valokuvausliikkeessä, vakuutusyhtiössä ja kukkakaupassa, saat varata aikaa kolme tuntia ja taktikoida kartan kanssa liikkeitäsi.
Postiin ja pankkiin 3 tuntia? Posti on lähes kaikkialla 2 kilometrin säteellä, sen matkan voi ajaa pyörällä 10 minuutissa.
QuoteAsunnot maksavat ihan saatanasti
Syynä on keinotekoinen pula kaavoitusmonopolin takia. Tämäkin asia olisi helposti korjattavissa, jos olisi poliittista tahtoa. Miksi perussuomalaiset eivät nosta tästä meteliä?
QuoteMissä tahansa Kouvola/Hyvinkää/Parkano/vastaavan kokoluokan kaupungissa tavallisella ihmisellä on varaa asua niin, että kävelymatkan säteellä on keskikokoisen kaupungin palvelut.
Ei kävely, vaan pyörämatkan päässä. Helsingissä on samoin.
Quote from: Nuivettunut Han-nenetsi on 05.05.2013, 22:46:48
Suosittelen Vantaan Kivistöä jonka rikastusaste nolla tai ainakin lähellä nollaa. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia tiedän täältä vain pari länsi-eurooppalaista sekä oma parempi puoliskoni. No onhan täällä ne pari kebabbilaa (missä nyt ei nykyään olisi?). Lähimmät humanitääriset sossu-mamut lienevät Martinlaaksossa mutta heillä ei ole syytä eksyä Kivistöön. Ainoita häiriköitä taannoin olivat pari teini-ikäistä kantasuomalais-poikaa jotka rikkoivat koulujen ja bussipysäkkien ikkunalaseja ym. ilkivaltaa mutta ne saatiin kiinni ja häiriöt loppuivat siihen.
Helsingin keskustaan suoralla bussiyhteydellä. Parin vuoden sisällä valmistuu (ken uskoo :o) kehärata jolloin Kivistökin saa oman juna-aseman. Sitä ennen lähin juna-asema Vantaankoskella n. 7 km päässä.
Siis asut itse Kivistössä/Kivistöllä?
Quote from: Nuivettunut Han-nenetsi on 05.05.2013, 22:46:48
Suosittelen Vantaan Kivistöä jonka rikastusaste nolla tai ainakin lähellä nollaa.
Sinne tulee kokonainen kerrostalokaupunginosa metroaseman viereen (kehärata käytännössä on metrorata). Todennäköisesti rakennetaan runsaasti vuokrataloja kehitysmaalaisille.
Tässä on suunnitelma:
(http://1.bp.blogspot.com/-7o5rhWJEpHg/TpLjifjP4NI/AAAAAAAADLM/YxCTnl2JgSA/s1600/Marja-Vantaan%2Bkauppakeskus%2Bja%2Bkeskustan%2Bty%25C3%25B6paikka-%2Bja%2Bpalvelujen%2Balue.jpg)
(http://www.elisanet.fi/catani/mv/mv001.jpg)
http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=7&t=1085
Hommaa vitun iso laina kuten kokoomus käskee tekemään ja hommaa asunto eirasta takaan etteet tuu ikinä näkemään yhtään mamua (no paitsi taksi kuskinasi ehkä) ja plussana lapsesi saa niin hyvät suhteet ja hyväveli verkoston rakennettua päiväkodissa, koulussa jne ettei takuulla tarvitse tulevaisuudesta huolehtia. :D
Quote from: Eugen235 on 05.05.2013, 23:09:48
Quote from: Nuivettunut Han-nenetsi on 05.05.2013, 22:46:48
Suosittelen Vantaan Kivistöä jonka rikastusaste nolla tai ainakin lähellä nollaa. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia tiedän täältä vain pari länsi-eurooppalaista sekä oma parempi puoliskoni. No onhan täällä ne pari kebabbilaa (missä nyt ei nykyään olisi?). Lähimmät humanitääriset sossu-mamut lienevät Martinlaaksossa mutta heillä ei ole syytä eksyä Kivistöön. Ainoita häiriköitä taannoin olivat pari teini-ikäistä kantasuomalais-poikaa jotka rikkoivat koulujen ja bussipysäkkien ikkunalaseja ym. ilkivaltaa mutta ne saatiin kiinni ja häiriöt loppuivat siihen.
Helsingin keskustaan suoralla bussiyhteydellä. Parin vuoden sisällä valmistuu (ken uskoo :o) kehärata jolloin Kivistökin saa oman juna-aseman. Sitä ennen lähin juna-asema Vantaankoskella n. 7 km päässä.
Siis asut itse Kivistössä/Kivistöllä?
Minäkin asun Kivistössä:) Kyllä tätä aluetta voi suositella erittäin lämpimästi. Rikastusaste alinta, mitä olen PK-seudulla nähnyt. Viihdymme hyvin:). Jos duunit on keskustassa ja autoa ei ole, niin toistaiseksi bussilinjat ei mitään päätähuimaavan hyviä ole, mutta juna-rata tulee kahden vuoden sisään ja sitten on parempi.
Länsivantaa kehä3 pohjoispuolella on kaiken kaikkiaan melko rikastusvapaata.
Helsingin osalta suosittelen Kulosaarta. Ulkkareita paljon, mutta nimen omaan niitä oikeita ulkkareita. Ei kaupungin asuntoja ollenkaan. Metrolla 10min keskustaan ja kuitenkin oma rauhallinen paikka. Vahva suositus! Kuliksessa on myös aivan mahtavat ulkoilumahdollisuudet (mustikkamaa) ja uusi koulu valmistuu lähiaikoina.
PS: minulla olisi Kulosaaresta kolmio tarjolla (ei ilmoituksia oikotiellä tms, koska se on vuokralla tällä hetkellä) Mikäli kiinnostaa niin laita YV:tä.
Oslossa homma on hoidettu hyvin:
http://www.utdanningsetaten.oslo.kommune.no/grunnskole/minoritetsspraklige-elever/
QuoteAntall elever fra språklige minoriteter i grunnskolen:
› 2012/2013 (http://www.utdanningsetaten.oslo.kommune.no/getfile.php/utdanningsetaten%20%28UDE%29/Internett%20%28UDE%29/EFP/Dokumenter/Antall%20elever%20fra%20spr%C3%A5klige%20minoriteter%20i%20grunnskolen%2020122013.pdf) (pdf)
› 2011/2012 (http://www.utdanningsetaten.oslo.kommune.no/getfile.php/utdanningsetaten%20%28UDE%29/Internett%20%28UDE%29/EFP/Dokumenter/Andelen%20minotetsspr%C3%A5klege%20i%20Osloskulen.pdf) (pdf)
› 2010/2011 (http://www.utdanningsetaten.oslo.kommune.no/getfile.php/utdanningsetaten%20%28UDE%29/Internett%20%28UDE%29/EFP/Dokumenter/Minspr_prosent_2010_publ.pdf) (pdf)
› 2009/2010 (http://www.utdanningsetaten.oslo.kommune.no/getfile.php/utdanningsetaten%20%28UDE%29/Internett%20%28UDE%29/EFP/Dokumenter/Minspr_prosent_2009_publ.pdf) (pdf)
Listaus näyttää tältä:
(http://i.imgur.com/Y7f79Wt.jpg)
Oslossa aloittaja tietäisi välttää Tøyenin koulua.
Sama data pitäisi saada Helsingistä.
Tässä olisi yksityiskohtaista tietoa kaupunginosista Helsingissä
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_04_30_Hki_alueittain2012_Tikkanen.pdf
Quote from: Eugen235 on 05.05.2013, 23:09:48
Quote from: Nuivettunut Han-nenetsi on 05.05.2013, 22:46:48
Suosittelen Vantaan Kivistöä jonka rikastusaste nolla tai ainakin lähellä nollaa. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia tiedän täältä vain pari länsi-eurooppalaista sekä oma parempi puoliskoni. No onhan täällä ne pari kebabbilaa (missä nyt ei nykyään olisi?). Lähimmät humanitääriset sossu-mamut lienevät Martinlaaksossa mutta heillä ei ole syytä eksyä Kivistöön. Ainoita häiriköitä taannoin olivat pari teini-ikäistä kantasuomalais-poikaa jotka rikkoivat koulujen ja bussipysäkkien ikkunalaseja ym. ilkivaltaa mutta ne saatiin kiinni ja häiriöt loppuivat siihen.
Helsingin keskustaan suoralla bussiyhteydellä. Parin vuoden sisällä valmistuu (ken uskoo :o) kehärata jolloin Kivistökin saa oman juna-aseman. Sitä ennen lähin juna-asema Vantaankoskella n. 7 km päässä.
Siis asut itse Kivistössä/Kivistöllä?
Oikein päättelit. Kivistössä.
Yllämainittu Kivistö oli muutama vuosikymmen sitten jonkin verran tunnettu hullusta nuorisostaan vaikka pahainen tuppukylä olikin. "Keimolan-Kessan" aika oli kieltämättä aika villiä, mutta kylä on nykyään nukkumalähiö suuresta kasvustaan huolimatta.
Tietääkös palstan kivistöläiset mikä "Kivistökortti" on ;)
Quote from: Kaptah on 05.05.2013, 22:11:33
Quote from: junakohtaus on 05.05.2013, 21:57:45
Quote from: Suomi2050 on 05.05.2013, 21:23:59
Mä oon pitkään haaveillut muuttamisesta pääkaupunkiseudulle sitten aikuisena, mut enää en oo ihan varma.
Älä anna näiden pelotella itseäsi. Tänne vaan.
Pääkaupunkiseudun arkielämää eniten häiritsevä tekijä ei minusta ole toisten pigmentti tai uskonto, vaan yleisesti liian suuren kaupungin mukanaantuomat hankaluudet. Kaikki on helvetin kaukana, ihmiset asuvat kaukana työpaikoistaan, liikkuminen on hankalaa kun tiet ovat tukossa silloin kun pitäisi liikkua. Jos pitää käydä postissa, pankissa, valokuvausliikkeessä, vakuutusyhtiössä ja kukkakaupassa, saat varata aikaa kolme tuntia ja taktikoida kartan kanssa liikkeitäsi. Asunnot maksavat ihan saatanasti ja minä ainakin miettisin kahteen kertaan haluanko käyttää x euroani kelvolliseen kerrostalokolmioon aluuelta josta löytyy viiden kilometrin säteeltä tuppukylän palvelut vai ostaa vastaavan kämpän puoleen hintaan muualta tai vaihtoehtoisesti ostaa samalla hinnalla uudenkarhean omakotitalon.
Jostain kumman syystä myös remontit vaikuttaisivat maksavan Helsingissä enemmän vaikka käyttävät ulkomaalaista halpatyövoimaa niissä, samalla kun muualla on yhä listapalkkaa saavia suomalaisia joista verot yms. maksavat.
Niin se kilpailu toimii.
Mutta toi
sitten aikuisena aiemmasta viestistä - sitähän on helppo koittaa opiskeluaikoina pitääkö vaiko ei. Töihin on aika useitten sinne kumminkin lähdettävä. Opiskelijathan useimmiten asuu kerrostaloissa kumminkin jolloin on ihan sama missä asuu.
Kielitaitoisille löytyy myös samankokoisia mutta rauhallisempia kaupunkeja.
Quote from: me on 05.05.2013, 23:48:54
Tässä olisi yksityiskohtaista tietoa kaupunginosista Helsingissä
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_04_30_Hki_alueittain2012_Tikkanen.pdf
Siirrän dataa tuosta pdf:stä tänne (https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdE9KZE5uSC1RZ211emVZNnhKd1BTNmc&output=html).
Vieraskieliset
402 Länsi-Pakila 2,69%
8 Östersundomin suurpiiri 2,73%
403 Tuomarinkylä 3,00%
405 Itä-Pakila 3,28%
105 Lauttasaari 5,82%
202 Munkkiniemi 5,83%
4 Pohjoinen suurpiiri 5,90%
601 Kulosaari 6,16%
104 Taka-Töölö 6,53%
101 Vironniemi 6,62%
305 Vanhakaupunki 6,99%
404 Oulunkylä 7,22%
302 Alppiharju 7,30%
1 Eteläinen suurpiiri 7,39%
102 Ullanlinna 7,46%
603 Laajasalo 7,50%
303 Vallila 7,65%
301 Kallio 7,71%
3 Keskinen suurpiiri 8,17%
201 Reijola 8,22%
504 Suutarila 8,25%
103 Kampinmalmi 9,12%
505 Puistola 9,49%
203 Haaga 9,60%
6 Kaakkoinen suurpiiri 9,79%
2 Läntinen suurpiiri 10,20%
401 Maunula 10,28%
503 Malmi 10,36%
204 Pitäjänmäki 10,96%
000 Helsinki 11,48%
602 Herttoniemi 11,74%
5 Koillinen suurpiiri 12,14%
502 Pukinmäki 13,52%
701 Vartiokylä 13,81%
205 Kaarela 14,34%
304 Pasila 14,63%
501 Latokartano 14,87%
704 Vuosaari 17,39%
7 Itäinen suurpiiri 18,17%
702 Myllypuro 18,35%
703 Mellunkylä 21,40%
506 Jakomäki 24,52%
Ks. myös
Vieraskieliset (https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdE9KZE5uSC1RZ211emVZNnhKd1BTNmc&gid=1)
ja
Ikäluokat (https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdE9KZE5uSC1RZ211emVZNnhKd1BTNmc&gid=2)
7-15 ikäluokassa vieraskielisten osuus on 15,4 %.
Quote from: Raro on 05.05.2013, 14:55:03
Mututuntumalla suosittelisin Helsingin Lauttasaarta. Lidlissä ei ole ollut pahemmin rikastusta. Sinne tosin on tulossa metro sekä kaavoitetaan lisää asuntoja. Ne voivat muuttaa tilanteen.
Metron vaikutusta en rupea arvailemaan. Välittömästi sen länsipuolelle on nousemassa pääosin nykyisen meren päälle Koivusaareen neljätuhatta asuntoa. En tiedä onko tehty päätöstä miten kaupunki painottaa paikallisesti näitä sosiallisia tavoitteitaan (siis tuettua asumista) ja mahdollisuutta ansaita rahaa.
Eteläosien täydennysrakentaminen ei tilannetta muuta (siellä siis vanhoja toimistokiinteistöjä puretaan ja paikalle rakennetaan kalliita asuntoja). Larun ominaispiirehän on ollut, että kaupunki ei omista maata (alueella on tasan yksi kaupungin vuokratalo, ja lisäksi vähän enemmän muiden instituutioiden vuokrataloja).
Tästä ei taida olla uudempaa versiota?
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-01-24_Kslk_03_El/2D920D39-3E05-4458-9D55-43D4A1F77A18/Sosiokulttuurinen_profilointi.pdf
(Kuvat 20-23 sisältävät ulkomailla, Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa ja ex-Neuvostoliitossa syntyneiden osuuden väestöstä karttapohjalla. Vuodelta 2006.)
Ulkomaankieliset kartalla (ilma erottelua kieliryhmiin) Kuvat 10 ja 11:
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/0c8fe3804a82976d8f7defa69667230d/Helsingin+ulkomaalaisv%C3%A4est%C3%B6+2011.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=0c8fe3804a82976d8f7defa69667230d
Quote from: RP on 06.05.2013, 05:28:05
Tästä ei taida olla uudempaa versiota?
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-01-24_Kslk_03_El/2D920D39-3E05-4458-9D55-43D4A1F77A18/Sosiokulttuurinen_profilointi.pdf
(Kuvat 20-23 sisältävät ulkomailla, Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa ja ex-Neuvostoliitossa syntyneiden osuuden väestöstä karttapohjalla. Vuodelta 2006.)
Aineistossa olivat mukana vain ulkomailla syntyneet; niinpä pääkaupunkiseudun katukuvassa myös näkyvä maahanmuuttajaperheiden Suomessa syntynyt ja kasvanut sukupolvi jää näiden tarkastelujen ulkopuolelle. Tämä on tietysti hyvä, sillä suuri osa heistä kokee itsensä täysin suomalaisiksi.(http://i.imgur.com/GXVBsY1.jpg)
Venäläiset ja menestyjät:
"Maahanmuuttajia ja niukkuuta" -ilmaisua tuskin enää saisi käyttä Helsingin kaupungin julkaisuissa kuvaamassa joitain alueita?
Olen lähes varma täällä joskus kommentoineeni (Helsingin kaupungin tuottamaa) värikartaa, jossa näytettiin OECD-maista tulleiden mamujen osuudet ja myös poliittisesit epäkorrektisti viitattiin heihin (ainakin mahdollisina) menstyjinä tai työvoimapulan paikkaajina. En kuitenkaan nyt löytänyt.
Quote from: vilach on 05.05.2013, 23:27:42
Quote from: Nuivettunut Han-nenetsi on 05.05.2013, 22:46:48
Suosittelen Vantaan Kivistöä jonka rikastusaste nolla tai ainakin lähellä nollaa.
Sinne tulee kokonainen kerrostalokaupunginosa metroaseman viereen (kehärata käytännössä on metrorata). Todennäköisesti rakennetaan runsaasti vuokrataloja kehitysmaalaisille.
Kuten sanoin, missä rata, siellä rikastus. Selviää erinomaisesti varsinkin Juneksen laittamasta kartasta. Varsinkin afrikkalaiset tuntuvat toteuttavan vihreää ihanneyhteiskuntaa keskittymällä raideliikenteen ääreen.
Quote from: Ääriuskomaton on 05.05.2013, 23:34:05
Kyllä tätä aluetta voi suositella erittäin lämpimästi. Rikastusaste alinta, mitä olen PK-seudulla nähnyt.
Vielä hetken.
Minä nyt vähän jankkaan, mutta siitä Kivistöstä on enää melkoisen lyhyt matka rajan yli perunanenämaahan. Kuntaan, josta ei tarvitse tehdä tilastokarttoja rikastusasteesta, kun se näyttää valkoista joka paikassa (no pun int). Sitä paitsi Kivistössä itsessään on palvelut kovin vähissä, niitä varten saat sitten ajella joko rikastettuun Myyrmäkeen tai Jumboon. Minä kurkkaisin Klaukkalan puolelle. Rikastamaton lähiö ja näillä näkymin sitä myös tulevaisuudessa. Huokea asuminen, palvelut kävelyetäisyydellä (kunhan asuu Klaukkalan keskustassa, sekin on melko iso maantieteellisesti) ja ihan kohtuu sujuva bussiliikenne Helsinkiin. Negatiivisena puolena todella ruuhkautunut niin pitkään kunnes ohitustie valmistuu (ja se näyttäisi kyllä vievän pitkään).
Ja juu, olen asunut Klaukkalassa. Mutta olen asunut myös Helsingissä ja Länsi-Vantaalla. Myyrmäki on tosiaan mennyt alamäkeen ja rikastunut sen toistakymmentä vuotta aika reipasta tahtia, mitä minä olen siellä käynyt. Vaikka väkeä piisaa lähistöllä, niin selkeästi näkee esim Myyrmannin liikkeistä, että kasvua ei oikein tahdo löytyä Jumbon malliin. Liikekeskus kerää kyllä (usein värillisiä) hengailijoita, mutta vähemmän maksavaa porukkaa.
Tämä olisi varmaan oman ketjunsa arvoinen purettavaksi tilastopuolella, mutta otsakkeen alle sopivat ainakin
Kuva 22 (s. 125)
Kuva 35 (s. 133)
Kuva 26 (s. 139)
Liite 12 (s. 226-232)
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_11_21_Tutkimuksia_2_Vilkama.pdf
Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? : Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alueellinen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupunkiseudulla
(sivunumerot pdf-tiedoston sivuja, jotka poikkeavat hieman kirjoitetuista sivunumeroista)
Quote from: ääridemokraatti on 06.05.2013, 07:17:23
Kuten sanoin, missä rata, siellä rikastus. Selviää erinomaisesti varsinkin Juneksen laittamasta kartasta. Varsinkin afrikkalaiset tuntuvat toteuttavan vihreää ihanneyhteiskuntaa keskittymällä raideliikenteen ääreen.
Nämä ovat hieman kummia paikkoja laitella asuntoja. Radan viereen ehkä sopisi työpaikkoja - tehtaita ja toimistoja mutta asunnot olisi parempi sijoittaa hiljaisempiin paikkoihin, kumminkin ääntä tulee junistakin eikä äänieristyksiä suomalaistaloissa ole. Mutta mitäpä sitä itseään älykkäämpien sijoittamisia arvostelemaan.
Mutsi:
Kaverini opettaa Munkkiniemen koulussa ja mitä itse olen siellä pyörinyt, niin on aika kiva paikka siis moneen muuhun verrattuna. Yhtään rikastettua en ole nähnyt mutta varmasti siellä niitäkin on. Tosin se on kait aika kallista siellä.
Ruoholahti on aika kliininen ja samaan aikaan kämänen, outo paikka.
Lauttasaari paras mutta milläs rahalla siellä elää.
Munkkivuori ei ole hullumpi eikä Munkkiniemikään (eritoten vanha-Munkka), koulut ja palvelutkin löytyvät Munkkivuoren ostarilta (Suomen vanhin) ja Munkan puolellakin (Munkkiniemen puistotie) löytyy Alepa vai oliko S-market.
Tosin lähellä on Pikku-Huopalahti, jossa on varsin vilkasta ja liikkuvaista nuorisoa.
Ja me:lle, joka kommentoi Eiraa, niin kyllähän Eirassa näkyy aikalailla maahanmuuttajia. Eivät vaan taida olla varsinaisia vaan lähinnä niitä kemikaaliviraston työntekijöitä tai suomalaisen kanssa naimisiin menneitä. Tosin lähistöllä luuhaavat myös Punavuoren vastaanottokeskuksen "nuorukaiset". Kieltämättä erottuvat katukuvasta nuo "nuorukaiset" ja Eiran aikuislukion opiskelijat.
Quote from: ääridemokraatti on 06.05.2013, 07:17:23
Kuten sanoin, missä rata, siellä rikastus. Selviää erinomaisesti varsinkin Juneksen laittamasta kartasta.
Se selviää myös kauppakeskuksia. Minne rata, siellä rikastus.
Quote from: Elemosina on 06.05.2013, 09:23:12
... kyllähän Eirassa näkyy aikalailla maahanmuuttajia. Eivät vaan taida olla varsinaisia vaan lähinnä niitä kemikaaliviraston työntekijöitä tai suomalaisen kanssa naimisiin menneitä. Tosin lähistöllä luuhaavat myös Punavuoren vastaanottokeskuksen "nuorukaiset". Kieltämättä erottuvat katukuvasta nuo "nuorukaiset" ja Eiran aikuislukion opiskelijat.
Mainitaan vielä suurlähetystöjen henkilökunnat perheineen, sekä Silja Linen hyttisiivojat (nuoria intialaisen näköisiä miehiä). Ja erikseen mainitsen, että venäläisia asuu Venäjän suurlähetystön vieressä aika paljon, mikä aiheuttaa kaikenlaista pienempää haittaa, kuten fillarivarkauksia. Ja sitten on isorikkaiden filippiinoja kodinhoitajia, joista ei ole suurempaa haittaa, mitä nyt jätteiden lajittelu ei aina onnistu.
Asiaa kannattaa kuitenkin miettiä siltä kantilta, että tuossa kymmenen ikävuoden jälkeen lapsi alkaa kulkemaan ja liikkumaan omatoimisesti ympäristössään, eikä silloin pysty välttymään rikastukselta. Eteenkin jos kyse on nuoresta tytöstä, joka vielä ehkä kapinoi vanhempiaan vastaan, niin taatusti löytää täysikäisistä rikastajista nopeasti seuralaisia itselleen. Näillä kun on aikaa hengailla ja notkua nuorten kanssa ja ovat agressiivisia ja päällekäyviä, mikä vetoaa nuoriin tyttöihin. Valkoihoiset pojat ajetaan pois näistä ryhmistä, joko pahoinpitelemällä tai huutelulla. Monet näistä rikastajista myös kehittyvät fyysisesti hieman kantaväestöä nopeammin. Jos ajattelee tilannetta esim. 10 vuoden päähän, niin se on taatusti paljon huonompi, eli enemmän värinää Helsingissä ja ongelmia. Tähän suuntaan ollaan menossa ja sama tulee toistumaan mikä Ruotsin suurissa kaupungeissa.
Quote from: RP on 06.05.2013, 08:01:52
Tämä olisi varmaan oman ketjunsa arvoinen purettavaksi tilastopuolella, mutta otsakkeen alle sopivat ainakin
Kuva 22 (s. 125)
Kuva 35 (s. 133)
Kuva 26 (s. 139)
Liite 12 (s. 226-232)
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_11_21_Tutkimuksia_2_Vilkama.pdf
Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? : Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alueellinen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupunkiseudulla
(sivunumerot pdf-tiedoston sivuja, jotka poikkeavat hieman kirjoitetuista sivunumeroista)
Liitten 12 kuvat:
Loput kuvat samasta lähteestä:
Quote from: Mutsi on 05.05.2013, 12:50:25
Olen seuraillut foorumia jo useita vuosia, mutta vasta nyt aktivoiduin kirjoittamaan tästä aiheesta. Toivon, että saisin täältä asiallisia vastauksia ja apua koskien Helsingin ja Vantaan kouluja ja asuinalueita.
Olemme muuttamassa 5-vuotiaan tyttäreni kanssa pääkaupunkiseudulle, joka ei ole meille ennestään tuttua aluetta. Huolestuneena olen seurannut eri kaupunginosien ja koulujen "rikastumista" ja haluan olla varma, ettei lapseni joudu tällaiseen kouluun. Haluaisin tietoa siitä, mitkä ovat Helsingin ja Vantaan vähiten rikastuneet koulut ja asuinalueet, joille muuttoa voimme harkita. Sekä henkilökohtaiset kokemukset että tilastotiedot ovat tervetulleita. Ja ei, ne diplomaattien ulkomaalaiset lapset eivät oletusarvoisesti ole ongelma, kuten me kaikki tiedämme...
Kertokaa myös, mikäli teillä on tietoa alueen hintatasosta omistusasuntojen osalta. Hinta ei ole kuitenkaan ensisijainen kriteerimme, vaan alueen rikastuneisuus (joka puolestaan heijastuu kaikkeen). Omaa autoa meillä ei ole, joten vähintäänkin jonkinlainen bussiyhteys keskustaan tulisi olla. Tarkoitus on etsiä asunto aivan koulun läheltä.
Yritin kysellä asiasta erilaisilta "mammafoorumeilta", mutta sain vastaukseksi lähinnä katkeraa v*ttuilua ja kauhistelua. Oletankin, ettei täällä tarvitse erikseen lähteä selittämään miksi haluan lapseni kouluun toisten, keskiluokkaisten (tai sitä ylempien sosiaaliluokkien) valkoisten lasten kanssa, vaan keskityttäisiin itse asiaan. Mikäli aiheesta on jo keskustelua, otan mielelläni linkkejä vastaan. Toivottavasti myös muut samoja asioita pohdiskelevat vanhemmat saisivat tästä ketjusta apua, koska ulkopaikkakuntalaisena näiden asioiden selvittely pelkän netin avulla on työlästä eikä kaikkea nk. hiljaista tietoa ole saatavilla.
Ihan uteliaisuuttani kysyn, mikä on se ihme, joka ylipäätänsä saa muuttamaan PK-seudulle? Varsinkin kun suomessa on alueita, joilla on pienempi rikastuneisuusaste, pienempi työttömyys, vähintäänkin sama palkkataso, ja huomattavasti halvemmat asuntojen hinnat?
Quote from: EL SID on 06.05.2013, 11:18:46
Ihan uteliaisuuttani kysyn, mikä on se ihme, joka ylipäätänsä saa muuttamaan PK-seudulle? Varsinkin kun suomessa on alueita, joilla on pienempi rikastuneisuusaste, pienempi työttömyys, vähintäänkin sama palkkataso, ja huomattavasti halvemmat asuntojen hinnat?
Ei ole kaikille ne työpaikat avoinna eikä ole myöskään niihin kuntiin kaikilla asiaa, jollei vähällä usko lähtöön olevan syytä niin vähintään kärähtää ulkorakennus. Valtion tukiaiset tahtovat pitää oman joukkionsa käsissä.
http://www.tem.fi/index.phtml?C=98287&s=2618&xmid=4956
Quoteseuraavissa kunnissa: Närpiö (3,1 %), Pedersöre (3,2 %), Korsnäs (3,5 %) ja Luoto (3,5 %). Lisäksi työttömien työnhakijoiden osuudet työvoimasta olivat kaikissa Ahvenanmaan kunnissa hyvin matalia; pienin osuus oli Kumlingessa 1,6 %.
Rikastuneisuusaste kyllä niissä lähellä sataa taitaa olla, tukiakin enempi nuppia kohti saavat kuin toverit tummat.
Quote from: Jaffasiini on 06.05.2013, 11:29:24
Quote from: EL SID on 06.05.2013, 11:18:46
Ihan uteliaisuuttani kysyn, mikä on se ihme, joka ylipäätänsä saa muuttamaan PK-seudulle? Varsinkin kun suomessa on alueita, joilla on pienempi rikastuneisuusaste, pienempi työttömyys, vähintäänkin sama palkkataso, ja huomattavasti halvemmat asuntojen hinnat?
Ei ole kaikille ne työpaikat avoinna eikä ole myöskään niihin kuntiin kaikilla asiaa, jollei vähällä usko lähtöön olevan syytä niin vähintään kärähtää ulkorakennus. Valtion tukiaiset tahtovat pitää oman joukkionsa käsissä.
http://www.tem.fi/index.phtml?C=98287&s=2618&xmid=4956
Quoteseuraavissa kunnissa: Närpiö (3,1 %), Pedersöre (3,2 %), Korsnäs (3,5 %) ja Luoto (3,5 %). Lisäksi työttömien työnhakijoiden osuudet työvoimasta olivat kaikissa Ahvenanmaan kunnissa hyvin matalia; pienin osuus oli Kumlingessa 1,6 %.
Rikastuneisuusaste kyllä niissä lähellä sataa taitaa olla, tukiakin enempi nuppia kohti saavat kuin toverit tummat.
tuohon on täysin selvää ja olen kritisoinut sitä, että rannikkoseudun kuntien pienet työttömyysasteet johtuvat paikallisista tuista, ja kielivähemmistömme kiittää tukien maksajia sillä, että palkkaavat suomenkielistenn sijaan mamuja, mutta tarkoitin kauhavaa (työttömyys 6.6%), Laihiaa (työttömyys 4,8%) ja Lapuaa, kuortanetta, jne, joissa työttömyys on 8-9% kieppeillä.
QuoteIhan uteliaisuuttani kysyn, mikä on se ihme, joka ylipäätänsä saa muuttamaan PK-seudulle? Varsinkin kun suomessa on alueita, joilla on pienempi rikastuneisuusaste, pienempi työttömyys, vähintäänkin sama palkkataso, ja huomattavasti halvemmat asuntojen hinnat?
Monissa hommissa järkevät työmarkkinat nyt vain ovat täällä ja aika monen mielestä täällä nyt vain on kivempaa. Ei mua ainakaan saisi a) sisämaahan b) pikkukaupunkiin kuin äärimmäisen pakon edessä.
Quote from: junakohtaus on 06.05.2013, 11:52:44
QuoteIhan uteliaisuuttani kysyn, mikä on se ihme, joka ylipäätänsä saa muuttamaan PK-seudulle? Varsinkin kun suomessa on alueita, joilla on pienempi rikastuneisuusaste, pienempi työttömyys, vähintäänkin sama palkkataso, ja huomattavasti halvemmat asuntojen hinnat?
Monissa hommissa järkevät työmarkkinat nyt vain ovat täällä ja aika monen mielestä täällä nyt vain on kivempaa. Ei mua ainakaan saisi a) sisämaahan b) pikkukaupunkiin kuin äärimmäisen pakon edessä.
se selvää että jollekin musiikitieteen maisterille ei kovin äkkiä landella löydy töitä, mutta kuka pakottaa lukemaan itselleen höpöhöpö-ammatin?
Landella on viehätysvoimaa, ja sinne haluava joutuu joustamaan työmarkkinoiden mukaan ammatistaan. Vesa keskinen aikoinaan leukaili, että ilman kolmen kielen osaamista ja maisterin papereita ei hänen kassalleen ole asiaa, mutta eipä noitten kielitohtoreitten, ainakaan jos joutuu elämään apurahan varassa, palkkataso kovin häävi ole missään. Tiedän monia, jotka hankkivat itselleen liian hienon tittelin työmarkkinoille, mutta sitten joustavat työmarkkinoiden vaatimusten mukaan, koska asuvat mieluummin omassa omakotitalossa pellon laidalla, kuin elävät "apuraha-maisterin elämää" asumistuella vuokralla helsingissä.
Ei kai tästäkin tarvitse tehdä miksi vatussa Helsinkiin kun siellä kaikki on ihqua/hirveetä -väittelyä?
Quote from: no future on 06.05.2013, 12:28:33
Ei kai tästäkin tarvitse tehdä miksi vatussa Helsinkiin kun siellä kaikki on ihqua/hirveetä -väittelyä?
ei ole tarkoituskaan. Enkä edes väitä että siellä teidän tsadissa nyt niin hirveää on, itseasiassa mokutusaste on kotikaupunkiani Vaasaa pienempi ja paikallista
suomenkielistä korruptiota voidaan edes tutkia ja puhua julkisesti, siten siihen voidaan myös puuttua, toisin kuin vääränkielisen eliitin vaasassa ja töitä saa, vaikka osaa vain suomea, joten jos asuntojen hinnat olisivat inhimillisemmät, eipä nykyisellään mikään estäisi muuttamasta sinne susirajan toiselle puolelle.
Landelle en enää ole hinkunut sen jälkeen kun sieltä pois muutin, mutta kun tämäkin arvostettu alue, kuten paikalliset sanovat, mummoseutu
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hietalahti_(Vaasa)
alkaa pikkuhiljaa "urbanisoitua" negatiivisellä tavalla: korttelissa on tapahtunut tässä kuussa jo pari ryöstöä ynnä töhryjä alkanut ilmestyä talojen kivijalkoihin, niin tässä alkaa kämpän myynti ja "white flight" Laihialle houkutella entistä enemmän.
Vanhemmiten on myös oppinut arvostamaan maaseudun yheisöllisyyttä ja hyviä puolia ja kyllä ihan oikeasti pakkaan ihmettelemään, miksi maalainen muuttaa isoon kaupunkiin, kun voisi hyvin jatkaa landemaista elämää maalla, jos vain muuttaisi toiseen maakuntaan.
Quote from: EL SID on 06.05.2013, 11:18:46
Ihan uteliaisuuttani kysyn, mikä on se ihme, joka ylipäätänsä saa muuttamaan PK-seudulle? Varsinkin kun suomessa on alueita, joilla on pienempi rikastuneisuusaste, pienempi työttömyys, vähintäänkin sama palkkataso, ja huomattavasti halvemmat asuntojen hinnat?
varmaan sama kuin aika monilla meillä muilla:
mistään muualta ei saa itselle sopivaa duunia.
Quote from: EL SID on 06.05.2013, 11:40:03
tuohon on täysin selvää ja olen kritisoinut sitä, että rannikkoseudun kuntien pienet työttömyysasteet johtuvat paikallisista tuista, ja kielivähemmistömme kiittää tukien maksajia sillä, että palkkaavat suomenkielistenn sijaan mamuja, mutta tarkoitin kauhavaa (työttömyys 6.6%), Laihiaa (työttömyys 4,8%) ja Lapuaa, kuortanetta, jne, joissa työttömyys on 8-9% kieppeillä.
Työmarkkinat pikkukunnissa eivät kummoiset ole. Niistä nuoret muuttavat suurempiin kaupunkeihin heti aikuistuttuaan joko töihin, töitä etsimään tai opiskelemaan. Osa "suurista"kin kaupungeista on sellaisia että nuoret muuttavat.
Eli suomalaisittain luokiteltuna suurista, pikkukaupunkejahan ne yleiskatsannossa ovat.
Näitä siis kannattaa katsella vähän laajemmin:
Laihialta käynevät töissä Vaasassa joka sen naapurikunta on - sinne muuttaminen ei tarkoittane että töitä Laihialta löytyisi. Kuntaliitos Vaasaan on mahdollinen jos hallitus ei tee samaa kuin aina ennenkin eli tuhlaa miljoonia toistensa perään työryhmiin sekä selvityksiin, tovereilleen antaen kivoja suojatyöpaikkoja. Käytännössä Vaasan keskusta on myös Laihian keskusta.
Lapuan naapurina taasen on Seinäjoki, samoin on Kauhavalla ja Kuortaneella. Voisi kuvitella että jos kuntaliitoksia alkavat tekemään, niistä tulee osa Seinäjokea. Lasketaan työllisyyskatsauksessa Seinäjoen seutukuntaan jonka työttömyys oli 8,8 prosenttia.
Henkilökohtaisesti kyllä mieluummin asuisin vanhassa kohtuu halvassa maalaistalossa Seinäjoen seutukunnalla kuin samanhintaisessa kuutioasunnossa Helsingin seudulla, jopa niin että vaikka olisi palkkana siellä rauhallisemmassa kolme kuin viisi tonnia Helsingin seudulla. Mutta työttömyys ei siis pienempi todellisuudessa ole.
Vaasassakaan ei mitään vikaa ole varmastikaan mutta merenrannan läheisyys tuonee turhan tuuliset kelit, varsinkin kun tuuli ei ole lämpöistä eteläntuulta vaan pakkastuulta talvisaikaan, eli välttämättä siellä en välittäisi töissä käydä. Mutta jos palkka olisi sama Vaasassa ja Helsingissä niin sitten ilmanmuuta Vaasaan töihin ja sisämaasta talo. Sama se tuuli Helsingissäkin on vaikka pikkasen lämpösempi. Jokin viisikymmentä kilsaa kun etäisyyttä olisi niin varmastikin kohtuuhintaisia löytyisi kunnon tonteilla eikä työmatkakaan olisi vielä liian pitkä. Tai olisiko käytännössä jo parinkymmenen kilometrin päässä riittävän halpoja tavispalkoillekin.
Työttömyys kumminkin matalampi Vaasan seutukunnassa, luvuissa hämää se että siihen kuuluu niitä ruotsinkielisiä kuntia.
Itse Vaasa 8,9 ja Vaasan seutukunta 7,5. Omituisesti Laihia ei kuulu Vaasan seutukuntaan vaikka voisi ajatella sen naapurikuntana siihen kuuluvan.
Eli kappas, kun aikani kuluksi näitä katselin niin Helsingin seutukunnan työttömyys - 8,1 - on todella korkeampi kuin Vaasan seutukunnan, miltä aloilta sitten töitä löytyy on toinen asia. Käytännössä suurimmalle osalle työttömiä ainoa vaihtoehto on kumminkin pk-seutu jos aikoo töitäkin löytää. Valtio on politiikallaan siihenkin vaikuttanut, kaikenlaisia toimistohommia on valtiolla vaikka kuinka joita voisi tehdä ihan missä tahansa osassa maata, silti toimistot pitävät ja entisestään keskittävät Helsinkiin koska johtohenkilöitten palkoilla sieltäkin löytyy rauhallisia maalaismaisia paikkoja joissa väki on ystävällistä. Korkean työttömyyden alueilla sitten on työttömiä joilla ei ole edes varaa Helsinkiin muuttaa kaikilla. Nyt kun talous on kuralla, valtio saisi hyvin tuloja myymällä kalliit rakennukset Helsingistä ja siirtämällä toimintoja muualle. Myyntihinnoilla voisi rakennella uutta sinne minne tarvii eikä vapaita tiloja valmiina ole - tosin luulisi että vaikka lakkautettujen kuntien kunnantaloja, lakkautettuja varuskuntia yms. toimitilaa riittää.
Ministeriöt jos aluksi siirtäisivät vaikka, ulkoministeri sihteereineen nyt voisi pysyä Helsingissä mutta ministeriön muuta väkeä tuskin harmittaisi muualla oleminenkaan.
http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2013/Sivut/Etel%C3%A4-Pohjanmaantyollisyyskatsausmaaliskuu2013.aspx
QuoteTyöttömien työnhakijoiden osuus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusalueen työvoimasta oli 9,3 prosenttia. Lukema oli maan kolmanneksi alhaisin Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-keskusalueiden jälkeen.
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/pohjanmaanely/Ajankohtaista/Julkaisut/Tyllisyyskatsaukset/2013_03%20Maaliskuun%20ty%C3%B6llisyyskatsaus.pdf
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/uudenmaanely/Alueentilajanakymat/Tyllisyyskatsaukset%202012/Uudenmaan_ELY_tyollisyyskatsaus_maaliskuu_2013.pdf
Quote from: EL SID on 06.05.2013, 12:44:29
ei ole tarkoituskaan. Enkä edes väitä että siellä teidän tsadissa nyt niin hirveää on, itseasiassa mokutusaste on kotikaupunkiani Vaasaa pienempi ja paikallista suomenkielistä korruptiota voidaan edes tutkia ja puhua julkisesti, siten siihen voidaan myös puuttua, toisin kuin vääränkielisen eliitin vaasassa ja töitä saa, vaikka osaa vain suomea, joten jos asuntojen hinnat olisivat inhimillisemmät, eipä nykyisellään mikään estäisi muuttamasta sinne susirajan toiselle puolelle.
Oikeasti rikastuneempi? Näistä ei liene luotettavia tilastoja missään?
White Flightko selittää pienemmän työttömyyden siellä vaiko mikä? Jos siellä on enempi rikkautta, niin työttömyyshän on todellisuudessa töitä etsivän kannalta pienempi kuin pelkkä luku antaisi ymmärtää (paitsi jos työpaikat on varattu rikkautta omaaville tai laitettu rikkaudet pois tilastoista eläkkeelle tms. kun kaksikymppisen elämä on ollut niin rankkaa.)
Pikkukuntien korruptiot jää selvittämättä muuallakin. Helsinki, Tampere ja Turku taitavat olla ainoat riittävän suuret että edes jotain pientä tulee ilmi. Muualla kun on median ja vallan liitos vieläkin tiukempi eikä valtakunnallista mediaa muutama hassu miljoona jossain kehän takana missä saattaa olla ties mitä juntteja perunaneniäkin, kiinnostaa. Vaikka veroeurosta laskettuna tuplasti suurempi summa jokaista euroa kohti menisikin siihen siellä.
Juttelin lauantaina pitkään erään aseveljeni kanssa.
Hän asuu Laihialla, hänen työmatkansa omalla autolla on noin 60 kilometriä suuntaansa, ja monissa asioissa on turvauduttava Vaasaan. Työpaikalla puhutaan pakkoruotsia.
Asianomainen on hyvin tyytyväinen elämäänsä. Nostan hattua, minulle tuollainen ei sopisi.
Quote from: Topi Junkkari on 06.05.2013, 13:35:17
Juttelin lauantaina pitkään erään aseveljeni kanssa.
Hän asuu Laihialla, hänen työmatkansa omalla autolla on noin 60 kilometriä suuntaansa, ja monissa asioissa on turvauduttava Vaasaan. Työpaikalla puhutaan pakkoruotsia.
Asianomainen on hyvin tyytyväinen elämäänsä. Nostan hattua, minulle tuollainen ei sopisi.
Itse asun pääkaupunkiseudulla ja työmatkaan pääkaupunkiseudulle meni viime työpaikassa noin tunti suuntaansa, eli saman verran tai enemmän aikaa kuin tuon 60 kilometrin ajamiseen. Nykyisin työmatkaan menee noin puoli tuntia suuntaansa, siinäkin ajaisin vähemmän ruuhkaisella alueella noin 30-40 kilometriä. Pääkaupunkiseudulla keskivertohenkilö käyttää työmatkaansa enemmän aikaa kuin muualla Suomessa. Itse asiassa edes maaseudulla asuvat eivät käytä kuin keskimäärin kaksi minuuttia enemmän työmatkaan. (Lähde) (http://www.proliitto.fi/fi/media/uutiset/suomalainen-tyomatka-kestaa-keskimaarin-46-minuuttia.html)
Minullakin monien asioiden hoitaminen esimerkiksi töistä kotiin ajellessa edellyttää sitä, että ajan parikymmentä kilometriä ylimääräistä tai jätän auton johonkin parkkiin ja sompailen busseilla ja ratikoilla hoitamaan asiaani, koska käytännössä autolla ei kannata joka paikkaan lähteä. Olen asunut myös keskikokoisissa/pienenpuoleisissa kaupungeissa ja yleinen asioiden hoitaminen on niissä noin tuhat kertaa nopeampaa kun kaikki on muutaman kilometrin säteellä eikä ole puolen kaupungin kokoisia autolla liikkuvien no-go alueita mihinkään kellonaikaan. Lisäksi pikkukaupungissa yleensä on vain yksi keskusta josta kaikki peruspalvelut löytyvät kun taas esimerkiksi Espoossa osa palveluista on Tapiolassa, osa Niittykummussa, osa Espoon keskuksessa, osa Leppävaarassa.
Oho, meinasi lipsahtaa offtopiciksi. Pyydän siis aloittajaa huomioimaan että auto ei ole kaikkina aikoina toimiva kulkuväline, joten toimiva julkinen liikenne on kohtalaisen tärkeää. Ei ole kovin mukavaa jos pankissa käyntiä varten pitää ensin autoilla lähimmälle juna/metroasemalle ja sieltä kikkailla sitten julkisilla jonnekin jossa on pankki.
Quote from: ääridemokraatti on 06.05.2013, 07:17:23
Kuten sanoin, missä rata, siellä rikastus. Selviää erinomaisesti varsinkin Juneksen laittamasta kartasta. Varsinkin afrikkalaiset tuntuvat toteuttavan vihreää ihanneyhteiskuntaa keskittymällä raideliikenteen ääreen.
Tämä on täysin tottta. PK-seudulla yhteiskunnalliset ongelmat ja huono-osaisuus ovat aina sijoittuneet erityisesti radanvarren betonilähiöihin. Tämä oli totta jo paljon ennen monikulttuurin saapumista. Kauniainen ja Kulosaari ovat tosin poikkeuksia tästä säännöstä. Samoin todennäköisesti Lauttasaari, joka on jo täyteen kaavoitettu. Metro tuskin tuo sinne ongelmia.
Espoon metrohanke on suuri arvoitus... miten se tulee vaikuttamaan Etelä-Espooseen, kun isot kerrostalokompleksit valmistuvat suoraan keskelle lamaa?
Ajatelkaa PK-seudun tulevaa asuntotuotantoa: Östersundom, Jätkäsaari, Kruunuvuorenranta, Keski-Pasila, Suurpelto, Suomenojan vedenpuhdistamon seutu, Kivistö, ym. ym. ym. Tässä on 150.000 ihmiselle asuntoja. Kuka ne ostaa keskellä lamaa 7000€/m2 hinnalla? Myyvätkö miljonäärit rantahuvilansa ja haluavat päällekäin betonikuutioon asumaan keskelle monikulttuurisia kouluja? Näin Viljanen ja Soininvaara sen varmaan ovat ajatelleet.
On mahdollista, että myynnin sakatessa yhä suurempi osa asuntotuotannosta muutetaan "sosiaaliseksi", joka mahdollistaa käytännössä Itä-Helsingin tapaisten metronvarren alueiden (Meri-Rastila, Myllypuro, Mellunmäki, Siilitie, Kontula) syntymisen. Tämähän on ainakin Vihreiden ja Demareiden intresseissä... mitä enemmän "työrajoitteisia", sen enemmän äänestäjiä.
Kun puhutaan kantakaupungin ukopuolisesta alueesta (lue: taloista ja perheasunnoista), niin väittäisin, että pitkässä juoksussa parhaat asuinalueet lapsiperheille ovat Ylästön, Vanhan Puistolan, Nöykkiö/Suomenojan, Laaksolahden/Järvenperän, Mankkaa/Laajalahden tai Paloheinä/Pakilan tapaiset kaukana rataverkosta olevat "pussinperät", joissa ei ole muuta kuin pientaloja. Noissa ei maahanmuuttajia ole käytänössä ollenkaan. Siinä mielessä Stadin kaupunkirakenne tulee "amerikkalaistumaan"... tai on itse asiassa "amerikkalaistunut" jo nyt.
USA:n monissa kaupungeissa ensimmäinen kysymys taloa ostettaessa on "Ei kai siinä vain ole rataa missään lähellä?" Meillä Kiinteistö-Kaisa vakuuttaa suu vaahdossa, että metronvarren asuntojen arvot vähintäänkin tuplaantuvat. Uskallan epäillä.
Juuri missään pk-seudulla ei pääse enää paskaa täysin pakoon, vaikka kuinka paljon maksaisi asumisestaan. Ja tilanne vain pahenee koko ajan. Vihreät ja Arhis pitävät siitä Stadissa varmasti huolen. Se, että veronmaksajat äänestävät jaloillaan ja vievät verotulot Nurmijärven tapaisiin kehyskuntiin, on sivuseikka. Detroit on Stadin esikuva ja muutenkin uuden maailmanjärjestyksen mukaan raha on tullut jo kauan velkaseinästä. Sitten kun nykyisen (täysin epärealistisen) velkarahalla ylläpidetyn sosiaaliturvan taso putoaa, ongelmat vasta alkavat.
Quote from: Jaffasiini on 06.05.2013, 13:28:12
Quote from: EL SID on 06.05.2013, 11:40:03
tuohon on täysin selvää ja olen kritisoinut sitä, että rannikkoseudun kuntien pienet työttömyysasteet johtuvat paikallisista tuista, ja kielivähemmistömme kiittää tukien maksajia sillä, että palkkaavat suomenkielistenn sijaan mamuja, mutta tarkoitin kauhavaa (työttömyys 6.6%), Laihiaa (työttömyys 4,8%) ja Lapuaa, kuortanetta, jne, joissa työttömyys on 8-9% kieppeillä.
Työmarkkinat pikkukunnissa eivät kummoiset ole. Niistä nuoret muuttavat suurempiin kaupunkeihin heti aikuistuttuaan joko töihin, töitä etsimään tai opiskelemaan. Osa "suurista"kin kaupungeista on sellaisia että nuoret muuttavat.
Eli suomalaisittain luokiteltuna suurista, pikkukaupunkejahan ne yleiskatsannossa ovat.
Näitä siis kannattaa katsella vähän laajemmin:
Laihialta käynevät töissä Vaasassa joka sen naapurikunta on - sinne muuttaminen ei tarkoittane että töitä Laihialta löytyisi. Kuntaliitos Vaasaan on mahdollinen jos hallitus ei tee samaa kuin aina ennenkin eli tuhlaa miljoonia toistensa perään työryhmiin sekä selvityksiin, tovereilleen antaen kivoja suojatyöpaikkoja. Käytännössä Vaasan keskusta on myös Laihian keskusta.
Lapuan naapurina taasen on Seinäjoki, samoin on Kauhavalla ja Kuortaneella. Voisi kuvitella että jos kuntaliitoksia alkavat tekemään, niistä tulee osa Seinäjokea. Lasketaan työllisyyskatsauksessa Seinäjoen seutukuntaan jonka työttömyys oli 8,8 prosenttia.
Henkilökohtaisesti kyllä mieluummin asuisin vanhassa kohtuu halvassa maalaistalossa Seinäjoen seutukunnalla kuin samanhintaisessa kuutioasunnossa Helsingin seudulla, jopa niin että vaikka olisi palkkana siellä rauhallisemmassa kolme kuin viisi tonnia Helsingin seudulla. Mutta työttömyys ei siis pienempi todellisuudessa ole.
Vaasassakaan ei mitään vikaa ole varmastikaan mutta merenrannan läheisyys tuonee turhan tuuliset kelit, varsinkin kun tuuli ei ole lämpöistä eteläntuulta vaan pakkastuulta talvisaikaan, eli välttämättä siellä en välittäisi töissä käydä. Mutta jos palkka olisi sama Vaasassa ja Helsingissä niin sitten ilmanmuuta Vaasaan töihin ja sisämaasta talo. Sama se tuuli Helsingissäkin on vaikka pikkasen lämpösempi. Jokin viisikymmentä kilsaa kun etäisyyttä olisi niin varmastikin kohtuuhintaisia löytyisi kunnon tonteilla eikä työmatkakaan olisi vielä liian pitkä. Tai olisiko käytännössä jo parinkymmenen kilometrin päässä riittävän halpoja tavispalkoillekin.
Työttömyys kumminkin matalampi Vaasan seutukunnassa, luvuissa hämää se että siihen kuuluu niitä ruotsinkielisiä kuntia.
Itse Vaasa 8,9 ja Vaasan seutukunta 7,5. Omituisesti Laihia ei kuulu Vaasan seutukuntaan vaikka voisi ajatella sen naapurikuntana siihen kuuluvan.
Eli kappas, kun aikani kuluksi näitä katselin niin Helsingin seutukunnan työttömyys - 8,1 - on todella korkeampi kuin Vaasan seutukunnan, miltä aloilta sitten töitä löytyy on toinen asia. Käytännössä suurimmalle osalle työttömiä ainoa vaihtoehto on kumminkin pk-seutu jos aikoo töitäkin löytää. Valtio on politiikallaan siihenkin vaikuttanut, kaikenlaisia toimistohommia on valtiolla vaikka kuinka joita voisi tehdä ihan missä tahansa osassa maata, silti toimistot pitävät ja entisestään keskittävät Helsinkiin koska johtohenkilöitten palkoilla sieltäkin löytyy rauhallisia maalaismaisia paikkoja joissa väki on ystävällistä. Korkean työttömyyden alueilla sitten on työttömiä joilla ei ole edes varaa Helsinkiin muuttaa kaikilla. Nyt kun talous on kuralla, valtio saisi hyvin tuloja myymällä kalliit rakennukset Helsingistä ja siirtämällä toimintoja muualle. Myyntihinnoilla voisi rakennella uutta sinne minne tarvii eikä vapaita tiloja valmiina ole - tosin luulisi että vaikka lakkautettujen kuntien kunnantaloja, lakkautettuja varuskuntia yms. toimitilaa riittää.
Ministeriöt jos aluksi siirtäisivät vaikka, ulkoministeri sihteereineen nyt voisi pysyä Helsingissä mutta ministeriön muuta väkeä tuskin harmittaisi muualla oleminenkaan.
http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2013/Sivut/Etel%C3%A4-Pohjanmaantyollisyyskatsausmaaliskuu2013.aspx
QuoteTyöttömien työnhakijoiden osuus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusalueen työvoimasta oli 9,3 prosenttia. Lukema oli maan kolmanneksi alhaisin Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-keskusalueiden jälkeen.
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/pohjanmaanely/Ajankohtaista/Julkaisut/Tyllisyyskatsaukset/2013_03%20Maaliskuun%20ty%C3%B6llisyyskatsaus.pdf
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/uudenmaanely/Alueentilajanakymat/Tyllisyyskatsaukset%202012/Uudenmaan_ELY_tyollisyyskatsaus_maaliskuu_2013.pdf
Quote from: EL SID on 06.05.2013, 12:44:29
ei ole tarkoituskaan. Enkä edes väitä että siellä teidän tsadissa nyt niin hirveää on, itseasiassa mokutusaste on kotikaupunkiani Vaasaa pienempi ja paikallista suomenkielistä korruptiota voidaan edes tutkia ja puhua julkisesti, siten siihen voidaan myös puuttua, toisin kuin vääränkielisen eliitin vaasassa ja töitä saa, vaikka osaa vain suomea, joten jos asuntojen hinnat olisivat inhimillisemmät, eipä nykyisellään mikään estäisi muuttamasta sinne susirajan toiselle puolelle.
Oikeasti rikastuneempi? Näistä ei liene luotettavia tilastoja missään?
White Flightko selittää pienemmän työttömyyden siellä vaiko mikä? Jos siellä on enempi rikkautta, niin työttömyyshän on todellisuudessa töitä etsivän kannalta pienempi kuin pelkkä luku antaisi ymmärtää (paitsi jos työpaikat on varattu rikkautta omaaville tai laitettu rikkaudet pois tilastoista eläkkeelle tms. kun kaksikymppisen elämä on ollut niin rankkaa.)
Pikkukuntien korruptiot jää selvittämättä muuallakin. Helsinki, Tampere ja Turku taitavat olla ainoat riittävän suuret että edes jotain pientä tulee ilmi. Muualla kun on median ja vallan liitos vieläkin tiukempi eikä valtakunnallista mediaa muutama hassu miljoona jossain kehän takana missä saattaa olla ties mitä juntteja perunaneniäkin, kiinnostaa. Vaikka veroeurosta laskettuna tuplasti suurempi summa jokaista euroa kohti menisikin siihen siellä.
aloitan lopusta, vaasassa oli muita kieliä puhuvia vajaa 7%, jos se helsingissä on yli 8%, niin sitten helsinki on suhteesa mokutetumpi, ero, minkä olen huomannut on siinä, että vaasassa erikieliset pyörivät keskustassa kun taas helsingin keskusta on ainakin minusta kotimaisempi.
Vaasan ero moneen muuhun paikkakuntaan on se, että paikallinen eliitti on tottunut lakaisemaan ongelmat piiloon, ja niitä ei kovin äkkiä aleta tonkimaa, kielikin tuntuu olevan joillekin este. salailu-kulttuuri on siis tiukempi.
Mitä tulee laihiaan, niin, totta, se on vaasan nukkumislähiö, mutta laihialla on myös omaa teollisuutta ja yritystoimintaan. On vaasalaisia, jotka käyvät töissä laihialla.
lapuan kohdalla olet väärässä: lapualaisten suurin työllistäjä on pakkakunnan teollisuus ja sen jälkeen miehillä kauhavan alueen isot teollisuusyritykset. seinäjoella käyvät töissä lähinnä naiset. lapualla käydäänkin kiistaa siitä, mihin kuntaan joudutaan pakkoliittymään, seinäjokeen vaiko kauhavaa joka on jo niellyt härmät ja
evijärven(korjaus jälkikäteen, tarkoitin kortesjärveä). Nimenomaan pakkoliittymään, koska lapua pärjäisi kyllä yksinkin.
EPllä on tavanomaista, että on alueita, joista käydään töissä kaukaakin. yksi on kauhava, toinen Tuurin kylä, yksi on seinäjoki, mutta myös Kurikkaan on joskus matkattu seinäjoelta asti.
työvoima liikkuvuuden vuoksi ruotsinkielisen seudun saamat tueta ja tapa palkata mieluummin ulkomaista kuin suomenkieliestä työvoimaa tuntuu entistä epäreilummalta: kauhajoen työttömyys laskisi taatustri proenstin pari, mikäli valtio pakottaisi kielirajantakaisen kauhajoen naapurikunnan närpesin avaamaan työpaikat suomenkielisille, eikä tukisi ulkomaalaisen työvoiman hankkimista.
Quote from: EL SID on 06.05.2013, 14:26:43
Lapualla käydäänkin kiistaa siitä, mihin kuntaan joudutaan pakkoliittymään, seinäjokeen vaiko kauhavaa joka on jo niellyt härmät ja evijärven.
Evijärvi on kyllä vielä itsenäinen kuntansa. Tosin ei todennäköisesti enää kauaa, mutta korjataan nyt väärä tieto.
Quote from: EL SID on 06.05.2013, 11:59:26
Quote from: junakohtaus on 06.05.2013, 11:52:44
QuoteIhan uteliaisuuttani kysyn, mikä on se ihme, joka ylipäätänsä saa muuttamaan PK-seudulle? Varsinkin kun suomessa on alueita, joilla on pienempi rikastuneisuusaste, pienempi työttömyys, vähintäänkin sama palkkataso, ja huomattavasti halvemmat asuntojen hinnat?
Monissa hommissa järkevät työmarkkinat nyt vain ovat täällä ja aika monen mielestä täällä nyt vain on kivempaa. Ei mua ainakaan saisi a) sisämaahan b) pikkukaupunkiin kuin äärimmäisen pakon edessä.
se selvää että jollekin musiikitieteen maisterille ei kovin äkkiä landella löydy töitä, mutta kuka pakottaa lukemaan itselleen höpöhöpö-ammatin?
Landella on viehätysvoimaa, ja sinne haluava joutuu joustamaan työmarkkinoiden mukaan ammatistaan. Vesa keskinen aikoinaan leukaili, että ilman kolmen kielen osaamista ja maisterin papereita ei hänen kassalleen ole asiaa, mutta eipä noitten kielitohtoreitten, ainakaan jos joutuu elämään apurahan varassa, palkkataso kovin häävi ole missään. Tiedän monia, jotka hankkivat itselleen liian hienon tittelin työmarkkinoille, mutta sitten joustavat työmarkkinoiden vaatimusten mukaan, koska asuvat mieluummin omassa omakotitalossa pellon laidalla, kuin elävät "apuraha-maisterin elämää" asumistuella vuokralla helsingissä.
Ihmisillä on erilaiset preferenssit. Jos itse muuttaisin landelle, joutuisin ensimmäisen lokakuun koittaessa päättämään tahdonko olla pääsiäisenä juoppo vai hullu.
Quote from: Kaptah on 06.05.2013, 14:34:27
Quote from: EL SID on 06.05.2013, 14:26:43
Lapualla käydäänkin kiistaa siitä, mihin kuntaan joudutaan pakkoliittymään, seinäjokeen vaiko kauhavaa joka on jo niellyt härmät ja evijärven.
Evijärvi on kyllä vielä itsenäinen kuntansa. Tosin ei todennäköisesti enää kauaa, mutta korjataan nyt väärä tieto.
hyvä kun korjasit, kunta jonka kauhava nieli, oli kortesjärvi eli evijärven naapurikunta
Quote from: junakohtaus on 06.05.2013, 14:36:19
Quote from: EL SID on 06.05.2013, 11:59:26
Quote from: junakohtaus on 06.05.2013, 11:52:44
QuoteIhan uteliaisuuttani kysyn, mikä on se ihme, joka ylipäätänsä saa muuttamaan PK-seudulle? Varsinkin kun suomessa on alueita, joilla on pienempi rikastuneisuusaste, pienempi työttömyys, vähintäänkin sama palkkataso, ja huomattavasti halvemmat asuntojen hinnat?
Monissa hommissa järkevät työmarkkinat nyt vain ovat täällä ja aika monen mielestä täällä nyt vain on kivempaa. Ei mua ainakaan saisi a) sisämaahan b) pikkukaupunkiin kuin äärimmäisen pakon edessä.
se selvää että jollekin musiikitieteen maisterille ei kovin äkkiä landella löydy töitä, mutta kuka pakottaa lukemaan itselleen höpöhöpö-ammatin?
Landella on viehätysvoimaa, ja sinne haluava joutuu joustamaan työmarkkinoiden mukaan ammatistaan. Vesa keskinen aikoinaan leukaili, että ilman kolmen kielen osaamista ja maisterin papereita ei hänen kassalleen ole asiaa, mutta eipä noitten kielitohtoreitten, ainakaan jos joutuu elämään apurahan varassa, palkkataso kovin häävi ole missään. Tiedän monia, jotka hankkivat itselleen liian hienon tittelin työmarkkinoille, mutta sitten joustavat työmarkkinoiden vaatimusten mukaan, koska asuvat mieluummin omassa omakotitalossa pellon laidalla, kuin elävät "apuraha-maisterin elämää" asumistuella vuokralla helsingissä.
Ihmisillä on erilaiset preferenssit. Jos itse muuttaisin landelle, joutuisin ensimmäisen lokakuun koittaessa päättämään tahdonko olla pääsiäisenä juoppo vai hullu.
heh, sulla taitaa olla vaan ennakkoluuloja
Quote from: EL SID on 06.05.2013, 14:26:43
Vaasan ero moneen muuhun paikkakuntaan on se, että paikallinen eliitti on tottunut lakaisemaan ongelmat piiloon, ja niitä ei kovin äkkiä aleta tonkimaa, kielikin tuntuu olevan joillekin este. salailu-kulttuuri on siis tiukempi.
Eipä taida olla kovin epätavanomaista tuollainen salailu. Mutta jos joku asuu jossain missä niin ei tehdä niin tietty sinne kaikki muuttamaan hops. Valtion tukien ehtona, minkäälaisten tukien, kun olisi että kaikki kirjanpito on kaikin osin julkista ja ilmaiseksi kaikkien luettavissa netissä niin johan paranisi asiat. Tietenkään samat poliitikot jotka jyllää sekä kunnissa että valtiolla ei niin tule päättämään mutta
jos olisi demokratia niin kansa voisi vaikka äänestää asiasta.
Quote from: Jaffasiini on 06.05.2013, 14:42:31
Quote from: EL SID on 06.05.2013, 14:26:43
Vaasan ero moneen muuhun paikkakuntaan on se, että paikallinen eliitti on tottunut lakaisemaan ongelmat piiloon, ja niitä ei kovin äkkiä aleta tonkimaa, kielikin tuntuu olevan joillekin este. salailu-kulttuuri on siis tiukempi.
Eipä taida olla kovin epätavanomaista tuollainen salailu. Mutta jos joku asuu jossain missä niin ei tehdä niin tietty sinne kaikki muuttamaan hops. Valtion tukien ehtona, minkäälaisten tukien, kun olisi että kaikki kirjanpito on kaikin osin julkista ja ilmaiseksi kaikkien luettavissa netissä niin johan paranisi asiat. Tietenkään samat poliitikot jotka jyllää sekä kunnissa että valtiolla ei niin tule päättämään mutta jos olisi demokratia niin kansa voisi vaikka äänestää asiasta.
se demokratia ei taida oikein toteutua: RKP pitää vallassa suomenkielen pelko, eikä sitä kaada yksikään kohu. Pahinta on sellaisten tyhmyys, joiden ainakin pitäisi olettaa osaavan ajatella: moni koulutettu ja toimeentuleva äänesti kokkaretta periaatteesta, nyt ne samat valittavat kun vaasa kokkareen ja RKPn johdolla, ottaa lisää velkaa ja laittaa sen jalkapallokentän nurmikkoon, leikaten samalla näiden vanhuksilta. Nyt ne manaa yleisesti politiikkoja, ja kun muistutat, että sinähän ne ovat sinne valinneet, niin vastaus kuuluu "ne on kaikki samanlaisia". vaan kun ei ole: Vaasan PS äänesti ja on jatkuvasti toiminut tätä tyhmyyttä vastaan.
Quote from: Junes Lokka on 05.05.2013, 18:19:44
Oli niin hyvä aloitusviesti, että lähetin sen sellaisenaan osoitteisiin [email protected] ja [email protected]. Eiköhän heillä ole tarvittavat tilastot.
QuoteFrom: Viljanen Ritva <[email protected]>
Date: Mon, 6 May 2013 14:00:44
Hei ja kiitos viestistänne,
Lähetän viestinne kaupunkimme tietokeskukseen, jolla on hyvinkin tarkkoja tietoja kaupungin asuinalueiden tilanteista.
Tervehtien,
Ritva Viljanen
apulaiskaupunginjohtaja
Quoteheh, sulla taitaa olla vaan ennakkoluuloja
Kyllä tää on aika vankkaa tietoa. Mä pidän keinovalosta ja kestopäällysteestä ja siitä, että ympärillä on isoja taloja sekä paljon sellaisia ihmisiä, joita mä en tunne. Pitää voida poiketa kauppaan, leffaan ja kapakkaan ilman, että se on erillinen operaatio ja pitää olla talvisin kaukolämpö sekä maakaapelisähkö ja kesäisin ei saa olla hyttysiä.
Valintoja, valintoja, valintoja. En tyrkytä tätä muille.
QuoteUSA:n monissa kaupungeissa ensimmäinen kysymys taloa ostettaessa on "Ei kai siinä vain ole rataa missään lähellä?"
Sen verran offtopicia, että mennään otsikossa mainitusta Vantaasta 5 millimetriä, eli maanmittaustoleranssin verran pohjoiseen, mistä alkaa Kerava.
Täällähän rata halkoo kaupungin, mikä sikäli ennustaa huonoa. Hyvänä puolena on sitten se, että Kerava on pinta-alaltaan todella pieni, Suomen pienimpiä kaupunkeja ja samalla asukastiheydeltään suurimpia, vaikka pientaloja ja rivitaloja onkin paljon. Tämä tarkoittanee sitä, ettei tänne enää juurikaan mahdu lisää asutusta - ainakaan mitään suuria kerrostalokomplekseja tai -alueita. Niinpä mamuinvaasio ei tänne pääse leviämään läheskään niin nopeasti kuin moneen muuhun paikkaan - varsinkaan, kun mamut valuvat kaikki toistensa luokse Helsinkiin ja Vantaalle.
Vaikka kävisi niin onnettomasti, että Kerava liitettäisiin Vantaaseen, ei tänne yksinkertaisesti juuri enää mahdu uusia kerrostaloja kunniakansalaisille. Sen sijaan moni muu kehyskunta on sikäli huonommassa asemassa, että niillä on suuret, käyttämättömät maa-alueet. Esimerkiksi Tuusula on tällä hetkellä turvallinen, mutta kuka tietää, mitä sinne kuntaliitosten myötä tulee - kenties jättimäisiä sosiaalisen asumisen kaupunginosia. Tosin Helsingissä ja Vantaalla on vielä paljon rakentamatonta maata niinikään, joten ne tuhotaan varmasti ensiksi.
Tähän ketjuun on tullut kerättyä jonkin verran tietoa asuinalueista ja kouluista:
HKI tietokeskus: Ulkomaalaiset Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla
http://hommaforum.org/index.php/topic,10120.0.html
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.05.2013, 15:03:30
Täällähän rata halkoo kaupungin, mikä sikäli ennustaa huonoa. Hyvänä puolena on sitten se, että Kerava on pinta-alaltaan todella pieni, Suomen pienimpiä kaupunkeja ja samalla asukastiheydeltään suurimpia, vaikka pientaloja ja rivitaloja onkin paljon.
Tasapuolisuuden vuoksi lisää ratoja. :)
Vaikka kymmenen parinkymmenen kilometrin pätkää jostain paikoista lähtemään pääradalta tai Lahden oikoradalta eri suuntiin. Ikäänkuin puu olisi.
Mahtuu lisää taloja radan viereen. Oottakaas kun vihreet saa vihiä tästä niin joku jo ehdottaakin. Ja hyvä ehdotus onkin jos vain meluvallit saavat tehtyä radan viereen ja kustannukset maksaa radan varteen muuttavat asukkaat eikä valtio.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.05.2013, 15:03:30
Vaikka kävisi niin onnettomasti, että Kerava liitettäisiin Vantaaseen, ei tänne yksinkertaisesti juuri enää mahdu uusia kerrostaloja kunniakansalaisille.
Katso karttaa, voit katsoa myös satelliittinäkymää, jossa näkyy hyvin missä on tyhjää.
Yhdelle neliökilometrille tiheydellä 2/3 ja täyttöasteella 2/3 mahtuu noin 18000 asukasta.
Quote from: vilach on 06.05.2013, 22:39:20
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.05.2013, 15:03:30
Vaikka kävisi niin onnettomasti, että Kerava liitettäisiin Vantaaseen, ei tänne yksinkertaisesti juuri enää mahdu uusia kerrostaloja kunniakansalaisille.
Katso karttaa, voit katsoa myös satelliittinäkymää, jossa näkyy hyvin missä on tyhjää.
Yhdelle neliökilometrille tiheydellä 2/3 ja täyttöasteella 2/3 mahtuu noin 18000 asukasta.
Mahtuuhan sitä Kupla-Volkkariinkin 15 ihmistä ja miksei margariinilla voideltuna vielä pari lisää, mutta todennäköisyys sille, että käytännössä niin tehtäisiin, on melko pieni.
Lauttasaaren puolesta puhuu moni asia: täällä on kaiken kaikkiaan lapsiperheillä hyvä olla, ei vain siksi että rikastusaste on alhainen vaan myös siksi, että kantasuomalaisia sossun asiakkaitakin on hyvin vähän. Saari ei ole varsinaista kultahammasrannikkoa eli tosi rikkaita on vain jonkin verran mutta koska tuettuja vuokra-asuntoja on vähän, tosi köyhiä ei ole juuri ollenkaan. Lauttasaaressa noudatetaan vielä käytöstapoja ja katsotaan toistenkin lapsien perään. Tämä on keskiluokkainen onnela ja koulut ovat sen mukaiset. Ruotsinkielisiä on viidennes ja tämä purjehtiva luokka pitää huolta asuinympäristönsä viihtyisyydestä ja siitä että se pysyy viihtyisänä jatkossakin.
Pienehköjä perheasuntoja on paljon mutta isompia vähemmän. Täältä monet lähtevät jossain vaiheessa Espooseen, kun perhe kasvaa ja tulotaso nousee. Lastenhoidon ja koulujen kapasiteetti on koetuksella kun väestä kasvaa.
Metro tuskin muuttaa mitään, kun se tänne joskus tulee. Asuntoja tulee tänne pienteollisuuden tilalle mutta niistä ei tarvitse huolehtia. Paikallinen nurkkapatrioottijengi (Lauttasaari-seura) pitää huolen siitä että sen enempää kantasuomalaista kuin mamuköyhälistöäkään ei tänne tule. Saari on hyvin edustettu kaupunginvaltuustossa ja pitää puolensa.
Autolla pärjää ja pysäköiminen on helppoa. Mutta toisaalta keskustaan pääsee julkisilla - läntinen osa saarta on tosin hankalampi - ja lapset voivat kulkea laajoilla alueilla autoja pelkäämättä. Vain Lauttasaarentie on inhottava läpiajokatu, muuten on hyvin leppoisaa.
Merellisyydestä pitää tykätä. Toukokuussa on pahimmillaan kymmenen astetta kylmempää kuin Vantaalla. Saaren ympäri menevä ulkoilupolku on yksi parhaista syistä asua täällä.
Hintataso on sellaista 4 500 euroa neliö.
Laru on kyllä yks suosikkipaikkojani missä oon stadissa asunut, eka oma vuokrakämppä oli 200 metriä ostarilta ja Lauttasaarentien dösäpysäkeiltä. Hintataso on vaan noussut aika hurjasti viimeisen kymmenenkin vuoden aikana...
Isommat palvelut löytyy Ruoholahdesta tai keskustasta, ja hyvät kulkuyhteydet on niin Kampin kuin Espoonkin suuntaan.
Oli aika hienoa asua liki stadin keskustaa ja silti ihmetellä takapihalla hiippailevia hirviä, jäniksiä ja kettuja.
^Ei täällä kai sentään hirviä ole nähty (vaikka muuten en valita, kuin korkeintaan hinnoista). Huomiona noista edellisen sivun kartoista: Lauttasaaressahan oli varsin merkittävä maahanmuuttajakeskittymä - kategoriassa länsieurooppalaisia kieliä puhuvat.
Aloittajalle: Helsingissä kun jonottelet tulevaisuudessa terveyspalveluja julkisella puolella, saatat saada seuraksesi balkanilaisia rikastajia ja entistä enemmän jonoja. Varaudu siis Helsinkiin muuttaessasi yksityisiin sairaanhoitopalveluihin, jos haluat luotettavaa ja värinätöntä terveydenhuoltoa.
http://halla-aho.com/scripta/paperittomien_terveyspalvelut_helsingissa.html (http://halla-aho.com/scripta/paperittomien_terveyspalvelut_helsingissa.html)
QuoteJos päätös menee läpi, Helsinki on ainoa paikka Euroopassa, joka tarjoaa maksuttomia julkisia terveyspalveluja Kaakkois-Euroopan romaneille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Romania ja Bulgaria voivat ulkoistaa romanivähemmistönsä terveydenhuollon rahoituksen helsinkiläiselle veronmaksajalle. Päätöksen seurauksena helsinkiläinen maksaa terveyspalveluista entistä enemmän ja jonottaa niihin entistä pidempään. Päätöksen seurauksena Helsingissä notkuu entistä enemmän romanialaisia ja bulgarialaisia romaneja.
Quote from: Junes Lokka on 06.05.2013, 14:57:48
Quote from: Junes Lokka on 05.05.2013, 18:19:44
Oli niin hyvä aloitusviesti, että lähetin sen sellaisenaan osoitteisiin [email protected] ja [email protected]. Eiköhän heillä ole tarvittavat tilastot.
... Luulen, että asiaa pitää tiedustella uudelleen. En kysynyt alueiden hinnoista mitään vaan rikastumisesta.
QuoteFrom: Kirjasto Tietokeskus HKI/Tieke <[email protected]>
Date: Tue, 7 May 2013 10:57:37
Hei
Oheisessa verkkojulkaisussa on tietoa osakeasuntojen hinnoista Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_05_02_Tilastoja_17_Vihavainen.pdf
Sen mukaan
Asuntojen keskihinta 3 885 €/m2
Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 €/m2 ja
rivitaloasunnoissa
3 370 €/m2
Asuntojen hintojen muutos edellisestä neljänneksestä 1,8 %
Asuntojen hintojen vuosimuutos (2012/I–2013/I) 3,7 %
Asuntojen hintaindeksi 145,2 (2005=100)
Asuntojen reaalihintaindeksi 123,3 (2005=100)
Keskihinnat Helsingin kalleusalueilla
Helsinki 1 5 991 €/m
2
Helsinki 2 4 328 €/m
2
Helsinki 3 3 118 €/m
2
Helsinki 4 2 854 €/m2
Julkaisun lopussa on kerrottu mitkä postinumerot kuuluvat mihinkin kalleusalueeseen.
Asunojen hinnoista löytyy tietoa myös tilastokeskuksen sivuilta
http://www.stat.fi/til/ashi/index.html
Helsingin eri alueista on tietoa mm Helsinki alueittain julkaisussa
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_04_30_Hki_alueittain2012_Tikkanen.pdf
Tietokeskuksen kotisivun osoite www.hel.fi/tietokeskus
Vantaan alue-julkaisun linkki
http://www.vantaa.fi/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_tutkimukset/julkaisut/vantaa_alueittain
yst. terv. Liisa Nuuttila
Helsingin kaupungin tietokeskus. Kirjasto. Helsinkiä koskevien tilastojen ja tutkimusten erikoiskirjasto ja tietopalvelu
Postiosoite: PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki
Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18-20 A 5. kerros (Ympyrätalo Hakaniemessä)
Puh. 09-310 36377
Avoinna ma - pe 8.15 - 16.00
Sähköposti: [email protected]
www.hel.fi/tietokeskus/kirjasto
Uusi yritys:
QuoteDate: Tue, 7 May 2013 15:22:02
To: "Kirjasto Tietokeskus HKI/Tieke" <[email protected]>, [email protected], [email protected]
Hei, kiitos vastauksesta, mutta kysyin täysin eri asiaa. Onko sähköpostiani edes luettu? Toivoisin hieman tarkempaa kysymyksiini perehtymistä.
En kysynyt alueen hintoja vaan koulujen rikastumisesta. Eli kun Helsingissä on
84 suomenkielistä ala-astetta
45 suomenkielistä yläastetta
18 ruotsinkielistä ala-astetta
5 ruotsinkielistä yläastetta
39 lukiota
11 erikoiskoulua
niin haluaisin jokaisesta listauksen, josta näkyisi vieraskielisten oppilaiden lukumäärä ja prosenttiosuudet. Rikastuminen tarkoittaa kulttuurin rikastumista eli vieraskielisten invaasiota.
Oslo on hoitanut homman näin: http://www.utdanningsetaten.oslo.kommune.no/grunnskole/minoritetsspraklige-elever/
Tuolla on linkit pdf-tiedostoihin vuodelta 2009 asti.
Tarvitsen ehdottomasti samat tiedot Helsingin kouluista. Keneltä saan tiedot.
Olen laittanut tämän sähköpostin liitetiedostoihin listauksen alueiden vieraskielisten osuuksista 1.1.2012 ja esimerkin Oslon koulujen listauksesta. Toivottavasti luet nekin.
Terveisin,
Junes Lokka.
Löytyipä tuolta muutaman vuoden vanha ketju:
2009-10-26 HS Koulujen eriytyminen estettävä & "valkopako"
http://hommaforum.org/index.php/topic,16515.0.html (http://hommaforum.org/index.php/topic,16515.0.html)
jos mm.
Quote from: kohmelo on 27.10.2009, 10:21:13
Suomi: Maahanmuuttajien osuus perusopetuksen oppilaista on noin 3 %.
Suurimmissa kaupungeissa maahanmuuttajaoppilaiden osuus on joissakin kouluissa jo yli puolet.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/kieli-_ja_kulttuuriryhmat/maahanmuuttajataustaiset_oppilaat
QuoteTällä hetkellä pääkaupungin peruskouluista 8 % on äidinkieleltään muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä, vuonna 2015 heidän osuutensa arvioidaan olevan 14 % ja vuonna 2025 jo 19 %. Helsingin koulujen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden prosentuaalinen osuus on pääkaupunkiseudun suurin ja on tällä hetkellä noin 11 %, ja kasvu on tulevina vuosina huomattava.
http://www.edu.fi/maahanmuuttajat/monikulttuurisuus/helsinki_kehittamissuunnitelma_08.pdf (http://www.edu.fi/maahanmuuttajat/monikulttuurisuus/helsinki_kehittamissuunnitelma_08.pdf)
Vuori ennustaa, että jo vuonna 2015 Helsingissä on kouluja, joissa ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus ylittää 50 prosenttia.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Jo+joka+kymmenes+oppilas+on+maahanmuuttaja/1135233806038
QuoteKun korkeimman maahanmuuttajaosuuden oppilaaksiottoalueen väestöstä maahanmuuttajia
on reilu 20 prosenttia, korkeimman maahanmuuttajaosuuden koulussa on maahanmuuttajataustaisia oppilaita yli 40 prosenttia
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/08_06_11_tutk_3_bernelius.pdf (http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/08_06_11_tutk_3_bernelius.pdf)
Mamu %-osuuksia
Länsimäen koulussa Vantaalla, jossa määrä on noin 40 %
Helsingin Meri-Rastilan ala-aste, jossa määrä on 45 %
http://www.intermin.fi/newslist/pbic/20090303011 (http://www.intermin.fi/newslist/pbic/20090303011)
Herttoniemenrannan ala-asteen oppilaista on 25 prosenttia maahanmuuttajia.
http://www.demari.fi/content/view/4111/ (http://www.demari.fi/content/view/4111/)
Myllypuron yläaste, vähintään 37%
http://suomenkuvalehti.fi/files/library/attachments/026_035SK0809L.pdf (http://suomenkuvalehti.fi/files/library/attachments/026_035SK0809L.pdf)
Vuonna 2005 Keinutien ala-asteen koulussa maahanmuuttajataustaisia oli noin viidennes.
2005 Vesalan yläasteen opplaasta maahanmuuttajia viidennes. Erityisoppilaiksi määriteltyjä oppilaita peräti 17 %
2005 Vesalan ala-asteen oppilaista reilu neljännes.
Myllypuron ala-asteella vuonna 2005 lähes 40 % maahanmuuttajataustaisia
Myllypuron yläasteella noin 30 %.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/08_06_11_tutk_3_bernelius.pdf (http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/08_06_11_tutk_3_bernelius.pdf)
Jakomäen yläasteen koulussa on nyt (2006) 37% maininnut äidinkielekseen muun kuin suomen kielen.
http://www.selma-net.fi
Muistio 24.4.2006 Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajanuorten koulutus ja palvelut –verkosto "Nuorisoverkosto" ALMAssa
Laakavuoren ala-aste, maahanmuuttajataustaisia 38%. Erityisopiskelussa 14%.
http://www.laaka.edu.hel.fi/esittely.html
White flight
QuoteMaahanmuuttajien asumisen liialliseen keskittymiseen liittyy kielteisiä ilmiöitä, kuten kantaväestön hakeutuminen pois alueelta, kun maahanmuuttajien osuus väestöstä lähentelee 20 prosenttia.
http://www.intermin.fi/newslist/pbic/20090303011 (http://www.intermin.fi/newslist/pbic/20090303011)
QuoteHänen mukaansa Ruotsissa on havaittu, että jos maahanmuuttajien osuus tietyllä alueella ylittää 20 prosenttia, keskiluokkainen kantaväestö haluaa muuttaa pois. Bernelius toteaa, että Helsingissäkin kynnys on ylittymässä joissakin kaupunginosissa.
http://www.demari.fi/content/view/4111/ (http://www.demari.fi/content/view/4111/)
QuoteEsimerkiksi ruotsalaisissa maahanmuuttajia ja kaupunkien alueellista eriytymistä koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että eri kaupunginosat pystyvät yleensä sulauttamaan
alle 10 % ei-eurooppalaisperäisen maahanmuuttajaväestön ongelmitta. Tämän jälkeen alkaa ilmetä jonkinasteista muuttoliikettä alueelta ulos, ja kun maahanmuuttajaväestö ylittää kynnysarvon 20 % väestöstä, alueella käynnistyy tyypillisesti eriytymisen kierre.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/08_06_11_tutk_3_bernelius.pdf (http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/08_06_11_tutk_3_bernelius.pdf)
Natiivina Tsadilaisena täytyy yhtyä Juniksen kommentteihin. Mä olen aina asunut sporareittien varrella ja oman auton hankin vasta yli kolmikymppisenä kun oli duunin takia pakko. Ja nykyään duuniin ajaessa ajan aina ruuhkaa vastaan pohjoiseen aika tyhjiä teitä :) Tai jos keskustaan täytyy mennä niin ei tästä ole juuri ruuhkia.
Pari vuotta asustelin puoliksi Porvoon lähiössä kun olin siellä koulussa ja sinne en olisi jäänyt vaikkaolisi saanut ilmaisen kämpän.
Aika harvoista kommenteista tunnistan sitä kaupunkia jossa asun mutta toisaalta en rupuisimmilla alueilla ole ikinä asunutkaan.
Hienoa kansalaisaktivismia Junekselta!
:)
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.05.2013, 15:03:30Hyvänä puolena on sitten se, että Kerava on pinta-alaltaan todella pieni, Suomen pienimpiä kaupunkeja ja samalla asukastiheydeltään suurimpia
Väestötiheys 1 129 as/km²
Se on hyvin matala väestön tiheys.
QuoteTämä tarkoittanee sitä, ettei tänne enää juurikaan mahdu lisää asutusta - ainakaan mitään suuria kerrostalokomplekseja tai -alueita.
Wikipedia ja kartta sanoo toista.
Pinta-ala: 30,79 km²
Kunnan kartta:
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/39/Keravan_kartta.png)
Ainakin 60% vapaana = 18 neliökilometriä vapaana. Jopa alhaisella väestön tiheydellä mahtuu yli 100.000 henkilöä, nykyinen Keravan väkiluku on 34 560.
Lähde wikipedia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kerava
QuoteTosin Helsingissä ja Vantaalla on vielä paljon rakentamatonta maata niinikään, joten ne tuhotaan varmasti ensiksi.
Helsingissä on erittäin vähän rakentamatonta maata per asukas verrattuna Keravaan.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.05.2013, 22:46:10
Mahtuuhan sitä Kupla-Volkkariinkin 15 ihmistä ja miksei margariinilla voideltuna vielä pari lisää, mutta todennäköisyys sille, että käytännössä niin tehtäisiin, on melko pieni.
Tällä logiikalla Keravalle mahtuisi miljoona asukasta, mutta todennäköisyys sille, että käytännössä niin tehtäisiin, on melko pieni.
QuoteKeravalle mahtuisi miljoona asukasta
Minä laitan vielä paremmaksi: Keravalle mahtuisi kaksi miljoonaa asukasta.
Tottakai mahtuu fyysisesti, eihän siitä ole kyse.
Kyse on siitä, että Kerava on 99 prosenttiin Suomen kaupungeista nähden erittäin tiheästi rakennettu. Toisinsanoen naapurikuntiin mahtuu niin suhteellisesti kuin absoluuttisestikin paljon enemmän porukkaa. Niinpä suuret rakennushankkeet alkavat siellä, eivät Keravalla. Vaikka täällä tilaa onkin, se on naapurikuntia merkittävästi suuremmalta osin vaikeammin hyödynnettävissä tiheämmän asutuksen vuoksi. Tottakai kahden kerrostalon väliseen pieneen puistikkoon voidaan änkeä vielä kolmaskin. Mutta se ei ole kovin kustannustehokasta eikä käytännöllistä: on helpompaa, nopeampaa ja halvempaa toteuttaa suuria projekteja keskelle peltoja jonnekin Klaukkalaan, Nurmijärvelle, Hyvinkäälle tai Lohjalle kuin alkaa toteuttamaan yksittäisiä taloja tiheämmin asutulle seudulle, jossa asukkaiden vastustus, maankäytön rajat ja arkkitehtoniset vaatimukset tekevät projektista hitaamman ja kalliimman.
En siis epäile, etteikö Keravaakin saataisi täyteen kongolaisten asuntoja vuoteen 2113 mennessä, mutta edellämainituista syistä johtuen se tapahtuu paljon naapurikuntia myöhemmin. En tosin tiedä, onko sillä enää mitään merkitystä, koska Suomi on jo tuolloin tuhottu.
Quote from: Jaffasiini on 06.05.2013, 15:44:49Vaikka kymmenen parinkymmenen kilometrin pätkää jostain paikoista lähtemään pääradalta tai Lahden oikoradalta eri suuntiin. Ikäänkuin puu olisi.
Voi tehdä halvemmalla ja lähempänä keskustaa, voi jatkaa nykyistä vantaankosken rataa näin:
http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF&msa=0&msid=205142978266348095692.0004dc25908a7dfd5040a
QuoteJa hyvä ehdotus onkin jos vain meluvallit saavat tehtyä radan viereen
Mitä varten meluvallit metroradan viereen? Metro ei ole meluisa.
Quoteja kustannukset maksaa radan varteen muuttavat asukkaat eikä valtio.
Maksaisivat mielellään, jos talot olisivat viihtyisiä, jos hinnassa ei olisi ilmaa. Nykyään asuntojen hinnoissa on hyvin paljon ilmaa.
Quote from: vilach on 07.05.2013, 22:51:22
***
QuoteJa hyvä ehdotus onkin jos vain meluvallit saavat tehtyä radan viereen
Mitä varten meluvallit metroradan viereen? Metro ei ole meluisa.
***
Niin, no. Kuinkas paljon tästä "metrosta" on maan alla?
Quote from: Eino P. Keravalta on 07.05.2013, 22:28:48Kyse on siitä, että Kerava on 99 prosenttiin Suomen kaupungeista nähden erittäin tiheästi rakennettu.
Missä on lähde?
QuoteToisinsanoen naapurikuntiin mahtuu niin suhteellisesti kuin absoluuttisestikin paljon enemmän porukkaa.
Absoluuttisesti enemmän, mutta ei suuhteellisesti. Keravan väkiluku 34 tuhatta, vapaata maata noin 18 neliökilometriä, sinne mahtuu alhaisella väestöntiheydellä ainakin 100 tuhatta, eli 3 kertaa enemmän, kuin nykyinen väestö.
QuoteNiinpä suuret rakennushankkeet alkavat siellä, eivät Keravalla.
Sieltä, mutta syynä on, että Kerava on liian kaukana keskustasta.
QuoteTottakai kahden kerrostalon väliseen pieneen puistikkoon voidaan änkeä vielä kolmaskin.
Keravalla on 18 neliökilometriä täysin tyhjää maata.
Kunnan kartta:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/39/Keravan_kartta.png
Quoteon helpompaa, nopeampaa ja halvempaa toteuttaa suuria projekteja keskelle peltoja jonnekin Klaukkalaan, Nurmijärvelle, Hyvinkäälle tai Lohjalle
Ei tarvitse mennä niin kauas keskustasta, valtavasti tyhjää maata alle 20 kilometrin säteellä keskustasta.
Quotekuin alkaa toteuttamaan yksittäisiä taloja tiheämmin asutulle seudulle
Keravan väestön tiheys on todella alhainen.
QuoteEn siis epäile, etteikö Keravaakin saataisi täyteen kongolaisten asuntoja vuoteen 2113 mennessä, mutta edellämainituista syistä johtuen se tapahtuu paljon naapurikuntia myöhemmin.
Tärkein syy, että Kerava on liian kaukana keskustasta, täysin tyhjää maata siellä on yli 100.000 henkilölle väljällä talojen tiheydellä.
Vilach, onko siis niin, että olen väärässä?
Quote from: MW on 07.05.2013, 22:55:35
Niin, no. Kuinkas paljon tästä "metrosta" on maan alla?
Metro on aika hiljainen myös pintametrona. Tarkoitan länsimaalaista (https://www.youtube.com/watch?v=3d8pisoWEYQ) metroa, eikä neuvostoliittolaista (https://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=1RTFkEWnXq4#t=43s).
Meluvallit rakennetaan moottoriteiden varteen, moottoriteistä lähtee valtavasti enemmän melua, kuin nykyaikaisesta metrosta.
Quote from: Eino P. Keravalta on 07.05.2013, 23:16:43
Vilach, onko siis niin, että olen väärässä?
Kyllä. Tämä sinun väite on väärä:
QuoteTämä tarkoittanee sitä, ettei tänne enää juurikaan mahdu lisää asutusta - ainakaan mitään suuria kerrostalokomplekseja tai -alueita.
Ja tämä:
QuoteVaikka kävisi niin onnettomasti, että Kerava liitettäisiin Vantaaseen, ei tänne yksinkertaisesti juuri enää mahdu uusia kerrostaloja kunniakansalaisille.
18 neliökilometrillä täysin tyhjää maata kerrostaloja mahtuu paljon. Mutta niitä todennäköisesti ei rakenneta, koska on valtavasti tyhjää maata paljon lähempänä keskustaa.
Voi rakentaa vaikka tämänkaltaisen metroverkon:
http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF&msa=0&msid=205142978266348095692.0004dc25908a7dfd5040a
Quote from: junakohtaus on 06.05.2013, 11:52:44
Monissa hommissa järkevät työmarkkinat nyt vain ovat täällä ja aika monen mielestä täällä nyt vain on kivempaa.
Jeps. Olisi pitkä lista muutakin, mutta se olisi ketjun asian vierestä.
Vilach:
Quote18 neliökilometrillä täysin tyhjää maata kerrostaloja mahtuu paljon. Mutta niitä todennäköisesti ei rakenneta, koska on valtavasti tyhjää maata paljon lähempänä keskustaa.
Puhut siis Helsingin keskustasta? Olen samaa mieltä. Sitä juuri yritin sanoa. Stadi ja Vantaa ja Tuusula ja Nurmijärvi ja Sipoo rakennetaan ensin täyteen.
Quote from: Eino P. Keravalta on 07.05.2013, 23:40:03Puhut siis Helsingin keskustasta?
Tietysti.
QuoteStadi ja Vantaa ja Tuusula ja Nurmijärvi ja Sipoo rakennetaan ensin täyteen.
Tuusula ja Nurmijärvi on vähän kaukana keskustasta, Vantaalla, Espoossa ja Sipoossa on valtavasti tyhjää maata alle 20 kilometrin säteellä keskustasta.
Eli syy siihen, että Keravalla ei rakenneta on liian suuri etäisyys keskustasta, eikä maan puute, kuten sinä väitit. Jos Kerava olisi lähellä keskustaa, niin nämä 18 neliökilometriä rakennettaisiin täyteen.
Quote from: Soromnoo on 07.05.2013, 19:39:55
Ja nykyään duuniin ajaessa ajan aina ruuhkaa vastaan pohjoiseen aika tyhjiä teitä :)
Tämä on tuttua! 1990-luvun lopulla asuin Punavuoressa ja olin töissä Espoon Haukilahdessa. Joka aamu sain ajaa tyhjää Länsiväylää ja katsella vastaan tulevaa espoolaisten myyntipäälliköiden jonoa.
Toisaalta silloin, kun olin vuonna 1995 yötöissä Vantaanlaaksossa, jouduin joka aamu seitsemän jälkeen ajamaan kotiin Punavuoreen ns. silmät ristissä aamuruuhkassa. Ei kiva.
QuoteEli syy siihen, että Keravalla ei rakenneta on liian suuri etäisyys keskustasta, eikä maan puute, kuten sinä väitit. Jos Kerava olisi lähellä keskustaa, niin nämä 18 neliökilometriä rakennettaisiin täyteen.
Huonon itseilmaisuni vuoksi sait väärän käsityksen. En tarkoittanut verrata Keravaa Helsingin keskustaan tai edes Vantaaseen, vaan muihin kehyskuntiin, jotka ovat jotakuinkin yhtä kaukana Stadin keskustasta.
Näihin verrattaessa uskon edelleen, että muualle kuin Keravalle on helpompaa toteuttaa uusia sosiaalisen asumisen kaupunginosia.
Asiallisia vastauksia, pitää muistaa kiittää, kunhan tiedot on saatu:
QuoteFrom: Kirjasto Tietokeskus HKI/Tieke <[email protected]>
Date: Wed, 8 May 2013 10:11:16
Kiitos täsmennyksestä.
Koulukohtaista tietoa meillä ei ole, mutta tietopyyntönne on lähetetty opetusvirastoon. Asia on siellä käsittelyssä ja ottavat sieltä yhteyttä teihin.
Opetusvirastossa yhdyshenkilö on Anne Jenu
sähköposti [email protected]
puh. 31086362
Oheisessa liitetiedostossa (https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdHdvZG5KNEIxYk1DQzQ1NVZ1Ymt6cFE&output=html) on meillä oleva tieto koskien kaupungin ylläpitämien suomen- ja muunkielisten peruskoulujen vieraskielisten oppilaiden määrää suurpiireittäin.
Anteeksi epäselvästi muotoilemani vastaus. Vastaus teille koski lähinnä kohtaa "Kertokaa myös, mikäli teillä on tietoa alueen hintatasosta omistusasuntojen osalta"
yst.terv. Liisa Nuuttila
Helsingin kaupungin tietokeskus. Kirjasto
Postiosoite: PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki
Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18-20 A 5. kerros (Ympyrätalo Hakaniemessä)
Puh. 09-310 36377
Avoinna ma - pe 8.15 - 16.00
Sähköposti: [email protected]
www.hel.fi/tietokeskus/kirjasto
(http://i.imgur.com/JVKI3vl.jpg)
QuoteFrom: Opetusvirasto Opev <[email protected]>
CC: Nuuttila Liisa <[email protected]>, Kallinen Ari <[email protected]>
Date: Wed, 8 May 2013 14:26:02
Hei!
Ja kiitos kysymyksistänne. Viestinne on kulkenut Hgin kaupungin kirjaamon ja tietokeskuksen kautta meille Helsingin opetusvirastoon. Olen lähettänyt sen täällä opetusvirastossa palvelupäällikkö Inari Saloselle Helsingin koulujen osalta vastauksen laatimista varten, joten palaamme vastauksen myötä asiaan.
Vantaan kaupunki vastaa koulutoimestaan, tässäpä linkki Vantaan sivuille, josta löytänette mm. yhteystiedot http://www.vantaa.fi/fi/opetus_ja_kasvatus .
Ystävällisin terveisin
Terttu Kukkonen
tiedotusneuvoja
Opetusvirasto / Neuvonta- ja palvelupiste
PL 3000, 00099 Helsingin kaupunki
Tel. +358 9 310 86400
Fax. +358 9 310 86390
Email: [email protected]
www.edu.hel.fi
Hetkonen, 100000 ihmistä 18 neliökilometrin alueella alhainen asukastiheys? Se on 5500 per neliökilometri. Jossain Kalliossa kun asuu 20000 ihmistä n 2 neliökilometrin suuruisella alueella( en jaksa tarkastaa tarkkoja lukuja mutta noilla paikkeilla se menee ja Kallio on Suomen tiheimpään asuttu alue) niin se on enemmän kuin tuo tiheys mutta missään Helsingissä saatikka muualla Suomessa ei ole yhtenäistä 18 neliökilometrin kokoista aluetta jolla asuisi 100000 ihmistä.
Kööpenhaminan kaupungin pinta-ala on n74 neliökm ja asukasluku n600000 mutta Köpis onkin Pohjoismaiden todellinen keskus.
Suomessa on muuten käytössä hauska tapa laskea Helsingin osalta aina vain hallinnolliset rajat (600.000 ihmistä) ja sitten verrata "käpykylää" johonkin suuralueeseen.
Kyllä maailmalla pääkaupungin käytännön väkilukuun lasketaan myös paikalliset satelliittialueet (vrt. Espoo ja Vantaa). Tällä suomalaisella ääliölogiikalla Helsinki olisi käytännössä saman kokoinen kuin Boston ja Washington (molemmat ovat hallinnollisilta rajoiltaaan vain n. 600.000 ihmisen kaupunkeja, mutta todellisuudessa monta kertaa suurempia).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Boston
http://fi.wikipedia.org/wiki/Washington_%28DC%29
Jokainen pk-seutua tunteva tietää, että esimerkiksi yli 200.000 ihmisen Etelä/Keski-Espoo (Tapiola, Leppävaara) ovat huomattavasti "urbaanimpimpia" ja keskeisempiä alueita, kuin esimerkiksi Pohjois-Helsingin raukat rajat Heikinlaaksossa ja Vanhassa Puistolassa.
Todellisuudessa Suur-Helsingin alueella on reilusti yli miljoona ihmistä, joskin erittäin harvaan asuttuna (800km2). Mutta Suomen mittakaavassa kuitenkin neulanpiston kokoisella alueella.
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.05.2013, 00:16:24Näihin verrattaessa uskon edelleen, että muualle kuin Keravalle on helpompaa toteuttaa uusia sosiaalisen asumisen kaupunginosia.
Helpointa on siellä, missä kunnan hallitus antaa luvan rakentamisesta, eli jos kunnan hallituksessa on "mokuttajat".
Quote from: -PPT- on 09.05.2013, 03:14:51Hetkonen, 100000 ihmistä 18 neliökilometrin alueella alhainen asukastiheys? Se on 5500 per neliökilometri.
Kerrostaloalueella se on alhainen väestön tiheys. Nykyään kerrostaloja rakennetaan tiheästi, noin suhteella 1:1. Eli asuinpinta-ala on sama, kuin tontin pinta-ala. Jos laskea yhden huoneen alaksi 25 neliötä, niin neliökilometrille tulee 40.000 huonetta. Minä jaoin tämän luvun yli 7:llä, eli laskin alakanttiin. Osassa huoneista ei asu ketään, viheralueet, kaupat, työpaikat jne. Kaupungin asunnoissa voi helposti tehdä säännön asukkaiden määrä = huoneiden määrä, koska asukas ei omista asuntoa, kaupunki omistaa ja kaupunki voi tehdä sen takia minkä tahansa säännön. Tässä on myllypuron suunnitelma:
(http://ksv.hel.fi/sites/default/files/images/myllypurohavyhdistelma2_0.jpg)
Kuten näette, jossain suhde on jopa 1.5:1. Itse talojen pinta-ala on noin 30% tontin alasta, mutta kerroksia on 5, eli 0.3*5=1.5. Eli tällä tiheydellä mahtuisi 60.000 asuinhuonetta neliökilometrille.
Tässä on kalasataman suunnitelma:
(http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/09f748804a1528b8b480f4b546fc4d01/3/Kalasataman_havainne_01_04_2009_netti.jpg?MOD=AJPERES&CACHEID=09f748804a1528b8b480f4b546fc4d01/3)
Keskustassa on hyvin suuri tiheys, yli 1.5.
Esimerkki:
http://www.fonecta.fi/s/15gB
60 luvun taloissa yleensä yli 0.5.
http://www.fonecta.fi/s/15gC
Itselleni sopiva tiheys on alle 0.5. Mutta nykyään näin rakennetaan harvoin, suomalaisilla on matalat vaatimukset. Keskustassa on hyvin suuri tiheys, mutta ihmiset äänestävät lompakollaan asumisesta siellä.
Quotemissään Helsingissä saatikka muualla Suomessa ei ole yhtenäistä 18 neliökilometrin kokoista aluetta jolla asuisi 100000 ihmistä.
Koska ei ole niin suurta yhtenäistä kerrostalokaupunginosaa. Paljon omakotitaloalueita.
Quote from: detonator on 09.05.2013, 17:52:22Suomessa on muuten käytössä hauska tapa laskea Helsingin osalta aina vain hallinnolliset rajat (600.000 ihmistä) ja sitten verrata "käpykylää" johonkin suuralueeseen.
Kyllä maailmalla pääkaupungin käytännön väkilukuun lasketaan myös paikalliset satelliittialueet (vrt. Espoo ja Vantaa). Tällä suomalaisella ääliölogiikalla Helsinki olisi käytännössä saman kokoinen kuin Boston ja Washington (molemmat ovat hallinnollisilta rajoiltaaan vain n. 600.000 ihmisen kaupunkeja, mutta todellisuudessa monta kertaa suurempia).
Kaupunki koostuu 4 kunnasta. Kun joku kysyy minulta mikä on Helsingin väkiluku niin minä aina vastaan, että noin miljoona. Kun kysytään mikä on toiseksi suurin kaupunki Suomessa, niin minä vastaan tampere. Jos asuisin Leppäarassa tai tapiolassa, niin sanoisin kaikille, että asun pääkaupungissa. Minua ärsyttää, kun joku asuu leppävaarassa ja kertoo australiassa asuvalle henkilölle, että hän asuu pääkaupungin ulkopuolella, suomen toiseksi suuremmassa kaupungissa.
Niin. Suomessa ei olla vieläkään ymmärretty satelliittikaupungin käsitettä, vaikka kaikkien maailman pääkaupunkien ympärillä on sellaisia. Meillä kuvitellaan, että Vantaa ja Espoo ovat jotain oikeita kaupunkeja, joilla pitäisi muka olla joku oma "identiteetti"... ja pähkäillään kun sellaista ei ole. Ei tietenkään ole, eikä tarvitsekaan olla, koska ne ovat... hmm... satelliittikaupunkeja.
Ei se silti tarkoita sitä, että Helsingin velkahelvettiin ajaneet viherkommunistit pitää päästää järjestämään velattomalle ja hyvinvoivalle Espoolle sama kohtalo.
Quote from: detonator on 09.05.2013, 22:13:04Niin. Suomessa ei olla vieläkään ymmärretty satelliittikaupungin käsitettä
Espoo ei ole satelliittikaupinki, se on helsingin länsiosa. Ei koko espoo, vaan suurin osa. Esim. kauklahti niin kaukana keskustasta, että se on käytännössä esikaupinkialuetta, samoin korso.
QuoteMeillä kuvitellaan, että Vantaa ja Espoo ovat jotain oikeita kaupunkeja, joilla pitäisi muka olla joku oma "identiteetti"...
Kumpi henkilö on helsinkiläisempi, se joka asuu leppävaarassa vai täällä (http://goo.gl/maps/Fip5W)? Virallisesti leppävaarassa asuva ei ole helsinkiläinen.
QuoteEi tietenkään ole, eikä tarvitsekaan olla, koska ne ovat... hmm... satelliittikaupunkeja.
Satelliittikuntia, eikä satelliittikaupunkeja.
QuoteEi se silti tarkoita sitä, että Helsingin velkahelvettiin ajaneet viherkommunistit pitää päästää järjestämään velattomalle ja hyvinvoivalle Espoolle sama kohtalo.
Helsinki koostuu nyt 4 kunnasta ja sen pitää olla samoin jatkossakin. Se edistää demokratiaa, koska jokaisella kunnalla on oma hallitus ja sen avulla tulee paremmin esille se tosiasia, että kehitysmaalaiset ovat taakka, koska eri kunnalla on oma budjetti.
Quote from: vilach on 07.05.2013, 22:51:22
Quote from: Jaffasiini on 06.05.2013, 15:44:49Vaikka kymmenen parinkymmenen kilometrin pätkää jostain paikoista lähtemään pääradalta tai Lahden oikoradalta eri suuntiin. Ikäänkuin puu olisi.
Voi tehdä halvemmalla ja lähempänä keskustaa, voi jatkaa nykyistä vantaankosken rataa näin:
http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF&msa=0&msid=205142978266348095692.0004dc25908a7dfd5040a
Siisti. 8)
Toimivampi ratkaisu voisi kumminkin olla nopea tie, eli missä ei vielä montaa taloa tarvisi lunastaa niin moottoritienopeuksista tietä johon liittyminen vieressä kulkevalta hitaammalta tieltä aina välillä. Mutta rata siis vihreille.
Aiemmin täällä esitetty asemien välttäminen voi hyvinkin olla edessä piakkoin nykykehityksellä. Siinä sitä vihreys rapisee kun asemalle ei uskalla mennä. Suomessa harvempi kumminkaan kertoo todellista syytä jos syynä junan välttämiseen onkin se että asema ei ole turvallinen tai junassa ei ole rauhallista.
Aamun uutinen: "Espoolta säännöt trendirakentamiselle - lisää torneja asemille"
http://yle.fi/uutiset/espoolta_saannot_trendirakentamiselle_-_lisaa_torneja_asemille/6638136
Kumminkin minusta korkea, jossa ei ole ihan vieressä viereisen talon seinä on parempi kuin matala jossa muutaman metrin päässä on naapurin ikkuna, kun kumminkaan eivät meitä omakotitaloihin päästä vaikkei niitten rakentaminen sen kalliimpaa olisi. Syrjässä ymmärtääkseni voi rakentaa mökkikokoisen talon samalla hintaa tai halvemmalla tontteineen kuin samaneliöisen kerrostaloyksiön tai kaksion. Jossain 130-neliöisessä sitten hintaero onkin jo hirmuinen jos kerrostaloon vertaa jossa jostain syystä neliöt on kalliita, olisiko verotuksen ansiota vai mistä johtuisi.
Quote from: vilach on 09.05.2013, 22:34:40
Helsinki koostuu nyt 4 kunnasta ja sen pitää olla samoin jatkossakin. Se edistää demokratiaa, koska jokaisella kunnalla on oma hallitus ja sen avulla tulee paremmin esille se tosiasia, että kehitysmaalaiset ovat taakka, koska eri kunnalla on oma budjetti.
Mutta niissä on samat puolueet joten hyvin näennäistä on demokratia, yhteen liittämällä ei asia tietysti muuttuisi mihinkään tuolta kannalta ajateltuna vaan tarvittaisiin kansanäänestyksiä.
Yhteen liittämistä puoltaisi kuitenkin se, että politiikka nykyisellään on kilpailupolitiikkaa hyvistä asukkaista jolloin sitten jää rakentamatta vuokra-asunnot kehnoille. Mitä myötä vaikuttaisi nykyisellään käyvän niin että suomalaiset kaikkoavat ja varakkaammat tulevat tilalle. Erikseen ei tarvinne kertoa miksi ovat varakkaampia.
Ketju on täynnä off-topicia.
This just in, tässä koulujen rikastusasteet (https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0AqhXHkqpNpyPdG1FTUhKUnRqWTNON3ZxUUxuWjhsZFE#gid=0):
Soinisen koulu 61.5 %
Meri-Rastilan ala-asteen koulu 57.2 %
Ressun peruskoulu 50.3 %
...
Pakilan ala-asteen koulu 1.1 %
Huom. tiedoston toinen taulukko muut (https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdG1FTUhKUnRqWTNON3ZxUUxuWjhsZFE&gid=1).
Yhdistän jossain vaiheessa nämä tiedot keräämäni Helsinki kaupunginosittain 1.1.2012 (https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdE9KZE5uSC1RZ211emVZNnhKd1BTNmc&output=html) -tilastoihin.
En tarkistanut, ovatko kaikki koulut lueteltuina.
edit:
QuoteJunes Lokka,
Helsingin Tietokeskuksen kirjaston kautta sain tietopyyntösi koskien mm. monikulttuuristen oppilaiden tietoja Helsingin kouluissa ja oppilaitoksissa.
Monikulttuurisuutta kuvaavana muuttujana käytämme suomi toisena kielenä –oppimäärää (s2).
Suomi toisena kielenä –oppimäärä (s2) on yksi äidinkieli ja kirjallisuus –oppiaineen oppimääristä.
Oppimäärä on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomenkielien taito ei ole äidinkielen tasoinen kaikilla osa-alueilla.
Tavoitteena on saavuttaa sellainen suomen kielen taitotaso, joka mahdollistaa perus- ja jatko –opinnoissa etenemisen.
Oheisessa liitetiedostossa on koottuna suomi toisena kielenä –oppilaiden prosentuaaliset osuudet koulujen ja oppilaitosten kokonaisoppilas- ja opiskelijamääristä.
Tiedot ovat ajankohdalta 20.9.2012.
Tiedot on koottu kaupungin ylläpitämistä suomen- ja muunkielisten perusasteen yleissivistävien oppilaitosten oppilaista ja kaupungin ylläpitämien lukioiden lukiotutkinnon suorittajista.
Erityiskoulut (Albertin koulu, Brahenpuiston koulu, Karviaistien koulu, Lemmilän koulu, Naulakallio, Outamo, Solakallio ja Toivola) eivät ole tässä tarkastelussa edustettuina.
Myös yksityisten sopimuskoulujen oppilaista ja lukioasteen oppilaitosten lukiotutkinnon suorittajista on esitetty suomi toisena kielenä –osuudet.
Helsingissä on myös muita yksityisiä ja valtion ylläpitämiä kouluja (esim. The English School, International school of Helsinki, Helsingin Rudolf Steiner-koulu, Helsingin saksalainen koulu,
Helsingin eurooppalainen koulu, Helsingin normaalilyseo, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, Suomalais-venäläinen koulu).
Näiden koulujen monikulttuurisuuteen liittyviä tietoja voi tiedustella kyseisen koulun rehtorilta.
Ruotsinkieliseen koulutukseen emme voi liittää suomi toisena kielenä –muuttujaa. Helsingin ruotsinkielissä perus- ja lukioasteen oppilaitoksissa muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten oppilaiden ja opiskelijoiden osuudet ovat hyvin pieniä: peruskouluissa noin 2 % kaikista oppilaista ja lukioissa vajaa prosentti.
Ystävällisin terveisin,
Anne Jenu
Tilastosuunnittelija
Helsingin opetusvirasto
@Junes: En saa esiin tuon koulujen rikastumisprosentin taulukkoja.
Googlessa tulee: "You need to request a permission to access this file", vaikka kirjaudun sisään.
Ilmeisesti kyseessä on PDF-tiedosto. Voisitko uploadata sen vaikka Mirrocreator.com-systeemin avulla?
Kiitos etukäteen. Ja kiitos ylipäätään kansalaisaktiivisuudestasi.
Quote from: detonator on 16.05.2013, 17:48:42
@Junes: En saa esiin tuon koulujen rikastumisprosentin taulukkoja.
Googlessa tulee: "You need to request a permission to access this file", vaikka kirjaudun sisään.
Ilmeisesti kyseessä on PDF-tiedosto.
Ei, se on html-sivu, näkyisikö nyt. Näkyykö muuten tuo Helsinki kaupunginosittain 1.1.2012 (https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdE9KZE5uSC1RZ211emVZNnhKd1BTNmc&output=html) -taulukko?
Eipä näy.
Google Drive encountered an error. If reloading the page doesn't help, please report the error.
We're sorry, a server error occurred. Please wait a bit and try reloading your spreadsheet.
To learn more about Google Drive, please visit our help center.
We're sorry for the inconvenience. Thanks for your help!
- The Google Drive Team
Quote from: detonator on 16.05.2013, 18:14:39
Eipä näy.
Google Drive encountered an error. If reloading the page doesn't help, please report the error.
We're sorry, a server error occurred. Please wait a bit and try reloading your spreadsheet.
To learn more about Google Drive, please visit our help center.
We're sorry for the inconvenience. Thanks for your help!
- The Google Drive Team
Kumpikaanko ei näy?
edit: korjasin linkkejä, toimisko nyt?
Nyt näkyvät kaikki. Outoa.
Kiitoksia.
Ressusta kannattaa sitten ymmärtää, että sitä käyvät ei-varsinaiset.
Kulosaari 18.3%.
Ilmeisesti tässä on suomenruotsalaiset mukana? Lasketaanko suomenruotsalaiset "Suomi toisena kielenä"-ryhmään?
Tai sitten tuolla on sen verran lähetystöjen työntekijöitä ja ulkomaalaissyntyisiä työtätekeviä, että prosentti nousee noin korkeaksi.
Sossumamuja ei Kuliksessa montaa ole.
Tuossa nuo koulut järjestettyinä (https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdE9KZE5uSC1RZ211emVZNnhKd1BTNmc&gid=5)
Quote5 Koillinen suurpiiri Soinisen koulu 61,50%
7 Itäinen suurpiiri Meri-Rastilan ala-asteen koulu 57,20%
2 Läntinen suurpiiri Pikku Huopalahden ala-asteen koulu 54,30%
1 Eteläinen suurpiiri Ressun peruskoulu 50,30%
3 Keskinen suurpiiri Eläintarhan ala-asteen koulu 48,70%
7 Itäinen suurpiiri Myllypuron yläasteen koulu 47,40%
7 Itäinen suurpiiri Mustakiven ala-asteen koulu 44,10%
2 Läntinen suurpiiri Pelimannin ala-asteen koulu 41,50%
4 Pohjoinen suurpiiri Maunulan ala-asteen koulu 41,10%
7 Itäinen suurpiiri Myllypuron ala-asteen koulu 40,90%
7 Itäinen suurpiiri Laakavuoren ala-asteen koulu 39,60%
5 Koillinen suurpiiri Pihlajiston ala-asteen koulu 37,50%
5 Koillinen suurpiiri Latokartanon peruskoulu 37,20%
3 Keskinen suurpiiri Koskelan ala-asteen koulu 36,80%
7 Itäinen suurpiiri Kallahden peruskoulu 35,80%
2 Läntinen suurpiiri Malminkartanon ala-asteen koulu 34,60%
7 Itäinen suurpiiri Vesalan yläasteen koulu 34,20%
5 Koillinen suurpiiri Jakomäen peruskoulu 34,10%
7 Itäinen suurpiiri Vesalan ala-asteen koulu 32,60%
7 Itäinen suurpiiri Itäkeskuksen peruskoulu 31,70%
7 Itäinen suurpiiri Keinutien ala-asteen koulu 31,70%
6 Kaakkoinen suurpiiri Roihuvuoren ala-asteen koulu 31,30%
5 Koillinen suurpiiri Maatullin ala-asteen koulu 30,60%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Maunulan yhteiskoulu 30,50%
7 Itäinen suurpiiri Kontulan ala-asteen koulu 29,70%
5 Koillinen suurpiiri Hietakummun ala-asteen koulu 29,20%
2 Läntinen suurpiiri Strömbergin ala-asteen koulu 25,90%
1 Eteläinen suurpiiri Ruoholahden ala-asteen koulu 25,40%
3 Keskinen suurpiiri Alppilan yläasteen koulu 24,80%
5 Koillinen suurpiiri Pihlajamäen ala-asteen koulu 24,80%
6 Kaakkoinen suurpiiri Tahvonlahden ala-asteen koulu 24,40%
2 Läntinen suurpiiri Meilahden yläasteen koulu 23,90%
2 Läntinen suurpiiri Pitäjänmäen peruskoulu 23,40%
6 Kaakkoinen suurpiiri Herttoniemenrannan ala-asteen koulu 23,40%
3 Keskinen suurpiiri Länsi-Pasilan ala-asteen koulu 22,40%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Helsingin yhteislyseo 21,70%
3 Keskinen suurpiiri Vallilan ala-asteen koulu 21,10%
2 Läntinen suurpiiri Pohjois-Haagan ala-asteen koulu 20,70%
7 Itäinen suurpiiri Mellunmäen ala-asteen koulu 20,70%
7 Itäinen suurpiiri Vuosaaren peruskoulu 20,50%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Apollon Yhteiskoulu 20,50%
7 Itäinen suurpiiri Puotilan ala-asteen koulu 20,10%
Kaupungin ylläpitämä suomenkielinen lukio Vuosaaren lukio 19,60%
2 Läntinen suurpiiri Pihkapuiston ala-asteen koulu 19,20%
5 Koillinen suurpiiri Pukinmäen peruskoulu 18,80%
6 Kaakkoinen suurpiiri Kulosaaren ala-asteen koulu 18,30%
5 Koillinen suurpiiri Siltamäen ala-asteen koulu 18,10%
5 Koillinen suurpiiri Ylä-Malmin peruskoulu 18,00%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Helsingin Uusi yhteiskoulu 17,80%
7 Itäinen suurpiiri Vuosaaren ala-asteen koulu 17,30%
3 Keskinen suurpiiri Aleksis Kiven peruskoulu 17,10%
Yksityisen sopimuskoulun lukio Apollon Yhteiskoulu 16,80%
7 Itäinen suurpiiri Aurinkolahden peruskoulu 16,60%
Kaupungin ylläpitämä suomenkielinen lukio Itäkeskuksen lukio 16,50%
6 Kaakkoinen suurpiiri Siilitien peruskoulu 16,00%
6 Kaakkoinen suurpiiri Porolahden peruskoulu 14,90%
7 Itäinen suurpiiri Heteniityn ala-asteen koulu 14,80%
3 Keskinen suurpiiri Kallion ala-asteen koulu 13,90%
1 Eteläinen suurpiiri Katajanokan ala-asteen koulu 13,40%
Yksityisen sopimuskoulun lukio Helsingin yhteislyseo 13,30%
2 Läntinen suurpiiri Konalan ala-asteen koulu 13,00%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Kulosaaren yhteiskoulu 12,70%
2 Läntinen suurpiiri Meilahden ala-asteen koulu 12,50%
Yksityisen sopimuskoulun lukio Kulosaaren yhteiskoulu 12,20%
5 Koillinen suurpiiri Kotinummen ala-asteen koulu 11,80%
7 Itäinen suurpiiri Tehtaanpuiston yläasteen koulu 11,50%
5 Koillinen suurpiiri Hiidenkiven peruskoulu 11,40%
3 Keskinen suurpiiri Käpylän peruskoulu 11,20%
2 Läntinen suurpiiri Munkkivuoren ala-asteen koulu 10,40%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Helsingin Kristillinen koulu 10,00%
Yksityisen sopimuskoulun lukio Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio 9,90%
7 Itäinen suurpiiri Vartiokylän yläasteen koulu 9,80%
Kaupungin ylläpitämä suomenkielinen lukio Helsingin medialukio 9,80%
1 Eteläinen suurpiiri Snellmanin ala-asteen koulu 9,70%
4 Pohjoinen suurpiiri Oulunkylän ala-asteen koulu 9,50%
Yksityisen sopimuskoulun lukio Helsingin Uusi yhteiskoulu 9,00%
Kaupungin ylläpitämä suomenkielinen lukio Ressun lukio 8,80%
1 Eteläinen suurpiiri Töölön ala-asteen koulu 8,70%
1 Eteläinen suurpiiri Kaisaniemen ala-asteen koulu 7,80%
1 Eteläinen suurpiiri Tehtaankadun ala-asteen koulu 7,70%
2 Läntinen suurpiiri Haagan peruskoulu 7,60%
7 Itäinen suurpiiri Vartiokylän ala-asteen koulu 7,30%
6 Kaakkoinen suurpiiri Poikkilaakson ala-asteen koulu 7,00%
Yksityisen sopimuskoulun lukio Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu 7,00%
1 Eteläinen suurpiiri Kruununhaan yläasteen koulu 6,30%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Herttoniemen yhteiskoulu 6,00%
Kaupungin ylläpitämä suomenkielinen lukio Etu-Töölön lukio 5,90%
Kaupungin ylläpitämä suomenkielinen lukio Helsingin luonnontiedelukio 5,80%
Kaupungin ylläpitämä suomenkielinen lukio Länsi-Helsingin lukio 5,80%
5 Koillinen suurpiiri Töyrynummen ala-asteen koulu 5,60%
2 Läntinen suurpiiri Kannelmäen peruskoulu 5,50%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Pohjois-Haagan yhteiskoulu 5,50%
2 Läntinen suurpiiri Munkkiniemen ala-asteen koulu 5,40%
4 Pohjoinen suurpiiri Torpparinmäen peruskoulu 5,30%
1 Eteläinen suurpiiri Taivallahden peruskoulu 5,20%
6 Kaakkoinen suurpiiri Laajasalon peruskoulu 5,10%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Munkkiniemen yhteiskoulu 5,10%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Elias-koulu 4,80%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Oulunkylän yhteiskoulu 4,50%
5 Koillinen suurpiiri Puistolan ala-asteen koulu 4,40%
Kaupungin ylläpitämä suomenkielinen lukio Yhtenäiskoulun lukio 4,40%
6 Kaakkoinen suurpiiri Herttoniemen ala-asteen koulu 4,20%
5 Koillinen suurpiiri Suutarilan yläasteen koulu 4,10%
1 Eteläinen suurpiiri Lauttasaaren ala-asteen koulu 3,80%
5 Koillinen suurpiiri Tapanilan ala-asteen koulu 3,80%
5 Koillinen suurpiiri Puistolan peruskoulu 3,60%
Yksityisen sopimuskoulun lukio Herttoniemen yhteiskoulu 3,60%
3 Keskinen suurpiiri Arabian peruskoulu 2,80%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Töölön yhteiskoulu 2,80%
5 Koillinen suurpiiri Suutarilan ala-asteen koulu 2,60%
Kaupungin ylläpitämä suomenkielinen lukio Sibelius-lukio 2,30%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Lauttasaaren yhteiskoulu 1,90%
Yksityisen sopimuskoulun lukio Pohjois-Haagan yhteiskoulu 1,70%
Kaupungin ylläpitämä suomenkielinen lukio Mäkelänrinteen lukio 1,60%
4 Pohjoinen suurpiiri Paloheinän ala-asteen koulu 1,50%
4 Pohjoinen suurpiiri Pakilan yläasteen koulu 1,40%
Kaupungin ylläpitämä suomenkielinen lukio Helsingin kuvataidelukio 1,40%
4 Pohjoinen suurpiiri Pakilan ala-asteen koulu 1,10%
1 Eteläinen suurpiiri Suomenlinnan ala-asteen koulu *
3 Keskinen suurpiiri Yhtenäiskoulu *
4 Pohjoinen suurpiiri Metsolan ala-asteen koulu *
5 Koillinen suurpiiri Nurkkatien ala-asteen koulu *
6 Kaakkoinen suurpiiri Santahaminan ala-asteen koulu *
7 Itäinen suurpiiri Sakarinmäen koulu *
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu *
Yksityisen sopimuskoulun lukio Lauttasaaren yhteiskoulu *
Yksityisen sopimuskoulun lukio Munkkiniemen yhteiskoulu *
Yksityisen sopimuskoulun lukio Oulunkylän yhteiskoulu *
Yksityisen sopimuskoulun lukio Töölön yhteiskoulu *
Kaupungin ylläpitämä suomenkielinen lukio Alppilan lukio *
Kaupungin ylläpitämä suomenkielinen lukio Kallion lukio *
*:llä merkitty kohdat, joissa havaintoyksiköitä alle 5
Lähde: Helsingin Opetusviraston keskitetty oppilastietojärjestelmä 20.9.2012
Quote from: detonator on 16.05.2013, 19:14:56
Kulosaari 18.3%.
Ilmeisesti tässä on suomenruotsalaiset mukana?
Ei, ainoastaan muut kuin suomen-, suomenruotsin- ja saamenkieliset lasketaan vieraskielisiksi. Kyseessä ei ole etninen, vaan kielellinen luokitus. Kaikkia ulkomaalaisiahan ei laiteta s2-kurssille.
Johtuisikohan Kulosaaren korkea prosentti diplomaattien lapsista. Kulosaaren asukkaista 18,7 % on suomenruotsinkielisiä ja 6,2 % vieraskielisiä.
Kulosaaren ala-asteella on (1.1.2012) 323 oppilasta, joista 18,3 % (20.9.2012) vieraskielisiä eli n. 59 kpl.
Kulosaaren ruotsinkielisellä ala-asteella oppilaita on 97.
Kulosaaren lukiossa 12,2 % vieraskielisiä.
huom:
Ruotsinkieliseen koulutukseen emme voi liittää suomi toisena kielenä –muuttujaa. Helsingin ruotsinkielissä perus- ja lukioasteen oppilaitoksissa muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten oppilaiden ja opiskelijoiden osuudet ovat hyvin pieniä: peruskouluissa noin 2 % kaikista oppilaista ja lukioissa vajaa prosentti.
Quote from: detonator on 16.05.2013, 19:14:56
Kulosaari 18.3%.
Ilmeisesti tässä on suomenruotsalaiset mukana? Lasketaanko suomenruotsalaiset "Suomi toisena kielenä"-ryhmään?
Tai sitten tuolla on sen verran lähetystöjen työntekijöitä ja ulkomaalaissyntyisiä työtätekeviä, että prosentti nousee noin korkeaksi.
Sossumamuja ei Kuliksessa montaa ole.
Muistelen joskus nähneeni pienellä aluejaolla tehdyn kartan, jossa Helsingin rikkaimman alueen tittelistä muutaman Itä-Helsingin seudun ohella kilpaili Kaskisaari.
Quote from: vilach on 09.05.2013, 22:34:40
Kumpi henkilö on helsinkiläisempi, se joka asuu leppävaarassa vai täällä (http://goo.gl/maps/Fip5W)? Virallisesti leppävaarassa asuva ei ole helsinkiläinen.
Pitäisikö tuo ymmärtää jotenkin niin, että "helsinkiläinen" on joku etninen ryhmä tai synonyymi sanalle "kaupunkilainen"? Eihän se tietenkään ole kumpaakaan, se on pelkkä hallinnollinen rajaus, vaikka jonkinlaista snobismia helsinkiläiset yrittävätkin sanan merkitykseen sisällyttää.
Landbolainen on helsinkiläinen, leppävaaralainen ei ole. Aivan yksiselitteisesti.
Eli vuonna 2012 luvut oli jo tämmöiset :
Quote from: Junes Lokka on 16.05.2013, 20:25:08
Tuossa nuo koulut järjestettyinä (https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdE9KZE5uSC1RZ211emVZNnhKd1BTNmc&gid=5)
Quote5 Koillinen suurpiiri Soinisen koulu 61,50%
7 Itäinen suurpiiri Meri-Rastilan ala-asteen koulu 57,20%
2 Läntinen suurpiiri Pikku Huopalahden ala-asteen koulu 54,30%
1 Eteläinen suurpiiri Ressun peruskoulu 50,30%
3 Keskinen suurpiiri Eläintarhan ala-asteen koulu 48,70%
7 Itäinen suurpiiri Myllypuron yläasteen koulu 47,40%
7 Itäinen suurpiiri Mustakiven ala-asteen koulu 44,10%
2 Läntinen suurpiiri Pelimannin ala-asteen koulu 41,50%
4 Pohjoinen suurpiiri Maunulan ala-asteen koulu 41,10%
7 Itäinen suurpiiri Myllypuron ala-asteen koulu 40,90%
7 Itäinen suurpiiri Laakavuoren ala-asteen koulu 39,60%
5 Koillinen suurpiiri Pihlajiston ala-asteen koulu 37,50%
5 Koillinen suurpiiri Latokartanon peruskoulu 37,20%
3 Keskinen suurpiiri Koskelan ala-asteen koulu 36,80%
7 Itäinen suurpiiri Kallahden peruskoulu 35,80%
2 Läntinen suurpiiri Malminkartanon ala-asteen koulu 34,60%
7 Itäinen suurpiiri Vesalan yläasteen koulu 34,20%
5 Koillinen suurpiiri Jakomäen peruskoulu 34,10%
7 Itäinen suurpiiri Vesalan ala-asteen koulu 32,60%
7 Itäinen suurpiiri Itäkeskuksen peruskoulu 31,70%
7 Itäinen suurpiiri Keinutien ala-asteen koulu 31,70%
6 Kaakkoinen suurpiiri Roihuvuoren ala-asteen koulu 31,30%
5 Koillinen suurpiiri Maatullin ala-asteen koulu 30,60%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Maunulan yhteiskoulu 30,50%
7 Itäinen suurpiiri Kontulan ala-asteen koulu 29,70%
.
.
Lähde: Helsingin Opetusviraston keskitetty oppilastietojärjestelmä 20.9.2012
Entäs miltä tulevaisuus näyttää :
Quote from: jopparai on 10.02.2013, 07:32:30
Onnea Helsinki!
QuoteHBL: Maahanmuuttajien määrä kaksinkertaistuu Helsingin seudulla
Julkaistu: 10.2.2013 7:12
Maahanmuuttajien määrä on kasvamassa Helsingin seudulla uskottua nopeammin.
Hufvudstadsbladetin mukaan vieraskielisten määrä on kaksinkertaistumassa seuraavien parinkymmenen vuoden aikana.
Tuoreessa ennusteessa arvioidaan, että Helsingin seudun asukkaista ainakin 20 prosenttia olisi vieraskielisiä vuonna 2030. Vielä kolme vuotta sitten osuuden uskottiin kasvavan 15 prosenttiin.
Maanantaina julkaistavan ennusteen mukaan vuonna 2030 Helsingin seudulla asuisi 300 000 vieraskielistä, kun nykyään heitä on vajaat 130 000.
Hufvudstadsbladetin mukaan ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on uuden ennusteen perusteella kasvamassa nykyisestä 9,3 prosentista 20–23 prosenttiin.
Esimerkiksi Helsinkiin odotetaan muuttavan paljon ihmisiä, joilla on juuria Afrikassa tai Lähi-idässä.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288539069917.html
Jos Suomen maahanmuuttolinja ei muutuu pikemmiten niin minun arvioni mukaan muutaman vuoden päästä löytyy jo kouluja Suomesta, missä aniharva oppilas puhuu äidinkielenään suomea ja missä oppimistulokset siten tulevat olemaan aivan omaa luokkansa : http://hommaforum.org/index.php/topic,59706.msg806002.html#msg806002
Surettaa tämmöinen.
Quote from: chacha2 on 16.05.2013, 22:47:01Jos Suomen maahanmuuttolinja ei muutuu pikemmiten niin minun arvioni mukaan muutaman vuoden päästä löytyy jo kouluja Suomesta, missä aniharva oppilas puhuu äidinkielenään suomea ja missä oppimistulokset siten tulevat olemaan aivan omaa luokkansa : http://hommaforum.org/index.php/topic,59706.msg806002.html#msg806002
Surettaa tämmöinen.
Niin minuakin. Mutta pientä hupia tulee tuottamaan kukkisten epätoioivoiset selitykset sille, kuinka huippuresurssoiduista kouluista tulee hirmuisella prosentilla jatko-opiskelukelvotonta sakkia.
Quote from: Siili on 16.05.2013, 23:04:58
huippuresurssoiduista kouluista tulee hirmuisella prosentilla jatko-opiskelukelvotonta sakkia.
Mediassa näitä kutsutaan eliittikouluiksi.
Junes Lokka on tämän(kin) ketjun stahanov. Iskuri joka ylittää kaikki työnormit.
Kuka jaksaisi selvittää vielä Espoon ja Vantaan?
Kauniaisista ei tarvitse kaivaa, koska päättelen ne itse : koulut about 1,5% mamu-pitoisia; nekin ranskan ja englanninkielisiä tms.
Jos kukkaro kestää, suosittelen Lauttasaarta. Koulut ovat Yhteiskoulua lukuunottamatta "köyhiä", siellä nykyään käy muutamia "rikkaita" Ruoholahdesta. Kyllähän täällä ulkomaaneläviäkin löytyy, mutta paremmasta päästä.
Quote from: Siili on 16.05.2013, 23:04:58
Quote from: chacha2 on 16.05.2013, 22:47:01Jos Suomen maahanmuuttolinja ei muutuu pikemmiten niin minun arvioni mukaan muutaman vuoden päästä löytyy jo kouluja Suomesta, missä aniharva oppilas puhuu äidinkielenään suomea ja missä oppimistulokset siten tulevat olemaan aivan omaa luokkansa : http://hommaforum.org/index.php/topic,59706.msg806002.html#msg806002
Surettaa tämmöinen.
Niin minuakin. Mutta pientä hupia tulee tuottamaan kukkisten epätoioivoiset selitykset sille, kuinka huippuresurssoiduista kouluista tulee hirmuisella prosentilla jatko-opiskelukelvotonta sakkia.
Nämä nyt menee siinä määrin paljon parodiahorisontin ylitse ettei voi kuin nauraa. Ehkei naurata niitä lapsia joita laitellaan tuollaisiin, mutta muita. Nähtävästi ne jotka yrittää suutaan avata, vaiennetaan, miten tuollaisia prosentteja muutoin voisi olla.
Quote from: Lauttasaaren Emiiri on 18.05.2013, 08:32:55
Jos kukkaro kestää, suosittelen Lauttasaarta. Koulut ovat Yhteiskoulua lukuunottamatta "köyhiä", siellä nykyään käy muutamia "rikkaita" Ruoholahdesta. Kyllähän täällä ulkomaaneläviäkin löytyy, mutta paremmasta päästä.
Ja jos ei kestä, niin suosittelen (edelleen) etnisesti kestävän kehityksen kuntia, joista ykkönen taitaa olla Nurmijärvi.
Etnisesti kestävä kehitys... kylläpäs tuli keksittyä hyvä slogani...
:)
Quote from: Lauttasaaren Emiiri on 18.05.2013, 08:32:55
Jos kukkaro kestää, suosittelen Lauttasaarta. Koulut ovat Yhteiskoulua lukuunottamatta "köyhiä", siellä nykyään käy muutamia "rikkaita" Ruoholahdesta. Kyllähän täällä ulkomaaneläviäkin löytyy, mutta paremmasta päästä.
No jaa. Lauttasaaren koulut (https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdE9KZE5uSC1RZ211emVZNnhKd1BTNmc&gid=5):
Quote1 Eteläinen suurpiiri / Lauttasaaren ala-asteen koulu 3,80%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste / Lauttasaaren yhteiskoulu 1,90%
Yksityisen sopimuskoulun lukio / Lauttasaaren yhteiskoulu *
* tarkoittaa, että koulussa on alle 5 vieraskielistä.
Lauttasaaressa on 4 koulua:
1 suomenkielinen ala-aste, 626 oppilasta
1 suomenkielinen yläaste, 263 oppilasta
1 ruotsinkielinen ala-aste, 170 oppilasta
1 suomenkielinen lukio, 333 oppilasta
Lauttasaari muuten (https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdE9KZE5uSC1RZ211emVZNnhKd1BTNmc&gid=0):
Toimeentulotuen saajia 539 kpl 2,59 % (Hki: 10,07 %)
Lastensuojelun asiakkaita 95 kpl 3,1 % (Hki: 10,8 %)
Muunkieliset 5,8 %
Ulkomaalaiset 4,6 %
Ulkomaalaistaustaiset 7,1 %
Muuten, jossain vaiheessa joku tutkija varmaan keksii integraatioindikaattoriksi ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten suhteen. Mitä näitä tilastoja kyhäillyt, niin näyttää siltä, että hyvillä alueilla vieraskielisiä on vähemmän kuin ulkomaalaistaustaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkomaanelävä on merkannut äidinkielekseen suomen, suomenruotsin tai saamen.
Lauttasaari on tämän perusteella hyvä alue. Jakomäki taas huono: siellä on 23,28 % ulkomaalaistaustaisia, mutta vieraskielisiä 24,84 %.
Lauttasaaren suhde on 5,8/7,1 = 0,816901
Jakomäen suhde on 24,84/23,28 = 1,067010
Kun indikaattori ylittää 1:n, alue on menetetty. Kun indikaattori lähestyy nollaa, kotouttaminen on onnistunut.
Miten vieraskielisiä voi olla enemmän kuin -taustaisia? Se johtuu joko siitä, että taustamaatilasto ei kerro kaikkien taustaisten määrää: kolmas polvi näkyy speksien mukaan suomalaisena, oli tilanne mikä oli. Esimerkiksi Suomessa syntyneen somalin ja Somaliassa syntyneen somalin lapsi näkyy käsittääkseni suomalaisena taustamaa-tilastossa. On sitten täysin arpapeliä, että mikä kieli tälle lapselle merkitään äidinkieleksi.
Vieraskielisten isompi määrä voi myös johtua siitä, että pottunokat ovat vaihtaneet äidinkielensä englantiin välttääkseen pakkoruotsin, tai arabiaan, koska se on niin ihanan värisevä kieli.
Joka tapauksessa, jos alueella on enemmän vieraskielisiä kuin -taustaisia, kannattaa etsiä jotain muuta aluetta. Pidä silmällä myös toimeentulon saajien ja lastensuojelun asiakkaiden määrää. Kaikki löytyy taulukosta.
Quote from: Junes Lokka on 18.05.2013, 14:08:11
Lauttasaari muuten (https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdE9KZE5uSC1RZ211emVZNnhKd1BTNmc&gid=0):
Toimeentulotuen saajia 539 kpl 2,59 % (Hki: 10,07 %)
Lastensuojelun asiakkaita 95 kpl 3,1 % (Hki: 10,8 %)
Muunkieliset 5,8 %
Ulkomaalaiset 4,6 %
Ulkomaalaistaustaiset 7,1 %
Muuten, jossain vaiheessa joku tutkija varmaan keksii integraatioindikaattoriksi ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten suhteen. Mitä näitä tilastoja kyhäillyt, niin näyttää siltä, että hyvillä alueilla vieraskielisiä on vähemmän kuin ulkomaalaistaustaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkomaanelävä on merkannut äidinkielekseen suomen, suomenruotsin tai saamen.
Lauttasaari on tämän perusteella hyvä alue. Jakomäki taas huono: siellä on 23,28 % ulkomaalaistaustaisia, mutta vieraskielisiä 24,84 %.
Oliko tälle ulkomaalaistaustaisuudelle annettu määritelmää tässä yhteydessä? Tilastokeskus käyttää yhtä standardia yhdessä, toista toisessa tilastossa.
Quote from: RP on 18.05.2013, 21:18:07
Oliko tälle ulkomaalaistaustaisuudelle annettu määritelmää tässä yhteydessä? Tilastokeskus käyttää yhtä standardia yhdessä, toista toisessa tilastossa.
Tiedot on poimittu tästä dokumentista (http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_04_30_Hki_alueittain2012_Tikkanen.pdf).
Käsittääkseni määrittely on tämä:
Quotehttp://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2011/01/vaerak_2011_01_2012-11-30_laa_001_fi.html
Syntyperä ja taustamaa
Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Samantyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) ja toisen (Suomessa syntyneet) polven ulkomaista syntyperää olevat henkilöt.
Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaista syntyperää, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaista syntyperää ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaista syntyperää olevilla henkilöillä taustamaa on Suomi.
Ulkomaista syntyperää ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaista syntyperää ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaista syntyperää samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa.
Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaista syntyperää, taustamaa on tuntematon.
Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaista syntyperää ja taustamaa on siten Suomi.
Mikä muu se voisi olla?
Junes, mistä oikein kaivat noita? Viitsisitkö kaivella esiin myös Espoon vastaavan listan?
Quote from: Bona on 18.05.2013, 22:05:31
Junes, mistä oikein kaivat noita? Viitsisitkö kaivella esiin myös Espoon vastaavan listan?
Ks. http://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg1323978.html#msg1323978
Voisihan sitä Espoon ja Vantaankin tiedot kysellä.
Kaikki alkoi tästä: http://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg1314450.html#msg1314450
Ks. myös ketjun aloitusviesti :D
Vähän noita tilastostandardejakin liipaten ...
Muistaakseni parisen viikkoa sitten paperi-Pravdassa oli juttua suomesta toisena kielenä koulussa. Jotain siihen suuntaan, että jako äidinkielen ja muiden välillä olisi pedagogis-oppimismielessä vanhentuneeseen tietoon perustuva ja että se joutaisi pois. Aiheesta voi olla omakin ketju, ja ehkä pitäisi, mutten oikein saa tällä vanhalla kännykälläni kaivettua juttua esiin.
En muista ihan tarkkaan, ja Hommasta varmaan löytyisi asiantuntijoitakin. Sivuvaikutuksena kaikkien laittamisessa samaan läjään olisi sitten ehkä tällaistenkin tilastojen saatavuuden vaikeutuminen, joita Junes Lokka meille ansiokkaasti kaivaa. Kiitokset Junekselle täältäkin.
Juneksen saaman viestin mukaan muuttujana on käytetty suomi toisena kielenä -opetusta. Tämä on ihan ok, mutta joidenkin hyvien alueiden koulujen prosentti saattaa vaikuttaa mamummalta kuin onkaan. S2-opetuksessa on nimittäin myös sellaisia täysin suomalaisia lapsia, joiden suomen kieli on jäänyt heikoksi vanhempien kansainväliseen uraan liittyneen ulkomailla asumisen takia. Voisin kuvitella (asiaan tarkemmin perehtymättä) että tämä vaikuttaa jonkin verran erityisesti noilla vähiten rikastuneilla alueilla. Myös voi olla niin, että kulttuurillisesti suomalaisella lapsella on ulkomaalainen äiti, eikä isä korvaa äitiä suomen kielen opetuksessa (arvatkaa miksi sen nimi on äidinkieli).
Toisaalta taas on esim. toisen polven mamuja, jotka oppivat suomen ihan normaalisti tarhassa ja koulussa, puhuvat sitä oikein hyvin eivätkä tarvitse s-kakkosta. Saattavat olla muuten täysin kotoutumattomia.
Näistä tekijöistä huolimatta uskon, että tuo on ihan hyvä suunnannäyttäjä.
Quote from: Junes Lokka on 16.05.2013, 20:25:08
Tuossa nuo koulut järjestettyinä (https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdE9KZE5uSC1RZ211emVZNnhKd1BTNmc&gid=5)
Quote5 Koillinen suurpiiri Soinisen koulu 61,50%
7 Itäinen suurpiiri Meri-Rastilan ala-asteen koulu 57,20%
2 Läntinen suurpiiri Pikku Huopalahden ala-asteen koulu 54,30%
Kolmen kärjen tilanne siis syksyllä 2012
Aikaisempia väliaikatietoja
Soinisen koulu, vuoden 2011 alku: 57% (http://hommaforum.org/index.php/topic,41355.msg552717.html#msg552717)
Vuoden 2009 syksy: "noin puolet" (http://hommaforum.org/index.php/topic,18459.msg257822.html#msg257822) (samaten Meri-Rastila, mutta ei vielä Pikku Huopalahti)
Merirastila 2009 (kevät?) (http://hommaforum.org/index.php/topic,16515.msg233586.html#msg233586) 45%
Eläintarhan ala-aste näyttää "jämähtäneen" siihen noin 50%:n
Viimeaikoina muita hyvin petranneita:
Mustakivi, vuonna 2009 "lähes neljännes tai enemmän (alle 1/3)" -ryhmässä, nyt 44,1%
Pihlajisto on noussut samasta ryhmästä lukuun 37,5%
Nämä eivät vuonna 2009 sijoittuneet (mamuosuus jäi alle 1/4:n)
Kallahden peruskoulu 35,80%
Malminkartanon ala-asteen koulu 34,60%
Itäkeskuksen peruskoulu 31,70%
Maatullin ala-asteen koulu 30,60%
Missä välissä tänne noi on muuten muuttanut eli tuleeko noita laumoittain tänne lapsineen vai mitä?.
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=81900.0;attach=24407;image)
Östersundom tulee muuttumaan punaiseksi aivan tuota pikaa. Siis heti, kun 30-60 tuhatta ihmistä käsittävä jättiläislähiö on saatu valmiiksi.
itse asun länsimäessä. ja tämä on todella rikasta seutua. :facepalm:
Quote from: torakka on 31.05.2013, 11:35:01
itse asun länsimäessä. ja tämä on todella rikasta seutua. :facepalm:
Länsimäessä on koko pk-seudun suurin mamuprosentti. 28.
Löytyy helposti, kun klikkaa "Väestötiedot -> Muunkieliset"
http://www.hel.fi/palvelukartta/
Quote from: detonator on 01.06.2013, 05:34:31
Quote from: torakka on 31.05.2013, 11:35:01
itse asun länsimäessä. ja tämä on todella rikasta seutua. :facepalm:
Länsimäessä on koko pk-seudun suurin mamuprosentti. 28.
Löytyy helposti, kun klikkaa "Väestötiedot -> Muunkieliset"
http://www.hel.fi/palvelukartta/
korjaan viimeisintäni ja tämä on rikkainta seutua :facepalm:
Quote from: Ulkopuolinen on 01.06.2013, 08:59:50
Oppilaitosten laatu voi vaikuttaa aika paljon asumispäätöksiin. Tässä lista Suomen lukioista paremmusjärjestyksessä kun mitataan oppilaiden arvosanojen muutosta lukioaikana. Yleensä listaukset tehdään yo-arvosanojen perusteella huomioimatta lukioaikaista edistymistä, jolloin ne lukiot, joihin primukset hakeutuvat, tulevat automaattisesti listan kärkeen oli opetus sitten hyvää tai huonoa.
Quote
1 Hangö gymnasium, Hanko Uusimaa
2 Valtimon lukio, Valtimo Pohjois-Karjala
3 Karstulan lukio, Karstula Keski-Suomi
4 Savukosken lukio, Savukoski Lappi
5 Teuvan lukio, Teuva Etelä-Pohjanmaa
6 Punkaharjun lukio, Punkaharju Etelä-Savo
7 Säkylän seudun lukio, Säkylä Satakunta
8 Sibbo gymnasium, Sipoo Uusimaa
9 Kotka Svenska Samskola, Kotka Kymenlaakso
10 Ähtärin lukio, Ähtäri Etelä-Pohjanmaa
11 Katedralskolan i Åbo, Turku Varsinais-Suomi
12 Helsinge gymnasium, Vantaa Uusimaa
13 Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi Uusimaa
14 Gymnasiet Lärkan, Helsinki Uusimaa
15 Kannuksen lukio, Kannus Keski-Pohjanmaa
16 Pomarkun lukio, Pomarkku Satakunta
17 Enontekiön erälukio, Enontekiö Lappi
18 Etelä-Tapiolan lukio, Espoo Uusimaa
18 Sipoon lukio, Sipoo Uusimaa
20 Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen Uusimaa
Kahdestakymmenestä kärkikoulusta kahdeksan on ruotsinkielisiä. Yliedustus pistää aika lailla silmään, kun ottaa huomioon ruotsinkielisten pienen prosentin tässä maassa. Enemmän resursseja, oletan.
Anekdootti omasta elämästäni, toivottavasti istuu ketjun aiheeseen:
Kun reilut 2 vuotta sitten etsin itselleni asuntoa, luulin saavani sellaisen helposti. Ilmoitin reteesti, että "en etsi asuntoa Kulosaaren sillan itäpuolelta". Lopulta kävi toisin.
Kun bussi viime yönä ajoi Vuosaaren sillan yli tänne itäpuolelle, ajattelin ihan aidosti, että ollaan kotona.
Näin ne asenteet muuttuvat parissa vuodessa. Minusta on tullut vuokkilainen.
Tämä alue on oikeasti mainettaan parempi.
Ulkopaikkakuntalaisille selvennykseksi, että "Itä-Helsingin" katsotaan yleisesti alkavan Kulosaaren sillalta, ja Vuosaari on idän perimmäinen perukka.
Quote from: Topi Junkkari on 02.06.2013, 11:02:20
Anekdootti omasta elämästäni, toivottavasti istuu ketjun aiheeseen:
Kun reilut 2 vuotta sitten etsin itselleni asuntoa, luulin saavani sellaisen helposti. Ilmoitin reteesti, että "en etsi asuntoa Kulosaaren sillan itäpuolelta". Lopulta kävi toisin.
Kun bussi viime yönä ajoi Vuosaaren sillan yli tänne itäpuolelle, ajattelin ihan aidosti, että ollaan kotona.
Näin ne asenteet muuttuvat parissa vuodessa. Minusta on tullut vuokkilainen.
Tämä alue on oikeasti mainettaan parempi.
Ulkopaikkakuntalaisille selvennykseksi, että "Itä-Helsingin" katsotaan yleisesti alkavan Kulosaaren sillalta, ja Vuosaari on idän perimmäinen perukka.
No miten pärjäät siellä Vuosaaressa? Häiritsevätkö mamut ja varsinkin somalit elämääsi? Onko se Itä- Helsinki sellainen helvetti kun olen ymmärtänyt?
Kyselen ihan mielenkiinnosta ja kiitos etukäteen vastauksistasi.
Quote from: me on 02.06.2013, 17:35:14
No miten pärjäät siellä Vuosaaressa? Häiritsevätkö mamut ja varsinkin somalit elämääsi? Onko se Itä- Helsinki sellainen helvetti kun olen ymmärtänyt?
Etkö lukenut postaustani?
Kirjoitin, että tämä alue on oikeasti mainettaan parempi.
Ainoa kerta, kun somalit ovat häirinneet elämääni, oli joskus viime kesänä, kun somalinpennut ajelivat polkupyörillä Meri-Rastilan S-marketin sisätiloissa. Tietenkin myös joidenkin yksittäisten somaleiden käyttäytymistä esimerkiksi busseissa voisi moittia, mutta ainakaan täällä ei ole mitään somaleiden väkivaltaisia jihadistisia katujengejä (vielä).
Omassa taloyhtiössäni ongelmia aiheuttavat neuvostoliittolaiset, joille esimerkiksi pesutuvan käyttöön liittyvät säännöt eivät mene kaaliin kolmannellakaan toistolla.
Quote from: Topi Junkkari on 02.06.2013, 20:56:01Ainoa kerta, kun somalit ovat häirinneet elämääni, oli joskus viime kesänä, kun somalinpennut ajelivat polkupyörillä Meri-Rastilan S-marketin sisätiloissa.
Kyllähän...
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=81900.0;attach=24576;image)
Quote from: Junes Lokka on 02.06.2013, 21:36:20
Quote from: Topi Junkkari on 02.06.2013, 20:56:01Ainoa kerta, kun somalit ovat häirinneet elämääni, oli joskus viime kesänä, kun somalinpennut ajelivat polkupyörillä Meri-Rastilan S-marketin sisätiloissa.
Kyllähän...
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=81900.0;attach=24576;image)
Tuo ei kyllä kovin somalilta näytä :D
Quote from: me on 02.06.2013, 21:39:37Tuo ei kyllä kovin somalilta näytä :D
Näyttääkö tämä:
(http://approachthemarket.co.uk/wp-content/uploads/sherlock.jpg)
Quote from: Junes Lokka on 02.06.2013, 21:41:20
Quote from: me on 02.06.2013, 21:39:37Tuo ei kyllä kovin somalilta näytä :D
Näyttääkö tämä:
(http://approachthemarket.co.uk/wp-content/uploads/sherlock.jpg)
Vaikea sanoa en erota värinihoa enkä tiedä mistä kuva on otettu. Miten tuo kuva nyt liittyy tähän mahdollisesti voisitko avata asiaa?
Quote from: Mutsi on 05.05.2013, 12:50:25
Olemme muuttamassa 5-vuotiaan tyttäreni kanssa pääkaupunkiseudulle, joka ei ole meille ennestään tuttua aluetta. Huolestuneena olen seurannut eri kaupunginosien ja koulujen "rikastumista" ja haluan olla varma, ettei lapseni joudu tällaiseen kouluun. Haluaisin tietoa siitä, mitkä ovat Helsingin ja Vantaan vähiten rikastuneet koulut ja asuinalueet, joille muuttoa voimme harkita. Sekä henkilökohtaiset kokemukset että tilastotiedot ovat tervetulleita. Ja ei, ne diplomaattien ulkomaalaiset lapset eivät oletusarvoisesti ole ongelma, kuten me kaikki tiedämme...
Kertokaa myös, mikäli teillä on tietoa alueen hintatasosta omistusasuntojen osalta. Hinta ei ole kuitenkaan ensisijainen kriteerimme, vaan alueen rikastuneisuus (joka puolestaan heijastuu kaikkeen). Omaa autoa meillä ei ole, joten vähintäänkin jonkinlainen bussiyhteys keskustaan tulisi olla. Tarkoitus on etsiä asunto aivan koulun läheltä.
Yritin kysellä asiasta erilaisilta "mammafoorumeilta", mutta sain vastaukseksi lähinnä katkeraa v*ttuilua ja kauhistelua. Oletankin, ettei täällä tarvitse erikseen lähteä selittämään miksi haluan lapseni kouluun toisten, keskiluokkaisten (tai sitä ylempien sosiaaliluokkien) valkoisten lasten kanssa, vaan keskityttäisiin itse asiaan. Mikäli aiheesta on jo keskustelua, otan mielelläni linkkejä vastaan. Toivottavasti myös muut samoja asioita pohdiskelevat vanhemmat saisivat tästä ketjusta apua, koska ulkopaikkakuntalaisena näiden asioiden selvittely pelkän netin avulla on työlästä eikä kaikkea nk. hiljaista tietoa ole saatavilla.
Nimimerkille Mutsi voisin omasta puolestani voisin suositella Vantaan Tammistoa. Sijainti on mielestäni mainio: Moottorien varressa, helsingin ja vantaan rajalla. Vieressä kulkee vantaanjoki: vantaan puolella on kaupat ja palvelut. Helsingin puolelta vantaan jokea on paloheinän ulkoilualueet. Sijainti on melko keskeinen ja "yhtä kaukana kaikesta". Vaimo ja minä kuljemme pyörällä töihin helsinkiin mennen tulleen (emme omista autoa). Julkiset kulkuyhteydet ovat myös erittäin hyvät. Tuusulantietä pitkin pääseen hyvin keskustaan takaisin.
Alueen rikastumisasteen voisin todeta olevan melko alhainen näin vantaalaisittan. Tammiston läpi ei kulje junia (joka yleensä korreloi rikastumiseen vrt. myyrmäki). Kouluista en osaa sanoa kun oma vesseli menee vasta vuosien päästä opien tielle. :)
Quote from: JDwg on 02.06.2013, 23:23:39
Kouluista en osaa sanoa kun oma vesseli menee vasta vuosien päästä opien tielle. :)
Vinkkejä ei kannata antaa, jos ei tiedä kouluista.
Tuonne Länsi-Vantaalle suunnitellaan sellaista järkyttävää jättikoulua, johon yhdistettäisiin viiden (tjsp.) eri homekoulun lapset. Sinne kuljettaisiin bussilla sitten. Huomionarvoista on, että niiden koulujen on myönnetty olevan homeessa. Ovat varmasti sitten todella homeessa.
Quote from: Bona on 03.06.2013, 06:51:09
Quote from: JDwg on 02.06.2013, 23:23:39
Kouluista en osaa sanoa kun oma vesseli menee vasta vuosien päästä opien tielle. :)
Vinkkejä ei kannata antaa, jos ei tiedä kouluista.
Tuonne Länsi-Vantaalle suunnitellaan sellaista järkyttävää jättikoulua, johon yhdistettäisiin viiden (tjsp.) eri homekoulun lapset. Sinne kuljettaisiin bussilla sitten. Huomionarvoista on, että niiden koulujen on myönnetty olevan homeessa. Ovat varmasti sitten todella homeessa.
Hyvä asiahan se jos koulu on iso.
Pienessä kun luokalla on yksikin diileri niin kaikki sitten käyttää, isossa voi vaihtaa mahdollisesti luokkaa ja oletettavasti edes vähän osaavat eritellä lapsia.
Quote from: Jaffasiini on 03.06.2013, 07:25:34
Hyvä asiahan se jos koulu on iso.
Ok. Hyvä sitten, että on vaihtoehtoja eri tavoin ajatteleville. Mutsin ja kumppaneiden on kuitenkin hyvä perustaa muuttopäätöksensä tietoon, jotta voi tehdä ne omat valinnat.
Quote from: Ulkopuolinen on 01.06.2013, 08:59:50
Oppilaitosten laatu voi vaikuttaa aika paljon asumispäätöksiin. Tässä lista Suomen lukioista paremmusjärjestyksessä kun mitataan oppilaiden arvosanojen muutosta lukioaikana. Yleensä listaukset tehdään yo-arvosanojen perusteella huomioimatta lukioaikaista edistymistä, jolloin ne lukiot, joihin primukset hakeutuvat, tulevat automaattisesti listan kärkeen oli opetus sitten hyvää tai huonoa.
Quote
1 Hangö gymnasium, Hanko Uusimaa
2 Valtimon lukio, Valtimo Pohjois-Karjala
3 Karstulan lukio, Karstula Keski-Suomi
4 Savukosken lukio, Savukoski Lappi
5 Teuvan lukio, Teuva Etelä-Pohjanmaa
6 Punkaharjun lukio, Punkaharju Etelä-Savo
7 Säkylän seudun lukio, Säkylä Satakunta
8 Sibbo gymnasium, Sipoo Uusimaa
9 Kotka Svenska Samskola, Kotka Kymenlaakso
10 Ähtärin lukio, Ähtäri Etelä-Pohjanmaa
11 Katedralskolan i Åbo, Turku Varsinais-Suomi
12 Helsinge gymnasium, Vantaa Uusimaa
13 Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi Uusimaa
14 Gymnasiet Lärkan, Helsinki Uusimaa
15 Kannuksen lukio, Kannus Keski-Pohjanmaa
16 Pomarkun lukio, Pomarkku Satakunta
17 Enontekiön erälukio, Enontekiö Lappi
18 Etelä-Tapiolan lukio, Espoo Uusimaa
18 Sipoon lukio, Sipoo Uusimaa
20 Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen Uusimaa
21 Mynämäen lukio, Mynämäki Varsinais-Suomi
22 Muhoksen lukio, Muhos Pohjois-Pohjanmaa
23 Puolangan lukio, Puolanka Kainuu
24 Outokummun lukio, Outokumpu Pohjois-Karjala
25 Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki Uusimaa
26 Ilomantsin lukio, Ilomantsi Pohjois-Karjala
27 Ulvilan lukio Ulvila, Satakunta
28 Brändö gymnasium, Helsinki Uusimaa
28 Someron lukio, Somero Varsinais-Suomi
30 Muonion lukio, Muonio Lappi
31 Rantasalmen lukio, Rantasalmi Etelä-Savo
32 Suonenjoen lukio, Suonenjoki Pohjois-Savo
32 Lahden yhteiskoulun lukio, Lahti Päijät-Häme
34 Pargas svenska gymnasium, Parainen Varsinais-Suomi
35 Kärsämäen lukio, Kärsämäki Pohjois-Pohjanmaa
36 Korsholms gymnasium, Mustasaari Pohjanmaa
37 Muurolan lukio, Rovaniemi Lappi
38 Luostarivuoren lukio, Turku Varsinais-Suomi
39 Borgå Gymnasium, Porvoo Uusimaa
40 Paraisten lukio, Parainen Varsinais-Suomi
41 Karis-Billnäs gymnasium, Raasepori Uusimaa
42 Nakkilan lukio, Nakkila Satakunta
43 Lauttakylän lukio, Huittinen Satakunta
44 Siikalatvan lukio, Siikalatva Pohjois-Pohjanmaa
45 Mattlidens gymnasium, Espoo Uusimaa
46 Jokelan lukio, Tuusula Uusimaa
47 Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio, Helsinki Uusimaa
48 Svenska Samskolan i Tammerfors, Tampere Pirkanmaa
49 Sievin lukio, Sievi Pohjois-Pohjanmaa
50 Mäntsälän lukio, Mäntsälä Uusimaa
51 Kuhmoisten lukio, Kuhmoinen Keski-Suomi
52 Tampereen klassillinen lukio, Tampere Pirkanmaa
53 Vasa övningsskola, Vaasa Pohjanmaa
54 Kosken lukio, Koski Tl Varsinais-Suomi
55 Pyhäjoen lukio, Pyhäjoki Pohjois-Pohjanmaa
55 Pateniemen lukio, Oulu Pohjois-Pohjanmaa
57 Gymnasiet Svenska normallyceum, Helsinki Uusimaa
58 Kempeleen lukio, Kempele Pohjois-Pohjanmaa
59 Paimion lukio, Paimio Varsinais-Suomi
59 Tölö specialiseringsgymnasium, Helsinki Uusimaa
61 Lucina Hagmanin lukio, Kokkola Keski-Pohjanmaa
62 Ressun lukio, Helsinki Uusimaa
63 Haukiputaan lukio, Haukipudas Pohjois-Pohjanmaa
64 Apollon yhteiskoulu, Helsinki Uusimaa
65 Vihdin lukio, Vihti Uusimaa
66 Euran lukio, Eura Satakunta
67 Lappajärven lukio, Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa
68 Englantilainen koulu, Helsinki Uusimaa
69 Porlammin lukio, Lapinjärvi Uusimaa
69 Karkkilan lukio, Karkkila Uusimaa
69 Vasa gymnasium, Vaasa Pohjanmaa
72 Väinö Linnan lukio, Urjala Pirkanmaa
73 Karleby svenska gymnasium, Kokkola Keski-Pohjanmaa
74 Sysmän Yhteiskoulun lukio, Sysmä Päijät-Häme
75 Jalasjärven lukio, Jalasjärvi Etelä-Pohjanmaa
75 Laihian lukio, Laihia Pohjanmaa
75 Hankoniemen lukio, Hanko Uusimaa
78 Rautalammin lukio, Rautalampi Pohjois-Savo
79 Valkealan lukio, Kouvola Kymenlaakso
80 Kauhavan lukio, Kauhava Etelä-Pohjanmaa
80 Sodankylän lukio, Sodankylä Lappi
82 Tiirismaan lukio, Lahti Päijät-Häme
83 Kauhajoen lukio, Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa
84 Halikon lukio, Salo Varsinais-Suomi
85 Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki Uusimaa
86 Kaarinan lukio, Kaarina Varsinais-Suomi
87 Savitaipaleen lukio, Savitaipale Etelä-Karjala
88 Raision lukio, Raisio Varsinais-Suomi
89 Koulutuskeskus Salpaus, Salpauksen lukio Nastola Päijät-Häme
89 Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki Uusimaa
91 Perniön lukio, Salo Varsinais-Suomi
92 Lovisa Gymnasium, Loviisa Uusimaa
93 Virkby gymnasium, Lohja Uusimaa
93 F.E. Sillanpään lukio, Hämeenkyrö Pirkanmaa
95 Haapajärven lukio, Haapajärvi Pohjois-Pohjanmaa
95 Myllyharjun lukio, Loviisa Uusimaa
97 Jyväskylän Lyseon lukio, Jyväskylä Keski-Suomi
97 Olarin lukio, Espoo Uusimaa
99 Oulunkylän yhteiskoulu, Helsinki Uusimaa
100 Leppävirran lukio, Leppävirta Pohjois-Savo
101 Suomalais-venäläinen koulu, Helsinki Uusimaa
101 Arkadian yhteislyseo, Nurmijärvi Uusimaa
103 Simon lukio, Simo Lappi
104 Porkkalan lukio, Kirkkonummi Uusimaa
105 Naantalin lukio, Naantali Varsinais-Suomi
106 Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukio, Kuopio Pohjois-Savo
107 Oulunsalon lukio, Oulunsalo Pohjois-Pohjanmaa
108 Tervakosken lukio, Janakkala Kanta-Häme
109 Kuninkaantien lukio, Espoo Uusimaa
109 Puolalanmäen lukio, Turku Varsinais-Suomi
111 Gymnasiet i Petalax, Maalahti Pohjanmaa
112 Juvan lukio, Juva Etelä-Savo
113 Laanilan lukio, Oulu Pohjois-Pohjanmaa
114 Turun Klassikon lukio, Turku Varsinais-Suomi
115 Vammalan lukio, Sastamala Pirkanmaa
115 Iisalmen lyseo, Iisalmi Pohjois-Savo
115 Taivalkosken lukio, Taivalkoski Pohjois-Pohjanmaa
115 Toholammin lukio, Toholampi Keski-Pohjanmaa
119 Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu, Lappeenranta Etelä-Karjala
120 Merikarvian lukio, Merikarvia Satakunta
121 Kaitaan lukio, Espoo Uusimaa
121 Sallan lukio, Salla Lappi
123 Parikkalan lukio, Parikkala Etelä-Karjala
124 Nurmijärven Yhteiskoulun lukio, Nurmijärvi Uusimaa
124 Kristinestads gymnasium, Kristiinankaupunki Pohjanmaa
126 Akaan lukio, Akaa Pirkanmaa
127 Kiimingin lukio, Kiiminki Pohjois-Pohjanmaa
128 Hervannan lukio, Tampere Pirkanmaa
129 Kokemäen lukio, Kokemäki Satakunta
130 Juhana Herttuan lukio, Turku Varsinais-Suomi
131 Kangasalan lukio, Kangasala Pirkanmaa
132 Kokkolan yhteislyseon lukio, Kokkola Keski-Pohjanmaa
133 Taavetin lukio, Luumäki Etelä-Karjala
134 Kouvolan yhteiskoulun lukio, Kouvola Kymenlaakso
135 Kerttulin lukio
136 Anjalankosken lukio, Kouvola Kymenlaakso
137 Helsingin kuvataidelukio, Helsinki Uusimaa
138 Juuan lukio, Juuka Pohjois-Karjala
138 Nousiaisten lukio, Nousiainen Varsinais-Suomi
140 Vääksyn Yhteiskoulu, Asikkala Päijät-Häme
141 Karhulan lukio, Kotka Kymenlaakso
142 Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio, Lapinlahti Pohjois-Savo
143 Haukilahden lukio, Espoo Uusimaa
144 Äetsän Sarkia-lukio, Sastamala Pirkanmaa
145 Svenska privatskolan i Uleåborg, Oulu Pohjois-Pohjanmaa
146 Kuusamon lukio, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaa
147 Kerimäen lukio, Kerimäki Etelä-Savo
147 Oulun Normaalikoulu, Oulu Pohjois-Pohjanmaa
147 Närpes gymnasium, Närpiö Pohjanmaa
150 Ristiinan lukio, Ristiina Etelä-Savo
151 Ilmajoen lukio, Ilmajoki Etelä-Pohjanmaa
152 Espoonlahden lukio, Espoo Uusimaa
153 Kimpisen lukio, Lappeenranta Etelä-Karjala
154 Mikkelin lukio, Mikkeli Etelä-Savo
155 Kiviniityn lukio, Kokkola Keski-Pohjanmaa
156 Kurikan lukio, Kurikka Etelä-Pohjanmaa
157 Kuopion Lyseon lukio, Kuopio Pohjois-Savo
158 Hollolan lukio, Hollola Päijät-Häme
159 Tampereen yhteiskoulun lukio, Tampere Pirkanmaa
160 Linnankosken lukio, Porvoo Uusimaa
161 Eurajoen lukio, Eurajoki Satakunta
162 Hausjärven lukio, Hausjärvi Kanta-Häme
163 Hyrylän lukio, Tuusula Uusimaa
164 Helsingin Normaalilyseo, Helsinki Uusimaa
164 Reisjärven lukio, Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaa
166 Lammin lukio, Hämeenlinna Kanta-Häme
167 Kaurialan lukio, Hämeenlinna Kanta-Häme
168 Haminan lukio, Hamina Kymenlaakso
169 Harjavallan lukio, Harjavalta Satakunta
170 Viitasaaren lukio, Viitasaari Keski-Suomi
170 Valkeakosken Tietotien lukio, Valkeakoski Pirkanmaa
172 Kiuruveden lukio, Kiuruvesi Pohjois-Savo
173 Muuramen lukio, Muurame Keski-Suomi
173 Nilsiän lukio, Nilsiä Pohjois-Savo
175 Utajärven lukio, Utajärvi Pohjois-Pohjanmaa
176 Kannaksen lukio, Lahti Päijät-Häme
177 Tampereen normaalikoulu, Tampere Pirkanmaa
178 Pohjois-Tapiolan lukio, Espoo Uusimaa
179 Lauritsalan lukio, Lappeenranta Etelä-Karjala
179 Kalajoen lukio, Kalajoki Pohjois-Pohjanmaa
181 Hämeenlinnan lyseon lukio, Hämeenlinna Kanta-Häme
182 Rauman lukio, Rauma Satakunta
182 Lumon lukio, Vantaa Uusimaa
184 Ekenäs gymnasium, Raasepori Uusimaa
185 Sibelius-lukio, Helsinki Uusimaa
186 Nokian lukio, Nokia Pirkanmaa
186 Alavuden lukio, Alavus Etelä-Pohjanmaa
188 Rajamäen lukio, Nurmijärvi Uusimaa
189 Mäntyharjun lukio, Mäntyharju Etelä-Savo
190 Posion lukio, Posio Lappi
191 Evijärven lukio, Evijärvi Etelä-Pohjanmaa
192 Vuosaaren lukio, Helsinki Uusimaa
193 Pieksämäen lukio, Pieksämäki Etelä-Savo
194 Tapiolan lukio, Espoo Uusimaa
195 Kronoby gymnasium, Kruunupyy Pohjanmaa
195 Kuhmon yhteislukio, Kuhmo Kainuu
197 Hyvinkään yhteiskoulun lukio, Hyvinkää Uusimaa
198 Riihimäen lukio, Riihimäki Kanta-Häme
199 Keminmaan lukio, Keminmaa Lappi
199 Parolan lukio, Hattula Kanta-Häme
201 Haapaveden lukio, Haapavesi Pohjois-Pohjanmaa
202 Kallion lukio, Helsinki Uusimaa
202 Lavian lukio, Lavia Satakunta
204 Joutsan lukio, Joutsa Keski-Suomi
204 Minna Canthin lukio, Kuopio Pohjois-Savo
206 Limingan lukio, Liminka Pohjois-Pohjanmaa
206 Espoon yhteislyseon lukio, Espoo Uusimaa
208 Kuortaneen lukio, Kuortane Etelä-Pohjanmaa
209 Kristiinankaupungin lukio, Kristiinankaupunki Pohjanmaa
210 Varkauden lukio, Varkaus Pohjois-Savo
211 Yhtenäiskoulun lukio, Helsinki Uusimaa
212 Kotkan Lyseon lukio, Kotka Kymenlaakso
213 Punkalaitumen lukio, Punkalaidun Pirkanmaa
213 Vaalan lukio, Vaala Kainuu
215 Helsingin medialukio, Helsinki Uusimaa
216 Joensuun lyseon lukio, Joensuu Pohjois-Karjala
217 Kuopion klassillinen lukio, Kuopio Pohjois-Savo
218 Länsi-Porin lukio, Pori Satakunta
219 Kimitoöns gymnasium, Kemiönsaari Varsinais-Suomi
220 Rautjärven lukio, Rautjärvi Etelä-Karjala
220 Joensuun Niinivaaran lukio, Joensuu Pohjois-Karjala
222 Oriveden lukio, Orivesi Pirkanmaa
223 Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki Uusimaa
224 Seinäjoen lukio, Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa
225 Parkanon lukio, Parkano Pirkanmaa
226 Ranuan lukio, Ranua Lappi
227 Vieremän lukio, Vieremä Pohjois-Savo
227 Polvijärven lukio, Polvijärvi Pohjois-Karjala
229 Cygnaeus-lukio, Jyväskylä Keski-Suomi
230 Ylöjärven lukio, Ylöjärvi Pirkanmaa
231 Kankaanpään Yhteislyseo, Kankaanpää Satakunta
232 Sepän lukio, Jyväskylä Keski-Suomi
233 Kangasniemen lukio, Kangasniemi Etelä-Savo
234 Merikosken lukio, Oulu Pohjois-Pohjanmaa
235 Laukaan lukio, Laukaa Keski-Suomi
236 Jurvan lukio, Kurikka Etelä-Pohjanmaa
237 Pudasjärven lukio, Pudasjärvi Pohjois-Pohjanmaa
237 Pälkäneen lukio, Pälkäne Pirkanmaa
239 Turun Lyseon, lukio Turku Varsinais-Suomi
240 Sotungin lukio Vantaa Uusimaa
240 Tikkurilan lukio Vantaa Uusimaa
242 Lohjan Yhteislyseon lukio Lohja Uusimaa
243 Topeliusgymnasiet i Nykarleby Uusikaarlepyy Pohjanmaa
244 Jakobstads gymnasium Pietarsaari Pohjanmaa
245 Joensuun yhteiskoulun lukio Joensuu Pohjois-Karjala
246 Etu-Töölön lukio Helsinki Uusimaa
247 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Turku Varsinais-Suomi
248 Hyvinkään Sveitsin lukio Hyvinkää Uusimaa
249 Helsingin yhteislyseon lukio Helsinki Uusimaa
250 Tohmajärven lukio Tohmajärvi Pohjois-Karjala
251 Meri-Porin lukio Pori Satakunta
251 Pirkkalan yhteislukio Pirkkala Pirkanmaa
253 Virtain lukio Virrat Pirkanmaa
254 Oulun Lyseon lukio Oulu Pohjois-Pohjanmaa
255 Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulu Pohjois-Pohjanmaa
256 Ivalon lukio Inari Lappi
256 Munkkiniemen yhteiskoulun lukio Helsinki Uusimaa
256 Pellon lukio Pello Lappi
259 Viherlaakson lukio Espoo Uusimaa
260 Kinnulan lukio Kinnula Keski-Suomi
260 Itäkeskuksen lukio Helsinki Uusimaa
262 Elisenvaaran lukio Pöytyä Varsinais-Suomi
263 Äänekosken lukio Äänekoski Keski-Suomi
264 Joutsenon lukio Lappeenranta Etelä-Karjala
265 Lieksan lukio Lieksa Pohjois-Karjala
265 Paltamon lukio Paltamo Kainuu
265 Sonkajärven lukio Sonkajärvi Pohjois-Savo
268 Länsi-Helsingin lukio Helsinki Uusimaa
268 Suomussalmen lukio Suomussalmi Kainuu
270 Petäjäveden lukio Petäjävesi Keski-Suomi
271 Kallaveden lukio Kuopio Pohjois-Savo
272 Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Helsinki Uusimaa
273 Ounasvaaran lukio Rovaniemi Lappi
274 Tammerkosken lukio Tampere Pirkanmaa
275 Kontiolahden lukio Kontiolahti Pohjois-Karjala
275 Padasjoen lukio Padasjoki Päijät-Häme
277 Alajärven lukio Alajärvi Etelä-Pohjanmaa
277 Lyseonpuiston lukio Rovaniemi Lappi
279 Tampereen lyseon lukio Tampere Pirkanmaa
280 Vetelin lukio Veteli Keski-Pohjanmaa
280 Mäkelänrinteen lukio Helsinki Uusimaa
282 Vaskivuoren lukio Vantaa Uusimaa
283 Mäntän lukio Mänttä-Vilppula Pirkanmaa
283 Joensuun normaalikoulu Joensuu Pohjois-Karjala
285 Turengin lukio Janakkala Kanta-Häme
286 Pielaveden lukio Pielavesi Pohjois-Savo
287 Kauniaisten lukio Kauniainen Uusimaa
288 Helsingin Uuden yhteiskoulun lukio Helsinki Uusimaa
288 Jyväskylän normaalikoulu Jyväskylä Keski-Suomi
290 Savonlinnan lyseon lukio Savonlinna Etelä-Savo
291 Järvenpään lukio Järvenpää Uusimaa
292 Ylistaron lukio Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa
292 Kastellin lukio Oulu Pohjois-Pohjanmaa
294 Ikaalisten yhteiskoulun lukio Ikaalinen Pirkanmaa
294 Laitilan lukio Laitila Varsinais-Suomi
294 Kellokosken lukio Tuusula Uusimaa
297 Salpausselän lukio Lahti Päijät-Häme
298 Imatran yhteislukio Imatra Etelä-Karjala
298 Savonlinnan Taidelukio Savonlinna Etelä-Savo
300 Nummi-Pusulan lukio Nummi-Pusula Uusimaa
301 Tikkakosken lukio Jyväskylä Keski-Suomi
302 Pyhäjärven lukio Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaa
303 Kouvolan Lyseon lukio Kouvola Kymenlaakso
304 Vesannon yhtenäiskoulun lukio Vesanto Pohjois-Savo
305 Keuruun lukio Keuruu Keski-Suomi
306 Joroisten lukio Joroinen Etelä-Savo
307 Sammon keskuslukio Tampere Pirkanmaa
307 Salon lukio Salo Varsinais-Suomi
309 Pyhäselän lukio Joensuu Pohjois-Karjala
310 Hatanpään lukio Tampere Pirkanmaa
311 Liedon lukio Lieto Varsinais-Suomi
312 Martinlaakson lukio Vantaa Uusimaa
313 Kuusankosken lukio Kouvola Kymenlaakso
314 Tornion Yhteislyseon lukio Tornio Lappi
315 Porin suomalaisen yhteislyseon lukio Pori Satakunta
316 Pihtiputaan lukio Pihtipudas Keski-Suomi
316 Madetojan musiikkilukio Oulu Pohjois-Pohjanmaa
318 Nurmon lukio Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa
319 Vörå samgymnasium Vöyri Pohjanmaa
320 Loimaan lukio Loimaa Varsinais-Suomi
321 Ruoveden yhteiskoulun lukio Ruovesi Pirkanmaa
322 Lahden Lyseon lukio Lahti Päijät-Häme
323 Alppilan lukio Helsinki Uusimaa
323 Forssan yhteislyseo Forssa Kanta-Häme
325 Pietarsaaren lukio Pietarsaari Pohjanmaa
326 Turun normaalikoulu Turku Varsinais-Suomi
327 Kemijärven lukio Kemijärvi Lappi
327 Björneborgs svenska samskola Pori Satakunta
329 Herttoniemen yhteiskoulun lukio Helsinki Uusimaa
330 Lempäälän lukio Lempäälä Pirkanmaa
331 Pohjois-Haagan yhteiskoulu Helsinki Uusimaa
332 Kemin lyseon lukio Kemi Lappi
333 Töölön yhteiskoulun lukio Helsinki Uusimaa
334 Askolan lukio Askola Uusimaa
335 Karjasillan lukio Oulu Pohjois-Pohjanmaa
336 Pedersöre gymnasium Pedersöre Pohjanmaa
337 Raahen lukio Raahe Pohjois-Pohjanmaa
338 Jämsänkosken lukio Jämsä Keski-Suomi
339 Virolahden lukio Virolahti Kymenlaakso
340 Kiteen lukio Kitee Pohjois-Karjala
341 Mouhijärven lukio Sastamala Pirkanmaa
342 Kalevan lukio Tampere Pirkanmaa
343 Iitin lukio Iitti Kymenlaakso
344 Lappeenrannan Lyseon lukio Lappeenranta Etelä-Karjala
344 Sulkavan lukio Sulkava Etelä-Savo
346 Leppävaaran lukio Espoo Uusimaa
347 Hankasalmen lukio Hankasalmi Keski-Suomi
348 Siilinjärven lukio Siilinjärvi Pohjois-Savo
349 Honkajoen lukio Honkajoki Satakunta
350 Kittilän lukio Kittilä Lappi
351 Uudenkaupungin lukio Uusikaupunki Varsinais-Suomi
352 Saarijärven lukio Saarijärvi Keski-Suomi
353 Sotkamon lukio Sotkamo Kainuu
354 Nivalan lukio Nivala Pohjois-Pohjanmaa
355 Keravan lukio Kerava Uusimaa
356 Kyrönmaan lukio Isokyrö Pohjanmaa
357 Jämsän lukio Jämsä Keski-Suomi
358 Perhon lukio Perho Keski-Pohjanmaa
358 Karttulan lukio Kuopio Pohjois-Savo
360 Voionmaan lukio Jyväskylä Keski-Suomi
361 Vaasan lyseon lukio Vaasa Pohjanmaa
362 Iin lukio Ii Pohjois-Pohjanmaa
362 Kajaanin lukio Kajaani Kainuu
362 Ylivieskan lukio Ylivieska Pohjois-Pohjanmaa
365 Helsingin luonnontiedelukio Helsinki Uusimaa
366 Porin lyseon lukio Pori Satakunta
367 Elimäen lukio Kouvola Kymenlaakso
368 Kärkölän lukio Kärkölä Päijät-Häme
369 Vuoksenniskan yhteiskoulun lukio Imatra Etelä-Karjala
370 Juankosken lukio Juankoski Pohjois-Savo
371 Karjaan lukio Raasepori Uusimaa
372 Lapuan lukio Lapua Etelä-Pohjanmaa
373 Nurmeksen lukio Nurmes Pohjois-Karjala
373 Kaustisen musiikkilukio Kaustinen Keski-Pohjanmaa
375 Lopen lukio, Loppi Kanta-Häme
376 Erkko-lukio, Orimattila Päijät-Häme
377 Härmän lukio, Kauhava Etelä-Pohjanmaa
378 Heinolan lukio, Heinola Päijät-Häme
379 Siikajoen lukio, Siikajoki Pohjois-Pohjanmaa
380 Konneveden lukio, Konnevesi Keski-Suomi
381 Vihannin lukio, Vihanti Pohjois-Pohjanmaa
382 Vimpelin lukio, Vimpeli Etelä-Pohjanmaa
383 Enon lukio, Joensuu Pohjois-Karjala
384 Kolarin lukio, Kolari Lappi
385 Tervolan lukio, Tervola Lappi
386 Ylitornion yhteiskoulun lukio, Ylitornio Lappi
387 Tuusniemen lukio, Tuusniemi Pohjois-Savo
388 Suomen kristillinen yhteiskoulu, Kaarina Varsinais-Suomi
389 Heinäveden lukio, Heinävesi Etelä-Savo
390 Oulaisten lukio, Oulainen Pohjois-Pohjanmaa
391 Rautavaaran lukio, Rautavaara Pohjois-Savo
Täähän on aivan väärä tapa mitata paremmuutta. Jos johonkin lukioon menee kympin oppilaita ja johonkin toiseen seiskan, niin ainoastaan seiskan oppilaiden lukiossa on edes mahdollista parantaa numeroita. ;)
Elikkä jos lähtötaso on vaikka 7 ja parannetaan numeroon 8+ eli 1,25, niin ollaan parannettu 41,7% mahdollisesta ja jos taas lähtötaso on 8 ja parennettu 9:ään, niin parannus on 50% mahdollisesta eli vaikka jälkimmäinen lukio on parempi oppimistuloksen kannalta vaikka parannus numeroissa on sen plussan verran pienempi.
Asia on ehkä tyhmälle kansalle ja toimittajille helpompi selittää siten, että onhan numeron parannus vaikka vitosesta kutoseen paljon helpompaa kuin ysistä kymppiin.
(Ja mihinkään ei päästä siitä, että paremman keskiarvon lukioista saaneilla oppilailla on se parempi päästötodistus ja myös yleensä parempi yo -todistus) ;)
Asiaa voi miettiä myös siten, että jos se kutosen oppilas menee hyvin keskiarvoa parantavaan lukioon tai sitten norssiin, niin väitetäänkö, että norssissa tämä oppilas ei parantasi numeroitaan? Mitä luulette?
Kiitos Normille. Paljastan vielä yhden jännittävän asian: opettajia ei oikeasti mitenkään vertailla, eikä yhdessä koulussa ole parempia opettajia kuin toisessa. Joku voi vaikka juoppoutua, mutta virassa pysytään niin kauan, kuin vain hommien hoito jotenkin onnistuu.
Totta kai joku Norssi voi valita suuremmasta joukosta, mutta papereista sekin valinta tehdään. Ja mitä ne paperit kertovat? Että henkilö on aiemminkin valittu papereiden perusteella johonkin hyvänä pidettyyn paikkaan. Aika harvoin mitään näytetunteja annetaan, ja mitä yksi huolella valmisteltu näytetuntikaan kertoo?
Quote from: normi on 03.06.2013, 08:12:20
Täähän on aivan väärä tapa mitata paremmuutta. Jos johonkin lukioon menee kympin oppilaita ja johonkin toiseen seiskan, niin ainoastaan seiskan oppilaiden lukiossa on edes mahdollista parantaa numeroita. ;)
Tottahan tuokin, mutta mikä oikeastaan olisi hyvä kriteeri (ja onko sellaisia listoja julkaistu)? Jonkin sortin yhdistelmä yo-kirjoituksista ja lähtötasosta sen pitäisi olla (yo-kirjoituksista ennemmin kuin päästötodistuksesta, koska ensin maintun numerot eivät ole koulun itsensä antamia) Ei kai voine myöskään ajatella, että opettajia pitäisi erityisesti kehua, jos yli yhdeksän sisäänpääsyrajakeskiarvon ylittänyt oppilas ei kirjoituksissaan reputa?
Quote from: Bona on 03.06.2013, 06:51:09
Tuonne Länsi-Vantaalle suunnitellaan sellaista järkyttävää jättikoulua, johon yhdistettäisiin viiden (tjsp.) eri homekoulun lapset.
Itä-Vantaallahan järkyttävä jättikoulu jo on: Mikkolan koulu. Exäni on siellä yläkoulun aineenopettajana. Emme ole olleet tekemisissä moneen vuoteen, mutta aikoinaan hän ei suostunut näkemään koulun monikulttuuristumisessa mitään ongelmaa. Poliittisesti hän ei ollut vasemmistolainen.
Quote from: Topi Junkkari on 03.06.2013, 08:29:40
Quote from: Bona on 03.06.2013, 06:51:09
Tuonne Länsi-Vantaalle suunnitellaan sellaista järkyttävää jättikoulua, johon yhdistettäisiin viiden (tjsp.) eri homekoulun lapset.
Itä-Vantaallahan järkyttävä jättikoulu jo on: Mikkolan koulu. Exäni on siellä yläkoulun aineenopettajana. Emme ole olleet tekemisissä moneen vuoteen, mutta aikoinaan hän ei suostunut näkemään koulun monikulttuuristumisessa mitään ongelmaa. Poliittisesti hän ei ollut vasemmistolainen.
Melko varmasti mielipiteensä ovat muuttuneet. Kuten muuttuvat koko ajan opettajistossa. Vielä enemmän tapahtuu sitä, että ne jo aiemmin muuttuneet mielipiteet uskalletaan sanoa ääneen.
Yksi kollega, joka vielä pari vuotta sitten mokutti, ihan äskettäin kuvaili kauhukokemuksiaan rikastuneessa koulussa. Mielenkiintoista on se, että kauhukokemuksista on jo aikaa. Kesti vain vuosia, ennen kuin hän uskalsi mokutuksen sijaan oikeasti ajatella itse ja vielä sanoa ajatuksensa ääneen.
Koko ketju on sairas. Surullisinta on, että Suomen laajalevikkisin lehti Helsingin Sanomat on lähtenyt tähän White flight -leikkiin mukaan piirtelemällä etnisyyskarttoja mm. afrikkalaisten ja entisten neuvostoliittolaisten mukaan. Noh, jokainen lehti on Suomessa oikeutettu valitsemaan oma poliittinen agenda, mutta nämä etniset syrjinnät sallivat tilastot ja kartat pitäisivät lailla kieltää! >:(
Ei ne asiat kieltämällä katoa. ;D
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 21:56:05
Koko ketju on sairas.
Miksi syrjit sairauksia, rasisti?
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 21:56:05
Surullisinta on, että Suomen laajalevikkisin lehti Helsingin Sanomat on lähtenyt tähän White flight -leikkiin mukaan piirtelemällä etnisyyskarttoja mm. afrikkalaisten ja entisten neuvostoliittolaisten mukaan.
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 21:56:05Noh, jokainen lehti on Suomessa oikeutettu valitsemaan oma poliittinen agenda
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 21:56:05mutta nämä etniset syrjinnät sallivat tilastot ja kartat pitäisivät lailla kieltää! >:(
En laita tähän fry.jpg:iä, koska asiasta ei ole mitään epävarmuutta.
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 21:56:05
Koko ketju on sairas. Surullisinta on, että Suomen laajalevikkisin lehti Helsingin Sanomat on lähtenyt tähän White flight -leikkiin mukaan piirtelemällä etnisyyskarttoja mm. afrikkalaisten ja entisten neuvostoliittolaisten mukaan. Noh, jokainen lehti on Suomessa oikeutettu valitsemaan oma poliittinen agenda, mutta nämä etniset syrjinnät sallivat tilastot ja kartat pitäisivät lailla kieltää! >:(
Mielestäni vielä "etnistä syrjintää" ihmeellisempää olisi, jos tilastodatan julkaisemiselle keksittäisiin oikeasti perusteltu este. Mikäli kaikki kansanryhmät ovat tosiaankin yhtä ihquja (johtui se sitten kulttuurista, koulutustasosta tai genetiikasta), ei tällaisissa tilastoinneissa ole mitään vikaa.
Miten maailma paranee siitä, että asiat vaietaan kuoliaiksi? Miten se paranee siitä, että joku päättää sen mistä ei halua itse, tai muiden kuulevan? Mielestäni ummistetuin silmin eteenpäin pyrkiminen on aina pidemmän päälle itsetuhoista toimintaa, ja siihen pakottaminen sitäkin kunniattomampi teko.
Quote from: foobar on 03.06.2013, 22:01:52
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 21:56:05
Koko ketju on sairas. Surullisinta on, että Suomen laajalevikkisin lehti Helsingin Sanomat on lähtenyt tähän White flight -leikkiin mukaan piirtelemällä etnisyyskarttoja mm. afrikkalaisten ja entisten neuvostoliittolaisten mukaan. Noh, jokainen lehti on Suomessa oikeutettu valitsemaan oma poliittinen agenda, mutta nämä etniset syrjinnät sallivat tilastot ja kartat pitäisivät lailla kieltää! >:(
Mielestäni vielä "etnistä syrjintää" ihmeellisempää olisi, jos tilastodatan julkaisemiselle keksittäisiin oikeasti perusteltu este. Mikäli kaikki kansanryhmät ovat tosiaankin yhtä ihquja (johtui se sitten kulttuurista, koulutustasosta tai genetiikasta), ei tällaisissa tilastoinneissa ole mitään vikaa.
Miten maailma paranee siitä, että asiat vaietaan kuoliaiksi? Miten se paranee siitä, että joku päättää sen mistä ei halua itse, tai muiden kuulevan? Mielestäni ummistetuin silmin eteenpäin pyrkiminen on aina pidemmän päälle itsetuhoista toimintaa, ja siihen pakottaminen sitäkin kunniattomampi teko.
Etnisyys ei vaikuta ihmisen käyttäytymiseen, mutta näiden (itselleen sopivien) tilastojen avulla luodaan kuva, että etniset geenit ja kulttuurit aiheuttavat ihmisissä rikollisuutta ja häiriökäyttäytymistä.
Jokainen ihminen on vastuussa vain omista tekemisistään!
Jos HEsarin piirakat ovat rasistisia, onko seuraava OECD:n julkaisema tilastotieto mielestäsi rasistista?
Quote from: Miniluv on 03.06.2013, 22:09:32
Jos HEsarin piirakat ovat rasistisia, onko seuraava OECD:n julkaisema tilastotieto mielestäsi rasistista?
Ainakaan tarkoitusperä mainitsemassasi tilastossa ei ole
White flight, sekä
niin kutsutun maahanmuuttokritiikin lisääminen.
Onko mielestäsi rasistista toimia niin, että koulutuspaikan saa keskimäärin tuloksella 1410 jos on valkoinen, mutta kaakkoisaasialaisen taustan omaavalta vaaditaan tulos 1550?
(Esimerkki ei ole suomalainen.)
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 22:06:31
Etnisyys ei vaikuta ihmisen käyttäytymiseen
Väärin, etnisyys vaikuttaa käyttäytymiseen.
Voit tutkia tätä hommaforumin osastoa:
https://hommaforum.org/index.php/board,16.0.html
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 21:56:05
Koko ketju on sairas. Surullisinta on, että Suomen laajalevikkisin lehti Helsingin Sanomat on lähtenyt tähän White flight -leikkiin mukaan piirtelemällä etnisyyskarttoja mm. afrikkalaisten ja entisten neuvostoliittolaisten mukaan.
Noh, jokainen lehti on Suomessa oikeutettu valitsemaan oma poliittinen agenda, mutta nämä etniset syrjinnät sallivat tilastot ja kartat pitäisivät lailla kieltää! >:(
Tee ihmeessä asiasta JSN-kantelu. Kirjoita kantelun syyksi, että Hesari syrjii ja rasismi.
Jos Sinulla on todisteita siitä, että Hesari "syrjii etnisesti", niin voit myös tehdä rikosilmon poliisille. Syrjintähän on rikos.
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 22:06:31
mutta näiden (itselleen sopivien) tilastojen avulla luodaan kuva, että etniset geenit ja kulttuurit aiheuttavat ihmisissä rikollisuutta ja häiriökäyttäytymistä.
Aika villiä olisikin ajatella, että kulttuuri
ei vaikuttaisi ihmisen käyttäytymiseen!
Quote from: vilach on 03.06.2013, 23:33:54
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 22:06:31
Etnisyys ei vaikuta ihmisen käyttäytymiseen
Väärin, etnisyys vaikuttaa käyttäytymiseen.
Voit tutkia tätä hommaforumin osastoa:
https://hommaforum.org/index.php/board,16.0.html
Vaikuttaako etnisyys Junes Lokan käyttäytymiseen? :o
Quote from: Miniluv on 03.06.2013, 22:26:27
Onko mielestäsi rasistista toimia niin, että koulutuspaikan saa keskimäärin tuloksella 1410 jos on valkoinen, mutta kaakkoisaasialaisen taustan omaavalta vaaditaan tulos 1550?
(Esimerkki ei ole suomalainen.)
Positiivisella syrjinnällä pyritään saamaan vähemmistöille samat oikeudet kuin enemmistölle (suhteutettu edustus kouluttautuneissa on yksi hyvä keino ehkäistä etnistä eriarvoisuutta). Jos esimerkkisi mukaiset
valkoinen ja
kaakkoisaasialainen ovat yhtä edustettuja, miksi toista pitäisi syrjiä?
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 22:06:31
Jokainen ihminen on vastuussa vain omista tekemisistään!
Jokainen ihminen on vastussa vain itsestään?
Hassua. Thomas Wallgren kertoi juuri, että minä olen vastuussa lähes miljoonasta Romanian mustalaisesta.
Quote from: Kajsaniemi R on 03.06.2013, 23:49:40
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 22:06:31
Jokainen ihminen on vastuussa vain omista tekemisistään!
Jokainen ihminen on vastussa vain itsestään?
Hassua. Thomas Wallgren kertoi juuri, että minä olen vastuussa lähes miljoonasta Romanian mustalaisesta.
Boldattuun kysymykseen vastaus on:
kyllä!En tunne Thomas Wallgrenejä ja heidän kannanottojaan, mutta ihminen on vastuussa vain itsestään (ja lapsistaan/elatettavistaan, mikäli täytyy saivarrella). Ihminen maksaa myös hieman veroja isommalle taholle, jotta tämä taho voi auttaa heikompia kansalaisiaan ja mikäli varat riittää, voi tämä taho myös vastaanottaa hätää ja vainoa kärsiviä pakolaisia resurssien mukaan.
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 23:46:35
Positiivisella syrjinnällä pyritään saamaan vähemmistöille samat oikeudet kuin enemmistölle
Kas, uusi pulushakkipartneri, kuka ottaa ensimmäisen erän? Takkunetissä taitaa olla tylsää näin parhaimpana kiljustuskautena.
Quote from: Alkuasukas on 04.06.2013, 00:07:49
Takkunetissä taitaa olla tylsää näin parhaimpana kiljustuskautena.
Anteeksi, en tue anarkopelleilyä, vaikka mikäs se estää keskustelemisen "vastustajan" foorumilla, jahka eivät anna banaania...
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 21:56:05
Koko ketju on sairas. Surullisinta on, että Suomen laajalevikkisin lehti Helsingin Sanomat on lähtenyt tähän White flight -leikkiin mukaan piirtelemällä etnisyyskarttoja mm. afrikkalaisten ja entisten neuvostoliittolaisten mukaan. Noh, jokainen lehti on Suomessa oikeutettu valitsemaan oma poliittinen agenda, mutta nämä etniset syrjinnät sallivat tilastot ja kartat pitäisivät lailla kieltää! >:(
Tiedotusvälineen tehtävä on välittää tietoa, ei salata sitä. Sinänsä kumma että Hyysäri edes joskus välittää tietoa.
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 22:06:31
Quote from: foobar on 03.06.2013, 22:01:52
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 21:56:05
Koko ketju on sairas. Surullisinta on, että Suomen laajalevikkisin lehti Helsingin Sanomat on lähtenyt tähän White flight -leikkiin mukaan piirtelemällä etnisyyskarttoja mm. afrikkalaisten ja entisten neuvostoliittolaisten mukaan. Noh, jokainen lehti on Suomessa oikeutettu valitsemaan oma poliittinen agenda, mutta nämä etniset syrjinnät sallivat tilastot ja kartat pitäisivät lailla kieltää! >:(
Mielestäni vielä "etnistä syrjintää" ihmeellisempää olisi, jos tilastodatan julkaisemiselle keksittäisiin oikeasti perusteltu este. Mikäli kaikki kansanryhmät ovat tosiaankin yhtä ihquja (johtui se sitten kulttuurista, koulutustasosta tai genetiikasta), ei tällaisissa tilastoinneissa ole mitään vikaa.
Miten maailma paranee siitä, että asiat vaietaan kuoliaiksi? Miten se paranee siitä, että joku päättää sen mistä ei halua itse, tai muiden kuulevan? Mielestäni ummistetuin silmin eteenpäin pyrkiminen on aina pidemmän päälle itsetuhoista toimintaa, ja siihen pakottaminen sitäkin kunniattomampi teko.
Etnisyys ei vaikuta ihmisen käyttäytymiseen, mutta näiden (itselleen sopivien) tilastojen avulla luodaan kuva, että etniset geenit ja kulttuurit aiheuttavat ihmisissä rikollisuutta ja häiriökäyttäytymistä.
Jokainen ihminen on vastuussa vain omista tekemisistään!
millä tavalla neekeri on vastuussa jos hän raiskaa täällä Suomessa?
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 22:06:31
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 21:56:05
Koko ketju on sairas. Surullisinta on, että Suomen laajalevikkisin lehti Helsingin Sanomat on lähtenyt tähän White flight -leikkiin mukaan piirtelemällä etnisyyskarttoja mm. afrikkalaisten ja entisten neuvostoliittolaisten mukaan. Noh, jokainen lehti on Suomessa oikeutettu valitsemaan oma poliittinen agenda, mutta nämä etniset syrjinnät sallivat tilastot ja kartat pitäisivät lailla kieltää! >:(
Etnisyys ei vaikuta ihmisen käyttäytymiseen, mutta näiden (itselleen sopivien) tilastojen avulla luodaan kuva, että etniset geenit ja kulttuurit aiheuttavat ihmisissä rikollisuutta ja häiriökäyttäytymistä.
Jokainen ihminen on vastuussa vain omista tekemisistään!
Mielestäni nämä ovat erittäin hyödyllistä tietoa, kun asuinaluettaan valitsee. Asuntoon tulee elämän aikana laitettua hyvin paljon rahaa, joten mielestäni on perusteltua että silloin saa myös valita missä asuu ja missä ei ja että taustatietoa asuinalueestaan on saatavilla helposti, esimerkiksi juuri Hesarista. Ja tokihan vanhemmat saavat ajatella lapsiensa parasta. Ehkä on ennakkoluuloista muuttaa "köyhälle" alueelle, mutta se on sitten oma mokansa, jos ei "rikastumisesta" pääse nauttimaan. Eivät tilastot kerro asuinalueesta, onko ne huonoja vai hyviä.
Itse en ainakaan koe "rikkaasta" asuinalueesta mitään lisäarvoa, mutta ehkä joku kokee? Voi toki jakaa sitä ilonsanomaa meille muillekin.
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 23:41:27
Vaikuttaako etnisyys Junes Lokan käyttäytymiseen?
Mitä etnisyyttä ja mitä käyttäytymistä tarkoitat?
Ymmärrätkö edes mitä etnisyys tarkoittaa?
Quote from: Alkuasukas on 04.06.2013, 00:07:49
Takkunetissä taitaa olla tylsää näin parhaimpana kiljustuskautena.
Näh, haiskahtaa punkinfinland-trollaajalta. Voin minä sinnekin mennä, jos Simuli haluaa.
Quote from: Eugen235 on 04.06.2013, 00:14:12
millä tavalla neekeri on vastuussa jos hän raiskaa täällä Suomessa?
Törkeiden haukkumasanojen käyttäminen ei anna fiksua kuvaa sen kertojasta, mutta vastaanpa kuitenkin. Suomessa on laki, joka tuomitsee tämän rötöstelevän yksilön (ei siis perheenjäseniä tai muita etnisiä tovereita) rikoksistaan. Tuomion pituus ja ehdollisuus tai ehdottomuus luetaan sieltä lakikirjasta rikoksen mukaan. Nämä ovat itsestään selviä asioita, joiden lastenkin luulisi ennen kouluikää tietävän, mutta kaikille kaikki asiat eivät ole yhtä helppoja sisäistää. :facepalm:
Quote from: Junes Lokka on 04.06.2013, 00:20:22
Näh, haiskahtaa punkinfinland-trollaajalta. Voin minä sinnekin mennä, jos Simuli haluaa.
Kyseessä on musiikkiforum? :o
Ainakaan äkkiseltään en löydä sieltä mitään maahanmuuttoon tai muuhun politiikkaan viittaavaa keskustelua...
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 23:46:35Ihminen maksaa myös hieman veroja isommalle taholle
60%:n kokonaistulovero on hieman?!
Suomessa keskipalkalla kokonaistulovero on noin 60%.
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/04/29/suomalaisen-tyon-hinnan-loppusuora/
Tärkeintä on se, että hyvin suuria summia kulutetaan hyvin epätehokkaasti.
1 esimerkki:
http://hommaforum.org/index.php?topic=74450.0
Toinen esimerkki:
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194728945348/artikkeli/vankilapaiva+maksaa+205+euroa+yhdyskuntapalvelu+huomattavasti+halvempaa.html
Kolmas:
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/54327-huostaanoton-hinta-on-kolme-perhekuntoutusta
Neljäs:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pisararata
Vastaavia esimerkkejä on pilvin pimein.
Quote from: Simuli on 04.06.2013, 00:26:59Törkeiden haukkumasanojen käyttäminen
Mitä törkeitä haukkumasanoja tarkoitat?
Quote from: Simuli on 04.06.2013, 00:26:59
Kyseessä on musiikkiforum?
Ainakaan äkkiseltään en löydä sieltä mitään maahanmuuttoon tai muuhun politiikkaan viittaavaa keskustelua...
Moniosaaja.
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 23:41:27
Vaikuttaako etnisyys Junes Lokan käyttäytymiseen?
Mitä etnisyyttä ja mitä käyttäytymistä tarkoitat?
Ymmärrätkö edes mitä etnisyys tarkoittaa?
Quote from: Simuli on 04.06.2013, 00:26:59
Törkeiden haukkumasanojen käyttäminen ei anna fiksua kuvaa sen kertojasta, mutta vastaanpa kuitenkin. Suomessa on laki, joka tuomitsee tämän rötöstelevän yksilön (ei siis perheenjäseniä tai muita etnisiä tovereita) rikoksistaan. Tuomion pituus ja ehdollisuus tai ehdottomuus luetaan sieltä lakikirjasta rikoksen mukaan. Nämä ovat itsestään selviä asioita, joiden lastenkin luulisi ennen kouluikää tietävän, mutta kaikille kaikki asiat eivät ole yhtä helppoja sisäistää. :facepalm:
Jos Martin Luther King ja Pelle Miljoona puhuvat neekereistä, niin miten se voi olla "törkeä haukkumasana"? Kantasana neekerille on "negro", musta. Oletko fasisti?
Quote from: Simuli on 04.06.2013, 00:26:59
Quote from: Eugen235 on 04.06.2013, 00:14:12
millä tavalla neekeri on vastuussa jos hän raiskaa täällä Suomessa?
Törkeiden haukkumasanojen käyttäminen ei anna fiksua kuvaa sen kertojasta, mutta vastaanpa kuitenkin. Suomessa on laki, joka tuomitsee tämän rötöstelevän yksilön
Suomessa hyvin harvoin rikoksen tekijä rahoittaa itse rikoksesta aiheutettua vahinkoa.
Yleensä päinvastoin, tekee rikoksen = haittaa. Hänet laitetaan vankilaan, joka on hyvin kallis = lisää haittaa yhteiskunnalle. Eli rikolliset ovat vahvoja nettosaajia.
Suomen yhteiskunta toimii, koska täällä on maailman mittakaavassa korkea väestön laatu. Tuomalla paljon kehitysmaalaisia yhteiskunta romahtaa.
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=7034
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 23:46:35
Quote from: Miniluv on 03.06.2013, 22:26:27
Onko mielestäsi rasistista toimia niin, että koulutuspaikan saa keskimäärin tuloksella 1410 jos on valkoinen, mutta kaakkoisaasialaisen taustan omaavalta vaaditaan tulos 1550?
(Esimerkki ei ole suomalainen.)
Positiivisella syrjinnällä pyritään saamaan vähemmistöille samat oikeudet kuin enemmistölle (suhteutettu edustus kouluttautuneissa on yksi hyvä keino ehkäistä etnistä eriarvoisuutta). Jos esimerkkisi mukaiset valkoinen ja kaakkoisaasialainen ovat yhtä edustettuja, miksi toista pitäisi syrjiä?
Kaakkoisaasialaiset ovat tuossa esimerkissä "yliedustettuja". Tarkoittaako se, että valkoisilla ei ole ollut samoja "oikeuksia" jos ns. kaakkoisaasialaiset pärjäävät geneettisistä ja/tai kasvatuksellisista syistä koulussa paremmin?
Esimerkin maa on siis Yhdysvallat. Tuskin yrität väittää, että maan pitkäaikaiset rasistiset rakenteet ovat sortaneet englantilais-saksalaisen sukupuun omaavan jälkeläisiä etnisiiin japanilaisiin tai kiinalaisiin nähden?
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 23:46:35
Positiivisella syrjinnällä pyritään saamaan vähemmistöille samat oikeudet kuin enemmistölle (suhteutettu edustus kouluttautuneissa on yksi hyvä keino ehkäistä etnistä eriarvoisuutta).
Onko mielestäsi "positiivisen" syrjinnän kannalta olennaista se, kuuluuko syrjittävä enemmistöön vai vähemmistöön, vai onko olennaista ali/yliedustus?
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 22:06:31Etnisyys ei vaikuta ihmisen käyttäytymiseen,
Kyllä vaikuttaa, koska etnisyys on sidoksissa kulttuuriin ja eri kulttuureissa käyttäydytään eri tavalla. Ja maahanmuuttaneet käyttäyvyät uudessa ympäristössään eri tavalla kuin lähtömaassaan. Ja etnisyys vaikuttaa myös siten, että ihminen käyttäytyy eri tavalla kohdatessaan eri etnisen taustan omaavia ihmisiä. Eli vaikuttaa ja aika paljonkin.
Quote from: normi on 04.06.2013, 15:55:09
Quote from: Simuli on 03.06.2013, 22:06:31Etnisyys ei vaikuta ihmisen käyttäytymiseen,
Kyllä vaikuttaa, koska etnisyys on sidoksissa kulttuuriin ja eri kulttuureissa käyttäydytään eri tavalla. Ja maahanmuuttaneet käyttäyvyät uudessa ympäristössään eri tavalla kuin lähtömaassaan. Ja etnisyys vaikuttaa myös siten, että ihminen käyttäytyy eri tavalla kohdatessaan eri etnisen taustan omaavia ihmisiä. Eli vaikuttaa ja aika paljonkin.
Simuli taisi sekoittaa etnisyyden rotuun.
Quote from: Alkuasukas on 04.06.2013, 15:59:58
Simuli taisi sekoittaa etnisyyden rotuun.
Tutkimusten mukaan geeneillä on vaikutusta käyttäytymiseen.
Quote from: Eugen235 on 04.06.2013, 00:35:53
Kantasana neekerille on "negro", musta. Oletko fasisti?
Sillä ei ole mitään väliä, mikä tämän rasistisen pilkkasanan kantasana on (vrt. toista rasistista haukkumasanaa
ryssä, ja sen alkujuuria). Suomen kielessä
neekeri-sanaa käytetään mustaihoisten loukkaamiseen. Eikö täällä Hommassa ole mitään ohjeistusta kyseisen sanan käytöstä, vai onko se täysin hyväksytty sana täällä tilanteesta riippumatta?
http://hommaforum.org/index.php/topic,243.msg636825.html#msg636825
http://hommaforum.org/index.php/topic,2749.msg40913.html#msg40913
Neekeri-sanan ihmeitätekevää voimaa ei tarvitse sen pidemmälle pohtia tässä ketjussa.
Quote
Helsingin koulujen välisiä eroja väitöksessään tarkastellut tutkija Venla Bernelius löysi kaupungista neljä alakoulua ja yhden yläkoulun, jotka ovat koulua valittaessa poikkeuksellisen voimakkaasti torjuttuja.
Myös niiden oppilasalue ja oppilaspohja ovat tuntuvasti heikommat kuin kaupungissa muutoin.
Väitöskirjan mukaan Helsingissä saattaakin olla jo meneillään koulujen kautta eteneviä "alikehityksen kierteitä", jotka syventyessään voivat näkyä muutenkin naapurustossa ja asuinalueella.
Berneliuksen väitös eriytyvistä kouluista Helsingissä tarkastetaan 27. syyskuuta Helsingin yliopistossa. Tulosten mukaan yhteys asuinalueen, koulun, oppimistulosten ja oppilaspohjan välillä on selkeä.
Koulujen nimiä ei kerrota väitöskirjassa, jotta ne eivät leimautuisi.
Köyhimpien alueiden koulujen välttely näkyy Berneliuksen mukaan oppilaiden ja perheiden kouluvalinnoissa jo melko säännönmukaisena.
Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus eräissä kouluissa on isompi kuin alueen väestössä.
Eriytymisen seurauksena etenkin heikot koulut heikkenevät entisestään.
Koulujen väliset erot toimintaympäristöjen ja oppimistulosten mukaan ovat Helsingissä yhtä suuret kuin erot kaikkien Suomen kuntien välillä.
Lisäksi koulujen maine ja suosio kytketään naapurustoon, mikä osaltaan vaikuttaa lapsiperheiden kouluvalintoihin ja jopa muuttopäätöksiin.
Bernelius pyrki selvittämään, näkyykö Suomessakin merkkejä kaupunkien ja koulujen eriytymiseen liittyvistä, itseään ruokkivista ja kasautuvista kehityskuluista.
Väitöskirjan tulosten mukaan merkkejä siis jo näkyy, mutta toistaiseksi Helsingin oppilasalueet eli naapurustot eivät näytä jakauman alapäässäkään heikenneen niin paljon, että pudotus olisi erityisen jyrkkä.
Berneliuksen mukaan esimerkiksi Suomen hyvä menestys koululaisten osaamisvertailussa voikin pitkälti perustua koulutukselliseen tasa-arvoon.
Väitös osoittaa, että asuinalueiden ja koulujen kehitys voi viedä siihen, että kaupunkilaisten tasa-arvo heikkenee.
Tärkeää olisi selvittää lisää niitä mekanismeja, jotka liittyvät huono-osaisimpien alueiden kehitykseen ja tiettyjen alueiden ja koulujen torjumiseen valinnoissa, väitöksessä päätellään.
http://www.hs.fi/kaupunki/V%C3%A4it%C3%B6s+Helsingiss%C3%A4+on+viisi+v%C3%A4ltelty%C3%A4+koulua/a1379468901413?
Itse väitöskirja:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40355/bernelius_vaitoskirja.pdf?sequence=1
Sattumalta silmiin muuten pisti kohta
QuoteRuotsinkielisille kouluille on sovellettu
samanlaista PD-mallia ja samoja muuttujia
kuin suomenkielisille kouluille, mutta
koulujen tilanteen erot vieraskielisten
oppilaiden osuuksissa ja koulujen lukumäärissä
aiheuttavat sen, että varsinaisessa
PD-indeksissä painottuvat vain alueelliset
muuttujat eli heikosti koulutettu
aikuisväestö ja alueellinen tulotaso.
Vieraskielisten oppilaiden osuutta ei
ole mahdollista painottaa, koska vieraskielisiä
oppilaita ei kouluissa käytännössä
ole.
Minä sitten edellytän, että keskustelu Berneliuksen väikkäristä pysyy asiallisena.
Uutta rikastumistilastoa tullut.
Lainaan tähän Junes Lokan facebook- viestiä:
Quote from: Junes LokkaSain vihdoinkin Helsingin kaupungilta uudet koulutilastot (tilaus 24.9.2013). Merkkasin punaisella ne, joissa on on ollut kasvua vieraskielisten osuuksissa.
https://docs.google.com/spreadsheets/d/17Peoc84wTCpDaqaEDMH70_zysRlF-pK74sjoOWWi8Cg/pubhtml
Quote from: junakohtaus on 05.05.2013, 14:20:49
Mä olen asunut koko ikäni kerrostalossa ja noin kolme kertaa yhteensä on ollut jotain häiriötä.
Oletpa VÄHÄLLÄ vaivalla päässyt.
Olen asunut rivareissa ja kerrostaloissa koko ikäni.
Kannatan pahimmille häiriköille nopeasti 3x kirjallista varoitusta ja häätöä. Nimim. kokemusta on....
Quote from: junakohtaus on 05.05.2013, 14:38:37
Jos kuvitellaan, että avaajan työpaikka on keskustan suunnilla, ehdotan hyvin painokkaasti sitä Hermannia.
JA kouluksi sitten sitä samaa, josta se opettaja sai suuressa mediahumussa kenkää lähinnä Ritva Viljaselta? Se olisi mukavan lähellä Hermannia.
Quote from: ääridemokraatti on 05.05.2013, 19:17:02
Ellei sitten ole pakko asua raideyhteyden varrella. Sitten asiasta muodostuukin vaikea rasti, sillä raiteet ovat kyllä usein juuri siellä missä monikulttuurikin.
Vaikka raiteet ovatkin kätevä kuljetusmuoto, on se suur-Helsingissä yksi iso persläpi. Nimittäin kurjuus keskittyy raiteiden ympärille. Itsekin olen pikkuisena pojankloppina (190cm/150kg) kokenut turvattomuutta, kun känniset somalit riehuu junassa.
Ps. miltäs kommariarkkitehtien Savela tai Kilo tuntuisi radanvarsiasumuksena?
Quote from: Simuli on 04.06.2013, 19:14:26
Quote from: Eugen235 on 04.06.2013, 00:35:53
Kantasana neekerille on "negro", musta. Oletko fasisti?
Sillä ei ole mitään väliä, mikä tämän rasistisen pilkkasanan kantasana on (vrt. toista rasistista haukkumasanaa ryssä, ja sen alkujuuria). Suomen kielessä neekeri-sanaa käytetään mustaihoisten loukkaamiseen. Eikö täällä Hommassa ole mitään ohjeistusta kyseisen sanan käytöstä, vai onko se täysin hyväksytty sana täällä tilanteesta riippumatta?
Missäs v*tun pullossa tuokin suvakkien/kommareitten penikka on varttunut?
Mano Negra, yhtye Espanjasta, onko siinä rasismia? Negrita rommi, rasismia? Negro l. Musta espanjaksi.
Katso kartan sivu 3 PKS:n "rikastumisasteet". (http://tinyurl.com/qczhlak)
Karua kertomaa.
Kartasta poimittua:
Kehä III:n sisällä tummansinisiä (mamuprosentti alle 3) enää jäljellä:
Kurttila-Vanttila, Espoo
Laaksolahti-Järvenperä, Espoo
Nöykkiö-Latokaski-Kattilalaakso, Espoo
Pakila-Paloheinä, Helsinki
Tahvonlahti-Santahamina, Helsinki
Kaikki puhtaasti vain siksi, että ovat lähes täysin omakotitaloalueita, mihin ghettouttamista (betonikerrostaloja) ei ole mahtunut/ei saa rakentaa. Santahamina nyt tietysti muista syistä.
Eli vähiin käyvät, ennenkuin loppuvat. :D
Edit: Ja vielä kuvakaappaus:
(http://i.imgur.com/xf0V17g.jpg)
Junes Lokka oli saanut uudet koulutilastot:
QuoteSain tänään uusimmat Helsingin koulutilastot ja niistä olen tekemässä blogia.
Vieraskielisiä oli yli 50 %
- vuonna 2012 kahdessa koulussa
- vuonna 2013 neljässä koulussa
- vuonna 2014 kuudessa koulussa
Täydellinen lista kouluista löytyy osoitteesta https://docs.google.com/spreadsheets/d/17Peoc84wTCpDaqaEDMH70_zysRlF-pK74sjoOWWi8Cg/pubhtml
Quote from: koli on 07.11.2014, 19:24:12
Junes Lokka oli saanut uudet koulutilastot:
Soinisen koulu ensimmäisenä, S2-oppilaita
65,6 %. Tilastot vain kolmelta vuodelta, mutta vilkaiskaapa monien koulujen huimaa muutosvauhtia.
Quote from: Roope on 07.11.2014, 20:37:58
Quote from: koli on 07.11.2014, 19:24:12
Junes Lokka oli saanut uudet koulutilastot:
Soinisen koulu ensimmäisenä, S2-oppilaita 65,6 %. Tilastot vain kolmelta vuodelta, mutta vilkaiskaapa monien koulujen huimaa muutosvauhtia.
Innovaatiota onkin öisillä kaduilla jo tehty, että ihan hyvin linjassa. Nyt sitten vielä se sweet spot, "profit", jostain?
Ai eikun se menikin ihmissalakuljettajille ja kansainväliselle rikollisuudelle, my bad.
Jo noiden lyhyen aikavälin tilastojen trendien perusteella on selvää, että tästä ei enää selvitä 10-20 vuoden tähtäimellä kuivin jaloin jollain asuinalueiden sosiaalisella sekoittamisella tai maahanmuuttajakoulujen positiivisella syrjinnällä, koska niillä ei ole käytännössä yhtään mitään vaikutusta tällaiseen aivan liian nopeaan maahanmuuton kasvuun ja asuinalueiden muutokseen. Koris- ja futiskenttien lisäämisestä (http://m.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/nuorisotoimi-katujengilaisia-rangaistava-mutta-myos-autettava/4392610) nyt puhumattakaan. Jos kehitykseen ja sen mukanaan tuomiin ongelmiin halutaan oikeasti vaikuttaa, on vaikutettava suoraan maahanmuuttopolitiikkaan. Muu on pelkkää käsien heiluttelua.
^¨
Paljon on pauhattu kaikesta, mutta tuossa on erinomainen tiivistys ja totuus.
Luonnon apulanta ei ole vielä pahemmin lentänyt tuulettimeen koska suuri osa vierasperäisestä väestöstä Helsingissä on virolaisia ja venäläisiä eli valkoisia eurooppalaisia mutta kun kehitysmaiden "moniosaajia" haalitaan lisää niin kyllä alkaa tapahtua.
Kaikesta mamuiluun liittyvästä saa helposti selvää vain katsomalla länteen. Haluammeko samaa kuin Ruotsissa, vai emmekö halua. Päättäjät haluavat. Jos me kansalaiset emme, on pakko vaihtaa päättäjät, tai edes osa heistä.
Heikko on sekin toivo, mutta viimeinen. :-\
Quote from: koli on 07.11.2014, 19:24:12
Junes Lokka oli saanut uudet koulutilastot:
QuoteSain tänään uusimmat Helsingin koulutilastot ja niistä olen tekemässä blogia.
Vieraskielisiä oli yli 50 %
- vuonna 2012 kahdessa koulussa
- vuonna 2013 neljässä koulussa
- vuonna 2014 kuudessa koulussa
Täydellinen lista kouluista löytyy osoitteesta https://docs.google.com/spreadsheets/d/17Peoc84wTCpDaqaEDMH70_zysRlF-pK74sjoOWWi8Cg/pubhtml
Todella karua luettavaa.
Jotenkin minua aina jaksaa hämmästyttää tämä muutoksen nopeus. Onko missään muussa eurooppalaisessa pääkaupungissa muutos ollut näin nopeaa? Edes Tukholmassa tai Oslossa?
Quote from: Uuno Nuivanen on 07.11.2014, 23:33:22
Kaikesta mamuiluun liittyvästä saa helposti selvää vain katsomalla länteen. Haluammeko samaa kuin Ruotsissa, vai emmekö halua. Päättäjät haluavat. Jos me kansalaiset emme, on pakko vaihtaa päättäjät, tai edes osa heistä.
Heikko on sekin toivo, mutta viimeinen. :-\
Jotain vaaliakin pukkaa. Mutta ei auta, kai se on äänestettävä jotain Koski-Kuikeloa, kun kerran suvaitsee ja kaikkea.
Quote from: Trendkill on 07.11.2014, 23:51:45
Jotenkin minua aina jaksaa hämmästyttää tämä muutoksen nopeus. Onko missään muussa eurooppalaisessa pääkaupungissa muutos ollut näin nopeaa? Edes Tukholmassa tai Oslossa?
Aiemminkin julkisuudessa on viitattu siihen, että vaikka maahanmuuttajien osuus Suomessa on muuta Eurooppaa pienempi, on muutosvauhti nopeampi kuin missään, ja tämä tietysti näkyy ennen kaikkea Helsingissä ja sen tietyillä alueilla. Hyvin tyypillisesti muutosprosentti tuossa Helsingin koulujen tilastossa oli viisi prosenttia
kahdessa vuodessa.
QuoteTutkija: Osaa kouluista vältellään "alemman yhteiskuntaluokan lapsien vuoksi"
...
Toisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.
"Sen sijaan vanhemmat kertoivat, että he eivät halunneet lapsiaan kouluun, jossa on paljon levottomuutta, millä usein tarkoitettiin alemman yhteiskuntaluokan lapsia. Välteltiin vuokralähiöiden kouluja, joissa ajateltiin olevan paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Taustalla oli pelkoa esimerkiksi siitä, että koulun muut nuoret tupakoivat ja juovat kaljaa."
http://www.hs.fi/paivanlehti/10082015/a1439088629116
Quote from: koli on 10.08.2015, 10:41:57
QuoteTutkija: Osaa kouluista vältellään "alemman yhteiskuntaluokan lapsien vuoksi"
...
Toisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.
"Sen sijaan vanhemmat kertoivat, että he eivät halunneet lapsiaan kouluun, jossa on paljon levottomuutta, millä usein tarkoitettiin alemman yhteiskuntaluokan lapsia. Välteltiin vuokralähiöiden kouluja, joissa ajateltiin olevan paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Taustalla oli pelkoa esimerkiksi siitä, että koulun muut nuoret tupakoivat ja juovat kaljaa."
http://www.hs.fi/paivanlehti/10082015/a1439088629116
Koulun levottomuudella ja maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on kumma kohtalonyhteys, mitä toimittaja luonnollisestikaan ei näe. Olisi mielenkiintoista tietää missä kouluissa YLE:n ja HS:n toimittajien lapset opiskelevat.
Luultavasti suomalaiset toimittajat välttelevät monikulttuurisia alueita samoin kuin heidän ruotsalaiset kolleegansa.
http://www.friatider.se/ju-fler-invandrare-desto-f-rre-journalister
Quote from: sologdin on 10.08.2015, 11:23:17
Quote from: koli on 10.08.2015, 10:41:57
QuoteTutkija: Osaa kouluista vältellään "alemman yhteiskuntaluokan lapsien vuoksi"
...
Toisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.
"Sen sijaan vanhemmat kertoivat, että he eivät halunneet lapsiaan kouluun, jossa on paljon levottomuutta, millä usein tarkoitettiin alemman yhteiskuntaluokan lapsia. Välteltiin vuokralähiöiden kouluja, joissa ajateltiin olevan paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Taustalla oli pelkoa esimerkiksi siitä, että koulun muut nuoret tupakoivat ja juovat kaljaa."
http://www.hs.fi/paivanlehti/10082015/a1439088629116
Koulun levottomuudella ja maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on kumma kohtalonyhteys, mitä toimittaja luonnollisestikaan ei näe. Olisi mielenkiintoista tietää missä kouluissa YLE:n ja HS:n toimittajien lapset opiskelevat.
Opettelen kirjoittamaan asiallisesti, mutta kysymyksesi siitä missä koulussa YLE:n ja HS:n toimittajan lapset on ihan turha. Kysehän oli siitä, että koulutettu keskiluokka ei laita lapsiaan kouluhin, joihin kohdistuu ennakkoluuloja, eli voi olettaa ettei YLEn ja HS:n toimittajan lapset näissä kouluissa ole.
Ennakkoluulot kohdistuvat kantaväestöön tämän artikkelin ja sen taustalla olevien tutkimusten mukaan. Eli johtunevat oletuksesta, että näissä kouluissa on kiusaavia takapenkinpoikia ja muita kotimaisia perseilijöitä. Saattaa perustua keskiluokan omiin koulukokemuksiin, eikä tämä vihervassari-mädättäjä-mokuttaja-femakko yms puhe Hommalta päin ainakaan vähennä noita ennakko-oletuksia piipertäjäksi leimatun jälkikasvun kiusatuksi joutumisesta.
Ko. artikkelin esimerkkikoulusta puolestaan todettiin, että ennakkoluulot ovat aiheettomia, koulu on rauhallinen. Eli artikkeli ei myötäsukaile lainkaan toimittajien omia piirejä, mutta vähätkös siitä, kun luet miten haluat lukea.
Quotetiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin
Mikään ei taas liity mihinkään. Hohhoijaa.
Quote from: Kerttu Täti on 10.08.2015, 11:39:42
opettelen kirjoittamaan asiallisesti, mutta kysymyksesi siitä missä koulussa YLE:n ja HS:n toimittajan lapset on ihan turha. Kysehän oli siitä, että koulutettu keskiluokka ei laita lapsiaan kouluhin, joihin kohdistuu ennakkoluuloja, eli voi olettaa ettei YLEn ja HS:n toimittajan lapset näissä kouluissa ole.
Ennakkoluulot kohdistuvat kantaväestöön tämän artikkelin ja sen taustalla olevien tutkimusten mukaan. Eli johtunevat oletuksesta, että näissä kouluissa on kiusaavia takapenkinpoikia ja muita kotimaisia perseilijöitä. Saattaa perustua keskiluokan omiin koulukokemuksiin, eikä tämä vihervassari-mädättäjä-mokuttaja-femakko yms puhe Hommalta päin ainakaan vähennä noita ennakko-oletuksia piipertäjäksi leimatun jälkikasvun kiusatuksi joutumisesta.
Ko. artikkelin esimerkkikoulusta puolestaan todettiin, että ennakkoluulot ovat aiheettomia, koulu on rauhallinen. Eli artikkeli ei myötäsukaile lainkaan toimittajien omia piirejä, mutta vähätkös siitä, kun luet miten haluat lukea.
'Ennakkoluuloja' vai faktoihin perustuvia kokemuksia moku-koulujen arjesta? Ihmiset joilla on lapsia moku-kouluissa kyllä kertovat avoimesti niiden arjesta muille vanhemmille ja nämä tekevät omat johtopäätöksensä.
Mutta ihan varmasti nämä koulut ovatkin oikeasti 'rauhallisia' ja nämä 'ennakkoluulot' perustuvat vain vanhempien Hommafoorumilta lukemiin kirjoituksiin. Vähän niikuin Malmö on ihan rauhalinen unelma-lähiö kun moku toimittaja sielä käy vierailulla..
:facepalm:
Nykyaikana on poliittisesti myös korrektimpaa sanoa, että välttelee "alempaa yhtesikuntaluokaa" tia vaikkapa "köyhiä" kuin alkkiksia, narkkareita, romaneja ja muslimeja. Kaikki ovat tietysti keskittyneitä samoille alueille.
Quote from: Uuno Nuivanen on 10.08.2015, 11:42:17
'Ennakkoluuloja' vai faktoihin perustuvia kokemuksia moku-koulujen arjesta?
Toistan: nämä artikkelissa käsitellyt ennakkoluulot kohdistuvat "alempiin yhteiskuntaluokkiin". Tietenkin kyse on ennakkoluuloista, tunteesta, eikä faktoista, se on ennakkoluulon ominaisuus :facepalm: - ja ne kohdistuvat perseilijöiksi epäiltyyn kantaväestöön.
Varmasti näitä kouluja vältellään myös rasististen ennakkoluuojen vuoksi, mutta siitä ei nyt
tässä artikkelissa ollut kyse.
Quote from: Kerttu Täti on 10.08.2015, 11:53:05
Quote from: Uuno Nuivanen on 10.08.2015, 11:42:17
'Ennakkoluuloja' vai faktoihin perustuvia kokemuksia moku-koulujen arjesta?
Toistan: nämä artikkelissa käsitellyt ennakkoluulot kohdistuvat "alempiin yhteiskuntaluokkiin". Tietenkin kyse on ennakkoluuloista, tunteesta, eikä faktoista, se on ennakkoluulon ominaisuus :facepalm: - ja ne kohdistuvat perseilijöiksi epäiltyyn kantaväestöön.
Varmasti näitä kouluja vältellään myös rasististen ennakkoluuojen vuoksi, mutta siitä ei nyt tässä artikkelissa ollut kyse.
QuoteToisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.
Tuolla Seppänen ilmeisesti yrittää sanoa, että porukka ei karta kouluja esimerkiksi siksi, että siellä on toisen värisiä opiskelijoita. He epäilevät esimerkiksi kuulopuheiden perusteella, että tietyissä kouluissa oppimisrauha on heikko, ja välttelevät näitä. Heille on sinänsä yhdentekevää, ovatko perseilijät kantaväestöä vai mamuja. Suurissa kaupungeissa taitaa vain olla niin, että mamuprosentti ja perseilyprosentti korreloivat voimakkaasti, joten mamuprosentista tulee joillekin myös mittari koulun kelvollisuudesta. Ikävää, mutta se ei korjaudu yhden Kerttu-Tädin taivasteluilla.
Quote from: koli on 10.08.2015, 10:41:57
QuoteTutkija: Osaa kouluista vältellään "alemman yhteiskuntaluokan lapsien vuoksi"
...
Toisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.
"Sen sijaan vanhemmat kertoivat, että he eivät halunneet lapsiaan kouluun, jossa on paljon levottomuutta, millä usein tarkoitettiin alemman yhteiskuntaluokan lapsia. Välteltiin vuokralähiöiden kouluja, joissa ajateltiin olevan paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Taustalla oli pelkoa esimerkiksi siitä, että koulun muut nuoret tupakoivat ja juovat kaljaa."
http://www.hs.fi/paivanlehti/10082015/a1439088629116
Ei nykyisessä hysteerisessä ilmapiirissä voi sanoa välttelevänsä koutua tai muutakaan maahanmuuttajataustaisuuden vuoksi. Ainoa hyväksytty vaihtoehto on vedota juuri näihin muihin syihin ja pitää "rasistiset ennakkoluulonsa" tiukasti omana tietonaan.
Quote from: Siili on 10.08.2015, 12:14:30
Quote from: Kerttu Täti on 10.08.2015, 11:53:05
Quote from: Uuno Nuivanen on 10.08.2015, 11:42:17
'Ennakkoluuloja' vai faktoihin perustuvia kokemuksia moku-koulujen arjesta?
Toistan: nämä artikkelissa käsitellyt ennakkoluulot kohdistuvat "alempiin yhteiskuntaluokkiin". Tietenkin kyse on ennakkoluuloista, tunteesta, eikä faktoista, se on ennakkoluulon ominaisuus :facepalm: - ja ne kohdistuvat perseilijöiksi epäiltyyn kantaväestöön.
Varmasti näitä kouluja vältellään myös rasististen ennakkoluuojen vuoksi, mutta siitä ei nyt tässä artikkelissa ollut kyse.
QuoteToisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.
Tuolla Seppänen ilmeisesti yrittää sanoa, että porukka ei karta kouluja esimerkiksi siksi, että siellä on toisen värisiä opiskelijoita. He epäilevät esimerkiksi kuulopuheiden perusteella, että tietyissä kouluissa oppimisrauha on heikko, ja välttelevät näitä. Heille on sinänsä yhdentekevää, ovatko perseilijät kantaväestöä vai mamuja. Suurissa kaupungeissa taitaa vain olla niin, että mamuprosentti ja perseilyprosentti korreloivat voimakkaasti, joten mamuprosentista tulee joillekin myös mittari koulun kelvollisuudesta. Ikävää, mutta se ei korjaudu yhden Kerttu-Tädin taivasteluilla.
Älä käännä taivastelua minun taivastelukseni. Tämän artikkelin linkitti ja tilannetta taivasteli ihan muu henkilö. Kommenttini koski täysin virheellistä sisällönymmärtämistä ja asian kääntämistä sellaiseksi, että artikkelin viesti muuttui about päinvastaiseksi. En siis tavastellut mitään, vaan kerroin mistä artikkelissa on kyse niille, joilla oli vaikeuksia sisällön ymmärtämisessä.
Quote from: Noottikriisi on 10.08.2015, 12:17:10
Ei nykyisessä hysteerisessä ilmapiirissä voi sanoa välttelevänsä koutua tai muutakaan maahanmuuttajataustaisuuden vuoksi. Ainoa hyväksytty vaihtoehto on vedota juuri näihin muihin syihin ja pitää "rasistiset ennakkoluulonsa" tiukasti omana tietonaan.
Eli persujen puhe persuihin kohdistuneista ennakkoluuloista ja ajojahdeista on täysin ylimenevää ja liioiteltua itkua, koska mitään kantaväestön keskinäisiä ennakkoluuloja ei ole olemassa?
Eli lasten vanhempia eivät kammoksuta lapset joiden ranskalaiset, japanilaiset chileläiset ja thaimaalaiset vanhemmat ovat töissä. Heitä kauhistuttaa mena-maiden lapset joiden vanhemmat eivät ole töissä.
Quote from: Noottikriisi on 10.08.2015, 12:17:10
Quote from: koli on 10.08.2015, 10:41:57
QuoteTutkija: Osaa kouluista vältellään "alemman yhteiskuntaluokan lapsien vuoksi"
...
Toisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.
"Sen sijaan vanhemmat kertoivat, että he eivät halunneet lapsiaan kouluun, jossa on paljon levottomuutta, millä usein tarkoitettiin alemman yhteiskuntaluokan lapsia. Välteltiin vuokralähiöiden kouluja, joissa ajateltiin olevan paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Taustalla oli pelkoa esimerkiksi siitä, että koulun muut nuoret tupakoivat ja juovat kaljaa."
http://www.hs.fi/paivanlehti/10082015/a1439088629116
Ei nykyisessä hysteerisessä ilmapiirissä voi sanoa välttelevänsä koutua tai muutakaan maahanmuuttajataustaisuuden vuoksi. Ainoa hyväksytty vaihtoehto on vedota juuri näihin muihin syihin ja pitää "rasistiset ennakkoluulonsa" tiukasti omana tietonaan.
Luulenpa, että itse asiassa Seppänen tarkoitti, että koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity
nimenomaisesti maahanmuuttajataustaisiin lapsiin, mikä minusta on ihan järkeenkäypää. Taitaa kuitenkin olla niin, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla huono-osaisuus ja mamuprosentti korreloivat erittäin voimakkaasti, minkä vuoksi jälkimmäisestäkin on tullut karkea indikaattori tälle perseilyn todennäköisyyttä lisäävälle huono-osaisuudelle. Esimerkkinsä Seppänen tietysti valikoi poliittisella korrektisuudella.
Quote from: Siili on 10.08.2015, 12:38:57
Luulenpa, että itse asiassa Seppänen tarkoitti, että koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity nimenomaisesti maahanmuuttajataustaisiin lapsiin, mikä minusta on ihan järkeenkäypää. Taitaa kuitenkin olla niin, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla huono-osaisuus ja mamuprosentti korreloivat erittäin voimakkaasti, minkä vuoksi jälkimmäisestäkin on tullut karkea indikaattori tälle perseilyn todennäköisyyttä lisäävälle huono-osaisuudelle. Esimerkkinsä Seppänen tietysti valikoi poliittisella korrektisuudella.
Artikkelissa käsiteltiin ennakkoluuloja, jotka eivät liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin. Siellä ei ollut sanaa "nimenomaisesti", vaan hyvin selkesäti todettiin, että
"Toisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.".
Voiko tutkimuksen tulosta enää tuon osalta selkeämmin sanoa? Kokonaisuudessaan:
QuoteToisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.
"Sen sijaan vanhemmat kertoivat, että he eivät halunneet lapsiaan kouluun, jossa on paljon levottomuutta, millä usein tarkoitettiin alemman yhteiskuntaluokan lapsia. Välteltiin vuokralähiöiden kouluja, joissa ajateltiin olevan paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Taustalla oli pelkoa esimerkiksi siitä, että koulun muut nuoret tupakoivat ja juovat kaljaa
Ei kuulosta islam-mamuakselin aiheuttamilta häiriöltä nuo ennakkopelkojen aiheet, mutta tietenkin voit vielä kieputtaa oman ideologiasi tueksi tätäkin artikkelia. Se on kuitenkin aika typerää ja turhaa, sillä tämän tutkimuksen ja artikkelin sisältö ei nyt vaan kohdistu maahanmuuttajiin kohdistuviin ennakkoluuloihin, eikä siksi millään lailla toimi sen agendan tukena.
Toistan, varmasti rasistisiakin ennakkoluuloja ja niiden aiheuttamaa välttelyä löytyy, mutta ne eivät olleet tämän selvityksen tulos eikä artikkelin sisältö. Jos haluat keskustella mamuhin kohdistuneista ennakkoluuloista ja niiden aiheuttamasta kouluvälttelystä linkität toisen tutkimuksen ja artikkelin.
Länsimäen ala-asteella aloittaa koulunsa 51 ekaluokkalaista, joista suomalaisia on 14. Opettajat varmasti eivät malta odottaa tämän ihanuuden alkamista.
Quote from: Kerttu Täti on 10.08.2015, 12:52:36
Ei kuulosta islam-mamuakselin aiheuttamilta häiriöltä nuo ennakkopelkojen aiheet, mutta tietenkin voit vielä kieputtaa oman ideologiasi tueksi tätäkin artikkelia. Se on kuitenkin aika typerää ja turhaa, sillä tämän tutkimuksen ja artikkelin sisältö ei nyt vaan kohdistu maahanmuuttajiin kohdistuviin ennakkoluuloihin, eikä siksi millään lailla toimi sen agendan tukena.
Kyllähän se on uskottava, kun Kerttu-Täti noin tomerasti saarnaa. Hän on varmaan jopa lukenut alkuperäisen tutkimuksen? :)
Quote from: Uuno Nuivanen on 10.08.2015, 11:42:17
Quotetiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin
Mikään ei taas liity mihinkään. Hohhoijaa.
Niinpä... kumma kun ennen massamaahanmuuttoa ei ollut tarvetta tälläisille keskusteluille. Oma kouluaikani päättyi 90-luvun alussa ja minä tai vanhempani emme miettineet että mikä koulu olisi "hyvä tai paha" koska kaikissa tiedettiin saavan samanlaista opetusta. Perseilijöitä on siellä missä on lapsiakin mutta aiemmin ne saatiin kuriin opettajan toimesta.
Quote from: Man in a Suit on 10.08.2015, 13:35:16
Niinpä... kumma kun ennen massamaahanmuuttoa ei ollut tarvetta tälläisille keskusteluille. Oma kouluaikani päättyi 90-luvun alussa ja minä tai vanhempani emme miettineet että mikä koulu olisi "hyvä tai paha" koska kaikissa tiedettiin saavan samanlaista opetusta. Perseilijöitä on siellä missä on lapsiakin mutta aiemmin ne saatiin kuriin opettajan toimesta.
Ette varmaan miettineet, koska vapaa kouluvalinta tuli suomalaiseen koulumaailmaan vasta 1990-luvulla. Sinä, kuten muut aikalaisesi, ovat menneet lähimpään kouluun, eikä tällaista keskustelua voitu käydä, koska vapaata valintaa ei tuolloin ollut.
Opetus on edelleen kaikissa suomalaisissa kouluissa ythä laadukasta. Tämäkin on eri asia.
Quote from: Kerttu Täti on 10.08.2015, 13:39:56
Opetus on edelleen kaikissa suomalaisissa kouluissa yhtä laadukasta.
Minusta tuo on hyvin epätodennäköistä, inhimillisestä toiminnasta kuin on kyse. Jos kouluissa on esimerkiksi paljon käytöshäiriöitä tai hyvin heterogeeninen oppilasaines, opetuksen laatu väistämättä putoaa.
Mutta kaikkihan me tarvitsemme myyttejä. :)
Niin, tuo on siis haastattelututkimus!!!. Ei kai kukaan luule että haastattelijan kysymykseen vastattaisiin rehellisesti, suvaitsevaiset on hyviä keksimään kiertoilmaisuja peittääkseen todellisen piilorasisminsa. ...Sieltähän sitä piilorasismia löytyykin!
Quote from: hiljainen tukija on 10.08.2015, 14:15:41
Niin, tuo on siis haastattelututkimus!!!. Ei kai kukaan luule että haastattelijan kysymykseen vastattaisiin rehellisesti, suvaitsevaiset on hyviä keksimään kiertoilmaisuja peittääkseen todellisen piilorasisminsa. ...Sieltähän sitä piilorasismia löytyykin!
Hyvin mahdollista. Suomessa on paljon rasisimia, josta ei puhuta.
Mihinkään tilastoihin ei voi luottaa. Tämä kannattaa muistaa.
Ainoa keino saada jonkinlainen kuva todellisuudesta on todellisuus; tutustuminen todellisuuteen.
Tämä tarkoittaa sitä, että pitää mennä tutustumiskäynnille alueen kouluihin, päiväkoteihin, terveysasemille, kauppoihin,
kirjastoihin ja kaduille.
Todellisuus on aina tarua ihmeellisempää.
Itselläni on erittäin kattava, reaaliaikainen kuva pääkaupunkiseudusta ja sen lähi-ympäristöstä.
Täten sanon vain: jos suinkin mahdollista, vältä pääkaupunkiseutua.
Quote from: Kerttu Täti on 10.08.2015, 13:39:56
Ette varmaan miettineet, koska vapaa kouluvalinta tuli suomalaiseen koulumaailmaan vasta 1990-luvulla. Sinä, kuten muut aikalaisesi, ovat menneet lähimpään kouluun, eikä tällaista keskustelua voitu käydä, koska vapaata valintaa ei tuolloin ollut.
Pieni tarkennus: lähikoulun sijaan voi valita jonkin muun koulun, jos muussa koulussa on tilaa. Kaikissa ei ole.
Quote from: Kerttu Täti on 10.08.2015, 14:17:31
Quote from: hiljainen tukija on 10.08.2015, 14:15:41
Niin, tuo on siis haastattelututkimus!!!. Ei kai kukaan luule että haastattelijan kysymykseen vastattaisiin rehellisesti, suvaitsevaiset on hyviä keksimään kiertoilmaisuja peittääkseen todellisen piilorasisminsa. ...Sieltähän sitä piilorasismia löytyykin!
Hyvin mahdollista. Suomessa on paljon rasisimia, josta ei puhuta.
... Jos minulta kysyttäisiin, sanoisin omana mielipiteenäni, että tuo "tutkimus" on täyttä propagandaa. Se on tehty työkaluksi jolla on tarkoitus mitätöidä väitteet suvaitsevaisten harrastamasta rasismista lastensa kouluvalinnoissa.
Wanha klassikko.
Ajatelkaa, että Hyysäri on joskus julkaissut tämän kartan.
On toki poistettu HS:n cachesta jo ajat sitten, mutta joku otti talteen.
Samoilla punaisilla alueilla koulut ovat myös pääsääntöisesti pilalla. Suhteellisen yksinkertaista matematiikkaa.
(http://i46.tinypic.com/2cy1lsp.jpg)
Quote from: Kerttu Täti on 10.08.2015, 11:39:42
Quote from: sologdin on 10.08.2015, 11:23:17
Quote from: koli on 10.08.2015, 10:41:57
QuoteTutkija: Osaa kouluista vältellään "alemman yhteiskuntaluokan lapsien vuoksi"
...
Toisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.
"Sen sijaan vanhemmat kertoivat, että he eivät halunneet lapsiaan kouluun, jossa on paljon levottomuutta, millä usein tarkoitettiin alemman yhteiskuntaluokan lapsia. Välteltiin vuokralähiöiden kouluja, joissa ajateltiin olevan paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Taustalla oli pelkoa esimerkiksi siitä, että koulun muut nuoret tupakoivat ja juovat kaljaa."
http://www.hs.fi/paivanlehti/10082015/a1439088629116
Koulun levottomuudella ja maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on kumma kohtalonyhteys, mitä toimittaja luonnollisestikaan ei näe. Olisi mielenkiintoista tietää missä kouluissa YLE:n ja HS:n toimittajien lapset opiskelevat.
Opettelen kirjoittamaan asiallisesti, mutta kysymyksesi siitä missä koulussa YLE:n ja HS:n toimittajan lapset on ihan turha. Kysehän oli siitä, että koulutettu keskiluokka ei laita lapsiaan kouluhin, joihin kohdistuu ennakkoluuloja, eli voi olettaa ettei YLEn ja HS:n toimittajan lapset näissä kouluissa ole.
Ennakkoluulot kohdistuvat kantaväestöön tämän artikkelin ja sen taustalla olevien tutkimusten mukaan. Eli johtunevat oletuksesta, että näissä kouluissa on kiusaavia takapenkinpoikia ja muita kotimaisia perseilijöitä. Saattaa perustua keskiluokan omiin koulukokemuksiin, eikä tämä vihervassari-mädättäjä-mokuttaja-femakko yms puhe Hommalta päin ainakaan vähennä noita ennakko-oletuksia piipertäjäksi leimatun jälkikasvun kiusatuksi joutumisesta.
Ko. artikkelin esimerkkikoulusta puolestaan todettiin, että ennakkoluulot ovat aiheettomia, koulu on rauhallinen. Eli artikkeli ei myötäsukaile lainkaan toimittajien omia piirejä, mutta vähätkös siitä, kun luet miten haluat lukea.
Olen eri mieltä siitä kuuluuko pohdintani toimittajien lasten kouluista asiaan. Kerron tapauksen elävästä elämästä. Lue miten haluat.
Kun lapsemme olivat pieniä vaimoni kävi neuvolan kanssa tulista sanasotaa fluoritablettikysymyksessä; hän kieltäytyi antamasta niitä lapsillemme, ja neuvolatädit vaativat tarjoilua ehdottomasti. Tunsin raskaan sarjan ammattilaisen: hän oli hammaslääkäri ja suukirurgi. Kysyin häneltä mitä mieltä hän on fluoritableteista. Hän vastasi, että ne ovat hyvä asia. Kysyin antaako hän niitä omille lapsilleen. Hän oli hetken hiljaa ja vastasi:"En".
Lapsillemme ei annettu fluoritabletteja.
Quote from: koli on 10.08.2015, 10:41:57
QuoteToisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.
"Sen sijaan vanhemmat kertoivat, että he eivät halunneet lapsiaan kouluun, jossa on paljon levottomuutta, millä usein tarkoitettiin alemman yhteiskuntaluokan lapsia. Välteltiin vuokralähiöiden kouluja, joissa ajateltiin olevan paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Taustalla oli pelkoa esimerkiksi siitä, että koulun muut nuoret tupakoivat ja juovat kaljaa."
http://www.hs.fi/paivanlehti/10082015/a1439088629116
Kovasti epäilen tutkijan suuhun pantua väitettä ainakin tuossa muodossa, että tiettyjen koulujen välttely ei liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin. Tämä olisi vastoin aiempia tutkimuksia, joissa maahanmuuttajien vaikutus koulun/asuinalueen valintaan on selvästi myönnetty/havaittu, ja vaikutus tuskin on ainakaan vähenemään päin.
On tiedossa, että ihmiset kaunistelevat toimintansa motiiveja (paheksuttua välttää maahanmuuttajia, mutta hyväksyttyä karttaa sosiaalisia ongelmia), joten on tutkijan tehtävä eliminoida tämän vaikutus tuloksiin esimerkiksi mahdollistamalla anonyymi palaute tai vertaamalla vastauksia todellisiin päätöksiin.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1439088629116
QuoteTutkija: Osaa kouluista vältellään "alemman yhteiskuntaluokan lapsien vuoksi"
Kotimaa 10.8.2015 2:00 Päivitetty: 10.8.2015 6:49
Satu Vasantola HELSINGIN SANOMAT
Tieto paljastuu syyskuussa julkaistavasta kirjasta Lohkoutuva peruskoulu – perheiden kouluvalinnat, yhteiskuntaluokat ja koulutuspolitiikka.
]Kirjaa varten on tehty kyselytutkimus 2 600 vanhemmalle Helsingissä, Turussa, Espoossa, Tampereella ja Vantaalla. Lisäksi tutkijat ovat haastatelleet 270 vanhempaa ja selvittäneet tutkimuskaupunkien koulutuspolitiikkaa.
Kirjan päätoimittajan, yliopistotutkija Piia Seppäsen mukaan kaikkiin kaupunkeihin on muodostunut kouluja, joita osa perheistä karttaa. Lisäksi näissä kaupungeissa on kouluja, joihin perheet haluavat lapsensa.
Toisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.
"Sen sijaan vanhemmat kertoivat, että he eivät halunneet lapsiaan kouluun, jossa on paljon levottomuutta, millä usein tarkoitettiin alemman yhteiskuntaluokan lapsia. Välteltiin vuokralähiöiden kouluja, joissa ajateltiin olevan paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Taustalla oli pelkoa esimerkiksi siitä, että koulun muut nuoret tupakoivat ja juovat kaljaa."
Näitä kouluja välteltiin hakemalla lapselle paikkaa painotetusta opetuksesta, kuten liikuntaluokalta, musiikkiluokalta, kaksikielisestä opetuksesta tai vaikkapa luonnontiedepainotteisesta koulusta.
Yhdeksäsluokkalaiset Sui Leung ja Ida Nordenswan tietävät, että heidän koulunsa, helsinkiläisen Vesalan yläkoulun, maine on huono.
"Tästä koulusta kerrotaan hurjia juttuja. Sanotaan, että täällä olisi väkivaltaa ja melkein kaikki nuoret tupakoisivat. Ei se pidä paikkaansa", Leung sanoo.
Molemmat nuoret epäilivät itsekin hakeutumista huonomaineiseen kouluun.
"Halusin kuitenkin luonnontiedepainotteiselle luokalle, joten hain silti. Olen ollut siitä todella iloinen. Täällä on ystävälliset opettajat, hyvä yhteishenki enkä ole oikeastaan nähnyt kiusaamistakaan. Etukäteen pelkäsin, että minua kiusattaisiin, koska alakoulussa minua oli nimitelty. Täällä ei ole tapahtunut mitään sellaista", Leung kertoo.
Vesalan yläkoulun vararehtori Niina Halonen-Malliarakis harmittelee koulun mainetta.
"Meille tulee paljon oppilaita, jotka ovat hakeneet jonnekin muualle, mutta eivät ole päässeet, vaan ovat "joutuneet" tänne meille. Se on monille elämän ensimmäinen suuri pettymys. Vastaavasti meidän alueeltamme hakeudutaan paljon muihin kouluihin. Me kutsumme sitä täällä koulussa älyvuodoksi."
Seppäsen mukaan koulujen eriytyminen on tapahtunut vähitellen painotetun opetuksen kautta. Ensin perustettiin musiikkiluokkia, sitten tulivat kielikylvyt ja muut erityispainotukset.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa esimerkiksi Turussa on koulu, johon 80 prosenttia oppilaista tulee pääsykokeiden kautta. Espoossa on kouluja, joiden oppilaista puolet on valikoitu.
"Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä nämä koulut on suljettu lähiseudun oppilailta. Meillä on käynyt niin, että yhtenäisen koulujärjestelmän sisään on syntynyt valikoiva järjestelmä", Seppänen sanoo.
Hän pitää kehitystä huolestuttavana. Vaarana on, että koulujen väliset erot kasvavat ja joihinkin kouluihin kerääntyy paljon erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Seppänen hillitsisi koulujen eriarvoistumista poistamalla pääsykokeet ja ohjaamalla kaikki lapset lähikouluun.
Opetuspäällikkö Marjo Kyllönen Helsingin opetusvirastosta ei rajaisi perheiden valinnanmahdollisuuksia nykyisestä.
"Minusta hallittu valintojen tarjoaminen on parempi kuin vaikka se, että varakkaat perheet alkaisivat muuttaa jonkin tietyn lähikoulun alueelle saadakseen lapsen haluamaansa kouluun."
"Ehkä jotkut hakevat painotettuun opetukseen välttääkseen lähikoulua, mutta uskon, että suurin osa hakeutuu sinne siksi, että oppilas on erityisen kiinnostunut jostain tietystä aineesta."
Koulujen eriarvoistumista on yritetty hillitä Helsingissä pitämällä huolta siitä, että painotettua opetusta on tarjolla ympäri kaupunkia. Lisäksi niihin kouluihin, joissa on esimerkiksi liikunta- ja musiikkiluokkia on sijoitettu erityisopetusluokkia, jotta oppilasaines olisi monipuolista.
Boldaukset minun. Yritin boldata vain tärkeimmät asiat, mutta koko juttu onkin sellainen, että minun olikon boldattava lähes kaikki. koska asiat ovat tärkeitä.
Olen ällistynyt tuon tutkimuksen kaksinaismorasismista. Kun tietyissä kouluissa on paljon maahanmuuttajien lapsia, joilla on tutkimusten mukaankin hyvin paljon oppimisvaikeuksia jo ala-asteelta alkaen, opettajien resurssit menevät aika pitkälle heidän erityisauttamiseen, ja niihän näitä lapsia onkin opetettava erityistehokkaasti, mikä on tärkeää lapselle. mutta julkisuudessa, kuten tässäkin tutkimuksessa ei edes mainita näistä ongelmista, vaan "yhteiskunnan alemman luokan lapset" ovat muka se ongelma, joka saa vanhemmat karsastamaan tiettyjä kouluja. Eikö maahanmuuttajaperheiden lapsista saa puhua? Tarkoitan sitä, että ei syy ole näiden maahanmuuttajalasten, mutta kumma kyllä, nyt syy onkin "alemman yhteiskunnan lapsista." Monikielisten oppilaiden ala-ja yläkoulut ovat vuosien saatossa saaneet paljon kiitosta opetuksestaan, ja myös oppilaiden yhteisöllisyydestä, ja nyt ongelmina ovatkin "alemman sosiaaliluokan lapset", vaikka eivät lapset ole se ongelma vaan suppeakatseiset ylemmän sosiaaliluokan aikuiset.
Kirjoitin kommentin yllä olevaan uutiseen HS:n, se jopa julkaistiin:
"
NinaK 10.8.2015 20:33
Tämä tutkimus on hyvin hämmentävä. Ja syy on se, että tässä "alemman yhteiskuntaluokan lapset" mainitaan syyksi koulujen välttelyyn.
Otan esimerkiksi Vesalan koulut. Toisaalla on usein kerrottu Vesalan koulujen saaneen kiitosta monikulttuurisuudestaan, oppilaita on n. puolet, jos ei enemmänkin maahanuuttajataustaisia, he puhuvat toistakymmentä eri kieltä kotikielenään.
"Yläkoulu on, kuten ympäristönsäkin, monikulttuurinen ja kansainvälisyys on osa arkea. Kansainvälisiä vierailijoita koululla käy usein. " Koulussa on Luonto ja Tiede -soveltuvuuskoeluokka, johon haetaan soveltuvuuskokeella. Opetuksessa hyödynnetään Suomen suurinta koulukasvihuonetta ja eläintarhaa, jossa oppilaat pääsevät hoitamaan noin 60 erilaista eläintä sekä trooppisia kasveja.
Vesalassa painotetaan hyvää perusopetusta, yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä, yritteliäisyyttä sekä kansainvälisyyttä ja kulttuuria. Opetus on korkeatasoista ja henkilökunta pätevää" Lainaus koulun nettisivulta.
Herää kysymys, mistä tutkimuksessa mainitut "yhteiskunnan alemman yhteiskuntaluokan lapset" tulevat? Mikä on tämä alempi yhteiskuntaluokka? Työttömätkö tai kenties muut? syrjaytyneet?
Eiöhän kyse ole kuitenkin siitä, että "korkeamman" yhteiskuntaluokan" vanhemmat eivät halua lapsiaan kouluun, jossa on paljon etnisesti erilaisia oppilaita. On jopa kaksinaismoralistista aikuisten puhua samaan aikaan monikulttuurisuudesta ja sen tärkeydestä, mutta nämä aikuiset eivät kuitenkaan halua, että heidän lapsensa oppisivat jo pienestä pitäen monikulttuurisuuteen, siihen, että eri taustaiset lapset ovat hyvin luontevasti kaikenlaisten kavereiden kanssa, ja juuri tuo antaa eväät ymmärtää monikulttuurista maailmaa täysin luontevasti. Lapset ovat aikuisia avoimepmpia ja elävät ja tulevat elämään maailmassa, myös Suomessa, jossa etnisyydet ja erilaisuudet ovat heille normaalia arkipäivää. Kun lapselle jo pienestä piäen kerrotaan, että on yheiskunnallista ylemmyyttä ja -alemmuutta, siinä on kyse vain aikuisten asenteista.
Ei sanaakaan mamuista, vaikka se on se todellinen syy. Ollaan Ruottin linjoilla!
Niin, ja tuolla yllä mainitulla tavalla lasten vanhemmat väistämättä siirtävät lapsiinsa asenteensa "huonomiposaisten" olevan sitä jo lapsesta saakka ja noin syntyy sukupolvi, joille unelma on vain yksipuolinen ja hyvin kapeakatseinen : me olemme parempia kuin muut (rahallisesti tietenkin). Samoin myös "vähempiosaisten lapset" saavat tuta olevan vähäosaisia. Lapset! Minusta tuollainen yhteisluokkaisuuluokittelusajatus ei saa koskettaa lapsia, ei minkään "yhteiskuntaluokan" lapsia.
Olipas rohkeaa uutisointia, melkein uskallettiin kirjoittaa mikä oikeasti on ongelmana.
Voiko tuosta nyt vanhempia syyttää? Tuskinpa!
Eivät ihmiset kouluja välttele.
Ihmiset välttelevät ihmisiä.
Onko se väärin?
Junes on taas päivittänyt koulutilastonsa:
https://docs.google.com/spreadsheets/d/17Peoc84wTCpDaqaEDMH70_zysRlF-pK74sjoOWWi8Cg/pubhtml
https://www.facebook.com/junes.lokka/posts/571297793021330?pnref=story
Quote from: detonator on 10.08.2015, 18:47:11
Wanha klassikko.
Ajatelkaa, että Hyysäri on joskus julkaissut tämän kartan.
On toki poistettu HS:n cachesta jo ajat sitten, mutta joku otti talteen.
Samoilla punaisilla alueilla koulut ovat myös pääsääntöisesti pilalla. Suhteellisen yksinkertaista matematiikkaa.
(http://i46.tinypic.com/2cy1lsp.jpg)
Mahtaisikohan vastaavaa löytyä tuoreempana? Tosin vaihtoehdot taitavat pikkuhiljaa olla Pohjois- tai Etelänapa...
Viitsisikö joku hankkia Espoon vastaavan listan? Minä en tietenkään nimelläni voi, mutta sellainen joku, joka on hankkinut näitä aiemminkin tai ei pelkää käyttää omaa nimeään.
On olemassa mahdollisuus että muuttaisin "väliaikaisesti" Perkkaalle Espoon Leppävaaran kupeeseen. En löytänyt haulla kummastakaan mitään erillismainintoja, mutta löytyykö täältä ns. käyttäjäkokemuksia kyseisestä seudusta?
Quote from: Toivoton tapaus on 12.02.2016, 13:11:56
On olemassa mahdollisuus että muuttaisin "väliaikaisesti" Perkkaalle Espoon Leppävaaran kupeeseen. En löytänyt haulla kummastakaan mitään erillismainintoja, mutta löytyykö täältä ns. käyttäjäkokemuksia kyseisestä seudusta?
Perkkaalla on paljon 70-luvun kerrostaloja ja vuokra-asuntoja, mistä syystä rikastusprosenttikin on korkea. Alue ei ole tavanomaisten kulkureittieni varrella, mutta joskus harvoin kun on tullut bussilla sen läpi ajettua, huomioni on kiinnittynyt erityisesti somalien suhteellisen suureen määrään. Tosin asiaan saattaa vaikuttaa myös se, että nuoretkin somalit ajelevat bussilla reilusti alle kilometrinkin matkoja Perkkaalta kauppakeskus Selloon ja takaisin.
Kukaan tuttuni ei ole pitkään aikaan asunut Perkkaalla, mutta silloin kun vielä asui, seutu oli levoton.
Quote from: ike60 on 13.02.2016, 00:07:13
Kukaan tuttuni ei ole pitkään aikaan asunut Perkkaalla, mutta silloin kun vielä asui, seutu oli levoton.
Eräät sukulaiseni asuvat Perkkaan lähellä ja Leppävaaran kautta tullessa kuljen usein Perkkaan läpi. Mielestäni se vaikuttaa pikemminkin todella kuolleelta paikalta. Toki somaleita näkee jonkin verran, mutta ilmeisesti somalinuoriso rellestää Leppävaarassa ja vain kivenheiton toisella puolella oleva Perkkaa, jossa on yksi hikinen K-market ja kebabpizzeria, saa olla rauhassa. En tiedä millaista meininki on niissä taloissa
sisällä, mutta koskaan ei siellä ulkona yölläkään (ja läpi sen pusikkoisen ja pimeän keskuspuistikon) kävellessä ole ollut mitään etäisestikään kuumottavaa tilannetta eikä koskaan ole tullut vastaan minkäänlaista nuorisojoukkoa. Perkkaa on vähän kuin jotkut teollisuusalueet, jotka saattavat sijaita ihan jonkin hämäräperäisen kaupunginosan vieressä jonka ostarilla riehutaan ja tapellaan joka ilta, mutta itse teollisuusalueelle ei koskaan jostain syystä eksy yksikään hiippari.
Ei oikeastaan tule mieleen montaakaan rauhallisempaa aluetta PK-seudulla. Jopa öisessä Munkkiniemessäkin on kuumottanut välillä, kun moponuorisoa istuu ryyppäämässä puistossa tai Ukko-Munkista hoippuu ulos öriseviä örkkejä. Perkkaalla ei ole edes sitä lähiökapakkaa!
Iso käsi, kiitokset ja kourallinen rasistisia lakuja ike60:lle ja Jjohannekselle infosta. Jotain tuommoista uumoilinkin kun yhdestä kartasta löytyi rikastumisasteeltaan hieman punaisempi alue heti Leppävaaran itäpuolelta. Ans kattoo jos kuitenkin kävis kääntymässä, nimilistastahan tuon jo näkee kannattaako edes harkita.
Seuraava kohde olisikin akseli Leppävaara - Lintuvaara. Vokkeja ei näyttäisi olevan, vain joku tukiasumisyksikkö lepuskin ytimessä. Eikös sekin voi olla ihan vaikka joku kodittomien majoitustila?
Ite pari kertaa käyskennelly lepuskin asemalla ja mun makuun oli vähän turhan paljon värinää, mutta ei mitään minkä kanssa ei vois elää. Muiden kokemuksia, mieluiten jonkun joka on asunu tuolla päin.
Quote from: Toivoton tapaus on 27.02.2016, 11:38:23
Seuraava kohde olisikin akseli Leppävaara - Lintuvaara. Vokkeja ei näyttäisi olevan, vain joku tukiasumisyksikkö lepuskin ytimessä. Eikös sekin voi olla ihan vaikka joku kodittomien majoitustila?
Ite pari kertaa käyskennelly lepuskin asemalla ja mun makuun oli vähän turhan paljon värinää, mutta ei mitään minkä kanssa ei vois elää. Muiden kokemuksia, mieluiten jonkun joka on asunu tuolla päin.
VOKkeja ei tietääkseni ole, mutta muuten Leppävaara, etenkin junaradan pohjoispuolella oleva osa, on Espoon rikastuneimpia. En ole koskaan itse joutunut alueella vaikeuksiin; en tosin ole pahemmin oleskellutkaan siellä vaan käynyt päiväsaikaan asioilla ja silloin tällöin iltaisin ajanut polkupyörällä läpi. Kerran näin hieman kauempaa kuinka vaaleatukkainen ja somalinuorukainen pitelivät toisiaan kauluksesta. Vaaleatukkaisella oli nenä veressä. Jullien välienselvittely näytti kohtalaisen kontrolloidulta eikä kukaan vaikuttanut olevan vaarassa, joten en soittanut poliiseja paikalle. Leppävaarassa asuvat tuttavani eivät ole koskaan valittaneet että alue olisi erityisen levoton tai muutenkaan epäviihtyisä; isoin etnistä värinää koskeva valituksen aihe on ollut että somalinaiset kävelevät usein pyörätiellä rinnakkain, tukkivat sen pyöriltä, eivätkä väistä vaikka soittokelloa kilisyttäisi. Ei siis mitään erityisen dramaattista.
Lintuvaara puolestaan on valtaosaltaan uneliasta omakoti- ja rivitaloaluetta, jossa ei paljoa etnistä värinää ole. Alueen eteläosan kerrostaloissa asuu kyllä ulkomaalaisia, mutta vaikutelmani mukaan heistäkin on iso osa kiinalaisia yms. eikä varsinaisia.
Jos noista kahdesta pitäisi valita, muuttaisin itse ennemmin Lintuvaaraan, koska se on rauhallisempi ja palvelut ovat silti suhteellisen lähellä. Mutta Leppävaarakin on epäilemättä ihan viihtyisä asuinalue, eikä etninen värinä runsaudestaan huolimatta tuota isompia ongelmia ainakaan ulkopuolisen silmin.
Aika samanmoiset ajatukset kuin meikäläisellä. Somppua tolla alueella tuntuu olevan jonkun verran, mutta missäpä niitä nyt sitten ei olisi tänä päivänä. Pitää vielä katsastaa tuo Lepuskin uimahalli, notta miten värisevä lätäkkö se on tänä päivänä...kiitoksia kommenteista.
Herätellään vähän henkiin kun iski hesarissa silmään kuin Tapanila ala-asteella harjoitetaan tyttöjen ja poikien erottelua.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005791855.html
Pahoittelut lainauksen puutteesta mutta kännykällä ei onnistu kunnolla.
Onko Tapanilan ala-aste erityisen rikastunut? Uutisessa kuulemma poikien ryhmät ovat levottomia ja voisiko se olla osa syy sukupuolijakoon?
^ Vuonna 2015 Tapanilan ala-asteella oli varsin vähän mamuja jos niiden määrä tuossa koulussa on lisääntynyt niin joko valtava määrä mamuja/matuja on asutettu Tapanilaan tai sitten mamuja on siirretty lähellä olevasta Soinisen koulusta Tapanilaan.
QuoteTapanilan ala-asteen koulu, Helsinki
0–9 (alle 5 %) vieraskielistä, 210 oppilasta yhteensä
Koulun postinumeroalueen 00730 asukkaat
ALUE TYÖTTÖMIÄ PIENITULOISIA KOULUTETTUJA
00730 7,1 % 15,5 % 28,2 %
QuoteSoinisen koulu, Helsinki
73 (57,0 %) vieraskielistä, 128 oppilasta yhteensä
Koulun postinumeroalueen 00700 asukkaat
ALUE TYÖTTÖMIÄ PIENITULOISIA KOULUTETTUJA
00700 10,3 % 18,2 % 17,8 %
https://yle.fi/uutiset/3-8494270
https://www.google.fi/maps/dir/Pukinm%C3%A4enkaaren+peruskoulu,+Kentt%C3%A4polku,+Helsinki/Tapanilan+Ala-aste,+Veljestenpiha+2,+00730+Helsinki/@60.2585505,24.9951362,14z/data=!3m1!4b1!4m13!4m12!1m5!1m1!1s0x46920867f84be223:0xb13a2c057ccebf65!2m2!1d24.9984414!2d60.2497404!1m5!1m1!1s0x4692087f2e75cc49:0x7cf5a59ba0f2c30!2m2!1d25.0245742!2d60.264981
http://soinisenkoulunblogi.blogspot.com/2016/01/ystavanpaivan-suunnittelua.html
Vantaa palvelee tiedonhaluisia hyvin, sillä "rikastumista" ajan myötä voi tarkastella karttasivulta
https://kartta.vantaa.fi/
Valikosta voi ruksata "Tilastot" --> "Väestö" --> "Kieliryhmät", ja tutkia, miten eri kielisten (suomi, ruotsi, muu) lukumäärät ovat vaihdelleet Vantaan eri kaupunginosissa vuoden 2000 jälkeen. Aikakäppyrä kunkin kieliryhmän suhteen näkyy yläoikealla. Käppyröistä voi kenties saada vinkkejä "white flight"-trendeistä.
Tänä vuonna lukumääräisesti "rikkaimpia" tuossa suhteessa ovat Hakunila, Myyrmäki, Havukoski ja Martinlaakso. Suhteellisesti "rikkain" (muunkielisten osuus väestöstä) on kuitenkin Länsimäki, Havukosken kilpaillessa tiukasti tästä Vantaan Rinkebyn tittelistä:
Väestö Muunkielisiä Muunkielisten osuus
Myyrmäki 16850 3799 23 %
Martinlaakso 12050 2817 23 %
Hakunila 11258 3945 35 %
Havukoski 8057 3029 38 %
Länsimäki 5574 2185 39 %
Eli jos haluaa lapsilleen erityisen kansainvälisen ilmapiirin lähikoulussa, kannattaa muuttaa Länsimäkeen, Hakunilaan tai Havukoskelle. Tuo yllä mainittu osuus koskee siis koko väestöä, kouluikäisten kohdalla osuus on luonnollisesti paljon korkeampi. Näissä kolmessa on myös suomenkielisten lukumäärä pudonnut suhteellisesti eniten viimeisen kymmenen vuoden aikana, 22-25%
Tähän ketjuun voisi linkata Pauli Vahteran ansioituneen kirjoituksen viime vuodelta, missä kuvatkin puhuvat puolestaan. Jutussa ja kuvissa käsitellään Helsingin tilannetta.
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2017/11/02/lahimatka-ulkomaille/ (https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2017/11/02/lahimatka-ulkomaille/)
Itselläni on kämppä väliakaisesti tuolla kolmanneksi pahimmalla alueella eli Kurkimäessä. :'(
Juuri tuli "luotettavassa mediassa" informaatiota että maahanmuuttajavaltaisille kouluille on myönnetty ylimääräistä "tasa-arvorahaa". Aika orwellilaista taas kun tuohan täyttää täysin rasismin määritelmän "syrjintä tai eriarvoinen kohtelu ihonvärin tai syntyperän mukaan".. Syrjitään kouluja joissa on paljon suomalaisia lapsia.
Ihmeellistä on nykypäivän tasa-arvo :facepalm:
QuoteKun rehtori Timo Heikkinen tuli työskentelemään Helsingin Merilahden peruskouluun yli kymmenen vuotta sitten, koulussa oli reilut 17 prosenttia sellaisia lapsia, jotka puhuivat suomea toisena kielenään. Nyt heitä on 52 prosenttia.
– Viime vuonna yhdestä ainoasta osoitteesta tuli tähän kouluun 40 uutta oppilasta eikä yhtäkään ainutta suomenkielistä nimeä, Heikkinen kertoo.
– Voi miettiä, onko kaupungin asuntopolitiikka mennyt ihan kohdilleen, jos asutetaan kaikki maahanmuuttajat samoihin taloihin ja samoihin osoitteisiin tai viereisiin taloihin ja vierekkäisiin osoitteisiin, rehtori pohtii. .....................
Koulun johdossa on havaittu viime aikoina poikkeuksellista jengiytymistä.
– Viime aikoina on alkanut syntyä vastapuoliasettelua, mitä ei ole pitkään aikaan ollut. Tänä syksynä ollut valkoista ylivaltaa korostavaa porukkaa ja siihen tuppaa sitten syntymään vastapuoli.
Avuksi on otettu monikieliset ohjaajat eli niin kutsutut kultuuritulkit.
– Jos me tiedämme, että porukka on jengiytynyt vapaa-aikana ja muuten, silloin monikielisten ohjaajat ovat yhteydessä koteihin ja kertovat, että "Tiedättekö te, missä lapsenne viettävät aikaa?".....................
– Kun samoille alueille tulee riittävän paljon ihmisiä tietyillä perusteilla, siihen pitäisi puuttua nyt eikä huomenna, jotta ei kävisi niin kuin Rinkebyssä on käynyt, Heikkinen vaatii.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/helsinkilaiskoulun-rehtori-huolissaan-alueiden-eriytymisesta-siihen-pitaisi-puuttua-nyt-eika-huomenna-jotta-ei-kavisi-kuin-rinkebyssa/7038696#gs.rBi1JBk
https://www.google.fi/search?q=rehtori+Timo+Heikkinen&oq=rehtori+Timo+Heikkinen&aqs=chrome..69i57.1601j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Quote from: Golimar on 23.08.2018, 20:09:14
Quote
– Viime aikoina on alkanut syntyä vastapuoliasettelua, mitä ei ole pitkään aikaan ollut. Tänä syksynä ollut valkoista ylivaltaa korostavaa porukkaa ja siihen tuppaa sitten syntymään vastapuoli.
Avuksi on otettu monikieliset ohjaajat eli niin kutsutut kultuuritulkit.
Timo Heikkinen vois tsiigaa peiliin. Vai valkoista ylivaltaa. VMP.
Näkeekö jostaín puskaraiskausten määrän per kaupunki tai kaupunginosa?
Quote from: Golimar on 23.08.2018, 20:09:14
Kun rehtori Timo Heikkinen tuli työskentelemään Helsingin Merilahden peruskouluun yli kymmenen vuotta sitten, koulussa oli reilut 17 prosenttia sellaisia lapsia, jotka puhuivat suomea toisena kielenään. Nyt heitä on 52 prosenttia.
– Viime vuonna yhdestä ainoasta osoitteesta tuli tähän kouluun 40 uutta oppilasta eikä yhtäkään ainutta suomenkielistä nimeä, Heikkinen kertoo.
– Voi miettiä, onko kaupungin asuntopolitiikka mennyt ihan kohdilleen, jos asutetaan kaikki maahanmuuttajat samoihin taloihin ja samoihin osoitteisiin tai viereisiin taloihin ja vierekkäisiin osoitteisiin, rehtori pohtii.
Ja väärä vastaus maahanmuutto-ongelmaan on:
QuoteHelsingin Merilahden peruskoulussa puhutaan 32 eri kieltä. Kulttuurisen runsauden vuoksi kaupunki on palkannut monikielisiä ohjaajia, niin sanottuja kulttuuritulkkeja tasoittamaan muun muassa kulttuurieroja ja auttamaan kotoutumisessa.
– He pystyvät kääntämään sitä kulttuuripohjaa huoltajille. Sitä, että meillä täällä Suomessa toimitaan näin ja se vaatii sitä ja sitä. Näissä asioissa monikielisillä ohjaajilla on todella iso rooli, selventää koulun rehtori Timo Heikkinen.
...
Toimintaa pidetään sen verran menestyksellisenä, että sitä on tarkoitus kasvattaa.
– Nyt ollaan minusta myös lukioon palkkaamassa monikielisiä ohjaajia, kertoo rehtori.
MTV: Merilahden koulussa Helsingissä puhutaan 32 kieltä – kulttuuritulkit tasoittavat kulttuurieroja ja ovat vähentäneet poissaoloja (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/merilahden-koulussa-helsingissa-puhutaan-32-kielta-kulttuuritulkit-tasoittavat-kulttuurieroja-ja-ovat-vahentaneet-poissaoloja/7039918) 23.8.2018
Koulun johdossa havaittu poikkeuksellista jengiytymistä. Jätetäänkö liivit opettajanhuoneen narikkaan ennen opetusta? :o
Monikielinen ohjaaja?
Somali, joka puhuu somalia, broken englishia ja autettavasti suomea? Hyvin suurella todennäköisyydellä näin. Voi olla myös irakilainen samoilla spekseillä.
Muslimi kuitenkin, ja tästä voin lyödä vetoa.
Quote from: Roope on 23.08.2018, 22:01:53
Quote from: Golimar on 23.08.2018, 20:09:14
Kun rehtori Timo Heikkinen tuli työskentelemään Helsingin Merilahden peruskouluun yli kymmenen vuotta sitten, koulussa oli reilut 17 prosenttia sellaisia lapsia, jotka puhuivat suomea toisena kielenään. Nyt heitä on 52 prosenttia.
– Viime vuonna yhdestä ainoasta osoitteesta tuli tähän kouluun 40 uutta oppilasta eikä yhtäkään ainutta suomenkielistä nimeä, Heikkinen kertoo.
– Voi miettiä, onko kaupungin asuntopolitiikka mennyt ihan kohdilleen, jos asutetaan kaikki maahanmuuttajat samoihin taloihin ja samoihin osoitteisiin tai viereisiin taloihin ja vierekkäisiin osoitteisiin, rehtori pohtii.
Ja väärä vastaus maahanmuutto-ongelmaan on:
QuoteHelsingin Merilahden peruskoulussa puhutaan 32 eri kieltä. Kulttuurisen runsauden vuoksi kaupunki on palkannut monikielisiä ohjaajia, niin sanottuja kulttuuritulkkeja tasoittamaan muun muassa kulttuurieroja ja auttamaan kotoutumisessa.
– He pystyvät kääntämään sitä kulttuuripohjaa huoltajille. Sitä, että meillä täällä Suomessa toimitaan näin ja se vaatii sitä ja sitä. Näissä asioissa monikielisillä ohjaajilla on todella iso rooli, selventää koulun rehtori Timo Heikkinen.
...
Toimintaa pidetään sen verran menestyksellisenä, että sitä on tarkoitus kasvattaa.
– Nyt ollaan minusta myös lukioon palkkaamassa monikielisiä ohjaajia, kertoo rehtori.
MTV: Merilahden koulussa Helsingissä puhutaan 32 kieltä – kulttuuritulkit tasoittavat kulttuurieroja ja ovat vähentäneet poissaoloja (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/merilahden-koulussa-helsingissa-puhutaan-32-kielta-kulttuuritulkit-tasoittavat-kulttuurieroja-ja-ovat-vahentaneet-poissaoloja/7039918) 23.8.2018
Jälleen uusi korjaus ongelmaan, jota ei olisi edes olemassa ilman vastuutonta maahanmuuttopolitiikkaa. Ihanan kallista veronmaksajalle :facepalm:.
Quote
Helsinkiläiskoulun rehtori huolissaan alueiden eriytymisestä: "Siihen pitäisi puuttua nyt eikä huomenna, jotta ei kävisi kuin Rinkebyssä"
Kun rehtori Timo Heikkinen tuli työskentelemään Helsingin Merilahden peruskouluun yli kymmenen vuotta sitten, koulussa oli reilut 17 prosenttia sellaisia lapsia, jotka puhuivat suomea toisena kielenään. Nyt heitä on 52 prosenttia.
– Viime vuonna yhdestä ainoasta osoitteesta tuli tähän kouluun 40 uutta oppilasta eikä yhtäkään ainutta suomenkielistä nimeä, Heikkinen kertoo.
– Voi miettiä, onko kaupungin asuntopolitiikka mennyt ihan kohdilleen, jos asutetaan kaikki maahanmuuttajat samoihin taloihin ja samoihin osoitteisiin tai viereisiin taloihin ja vierekkäisiin osoitteisiin, rehtori pohtii.
Heikkinen suuntaa viestinsä päättäjille.
– Toivoisin päättäjiltä aika tomeraa otetta, että tätä katsottaisiin realistisesti. Eikä katsottaisi pelkästään alueita, vaan kuunneltaisiin myös kouluja. Koulut tietävät, mistä osoitteista lapset tulevat, kertoo Heikkinen.
Jengiytymiseen puututaan
Koulun johdossa on havaittu viime aikoina poikkeuksellista jengiytymistä.
– Viime aikoina on alkanut syntyä vastapuoliasettelua, mitä ei ole pitkään aikaan ollut. Tänä syksynä ollut valkoista ylivaltaa korostavaa porukkaa ja siihen tuppaa sitten syntymään vastapuoli.
Avuksi on otettu monikieliset ohjaajat eli niin kutsutut kultuuritulkit.
– Jos me tiedämme, että porukka on jengiytynyt vapaa-aikana ja muuten, silloin monikielisten ohjaajat ovat yhteydessä koteihin ja kertovat, että "Tiedättekö te, missä lapsenne viettävät aikaa?"
– Vastaavasti olemme yhteydessä myös suomenkielisiin perheisiin. Perheet suhtautuvat näihin yhteydenottoihin hyvin vakavasti, rehtori Heikkinen kertoo.
Heikkinen on tilanteesta huolissaan ja viittaa naapurimaan Ruotsin tapahtumiin.
– Kun samoille alueille tulee riittävän paljon ihmisiä tietyillä perusteilla, siihen pitäisi puuttua nyt eikä huomenna, jotta ei kävisi niin kuin Rinkebyssä on käynyt, Heikkinen vaatii.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/helsinkilaiskoulun-rehtori-huolissaan-alueiden-eriytymisesta-siihen-pitaisi-puuttua-nyt-eika-huomenna-jotta-ei-kavisi-kuin-rinkebyssa/7038696#gs.xi6IH3o (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/helsinkilaiskoulun-rehtori-huolissaan-alueiden-eriytymisesta-siihen-pitaisi-puuttua-nyt-eika-huomenna-jotta-ei-kavisi-kuin-rinkebyssa/7038696#gs.xi6IH3o)
Totuuden ääni kuuluu kentältä. Tuo äijä saa niin kenkää.
Odotamme apulaispormestarittaren (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/256641-sisaministeri-kai-mykkaselle-palaute-nasima-razmyarilta-helsingista-vaara-viesti) vastausta.
Silloin, kun itse olin yläasteella 03-06, koulujen tilanne mamujen suhteen oli tyystin toinen kuin nyt. Silloin heitä oli lähinnä kourallinen. Nyt koko Helsinki on muuttumassa suureksi mamughetoksi.
Suomi päätti toistaa Ruotsin virheet jo 90-luvun alussa. Silloin olisi ollut tilaisuus valita toisin, mutta vanhempi sukupolvi päätti viedä Suomen EU:hun ja avata rajat. Nyt mitään ei enää kannata tehdä. Suomi taantuu vähitellen kehitysmaapersläveksi. Edes Halla-aho ei voi pysäyttää kehitystä.
Tässä Merilahden koulun ohjaajat koulun nettisivulta. Opettajat linkistä.
Kannattaa huomioida, ettei koulunkäyntiavustajia enää mainita yhteystiedoissa. Piilotettu nykyisin myös Vantaan koulujen sivuilta.
Suuri osa avustajista pääkaupunkiseudulla toimii pääasiassa islamin opettajina ja muutenkin paneutuvat paapomaan allahin kullannuppuja, jotka oppivat vasta yläasteella solmimaan kengännauhansa.
Em. syistä vammaisille lapsille ei ole varaa palkata enää henkilökohtaisia avustajia.
QuoteMonikieliset ohjaajat
Luay Helal (arabia)
puh. 09 310 86575, 040 637 5632
luay.helal (at) edu.hel.fi
Mukhtar Abib (somalia)
puh. 040 635 2090
mukhtar.abib (at) edu.hel.fi
Karina Sabitova (venäjä)
040 643 3551, 0931086568
karina.sabitova (at) edu.hel.fi
https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/merilahden-peruskoulu/yhteystiedot/
Edit:
Jassåå. Mukhtar näköjään on laajentanut reviiriään ja laittaa fb-sivujensa mukaan isompiakin pottunokkia kuriin:
Quote
Mukhtar Abib
12. huhtikuu ·
Miten toimisit tällaisen ihmisen(miehen) kanssa?
Työni jäkeen istahdin hetkeksi eräässä helsinkiläisessä kahvilassa, vierässäni istunut vanhempimies käyttäytyi todella epäasiallisesti oma naista kohtaan, haukkumista, vähättelyä, kielenkäyttö häntä kohtaan oli aivan järkyttävää, lopulta päätin, tämä saa riittää nyt, joten jouduin puuttumaan tilanteeseen niin, että alussa pyysin hyvin ystävällisesti kyseistä henkilöä lopettamaan, ja kun tämä ei tehonut, jouduin korottamaan ääntäni, mikä on minulle hivenen vierasta, mutta minulla ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa, kuin hoitaa kansalaisvelvollisuuteni ja suojella heikkomassa asemassa olevaa ihmistä, Onneksi tilanne nopeasti rauhoittui, kun mies näki olevani ihan tosissaan, sen suhteen, että kohta varmaan kilautan virkavaltaa paikalle, Toki oletan, että aikuinen ihminen varmaan tietää, miten hänen kannattaa menetellä, ettei tämä tilanne jatkuisi kotona, mutta kuitenkin opastin asianomistajaa miettimään tarkkaan, onko tämä sen arvoista?. Hetki sitten nainen soitti minulle ja kiitti minulle vuolaasti, vaikka minä toimin vaan, kuin kuka tahansa kansalainen toimisi tässä tilanteessa, mutta pakko lopulta sanoa, oliko tämä tilanne totta vai näinkö oikeasti unta, että aikuinen ihminen voi käyttäytyä toista ihmista(rakkaansa) kohtaan ja julkisesti näin törkeästi)
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=1026595414154445&id=100004119876388&__tn__=-R
Edit2: näyttääkin olevan samasta Merilahden koulusta toinenkin ketju aktiivisena.
Millään asutuskikoilla asiaa ei voi auttaa.
Ainut keino millä kehityssuunta käännetään on haittamaahanmuuton lopettaminen ja jo tulleiden humamujen poistaminen maasta.
Mikäli nuo keinot ei käy, niin sitten asialle ei voi tehdä mitään. Kaikki muut keinot ovat pelkkää turhaa ja kallista näpertelyä sekä kosmetiikkaa.
Ei ongelma ole se, että mamuja asutetaan samoin kuin Rinkebyssä. Ongelma on se, että asutetaan samanlaisia mamuja kuin Rinkebyssä.
Käytännössä helsinkiläiset suomalaisvanhemmat tulevat kiertämään mitä tahansa asutussääntöä ohjaamalla lapsensa edelleen kouluihin, joissa ei maahanmuuttajalasten jengiytymisongelmaa ole. Kouluvalintaa on vuosien ajan tehty mm. hyödyntämällä koulujen painotuksia musiikki-, kuvaamataito- tai liikuntapainotteisesti, maahanmuuttajavoittoisissa yläkouluissa harvemmin em. painotuksia on vaan ne ovat ns. tavallisia yläkouluja.
Toinen vaihtoehto on satsata tuloistaan suuri osa asumiseen ja muuttaa alueille, joilla sijaitsevat hyvät koulut. Valintaa ja eriytymistä tehdään jokatapauksessa. Yhteiskunta voi vaikuttaa tässä vain niin paljon, sillä vanhemmat pelastavat kyllä lapsensa.
Quote from: Brandis on 24.08.2018, 07:27:20
Käytännössä helsinkiläiset suomalaisvanhemmat tulevat kiertämään mitä tahansa asutussääntöä ohjaamalla lapsensa edelleen kouluihin, joissa ei maahanmuuttajalasten jengiytymisongelmaa ole. Kouluvalintaa on vuosien ajan tehty mm. hyödyntämällä koulujen painotuksia musiikki-, kuvaamataito- tai liikuntapainotteisesti, maahanmuuttajavoittoisissa yläkouluissa harvemmin em. painotuksia on vaan ne ovat ns. tavallisia yläkouluja.
Toinen vaihtoehto on satsata tuloistaan suuri osa asumiseen ja muuttaa alueille, joilla sijaitsevat hyvät koulut. Valintaa ja eriytymistä tehdään jokatapauksessa. Yhteiskunta voi vaikuttaa tässä vain niin paljon, sillä vanhemmat pelastavat kyllä lapsensa.
Kolmas vaihtoehto on muuttaa jonnekin Nurmijärvelle, jossa eivät matut viihdy. Helsingissä voi käydä korkeintaan töissä (Helsingin kaupungin palveluksessa ;D) ja viedä verorahansa muualle.
Niin. Ihmisluonto toimii vain niin, että tietyn etnisen, kulttuurillisen ja jopa ajattelutaustan omaavat henkilöt hakeutuvat yhteen. Näin se vain toimii, jopa etnisten ryhmien sisällä, esimerkiksi poliittisissa puolueissa.
Sehän on täysin luonnollista, että vähitellen tietyille alueille muuttaa somalit tai irakilaiset tai hipsterit Kallioon tai porvarit Westendiin. Luuleeko joku että New Yorkin italialaiskaupunginosat tai Lontoon kiinalaiset tai Singaporen intialaiskaupunginosat ovat muodostuneet sattumalta.
Suomessa kuka tahansa voi muuttaa minne haluaa. Se että matuja pyritään hajauttamaan on idiotismia - muutamassa vuodessa he ovat muuttaneet samoille alueille. Ja kantasuomalaiset näiltä alueilta pois.
EDIT: Tosiaankin, Merilahti, ei Meilahti. Eh.
Mikä tässä minua eniten yllättää on se, että viesti tulee Meilahdesta. Olen aina kuvitellut että noin lähellä keskustaa (heti eteläpuolella on (Taka-)Töölö, jonka vähemmän elitistisissä puheissa voisi tulkita olevan jo aivan Helsingin keskusta-aluetta) kehitysmaaporukan osuus olisi vielä melko rajallista korkeiden asumiskulujen takia. (Toisaalta on selvää ettei läheisyys ydinkeskustaan pelasta; esimerkiksi Ruoholahti on ollut ghetto jo aika tovin.) Ilmeisesti Helsinki on kuitenkin onnistumassa projektissaan jossa vähitellen jokainen asuinalue on muutettava jihadistien sikiämöksi.
Oma jälkikasvu käy koulua aivan ytimessä. Myönnetään, hän on vain puoliksi suomalainen, mutta aistin "rohkeasta" jutusta että ongelmanaiheuttajien etninen tausta on jotain muuta kuin meillä.
Quote from: foobar on 24.08.2018, 07:38:13
Mikä tässä minua eniten yllättää on se, että viesti tulee Meilahdesta. Olen aina kuvitellut että noin lähellä keskustaa (heti eteläpuolella on (Taka-)Töölö, jonka vähemmän elitistisissä puheissa voisi tulkita olevan jo aivan Helsingin keskusta-aluetta) kehitysmaaporukan osuus olisi vielä melko rajallista korkeiden asumiskulujen takia.
Merilahden peruskoulu ei ole Meilahdessa.
Quote from: kummastelija on 24.08.2018, 07:37:14
Sehän on täysin luonnollista, että vähitellen tietyille alueille muuttaa somalit tai irakilaiset tai hipsterit Kallioon tai porvarit Westendiin. Luuleeko joku että New Yorkin italialaiskaupunginosat tai Lontoon kiinalaiset tai Singaporen intialaiskaupunginosat ovat muodostuneet sattumalta.
Chinatowniin ja Little Italyyn harvemmin enää liitetään negatiivisia mielikuvia, mutta pikku Baghdad tai Somalitown ei kyllä nosta positiivisia ajatuksia sadankaan vuoden päästä.
Quote from: Jari Martikainen on 24.08.2018, 07:49:49
Quote from: foobar on 24.08.2018, 07:38:13
Mikä tässä minua eniten yllättää on se, että viesti tulee Meilahdesta. Olen aina kuvitellut että noin lähellä keskustaa (heti eteläpuolella on (Taka-)Töölö, jonka vähemmän elitistisissä puheissa voisi tulkita olevan jo aivan Helsingin keskusta-aluetta) kehitysmaaporukan osuus olisi vielä melko rajallista korkeiden asumiskulujen takia.
Merilahden peruskoulu ei ole Meilahdessa.
Köh. Pitäisi olla enemmän hereillä kommentoidessa. Kiitos vinkistä. :)
Ja tosiaan, Merilahden koulu vaikuttaisi olevan Meri-Rastilassa/Vuosaaressa. Ei yllätä ollenkaan jos siellä on taloittain pikkujihadisteja.
Quote– Voi miettiä, onko kaupungin asuntopolitiikka mennyt ihan kohdilleen, jos asutetaan kaikki maahanmuuttajat samoihin taloihin ja samoihin osoitteisiin tai viereisiin taloihin ja vierekkäisiin osoitteisiin, rehtori pohtii.
Tämä on varmaan sitä Ruotsin virheiden välttämistä. :roll: Sitäpaitsi ei syytä huoleen. Apulaispormestari tiesi juuri kertoa, että riskilähiöitä ei ole olemassa.
Merilahden peruskoulu (https://fi.wikipedia.org/wiki/Merilahden_peruskoulu) on perustettu vasta 1.8.2017.
Quote from: Oppipoika on 24.08.2018, 07:59:13
Quote– Voi miettiä, onko kaupungin asuntopolitiikka mennyt ihan kohdilleen, jos asutetaan kaikki maahanmuuttajat samoihin taloihin ja samoihin osoitteisiin tai viereisiin taloihin ja vierekkäisiin osoitteisiin, rehtori pohtii.
Tämä on varmaan sitä Ruotsin virheiden välttämistä. :roll: Sitäpaitsi ei syytä huoleen. Apulaispormestari tiesi juuri kertoa, että riskilähiöitä ei ole olemassa.
Heikkisellä lienee edessä joko alanvaihdos tai eläköityminen. Muutoin tuollainen kommentaari on Helsingin kaupungin palveluksessa melkoinen itsemurha riippumatta siitä, kuinka faktuaalista se on. Koko kaupungin julkisen toiminnan ydin on ollut tämän vuosituhannen aikana "paska on hyvää ja sitä tarvitaan lisää..."
Suomessa ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa. Jos mamu haluaa muuttaa Lieksasta diskopallojen välkkeeseen kaltaistensa seuraan johonkin suurempaan keskukseen, mamu myös tekee sen.
Kuten edellä todettiin, ongelma on ihmisissä, ei ympäristössä. Vääränlainen maahanmuutto johtaa ongelmiin. Ja juuri sellaista maahanmuuttoa Suomeenkin pääsääntöisesti kohdistuu.
Quote from: Micke90 on 24.08.2018, 08:02:04
Merilahden peruskoulu (https://fi.wikipedia.org/wiki/Merilahden_peruskoulu) on perustettu vasta 1.8.2017.
Samaa p####a eri paketissa. Uusi nimi, uusi alku.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/439921-vuosaaren-koulujen-nimet-taysin-uusiksi-merilahden-peruskoulu-puistopolku (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/439921-vuosaaren-koulujen-nimet-taysin-uusiksi-merilahden-peruskoulu-puistopolku)
Quote from: mocu-unesta herännyt rehtori Timo Heikkinen– Viime vuonna yhdestä ainoasta osoitteesta tuli tähän kouluun 40 uutta oppilasta eikä yhtäkään ainutta suomenkielistä nimeä, Heikkinen kertoo.
Kuulostaa uskomattomalta. Ensinnäkin se, että yhdestä osoitteesta käy koulua 40 oppilasta, ja että Merilahden koulun rehtori luukuttaa noin rasistista juttua julkisesti.
Jos tuo lukumäärä pitää paikkansa, on kyseessä lienee jonkinlainen ennätyssuuri somaliperhe. Lapsethan eivät jutun perusteella ole saman ikäisiä, ja somalit, niin, osaavat kyllä lisääntymisen taidon.
Rasistirehtorin puheet taas antavat ymmärtää, että jokin mitta on tullut täyteen. Pienellä sairaslomalla ja uudelleenkouluttamisella tilanne korjaantunee.
Ja sehän tästä uutisesta käy hyvin ilmi, että tilastot vieraskielisten osuuksista ovat vaarallisia, jos ne kattavat koko väestön. Tulevaisuutta jos haluaa ennustaa, pitäisi tutkia koulujen ja päiväkotien mamuprosentteja. Ne ovat paikoin todella kylmääviä.
Hyvää huomenta, maailma. Onpas kiva ja kaunis päivä veroeurojen tienaamiseen!
Quote from: Brandis on 24.08.2018, 07:27:20
sillä vanhemmat pelastavat kyllä lapsensa.
Jos voivat. Tämäkin on resurssikysymys. Olken varma, että yksinhuoltajaäiti 'huonossa' lähiössä ei ole samalla viivalla tässä asiassa joidenkin muiden kanssa, olkoonkin että paperilla se voi näyttää erilaiselta.
Quote from: Oppipoika on 24.08.2018, 07:59:13
Quote– Voi miettiä, onko kaupungin asuntopolitiikka mennyt ihan kohdilleen, jos asutetaan kaikki maahanmuuttajat samoihin taloihin ja samoihin osoitteisiin tai viereisiin taloihin ja vierekkäisiin osoitteisiin, rehtori pohtii.
Tämä on varmaan sitä Ruotsin virheiden välttämistä. :roll: Sitäpaitsi ei syytä huoleen. Apulaispormestari tiesi juuri kertoa, että riskilähiöitä ei ole olemassa.
Kaupungin vuokrataloissa on hyvin satunnaisesti kuulemani mukaan pitkään harjoitettu apartheidiä, jossa maahanmuuttajia on laitettu joihinkin taloihin ja paremmin toimeentulevaa toisiin. Kyynistä realismia ja ihanteellisia valheita on sosialismin arki.
Quote from: käpykaarti on 24.08.2018, 08:09:42
yhdestä osoitteesta käy koulua 40 oppilasta... lienee jonkinlainen ennätyssuuri somaliperhe
Ehkä tämä rehtorin "yksi osoite" on kuitenkin "Jokukatu 13", ja oppilaat tulevat sitten osoitteista Jokukatu 13 A 1, Jokukatu 13 B 7, jne.
j.
Quote from: Pakkanen on 24.08.2018, 07:06:16
Helsinkiläiskoulun rehtori huolissaan alueiden eriytymisestä: "Siihen pitäisi puuttua nyt eikä huomenna, jotta ei kävisi kuin Rinkebyssä"
Totuuden ääni kuuluu kentältä. Tuo äijä saa niin kenkää.
Totuuden äänipä hyvinkin. Kenkää sietäisikin saada.
https://mvlehti.net/2018/05/05/koulujen-viharikokset-lapsiamme-kohtaan-valkoihoinen-oppilas-haadettiin-merilahden-koulusta-tummaihoisten-vakivaltaisuuden-tahden/
https://mvlehti.net/2018/05/10/merilahden-koulun-rehtori-valehtelee-oppilaastaan/
Ei hätää, alueiden eriarvoistumisesta puhui kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius. Kysytään samaa kaupunkimaantieteen professori Mari "ei-mitään-piikkiä-Ruotsin-rikostilastoissa" Vaattovaaralta niin saamme rauhoittavia tietoja.
Oikea vastaus on, että ei ole aihetta huoleen. Kunhan vain olemme oikein tarkkoja ja kiinnitämme asiaan huomiota, niin pystymme välttämään Ruotsin virheet.
Kymmenen vuotta myöhemmin oikea vastaus tulee olemaan se, että tämä kaikki on rasistien syytä. Ei natseja minnekään!
Quote from: Pakkanen on 24.08.2018, 07:06:16
– Viime aikoina on alkanut syntyä vastapuoliasettelua, mitä ei ole pitkään aikaan ollut. Tänä syksynä ollut valkoista ylivaltaa korostavaa porukkaa ja siihen tuppaa sitten syntymään vastapuoli.
Avuksi on otettu monikieliset ohjaajat eli niin kutsutut kultuuritulkit.
Ei saa rexi kenkää ei..
Joku teini on torjunut neekerin tai mähömätin hyökkäyksen: white supermacy
Neekeri- ja mähömättilaumat hyökkivät koululaisten päälle ilman syytä: vastapuoli
Kaikenlaisen uhkailun apuna tättähäärät ja cuckmiehet sekä aikuiset neekerit ja mähömetit "kultturitulkkeina"
Rexi kyllä tietää mitä pitää sanoa, ei sitä muuten rexiksi pääsisikään..
QuoteHaasteet eivät vieläkään ole lopussa. 1990-luvulla Suomeen alkoi tulvia maahanmuuttajia. Kallahden peruskoulun rehtori Timo Heikkinen pani merkille, että varakkaat vanhemmat alkoivat siirtää lapsiaan muihin kouluihin, kun somalioppilaiden määrä lähti kasvuun. Vastaiskuksi koulussa laadittiin opetussuunnitelma, jonka ansiosta siellä voi opiskella painotetusti luonto- ja tiedeaineita, mikä sopii hyvin koulua ympäröivään metsämaisemaan. Ja uusi biologian luokka 3D-tekniikkoineen antaa lapsille mahdollisuuden tarkkailla esimerkiksi ihmisen verenkiertoa.
Tosin tieto uusista mahdollisuuksista ei ole vielä tavoittanut kaikkia, Heikkinen myönsi. Ja lisäsi samaan hengenvetoon: "Mutta me etsimme koko ajan uusia tappoja kehittää opetusta."
Hinnalla millä hyvänsä.
http://www.rd.fi/ihmiset-ja-yhteiskunta/miksi-suomen-kouluissa-opitaan-niin-hyvin (http://www.rd.fi/ihmiset-ja-yhteiskunta/miksi-suomen-kouluissa-opitaan-niin-hyvin)
Tämä "matut asutetaan väärin" läppä on ilmeisesti vain uusin yritys siinä kunhan-vielä-tämä-tehdään-niin-kotoutuminen-on-valmis jatkumossa joka syö vain aikaa ja rahaa.
Paitsi että tämä kikka on siitä hyvä että asumisalueihin tehdyt satsaukset ovat vielä entistä kalliimpia ja mikä parasta: pitkäkestoisia, niin että niiden epäonnistumista ei voida todeta kuin vasta parin vuosikymmenen päästä. Tässä haetaan vaan perustetta millä saadaan rikollisuus jonkun muun kuin matujen syyksi.
Quote from: käpykaarti on 24.08.2018, 08:09:42
Kuulostaa uskomattomalta. Ensinnäkin se, että yhdestä osoitteesta käy koulua 40 oppilasta, ja että Merilahden koulun rehtori luukuttaa noin rasistista juttua julkisesti.
Jos tuo lukumäärä pitää paikkansa, on kyseessä lienee jonkinlainen ennätyssuuri somaliperhe.
Osoite voinee tarkoittaa katua ja numeroa (=taloyhtiötä), vaikka niissä olisi eri raput ja asuntonumerot. Iso luku silti.
^Uudet suuret ikäluokat ovat tulossa. Sitä saa mitä tilaa - ainakin joskus.
Quote from: Vellamo on 24.08.2018, 08:47:05
Siellä taasen ovat koulumatkat helposti niin pitkiä, että lapsi joutuu käyttämään koulutaksia, joka huristelee pitkin maakuntaa, koska kuski ei tunne karttaa ja puhuu huonosti suomea. ???
Tai sitten kakrut voivat tehdä kuin ennenvanhaan ja pyöräillä kouluun, mikäli matka on kohtuullinen (alle 10 km).
Quote from: Micke90 on 24.08.2018, 10:47:57
Quote from: Vellamo on 24.08.2018, 08:47:05
Siellä taasen ovat koulumatkat helposti niin pitkiä, että lapsi joutuu käyttämään koulutaksia, joka huristelee pitkin maakuntaa, koska kuski ei tunne karttaa ja puhuu huonosti suomea. ???
Tai sitten kakrut voivat tehdä kuin ennenvanhaan ja pyöräillä kouluun, mikäli matka on kohtuullinen (alle 10 km).
Ei kohta ole enää turvallista liikkua ilman autoa, niinkuin suuressa maailmassa on ollut jo pitkään.
Quote from: Jorma Teräsrautela on 24.08.2018, 08:54:46
Ei hätää, alueiden eriarvoistumisesta puhui kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius.
"Eriarvoistumisesta" puhuvat enää poliitikot. Uusi suosikkisana on "eriytyminen". Bernelius puhui "kaupunkisegregaatiosta" ja "eri huono-osaisuuden ulottuvuuksista".
Maikkarin nettiuutisen (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/helsinkilaiskoulun-rehtori-huolissaan-alueiden-eriytymisesta-siihen-pitaisi-puuttua-nyt-eika-huomenna-jotta-ei-kavisi-kuin-rinkebyssa/7038696) lopussa oli pitempi klippi (https://www.mtv.fi/video/prog964706) rehtorin haastattelusta:
Quote from: MTV 23.8.2018Rehtori Timo Heikkinen
"Sanoisin että riittävän paljon kun tulee ihmisiä tietyillä perusteilla samoile alueille, niin jotta ei kävisi niin kuin Rinkebyssä on käynyt, niin siihen pitäisi puuttua nyt eikä sitten huomenna."
Pitäisi puuttua nyt eikä sitten huomenna siihen, että ihmisiä ei enää tule tietyillä perusteilla.
Otapa tästä nyt selvää. Monikulttuurisuutta halutaan lisää, riskilähiöitä ei ole, Rinkebyssä on ihan turvallista, ja sitten joku uskaltaa sanoa ääneen huolensa, että suomalaislähiöissä voisi käydä kuten Rinkebyssä.
Quote from: MTV 23.8.2018Rehtori Timo Heikkinen
"Sanoisin että riittävän paljon kun tulee ihmisiä tietyillä perusteilla samoile alueille, niin jotta ei kävisi niin kuin Rinkebyssä on käynyt, niin siihen pitäisi puuttua nyt eikä sitten huomenna."
Rehtori on ihan oikeilla jäljillä. Totuus lienee kuitenkin
riittävän paljon kun tulee ihmisiä samoilta alueilta kuin Ruotsin Rinkebyhyn niin käy kuin Rinkebyssä on käynyt,
Quote from: MTV 23.8.2018Rehtori Timo Heikkinen
"Sanoisin että riittävän paljon kun tulee ihmisiä tietyillä perusteilla samoile alueille, niin jotta ei kävisi niin kuin Rinkebyssä on käynyt, niin siihen pitäisi puuttua nyt eikä sitten huomenna."
Mitähän nuo "tietyt perusteet" ovat? Jättääkö rehtori nyt ääneen sanomatta jotakin, ja miksi?
Jos niitä ei ääneen lausuta, niin miten tätä viisautta tulisi hyödyntää? Onko jossain olemassa tilasto siitä, mikä osuus ihmisistä on muuttanut
tietyillä perusteilla ja mikä osuus
ei-tietyillä perusteilla?
Tulisiko muuttoilmoituslomakkeessa olla valintaruutu: "Muuton peruste: [ ] tietty [ ] ei tietty" ?
Quote from: K.L.O on 24.08.2018, 07:19:24
Jassåå. Mukhtar näköjään on laajentanut reviiriään ja laittaa fb-sivujensa mukaan isompiakin pottunokkia kuriin:
Quote
Mukhtar Abib
12. huhtikuu ·
Miten toimisit tällaisen ihmisen(miehen) kanssa?
Työni jäkeen istahdin hetkeksi eräässä helsinkiläisessä kahvilassa, vierässäni istunut vanhempimies käyttäytyi todella epäasiallisesti oma naista kohtaan, haukkumista, vähättelyä, kielenkäyttö häntä kohtaan oli aivan järkyttävää, lopulta päätin, tämä saa riittää nyt, joten jouduin puuttumaan tilanteeseen niin, että alussa pyysin hyvin ystävällisesti kyseistä henkilöä lopettamaan, ja kun tämä ei tehonut, jouduin korottamaan ääntäni, mikä on minulle hivenen vierasta, mutta minulla ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa, kuin hoitaa kansalaisvelvollisuuteni ja suojella heikkomassa asemassa olevaa ihmistä, Onneksi tilanne nopeasti rauhoittui, kun mies näki olevani ihan tosissaan, sen suhteen, että kohta varmaan kilautan virkavaltaa paikalle, Toki oletan, että aikuinen ihminen varmaan tietää, miten hänen kannattaa menetellä, ettei tämä tilanne jatkuisi kotona, mutta kuitenkin opastin asianomistajaa miettimään tarkkaan, onko tämä sen arvoista?. Hetki sitten nainen soitti minulle ja kiitti minulle vuolaasti, vaikka minä toimin vaan, kuin kuka tahansa kansalainen toimisi tässä tilanteessa, mutta pakko lopulta sanoa, oliko tämä tilanne totta vai näinkö oikeasti unta, että aikuinen ihminen voi käyttäytyä toista ihmista(rakkaansa) kohtaan ja julkisesti näin törkeästi)
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=1026595414154445&id=100004119876388&__tn__=-R
Pitäisikö tämä ymmärtää niin, että joku random-somppu kahvilassa jakaa puhelinnumeronsa viereisen pöydän random-naiselle - ja vieläpä naisen miehen silmien alla !???
Ei jumankauta!
Jokin ei nyt tässä zubier-tarinoinnissa täsmää! Tai sitten nämä kahvila-asiakkaat ovat tulleet hulluksi.
Vuosaaressa tehtiin viime vuonna suuri kouluverkkouudistus. Merilahden peruskoulu yhdistettiin Meri-Rastilan ala-asteesta ja Kallahden peruskoulusta. Merilahdessa lienee muslimitaustaisia oppilaita jo reilusti yli 50%, tosin tästä en ole ihan varma. Mutta myös toisella puolen Vuosaarta yhdistettiin Vuosaaren ala-aste ja Mustakiven ala-aste ja tämä tehtiin täysin segregaation purkamiseksi ja tilanteen rauhoittamiseksi eikäpä sitä salailtu. Tästä löytyy netistä kaupungin dokumenttiakin. Mustakivi oli ollut vuosia rauhattoman koulun maineessa, tiedän monia jotka eivät sinne lastaan halunneet ja muuttivat pois tai muutoin järjestivät lapsensa toiseen kouluun, jopa jotkut maahanmuuttajataustaiset.
Muun kulttuuritaustan omaavia oppilaita oli tuolloin jo Mustakivessä jo 53%. Mustakiven koulun ympäristöön on vuosia asutettu samasta kulttuuritaustasta tulevia ihmisiä, kuten Meri-Rastilaankin. Tässä on mielestäni tehty se "ruotsinvirhe". No, tilannetta rauhoittamaan päätettiin yhdistää kaksi ala-astetta, ja Mustakiven yhdistyminen tehtiin siis Vuosaaren ala-asteeseen, jossa oli tuolloin taustaisia 18%. Käytännössä siis, rauhallisemman koulun oppilaat laitettiin korjaamaan Helsingin kaupungin asuntopolitiikkaa. Jotain tarttis tehrä joten kaupungin kannattaisi ottaa rehtorin puheista vaarin ennen kuin on liian myöhäistä.
Muok: ääh, tämä kuului kyllä tuonne rehtoriketjuun
Quote from: Vellamo on 24.08.2018, 10:35:21
Puppugeneraattori äänessä:
QuoteTapahtuuko meillä sama, mikä kuohuttaa nyt Ruotsissa? Tutkija: Nämä asiat suojelevat Suomea jengi-ilmiöltä vielä toistaiseksi
---
Nuorisotutkimusseuran tutkija Antti Kivijärvi kiistää Huomenta Suomen haastattelussa, että Suomi olisi menossa Ruotsin suuntaan.
---
Suomessa kysymys on kaveripiirien vastakkainasetteluista, joissa esimerkiksi tausta on yksi keskeinen osa
Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä istuu MTV:n aamuohjelman sohvalla tutkijan vieressä ja komppaa. Kysymys on siitä, että lasten
turvallisuudentunne horjuu, kun väitetään, että heidän kaltaisensa eivät ole tervetulleita Suomeen.
Onneksi tämäkin ongelma ratkeaa rahan avulla. Kouluun tarvitaan vain lisää korttelipoliiseja, kulttuuritulkkeja, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä sekä varhaista puuttumista jengiytymisen estämiseksi. Tämä naisenemmistöinen asiantuntijajoukko tietää, miten afgaanijengit puretaan ja poikien turvallisuudentunne parannetaan.
Näin vältämme Ruotsin virheet - maan, joka kerran halusi olla ihmisoikeuksien suurvalta, mutta kompastui lapsellisiin mokiin aivan perusasioissa.
Quote from: Khalifatta on 24.08.2018, 11:37:29
...
Pitäisikö tämä ymmärtää niin, että joku random-somppu kahvilassa jakaa puhelinnumeronsa viereisen pöydän random-naiselle - ja vieläpä naisen miehen silmien alla !???
Ei jumankauta!
Jokin ei nyt tässä zubier-tarinoinnissa täsmää! Tai sitten nämä kahvila-asiakkaat ovat tulleet hulluksi.
Jep, varmaan maistissa ollut pariskunta. Tai somppu puhuu skeidaa.
Vaan mistä näitä kunnan palkkaamien kulttuuritulkkien taikoja tietää. Ei niitä tänne saakka ole turhaan raahattu.
Oikeastaan pahinta tuossa on se, että kommenteissa Atte Kaleva kiittelee kultamunaa. On Aten oikea profiili.
No, on siellä tietämäni hommalaisenkin kommentti viimeisenä.
QuoteNuorisotutkimusseuran tutkija Antti Kivijärvi kiistää Huomenta Suomen haastattelussa, että Suomi olisi menossa Ruotsin suuntaan.
MTV: Tapahtuuko meillä sama, mikä kuohuttaa nyt Ruotsissa? Tutkija: Nämä asiat suojelevat Suomea jengi-ilmiöltä vielä toistaiseksi (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tapahtuuko-meilla-sama-mika-kuohuttaa-nyt-ruotsissa-tutkija-nama-asiat-suojelevat-suomea-jengi-ilmiolta-viela-toistaiseksi/7042318#gs.pEDgqYc) 24.8.2018
QuoteSisäministeriön kehittämisjohtaja Tarja Mankkinen arvioi Huomenta Suomen haastattelussa, että jengiytymistä tulisi käsitellä laajalla näkökulmalla.
MTV: Nuorisoporukasta voi pahimmillaan kasvaa väkivaltainen ääriryhmä – Asiantuntija: "Jos se menee huonoon suuntaan ja siihen ei puututa..." (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nuorisoporukasta-voi-pahimmillaan-kasvaa-vakivaltainen-aariryhma-asiantuntija-jos-se-menee-huonoon-suuntaan-ja-siihen-ei-puututa/7042434#gs.qcL7gLo) 24.8.2018
Sisäministeriön Tarja Mankkinen veti heti aluksi keskustelun siihen, että ongelmana kouluissa on etenkin valkoisen ylivallan kannattajat. Opetushallitus onkin puuttunut asiaan järjestämällä opettajille koulutusta siitä, kuinka luokissa puututaan rasistisiin ja natsistisiin mielipiteisiin.
Mankkinen ja tutkija Antti Kivijärvi kiistivät kumpikin erikseen, että ongelmilla olisi tekemistä maahanmuuttopolitiikan kanssa. Mankkinen perusteli tämän sillä, että "kysymyshän on siitä, että joillain lapsilla ja nuorilla on huonommat lähtökohdat".
Quote from: Voitto Ankka on 24.08.2018, 08:20:12
Quote from: käpykaarti on 24.08.2018, 08:09:42
yhdestä osoitteesta käy koulua 40 oppilasta... lienee jonkinlainen ennätyssuuri somaliperhe
Ehkä tämä rehtorin "yksi osoite" on kuitenkin "Jokukatu 13", ja oppilaat tulevat sitten osoitteista Jokukatu 13 A 1, Jokukatu 13 B 7, jne.
j.
Eli Jusufin vaimot yksi, kaksi, kolme ja neljä plus pennut!
https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/alueellinensijoittuminen
QuoteItäisessä suurpiirissä asuu yli neljännes ulkomaalaistaustaisista ja vieraskielisistä
(9.8.2018)
Suurpiiritasolla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä vaihteli vuoden 2018 alussa Östersundomin 6,6 prosentista Itäisen suurpiirin 26,0 prosenttiin.
Koillisessa suurpiirissä ulkomaalaistaustaisia oli 17 371 eli 17,4 prosenttia alueen väestöstä ja Läntisessä suurpiirissä 16 445 eli 15,0 prosenttia väestöstä.
Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Itäisessä suurpiirissä selvästi muita suurpiirejä korkeampi. Helsingin ulkomaalaistaustaisista jopa 29,1 prosenttia, yhteensä 29 067 henkilöä, asui siellä.
Osa-alueittain ulkomaalaistaustaisia asui eniten Kontulassa, Kannelmäessä, Myllypurossa ja Kallahdessa.
Vuoden 2018 alussa ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä oli korkein Kallahdessa, Meri-Rastilassa, Itäkeskuksessa, Kurkimäessä, Kontulassa ja Jakomäessä, joissa ulkomaalaistaustaisia oli yli kolmasosa.
Näiden lisäksi 8 osa-alueella vieraskielisiä oli yli neljäsosa alueen väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten osuus ylitti kaupungin keskiarvon (15,5 %) vajaalla kolmanneksella alueista.
Pienin osuus ulkomaalaistaustaisia oli Pirkkolassa, Suomenlinnassa ja Paloheinässä.
(...)
Ulkomaalaistaustainen väestö on kotimaankielistä nuorempaa, mikä näkyy myös alueellisissa osuuksissa.
Itäisessä suurpiirissä alle 16-vuotiaista lähes 37 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2018 alussa.
Eteläisessä ja Pohjoisessa suurpiirissä ulkomaalaistaustaisten osuus lapsista oli sen sijaan hieman pienempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä.
(...)
Itäisen suurpiirin asuntokauppiaat tuskin iloitsevat uutisesta.
Quote from: käpykaarti on 29.08.2018, 23:07:05
Itäisen suurpiirin asuntokauppiaat tuskin iloitsevat uutisesta.
Eivät iloitse, mutta asuntosijoittajat iloitsevat. Näissähän on sellainen kuvio, jossa kaikki saa profittia, paitsi veronmaksaja. Asuntosijoittaja kun ostaa asunnon "rikkaammalta" asuinalueelta, niin sijoittaja antaa sen vuokralle vuokravälitysfirmalle, joka on erikoistunut vuokraamaan asuntoja vain asumistukiasiakkaille (suurimmaksi osaksi somaleille).
Sijoittaja saa varmaa tuottoa sijoitukselleen, koska Kela maksaa kyllä vuokrat aina ajoissa. Ei ole myöskään väliä vuokraako asunnossa kirjoilla oleva asumistukiasiakas asuntoaan eteenpäin vai onko asukas jo muuttanut jonnekin muualle asumaan (jonkun luo niistä neljästä yh-vaimostaan, kotimaahansa, johonkin toiseen anteliaaseen maahan jne.)
Asuntosijoittajaa ei kiinnosta kuka asunnossa asuu, kunhan vuokratuotto tulee tilille joka kuukausi, vuokravälitysfirmaakaan ei kiinnosta, kunhan asumistuet tulevat tilille joka kuukausi, viranomaisia ei kiinnosta, koska eihän se ole keneltäkään pois, jos nyt vähän tukia juksataan. Asuntosijoittajan ei tietenkään enää kannata ruveta edes yrittämään vuokrata tuota asuntoa kenellekään muulle kuin vähän rikkaamman kulttuurin edustajalle. Ne ovat yleensä aika rapsakassa kunnossa sen jälkeen kun siinä on harrastettu vähän rikkaampaa asumiskulttuuria. Korkea kosteusprosentti ja sisälämpötila yhdistettynä olemattomaan ylläpitoon, on loistava resepti kerrostaloasunnon pilaamiseen.
Itse narautin yhden tällaisen tapauksen, jossa somaliäiti lapsineen ei ollut asunut asunnossa pitkään aikaan mutta olivat siellä kirjoilla kuitenkin. Kuulemma olivat muuttaneet asumaan johonkin toiseen hölmölään. Asunnossa välillä kävi joku toinen somali hakemassa postit, koska täytyyhän ne Kelalaput täytellä ja niin edelleen. No, Kelalle tehdyn ilmoituksen jälkeen asumistukien maksaminen ko. somaliäidille loppui. Kuinkas ollakaan, asuntoon saatiin kirjoille toinen somali, joka sattui olemaan myös asumistukiasiakas...
Vaikuttaa siltä että Koivukylän ja Havukosken alue on varsin rikastunut.
QuoteAvaamme pian etninen ruokakauppa Koivukylään (Alepan entinen tila).
Tervetuloa
Hakopolku 2
03160 Vantaa
http://yalla.fi/
https://www.google.fi/maps/place/Hakopolku+2,+01360+Vantaa/@60.3232986,25.0602967,17z/data=!4m5!3m4!1s0x46920867d5b3765f:0x84a75ab00814da0d!8m2!3d60.3233756!4d25.0618524
Quote from: Golimar on 05.09.2018, 12:56:35
Vaikuttaa siltä että Koivukylän ja Havukosken alue on varsin rikastunut.
QuoteAvaamme pian etninen ruokakauppa Koivukylään (Alepan entinen tila).
http://yalla.fi/
Havukosken muunkielisprosentti (38%) on niukasti kakkossijalla Vantaalla. Kymmenessä vuodessa vieraskielisten lukumäärä on kuitenkin noussut eniten, 172%, ja suomenkielisten lukumäärä laskenut eniten, -24%. Havukoski tulee olemaan ensimmäinen Vantaan lähiö, jossa muunkielisillä on enemmistö. Tämä tapahtuu joskus 2022-2023.
https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg2922708.html#msg2922708
Olisi mukava tietää, miten eri kieliryhmät jakautuvat eri lähiöissä. Muunkielisten(kin) joukossa esiintyy valkopakoa, kun pääosin itse asuntonsa maksavat virolaiset ja venäläiset muuttavat pois Kelaa enemmän kuormittavien muslimien alta. Minulla on sellainen kutina, että nimen omaan hyvien liikenneyhteyksien Havukoskesta tulee Vantaan "kelamuslimikeskittymä", kun taas työssä käyvät köyhemmät hakeutuvat Hakunilaan, Länsimäkeen ja muihin "prolelähiöihin".
Huomasin, että Vihreiden ydinalueet Helsingissä ovat melko vähän/maltillisesti rikastuneita. Melkoista NIMBY:ä
Kallio, Kumpula, Sörnäinen, Vallila, vanhakaupunki, Töölö jne.. järjestäin reippasti alle 10% ja näistäkin lienee suurempi osa ei kehitysmaalaisia.
Kun taas esim. Kontulassa ja Vuosaaressa jne. kärvistellään jopa 33,3% osuudella pääosin kehitysmaalaisten ja muutaman virolaisen voimin. Vantaalla ja Espoossa mamu-helvettejä, joissa määrät jopa 40%, Espoon Westendissä ja Haukilahdessa maltillinen 5%
IL selvitti: Näille asuinalueille maahanmuuttajat kasautuvat Suomessa - katso oman naapurustosi tilanne
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201809042201163253_u0.shtml
Puolet ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu alueella, jonka pinta-ala kattaa 0,4 prosenttia Suomesta,
Venäjänkielisiähän Helsingissä eniten asuu, seuraavina sitten viro ja somali.
Quote from: no future on 05.09.2018, 20:52:33
Venäjänkielisiähän Helsingissä eniten asuu, seuraavina sitten viro ja somali.
Okei, ei siis mitään hätää, jatketaan samaan malliin sitten vaan :facepalm:
Quote from: valtakunnanpärkhele on 05.09.2018, 19:37:23
Puolet ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu alueella, jonka pinta-ala kattaa 0,4 prosenttia Suomesta,
...,Mutta onneksi Suomi onnistuu välttymään monikulttuurin ongelmilta ja maahanmuuttajien keskittymiseltä omille alueilleen... :roll:
Emme toki afrikkalaista kylää tänne saa, lähiöitä saamme...
Quote from: no future on 05.09.2018, 20:52:33
Venäjänkielisiähän Helsingissä eniten asuu, seuraavina sitten viro ja somali.
Onneksi Somalian väkiluku kasvaa viidessä vuodessa koko Viron väestön verran, ettei tuo häiritsevä suomensukuisten hallitsevuus maahanmuuttajissa vain liiaksi säilyisi. Ja jatkavat samaa tahtia täälläkin. Eivätkä ne sitten oikeastaan muuta osaakaan.
Quote from: DuPont on 06.09.2018, 02:32:13
Quote from: valtakunnanpärkhele on 05.09.2018, 19:37:23
Puolet ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu alueella, jonka pinta-ala kattaa 0,4 prosenttia Suomesta,
...,Mutta onneksi Suomi onnistuu välttymään monikulttuurin ongelmilta ja maahanmuuttajien keskittymiseltä omille alueilleen... :roll:
Emme toki afrikkalaista kylää tänne saa, lähiöitä saamme...
Koko Suomen pinta-alasta reilut 4% on rakennettua aluetta. 77% metsää, ja 9% peltoa.
Quote...............VANTAA kasvaa nopeasti. Tämän vuoden alussa kaupungissa asui noin 223 000 ihmistä, ja ensi vuodellekin povataan yli 4 000 asukkaan lisäystä.
Väestönkasvun taustalla on vilkas asuntorakentaminen varsinkin uusille alueille, kuten Kivistöön. Muuttajista suuri osa on lapsiperheitä, jotka tarvitsevat palveluja.................
Vantaan ensi vuoden talousarviossa varaudutaan 12 uuteen päiväkotiin, joista kaksi on yksityisiä ja kuusi tilapäisiä paviljonkipäiväkoteja. Koulut ja päiväkodit nielevät rakennusrahoista 60 prosenttia.
Vantaan väestönkasvusta suuri osa tulee vieraskielisestä väestöstä. Vieraskielisiä on Vantaalla jo lähes 18 prosenttia asukkaista. Kotimaisten kielten lisäksi kaupungissa puhutaan 119:ää kieltä............................
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005858083.html
Vantaalle on syntynyt ensimmäinen 100% mamupäiväkoti. YLE:n toimittaja on ihan täpinöissään. Vantaa ei jostain syystä kerro mitkä ovat näitä uutta erityisrahaa saavia alueita. Pelkäävät varmaan yleisöryntäystä koska rikkaus ja voimavara.
https://yle.fi/uutiset/3-10470524
QuoteTämä päiväkoti on ainutlaatuinen, sillä kaikki sen lapset ovat maahanmuuttajataustaisia – nyt se on saamassa lisätukea, kiitos Vantaan kaupungin
Vantaalla on päiväkoti, jossa kaikki lapset ovat maahanmuuttajataustaisia. Nyt kaupunki haluaa satsata suomen kielen taitoon nykyistä enemmän.
Rautpihan päiväkodissa Vantaalla on alkamassa lounas. Eskariryhmän ryhmäavustaja Nimco Mahamed kertoo lapsille, mitä tänään on ruokana.
– Lihakeittoa, Mahamed sanoo.
– Lihakeittoa, kaikki lapset toistavat perässä.
– Juustoa, Mahamed jatkaa.
– Juustoa, lapset sanovat.
[...]
^ Kyllä nyt on riemun päivä. Eipä olisi uskonut, että ensimmäinen sataprosenttinen mamupäiväkoti sentään näin nopeasti nähdään. Muutaman vuoden päästä juhlitaan ensimmäistä täysimamua koulua.
Suomen väestöä ollaan vaihtamassa vieraaseen, kaaottiseen väestösekoitukseen, ja idiootit vain taputtavat käsiään.
Ymmärrys on loppunut jo aikaa sitten, nyt alkavat loppua sanat. Jäljellä on vielä sentään kuvake :facepalm:
Sataprosenttiset mamulapset oppivat Mahamedin opetuksessa varmasti hyvää suomea. Opettaja Ljudmila jatkaa Mahamedin jälkeen. Ja peruskoulussa oikeinkirjoitus sitten sujuukin kuin itsestään.
Quote from: Aallokko on 24.10.2018, 10:10:10
^ Kyllä nyt on riemun päivä. Eipä olisi uskonut, että ensimmäinen sataprosenttinen mamupäiväkoti sentään näin nopeasti nähdään. Muutaman vuoden päästä juhlitaan ensimmäistä täysimamua koulua.
Suomen väestöä ollaan vaihtamassa vieraaseen, kaaottiseen väestösekoitukseen, ja idiootit vain taputtavat käsiään.
Parempi taputtaa käsiään kuin että sosiaalisesti sekoitettavat sekaannutettaisiin massoittain omien pilttien sekaan Käpykumputoukolauttasaareen ja muille paremmille alueille. Se että on idiootti, ei tarkoita että olisi tyhmä.
Quote from: Aallokko on 24.10.2018, 10:10:10
^ Kyllä nyt on riemun päivä. Eipä olisi uskonut, että ensimmäinen sataprosenttinen mamupäiväkoti sentään näin nopeasti nähdään. Muutaman vuoden päästä juhlitaan ensimmäistä täysimamua koulua.
Suomen väestöä ollaan vaihtamassa vieraaseen, kaaottiseen väestösekoitukseen, ja idiootit vain taputtavat käsiään.
Ymmärrys on loppunut jo aikaa sitten, nyt alkavat loppua sanat. Jäljellä on vielä sentään kuvake :facepalm:
Havukoski tulee ilmeisesti olemaan ensimmäinen Vantaan kaupunginosista, jossa enemmistö on maahanmuuttajataustaisia:
https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg2932639.html#msg2932639
Eiköhän voida melkoisella varmuudella sanoa, että jo nyt päiväkoti-ikäisten havukoskelaisten vähemmistö puhuu kotona suomea tai ruotsia. Saa nähdä, puhutaanko alueella jatkossa "havukoskisuomea" (vrt. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rinkebynruotsi). En oikein usko, että alueen päiväkodeissa ja kouluissa riittää pottunokkaista vettä uussuomalaisten kieli- ja kulttuurikylpyihin.
Näin niitä huippuosaajia tehdään.
100% mamutarha on väärin niin monella tavalla ettei edes osaa laskea.
Lähikouluperiaate siis edistää segregaatiota. Mitenkäs nyt niin kävi, kun lähikouluperiaatteen oli tarkoitus pitää valkut aloillaan. No nyt jäljelle jääneet valkut eivät tee lapsia tai muuttavat pois. Eiä heitä voi siitä syyttää.
Quote from: Yle
...
Vantaan kaupungin apulaiskaupunginjohtajan Elina Lehto-Hägglundin mukaan toimien taustalla on se, että eriarvoistumisen on huomattu lisääntyneen viime vuosina.
Se on lisääntynyt, vaikka kaupungissa on pyritty ehkäisemään sitä jo vuosikymmeniä.
Asuinalueiden kaavoitusta on aina sekoitettu eli jokaiselle alueelle on pyritty kaavoittamaan sekä varakkaampien että köyhempien koteja.
Lisäksi Vantaalla on ollut käytössä lähikouluperiaate, jolloin koulu valikoituu asuinalueen mukaan. Lähikouluperiaatteella pyritään estämään niin sanottua koulushoppailua, jossa koulu valitaan oppilasaineksen ja imagon, ei läheisyyden mukaan.
Näistä toimista huolimatta eriarvoistuminen on kuitenkin lisääntynyt.
– Oppimisvaikeuksia on aiempaa enemmän, ja ammattikoulujen keskeyttäminen on kasvanut, Lehto-Hägglund sanoo.
...
Vantaa haluaa pysäyttää alueidensa eriarvoistumisen.
Kaupunki on valinnut viisi aluetta, jotka ennen kaikkea tarvitsevat tukea segregaation pysäyttämiseen. Alueet on valittu sillä perusteella, kuinka paljon niillä on maahanmuuttajia, työttömyyttä ja sairastuvuutta.
...
Yhteensä rahaa annetaan kuusi miljoonaa euroa. Kaksi miljoonaa euroa kolmena vuonna peräkkäin.
– Voi olla, että tällä ei saada segregaatiota pysäytettyä. Mutta tämä on ainakin alku, Lehto-Hägglund sanoo.
Kolmen vuoden päästä tehdään arviointi. Lehto-Hägglund epäilee, että silloin rahaa laitetaan lisää.
...
Vantaan ongelmat lisääntyvät suoraan suhteessa haittamamujen määrän kanssa. Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Hägglund epäilee ja myöntää itsekin, ettei miljoonapanostuksella saada segregaatiokehitystä pysäytettyä. Kolmen vuoden päästä katsotaan uudelleen, ihmetellään jälleen huonoja tuloksia ja kaadetaan lisää rahaa eriarvoistumisen torjuntaan. Kuten tavallista, näissä mamuprojekteissa ei tunneta minkäänlaista tulosvastuuta.
Quote from: Yle
...
Yhteensä rahaa annetaan kuusi miljoonaa euroa. Kaksi miljoonaa euroa kolmena vuonna peräkkäin.
– Voi olla, että tällä ei saada segregaatiota pysäytettyä. Mutta tämä on ainakin alku, Lehto-Hägglund sanoo.
Kolmen vuoden päästä tehdään arviointi. Lehto-Hägglund epäilee, että silloin rahaa laitetaan lisää.
...
Täysin turhaa rahan kaatamista loputtomaan kaivoon. Jos ongelmat halutaan pysäyttää, täytyy miljoonat käyttää ongelmia aiheuttavan aineksen saattamiseen kotimaahan. Eikä segregaatiossa olisi mitään ongelmaa, jos meillä olisi vain esim. englantilais- ja saksalaislähiöitä! Ongelma ei siis ole segregaatiossa vaan materiaalissa.
https://yle.fi/uutiset/3-10471824
QuoteVanhempien hyvä- tai huono-osaisuus vaikuttaa lasten arkeen päiväkodeissa – Helsingissä on naapurustoja, jotka ovat köyhempiä kuin Suomen kriisikunnat
Joissain päiväkodeissa vanhempien keskitulot ovat yli 63 000 euroa vuodessa, toisissa alle 15 000.
(...)
– Tiedetään, että huono-osaisuus kasautuu moniulotteisesti samoille alueille. Matala koulutustaso ja pienituloisuus kasautuvat kaikissa Pohjoismaissa samoille alueille, joille myös maahanmuuttajataustainen väestö keskittyy.
Tässä tapauksessa kyse on Berneliuksen mukaan yleensä sellaisista maahanmuuttajista, jotka eivät ole tulleet työn perässä ja joilla ei ole kovin suuria mahdollisuuksia valita asuinpaikkaansa.
He siis muuttavat alueille, joille niin sanottu keskiluokkainen kantaväestö ei hakeudu, jolloin asuntoja on runsaasti tarjolla.
Helsingissä eliitti eriytyy omille alueilleen
Helsingin tilanne on muuhun maahan verrattuna melko poikkeuksellinen. Kaupungin sisällä on pieniä naapurustoja, jotka ovat köyhempiä kuin Suomen kriisikunnat. Helsingin sisällä vallitsevat tuloerot ovat siis suurempia kuin Suomen kuntien väliset erot.
Kuvaavaa onkin, että Helsingissä kaikkein suurituloisimmat ovat eriytyneet monesti omille asuinalueilleen, kun taas vähävaraisimmat ovat levittäytyneet kaupunkiin tasaisemmin.
(...)
Tuliko päättäjille yllätyksenä, että suomalaiset ei halua asua matulähiöissa? Ahvenanmaalla on jo aivan liian erilainen kulttuuri. Mokukeskittymät on vielä 1000 kertaa se. Miten voi tulla yllätyksenä?
Quote"Kun osa seilaa optimistijollalla pienellä, tyynellä lammella, pyristelee osa puolestaan samanlaisella jollalla tuulessa avomerellä." Vertauskuva soveltuu julkisten päiväkotien arkeen, joka voi olla hyvin erilainen riippuen siitä, missä päiväkoti sijaitsee.
Näin sanoo Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius, joka on tutkinut sosioekonomisen segregaation vaikutusta (siirryt toiseen palveluun) Helsingin julkisiin, suomenkielisiin päiväkoteihin. Käytännössä kyse on siitä, miten aikuisväestön koulutus- ja tulotaso sekä niihin liittyvä hyvä- tai huono-osaisuus vaikuttavat lasten arkeen päiväkodeissa.
Miksiköhän Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius on rajannut ruotsinkieliset päiväkodit pois tutkimuksesta?
https://www.google.fi/search?ei=io_QW7_HIsn-swG9251g&q=venla+bernelius+maahanmuutto&oq=venla+bernelius+maahanmuutto&gs_l=psy-ab.3...54500.58838.0.59204.12.12.0.0.0.0.107.921.11j1.12.0....0...1c.1.64.psy-ab..0.9.699...0j33i160k1.0.j5AuBbMx6OI
Quote
Miksiköhän Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius on rajannut ruotsinkieliset päiväkodit pois tutkimuksesta?
Maahanmuuttajien puute niissä taitaisi olla liian hapokasta niellä tavalliselle suomalaiselle..
Quote from: Histon on 24.10.2018, 09:32:19
Vantaalle on syntynyt ensimmäinen 100% mamupäiväkoti. YLE:n toimittaja on ihan täpinöissään. Vantaa ei jostain syystä kerro mitkä ovat näitä uutta erityisrahaa saavia alueita. Pelkäävät varmaan yleisöryntäystä koska rikkaus ja voimavara.
https://yle.fi/uutiset/3-10470524
QuoteTämä päiväkoti on ainutlaatuinen, sillä kaikki sen lapset ovat maahanmuuttajataustaisia – nyt se on saamassa lisätukea, kiitos Vantaan kaupungin
Vantaalla on päiväkoti, jossa kaikki lapset ovat maahanmuuttajataustaisia. Nyt kaupunki haluaa satsata suomen kielen taitoon nykyistä enemmän.
Rautpihan päiväkodissa Vantaalla on alkamassa lounas. Eskariryhmän ryhmäavustaja Nimco Mahamed kertoo lapsille, mitä tänään on ruokana.
– Lihakeittoa, Mahamed sanoo.
– Lihakeittoa, kaikki lapset toistavat perässä.
– Juustoa, Mahamed jatkaa.
– Juustoa, lapset sanovat.
[...]
Reeta Salminen lukeutuu Ylen sisällä fanaattisimpaan viiteen prosenttiin. Elämä ja ammatti ovat fanaattista rotujen ja kansojen sekoittamisvimmaa.
Ja jokainen käteisvara ja veripisara puristetaan pieni- tai keskituloiselta suomalaiselta.
Eero Mäntymaan hengenheimolainen.
Suomen UNICEF on onnesta soikeana.
[tweet]1055343361224294400[/tweet]
^"Nimco Mahamed kertoo lapsille mitä tänään on ruokana." "Lihakeittoa."
Jumankauta, voisi kuitenkin kertoa lapsille, että se on halalkeittoa ja miten se nauta on teurastettu. Päiväkoti säästäisi varmasti tulevaisuudessa ruokakuluissa.
Quote
https://yle.fi/uutiset/3-10470524?origin=rss
Tämä päiväkoti on ainutlaatuinen, sillä kaikki sen lapset ovat maahanmuuttajataustaisia – nyt se on saamassa lisätukea, kiitos Vantaan kaupungin
...
Rautpihan päiväkodissa Vantaan Havukoskella kaikki lapset ovat tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisia.
Eriarvoistuminen kasvussa Vantaalla
..
Vantaan kaupungin apulaiskaupunginjohtajan Elina Lehto-Häggrothin mukaan toimien taustalla on se, että eriarvoistumisen on huomattu lisääntyneen viime vuosina.
...
Se on lisääntynyt, vaikka kaupungissa on pyritty ehkäisemään sitä jo vuosikymmeniä.
...
Lähikouluperiaatteella pyritään estämään niin sanottua koulushoppailua, jossa koulu valitaan oppilasaineksen ja imagon, ei läheisyyden mukaan.
...
– Oppimisvaikeuksia on aiempaa enemmän, ja ammattikoulujen keskeyttäminen on kasvanut, Lehto-Häggroth sanoo.
Ylen jutun mukaan eriarvoistuminen lisääntyy, vaikka sitä on estetty vuosikymmeniä. Näinhän se menee. Jos joku asia ei toimi, yritetään uudestaan samoin kuin ennenkin on tehty mutta kaksi kertaa enemmän.
Mitähän tuo sana eriarvoistuminen tarkoittaa? Ilmeisesti suvakkikielessä se merkitsee myös sitä, että lopputulokset ovat erilaisia. Se ei siis merkitse sitä, että jotkut saavat enemmän resursseja, helpotuksia ja etuoikeuksia. Jos nämä paapotut epäonnistuvat, niin kyseessä on eriarvoistuminen ja syypäitä ovat ne, jotka ovat saaneet vähemmän resursseja.
Oppimisvaikeuksia on entistä enemmän. Olisikohan syynä oppimisvaikeuksiin kulttuuri ja perimä.
Koulushoppailun, joka on paha ja torjuttava asia, estäminen johtaa asuinmaashoppailuun. Hetkinen... nämä kielilläpuhujien vanhemmat ovat harjoittaneet asuinmaashoppailua tulemalla Suomeen. Eikö se ole eräänlaista koulushoppailua? Shoppailemalla sopiva asuinmaa, tulee shoppailleeksi myös koulun.
Nyt Vantaa aikoo satsata entistä enemmän...
... palkataan lisää lastentarhanopettajia...
... palkataan erityisnuoriso-ohjaajia...
...avustajia tulee lisää...
https://yle.fi/uutiset/3-10470524
Kun leikataan, niin meillähän on yksi alue, mihin mikään leikkuuveitsi ei tehoa. Tehoaisikohan viidakkoveitsi?
Yksinäisen kalpeanaaman ilme on paljonpuhuva.
https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1200,h_800,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-10470787.jpg (https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1200,h_800,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-10470787.jpg)
^ Ei tuokaan suomalainen ole, joku itäinen tai eteläinen joita lienee tuossa tuomiopäivän tarhassa yhtä paljon kuin pallopäitä. Eivät valkoiset ole sen tervetulleempia kun tulevat Havukoskelle asumaan kunnan kämppiin ja sikiämään kuin kanit.
Quote from: Roope2 on 25.10.2018, 12:20:17
Nyt Vantaa aikoo satsata entistä enemmän...
... palkataan lisää lastentarhanopettajia...
... palkataan erityisnuoriso-ohjaajia...
...avustajia tulee lisää...
https://yle.fi/uutiset/3-10470524
Kun leikataan, niin meillähän on yksi alue, mihin mikään leikkuuveitsi ei tehoa.
QuoteSe auttaa, kun eskariryhmä voi jakautua monen aikuisen turvin pienempiin ryhmiin. Isoissa ryhmissä lapsi ei saa huomiota oman puheen tukemiseen.
Ei kait sen tuolla tarhassa väliksi mutta kouluissa varmaankin kun nykysin on kaikenmoista henkilökohtaista apustajaa osalla lapsia, haittaa paljonkin sitä varsinaista opetusta. Enempi kuin jokin häirikkö koska häirikön voi laittaa ulos luokasta häiritsemästä siinä missä apustaja häiriköi aivan kaiken aikaa ja kiinnittää lasten huomiota itseensä sen opetuksen sijaan. Ryhmäkokoja kasvattamalla tulokset paranisivat kun kaikkien tehtävä olisi katsoa sinne eteenpäin eikä ties minne missä joku suurikokoinen hyppii ja hössöttää.
Quote from: Uuno Nuivanen on 25.10.2018, 12:33:19
Yksinäisen kalpeanaaman ilme on paljonpuhuva.
Resuset vaatteet lapsosella, ei taida tuet olla samoja kuin rikkaammilla roduilla.
Quote from: acc on 25.10.2018, 10:28:56
Jos joku asia ei toimi, yritetään uudestaan samoin kuin ennenkin on tehty mutta kaksi kertaa enemmän.
No näinhän sosialismi toimii. Aina.
Ei se ole mikään yllätys, koska koko juttu
perustuu ideoihin, ei realismiin tai pragmatismiin.
Mitkähän ne viisi erityisaluetta ovat? Veikkaisin että Mikkola, Havukoski, Hakunila, Länsimäki mutta viides on jo vaikeampi. Korso?
Martinlaakso, Myyrmäki?
QuoteYksi kuva näyttää, miten valtava kuilu Helsingin alueiden välille on revennyt – "Suomessa sosiaalinen nousu on hidastunut", sanoo kaupunkimaantieteilijä
Jakomäkeläisistä peruskoulun päättäneistä nuorista neljä kymmenestä oli viime vuonna lukiossa. Lauttasaaressa lähes yhdeksän kymmenestä.
HS 3.11.2018 https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005887598.html
(...)
QuoteJakomäkeläisistä peruskoulun päättäneistä nuorista neljä kymmenestä oli viime vuonna lukiossa. Lauttasaaressa lähes yhdeksän kymmenestä
Ehkä noista jakomäkeläisnuorista tulee yhteiskuntaa pystyssä pitäviä persvakoäijiä ja persvakomuijia, jotka rakentavat viemäreitä ja korjaavat kaukolämpöputkia. Ja ehkä noista lauttasaarelaisnuorista tulee 'kympin tyttöjä', jotka kirjoittavat valemediaan kolumneja rasismista ja suomalaisten kelvottomuudesta.
Quote from: Faidros. on 25.10.2018, 10:15:36
^"Nimco Mahamed kertoo lapsille mitä tänään on ruokana." "Lihakeittoa."
Jumankauta, voisi kuitenkin kertoa lapsille, että se on halalkeittoa ja miten se nauta on teurastettu. Päiväkoti säästäisi varmasti tulevaisuudessa ruokakuluissa.
Kerrotko ihan itsekin miten se halal-teurastus suomessa eroaa muista teurastuksista?
"Poikajoukko potki ja löi" – poliisi tutkii: muuttuiko ala-asteen Halloween-disko painajaiseksi?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005888110.html
Onko kenelläkään tästä tarkempaa tietoa? Tutka värisee taas kovasti etenkin tuon rehtorin vähättelyn ja asian hyssyttelyn osalta..
Quote from: Tomatoface on 04.11.2018, 13:55:40
"Poikajoukko potki ja löi" – poliisi tutkii: muuttuiko ala-asteen Halloween-disko painajaiseksi?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005888110.html
Onko kenelläkään tästä tarkempaa tietoa? Tutka värisee taas kovasti etenkin tuon rehtorin vähättelyn ja asian hyssyttelyn osalta..
Olettaisin, että monikulttuuria on diskossa koettu.. ihqua ja erilaisuutta. No odotamme vielä vahvistusta.
Quote from: Bellerofon on 04.11.2018, 14:07:38
Quote from: Tomatoface on 04.11.2018, 13:55:40
"Poikajoukko potki ja löi" – poliisi tutkii: muuttuiko ala-asteen Halloween-disko painajaiseksi?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005888110.html
Onko kenelläkään tästä tarkempaa tietoa? Tutka värisee taas kovasti etenkin tuon rehtorin vähättelyn ja asian hyssyttelyn osalta..
Olettaisin, että monikulttuuria on diskossa koettu.. ihqua ja erilaisuutta. No odotamme vielä vahvistusta.
Oletko yrittänyt kirjoittaa kommenttia juttuun?
Taitaa vastuullinen mediatm sensuroida kaiken kommentoinnin ja keskustelun ko. aiheesta kuten Pohjois-Koreassa.. :flowerhat:
Quote from: no future on 04.11.2018, 09:09:37
Kerrotko ihan itsekin miten se halal-teurastus suomessa eroaa muista teurastuksista?
Suurin osa Suomessa myydystä halal-lihasta tulee ulkomailta, kun Suomessa tuotettu ei kelpaa.
Quote– Suurin osa myynnissä olevasta halal-lihasta tulee ulkomailta. Kotimaista voi saada teurastamoista erikseen tilaamalla. Kaikkein tiukimmille islamin uskoisille suomalainen teurastustapa ei kelpaa, kertoo Harri Lähteenmäki.
Yle (3.4.2016) (https://yle.fi/uutiset/3-8774774)
Quote from: kivimies on 04.11.2018, 14:50:28
Quote from: no future on 04.11.2018, 09:09:37
Kerrotko ihan itsekin miten se halal-teurastus suomessa eroaa muista teurastuksista?
Suurin osa Suomessa myydystä halal-lihasta tulee ulkomailta, kun Suomessa tuotettu ei kelpaa.
Quote– Suurin osa myynnissä olevasta halal-lihasta tulee ulkomailta. Kotimaista voi saada teurastamoista erikseen tilaamalla. Kaikkein tiukimmille islamin uskoisille suomalainen teurastustapa ei kelpaa, kertoo Harri Lähteenmäki.
Yle (3.4.2016) (https://yle.fi/uutiset/3-8774774)
Joku tietävä voisi varmaan kertoa onko Vantaan kaupungilla tarjolla halal-lihaa kouluissa. Mitä asiaan muuten tulee, niin näköjään ruoka Vantaalla ylipäätään tulee ulkomailta. Tosin Saksasta, mistä naudanliha on, ei saa viedä ulkomaille sen enempää kiduttamalla teurastettua lihaa kuin suomalainen halal on.
https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/554310-paivakodeissa-syodaan-ulkomaista-lihaa-hankinnan-kriteerina-ei-voi-olla-suoraan (https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/554310-paivakodeissa-syodaan-ulkomaista-lihaa-hankinnan-kriteerina-ei-voi-olla-suoraan)
Quote from: Eino P. Keravalta on 04.11.2018, 00:06:37
Ehkä noista jakomäkeläisnuorista tulee yhteiskuntaa pystyssä pitäviä persvakoäijiä ja persvakomuijia, jotka rakentavat viemäreitä ja korjaavat kaukolämpöputkia. Ja ehkä noista lauttasaarelaisnuorista tulee 'kympin tyttöjä', jotka kirjoittavat valemediaan kolumneja rasismista ja suomalaisten kelvottomuudesta.
Varmasti lauttasaaren tytöistä kasvaa hyviä virkahenkilöitä kaupungin tarpeeseen. Jakomäen kakaroiden palavaa innostusta kädentaitoihin ja asennuksen ammattiin kehtaan epäillä.
Pääsiskö Espookin otsikkoon...? :roll:
https://www.espoo.fi/fi-FI/Kasvatus_ja_opetus/Lukiokoulutus/Vieraskielisten_oppilaiden_osuus_kasvaa_(126035) (https://www.espoo.fi/fi-FI/Kasvatus_ja_opetus/Lukiokoulutus/Vieraskielisten_oppilaiden_osuus_kasvaa_(126035))
QuoteEspoon perusopetuksen oppilaista 17 % puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Kun Espoon peruskouluissa on noin 28 000 oppilasta, vieraskielisiä heistä on noin 4 800. Vieraskielisten osuus kasvaa noin prosenttiyksikön vuosivauhtia. Koulunsa tänä syksynä aloittaneista ekaluokkalaisista vieraskielisiä on 19 prosenttia. Myös lukioissa vieraskielisten opiskelijoiden määrä on lähtenyt kasvuun: 1. vuosikurssin opiskelijoista 10 % on vieraskielisiä. Suurimmat ulkomaiset kieliryhmät Espoon kouluissa ovat venäjä, arabia ja viro.
Tuo Espoon tiedote on viime vuodelta, joten ainakin se yksi luvattu prosenttiyksikkö voidaan lisätä, että päästään tämän päivän lukuun, joka lienee sen ~18%. Ja siellä alaluokilla meno kiihtyy ihan toisella tavalla, eli ekaluokkalaisista muunkielisiä on helposti yli tuon 20%. Ja tämä luku on siis keskiarvo. Löysin muutamat lukemat vuodelta 2015, mutta en osaa nyt sanoa, lisätäänkö näihinkin se yksi prosenttiyksikkö vuodessa.
https://yle.fi/uutiset/3-8494270 (https://yle.fi/uutiset/3-8494270)
Kirstin koulu, Espoo
150 (48,9 %) vieraskielistä, 307 oppilasta yhteensä
Meritorin koulu, Espoo
96 (34,3 %) vieraskielistä, 280 oppilasta yhteensä
Tiistilän koulu, Espoo
217 (34,2 %) vieraskielistä, 635 oppilasta yhteensä
Kirkkojärven koulu, Espoo
164 (29,7 %) vieraskielistä, 553 oppilasta yhteensä
.
.
.
Espoon steinerkoulu, Espoo
0–9 (alle 4 %) vieraskielistä, 260 oppilasta yhteensä ;D
Quote from: Bellerofon on 04.11.2018, 14:07:38Olettaisin, että monikulttuuria on [koulu]diskossa koettu..
Liittyen tähän is:in (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005888110.html) uutiseen.
Ainakaan ennen monikulttuurin rantautumista Suomeen ei koulu-diskoissa taidettu koskaan maanlaajuisestikaan kokea mitään tällaista..? Pientä kiusantekoa ehkä juu, sellaista, että 5. ja 6. luokkalaisista koostuva joukko meni / yritti mennä pienempien disko-vuorolla ja matala-asteisesti häiriköidä, mutta ei se ole ollut mitään väkivaltaa (!).
On aika väärin, että pala kerrallaan suomalaiseen kouluperinteeseen kuuluvia mukavia, yhteisöllisiä juttuja lopetetaan, koska monikulttuurinen todellisuus ei tue tai salli niiden ylläpitämistä. Ei voida kieltää tiettyä, huonosti käyttäytyvää joukkiota osallistumasta, joten kielletään kaikilta osallistumisen mahdollisuus poistamalla koko tapahtuma. Voimia helsinkiläisvanhemmille! (Taas jälleen.)
Quote from: Brandis on 04.11.2018, 19:09:43
On aika väärin, että pala kerrallaan suomalaiseen kouluperinteeseen kuuluvia mukavia, yhteisöllisiä juttuja lopetetaan, koska monikulttuurinen todellisuus ei tue tai salli niiden ylläpitämistä.
Juuri näin. Olet monikulttuurisuuden ytimessä. Impivaaralaisessa naiviudessa järjestettiin kaikkea jännää. Monikulttuurisuuden kupliva pirteys taas aiheuttaa tarpeen suojella omiaan.
Impivaarassa isoinpana ongelmana olivat kaupungin vuokratalojen kovat kundit. Jotka hekin uskoivat rehtorin sanaa. Monikulttuurissa kovat kundit etnisine suojaväreineen eivät usko rehtoria eivätkä edes paikallista konstaapelia.
Tämä mitä nyt tapahtuu on askel siihen suuntaa jonka loppupäässä on aidatut asuinalueet, yksityiset koulut ja liipaisinherkät vartiontiliikkeet.
Quote from: no future on 04.11.2018, 09:09:37
Quote from: Faidros. on 25.10.2018, 10:15:36
^"Nimco Mahamed kertoo lapsille mitä tänään on ruokana." "Lihakeittoa."
Jumankauta, voisi kuitenkin kertoa lapsille, että se on halalkeittoa ja miten se nauta on teurastettu. Päiväkoti säästäisi varmasti tulevaisuudessa ruokakuluissa.
Kerrotko ihan itsekin miten se halal-teurastus suomessa eroaa muista teurastuksista?
-Teurastajan on pakko olla muslimi
-Kaulavaltimon katkaisu suoritetaan samaan aikaan tainnutuksen kanssa, länsimaisessa tainnutus
aina ensin.
-Koneellinen teurastus ei kelpaa, vaan se suoritetaan kokonaan käsin
-Vaatii aina Eviran tarkastuseläinlääkärin paikallaolon-Riista ei kelpaa käytännössä ollenkaan, kun metsästäjän(hirvikivääri muslimille! :facepalm:) ja teurastajan pitää olla muslimeita
-Eläimen pään vääntäminen oikeaan ilmansuuntaan kaulankatkaisussa
-Allahia ylistävät kiljahdukset pakollisia kaulankatkaisussa
-Tainnutuksessa vahingossakaan kuollut eläin ei kelpaa, vaan se hylätään "saastuneena"
-Lisäksi helvetilliset järjestelyt, ettei rituaaliteurastettu liha pääse mitenkään kosketuksiin "saastuneen" kanssa
Tommoset tuli noin äkkiseltään mieleen, joten ei ihme ettei niitä juuri ollenkaan suoriteta Suomessa, sen kalleuden ja teurastamojen työrauhan vuoksi.
Ihan noin valistukseksi kosheria ei tehdä ollenkaan Suomessa.
No mitä tuosta sitten erityisesti pitäisi lapsille kertoa?
Quote from: no future on 04.11.2018, 20:44:10
No mitä tuosta sitten erityisesti pitäisi lapsille kertoa?
Jollet itse pysty ymmärtämään, niin anna edes lasten itsensä päättää, ne on yllättävän fiksuja. ;)
Iltis on vääntänyt juttua koulujen tasoeroista, ullattaen all-white ummehtunut impiwaara koulu kukoistaa, kun taas monikulttuuriunelmassa oppilaat ei osaa edes kieltä, joten koulun kaikki opettajat ovat suomen kielen opettajia. Typerät haihattelijat, monikulttuurisyöpä tappaa myös peruskoulujen tasapuolisuuden.
QuotePÄÄKAUPUNKISEUDUN peruskoulut ovat keskimäärin oppimistuloksiltaan koko maailman kärkeä, mutta alueella on myös kouluja, joiden osaamistaso on samaa kuin Chilessä tai Bulgariassa. Esimerkiksi luonnontieteissä heikoimpien ja parhaiden koulujen osaamisero vastaa kolmen vuoden koulunkäyntiä.
Tutkijoiden mukaan ero oppimistuloksissa selittyy ennen kaikkea koululaisten taustalla. Suurissa kaupungeissa on alueita, jotka eroavat sosioekonomisesti toisistaan huomattavasti, ja erot ovat kasvussa.
Koulushoppailu uhkaa kiihdyttää koulujen eriytymiskehitystä entisestään. Suomessakin on havaittu, että jotkut koulutetut vanhemmat ovat alkaneet välttää lastensa päätymistä huonomaineiseen kouluun. Keinot ovat monet: asuinpaikan valinta, harvinaisen A-kielen opiskeleminen tai painotetulle luokalle hakeutuminen.
Suomalainen peruskouluihanne on uhattuna.
PAKILAN yläaste sijaitsee alueella, joka on monien mittareiden mukaan Helsingin hyvinvoivinta. Länsi-Pakilan työttömyysaste on Helsingin peruspiireistä matalin, 6,5 prosenttia.
Länsi-Pakilassa asuntojen hinta on yksinkertaisesti niin korkea, että siellä asuu vain hyvätuloisia perheitä. Kerrostaloasuntoja alueella ei ole, ja alle kymmenen prosenttia kodeista on vuokra-asuntoja.
...
Emilia Sibelius on tyypillinen Pakilan yläasteen opiskelija. Hän käy tätä koulua jo kolmatta sukupolvea ja aikoo jatkaa joko Mäkelänrinteen urheilulukioon tai Helsingin luonnontiedelukioon.
– En usko, että mikään yläaste on sen parempi kuin toinen, Sibelius sanoo.
SAMAA mieltä ovat suomalaisten peruskoulujen rehtorit ja opettajat. Kouluilla on kuitenkin eroja.
Helsingin Jakomäen peruskoulun oppilaista alle puolet jatkaa lukioon. Heidän vanhemmistaan niin teki vielä harvempi.
Jakomäessä vain 18,8 prosenttia aikuisista on korkeakoulutettuja. Kaupunginosa on lähes kaikilla mittareilla toisessa ääripäässä Länsi-Pakilan kanssa. Alueen työttömyysaste on 19,2 prosenttia. Vuokra-asuntojen osuus on 65,8 prosenttia.
Synkät tilastot eivät näy päällepäin, kun koulun ovista astuu sisään kylmänä talviaamuna. Edes voimasanoja ei kuulu, tosin ajankohta on niille melko varhainen.
Koulussa 15 vuotta opettanut Vappu Laine huomauttaa, että tarkemmin katsottaessa eroja kyllä on.
– Oppilaiden pukeutuminen on ehkä erilaista kuin jossain toisessa koulussa, samoin heidän urheiluvarusteensa. Heidän harrastuksensa ovat erilaisia, Laine sanoo.
Näkyvä ero on myös oppilaiden juurissa. Jakomäen peruskoulun oppilaista 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Suurin ryhmä on venäjänkieliset.
– Kaikki opettajat ovat myös suomen kielen opettajia, Laine toteaa.
On vaikea opettaa oppiainetta, jos osalla oppilaista ei ole perussanasto hallussa. Tämän asian kanssa Jakomäessä on totuttu toimimaan vuosien varrella. Heikosti suomea osaaville oppilaille annetaan yksinkertaisempaa materiaalia, ja heitä voidaan eriyttää omiin ryhmiinsä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006000695.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006000695.html)
Ehdotan korjaukseksi Pakilan koulun mamuttamista kaikkein heikoimmalla aineksella. Ruotsin malliin.
Quote from: Mr.Reese on 14.02.2019, 08:22:46
Iltis on vääntänyt juttua koulujen tasoeroista, ullattaen all-white ummehtunut impiwaara koulu kukoistaa, kun taas monikulttuuriunelmassa oppilaat ei osaa edes kieltä, joten koulun kaikki opettajat ovat suomen kielen opettajia. Typerät haihattelijat, monikulttuurisyöpä tappaa myös peruskoulujen tasapuolisuuden.
Artikkelin yhteenveto:
"Voidaan jopa kysyä, onko oppilaalle enemmän haittaa siitä, että hän käy kouluaan Pakilan kaltaisessa homogeenisessä ympäristössä. 2020-luvun Suomi on kovin toisenlainen.
– Väittäisin, että täällä oppii taitoja, joita tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitsee, sanoo Jakomäen koulun opettaja Vappu Laine."
mä en edes yritä kommentoida tuohon mitään sarkastista. Vitosen keskiarvo mutta "yhteiskuntataidot" ne tärkeitä on :facepalm:
Virtue out of necessity, kuten Lontoossa sanotaan. Mölyyn, rauhattomuuteen ja turvattomuuteen sopeutuminen esitetään tärkeänä kilpailuetuna nyky-yhteiskunnassa, vaikka jokainen täyspäinen yksilö pyrkii näistä eroon kaikilla elämänvalinnoillaan. Niitä jotka eivät pääse monikulttuuria pakoon yhdistää se että he joko itse ovat monikulttuuria, tai sitten heitä vituttaa monikulttuuri yli kaiken. Viimeksi mainitut ovat leijonariipusroskaa joiden tilanne ei kiinnosta ketään. Kaikkein vähiten niitä jotka laittavat neljännenkin sukupolven kultapossukaupunginosan perunakouluun.
2020-luku on muuten ihan kohta. Miten pahaksi tämä mahtaa vielä muuttua, kun neekeröintiin turtuminen esitetään tärkeänä yhteiskuntataitona.
Miksei ne hyväosaiset halua pistää lapsiaan sinne rikkauksien kouluun? Luulisi että he toivoisivat lapsilleen elämää rikkauksien keskellä.
Vai yrittääkö ne jakaa niitä rikkauksia muiden lapsien iloksi kun kokevat että omat lapset ovat saaneet jo tarpeekseen rikkauksia ja keksivät sen vuoksi valita lapsilleen vaikka A-kieleksi saksan jotta oma piltti menee jonnekkin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulun peruskouluun mahdollisimman harvojen rikkauksien keskelle? :o
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/745861-helsinkilaiskoulu-varoitti-ettei-ole-onnistunut-takamaan-fyysista-turvallisuutta
QuotePuheenaihe
14.2.2019 09.25
Helsinkiläiskoulu varoitti, ettei "ole onnistunut takamaan fyysistä turvallisuutta" – näin koulupomot selittävät asiaa Ylelle
Vuosaaressa toimivan yli 900 oppilaan Puistopolun peruskoulun vanhemmat saivat viime viikolla huolestuttavan viestin kodin ja koulun välisen viestipalvelun Wilman kautta.
Yle uutisoi, että Wilman kautta kerrottiin osan oppilaista rikkovan jatkuvasti koulun yhteisiä sääntöjä satuttamalla tai haukkumalla muita oppilaita.
Vanhemmat huolestuivat erityisesti lauseesta "Koulumme yhteisenä huolena on, että me koulun aikuiset emme ole onnistuneet takaamaan fyysistä koskemattomuutta kaikille oppilaille."
[...]
(Juttu kokonaan linkistä, alkuperäisessä myös linkki mainittuun YLE:n juttuun.)
Tärkeintä on, että juttu on kirjoitettu vastuullisesti.
Quote from: koojii on 14.02.2019, 09:56:55
Miksei ne hyväosaiset halua pistää lapsiaan sinne rikkauksien kouluun? Luulisi että he toivoisivat lapsilleen elämää rikkauksien keskellä.
Vai yrittääkö ne jakaa niitä rikkauksia muiden lapsien iloksi kun kokevat että omat lapset ovat saaneet jo tarpeekseen rikkauksia ja keksivät sen vuoksi valita lapsilleen vaikka A-kieleksi saksan jotta oma piltti menee jonnekkin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulun peruskouluun mahdollisimman harvojen rikkauksien keskelle? :o
Suomalaiseen yhteiskouluunhan voi päästä ihan olematta "hyväosainenkin". Useamman siinä lähellä (Haaga, Pikkuhuopalahti, Pitäjänmäki) asuvan persvakoduunarin jälkikasvu on kyseisessä koulussa.
Quote from: no future on 14.02.2019, 10:14:49
Suomalaiseen yhteiskouluunhan voi päästä ihan olematta "hyväosainenkin". Useamman siinä lähellä (Haaga, Pikkuhuopalahti, Pitäjänmäki) asuvan persvakoduunarin jälkikasvu on kyseisessä koulussa.
Pääsee sinne toki silläkin tavalla. Ja lukioon sinne pääsee kuka tahansa A-englannilla kunhan lukuaineiden keskiarvo on siellä 9,5 suuruusluokassa tai päälle. Ja International Baccalaureate puolelle kansaiväliseen lukioon pääsee myös kunhan lisäksi soveltuvuuskokeet menevät riittävän hyvin.
Toki tuollainen on monelle etniselle avaruuskirurgin jälkeläiselle lähes mahdoton rasti kun oman etnisen ryhmän älykkyysosamäärä on keskimäärin siellä tyypillisen simpanssin tasolla.
Toisaalta eiköhän tuohonkin ratkaisuksi keksitä jonkinlainen etninen arvostelu jolla arvostelu "korjataan" niin että arvosanoihin lisätään kehitysmaataustaisille esimerkiksi +4 numeroa. Eli esimerkiksi kun kokeesta saa arvosanaksi suoraan peruskoulussa 5,5 numeron (asteikolla 4-10), niin pottunokan lapselle se arvosana jää siitä se 5,5 ja todistukseen tulee sellaisella sitten 5 tai 6 arvosanaksi. Sitten taas samanlaisella koetuloksella arvosanaa "korjataan" se neljä numeroa jollekkin somalialaiselle jolloin koenumero on 9,5 ja todistukseen saa siitä sitten 9 tai 10 arvosanaksi.
Jos on taloudellisesti oikein hyvä osainen pottunokka suomalainen, niin eihän tuollaiset rikastamiset koske omaa pilttiä kun silloin oman kersan voi pistää vaikka Sveitsiin, Englantiin tai Yhdysvaltoihin kalliiseen sisäoppilaitokseen. Hinta esimerkiksi tuolla Sveitsin Le Rosey koulussa on noin 120 tuhatta euroa vuodelta "peruskoulua" ja päälle sitten mitä harrastuksia siellä onkaan ja kotimatkat muutaman kerran vuodessa. Englannin Eton on sitten hieman halvempi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Institut_Le_Rosey
https://en.wikipedia.org/wiki/Eton_College
https://en.wikipedia.org/wiki/Phillips_Exeter_Academy
Noilla kalliilla yksityiskouluilla on todella hyvät yhteydet Yhdysvaltojen ja Euroopan parhaisiin yliopistoihin niin sieltä sitten yleensä jatkavat niihin.
Siihen on ihan syynsä miksi SYK ja muut huippukoulutkin ovat Suomessa ilmaisia. Lukioihinhan nyt on aina ollut keskiarvorajat kaikkialla, eikä sitä tietääkseni ole pidetty eriarvoistavana tekijänä?
QuoteVuosaaressa toimivan yli 900 oppilaan Puistopolun peruskoulun vanhemmat saivat viime viikolla huolestuttavan viestin kodin ja koulun välisen viestipalvelun Wilman kautta.
Korostin oleellisen. Yksikkö on liian suuri, ja (ilmeisesti) yhtenäiskoulu eli kaikki ikäluokat ovat näennäisesti samaa yksikköä, jolloin ylä- tai ala-aste on ei-kenenkään vastuulla. Tätä samaa viestiä olen saanut kaikilta jotka ovat töissä yhtenäiskouluissa. Ala- ja yläasteet niputetaan hallinnollisten kulujen karsimiseksi, ja lopputulos on kamala sekä oppilaille että henkilökunnalle. Iso koko ja "yhtenäisyys" tekee sen ettei kukaan tunne ketään eikä ketään kiinnosta. Pienimmät oppilaat, isoimmat oppilaat, erityisoppilaat ja mamut eivät kuuntele ketään muuta kuin oman luokan opettajaa, jos sitäkään. Liian iso koulu on kuin Helioksen vaunut - hevoset huomaavat ettei ohjaksissa ole tarpeeksi voimaa takana, ja tulos on Kärpästen herra. Pahimmat tapaukset saavat tehdä ihan mitä haluavat, reksin nännismi-lellismi ei kiinnosta, eikä kotia kiinnosta. Vasta poliisia kiinnostaa.
Pienemmät koulut, ala-asteet ja yläasteet omaan rauhaan ja mamut omiin maihinsa. Impivaara 2.0.
Quote from: Beef Supreme on 14.02.2019, 11:04:16
QuoteVuosaaressa toimivan yli 900 oppilaan Puistopolun peruskoulun ...
Korostin oleellisen. Yksikkö on liian suuri,
Niin. Siihen on syynsä, miksi sossut haluavat joka asiassa suurempia yksiköitä.
Itse kun turhankin hyvin tuon Puistopolun tilanteen tiedän, taisin kirjoittaa tähänkin ketjuun joskus syksyllä. Ongelma on siinä(kin) että koulussa on yksinkertaisesti liikaa porukkaa, kahden ala-asteen lapset ja yläaste vielä lisäksi ängetty pihalle parakkeihin. Ei siellä oikeasti mahdu olemaan. Lapset lisäksi ramppaavat kolmen eri koulurakennuksen välillä, missä milloinkin.
Vaikka tuo Ylen juttu oli ihan valkopesua ja antoi ruusuisen kuvan, hyvää on, että va. rehtori on ottanut tilanteen vakavasti. Koululle kutsuttiin tosiaan poliisi puhumaan häirikköoppilaille ja heidän vanhemmilleen. Siitäkin jotkut valittivat että on epätasa-arvoista ja jaottelevaa kohdistaa toimenpiteet vain häiriköihin. :facepalm:
Iltasanomissa artikkeli: "Suomalaisten vanhempien uusi tapa uhkaa repiä kuilun kouluihin – opettaja kertoo huolestuttavasta kehityksestä"
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006000695.html
Jälleen kauhistellaan vanhempien itsekkyyttä mutta syytä kierrellään kuin kissa kuumaa puuroa. PISA-tulosten liukumäki on kyllä huomattu:
Quote
"Suomalainen peruskoulu on menestystarina. Sitä matkustetaan tutkimaan ympäri maailmaa, ja suomalaislasten oppimistulokset olivat maailman huippua ennen kuin Itä-Aasian maat valtasivat PISA-testien kärkisijat tällä vuosikymmenellä.
Suomi on edelleen maailman kärkimaita, kun vertaillaan koulujen oppimistulosten tasavertaisuutta koko maan tasolla. Suurissa kaupungeissa piilee kuitenkin uhka: parhaiden koulujen tulokset paranevat, heikoimpien tulokset heikentyvät."
Ja mikähän ihmeen saavutus tuo boldattu kohta on?
Tosin se oikea ja poliittisesti korrekti johtopäätöskin tutkimukselle löytyy:
Quote
"Onko koulushoppailu siis turhaa?
Helsingin yliopiston tutkijan Venla Berneliuksen mukaan näyttää siltä.
– Jopa USA:ssa keskeinen tutkimustulos on se, että koulushoppailu ei kannata. Siellä koulut ovat vielä paljon eriytyneempiä kuin Suomessa, Bernelius sanoo."
Olisikin mielenkiintoista nähdä se tutkimus jossa tällainen päätelmä tehdään. USAssa kun on tapana tilastoida vähän kaikki taustat mutta toki demokraatit torppaavat sielläkin "väärien" tutkimusten julkaisut.
Mutta onhan näillä tietysti kova tarve toitottaa tuota faktana. Jos ihmiset tietäisivät kuinka paljon koulujen oppilasmateriaali vaikuttaa oman lapsen oppimiseen (ja opettajan oikeaan opetustyöhön käytettyyn aikaan) niin eriytyminen nousisi aivan uusiin sfääreihin.
edit. korjattu lähde
Quote– Väittäisin, että täällä oppii taitoja, joita tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitsee, sanoo Jakomäen koulun opettaja Vappu Laine."
Kuten esimerkiksi jengiytyminen itsensä suojelemiseksi, eriväristen ihmisten pelkääminen johtuen omakohtaisista huonoista kokemuksista, kulttuurisensitiivisyys kun vääränlainen katse tai ele voi johtaa (seksuaalisenkin) väkivallan kohteeksi joutumiseen jne. Kyllähän nuo kaikki on jo nykypäivän ja varsinkin tulevaisuuden suomessa selviytymisen kannalta välttämättömiä taitoja. Oikeassa, Vappu, olet.
Quote from: koojii on 14.02.2019, 10:48:27
Toisaalta eiköhän tuohonkin ratkaisuksi keksitä jonkinlainen etninen arvostelu jolla arvostelu "korjataan" niin että arvosanoihin lisätään kehitysmaataustaisille esimerkiksi +4 numeroa. Eli esimerkiksi kun kokeesta saa arvosanaksi suoraan peruskoulussa 5,5 numeron (asteikolla 4-10), niin pottunokan lapselle se arvosana jää siitä se 5,5 ja todistukseen tulee sellaisella sitten 5 tai 6 arvosanaksi. Sitten taas samanlaisella koetuloksella arvosanaa "korjataan" se neljä numeroa jollekkin somalialaiselle jolloin koenumero on 9,5 ja todistukseen saa siitä sitten 9 tai 10 arvosanaksi.
Aikanaan Alppilan koulun tuoksinoissahan noistakin haasteltiin ja aika vahvoja epäilyksiä esitettiin suuntaan, että erään oppilasryhmän arvosanoissa olisi helposti pari numeroa positiivista ynnää.
https://hommaforum.org/index.php/topic,80905.0.html (https://hommaforum.org/index.php/topic,80905.0.html)
QuoteMaahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat Suomen yläkouluissa todistuksiinsa keskimäärin jopa parempia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluvat, vaikka heidän todellisen osaamisensa arvioidaan olevan huolestuttavan heikkoa.
Tulos käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n tuoreesta tutkimuksesta, jossa esitetään huoli maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pärjäämisestä Suomen kouluissa.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/310337-tutkimus-suomalaiset-opettajat-suosivat-maahanmuuttajaoppilaita-arvosanoissa (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/310337-tutkimus-suomalaiset-opettajat-suosivat-maahanmuuttajaoppilaita-arvosanoissa)
Quote from: Tomatoface on 14.02.2019, 12:11:16
Iltasanomissa artikkeli: "Suomalaisten vanhempien uusi tapa uhkaa repiä kuilun kouluihin...
Quote
"Onko koulushoppailu siis turhaa?
Helsingin yliopiston tutkijan Venla Berneliuksen mukaan näyttää siltä.
– Jopa USA:ssa keskeinen tutkimustulos on se, että koulushoppailu ei kannata. Siellä koulut ovat vielä paljon eriytyneempiä kuin Suomessa, Bernelius sanoo."
Olisikin mielenkiintoista nähdä se tutkimus jossa tällainen päätelmä tehdään...
Katsotaan jotain tuloksia, joista voisi olla tuota uutista enemmän hyötyä jos on kouluvalintoja edessä.
Tuskin on kyse ainakaan tästä tutkimuksesta, kun tulos on "väärä":
QuoteIncome segregation between school districts and inequality in students' achievement
Ann Owens
Sociology of Education 91 (1), 1-27, 2018
...This is due mainly to high-income students performing better, rather than low-income children performing worse, in more-segregated places.
...largely because white students perform better in more economically segregated places.
... black families with... high incomes live in districts more similar to those of low-income white families.
Valkoiset oppilaat siis pärjää paremmin mitä parempituloisia oman koulun lasten vanhemmat on.
Ja parempituloisiin kuuluvien mustien/vähemmistöjen lapset pärjää paljon kaltaisiaan paremmin jo silloin, jos nuo lapset pääsevät "köyhien mamujen"-kouluista "köyhien valkoisten" enemmistön kouluun.
- - -
Ja toinen "väärätuloksinen" eli huono tutkimus samaan hintaan:
QuoteSegregation paradox? School racial/ethnic and socioeconomic composition and racial/ethnic differences in engagement
Elizabeth Ackert
Social science research 70, 144-162, 2018
... Prior research suggests that whiter and more affluent schools should promote engagement...
...but some studies reveal paradoxes of school segregation whereby minority and socioeconomically disadvantaged students exhibit worse outcomes in schools with white and socioeconomically advantaged peers.
(
Toisin kuin ylemmässä tutkimuksessa, jossa hyvätuloisten vähemmistöperheiden lapset hyötyy valkoisista) tässä todettiin, että köyhien/maailmankuvaltaan monikulttuurisesti haasteellisten vähemmistöjen lapset pärjää sitä huonommin koulussa mitä enemmän valkoisia on.
Eli tuon mukaan "haasteellisten vähemmistölasten" etu ja parempi koulumenestys edellyttää että heille on tarjolla erillinen koulu ilman valkoisia lapsia.
Yhteenvetona: nuo tutkimustulokset tarkoittaa, että ns. "pakkosekoittamalla" valkoisia ja mamulapsia samoihin kouluihin sekä valkoiset lapset pärjäävät huonommin että samalla vain varmistetaan mamulasten surkea koulumenestys.
Uskon että noiden Pakilan koulunkin oppilaiden vanhemmista suuri osa lämpimästi kannattaa rikkauden ja voimavaran päästämistä Suomeen kunhan vokki ei ihan naapuriin tule eivätkä tule samaan kouluun omien lasten kanssa.
Toisin sanoen, tekopyhiä nimbyilijöitä.
Quote from: Bwana on 14.02.2019, 15:53:50
Quote from: koojii on 14.02.2019, 10:48:27
Toisaalta eiköhän tuohonkin ratkaisuksi keksitä jonkinlainen etninen arvostelu jolla arvostelu "korjataan" niin että arvosanoihin lisätään kehitysmaataustaisille esimerkiksi +4 numeroa. Eli esimerkiksi kun kokeesta saa arvosanaksi suoraan peruskoulussa 5,5 numeron (asteikolla 4-10), niin pottunokan lapselle se arvosana jää siitä se 5,5 ja todistukseen tulee sellaisella sitten 5 tai 6 arvosanaksi. Sitten taas samanlaisella koetuloksella arvosanaa "korjataan" se neljä numeroa jollekkin somalialaiselle jolloin koenumero on 9,5 ja todistukseen saa siitä sitten 9 tai 10 arvosanaksi.
Aikanaan Alppilan koulun tuoksinoissahan noistakin haasteltiin ja aika vahvoja epäilyksiä esitettiin suuntaan, että erään oppilasryhmän arvosanoissa olisi helposti pari numeroa positiivista ynnää.
QuoteMaahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat Suomen yläkouluissa todistuksiinsa keskimäärin jopa parempia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluvat, vaikka heidän todellisen osaamisensa arvioidaan olevan huolestuttavan heikkoa.
Tulos käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n tuoreesta tutkimuksesta, jossa esitetään huoli maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pärjäämisestä Suomen kouluissa.
Tässä linkki kyseiseen tutkimukseen: https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf
Kummallisen vähän tuohonkin on missään viitattu, liekö ikäviä totuuksia pärstäkertoimen vaikutuksesta todistusnumeroihin vs. PISA-kokeen mittaama oikea osaaminen. Sieltä selviää mm. mihin oppilasryhmiin viittaat ja se, että erään Afrikan sarven 2. sukupolven maahanmuuttajalla PISA-tulokset ovat vielä huomattavasti alhaisemmat kuin 1. polven mamulla, eikä epäsuhta pahemmin näytä arvosteluun heijastuvan.
QuoteHelsinkiläiskoulun rehtori huolissaan alueiden eriytymisestä: "Siihen pitäisi puuttua nyt eikä huomenna, jotta ei kävisi kuin Rinkebyssä"
Kun rehtori Timo Heikkinen tuli työskentelemään Helsingin Merilahden peruskouluun yli kymmenen vuotta sitten, koulussa oli reilut 17 prosenttia sellaisia lapsia, jotka puhuivat suomea toisena kielenään. Nyt heitä on 52 prosenttia.
– Viime vuonna yhdestä ainoasta osoitteesta tuli tähän kouluun 40 uutta oppilasta eikä yhtäkään ainutta suomenkielistä nimeä, Heikkinen kertoo.......................
Koulun johdossa on havaittu viime aikoina poikkeuksellista jengiytymistä..............................
Avuksi on otettu monikieliset ohjaajat eli niin kutsutut kultuuritulkit............................
Heikkinen on tilanteesta huolissaan ja viittaa naapurimaan Ruotsin tapahtumiin.
– Kun samoille alueille tulee riittävän paljon ihmisiä tietyillä perusteilla, siihen pitäisi puuttua nyt eikä huomenna, jotta ei kävisi niin kuin Rinkebyssä on käynyt, Heikkinen vaatii.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsinkilaiskoulun-rehtori-huolissaan-alueiden-eriytymisesta-siihen-pitaisi-puuttua-nyt-eika-huomenna-jotta-ei-kavisi-kuin-rinkebyssa/7038696#gs.3lz9je
Tarkoittaakohan rehtori puuttumisella sitä että noitten tulijoitten pitäis omaksua Suomalainen kulttuuri ja lopettaa omat tapansa ja uskomuksensa.
Siis sitä mitä me täällä.Hommalla ollaan puhuttu jo vuosia, ja saatu siitä sitten niskaamme rasismifasismiulinaa valtamedian ja paremman väen taholta.
Quote from: Golimar on 30.03.2019, 13:38:02
QuoteHelsinkiläiskoulun rehtori huolissaan alueiden eriytymisestä: "Siihen pitäisi puuttua nyt eikä huomenna, jotta ei kävisi kuin Rinkebyssä"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsinkilaiskoulun-rehtori-huolissaan-alueiden-eriytymisesta-siihen-pitaisi-puuttua-nyt-eika-huomenna-jotta-ei-kavisi-kuin-rinkebyssa/7038696#gs.3lz9je
Ihmeellistä Rinkebyn mollausta. Onko reksillä jotain eliittikouluja vastaan? Alla oleva on Ylen tuotantoa, eli taatusti faktatarkistettua:
https://areena.yle.fi/1-1303717
QuoteHuonomaineinen tukholmalainen Rinkebyn koulu on onnistunut nousemaan yhdeksi maailman parhaista, ja koulua johtava suomenruotsalainen Börje Ehrstrand on niittänyt kansainvälistä mainetta. Ehrstrand kertoo itse, kuinka tämä saatiin aikaan.
Kaikista alueista kun tehdään Rinkebyitä, niin mitään eriytymistä ei tapahdu. Tähänhän mennään tällä kansanvaihtotahdilla joka tapauksessa.
QuoteAvuksi on otettu monikieliset ohjaajat eli niin kutsutut kultuuritulkit.
Joku taisi täälläkin tässä päivä pari sitten kuitata näistä tulkeista, että onko järkevä ottaa jengiä tänne kultttuureista joiden kanssa kanssakäymiseen tarvitaan kulttuuritulkkeja. :facepalm:
QuoteViime aikoina on alkanut syntyä vastapuoliasettelua, mitä ei ole pitkään aikaan ollut. Tänä syksynä ollut valkoista ylivaltaa korostavaa porukkaa ja siihen tuppaa sitten syntymään vastapuoli.
Mutta se ylivalta on...
Quotesellaisia lapsia, jotka puhuivat suomea toisena kielenään. Nyt heitä on 52 prosenttia.
Ja kaikkihan me ollaan suomalaisia kun oikein silmin katsotaan, eihän se nyt ole nimestä kiinni kai. Ihmeellistä syrjintää.
Quote– Viime vuonna yhdestä ainoasta osoitteesta tuli tähän kouluun 40 uutta oppilasta eikä yhtäkään ainutta suomenkielistä nimeä, Heikkinen kertoo.
Quote from: Golimar on 30.03.2019, 13:38:02
QuoteHelsinkiläiskoulun rehtori huolissaan alueiden eriytymisestä: "Siihen pitäisi puuttua nyt eikä huomenna, jotta ei kävisi kuin Rinkebyssä"
Kun rehtori Timo Heikkinen tuli työskentelemään Helsingin Merilahden peruskouluun yli kymmenen vuotta sitten, koulussa oli reilut 17 prosenttia sellaisia lapsia, jotka puhuivat suomea toisena kielenään. Nyt heitä on 52 prosenttia.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsinkilaiskoulun-rehtori-huolissaan-alueiden-eriytymisesta-siihen-pitaisi-puuttua-nyt-eika-huomenna-jotta-ei-kavisi-kuin-rinkebyssa/7038696#gs.3lz9je
52 prosenttia ei missään tapauksessa ole stabiili lukema. Valkopaon lisääntyminen on väistämätöntä, ja kymmenen vuoden kuluttua vieraskielisten osuus lienee luokkaa 80-90%. Saa nähdä, kuinka paljon rahaa riittää kaadettavaksi ongelman päälle.
Tuonehan on rakennettu ja rakennetaan kovan rahan pien- sekä rivitaloja. Totuus on Meri-Rastilassakin moninaisempi kuin näitä juttuja lukemalla voisi päätellä.
Quote from: no future on 30.03.2019, 17:49:57
Tuonehan on rakennettu ja rakennetaan kovan rahan pien- sekä rivitaloja. Totuus on Meri-Rastilassakin moninaisempi kuin näitä juttuja lukemalla voisi päätellä.
"Kovan rahan" eli vapaarahoitteinen asunto ei ole synonyymi omistusasunnolle. Itse asiassa nykyään sijoittajat ostavat niitä isommassa mittakaavassa ja laittavat vuokralle.
Jos vuokralaisella ei ole tuloja, niin tämä voi hakea asumis- ja toimeentulotukea Kelasta.
Vieraskielisten määrä Itä-Helsingissä on noussut runsaasti viime vuosina ja tulee myös nousemaan seuraavina vuosina maahanmuuton ja luonnollisen väestönkasvun vuoksi.
Quote from: no future on 30.03.2019, 17:49:57
Tuonehan on rakennettu ja rakennetaan kovan rahan pien- sekä rivitaloja. Totuus on Meri-Rastilassakin moninaisempi kuin näitä juttuja lukemalla voisi päätellä.
No shit, Sherlock! Meinaatko, että reksin olisi pitänyt pistää koulunsa demografiseen kehitykseen kohdistuneen kommenttinsa perään diskleimeri tyyliin "mutta alueelle onneksi rakennetaan vielä myös kovan rahan pien- sekä rivitaloja"?
Quote from: kivimies on 30.03.2019, 18:00:29
"Kovan rahan" eli vapaarahoitteinen asunto ei ole synonyymi omistusasunnolle. Itse asiassa nykyään sijoittajat ostavat niitä isommassa mittakaavassa ja laittavat vuokralle.
Jos valkopako pääsee vauhtiin, sijoittajat saavat halvalla hyvin hoidettuja asuntoja, joita voivat vuokrata kohtuullisen turvallisesti Kela-Gold-vakuuksin pysyvästi erityissuojeluksessa oleville ihmisryhmille.
"Sekoittavan" asuntotuotannon nimeen vannovat eivät taida oikein ymmärtää, että omistajan ei ole pakko asua omistamassaan asunnossa.
Quote from: no future on 30.03.2019, 17:49:57
Tuonehan on rakennettu ja rakennetaan kovan rahan pien- sekä rivitaloja. Totuus on Meri-Rastilassakin moninaisempi kuin näitä juttuja lukemalla voisi päätellä.
Niin, voihan sitä siellä piäkaapunnissa hyvinnii olla kummia immeisii jokka tykkää budjata slummeissa. Tosin aika paljon enemmän on varmaan ihmisiä jotka haluavat elää rauhassa omissa oloissaa.
Tämä saattaa olla myös sukupolvi kysymys.
Quote from: Kari Kinnunen on 30.03.2019, 18:39:09
Quote from: no future on 30.03.2019, 17:49:57
Tuonehan on rakennettu ja rakennetaan kovan rahan pien- sekä rivitaloja. Totuus on Meri-Rastilassakin moninaisempi kuin näitä juttuja lukemalla voisi päätellä.
Niin, voihan sitä siellä piäkaapunnissa hyvinnii olla kummia immeisii jokka tykkää budjata slummeissa. Tosin aika paljon enemmän on varmaan ihmisiä jotka haluavat elää rauhassa omissa oloissaa.
Tämä saattaa olla myös sukupolvi kysymys.
Hiukan minulla on sellainen kutina, että pientalon tai rivitalo-osakkeen ostamista harkitsevat pikkulasten vanhemmat tai sellaiseksi aikovat eivät ole kovin innokkaita hankkimaan sitä alueelta, jonka lähikoulun lapsista yli puolet on ulkomaalaistaustaisia ja heidän rehtorinsa huolissaan demografisesta kehityksestä.
Quote from: Siili on 30.03.2019, 18:48:46
Hiukan minulla on sellainen kutina, että pientalon tai rivitalo-osakkeen ostamista harkitsevat pikkulasten vanhemmat tai sellaiseksi aikovat eivät ole kovin innokkaita hankkimaan sitä alueelta, jonka lähikoulun lapsista yli puolet on ulkomaalaistaustaisia ja heidän rehtorinsa huolissaan demografisesta kehityksestä.
Näinhän sitä äkistään luulisi. Vaan tiijä noista suvaitsevista. Jos vaikka kovasti arvostavat sitä moninaista kulttuuria.
Ainakin akakoomiset akat tuntuvat olevan kovasti kultturelleja. Ja akakoomiset akat vievät janeriklapasiaan ihan miten tykäävät. Janeeriikithän tekee kuten käsketään, saavat piparia kerran kuussa.
Tässä vähän tuoreita kuulumisia Vuosaaren koulujen tilanteesta. Merilahden koulu on muutaman vuoden päästä 70-80 %:sti maahanmuuttajavaltainen, tämä on väistämätöntä jos Meri-Rastilasta ei pureta suurta määrää kerrostaloja ja asukkaita siirretä muualle. Tämä on tietysti todella epätodennäköistä vaikka joitain taloja "salafistiavenuella" on suunniteltukin purkaa.
Kirjoitin joskus aiemmin siitä miten muutama vuosi sitten kaupunki yritti viivytystaktiikkaa ja yhdisti toisella puolen Vuokkia mamukoulun ja kantisvaltaisen koulun hoitaakseen mamukoulun ongelmia. Eipä siinä kovin kummoisesti näytä käyvän. Ko. jättikoulu oli vuoden alusta otsikoissa jengiytymis- ja päihdeongelmien vuoksi, ja ala-asteelle (!) kutsuttiin ennalta ehkäisevä poliisi puhumaan ongelmien aiheuttajille ja heidän huoltajilleen. Kaikki näistä nuorista tuskin ovat mamuja, se on sanottava. (Eikä käsittääkseni Taponen käynyt puhumassa.) Kaupunki selitteli tätä jälkikäteen, että ei mitään todellisia ongelmia ollut, suurinpiirtein väärinkäsitys vain. :/
Tällä hetkellä yläasteelle siirtyvät nuoret hakeutuvat vahvasti kouluihin muihin kaupunginosiin. Nuoret itse sanovat että haluavat kouluun jossa on opiskelurauha. Näiden joukossa toki myös oppimishaluisia maahanmuuttajanuoria. Mutta miettikää! Epäilenkin että meillä on kasvamassa erittäin konservatiivinen sukupolvi. Nämä ovat vieläpä niitä monikulttuurisen ideologian kyllästämiä lapsia! Tuo ideologia on vain tuhoon tuomittu ja sen näkee ja kokee lapsikin.
Tulevana syksynä ko. jättikoulun yläasteen yleislinjan nuorista vain reilut 30 % on kantasuomalaisia. Siksipä näiden koulujen on käytännössä pakko tarjota laadukasta painotusopetusta jotta edes jonkun verran saadaan kantisten lapsia pysymään koulussa. Tämän perusteella väitän että ei ole myöskään mitään merkitystä sillä, että Meri-Rastilassa tai tarkemmin Ramsinrannassa on kovan rahan asuntoja. Näiden perheiden lapset eivät suurella todennäköisyydellä tule jäämään Merilahden kouluun.
Tilanne huolettaa ja kiukuttaakin paljon. Se ketutushirviön musta savu... Miksi on ajettu asiat tähän pisteeseen. :(
Mutta tämänkin vuodatuksen jälkeen Vuosaaressa on paljon myös hyviä asioita joten ei haluaisi luovuttaa ja lähteä. Pitää vain äänestää oikein ja toivoa & edistää omalla pienellä osallaan että asiat tulevat muuttumaan.
Quote from: no future on 30.03.2019, 17:49:57
Tuonehan on rakennettu ja rakennetaan kovan rahan pien- sekä rivitaloja. Totuus on Meri-Rastilassakin moninaisempi kuin näitä juttuja lukemalla voisi päätellä.
Just, ja jos eivät mene kaikki sijoittajille, niin eihän lapsia ole pakko lähikouluun laittaa...
Quote from: Java on 30.03.2019, 21:21:25
Quote from: no future on 30.03.2019, 17:49:57
Tuonehan on rakennettu ja rakennetaan kovan rahan pien- sekä rivitaloja. Totuus on Meri-Rastilassakin moninaisempi kuin näitä juttuja lukemalla voisi päätellä.
Just, ja jos eivät mene kaikki sijoittajille, niin eihän lapsia ole pakko lähikouluun laittaa...
no future, kai itsekkin ymmärrät, että maahamme tupsahtaneella turvapaikkoja sekä ilmaista elatusta hakevilla perheillä ei ole edes varaa maksaa käsirahaa merirastilassa vapaan rahoituksen kautta myynnissä olevasta tilavasta yksiöstä.
Tykkäsin lapsena pyöräillä Vuosaaressa. Oli silloin mukava paikka. Paljon metsää ja rantaa.
Tuolta Helsingin seudun aluesarjat (http://www.aluesarjat.fi/) -sivustolta on mukava naksutella kaikenlaisia tilastoja ja graafeja, joten ohessa keskustelun aiheeseen liittyvä graafi: kouluikäisten lasten määrä Meri-Rastilan alueella vuosittain kieliryhmittäin jaoteltuna.
Quote from: snap on 30.03.2019, 23:47:48
Tykkäsin lapsena pyöräillä Vuosaaressa. Oli silloin mukava paikka. Paljon metsää ja rantaa.
Tuolta Helsingin seudun aluesarjat (http://www.aluesarjat.fi/) -sivustolta on mukava naksutella kaikenlaisia tilastoja ja graafeja, joten ohessa keskustelun aiheeseen liittyvä graafi: kouluikäisten lasten määrä Meri-Rastilan alueella vuosittain kieliryhmittäin jaoteltuna.
Tämä näyttää käyvän aika hyvin yksiin sen valkopaon käynnistävän kriittisen massan kanssa. Kyseisessä graafissa valkopako näyttää alkaneen kun vieraskielisten määrä on ylittänyt n. 23% rajan. Monissa tutkimuksissa sen on arveltu olevan 20%.
Nuorin tytär on ysillä, eräässä länsi-helsinkiin liitettävässä koulussa, viime vuoden marraskuussa oli jonkinlainen hiuksista nykäisy tapaus, tyttö kertoi asiasta, soitin luokanvalvojalle ja kysyin, että onko tapahtumasta mitään tietoa.
Oli sen verran, että "uudet pojat" ,,seiskaluokkalaiset voivat olla vallatomia..kuumeni tunteet, vaikka ei saisi, pitää olla objektiivinen ja ymmärtäväinen.
Tuli sanottua kaikenlaista, no sitten kutsu saatiin itse rehtorilta, käytiin vaimon kanssa kuuntelemassa ripitystä, siitä, että koulussa tapahtuneet asiat pidetään koulun sisäisinä.
Ei ollut rehtori lukenut, kaavaketta jossa mainitaan vanhempien ammatit.
Quote from: Tomatoface on 30.03.2019, 23:57:42
Tämä näyttää käyvän aika hyvin yksiin sen valkopaon käynnistävän kriittisen massan kanssa. Kyseisessä graafissa valkopako näyttää alkaneen kun vieraskielisten määrä on ylittänyt n. 23% rajan. Monissa tutkimuksissa sen on arveltu olevan 20%.
Niin on. Kommenttisi innoittamana otin listauksen Helsingin osa-alueista, joissa muunkielisten osuus 7–15 -vuotiaasta väestöstä on vuonna 2018 ollut vähintään 20%. Järjestin listan rikastusprosenttiluvun mukaan. Alla tulos.
Jos on vaikka "ahdasmielinen hommalainen", joka on työn vuoksi pakotettu muuttamaan muualta Helsinkiin lasten kanssa, niin tästä voinee päätellä, minne ei ainakaan kannata muuttaa:
| Itäkeskus | 55% |
| Kontula | 51% |
| Itä-Pasila | 50% |
| Viikin tiedepuisto | 50% |
| Puotinharju | 50% |
| Kallahti | 50% |
| Jakomäki | 49% |
| Meri-Rastila | 49% |
| Kurkimäki | 42% |
| Pihlajisto | 38% |
| Ylä-Malmi | 37% |
| Puotila | 36% |
| Kannelmäki | 34% |
| Viikinmäki | 33% |
| Kivikko | 33% |
| Reimarla | 32% |
| Pihlajamäki | 30% |
| Pukinmäki | 30% |
| Pikku Huopalahti | 29% |
| Pajamäki | 29% |
| Vesala | 29% |
| Malminkartano | 28% |
| Tapulikaupunki | 28% |
| Veräjälaakso | 27% |
| Ala-Malmi | 27% |
| Myllypuro | 27% |
| Mellunmäki | 27% |
| Ruoholahti | 26% |
| Pitäjänmäen yritysalue | 25% |
| Roihuvuori | 25% |
| Herttoniemenranta | 25% |
| Länsi-Pasila | 23% |
| Koskela | 23% |
| Lassila | 21% |
| Tullisaari | 21% |
| Maunula | 20% |
| Latokartano | 20% |
Koko Helsingin 7–15 -vuotiaasta väestöstä on vuonna 2018 muunkielisiä ollut 18,6%, eli löytyy vielä alueita, joiden lapset voivat kasvaa pääosin suomalaisessa ympäristössä.
Lähteenä edelleen: Helsingin seudun aluesarjat (http://www.aluesarjat.fi/)
EDIT: Lähteen lisäys ja pieni fiksaus.
EDIT2: Koko Helsingin rikastusasteen lisäys vertailukohdaksi.
is:ssä on opettajien kommentteja työstä ja palkkauksesta, sekä muutama kommentti jostain muusta;
https://www.is.fi/perhe/art-2000006056561.html
""Pikkuoppilaatkaan eivät enää ymmärrä kieltoja eivätkä tottele, vaan soittavat suutaan karsealla tavalla. Kiusaamiseen puutun aina, mutta kiusaajan vanhempien kanssa asioiden hoitaminen on lähes aina hyvin vaikeaa. Oman lapsen vikoja ei nähdä, ja opettaja saa huudot: milloin olen ottanut lapsen silmätikuksi, milloin olen rasisti, milloin en ymmärrä poikien leikkiä ja milloin suosin uhria."
Monelle opettajalle raskainta työssä on kohdata oppilaiden vanhempia. Yli puolessa vastauksissa mainitaan vanhempien aggressiiviset yhteydenotot.
Opettajien mukaan jotkut vanhemmat saattavat syyttää opettajaa siitä, kun lapsi ei pärjää koulussa käytöksensä vuoksi. Kaikki vanhemmat eivät usko opettajia, ja syyllistäminen on yleistä".
Tuosta voi päätellä keiden "pikku ihanuudet" ovat kiusaajia.
https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/alueellinensijoittuminen
Alemmassa kuvassa vain 0-6-vuotiaat.
Kun lukee julkaisua "Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035" alkaa ymmärtämään ruotsalaisia. He tuntenevat itsensä täysin lyödyiksi. Osa ehkä pakenee itsepetokseen ja kuvitelmiin. Itsesensuurista tulee arkipäivää ja tosiasioita ei saa nähdä.
Muukalaisten määrän ja osuuden lisääntyminen merkitsee myös suomalaisten korvautumista vierailla.
https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_03_14_Tilastoja_3_Vuori.pdf
Paljon mainostettu huoltosuhdeperustekaan ei toimi. Kaaviosta näkee, että muukalaiset heikentävät sitä.
7. Demografisen huoltosuhteen ennustettu kehitys koko väestössä ja kotimaankielisillä Helsingin seudulla 2018–203 (sivu 13)
Muukalaisten määrä on kasvanut hyvin nopeasti, Vantaalla heitä oli noin 5000 vuonna 2000, vuonna 2018 saavutettiin jo 40000. Siis 18 vuotta nelinkertaisti kahdeksankertaisti määrän.
Kuvio 27. Vieraskielinen väestö Helsingin seudulla alueittain 1.1.2000–2018 sekä vuonna 2015 laadittu ennuste (sivu 35)
PK-seutu on libanonisoitumassa.
Quote from: Tomatoface on 30.03.2019, 23:57:42
Quote from: snap on 30.03.2019, 23:47:48
Tykkäsin lapsena pyöräillä Vuosaaressa. Oli silloin mukava paikka. Paljon metsää ja rantaa.
Tuolta Helsingin seudun aluesarjat (http://www.aluesarjat.fi/) -sivustolta on mukava naksutella kaikenlaisia tilastoja ja graafeja, joten ohessa keskustelun aiheeseen liittyvä graafi: kouluikäisten lasten määrä Meri-Rastilan alueella vuosittain kieliryhmittäin jaoteltuna.
Tämä näyttää käyvän aika hyvin yksiin sen valkopaon käynnistävän kriittisen massan kanssa. Kyseisessä graafissa valkopako näyttää alkaneen kun vieraskielisten määrä on ylittänyt n. 23% rajan. Monissa tutkimuksissa sen on arveltu olevan 20%.
Minä laskin tuosta että valkopako alkoi kun muun kielisten osuus ylitti 17%. Laskisin ruotsinkieliset vielä joukkoon joka ei valkopakoa aiheuta.
Otsikko Hesarissa Julkaistu: 16.4. 2:00 , Päivitetty: 16.4. 10:07
Selvitys: Vantaan opettajat kokevat itsensä riittämättömiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa – Kaupunki lupailee tukea, mutta ei rahaa
...Yläkouluista opettajat nostivat esiin myös suomi toisena kielenä -opetuksen. Se ei toimi riittävän hyvin sellaisten nuorten kannalta, jotka muuttavat Suomeen vasta yläkoululaisina...
...Peruskoulun nuorimpien ja varhaiskasvatuksen opettajien vastauksissa häkellyttävän moni kertoi, että omassa ryhmässä oli lapsia, jotka olisivat tarvinneet tukea mutta eivät saaneet sitä. Osa tosin kertoi syyksi, että vanhemmat tai lapsi itse eivät suostu ottamaan tarjottua tukea vastaan...
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006073171.html
Teksi on aika paljon liirum laarumia (ei kannata klikata), mutta kyllähän erityistuen tarpeen syynä on se, siis se.
Quote from: Vellamo on 17.04.2019, 17:00:36
On aika mielenkiintoista, että vaikka mamujen osuus joillakin alueilla on noussut 20 vuodessa 8%:sta 40%:iin, on silti "pelottelua" puhua mamuenemmistöisten lähiöiden syntymisestä. Mihin prosenttilukuun kehitys sitten pysäytetään ja miten?https://t.co/GGe1GTnssx
— Jussi Halla-aho (@Halla_aho) April 17, 2019
Vastaukset löytyvät samasta jutusta. Alle 90 prosenttiin ja siten, että se ei vain ole Suomessa mahdollista.
Quote from: HS 17.4.2019MAAHANMUUTOSTA on puhuttu Suomessa paljon erityisesti viime vuosina. Poliittisessa keskustelussa on peloteltu Ruotsin kaltaisilla "maahanmuuttajalähiöillä" ja niiden synnyttämillä rikollisjengeillä.
Onko puheilla totuuspohjaa? Aiheesta puhuminen järkevästi on Saukkosen mielestä hankalaa.
"Tässä pitää toppuutella, ettei paineta paniikkinappulaa väärässä kohdassa. Toisaalta kehitystä pitää seurata tarkasti. Tutkijat ovat todenneet, että jos ulkomaalaistaustaista väestöä keskittyy alueille, joilla on paljon työttömyyttä, matalaa koulutustasoa ja muita ongelmia, se voi synnyttää huono-osaisuuden kerääntymistä, jota on vaikea purkaa", hän sanoo.
"Meillä suurimmat vieraskielisten osuudet ovat 40 prosentin tienoilla, jossain Malmössä osuus saattaa olla 90 prosentin hujakoilla. En ole vakuuttunut, että meillä syntyy ikinä alueita, joilla osuudet ovat noin korkeita. Yksi syy tähän on, ettei meillä ole sellaisia suuria vuokra-asuntolähiöitä, joissa kehitys olisi mahdollinen."
^
Saukkosen selityksillä ei ole pohjaa. Vuokra-asuntojen määrä voi selittää vieraskielisten sijoittumista kaupungin sisällä, mutta heidän kokonaismääränsä vaikuttaa maahanmuutto.
Suomessa on ollut vähemmän maahanmuuttoa kuin Ruotsissa ja juuri siksi meillä ei ole Malmön lähiöitä.
Mutta kyllä ne saadaan tänne, jahka maahanmuuttoa, varsinkin humanitaarista sellaista tulee tarpeeksi.
Jokainen normaaliälyinen tajuaa että jos pitää valita nykytilanteessa sekoittamisen ja segregaation väliltä, niin totta kai jälkimmäinen on parempi vaihtoehto. Sekoittamisessa ei mikään asuinalue ole asumisen arvoinen. Mamulähiöiden hyvä puoli on ettei kaikkien ole pakko mennä niihin.
Quote from: Pasi Saukkonen
Yksi syy tähän on, ettei meillä ole sellaisia suuria vuokra-asuntolähiöitä, joissa kehitys olisi mahdollinen."
Ööh. Sellaista ei ole olemassakaan kuin vuokra-asuntolähiö tai omistusasuntolähiö ja omistusmuodolla ei ole mitään tekemistä tämän ilmiön kanssa. Myös kaikki vuokra-asunnot omistaa joku joka lienee erikoistutkijalle yllätys. Näissä lähiöissä asuntojen hinnat laskee suhteessa muihin lähiöihin joissa samaa ongelmaa ei ole. Eli asuntojen omistajat pyrkivät pääsääntöisesti eroon asunnoistaan noilla alueilla ja kysyntää uusiksi omistajiksi ei ole. Eli ainoa mahdollisuus on laittaa luukut vuokralle jotta saa edes jotain ja kas kummaa vuokra-asuntolähiö onkin syntynyt vaikka sellaista ei pitäynyt olla, eikä tulla.
Erikoistutkija ja kykeni siis antamaan "yhden syyn" ja sekin on väärä. Ei kovin vahvasti mene erikoistutkijalla.
Quote from: Vellamo on 17.04.2019, 17:00:36
[tweet]1118424998715305984[/tweet]
Kehitys pysähtyy hiukan yli sataan prosenttiin.
Kaikki asukkaat ovat ennenmpitkää ulkomaalaistaustaisia, ja sen lisäksi alueelta sattumoisin löytyvät virkamiehet, ainakin tämä on Taposen tavoite. Shariapoliisit ja sen semmoiset.
Tuo hokema, että kehitystä on seurattava tarkkaan, on upea. 7,6...36,8...58,2... 84,4... 96,8...100 Jännää. Sitä voisi simuloida keittämällä vettä ja seuraamalla lämpötilan nousua. Tämä tapahtuisi sellaisissa olosuhteissa, että hellan kytkimeen ei voitaisi koskea lainkaan vaan ainoastaan seurattaisiin lämpötilan nousua.
Valitettavasti seuraamme tuota sillä tavoin, että olemme itse vedessä. 37 jälkeen olo muuttuu huomattavan epämukavaksi ja ne ketkä kykenevät, pyrkivät pois. Jotkut jäävät nauttimaamaan lämmöstä ja kun kehon valkuaisaineet koaguloituvat, nostavat prosenttia aivan kuten nekin, jotka tapetaan rikkauden toimesta.
Voisikohan asialle tehdä muuta kuin seurata tarkasti :o
Quote from: Billy Hill on 14.02.2019, 08:43:27
Quote from: Mr.Reese on 14.02.2019, 08:22:46
Iltis on vääntänyt juttua koulujen tasoeroista, ullattaen all-white ummehtunut impiwaara koulu kukoistaa, kun taas monikulttuuriunelmassa oppilaat ei osaa edes kieltä, joten koulun kaikki opettajat ovat suomen kielen opettajia. Typerät haihattelijat, monikulttuurisyöpä tappaa myös peruskoulujen tasapuolisuuden.
Artikkelin yhteenveto:
"Voidaan jopa kysyä, onko oppilaalle enemmän haittaa siitä, että hän käy kouluaan Pakilan kaltaisessa homogeenisessä ympäristössä. 2020-luvun Suomi on kovin toisenlainen.
– Väittäisin, että täällä oppii taitoja, joita tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitsee, sanoo Jakomäen koulun opettaja Vappu Laine."
mä en edes yritä kommentoida tuohon mitään sarkastista. Vitosen keskiarvo mutta "yhteiskuntataidot" ne tärkeitä on :facepalm:
Kuten huomaamme, jakislaisten Suomeen valitsema hallitus olisi PS-voittoinen, joten kyllä monikulttuurinen ympäristö on hyvinkin opettavainen. Halla-aho on heterogeenisen ympäristön ykkönen.
https://www.helsinginuutiset.fi/tulospalvelu#/alueet/01_091_041C
https://www.helsinginuutiset.fi/tulospalvelu#/alueet/01_091_041D
Eräs vasemmistolainen poliitikko ei keskustelussa tiennyt hölkäsen pöläystä siitä, mitä tarkoittaa asunto-osakeyhtiö. Hän tuntui ajattelevan asunto-osakeyhtiötä jonain asumisoikeusjärjestelynä. Järkyttävää, kun ajattelee hänen päättävän myös asunto-osakeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä.
Tämän kantasuomalaisen ymmärrys yritysmaailmasta on myös käsittämättömän heikko, mutta onhan hän tehnyt koko työuransa julkisella sektorilla ja asioinut vain osuustoiminnallisissa myymälöissä. Tuon hän kertoi.
Punavirheät kun jopa kuvittelevat, että asunto-osakeyhtiön omistajilla ei ole velvollisuutta maksaa vastiketta asunto-osakeyhtiölle, jos asunnossa ei joku asu. Kämppiä voi siis näiden punamuumien mielikuvituksessa pitää ilmaiseksi tyhjillään.
"Voidaan jopa kysyä, onko oppilaalle enemmän haittaa siitä, että hän käy kouluaan Pakilan kaltaisessa homogeenisessä ympäristössä."
On, sillä kun Meri-Rastilassa opetellaan vitosen kertomataulua viisi vuotta, niin sitten sen varmasti osaa.
Quote from: Supernuiva on 17.04.2019, 23:18:51
Eräs vasemmistolainen poliitikko ei keskustelussa tiennyt hölkäsen pöläystä siitä, mitä tarkoittaa asunto-osakeyhtiö. Hän tuntui ajattelevan asunto-osakeyhtiötä jonain asumisoikeusjärjestelynä. Järkyttävää, kun ajattelee hänen päättävän myös asunto-osakeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä.
Tämän kantasuomalaisen ymmärrys yritysmaailmasta on myös käsittämättömän heikko, mutta onhan hän tehnyt koko työuransa julkisella sektorilla ja asioinut vain osuustoiminnallisissa myymälöissä. Tuon hän kertoi.
Punavirheät kun jopa kuvittelevat, että asunto-osakeyhtiön omistajilla ei ole velvollisuutta maksaa vastiketta asunto-osakeyhtiölle, jos asunnossa ei joku asu. Kämppiä voi siis näiden punamuumien mielikuvituksessa pitää ilmaiseksi tyhjillään.
Tämä on niin totta ja masentavaa. Unelmaa eletään, mutta reaalimaailmasta ei ymmärretä yhtään mitään. Siperia opettaa...
Hesarissa taas niin maailmoja syleilevä juttu, että heti aamusta alkoi suoni päässä sykkiä.
Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikkulapsista on vieraskielisiä – Hilja Alava, 2, oppii sujuvasti somalia
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006075990.html
QuoteAlavaa ei huoleta "pätkän vertaa" se, että hänen lapsensa eivät oppisi kunnolla suomea monikielisen ympäristön takia.
Ideologia kantaa... ideologia kantaa... eipäs kannakaan. Totta on, että riittävän monikulttuurisessa luokassa kukaan ei opi mitään kunnolla.
Nyt näyttää Suvelassa tältä. Ja pitää muistaa, että omakotitalopainotteinen Tuomarila samalla postinumeroalueella vetää tätä vielä ylöspäin. Suvelasta saa kämppiä reilusti alle 2000€/neliö.
Quote from: Bellerofon on 18.04.2019, 07:56:07
Hesarissa taas niin maailmoja syleilevä juttu, että heti aamusta alkoi suoni päässä sykkiä.
Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikkulapsista on vieraskielisiä – Hilja Alava, 2, oppii sujuvasti somalia
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006075990.html
QuoteAlavaa ei huoleta "pätkän vertaa" se, että hänen lapsensa eivät oppisi kunnolla suomea monikielisen ympäristön takia.
Ideologia kantaa... ideologia kantaa... eipäs kannakaan. Totta on, että riittävän monikulttuurisessa luokassa kukaan ei opi mitään kunnolla.
Minäpä katsoin lapsen äidin profiilia Facebookista ja yllätyinkö? No en todellakaan. Facesta voi päätellä aika paljon ja hyvä veikkaus on, että on opiskellut Afrikan tutkimusta (African studies), lisäksi fanittaa feminismiä ja sellaisia poliitikoita kuten Katju Aro ja Ozan Yanar. Toki lisäksi yhdessä kuvassa oli tyyliin sopiva "I stand with refugees", että sellaisen ovat taas "löytäneet" haastateltavaksi julistamaan uskoa monikulttuurisuuden ihanuuteen.
Ruotsin vallan aikana talonpojat ahersivat verojen eteen, jotta kruunu sai vahvistettua otettaan Itämaastaan, joka nykyisin tunnetaan Suomena. 1600-luvun sodat verottivat Suomen asukaskehityksen pakkasen puolelle ja siinä samalla piti ahertaa verojen eteen armeijan tähden sekä voimistuvan valtion byrokratian tähden. 1700-luvulla suomalaiset joutuivat kärsimään Ruotsin ja Venäjän välisistä valtapeleistä ison vihan ja pienen vihan aikana. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa vähäpätöinen Venäjän tsaarin valtakunta koitti venäläistää Suomen venäläiseksi, mutta siinä onnistumatta. 1900-luvulla Neukkula koitti liittää Suomen itseensä siinä onnistumatta. Sotien jälkeen Suomi punnersi suo, kuokasta ja Jussista hyvi nkehittyneeksi hyvinvointivaltioksi.
1990-luvulla rupesi kuulumaan kummia. Tuo kummallisuus voimistui 2000-luvulla, joka tunnetaan unelmana nimeltä monikulttuurisuus. Tuon johdosta sellainen rikas ja kaunis kieli kuin suomi on vähitellen katoamassa anglismin ja monikulttuurisuuden tieltä. Tuon johdosta käsite suomalaisuus on pirstaloitumassa yhä enemmän. Tuon johdosta me veronmaksajat teemme töitä, jotta täällä voi monikulttuurisuuden hedelmät huudella wallahia ja unelmaa. Jo pelkästään kauniin kielemme tähden olen surullinen tästä kehityksestä. Äärimmäisen surullinen olen siitä, kun sukupolvien jatkumot ja perinteet, jotka ovat synnyttäneet erityisen kulttuurialueen nimeltä Suomi, on katoamassa maailmankartalta.
Quote from: Supernuiva on 17.04.2019, 23:18:51
Eräs vasemmistolainen poliitikko ei keskustelussa tiennyt hölkäsen pöläystä siitä, mitä tarkoittaa asunto-osakeyhtiö. Hän tuntui ajattelevan asunto-osakeyhtiötä jonain asumisoikeusjärjestelynä. Järkyttävää, kun ajattelee hänen päättävän myös asunto-osakeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä.
Tuo on aika tyypillistä vasemmistolaisesti ajatteleville. Heidän mielestään asiat joko vaan tapahtuvat itsestään, ja se on heille itsestään lankeava oikeus; tai sitten
valtio hoitaa. Se, että pyöriä pyörittää ja asiat saa tapahtumaan yksityinen taho, on jotain ihan käsittämätöntä. Siis - miten niin - tarkotatsä että joku tekee tällä bisnestä?
Yhtä lailla heille on käsittämätöntä, että niillä asioita pyörittävillä yksityisillä tahoilla, esimerkiksi pienyrittäjillä ja asunto-osakeyhtiöiden omistajilla, on jotain oikeuksia. Siis - miten niin - omaisuudensuoja? Miksei valtio yksinkertaisesti ota noita asuntoja ja anna enemmän tarvitseville? Valtionhan ne asunnot kumminkin ovat, ne on vaan tilapäisesti annettu noille tyypeille, yhtä hyvin voidaan antaa jollekulle muulle.
Quote
Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikkulapsista on vieraskielisiä – Hilja Alava, 2, oppii sujuvasti somalia
Varhaiskasvatuksen merkitys kotoutumisessa korostuu, kun vieraskielisten osuus alle kouluikäisistä kasvaa nopeammin kuin muissa ikäryhmissä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006075990.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006075990.html) , maksumuuri
QuoteHILJA ALAVA, 2, osaa jo monta somalin kielen sanaa, kuten äitiä tarkoittavan sanan hooyo. Hän on oppinut ne päiväkodissa, jossa hänellä on useita somalinkielisiä kavereita.
Hiljalle, niin kuin yhä useammalle helsinkiläiselle lapselle, monikielisessä ympäristössä kasvaminen on aivan luonnollinen asia.
Kotona Hilja puhuu englantia ja suomea. Hänen 10- ja 8-vuotiaat isoveljensä taas käyttävät ilmaisuja, jotka ovat tulleet suomen kieleen arabiasta.
"Meidän pojat ovat jatkuvasti lupaamassa kaikenlaista, mikä tulee arabian kielen wallah-sanasta", kertoo lasten äiti Henni Alava.
ALAVA ymmärtää lastensa varttuvan uudenlaisessa todellisuudessa.
Vieraskielisten lasten määrä Helsingissä on kasvanut nopeasti. Joka viides alle kouluikäinen helsinkiläislapsi puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Toisaalta kehitys on hyvin erilainen sen mukaan, missä osassa Helsinkiä asuu. Kun Pohjois-Helsingin Länsi-Pakilassa noin 98 prosenttia lapsista puhuu äidinkielenään kotimaisia kieliä, Itä-Helsingin Kallahdessa osuus on noin 44 prosenttia.
Toisin päin käännettynä: Kallahden alle kouluikäisistä 56 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea, ja Länsi-Pakilassa osuus on 2 prosenttia.
Alueet ovat kehittyneet 2000-luvulla varsin eri tahdissa. Länsi-Pakilassa vieraskielisten lasten osuus on kasvanut vuodesta 2003 ainoastaan 0,3 prosenttiyksikköä, Kallahdessa 40 prosenttiyksikköä.
ITÄKESKUKSEN liepeillä asuvan Alavan lapset ovat tottuneet eri kieliin ja kulttuureihin, sillä perhe on asunut Alavan työn takia myös Ugandassa.
"Asuminen kieliä pulppuavassa yhteisössä on parasta, mitä lapsi voi tänä päivänä saada."
Alavaa ei huoleta "pätkän vertaa" se, että hänen lapsensa eivät oppisi kunnolla suomea monikielisen ympäristön takia.
"Minulla on ugandalaisia kavereita, jotka puhuvat kahdeksaa kieltä. On outoa, kuinka huolissaan jotkut suomalaiset ovat tästä, kun tutkimuksetkin osoittavat, että uuden kielen oppiminen tekee muidenkin kielten oppimisen helpommaksi."
VIERASKIELISTEN osuus on kasvanut pääkaupunkiseudulla 2000-luvun aikana nopeasti...........................
Arvion mukaan vuonna 2025 noin 23 prosenttia päiväkoti-ikäisistä on vieraskielisiä ja vuonna 2035 joka kolmas alle kouluikäisistä on vieraskielinen. .......................
VIERASKIELISIÄ varten kehitetyt tukitoimet, kuten kuvakortit sekä laulut ja leikit, helpottavat myös suomenkielisten lasten oppimista, jos heillä on ollut vaikeuksia kielellisessä kehityksessä.
"Tutkimuksista on selvinnyt hälyttäviä merkkejä siitä, että lasten sanavarasto supistuu kaikkialla Suomessa. On epäilty, että se johtuu esimerkiksi kulttuurin visualisoitumisesta ja kuvallistumisesta. Monikieliset lapset tuovat kieliasian keskiöön, mikä on hyvä asia", Koistinen sanoo.
Lapsille useiden kielten oppiminen on Koistisen mukaan suuri ylpeydenaihe. Huoli suomen kielen rapautumisesta on hänestä turha.
"Suomen kieli voi oikein hyvin, ja nämä uudet sukupolvet kasvattavat puhujien määrää. He ovat uskomaton resurssi."................................
Vieraskielisten lasten määrä on seikka, joka otetaan huomioon koulujen rahoituksessakin. Se kuuluu siis perusteisiin, joilla koulu voi saada positiivisen diskriminaation määrärahaa eli hivenen suuremman määrän euroja oppilasta kohden.............................
SUOMALAISTEN työntekijöiden taas täytyy tulla tietoisemmiksi kulttuuristaan ja sen vaikutuksista omaan ajatteluun ja toimintaan.
"Joudumme miettimään omia arvoja ja asenteita, ja joskus niitä pitää muuttaa. Se on iso asia etenkin vanhemmille varhaiskasvattajille", Hakkarainen kertoo. Hänen mukaansa olennaista on tarjota lapsille ajankohtaista tietoa maailman moninaisuudesta.
Esimerkkinä Hakkarainen kertoo tapauksen, jossa lapset vierailivat kotitalojen pihalla ja ryhtyivät pohtimaan, millaisissa taloissa muualla maailmassa asutaan.
"Eräs hoitaja sanoi, että melkein mainitsi afrikkalaiset savimajat, kunnes tajusi, että se on vanhentunut käsitys. Pitää olla hereillä, ettei pidä yllä yksisilmäisiä, stereotyyppisiä mielikuvia."........................
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006075990.html?share=a679c09b2bff77ddc50f2b072f537124
Eivät lapsiraukat opi edes suomea kunnolla, Suomessa. Se on lopputulema Hiljan äidin touhuista. Ulkosuomalaiset (ja jopa suomenruotsalaiset joskus) ovat huonossa tilanteessa kun koulu käydään eri kielellä eikä sitten taito riitäkään töihin suomeksi. Varmaan kiittävät äitejään. Wallahin solkkaaminen ei ole valttikortti missään. Päinvastoin.
Munkin lapset osaavat monia kieliä, mutteivät somalia vaan eurooppalaisia sivistyskieliä ja tietysti suomea.
Quote from: N. O. Hääppönen on 17.04.2019, 19:01:15
Quote from: Vellamo on 17.04.2019, 17:00:36
[tweet]1118424998715305984[/tweet]
Kehitys pysähtyy hiukan yli sataan prosenttiin.
Kaikki asukkaat ovat ennenmpitkää ulkomaalaistaustaisia, ja sen lisäksi alueelta sattumoisin löytyvät virkamiehet, ainakin tämä on Taposen tavoite. Shariapoliisit ja sen semmoiset.
Tuo hokema, että kehitystä on seurattava tarkkaan, on upea. 7,6...36,8...58,2... 84,4... 96,8...100 Jännää. Sitä voisi simuloida keittämällä vettä ja seuraamalla lämpötilan nousua. Tämä tapahtuisi sellaisissa olosuhteissa, että hellan kytkimeen ei voitaisi koskea lainkaan vaan ainoastaan seurattaisiin lämpötilan nousua.
Valitettavasti seuraamme tuota sillä tavoin, että olemme itse vedessä. 37 jälkeen olo muuttuu huomattavan epämukavaksi ja ne ketkä kykenevät, pyrkivät pois. Jotkut jäävät nauttimaamaan lämmöstä ja kun kehon valkuaisaineet koaguloituvat, nostavat prosenttia aivan kuten nekin, jotka tapetaan rikkauden toimesta.
Voisikohan asialle tehdä muuta kuin seurata tarkasti :o
Eilen kun iltasella käväisin paikallisessa Lidlissä niin naapuritalon edustalla kirmaili 16 lapsen joukko palloa potkien ja skuuteilla ajellen. Yksikään lapsista ei ollut kantasuomalainen. Oloni oli rikastettu mutta ei onnellinen.
Kauheaa miten ummehtuneen monokulttuurisia Helsingin kantakaupunki, sekä Espoon Westend ovat! Monikulttuurisuus ei näytä liberaalia suvaitsevaistoa kauheasti kiinnostavan. ;D
Quote"Asuminen kieliä pulppuavassa yhteisössä on parasta, mitä lapsi voi tänä päivänä saada."
Tämä jäi vähän epäselväksi, että millä tavalla tuo olisi parasta mitä lapsi voi tänä päivänä saada. Oikeastaan se on aika rohkea väite: parasta lapselle ei ole turvallisuus, huolenpito, pysyvät ihmisuhteet, koulutus, viihtyisä ympäristö eikä mikään mukaan paitsi ainoastaan
asuminen kieliä pulppuavassa yhteisössä.
Quote from: kannibaalikani on 18.04.2019, 09:13:47
1990-luvulla rupesi kuulumaan kummia. Tuo kummallisuus voimistui 2000-luvulla, joka tunnetaan unelmana nimeltä monikulttuurisuus. Tuon johdosta sellainen rikas ja kaunis kieli kuin suomi on vähitellen katoamassa anglismin ja monikulttuurisuuden tieltä. Tuon johdosta käsite suomalaisuus on pirstaloitumassa yhä enemmän. Tuon johdosta me veronmaksajat teemme töitä, jotta täällä voi monikulttuurisuuden hedelmät huudella wallahia ja unelmaa. Jo pelkästään kauniin kielemme tähden olen surullinen tästä kehityksestä. Äärimmäisen surullinen olen siitä, kun sukupolvien jatkumot ja perinteet, jotka ovat synnyttäneet erityisen kulttuurialueen nimeltä Suomi, on katoamassa maailmankartalta.
Minä en vaan mitenkään saa itseäni ymmärtämään yhtä asiaa, joka on niin ilmiselvä, ettei kukaan sitä suostu edes selittämään. Kansanmurha ei ole ainoastaan ei-väärin vaan jopa toivottavaa, kunhan se suoritetaan riittävän hitaasti. Pystyykö kukaan minulle kertomaan, miksi näin on?
Arvo Pohja on keinotekoinen epä-ihminen ja hänen viestiään levitetään median kautta ja kouluissa jne
Tämä Hra Pohja on joka päättää mikä on oikein ja mikä väärin ja jos joku on eri mieltä, niin erimielinen murskataan.
Arvo Pohja tosin ei asu suomessa ja taatusti ei ole edes oikea nimi. Vaan ohjeet tulee ulkomailta (mistä?). Sarjassamme sponttaanit kansalliset päätökset joita muuten vaan toteutetaan samaan aikaan kaikissa länsimaissa toisistaan riippumatta.
Jos ei se kerro mitään järjestelmän kenotekoisuudesta en osaa enää auttaa.
Quote from: Hiilivety on 18.04.2019, 13:59:21
Quote"Asuminen kieliä pulppuavassa yhteisössä on parasta, mitä lapsi voi tänä päivänä saada."
Tämä jäi vähän epäselväksi, että millä tavalla tuo olisi parasta mitä lapsi voi tänä päivänä saada. Oikeastaan se on aika rohkea väite: parasta lapselle ei ole turvallisuus, huolenpito, pysyvät ihmisuhteet, koulutus, viihtyisä ympäristö eikä mikään mukaan paitsi ainoastaan asuminen kieliä pulppuavassa yhteisössä.
Ei ehkä kannata ottaa niin kirjaimellisesti. Mutta lapsi joka oppii useampaa kieltä, tulee mitä todenäköisemmin pärjäämään paremmin kuin lapsi joka puhuu vain ja ainoastaan suomea jolla ei pärjää edes koko suomessa (kyllä, suomessa on paikkoja joissa puhutaan vain ruotsia).
Aika paljon laajenpi pohja työnhakemiselle jos on kielipäätä.
Quote from: Pamfletti on 18.04.2019, 13:47:34
Kauheaa miten ummehtuneen monokulttuurisia Helsingin kantakaupunki, sekä Espoon Westend ovat! Monikulttuurisuus ei näytä liberaalia suvaitsevaistoa kauheasti kiinnostavan. ;D
Ihan pikkasen veikkaan että Westendissä on jonkin verran suomenruotsalaisia mikä laskettakoon monikulttuurisuudeksi.
Quote from: Don Nachos on 18.04.2019, 15:08:09
Ei ehkä kannata ottaa niin kirjaimellisesti. Mutta lapsi joka oppii useampaa kieltä, tulee mitä todenäköisemmin pärjäämään paremmin kuin lapsi joka puhuu vain ja ainoastaan suomea jolla ei pärjää edes koko suomessa (kyllä, suomessa on paikkoja joissa puhutaan vain ruotsia).
Aika paljon laajenpi pohja työnhakemiselle jos on kielipäätä.
Aivan.
Pulppuava uganda on tulevaisuuden kieli ja muun kieliperheen ilmaisuista kannatta hallita wallah. Sekä sanana, ilmaisuna sekä toimintamallina.
Inessiivii
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Näinkö meitä kusetettiin :o
Puolet Helsingin "kansainvälisistä" ulkomaalaisista puhuu venäjää, viroa, somalia tai arabiaa. Vaikkapa saksaa, ranskaa, espanjaa ja englantia puhuvia on yhteensä vähemmän kuin somaliaa ja arabiaa puhuvia. Ei tuo kovin kansainväliseltä vaikuta. Enneminkin päinvastoin kansainvälisyyden irvikuva.
Jos puolet luokan ulkomaalaisista puhuu siis venäjää, viroa, somalia tai arabiaa niin mitä hiton hyötyä siitä on suomenkieliselle oppilaalle? Pelkästään haittaa kun koko muu opetus kärsii tästä.
Niin, suomalainen Hilja, 2 v, oppii sujuvasti somalia kieliä pulppuavassa yhteisössä, mutta miten sitten aika moni somalialainen , 2 - 80 v, ei opi kieliä pulppuavassa yhteisössä suomen kieltä kunnolla, ei sitten millään?
On aika tylyä tai surkuhupaissa, miten vaan, että Hilja, 2 v, osaa varmaan enemmän somalin kieltä kuin esim. joku häntä 30 vuotta kauemmin elänyt ja Suomessa asunut somalialainen ihminen osaa suomea. Hilja, 2 v, on siis kielitaitoisempi kuin moni keski-ikäinen somali.
Quote from: Ludicrous on 18.04.2019, 14:05:48
Minä en vaan mitenkään saa itseäni ymmärtämään yhtä asiaa, joka on niin ilmiselvä, ettei kukaan sitä suostu edes selittämään. Kansanmurha ei ole ainoastaan ei-väärin vaan jopa toivottavaa, kunhan se suoritetaan riittävän hitaasti. Pystyykö kukaan minulle kertomaan, miksi näin on?
Ihminen ei ymmärrä tarpeeksi suurten mittakaavojen säännönmukaisuuksia.
- Yhden ihmisen kuolema on tragedia, miljoonan ihmisen kuolema on tilastotiedettä.
- Hitlerin mukaan valtava valhe on helpompi uskoa kuin pieni, kunhan sitä toistetaan tarpeeksi usein (kuten "monikulttuuri on rikkaus").
"The death of one person is a tragedy; the death of one million is a statistic."
— Joseph Stalin
'If you tell a big enough lie and tell it frequently enough, it will be believed.'
— Adolf Hitler
Samalla tavalla nopeasti tehty hutut/tutsit kansanmurha Ruoandassa on inhimillinen tragedia, mutta hitaasti - fabianistiseen tyyliin tehty länsimaiden kansanmurha - on tilastotiedettä ja pitkän ajan trendi.
Fabianismista lisää seuraavassa viestissä.
OT
Fabianismi on erittäin hidas - ylisukupolvinen - (vasemmisto)eliitin vallankumous systeemin sisältäkäsin. Sen tavoite on muuttaa länsimainen, demokraattinen yhteiskunta eliitin diktatuuri. Mitä tyhmenpää kansa on, sitä helpompaa sitä on hallita. Siksi väestönvaihto, eli monikulttuurisuus.
Quote from: Lalli IsoTalo on 30.09.2012, 03:21:09
Fabianistien slow motion -vallankumous perustuu aristokraattisen sosialismiin, jossa kansanvaltaa halveksuva virkamieseliitti luo paremman sivilisaation ... nomenklaturalle:
Quote from: http://en.wikipedia.org/wiki/Fabian_Society"A democratic Socialism, controlled by majority votes, guided by numbers, can never succeed; a truly aristocratic Socialism, controlled by duty, guided by wisdom, is the next step upwards in civilization. "
—Annie Besant, a Fabian Society member
Fabianistit kutsuvat sosialismiaan "hyvinvointivaltioksi".
Quote from: http://en.wikipedia.org/wiki/Fabian_SocietyFabian socialists were in favour of ... a welfare state modelled on the Bismarckian German model ...
Liite 1: George Bernard Shawn visio hidastetusta sosialistisesta vallankumouksesta ilmenee hänen vuonna 1910 suunnittelemastaan ikkunasta, jossa sosialistit takovat alasimella olevaa maapalloa uuteen uskoon. Taustalla Fabianistien logo, susi lampaan vaatteissa.
Liite 2: Fabianisti Tony Blair ihailee Fabian -ikkunaa.
Liite 3: Ikkunan yläosan kehote: "remould it nearer to your heart's desire"
Nämä fabiansosialistit:
- halveksuvat demokratiaa
- edistävät aristoraattista sosialismia
- muokaroivat maailmaa oman näkemyksensä mukaiseksi
- ovat susia lampaan vaatteissa
Tämä käy siis ilmi Wikipediasta, ja on yhteensopivaa sen kanssa mitä länsimaissa on viimeisen sadan vuoden aikana tapahtunut: sukupolvia kestävä asteittainen sosialistinen virkamiesvallankumous systeemin sisältä käsin. Stubb on tämän liikkeen asiamies.
Ja tottakai nuo ihanan suuret ja kasvavat prosenttiluvut olivat myös Hesarin pääkirjoituksen hehkutuksen aiheena. Kansainvälisyyden ansiosta emme kuole sukupuuttoon ja meillä on edessä joskus valoisa tulevaisuus, kun kaikki somalin, viron tai kurdin taitoiset vientitykit ovat maailmalla. Kansainvälisyys on niin hieno ja positiivinen asia, ettei siihen löydetty kuin yksi mitätön negatiivinen vivahde: "Tästä seuraa varhaiskasvatukseen ja kouluihin työtä, joka myös maksaa." Ja tottakai tekstissä muistutettiin pääkaupunkimme joukkoliikenteen kansainvälisyydestä, mikä varmasti takaa turistien tyytyväisyyden.
Yleensähän Ruotsi on meitä edellä monissa asioissa, mutta tähän kirjoittajalla ei ollut laittaa esimerkkejä. Nyt jäämme vaan kärsivällisesti odottamaan kultamuniemme kuoriutumista, joten älkäämme vielä kyllästykö hautomiseen.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006077607.html
Suvelassa päätettiin purkaa rikkaita kerrostaloja. Ilmeisesti tietty taso jo täyttyi. Asuinalueita voi olla kohtuu vaikea arvioida, kun voi olla että viereinen talo on köyhä omistusasunto ja viereinen kerrostalo 50% mamutettu. Kannattaa lukea nimikyltti rapussa.
Tuo Suvelan talojen purku on vähän vesittinyt. Kaupunginvuokratalojen tilalle piti tulla monipuolista asumista jopa paritaloja, mutta nyt tilalle tulee entistä enemmän vuokra-asuntoja. Enää yhden uusista taloista pitäisi olla omistusasujielle, mutta sillekään ei ole löytynyt rakennuttajaa.
Ihanaa... :roll:
https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006080488.html
QuoteVantaan Länsimäen halki on mahdotonta kävellä kuulematta venäjää: Lähiön asukkaista enää yli puolet puhuu äidinkielenään suomea
Vantaa on vieraskielisten osuudella mitattuna pääkaupunkiseudun monikulttuurisin kaupunki. Vantaalla jo lähes 18 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Vantaan Länsimäessä on lähes mahdotonta olla kuulematta venäjää. Alueen yli 5 500 asukkaasta lähes 2 200 puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Puhutuimpia vieraita kieliä ovat venäjä ja muut entisen Neuvostoliiton alueen kielet.
Vieraskielisten osuus on Länsimäessä 39,2 prosenttia. Osuus on pääkaupunkiseudun korkein. Lähes yhtä monikulttuurista asutus on Helsingin Kallahdessa ja Espoon Suvelassa. Kallahden ja Suvelan asukkaista 37 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Vantaa on muuttunut vieraskielisten määrällä mitattuna tällä vuosituhannella pääkaupunkiseudun kansainvälisimmäksi kaupungiksi.
Vieraskielisellä tarkoitetaan ihmistä, jonka äidinkieleksi on väestötietojärjestelmään kirjattu joku muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Monet vieraskieliset ovat kaksi- tai monikielisiä.
Vuosisadan alussa 3,9 prosenttia vantaalaisista puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vuonna 2018 osuus oli kivunnut 17,6 prosenttiin. Helsingissä osuus kasvoi samassa ajassa 5,4 prosentista 15,3 prosenttiin ja Espoossa 3,8 prosentista 16 prosenttiin.
Maahanmuuttajista suuri osa asettuu tietyille alueille. Esimerkiksi Länsimäessä vieraskielisten osuus on noussut vajaassa parissa kymmenessä vuodessa 9 prosentista 39 prosenttiin. Vuonna 2010 Vantaalla ei ollut yhtään kaupunginosaa, joiden asukkaista yli neljännes oli vieraskielisiä. Vuonna 2018 tällaisia alueita oli 5.
"On nähtävissä, että kantaväestön määrä vähenee alueilla, joilla ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on korkea", sanoo erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupunginkansliasta.
(...)
Onko tuo venäjänkielisten osuus Manun inkeriläisten perintöä vai millä perusteella porukkaa on laillisesti valunut tänne? Bussikuskeiksi? Kun eihän se porukka mitään häntäheikkejä/synnytyskoneita ole.
Yllämainitussa Länsimäessä (https://vaalit.yle.fi/ev2019/fi/regions/2/municipalities/92/pollingDistrict/509) Sdp 29.1% ja PS 22.9% eduskuntavaalin äänistä.
Korreloiko PS äänimäärä mitenkään matujen määrän kanssa. Paha sanoa, koska se edellyttäisi että paikalle jääneet äänestäisivät sankoin joukoin juuri perussuomalaisia, eikä demareita (tai vasemmistoliitäjiä) kuten vaihtoväestö.
Laitetaan mieluummin tähän ketjuun - Vantaan perussuomalaisimmat äänestysalueet (yli 20%). Eniten ääniä vain 3+2 äänestysalueella
Quote- Vierumäki 24.2% (2. sdp 21.6%)
- Seutula 23.4% (2. sdp 15.6%)
- Alkärr 22.8% (2. sdp 19.9%)
- Piispankylä 20.9% (jaettu 1. kok 20.9%)
- Vaskipelto 18.9% (jaettu 1. kok 18.9%)
Quote- Mikkola 26.3% (sdp 31.2%)
- Otava 24.0% (sdp 29.3%)
- Kulomäki 23.4% (sdp 25.3%)
- Länsimäki 22.9% (sdp 29.1%)
- Nissas 22.7 (sdp 24.6%)
- Havukallio 22.4% (sdp 31.2%)
- Korso 21.7% (sdp 22.2%)
- Laajavuori 21.1% (sdp 25.9%)
- Metsola 21.0% (sdp 23.1%)
- Ilola 20.4% (kok 24.5%)
- Nikinmäki 20.4% (kok 24.6%)
- Oripuisto 20.1% (sdp 30.2%)
- Maarinoja 20.0% (virheet 21.3%)
- Tarhapuisto 20.0% (sdp 31.7%)
Vähiten ääniä ropisi täysvalkoisilta omakotialueilla. Kuinka yllättävää :P Kun sdp & ps ääniosuus on 50% maisemissa, niin tuskin kannattaa harkita muuttavansa sinne.
Quote from: Pamfletti on 22.04.2019, 17:47:23
Vantaa on muuttunut vieraskielisten määrällä mitattuna tällä vuosituhannella pääkaupunkiseudun kansainvälisimmäksi kaupungiksi.
On huomattu :) En asu em. alueella (Länsimäessä), mutta täälläkin on aika mahdotonta liikkua kuulematta venäjää.
Quote.....................Vantaan Koivukylässä sijaitseva Rautpihan päiväkoti on 54 lapsen päivittäinen hoitopaikka.
Päiväkoti on siitä erikoinen, että lasten kotona puhutaan 27 eri kieltä. Äidinkielenään suomea puhuvia lapsia on koko päiväkodissa tällä hetkellä kaksi.
Vieraskielisten lasten suuri osuus johtuu siitä, että lähialueen asukkaat ovat pääasiassa maahanmuuttajataustaisia, äidinkielenään muita kieliä kuin suomea puhuvia perheitä.
Päiväkodin kieli on suomi ja siihen panostetaan. Näin päiväkodinjohtaja Melanie Kuparinen vastaa niille vanhemmille, jotka ihmettelevät miten lapsi voi oppia päiväkodissa suomen kielen.
Päiväkodin kaikki työntekijät puhuvat suomea ja sitä vaalitaan lasten keskinäisenä kielenä. Opettaja kannustaa lapsia leikkimään suomen kielellä, jotta kaikki pysyvät leikissä mukana.
Suomen kielen oppimisen tukemiseksi päiväkodissa työskentelee yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, lastentarhanopettaja, kaksi ryhmäavustajaa ja yksi lastenhoitaja lakisääteisen henkilöstömitoituksen lisäksi.
Kuparinen kehuu työyhteisöä osaavaksi ja asialleen omistautuneeksi.
Taustatukea tulee myös kaupungin omasta yhteistyöfoorumista, jossa käsitellään kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen asioita.
– Toistot ja monikanavaisuus, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Satu Pyy nostaa esille siitä, miten suomea päiväkodissa opetetaan.
Hän osallistuu jokaisen neljän lapsiryhmän toimintaan tilanteen ja tarpeen mukaan.
Monikanavaisuudella Pyy tarkoittaa sitä, että kieltä opetetaan niin lorujen, laulujen, satujen, leikkien kuin pelien kautta.
Vuorovaikutus suomenkieltä puhuvan aikuisen kanssa on tärkeää...........................
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/764985-vantaalaisen-paivakodin-lapset-puhuvat-27-kielta-suomenkielisia-lapsia-on-2
https://www.google.com/maps/search/Rautpihan+p%C3%A4iv%C3%A4koti/@60.3225718,25.064295,17z/data=!3m1!4b1
Quote from: Golimar on 24.04.2019, 14:42:42
Suomen kielen oppimisen tukemiseksi päiväkodissa työskentelee yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, lastentarhanopettaja, kaksi ryhmäavustajaa ja yksi lastenhoitaja lakisääteisen henkilöstömitoituksen lisäksi.
Työllistää ihan kivasti näköjään. :roll:
Ja halpaa kuin saippua.
Quote from: Golimar on 24.04.2019, 14:42:42
Quote.....................Vantaan Koivukylässä sijaitseva Rautpihan päiväkoti on 54 lapsen päivittäinen hoitopaikka.
Päiväkoti on siitä erikoinen, että lasten kotona puhutaan 27 eri kieltä. Äidinkielenään suomea puhuvia lapsia on koko päiväkodissa tällä hetkellä kaksi.
Vieraskielisten lasten suuri osuus johtuu siitä, että lähialueen asukkaat ovat pääasiassa maahanmuuttajataustaisia, äidinkielenään muita kieliä kuin suomea puhuvia perheitä.
Ylelläkin oli puffi samalle päiväkodille jo viime vuonna:
https://yle.fi/uutiset/3-10470524
Silloin siellä ei Ylen mukaan ollut yhtään äidinkieleltään suomalaista lasta. Nyt heitä on sentään kaksi.
Milloinkahan maahamme syntyvät ensimmäiset yksityiskoulut. Veikkaisin, että aika moni vanhempi olisi valmis vähän maksamaan lastensa tulevaisuudesta.
Se koulutuksen tasa-arvo taidettiin hylätä ja mokutuksen alttrille. Eihän kouluissa taida enää olla edes tasokursseja, joiden luulisi vähän helpottavan. Ei tarvi kaikkien kärsiä kaikkein tunneälykkäimmistä pöljistä.
QuoteVieraskielisten lasten suuri osuus johtuu siitä, että lähialueen asukkaat ovat pääasiassa maahanmuuttajataustaisia, äidinkielenään muita kieliä kuin suomea puhuvia perheitä.
Roskaa.
Vieraskielisten lasten suuri osuus johtuu siitä, että Globaali Eliitti on päättänyt toteuttaa maassamme kansanmurhan ja väestönvaihdon ja munattomat ja typerät hallituksemme ovat päättäneet siihen alistua, tuoreimpana kansanmurhan apupoikahallituksena tullee olemaan Rinteen pösilön kansanmurhahallitus Sipilän pölvästin terroristihallituksen jatkona.
Quote from: Siili on 24.04.2019, 15:10:13
Silloin siellä ei Ylen mukaan ollut yhtään äidinkieleltään suomalaista lasta. Nyt heitä on sentään kaksi.
Ihan miten vaan.
Vaan kun Suomessa pitäisi päiväkodissa kaikkien lasten olla tai oppia suomenkielisiksi olipa äidinkieli sitten vaikka udrumurtia.
Suomessa puhutaan suomenkieltä. Maahanmuuttajille tulee opettaa suomea. Jos maahanmuuttajat haluavat puhua jotain muuta kieltä he voivat muuttaa haluamaansa maahan.
Suomalaisten veronmaksajien asia ei ole kustantaa lapsille udrumurtian opiskelua, vaan veronmaksajien varat pitää keskittää opettamaan suomessa elämään haluaville suomen kieli.
Ei tämän pitäisi olla rakettitiedettä.
Quote
Suomen kielen oppimisen tukemiseksi päiväkodissa työskentelee yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, lastentarhanopettaja, kaksi ryhmäavustajaa ja yksi lastenhoitaja lakisääteisen henkilöstömitoituksen lisäksi.
Lakisääteisesti pitää olla yksi kasvattaja kahdeksaa yli 3-vuotiasta lasta kohden. 54 lapsen päiväkodissa olisi lakisääteisesti 6-7 kasvattajaa. Näiden lisäksi siis tarvitaan 5 muuta joista yksi jopa erityisopettaja. Pelkät henkilökustannukset siis palttiarallaa tuplaantuu näiden pilttien varhaiskasvatuksessa.
Quote from: Kari Kinnunen on 24.04.2019, 17:39:12
Ei tämän pitäisi olla rakettitiedettä.
Onkohan minkään muun maan kielessä lukutaito saavutettavissa samoin kuin Suomessa? Äännejärjestelmällä kirjaimia vain peräkkäin. Ei erilaisia lausuntavaihtoehtoja eikä hiljaisia kirjaimia. Melkein jo niin, että jos ei Suomessa opi, niin missä sitten.
QuoteVieraskielisten lasten suuri osuus johtuu siitä, että lähialueen asukkaat ovat pääasiassa maahanmuuttajataustaisia, äidinkielenään muita kieliä kuin suomea puhuvia perheitä.
Alueella ei varmasti ole yli 90%:n ulkomaalaistaustaisten osuutta. Tuohon osuuteen on oltava muitakin syitä, kuten korkeampi syntyvyys.
Quote from: kivimies on 24.04.2019, 18:30:17
QuoteVieraskielisten lasten suuri osuus johtuu siitä, että lähialueen asukkaat ovat pääasiassa maahanmuuttajataustaisia, äidinkielenään muita kieliä kuin suomea puhuvia perheitä.
Alueella ei varmasti ole yli 90%:n ulkomaalaistaustaisten osuutta. Tuohon osuuteen on oltava muitakin syitä, kuten korkeampi syntyvyys.
Kyse on ghettoutumisilmiöstä.
Jota Suomeen ei pitänyt 'asiantuntijoiden' mukaan tulla. Kun me kuulemma osaamme nämä asiat paremmin kuin isot kansat, joilla on paljon pidempi kokemus monikulttuurista.
Tosin tämäkin on vasta alkua, white flight etenee, hidas, mutta kiihtyvä rappio alkaa..
Quote from: kivimies on 24.04.2019, 18:30:17
QuoteVieraskielisten lasten suuri osuus johtuu siitä, että lähialueen asukkaat ovat pääasiassa maahanmuuttajataustaisia, äidinkielenään muita kieliä kuin suomea puhuvia perheitä.
Alueella ei varmasti ole yli 90%:n ulkomaalaistaustaisten osuutta. Tuohon osuuteen on oltava muitakin syitä, kuten korkeampi syntyvyys.
Havukoskella muunkielisten osuus oli 2018 alussa 38%. Saattaa olla, että siellä on erityisen paljon lapsirikkaita humamuperheitä. Ehkäpä Vantaan kaupunki keskittää humamuja nimen omaan Havukoskelle, jonne voi silloin myös keskittää kaikenlaisen humamu-infran. Venäläisiä ja virolaisia kun ei tarvitse hyysätä samalla intensiteetillä kuin somaleja ja arabeja. Liikenneyhteydet Havukoskelle kaupungin hallinnollisesta keskuksesta Tikkurilasta ovat myös paljon paremmat kuin muihin mamukeskittymiin (esim. Hakunila ja Länsimäki).
Quote from: Siili on 24.04.2019, 18:43:09
Havukoskella muunkielisten osuus oli 2018 alussa 38%. Saattaa olla, että siellä on erityisen paljon lapsirikkaita humamuperheitä. Ehkäpä Vantaan kaupunki keskittää humamuja nimen omaan Havukoskelle, jonne voi silloin myös keskittää kaikenlaisen humamu-infran. Venäläisiä ja virolaisia kun ei tarvitse hyysätä samalla intensiteetillä kuin somaleja ja arabeja. Liikenneyhteydet Havukoskelle kaupungin hallinnollisesta keskuksesta Tikkurilasta ovat myös paljon paremmat kuin muihin mamukeskittymiin (esim. Hakunila ja Länsimäki).
Päiväkodissa lapsilla on 27 eri äidinkieltä, eli aika paljon muitakin kuin pakolaisia/tp-hakijoita mahtunee joukkoon.
Taidan olla wanha :P
Lähimenneisyydessä - Keskusta "kyläkoulujen rahoitus on turvattava"
Nyt - Vihervasemmisto "mamukouluille ja kotoutukseen pitää ohjata lisää rahaa rahaa RAHAA!!!"
Vaaliohjelmat 1880-2019
https://www.fsd.uta.fi/pohtiva/
Kun lähiöiden suuret ikäluokat kupsahtavat, tulee ghettoutuminen olemaan ripeää.
Quote from: no future on 24.04.2019, 19:10:39
Quote from: Siili on 24.04.2019, 18:43:09
Havukoskella ...
Päiväkodissa lapsilla on 27 eri äidinkieltä, eli aika paljon muitakin kuin pakolaisia/tp-hakijoita mahtunee joukkoon.
Jep, siellä on varmasti diplomaattien ja Nokian johtajien vesoja.
Quote from: Kari Kinnunen on 24.04.2019, 15:25:03
Milloinkahan maahamme syntyvät ensimmäiset yksityiskoulut. Veikkaisin, että aika moni vanhempi olisi valmis vähän maksamaan lastensa tulevaisuudesta.
Se koulutuksen tasa-arvo taidettiin hylätä ja mokutuksen alttrille. Eihän kouluissa taida enää olla edes tasokursseja, joiden luulisi vähän helpottavan. Ei tarvi kaikkien kärsiä kaikkein tunneälykkäimmistä pöljistä.
Asuinpaikan valinnalla (kehä ykkösen sisälläkin) voi vielä vaikuttaa paljon. Sitten jos kovemmat tropit on tarpeen, niin vaikka ruotsin kielinen kielikylpy taitaa taata miltei täydellisen etnisen puhtauden. Erilaisia muitakin valinnaisuuksia ja painotuksia on nykyjärjestelmän sisälläkin, joilla voi valita lastensa luokkakavereita.
Huomasin juuri äsken että Google kartassa on 360 asteen sisäkuva Itävantaan Islamilainen Yhdyskunta moskeijasta jota etsiessään SKE porukka joutui kärhämään somalien kanssa.
https://www.google.com/maps/@60.3230729,25.0641999,3a,75y,334.13h,78.14t/data=!3m8!1e1!3m6!1sAF1QipNIKzrMjehXuCCR-SGsczL970BL5Uve06vNePAx!2e10!3e11!6shttps:%2F%2Flh5.googleusercontent.com%2Fp%2FAF1QipNIKzrMjehXuCCR-SGsczL970BL5Uve06vNePAx%3Dw203-h100-k-no-pi-0-ya27.264378-ro-0-fo100!7i9728!8i4864
Quote from: sancai on 25.04.2019, 11:32:13
Kun lähiöiden suuret ikäluokat kupsahtavat, tulee ghettoutuminen olemaan ripeää.
Mutta siihen menee vielä kauan, koska ihmisten elinikä on piiiiiitkä. Palataan asiaan noin 20 vuoden kuluttua.
Laitan tämän uutisen tähän ketjuun... Nimittäin ainakin kun puhun tuntemieni opettajien kanssa jotka opettavat ns. kulttuurillisesti rikastuneissa kouluissa he miettivät a) alanvaihtoa b) eläkettä iästä riippuen. Syy on tietysti se mistä ei juuri puhuta...
HS: Luokanopettajaksi hakevien määrä romahti kuudessa vuodessa - syynä kielteiset mielikuvat
QuoteYhä harvempi nuori haluaa luokanopettajaksi, uutisoi Helsingin Sanomat.
Lehden tekemän selvityksen mukaan luokanopettajakoulutuksen hakijamäärät ovat romahtaneet kuudessa vuodessa. Vielä vuonna 2013 luokanopettajakoulutukseen pyrki 8 345 hakijaa. Tänä vuonna hakijoita oli enää 4 732. Myös ensisijaisten hakijoiden määrä on vähentynyt rajusti. Vuonna 2013 heitä oli noin 4 800, tänä vuonna enää noin 2 800.
Yksistään viime vuodesta hakijamäärät tippuivat 663:lla. Luvut koskevat yliopistojen suomenkielisten koulutusohjelmien hakijamääriä. Lehden haastattelemat asiantuntijat eivät usko yksittäiseen syyhyn, joka selittäisi hakijamäärien romahdusta. Kaikki kuitenkin mainitsevat opettajan ammattiin liitetyt mielikuvat.
– Koulumaailmaa käsittelevä uutinen on yleensä aina negatiivinen, sanoo opetusneuvos Armi Mikkola opetusministeriöstä HS:lle.
Asiaan vaikuttavat myös esimerkiksi ikäluokkien pienentyminen ja vuonna 2016 voimaan astunut ensikertalaiskiintiö.
Lähde: Helsingin Sanomat
JARI HIMANEN
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7a77b3ca-dd0e-4617-a771-a4c2168056a3
Quote
Suomessa on satoja kerrostalolähiöitä, ja monesta niistä on syytä olla huolissaan, kertoo tuore tutkimus
Ensin kerrostalolähiöissä oli kaikki hyvin. Sitten tuli lama, jonka jäljet näkyvät yhä. Samalla kun työttömyys lähiöissä kasvaa, koulutustaso laskee. Nyt uusi hallitus haluaisi tehdä asialle jotain.
Lähiöiden huonosta maineesta on tullut todellisuutta.
Julkisuudessa lähiöiden ongelmista on keskusteltu 1970-luvulta asti, mutta aiemmin niiden kehityksestä ei ole ollut valtakunnallista tutkimustietoa.
Tutkija Mats Stjernbergin tuore kaupunkimaantieteen väitöskirja kuitenkin osoittaa, että julkisuudessa esitetyille huolille on aihetta. Stjernberg väitteli perjantaina Helsingin yliopistolla suomalaisten lähiöiden kehityksestä vuosina 1990–2010.
Väitöskirja käsittelee 1960–1970-luvuilla rakennettuja kerrostalolähiöitä. Etenkin Helsingissä on myös hyvinvoivia alueita, mutta tutkimuksen mukaan suurin osa lähiöistä taantuu sosiaalisesti ja taloudellisesti ympäri maata: Työttömyys on muita asuinalueita korkeammalla, tulo- ja koulutustaso matalammalla. Tutkimusten mukaan tällaisilla alueilla myös sairastetaan keskimääräistä enemmän ja kuollaan muita nuorempina.
Lähivuosina kehityksestä on tulossa entistä suurempi ongelma, Stjernberg sanoo.
[...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006138245.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006138245.html)
Ai niin, miksi lähiöillä on huono maine? Yksi yksityiskohta loistaa mainitsemattomuudessaan kauas. En ensilukemalla huomannut että suhteellisen pitkässä jutussa olisi mainittu maahanmuuttajia kertaakaan. Mutta tulihan se sieltä jutun puoleenväliin piilotettuna:
Quote
Pakarisen mukaan se on osin positiivisen diskriminaation, eli myönteisen erityiskohtelun määrärahan ansiota. Sen vahvistavat myös tutkimukset.
Määrärahaa myönnetään tietyille alueille sen mukaan, miten suuri osuus väestöstä on maahanmuuttajataustaisia ja mikä on alueen aikuisten työllisyys-, tulo-, ja koulutustaso.
Missään kohtaa juttua ei luonnollisestikaan haluta antaa pienintäkään vihiä siihen suuntaan että ongelmien kärjistyminen liittyisi jotenkin lähiöiden demografiseen muutokseen ja uuden demografian edustajien mentaliteettiin ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan. Tai edes heidän koulutus-, työllisyys- tai integraatiotasoonsa. Positiivista diskriminaatiota nyt vaan pitää selityksettömästi harrastaa "maahanmuuttajataustaisten" (olipas tarkka määritelmä) tapauksessa. Jos ongelmat johtuvat asukkaista, ne johtuvat systemaattisesti jutun asenteen perusteella "suomalaisista" jotka asuvat näissä lähiöissä.
Mitä oikeasti pelkään on että nämä poliittisen kaupunkimaantieteen ammattivalehtelijat uskovat itse omiin kaunisteluihinsa. Jos realiteetteja ei osata myöntää, on turha kuvitella tilanteen paranevankaan. Ja nyt sosialistihallituksen aikaan lienee erityisen kova paine olla rehellisesti näkemättä ongelmia jotka eivät hallituspuolueiden maailmankuvaa tue.
Helsingin kaupungin sivuilta löytyy hyviä teemakarttoja jotka on julkaistu maaliskuussa 2019.
https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/alueellinensijoittuminen (https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/alueellinensijoittuminen)
Liitän oheen kartat joista voi valita kuinka monikulttuurisessa ympäristössä haluaa asua ja vielä tarkemmin mitä kieltä haluaa kuunnella ja millä volyymilla.
1. Ulkomaalaistaustaisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 1.1.2018
2. Vieraskielisten yleisin äidinkieli kieliryhmittäin pääkaupunkiseudulla 1.1.2016
Näin helppoa se on kannattaa multikulttuuria ja samalla valita lapselleen koulu, jossa on vähiten maahanmuuttajia. Sen voi sanoa jo ääneen olankohautuksella.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006147227.html
QuoteBriteissä keskiluokkaiset vanhemmat tekevät kaikkensa saadakseen lapsensa parhaisiin kouluihin. Niin Kouvonenkin teki, valitsi asuinpaikkansa sen mukaan, että oma lapsi pääsi hyvään kouluun. Vaikka periaatteessa hän on sitä mieltä, ettei luokkaeroja pitäisi vahvistaa kouluja valikoimalla.
Kun perhe sitten palasi Suomeen, hän valitsi täälläkin koulun tarkkaan.
"Vaikka olen tasa-arvon kannalla, en voi ajaa sitä oman lapseni kustannuksella."
Niinpä niin. Luokkaerot ovat toki eria asia kuin kulttuuri sekä syntyperäerot, mutta monikulttuurisessa yhteiskunnassa ne ovat yhä enemmän sama asia.
Hyvä koulu tarkoittaa yhä enemmän samaa kuin valkoinen koulu. Se tapahtuu aivan itsestään, ilman yhdenkään rotuteoreetikon asiaan puuttumista. Suvaitsevainen joutuu elämään vahvasti kaksoisajattelun, tabujen maailmassa. Hän ei voi sanoa ääneen, että etsii lapselleen valkoista koulua koska se on yhä enemmän yhtä kuin hyvä koulu, eikä hän voi sanoa ääneen että kannattaa multikulttuuria ja tasa-arvoa julkisesti, mutta ei käytännössä.
Hän on valmis kannattamaan multikulttuuria ja tasa-arvoa työväenluokan lasten kustannuksella, jotka joutuvat niihin mamukouluihin ja saavat paskan spettarin, mutta ei omien lastensa kustannuksella. Muutoin artikkelissa oli joitain hyviäkin pointteja. Kun nyt ollaan taas sosiologian hoodeilla, niin artikkeli saa ajattelemaan sitä, miten keskiluokkaisen ihmisen sallitaan käyttää eufenismeja. Hän voi sanoa
hyvä koulu, wink wink, ja kaikki ymmärtävät eikä kukaan kyseenalaista. Jos duunari käyttää samaa termiä, niin se kyseenalaistetaan ja siinä nähdään merkityssisältöjä. Pakilan ylä-asteella ei ole vieläkään yhtään ainutta maahanmuuttajaa, koska alueella ei heitä asu.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006000695.html
QuotePakilan ylä-asteella ei ole yhtäkään maahanmuuttajataustaista oppilasta. Myös siellä eriytetään oppilaita, mutta se tapahtuu pikemminkin ylöspäin. Lahjakkaat oppilaat voivat suorittaa lukio-opintoja jo yläasteen aikana.
Lahtinen sanoi konekivääriä hangessa kiskoessaan, että jos jostakin tulisi sellainen jonka päätä ei kokonaan ole sekoitettu tällä koohotuksella, niin kyllä se ihmettelisi.
Kaikki tietävät, ja joutuvat jo myöntämäänkin, että mistä kenkä puristaa. Silti se jaksetaan kieltää kerta toisensa jälkeen. Ihan selkäytimestä valahtaa teksti, että tutkimusten mukaan. Kyllä kaiken maailman Ernat tekee sellaista tutkimusta, että maahanmuutto ei aikanaan aiheuta ongelmia oppimiseen.
QuoteHyvämaineisten koulujen oppilaat eivät kehity omaan lähtötasoonsa nähden yhtään sen enempää kuin huonomaineisten koulujen oppilaat.
Jotkut oppivat siis yhteenlaskua, toiset oppivat derivoimaan ja kolmannet sen, että vittu mun ei tartte laskea mitään, vedetään kuffaria turpaan jos alkaa länkyttämään. I want my money!
QuoteMonikulttuurinen Keinutien koulu uskoo kielellisesti vastuulliseen pedagogiikkaan – koulussa puhutaan peräti 46 kieltä
04.09.2019 09:54
Kontulassa sijaitseva Keinutien ala-asteen koulu on yksi Helsingin suurimmista ala-asteista. Oppilaita on yli 600, ja koulussa työskentelee myös koko joukko aikuisia. Koulu erottuu monista muista helsinkiläiskouluista siten, että oppilaista 55 prosenttia on vieraskielisiä. Opetuskieli on suomi.
Suurimmat kieliryhmät ovat arabian-, somalin- ja venäjänkieliset oppilaat, mutta yhteensä koulussa puhutaan 46 kieltä. Huimat 330 lasta opiskelee Keinutiellä tänä vuonna suomea toisena kielenä. Koulussa työskentelee neljä S2-opettajaa.
- Koulussamme on tulkkauspuhelimet käytössä. Tämä on Kaskon kokeilu, jonka toivotaan jatkuvan, rehtori Irina Haahtela kertoo ja esittelee Youpret-sovellusta kännykästään.
Hän on hetkeä aiemmin soittanut tulkkaussovelluksen avulla somalinkielisille vanhemmille Somaliaan selvittääkseen, miksi yksi oppilaista ei ole saapunut kouluun. Oppilaiden huoltajista osa ei pysty operoimaan Wilmassa, sillä he eivät osaa suomea eivätkä aina ole lukutaitoisiakaan.
Kuvatukea ja selkosuomea
Opettajat käyttävät Keinutiellä opetuksessa paljon kuvatukea: piirroskuvien avulla oppilaille näytetään, mistä on puhe ja mitä seuraavaksi tehdään. Monikielinen ohjaaja Sabad Yussuf (kuvassa) esittelee koulussa käytettävää kuvatukea yhdessä Haahtelan kanssa. Oppia on haettu esimerkiksi Ruotsista maailmankuulun jalkapalloilijan Zlatan Ibrahimovićin kotikoulusta Rosengårdsskolanista, jossa kaikki perusasiat esitetään tekstin lisäksi kuvina.
Myös selkosuomi on ahkerassa käytössä Keinutiellä sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä. Haahtela kertoo, että koulun 1. ja 2. luokilla on tänä lukuvuonna 17 valo-oppilasta eli valmistavan opetuksen integraatio-oppilasta. Nämä lapset ovat saapuneet Suomeen alle vuosi sitten.
- Valo-vuoden voi aloittaa jo esikoulussa. Ensimmäisen vuoden aikana tavoitteena on oppia suomen kieltä, Haahtela sanoo.
Kielitietoinen vierailukoulu
Keinutien ala-aste toimii tänä vuonna Helsingin kaupungin kielitietoisena vierailukouluna: kouluun voi mennä tutustumaan kielellisesti vastuullisen pedagogiikan toteuttamiseen käytännössä. Rehtori kertoo, että koulu ja Kontula asuinalueena ovat selvästi erityisen vetovoimaisia arabian-, somalin- ja venäjänkielisille perheille......................
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/monikulttuurinen-keinutien-koulu-uskoo-kielellisesti-vastuulliseen-pedagogiikkaan
Quote
Hän on hetkeä aiemmin soittanut tulkkaussovelluksen avulla somalinkielisille vanhemmille Somaliaan selvittääkseen, miksi yksi oppilaista ei ole saapunut kouluun. Oppilaiden huoltajista osa ei pysty operoimaan Wilmassa, sillä he eivät osaa suomea eivätkä aina ole lukutaitoisiakaan.
Anteeksi mitä? Somaliaan? Ovatko vanhemmat lomailemassa maassa josta ovat paenneet hengenvaarassa? Onko lapsetkin mukana?
QuoteHän on hetkeä aiemmin soittanut tulkkaussovelluksen avulla somalinkielisille vanhemmille Somaliaan selvittääkseen, miksi yksi oppilaista ei ole saapunut kouluun.
Kehtaa nyt soitella ja häiritä kesken sukuloinnin. Ei se ole muutenkaan helppoa lomailla koska varma kuolema, niin vielä pitää siinä pommeja ja luoteja väistellessään vastailla uteliaan opettajan typeriin kysymyksiin. >:(
Abdirahaman tulee sitten kouluun kun jaksaa ja viitsii, jos nyt yleensäkään jaksaa tai viitsii.
Quote from: Golimar on 06.09.2019, 09:40:39
Quoteo[...]...oppia on haettu esimerkiksi Ruotsista maailmankuulun jalkapalloilijan Zlatan Ibrahimovićin kotikoulusta Rosengårdsskolanista, jossa kaikki perusasiat esitetään tekstin lisäksi kuvina.
[...]
Keinutien ala-aste toimii tänä vuonna Helsingin kaupungin kielitietoisena vierailukouluna: kouluun voi mennä tutustumaan kielellisesti vastuullisen pedagogiikan toteuttamiseen käytännössä. Rehtori kertoo, että koulu ja Kontula asuinalueena ovat selvästi erityisen vetovoimaisia arabian-, somalin- ja venäjänkielisille perheille......................
Toimittaja taitaa kalastella kommentteja ja sitä kautta klikkauksia.
Quote from: Uuno Nuivanen on 06.09.2019, 10:01:03
QuoteOppilaiden huoltajista osa ei pysty operoimaan Wilmassa, sillä he eivät osaa suomea eivätkä aina ole lukutaitoisiakaan.
Huippu- ja moniosaajia, joita ilman Suomi ei selviä.
Selvästikin kun tulotaso mahdollistaa lomailut toisella mantereella jo lukutaidottomanakin. Kun niiille saisi ala-asteen oppimäärän päähän, he varmaan rakentaisivat raketin Marsiin.
Quote from: Golimar on 06.09.2019, 09:40:39
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/monikulttuurinen-keinutien-koulu-uskoo-kielellisesti-vastuulliseen-pedagogiikkaan
Wayback-machine ei suostu arkistoimaan. Osaako joku ottaa koko sivusta nätin kopion talteen, on tämä sellainen helmi?
Quote from: Billy Hill on 06.09.2019, 09:49:44
Quote
Hän on hetkeä aiemmin soittanut tulkkaussovelluksen avulla somalinkielisille vanhemmille Somaliaan selvittääkseen, miksi yksi oppilaista ei ole saapunut kouluun. Oppilaiden huoltajista osa ei pysty operoimaan Wilmassa, sillä he eivät osaa suomea eivätkä aina ole lukutaitoisiakaan.
Anteeksi mitä? Somaliaan? Ovatko vanhemmat lomailemassa maassa josta ovat paenneet hengenvaarassa? Onko lapsetkin mukana?
Eipä se lasten sukuelinten silpominen etänäkään onnistu, joten...
Quote from: l'uomo normale on 06.09.2019, 10:07:39
Quote from: Golimar on 06.09.2019, 09:40:39
Quoteo[...]...oppia on haettu esimerkiksi Ruotsista maailmankuulun jalkapalloilijan Zlatan Ibrahimovićin kotikoulusta Rosengårdsskolanista, jossa kaikki perusasiat esitetään tekstin lisäksi kuvina.
[...]
Keinutien ala-aste toimii tänä vuonna Helsingin kaupungin kielitietoisena vierailukouluna: kouluun voi mennä tutustumaan kielellisesti vastuullisen pedagogiikan toteuttamiseen käytännössä. Rehtori kertoo, että koulu ja Kontula asuinalueena ovat selvästi erityisen vetovoimaisia arabian-, somalin- ja venäjänkielisille perheille......................
Toimittaja taitaa kalastella kommentteja ja sitä kautta klikkauksia.
Onko venäläisiltä koskaan kysytty haluavatko he koulunsa täyteen somaleita ja arabeja? Iigorit eivät kokemukseni mukaan katso kuuluvansa ko ryhmiuen kanssa samaan porukkaan.
Edes somalit eivät halua kouluun jossa on liikaa somaleita. Tämä kuultu Helsingin virkamieheltä. Taas ne somalit joita ei haittaa syrjäytyminen N:nteen polveen (ja joille se lienee ainoa realistinen ansaintamalli) varmaan trivs jättebra.
QuoteMonikulttuurinen Keinutien koulu uskoo kielellisesti vastuulliseen pedagogiikkaan – koulussa puhutaan peräti 46 kieltä
04.09.2019 09:54
Kontulassa sijaitseva Keinutien ala-asteen koulu on yksi Helsingin suurimmista ala-asteista. Oppilaita on yli 600, ja koulussa työskentelee myös koko joukko aikuisia. Koulu erottuu monista muista helsinkiläiskouluista siten, että oppilaista 55 prosenttia on vieraskielisiä. Opetuskieli on suomi.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/monikulttuurinen-keinutien-koulu-uskoo-kielellisesti-vastuulliseen-pedagogiikkaan
Keinutien koulu on malliesimerkki Suomen harjoittaman koulutus- ja maahanmuuttopolitiikan virheellisyydestä. Koulutuksessa rahat menevät kymmenien eri kieliryhmien palvelemiseen. Nykyisen maahanmuuttopolitiikan haitat ilmenevät muun muassa yhteydenpidossa kielitaidottomiin vanhempiin. Jos muuttaa Suomeen, tulee sopeutua Suomeen. Vieraiden pienimpiinkin toiveisiin mukautuminen johtaa vieraiden pysymiseen vieraina.
Jossain toisessa järkevässä rinnakkaistodellisuudessa suomenkielisessä koulussa koulutuskieli olisi ainoastaan suomi. Mitään myönnytyksiä vieraskielisille ja -kulttuurisille ei tehtäisi. Maahanmuuttopolitiikka estäisi suomea taitamattomien maahan asumaan pysyvästi asettautumisen. Ei siis värinää.
Nykyinen politiikka johtaa kaaokseen.
Quote from: RP on 06.09.2019, 10:28:27
Quote from: Golimar on 06.09.2019, 09:40:39
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/monikulttuurinen-keinutien-koulu-uskoo-kielellisesti-vastuulliseen-pedagogiikkaan
Wayback-machine ei suostu arkistoimaan. Osaako joku ottaa koko sivusta nätin kopion talteen, on tämä sellainen helmi?
Yritin vaikka mitä, ei onnistunut ainakaan minun konsteillani. Ei onnistunut edes tulostaminen pdf-tiedostoon. Näyttää siltä, että nyt on nuivuutta vastaan keksitty ainakin väliaikaisesti ilkeät temput Häslingin verkkosivustolle.
Voisiko joku verkkosivuguru kiinnostua tästä ja kertoa kikat millä tuo taltioidaan?
Sopisiko tähän ketjuun.
SAAPUMISIKÄ ENNUSTAA KOULUMENESTYSTÄ. HS 6.9.19
Otteita:
"Helsingin kaupungin erikoistutkijan Laura Ansalan tuoreesta tutkimuksesta ilmenee että .... siinä missä suomalaistaustaisista lapsista 75 prosenttia suorittaa ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon, vastaava osuus maahanmuuttajataustaisten lasten osalta on 46 prosenttia..."
Nyt tulee paras:
" Lähtömaista Baltian maat, Vietnam ja muut Aasian maat ovat sellaisia, että perheiden Suomessa syntyneet nuoret suorittavat toisen asteen tutkinnon 6-9 prosenttia todennäköisemmin kuin suomalaistaustaiset nuoret".
Tuleeko tutkijalle normipyyhkeet vai lähteekö työpaikka alta ?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006228647.html
Quote from: Ajatolloh on 06.09.2019, 14:43:35
Quote from: RP on 06.09.2019, 10:28:27
Quote from: Golimar on 06.09.2019, 09:40:39
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/monikulttuurinen-keinutien-koulu-uskoo-kielellisesti-vastuulliseen-pedagogiikkaan
Wayback-machine ei suostu arkistoimaan. Osaako joku ottaa koko sivusta nätin kopion talteen, on tämä sellainen helmi?
Yritin vaikka mitä, ei onnistunut ainakaan minun konsteillani. Ei onnistunut edes tulostaminen pdf-tiedostoon. Näyttää siltä, että nyt on nuivuutta vastaan keksitty ainakin väliaikaisesti ilkeät temput Häslingin verkkosivustolle.
Voisiko joku verkkosivuguru kiinnostua tästä ja kertoa kikat millä tuo taltioidaan?
Ohessa pdf-formaatissa.
En tiedä guruista, mutta itse tallensin tuon jo aamulla; hiiren oikealla näppäimellä valikko ja sieltä tallenna.
Sivu aukeaa omalta koneelta klikkaamalla tallennettua tiedostoa.
Quote from: repsikka on 06.09.2019, 14:57:12
Sopisiko tähän ketjuun.
SAAPUMISIKÄ ENNUSTAA KOULUMENESTYSTÄ. HS 6.9.19
Otteita:
"Helsingin kaupungin erikoistutkijan Laura Ansalan tuoreesta tutkimuksesta ilmenee että .... siinä missä suomalaistaustaisista lapsista 75 prosenttia suorittaa ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon, vastaava osuus maahanmuuttajataustaisten lasten osalta on 46 prosenttia..."
Nyt tulee paras:
" Lähtömaista Baltian maat, Vietnam ja muut Aasian maat ovat sellaisia, että perheiden Suomessa syntyneet nuoret suorittavat toisen asteen tutkinnon 6-9 prosenttia todennäköisemmin kuin suomalaistaustaiset nuoret".
Tuleeko tutkijalle normipyyhkeet vai lähteekö työpaikka alta ?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006228647.html
Tämä kyllä pitää paikkaansa. Mitä nuorempana tulee Suomeen, sitä paremmat tsänssit ns. ehtiä koulubussin kyytiin. Ala-asteelle tulevat lapset, siis parrattomat sellaiset, ehtivät oppimaan riittävästi kieltä muiden kanssa telmiessään ennen kuin vaativammat jutut tulevat yläasteella vastaan.
Mitä vanhempia teinit ovat, niin sitä hankalampi tehokas sosiaalinen vuorovaikutus valkonaamojen kanssa ja sitä vaikeampi hypätä mukaan vaativampiin aineisiin. Ennen yläastetta pitäisi olla jo kohtuullinen suomen taito, ja siihen menee se vähintään pari-kolme vuotta - ja tässä pitää olla paljon hengailua suomalaisten kanssa, ei pelkästään omankielisten. Jos pamahdat suoraan yläasteelle etkä puhu suomea tai englantia, niin varmasti on solmussa. Siinä sitten ensimmäiset 5 vuotta teinillä menee edes jonkunlaisen kielitaidon ja peruskoulun läpikäymiseen, jonka jälkeen voi vasta miettiä sitä (todella laadukasta) ammattikoulua että saisi duunia.
Poikkeuksena ehkä nämä fiksujen perheiden lapset, joilla on hyvä englanninkielen taito jo lähtömaasta. Heillä on paljon paremmat mahdollisuudet saada luokkakavereilta ja opettajilta apua, ja näistä on positiivisiakin esimerkkejä olemassa miten lukio on saatu menestyksellä läpi.
Haluan vielä korostaa tuota aasialastaustaisten nuorten parempaa kouluttautumista kantasuomalaisiin verrattuna.
En heti usko, että maahansaapumisikä poikkeaisi eri maahanmuuttajaryhmien välillä kovinkaan merkittävästi.
Syitä kouluttautumiseroihin on siis haettava motivaatiosta, kulttuurista tai intelligenssistä.
Quote from: repsikka on 06.09.2019, 14:57:12
" Lähtömaista Baltian maat, Vietnam ja muut Aasian maat ovat sellaisia, että perheiden Suomessa syntyneet nuoret suorittavat toisen asteen tutkinnon 6-9 prosenttia todennäköisemmin kuin suomalaistaustaiset nuoret".
Verrattuna siis lapsiin, joiden perheillä on yhtäläinen (yhtä huono) tulo- ja työllisyystaso, perherakenne ja asuinalue. Näyttäisipä joukosta löytyvän myös ainakin yksi maa, jolla koulutustaso jää kantaväestöä selkeästi alhaisemmaksi vielä kaiken tuon vakioinnin jälkeenkin:
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/maahanmuuttajien-lasten-ja-suomalaistaustaisten-lasten-valisia-kouluttautumiseroja
Quote from: repsikka on 06.09.2019, 18:00:33
Haluan vielä korostaa tuota aasialastaustaisten nuorten parempaa kouluttautumista kantasuomalaisiin verrattuna.
En heti usko, että maahansaapumisikä poikkeaisi eri maahanmuuttajaryhmien välillä kovinkaan merkittävästi.
Syitä kouluttautumiseroihin on siis haettava motivaatiosta, kulttuurista tai intelligenssistä.
Omassa lähipiirissä kaksi perhettä joissa kiinalainen äiti ja suomalainen isä. Äiti hakkaa kotona heti ellei koetulokset ja piano-opinnot suju. Ja lapset kertoo kotona lähimmille uskotuilleen että äiti hakkaa. Ja että se ihan normihomma. Ei tässä mitään. Eli on ainakin kiinalaisilla motivaatio kohdillaan.
Korjaus: olisi pitänyt puhua menneessä muodossa tyyliin "peruskoulussa äiti hakkasi". (En tiedä peruskoulun jälkeisistä ajoista.)
QuoteHelsingin lapsiperheet valitsevat asuinalueensa selvästi ennen lasten kouluikää ja pysyttelevät sen jälkeen aloillaan, selviää Helsingin kaupunkitiedon lehden Kvartin julkaisemasta tuoreesta tutkimuksesta.
Muuttoliike on vaikuttanut alueelliseen eriytymiseen. Matalimman tulo- ja koulutustason alueet ovat menettäneet alle kouluikäisiä suomenkielisiä lapsia.
Tutkimuksen mukaan Helsingin alueiden ja koulujen väliset erot syntyvät luultua aiemmin, jo ennen lasten kouluikää.
Voimakkainta muuttaminen on perheissä, joissa lapset ovat vielä vauvoja ja taaperoita. Muuttoalttius laskee tasaisesti esikouluikään asti. Ilmiö näkyy kaikilla alueilla Helsingissä, kertoo Helsingin kaupungin kanslian tutkimuspäällikkö Katja Vilkama.
"Usein, kun puhutaan koulujen eriytymisestä ajatellaan nimenomaan kouluikäisten lasten perheitä ja heidän muuttopäätöksiään. Muuttopäätökset tehdään kuitenkin usein ennen kouluikää", Vilkama sanoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin suomenkielisten lapsiperheiden muuttoliikkeitä Helsingin oppilaaksiottoalueilla vuosien 2005–2014 aikana.
Lapsiperheet suosivat selkeästi joitain alueita ja hylkivät toisia.
Matalimman tulo- ja koulutustason alueilta muuttaa systemaattisesti pois enemmän suomenkielisiä alle kouluikäisiä lapsia kuin heitä muuttaa alueelle. Nämä alueet sijaitsevat esimerkiksi Itä-Helsingissä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006259846.html
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/pikkulapsiperheiden-muuttoliike-muovaa-koulujen-oppilaspohjaa-helsingissa
^ Jos nämä ihmiset myös äänestäisivät vaaleissa yhtä johdonmukaisesti meillä ei olisi mitään ongelmaa. Nyt tuntuu että asiat unohtuvat vaalikopissa.
Quote from: Tomatoface on 03.10.2019, 11:23:56^ Jos nämä ihmiset myös äänestäisivät vaaleissa yhtä johdonmukaisesti meillä ei olisi mitään ongelmaa. Nyt tuntuu että asiat unohtuvat vaalikopissa.
Persupelko on niin perusteellisesti juntattu vaalikarjaan, että monet eivät näe persuja edes vaihtoehtona. Puhumattakaan siitä, että miten tällaisten asioiden vakavuutta vähätellään julkisuudessa ja kuinka nostetaan muita asioita keskustelunaiheiksi. Vaaleissa nämä yhdessä lopulta realisoituvat vihervasemmistolaisten arvojen dominanssina.
Persupelkoa ei poisteta yhdessä yössä. Se tulee lievittää pikkuhiljaa pois ja osoittaa argumenteilla se tosiasia, että tämä kehitys oli ennalta nähtävissä ja että muut puolueet toteuttivat visionsa silti.
Vaikea on juttuun saada mitään asiallista kommenttia, joka vähänkään kritisoi monikulttuuria. Asiallisesti kirjoitettu ja perusteltu juttu ei mene läpi, mutta jos natsiöyhöttää, niin sen todennäköisesti saa läpi tai jos kehuu monikulttuuria maasta taivaaseen.
Quote from: RP on 03.10.2019, 11:13:16
QuoteHelsingin lapsiperheet valitsevat asuinalueensa selvästi ennen lasten kouluikää ja pysyttelevät sen jälkeen aloillaan, selviää Helsingin kaupunkitiedon lehden Kvartin julkaisemasta tuoreesta tutkimuksesta.
Muuttoliike on vaikuttanut alueelliseen eriytymiseen. Matalimman tulo- ja koulutustason alueet ovat menettäneet alle kouluikäisiä suomenkielisiä lapsia.
Tutkimuksen mukaan Helsingin alueiden ja koulujen väliset erot syntyvät luultua aiemmin, jo ennen lasten kouluikää.
Voimakkainta muuttaminen on perheissä, joissa lapset ovat vielä vauvoja ja taaperoita. Muuttoalttius laskee tasaisesti esikouluikään asti. Ilmiö näkyy kaikilla alueilla Helsingissä, kertoo Helsingin kaupungin kanslian tutkimuspäällikkö Katja Vilkama.
"Usein, kun puhutaan koulujen eriytymisestä ajatellaan nimenomaan kouluikäisten lasten perheitä ja heidän muuttopäätöksiään. Muuttopäätökset tehdään kuitenkin usein ennen kouluikää", Vilkama sanoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin suomenkielisten lapsiperheiden muuttoliikkeitä Helsingin oppilaaksiottoalueilla vuosien 2005–2014 aikana.
Lapsiperheet suosivat selkeästi joitain alueita ja hylkivät toisia.
Matalimman tulo- ja koulutustason alueilta muuttaa systemaattisesti pois enemmän suomenkielisiä alle kouluikäisiä lapsia kuin heitä muuttaa alueelle. Nämä alueet sijaitsevat esimerkiksi Itä-Helsingissä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006259846.html
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/pikkulapsiperheiden-muuttoliike-muovaa-koulujen-oppilaspohjaa-helsingissa
Kännykällä luettuna jutun ingressi oli ehkä tahattomasti muotoiltu mukavan nuivaksi.
^ Tuossa kuvassa oleva teksti jossa kehutaan Myllypuron myönteistä kehitystä liittynee siihen uuteen asuinalueeseen varsinaisen Myllypuron eteläpuolella, en usko että siellä asuu matuja.
https://www.google.com/maps/place/Myllypuro,+00920+Helsinki/@60.2172277,25.0597998,526m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x469208cfc4d3a653:0x2600b5523c191711!8m2!3d60.2235864!4d25.0677607
En tiedä liittyykö tämä uutinen Vantaan Pakkalasta matuihin.
QuoteEpäily Vantaalla: 10–12-vuotiaat suunnittelevat joukkotappelua puistossa – Rehtori varoitti vanhempia
Vantaalla sijaitsevan Veromäen koulun oppilaiden vanhempia on varoiteltu lasten suunnittelevan joukkotappelua. Vanhemmat saivat Wilma-viestin asiasta keskiviikkona.
x
Rehtori päätti puuttua asiaan, koska koulun saaman tiedon mukaan joukkotappelua suunnitelleet lapset ovat vasta 10–12-vuotiaita.
– Yllätyimme, että näin nuoret ovat asialla. Edellisen vastaavan kuulin vuosi sitten, mutta silloin asialla olivat vanhemmat oppilaat
x
Veromäen koulussa väkivaltatilanteita selvitellään Luurin mukaan alakouluikäisten kanssa viikoittain. Yläkoululaisten kanssa tappelut ovat harvinaisempia.
x
https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/807313-epaily-vantaalla-10-12-vuotiaat-suunnittelevat-joukkotappelua-puistossa-rehtori
Quote from: Puskistahuutelija on 03.10.2019, 12:40:42
Quote from: Tomatoface on 03.10.2019, 11:23:56^ Jos nämä ihmiset myös äänestäisivät vaaleissa yhtä johdonmukaisesti meillä ei olisi mitään ongelmaa. Nyt tuntuu että asiat unohtuvat vaalikopissa.
Persupelko on niin perusteellisesti juntattu vaalikarjaan, että monet eivät näe persuja edes vaihtoehtona. Puhumattakaan siitä, että miten tällaisten asioiden vakavuutta vähätellään julkisuudessa ja kuinka nostetaan muita asioita keskustelunaiheiksi. Vaaleissa nämä yhdessä lopulta realisoituvat vihervasemmistolaisten arvojen dominanssina.
Persupelkoa ei poisteta yhdessä yössä. Se tulee lievittää pikkuhiljaa pois ja osoittaa argumenteilla se tosiasia, että tämä kehitys oli ennalta nähtävissä ja että muut puolueet toteuttivat visionsa silti.
No, meiltähän puuttuu
nuiva vasemmistovaihtoehto vaaleissa kokonaan. Muissa maissa sitä on tarjolla.
Persut tyydyttävät oikeisto-keskustalaisten äänestäjien tarpeet, mutta on olemassa ihmisiä vasemmalla, jotka eivät voi missään oloissa äänestää edes kepua. Heillä ei oikein ole hyviä vaihtoehtoja vaaleissa olla nuiva.
Tässä olisi muuten ehkä tilaus uudelle puolueelle.... (I know. Jälleen yksi uusi puolue....ei kovin hyvä idea vai mitä)
Myllypuroon rakennetaan uutta AMK-kampusta ja paljon uutta lisärakentamista. Tämä on jonkun verran vähentänyt alueen ghettoutumista jo nyt.
Ghettoutumiskehitys maailman suurkaupungeissa on aina aaltoilevaa, välillä joku alue parantuu, välillä joku alue taantuu. Alueen parantumista kutsutaan gentrifikaatiota ja Amerikan suvakit ovat alkaneet vastustaa sitä raivokkaasti, koska se nostaa alueen asuntojen hintoja ja "ajaa "vähemmistöt pois kodeistaan". 10 vuoden sisään myös Suomeen rantautuu ilmiö, missä lähiöiden parantamista vastustetaan, koska ghetot olivatkin muka tavoite.
Tämä on kuitenkin hyvin merkityksetöntä kehitystä, koska ihmiset eivät muutu, ihmiset vaan muuttavat. Myllypuron esimerkkiä ei voi toistaa kaikissa lähiöissä, koska kaikkiin lähiöihin ei riitä kantasuomalaisia muuttajia laskemaan maahanmuuttajien osuutta tai jotain korkeakoulukampuksen kaltaista vetovoimatekijää. Segregaation torjuminen ja koulujen parantaminen ihmisiä siirtelemällä muuttuu jossain vaiheessa mahdottomaksi, kun maahanmuuttajien osuus ylittää koko kaupungissa ghettoutumispisteen, eli jotain 30%. Miten esimerkiksi Malmön kaupunki voisi estää koulujen muuttumisen maahanmuuttajaenemmistöisiksi, kun kaikista kouluikäisistä enemmistö on jo maahanmuuttajia?
Meillä muuten ei ole olemassa yhtään tutkimusta, mikä todistaisi, että segregaatio heikentää maahanmuuttajien asemaa. Kukaan ei siis ole todistanut, että maahanmuuttajien työllisyys tai koulumenestys ovat parempia jos heidät sijoitetaan ei-segregoituneelle alueelle. Tämä on täysin mututiedettä. Ruotsissa alueellinen segregaatio on paljon pidemmälle edennyttä kuin Suomessa, mutta maahanmuuttajaryhmien kotoutuminen on ihan samanlaista kuin Suomessa verrattuna keskimääräiseen työllisyyteen jne.
Olen itse arkkitehtiopiskelija ja tämä on aika tabuaihe yhdyskuntasuunnittelijoiden keskuudessa. Kyllähän segregaatiosta puhutaan, mutta niin pökerryttävän pinnallisesti, kun kaikki oikea analyysi osoittautuisi poliittisesti epäkorrektisti. Sen takia "ratkaisut" ovat aina tätä lähiöiden identiteetin parantamista ja uutta rakentamista lähiöihin. Ruotsissa (olen opiskellut arkkitehtuuria myös siellä) kaikesta syytetään lähiöiden "juurettomuutta"...
Quote from: Ajatolloh on 04.10.2019, 12:19:33
Quote from: Puskistahuutelija on 03.10.2019, 12:40:42
Quote from: Tomatoface on 03.10.2019, 11:23:56^ Jos nämä ihmiset myös äänestäisivät vaaleissa yhtä johdonmukaisesti meillä ei olisi mitään ongelmaa. Nyt tuntuu että asiat unohtuvat vaalikopissa.
Persupelko on niin perusteellisesti juntattu vaalikarjaan, että monet eivät näe persuja edes vaihtoehtona. Puhumattakaan siitä, että miten tällaisten asioiden vakavuutta vähätellään julkisuudessa ja kuinka nostetaan muita asioita keskustelunaiheiksi. Vaaleissa nämä yhdessä lopulta realisoituvat vihervasemmistolaisten arvojen dominanssina.
Persupelkoa ei poisteta yhdessä yössä. Se tulee lievittää pikkuhiljaa pois ja osoittaa argumenteilla se tosiasia, että tämä kehitys oli ennalta nähtävissä ja että muut puolueet toteuttivat visionsa silti.
No, meiltähän puuttuu nuiva vasemmistovaihtoehto vaaleissa kokonaan. Muissa maissa sitä on tarjolla.
Persut tyydyttävät oikeisto-keskustalaisten äänestäjien tarpeet, mutta on olemassa ihmisiä vasemmalla, jotka eivät voi missään oloissa äänestää edes kepua. Heillä ei oikein ole hyviä vaihtoehtoja vaaleissa olla nuiva.
Tässä olisi muuten ehkä tilaus uudelle puolueelle.... (I know. Jälleen yksi uusi puolue....ei kovin hyvä idea vai mitä)
Komppaan tätä. Suomen puoluekentästä on aina puuttunut maahanmuuttokriittinen, konservatiivinen ja nationalistinen vasemmistopuolue. Nyt vihr, vas sdp, fem, kom,.. ovat samassa kasassa. vasemmalla, mutta liberaaleja mamuttajia, joille isänmaa siaitsee, ehkä Afrikassa.
------
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/807455-tutkijat-suomenkieliset-pikkulapsiperheet-valttavat-tiettyja-asuinalueita-muuttavat
Onneksi väestönvaihtoa ei tapahdu, valkopako on rasistinen teoria ja maahanmuutto rikkaus.
Aika kielikeskellä suuta kirjoitettu artikkeli.
Quote from: sancai on 04.10.2019, 13:57:20
Meillä muuten ei ole olemassa yhtään tutkimusta, mikä todistaisi, että segregaatio heikentää maahanmuuttajien asemaa. Kukaan ei siis ole todistanut, että maahanmuuttajien työllisyys tai koulumenestys ovat parempia jos heidät sijoitetaan ei-segregoituneelle alueelle. Tämä on täysin mututiedettä. Ruotsissa alueellinen segregaatio on paljon pidemmälle edennyttä kuin Suomessa, mutta maahanmuuttajaryhmien kotoutuminen on ihan samanlaista kuin Suomessa verrattuna keskimääräiseen työllisyyteen jne.
Siksi keskustelua ohjataan yhä uusille kiertoteille kuten puhumalla "segregaatiosta" tai nyttemmin "eriytymisestä", joiden merkitys ja uhka jätetään tarkoituksella epämääräiseksi.
Pari päivää sitten katselin Maikkarin aamu-tv-haastattelua, jossa tutkija Mari Vaattovaara ja apulaispormestari Anni Sinnemäki keskustelivat julkaistun tutkimuksen pohjalta aika abstraktisti "eriytymistä" ja "haasteita" hokien. Epäselväksi jäi, mitä "eriytyminen" on ja mikä siinä on niin "haasteellista" eli ongelmallista.
Saman aamun uutisjutussa sitten selitettiin, että "eriytyminen" tarkoittaa käytännössä asuinalueen maahanmuuttajaosuutta, joka vaihtelee nollan ja viidenkymmenen välillä. Kouluissa ja päiväkodeissa maahanmuuttajaosuus on vieläkin suurempi, ja jos en väärin muista, niin pahimmassa esimerkissä 95.
Quote from: sancai on 04.10.2019, 13:57:20Tämä on kuitenkin hyvin merkityksetöntä kehitystä, koska ihmiset eivät muutu, ihmiset vaan muuttavat. Myllypuron esimerkkiä ei voi toistaa kaikissa lähiöissä, koska kaikkiin lähiöihin ei riitä kantasuomalaisia muuttajia laskemaan maahanmuuttajien osuutta tai jotain korkeakoulukampuksen kaltaista vetovoimatekijää. Segregaation torjuminen ja koulujen parantaminen ihmisiä siirtelemällä muuttuu jossain vaiheessa mahdottomaksi, kun maahanmuuttajien osuus ylittää koko kaupungissa ghettoutumispisteen, eli jotain 30%. Miten esimerkiksi Malmön kaupunki voisi estää koulujen muuttumisen maahanmuuttajaenemmistöisiksi, kun kaikista kouluikäisistä enemmistö on jo maahanmuuttajia?
Sinnemäki mitätöi kaikki ongelmat juuri tuolla Myllypuron esimerkillä antaen ymmärtää, että sama on toistettavissa kaikilla alueilla, jos vain halutaan.
Vaattovaara muuten kumosi haastattelussa sinnemäkien hellimän ajatuksen, että ongelmat vältettäisiin sinnikkäällä sosiaalisella sekoittamisella. Vaattovaara ei suoraan sanonut, ettei sekoittamisella olisi mitään vaikutusta, mutta hän viittasi tutkimuksen osoittamaan kehitykseen, jota 60-luvulta harjoitettu sosiaalinen sekoittaminen ei ole pystynyt estämään.
Sinnemäki yritti harhauttaa, että kaikki on hyvin, koska 94 prosenttia (muistaakseni) lapsiperheistä valitsee lähikoulun, mutta Vaattovaara huomautti, että valinta (nykyään usein "white flight") tehdään tutkimusten mukaan jo ennen kouluikää valitsemalla asuinpaikka. Vaattovaaran mukaan ei ole keinoja muuttaa tätä eli ainakaan keskiluokkaisia perheitä ei voi pakottaa/houkutella asumaan alueelle, jota he pitävät jostain syystä (esim. kehitysmaamaahanmuuttajavaltaiset koulut) huonona. Siksi asuinalueet vääjäämättä "eriytyvät".
e: Meri=>Mari
Harmittaa, kun valkovuodon takia monet ystäväni&kaverit ovat nostaneet kytkintä ja muuttaneet vähemmän rikkaalle asuinalueelle, vaikka lompakko on tiukilla. Syy on selkeä , kun perhettä perustetaan, niin lapsille tahdotaan paras koulu, kaverit ja harrastukset. Asun asuinalueella, jossa on Suomen suurimmat tuloerot. Siis samassa kaupunginosassa mamut pakkautuvat, samoihin taloihin. Ei heillä ole varaa merenrannan +miljoona taloihin. Pointtini eriytyminen voi tapahtua, vaikka saman kadun varrella ja lapsiperheet pakenevat mamukouluista, mamut täyttävät vuokrakämpät. Lopputulos on.. 🤔
Hyvä kommentti Roopelta. Segregaation ongelma näyttää olevan pikemminkin, että se tuo joidenkin ryhmien huonon "integroitumisen" tilastoissa ja ympäristössä näkyväksi. Segregaatiota tuppaa tapahtumaan aina laajemman maahanmuuton yhteydessä, mutta sen ilmenemistapa riippuu maahanmuuttajien itsensä ominaisuuksista. Esimerkiksi kiinalaiset segregoituvat sosiaalisesti voimakkaasti, koska heillä on keskimäärin vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja heikko kielitaito. Tämä ei ole kuitenkaan juuri muodostunut ongelmaksi missään, koska siitä huolimatta heidän tulo- ja koulutustasonsa on kantaväestöä korkeampi. Myös niiden kiinalaisryhmien, jotka ovat saapuneet maahan kouluttamattomina. Kaikki tietävät China-townit, joista on tullut jopa turistinähtävyyksiä. Sama ilmiö on nähtävissä intialaisten kohdalla. Intialaiset ovat Yhdysvaltain suurituloisin väestönryhmä, vaikka heidän pitäisi tummaihoisina kokea syrjintää.
Segregaatio myös purkautuu itsestään ajan kuluessa, jos segregoituva väestönryhmä ei voimakkaasti vastusta avioitumista kantaväestön kanssa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan suomalaiskylät ovat kadonneet, koska suomalaiset eivät vastustaneet avioliittoja muiden amerikkalaisten kanssa. Ruotsissa on harvinaista tavata 3. polven ruotsinsuomalainen, jonka kaikki isovanhemmat ovat Suomesta ja joka puhuu suomea. 3. polven somaleiden keskuudessa sen sijaan on harvinaista omistaa ruotsalainen vanhempi tai isovanhempi. Singaporen entinen johtaja Lee Kuan Yew taisi todeta, että he pystyvät integroimaan kaikki muut paitsi muslimit.
Quote from: Tomatoface on 03.10.2019, 11:23:56
^ Jos nämä ihmiset myös äänestäisivät vaaleissa yhtä johdonmukaisesti meillä ei olisi mitään ongelmaa. Nyt tuntuu että asiat unohtuvat vaalikopissa.
He eivät myöskään tajua, että jo nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla (vuonna 2017 vieraskielisen väestön kasvu oli yhteensä yli 18 tuhatta henkilöä (josta n. 16 tuhatta johtui nettomaahanmuutosta), kun taas suomenkielisten määrä putosi n. 13 tuhannella (https://hommaforum.org/index.php/topic,55124.msg3079073.html#msg3079073)) heidän on jatkuvasti vaihdettava aluetta, jos he eivät halua asua alueella, jossa on heidän mielestään liian suuri vieraskielisten osuus.
Puhumattakaan maahanmuuton lisäämisestä (mm. saatavuusharkinnan heikentämisellä, EU-taakanjakoon osallistumisella ja pakolaiskiintiön nostolla), jota kaikki puolueet paitsi PS haluavat. Tämä kiihdyttäisi kehitystä entisestään.
Tämä ns. segregaatio ei tule vähenemään, vaan kiiihtymään entisestään tulevina vuosina.
Sitä ei voida pysäyttää millään sosiaalisella sekoittamisella, vain ja ainoastaan maahanmuuttopolitiikkaan tehdyt muutokset auttavat.
Pitäisi löytää keino, jolla mamutuksen suurimmat kannattajat saataisiin asumaan niihin asuntoihin joista perheet lähtevät pakoon.
Pakolla se ei tietenkään tule onnistumaan, mutta aina kun joku emmakari jaritaponen avaa suunsa, pitäisi julkisuuteen saada nopea isku jossa kysytään, että millä mandaatilla esität arviosi asiasta. Muuta sinne asumaan ja kerro sitten uudestaan.
Quote from: FadeAway on 04.10.2019, 15:10:40
Quote from: Ajatolloh on 04.10.2019, 12:19:33
No, meiltähän puuttuu nuiva vasemmistovaihtoehto vaaleissa kokonaan. Muissa maissa sitä on tarjolla.
Persut tyydyttävät oikeisto-keskustalaisten äänestäjien tarpeet, mutta on olemassa ihmisiä vasemmalla, jotka eivät voi missään oloissa äänestää edes kepua. Heillä ei oikein ole hyviä vaihtoehtoja vaaleissa olla nuiva.
Tässä olisi muuten ehkä tilaus uudelle puolueelle.... (I know. Jälleen yksi uusi puolue....ei kovin hyvä idea vai mitä)
Komppaan tätä. Suomen puoluekentästä on aina puuttunut maahanmuuttokriittinen, konservatiivinen ja nationalistinen vasemmistopuolue. Nyt vihr, vas sdp, fem, kom,.. ovat samassa kasassa. vasemmalla, mutta liberaaleja mamuttajia, joille isänmaa siaitsee, ehkä Afrikassa.
Keskusta ei suomalaisena versiona ole kaupunkilaisille mikään todellinen äänestysvaihtoehto. Konservatiivinen vasemmistopuolue kuulostaa Suomen puoluekentässä myös lähinnä joltain ummehtuneista kommunistiyritelmistä, aina ne ovat ehdolla mutta ei niitä kukaan äänestä. Demareilla voi kaikenlaista nuivistelua ollakin, etenkin kunnallistasolla ja vanhusosaston toimesta. Toisaalta niillä ei paljon muuta olekaan kuin vanhusosasto.
Kommunistiksi julistautunut Kari Peitsamo on aika mamukriittinen ja kansallismielinen (?). Mutta hyvin harvinainen poikkeus.
Ilmeisesti ratkuisu on löytynyt. Syy on vauvojen muutto aktiivisuudesta. Taas kierrellään ja kaarrellaan, että mamuja ei mainita.
----
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsingin-pikkulapsiperheiden-muuttoliike-suuntaa-pois-koyhemmilta-alueilta-katso-mille-alueille-muutetaan-toisia-alueita-suositaan-toisia-kierretaan/7577406#gs.88af9s
Quote
Vauvat muuttavat ahkerasti
Pikkulapsiperheet ovat muita lapsiperheitä ahkerampia alueiden välillä muuttajia.
– Yksivuotiaista joka neljäs, kaksivuotiaista joka viides ja kouluikään tultaessa joka kymmenes lapsi vaihtaa asuinaluetta vuodessa, kertoo Vilkama.
Kouluikäisten lasten muutot ovat ylipäätään vähäisempiä ja niissä alueiden suosinta tai torjunta ei ole yhtä voimakasta. Mutta kun lapset ovat ehtineet kouluikään, naapurustojen väliset sosiaaliset erot ovat monilla alueilla koulujen näkökulmasta jo pysyvöityneet.
Quote from: sancai on 04.10.2019, 13:57:20
Sen takia "ratkaisut" ovat aina tätä lähiöiden identiteetin parantamista ja uutta rakentamista lähiöihin. Ruotsissa (olen opiskellut arkkitehtuuria myös siellä) kaikesta syytetään lähiöiden "juurettomuutta"...
Luin kuukauden sisällä kirjoituksen, jossa lähiöiden uudelleen nousevista ongelmista syytetään edelleen MAALTAMUUTTOA. Siinä ei lukenut maahanmuuttoa, vaan ongelmat ovat kirjoituksen mukaan perua 1970-luvulta, kun suomalaiset pakkomuutettiin maalta kaupunkiin. Hyvät taloudelliset ajat saivat "penat" unohtamaan ongelmansa, mutta nyt "penat ja heidän lapsensa" kärsivät siitä, kun eivät saa asua maalla.
Maahanmuuttoa kirjoitus ei käsitellyt millään tavalla, kaikki syyt lähiöiden ongelmiin laitettiin siihen 1970-luvun politiikkaan, jossa ihmisiltä evättiin oikeus elättää itsensä maaseudulla. Tämä katkeruus on taas noussut jostain syystä yli 40 vuoden jälkeen pinnalle, ja se johtaa levottomuuteen, katkeroitumiseen, ilkivaltaan, häiriökäyttäytymiseen, väkivaltaan, huimausainekauppaan, pahoinvointiin ja ties mihin muuhun.
Kirjoituksessa todettiin, että viranomaisten mukaan lähiöt ovat nykyaikana levottomampia kuin 1970-luvulla, jolloin ongelmat olivat edellisen kerran suurimpia. En voi ymmärtää, miksi monikulttuurin vaikutuksia ei mainittu lainkaan millään tavalla.
Tiedän, että tämän kyseisen lähiön asukkaista enemmistö on tällä hetkellä maahanmuuttajia. Uskomatonta, että tuollaista propagandaa kirjoitetaan ilmeisesti aivan vakavissaan.
Toistaiseksi akateemista puuhastelua, mutta oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttamista esitetään keinoksi tasoittaa koulupiirien välisiä eroja.
QuoteVoisiko Helsingin koulujen ja alueiden välistä eriytymistä purkaa yksinkertaisesti rikkomalla koulujen aluejakoja?
Voisi, joskin muitakin keinoja tarvitaan. Näin arvioivat paljon segregaatiota tutkinut apulaisprofessori Venla Bernelius ja teemaa aluetieteen pro gradussaan käsitellyt Hertta Sydänlammi.
Sydänlammi rakensi Helsingin yliopistossa matemaattisen mallin, joka etsii Helsingin oppilaaksiottoalueille fiksuimmat rajat. Fiksuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että eri taustoista tulevat oppilaat jakautuisivat kouluihin nykyistä tasaisemmin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275047.html?
Quote from: RP on 16.10.2019, 17:25:27
Toistaiseksi akateemista puuhastelua, mutta oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttamista esitetään keinoksi tasoittaa koulupiirien välisiä eroja.
Hesarissa käytettyjä termejä:
"eriytymisen purkaminen"
"fiksummat rajat"
"oikeudenmukaisempi jako"
"mahdollisuuksien tasa-arvo"
"yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä koulussa yksilöllisten kykyjensä mukaan"
"eriarvoisuuden torjuminen"
Quote from: HS 16.10.2019"Tämä osoittaa, että me voimme tehdä eriytymiselle jotain melko yksinkertaisilla tavoilla", Sydänlammi sanoo.
En sanoisi yksinkertaiseksi tavaksi tietokonealgoritmia, joka jakaa oppilaat kouluihin uudella tavalla "mahdollisuuksien tasa-arvon" nimissä. Kuulostaa ratkaisuna Berliinin muurilta loikkaamisen estämiseksi.
Mutta virallisesti ongelmana siis erot oppilasaineksessa koulujen välillä, ei oppilasaineksen ja kouluympäristön muutokseen johtaneet politiikan valinnat eriytymisen takana.
Jos ongelmana on kerran vieraskielisten oppilaiden osuus, niin se ei poistu oppilaaksiottoalueiden uudelleenpiirtämisellä, koska se on jatkuvasti kasvussa.
Vaikka vieraskielisten oppilaiden osuutta tietyissä kouluissa pienennettäisiin tuolla omituisella ratkaisulla, niin se on noussut muutaman vuoden päästä entisiin lukemiin.
Mitä tulee "eriarvoisuuteen", niin ruotsinkielisissä kouluissa yhteensä taitaa olla vieläkin pienempi vieraskielisten osuus kuin "hyvillä alueilla" sijaitsevissa suomenkielisissä kouluissa.
Miksei tätä eriarvoisuutta ehdoteta korjattavaksi. :flowerhat:
https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/opetusjakoulutus
On olemassa ilmeinen ongelma (=koulujen eriytyminen)
Ongelmanratkaisuun löytyy kaksi erilaista koulukuntaa: toiset lähtevät tarkastelemaan ongelman syitä ja pyrkii poistamaan ne. Toinen koulukunta ryhtyy ratkaisunaan minimoimaan ja peittelemään ongelman seurauksia.
Miksi tiedeyhteisö uhraa niukat varat seurausten minimoimiseen, sen sijaan, että lähtisi selvittämään ja poistamaan syitä, jotka aiheuttivat alkuperäisen ongelman?
On koulukuntakysymys, pitääkö tasaisesti joka puolelle levitettyä paskaa parempana ratkaisuna kuin paskakasoja nurkissa. Paskan poissa pitämistä ei silti kukaan ehdota.
Quote from: Uuno Nuivanen on 16.10.2019, 18:37:02
On koulukuntakysymys, pitääkö tasaisesti joka puolelle levitettyä paskaa parempana ratkaisuna kuin paskakasoja nurkissa. Paskan poissa pitämistä ei silti kukaan ehdota.
Niin, tässä on nyt kaksi koulukuntaa. Toinen katsoo, että on parempi, että koirien jätökset ovat jalkakäytävällä isoissa kasoissa, joita on helppo väistellä. Toinen katsoo, että on sittenkin parempi, että koirien jätökset levitetään ja tasataan parin sentin kerrokseksi koko jalkakäytävälle: näin kukaan ei astu lahjetta myöden jätökseen - kunnes ajan myötä koirien määrä monikertaistuu.
On tosin olemassa kolmaskin koulukunta. Se kannattaa sitä, että koirien ei anneta laisinkaan tehdä jätöksiään jalkakäytävälle. Tätä koulukuntaa tosin demonisoidaan, koska luullaan, että he vihaavat koiria. Eivät he vihaa - he vain haluavat, että koirat tekevät jätöksensä muualle kuin keskelle kehittyttä ja kallilla maksettua infrastruktuuria.
Quote from: HS
Koulujen oppilasalueiden tulee pysyä yhtenäisinä. Niiden ei siis tarvitse olla kauniin muotoisia, mutta ne eivät saa pirstaloitua useaan toisistaan erillään olevaan palaseen.
Oppilasalueiden rajoja ei voi muutella joka vuosi. Uudet rajat vaikuttaisivat välittömästi siihen, mihin alueelle lapsiperheet haluavat muuttaa ja mistä muutetaan pois. Aika tyypillinen ratkaisu maahanmuuton ongelmiin: ei puutu juurisyihin ja ei pidemmän päälle toimi käytännössä.
Quote from: Roope on 16.10.2019, 18:14:38
Quote from: RP on 16.10.2019, 17:25:27
Toistaiseksi akateemista puuhastelua, mutta oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttamista esitetään keinoksi tasoittaa koulupiirien välisiä eroja.
Hesarissa käytettyjä termejä:
"eriytymisen purkaminen"
"fiksummat rajat"
"oikeudenmukaisempi jako"
"mahdollisuuksien tasa-arvo"
"yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä koulussa yksilöllisten kykyjensä mukaan"
"eriarvoisuuden torjuminen"
Quote from: HS 16.10.2019"Tämä osoittaa, että me voimme tehdä eriytymiselle jotain melko yksinkertaisilla tavoilla", Sydänlammi sanoo.
En sanoisi yksinkertaiseksi tavaksi tietokonealgoritmia, joka jakaa oppilaat kouluihin uudella tavalla "mahdollisuuksien tasa-arvon" nimissä. Kuulostaa ratkaisuna Berliinin muurilta loikkaamisen estämiseksi.
Mutta virallisesti ongelmana siis erot oppilasaineksessa koulujen välillä, ei oppilasaineksen ja kouluympäristön muutokseen johtaneet politiikan valinnat eriytymisen takana.
Paljon on tutkittu segregaatiota ja tutkitaan (meillä ja muualla), mutta käytännössä tämänkin pro gradun ohjaaja ja tekijä haluavat asua asuinalueella, jossa on tutkijoita, insinöörejä ja lääkäreitä ja muuta keskiluokkaa, asuminen Helsingin Kontulan Stadin vuokra-asunnossa ei ole mikään akateemisten toive, luultavasti saisi aikaan melko nopeasti allergiareaktioita kummallekkin, siksi en usko noihin upeisiin, mutta tyhjiin korulauseisiin.
Quote from: Roope on 16.10.2019, 18:14:38
En sanoisi yksinkertaiseksi tavaksi tietokonealgoritmia, joka jakaa oppilaat kouluihin uudella tavalla "mahdollisuuksien tasa-arvon" nimissä. Kuulostaa ratkaisuna Berliinin muurilta loikkaamisen estämiseksi.
Mutta virallisesti ongelmana siis erot oppilasaineksessa koulujen välillä, ei oppilasaineksen ja kouluympäristön muutokseen johtaneet politiikan valinnat eriytymisen takana.
Kai pääkallokaupungin mukana menossa on myös kielto laittaa lapsia kalliisiin yksityiskouluihin, joissa kasvatetaan rahaa vastaan kaikkeen Vihreään Viisauteen (=monikulttuuriseen rikkauteen ja synnyttäviin miehiin ilman maitoa tai lihaa)? Ai, eikö? Ullatus.
Tuossa Hertta Sydänlammin koululaisten sekoitusalgoritmissa [sic] on eräs haastava parametri: Algoritmi rajoittaa lasten koulumatkojen maksimipituuksia. Tästä johtuen Helsingin rikastuneimmatTM koulut eivät saisi kovin runsaasti apua oppilasaineksen laimennukseen, kun kaikkein kantasuomalaisimmat koulut sijaitsevat kaukana ongelma-alueista mm. Espoossa ja Kauniaisissa.
Alla HS:n (16.10.2019) (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275047.html) artikkelissakin esitetty kuva, miten ohjelmisto tällä hetkellä jakaisi monikulttuuria ympäri kaupunkia. Varakkaat alueet jäisivät etäisen sijaintinsa vuoksi edelleen ilman moninaisuutta ja jännittäviä välitunteja. Tämä ruokkinee osaltaan koulujen eriarvoistumisen kierrettä, kun varakkaampien alueiden väestö voi edelleen jättää arkiset monikulttuurin ongelmat huomiotta äänestyspäätöksissään... :-\
Toivottavasti tutkija ja ohjelmaa mahdollisesti käyttävä Helsingin kaupunki osallistaa myös varakkaammat perheet koulujen eriarvoistumisen pysäyttämiseen. Riittäisikö vaikkapa kokoomuslaisilla päättäjillä rohkeutta tarttua toimeen? :roll:
[Edit: oikoluku]
Mitenkä tää juttu ny on tämmöseksi kääntyny :o
- maahanmuuttajien lapset eivät aiheuta ongelmia
- he lisäävät monikulttuurisuutta mikä on rikkaus
- Suomessa ei esiinny segregaatiota tai eriytymistä koska meillä on sellainen kaupunkirakenne
- kouluissa joissa on paljon maahanmuuttajien lapsia, saavat pottunokatkin kokemusta kansainvälistymisestä joka on impivaaralaisille, perunakuopista juuri nousseille ensiarvoisen tärkeää
- meillä ei tehdä samoja virheitä joita muualla on tehty, tai joku ihme juttu että täällä ei muka alkaisi samat ongelmat kuin muuallakin
Hesari, mitä ihmeen rasismia te yritätte syöttää, vihapuhetta tuommoinen
Quote from: RP on 16.10.2019, 17:25:27
Toistaiseksi akateemista puuhastelua, mutta oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttamista esitetään keinoksi tasoittaa koulupiirien välisiä eroja.
QuoteVoisiko Helsingin koulujen ja alueiden välistä eriytymistä purkaa yksinkertaisesti rikkomalla koulujen aluejakoja?
Voisi, joskin muitakin keinoja tarvitaan. Näin arvioivat paljon segregaatiota tutkinut apulaisprofessori Venla Bernelius ja teemaa aluetieteen pro gradussaan käsitellyt Hertta Sydänlammi.
Sydänlammi rakensi Helsingin yliopistossa matemaattisen mallin, joka etsii Helsingin oppilaaksiottoalueille fiksuimmat rajat. Fiksuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että eri taustoista tulevat oppilaat jakautuisivat kouluihin nykyistä tasaisemmin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275047.html?
Tämähän on täysin rasistinen tutkimus. Tekijöistä pitäisi tehdä rikosilmoitus ja tuomioistuimen tulisi antaa vähintään 50 päiväsakkoa.
Koko tutkimuksen lähtökohtana on, että äidinkielenään vierasta kieltä puhuvat ulkomaalaistaustaiset olisivat jotenkin huonompia kuin kantasuomalaiset. Kyseessä on kuitenkin korkeasti oppineiden henkilöiden jälkeläiset. Ei heitä voi pitää kantasuomalaisia huonompina pelkästään sen takia, että heidän vanhempiensa tutkintotodistukset ovat hukkuneet matkalla (onneksi sentään puhelimet pysyivät menossa mukana). Kaikkien tulisi nousta (ei kuitenkaan lentokoneessa) vastustamaan tällaisia kirjoituksia, jossa meidän vieraita pidetään systemaattisesti huonompana aineksena.
Helsingin sanomat: How dare you!!!!
Quote from: RP on 16.10.2019, 17:25:27
Toistaiseksi akateemista puuhastelua, mutta oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttamista esitetään keinoksi tasoittaa koulupiirien välisiä eroja.
QuoteVoisiko Helsingin koulujen ja alueiden välistä eriytymistä purkaa yksinkertaisesti rikkomalla koulujen aluejakoja?
Voisi, joskin muitakin keinoja tarvitaan. Näin arvioivat paljon segregaatiota tutkinut apulaisprofessori Venla Bernelius ja teemaa aluetieteen pro gradussaan käsitellyt Hertta Sydänlammi.
Sydänlammi rakensi Helsingin yliopistossa matemaattisen mallin, joka etsii Helsingin oppilaaksiottoalueille fiksuimmat rajat. Fiksuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että eri taustoista tulevat oppilaat jakautuisivat kouluihin nykyistä tasaisemmin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275047.html?
Kun etunimet on Venla ja Hertta niin tässä näkyy jo tutkijoiden vanhempien taso.
Ja tää on jo muinainen politiikka tää oppilaaksiottoalueiden myllääminen. Osa Meilahden alueen oppilaista pakotettiin toisen alueen kouluun koska Pikku huopalahteen ei saatu enää lainkaan valkoperseiden lapsia. Sinne siirrettiin väkisin jopa Helsingin :o koulujen paraatihankkeen väkeä eli kiinan lukijoita. Kiina oli ennen vanhaan patentti välttää koulut jossa 50 eri kansallisuutta ja opettajat itkevät.
Quote from: Jorma M. on 17.10.2019, 04:56:25
Ja tää on jo muinainen politiikka tää oppilaaksiottoalueiden myllääminen. Osa Meilahden alueen oppilaista pakotettiin toisen alueen kouluun koska Pikku huopalahteen ei saatu enää lainkaan valkoperseiden lapsia. Sinne siirrettiin väkisin jopa Helsingin :o koulujen paraatihankkeen väkeä eli kiinan lukijoita. Kiina oli ennen vanhaan patentti välttää koulut jossa 50 eri kansallisuutta ja opettajat itkevät.
Tekivätkö noin? Joskus tuolta jotain kuulleena luulin, että meilahtelaisvanhempien julmetun valittamisen jälkeen olivat noista suunnitelmista luopuneet?
Valuvikaa on mahdoton korjata algoritmilla. Kouluunottoalueiden olisi jatkuvasti muututtava ja pelkästään se aiheuttaisi käytännössä monenlaisia ongelmia. On hankala juttu, jos ideologiaa on pidettävä hengissä yhä monimutkaisemmilla ratkaisuilla. Miksi maahanmuuttajille, joiden työllistymisen todennäköisyys lähentelee nollaa tarjotaan mahdollisuutta asua nipussa Suomen kalleimmissa neliöissä. Maa on täynnä tyhjiä taloja ja kuntia, joihin olisi mahdollista hajasijoittaa suurin osa Helsingin ja Turun maahanmuuttajista. Helsingin kaupunki ja valtio on ryssinyt tämänkin. Yhdellekään tyhjäntoimittajalle ei olisi tullut pk-seudulta myöntää asuntoa ilman, että on vakituinen duuni tai koulutuspaikka vähintään AMK tasolla. Tämän olisi voinut järkeistää jotenkin siten, että ulkomaalaisten määrä ei saa ylittää kunnissa tiettyä prosenttiosuutta, siis niin, että tuettua asumista ei tarjota. Omalla rahallaan kukin tekee mitä lystää. Myös kaikki omituisuudet, kuten oman äidinkielen opetus joutaa roskakoriin. Kaikki muukin ylimääräinen tuki ja tulkkien käyttö pois mahdollisimman nopeasti. Ei kukaan integroidu, jos mitään ei tarvitse tehdä integroituakseen. Aina voi lähteä pois, jos ei suomalaisena eläminen miellytä.
Quote from: Bellerofon on 17.10.2019, 08:26:30
Miksi maahanmuuttajille, joiden työllistymisen todennäköisyys lähentelee nollaa tarjotaan mahdollisuutta asua nipussa Suomen kalleimmissa neliöissä. Maa on täynnä tyhjiä taloja ja kuntia, joihin olisi mahdollista hajasijoittaa suurin osa Helsingin ja Turun maahanmuuttajista.
Millä ne velkaiset muuttotappiokunnat nämä sitten elättäisivät? Sitäpaitsi ei tarvitse kuin katsoa eri vaalien äänestystilastoja jotta voi todeta olevan täysin oikein että nuo majoitetaan juuri niille alueille joissa äänestetään vihreitä ja muita maahanmuuttofanaatikkoja. Maaseutu ei näitä kaipaa.
PK-seudulle on muodostunut jo teollisuudenala, jonka päätehtävä on hoivata näitä uusavuttomia. Tämä teollisuudenala imee työvoimaa maaseudulta ja samalla kurjistaa sitä lisää. Paapottavien kustannus muissa kunnissa kuin pk-seudulla on marginaalinen, jos valtaviin erityistoimenpiteisiin ei aleta. Seinät ja tilat näissä kunnissa on jo vapaana ja lähinnä ongelma on siinä, ettei kyseisissä kunnissa olisi koululaisia tai huoneistojen käyttäjiä.
Toive tietenkin olisi, että humamu-teollisuus saataisiin ajettua tyystin alas. On tällä hetkellä todennäköisesti parin miljardin business, joka pyörii täysin verorahoin.
Quote from: Billy Hill on 17.10.2019, 08:44:43
Sitäpaitsi ei tarvitse kuin katsoa eri vaalien äänestystilastoja jotta voi todeta olevan täysin oikein että nuo majoitetaan juuri niille alueille joissa äänestetään vihreitä ja muita maahanmuuttofanaatikkoja. Maaseutu ei näitä kaipaa.
Perussuomalaiset eivät taineet kuitenkaan olla edes suurin puolue saati äänienemmistön kerännyt monessakaan kunnassa. Etupäässä tämän maan maahanmuuttopolitiikan ovat määränneet kokoomus, keskusta ja SDP (vihreiden, vasemmistoliiton, RKP ja jonkun muun sirpaleen tuella toki).
Jos ihan oikeasti maaseutu ei näitä Suomeen kaipaa, ja tämä vielä näkyisi äänestyskäyttäytymisessä, maahanmuuttopolitiikka olisi ollut aika toisenlaista.
Tuollainen jako aiheuttaisi kaupungin voimakkaamman segregaation, koska Itä-Helsingin hyväosaisemmat taskut, kuten Aurinkolahti, tyhjenisivät lopullisesti suomalaisista lapsiperheistä ja toisaalta maahanmuuttajataskut parempien alueiden keskellä, kuten Itä-Pasila korvautuisivat suomalaisilla. Lopputuloksena Helsinki jakautuisi muutamaan suomalaiseen ja ulkomaalaiseen suuralueeseen. Luulisi näiden tyttöjen tajuavan, että ihmiset muuttavat eri tavalla jos koulualuejakoa muutetaan. Tässä taistellaan taas luonnonlakeja ja maalaisjärkeä vastaan, kuten mokuttamisessa yleensä.
Quote from: sancai on 17.10.2019, 11:26:45
Tuollainen jako aiheuttaisi kaupungin voimakkaamman segregaation, koska Itä-Helsingin hyväosaisemmat taskut, kuten Aurinkolahti, tyhjenisivät lopullisesti suomalaisista lapsiperheistä ja toisaalta maahanmuuttajataskut parempien alueiden keskellä, kuten Itä-Pasila korvautuisivat suomalaisilla. Lopputuloksena Helsinki jakautuisi muutamaan suomalaiseen ja ulkomaalaiseen suuralueeseen. Luulisi näiden tyttöjen tajuavan, että ihmiset muuttavat eri tavalla jos koulualuejakoa muutetaan. Tässä taistellaan taas luonnonlakeja ja maalaisjärkeä vastaan, kuten mokuttamisessa yleensä.
Tämähän on vain hyvä. Suomalaiset pelastuu Aurinkolahdesta ja Itä-Pasila pelastuu. Neemut voi sitten paskoa loppukaupungin omaksi näkemällään tavalla.
Quote from: sancai on 17.10.2019, 11:26:45
Tuollainen jako aiheuttaisi kaupungin voimakkaamman segregaation, koska Itä-Helsingin hyväosaisemmat taskut, kuten Aurinkolahti, tyhjenisivät lopullisesti suomalaisista lapsiperheistä ja toisaalta maahanmuuttajataskut parempien alueiden keskellä, kuten Itä-Pasila korvautuisivat suomalaisilla. Lopputuloksena Helsinki jakautuisi muutamaan suomalaiseen ja ulkomaalaiseen suuralueeseen. Luulisi näiden tyttöjen tajuavan, että ihmiset muuttavat eri tavalla jos koulualuejakoa muutetaan. Tässä taistellaan taas luonnonlakeja ja maalaisjärkeä vastaan, kuten mokuttamisessa yleensä.
Tunnen useita perheitä jotka ovat maksaneet asunnostaan puoli miljoonaa "enemmän kuin tarvitsisi" vain saadakseen lapsensa hyvään kouluun. Näillä perheillä on kyllä varaa muuttaa jo ennakkoon uudelleen, todennäköisesti ulos koko mokuparatiisi Helsingistä jos kaupunki pyrkii aktiivisesti paskomaan heidän muroihinsa ihan vaan hyvesignaloinnin ja realiteettien kieltämisen nimissä.
Ja niin, yleensä tällaiset perheet ovat siitä parhaasta päästä kunnan nettoveronmaksajia...
QuoteTunnen useita perheitä jotka ovat maksaneet asunnostaan puoli miljoonaa "enemmän kuin tarvitsisi" vain saadakseen lapsensa hyvään kouluun.
Hassua on ettei ne hyvät koulut ole parempia kouluja. Opetus on samaa jokapaikaissa. Ero vain tulee siitä, että ettei siellä ole ei-valkoisia paskomassa valkoisten opiskelua.
Quote from: Hamsteri on 17.10.2019, 13:42:55
QuoteTunnen useita perheitä jotka ovat maksaneet asunnostaan puoli miljoonaa "enemmän kuin tarvitsisi" vain saadakseen lapsensa hyvään kouluun.
Hassua on ettei ne hyvät koulut ole parempia kouluja. Opetus on samaa jokapaikaissa. Ero vain tulee siitä, että ettei siellä ole ei-valkoisia paskomassa valkoisten opiskelua.
Joo, se on kyllä totta että supernimekkäissäkin kouluissa voivat olla resurssit ihan äärirajoilla. Positiivista on kuitenkin se että oppilaat (ihonväri se ja sama, jos vanhemmat ovat työllistyneitä, korkeakoulutettuja ja lainkuuliaisia) ottavat homman tosissaan, tai ainakaan eivät kärsi kolmannen maailman terrorista. Tämä toki johtuu siitä ettei niissä kouluissa ole sitä terrorisoivaa porukkaa eikä siitä että koulut hallitsisivat tilanteen
Ja tämä asia siis nyt halutaan muuttaa huonompaan suuntaan.
Quote from: foobar on 17.10.2019, 13:23:10
Tunnen useita perheitä jotka ovat maksaneet asunnostaan puoli miljoonaa "enemmän kuin tarvitsisi" vain saadakseen lapsensa hyvään kouluun. Näillä perheillä on kyllä varaa muuttaa jo ennakkoon uudelleen, todennäköisesti ulos koko mokuparatiisi Helsingistä jos kaupunki pyrkii aktiivisesti paskomaan heidän muroihinsa ihan vaan hyvesignaloinnin ja realiteettien kieltämisen nimissä.
Ja niin, yleensä tällaiset perheet ovat siitä parhaasta päästä kunnan nettoveronmaksajia...
Tämä on kyllä aikalailla tarkka kuvaus siitä mitä juuri nyt tapahtuu. Tiedän ja tunnen myös joitakin perheitä, jotka ovat samat ratkaisut tehneet ja taatusti muuttavat pois Helsingistä mikäli vielä tarvitsee muuttaa. Samoin useampikin todellinen nettoveronmaksaja yksityissektorilta suunnittelee muuttoa ensisijaisesti pois Helsingistä ja mahdollisuuksien mukaan mieluiten Tallinnaan.
Jotenkin ristiriitaista. Yhtäältä ilmiselvästi viranomaiset tekevät kaikkensa estääkseen kantasuomalaisten yrityksiä pitää lapsiansa pois neekerikouluista.
Toisaalta, eikö viranomaisilla itsellään ole lapsia tai lapsenlapsia?
^ Luulen, että heidän lasten/lapsilleen jotenkin sattumalta osuu ne hieman valkoisemmat paremmat koulut.
Quote from: RP on 16.10.2019, 17:25:27
Toistaiseksi akateemista puuhastelua, mutta oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttamista esitetään keinoksi tasoittaa koulupiirien välisiä eroja.
QuoteVoisiko Helsingin koulujen ja alueiden välistä eriytymistä purkaa yksinkertaisesti rikkomalla koulujen aluejakoja?
Voisi, joskin muitakin keinoja tarvitaan. Näin arvioivat paljon segregaatiota tutkinut apulaisprofessori Venla Bernelius ja teemaa aluetieteen pro gradussaan käsitellyt Hertta Sydänlammi.
Sydänlammi rakensi Helsingin yliopistossa matemaattisen mallin, joka etsii Helsingin oppilaaksiottoalueille fiksuimmat rajat. Fiksuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että eri taustoista tulevat oppilaat jakautuisivat kouluihin nykyistä tasaisemmin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275047.html?
Matemaattisesta mallista on lyhyt matka tietokonekoodiksi.
On siis keksitty algoritmi mokutukseen. Algoritmeille on tapana antaa nimi. Ehdotan "Mokkerointitasoitinta" algoritmin nimeksi. Nimi tulee siitä, että kaikille jaetaan nekkereitä ja moku-ihanuuksia tasaisesti. Näin lihaa ahmiva valkoinen roskasakki ei pääse tekemään ns. white flightia ja livahtamaan karkuun kulttuurimarxislaiselta uudelleenkoulutukselta by mokutus.
Timo Tossavainen, Luulajan teknillisen yliopiston matematiikan ja sen opetuksen professori, kirjoittaa Hesarissa 15.11:
Nykyistä peruskoulua voidaan puolustaa sillä, että se onnistuu varsin hyvin huolehtimaan kaikkein heikoimmista oppilaista. Matematiikan osalta tämä tarkoittaa sitä, että kaikentasoiset oppilaat opiskelevat samoissa ryhmissä. Heikommat saavat vahvemmilta vertaistukea ja mallin omille ponnisteluilleen.
Tämän ratkaisun hintana on, että peruskoulun oppisisällöistä on pikkuhiljaa kadonnut lähes kaikki abstraktiin ajatteluun ja epätriviaaliin päättelyyn liittyvä aines. Niinpä peruskoulun matematiikan opetus ei juurikaan tarjoa haasteita nuorison sille osalle, jolla olisi edellytyksiä oppia vaativampaakin matematiikkaa.
https://nakoislehti.hs.fi/87ddd3f5-bb37-4a98-9e1a-a2336311e59a/4
Ja Sinnemäen asuntococktail vie kehitystä entistä kiihtyvämmin kirjoittajan esiintuomaan suuntaan.
Kunhan tämä tästä kulturoituu, niin saamme yksityiskoulut.
Tulevaisuus on sitä, että varakkaiden penskat saavat laatukoulutuksen kalliissa koulussa. Näin raha menee rahan luo ja rikkaat senkun rikastuvat.
Persvakoäijien kakarat joutuvat julkiseen slummikouluun ja köyhtyvät lisää. Ymmärtääkseni joku tällainen kehitys on ihan normaalia monikulttuurisissa paratiiseissa?
Quote from: Kari Kinnunen on 15.11.2019, 11:16:31
Persvakoäijien kakarat joutuvat julkiseen slummikouluun ja köyhtyvät lisää. Ymmärtääkseni joku tällainen kehitys on ihan normaalia monikulttuurisissa paratiiseissa?
Tämä on tilanne esimerkiksi Ruotsissa.
Quote from: Roope2 on 15.11.2019, 11:02:52
Timo Tossavainen, Luulajan teknillisen yliopiston matematiikan ja sen opetuksen professori, kirjoittaa Hesarissa 15.11:
Nykyistä peruskoulua voidaan puolustaa sillä, että se onnistuu varsin hyvin huolehtimaan kaikkein heikoimmista oppilaista. Matematiikan osalta tämä tarkoittaa sitä, että kaikentasoiset oppilaat opiskelevat samoissa ryhmissä. Heikommat saavat vahvemmilta vertaistukea ja mallin omille ponnisteluilleen.
Tämän ratkaisun hintana on, että peruskoulun oppisisällöistä on pikkuhiljaa kadonnut lähes kaikki abstraktiin ajatteluun ja epätriviaaliin päättelyyn liittyvä aines. Niinpä peruskoulun matematiikan opetus ei juurikaan tarjoa haasteita nuorison sille osalle, jolla olisi edellytyksiä oppia vaativampaakin matematiikkaa.
https://nakoislehti.hs.fi/87ddd3f5-bb37-4a98-9e1a-a2336311e59a/4
Ja Sinnemäen asuntococktail vie kehitystä entistä kiihtyvämmin kirjoittajan esiintuomaan suuntaan.
Tosin islamilla on tuohonkin asiaan Ratkaisu™.
Aidosti islamilaisessa yhteiskunnassa sitä matematiikkaa ei nyt niin kovin paljon tarvita. Jos Al-Gebran alkeet osaa (+-*/ operaatiot) niin sillä pääsee jo pitkälle. Islamilaiset korkeakoulutetut ekonomit tuntee sitten siitä, että osaavat %-laskun ja yli-insinööriksi pääsee, jos osaa SQRT() ja log() funktiot.
Kaikki muu on turhaa ja turhasta teknisesta ym. kilvoittelusta ja edistyksestä vapautuvalle vapaa-ajallekin mainio islam on keksinyt kaikenlaista pikku puuhaa. Päivisin on 5 rukoushetkeä (ei onneksi sentään 72 koska maineikas kauppamies Mohammed kuulemma kävi vähän neuvottelemassa Allahin kanssa ja sai diilattua rukoushetkien määrän viiteen 72:n sijasta - Islamissa on siis keksitty Diilikin ja Trumppia ei tarvita tähänkään asiaan...)
Yksi kuukausi vuodesta nähdään päivät nälkää ja odotetaan auringonlaskua, jotta pääsee tankkaamaan ja yksi kuukausi vuodesta kuluu rattoisasti hajjilla (vähän niinkuin haikki, hike), jossa vankkumattomina ohjelmanumeroina on umrahin huipentuminen mm. kivien heittelyyn ja kuukiven kiertämiseen.
Unohtamatta, että kuuluisa suomalainen Abdirahiimi Husu Husseiini on myös hajji eli Sauti-Araabiat kolunnut mies. Taidankin laittaa hänen tunnelmansa Husu-kettinkiin.
Quote from: Kari Kinnunen on 15.11.2019, 11:16:31
Kunhan tämä tästä kulturoituu, niin saamme yksityiskoulut.
Tulevaisuus on sitä, että varakkaiden penskat saavat laatukoulutuksen kalliissa koulussa. Näin raha menee rahan luo ja rikkaat senkun rikastuvat.
Persvakoäijien kakarat joutuvat julkiseen slummikouluun ja köyhtyvät lisää. Ymmärtääkseni joku tällainen kehitys on ihan normaalia monikulttuurisissa paratiiseissa?
Tämä on väistämätön kehityskulku. Keski-Eurooppa on jo täynnä erilaisia yksityiskouluja joihin pääsy on pelkästään rahalla JA myös siinä ohessa sosiaalisella statuksella. Eli kun tausta ja perheen kukkaro on kunnossa alkaa opetuskin sujua. Hyvin usein noissa kouluissa lukuvuosi maksaa 8000€ ja siitä ylöspäin, riippuen millä vuositasolla mennään lapsen/nuoren opiskelujen suhteen. Tähän päälle sitten tietenkin ruokailumaksut, vakuutukset, oppimateriaali, opintomatkat jne...eli puhutaan ihan todellakin huomattavista summista jo ihan ala-asteikäisille.
Helsingin kaupunki jatkaa rasistista politiikkaansa:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html
Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun
Helsinki aikoo syksyksi 2021 uudistaa tavan, jolla lapsen koulu ja päiväkoti määrätään.
Tarkoituksena olisi taata jokaiselle helsinkiläislapselle päiväkotipaikka läheltä kotia ja suunnitella jo siinä vaiheessa, missä hän todennäköisesti käy esiopetuksen, alakoulun ja yläkoulun.
Koulua ei voisi enää nykyiseen tapaan ennustaa suoraan kotiosoitteesta. Nyt jokaisella Helsingin koululla on oma pieni oppilaaksiottoalueensa. Tulevaisuudessa oppilaat valittaisiin tätä laajemmalta reviiriltä, joka olisi 3–4 koulun ja vielä useamman päiväkodin yhteinen.
Päätösvalta kunkin lapsen paikasta olisi entistä vahvemmin rehtoreilla ja päiväkotien johtajilla. Ideana on nimenomaan sotkea nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.
"Ajatuksena on hillitä eriarvoistumista ja lisätä tasa-arvoa", sanoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.
Kolmanneksi tarkoitus olisi siis puuttua eriarvoisuuteen nykyistä voimakkaammin. Oppilaaksiottoa aiotaan sekoittaa niin, että koulut eivät erottuisi toisistaan yhtä paljon kuin nykyisin perheiden sosioekonomisen taustan, kuten vanhempien koulutustason, kannalta. Tai toisaalta sen, miten suuri osa lapsista on vieraskielisiä.
"Tätä muutosta varmaan jotkut vastustavat. Mutta kaikki lapset kouluissamme ovat helsinkiläisiä lapsia, ja kaikilla pitää olla samat oikeudet oppia", Pohjolainen sanoo.
Helsinki on perinteisesti pyrkinyt torjumaan eriarvoisuutta kouluissa esimerkiksi positiivisen diskriminaation määrärahalla. Tämä tarkoittaa sitä, että haastavilla alueilla toimivat koulut saavat hiukan muita enemmän euroja. Tämä keino tutkitusti myös vaikuttaa esimerkiksi hakeutumiseen toiselle asteelle, muttei ratkaise ongelmaa kokonaan.
Tammikuussa poliitikot päättävät siitä, voidaanko varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen alueet yhdistää.
Sitten alkaa tarkempi määrittely siitä, mitä katua pitkin rajat missäkin vedetään. Peruspiirit ovat pohja, mutta eivät kelpaa ihan sellaisinaan. Tarvitaan siis hienosäätöä.
Lisää linkistä:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html
Tämä varmaankin sopii kaikille helsinkiläisille?
Liikunta- ja musiikkipainotteisuuden lisäksi löytyy myös somalipainotteisia kouluja.
En oikein ymmärrä tätä. Kaikki me ollaan samanarvoisia ja kaikki kulttuurit ovat yhtä hyviä. Miten meille voi olla eri tasoisia kouluja, joita pitää erityisesti tukea ja miksi tätä saman arvoista oppilasainesta pitää sekoittaa? Does not compute.
Kuten Hesarin yleisönosatossa joku totesi, niin häiriköitä eliittiluokkaan laskemaan oppimistuloksia ja välkkyjä pakkosiirretään itä-Helsinkiin nostamaan keskiarvoja, niin tavoite eli tasa-arvo saavutetaan.
QuoteOppilaaksiottoa aiotaan sekoittaa niin, että koulut eivät erottuisi toisistaan yhtä paljon kuin nykyisin perheiden sosioekonomisen taustan, kuten vanhempien koulutustason, kannalta. Tai toisaalta sen, miten suuri osa lapsista on vieraskielisiä.
Ja white flight siis jatkuu.
Ihmiset opiskelevat ja tekevät työtä, että heillä olisi mukava ja turvallinen elämä ja että heidän lapsillaan olisi hyvät lähtökohdat elämään turvallisine asuinalueineen ja kouluineen. Mutta nyt yhä enemmän sekoitetaan vaarallisia kehitysmaalaisia häiriköimään hyvien perheiden lapsia. Samaan aikaan Helsinki harjoittaa rasistista sosiaalista sekoittamista, jonka seurauksena omasta asunnostaan 700 000 euroa maksanut perhe voi saada naapurikseen mölisevän, rappuun kuseskelevan ja uhkailevan keharimaalaisperheen, joka asuu seinän takana ilmaiseksi.
Helsingistä on jo lähtenyt paljon väkeä väljemmille vesille kehyskuntiin. Tämä ilmiö jatkuu. Sillä Helsinki tahtoo karkottaa veronmaksajat ja vaihtaa heidät äbäläwäbälä-kulttuurin ihanaan yhteisöllisyyteen.
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.12.2019, 10:27:54
Ihmiset opiskelevat ja tekevät työtä, että heillä olisi mukava ja turvallinen elämä ja että heidän lapsillaan olisi hyvät lähtökohdat elämään turvallisine asuinalueineen ja kouluineen. Mutta nyt yhä enemmän sekoitetaan vaarallisia kehitysmaalaisia häiriköimään hyvien perheiden lapsia.
Osittain oma vika. Mitäs äänestivät viherkommareita kaupunginvaltuustoon.
Itse kuulun kovan työn jälkeen ylempään keskiluokkaan ja molemmat lapseni käyvät monikulttuurista yläastetta, koska se on lähellä. Koulualue jakautuu kolmeen erilaiseen asuinalueeseen : keskiluokan kallis omakotitaloalue, duunareiden kerrostaloalue ja monikulttuurinen kerrostaloalue. Lapset ovat saaneet hyvän rokotuksen monikulttuurisuudesta ja todennäköisesti monet muutkin. Viimeisin kahina melkein johti rikosilmoitukseen, koska päällekävijä kertoi julkisesti, että "rikosilmoitus ei hänelle merkitse mitään". Kerroin rehtorille, että asia hoidetaan hänen kauttaa laillisesti tai hoidan sen muuten. Jämäkkä rehtori ymmärsi viestin, olin jo varautunut pyytämään moottoripyörämiestä viemään uhkaajan isän ajelulle, jossa olisi keskusteltu kotikasvatuksesta. En halua tätä Suomea, jossa asiat joudutaan hoitamaan näin.
QuoteOppilaaksiottoa aiotaan sekoittaa niin, että koulut eivät erottuisi toisistaan yhtä paljon kuin nykyisin perheiden sosioekonomisen taustan, kuten vanhempien koulutustason, kannalta. Tai toisaalta sen, miten suuri osa lapsista on vieraskielisiä.
Tuo tehtiin jo Yhdysvalloissa, eikä toiminut. Suomi tekee pilkuntarkasti kaikkien muitten maahanmuuton suhteen tekemät virheet, vaikka tulokset ovat tiedossa.
OT: ei ole ennen oppilaitten sama "sosioekonominen tausta" ollut ongelma.
Eli siis jos kaikki eivät kellu niin sidotaan kelluvat tyypit niihin jotka painuvat uppeluksiin niin sitten lähtökohdat ovat samat :facepalm:
Kohta taas ihmetellään kun testitulokset laskevat ja missä vika. Oppi tekee hyvää terroristillekin ja niin pois päin. Toivoa sopii että hallitus kaatuisi ja PS miehittäisi mahdollisimman monta tärkeää ministeripestiä. Ja samalla laittaisi virkamiehistöä uusiksi. Lähinnä siis päteviä eikä idealisteja.
Kaupungin "silmäätekevien" olisi syytä aloittaa nyt sen hyväveli-järjestelmän hyödyntäminen. Tässä putoavat myös kiinteistöjen arvo ns. hyvien koulujen läheltä, sillä elämää ilman uhkia monikulttuuria ei voi taata. Tämä itseasiassa romuttaa hyvät koulut tyystin. Apukoulutasoisten oppilaiden tuominen normaaliin luokkaan ei todellakaan auta heikommin pärjäävää vaan heikentää kaikkien oppimista ja viihtyvyyttä. Tämä virhe on toistettu jo useaan kertaan ja yhtälailla huomattu ns inkluusiossa. Yksi iso virhe oli myös poistaa ns. Tarkkikset.
Kaunis idea, mutta valitettavasti utopistinen ja toimimattomaksi havaittu.
Ei yhtään yllättänyt että tällaista ajetaan. Mielenkiintoista nähdä miten esim. Aurinkolahden koulun käy. Edellisestä Vuosaaren koulu-uudistuksesta eli koulujen yhdistelystä Aurinkolahti selvisi kuivin jaloin. Pahat kielet kertoivat syyn olleen, että koulussa on melko paljon varakkaiden perheiden lapsia ja nämä perheet vastustivat uudistusta. En voi uskoa että nämä perheet nielevät purematta esim. Merilahden ja Aurinkolahden oppilaiden sekoittamisen täysin. Omien lasten kouluun ei tule todennäköisesti pahemmin vaikuttamaan. Siellä on jo saavutettu mahdollisuuksien tasa-arvo eli 50% maahanmuuttajataustaisia - 50% kantiksia. Kantikset ovat tosin pääosin painotusluokilla. Seuraava askel on ehkä se, että painotusluokille hakuun otetaan käyttöön positiivinen diskriminaatio jotta maahanmuuttajat pääsevät niihin helpommin. Jos näin tehdään, se tietää idän kouluille lopullista romahdusta. Kynnelle kykenevät suuntaavat perävalot vilkkuen kehyskuntiin.
Alkaa jo miettiä onko tavoitekin romauttaa Helsinki täysin.
Sosiaalinen sekoittaminen voi toimia ainoastaan sillä edellytyksellä että vihervasemmistolaiset voivat ilmoittaa lapsensa jollekin erikoislinjalle (kieli-, matematiikka-, taide-, urheilu-, mitä vaan), joka takaa viimeistään yläasteella liioista sosiaalisesti osattomista vapaan kouluympäristön. Hesarin jutussa puhuttiin vaan koulun määräytymisestä asuinalueen sijainnin takia, ei muista syistä. Saattapa olla että suhteilla (ihan eri asia kuin raha, vaikka niitä rahalla saakin) tulee olemaan merkitystä lapsen koulun valinnassa tulevaisuudessa, ainakin jos jonnekin taideluokalle haetaan, jolloin arvostelu on pakostakin osin subjektiivista. Taas yksi muutos, joka tehdään siksi että mikään ei muuttuisi. Eli jos olet joku romukauppiaana rikastunut persu, älä kuvittele että asunnon ostamalla pystyt toteuttamaan rasismiasi lastesi kouluvalinnoissa.
Kuntavaalit ovat tulossa ja kun Perussuomalaiset ovat nyt kovassa nosteessa, vaaleista saattaisi olla apua tähän hulluuteen. Ikävä kyllä niitä vaaleja joudutaan odottelemaan vielä melkein puolitoista vuotta, paljon pahaa ehtivät vihernatsit sitä ennen saada aikaan.
QuoteVoisiko Helsingin koulujen ja alueiden välistä eriytymistä purkaa yksinkertaisesti rikkomalla koulujen aluejakoja?
Voisi, joskin muitakin keinoja tarvitaan. Näin arvioivat paljon segregaatiota tutkinut apulaisprofessori Venla Bernelius ja teemaa aluetieteen pro gradussaan käsitellyt Hertta Sydänlammi.
Sydänlammi rakensi Helsingin yliopistossa matemaattisen mallin, joka etsii Helsingin oppilaaksiottoalueille fiksuimmat rajat. Fiksuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että eri taustoista tulevat oppilaat jakautuisivat kouluihin nykyistä tasaisemmin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275047.html?
Uskoisin, että tästä siis kyse. Takuuvarmasti saadaan Pisa tulokset laskuun!
Koulutus on iso bisnes. Jos tämä sekoitusjuttu toteutuu, on odotettavissa yksityisten koulujen perustamisbuumi.
Quote from: Shemeikka on 08.12.2019, 12:02:46
Koulutus on iso bisnes. Jos tämä sekoitusjuttu toteutuu, on odotettavissa yksityisten koulujen perusramisbuumi.
Luultavasti myös Steiner-koulut tulevat kasvamaan tämän vuoksi.
Osa lapsistani on käynyt sellaisen ja kehitysmaalaisprosentti siinä oli tasan nolla. Syynä kai kuukausimaksu. En tässä ota kantaa steinerpedagogiikkaan enkä toivo, että kukaan muukaan ottaisi, koska se ei ole tämän ketjun aihe, mutta toki moni lastensa parasta ajatteleva, järkevä vanhempi ottaa tämänkin strategian huomioon. Myös ruotsinkieliset koulut voivat olla turvapaikka. Osa lapsistani käy ruotsinkielistä koulua. Kehitysmaalaisprosentti jälleen tasan nolla. Eikä edes lukukausimaksua.
Helsingin ongelma on se että provinssien älyttömät viherpunikit tulevat ämpäriyliopistojen ja julkisen sektorin työpaikkojen houkuttelemina p*skomaan asiat, tietenkin sama ongelma on kaikissa muissakin isoissa kaupungeissa. En minä sitä sano ettei Helsingissä olisi omastakin takaa älykääpiöitä, se p*skasakki olisi helppo pitää kurissa mutta nimenomaan tuon muualta tulleen roskajoukon määrä on niin suuri että ne ovat pystyneet pilaamaan koko kaupungin.
Jos jokin puolue alkaa ottamaan julkisesti ja isosti kantaa koulumaailman hulluuteen, niin täältä saa heti useamman äänen. Oppimistulokset ovat laskeneet järjestään vuodesta 2004 lähtien, kun opetussuunnitelmia on rukattu monikulttuurisuutta, seksuaalivähemmistöjä ja tasapäistämistä suosivaksi. Tasa-arvo on kaukana tuosta ideologisesta aivopesusta ja viimeisimpänä huuhaana on tekstiili- ja teknisenkäsityön yhdistäminen, joka on johtanut siihen, että juuri kukaan ei enää pidä käsityöstä ja opettajatkin ovat epäpäteviä.
Hulluutta on ollut pilata maailman paras koulujärjestelmä "kehittämällä" sitä punavihreiden ideologialla. Jokaiselle sopivaa koulutusjärjestelmää ei ole. Jos alamme suunnitella kaikille sopivaa, niin yleensä lopputuloksena on systeemi, joka syrjii massoja ja vain harvat ovat tyytyväisiä.
Belleforon puhuu asiaa. Ääniä olisi paljon saatavilla väkirikkaista Itä-Helsingin lähiöistä jos tähän otetaan vahvasti kantaa. Ja koskeehan sama muitakin alueita, mm. Malminkartano, Kannelmäki, Pikku-Huopalahdessakin on haasteita... On valtavasti ihmisiä jotka ovat kyllästyneet siihen mille solmuille koulujen tulee vääntyä monikulttuurin nimissä. Koulujen yhdistämiset, tason ja vaatimusten vähittäinen alentaminen, levottomuudet ja se miten niihin puututaan tai ollaan puuttumatta..
En yhtään epäille etteikö Jussi ottaisi twitterissä asiaa esille mutta toivoisin että perussuomalaiset muistaisivat aika ajoin pitää esillä lähiöiden tilannetta. Se on suuri syy miksi olen itse PS:a äänestänyt, että olisi edes joku puolue joka muistaa että Helsingissä on muutakin kuin kantakaupungin kupla ja lähiöissäkin tulee elinympäristön ja koulujen olla jatkossa turvallisia.
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.12.2019, 11:40:54
Kuntavaalit ovat tulossa ja kun Perussuomalaiset ovat nyt kovassa nosteessa, vaaleista saattaisi olla apua tähän hulluuteen. Ikävä kyllä niitä vaaleja joudutaan odottelemaan vielä melkein puolitoista vuotta, paljon pahaa ehtivät vihernatsit sitä ennen saada aikaan.
"Varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen alueiden yhdistämistä käsitellään tammikuussa kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Tarkoista alueiden rajoista päätetään keväällä 2020."
Husulle äänestys varmaan elämänsä parhaita hetkiä.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenet (13):
Emma Kari (Vihr.), Fatim Diarra (Vihr.), Hannu Oskala (Vihr.), Abdirahim Husu Hussein (SDP), Ville Jalovaara (SDP), Vesa Korkkula (Vas.), Petra Malin (Vas.), Martina Harms-Aalto (RKP)
Yhteensä 8
Pia Pakarinen (Kok.), Matias Pajula (Kok.), Ted Apter (Kok.), Dani Niskanen (Kok.), Pia Kopra (PS)
Yhteensä 5
Quote from: Border guard on 08.12.2019, 11:49:27
QuoteSydänlammi rakensi Helsingin yliopistossa matemaattisen mallin, joka etsii Helsingin oppilaaksiottoalueille fiksuimmat rajat. Fiksuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että eri taustoista tulevat oppilaat jakautuisivat kouluihin nykyistä tasaisemmin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275047.html?
Tässäkin tapauksessa nykyajan ihmetekniikkaa voisi soveltaa esimerkiksi sen laskemiseen, millaiset koulurajat a) olisivat käytännössä vielä toteutettavissa ja b) minimoisivat mamulasten syrjäytymisriskin. Esimerkiksi niin että jos joku lapsi on jo "menetetty tapaus" niin ne laitettaisiin kaikki omaan kouluunsa, ja sekoittavaa väestöpolitiikkaa käytettäisiin vain niihin jotka "voidaan vielä pelastaa". Mutta tietenkään näin ei tehdä, vaan sekoitetaan kaikki keskenään.
Quote from: Outo olio on 08.12.2019, 14:47:17
Quote from: Border guard on 08.12.2019, 11:49:27
QuoteSydänlammi rakensi Helsingin yliopistossa matemaattisen mallin, joka etsii Helsingin oppilaaksiottoalueille fiksuimmat rajat. Fiksuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että eri taustoista tulevat oppilaat jakautuisivat kouluihin nykyistä tasaisemmin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275047.html?
Tässäkin tapauksessa nykyajan ihmetekniikkaa voisi soveltaa esimerkiksi sen laskemiseen, millaiset koulurajat a) olisivat käytännössä vielä toteutettavissa ja b) minimoisivat mamulasten syrjäytymisriskin. Esimerkiksi niin että jos joku lapsi on jo "menetetty tapaus" niin ne laitettaisiin kaikki omaan kouluunsa, ja sekoittavaa väestöpolitiikkaa käytettäisiin vain niihin jotka "voidaan vielä pelastaa". Mutta tietenkään näin ei tehdä, vaan sekoitetaan kaikki keskenään.
Menetelmien perusteella voitaneen päätellä, että tavoitteena on menettää kaikki. Koska eliitin on helpompi hallita menetettyjä kuin menettämättömiä tapauksia.
^ Ei vaan tule toimimaan käytännössä, sillä kun kansa muuttuu, johtajat vaihtuvat.
Husulasta seuraavanlaisia ilouutisia tältä viikolta:
[tweet]1202584683986538496[/tweet]
Liittynee aiheeseen Helsingin uudistusta koskien.
^^^
Joku voisi uskotella "Husulle", että ehdotus pidentäisi maahanmuuttajien lasten koulumatkoja ja asettaisi heidät rasismin kohteeksi koulussa ja liikennevälineissä. :flowerhat:
Jussi ja faktat.Quote from: Jussi Halla-ahoHaittamaahanmuutto aiheuttaa koulujen segregoitumista. Näin on ollut kaikkialla ennen meitä, ja näin on myös meillä. Kulttuurieroista ja heikosta kielitaidosta johtuvat ongelmat huonontavat oppimisympäristöä. Ne lapsiperheet, joilla on varaa, muuttavat sellaiselle alueelle, jonka koulussa on vähemmän maahanmuuttajia. Kantaväestön poismuutto, "white flight", laskee asuntojen hintoja ongelma-alueilla, jolloin niihin muuttaa entistä enemmän verovaroin asutettavia maahanmuuttajia.
Kuten muissa maissa ennen meitä, myös Suomessa segregaatiota yritetään torjua pakotetulla desegregaatiolla, rajoittamalla kantaväestöön kuuluvien mahdollisuutta vaikuttaa lastensa kouluvalintaan. Asiaa ei tietenkään voida sanoa suoraan, mutta "sosioekonomiset erot", joilla politiikkaa perustellaan, tarkoittavat etnisiä eroja. Eri asuinalueiden koulut ovat aina olleet erilaisia, koska eri alueilla asuu sosioekonomisesti erilaisia ihmisiä. Koulujen väliset oppimiserot ovat kuitenkin jyrkentyneet hälyttävällä tasolle vasta maahanmuuton myötä.
Kari Suomalainen sanoi joskus viisaasti: "Kun hollitupalaiset päästetään salin puolelle, he eivät siitä hienostu vaan muuttavat salin hollituvaksi." Ongelmaryhmiin kuuluvien maahanmuuttajalasten levittäminen laajemmalle alueelle ei paranna heidän oppimistuloksiaan, mutta se levittää maahanmuuton ongelmat entistä useamman riesaksi. Sama pätee koulujärjestelmän inkluusioperiaatteeseen laajemminkin.
Pakotettu desegregaatio ei tosiasiassa vähennä asuinalueiden tai edes koulujärjestelmän eriytymistä vaan kiihdyttää sitä. Se luo kasvavaa kysyntää rinnakkaiselle, yksityiselle ja maksulliselle koulujärjestelmälle. Ennemmin tai myöhemmin poliittinen järjestelmä antaa tälle kysynnälle periksi ja luo sille tarvittavat lainsäädännölliset puitteet. Ellei muusta syystä niin siksi, että lainsäätäjilläkin on lapsia (ja maksukykyä).
Koululaitokselle käy samalla tavalla kuin terveydenhoitojärjestelmälle. On verorahoilla kustannettuja kouluja, joissa opettajan aika kuluu kriisinhallintaan, ja yksityisiä kouluja, joissa opitaan lukemaan ja kirjoittamaan. Tämäkin on jo todellisuutta Ruotsissa.
Tasa-arvoinen julkinen koululaitos on mahdollistanut Suomessa säätykierron; sen, että heikoistakin lähtökohdista tuleva lapsi on saanut enemmän tai vähemmän samanlaisen koulutuksen kuin varakkaasta perheestä tuleva. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa koululaitos ei ole tasa-arvoinen. Ne kantaväestöä edustavat lapset, joiden vanhemmilla ei ole varaa maksaa perhettä vapaaksi monikulttuurista, jäävät rapistuviin julkisiin kriisikouluihin kasvavan maahanmuuttajapopulaation sekaan. Säätykierto päättyy heidän osaltaan.
Pelottelua ja kauhukuvia? Kaikki, mitä on tapahtunut Ruotsissa, on tapahtunut muutaman vuosikymmenen viiveellä meillä, koska me teemme kaiken täsmälleen samalla tavalla kuin Ruotsi on tehnyt ennen meitä.
https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/2662176877235823
QuoteToiseksi taustalla on Pilvi Torstin (sd) ja Laura Rissasen (kok) viimevuotinen aloite lähipäiväkodeista.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html (8.12.2019)
Lauseessa oli linkki HS:n maksulliseen artikkeliin 22.2.2018:
QuoteHelsinki miettii muutosta, joka takaisi päiväkotipaikan kodin vierestä – ja jo tarhaan mentäessä lyötäisiin lukkoon tuleva koulukin
Tuore valtuustoaloite ehdottaa, että jo päiväkotiin mennessä lyötäisiin samalla lukkoon tuleva koulukin.
Mitä jos helsinkiläiselle lapselle osoitettaisiin kodin läheltä päiväkoti samalla logiikalla kuin koulu nykyisin – ja linjattaisiin samalla, mihin kouluun hänelle aikanaan tarjotaan paikkaa? Tuore valtuustoaloite ehdottaa, että kaupunki selvittäisi lähikouluperiaatteen laajentamista varhaiskasvatuks...
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005577131.html
Helsingin valtuuston sivuilta löytyy peräti kaksikin valtuustoaloitetta tähän liittyen (suluissa allekirjoittajat):
14.03.2018 Talousarvioaloite, määrärahojen varaaminen lähipäiväkoti käytäntöön, Torsti Pilvi (https://www.hel.fi/static/public/apk/torstpil2/2BFC7B6D-D02C-4CB0-8294-F1658E8C6D01/Liite.pdf) (1+13)
14.03.2018 Valtuustoaloite, selvitys lähikouluperiaatteen käyttöönotosta päiväkotipaikkapäätöksissä Helsingissä 2019, Torsti Pilvi (https://www.hel.fi/static/public/apk/torstpil2/76760DC9-6945-48DD-A40F-A7D336EE6F8F/Liite.pdf) (1+42)
Jälkimmäisen allekirjoittajat:
Torsti Pilvi (sdp)
Rissanen Laura (kok)
Peltokorpi Terhi (kesk)
Rantala Marcus (rkp)
Vepsä Sinikka (sdp)
Honkasalo Veronika (vas)
Arajärvi Pentti (sdp)
Modig Silvia (vas)
Aro Katju (fp)
Said Ahmed Suldaan (vas)
Nuorteva Johanna (vihr)
Hernberg Kaisa (vihr)
Koivulaakso Dan (vas)
Månsson Björn (rkp)
Kivekäs Otso (vihr)
Vuorjoki Anna (vas)
Borgarsdottir Sandelin Silja (rkp)
Ohisalo Maria (vihr)
Hamid Jasmin (vihr)
Moisio Elina (vihr)
Pajunen Jenni (kok)
Kivelä Mai (vas)
Korkkula Vesa (vas)
Nygård Mia (kok)
Holopainen Mari (vihr)
Saxberg Mirita (liik)
Parpala Matti (kok)
Vanhanen Reetta (vihr)
Arhinmäki Paavo (vas)
Alametsä Alviina (vihr)
Apter Ted (kok)
Stranius Leo (vihr)
Sydänmaa Johanna (vihr)
Venemies Mauri (kd)
Biaudet Eva (rkp)
Asko-Seljavaara Sirpa (kok)
Heinäluoma Eveliina (sdp)
Wallgren Thomas (sdp)
Klemetti Tapio (kok)
Mohamed Abdirahim (sdp)
Kari Emma (vihr)
Anttila Maija (sdp)
Sevander Tomi (sdp)
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.12.2019, 12:15:33
Myös ruotsinkieliset koulut voivat olla turvapaikka. Osa lapsistani käy ruotsinkielistä koulua. Kehitysmaalaisprosentti jälleen tasan nolla. Eikä edes lukukausimaksua.
Tämä on muuten hyödyllinen asia tajuta. Pakkoruotsitus toimii tälläkin ovelalla tavalla. Tee lapsestasi kaksikielinen ja ruotsimyönteinen TAI pane lapsesi mamuhelvettiin.
Omat lapseni kävivät "paremman alueen" koulut. Tuolloin jo mamutus eteni jyrkästi ja sosiaaliset ongelmat kouluissa pahenivat. Myös oppilaaksiottoalueiden sisällä tehtiin reikiä systeemiin eli osalta lapsista vietiin oikeus päästä alueen sisällä ei-slummikouluun. Myös esim kiinaa lukeneet lapset pakotettiin kiinan tunneille slummikouluun. Ala-astelaiset siis painoivat koulumatkojen lisäksi myös koulujen välisiä matkoja. (Kiinalaisperäiset tai puoliksi kiinalaiset lapset eivät muuten tietenkään olleet ns paskamamuja.)
Väestönsiirron ensi askeleet. Seuraavaksi sijoitukset erilaisissa arkielämän jonomuodostelmissa ym. Lopuksi perhekohtaiset sijoittelut tasa-arvoisesti urbaaneissa miljöissä. Sisäministeriö ohjeistaa ja Oikeusviranomaiset rankaisevat tarvittaessa muutosprosessin edetessä. Mm. kulttuuritarpeet tulee ottaa huomioon asuntojen tilavuutta määriteltäessä. Siten perhekunta, joka joutuu usein polvistumaan permannolle, tulee sijoittaa asuntoon, jossa on riittävät polvistumistilat. Tällaisia asuntoja on saatavilla ei-polvistumista harrastavilta perheiltä. Sisäministeriö hoitanee muutokseen liittyvät käytännön toimet.
Kiinnostuksella odotan sitä miten paljon viitsitään olla priorisoimatta oppilaita vanhempien taustojen perusteella. Minulla on ihan riittävän monta kiinalaissyntyistä kaveria joiden suvussa jäi yhdeltä sukupolvelta tolkullisen koulutuksen saaminen välistä koska heidän suvussaan oli harjoitettu bisnestä ja kouluttauduttu korkealle. Vasemmistoliitolla ja Vihreillä (joilla on ilmeiseti vahva asema Helsingin kouluissa) olisi varmasti tiedossa perheitä joiden elämästä haluttaisiin tehdä hankalaa kostona ideologisista synneistä.
Seuraavaksi tässä projektissa varmaan sitten rakennetaankin muuri Helsingin ympärille. Siis tarkoituksena estää hyvien veronmaksajien muutto pois onnelasta...
Helsinki aikoo estää valokovuodon (engl. whie flight) vaiikutukset laajentamalla alueita, joista otetaan
oppilaita johonkin kouluun.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html
Quote
Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun
Ideana on muuttaa nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.
Quote
Oppilaaksiottoa aiotaan sekoittaa niin, että koulut eivät erottuisi toisistaan yhtä paljon kuin nykyisin perheiden sosioekonomisen taustan, kuten vanhempien koulutustason, kannalta. Tai toisaalta sen, miten suuri osa lapsista on vieraskielisiä.
"Tätä muutosta varmaan jotkut vastustavat. Mutta kaikki lapset kouluissamme ovat helsinkiläisiä lapsia, ja kaikilla pitää olla samat oikeudet oppia", Pohjolainen sanoo.
Loput pitkähköstä artikkelista linkin takaa.
^Tämä tulee aivan suoraan näkymään joko niin, että muutto Helsingistä nimenomaan ns. parempiosaisten ja koulutetumpien perheiden suhteen tulee lisääntymään tai äänestyskäyttäytyminen muuttuu ja nämä ajatukset kuopataan. Oma veikkaukseni on, että tuo ensin mainitsemani nostaa päätään.
Lopun alkua esimerkiksi Marjaniemelle, Jollakselle ja vaikkapa vanhalle Puistolalle? Esimerkiksi Marjaniemi, kallis ja arvostettu omakotitaloalue, sijaitsee Itäkeskuksen vieressä ja toisella suunnalla Meri-Rastila ja Vuosaari ovat ihan lähellä.
Quote from: Roope2 on 08.12.2019, 14:39:23
"Varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen alueiden yhdistämistä käsitellään tammikuussa kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Tarkoista alueiden rajoista päätetään keväällä 2020."
Husulle äänestys varmaan elämänsä parhaita hetkiä.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenet (13):
Emma Kari (Vihr.), Fatim Diarra (Vihr.), Hannu Oskala (Vihr.), Abdirahim Husu Hussein (SDP), Ville Jalovaara (SDP), Vesa Korkkula (Vas.), Petra Malin (Vas.), Martina Harms-Aalto (RKP)
Yhteensä 8
Pia Pakarinen (Kok.), Matias Pajula (Kok.), Ted Apter (Kok.), Dani Niskanen (Kok.), Pia Kopra (PS)
Yhteensä 5
Tuosta muistui mieleeni että Fatim Diarran isä Abibou muutti perheensä Jakomäestä Munkkiniemeen, kun tyttären kaveripiiri ei suhtautuut tarpeeksi myönteisesti koulunkäyntiin.
Tulevaisuudessa syntynee kysyntää oppimiselle, joka ei edellytä läsnäoloa rikastuneissa kouluissa. Ehkä kotoa käsin netin kautta voi käydä kursseja. Kysyntää lisännee monikulttuurisuuspolitiikan aiheuttama turvallisuuden heikentyminen. Kukapa sitä haluaa lähettää lastaan kouluun halal-teurastettavaksi tai kuulemaan raiskausuhkauksia, joita hyvin aggressiiviset rikastajaoppilaat kohdistavat myös nuoriin poikiin.
Luultavaa on, että suvakit ja vasurit yrittävät muuttaa lainsäädäntöä siten, että oppivelvollisuuden sijalle saadaan koulunkäyntipakko. Viimemainittu mahdollistaa väestön ajattelun muokkaamisen 1984-tyyliin.
Perinteinen läsnäoloon perutuva koulunkäynti voi olla haitallista, koska oppilas ei voi oppia omaan tahtiin. Verkon kautta tapahtuva oppiminen voi avata markkinat uudenlaisille opetusohjelmille.
Quote
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oppivelvollisuus
Suomi otti käyttöön oppivelvollisuuden vuoden 1921 oppivelvollisuuslailla, joka määräsi kaikille pakolliseksi vähintään kuusivuotisen kansakoulun oppimäärän suorittamisen.
...
Oppivelvollisuus on mahdollista suorittaa myös muulla tavoin kuin peruskoulua käymällä - tällöin oppivelvollisen huoltajat ovat vastuussa siitä, että oppivelvollinen saa perusopetuksen oppimäärän mukaiset tiedot.
Koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolaisen ja kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarin Pia Pakarisen mielestä Helsingin koulutoiminnan tavoitteena tulisi torjua segregaatiota ja eriarvoistumista, istuttaa samaan kouluun lapsia erilaisista perheistä, lisätä tasa-arvoa ja pitää koulut mahdollisimman samankaltaisina, jotta ne eivät erottuisi toisistaan.
Roope2:n mielestä Helsingin koulutoiminnan tavoitteena tulisi ainoastaan olla, että mahdollisimman moni ikäluokkansa oppilas saavuttaisi normaaleilla opetustuntimäärillä eri aineille määritellyt oppimistavoitteet ja mahdollistaisi lahjakkaiden oppilaiden erityisopinnot.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006337543.html
Quote"Tätä muutosta varmaan jotkut vastustavat. Mutta kaikki lapset kouluissamme ovat helsinkiläisiä lapsia, ja kaikilla pitää olla samat oikeudet oppia", Pohjolainen sanoo
Mitä tehdään sitten niille oppilaille, jotka eivät halua oppia? Annetaan olla häiriköimässä opetustako?
^^
Apulaispormestari Pakarinen on Kokoomuksesta. Voi olettaa, että tällä älyttömällä suunnitelmalla on myös Kokoomuksen tuki.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006337543.html
Muutoksen spinni on mennyt odotettuun suuntaan.
QuoteJulkaistu: 9.12. 14:08
PAKARISEN mielestä uudistus ennaltaehkäisisi osaltaan alueellista eriytymistä.
"Näen hyvin tärkeänä segregaation torjumisen. Pitää varmistaa, että meillä on joustavat koulupolut ja että meillä ei pääse liian paljon kertymään johonkin tiettyyn kouluun tai päiväkotiin jotain muuta kuin suomen kieltä puhuvia", Pakarinen sanoo.
"Varsinkin päiväkodissa on tärkeää, että muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvilla on riittävän paljon suomenkielistä kasvokkaista aikaa kasvattajan kanssa. Myös lasten keskinäinen keskustelu suomen kielellä mikä on myös tärkeää kielen oppimisen kannalta."
Kyse oli siis koko ajan neekereistä. Ei mistään muusta.
QuotePakarinen tietää, että kaikki eivät ole innoissaan myös vieraskielisten määrän kasvusta, kun koulushoppailua esiintyy jo nytkin.
"Helsingissä on kouluja, joissa on tosi vähän muuta kieltä kuin suomea puhuvia lapsia ja sitten on sellaisia kouluja, joissa on tosi paljon muuta kuin suomea puhuvia. Siihen, että me vähän tasoitetaan tätä, siihen ei oikeasti kukaan kuole."
Viimeinen boldattu lause pelottaa oikeasti. Me tiedämme että sekoittaminen johtaa ihmisuhreihin, vaikkei nyt ihan heti päiväkodissa.
"Vähän tasoitetaan tätä." Tasoittakaa omilta lapsiltanne kehitysmaalaisille, jos kukaan ei kuole. Tämä tasoitus mitä todennäköisimmin heikentää oppimista isossa kuvassa. Minä en ole tätä tasoitustarvetta tilannut, vaan tehnyt kansalaisena sen mitä demokraattisesti olen sitä vastaan voinut tehdä. Nyt kun demokratia on ajanut metsään ja heikentänyt lasten asemaa, kaikista esimerkeistä ja varoittelusta huolimatta, olen aika helvetin hiilenä. Kaikki tämä vielä verotuksen kiristyttyä ja kiristyessä edelleen. Saatanan tunarit.
Quote from: Khalifatta on 09.12.2019, 20:43:54
Quote"Tätä muutosta varmaan jotkut vastustavat. Mutta kaikki lapset kouluissamme ovat helsinkiläisiä lapsia, ja kaikilla pitää olla samat oikeudet oppia", Pohjolainen sanoo
Mitä tehdään sitten niille oppilaille, jotka eivät halua oppia? Annetaan olla häiriköimässä opetustako?
Pari sukulaislastani onneksi pääsivät huippukouluihin Hgissä, joissa keskiarvovaatimukset rajoittavat tuota "rikastumista". Rauhallinen koulu/lukio.
Muilla tulee eteen se, että olisiko yksityiskoulu, Steiner tai ruotsinkielinen vaihtoehtona, niissä kun ei olla niin "rikkaita"?
Siis mitä helvettiä!!1!
Sekä jutussa että Pakarisen kommenttisivulla
https://www.facebook.com/groups/1921618961384070/permalink/2514569688755658/ (https://www.facebook.com/groups/1921618961384070/permalink/2514569688755658/)
annetaan ymmärtää, että kielellinen ja monikulttuurinen rikkaus muka aiheuttaisi jotakin ongelmia! Kyse
täytyy ollakin lailla huonosti muotoillusta viestinnästä tai jotain muuta shittii. Monikulttuurisuus ja -kielisyys on ihanaa, ja jos ei ole sanoja, voi käyttää kuvalappuja todisti mm Emma Kari. Miksi emme häntä uskoisi?
Muka jotakin haasteita, höpöpuheita. Eläkkeidemme tulevat maksavat siellä oppivat ja kasvavat, insinöörit heille kyllä kurin pitävät. Jo -80 hakattiin mummoja, suomalaiset varsinkin potkivat, -kin.
Jutussa vilahtelee joku segregaatio, kuin susi Punahilkka-sadussa. Ei sellaista Suomessa ole, koska nerokas kaavoitus ja kaupunkirakenne. Näin olen julkisuudessa kuullut moneen kertaan kerrottavan enkä usko hetkeäkään, että minulle olisi valehdeltu! Miksi olisi?
Oikeasti, lukekaa tuo Pakarisen palautesivu ja kuvitelkaapa, että tuolla tavalla tehdään päätöksiä. Pia Pakarinen näytti kuuluvan Kokoomusnaisiin, joten tästä hyvä vaaliteema, PS.
QuoteSuvi Kukkonen No sitten pitää lähteä karkuun koko Helsingistä, jos ei sosiaalinen vastuu kiinnosta. Koko Helsinki voi paremmin, jos emme päästä kaupunkiamme eriytymään liikaa. Tutkitusti myös koulussa vahvemmin pärjäävät hyötyvät siitä, että voivat auttaa/tukea huonommin pärjääviä. On siis kaikkien etu, että hyvinvointi ei keskity vain tiettyihin paikkoihin.
Kun vieraskieliset lisääntyvät nopeammin kuin blandis, niin mitä tehdään kun blandis on loppu? Käytetäänkö ruotsinkielisiä?
Quote from: kivimies on 09.12.2019, 21:15:54
^^
Apulaispormestari Pakarinen on Kokoomuksesta. Voi olettaa, että tällä älyttömällä suunnitelmalla on myös Kokoomuksen tuki.
Miten lienee, jännää kuitenkin että on monia kokoomuslaisia jotka tätä kannattavat, vaikka esimerkiksi 70-luvulla kokoomus vastusti rajusti peruskoulu-uudistusta koska köyhät ja rikkaat sekoittuvat ja vastustaa yhä suomenruotsalaisten ja suomalaisten sekoittamista. Tässä asiassa tunnen suurta myötätuntoa nuivien vanhempien puolesta. Perussuomalaisten kannatusta tämä nostaa jälleen, kun aletaan tajuta että multikulti onkin totta, eikä vaan jää alaluokan ongelmaksi lähiöihin. Eikä tämä kehitys tule pysähtymään tähän muutokseen. If you tolerate this, your children will be next, taisi joku kaukoviisaasti laulaa joskus :)
En muista mikä oli tsydeemi 80-luvun alussa, mutta omituinen se oli silloin omasta näkökulmastani. Meiltä oli Tahvonlahden koululle muutama sata metriä, mutta mun piti käydä Yliskylän koulua joka oli kolme kertaa kauempana. No, tulipahan kuntoa pyöräillessä ekasta luokasta alkaen ja moni levy tutuksi walkmaneissa kun välillä käveli. Roihuvuoren koulussa kävin ensimmäisen luokan. Oli muistaakseni sama vuosi kun peruskoulu-uudistus alkoi Helsingissä.
Quote from: N. O. Hääppönen on 10.12.2019, 02:44:03
https://www.facebook.com/groups/1921618961384070/permalink/2514569688755658/ (https://www.facebook.com/groups/1921618961384070/permalink/2514569688755658/)
annetaan ymmärtää, että kielellinen ja monikulttuurinen rikkaus muka aiheuttaisi jotakin ongelmia! Kyse täytyy ollakin lailla huonosti muotoillusta viestinnästä tai jotain muuta shittii. Monikulttuurisuus ja -kielisyys on ihanaa, ja jos ei ole sanoja, voi käyttää kuvalappuja todisti mm Emma Kari. Miksi emme häntä uskoisi?
Muka jotakin haasteita, höpöpuheita. Eläkkeidemme tulevat maksavat siellä oppivat ja kasvavat, insinöörit heille kyllä kurin pitävät. Jo -80 hakattiin mummoja, suomalaiset varsinkin potkivat, -kin.
Kiitos Ennoo Hääppönen linkistä. Olipas nautittava FB-sivu.
Kommenteissa innokkain iskurityöläinen vaatii myös mamu-kiintiöitä Helsingin eliittikouluihin, jottei valkoinen väki vaan pääse karkuun rikastusta!
There is no place for you to hide!
Quote from: petebe on 08.12.2019, 23:57:30
^Tämä tulee aivan suoraan näkymään joko niin, että muutto Helsingistä nimenomaan ns. parempiosaisten ja koulutetumpien perheiden suhteen tulee lisääntymään tai äänestyskäyttäytyminen muuttuu ja nämä ajatukset kuopataan. Oma veikkaukseni on, että tuo ensin mainitsemani nostaa päätään.
Kauas pitää sitten ymmärtää muuttaa. Lapsia voitaneen kuskata ainakin 50, ehkä jopa 100 km etäisyydelle Helsingistä rikastamaan jokainen koulu 100 km säteellä Vuosaaresta ja Malmista.
100 km levityssäde tarkoittaa, että vasta Kotka-Kouvola-Hämeenlinna akselilla alkanee olla turvassa tuosta suunnitellusta kultamunien jakeluverkostosta.
Ilmasto ottaa kyllä vähän turpiinsa, kun kultamunia jaellaan takseilla pitkin maakuntia ja keräätään illaksi takaisin lähiöön, mutta nyt on niin hyvä asia kyseessä, että pikkasen kestää tuota CO2:sta tuprutellakin.
Quote from: N. O. Hääppönen on 10.12.2019, 02:44:03
-- naps --
QuoteSuvi Kukkonen No sitten pitää lähteä karkuun koko Helsingistä, jos ei sosiaalinen vastuu kiinnosta. Koko Helsinki voi paremmin, jos emme päästä kaupunkiamme eriytymään liikaa. Tutkitusti myös koulussa vahvemmin pärjäävät hyötyvät siitä, että voivat auttaa/tukea huonommin pärjääviä. On siis kaikkien etu, että hyvinvointi ei keskity vain tiettyihin paikkoihin.
Erityisesti tämä boldaamani kohta minua on aina suvakeissa ihmetyttänyt. Miten ihmeessä ihminen voi ajatella näin nyrjähtäneesti?
Syntyykö ihminen joissakin tapauksissa todella tyhmänä vai pitääkö siihen opiskella.. Kyllä niillä fiksuilla kavereilla on tosiaan aikaa oppia uutta kun joutuvat kiusatuiksi ja opettajan aika menee ihan muuhun kuin opettamiseen. Nehän oppisivat paremmin vaikka kotona makaamalla.
Uskon vakaasti että kalliit yksityiskoulut ovat ihan oven takana ja sinne ei pääse kovin helposti. Nyt olisi huippupaikka opetusalan ammattilaisille tehdä rahaa perustamalla oma peruskouluyritys.
Quote from: Tomatoface on 21.12.2019, 12:54:25
Uskon vakaasti että kalliit yksityiskoulut ovat ihan oven takana ja sinne ei pääse kovin helposti. Nyt olisi huippupaikka opetusalan ammattilaisille tehdä rahaa perustamalla oma peruskouluyritys.
Lienet oikeassa arvauksessasi.
Ruotsissahan yksityiskoulut ovat tosiasia olleet jo 10+ vuotta. Parempi (valkoinen) väestö väistää multikulttuurin ihanuutta kalliilla yksityiskoululla.
Mutta eiköhän tämä saada lainsäädännöllisesti hoidettua niin, että jokaisen eliitti- ja yksityiskoulunkin on PAKKO ottaa vastaan vähintään 5-6 arvalla vedettyä kultamunaa per opetusluokka. Se siitä eliittikoulusta...
Taisit muuten Tomatoface hipaista vahingossa kysymystä, miksi Kokoomus kannattaa tämmöistä "järjettömyyttä". Joku siitä tuossa aiemmin muisteli ja ihmetteli.
No se yksityskoulupisineshän Kokkeleilla on tässä mielessä.
Quote from: Ajatolloh on 21.12.2019, 13:14:01
No se yksityskoulupisineshän Kokkeleilla on tässä mielessä.
Niino, kokkeleillahan tässä on mielessä koko hyvinvointiyhteiskunnan romuttaminen ja palaaminen luokkayteiskuntaan. Persaukisten koulutuksen esto on hyvä konsti pitää persaukiset persaukisina ja nöyrinä.
Eli en oikein usko, että kouluihin johon kokkareet omia kersojaan laittavat juurikaan tulee rikastusta. Näinhän se taitaa olla muissakin mukavissa monikulttuureissa. Eliitti erikseen.
Quote from: Ajatolloh on 21.12.2019, 12:09:38
Kauas pitää sitten ymmärtää muuttaa. Lapsia voitaneen kuskata ainakin 50, ehkä jopa 100 km etäisyydelle Helsingistä rikastamaan jokainen koulu 100 km säteellä Vuosaaresta ja Malmista.
——
Ilmasto ottaa kyllä vähän turpiinsa, kun kultamunia jaellaan takseilla pitkin maakuntia ja keräätään illaksi takaisin lähiöön, mutta nyt on niin hyvä asia kyseessä, että pikkasen kestää tuota CO2:sta tuprutellakin.
Miksi luulet, että kultamunia kyyditetään. Kyllä se on kantisten kakarat, jotka joutuvat nousemaan tunteja aikaisemmin että saavat matkustaa rikkaisiin kouluihin ottamaan turpaansa.
Koska arvopohja jne.
Quote from: Tomatoface on 21.12.2019, 12:54:25
Uskon vakaasti että kalliit yksityiskoulut ovat ihan oven takana ja sinne ei pääse kovin helposti. Nyt olisi huippupaikka opetusalan ammattilaisille tehdä rahaa perustamalla oma peruskouluyritys.
Ehkä netti ja keinoäly mahdollistavat tulevaisuudessa uudenlaisen tavan oppia turvallisesti paikka- ja aikariippumattomasti. Jonkun pitää nyt vaan keksiä se. Kyseessä olisi uusi Nokia. Ajatelkaa... lapsia ei tarvitsi lähettää fyysisesti minnekään. Keinoäly jaksaisi opettaa kärsivällisesti mukautuen opetettavan kykyihin. Silloin jokaisella oppilaalla olisi henkilökohtainen virtuaaliopettaja. Uusi opetus olisi paitsi laadukkaampaa myös halvempaa.
Virtuaaliopetus odottaa vain keksijäänsä, joka ehkä tulee koulutusalan ulkopuolelta. Tässä tulevaisuudessa nyt valtaapitävät yrittänevät säätää koulupakon ja siten estää heidän valvontansa ja ohjauksensa ulottumattomissa olevan oppimisen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oppivelvollisuus
Quote from: N. O. Hääppönen on 22.12.2019, 12:31:26
Quote from: Ajatolloh on 21.12.2019, 12:09:38
Kauas pitää sitten ymmärtää muuttaa. Lapsia voitaneen kuskata ainakin 50, ehkä jopa 100 km etäisyydelle Helsingistä rikastamaan jokainen koulu 100 km säteellä Vuosaaresta ja Malmista.
——
Ilmasto ottaa kyllä vähän turpiinsa, kun kultamunia jaellaan takseilla pitkin maakuntia ja keräätään illaksi takaisin lähiöön, mutta nyt on niin hyvä asia kyseessä, että pikkasen kestää tuota CO2:sta tuprutellakin.
Miksi luulet, että kultamunia kyyditetään. Kyllä se on kantisten kakarat, jotka joutuvat nousemaan tunteja aikaisemmin että saavat matkustaa rikkaisiin kouluihin ottamaan turpaansa.
Koska arvopohja jne.
Heräsin itsekin tajuamaan rasistisen ajatukseni vähän tuon kirjoittamisen jälkeen! On tosiaan vääryys, että kultamuna matkustaisi.
Kyllä Eirasta joutaa lähtemään Vuosaareen kouluun internatsionaalista nauttimaan.
Ai kuin saisi olla näkemässä sen ensimmäisen aamun, kun eiralainen edustusjakkukalkkuna pakkaa pikku-Robertinsa Helsingin kaupungin koulutuskilpailun voittaneen al-Helsinkih Jalla-Jalla taxin kyytiin, kuljettajanaan Yamal, taksikuljettajan ja kamelinohjastajan pätevyydet Mogadis'un Yleisestä Ajurikoulusta.
QuotePormestari Vapaavuori heräsi ankarasti puolustamaan sosiaalisen eriytymisen vastaista taistelua Helsingissä
Valtuustossa keskusteltiin pitkään ja vakavasti Sdp:n aloitteesta laajentaa kaupunkilaisten ja kaupunginosien eriarvoistumisen torjumista.
Kimmo Oksanen HS
Julkaistu: 29.1. 20:40
HELSINGIN pormestari Jan Vapaavuori (kok) heräsi keskiviikkona valtuustossa pitämään ankaran linjapuheen syrjäytymisen, segregaation, sosiaalisen eriytymisen vastaisen taistelun puolesta.
"Uskallan väittää, että segregaatio on suurimpia kysymyksiä, joiden edessä koko maailma on", Vapaavuori sanoi.
---
Helsinki on muun muassa strategiassaan ajanut linjaa, että sosioekonomisesti erilaiset asukasryhmät sijoitettaisiin asuntopolitiikan keinoin asumaan samoille alueilla. Näin on tutkitusti kyetty hillitsemään segregaatiota.
"On kuitenkin rehellistä sanoa, että siinä ei ole täysin onnistuttu", Vapaavuori sanoi.
Hänen mukaansa on myös rehellistä sanoa, että ongelmia on enemmän alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Silti hän muistutti, että syrjäytymistä tai eriytymistä ilmenee aivan samalla tavalla "kantasuomalaisten helsinkiläisten, etenkin poikien ja miesten joukossa".
"ELÄMME erittäin vaikeassa maailmassa", Vapaavuori sanoi. Maahanmuuttoon liittyy valtavasti vaikeita ongelmia, muun muassa syrjäytymisen ja segregaation ongelmia, ei vain Helsingissä, vaan koko maailmassa.
"On paljon viitteitä, että huolestuttava suunta on jatkumassa", hän sanoi.
---
E: Linkki https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006388780.html
Meri-Rastila suunnitellaan purettavaksi ja sinne on tarkoitus rakentaa enemmän asuntoja. Televisiossa toimittajalta (olisiko ollut peräti YLE :o) pääsi lipsahtamaan, että syynä on maahanmuutto ja sinne pitäisi tunkea kantasuomalaisia vähentämään ongelmia.
Vaikka kaikki tietävät, vrt Vapaavuori jutussa, että tiiviimmällä rakentamisella luodaan vain paremmat olosuhteet tulevaisuuden ghetoille, tehdään silti niin.
Miksi?
Kai siksi, että kaikki tietävät ettei mitään mahdeta. Mamuja on pakko saada, ja vallassa oleva päättäjäpolvi yrittää selvitä valtakautensa loppuun uhraamalla meidän rahat ostaakseen edes hetkeksi rauhallisuutta.
Housuihin kuseminen pakkasella...
Quote from: Vapaavuori
Helsinki on muun muassa strategiassaan ajanut linjaa, että sosioekonomisesti erilaiset asukasryhmät sijoitettaisiin asuntopolitiikan keinoin asumaan samoille alueilla.
Jaa, että ihmiset noin vaan sijoitetaan. Eikö ne ihmisoikeudet olleetkaan jakamattomia? Vapaa liikkuvuus on perustuslain mukaan perusoikeus.
Tässä linkki juttuun:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006388780.html
Haisee kammottavasti rahaa nielevältä projektilta! Ja mitäpä muuta kunnon demari tekisi, kuin että olisi taas kädet toisten taskuissa :
QuoteValtuustossa käytiin keskustelua sosialidemokraattien ryhmäaloitteesta myönteisen erityiskohtelun rahoituksen laajentamisesta. Rahoitusta on jo pitkään ohjattu Helsingissä koulutukseen.
Ryhmä esitti aloitteessaan, että Helsinki laajentaa myönteisen erityiskohtelun rahoituksen kattamaan laajasti myös kaupungin muut palvelut sekä alueiden kehittämisen.
Lisäksi aloitteessa esitettiin, että kaupungin talousarviota laadittaessa sekä palveluja että investointeja suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin alueen koulutustaso, tulotaso, työllisyysaste ja vieraskielisten määrä.
"Kirjasto- ja nuorisopalvelut toimisivat myönteisen erityiskohtelun rahoituksen laajentamisen pilottina ja että kokeilu aloitettaisiin jo vuonna 2020", Sdp kirjoitti aloitteessaan.
"Positiivinen syrjintä" on nyt hiissattu "myönteiseksi erityiskohteluksi". Näin kakkakin saadaan näyttämään kakulta. Hajua se tosin ei kykene peittämään!
QuoteHelsinki on harjoittanut positiivista diskriminointia eli myönteistä erityiskohtelun rahoitusta
Diskriminointi onkin saanut sivistyssanana ihan uuden määritelmän - erityiskohtelu! Pitäisi varmaankin liittää tämä uutukainen kirjoihin ja kansiin, mistä se toistaiseksi puuttuu:
https://www.suomisanakirja.fi/diskriminointi
QuoteVapaavuori sanoi, ettei ole löytänyt itsestään vasemmistolaista, mutta kertoi pitävänsä Sdp:n aloitetta erittäin hyvänä ja tärkeänä.
Vapaavuori ei ainakaan ole vilkaissut peiliin. Vai onko muuttanut Kallion kuplaan?
Minä ainakin näen hänessä vääräselkäisen mokuttavan vasemmistolaisen.
Seura on tehnyt kaltaisekseen:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/hallinto/organisaatio/pormestarit
Rakennetaan sekalaisesti, rahalla ostetaan omistusasunnot ja vuokrataan. Ja vuokratuki hoitaa, etta porukka pysyy samana.
^^Nuorisopalveluiden rahoituksen nyt jotenkin ehkä ymmärtää, jos tarkoituksena on saada löyhät porukat pois kaduilta, ainakin hetkeksi. Kirjastopalveluiden rahoituksen tarkastelu taas tuntuu siltä, että "hollitupalaisille" hankitaan hienoja kirjoja ja muita aineistoja pölyyntymään/tuhoutumaan hyllyyn ja kirjoja oikeasti käyttävät joutuvat tyytymään heikompaan tarjontaan? Toki varausjärjestelmän kautta kirjoja saanee kaikkiin kirjastoihin, ellei tässäkin tehdä jotain positiivista syrjintää, eli kaikki kirjat eivät liiku kirjastojen välillä.
Kirjastot voivat myös muuttua "hollituviksi", joissa räppärit ja muut lökäpöksyt esittävät kovaäänistä möykkää kirjojen keskellä.
Miten ihan oikeasti kirjastojärjestelmän rahojen jakamisen kautta voidaan edistää huono-osaisuuden vähentämistä? Pitää muistaa, että nykyaikana tietoa saa myös verkosta. Huolestun siitä, jos kokkarit ovat hyväksymässä heidän "omien" asuinalueidensa kirjastopalvelujen heikentämistä. Siis niiden kirjastojen, joista ihmiset hakevat kotiinsa elämyksiä luettavaksi.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006388780.html
QuotePormestari Vapaavuori heräsi ankarasti puolustamaan sosiaalisen eriytymisen vastaista taistelua Helsingissä ( HS 29.1.20 )
En väitä, että Vapaavuori olisi mielipuoli, mutta kyllä tuo touhu vaikuttaa mielipuoliselta: ensin valitellaan sosiaalista eriytymistä ja syrjäytymistä ja sitten samaan aikaan haalitaan maahan ja kaupunkiin kehitysmaalaista väkeä, joka jo valmiiksi on sosiaalisesti eriytynyttä ja syrjäytynyttä!
Mikähän järki ja logiikka tuohon kätkeytyy - en minä ainakaan ymmärrä. Kyllä ne vielä tällä menolla saavat ihan oikean gheton sinne Stadiin, valitettavasti. Ja sinä päivänä sitten ihmetellään, että kuinkas tässä näin kävi vaikka kirjaston seinätkin maalattiin ja laulettiin kivoja lauluja matujen kanssa.
Stadin päättäjien tulisi ymmärtää, että jos matuja tilataan niin matuja saadaan. Ja niiden mukana syrjäytynyt, länsimaalaisvihamielinen kulttuuri, kohonneet raiskausluvut, huoltosuhteen heikentyminen, lisääntynyt väkivalta ja rikollisuus, nuorisojengit, huumekaupan kasvu, pimpinsilvonta, kunniamurhat, pommit..
Miksi tätä halutaan? Vai uskovatko nuo tomppelit, että ÄO65 - tasoisesta, taikauskoisesta keharimaaluuserista tulee Suomen rajan ylitettyään joku pohjoismaalaista demokratiaa kannattava, veroja maksava ja kirjoja lukeva, uusi suomalainen? V-ttu mitä p-skaa.
Eino ei selvästikään pidä mukavia kahvitteluhetkiä kovinkaan suuressa arvossa.
Quote from: jka on 31.01.2020, 12:09:25
Quote from: Vapaavuori
Helsinki on muun muassa strategiassaan ajanut linjaa, että sosioekonomisesti erilaiset asukasryhmät sijoitettaisiin asuntopolitiikan keinoin asumaan samoille alueilla.
Jaa, että ihmiset noin vaan sijoitetaan. Eikö ne ihmisoikeudet olleetkaan jakamattomia? Vapaa liikkuvuus on perustuslain mukaan perusoikeus.
Kaikkien edistyksellisten piirien henkinen isä ja Suuri Opettaja, Josif Vissarionovitsh Stalin, on osoittanut että kokonaisten kansojenkin sijoittelu hoituu kun pannaan hoitumaan....ja tuon operaation kutsuminen 'asuntopolitiikaksi' on kerrassaan nerokasta; tri Goebbelsilta tulisi iso peukku....
Jostain Ylen radiouutisesta sain käsityksen, että Helsingin Meri-Rastilassa jyrätään matalia kämppiä maan tasalle ja tilalle rakennetaan tiiviimpää ja korkeampaa rakennuskantaa samalla, kun vuokrakämppien sekaan tehdään omistusasuntoja sen kuuluisan segregaation ehkäisemiseksi.
Kiinnostaisi tietää, kuka on niin s--tanan hullu, että menee ostamaan arvatenkin kalliin omistusasunnon jostain keharimaalaisten kansoittamasta ympäristöstä: luulen, että nuo omistuskämpät eivät mitään myyntihittejä ole, tuskin kukaan haluaa maksaa kämpästä puoli miljoonaa vain asuakseen jännittävän monikulttuurisessa paikassa, jossa saa kiittää taivaallisia voimia, jos tytär pääsee koulusta kotiin raiskaamatta. Sijoittajat tietysti voivat näitä ostaa, koska heille on varma vuokra luvassa: fatta maksaa ja neekeri asuu.
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.02.2020, 12:28:35
Kiinnostaisi tietää, kuka on niin s--tanan hullu, että menee ostamaan arvatenkin kalliin omistusasunnon jostain keharimaalaisten kansoittamasta ympäristöstä: luulen, että nuo omistuskämpät eivät mitään myyntihittejä ole, tuskin kukaan haluaa maksaa kämpästä puoli miljoonaa vain asuakseen jännittävän monikulttuurisessa paikassa, jossa saa kiittää taivaallisia voimia, jos tytär pääsee koulusta kotiin raiskaamatta. Sijoittajat tietysti voivat näitä ostaa, koska heille on varma vuokra luvassa: fatta maksaa ja neekeri asuu.
Asunnon ostajaa palvelisi se, että asunto-osakeyhtiöt velvoitettaisiin pitämään kirjaa siitä, kuinka suuren osuuden yhtiön osakkeista omistavat yhtiön asunnoissa asuvat. Kirjauksen ei tarvitsisi edes olla reaaliaikainen, vaan tilanne esimerkiksi vuoden ensimmäisenä päivänä olisi ihan riittävän tarkkaa tilastointia. Tuon osuuden ja sen kehityksen perusteella asuntoa ostava saisi
todellista tietoa siitä, miten suuri osa yhtiön asunnoista on vuokra-asuntoja.
Tiedän, tiedän. Tällaista velvoitetta ei ole luvassa. Mutta ehkäpä jotkut yhtiöt olisivat halukkaita pitämään vapaaehtoisesti kirjaa tuosta osuudesta?
Siililtä yllä erittäin hyvä ja kannatettava ehdotus!
Tuollainen voisi olla joillekin asunnoille myyntivaltti, koska jos omistajat asuvat itse talossa, asioista pidetään aivan varmasti paljon parempaa huolta verrattuna siihen tilanteeseen, missä omistusasunnot ovat vain sijoituskämppiä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.02.2020, 12:28:35
Jostain Ylen radiouutisesta sain käsityksen, että Helsingin Meri-Rastilassa jyrätään matalia kämppiä maan tasalle ja tilalle rakennetaan tiiviimpää ja korkeampaa rakennuskantaa samalla, kun vuokrakämppien sekaan tehdään omistusasuntoja sen kuuluisan segregaation ehkäisemiseksi.
Kiinnostaisi tietää, kuka on niin s--tanan hullu, että menee ostamaan arvatenkin kalliin omistusasunnon jostain keharimaalaisten kansoittamasta ympäristöstä: luulen, että nuo omistuskämpät eivät mitään myyntihittejä ole, tuskin kukaan haluaa maksaa kämpästä puoli miljoonaa vain asuakseen jännittävän monikulttuurisessa paikassa, jossa saa kiittää taivaallisia voimia, jos tytär pääsee koulusta kotiin raiskaamatta. Sijoittajat tietysti voivat näitä ostaa, koska heille on varma vuokra luvassa: fatta maksaa ja neekeri asuu.
Olet aivan oikeassa. Omistuskämpät myydään säätiöille ja asuntosijoitusyhtiöille, jopa suurissa erissä tukkuhinnoilla. Säätiöt vuokraavat nämä asunnot "haasteelliselle" väelle markkinahinnalla. Jopa suoraan kaupungille ns. välivuokraten. Nämä kiskurivuokrat maksavat veronmaksajat. Verkkouutisista / Rakennuslehdestä poimittua:
Quote from: Verkkouutiset
2019-11-18 RL: Uusien asuntojen myynti sijoittajille kasvanut nopeasti
Kuluttajamyyntiin tulevien omistusasuntojen aloituksia on vähennetty viime vuoden lopulta alkaen.
Rakennuslehden markkinakatsauksen mukaan uusien asuntojen kauppa kasvoi pääkaupunkiseudulla huhti-lokakuussa vuodentakaisesta 27 prosenttia.
Kauppalukuja selittävät katsauksen mukaan rakennusliikkeiden tekemät nippukaupat. Kuluttajamyynnissä olleita, valmistumisvaiheessa olevia tai valmiita asuntoja on myyty isoissa erissä sijoittajille.
Sen sijaan rakennusliikkeiden kuluttajamyyntiin tuleva omistusasuntotuotanto eli niin sanottu gryndituotanto on vähentynyt. Rakennusliikkeet ovat korvanneet gryndialoitusten vähenemistä sijoittajille myytävien kokonaisten vuokrakohteiden rakentamisella.
...
https://www.verkkouutiset.fi/rl-uusien-asuntojen-myynti-sijoittajille-kasvanut-nopeasti/
Vastaan tuohon Eino P.:n viimeisimpään viestiin: "kuka on niin hullu jne."
Tuntuu, että Suomessa ja varsinkaan pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä, ei koskaan voi tietää, mille mallille asiat kääntyvät.
Oma lähisukulaiseni laittoi elämänsäästönsä (julkisella työskenneltyään) eläköityneenä jakkukalkkunana oikein lottovoittoon: osti "vanhuudenturvaksi" uuden kolmion Vuosaaren Aurinkolahdesta...
Quote from: Nuivinator on 08.12.2019, 23:54:00
Helsinki aikoo estää valokovuodon (engl. whie flight) vaiikutukset laajentamalla alueita, joista otetaan
oppilaita johonkin kouluun.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html
Quote
Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun
Ideana on muuttaa nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.
Tätä muutosta oppilaaksiottoalueisiin ei enää aiotakaan tehdä.
Liekö kaupungille tullut asiasta palautetta?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006405057.html (12.2.2020)
QuoteHelsinki perääntymässä yllättäen: Koulujen reviirejä ei sittenkään myllätä uuteen uskoon
Helsingissä suunniteltuja isoja muutoksia lapsen koulun ja päiväkodin määräytymiseen ei olla sittenkään toteuttamassa. Koulujen oppilaaksiottoalueiden, esiopetusalueiden ja päiväkotien varhaiskasvatusalueiden rajoja ei siirretäkään.
HS kertoi alkuperäisestä suunnitelmasta joulukuussa. [...]
Päiväkotien ja koulujen aluejakoa on yhä tarkoitus muuttaa suuremmassa mittakaavassa eli Helsingin suurpiirien tasolla. Nykyisin perusopetuksella on tässä karkeammassa jaossa viisi aluetta, varhaiskasvatuksella 10. Tulevaisuudessa näitä suuralueita olisi molemmilla samat seitsemän.
Tämä ei kuitenkaan liity yhtä tiiviisti siihen, mihin päiväkotiin tai kouluun lapsi päätyy. Esimerkiksi painotettua opetusta ja kielten opetusta pyritään suunnittelemaan niin, että niitä on tasaisesti näillä seitsemällä alueella. [...]
Apulaispormestari Pia Pakarinen (kok) sanoo, että eri alueilla on erilaisia tarpeita ja erilaisia tiloja tarjolla. Pakarisen mukaan asiaan liittyy välimatkoihin tai koulumatkan turvallisuuteen liittyviä erityispiirteitä, joita ei ole järkevä sivuuttaa.
"Emme voi lähteä liikkeelle siitä, että koulun tai päiväkodin on oltava aina tietyn kokoinen", hän sanoo.
Quote from: kivimies on 14.02.2020, 19:15:14
Tätä muutosta oppilaaksiottoalueisiin ei enää aiotakaan tehdä.
Liekö kaupungille tullut asiasta palautetta?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006405057.html (12.2.2020)
Helsinki perääntymässä yllättäen: Koulujen reviirejä ei sittenkään myllätä uuteen uskoon
Täytyy muistaa, että Itä-Helsinki ei ole kokonaisuudessaan (vielä) mikään Suomen Rinkeby, vaan sen eri lähiöissä etninen diversiteetti vaihtelee melkoisesti. Olisiko niin, että etnisesti köyhempien lähiöiden porukka toi kaupungille julki näkemyksensä skenaariosta, jossa sekä "rikkautta" että (kalpeampaa) "köyhyyttä" sirotellaan tarkoitushakuisesti laajalle alueelle Kulosaaren sillan itäpuolella?
Suunnitelma ja sen perusteethan olivat seuraavia:
QuotePäätösvalta kunkin lapsen paikasta olisi entistä vahvemmin rehtoreilla ja päiväkotien johtajilla. Ideana on nimenomaan sotkea nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.
"Ajatuksena on hillitä eriarvoistumista ja lisätä tasa-arvoa", sanoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html
Quote from: Siener on 02.02.2020, 13:12:55Oma lähisukulaiseni laittoi elämänsäästönsä (julkisella työskenneltyään) eläköityneenä jakkukalkkunana oikein lottovoittoon: osti "vanhuudenturvaksi" uuden kolmion Vuosaaren Aurinkolahdesta...
Vuosaaressa suomenkielisiä 70.4%. Aurinkolahdessa 76.6%.
Helsingin pahin tilanne Kallahdessa: 59%, vielä vuosituhannen vaihteessa 86.7%.
(kaupungin tilastot)
Värinäveikkauksissa keskustellaan vakavasta välikohtauksesta Havukosken
Kytöpuiston koululla. Sivulla arveltiin, että koulun muunkielisyysprosentti on 80%. Luku oli saatu hieman epävarmalta taholta (murha.info), mutta on Havukosken demografia huomioiden (alla) ihan järkeenkäypä luku. Samassa yhteydessä referoitiin (YLE) lukemaa 47% vuonna 2015. Nousua on siis ollut melkoisesti vain muutamassa vuodessa.
Vantaan kaupungin alueiden väestötilastoja voi tarkastella karttasivulta https://kartta.vantaa.fi/. Sen mukaan Havukosken väkiluku kokonaisuudessaan on pysynyt tämän vuosikymmenen aikana melko vakaana (n. 8000), mutta muunkielisten määrä on noussut vuoden 2009 lukemasta 1281 (osuus 16%) lukemaan 3287 (39%) vuonna 2019. Eli pari-kolmesataa kantista on vaihtunut vuosittain muunkielisiin.
Tasaisen vauhdin taulukolla muunkielisiä on muutaman vuoden kuluttua yli puolet alueen väestöstä. Tosin toinen (pienempi) Vantaan lähiö, Länsimäki, sattaa ylittää 50% rajan ensimmäisenä (nyt 41%).
Molemmat edellä mainitut lähiöt ovat hyviä ehdokkaita Vantaan Rinkebyiksi. Eikä ole mitään syytä, miksi muunkielisten osuuden kasvu pysähtyisi viiteen- tai kuuteenkymmeneen prosenttiin. Markkinavoimista ja segregaation yleisestä dynamiikasta johtuen todennäköisempää on, että vauhti vain kiihtyy. Oma veikkaukseni on, että vuonna 2030 sekä Havukoskella että Länsimäessä muunkielisten osuus on luokkaa 70%. Jo aikaisemmin, ehkäpä jo vuosikymmenen puolivälissä, tilanne on samanlainen kuin nyt Varissuolla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Varissuo#V%C3%A4est%C3%B6
QuoteVuoden 2019 lopussa Varissuon koulun oppilaista jo lähes 90 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea. Koulun opettajat ovat olleet huolissaan, miten se vaikuttaa oppimisen tasoon ja erityisesti suomen kielen oppimiseen. Koulussa ollaan tilanteessa, jossa suomen vertaisoppiminen jää pois, koska lapset eivät puhu keskenään suomea. Opettajat ovat havainneet, että myös suomea äidinkielenään puhuvien suomen kielen taito on taantunut maahanmuuttajaoppilaiden vaikutuksesta. Samana syksynä koulussa on nähty myös uusi ilmiö: oppilaat puhuvat keskenään englantia, koska osaavat sitä paremmin.
Saa nähdä, noteeraako Vantaan kaupunki olohuoneen norsua edes siinä vaiheessa, kun Havukoskella ollaan Nyky-Varissuon lukemissa.
Mieti, mistä asuntosi ostat. Detroit oli meille jotain dystopiaa aikoinaan, pian todellisuutta.
Lauttasaari on ihan hyvä paikka asua...ei näy mörkökaavuissa naispuolisia kulkijoita eikä maahanmuuttaja nuorisojengit tule ainakaan nyt puristamaan pallukoista.
Quote from: simppali on 22.09.2020, 03:41:04
Lauttasaari on ihan hyvä paikka asua...ei näy mörkökaavuissa naispuolisia kulkijoita eikä maahanmuuttaja nuorisojengit tule ainakaan nyt puristamaan pallukoista.
Viime aikoina ei koronasyistä ole tullut paljoa Lauttasaaressa oltua, mutta joitakin vuosia sitten muistelen katselleeni kuinka eteläisessä Lauttasaaressa kulki päiväsaikaan pienehköjä (korkeintaan neljän hengen) rikastajaporukoita suunnilleen päivittäin pitkin katua jolla ei yleensä ihmisiä massoiksi saakka liiku. Mysteerioksi itselleni jäi mistä ne tulivat ja minne olivat menossa. "Ongelmaa" nämä eivät kuitenkaan koskaan päässeet muodostamaan. Eli ei se Lauttasaarikaan ole mikään vitivalkoinen onnela niinkuin joidenkin ihmisten kriteerien mukaan hyvän asuinpaikan pitäisi olla.
^
Lauttasaaressa suomenkielisten osuus 79%, ruotsinkielisten 13.6% & loput 7.4% (vrt. Hel. 15.7), tilastot viime vuodelta.
Quote from: Siili on 21.09.2020, 19:00:44
Värinäveikkauksissa keskustellaan vakavasta välikohtauksesta Havukosken Kytöpuiston koululla. Sivulla arveltiin, että koulun muunkielisyysprosentti on 80%. Luku oli saatu hieman epävarmalta taholta (murha.info), mutta on Havukosken demografia huomioiden (alla) ihan järkeenkäypä luku. Samassa yhteydessä referoitiin (YLE) lukemaa 47% vuonna 2015. Nousua on siis ollut melkoisesti vain muutamassa vuodessa.
Vantaan kaupungin alueiden väestötilastoja voi tarkastella karttasivulta https://kartta.vantaa.fi/. Sen mukaan Havukosken väkiluku kokonaisuudessaan on pysynyt tämän vuosikymmenen aikana melko vakaana (n. 8000), mutta muunkielisten määrä on noussut vuoden 2009 lukemasta 1281 (osuus 16%) lukemaan 3287 (39%) vuonna 2019. Eli pari-kolmesataa kantista on vaihtunut vuosittain muunkielisiin.
Tasaisen vauhdin taulukolla muunkielisiä on muutaman vuoden kuluttua yli puolet alueen väestöstä. Tosin toinen (pienempi) Vantaan lähiö, Länsimäki, sattaa ylittää 50% rajan ensimmäisenä (nyt 41%).
Näkykö prosentit kartalla?
Löysin vain määrät.
Quote from: Karjala on 23.09.2020, 23:09:07
^
Lauttasaaressa suomenkielisten osuus 79%, ruotsinkielisten 13.6% & loput 7.4% (vrt. Hel. 15.7), tilastot viime vuodelta.
Tuo "muiden" sisäinen jakauma on vielä kaupungin keskiarvoa vähemmän painottunut sinne humanitääristen maahanmuuttajien kieliryhmiin. Jos oikein muistan, nin saarella
yksi kaupungin vuokrakerrostalo, mikä jo yksistään vaikuttaa aika paljon.
Quote from: Karjala on 23.09.2020, 23:09:07
Quote from: Siili on 21.09.2020, 19:00:44
Vantaan kaupungin alueiden väestötilastoja voi tarkastella karttasivulta https://kartta.vantaa.fi/.
Näkyykö prosentit kartalla?
Löysin vain määrät.
Ei. Pitää itse laskea ("Muu"/"Kaikki" x 100%).
Alla on lista vuoden 2019 asuinalueiden "muuprosentista" suuruusjärjestyksessä. Kolmen kärki on selvä. Veromies (224 as) ja Mikkola (995 as) ovat vähäväkisempiä alueita, joten sieltä on odotettavissa harvemmin uutisia monikulttuurin lieveilmiöistä ("mokuli"). Kannattaa panna merkille, että varsinainen Koivukylä (radan länsipuolella) ei ole ylettömän monikulttuurinen, eikä siksi mokuliakaan esiinny siinä määrin kuin Havukoskella. Julkisuudessa Havukosken sattumukset sijoitetaan usein Koivukylään, mikä saattaa vähän pänniä Koivukylän asukkaita.
Länsimäki 41,4 %
Havukoski 40,5 %
Hakunila 36,4 %
Veromies 35,6 %
Mikkola 31,8 %
Martinlaakso 24,5 %
Myyrmäki 24,0 %
Asola 23,1 %
Jokiniemi 21,9 %
Metsola 20,1 %
Tikkurila 19,7 %
Korso 19,5 %
Simonkylä 19,4 %
Koivuhaka 19,3 %
Pakkala 19,0 %
Kaivoksela 17,7 %
Koivukylä 17,6 %
Varisto 17,4 %
Kuninkaala 16,4 %
Hämeenkylä 15,7 %
Keimola 15,5 %
Piispankylä 14,7 %
Vaarala 14,7 %
Rajakylä 14,6 %
Seutula 14,1 %
Vallinoja 13,8 %
Vierumäki 12,5 %
Vapaala 11,8 %
Tammisto 11,8 %
Viertola 11,4 %
Päiväkumpu 11,4 %
Hakkila 11,3 %
Ilola 11,1 %
Kuninkaanmäki 10,8 %
Kiila 10,8 %
Hiekkaharju 10,1 %
Rekola 9,7 %
Hämevaara 9,6 %
Matari 9,5 %
Askisto 8,8 %
Vantaanlaakso 8,6 %
Kivistö 8,3 %
Ruskeasanta 8,2 %
Petikko 7,9 %
Nikinmäki 7,9 %
Riipilä 7,7 %
Itä-Hakkila 7,5 %
Lapinkylä 6,9 %
Leppäkorpi 6,8 %
Ylästö 6,6 %
Jokivarsi 5,8 %
Helsingin pitäjän kirkonkylä 5,1 %
Luhtaanmäki 4,9 %
Vestra 4,7 %
Myllymäki 4,6 %
Linnainen 3,6 %
Sivulta https://kartta.vantaa.fi/ saa yksityiskohtaista tietoa Vantaan eri kaupunginosien eri kielisen väestön määrästä, mutta laajempaa analyysiä varten haku on hidasta. Siksi keräsin dataa alkaen vuodesta 2000 kolmeen tekstimuotoiseen taulukkoon (liitteenä):
1) Koko väestön lukumäärä
2) Muunkielisten lukumäärä (ei suomi tai ruotsi)
3) Muunkielisten osuus väestöstä
Taulukoissa on myös ennusteet vuodelle 2025 perustuen kehitykseen vuosina 2015-2019 (lineaarinen sovitus).
Omissa kokeiluissani taulukot siirtyivät melko kivuttomasti takaisin Excel-muotoon, joten itse kukin voi halutessaan analysoida dataa tarkemmin.
Saako muuten muista kaupungeista kaupunginosakohtaista demografista dataa yhtä kätevästi?
Quote from: Siili on 04.10.2020, 13:32:39
Sivulta https://kartta.vantaa.fi/ saa yksityiskohtaista tietoa Vantaan eri kaupunginosien eri kielisen väestön määrästä, mutta laajempaa analyysiä varten haku on hidasta. Siksi keräsin dataa alkaen vuodesta 2000 kolmeen tekstimuotoiseen taulukkoon (liitteenä):
1) Koko väestön lukumäärä
2) Muunkielisten lukumäärä (ei suomi tai ruotsi)
3) Muunkielisten osuus väestöstä
Taulukoissa on myös ennusteet vuodelle 2025 perustuen kehitykseen vuosina 2015-2019 (lineaarinen sovitus).
Omissa kokeiluissani taulukot siirtyivät melko kivuttomasti takaisin Excel-muotoon, joten itse kukin voi halutessaan analysoida dataa tarkemmin.
Saako muuten muista kaupungeista kaupunginosakohtaista demografista dataa yhtä kätevästi?
Vastaavat tiedot löytyvät Helsingille, Espoolle ja Vantaalle Helsingin seudun PxWeb-rajapinnasta, ja väestön osuudelta eri osataulukoista täältä: http://api.aluesarjat.fi/pxweb/fi/Helsingin%20seudun%20tilastot/Helsingin%20seudun%20tilastot__Pääkaupunkiseutu%20alueittain__Väestö__Väestörakenne/?tablelist=true (http://api.aluesarjat.fi/pxweb/fi/Helsingin%20seudun%20tilastot/Helsingin%20seudun%20tilastot__P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseutu%20alueittain__V%C3%A4est%C3%B6__V%C3%A4est%C3%B6rakenne/?tablelist=true). Tässäkin tapauksessa prosenttiluvut täytyy kuitenkin laskea itse.
Tilastointialueiden sisäkkäisyys, vastaavuus esim. postinumeroalueisiin jne. onkin sitten vähän hankalampaa, voinee vaatia käsin purkamista.
Alla dataa sen suuremmin tarkastamatta Espoon pienalueiden osalta puristettu vieraskielisten osuus vuoden 2020 alussa (oikeasti 2019 viimeisenä päivänä) ja lineaarisovitus viimeiseltä viideltä vuodelta vuoden 2025 alkuun.
Alue, vieraskielisten osuus 2020 2025
Suvela 41,1% 49,5%
Suurpelto 32,7% 45,5%
Muut 40,3% 43,5%
Kirkkojärvi 31,4% 39,5%
Otaniemi 33,8% 38,1%
Kuninkainen 30,8% 37,8%
Matinmetsä 29,0% 34,3%
Tiistilä 27,3% 33,6%
Soukanmäki 25,1% 32,9%
Perkkaa 28,2% 32,9%
Nuijala 26,0% 32,6%
Lintukorpi 22,6% 31,6%
Karakallio 24,1% 30,0%
Kivenlahti 23,7% 29,8%
Pohjois-Leppävaara 25,2% 29,2%
Karvasmäki 21,2% 28,8%
Espoonlahden keskus 22,3% 28,8%
Ymmersta 24,3% 28,5%
Kuitinmäki 22,9% 27,4%
Etelä-Leppävaara 22,0% 27,0%
Matinkylän keskus 22,9% 26,7%
Kauklahti 18,4% 25,4%
Pohjois-Laajalahti 18,3% 24,5%
Tuomarila 17,0% 23,8%
Matinlahti 19,2% 23,8%
Saunaniemi 15,2% 22,1%
Muurala 15,3% 21,6%
Iivisniemi 14,0% 19,6%
Nöykkiönlaakso 13,2% 18,8%
Viherlaakso 14,3% 17,9%
Henttaa 10,7% 17,8%
Lippajärvi 12,1% 17,6%
Karhusuo 13,2% 17,5%
Lähderanta 11,8% 17,4%
Eestinmalmi 14,1% 17,3%
Lintumetsä 15,3% 17,3%
Soukanniemi 9,9% 17,1%
Lakisto 20,0% 17,1%
Taavinkylä 12,8% 17,0%
Mäkkylä 15,2% 17,0%
Niittykumpu 12,7% 16,1%
Uusmäki 11,6% 15,7%
Malminmäki 11,0% 15,7%
Kalajärvi 11,0% 15,5%
Järvenperä 11,1% 15,4%
Friisilä 11,2% 14,9%
Kuurinniitty 10,6% 14,8%
Vanhakartano 10,3% 14,8%
Kurttila 8,8% 14,4%
Puotinen 10,2% 14,1%
Olarinmäki 9,9% 13,8%
Vanttila 9,2% 13,7%
Otsolahti 10,8% 13,2%
Pohjois-Tapiola 9,6% 13,0%
Sepänkylä 11,3% 13,0%
Niipperi 9,8% 12,8%
Latokaskenmäki 9,2% 12,4%
Hannusjärvi 9,0% 12,3%
Laurinlahti 9,4% 12,2%
Vanha-Mankkaa 8,8% 12,0%
Tapiolan keskus 11,1% 11,7%
Kaupunginkallio 8,8% 11,5%
Kunnarla 8,0% 11,3%
Jupperi 6,8% 10,7%
Vanha-Nuuksio-Nupuri 6,6% 10,5%
Haukilahti 7,5% 10,2%
Kattilalaakso 6,7% 10,0%
Gumböle 9,1% 9,9%
Länsikorkee 9,1% 9,8%
Perusmäki 6,5% 9,7%
Veininlaakso 7,4% 9,7%
Hannus 14,2% 9,1%
Högnäs 7,1% 8,6%
Ruukinranta 9,9% 8,6%
Westend 7,5% 7,7%
Röylä 6,8% 7,6%
Nuuksionpää 7,0% 7,6%
Nuottaniemi 6,8% 7,4%
Tillinmäki 6,2% 7,0%
Espoonkartano 5,6% 6,9%
Suvisaari 5,2% 6,4%
Lahnus 4,8% 6,0%
Luukki 4,7% 5,9%
Siikajärvi 4,9% 5,9%
Lintulaakso 6,0% 3,3%
EDIT: Täsmennetty datan käsittelyä, joitakin alueita tullut mukaan.
Pöyristyttäviä lukuja, jotka osoittavat kansanvaihtosuunnitelmat todeksi. Miten aikovat lystin maksaa? ???
Quote from: foobar on 04.10.2020, 14:56:45
Alla dataa sen suuremmin tarkastamatta Espoon pienalueiden osalta puristettu vieraskielisten osuus vuoden 2020 alussa (oikeasti 2019 viimeisenä päivänä) ja lineaarisovitus vuoden 2025 alkuun.
Alue, vieraskielisten osuus 2020 2025
---
Muut 40,3% 43,5%
Mikä on tämä "muut"? Paljonko siellä on väkeä kokonaisuudessaan?
Quote from: Siili on 04.10.2020, 15:04:31
Quote from: foobar on 04.10.2020, 14:56:45
Alla dataa sen suuremmin tarkastamatta Espoon pienalueiden osalta puristettu vieraskielisten osuus vuoden 2020 alussa (oikeasti 2019 viimeisenä päivänä) ja lineaarisovitus vuoden 2025 alkuun.
Alue, vieraskielisten osuus 2020 2025
---
Muut 40,3% 43,5%
Mikä on tämä "muut"? Paljonko siellä on väkeä kokonaisuudessaan?
Quote
Väestö- ja työvoimatilastoissa ryhmä muut sisältää väestön, jota ei ole kirjattu alueille. Tällaisia ovat kunnassa vailla vakituista asuntoa oleskelevat, tietymättömissä olevat, Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat tilapäisesti ulkomailla oleskelevat, laivaväkeen kuuluvina merillä olevat, rangaistus- tms. laitokseen suljetut, sairaalaan yms. hoidettaviksi otetut, opiskelun tai sairauden takia poissa olevat sekä lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat. Työpaikkatilastoissa ryhmä muut sisältää henkilöt, joiden työpaikan tarkempi sijaintitieto puuttuu. Tällöin henkilö on kiinnitetty asuinkuntaansa.
Espoossa näitä vaikuttaisi viime vuoden lopussa olleen 5251, joka on vajaa kaksi prosenttia väestöstä. Tästä voisi ehkä päätellä että pari tuhatta geeliä/muuta ulkkaria on teillä tietymättömillä. Mahdollisesti tuohon sisältyvät myös vastaanottokeskuksissa oleskelevat...
Quote from: Uuno Nuivanen on 04.10.2020, 14:59:12
Pöyristyttäviä lukuja, jotka osoittavat kansanvaihtosuunnitelmat todeksi. Miten aikovat lystin maksaa? ???
Tarkoituksena lienee, ettei sitä kyetäkään maksamaan vaan ajetaan kansallisvaltiot nurin pitkin Eurooppaa täysin järjestelmällisesti.
Quote from: Kallan on 04.10.2020, 17:16:21
Quote from: Uuno Nuivanen on 04.10.2020, 14:59:12
Pöyristyttäviä lukuja, jotka osoittavat kansanvaihtosuunnitelmat todeksi. Miten aikovat lystin maksaa? ???
Tarkoituksena lienee, ettei sitä kyetäkään maksamaan vaan ajetaan kansallisvaltiot nurin pitkin Eurooppaa täysin järjestelmällisesti.
Niin, nyt saa halpaa lainaa, jota asiantuntijoiden mukaan ei edes tarvitse maksaa takaisin. Tämä on tarkoituksellinen ansa.
Monikaan ei tiedä, että rotusekoittunutta Eurooppaa on ajettu jo ainakin 100 vuotta: Kreivi Richard Nikolaus Eijiro Coudenhove-Kalergi, eräs EU:n perustajaideologeista ja suomennetun Pan-Eurooppa-kirjankin kirjoittaja, haaveili 1920-luvulla suklaanvärisistä eurooppalaisista, jotka olisivat hylänneet demokratian hengen aateliuden tieltä.
Sillä tiellä olemme. Tämä on kaikki suunniteltua ja tarkoituksellista jo sadan vuoden takaa.
Quote from: foobar on 04.10.2020, 14:56:45
Alla dataa sen suuremmin tarkastamatta Espoon pienalueiden osalta puristettu vieraskielisten osuus vuoden 2020 alussa (oikeasti 2019 viimeisenä päivänä) ja lineaarisovitus viimeiseltä viideltä vuodelta vuoden 2025 alkuun.
[...]
Samat luvut Helsingin osalta. (Datan leivonta voi vaikuttaa sen luotettavuuteen, taulukoissa on esim. puuttuvia vuosia aika paljon ja aluejakojen muutoksista en edes tiedä.) Kannattaa tarkistaa sieltä PxWeb-rajapinnan taulukoista yksityiskohdat jos haluaa, kaikki luvut eivät ole kovin relevantteja. Esimerkiksi tämän tilaston kärjessä paistattelevalla Tattarisuolla oli pari vuotta sitten kirjatun viimesimmän tilastotiedon mukaan 13(!) asukasta. Siinä mielessä se on jokseenkin epäoleellinen datapiste. (Omasta mielestäni tämän taulukon järkevä osuus alkaa Itäkeskuksen kohdalla.)
Näistä luvuista voi kuitenkin nähdä kuten Espoonkin osalta että yleisesti ottaen parempimaineiset tai huomattavan epäkaupunkimaiset alueet ovat niitä joissa vieraskielisten määrä on matala (ehkä joitakin poikkeuksia, kuten Espoon Otaniemeä lukuunottamatta), ja että vieraskielisten alhainen määrä korreloi myös vahvasti näiden kasvun maltillisuuden kanssa...
Alue, vieraskielisten osuus 2020 2025
Tattarisuo 69,2% 92,5%
Sompasaari 11,7% 70,3%
Keski-Pasila 28,6% 62,8%
Honkasuo 18,0% 51,4%
Itäkeskus 39,0% 49,2%
Kontula 36,9% 48,6%
Kallahti 39,8% 48,4%
Meri-Rastila 38,9% 45,6%
Jakomäki 34,9% 42,5%
Kivikko 34,4% 41,3%
Puotinharju 31,3% 37,8%
Pihlajisto 28,0% 35,6%
Kannelmäki 26,7% 35,1%
Kurkimäki 34,6% 35,1%
Malminkartano 28,3% 34,1%
Vesala 29,1% 34,1%
Viikin tiedepuisto 27,5% 33,5%
Tapulikaupunki 25,0% 32,8%
Muut 37,6% 32,1%
Itä-Pasila 27,2% 32,0%
Ylä-Malmi 26,1% 31,7%
Viikinmäki 20,9% 29,8%
Pihlajamäki 25,6% 29,3%
Pukinmäki 22,6% 28,7%
Reimarla 24,6% 28,7%
Tali 21,0% 28,4%
Talinranta 20,5% 28,4%
Mellunmäki 23,3% 28,1%
Puotila 23,8% 28,0%
Veräjälaakso 23,0% 26,5%
Rastila 20,7% 26,4%
Ruoholahti 21,4% 25,8%
Aurinkolahti 20,3% 25,7%
Myllypuro 22,1% 24,9%
Pohjois-Haaga 18,8% 24,5%
Koskela 20,1% 24,3%
Ala-Malmi 21,6% 24,2%
Lassila 17,4% 24,0%
Keski-Vuosaari 19,6% 23,6%
Roihuvuori 19,6% 22,9%
Pitäjänmäen yritysalue 17,0% 22,4%
Latokartano 18,6% 22,3%
Herttoniemenranta 18,6% 21,4%
Pikku Huopalahti 17,7% 20,5%
Konala 16,1% 20,4%
Siltamäki 15,4% 20,3%
Herttoniemen yritysalue 16,4% 20,2%
Pajamäki 14,9% 19,7%
Jätkäsaari 15,9% 19,0%
Heikinlaakso 14,1% 18,9%
Alppikylä 15,0% 18,8%
Tullisaari 13,4% 18,6%
Hakuninmaa 13,2% 17,5%
Tuomarinkartano 11,3% 17,4%
Maunula 15,5% 17,2%
Tapanila 12,6% 17,1%
Länsi-Pasila 13,7% 17,0%
Kumpula 14,0% 16,8%
Jollas 11,2% 16,6%
Yliskylä 12,7% 15,8%
Länsi-Herttoniemi 14,0% 15,2%
Hernesaari 12,7% 15,1%
Veräjämäki 11,6% 14,8%
Lehtisaari 10,4% 14,6%
Kamppi 12,8% 14,2%
Töyrynummi 10,7% 13,7%
Kluuvi 12,1% 13,6%
Marjaniemi 10,8% 13,5%
Kalasatama 10,1% 13,0%
Kuninkaantammi 11,2% 13,0%
Vanhakaupunki 10,7% 12,9%
Malmin lentokenttä 11,1% 12,9%
Patola 10,4% 12,3%
Niemenmäki 13,9% 12,3%
Torkkelinmäki 10,5% 12,3%
Vilhonvuori 11,2% 12,1%
Kulosaari 9,7% 12,0%
Vartioharju 9,3% 11,4%
Laakso 9,5% 11,2%
Karhusaari 8,6% 11,1%
Hermanninmäki 9,7% 11,0%
Harju 10,1% 10,9%
Kruunuvuorenranta 8,1% 10,7%
Linjat 9,4% 10,7%
Torpparinmäki 7,3% 10,6%
Puistola 7,5% 10,5%
Arabianranta 8,0% 10,3%
Hevossalmi 9,8% 10,3%
Etelä-Haaga 9,1% 10,2%
Siltasaari 9,0% 10,2%
Vallila 8,9% 9,9%
Punavuori 9,2% 9,7%
Taka-Töölö 8,1% 9,5%
Puroniitty 7,1% 9,3%
Vattuniemi 7,8% 9,2%
Toukola 8,4% 9,0%
Östersundom 8,1% 8,9%
Kruununhaka 7,4% 8,9%
Tammisalo 7,7% 8,8%
Kaartinkaupunki 8,7% 8,8%
Maununneva 7,6% 8,7%
Etu-Töölö 7,7% 8,6%
Katajanokka 8,3% 8,6%
Vanha Ruskeasuo 8,7% 8,6%
Ullanlinna 7,7% 8,4%
Alppila 8,2% 8,4%
Viikinranta 5,3% 8,0%
Tapaninvainio 6,2% 7,7%
Myllykallio 7,3% 7,7%
Landbo 4,8% 7,6%
Marttila 6,3% 7,5%
Kivihaka 8,3% 7,3%
Kyläsaari 5,5% 7,2%
Itä-Pakila 5,2% 7,0%
Kaivopuisto 7,5% 6,9%
Eira 6,2% 6,8%
Vanha Munkkiniemi 6,3% 6,8%
Meilahti 6,4% 6,7%
Käpylä 5,8% 6,5%
Kotkavuori 7,2% 6,4%
Kuusisaari 5,8% 6,1%
Metsälä 5,7% 6,0%
Munkkivuori 5,5% 5,9%
Paloheinä 3,7% 5,1%
Länsi-Pakila 4,0% 4,2%
Suomenlinna 3,1% 3,7%
Santahamina 1,4% 1,2%
Pirkkola 1,7% 0,8%
https://www.csmonitor.com/USA/Society/2016/0123/A-tale-of-two-towns-reveals-tipping-point-for-America-s-suburbs (https://www.csmonitor.com/USA/Society/2016/0123/A-tale-of-two-towns-reveals-tipping-point-for-America-s-suburbs)
Kasvuennuste vieraskielisten suhteen ei välttämättä toteudu. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan, johon yllä linkki kun ylitetään 23 %, niin alkaa white fligh pahentua. Vuodesta 1980 vuoteen 2015 tedyssä tutkimuksessa havaittiin että enemmistö muuttuu vähemmistöksi useimmissa kylissä tämän prosentin ylittämisen jälkeen.
Eli silloin kun joka neljäs vastaantulija on vieraskielinen, kannattaa miettiä tuvan hintakehitystä. Afrikkalaisten ja arabien kohdalla erityisesti.
Quote from: Melbac on 05.10.2020, 09:39:04
Eikös tattarisuo ole teollisuusaluetta?.Se voi selittää ton luvun.Itä-keskus,meri-rastila ja kontula taas taitaa pitää paikkaansa.
Tattarisuo on tosiaan teollisuusaluetta. Sompasaaren, Keski-Pasilan ja Honkasuon muunkielisten määräennustetta taas sotkee se että ne ovat niin uusia kaupunginosia ettei niistä ole juurikaan historiallista asukasdataa...
Ja vielä Vantaan vastaavat lukemat samalla metodologialla, samast PxWeb-lähteestä:
Alue, vieraskielisten osuus 2020 2025
Havukoski 43,5% 57,5%
Länsimäki 43,4% 53,7%
Muut 36,6% 51,0%
Hakunila 38,8% 47,0%
Veromies 36,9% 44,6%
Mikkola 31,9% 36,7%
Myyrmäki 25,7% 34,5%
Martinlaakso 26,2% 33,4%
Keimola 19,2% 31,4%
Jokiniemi 23,7% 30,2%
Asola 23,6% 28,9%
Simonkylä 21,1% 28,4%
Metsola 21,5% 27,1%
Koivuhaka 18,9% 26,2%
Koivukylä 19,5% 25,9%
Korso 19,7% 25,6%
Kuninkaala 17,0% 24,9%
Pakkala 20,1% 24,6%
Varisto 17,2% 23,7%
Rajakylä 16,1% 23,6%
Kaivoksela 19,4% 23,2%
Tikkurila 19,6% 22,3%
Hämeenkylä 16,9% 20,6%
Vaarala 16,4% 19,6%
Piispankylä 13,3% 18,8%
Vierumäki 12,8% 18,8%
Seutula 13,3% 18,6%
Vapaala 13,1% 18,1%
Kivistö 11,4% 18,0%
Vallinoja 14,2% 17,8%
Kiila 12,0% 17,6%
Ilola 11,8% 17,6%
Matari 10,9% 17,3%
Viertola 12,8% 16,8%
Rekola 11,9% 16,4%
Hiekkaharju 10,5% 15,7%
Hakkila 12,1% 15,7%
Kuninkaanmäki 12,2% 15,2%
Päiväkumpu 11,1% 15,1%
Riipilä 9,1% 14,9%
Petikko 12,1% 14,8%
Tammisto 12,2% 14,8%
Vantaanlaakso 9,6% 13,5%
Nikinmäki 9,0% 13,2%
Ruskeasanta 9,3% 12,3%
Hämevaara 9,6% 11,8%
Askisto 9,9% 11,6%
Jokivarsi 7,2% 11,1%
Leppäkorpi 7,8% 10,8%
Itä-Hakkila 7,8% 9,4%
Viinikkala 9,6% 9,3%
Ylästö 6,8% 9,2%
Lapinkylä 6,7% 8,3%
Myllymäki 6,3% 7,3%
Luhtaanmäki 4,3% 6,9%
Vestra 4,4% 5,8%
Linnainen 4,1% 5,0%
Helsingin pitäjän kk. 3,6% 4,6%
Sotunki 2,8% 2,7%
Vieraskielisiä on monenlaisia. Olisi mielenkiintoista saada tilastoja, joista ilmenisi, miten yksittäiset äidinkielet jakaantuvat eri alueilla. Tiettyjen kielien puhujien yhteenlaskettu määrä kertoisi myös suurin piirtein muslimien kokonaismäärän alueella, mikä ainakin minusta olisi hyvin kiinnostava luku, jos suunnittelisin muuttoa alueelle. Tuo "kaksisuuntainen kotoutuminen" kun ei suju yhtä sutjakkaasti kaikkien eri uskonnollisten ryhmien välillä.
https://kotouttaminen.fi/kotoutumisen-kaksisuuntaisuus
Quote from: Siili on 05.10.2020, 12:04:48
Vieraskielisiä on monenlaisia. Olisi mielenkiintoista saada tilastoja, joista ilmenisi, miten yksittäiset äidinkielet jakaantuvat eri alueilla.
Ainakin Otaniemessä ei sattuneista syistä ole esim. somaleita ja harvinaisen vähän arabeja, sen sijaan saksalaisia, ranskalaisia, jokunen hollantilainen yms. kyllä on. Eli juuri niitä kansallisuuksia, joita Suomen kannattaisi houkutella somalien, arabien yms. sijaan.
Tässä vielä sovitusta siitä miten eri kaupunginosissa/pienalueilla/miksi kukin kaupunki pienintä yksikköään kutsuu vieraskielisten määrä ja näiden määrän muutos korreloi keskenään. Joo, kuva on iso, lähinnä jotta edes jonkinlainen otos eri laitojen kaupunginosista olisi nimetty. Lineaariregressiosovitukset on painotettu alueiden asukasluvun mukaan.
EDIT: Lisäsin vielä kuvan tiheästä suhteellisen hyvän tilanteen alueiden päästä. Jos tunnistaa pääkaupunkiseudun "parempia alueita", kannattaa katsella noita joissa vieraskielisten osuus on alle 14% ja niiden määrän kasvu vuodessa alle 0,4 prosenttiyksikköä. Vihervasemmistopoliitikotkin jostain kumman syystä suosivat näillä alueilla itse asumista. Kaikista kalleimmilla alueilla vieraskielisten osuus on käytännössä muuttumaton tai jopa laskee, kaikista multikultipuheista huolimatta.
Laitan nämä tännekin. Lähde: HS muutama viikko sitten.
^ Haiskahtaa vähän siltä että absoluuttiset luvut on valittu karttaan suhteellisten sijaan jotta tilanne saataisiin näyttämään vähemmän ilmeiseltä...
Quote from: foobar on 06.10.2020, 20:30:28
^ Haiskahtaa vähän siltä että absoluuttiset luvut on valittu karttaan suhteellisten sijaan jotta tilanne saataisiin näyttämään vähemmän ilmeiseltä...
Niimpä. Tuota karttaa kun perus hesarin tilaaja katsoo, niin hän ajattelee, että "eipä näytä pahalta, mitä ne persutkin jaksaa puhua mamuongelmista koko ajan yms." Nimittäin kivalla sinivärillä tuolla on monikin asuinalue, jonka todellinen mamujen suhteellinen osuus ei saisi ketään harkitsemaan vahingossakaan muuttoa kyseiselle alueelle.
Otetaan esimerkiksi pieni Kurkimäki tuossa Kontulan kyljessä. Kartalla se on sinisellä, eli siitä voisi joku luulla, että siellä on jotenkin vähän värinää. Sen asukkaista yli kolmasosa on vieraskielisiä, mutta kun kun asukkaita on kokonaisuudessa alle 3000, niin eipä se absoluuttisella määrällä erotu kartalta "pahana". Olen asunut siellä vähän aikaa, eikä sitä todellakaan erota ympäröivistä Kontulasta tai Kivikosta mitenkään.
Myös esimerkiksi Pihlajisto tai Itä-Pasila antavat vääränlaista signaalia.
Quote from: Taikakaulin on 06.10.2020, 22:39:51
Quote from: foobar on 06.10.2020, 20:30:28
^ Haiskahtaa vähän siltä että absoluuttiset luvut on valittu karttaan suhteellisten sijaan jotta tilanne saataisiin näyttämään vähemmän ilmeiseltä...
Niimpä. Tuota karttaa kun perus hesarin tilaaja katsoo, niin hän ajattelee, että "eipä näytä pahalta, mitä ne persutkin jaksaa puhua mamuongelmista koko ajan yms." Nimittäin kivalla sinivärillä tuolla on monikin asuinalue, jonka todellinen mamujen suhteellinen osuus ei saisi ketään harkitsemaan vahingossakaan muuttoa kyseiselle alueelle.
Otetaan esimerkiksi pieni Kurkimäki tuossa Kontulan kyljessä. Kartalla se on sinisellä, eli siitä voisi joku luulla, että siellä on jotenkin vähän värinää. Sen asukkaista yli kolmasosa on vieraskielisiä, mutta kun kun asukkaita on kokonaisuudessa alle 3000, niin eipä se absoluuttisella määrällä erotu kartalta "pahana". Olen asunut siellä vähän aikaa, eikä sitä todellakaan erota ympäröivistä Kontulasta tai Kivikosta mitenkään.
Myös esimerkiksi Pihlajisto tai Itä-Pasila antavat vääränlaista signaalia.
Esim. seuraavaa alueiden prosenttien suhdetta voi katsoa kartasta:
Quote
Alue, vieraskielisten osuus 2020 2025
[...]
Puotinharju 31,3% 37,8%
[...]
Kurkimäki 34,6% 35,1%
[...]
Puotila 23,8% 28,0%
[...]
Kamppi 12,8% 14,2%
Kartassa Kamppi on oranssi, muut sinisiä. On kuitenkin ilmeistä että Kamppi on näistä asukkaidensa suhteen vähiten ongelmallinen alue. Sanoman kokoisessa organisaatiossa voisi kuvitella olevan kykyä luoda informatiivisia grafiikoita disinformatiivisten sijaan, mutta halua taitaa olla usein aika rajallisesti.
10-20 vuoden kuluttua on luvassa paljon monikulttuurista värinää.
Quote from: Golimar on 20.08.2020, 11:03:40
Tämä on kammottavaa.
Quote from: pectus3 on 20.08.2020, 10:09:38
Suurimmat kieliryhmät Helsingissäovat edelleen venäjä, viro, somali, arabia ja englanti. Viime vuosina arabiankieliset ovat ohittaneet englanninkielisten määrän,ja somalinkielisten osuus on saavuttanut vironkieliset. Vuoteen 2035 mennessä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien ennustetaan nousevan suurimmaksi kieliryhmäksi.
Kaavio5:Vieraskielisen väestön määrä kieliryhmittäin vuosina 2000–2018 ja ennuste vuoteen 2035
https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/43/43965e272e9e0bc28072a831082e5b550f0d4440.pdf
X
https://hommaforum.org/index.php/topic,125790.msg3213350.html#msg3213350
Kaavio 20: Vieraskielisten 0-6-vuotiaiden lasten osuus alueen kaikista 0-6-
vuotiaista osa-alueittain Helsingissä 1.1.2019
Lasten kohdalla alueellinen segregaatio on aikuisväestöä voimakkaampaa, ja joillakin alueilla vieraskielisten
lasten osuus yltää jo yli 50 prosentin. Erityisen paljon vieraskielisiä lapsia on esimerkiksi Pitäjänmäessä ja
Kaarelan alueella sekä idässä Meri-Rastilan, Vartiokylän, Mellunkylän ja Jakomäen alueilla.
Persuja haukutaan rasisteiksi, mutta Helsingin väestötiedot osoittavat, että kantaväestö vieroksuu laajasti maahanmuuttovaltaisia alueita.
Itä-Helsingissä asuntojen hinnat alhaiset, mutta asunnot eivät kelpaa kantaväestölle, vaan heidän, etenkin lapsiperheiden, muuttovirta on pois noilta halpojen hintojen alueilta. Itä-Helsingin alueille jäävät vain ne joilla ei ole varaa muuttaa kalliimpiin asuntoihin lännen suuntaan.
Vihervasemmiston tai Kokoomuksen poliitikot eivät näytä esimerkkiä ja muuta lapsineen Koillis- tai Itä-Helsinkiin ja laita lapsiaan sinne kouluun. Eikö monikulttuurisuus ja -kielisyys kuitenkaan heitä miellytä?
Pakko on vetää johtopäätös, että kantaväestössä ja jopa vihervasemmistossa ja sen johtavien poliitikkojen piirissä on maahanmuuttajien vieroksuntaa jopa enemmän kuin persuissa?
Tällainen tuli vastaan:
https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/alueellinensijoittuminen
Sivulla linkattuna excel-taulukko "Helsingin koko väestö ja ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan osa-alueittain 1.1.2019". Taustamanosa tarkoitaa, että ulkomaalaistaustaiset jaettu EU-alueseen, muuhun Euroopaan, Afrikkaan, Aasiaan ja muuhun maailmaan.
Afrikkalais- ja aasialaistaustaisten osuus vaihtelee nollasta (tarkalleen nollasta vain melko pienillä alueilla) Itä-keskuksen lukuihin 11,5% afrikkalaisten ja 14,5% aasialaisten osalta.
Quote from: RP on 07.10.2020, 11:34:16
Taustamanosa tarkoitaa, että ulkomaalaistaustaiset jaettu EU-alueseen, muuhun Euroopaan, Afrikkaan, Aasiaan ja muuhun maailmaan.
Mielenkiintoinen jaottelu, minulle tulee Aasiasta mieleen lähinnä Kiina, Japani ja Thaimaa, eli nämä säyseät vinosilmät. Vaikka ylivoimaisesti enemmistönä nämä Aasialaiset ovatkin oikeasti afgaaneja, irakilaisia, iranilaisia, pakistanilaisia, syyrialaisia ja turkkilaisia....
Quote from: valtakunnanpärkhele on 07.10.2020, 12:47:26
Quote from: RP on 07.10.2020, 11:34:16
Taustamanosa tarkoitaa, että ulkomaalaistaustaiset jaettu EU-alueseen, muuhun Euroopaan, Afrikkaan, Aasiaan ja muuhun maailmaan.
Mielenkiintoinen jaottelu, minulle tulee Aasiasta mieleen lähinnä Kiina, Japani ja Thaimaa, eli nämä säyseät vinosilmät. Vaikka ylivoimaisesti enemmistönä nämä Aasialaiset ovatkin oikeasti afgaaneja, irakilaisia, iranilaisia, pakistanilaisia, syyrialaisia ja turkkilaisia....
Tästä tuleekin mieleen, että tilastoidaanko Euroopan puoleisesta osasta Turkkia saapuneet olevaksi muualta Euroopasta... Tällähän saataisiin taas kerran tilastoja viilattua.
Quote from: petebe on 07.10.2020, 13:17:01
Tästä tuleekin mieleen, että tilastoidaanko Euroopan puoleisesta osasta Turkkia saapuneet olevaksi muualta Euroopasta... Tällähän saataisiin taas kerran tilastoja viilattua.
Uskallan vetää ihan reteesti lonkalta, että tilastotietokantaa ei ole hienosäädetty sellaiseksi, että siinä eroteltaisiin sen enmpää Turkin kuin Venäjän eurooppalaisia ja ei-eurooppalaisia osia. Vähän tarkistettuani miten tämä luokittelu tilastokeskuksen tietokannoissa menee, lähes yhtä suurella varmuudella uskallan sanoa, että Turkki lasketaan tässäkin eurooppalaiseksi maaksi, kokonaisuudessaan.
Toimittelija Jaakko Keso – Yle Kioski kävi Jakomäessä, miksei käynyt Kontulan tai Puotinharjun ostarilla tai Itiksessä?
Onko Suomessa slummeja?
https://www.youtube.com/watch?v=z4G2cGivwMQ
https://vimeo.com/133431219
Ostoskeskus Puhos 2017-07
https://www.youtube.com/watch?v=2q89M8z67y0
Itiksen kansainvälistä ja ystävällistä ilmapiiriä
https://www.youtube.com/watch?v=Vb2NIqAMYXY
Quote from: valtakunnanpärkhele on 07.10.2020, 12:47:26
Quote from: RP on 07.10.2020, 11:34:16
Taustamanosa tarkoitaa, että ulkomaalaistaustaiset jaettu EU-alueseen, muuhun Euroopaan, Afrikkaan, Aasiaan ja muuhun maailmaan.
Mielenkiintoinen jaottelu, minulle tulee Aasiasta mieleen lähinnä Kiina, Japani ja Thaimaa, eli nämä säyseät vinosilmät. Vaikka ylivoimaisesti enemmistönä nämä Aasialaiset ovatkin oikeasti afgaaneja, irakilaisia, iranilaisia, pakistanilaisia, syyrialaisia ja turkkilaisia....
Samalta sivulta löytyy tilastoa äidinkielen mukaan, missä on Lähi-itä ja muu Aasia erotettuna. Prosenttiosuudet ovat täsmälleen yhtä suuret:
Quote
Helsingin vieraskielisistä 20 prosenttia puhui venäjää tai muuta entisen Neuvostoliiton alueen kieltä, kun taas Baltian alueen kieliä puhui 11 prosenttia. Baltian kieliä puhuvista lähes kaikki puhuvat viroa äidinkielenään. Länsieurooppalaisia kieliä puhui 16 prosenttia ja itäeurooppalaisia kieliä 5 prosenttia. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhui 16 prosenttia, muun Afrikan kieliä yhteensä 14 prosenttia ja aasialaisia kieliä 16 prosenttia vieraskielisistä.
https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/vieraskieliset
Hesarin Maija Aallon tehtäväksi on ilmeisesti jäänyt kirjoittaa "kompensatorinen" juttu viimeaikaisten ikävien nuorisouutisten vastapainoksi:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007629617.html
QuoteKontulalaisen koululuokan lapset puhuvat kahtatoista äidinkieltä ja loistavat opettajan mukaan oppimistuloksissa
– Taustalla yksi väittely ja yli 3 500 kirjaa
Keinutien ala-asteen kuudesluokkalaiset ovat onnistuneet siinä, mitä monissa kouluissa tavoitellaan: kaikki ovat valtavan innoissaan lukemisesta
QuoteHelsingin Kontulassa koulua käyvällä luokalla on kahdeksantoista oppilasta ja kaksitoista äidinkieltä.
Kahdeksastatoista jokainen on superlukija. Oppilaiden vastauksista kuulee, että he ovat aidosti innoissaan.
"Meidän luokassa on hienointa, kun saa lukea niin paljon", sanoo esimerkiksi Jasper Lehikoinen.
"Me olemme todella ylpeitä siitä, että olemme pystyneet lukemaan näin monta kirjaa", kommentoi myös Avin Zaid Fawzi.
QuoteVANHEMMAT kuittaavat itse valittujen kirjojen lukuläksyt tehdyiksi. Opettaja Lehtinen tosin sanoo huomaavansa muutenkin kaikesta, että oppilaat todella lukevat paljon.
Sen näkee suomen kielen taidosta ja sanavarastosta sekä ylipäätään oppimistuloksista – ei vain luokan kunnianhimoisimmilla lukijoilla vaan ihan kaikilla.
"Itsetunnosta myös. Mielenkiinnolla odotan, mitä heistä vielä isona tuleekaan."
Oppilaat sanovat myös kaikki, että he jatkavat lukemista yläkoulussakin. Siis ainakin jonkin verran, vaikka eivät ehkä yhtä ahneesti kuin nyt. Koska sitten se ei enää ole samalla lailla yhteinen juttu.
Hiukan minua häiritsee jutun propagandistinen sävy. Ei ihan Ylen ammoisen tuotoksen (https://areena.yle.fi/1-1303717) veroinen, mutta kyllä tässäkin jutussa taustalla olivat muut motiivit kuin antaa toiminnasta mahdollisimman tarkka kuva.
^ Haiskahtaa samanlaiselta touhulta kuin aikoinaan jonkun Rinkebyn menestyskoulun kanssa ja joka paljastui lopulta huijaukseksi.
Varsinkin korkeakoulutetun etiikka on myytävänä pienten markkinoiden takia kun vaakakupissa painaa työnsaanti tulevaisuudessa.
Kuvissa ei ollut montaakaan somppua. Johtuiko siitä, että edellytettiin lukutaitoa?
Quote from: Siili on 20.11.2020, 08:13:05
Hesarin Maija Aallon tehtäväksi on ilmeisesti jäänyt kirjoittaa "kompensatorinen" juttu viimeaikaisten ikävien nuorisouutisten vastapainoksi:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007629617.html
QuoteKontulalaisen koululuokan lapset puhuvat kahtatoista äidinkieltä ja loistavat opettajan mukaan oppimistuloksissa
– Taustalla yksi väittely ja yli 3 500 kirjaa
Keinutien ala-asteen kuudesluokkalaiset ovat onnistuneet siinä, mitä monissa kouluissa tavoitellaan: kaikki ovat valtavan innoissaan lukemisesta
Artikkelin yksi kommentoija (nimellinen) on hieman skeptinen:
QuoteVai että ihan opettajan mukaan? Kuitenkin kyseisen koulun vieressä oleva Keinutien yläaste on tunnettu nykyisin jatkuvista häiriöistään, ja samassa rakennuksessa oleva lukio (Helsingin Yhteislyseo) jää toistuvasti yo-kirjoituksissa häntäpäähän.
Propsit opettajalle että viitsii työskennellä noin haastavassa koulussa, mutta tosiasiat tosiasioina.
Saa nähdä, säilyykö kommentti, vai iskeekö Hesarille ominainen jälkimoderaatio.
Quote from: Rauno Murju on 20.11.2020, 10:08:48
^ Haiskahtaa samanlaiselta touhulta kuin aikoinaan jonkun Rinkebyn menestyskoulun kanssa ja joka paljastui lopulta huijaukseksi.
Varsinkin korkeakoulutetun etiikka on myytävänä pienten markkinoiden takia kun vaakakupissa painaa työnsaanti tulevaisuudessa.
Tietyillä aloilla taitaa olla jotenkin noin että se duunin saanti voi olla vähän nihkeää.Noiden palkkaodotuksetkin huitelee pilvissä joillakin.Osa noista on nyt vaan epärehellisiä luonnostaan joten pikku huijaus ei haittaa mitään eikä omatuntokaan kolkuta.
Quote from: Siili on 20.11.2020, 08:13:05
Hesarin Maija Aallon tehtäväksi on ilmeisesti jäänyt kirjoittaa "kompensatorinen" juttu viimeaikaisten ikävien nuorisouutisten vastapainoksi:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007629617.html
QuoteKontulalaisen koululuokan lapset puhuvat kahtatoista äidinkieltä ja loistavat opettajan mukaan oppimistuloksissa
– Taustalla yksi väittely ja yli 3 500 kirjaa
Keinutien ala-asteen kuudesluokkalaiset ovat onnistuneet siinä, mitä monissa kouluissa tavoitellaan: kaikki ovat valtavan innoissaan lukemisesta
...
Hiukan minua häiritsee jutun propagandistinen sävy. Ei ihan Ylen ammoisen tuotoksen (https://areena.yle.fi/1-1303717) veroinen, mutta kyllä tässäkin jutussa taustalla olivat muut motiivit kuin antaa toiminnasta mahdollisimman tarkka kuva.
Mun mielestä tuo Hesarin juttu oli täysin imelän siirappista monikulttuuripropagandaa, jotain yhtä ideologisesti värittynyttä olisi saattanut lukea aikanaan (Stalinin) Neuvostoliitossa jostain Sosialistisen Yhteiskunnan Saavutuksia-lehdestä(SYS) tai vastaavasta.
Mua hämmästyttää hyvin suuresti se, että tälläisille agitaatio-artikeleille aina vaan löytyy tilaa valtamediasta ja vielä enemmän hämmästyttää se, että niille on selvästi tilausta lukijoiden puolella, tuonkin artikkelin kommentti-osiossa on lähinnä lukijoiden ääripostitiivista kommentointia, ihan samaan tapaan kuin tuossa mun kuvitteellisessa SYS-lehdessä olisi lukijapalautteessa aivan posketonta ihailua Toveri Stalinin osoittamaa tietä kohtaan.
Jotenkin tuntuu, että varsinkin nykypäivänä ihmisten kyky erottaa puhdas propaganda neutraalista uutisoinnista on vakavasti heikentynyt. :(
Quote
Monikulttuurinen Keinutien koulu uskoo kielellisesti vastuulliseen pedagogiikkaan – koulussa puhutaan peräti 46 kieltä
04.09.2019 09:54
Kontulassa sijaitseva Keinutien ala-asteen koulu on yksi Helsingin suurimmista ala-asteista. Oppilaita on yli 600, ja koulussa työskentelee myös koko joukko aikuisia. Koulu erottuu monista muista helsinkiläiskouluista siten, että oppilaista 55 prosenttia on vieraskielisiä. Opetuskieli on suomi.
Suurimmat kieliryhmät ovat arabian-, somalin- ja venäjänkieliset oppilaat, mutta yhteensä koulussa puhutaan 46 kieltä. Huimat 330 lasta opiskelee Keinutiellä tänä vuonna suomea toisena kielenä. Koulussa työskentelee neljä S2-opettajaa.
- Koulussamme on tulkkauspuhelimet käytössä. Tämä on Kaskon kokeilu, jonka toivotaan jatkuvan, rehtori Irina Haahtela kertoo ja esittelee Youpret-sovellusta kännykästään.
Hän on hetkeä aiemmin soittanut tulkkaussovelluksen avulla somalinkielisille vanhemmille Somaliaan selvittääkseen, miksi yksi oppilaista ei ole saapunut kouluun. Oppilaiden huoltajista osa ei pysty operoimaan Wilmassa, sillä he eivät osaa suomea eivätkä aina ole lukutaitoisiakaan.
Kuvatukea ja selkosuomea
Opettajat käyttävät Keinutiellä opetuksessa paljon kuvatukea: piirroskuvien avulla oppilaille näytetään, mistä on puhe ja mitä seuraavaksi tehdään. Monikielinen ohjaaja Sabad Yussuf (kuvassa) esittelee koulussa käytettävää kuvatukea yhdessä Haahtelan kanssa. Oppia on haettu esimerkiksi Ruotsista maailmankuulun jalkapalloilijan Zlatan Ibrahimovićin kotikoulusta Rosengårdsskolanista, jossa kaikki perusasiat esitetään tekstin lisäksi kuvina.
Myös selkosuomi on ahkerassa käytössä Keinutiellä sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä. Haahtela kertoo, että koulun 1. ja 2. luokilla on tänä lukuvuonna 17 valo-oppilasta eli valmistavan opetuksen integraatio-oppilasta. Nämä lapset ovat saapuneet Suomeen alle vuosi sitten.
- Valo-vuoden voi aloittaa jo esikoulussa. Ensimmäisen vuoden aikana tavoitteena on oppia suomen kieltä, Haahtela sanoo.
Kielitietoinen vierailukoulu
Keinutien ala-aste toimii tänä vuonna Helsingin kaupungin kielitietoisena vierailukouluna: kouluun voi mennä tutustumaan kielellisesti vastuullisen pedagogiikan toteuttamiseen käytännössä. Rehtori kertoo, että koulu ja Kontula asuinalueena ovat selvästi erityisen vetovoimaisia arabian-, somalin- ja venäjänkielisille perheille.
Keinutiellä työskentelee oppilaiden tukena venäjän, arabian ja somalin kielen taitoisia avustajia. Opetettavia kotikieliä on koulussa peräti kahdeksan; kolmen edellä mainitun lisäksi koulussa voi opiskella urdua, viroa, sorania, igboa ja albaniaa.
Timanttitunnit opettavat tunnetaitoja
Keinutien koulussa on useita hyviä käytäntöjä, joita voi suositella muillekin. Haahtela kertoo koulun "timanttitunneista", joita vetävät pareittain esimerkiksi kaksi opettajaa, kouluvalmentaja ja opettaja tai kuraattori ja opettaja. Kyse on tunne- ja taitoryhmistä, joihin osallistuu kerrallaan 5-8 lasta oppitunnin aikana. Ryhmissä opitaan taitoja esimerkiksi draaman avulla. Ryhmän vetäjä ei ole koskaan lapsen oma luokanopettaja vaan joku muu.
- Opettajat ehdottavat, ketkä ryhmissä käyvät, ja ilmoitamme asiasta vanhemmille. Timanttiryhmät ovat pyörineet jo useita vuosia, Haahtela selvittää.
Timanttiryhmien lisäksi koulussa toimii tyttöjen ryhmiä, joissa on harjoiteltu tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja esimerkiksi askarreltu ja leivottu. Tänä syksynä suunnitteilla on myös poikien ryhmä. Ryhmiä ovat joinakin vuosina vetäneet myös monikieliset ohjaajat. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan oppilaskunnan kautta, jonka toiminta on avoin kaikille.
Keinutien koulussa myös harrastetaan vapaa-ajalla. Koulun kuoro on avoin kaikille, ja EasySportin kautta kerhoja tulee jokaiselle arkipäivälle. Tilanpuute luo kuitenkin haastetta, sillä iso iltapäiväkerho vie koulun liikuntasalista yhden kolmasosan joka päivä. Loput tilasta jää kerhoille.
Kontula on yksi lasten ja nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevän kaupunkistrategiahankkeen eli Mukana-ohjelman kohdealueista ja myös kaupunkiuudistuskohde. Alueen lasten harrastustoiminnan rakenteita kehitetään asukaslähtöisesti niin, että jokaisella lapsella olisi jatkossa mahdollisuus saada ilmainen tai edullinen harrastus. Lisäksi alueen verkostoja vahvistetaan ja perheille pyritään järjestämään entistä paremmin tukea.
Ensimmäinen kontakti uudessa kotimaassa
Monille Helsinkiin hiljattain asettuneille maahanmuuttajaperheille koulu on ensimmäinen tai ainoa kontakti uudessa, vieraassa maassa. Kouluun luotetaan ja sen apuun turvaudutaan erilaisissa pulmatilanteissa, näin myös Keinutiellä.
- Koulullemme on saavuttu selvittämään esimerkiksi parkkisakkoa tai todistuksen kääntämistä englannin kielelle. Tai on tultu kysymään, mistä saa tietoa suomen kielen kursseista, Haahtela kuvailee hymyillen.
Esimerkkinä koulujen kirjavasta tehtävänkuvasta hän mainitsee tilanteen, jossa vasta Suomeen muuttanut perhe oli juuttunut kotitalonsa hissiin. Perhe ei tiennyt, mistä he saisivat apua, joten he soittivat Haahtelan kännykkään.
Yhdeksän laaja-alaista erityistuen opettajaa
Keinutien koulussa työskentelee yhdeksän laaja-alaista erityistuen opettajaa. Koska heitä on paljon, jokainen voi keskittyä esimerkiksi kolmeen luokkaan kahdeksan sijasta, rehtori kuvailee. Resurssiopettajia ei koulussa ole tänä vuonna yhtään.
Koulussa toimii lisäksi kokopäiväisesti psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja, ja koululääkäri on paikalla kerran viikossa. Keinutiellä työskentelee myös kouluvalmentaja, joka on mukana järjestämässä BuddySchoolia sekä timanttitunteja ja joka koordinoi harrastetoimintaa.
- Koulumme vahvuuksia ovat työyhteisö, kivat lapset ja yhdessä tekemisen meininki, rehtori kehuu.
- Tiedämme haasteet, mutta kaikilla toimijoilla on yhteinen päämäärä: näiden lasten eteen me paiskimme hommia.
Teksti ja kuvat
Nina Dale
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/monikulttuurinen-keinutien-koulu-uskoo-kielellisesti-vastuulliseen-pedagogiikkaan
Opettajan mukaan loistavat oppimistuloksissa, pitäis tietysti saada näyttöä sille että kokeet ja opetus on samantasoista kuin muissa kouluissa.
Ilman sitä en usko, koska matut ei koskaan missään loista oppimistuloksissa, vaan ne ei vaikuta oppivan yhtään mitään.
Olettaisin, että kyseessä on taas kerran kevennettyä oppimista ja lievempää arvostelua, jotta saadaan tulokset näyttämään hyviltä.
Taso lienee Miihkalin kakan -tasoista ylistämistä.
Quote from: ISO on 20.11.2020, 14:58:38
Olettaisin, että kyseessä on taas kerran kevennettyä oppimista ja lievempää arvostelua, jotta saadaan tulokset näyttämään hyviltä.
Muistanko väärin, että olemassa sellainen kummallisuus kuin "sovellettu arviointi" tjsp?
Tuolla arvioitaisiin sellaiset, joiden osaaminen on alle normaalin asteikon. Käsittääkseni siksi, ettei heille tulisi paha mieli.
Sovelletun arvioinnin kymppi siis vastaa normaalin asteikon nelosta.
Tuolla keinoin ainakin saa hyviä tuloksia, kun jättää mainitsematta käytetyn asteikon.
Nyt olen hoo Moilasena. Maahanmuuttajien oli tarkoitus olla rikkaus yhteiskuntaamme. Mieleni perukoille on porautunut viesti siitä, että kantismuksu "vain" kuluttaa yhteiskunnan rahoja (siis meidän verovarojamme) ensimmäiset parikymmentä vuotta. Toisen polven mamumuksuille tarjotaan erityisopetusta, psykologien apua, erityiskoulutusta, jne. jne. ad infinitum. Osa vanhemmista ei osaa lukea tai kirjoitta; hey presto! Tulkkiapua kehiin.
Miten tämä nyt näin meni? :facepalm:
edit typo
Quote from: valkovuokko on 07.10.2020, 09:46:47
Kaavio 20: Vieraskielisten 0-6-vuotiaiden lasten osuus alueen kaikista 0-6-
vuotiaista osa-alueittain Helsingissä 1.1.2019
Lasten kohdalla alueellinen segregaatio on aikuisväestöä voimakkaampaa, ja joillakin alueilla vieraskielisten
lasten osuus yltää jo yli 50 prosentin. Erityisen paljon vieraskielisiä lapsia on esimerkiksi Pitäjänmäessä ja
Kaarelan alueella sekä idässä Meri-Rastilan, Vartiokylän, Mellunkylän ja Jakomäen alueilla.
Tuohon pieni korjaus, jottei tule väärinkäsityksiä. Kartan kohta, jossa lukee Vartiokylä, osuu kuitenkin Itäkeskuksen ja Puotinharjun alueelle. Sen sijaan se mikä puhekielessä käsitetään Vartiokylänä, on tuo sininen alue, joka on virallisesti Vartioharju ja hyvin on hyvin arvostettu alue. Aikamoinen ero muun Vartiokylän suuralueen kanssa, Marjaniemi eroaa myös vaikka alueen raja Itäkeskuksen kanssa on hyvin häilyvä. Myös Mellunkylänä yleensä puhekielessä tarkoitetaan oikeasti Kontulaan ja Mellunmäkeen kuuluvia pientaloalueita Vartioharjun vieressä. Kaupunginosana Mellunkylä sisältää Kontulan, joka selittääkin tuon karttanäkymän erittäin hyvin. Voi siis todeta kerrostalovaltaisten alueiden kehityksen olleen aika rankka ja se myös näkyy asuntojen hinnoissa.
Quote from: haermae on 20.11.2020, 18:40:24
Quote from: ISO on 20.11.2020, 14:58:38
Olettaisin, että kyseessä on taas kerran kevennettyä oppimista ja lievempää arvostelua, jotta saadaan tulokset näyttämään hyviltä.
Muistanko väärin, että olemassa sellainen kummallisuus kuin "sovellettu arviointi" tjsp?
Tuolla arvioitaisiin sellaiset, joiden osaaminen on alle normaalin asteikon. Käsittääkseni siksi, ettei heille tulisi paha mieli.
Sovelletun arvioinnin kymppi siis vastaa normaalin asteikon nelosta.
Tuolla keinoin ainakin saa hyviä tuloksia, kun jättää mainitsematta käytetyn asteikon.
Kuten pienten lasten urheilukilpa, jossa kaikki voittavat, ettei kenellekään tule paha mieli.
Mutta tuossa vaan isojen kohdalla samaa...
Kaikki saavat koulusta päästötodistuksen, osaavat mitä osaavat.
Kun katsoo näiden työnimikkeitä niin ei voi olla nauramatta ja ajattelematta että ketä noita oikein keksii?.Kaikki noi tuntuu olevan jotain kaverille töitä/kaverin kaverille töitä nimikkeitä eikä miltään "oikeita" töitä.Nämä jutut on kuin tehdään "ongelma" että voidaan korjata "ongelma" jotta saadaan rahaa,lähinnä siis kuin rengasliikkeen omistaja hajoittaisi autojen renkaita systemaattisesti ja tahallisesti että sen firman liikevaihto nousisi.
Katselin kotikonnun, Lauttasaaren asuntojen myyntilistaa..kerrostaloista löytyi 81 kappaletta myytäviä asuntoja (etuovi).
Omakotitaloja 2 kappaletta, toisen hinta 1.7 miljoonaa, toinen yli 7 milliä.
https://www.etuovi.com/myytavat-asunnot/helsinki/lauttasaari?haku=M1573032670
Jos Suomeen tupsahtavat ulkomaalaiset ovat se kaivattu rikkaus, niin miksi he eivät osta torppaa tuosta naapurista,,tuossa seitsemän miljoonan talossa olisi tilaa isollekin suvulle vietellä ramadania ja kaltata lampaita pihamaalla.
Hesa ei ole viellä niin pitkällä eri asuinalueilla asuvien vispaamisessa, että kehtaisivat ostaa miljoonien kämpän pelkän sekottamisen ilosta,mutta sekin päivä tulee..kunhan demuvihervassarit saavat niskalenkin kaupunginvaltuustosta, sitten alkaa syyrialaisten sohvien maratonit.
Quote from: haermae on 20.11.2020, 18:40:24
Muistanko väärin, että olemassa sellainen kummallisuus kuin "sovellettu arviointi" tjsp?
Tuolla arvioitaisiin sellaiset, joiden osaaminen on alle normaalin asteikon. Käsittääkseni siksi, ettei heille tulisi paha mieli.
Sovelletun arvioinnin kymppi siis vastaa normaalin asteikon nelosta.
Tuolla keinoin ainakin saa hyviä tuloksia, kun jättää mainitsematta käytetyn asteikon.
Omien lasten etnohelvettiyläkoulun rehtori kun muutama vuosi sitten piti tervetuliaistilaisuuden meille uusien seiskaluokkalaisten vanhemmille, niin hän selitti ylpeänä ihan kuvan kanssa tätä sovellettua arviointia. Kuvassa oli puu ja puussa sekä juurella oli erilaisia eläimiä. Latvassa kiipeili orava ja alaoksilla taisi olla mäyrä ja juurella joku kilpikonna. Rehtori selitti, että jokaisella eläimellä on erilaiset lähtökohdat ja edellytykset kiivetä (matematiikka)puuhun ja on epäoikeudenmukaista mitata sitä, miten korkealle kukin puuhun pääsee. Tärkeämpää on kuinka kovasti yrittää ja se yrittämisen määrä nimenomaisesti on pääasiallinen arviointi- ja numeronmääräytymisperuste. Veti tuo logiikka minut niin sanattomaksi, että en osannut kommentoida asiaan mitenkään ja yleensä en ihan tuppisuuna noissa tilaisuuksissa pysy. Pisa-tulokset laskee kuin lehmän häntä mutta meillä vaan päättäjät kehuu miten hieno koulujärjestelmä meillä on. :facepalm: x100
^Mielenkiintoista, jos noilla "yrittää kovimmin" kympeillä haetaan lukioihin ja muihin jatko-opintoihin. Opetushallituksen perusopetuksen perusteista tulee tuo "yrittää kovimmin" -periaate mutta uskoisin useimmissa taantumuksellisissa kouluissa opettajien hiljaisuudessa soveltavat ohjeita. Monikulttuurikouluille tuo on varmasti on helpotus, etenkin jos osaa sopivasti tulkita oppilaan tapaa yrittää kovasti.
olen sitä mieltä, että tuollainen arvostelu jossa taitoja arvioidaan omien kykyjen mukaan sopii joihinkin asioihin ja joihinkin paikkoihin, mutta ei se sovi kouluun, jossa nimenomaan ollaan opettelemassa taitoja joitten osaamista myöhemmin mitataan oikeassa elämässä. Esimerkiksi aikoinaan taistelulajeissa vyökokeissa meillä oli käytössä tuollainen arvostelu, ja se oli sinne oikein hyvin sopiva ja kannustava tapa, kaikilla oli mahdollisuus päästä näyttämään osaamisensa omaan lähtötasoon ja fyysisiin kykyihin suhteutettuna, mutta ei se koulussa toimi sellainen.
Eipä siitä mitään tule jos vaikkapa matu päästetään opiskelemaan insinööriksi kympin arvosanoilla, ja se valmistuu myöhemmin samalla lailla insinööriksi täysin pistein eikä osaa lukea eikä kirjoittaa, eikä matematiikasta ymmärrä kuin sen että kun huutaa rasismia kelan aulassa tilille ilmestyy rahaa kuin taikaiskusta.
Tuolla menetelmällä arvosteltuina ja kannateltuina saadut tutkinnot on aivan yhtä tyhjän kanssa, eikä jatkossa työnantajat arvosta tutkintoja enää senkään vertaa mitä tällä hetkellä arvostavat.
^^^Tuollainen sovellettu arviointi myös heikentänee tyttöjen jäljessä laahaavien poikien kouluarvosanoja entisestään. Matikan numeroa ei enää ratkaisekaan se, osaako laskea tehtävää, vaan se, istuuko hiljaa paikallaan ja yrittääkö ratkaista.
Varmaan tuo ala-asteelle tms voi olla ihan hyvä ja kannustava arviointitapa, mutta ei työelämään valmistavissa opinnoissa. Käytännössä peruskoulun päättötodistus ja siitä eteenpäin pitäisi kyllä ihan puhtaasti osaamisen mukaan arvioida.
Eli suomeksi sanottuna jokaisella pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet toimia lentokapteenina, tiesi sitten lentämisestä yhtään mitään tai ei. Riittää, että kovasti yrittää lentää.
Quote from: mökkihöperö on 24.11.2020, 10:07:56
^^^Tuollainen sovellettu arviointi myös heikentänee tyttöjen jäljessä laahaavien poikien kouluarvosanoja entisestään. Matikan numeroa ei enää ratkaisekaan se, osaako laskea tehtävää, vaan se, istuuko hiljaa paikallaan ja yrittääkö ratkaista.
Varmaan tuo ala-asteelle tms voi olla ihan hyvä ja kannustava arviointitapa, mutta ei työelämään valmistavissa opinnoissa. Käytännössä peruskoulun päättötodistus ja siitä eteenpäin pitäisi kyllä ihan puhtaasti osaamisen mukaan arvioida.
Pumpulissa kasvattaminen ei liene lopulta kenellekään hyväksi. Kuinka järkyttävää on ihmisen huomata lopulta, että kaikki mitä on saavuttanut on valhetta ja oikeasti ei osaa jeesuksen mitään. Realismi ei ole haitaksi kenellekään, liiallinen optimismi on. Ehkä tämän vuoksi monet nuoret kuvittelevat suorittavansa lääkärin tai diplomi-insinöörin opintoja vaikkeivat osaa edes opiskelun alkeita. Kaikessa arvioinnissa pitää ottaa huomioon yhteismitallinen skaala tai sitten voidaan samantien lopettaa kaikki arvioinnit. On ihan yhtä hienoa nostaa numero kutosesta seiskaan, kuin kasista ysiin ja tähän pitäisi keskittyä eikä siihen, että jokaiselle annetaan omanlaisensa kymppi. Henkilökohtaisesti pitäisin sitä epäreiluna, että painan hikihatussa differentiaaliyhtälöitä iltaisin ja saan tentistä toiseksi korkeimman arvosanan ja toinen mitään osaamaton piirtää samassa tentissä yksisarvisia paperiin ja saa saman ysin, kun osasi tällä kertaa kirjoittaa nimensä oikein.
Liitteenä "pikaisesti" väsäämäni kuvaus Helsingin, Espoon ja Vantaan pien- ja osa-alueiden vieraskielisten osuudesta. Vaaleimmilla alueilla vieraskielisten osuus on noin 1%, tummimmilla (joilla on asukkaita merkittävä määrä) noin 43%. Tiedän, kartassa on reikiä ja siitä puuttuu kaikenlaiset paikannimet, mutta silti...
Lähteet:
Helsingin seudun väestö äidinkielen mukaan (2019), Helsinki, Espoo ja Vantaa: https://api.aluesarjat.fi/pxweb/fi/Helsingin%20seudun%20tilastot/Helsingin%20seudun%20tilastot__Pääkaupunkiseutu%20alueittain__Väestö__Väestörakenne/?tablelist=true (https://api.aluesarjat.fi/pxweb/fi/Helsingin%20seudun%20tilastot/Helsingin%20seudun%20tilastot__P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseutu%20alueittain__V%C3%A4est%C3%B6__V%C3%A4est%C3%B6rakenne/?tablelist=true)
Pääkaupunkiseudun postinumeroalueet (manneralueet 2019, käytetty rantaviivan laskentaan): https://hri.fi/data/fi/dataset/paakaupunkiseudun-postinumeroalueet (https://hri.fi/data/fi/dataset/paakaupunkiseudun-postinumeroalueet)
Helsingin seudun seutukartta (pien- ja osa-alueet, WFS-rajapinta, 2019): https://kartta.hel.fi/paikkatietohakemisto/pth/?id=30 (https://kartta.hel.fi/paikkatietohakemisto/pth/?id=30)
EDIT: Lisätty puuttuvat alueet vaaleansinisellä. Käsittääkseni nämä ovat lähes poikkeuksetta alueita joilla asukkaita on alle sata, tiedot on salattu yksityisyydensuojan nimissä ja yhdistetty jonkin naapurialueen tietoihin. (Mielenkiintoista kyllä, kaikki alle sadan asukkaan alueet eivät saa tällaista kohtelua.)
^ Samoista lähteistä vielä toinen variaatio (sävyt ovat tummat, mutta se johtuu siitä että yritän saada sinisen ja punaisen olemaan samankirkkauksisia) jossa sinisimmät alueet ovat prosentuaalisesti vahvimmin ei-vieraskielisiä, punaiset vieraskielisimpiä, ja mitä värikylläisempi alue on sitä suurempi asukastiheys sillä on. Asukastiheys tosin piti kuvata logaritmisesti koska tiheimmän ja väljimmän alueen välillä on luokkaa 6000-kertainen ero asukastiheydessä...
Vielä muutoin samoilla paikkatietoaineistoilla, mutta Helsingin, Espoon ja Vantaan 15 vuotta täyttänyt väestö keskimääräisten valtionveronalaisten tulojen (euroa) mukaan 31.12.2017 (https://api.aluesarjat.fi/pxweb/fi/Helsingin%20seudun%20tilastot/Helsingin%20seudun%20tilastot__Pääkaupunkiseutu%20alueittain__Tulotaso__Väeston%20tulot/?tablelist=true (https://api.aluesarjat.fi/pxweb/fi/Helsingin%20seudun%20tilastot/Helsingin%20seudun%20tilastot__P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseutu%20alueittain__Tulotaso__V%C3%A4eston%20tulot/?tablelist=true)). Tummempi sävy merkkaa korkeampaa keskituloa, vaihteluväli alueesta riippuen 12-139 tuhatta euroa vuodessa. Sävyskaala logaritminen. Vieraskielisten alueet ovat melko kalvakoita (itse tosin lasken Otaniemen edelleenkin anomaliaksi kaikissa näissä kartoissa, koska siellä asuu lähinnä korkeakouluopiskelijoita, eikä Suomessa juuri muita vastaavia alueita ole).
Vielä kaksi karttaa samasta sarjasta. Ensimmäinen on väestötiheys alueittain, sävyskaala lineaarinen. Toisessa vieraskielisten väestötiheys (henkilöä/neliökilometri, tms.) samalla tapaa. Tummempi harmaan sävy merkkaa tiheämpää asutusta, ja skaala alkaa vaaleanharmaasta (esim. Pohjois-Espoossa asukastiheys on hyvin matala). Kahden eri kartan sävyt eivät ole verrattavissa toisiinsa.
Liitin aikaisempaan viestiini dataa Vantaan väestökehityksestä:
https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3227078.html#msg3227078
Laskin tuon datan perusteella muutokset kotimaisten kielten puhujista vuosien 2015 ja 2019 välillä Vantaan eri kaupunginosissa. Otin vertailuun mukaan vain yli tuhannen asukkaan kaupunginosat.
Viisi prosentuaalisesti eniten pottunokkia tuolla aikavälillä menettäneet kaupunginosat ovat:
lkm muutos %-muutos
Havukoski -868 (-16,4%)
Länsimäki -428 (-12,2%)
Hakunila -653 (-8,6%)
Korso -472 (-7,8%)
Varisto -158 (-7,7%)
Näissä väestön kokonaismäärä on kasvanut Länsimäessä (+0,8%) ja Hakunilassa (1,9%). Muiden asukasmäärä väheni jonkin verran samana aikana: Havukoski -1,1%, Korso -2,4%, Varisto -2,5%.
Ei minusta ole yhtään liioittelua sanoa, että ainakin Havukoskella, Länsimäessä ja Hakunilassa on meneillään väestönvaihto. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä tuolta asuntoja myyvät asunnonvälittäjät sanovat, kun asian ottaa puheeksi.
VANTAAN MONIKULTTUURISUUSSUUNNITELMA
2018–2022
https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/140380_Monikulttuurisuussuunnitelma_2018-web-0607.pdf
Quote
Länsimäen onnellinen asukas: "Voisin asua täällä koko loppuelämäni"
Vantaan Länsimäessä joka kolmas on maahanmuuttaja ja työttömyys killuu ennätyslukemissa, mutta Khalida Yasin on tyytyväinen. Hän on asunut Länsimäessä yksitoista vuotta ja pitää kaupunginosan monikulttuurisesta, ystävällisestä ilmapiiristä.
22.6.2015Päivitetty 27.8.2015 16:30
Länsimäki – pääkaupunkiseudun ja koko Suomen maahanmuuttajarikkain alue, jossa myös työttömyys on ennätyslukemissa.
Näyttääkö täällä hurjalta ja dramaattiselta? Ei todellakaan.
Päällepäin "Länsässä" näyttää aivan samalta kuin missä tahansa lähiössä: asfaltoituja teitä, kerrostaloja, hieman ränsistynyt ostari kallioisen mäen juurella.
Ihmisiä ei päiväsaikaan kaduilla paljon liiku. Onneksi ostarin takaa löytyy Länsimäen toimintakeskus, jonne on kerääntynyt maahanmuuttajanaisia viikoittaiselle yhteiselle aamiaiselle.
Auttavaiset ihmiset
Tänä aamuna nautitaan irakilaisia herkkuja. Pitkä pöytä notkuu mitä eksoottisimpia ruokalajeja, kuten taikinamaista leipää, voimakkaan makuisia tahnoja ja pataruokia - jokainen on tuonut jotakin.
Aterioimassa istuu myös Khalida Yasin, Irakin kurdi, joka on asunut Länsimäessä yksitoista vuotta.
– Tämä on monikulttuuripaikka, tykkään tästä. Tämä on lähellä työpaikkaa ja tyttöjen koulua, täällä on niin paljon ystäviä ja ystävällisiä ihmisiä. Täällä uskaltaa mennä ulos, puhua ihmisten kanssa, kysyä jos on jotain vaikeaa, kuvailee Yasin.
Yasin työskentelee kouluavustajana ja on kolmen lapsen äiti. Lapsista vanhin on 15- ja nuorin 1,5-vuotias. Kuopus, pörröpäinen Roni-poika, on päässyt äitinsä mukaan aamiaiselle ja kirmailee tuon tuosta rattaista omille teilleen.
X
Välillä koti-ikävä vaivaa Yasinia ja hän haaveilee kotimaastaan Irakin kurdialueella. Työtä ei ole ollut Suomessa riittävästi, jotta perhe olisi voinut matkustaa sinne joka vuosi, tai ylipäätään lomailla.
– Kun ei ole työtä, ei voi ansaita rahoja.
X
https://yle.fi/uutiset/3-8016079
QuoteVälillä koti-ikävä vaivaa Yasinia ja hän haaveilee kotimaastaan Irakin kurdialueella. Työtä ei ole ollut Suomessa riittävästi, jotta perhe olisi voinut matkustaa sinne joka vuosi, tai ylipäätään lomailla.
Turvapaikkaturistia harmittaa, kun ei pääse tarpeeksi usein käymään hädänalaisessa kotikylässään tukirahoillaan leveilemässä.
Quote"Yksikään kolmesta lapsestamme ei päädy pahamaineiseen kouluun" – Hyväosaiset perheet välttelevät lähikouluja Helsingissä, asiantuntija huolissaan kehityksestä
Yli 200 vanhempaa kertoo HS:n kyselyssä siitä, mikä ajaa heitä hakemaan lapselleen parempaa kuin oman alueen lähikoulu. Valikoinnilla on perusteet, joiden takia on väärin kutsua sitä shoppailuksi, sanoo koulueroja tutkinut Venla Bernelius.
Päivän HS pläjäys "asiantuntijan" lausunnolla höystettynä. Se näyttää koulushoppailulta, se on koulushoppailua, mutta miten ihmeessä se ei ole tutkijan mielestä koulushoppailua?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007985475.html
Karuja totuuksia vanhempien suusta.
QuoteRINTAMAMIESTALOT seisovat kauniissa riveissä vaurastuneella helsinkiläisellä asuinalueella. Vehreyden keskellä kytee kuitenkin huoli.
Useilla perheillä on ajatus, että alueen lähikoulua pitää välttää kaikin tavoin. Se koetaan suureksi ja turvattomaksi.
"Meidän alueemme koulu ei vastaa sitä, mitä vanhemmat toivovat lapsilleen", sanoo alueella asuva kolmen lapsen isä.
"Aiomme pitää huolen, että yksikään kolmesta lapsestamme ei päädy pahamaineiseen kouluun kolmannelta luokalta eteenpäin."
QuoteMies kertoo esimerkin naapureistaan, jotka muuttivat kouluvalinnan takia muutamaksi vuodeksi vuokralle viereiselle asuinalueelle. Kun lapsi sitten oli päässyt toiseen kouluun, perhe muutti omakotitaloalueelle, jonne alun perin halusi.
QuoteKIUSAAMISTA, jopa väkivaltaa. Opetusta hankaloittavia kieliongelmia tai kehityshäiriöitä. Näin vastaajat kuvasivat vaikeuksia, joiden vuoksi he välttelevät lähikouluaan.
QuoteKYSELYYN vastanneiden mielestä moni vaikeus kouluarjessa näyttää liittyvän ulkomaalaistaustaisten oppilaiden suureen määrään.
"Nämä ovat näitä asioita, mitä ei saa sanoa ääneen, sillä leimaudut heti rasistiksi", sanoo Helsingissä asuva äiti.
QuoteHän kertoo, että lähikoulun levottomuuden takia hänen lapsensa hakeutui omasta halustaan yläkouluun painotettuun opetukseen, käytännössä siis toiseen kouluun, jotta vältti omien sanojensa mukaan joutumisen "lähigangstakouluun".
QuoteToinen helsinkiläisäiti kuvaa, miksi hänen lapsensa vaihtoi lähikoulusta pääsykokeen kautta toiseen kouluun. Lapsi siirtyi uuteen kouluun kolmannelle luokalle.
"Opettajien kaikki aika ja resurssit menevät heikosti pärjäävien lasten auttamiseen, eikä mihinkään ylimääräiseen tai kivaan ole resursseja tai halua. Vanhempaintoimikunta yrittää, mutta koska suuri osa oppilasta tulee taustoista, joissa tällaista toimintaa ei joko arvosteta tai tunneta, tilanne on hieman masentava", äiti kirjoittaa.
Quote"Olemme jopa muuttamassa paikkakuntaa juuri nyt lapsen tulevaisuuden ja kouluvalinnan vuoksi", helsinkiläisäiti kirjoittaa.
Aina löytyy yksi sankari joka on valmis uhraamaan lapsensa monikulttuurisuudelle. Onnea valinnalle ja voimia lapselle.
QuoteToisaalta on myös vanhempia, jotka puhuvat vastausten valtavirtaa vastaan. Eräs helsinkiläisäiti on sitä mieltä, että "olisi aika oppia arvostamaan todellista kansainvälisyyttä ja erilaisuutta".
"Paras koulu on se, joka saa niin sanotun huonon lähtötason oppilaat oppimaan. Olen kyllästynyt puolituttuihin ja tuttuihin, jotka näkevät lähikoulun niin pahana, että sitä ei voi edes ajatella. Sen sijaan että he pysähtyisivät miettimään arvomaailmaansa, he kiirehtivät muuttamaan tai tekemään ainevalintoja, joita lähikoulussa ei tarjota, jotta oma muru välttyisi kaikelta pahalta", äiti kirjoittaa.
Ja Espoossa koetaan syyllisyyttä valkoisuudesta.
QuoteEspoolainen äiti puolestaan sanoo, että heidän alueensa koulussa on "kiusallisen vähän maahanmuuttajataustaisia oppilaita". Hän toivoo, että alueiden välisiä eroja voitaisiin tasata.
Opettajatkin pääsevät ääneen.
QuoteEspoossa työskentelevä alakoulun opettaja puolestaan kuvaa vaikeuksia auttaa väkivaltaisesti käyttäytyviä oppilaita. Hän kirjoittaa, että "opettaja saa helposti rasistin leiman".
"Aggressiivisia vanhempia on paljon, ja kaikki eivät suostu hankkimaan lapselleen apua. Kulttuurierot, vanhempien itsensä kokemat traumat sekä haasteet arjen hallinnassa heijastuvat suoraan oppilaiden koulunkäyntiin."
Sitten vielä "asiantuntijan" puheenvuoro. Jos perheet ovat valmiit muuttamaan vuokralle tai järjestämään jopa "fake-eroja" lasten takia, niin miten se ei ole koulushoppailua?
QuoteSuomessa kouluvalintoja ei juuri aja pyrkimys erottautua eliittiin. Siksi Berneliuksen mukaan on jopa väärin puhua koulushoppailusta tai halusta eriyttää yhteiskuntaa tarkoituksellisesti luomalla kahden kastin koulujärjestelmää.
Aikamoinen pläjäys jälleen kerran. Ongelmasta sentään puhutaan. Eikö nuo vahemmat nyt ymmärrä, että sitä saa mitä tilaa!?
Jos olet aina äänestänyt vihreitä ja muita vassareita jotka ovat ajaneet koulut tähän jamaan, niin miksi niitä pitää aina vaan äänestää?
Sama kehitys tulee perässä sinne mukaville valkoisille etnisesti homogeenisille seuduillekkin jos jatkatte äänestämistä samalla tavalla.
Korjataanko vaan ongelmien seurauksia vai juurisyitä - sitä voisi kysyä kuntavaaliehdokkailta
On kyllä ihme artikkeli. "Valikoinnilla on perusteet" (= lähikoulu täynnä väkivaltaisia ja oppimishaluttomia kehitysmaalasia) mistä syystä on ihan OK laittaa lapsi toiseen kouluun. Jos tämä ei ole sitä ns. edistyksellisten parissa paheksuttua koulushoppailua, niin pistää miettimään että mikä sitten on.
Väkisinkin tulee mieleen että hesarin toimittajilla tai muille edistyksen keulakuville on tullut tarve laittaa lapsensa rauhallisempaan kouluun ym. syystä, minkä takia moinen toimenpide pitää julkisesti varustaa "hyväksytty" leimalla.
Hyvä nimitys tuo lähigangstakoulu...
Quote from: Hiiden hirvi on 31.05.2021, 09:13:21
On kyllä ihme artikkeli. "Valikoinnilla on perusteet" (= lähikoulu täynnä väkivaltaisia ja oppimishaluttomia kehitysmaalasia) mistä syystä on ihan OK laittaa lapsi toiseen kouluun. Jos tämä ei ole sitä ns. edistyksellisten parissa paheksuttua koulushoppailua, niin pistää miettimään että mikä sitten on.
Väkisinkin tulee mieleen että hesarin toimittajilla tai muille edistyksen keulakuville on tullut tarve laittaa lapsensa rauhallisempaan kouluun ym. syystä, minkä takia moinen toimenpide pitää julkisesti varustaa "hyväksytty" leimalla.
Hyvä nimitys tuo lähigangstakoulu...
Jos joku brittiloordi ja kaikki kykynevät siitä alaspäin Isossa Britannassa (sama muissa suuren epätasa-arvon yhteiskunnissa) laittavat lapsensa yksityiskouluihin, se on luokkayhteiskunnan elitismiä, pahaa.
On
ihan eri asia että tasa-arvoisessa Suomessamme vihervassarihtavan omakotialueen vastuullinen vanhempi kantaa huolta lapsensa koulunkäynnin edellytyksistä.
Tutkija ja toimittaja ei tuossa jutussa tainneet ottaa kantaa siihen kuinka paheksuttavaa valkopakoilevaa koulushoppailua se voisi olla, jos jonkun huonomman lähiön persun lapsi yritttää lähigangstakoulua kauemmaksi opiskelemaan.
Suomi on koettanut välttää ruotsalaisten "virheen", eli maahanmuuttajien sijoittamisen keskenään isoihin lähiöihin, joissa ongelmat kumuloituvat, mutta onnistumisilla on hintansa: voitto se on Pyrrhoksen voittokin.
Quote from: JDwg on 31.05.2021, 08:52:00
Aikamoinen pläjäys jälleen kerran. Ongelmasta sentään puhutaan. Eikö nuo vanhemmat nyt ymmärrä, että sitä saa mitä tilaa!?
Jos olet aina äänestänyt vihreitä ja muita vassareita jotka ovat ajaneet koulut tähän jamaan, niin miksi niitä pitää aina vaan äänestää?
Ymmärtää ne, mutta se on vain collateral damagea heille. Sodassa ja ideologiassa aina kärsivät myös nöyrät lampaat. Maahanmuuton hyödyt kuitenkin yhä voittavat haitat näille ihmisille, vaikka omalle lapselle täytyisi etsiä uusi koulu. He ajattelevat vain juuri tasan omaa etuaan, ja nolla prosenttia maan, kansan tai kulttuurin etua. Jälkimmäisiä ei heille enää ole, siksi asiassa ei ole heille ristiriitaa. Kyse on siitä että he voivat järjestää lapselleen uuden koulun, heillä on resurssit siihen. Heille ei ole olemassa mitään yhteistä etua. Sellainen ajattelu modernin suvaitsevaisuuden mahdollistaa. Luokkasotaahan se on tietyssä mielessä, vaikka termi olisi kuinka epämuodikas ja kaikki kyllä tietävät sen.
Moderni maahanmuutto tekee osasta maan omaa työväenluokkaa yhteiskunnan ulkopuolisia hoboja ja syntipukkeja jotka rinnastetaan maahanmuuttajiin. Siksi kaksimoralismi asiassa sallitaan. Kun nämä jatkuvasti valittavat ettei asumistuella saa asua Helsingissä niin he tarkoittavat pitkälti maahanmuuttajia, mutta koska eroa mamujen ja omien välillä ei saa tehdä, niin päätyvät haukkumaan lähinnä omia koska se on ainoa mahdollisuus kritisoida asioita. Näin suvaitsevuus lisää vihaa omaa työväenluokkaa kohtaan, työväenluokka tässä siis anglosaksisesti sosiologisena terminä.
Osa heistä lienee vain paskahousuja. Kun maahanmuuton kritiikki on täysin tabu omissa ympyröissä, mutta lapsi täytyisi saada kunnon kouluun. Mitä siinä voi tehdä? Ajatuskin siitä että samaistuisi samaan ryhmään kuin maahanmuuttokriitikot, on omassa päässä täysin mahdoton, mutta minulla on oikeus ajatella oman lapseni etua. He selittävät asian itselleen noin. He valittavat yhtaikaa että eivät voi asiasta puhua leimautumatta rasistiksi, ja leimaavat rasistiksi maahanmuuttokriitikot yleisesti, koska se on sosiaalinen pakko eivätkä he koe kuuluvansa heihin. He näkevät itsensä uhreina, joiden on pakko kannattaa maahanmuuttoa tullakseen hyväksytyksi. Maahanmuuttajakoulujen välttely on aivan eri asia kuin maahanmuuttokritiikki! ;D Aivan eri asia! Nykyään on niin paljon hyväksytympää ajatella oman lapsensa kuin oman maansa etua.
Nykyään moku-alueilta löytyy avoimia työpaikkoja, joissa haetaan sellaisia opettajia tai ohjaajia, jotka olisivat halukkaita ja kyvykkäitä opettamaan eri kieli- ja kulttuuriryhmiä. Se kun on niin vaikeaa opetella suomen kieli, ja sopeutua ympäröivään yhteiskuntaan. Oleskelulupa ja sossuraha kun tulee muutenkin ja yhteiskunnan pitäisi sitten muka järjestää opettajia jotka oman työnsä ohessa näitä visakalloja palvelevat heidän kielensä ja kulttuurinsa huomioiden.
Kaupan päälle tulee lisääntynyt koronariski, sillä mamut eivät karanteenissa suostu pysymään vaan tulevat opettajiensa iloksi kouluun mikäli on lähiopetusta eikä etäkoulua. Tervetuloa viidakkoon, jossa ei tosiaan ehdi tekemään mitään "kivaa".
Se ihmetyttää, mistä HS muka löytää vanhempia jotka julistavat monikulttuurin ilosanomaa ohi lapsensa edun. Kyllä sellaisiakin varmaan löytyy, mutta HS:n propagandatuutin tuntien veikkaan että ovat etukäteen järjestäneet haastatteluita vanhastaan tuntemiensa moku-genrestä leipänsä saavien varttihullujen kanssa.
Quote from: JDwg on 31.05.2021, 08:52:00
Quote"Yksikään kolmesta lapsestamme ei päädy pahamaineiseen kouluun" – Hyväosaiset perheet välttelevät lähikouluja Helsingissä, asiantuntija huolissaan kehityksestä
Yli 200 vanhempaa kertoo HS:n kyselyssä siitä, mikä ajaa heitä hakemaan lapselleen parempaa kuin oman alueen lähikoulu. Valikoinnilla on perusteet, joiden takia on väärin kutsua sitä shoppailuksi, sanoo koulueroja tutkinut Venla Bernelius.
Kommenteissa Roland sanoo asian suoraan ja kiertelemättä:
QuoteItse laitoin lapselleni äidinkieleksi ruotsin kun syntyi, ja suurin syy siihen oli että hän ei joudu lähikouluun missä paljon maahanmuuttajien lapsia. Koulu on erittäin levoton ja tunneilla opettajien aika menee näitten "erityislasten" rauhoittamiseen kun loput yrittävät parhaansa mukaan oppia jotain. Onneksi meillä kaksikielinen perhe niin oli tämä mahdollisuus, muuten olisi pitänyt muuttaa muualle. Ruotsinkielisissä kouluissa ei ole paljon maahanmuuttajia koska kaikki menevät suomenkielisiin kouluihin.
Ehkä Rolandilla ruotsinkielisenä vähemmistöläisenä on mahdollisuus sanoa tämä näin suoraan. Mikä saisi myös poliitikot, äänestäjät ja median sanomaan tämän ääneen ja ennenkaikkea tekemään asialle jotakin, alkaen ongelmien ennaltaehkäisystä?
Se on kummallista, että vanhemmat jotka julistavat monikulttuurisuuden ilosanomaa tai jopa "häpeävät liiallista valkoisuutta", kuten jutussa mainittu espoolaisäiti, eivät kuitenkaan lähetä lapsiaan monikulttuurisiin ja -kielisiin kouluihin. Pitempi koulumatka ei ole este lapsen lähettämiseen erityiskouluun tai eliittikouluun, joten miksi lasta ei voisi lähettää jopa Espoosta metrolla Itä-Helsingin kouluun nauttimaan monikielisyydestä?
Lauttasaaresta, Ruoholahdesta jne monikulttuurisuutta hehkuttavat vanhemmat voisivat helposti lähettää lapsensa Kontulaan, Vuosaareen, Rastilaan, Itäkeskukseen, Mellunmäkeen kouluun oppimaan monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä.
Ovatko vihreät, kokoomuslaiset, vasemmistolaiset vanhemmat kuitenkin salaa rasisteja, ja tekopyhiä, puhuvat yleviä, mutta käytännössä toimivat "ihanteitaan" vastaan?
Quote from: Kni on 31.05.2021, 10:42:35
Kommenteissa Roland sanoo asian suoraan ja kiertelemättä:
QuoteItse laitoin lapselleni äidinkieleksi ruotsin kun syntyi, ja suurin syy siihen oli että hän ei joudu lähikouluun missä paljon maahanmuuttajien lapsia. Koulu on erittäin levoton ja tunneilla opettajien aika menee näitten "erityislasten" rauhoittamiseen kun loput yrittävät parhaansa mukaan oppia jotain. Onneksi meillä kaksikielinen perhe niin oli tämä mahdollisuus, muuten olisi pitänyt muuttaa muualle. Ruotsinkielisissä kouluissa ei ole paljon maahanmuuttajia koska kaikki menevät suomenkielisiin kouluihin.
Ehkä Rolandilla ruotsinkielisenä vähemmistöläisenä on mahdollisuus sanoa tämä näin suoraan. Mikä saisi myös poliitikot, äänestäjät ja median sanomaan tämän ääneen ja ennenkaikkea tekemään asialle jotakin, alkaen ongelmien ennaltaehkäisystä?
Missä tuo oli?
Hesarin jutun slla lukee ihan heidän linjansa mukaisesti: 'Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää'
Quote from: l'uomo normale on 31.05.2021, 10:48:28
Quote from: Kni on 31.05.2021, 10:42:35
Kommenteissa Roland sanoo asian suoraan ja kiertelemättä:
QuoteItse laitoin lapselleni äidinkieleksi ruotsin kun syntyi, ja suurin syy siihen oli että hän ei joudu lähikouluun missä paljon maahanmuuttajien lapsia. Koulu on erittäin levoton ja tunneilla opettajien aika menee näitten "erityislasten" rauhoittamiseen kun loput yrittävät parhaansa mukaan oppia jotain. Onneksi meillä kaksikielinen perhe niin oli tämä mahdollisuus, muuten olisi pitänyt muuttaa muualle. Ruotsinkielisissä kouluissa ei ole paljon maahanmuuttajia koska kaikki menevät suomenkielisiin kouluihin.
Ehkä Rolandilla ruotsinkielisenä vähemmistöläisenä on mahdollisuus sanoa tämä näin suoraan. Mikä saisi myös poliitikot, äänestäjät ja median sanomaan tämän ääneen ja ennenkaikkea tekemään asialle jotakin, alkaen ongelmien ennaltaehkäisystä?
Missä tuo oli?
Hesarin jutun slla lukee ihan heidän linjansa mukaisesti: 'Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää'
En pääse lukemaan koko juttua (paitsi JDwg:n lainauksesta), mutta kommentit näkyvät minulle normaalisti. Roland E. kirjoitti kello 9:44.
Quote from: Kni on 31.05.2021, 10:55:37
Quote
Missä tuo oli?
Hesarin jutun slla lukee ihan heidän linjansa mukaisesti: 'Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää'
En pääse lukemaan koko juttua (paitsi JDwg:n lainauksesta), mutta kommentit näkyvät minulle normaalisti. Roland E. kirjoitti kello 9:44.
Totta. Asiallinen, mutta suorasukainen kommentointi omalla nimellä on mahdollista. Maailma muuttuu.
RKPn edustajat ylistävät monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta, mutta käytännössä he eivät vapaaehtoisesti laita lastaan monikieliseen tarhaan tai kouluun.
Lauttasaareen on muuttanut entistä enemmän ruotsinkielisiä lapsiperheitä, vaikka asuntojen hinnat pilvissä, koska saarelle on lisätty ruotsinkielisiä päivähoitopaikkoja.
He haluavat lapselleen omakielisen koulutuksen, ei sen vaarantumista monikielisessä koulussa ja asuinympäristössä.
Vihervasemmisto ja myös Kokoomus ja RKP ovat todella tekopyhää porukkaa, hehkuttavat monikulttuurisuuden ja monikielisyyden hienoutta, kuten Ohisalo äskettäin, mutta käytännössä heidän äänestäjänsä eivät hyväksy monikulttuurisuutta omien lastensa koululuokkaan.
^^ muutama kuvakaappaus artikkelin keskustelusta.
Näkyy selvästi mikä ikäluokka tilaa ja lukee Hesaria. Boomer sukupolven on helppo sieltä nojatuoliltaan kritisoida uusia vanhempia.
Kyllä silloin 50-luvulla asiat oli paremmin kun Helsingin koulut olivat etnisesti homogeenisiä!
Kommenteista edelleen:
Ritva on siinä mielessä oikeassa, että myös edellinen kesk-kok-sin ja sitä edelliset hallitukset ovat syyllisiä tilanteeseen, mutta hän ei ilmeisesti ole ymmärtänyt mikä
yhteiskuntaa suorastaan rappeuttavan ilmiön juurisyy on:
Quote from: RitvaOn taas vain yksi edellisten oikeistohallitusten yhteiskuntaamme päätöksillään lanseerama ns. ihmisten eriarvoistamisesta Suomessa syntynyt tuotos. Paha olo ja sen mukana pahat lieveilmöt sen kun vain lisääntyyvät yhteiskunnassa, kun näitä yhteiskuntaa suorastaan rappeuttavia surullisia suomalaisten eri kuppikuntiin jakamisen kuplia puhkeaa.
QuoteDaniel Sazonov, kokoomuksen valtuustoryhmän johtaja:
[...]
"Painotetut luokat tulisi nähdä osana ratkaisua. Niitä pitäisi olla kaikilla alueilla, ja mahdollisimman monen tulisi voida valita painotettu opetus. Oppimisen tuen on oltava kunnossa."
[...]
Reetta Vanhanen, vihreiden valtuustoryhmän johtaja:
"Helsingin tulee lisätä koulutuksen rahoitusta. Tällä valtuustokaudella on kasvatettu tutkimuksissa vaikuttavaksi todettua koulujen tarveperusteista lisärahoitusta ja laajennettu sitä myös kouluterveydenhuoltoon ja neuvoloihin.
[...]
Eveliina Heinäluoma, Sdp:n valtuustoryhmän johtaja:
"Koulujen oppimistulosten voimistuva eriytymiskehitys pitää ottaa vakavasti. Eriytymisvaarassa oleville kouluille annettavaa myönteisen erityiskohtelun rahoitusta tulee lisätä. Rahoituksesta on saatu kannustavia tuloksia Helsingissä."
[....]
Veronika Honkasalo, vasemmistoliiton valtuustoryhmän johtaja:
"Koulujen eriytyminen hoidetaan kuntoon monenlaisilla toimilla. Keskeistä on edelleen edistää sitä, että kohtuuhintaista ja monimuotoista asumista on kaikkialla kaupungissa ja sekoittava asuntopolitiikka toteutuu."
[...]
Mika Raatikainen, perussuomalaisten valtuustoryhmän johtaja:
"Opettajien osaaminen on Suomessa huippuluokkaa. Päättäjinä meidän on varmistettava, että laadukkaalle opetukselle on riittävät resurssit niin välineiden, pienempien ryhmäkokojen kuin koulurauhankin suhteen."
[...]
Björn Månsson, Rkp:n valtuustoryhmän johtaja:
"Koulujen eriytyminen on ainakin peruskoulujen osalta kytköksissä kaupunginosien segregaatioon, ja sitä pitää torjua kaikin keinoin. Ennen kaikkea rakentamalla kaikkiin kaupunginosiin ja kortteleihin erilaisia asuntoja: suuria ja pieniä, omistus- ja vuokra-asuntoja."
[....]
"Toisen asteen kouluihin voi vapaasti hakeutua. Silloin koulun 'maine' on tärkeä, ja sitä pitää vaalia."
Terhi Peltokorpi, keskustan valtuustoryhmän johtaja:
"Helsingissä pitää estää asuinalueiden eriytymistä rakentamalla kaikille alueille erityyppisiä asuntoja. Kaupungin eri alueita pitää myös kehittää yhdenvertaisesti."
[...]
"Soveltuvuuskoe- (musiikki, liikunta ynnä muita) ja kielikylpyluokkia pitää perustaa eri puolille kaupunkia ja tuoda harrastuksia koulupäivän yhteyteen."
[...]
Mika Ebeling, kristillisdemokraattien ja sinisten valtuustoryhmän johtaja:
"Äidinkielen lisäksi sujuvan lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen luo perustan koko oppimispolulle. Äidinkielen osaaminen on tärkeää silloinkin, kun kieli ei ole suomi tai ruotsi. Kun nämä asiat hoidetaan ensiluokkaisesti kaikkien oppilaiden osalta, on tehty jo paljon, jotta koulut eivät eriytyisi tarpeettomasti."
"Myöhemmin mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee tukea tarjoamalla etäyhteyksien välityksellä sellaisia oppimismahdollisuuksia, joita oma koulu ei muuten voi tarjota. Oppilaita ei tule siirtää ylemmille luokille, jos he eivät ole oppineet edes välttävästi vuosiluokkansa oppiainesta."
Harry Harkimo, Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja:
"Ajatus eriarvoistumisesta ei saa missään nimessä mennä opettajien ja muun henkilökunnan korvien väliin. Paras lääke estää eriarvoistumista on pitää kiinni opetuksen tasosta kaikissa kouluissa. Minkäänlainen shoppailu ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaan."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007991979.html
Hesari kysyi poliitikkojen kommentit. Kokoomus, Keskusta ja RKP vaikuttavat avoimesti kannattavan sitä että heidän äänestäjiensä lapsilla on oltava mahdollisuus valita häiriöttömämpi ja turvallisempi koluluokka tai koko koulu. Onko peruskoulu-uudistuksen tasa-arvoajattelun aika nyt lopullisesti ohi? Kouluvalinnan mahdollisuuksien
säilyttäminen ja lisääminen saattaa olla merkittävä äänestyspäätökseen vaikuttava tekijä monen vanhemman kohdalla. Lapsen mahdollisuus painotettuun opetukseen ei ole rasismia eikä valkopakoa.
Otin vastauksista lähinnä erillisluokkia ja kouluvalintaa käsittelevät osuudet ja karsin lisää resursseja ja sosiaalista sekoittumista-osia.
Ruotsistahan taas tuli viestiä, että siellä hakeuduttiin suomenkielisiin kouluihin, koska blattevapaita.
Quote from: Kni on 31.05.2021, 10:42:35
Kommenteissa Roland sanoo asian suoraan ja kiertelemättä:
QuoteItse laitoin lapselleni äidinkieleksi ruotsin kun syntyi, ja suurin syy siihen oli että hän ei joudu lähikouluun missä paljon maahanmuuttajien lapsia. Koulu on erittäin levoton ja tunneilla opettajien aika menee näitten "erityislasten" rauhoittamiseen kun loput yrittävät parhaansa mukaan oppia jotain. Onneksi meillä kaksikielinen perhe niin oli tämä mahdollisuus, muuten olisi pitänyt muuttaa muualle. Ruotsinkielisissä kouluissa ei ole paljon maahanmuuttajia koska kaikki menevät suomenkielisiin kouluihin.
Viime keskiviikon Höblässä oli juttu (https://www.hbl.fi/artikel/finlandssvenskarna-kampar-med-sjunkande-nativitet-och-stor-emigration-men-tva-ljuspunkter-tryggar/) Folktingetin julkaisemasta Jan Saarelan tutkimuksesta
Finlandssvenskarna 2021.
Tutkimuksen mukaan suomenruotsalaisten määrä on pienempi kuin koskaan ja lasku jatkuu. Kahtena valopilkkuna Saarela mainitsee ruotsinkielisten koulujen suuresti kasvaneen suosion. Lisäksi kaksikieliset perheet rekisteröivät lapsensa yhä useammin ruotsinkielisiksi (85 %, jos äiti ruotsinkielinen), kun ennen selvä enemmistö lapsista rekisteröitiin suomenkielisiksi.
Saarela arvelee kehityksen johtuvan kasvaneesta kiinnostuksesta ruotsin kieleen ja ruotsinkieliseen kulttuuriin.
Quote from: Roope on 31.05.2021, 11:51:23
Tutkimuksen mukaan suomenruotsalaisten määrä on pienempi kuin koskaan ja lasku jatkuu. Kahtena valopilkkuna Saarela mainitsee ruotsinkielisten koulujen suuresti kasvaneen suosion. Lisäksi kaksikieliset perheet rekisteröivät lapsensa yhä useammin ruotsinkielisiksi (85 %, jos äiti ruotsinkielinen), kun ennen selvä enemmistö lapsista rekisteröitiin suomenkielisiksi.
Saarela arvelee kehityksen johtuvan kasvaneesta kiinnostuksesta ruotsin kieleen ja ruotsinkieliseen kulttuuriin.
Samassa jutussa siis todettiin myös, että ruotsinkelisiin kouluihin ilmoittautuu myös suomenkielisiä lapsia. Toisin kuin Roland työssa ylempänä arveli, tämä on ihan mahdollista.
QuoteFöräldrar i Finland behöver inte välja undervisningsspråk för sitt barn utifrån det registrerade modersmålet, utan de kan fritt välja enligt eget intresse och barnets språkliga förutsättningar.
Alltsedan mitten av 1980-talet har de svenska skolorna fått ett betydande tillskott av elever som inte är registrerade som svenskspråkiga. I första hand handlar det om elever med finska som modersmål.
Tätä valintaa ovat viimevuosina helpottaneet koulujen ja päiväkotien kielikylpyryhmät, jotka siis ovat tarkoitettu lapsille, joiden kotona EI puhuta ruotsia.
- ja olenpa kuullut, että niitä on valittu myös tarkoituksessa vaihtaa epävirallinen ei-eurooppalainen kielikylpy toiseen kieleen.
^Nyt ymmärrän. Muutaman vuosikymmenen jäljellä olevat "hyvät" koulut ovat pelkästään Ruotsinkielisiä. Seuraavat sukupolvet tulevat olemaan Ruotsinkielisiä ja suomalaisuus häviää pienin mutta varmoin askelin. Seuraava askel on poistaa turhat raja Ruotsin ja Suomen väliltä ja nitistää viimeiset Finnomaani sissit. Eli koko maahanmuuton idea on ollut tehdä suomesta Ruotsin vasallivaltio. Aika ovelia ovat.
Impivaaran aikaan koulussa ja opinnoissa menestyminen merkitsi parempaa elintasoa omine asuntoineen, autoineen ja kesähuviloineen. Suvun ylioppilaat olivat ylpeydenaihe.
Entäpä kun nykyisen maailmankuvan mukaan politikkojen vaatiessa elintasoeroavaisuuden pienentämistä: perusoikeuksina ilmainen asunto ja kansalaispalkka. Ja jos Kela ei jostain syystä jaa tarpeeksi harkinnanvaraista vaateiden ja kännyköiden ostoon, niin veitsi fikkaan ja kytikselle pimeälle kujalle ja hetkenpäästä puutteet on korjattu.
Miksi siis ottaa koulua vakavasti, kun sen ajan voi käyttää viihtyisämminkin?
RKP vaatii ohjelmassaan pohjoismaista kansalaisuutta.
Sitäkö, että ruotsalaiset ja muut pohjoismaalaiset voisivat äänestää myös Suomen eduskuntavaaleissa?
Tarkoittaako se, että suomenkieliset saisivat omakielistä kouluopetusta kaikkialla Ruotsissa? Ja kaikkiin pohjoismaihin tulisi kaksikielisyys, kuten Suomessa? Ei varmasti ikinä.
RKP vaatii myös ohjelmassaan, että kieltenopetus pitäisi aloittaa nykyistä aiemmin.
Nyt se aloitetaan ekaluokalla. RKP siis vaatii, että jo varhaiskasvatuksessa pitäisi aloittaa ruotsinopiskelu. A-M Henriksson sen totesi myös äsken TVssä RKPn haastatteluvuorossa.
RKP vaatii myös, että ruotsi palautetaan pakolliseksi yo-kirjoituksiin, koska ruotsinkieliset palvelut ovat muuten vaarassa.
RKPn vaatimukset ovat todella röyhkeitä ja hävyttömiä: "sinun pitää opetella minun kieleni ja palvella minua minun omalla kielelläni"
Tämä nyt ei tietenkään montaa lohduta, mutta monta kärpästä yhdellä iskulla voi hoitaa niin että white flight.
Muuttaa perheineen alueelle missä ei ole ympyräsuisia kädellisiä ja sähläämistä. Vaikka ajatus vanhempien työmatkojen pitenemisestä ja lasten kavereiden vaihtumisesta on paha, niin kyllä lopussa kiitos seisoo. On mielettömän vapauttavaa asua alueella missä ei näy haitallisia maahanmuuttajia.
Samalla kun tekee itselle palveluksen, voi itse omalla pienellä osallaan edesauttaa white flightin voimaa. :)
Quote from: JDwg on 31.05.2021, 08:52:00
QuoteValikoinnilla on perusteet, joiden takia on väärin kutsua sitä shoppailuksi, sanoo koulueroja tutkinut Venla Bernelius.
Päivän HS pläjäys "asiantuntijan" lausunnolla höystettynä. Se näyttää koulushoppailulta, se on koulushoppailua, mutta miten ihmeessä se ei ole tutkijan mielestä koulushoppailua?
Totta kai se on koulushoppailua, kun yritetään saada lapsi kunnolliseen kouluun. Mitä muutakaan?
Totta kai siihen on perusteet. Oliko tämä joku yllätys? Kuvitteliko joku, että koulushoppailua tehdään ihan muuten vaan huvikseen tai tyhmyyttään?
Miksi sitä ei saa sanoa koulushoppailuksi? Onko koulushoppailussa muka jotain pahaa?
En näe mitään pahaa siinä, että yrittää varmistaa lapsilleen järjellisen kouluympäristön. Jos se on nimeltään koulushoppailua, niin sittenhän koulushoppailu on hyvä asia eikä paha asia.
Pahaa ja epärehellistä se on vain siinä tapauksessa, että itse on tavalla tai toisella edistämässä kouluympäristön paskomista, ja
sitten tämän tulos ei omalle jälkikasvulle kelpaakaan vaan shoppailee omat lapset parempaan kouluun. Eli se perinteinen viherpiiperömalli.
Rehellinen koulushoppailu on hyvä ja kunnioitettava asia.
Mahtaako Puistolassa, siis oikeassa Puistolassa eikä Tapulissa, olla kerrostaloja lainkaan? Eilen kävelin niillä nurkilla ja se on todella kukaan näköistä pientaloaluetta mutta ei taida soveltua yksineläjälle.
Eräs tuttuni kyseli aiheeseen liittyen jo kymmenisen vuotta sitten tietojani eri kaupunginosista Helsingissä. Kerroin vissiin aika rasistisesti realiteetit eräistä itäisen kaupunginosien tilanteista. Muuttivat silti sinne, ja kuinka ollakkaan...
Kaupunginosasta viis, hänen lapsensa menivät kaikki SYK:iin ensimmäisen kahden ghettovuoden jälkeen. Tätä vaihtoehtoa ei ole tarjolla käytännössä kuin erittäin hyvin toimeentulevien vanhempien lapsille. On pääsykokeet juu - mutta on myös vanhempien status vielä merkittävemmässä asemassa. Jos ei ole pääsyä svenskatalande kouluihin, niin ainoastaan eliittikouluihin, minne haetaan pääsykokeiden kautta, voi pelastautua etnohelvetiltä.
Quote from: -PPT- on 31.05.2021, 15:18:42
Mahtaako Puistolassa, siis oikeassa Puistolassa eikä Tapulissa, olla kerrostaloja lainkaan? Eilen kävelin niillä nurkilla ja se on todella kukaan näköistä pientaloaluetta mutta ei taida soveltua yksineläjälle.
Suuntimotie/kujalla on kerrostaloyhtiö liikekiinteistöä vastapäätä ja se on ainoa mikä tulee mieleen. Aika vähissä taitaa olla myös Hekan talot Puistolassa.
Opettajana vuosina toimineena ja opettajan puolisona, sanon että "koulushoppailu" on paras asia, jonka voit tehdä koulua käyvälle lapsellesi.
Mutta valitse myös asuinalueesi, niin että se on lapsesi kannalta turvallinen, jos mitenkään voit.
Tämä on hyvin tärkeää lapsesi tulevaisuutta silmällä pitäen tänään, ja on vielä tärkeämpää huomenna. Ylihuomisesta nyt puhumattakaan.
Kannustuksena kokemukseen perustuen:
Lapsistani puolet käyneet steinerkoulun, puolet ruotsinkielisen koulun. Matuprosentti noin 0,01 kummassakin.
Steiner oli sitäpaitsi fiksu ukko ja ruotsi on mukava ja suhteellisen helppo kieli.
Ruotsin opiskelu myös auttaa vastaanottamaan nuivia ruotsalaisia, jotka alkavat saapua maahamme ensi vuosikymmenellä massoittain. Uusi bisnes ja tilaisuus nuivalle Pohjolalle.
Quote from: Eino P. Keravalta on 31.05.2021, 19:16:21
Kannustuksena kokemukseen perustuen:
Lapsistani puolet käyneet steinerkoulun, puolet ruotsinkielisen koulun. Matuprosentti noin 0,01 kummassakin.
Steiner oli sitäpaitsi fiksu ukko ja ruotsi on mukava ja suhteellisen helppo kieli.
Ruotsin opiskelu myös auttaa vastaanottamaan nuivia ruotsalaisia, jotka alkavat saapua maahamme ensi vuosikymmenellä massoittain. Uusi bisnes ja tilaisuus nuivalle Pohjolalle.
Miksi Suomeen tulisi jotain nuivia ruotsalaisia kun Suomen kehitys menee aivan samaa rataa kuin Ruotsinkin.
Quote from: -PPT- on 01.06.2021, 01:17:33
Quote from: Eino P. Keravalta on 31.05.2021, 19:16:21
Kannustuksena kokemukseen perustuen:
Lapsistani puolet käyneet steinerkoulun, puolet ruotsinkielisen koulun. Matuprosentti noin 0,01 kummassakin.
Steiner oli sitäpaitsi fiksu ukko ja ruotsi on mukava ja suhteellisen helppo kieli.
Ruotsin opiskelu myös auttaa vastaanottamaan nuivia ruotsalaisia, jotka alkavat saapua maahamme ensi vuosikymmenellä massoittain. Uusi bisnes ja tilaisuus nuivalle Pohjolalle.
Miksi Suomeen tulisi jotain nuivia ruotsalaisia kun Suomen kehitys menee aivan samaa rataa kuin Ruotsinkin.
Koska white flight. Koska lyhyt etäisyys. Koska ruotsinkielinen rannikko. Koska pohjoismaisuus. Koska hyvinvointivaltio.
Eihän joku espoolainen monikulttuuriväkivaltaa pakeneva perhe muuta heti Uuteen Seelantiin, vaan paremmalle alueelle lähellä, vaikka tietää, että sekin jossain vaiheessa vuosien kuluttua pilataan ulkomailta tuoduilla rasisteilla.
Vastuullisemmat ihmiset luultavasti muuttavat "maalle" omissa ympäristöissään. Eli samaa kehitystä kuin USA:ssa. Helsinki alkaa jäädä noille, ihmiset asuttautuvat kaupungin ulkopuolelle.
QuoteMiksi Suomeen tulisi jotain nuivia ruotsalaisia kun Suomen kehitys menee aivan samaa rataa kuin Ruotsinkin.
Ruotsalaisten massavalkopako menee varmaan ensisijaisesti Norjaan. Aivovuoto Canadaan ja Usaan. Yleensähän porukka vain menee helpointa reittiä johonkin kehyskuntiin kuten Malmön tapauksessa. Suomessa ei ole töitä ja valmiiksi masseissa olevat varmaan menee mielummin johonkin Miamiin.
Ei niitä ruotsalaisiakaan pitäisi päästä tänne jos se menee failed state somaliaksi. Äänestävät vain samaa millä tuhosivat kotimaansa.
QuoteVieraskielisten asukkaiden osuus ylitti 40% kahdella alueella Helsingissä
QuoteVieraskielisten asukkaiden osuus etenkin Itä-Helsingissä sijaitsevissa kaupunginosissa jatkaa kasvuaan.
Vuonna 2019 vieraskielisiä asukkaita oli eniten Vuosaaren Kallahdessa (HU 20.8.2019), jossa heitä oli 38 prosenttia. Kallahden jälkeen tulivat Meri-Rastila ja Itäkeskus.
Kolmen kärki on edelleen sama, mutta järjestys eri. Kahdella alueella vieraskielisten osuus on ylittänyt 40 prosenttia. Itäkeskuksessa osuus on 41,2 prosenttia ja Kallahdessa tasan 40. Meri-Rastilassa vieraskielisiä on asukkaista 39,3 prosenttia.
Kymmenen alueen joukossa, joilla vieraskielisiä on eniten, vain kaksi aluetta sijaitsee muualla kuin Itä-Helsingissä: Jakomäki, jossa osuus on 37,1 prosenttia (34% vuonna 2019) sekä Kannelmäki, jossa vieraskielisten osuus on 28,6.
Edelliseen vertailuun nähden osuudet ovat kasvaneet nopeimmin Itäkeskuksessa sekä Jakomäessä.
Kannelmäki puolestaan on korvannut Itä-Pasilan tilaston kymmenennellä sijalla. Itä-Pasilassa vieraskielisiä on edelleen 27 prosenttia, kuten oli 2019.
QuoteKunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Vantaalla 22 prosenttia sekä Espoossa 19 prosenttia. Helsingissä osuus oli 17 prosenttia.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4192177?
Tiesittekö, että hyvät oppilaat menestyvät heikoimmin parhaissa kouluissa, eikä koulushoppailusta ole siis hyötyä? Näin sen on oltava, koska lehdessä seisoo.
Fiksujen vanhempien kannattaa toimittaja Veera Luoma-ahon mukaan valmistautua tulevaisuuteen tarjoamalla lapsilleen "diversiteettiä" valkoisuuden sijaan.
Quote"Hyvän koulun" ajatus on vanhentunut – tulevaisuuden valmiuksia ei kannata hakea valkoisesta keskiluokkakuplasta
Osa vanhemmista on huolissaan, oppiiko oma lapsi lähtötasoltaan keskimääräistä heikommassa koulussa. Oppimistulosten perusteella koulushoppailuun ei kuitenkaan ole mitään syytä.
[...]
Lapseni koulu sai niin sanottua positiivisen diskriminaation määrärahaa. Sen oppilaaksiottoalueen aikuisilla on keskimääräistä alempi koulutustaso ja vuositulot, ja vieraskielisiä oppilaita on paljon.
Tällaisten koulujen välttelyä kutsutaan koulushoppailuksi. Minusta termi on värittynyt. Eivät vanhemmat valikoi lapsilleen kouluja kuin kalliita käsilaukkuja. Koulushoppailu-sana maalailee vanhempien kiinnostuksen lapsensa edusta lähtökohtaisesti pinnalliseksi ja itsekkääksi.
Silti päästäni nousi höyry, kun kun kuulin, että tulevassa koulussa osa vanhemmista oli ollut "huolissaan". He olivat pelänneet, että kun lapsemme siirtyvät heidän kouluunsa, opettajien aika menee tämän ilmeisesti heikomman aineksen kaitsemiseen niin, ettei heidän lastensa opettamiseen riitä resursseja.
[...]
Tällaista pelkoa voi ymmärtää, mutta tieto ei sitä tue. Kun kysyin asiaa Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista, sain tietää, että ainakin matematiikan ja äidinkielen oppimistulosten suhteen asia on tutkitusti päinvastoin. Hyvät oppilaat pärjäävät jostain syystä lähtötasoltaan heikommissa kouluissa keskimäärin jopa paremmin kuin parhaissa kouluissa. Koulujen lähtötasoissa on toki eroja, mutta yksittäisen oppilaan oppiminen ei "väärässä" seurassa kärsi.
KOKO "hyvän koulun" käsite tuntuu sitä paitsi vanhentuneelta, jos sellainen edes kiinnostaa. Työelämässä puhutaan jo diversiteetin merkityksestä. Jos haluaa lapselleen tulevaisuuden valmiuksia, tuskin niitäkään edes kannattaa hakea valkoisesta keskiluokkakuplasta.
Kirjoittaja on HS Vision toimittaja.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008074912.html) 24.6.2021
Opettele vieraita kieliä että ymmärrät mitä ne siivoajat ja muut puhuu sekä voit ehkä kommunikoida niiden kanssa niiden omalla kielellä kun eivät osaa suomea?.:D
Quote from: Melbac on 24.06.2021, 11:05:44
Opettele vieraita kieliä että ymmärrät mitä ne siivoajat ja muut puhuu sekä voit ehkä kommunikoida niiden kanssa niiden omalla kielellä kun eivät osaa suomea?.:D
Nuo ihan oikeasti ajattelevat noin. Meidän pitää opetella vinkuintiaa... :roll:
Quote from: DuPont on 25.06.2021, 01:32:23
Quote from: Melbac on 24.06.2021, 11:05:44
Opettele vieraita kieliä että ymmärrät mitä ne siivoajat ja muut puhuu sekä voit ehkä kommunikoida niiden kanssa niiden omalla kielellä kun eivät osaa suomea?.:D
Nuo ihan oikeasti ajattelevat noin. Meidän pitää opetella vinkuintiaa... :roll:
Totuushan on, että jos haluat esim raksalle työnjohtohommiin niin olisi syytä opetella venäjää. Mutta ei tätä missään sanota, sekoillaan vaan menemään entiseen tyyliin työmailla ilman yhteistä kieltä.
Quote from: no future on 25.06.2021, 09:03:41
Quote from: DuPont on 25.06.2021, 01:32:23
Quote from: Melbac on 24.06.2021, 11:05:44
Opettele vieraita kieliä että ymmärrät mitä ne siivoajat ja muut puhuu sekä voit ehkä kommunikoida niiden kanssa niiden omalla kielellä kun eivät osaa suomea?.:D
Nuo ihan oikeasti ajattelevat noin. Meidän pitää opetella vinkuintiaa... :roll:
Totuushan on, että jos haluat esim raksalle työnjohtohommiin niin olisi syytä opetella venäjää. Mutta ei tätä missään sanota, sekoillaan vaan menemään entiseen tyyliin työmailla ilman yhteistä kieltä.
Yksi vaihtoehto on pistää ne opettelemaan suomea tai vaihtaa tyypit suomea ymmärtäväksi ja osaavaksi porukaksi?.Ei noi mitään hankalia hommia ole.
Kannattaako suomalaislapsia laittaa kouluihin, kun oppivat muutenkin?
Sanotaan, että työpaikoilla arvostetaan diversiteetiä. Esimerkiksi:
Quote from: Veera Luoma-ahoTyöelämässä puhutaan jo diversiteetin merkityksestä. Jos haluaa lapselleen tulevaisuuden valmiuksia, tuskin niitäkään edes kannattaa hakea valkoisesta keskiluokkakuplasta.
Miten tämä diversiteetin arvostus näkyy käytännössä yksityisellä puolella?
Quote from: no future on 25.06.2021, 09:03:41
Quote from: DuPont on 25.06.2021, 01:32:23
Quote from: Melbac on 24.06.2021, 11:05:44
Opettele vieraita kieliä että ymmärrät mitä ne siivoajat ja muut puhuu sekä voit ehkä kommunikoida niiden kanssa niiden omalla kielellä kun eivät osaa suomea?.:D
Nuo ihan oikeasti ajattelevat noin. Meidän pitää opetella vinkuintiaa... :roll:
Totuushan on, että jos haluat esim raksalle työnjohtohommiin niin olisi syytä opetella venäjää. Mutta ei tätä missään sanota, sekoillaan vaan menemään entiseen tyyliin työmailla ilman yhteistä kieltä.
Yhteinen kieli Suomessa on suomi. Sekoilua on, että mihinkään hommiin otetaan sellaista porukkaa, joka ei tätä yhteistä kieltä osaa.
Mutta siis sinun mielestäsi se "yhteinen kieli" pitäisi olla venäjä ("vaikka sitä ei missään sanota" - paitsi mitä nyt itse mainitset)? No, olihan eräs Venäjän keisari ja Stalin kanssasi samaa mieltä.
QuoteSilti päästäni nousi höyry, kun kun kuulin, että tulevassa koulussa osa vanhemmista oli ollut "huolissaan". He olivat pelänneet, että kun lapsemme siirtyvät heidän kouluunsa, opettajien aika menee tämän ilmeisesti heikomman aineksen kaitsemiseen niin, ettei heidän lastensa opettamiseen riitä resursseja.
[...]
Tällaista pelkoa voi ymmärtää, mutta tieto ei sitä tue. Kun kysyin asiaa Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista, sain tietää, että ainakin matematiikan ja äidinkielen oppimistulosten suhteen asia on tutkitusti päinvastoin. Hyvät oppilaat pärjäävät jostain syystä lähtötasoltaan heikommissa kouluissa keskimäärin jopa paremmin kuin parhaissa kouluissa. Koulujen lähtötasoissa on toki eroja, mutta yksittäisen oppilaan oppiminen ei "väärässä" seurassa kärsi.
KOKO "hyvän koulun" käsite tuntuu sitä paitsi vanhentuneelta, jos sellainen edes kiinnostaa. Työelämässä puhutaan jo diversiteetin merkityksestä. Jos haluaa lapselleen tulevaisuuden valmiuksia, tuskin niitäkään edes kannattaa hakea valkoisesta keskiluokkakuplasta.
Johan oli plöräys. Yksittäiset opettajat ovat jo pitkään lähetelleet hätäsanomia, että inkluusio ei toimi. Oppilasryhmissä on pahimmillaan suomen kieltä välttävästi osaavia, ja että jopa keskivertojen ja erityisesti lahjakkaiden oppilaiden oppiminen kärsii sekameteliluokissa.
Luulisin vanhempien olevan kiinnostuneita siitä, millaiseen kouluun mukulansa lykkäävät. Hyvän koulun käsite ei todellakaan ole vanhentunut, vaan päinvastoin korostunut tässä nykyajan mokuhulluudessa.
Soisin toimittajan avaavan, mitä hän tarkoittaa "diversiteetillä".
Itselleni, Englantilaisen koulun kasvatille, diversiteetti oli sitä, että ripirinnan opiskelimme diplomaattien kakaroiden ja muiden "ulkkisten" seassa.
Elämä on valintoja. Jos haluaa mukelonsa laittaa etnohelvettikouluun, niin tulokset näkyvät tulevaisuudessa. Oman agendansa takia pilttinsä levottomaan kouluun laittavan on turha kiukutella jälkijättöisesti, jos opiskelutulokset laahaavat tai lapsi kärsii henkisestä/fyysisestä pahoinvoinnista.
Veera Luoma-aho kaipasi lapsille monikulttuurisia valmiuksia tulevaisuutta varten.
Mitähän sellaiset valmiudet sitten käytännössä ovat?
No, mieleen tulevat ainakin halu jengiytyä, rohkeus kantaa puukkoa ja käyttää sitä, raiskata ja ryöstellä jengin mukana, ettei joudu itse hakatuksi.
( ettei kukaan pyrkisi tahallaan väärinymmärtämään niin selkiytän, etten halua, että lapset kantavat puukkoja ja käyttävät niitä, mutta nk. diversiteetissä niin tulee käymään, koska jotenkin on suojattava itseään etnohelvetissä, jota hallitsevat ryöstävät, raiskaavat ja tappavavt puukkojengit. )
Quote from: Veikko on 25.06.2021, 09:47:47
Quote from: no future on 25.06.2021, 09:03:41
Quote from: DuPont on 25.06.2021, 01:32:23
Quote from: Melbac on 24.06.2021, 11:05:44
Opettele vieraita kieliä että ymmärrät mitä ne siivoajat ja muut puhuu sekä voit ehkä kommunikoida niiden kanssa niiden omalla kielellä kun eivät osaa suomea?.:D
Nuo ihan oikeasti ajattelevat noin. Meidän pitää opetella vinkuintiaa... :roll:
Totuushan on, että jos haluat esim raksalle työnjohtohommiin niin olisi syytä opetella venäjää. Mutta ei tätä missään sanota, sekoillaan vaan menemään entiseen tyyliin työmailla ilman yhteistä kieltä.
Yhteinen kieli Suomessa on suomi. Sekoilua on, että mihinkään hommiin otetaan sellaista porukkaa, joka ei tätä yhteistä kieltä osaa.
Mutta siis sinun mielestäsi se "yhteinen kieli" pitäisi olla venäjä ("vaikka sitä ei missään sanota" - paitsi mitä nyt itse mainitset)? No, olihan eräs Venäjän keisari ja Stalin kanssasi samaa mieltä.
Samaa mieltä tästä. Kieliopetteluvaatimuksen ymmärtäisi jos menisi vieraaseen maahan työkeikalle, edes lyhyelle sellaiselle. On se hölmöläisen hommaa, että meidän suomalaisten pitäisi yhtäkkiä opetella kaikenmaailman vinkuintiakielet koska jokin monikulttuuri-ideologia. Jos menisin jostain syystä työnjohtajaksi vinkuintiaan, asia olisi toki eri.
Jöötiä väännetään hesarin vision-toimituksesta.
QuoteOsa vanhemmista on huolissaan, oppiiko oma lapsi lähtötasoltaan keskimääräistä heikommassa koulussa. Oppimistulosten perusteella koulushoppailuun ei kuitenkaan ole mitään syytä.
[...]
Lapseni koulu sai niin sanottua positiivisen diskriminaation määrärahaa. Sen oppilaaksiottoalueen aikuisilla on keskimääräistä alempi koulutustaso ja vuositulot, ja vieraskielisiä oppilaita on paljon.
Tällaisten koulujen välttelyä kutsutaan koulushoppailuksi. Minusta termi on värittynyt. Eivät vanhemmat valikoi lapsilleen kouluja kuin kalliita käsilaukkuja. Koulushoppailu-sana maalailee vanhempien kiinnostuksen lapsensa edusta lähtökohtaisesti pinnalliseksi ja itsekkääksi.
Taatusti vanhemmat valikoivat kouluja, jos jossain koulussa opetus keskittyy Mugambojen jälkikasvujen pääasialliseen kaitsemiseen, opetuksen jäädessä sivuseikaksi, niin yksikään lapsensa tulevaisuudesta välittävä vanhempi ei halua laittaa lastaan nolla-tulos kouluun.
Yläasteen opit tulevat framille mahdollisen lukion alottajille, onneksi molemmat lapsemme ovat päässeet irti yläaste helvetistä..nuorempi kirjoittaa syksyllä 2-3 ainetta, 2022 keväällä 4 ainetta. Vanhempi tyty on lääkkiksessä.
Ehtivät monikultturisen koulun"alta pois", nuorimman ex. yläaste muistuttaa nykyään jonkinlaista basaarin ja mogadishun välimuotoa.
Quote from: pörrö on 25.06.2021, 13:31:51
QuoteSilti päästäni nousi höyry, kun kun kuulin, että tulevassa koulussa osa vanhemmista oli ollut "huolissaan". He olivat pelänneet, että kun lapsemme siirtyvät heidän kouluunsa, opettajien aika menee tämän ilmeisesti heikomman aineksen kaitsemiseen niin, ettei heidän lastensa opettamiseen riitä resursseja.
[...]
Tällaista pelkoa voi ymmärtää, mutta tieto ei sitä tue. Kun kysyin asiaa Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista, sain tietää, että ainakin matematiikan ja äidinkielen oppimistulosten suhteen asia on tutkitusti päinvastoin. Hyvät oppilaat pärjäävät jostain syystä lähtötasoltaan heikommissa kouluissa keskimäärin jopa paremmin kuin parhaissa kouluissa. Koulujen lähtötasoissa on toki eroja, mutta yksittäisen oppilaan oppiminen ei "väärässä" seurassa kärsi.
KOKO "hyvän koulun" käsite tuntuu sitä paitsi vanhentuneelta, jos sellainen edes kiinnostaa. Työelämässä puhutaan jo diversiteetin merkityksestä. Jos haluaa lapselleen tulevaisuuden valmiuksia, tuskin niitäkään edes kannattaa hakea valkoisesta keskiluokkakuplasta.
Johan oli plöräys. Yksittäiset opettajat ovat jo pitkään lähetelleet hätäsanomia, että inkluusio ei toimi. Oppilasryhmissä on pahimmillaan suomen kieltä välttävästi osaavia, ja että jopa keskivertojen ja erityisesti lahjakkaiden oppilaiden oppiminen kärsii sekameteliluokissa.
Luulisin vanhempien olevan kiinnostuneita siitä, millaiseen kouluun mukulansa lykkäävät. Hyvän koulun käsite ei todellakaan ole vanhentunut, vaan päinvastoin korostunut tässä nykyajan mokuhulluudessa.
Soisin toimittajan avaavan, mitä hän tarkoittaa "diversiteetillä".
...
Tässä hieman juhannusolutta ottaneena, näkisin tuon toimittajan diversiteettihehkutuksen juontuvan lähinnä hyvin toimeentulevan keskiluokan tarpeista.
Ymmärrän jotenkin tuon diversiteettihehkutuksen, jos sillä tarkoitetaan esimerkiksi vaikka jotain firmaa, joka myy tuotteitaan ympäri maapalloa. Tässä kontekstissa on varmaan hyvä, että (isommassa) firmassa on korkeakoulutettuja henkilöitä, joilla ns. paikallistuntemusta potentiaalisista markkina-alueista. Tämä on varmasti sitä ihan hyvää "diversiteettiä", jota menestyvä firma haluaa. Tälläistä diversiteettiä minäkin kannatan täydestä sydämestäni, mutta en kannata sitä, että tämä diversiteetti-ideologia laajennetaan kattamaan kaikenlaiset maahanmuuttajataustaiset, ikäänkuin joku kouluttamaton matu toisi muka jotain positiivista lisäarvoa yhteiskuntaan, kun tilastot ja kokemus osoittavat juuri päinvastaista, seksuaalirikoksineen, koulujen rappeutumisena ym. tiedätte kyllä mitä tarkoitan. >:(
Hyvää juhannusta kuitenkin kaikille!
edit: kielioppia korjattu.
Mitenkähän tuota on muuten mitattu, että lahjakkaat lapset oppivat paremmin "huonommissa" kouluissa?
Äkkiseltään tulee mieleen, että jos on katsottu vaikkapa päästötodistusten numeroita, niin tuo pitänee paikkansakin. Jos luokka on täynnä kehnoa porukkaa, joku kasin oppilas saa helposti kympin. Opettaja luontaisesti pyrkii mukautumaan siihen tasoon, mitä vuosikaudet opettaa ja arvioi sen mukaan. Kustantajien valmiskokeet tukevat tätä prosessia. Ne on ihan sairaan helppoja. Niissä kouluissa missä minä oon opettanu, on lähinnä naurettu niille ja tehty vaativammat kokeet.
Tuttu lukionope Helsingistä arvioi, että hyvien ja huonojen koulujen numeroissa on kahden numeron heitto. Eli keskinkertainen oppilas saa itähelsingistä ysin, mutta hyvällä alueella seiskan. Tämä tietysti oikeasti saattaa muuttaa lapsen käsitystä itsestään vaikkapa matematiikassa. Perusteettomat luulot saattavat vuosien myötä muodostua perustelluiksi. Sellainen ilmiö on olemassa, että jos lasta arvioidaan paremmaksi kuin onkaan, hän innostuu asiasta ja hänestä tuleekin parempi.
Eikös se kuitenkin ole poikkeuksellista että lapsi olisi jossain muussa koulussa kuin missä hänen osoitteen mukaan "kuuluu" olla? "Jonkinlainen poikkeustapaus siis.
Koulushoppailu on siis sitä että vanhemmat muuttavat eri alueelle asumaan. Aikuisten ihmisten asunnonhankkimismotiivit eivät viranomaisille kuulu.
Quote from: -PPT- on 25.06.2021, 18:07:50
Koulushoppailu on siis sitä että vanhemmat muuttavat eri alueelle asumaan. Aikuisten ihmisten asunnonhankkimismotiivit eivät viranomaisille kuulu.
Eivät kuulukaan.
Toisaalta toiselle alueelle monikultturismiäärideologiaa paenneiden olisi hyvä laittaa kaupungille tai päättäjille yleensä viestiä, miksi muuttivat. Kun tuhannet ja tuhannet tekevät näin, on asioista jo vaikeampi vaieta ja lisäksi voi olla, että asialle aletaan jopa tehdä jotain.
Mielipide kannattaa antaa aina. Kerran olin rakennusmessuilla. Siellä joku esillepanija houkutteli kilpailuun ja pyysi täyttämään arvontakupongin, jossa kysyttiin mm. toiveita asuinalueelle. Laitoin, että mahdollisimman vähän neekereitä.
Totuus esiin :)
Quote
"Se on ihan ihmeellistä mölyämistä" – Öinen koripalloilu piinaa asukkaita Hakunilassa, ja häiriöt jatkuvat, vaikka väki on valittanut ongelmasta useasti kaupungille ja poliisille
Asukkaat ovat valittaneet useasti Vantaalle ja poliisille, mutta häiriöt jatkuvat.
Vaunukallion puistossa tapahtuvasta öisestä koripallon pelaamisesta on tullut piinaava riesa lähialueen asukkaille. Ongelmatilanne on jatkunut Hakunilassa jo toista kesää, eikä sitä ei ole saatu poistettua, vaikka asukkaat ovat valittaneet asiasta useasti kaupungille ja poliisille.
– Se on ihan ihmeellistä mölyämistä. Pelaajat kiroilevat ja käyttäytyvät aggressiivisesti. He myös soittavat musiikkia kovalla ja käyvät tekemässä tarpeensa asukkaiden pihojen viereisiin pensaisiin, kuvaa lähellä asuva nainen.
– En voi pitää kesäöisin ikkunoita auki, hän tuhahtaa.
X
NUORET JA nuoret aikuiset koripalloilevat puistokentällä iltakymmenen jälkeen jatkuvasti. Tämä häiritsee lähiasukkaiden nukkumista ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta.
– Koriksen peluu ja mölyäminen ovat aiheuttaneet osaltaan sen, että useita perheitä on muuttanut pois lähialueelta.
X
Kaupungin työntekijä kiinnitti keväällä kentälle kyltin, joka kieltää koripalloilun kello 22–07, mutta kieltoa rikotaan toistuvasti.
Lähiasukkaat ovat hälyttäneet poliisin Vaunukallion puistoon lukuisia kertoja tänä ja viime vuonna, mutta häiritsevä pelaaminen vain jatkuu.
– Ihmettelen vain, miksi poliisi ei ole sakottanut näitä henkilöitä? nainen kysyy.
X
VANTAAN KAUPUNGININSINÖÖRI Henry Westlin kertoo, että kaupunkiympäristön toimiala koettaa löytää puistokentän tilanteeseen ratkaisun liikunta- ja nuorisopalvelujen kanssa.
Westlinin mukaan yhtenä ratkaisuna tilanteeseen voisi olla se, että Hakunilan urheilupuistoon rakennettaisiin uusia koripallokenttiä.
– Emme lähtökohtaisesti ala purkaa Vaunukallion puistokenttää, siihen ei ole varaa, hän huomauttaa.
Westlin sanoo ymmärtävänsä asukkaiden tuskan, mutta ongelmaa on vaikea ratkaista.
– Vastaavaa palautetta tulee skeittipuistoista ja frisbeegolfkentistä. Vaunukallion puiston kentän valvominen on poliisin asia, meillä ei ole mitään puistovahtia.
ÖISESTÄ KORIKSEN ja jalkapallon pelaamisesta tulee kesäisin kymmeniä ilmoituksia eri puolilta Vantaalta, kertoo Itä-Uudenmaan poliisin komisario Jarmo Ojala.
– Vaunukallion puistokentän korismelusta on ilmoitettu poliisille tänä kesänä toistakymmentä kertaa.
Partio käy hiljentämässä alueen, mutta ongelmana on, että peliporukat palaavat takaisin.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4247857 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4247857)
https://www.google.com/maps/place/Vaunukallion+puisto/@60.2821003,25.1095834,540m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x4692073a3c1d71ad:0xa2323329fe66bd98!8m2!3d60.2821678!4d25.1111808 (https://www.google.com/maps/place/Vaunukallion+puisto/@60.2821003,25.1095834,540m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x4692073a3c1d71ad:0xa2323329fe66bd98!8m2!3d60.2821678!4d25.1111808)
Quote– Ihmettelen vain, miksi poliisi ei ole sakottanut näitä henkilöitä? nainen kysyy.
Minä en ihmettele.
Quote from: -PPT- on 25.06.2021, 18:07:50
Eikös se kuitenkin ole poikkeuksellista että lapsi olisi jossain muussa koulussa kuin missä hänen osoitteen mukaan "kuuluu" olla? "Jonkinlainen poikkeustapaus siis.
Koulushoppailu on siis sitä että vanhemmat muuttavat eri alueelle asumaan. Aikuisten ihmisten asunnonhankkimismotiivit eivät viranomaisille kuulu.
Kyllä nuo viimeisten sivujen viestit ovat käsittelleet lähinnä niitä muita "shoppailu"mekanismeja. Yläasteella suurimmilla kaupunkialueilla suhteellisen helppoa ja yleistä. Ala-asteen osalta vaativampaa, mutta on siihenkin keinonsa ja helpointa se on tietysti Helsingissä ja sen ympäristössä.
Quote from: Golimar on 09.08.2021, 11:59:50
Quote
ÖISESTÄ KORIKSEN ja jalkapallon pelaamisesta tulee kesäisin kymmeniä ilmoituksia eri puolilta Vantaalta, kertoo Itä-Uudenmaan poliisin komisario Jarmo Ojala.
– Vaunukallion puistokentän korismelusta on ilmoitettu poliisille tänä kesänä toistakymmentä kertaa.
Partio käy hiljentämässä alueen, mutta ongelmana on, että peliporukat palaavat takaisin.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4247857 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4247857)
Onko Vantaa harkinnut tällaisten korkeaa ääntä päästävien "nuorisokarkoittimien" hankkimista?
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Mosquito
QuoteThe Mosquito or Mosquito alarm is a machine used to deter loitering by emitting sound at high frequency. In some versions, it is intentionally tuned to be heard primarily by younger people.
Quote from: Uuno Nuivanen on 09.08.2021, 12:32:45
Quote– Ihmettelen vain, miksi poliisi ei ole sakottanut näitä henkilöitä? nainen kysyy.
Minä en ihmettele.
Ei toi tollainen mitään auta.Noi pitäisi sijoittaa sellaisiin paikkoihin missä ne ei aiheuttaisi häiriötä.Normaalia nuorten touhua ollut aina.Omasta mielestään nämä noista valittajat saa sitten itse puhua/juopotella vaikka parvekkeella koko yön eikä ne näe toiminnassaan mitään väärää.:D
Quote from: Melbac on 09.08.2021, 15:16:25
Quote from: Uuno Nuivanen on 09.08.2021, 12:32:45
Quote– Ihmettelen vain, miksi poliisi ei ole sakottanut näitä henkilöitä? nainen kysyy.
Minä en ihmettele.
Ei toi tollainen mitään auta.Noi pitäisi sijoittaa sellaisiin paikkoihin missä ne ei aiheuttaisi häiriötä.Normaalia nuorten touhua ollut aina.Omasta mielestään nämä noista valittajat saa sitten itse puhua/juopotella vaikka parvekkeella koko yön eikä ne näe toiminnassaan mitään väärää.:D
Joo. Milloin se on mopot, milloin skeittarit, milloin kaljakassiteinit, milloin pillurallisuharit.
Monille tulee yllätyksenä että kesällä auki olevista ikkunoista kuuluu kaikenlaista mitä talvella ei kuulu. Etenkin paikoissa missä asuu paljon ihmisiä.
Quote from: no future on 09.08.2021, 15:39:58
Monille tulee yllätyksenä että kesällä auki olevista ikkunoista kuuluu kaikenlaista mitä talvella ei kuulu. Etenkin paikoissa missä asuu paljon ihmisiä.
Joo. Ja yhtä yllättävää on, että kusta ja paskaa kertyy piha-aidan alle.
Quote from: JoKaGO on 09.08.2021, 17:01:03
Quote from: no future on 09.08.2021, 15:39:58
Monille tulee yllätyksenä että kesällä auki olevista ikkunoista kuuluu kaikenlaista mitä talvella ei kuulu. Etenkin paikoissa missä asuu paljon ihmisiä.
Joo. Ja yhtä yllättävää on, että kusta ja paskaa kertyy piha-aidan alle.
En asu hakunilassa, mutta ainakin 15 vuotta sitten siellä oli aika hitosti isompia ongelmia kuin korista pelaavat teinit. Kusta ja paskaakin riitti. Hyvä jos nykyään on rauhallisempaa.
Quote from: no future on 09.08.2021, 18:26:51
En asu hakunilassa, mutta ainakin 15 vuotta sitten siellä oli aika hitosti isompia ongelmia kuin korista pelaavat teinit.
Jatkossakin noita ongelmia varmasti riittää. "White flight" on meneillään.
https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3304689.html#msg3304689
Olen aikaisemmin kirjoittanut Vantaan karttasivujen väestöinformaatiosta:
https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3227078.html#msg3227078
Informaatiota on nyt päivitetty vuoden 2020 loppuun. Kävin läpi vuoden aikaista kehitystä yli tuhannen asukkaan lähiöistä ja laadin liitteeksi kolme taulukkoa, joista ilmenee seuraavaa:
Yleinen kasvu
Viisi suhteellisesti eniten kasvanutta lähiötä ovat Veromies, Kivistö, Keimola, Koivuhaka ja Jokiniemi (Taulukko 1). Kolmessa ensin mainitussa vieraskielisten lukumäärän suhteellinen kasvu vuoden aikana on ollut huomattavasti suurempi kuin pottunokkien vastaava, Kivistössä melkein 50%. Kivistön ja Keimolan viimeaikainen vieraskielisten osuuden kasvu on sen verran rajua, ettei Havukosken, Hakunilan, ja Länsimäen vieraskielisyyden nykytaso välttämättä ole niissä kovin monen vuoden päässä. Veromiehen vieraskielisten osuus onkin jo lähes 40%. Kun vielä huomoidaan länsilähiöiden parkkipaikkojen alimitoitus, saattavat pottunokkaperheet miettiä pariin kertaan ennen asunnon hankkimista niistä. Voipi olla, että alueiden kovan rahan asunnoista valtaosa päätyy sijoitusasunnoiksi, joiden asukasprofiili ei paljoa poikkea kaupungin ja säätiöiden vuokra-asuntojen vastaavasta. "Sekoitettu asuntotuotanto" my ass.
Väestösuhteiden muutos
Vanhat lähiöt Länsimäki, Havukoski ja ja Hakunila jatkavat vieraskielisen väestön osuuden kasvattamista 2-3 prosenttiyksikön tasaisella vuositahdilla (Taulukko 2). Pottunokkien poistumisnopeus näistä lähiöistä on luokkaa 3-4% (Taulukko 3), mikä on ollut trendinä koko viime vuosikymmenen, ellei koko vuosituhannen alun, ajan. Nämä lähiöt tulevat olemaan eniten tapetilla, kun jatkossa keskustellaan valkopaosta ja väestönvaihdosta Vantaalla.
Taulukon 3 Askisto on vuoden 2020 mielenkiintoinen anomalia. Se on pientaloalue, jonka vieraskielisten osuus on alhainen, kymmenen prosentin korvilla. Vuonna 2020 kuitenkin 66 pottunokkaa poistui alueen kuvioista, ja 66 vieraskielistä tuli tilalle. Vähäväkisellä alueella moinen aiheuttaa tilastoihin melkoisen poikkeaman. En tiedä syytä tähän "väestövaihtoon".
Edit: pahoittelen lähetysongelmia, minkä vuoksi viesti valmistui palasina
Quote from: Siili on 21.09.2021, 19:20:13
Olen aikaisemmin kirjoittanut Vantaan karttasivujen väestöinformaatiosta:
https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3227078.html#msg3227078
in
Informaatiota on nyt päivitetty vuoden 2020 loppuun. Kävin läpi vuoden aikaista kehitystä yli tuhannen asukkaan lähiöistä ja laadin liitteeksi kolme taulukkoa, joista ilmenee seuraavaa:
Yleinen kasvu
Viisi suhteellisesti eniten kasvanutta lähiötä ovat Veromies, Kivistö, Keimola, Koivuhaka ja Jokiniemi (Taulukko 1). Kolmessa ensin mainitussa vieraskielisten lukumäärän suhteellinen kasvu vuoden aikana on ollut huomattavasti suurempi kuin pottunokkien vastaava, Kivistössä melkein 50%. Kivistön ja Keimolan viimeaikainen vieraskielisten osuuden kasvu on sen verran rajua, ettei Havukosken, Hakunilan, ja Länsimäen vieraskielisyyden nykytaso välttämättä ole niissä kovin monen vuoden päässä. Veromiehen vieraskielisten osuus onkin jo lähes 40%. Kun vielä huomoidaan länsilähiöiden parkkipaikkojen alimitoitus, saattavat pottunokkaperheet miettiä pariin kertaan ennen asunnon hankkimista niistä. Voipi olla, että alueiden kovan rahan asunnoista valtaosa päätyy sijoitusasunnoiksi, joiden asukasprofiili ei paljoa poikkea kaupungin ja säätiöiden vuokra-asuntojen vastaavasta. "Sekoitettu asuntotuotanto" my ass.
Väestösuhteiden muutos
Vanhat lähiöt Länsimäki, Havukoski ja ja Hakunila jatkavat vieraskielisen väestön osuuden kasvattamista 2-3% tasaisella vuositahdilla (Taulukko 2). Niistä
Mamut taitaa mennä sinne mistä saa kämpän sille yksi lapsi ja kolme kakaraa perheelle,nyt vantaalle on valmistunut näitä >3h kämppiä joten ne muuttaa sinne.Noi voi tapahtua suunnilleen yhdessä yössä eli kun katsot seuraavan kerran rapun sukunimiä taulusta niin huomaatkin olevasi ainoa suomenkielinen koko v*tun rapussa.Noi ei muuten edes laita sukunimiään oviin ja oma fiilis on vähän sellainen ettei kaikki ole virallisesti ihan kohdillaan eli tyyliin ketään kämpässä asuvista ei ole talossa kirjoilla yms.
Näin sivuhuomiona, niin aika harva etenkään nuorempi ihminen laittaa sitä nimeä kämpän oveen jos isännöitsijä/taloyhtiö ei sitä tee. Ei tuolla opiskelijakämpissä ja vuokrataloissa niitä nimiä useinkaan ole, omat kokemukset ennenkaikkea tuolta muuttotappio-Suomen yliopistokaupungeista. Kertaakaan en itsekään ole nimeäni oveen laittanut. Jossain vuoden määräaikaisessa asunnossa taisi koko asumiseni ajan olla edellisen vuokralaisen nimi ovessa.
Quote from: no future on 22.09.2021, 00:48:28
Näin sivuhuomiona, niin aika harva etenkään nuorempi ihminen laittaa sitä nimeä kämpän oveen jos isännöitsijä/taloyhtiö ei sitä tee. Ei tuolla opiskelijakämpissä ja vuokrataloissa niitä nimiä useinkaan ole, omat kokemukset ennenkaikkea tuolta muuttotappio-Suomen yliopistokaupungeista. Kertaakaan en itsekään ole nimeäni oveen laittanut. Jossain vuoden määräaikaisessa asunnossa taisi koko asumiseni ajan olla edellisen vuokralaisen nimi ovessa.
Noissa ne vuokrasuhteet on tyyliin toistaiseksi.Opiskelijakämpät ja muut on sitten ihan eri juttu ja ovissa taitaa olla vaan tarrat joissa on sukunimi.Kyllä täällä helsingissä on yleensä kaikissa ovissa se sukunimi ja vielä ihan oikea,jos se puuttuu niin porukka alkaa kattomaan vähän kieroon asukkaita.Noin siis "normaaleissa" taloissa.Muuttoilmoitus on nykyään pakollinen(teet postin kautta niin posti saa samalla tiedon) ja isännöitsijälle kun ilmoittaa muuton taloon niin se vaihtaa nimet oveen/ovitauluun.
Quote from: Siili on 21.09.2021, 19:20:13
Olen aikaisemmin kirjoittanut Vantaan karttasivujen väestöinformaatiosta:
https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3227078.html#msg3227078
Informaatiota on nyt päivitetty vuoden 2020 loppuun. Kävin läpi vuoden aikaista kehitystä yli tuhannen asukkaan lähiöistä ja laadin liitteeksi kolme taulukkoa, joista ilmenee seuraavaa:
Mitkä alueet ovat Vantaan vähiten rikkaita? (Otsikon mukainen kysymys)
Quote from: Ajatolloh on 23.09.2021, 19:05:11
Mitkä alueet ovat Vantaan vähiten rikkaita? (Otsikon mukainen kysymys)
Quote from: Ajatolloh on 23.09.2021, 19:05:11
Vantaan kaupunginosat, jossa alle 10 prosenttia vieraskielisiä vuonna 2020:
Lentokenttä 0,0 %
Länsisalmi 0,0 %
Ojanko 0,0 %
Viinikkala 0,0 %
Sotunki 2,7 %
H pitäjän kk 3,8 %
Linnainen 4,9 %
Vestra 5,2 %
Luhtaanmäki 6,2 %
Lapinkylä 6,5 %
Ylästö 6,7 %
Itä-Hakkila 7,6 %
Riipilä 8,0 %
Leppäkorpi 8,1 %
Jokivarsi 9,4 %
Nikinmäki 9,7 %
Ruskeasanta 9,8 %
Myllymäki 9,8 %
Hämevaara 9,9 %
Saattaa olla muutto pääkaupunkiseudulle edessä. Mikä Helsingistä ajomatkan päässä oleva kaupunki on vähiten "rikastunut"? Kerava?
Kerava? Hmmmm.... :roll:
https://hommaforum.org/index.php/topic,131043.msg3207620.html#msg3207620 (https://hommaforum.org/index.php/topic,131043.msg3207620.html#msg3207620)
Quote from: Histon on 23.09.2021, 19:19:00
Saattaa olla muutto pääkaupunkiseudulle edessä. Mikä Helsingistä ajomatkan päässä oleva kaupunki on vähiten "rikastunut"? Kerava?
Kerava on pahasti mokutettu, yli 10% väestöstä. Riippuu tietysti kaukaako jaksat ajella mutta Pornainen (3%) ja Nurmijärvi (5.4%) ovat kohtalaisen lähellä. Mäntsälä on myös matalahko, 3.5% ja sieltä viilettää Z-junalla nopeasti ytimeen jos sinne joutuu pendelöimään.
Pohjoinen Kirkkonummi on myös käytännössä mokuton. 8)
Quote from: Histon on 23.09.2021, 19:19:00
Saattaa olla muutto pääkaupunkiseudulle edessä. Mikä Helsingistä ajomatkan päässä oleva kaupunki on vähiten "rikastunut"? Kerava?
Sipoo mutta se ei ole kaupunki ja RKP touhuaa kuin sika pellossa.
Quote
X
– suomenkielisiä 64,3 %
– ruotsinkielisiä 30,0 %
– muut 5,7 %
X
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
2017–2021[6]
• RKP 17
• Kok. 11
• SDP 5
• Vihr. 5
• Ps. 2
• Kesk. 1
• KD 1
• Politiikasta Iloa 1
X
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoo (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoo)
Hieman vaikuttaa siltä, että kiskot tuppaavat vetämään pääkaupunkiseudun kunnissa vieraskielisiä puoleensa. Hakunila lienee merkittävin poikkeus (41% vieraskielisiä), mutta sinnekin on ilmeisesti tulossa jossain vaiheessa raitiotie. Ehkäpä "vieraskammoisen" kannattaa etsiä asunto alueelta, jonne kiskoja ei ole tulossa?
Quote
Vantaan ratikka on Vantaalle suunniteltava pikaraitiotie. Se jatkaa Kehäradan tarinaa yhdistämällä kaupungin itäisimpiä osia sujuvan raideliikenteen piiriin ja mahdollistamalla kaupungin kasvun kestävästi joukkoliikenteen varrelle.
Vantaan ratikka on pikaraitiotie, joka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudut raideliikenteen pariin ja luo sujuvan yhteyden Tikkurilaan, Jumboon ja Aviapolikseen sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Ratikka jatkaa Kehäradan menestystarinaa, jossa lisätään kestävää ja esteetöntä liikkumista, mahdollistetaan kaupungin kasvu hyvän joukkoliikenteen varrelle sekä edistetään alueellista hyvinvointia ja vetovoimaa.
Näiltä sivuilta löytyvät ajankohtaiset uutiset sekä keskeiset tiedot ja aineistot Vantaan ratikasta. Voit tutustua myös hankkeen tarkempiin taustatietoihin, suunnittelun etenemiseen ja aikatauluun sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin.
Jatkosuunnittelun etenemistä voi seurata päivittyvästä Vantaan ratikan tarinakartasta Matti-järjestelmästä suunnittelutason ja alueen mukaan.
Tervetuloa mukaan suunnittelemaan Vantaasta Suomen seuraavaa ratikkakaupunkia!
Reitti: Mellunmäki-Hakunila-Tikkurila-Aviapolis-Lentoasema
Reitin pituus: 19,3 km (500 m Helsingissä)
Huippunopeus: 70 km/h
Pysäkkejä: 25 kpl
Pysäkkiväli: noin 800 m
Vuoroväli: ruuhka-aikaan 5 min, muina aikoina 10–20 min
Liikennöintiaika: 04:30–01:30
Kapasiteetti: 150 matkustajaa per vaunu
Päivittäisiä matkustajia: vuonna 2030 noin 82 000
Suunnittelu 2020-2023 ja mahdollinen rakentaminen 2024-2028
Rakentamiskustannus 393 milj. euroa, josta Vantaan osuus 267 milj. euroa
Maankäyttö reitin varrella 2017 / 2050:
Asukkaat 50 600 / 87 200
Työpaikat 51 500 / 82 700
https://www.vantaa.fi/ratikka (https://www.vantaa.fi/ratikka)
https://kartta.vantaa.fi/?link=5YzMLD# (https://kartta.vantaa.fi/?link=5YzMLD#)
Quote from: Histon on 23.09.2021, 19:19:00
Saattaa olla muutto pääkaupunkiseudulle edessä. Mikä Helsingistä ajomatkan päässä oleva kaupunki on vähiten "rikastunut"? Kerava?
Tuusula.
Parikyt minsaa Helsinkiin autolla. Ei rautatietä, paitsi kaukaisessa Jokelan kaupunginosassa. Kasvava, omakotitalohenkinen alue, osin maaseutumainen. Tänne laittaisin rahani Sipoon ohella. Suht neemuvapaa.
Eteenpäin katsovat ihmiset hankkiutuvat mm. Fär-saarille ja Grönlantiin. Etelämantereella tonttihinnat ovat nousussa.
Quote from: Golimar on 23.09.2021, 19:34:36
Sipoo mutta se ei ole kaupunki ja RKP touhuaa kuin sika pellossa.
RKP/ruotsinkieliset saattaa itseasiassa olla paras mokusuoja. Vaikka puolue onkin yksi kovimmista mokuttajista, niin jostain kumman syystä ne mokkerit päätyvät finskien asuinseuduille, eivät bättre-folketin naapuriksi.
Affenanmaahan on liki Mocker-frei, sen mokupuhtaampaa maakuntaa et Suomesta löydä.
Helsingissäkin oikein vanhan rahan, svensktalande nurkat vaikuttavat olevan mokuvapaimpia alueita.
Muistattekos sen ulinan mikä alkoi kun ehdotettiin, että Hälssingissä vähän sekoiteltaisiin lapsia ja Vuosaaren mokkerialueilta läheteltäisiin neekerilapsia rikastuttamaan esim. Kronohagenin, Ulrikasborgin, Rödbergenin ja Tölön kaltaisten asuinalueiden kouluja? Se oli nimenomaan tämä RKP-bättre-folket väki, joka reagoi parahduksella ja yllättäin se kouluehdotus katosi äkkiä jonnekin syvyyksiin eikä siitä puhuttu sen enempää.
Quote from: Ajatolloh on 23.09.2021, 21:55:30
Quote from: Golimar on 23.09.2021, 19:34:36
Sipoo mutta se ei ole kaupunki ja RKP touhuaa kuin sika pellossa.
RKP/ruotsinkieliset saattaa itseasiassa olla paras mokusuoja. Vaikka puolue onkin yksi kovimmista mokuttajista, niin jostain kumman syystä ne mokkerit päätyvät finskien asuinseuduille, eivät bättre-folketin naapuriksi.
Affenanmaahan on liki Mocker-frei, sen mokupuhtaampaa maakuntaa et Suomesta löydä.
Helsingissäkin oikein vanhan rahan, svensktalande nurkat vaikuttavat olevan mokuvapaimpia alueita.
Muistattekos sen ulinan mikä alkoi kun ehdotettiin, että Hälssingissä vähän sekoiteltaisiin lapsia ja Vuosaaren mokkerialueilta läheteltäisiin neekerilapsia rikastuttamaan esim. Kronohagenin, Ulrikasborgin, Rödbergenin ja Tölön kaltaisten asuinalueiden kouluja? Se oli nimenomaan tämä RKP-bättre-folket väki, joka reagoi parahduksella ja yllättäin se kouluehdotus katosi äkkiä jonnekin syvyyksiin eikä siitä puhuttu sen enempää.
Ruotsinkielisyys on tosiaan mocusuoja. Kuten olen usein kertonut, omatkin lapset ovat saaneet käydä rauhallista, ruotsinkielistä koulua ja maksullista steinerkoulua - niissä ei neekeröintikulttuuri vallitse. Keravallakin on ruotsinkielinen koulu ja steinerkoulu on 50 metriä Keravan etelärajalta Vantaalle päin. Mutta pitkällä tähtäimellä lienee turvallisinta muuttaa suoraan Sipooseen tai Tuusulaan, jos kaipaa Helsingin läheisyyttä noin puolen tunnin autoilun päässä.
Quote from: Siili on 23.09.2021, 19:48:38
Hieman vaikuttaa siltä, että kiskot tuppaavat vetämään pääkaupunkiseudun kunnissa vieraskielisiä puoleensa. Hakunila lienee merkittävin poikkeus (41% vieraskielisiä), mutta sinnekin on ilmeisesti tulossa jossain vaiheessa raitiotie. Ehkäpä "vieraskammoisen" kannattaa etsiä asunto alueelta, jonne kiskoja ei ole tulossa?
Espoossa tämä ongelma on läsnä paljon korostuneemmin paikallisjunayhteyksien varrella kuin metroradan varrella. Tuleva raidejokeri on sitten vähän kahden vaiheilla. Helsingissä ongelma vahvasti läsnä metrolinjalla Sörnäisistä itään ja paikallisjunien asemien ympäristössä, mutta sporaverkko on suurelta osin niin kallista asuinaluetta että ongelman laajuus rajautuu sitä kautta.
Espoossa Suur-Tapiolan suuralue on jossain määrin sieltä vahvasti yliedustettujen kaupunginvaltuutettujen suojeluksessa ja isommat kehitysmaaongelmat on koteloitu muille alueille. Toisaalta Suur-Tapiola on myös laajalti Otaniemen korkeakoulu-, yritys- ja tutkimusklusterin valuma-aluetta ja maahanmuuttajienkin laatu pääosin sen mukaista. Otaniemessä itsessäänhän on maan postinumeroalueista alimmat keskitulot ja huomattavan korkea vieraskielisyysprosentti, mutta koska se on lähinnä korkeakoulukampus, ovat asukkaatkin lähinnä korkeakouluopiskelijoita, joka parantaa laatua paljon.
Oma asumishistoriani:
Lauttasaari (1988)-> kantakaupunki (1991)-> ulkomaat (1997-2011)-> Kallio (-2012)-> Tuusula.
Suosittelen Tuusulaa (ei Hyrylä). Jos vain rahkeet kestävät, niin omakotitalo Tuusulassa. Naapurit ovat kantiksia, iso tontti, ei mocuja. Muutama hyvin toimeentuleva virolainen, joilla pihat siistejä ja hyvin hoidettu talo.
Stadi on pilattu, osa Espoosta pilattu.
Vaikka lottovoitolla siunattaisiin, en kanta-Helsinkiin enää muuttaisi.
Pitäkää tunkkinne.
^ Aika kova allergia saa olla ettei Lauttasaarta ulkomaalaisten takia kestäisi.
Eniten meikäläistä Lauttasaaressa ovat häirinneet... lauttasaarelaiset. Välillä vaikuttaa siellä siltä että joku paikallinen porukka on niin sisäsiittoista että niiden älykkyysosamäärä on laskenut sen myötä, tai sitten ne ovat niin sisäänpäinlämpiävää porukkaa etteivät tajua miltä se näyttää ulospäin. Toisaalta eipä ole viime aikoina ollutkaan tarvetta juuri interaktoida näiden monennen polven syntyperäisten lauttasaarelaisten kanssa...
@foobar:
QuoteAika kova allergia saa olla ettei Lauttasaarta ulkomaalaisten takia kestäisi.
En suinkaan muuttanut Larusta pois ulkkisten takia vaan siksi, että toteutin oman haaveeni asua vanhassa (1898 rakennettu) talossa kantakaupungissa. Asuin "onnellisten saarella" parikymmentä vuotta (lapsuuden- ja nuoruudenkoti). LYK (Lauttasaaren yhteiskoulu) oli lukioahjoni.
Aika aikaansa kutakin.
Quote from: pörrö on 24.09.2021, 18:20:07
@foobar:
QuoteAika kova allergia saa olla ettei Lauttasaarta ulkomaalaisten takia kestäisi.
En suinkaan muuttanut Larusta pois ulkkisten takia vaan siksi, että toteutin oman haaveeni asua vanhassa (1898 rakennettu) talossa kantakaupungissa. Asuin "onnellisten saarella" parikymmentä vuotta (lapsuuden- ja nuoruudenkoti). LYK (Lauttasaaren yhteiskoulu) oli lukioahjoni.
Aika aikaansa kutakin.
No, viittasin lähinnä nykytilanteeseen, Lauttasaari on keskustan saavutettavuuden suhteen Helsingissä poikkeuksellisen vähän ulkopuolelta tulleista ongelmista kärsinyt alue. Epäilemättä Lauttasaaren edustus kaupungin hallinnossa haluaa myös pitää tilanteen sellaisena...
Asia pihvi :).
Lauttasaaressa asuessani kävin yksityistä koulua, ja vasta lukion kävin LYK:issä. Huomasin saman tunkkaisuuden ja sisäsiittoisuuden, ja siksi halusinkin muuttaa vanhaan stadiin kun rahkeet riittivät.
Lauttasaari on peruuttamattomasti muuttunut; metro tuo jo kaikennäköistä sakkia sinne hääräämään (vrt. uutinen nuoresta, jolta ryöstettiin omaisuus päältä).
Kehitys kehittyy. Olen suosiolla muuttanut asuinpaikkaani etukenossa, eli matuja väistellen.
Jos työpaikka on stadissa, suosittelen kehyskuntia.
Quote from: foobar on 24.09.2021, 18:06:52
Quote from: Siili on 23.09.2021, 19:48:38
Hieman vaikuttaa siltä, että kiskot tuppaavat vetämään pääkaupunkiseudun kunnissa vieraskielisiä puoleensa. Hakunila lienee merkittävin poikkeus (41% vieraskielisiä), mutta sinnekin on ilmeisesti tulossa jossain vaiheessa raitiotie. Ehkäpä "vieraskammoisen" kannattaa etsiä asunto alueelta, jonne kiskoja ei ole tulossa?
Espoossa tämä ongelma on läsnä paljon korostuneemmin paikallisjunayhteyksien varrella kuin metroradan varrella. Tuleva raidejokeri on sitten vähän kahden vaiheilla.
Raidejokeri korvaa käytännössä bussilinjan 550, joka nykyisellään kulkee 5min välein, ruuhka-aikoina jopa useammalla bussilla. Sinänsä tämä ei aiheuttane mitään muuta muutosta kuin lommon kaupunkien lompakkoon, matka-aikoihinkaan ei mitään muutosta. Tämä 550 bussilinja on jo nyt sellainen neekeri- ja nistilinja valmiiksi kuin vastaava kiskoväline, sillä 550 bussiin voi ja pitää astua keskiovesta lippua näyttämättä, ikään kuin ratikaan tai metroon.
Quote from: foobar on 24.09.2021, 18:06:52
Espoossa tämä ongelma on läsnä paljon korostuneemmin paikallisjunayhteyksien varrella kuin metroradan varrella.
Eihän länsimetro ole vielä edes kunnolla valmis. Vasta ykkösvaihe toiminnassa jotenkuten.
Vie hieman aikaa ennenkuin mokulaumat löytävät uudet kiskoparit. Mutta kyllä ne sieltä idästäkäsin Ranta-Epsooseen saapuvat vuorenvarmasti kuin zombiet illankoitteessa.
Quote from: Ajatolloh on 24.09.2021, 20:36:47
Quote from: foobar on 24.09.2021, 18:06:52
Espoossa tämä ongelma on läsnä paljon korostuneemmin paikallisjunayhteyksien varrella kuin metroradan varrella.
Eihän länsimetro ole vielä edes kunnolla valmis. Vasta ykkösvaihe toiminnassa jotenkuten.
Vie hieman aikaa ennenkuin mokulaumat löytävät uudet kiskoparit. Mutta kyllä ne sieltä idästäkäsin Ranta-Epsooseen saapuvat vuorenvarmasti kuin zombiet illankoitteessa.
Ja miksi joku matkaisi metrolla idästä Matinkylään, saati johonkin Kivenlahteen? Ensimainittu on samanlainen ostari kuin kaikki muutkin Itiksestä alkaen, puhumattakaan kehä kolmosen lähistön lähiöistä. Helpompi mennä vaikka Marjaniemeen tai Vuokkiin, ja pystyy liikkumaan jopa ilman omaa autoa.
Quote from: Ajatolloh on 24.09.2021, 20:36:47
Quote from: foobar on 24.09.2021, 18:06:52
Espoossa tämä ongelma on läsnä paljon korostuneemmin paikallisjunayhteyksien varrella kuin metroradan varrella.
Eihän länsimetro ole vielä edes kunnolla valmis. Vasta ykkösvaihe toiminnassa jotenkuten.
Vie hieman aikaa ennenkuin mokulaumat löytävät uudet kiskoparit. Mutta kyllä ne sieltä idästäkäsin Ranta-Epsooseen saapuvat vuorenvarmasti kuin zombiet illankoitteessa.
On sinällään selvää että käytännössä suurin osa esim. Matinkylästä metrolla kulkevista on halveksuttavaa porukkaa, kelvottomia verovarojen kuluttajia. Tästä roskasakista on kuitenkin hyvin vähän haittaa asemilla tai niiden ympäristössä itäänpäin ennen Ruoholahtea. Tietenkin jos Vihreille annetaan kaikki valta maailman paskomisessa tämä voi muuttua mutta ihan vähällä tämäkään ei onnistu.
Se että uutisia esim. Tapiolan seudulla tai Lauttasaaressa kantisteineihin kohdistuvista rikoksista nousee esiin johtuu nähdäkseni siitä että ne ovat näillä alueilla epänormaaleja, eivät normaaleja tapahtumia. Ohisalon tukemien islamilaisten rikollisjärjestöjen toiminta on esim. itä-Helsingissä niin yleistä ettei yksikään media haluaisi uutisoida jokaista ryöstöä. "Lännessä" nämä ovat kuitenkin uutisia, eivät siksi että ne olisivat yleisiä, vaan koska ne ovat harvinaisia ja poikkeuksellisia.
En heti kättelyssä muista tilastolukuja mutta muistaakseni joitakin vuosia sitten uutisissa oli esim. tilasto jossa oli listattu eri alueiden henkirikosten määrät viimeisen 20 vuoden ajalta. Erot pääkaupunkiseudun isojenkin alueiden välillä olivat merkittäviä suhteessa väestömääriin, olikohan ero esim. Tapiolan ja Kallion välillä luokkaa kuusinkertainen. Joillakin alueilla yleinen rikollisuus on ilmeisesti ylpeyden aihe (näillä yleensä äänestetään Vihreitä ja Vasemmistoliittoa) ja toisilla taas päinvastoin (näillä alueilla äänestetään yleensä Kokoomusta ja RKP:tä)...
Quote from: no future on 25.09.2021, 09:17:01
Ja miksi joku matkaisi metrolla idästä Matinkylään, saati johonkin Kivenlahteen? Ensimainittu on samanlainen ostari kuin kaikki muutkin Itiksestä alkaen, puhumattakaan kehä kolmosen lähistön lähiöistä. Helpompi mennä vaikka Marjaniemeen tai Vuokkiin, ja pystyy liikkumaan jopa ilman omaa autoa.
Sinulla on päänsisäisessä läppärissäsi työtätekevän prosessori, ja logiikkasi menee sen mukaisesti. Muilla järjenjuoksu voi olla erilaista.
Pääkaupunkiseudulla on yhä enemmän kohtuullisen nuorta ja aktiivista väkeä, joilla on paljon aikaa tapettavana. Tuo ajantappo tapahtuu usein joukoissa, ja metro on siitä kätevä joukkoliikennemuoto, että isokin joukko pääsee kohtuullisen vaivatta kohtuullisen kauas hakemaan vaihtelua arkeen.
Minusta on itsestään selvää, että parantunut joukkoliikenne helpottaa myös ei-toivottua joukkojen liikettä.
Quote from: no future on 25.09.2021, 09:17:01
Ja miksi joku matkaisi metrolla idästä Matinkylään, saati johonkin Kivenlahteen? Ensimainittu on samanlainen ostari kuin kaikki muutkin Itiksestä alkaen, puhumattakaan kehä kolmosen lähistön lähiöistä. Helpompi mennä vaikka Marjaniemeen tai Vuokkiin, ja pystyy liikkumaan jopa ilman omaa autoa.
Tuossa saitkin jo yhden vastauksen: vaihtelu virkistää.
Marjaniemeen ei ole oikein asiaa, skoudet heti niskassa kun bättre-folk soittelee poliisipäällikkötuttavilleen.
Miksipä ei matkustaisi kiskoliikenteellä vähän keppostelemaan vaikka Iivisniemeen ja samalla vaikka vahvistaisi suhteita Matinkylän veljiin inshallah? Kukas sitä nyt kotimoskeijan juurelle kuseskelis? Tyhmähän sellainen on ja ankarasti haram.
Rupesin miettimään Vantaalle muuttavan huippuyhteisöllisen somalin ongelmaa: mistä löytää paikka, jossa on riittävästi muita somaleja? Vantaan karttasivuilta saa kaupunginosakohtaisesti vieraskielisten määrän, mutta somalien jakautumisesta kaupungin alueelle se ei kerro paljon mitään. Tätä ongelmaa lievittääkseni tein nk. Abdi-Ibrahim-analyysin, jossa selvitin somalilähtöisten kunnallisvaaliehdokkaiden Faysal Abdin ja Aadan Ibrahimin kannatuksen yksittäisissä vaalipiireissä kunnallisvaaleissa 2021. Lähde:
https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/fi/lasktila092.html
He olivat ylivoimaisesti suosituimmat Vantaan somaliehdokkaat: Abdi sai koko Vantaan tasolla 0,8% ja Ibrahim 0,3% äänistä. Abdi oli erityisen suosittu Itä-Vantaalla, kun taas Ibrahimia äänestettiin enemmän lännessä. Analyysin hypoteesina on, että somalit äänestävät pääosin somalia, jota taas muut kuin somalit eivät äänestä kovin suuressa määrin. Näin ollen Abdin ja Ibrahimin yhteenlaskettu ääniosuus (Abdi-Ibrahim-indeksi = AII) antaa osviittaa äänestysalueella asuvien somalien osuudesta. Liitteenä on taulukko, josta ilmenevät äänestysalueet, joilla AII ylitti prosentin. Taulukossa on esitetty myös korkean AII:n alueen kaupunginosan muiden äänestysalueiden AII.
Erityisen korkea AII oli Havukosken Rastimäellä (7%), Länsimäen Estepuistossa (6%), Hakunilan Oripuistossa (6,1%) ja Myyrmäen Kilterissä (6,4%). Jos noihin paikkoihin asettuminen ei onnistu, kannattaa yrittää Havukosken Havukallioon (4,9%), Asolaan (3,6%) tai Martinlaakson Laajavuoreen (3,1%). Martinlaaksossa ja Myyrmäellä on myös äänestysalueita, joissa AII on alle prosentin, joten kannattaa olla tarkkana, jos kaupunki tarjoaa asuntoa näiden kaupunginosien alueelta.
Löytyykö Hommalta intoa tehdä vastaavanlainen analyysi muihin suuriin kaupunkeihin asettuvien somalien tueksi?
Quote from: Siili on 01.10.2021, 19:10:22
Löytyykö Hommalta intoa tehdä vastaavanlainen analyysi muihin suuriin kaupunkeihin asettuvien somalien tueksi?
Onkos tämä nyt white flightin käänteisilmiö: black eli dark matterin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pime%C3%A4_aine) klusterisaatio?
Molemmissa sama lopputulos. Onhan kyse kvanttifysiikasta tai jotain.
Opettajille maksetaan bonareita jos maahanmuuttajia on yli 40% oppilaista, päiväkodeissa raja kulkee 70% kohdalla.
Eli noita kouluja on todella paljon. Ja lisää matuja pitää saada vai kuinka se menee.
Edit
Lisäsin vielä artikkelin mihin kolumnissa viitataan, ei mitään uutta siinä. Samaa jargonia "sosiaalisista ongelmista"
Quote from: JDwg on 03.10.2021, 13:51:46
Opettajille maksetaan bonareita jos maahanmuuttajia on yli 40% oppilaista, päiväkodeissa raja kulkee 70% kohdalla.
Eli noita kouluja on todella paljon. Ja lisää matuja pitää saada vai kuinka se menee.
Huhuh, aikamoiset "maturajat". Olisi todellakin mielenkiintoista tietää, paljonko tälläisiä kouluja ja päiväkoteja on.
Jos opettajan työ matukoulussa on yhtä helvettiä, onko joku 150€/kk lisä muka jokin motivaattori hakea kyseisiin kouluihin töihin? Eppäilen. ???
^ jos on normaaliälyllä ja -tunne-elämällä varustettu, niin ei edes 1500 e kk bonus ole tarpeeksi.
Miettikää nyt: soija- tai ämmämaikka menee maanantaiaamuna töihin niin eka huuto tulee vastaan: "vitu huora/homo rasisti"
Quote from: Siili on 01.10.2021, 19:10:22
Rupesin miettimään Vantaalle muuttavan huippuyhteisöllisen somalin ongelmaa: mistä löytää paikka, jossa on riittävästi muita somaleja? Vantaan karttasivuilta saa kaupunginosakohtaisesti vieraskielisten määrän, mutta somalien jakautumisesta kaupungin alueelle se ei kerro paljon mitään. Tätä ongelmaa lievittääkseni tein nk. Abdi-Ibrahim-analyysin, jossa selvitin somalilähtöisten kunnallisvaaliehdokkaiden Faysal Abdin ja Aadan Ibrahimin kannatuksen yksittäisissä vaalipiireissä kunnallisvaaleissa 2021. Lähde:
https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/fi/lasktila092.html
He olivat ylivoimaisesti suosituimmat Vantaan somaliehdokkaat: Abdi sai koko Vantaan tasolla 0,8% ja Ibrahim 0,3% äänistä. Abdi oli erityisen suosittu Itä-Vantaalla, kun taas Ibrahimia äänestettiin enemmän lännessä. Analyysin hypoteesina on, että somalit äänestävät pääosin somalia, jota taas muut kuin somalit eivät äänestä kovin suuressa määrin. Näin ollen Abdin ja Ibrahimin yhteenlaskettu ääniosuus (Abdi-Ibrahim-indeksi = AII) antaa osviittaa äänestysalueella asuvien somalien osuudesta. Liitteenä on taulukko, josta ilmenevät äänestysalueet, joilla AII ylitti prosentin. Taulukossa on esitetty myös korkean AII:n alueen kaupunginosan muiden äänestysalueiden AII.
Erityisen korkea AII oli Havukosken Rastimäellä (7%), Länsimäen Estepuistossa (6%), Hakunilan Oripuistossa (6,1%) ja Myyrmäen Kilterissä (6,4%). Jos noihin paikkoihin asettuminen ei onnistu, kannattaa yrittää Havukosken Havukallioon (4,9%), Asolaan (3,6%) tai Martinlaakson Laajavuoreen (3,1%). Martinlaaksossa ja Myyrmäellä on myös äänestysalueita, joissa AII on alle prosentin, joten kannattaa olla tarkkana, jos kaupunki tarjoaa asuntoa näiden kaupunginosien alueelta.
Löytyykö Hommalta intoa tehdä vastaavanlainen analyysi muihin suuriin kaupunkeihin asettuvien somalien tueksi?
Pyörittelinpä vastaavia Espoon osalta. Alla äänimäärät suhteessa
äänioikeutettujen määrään alueella laskettuna yhteen seuraaville kolmelle ilmeisesti menestyneimmälle somaliehdokkaalle (Mohamed Jama, Abdirahman Ali ja Habiba Ali):
Jouppi-Kirstinsyrjä 3.19%
Kilonpuisto 3.08%
Sokinvuori-Kirstinmäki 2.95%
Kirkkojärvi 2.16%
Kaupunginkallio 1.85%
Pohjois-Leppävaara 1.23%
Suna 1.09%
Kilo-Kuninkainen 0.98%
Ala-Soukka 0.97%
Avoin alue 0.97%
Nuottaniemi-Kalastajanmäki 0.84%
Tiistilä 0.79%
Säteri 0.73%
Kipparinmäki 0.72%
Espoonlahden keskus 0.68%
Kuurinniitty-Ymmersta 0.67%
Matinmetsä 0.66%
Puustellinmäki-Vermo 0.65%
Perkkaa 0.65%
Etelä-Leppävaara 0.62%
Tuomarila 0.62%
Muurala 0.60%
Ala-Kivenlahti 0.58%
Suurpelto-Henttaa 0.58%
Kuitinkallio-Olarinmäki 0.52%
Laajalahti 0.51%
Espoo 0.50%
Kauklahti-Espoonkartano 0.46%
Kuitinniitty 0.44%
Bemböle-Kunnarla 0.42%
Lansa-Sepänkylä 0.40%
Kaitamäki-Suvisaaristo 0.39%
Karakallio 0.38%
Malminmäki-Eestinlaakso 0.38%
Rastaspuisto 0.38%
Vallikallio 0.35%
Friisilä 0.34%
Kalajärvi 0.34%
Piispansilta 0.32%
Olarinpuisto-Päivänkehrä 0.31%
Taavinkylä 0.31%
Ylä-Kivenlahti-Meritori 0.27%
Saunalahti 0.27%
Viherlaakso 0.27%
Niipperi 0.27%
Lähderanta 0.26%
Soukanranta 0.23%
Kurttila 0.20%
Lintuvaara 0.16%
Nöykkiö 0.15%
Mäkkylä 0.14%
Haukilahti 0.14%
Matinlahti 0.13%
Nuuksio-Nupuri 0.12%
Nöykkiönpuro-Martinsilta 0.11%
Tillinmäki 0.11%
Koivu-Mankkaa 0.11%
Niittykumpu-Tontunmäki 0.09%
Latokaski 0.08%
Otaniemi 0.08%
Laurinlahti 0.08%
Lippajärvi 0.08%
Jupperi 0.06%
Ylä-Soukka-Hannusjärvi 0.06%
Järvenperä 0.06%
Tapiolan keskus 0.05%
Jousenkaari-Hakalehto 0.05%
Otsolahti 0.04%
Iivisniemi-Hannus 0.04%
Vanha-Mankkaa 0.03%
Westend 0.00%
Pohjois-Tapiola 0.00%Valitettavasti Espoon äänestysalueiden nimet ovat melko kryptisiä, mutta niitä voi yrittää tarkastella Espoon karttapalvelun (https://kartat.espoo.fi/ims) aluejakojen äänestysaluekartoista. Omaksi onnekseni on todettava että sijoitun tuossa yllä olevassa listassa alueelle joka on häntäpäässä, ja jonka prosenttilukemaan yhden äänen tapauksessa vaikuttaa lähinnä äänioikeutettujen määrä, ja lähitienoon naapurialueetkin ovat vastaavia.
Nähdäkseni tuo kärki muuten korreloi yllätyksettömän vahvasti myös Espoon pahimpien koronaesiintymisalueiden kanssa. En mitenkään usko että tämä olisi sattumaa. Sielläkin erityisesti Espoon keskuksen lähiseutu loistaa.
EDIT: Yritin väsätä samanlaista listaa myös Helsingin osalta mutta ehdokkaiden nimien suhteen minulla oli melkoista epävarmuutta. Nähdäkseni kolme suurimman vertailuluvun somalitaustaista tunnistin. Helsingissä kuviota vääristää äärivasemmistossa klaaninsa ulkopuolista kannatusta saanut Suldaan Said Ahmed. Jos hän on mukana, somalikärjelle jakautuneita ääniä tulee lähes kaikilta äänestysalueilta, mutta jos hänet tiputtaa tästä listasta pois, muuttuu suuri osa eteläisimmän ja läntisen Helsingin äänestysalueista somaliehdokkaiden suhteen täysin kuiviksi tai niistä on tullut yksi ääni per alue. Kovan kannatuksen alueina taas tulevat esiin Vuosaari, Puotinharju, Myllypuro ja Malmi, mutta ehkä joillekin yllätyksenä myös Ruoholahti (tosin ei tuo ei minua yllätä). Espoossa somaliehdokkaissa on ehkä sellainen pieni yllätys että Matinkylä on suhteellisen normaalia aluetta kun sitä verrataan Espoon keskuksen seutuun. Maine ja vieraskielisen väestön määrä ei tältä osin korreloi vaaleissa nähdyn somalimenestyksen kanssa.
Jos kuukaudessa on 22 työpäivää, on 150 euroa alle 7 euroa päivä. Työpaikalla on mahdollisesti jopa täydet 7,5 tuntia päivässä työpaikkakiusaamista, eli "kiusaamislisä" olisi alle euron tunti. Jotkut tarvitsevat rahaa noin kipeästi, mutta enemmistö ei, arvaan.
Quote from: foobar on 03.10.2021, 15:20:51
Pyörittelinpä vastaavia Espoon osalta. Alla äänimäärät suhteessa äänioikeutettujen määrään alueella laskettuna yhteen seuraaville kolmelle ilmeisesti menestyneimmälle somaliehdokkaalle (Mohamed Jama, Abdirahman Ali ja Habiba Ali):
Laskimmekohan saman periaatteen mukaan? Minua kiinnosti erikoisesti tuo Kilonpuiston alue:
https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/fi/ehdkutulos_049036.html
Siellä mainitsemisesi kolmen ehdokkaan kannatus yhteensä alueella oli omien laskelmieni mukaan (4,1+0,9+0,7) eli 5,7%. Kuten omissa Vantaan laskelmissa, käytin arvoja taulukon oikeanpuolimmaisesta sarakkeesta. Sinun arvosi on 3,08%. Missä laskentatapamme poikkeavat toisistaan? Olisi mukava saada ne vertailukelpoiseksi toistensa kanssa.
Joka tapauksessa Kilonpuistossakin somaleja on ilmeisen paljon. Ei lukumääräisesti ehkä Suvelan veroinen "hotspot", mutta pienemmällä alueella tiheys saattaa olla suurempi. Äänestysalueella on myös paljon pientaloja (Friisinmäki ja Lansanpuro), joiden asukkaista tuskin kovin moni äänesti mainittua kolmikkoa.
^ Laskitko prosentteja annetuista äänistä? (EDIT: ilmeisesti näin, itse laskin nuo luvut koko maata koskevien CSV-taulukoiden käsittelyn kautta.) Itse päätin käyttää tuon laskelman pohjana äänioikeutettuja. Kummallekin valinnalle voi toki olla perusteensa. Omana tavoitteenani lukujen suhteen ei ollut muodostaa kuntien välillä vertailukelpoisia lukuja, vain Espoon sisällä vertailtavia lukuja. Tuosta minun datastani näkee esim. sen että Espoon keskuksen lähiseudun ja Tapiolan seudun välillä on luokkaa 50-100-kertainen ero somaliehdokkaiden suhteellisessa kannatuksessa.
Quote from: foobar on 03.10.2021, 16:59:51
^ Laskitko prosentteja annetuista äänistä? Itse päätin käyttää tuon laskelman pohjana äänioikeutettuja. Kummallekin valinnalle voi toki olla perusteensa.
Tietyn kaupungin alueella molemmat antavat varmasti riittävän kuvan somalien suhteellisesta sijoittumista kaupungin alueella. Pitää vain varoa vertaamasta eri tavoin laskettujen kaupunkien arvoja keskenään, tai ainakin käyttää sopivaa kerrointa. Toki äänestysaktiivisuuden erot eri alueilla voivat aiheuttaa pientä harhaa kaupungin sisälläkin, mutta en usko niiden sotkevan suurta kuvaa.
Quote from: Siili on 03.10.2021, 17:08:24
Quote from: foobar on 03.10.2021, 16:59:51
^ Laskitko prosentteja annetuista äänistä? Itse päätin käyttää tuon laskelman pohjana äänioikeutettuja. Kummallekin valinnalle voi toki olla perusteensa.
Tietyn kaupungin alueella molemmat antavat varmasti riittävän kuvan somalien suhteellisesta sijoittumista kaupungin alueella. Pitää vain varoa vertaamasta eri tavoin laskettujen kaupunkien arvoja keskenään, tai ainakin käyttää sopivaa kerrointa. Toki äänestysaktiivisuuden erot eri alueilla voivat aiheuttaa pientä harhaa kaupungin sisälläkin, mutta en usko niiden sotkevan suurta kuvaa.
Tässä vielä sama taulukko osuutena aluekohtaisesti kaikista annetuista äänistä (joihin lasketaan myös hylätyt):
Jouppi-Kirstinsyrjä 8.51%
Sokinvuori-Kirstinmäki 8.28%
Avoin alue 7.21%
Kilonpuisto 5.73%
Kirkkojärvi 4.86%
Kaupunginkallio 3.57%
Pohjois-Leppävaara 2.55%
Suna 1.87%
Ala-Soukka 1.81%
Kilo-Kuninkainen 1.81%
Tiistilä 1.70%
Nuottaniemi-Kalastajanmäki 1.43%
Espoonlahden keskus 1.37%
Perkkaa 1.36%
Puustellinmäki-Vermo 1.31%
Matinmetsä 1.31%
Kipparinmäki 1.28%
Säteri 1.27%
Ala-Kivenlahti 1.26%
Suurpelto-Henttaa 1.25%
Kuurinniitty-Ymmersta 1.17%
Muurala 1.15%
Etelä-Leppävaara 1.12%
Tuomarila 1.08%
Kauklahti-Espoonkartano 0.90%
Bemböle-Kunnarla 0.87%
Espoo 0.86%
Kuitinkallio-Olarinmäki 0.85%
Laajalahti 0.76%
Karakallio 0.72%
Lansa-Sepänkylä 0.69%
Malminmäki-Eestinlaakso 0.68%
Kuitinniitty 0.67%
Rastaspuisto 0.63%
Kalajärvi 0.60%
Vallikallio 0.60%
Piispansilta 0.59%
Kaitamäki-Suvisaaristo 0.58%
Saunalahti 0.56%
Friisilä 0.54%
Ylä-Kivenlahti-Meritori 0.49%
Niipperi 0.47%
Viherlaakso 0.45%
Taavinkylä 0.45%
Olarinpuisto-Päivänkehrä 0.44%
Lähderanta 0.41%
Soukanranta 0.40%
Kurttila 0.32%
Lintuvaara 0.24%
Nöykkiö 0.22%
Mäkkylä 0.21%
Nuuksio-Nupuri 0.20%
Haukilahti 0.20%
Matinlahti 0.19%
Nöykkiönpuro-Martinsilta 0.18%
Tillinmäki 0.17%
Koivu-Mankkaa 0.15%
Otaniemi 0.15%
Niittykumpu-Tontunmäki 0.15%
Latokaski 0.12%
Lippajärvi 0.12%
Laurinlahti 0.12%
Järvenperä 0.09%
Ylä-Soukka-Hannusjärvi 0.09%
Jupperi 0.09%
Tapiolan keskus 0.07%
Jousenkaari-Hakalehto 0.07%
Iivisniemi-Hannus 0.06%
Otsolahti 0.06%
Vanha-Mankkaa 0.04%
Westend 0.00%
Pohjois-Tapiola 0.00%Tapa jolla listan kärjen alueet korostuvat suhteessa muihin viittaisi mielestäni että somalien keskuudessa äänestysprosentti on näillä alueilla ollut poikkeuksellisen korkea. Yleensä tämä on viitannut jonkinlaiseen äänestämään taluttamiseen tai vastaavaan vähemmän yksilön parhaan tiedon mukaan toimimisen muotoon.
Quote from: foobar on 03.10.2021, 16:59:51
^ Laskitko prosentteja annetuista äänistä? (EDIT: ilmeisesti näin, itse laskin nuo luvut koko maata koskevien CSV-taulukoiden käsittelyn kautta.) Itse päätin käyttää tuon laskelman pohjana äänioikeutettuja. Kummallekin valinnalle voi toki olla perusteensa. Omana tavoitteenani lukujen suhteen ei ollut muodostaa kuntien välillä vertailukelpoisia lukuja, vain Espoon sisällä vertailtavia lukuja. Tuosta minun datastani näkee esim. sen että Espoon keskuksen lähiseudun ja Tapiolan seudun välillä on luokkaa 50-100-kertainen ero somaliehdokkaiden suhteellisessa kannatuksessa.
Ehkäpä porvarillinen Espoon johto ei taistele segregaatiota vastaan samalla intensiteetillä kuin sosialistisemman Vantaan johto? :) Jos kulttuurien törmäykset saa rajattua alueille, joissa ei missään tapauksessa äänestetä Kokoomusta, voi muilla alueilla porvariäänistä suurempi osa langeta sille.
Olisi mielenkiintoista chekata, miten persuja on äänestetty somalirikkailla alueilla. Ehkäpä teen sen jossain vaiheessa.
^ On ainakin aivan selvää että Espoolle ei ole ollut tähän mennessä oikeastaan minkäänlainen ongelma että jotkin alueet ovat käytännössä kokonaan kovan rahan asuntojen alueita, joka muokkaa aika rankasti niille asettuvan ulkomaalaistaustaisen väestön profiilia. Voi tietenkin olla että liturgioissa puhutaan jotain muuta, mutta tapiolalaisena tämä on karttadataa penkoneena tullut aika hyvin selville.
Quote from: foobar on 03.10.2021, 17:33:59
^ On ainakin aivan selvää että Espoolle ei ole ollut tähän mennessä oikeastaan minkäänlainen ongelma että jotkin alueet ovat käytännössä kokonaan kovan rahan asuntojen alueita, joka muokkaa aika rankasti niille asettuvan ulkomaalaistaustaisen väestön profiilia. Voi tietenkin olla että liturgioissa puhutaan jotain muuta, mutta tapiolalaisena tämä on karttadataa penkoneena tullut aika hyvin selville.
Tuo Kilonpuiston alue on sitten ilmeisesti melko pehmoisen rahan aluetta. Se on mielenkiintoinen sikälikin, että se on eräänlainen pientaloalueiden ja junaradan ynpäröimä enklaavi:
https://www.google.com/maps/place/Kilonpuisto,+02610+Espoo/@60.211313,24.7811376,633a,35y,39.27t/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x468df681deee913b:0x29ccca2c34cee7a2!8m2!3d60.2168438!4d24.7886033
Onko tuon kerrostaloalueen ilmeisen suuri somalikeskittymä aiheuttanut jotain kultturellisia ongelmia esimerkiksi paikallisessa koulussa? Koulun sivut ovat melko niukat:
https://www.espoo.fi/fi/kilonpuiston-koulu
Käyvätkö myös Lansan ja Friisinmäen pientaloasukkaiden lapset tätä koulua?
Quote from: foobar on 03.10.2021, 17:19:05
Tapa jolla listan kärjen alueet korostuvat suhteessa muihin viittaisi mielestäni että somalien keskuudessa äänestysprosentti on näillä alueilla ollut poikkeuksellisen korkea. Yleensä tämä on viitannut jonkinlaiseen äänestämään taluttamiseen tai vastaavaan vähemmän yksilön parhaan tiedon mukaan toimimisen muotoon.
Ei välttämättä. Suomenruotsalaisen vähemmistönkin keskuudessa äänestysprosentti on korkea, minkä vuoksi RKP pärjää hyvin eurovaaleissa, joissa yleinen äänestysprosentti on hyvin matala.
Somalin kannattaa kunnallisvaaleissa ehdottomasti äänestää somalia. Jos ehdokas pääsee läpi, hänellä on toteemiasemansa ansiosta huomattavasti enemmän valtaa kuin keskiverrolla pottunokkakunnanvaltuutetulla. Esimerkiksi Vantaalla Faysal Abdi pääsi 2017 heti toisen valtuustokautensa alussa kaupunginhallitukseen.
Quote from: Siili on 03.10.2021, 17:58:50
Quote from: foobar on 03.10.2021, 17:33:59
^ On ainakin aivan selvää että Espoolle ei ole ollut tähän mennessä oikeastaan minkäänlainen ongelma että jotkin alueet ovat käytännössä kokonaan kovan rahan asuntojen alueita, joka muokkaa aika rankasti niille asettuvan ulkomaalaistaustaisen väestön profiilia. Voi tietenkin olla että liturgioissa puhutaan jotain muuta, mutta tapiolalaisena tämä on karttadataa penkoneena tullut aika hyvin selville.
Tuo Kilonpuiston alue on sitten ilmeisesti melko pehmoisen rahan aluetta. Se on mielenkiintoinen sikälikin, että se on eräänlainen pientaloalueiden ja junaradan ynpäröimä enklaavi:
https://www.google.com/maps/place/Kilonpuisto,+02610+Espoo/@60.211313,24.7811376,633a,35y,39.27t/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x468df681deee913b:0x29ccca2c34cee7a2!8m2!3d60.2168438!4d24.7886033
Onko tuon kerrostaloalueen ilmeisen suuri somalikeskittymä aiheuttanut jotain kultturellisia ongelmia esimerkiksi paikallisessa koulussa? Koulun sivut ovat melko niukat:
https://www.espoo.fi/fi/kilonpuiston-koulu
Käyvätkö myös Lansan ja Friisinmäen pientaloasukkaiden lapset tätä koulua?
Jossain vaiheessa tuolla päin olevat koulut olivat muistaakseni melko prominentisti esillä Espoon koulualtistustapausten osalta. Muutoin minun on hankala sanoa mitään tuosta radanvarresta Leppävaarasta länteen. Käyn nykyään erittäin harvoin Leppävaarassa, ja vielä harvemmin tuolla tapaa länteen siitä - olisinkohan käynyt Espoon keskuksessa neljännesvuosisadan Espoossa asuneena kahdesti. Ei siellä ole mitään omaa syytä käydä.
Quote from: foobar on 03.10.2021, 15:20:51
Kovan kannatuksen alueina taas tulevat esiin Vuosaari, Puotinharju, Myllypuro ja Malmi, mutta ehkä joillekin yllätyksenä myös Ruoholahti (tosin ei tuo ei minua yllätä).
Vuosaaressa, Myllypurossa ja Malmilla on useita äänestysalueita. Veikkaanpa, että esimerkiksi Vuosaaressa somaliääni-indeksissä oli suuria eroja eri äänestysalueiden välillä, ykkösenä Vuosaari A, eli Meri-Rastila. Oliko näin?
Quote from: Siili on 03.10.2021, 18:14:47
Quote from: foobar on 03.10.2021, 17:19:05
Tapa jolla listan kärjen alueet korostuvat suhteessa muihin viittaisi mielestäni että somalien keskuudessa äänestysprosentti on näillä alueilla ollut poikkeuksellisen korkea. Yleensä tämä on viitannut jonkinlaiseen äänestämään taluttamiseen tai vastaavaan vähemmän yksilön parhaan tiedon mukaan toimimisen muotoon.
Ei välttämättä. Suomenruotsalaisen vähemmistönkin keskuudessa äänestysprosentti on korkea, minkä vuoksi RKP pärjää hyvin eurovaaleissa, joissa yleinen äänestysprosentti on hyvin matala.
Somalin kannattaa kunnallisvaaleissa ehdottomasti äänestää somalia. Jos ehdokas pääsee läpi, hänellä on toteemiasemansa ansiosta huomattavasti enemmän valtaa kuin keskiverrolla pottunokkakunnanvaltuutetulla. Esimerkiksi Vantaalla Faysal Abdi pääsi 2017 heti toisen valtuustokautensa alussa kaupunginhallitukseen.
Yliluin tilastojen eroja, nehän johtuvat suoraan alueellisista äänestysaktiivisuuksista.
Toisaalta näistä luvuista voi melko tehokkaasti päätellä missä asuu kunniallista porukkaa ja missä ei. Äänestysaktiivisuus Espoon hyvämaineisimmilla alueilla on kunnallisvaaleissakin lähellä 75 prosenttia, ja huonoimmilla lähestyy 30 prosenttia:
Jupperi 74.9%
Westend 74.1%
Koivu-Mankkaa 72.9%
Pohjois-Tapiola 72.4%
Vanha-Mankkaa 72.4%
Olarinpuisto-Päivänkehrä 72.2%
Tapiolan keskus 72.2%
Otsolahti 71.6%
Haukilahti 69.9%
Laurinlahti 69.4%
Nöykkiö 68.9%
Jousenkaari-Hakalehto 68.4%
Kaitamäki-Suvisaaristo 68.2%
Taavinkylä 68.1%
Latokaski 67.3%
Matinlahti 67.1%
Laajalahti 66.8%
Kuitinniitty 65.7%
Mäkkylä 65.4%
Lintuvaara 65.4%
Nöykkiönpuro-Martinsilta 65.0%
Tillinmäki 64.8%
Lähderanta 64.0%
Lippajärvi 63.4%
Ylä-Soukka-Hannusjärvi 63.4%
Friisilä 63.1%
Niittykumpu-Tontunmäki 62.1%
Kurttila 61.3%
Nuuksio-Nupuri 60.9%
Kuitinkallio-Olarinmäki 60.8%
Järvenperä 60.5%
Rastaspuisto 60.5%
Viherlaakso 60.2%
Nuottaniemi-Kalastajanmäki 59.1%
Soukanranta 58.4%
Lansa-Sepänkylä 58.4%
Vallikallio 58.3%
Iivisniemi-Hannus 58.3%
Espoo 58.2%
Säteri 58.0%
Suna 58.0%
Niipperi 57.7%
Kuurinniitty-Ymmersta 57.4%
Tuomarila 57.2%
Malminmäki-Eestinlaakso 56.5%
Ylä-Kivenlahti-Meritori 56.3%
Kipparinmäki 56.3%
Kalajärvi 56.0%
Etelä-Leppävaara 55.5%
Otaniemi 55.2%
Piispansilta 54.4%
Kilo-Kuninkainen 54.4%
Kilonpuisto 53.8%
Karakallio 53.5%
Ala-Soukka 53.3%
Muurala 52.2%
Kaupunginkallio 52.0%
Kauklahti-Espoonkartano 51.2%
Matinmetsä 50.7%
Puustellinmäki-Vermo 49.7%
Espoonlahden keskus 49.7%
Saunalahti 48.8%
Bemböle-Kunnarla 48.2%
Pohjois-Leppävaara 48.2%
Perkkaa 47.8%
Tiistilä 46.8%
Suurpelto-Henttaa 46.1%
Ala-Kivenlahti 46.0%
Kirkkojärvi 44.4%
Jouppi-Kirstinsyrjä 37.5%
Sokinvuori-Kirstinmäki 35.6%
Avoin alue 13.4%
Quote from: Siili on 03.10.2021, 18:45:19
Quote from: foobar on 03.10.2021, 15:20:51
Kovan kannatuksen alueina taas tulevat esiin Vuosaari, Puotinharju, Myllypuro ja Malmi, mutta ehkä joillekin yllätyksenä myös Ruoholahti (tosin ei tuo ei minua yllätä).
Vuosaaressa, Myllypurossa ja Malmilla on useita äänestysalueita. Veikkaanpa, että esimerkiksi Vuosaaressa somaliääni-indeksissä oli suuria eroja eri äänestysalueiden välillä, ykkösenä Vuosaari A, eli Meri-Rastila. Oliko näin?
Ehdokkaiden affiliaation pelkän nimen perusteella tunnistamisen vaikeus ja hiukan rajoittunut innostus perata yli tuhannen ehdokkaan listaa rajoitti pyrkimystäni, mutta kolmen vertailuluvuissa kärjessä olevan perusteella vahvimmilla olivat Vuosaari B ja Puotinharju riippumatta siitä oliko Suldaan Said Ahmed listauksessa mukana vai ei. Vuosaari A tuli prosentuaalisesti perässä vaikka muutoin olikin alueiden kärkijoukossa. Koen kuitenkin että Helsingin data ovat minulle paljon hankalammin tulkittavaa kuin Espoon data...
Quote from: foobar on 03.10.2021, 18:46:28
Yliluin tilastojen eroja, nehän johtuvat suoraan alueellisista äänestysaktiivisuuksista.
Juu, siltä vaikuttaa. Saatujen äänten suhde kaikkien äänioikeutettujen lukumäärään antaa siksi varmasti täsmällisemmän kuvan ehdokkaan suosiosta. Katsotaan, jaksanko korjata omaa taulukkoani.
^ Mutta laitetaan tähän nyt oma kontribuutioni Vantaan Abdi-Ibrahim-analyysiin: tarkempi äänestysaluekohtainen näiden kannatusprosentti, tällä kertaa siis suhteessa annettuihin ääniin:
Lummetie 7.03%
Rastimäki 6.98%
Kilteri 6.38%
Oripuisto 6.06%
Estepuisto 5.96%
Havukallio 4.81%
Asola 3.55%
Laajavuori 3.10%
Hakunila 2.53%
Jönsas 2.38%
Nissas 2.26%
Tikkurila 2.23%
Länsimäki 2.11%
Otava 2.07%
Tarhapuisto 1.98%
Pähkinärinne 1.68%
Mikkola 1.68%
Vihertie 1.62%
Kulomäki 1.57%
Uomatie 1.31%
Myyrmäki 1.25%
Jokiniemi 1.15%
Pakkala 1.14%
Vantaa 1.03%
Päiväkumpu 0.90%
Koivukylä 0.82%
Simonkylä 0.81%
Metsola 0.59%
Maarinoja 0.55%
Kaivoksela 0.54%
Korso 0.54%
Martinlaakso 0.46%
Kartanonkoski 0.46%
Kukkaketo 0.43%
Louhela 0.41%
Itä-Hakkila 0.39%
Vaskipelto 0.39%
Vapaala 0.38%
Hämeenkylä 0.37%
Rekola 0.36%
Talkootie 0.32%
Varisto 0.31%
Kivistöntähti 0.29%
Simonmetsä 0.29%
Vantaanlaakso 0.28%
Vierumäki 0.28%
Keimola 0.27%
Hiekkaharju 0.23%
Vaarala 0.23%
Viertola 0.23%
Ruskeasanta 0.21%
Ilola 0.21%
Leppäkorpi 0.21%
Piispankylä 0.19%
Hakkila 0.19%
Hämevaara 0.17%
Tammisto 0.15%
Nikinmäki 0.13%
Ylästö 0.12%
Seutula 0.12%
Askisto 0.12%
Matari 0.10%
Kuninkaala 0.08%
Sotunki 0.08%
Veromies 0.08%
Kivimäki 0.07%
Peltola 0.06%
Rajakylä 0.06%
Kivistö 0.00%
EDIT: laitetaan tähän myös ne luvut suhteessa äänioikeutettuihin:
Kilteri 2.94%
Rastimäki 2.54%
Oripuisto 2.15%
Estepuisto 2.03%
Havukallio 1.77%
Asola 1.49%
Jönsas 1.05%
Laajavuori 1.03%
Hakunila 1.03%
Tikkurila 1.01%
Lummetie 0.98%
Tarhapuisto 0.88%
Nissas 0.87%
Länsimäki 0.87%
Pähkinärinne 0.75%
Otava 0.74%
Vihertie 0.72%
Myyrmäki 0.70%
Uomatie 0.69%
Kulomäki 0.62%
Mikkola 0.61%
Jokiniemi 0.54%
Päiväkumpu 0.51%
Vantaa 0.50%
Pakkala 0.47%
Koivukylä 0.39%
Simonkylä 0.32%
Metsola 0.31%
Korso 0.28%
Kartanonkoski 0.26%
Kaivoksela 0.25%
Itä-Hakkila 0.24%
Maarinoja 0.23%
Louhela 0.23%
Martinlaakso 0.23%
Vapaala 0.22%
Rekola 0.22%
Kukkaketo 0.22%
Hämeenkylä 0.21%
Vaskipelto 0.19%
Vantaanlaakso 0.18%
Talkootie 0.18%
Varisto 0.17%
Simonmetsä 0.16%
Hiekkaharju 0.14%
Vierumäki 0.13%
Viertola 0.13%
Ruskeasanta 0.12%
Vaarala 0.12%
Ilola 0.11%
Kivistöntähti 0.11%
Leppäkorpi 0.11%
Piispankylä 0.11%
Keimola 0.11%
Hämevaara 0.11%
Hakkila 0.10%
Ylästö 0.08%
Nikinmäki 0.08%
Tammisto 0.07%
Seutula 0.07%
Askisto 0.06%
Matari 0.06%
Sotunki 0.05%
Kuninkaala 0.05%
Kivimäki 0.04%
Peltola 0.03%
Rajakylä 0.03%
Veromies 0.03%
Kivistö 0.00%
Quote from: foobar on 03.10.2021, 19:05:14
^ Mutta laitetaan tähän nyt oma kontribuutioni Vantaan Abdi-Ibrahim-analyysiin: tarkempi äänestysaluekohtainen näiden kannatusprosentti, tällä kertaa siis suhteessa annettuihin ääniin:
Kiitoksia. Sitten yhteenveto. Somaliehdokkaiden äänet suhteutettuna äänioikeutettujen määrään 2021 = SÄSÄ
Vantaalla äänestysalueet, joilla SÄSÄ > 2% olivat:
Kilteri (Myyrmäki) 2.9%
Rastimäki (Havukoski) 2.5%
Oripuisto (Hakunila) 2.2%
Estepuisto (Länsimäki) 2.0%
Espoossa äänestysalueet, joilla SÄSÄ > 2% olivat:
Jouppi-Kirstinsyrjä (Suvela) 3,2 %
Kilonpuisto (Kilo) 3,1 %
Sokinvuori-Kirstinmäki (Suvela) 3,0 %
Kirkkojärvi 2,2 %
Kirkkojärvi on ihan Suvelan kupeessa, radan toisella puolella. Kaupunkien kisa on melko tasaväkinen, mutta Espoossa somalit näyttävät onnistuneet pääsemään keskimäärin paljon lähemmäksi toisiaan, mahdollistaen suuremman yhteisöllisyyden. Ehkä siksi meillä on ilonamme seura nimeltä Suvela Warriors, eikä esimerkiksi seuraa nimeltä Vantaa Warriors.
QuoteKoulutus ajaa hyväosaisten etua
Tasa-arvon myytti estää näkemästä Suomen koulutusjärjestelmän eriarvoisuutta, sanoo kriittinen kasvatustieteilijä Kristiina Brunila.
"Koulutusjärjestelmässä on asioita, jotka eivät toimi. Se on tabu, josta ei haluta puhua", professori Kristiina Brunila sanoo. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS
Mikko Puttonen HS
3:00 | Päivitetty 7:08
PROFESSORINKAAN koulutuspolku ei aina ole ihan suora. Kristiina Brunila on kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Helsingin yliopistossa. Kesti kuitenkin tavallista pidempään, ennen kuin hän ylipäätään päätyi yliopistoon.
[...]
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008307545.html
Systeemin tekopyhyys nostetaan taas esille maksumuurijutussa.
Lisääntyyköhän paine keskiluokkaisen painotettujen luokkien, vai mitä ne nyt olivatkaan nimeltään, kautta harjoitetun koulushoppailun suitsimiseen?
Nyt tulee tiukkaa tietoa ketjua lukeville. Vantaan ajankohtaiset rikastumis prosentit.
Kuten arvattua:
Pientalovaltaisilla alueilla on homogeenisempää ja keskustoissa on sitten enemmän värinää
Edit
Ja pääkirjoituksessa sitten taattua ulinaa palveluista vieraskielisille. Kirjoittaakohan joku botti nuo kolumnit...?
^ Huomatkaa termi "intiankieliset." Pitäisiköhän alkaa opiskelemaan tuota kieltä?
Quote from: foobar on 07.10.2021, 22:48:49
^ Huomatkaa termi "intiankieliset." Pitäisiköhän alkaa opiskelemaan tuota kieltä?
Kannattaa. Olen suunnitellut, että vietän tulevaisuudessa lomani Latinassa.
Kytketään sen verran todellisuuteen, että nuo pääkirjoituksetkin ovat jonninjoutavaa paskaa, paitsi etteivät ole jonninjoutavaa. Onneksi pienen pientä siirtymää jutuissa havaittavissa:
QuoteNuorison jengiytyminen ja katujengien mahdolliset yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen huolettavat sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.).
– Totta kai kyse on vakavasta ilmiöstä ja hyvä, että sitä tuodaan esiin. Uusi viesti tämä ei kuitenkaan ole, sanoo Ohisalo Helsingin Uutisille.
-----
KRP:N AHLGRENIN mukaan Suomi on Ruotsin ja Tanskan tiellä.
Sanonnalla viitataan usein siihen, että jengit hallitsevat jopa kokonaisia asuinalueita, ammuskelut ovat yleisiä, ja viranomaiset eivät mene näille alueille kuin vahvasti varusteltuina. Ahlgrenin mukaan on vain "ajan kysymys", milloin kansainväliset katujengit rantautuvat Suomeen tai Suomen jengejä johdetaan ulkomailta.
– Viitteitä siitä ja riski on olemassa, mutta en näe että olemme "siellä", kuten ei Ahlgrenkaan tainnut sanoa, toteaa Ohisalo naapurimaiden tilanteesta.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4311308
Siirsin kommentin koskien Ohisalon vähättelyä relevantimpaan ketjuun:
https://hommaforum.org/index.php/topic,131397.msg3354994.html#msg3354994
Quote
X
VANTAAN puskaradio -Facebook-ryhmässä roihahti perjantaina.
Kaikki alkoi vantaalaisen isän tuohtuneesta postauksesta.
Isä kertoi, että hänen kolmasluokkalainen lapsensa käy Veromäen koulua. Koulun opettaja oli lähettänyt vanhemmille Wilma-viestin, jonka mukaan vanhempien pitäisi hankkia koululaiselle kuulosuojaimet.
Kuulosuojainten avulla koululainen voisi opettajan mukaan keskittyä koulutehtäviin, sillä luokassa on kova meteli. Koululla kuulosuojaimia on ainoastaan neljät kappaleet, jotka eivät riitä kaikille niitä tarvitseville.
X
VANTAAN perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo kertoo, että Wilma-viesti oli inhimillinen vahinko.
"Opettajalta on epähuomiossa lähtenyt tällainen viesti."
X
MILLAISISSA tilanteissa kuulosuojaimia sitten tarvitaan?
"Joskus on tilanteita, joissa esimerkiksi kolmasluokkalaiset vasta harjoittelevat parityötä tai ryhmätöitä. Siitä voi tulla ääniä, ennen kuin työt sujuvat riittävän hiljaisesti", Kalo kertoo.
X
https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008340774.html (https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008340774.html)
Quote
Helsingin seudulla on jo päiväkoteja, joihin kukaan ei hae töihin – Ammattilaiset huolissaan lapsista: "Kakataan housuun, piirretään seiniin, lyödään pää pöydän reunaan"
Päiväkodeissa on kova pula sijaisista kaikkialla pääkaupunkiseudulla, mutta joissain päiväkodeissa ei tule hakemuksia edes vakituisiin paikkoihin.
TILAAJILLE
Maija Aalto HS
2:00 | Päivitetty 9:42
"OLEN ainoa pätevä opettaja päiväkodissamme."
HS kysyi, miten pääkaupunkiseutua koetteleva pula pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista näkyy. Noin 700 vastauksesta uupuneimmat olivat juuri tällaisia.
Ongelmia on kahdessa tasossa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008329499.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008329499.html)
Quote from: Golimar on 22.10.2021, 13:57:30
Quote
Päiväkodeissa on kova pula sijaisista kaikkialla pääkaupunkiseudulla, mutta joissain päiväkodeissa ei tule hakemuksia edes vakituisiin paikkoihin.
(...)
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008329499.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008329499.html)
Onko kerrottu, mitä tai missä nämä "jotkut" päiväkodit ovat?
Kuusisaaressa ongelmana, että mustat miehet pöllii piha-aitojen kuparipäällisiä. Ratkaisuna ehdotetaan, että laitetaan graniittiset kivet tilalle.
Quote from: Mjane on 25.10.2021, 17:37:20
Kuusisaaressa ongelmana, että mustat miehet pöllii piha-aitojen kuparipäällisiä. Ratkaisuna ehdotetaan, että laitetaan graniittiset kivet tilalle.
Olet rassisti.
Oikea termi on "Person of Colour" eikä mustavalkoisesta kuvasta pysty näkemään väriä.
Nih.
Grafiikkaa. Lähteenä valtioneuvoston selvitys Koulutuksellinen tasa-arvo, alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudet (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162857), jonka linkkaisn jo aiemmin PISA-ketjuun (https://hommaforum.org/index.php/topic,59934.msg3362439.html#msg3362439).
Vieraskielisten osuuden kasvu tietyillä Vantaan alueilla ikäryhmässä 0-6 vuotta ja vieraskielisten osuudet koulujen oppilasalueilla pääkaupunkiseuduilla.
Quote from: RP on 22.10.2021, 16:12:16
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008329499.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008329499.html)
Onko kerrottu, mitä tai missä nämä "jotkut" päiväkodit ovat?
Yksi on ainakin päiväkoti Veijari Larussa, joka mainittiin artikkelissakin.
Noin ylipäänsä arvelen sinun pettyvän kun katsot missä niitä paikkoja on auki.
https://www.hel.fi/rekry/fi/avoimet-tyopaikat/rekry-haku-V31?sivu=1&tyoPaikkaAla=15&tyoPaikkaAla=16&tyoSanaHakuKentta=&tyoSuhtTyyppi=jobtypeRegular&haeTyopaikkojaBTN=
Koivukylän ostokeskuksessa on pysäköinninvalvojilla ongelmia:
https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008987499.html
QuoteVANTAAN Koivukylän ostoskeskuksen seinustalle hujan hajan parkkeeratut ajoneuvot ovat ohikulkijoille tuttu näky– siitäkin huolimatta, ettei paikalle saisi pysäköidä.
Ostoskeskuksen edusta on ollut vuosikausia ongelmallinen paikka, sanoo Vantaan pysäköinninvalvonnan valvontaesimies Ari Piipponen.
Kiinteistön yksityinen tontti ulottuu noin kolme metriä rakennuksen seinästä ulospäin. Talon seinustalle katoksen alle pysäköidyt autot eivät siis kuulu Vantaan kaupungin toimialueelle, jolloin pysäköinninvalvojat eivät voi puuttua vaarallisena pitämäänsä pysäköintiin.
"Me ollaan kädettömiä siinä kohtaa", Piipponen toteaa.
Piipposen mukaan ostoskeskuksen eteen pysäköidyt ajoneuvot ovat ensisijaisesti kiinteistön henkilökunnan. Pysäköinnintarkastajat ovat käyneet useita keskusteluja heidän kanssaan.
Silloin tilanne rauhoittuu hetkeksi, kunnes se palaa takaisin uomiinsa.
Kyseinen alue on itse asiassa osa Havukoskea, jossa vieraskielisiä oli asukkaista jo kaksi vuotta sitten 48%. Enemmistö ostokeskuksen yrittäjistä ja henkilökunnasta on niin ikään ulkomaalaistaustaisia, kuten ilmenee Googlen kartasta (https://www.google.com/maps/@60.3233148,25.0623035,19.25z).
Eivätkö pysäköinninvalvojat osaa huomioida kulttuurieroja vaarallisuuden kokemisessa?
Edit: Artikkelia kommentoineet toivat esiin, että pysäköimisvirheet eivät ole suurin ongelma:
QuoteTässä tapauksessa poliisi olisi todennäköisesti oikea taho näitä sakkoja jakelemaan. Varsinainen pysäköinti ei alueella ole ongelma (vaikka tapahtuukin periaatteessa torialueella ja jalkakäytävillä), vaan se että niille paikoille ajetaan jalankulkijoiden seassa jalkakäytävää pitkin.
Tällainen ei vaan, ainakaan Vantaalla, tunnu kuuluvan poliisin toimenkuvaan, joten muutosta asiaan tuskin on tulossa.
Segregaation vastaisen kamppailun suurguru on löytänyt valkopaolle uuden syyn: lasten ikävät kokemukset koulumatkalla. Siihen puuttumalla voidaan (ehkä) vaimentaa vanhempien muuttohaluja.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009001006.html
Quote"Meillä on luokkayhteiskunnan merkkejä" – Tutkijat huolestuivat Helsingin seudun naapurustoista ja kehittivät uuden ratkaisun
Helsingissä näkyvät apulaisprofessori Venla Berneliuksen mukaan luokkayhteiskunnan merkit. Maunulassa oppilaat keksivät jo, miten ikävyyksiä voi vältellä koulumatkoilla.
SEKAVIEN ihmisten notkuminen koulumatkan varrella tuntuu lapsista pelottavalta. Kun turvattomuuden tunne muuttuu jokapäiväiseksi kokemukseksi, se voi kypsyttää vanhemmissa päätöksen muuttaa mukavammalle alueelle.
Tämä on yleistyessään johtanut siihen, että pääkaupunkiseudulla näkyvät jo selvät luokkayhteiskunnan merkit, sanoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Bernelius.
Naapurustojen kurjistumista on koetettu vuosikymmenien ajan estää sillä, että erilaisia ihmisiä ja asumismuotoja sijoitetaan samoihin kaupunginosiin. Nyt Helsinginkin päättäjien puheissa usein korostuva vanha keino ei enää riitä, sanoo Bernelius.
Siksi hän ja toinen kaupunkikoulujen tutkija Heidi Huilla nostavat esiin uuden ratkaisun.
"Miten luoda hyvää kaupunkiympäristöä paikoissa, joissa jo oikeasti on alueita, joissa huono-osaisuus tiivistyy", Bernelius pohtii.
QuoteSUOMESSA ei juuri ole tutkittu koulureittien turvallisuuden ja asuinpaikan valinnan yhteyttä. Bernelius sanoo, että ilmiötä pitää selvittää lisää, koska se voi olla tärkeä keino parantaa tilannetta erityisesti huono-osaisuuden jo koettelemilla asuinalueilla.
"Moni perhe reagoi herkästi lasten koulumatkoilla ja muilla arjen reiteillä kohtaamiin ikäviin ilmiöihin. Se on merkittävä moottori kaupunkien eriytymisen taustalla", Bernelius sanoo.
QuoteKYMMENVUOTIAAT Enni Ka***** ja Vilma Ku***** ovat tuoreita Maunulan ala-asteen neljäsluokkalaisia. Oikeastaan heidän pitäisi aloittaa aamunsa suomen kielen testillä. He ovat kuitenkin lupautuneet kertomaan, miten ikävien tilanteiden välttely onnistuu.
"Kerran meille tuli puhumaan sekava tyyppi, joka sanoi 'pistä tohon'", Ku***** aloittaa. Hän näyttää kädelle läppäämistä kuvaavan eleen.
"Meille jäi siitä vähän trauma", Ku***** lisää lyhyen hiljaisuuden jälkeen.
Ka***** ja Ku***** johdattavat koululta metsäpolun kautta Metsäpurontielle, joka on yksi Maunulaa halkovista pääteistä. He aikovat jatkaa kertomustaan tapahtumapaikalla.
Tulemme punatiilisten kerrostalojen kohdalle. Tässä sekavan tyypin kohtaaminen tapahtui. Paikan ohi ei Karvosen mukaan ole enää pelottavaa kulkea, koska hän on kävellyt siitä jo useasti eikä vastaavaa ole tapahtunut.
Paikka on tavallisen oloista asuinaluetta, joka sijaitsee parinsadan metrin päässä koulusta. Se on Ku*****n koulumatkan varrella.
Nyt tytöt ovat keksineet ratkaisun mahdollisen uuden pelottavan tilanteen varalle.
"Meidän yksi kaveri asuu tuossa. Voi mennä pimputtamaan sen ovea, jos tulee jotain pelottavaa", Ku***** sanoo.
"Ja sen vanhemmat ovat tosi kivoja kumpikin", Ka***** lisää.
KOULUJA ympäröivien alueiden hyvinvoinnilla on tiivis yhteys oppilaiden itsetunnon kehittymiseen ja koulussa viihtymiseen. Sekä alueille että kouluille voi kehittyä julkisessa keskustelussa ikävä maine, joka Berneliuksen ja Huillan mukaan pysyy yllättävän sitkeästi.
Jopa yksittäiset ikävät tapahtumat alueella voivat tutkimuksen mukaan luoda kielteistä mainetta tietylle koululle – vaikka koulun oppimistulokset olisivat hyviä.
Ikävä maine voi johtaa naapuruston ja yksittäisen koulun välttelyyn ja siten ruokkia alueen huono-osaistumisen kierrettä. Koulut ovat tärkeitä, koska ne ovat Berneliuksen mukaan yhteiskunnan viimeisiä merkittäviä alueellisia instituutiota.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että Bernelius on tällä(kin) kertaa iskenyt kyntensä lillukanvarsiin. Tosin lähiöiden eriytyminen lienee sellainen ilmiö, jonka käsittelyssä pitää pitää kieli keskellä suuta.
Quote from: Siili on 29.08.2022, 09:23:58
Segregaation vastaisen kamppailun suurguru on löytänyt valkopaolle uuden syyn: lasten ikävät kokemukset koulumatkalla. Siihen puuttumalla voidaan (ehkä) vaimentaa vanhempien muuttohaluja.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009001006.html
Quote"Meillä on luokkayhteiskunnan merkkejä" – Tutkijat huolestuivat Helsingin seudun naapurustoista ja kehittivät uuden ratkaisun
[....]
Ikävä maine voi johtaa naapuruston ja yksittäisen koulun välttelyyn ja siten ruokkia alueen huono-osaistumisen kierrettä. Koulut ovat tärkeitä, koska ne ovat Berneliuksen mukaan yhteiskunnan viimeisiä merkittäviä alueellisia instituutiota.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että Bernelius on tällä(kin) kertaa iskenyt kyntensä lillukanvarsiin. Tosin lähiöiden eriytyminen lienee sellainen ilmiö, jonka käsittelyssä pitää pitää kieli keskellä suuta.
Olennainen oli minusta jo jutun alussa, jossa todettiin ettei segregaatiota voida ehkäistä enää eri asumismuotoja sekoittamalla. Sosiaalisen ja kovan rahan asumisen sekoittamiselle tulee laittaa rajat viimeistään siinä vaiheessa kun Hesarin toimittajat ja punavihreät tutkijat jälkikasvuineen uhkaavat jäädä samalle asuinalueelle mamujen ja deegujen kanssa. Pääasiassa kantasuomalaisten päihteitten käyttäjien päivittely on vain savuverhoa tämän asian myöntämisen ympärillä.
Quote from: l'uomo normale on 29.08.2022, 10:04:20
Olennainen oli minusta jo jutun alussa, jossa todettiin ettei segregaatiota voida ehkäistä enää eri asumismuotoja sekoittamalla.
Tässä tarkka lainaus:
QuoteNaapurustojen kurjistumista on koetettu vuosikymmenien ajan estää sillä, että erilaisia ihmisiä ja asumismuotoja sijoitetaan samoihin kaupunginosiin. Nyt Helsinginkin päättäjien puheissa usein korostuva vanha keino ei enää riitä, sanoo Bernelius.
Siksi hän ja toinen kaupunkikoulujen tutkija Heidi Huilla nostavat esiin uuden ratkaisun.
"Miten luoda hyvää kaupunkiympäristöä paikoissa, joissa jo oikeasti on alueita, joissa huono-osaisuus tiivistyy", Bernelius pohtii.
Haiskahtaa tosiaan siltä, että räätälihiiretkin ovat hiffannet, ettei takkia saa aikaiseksi, ja tarjoavat tilalle vähemmän kunnianhimoisia tavoitteita. Vastenmieliseltäkin tuntuvassa ympäristössä voi elää, jos löytää kikkoja neutraloida ikäviä sattumuksia.
Quote from: Siili on 29.08.2022, 09:23:58
...
SEKAVIEN ihmisten notkuminen koulumatkan varrella tuntuu lapsista pelottavalta. Kun turvattomuuden tunne muuttuu jokapäiväiseksi kokemukseksi, se voi kypsyttää vanhemmissa päätöksen muuttaa mukavammalle alueelle.
...
SUOMESSA ei juuri ole tutkittu koulureittien turvallisuuden ja asuinpaikan valinnan yhteyttä. Bernelius sanoo, että ilmiötä pitää selvittää lisää, koska se voi olla tärkeä keino parantaa tilannetta erityisesti huono-osaisuuden jo koettelemilla asuinalueilla.
Eihän siinä mitään apurahoja tarvitse jaella tutkijoille. Yhteiskunnan tehtävänä on toimia siten, että ihmiset kokevat alueet turvallisiksi.
Quote from: Siili on 29.08.2022, 10:50:37
Quote from: l'uomo normale on 29.08.2022, 10:04:20
Olennainen oli minusta jo jutun alussa, jossa todettiin ettei segregaatiota voida ehkäistä enää eri asumismuotoja sekoittamalla.
Tässä tarkka lainaus:
QuoteNaapurustojen kurjistumista on koetettu vuosikymmenien ajan estää sillä, että erilaisia ihmisiä ja asumismuotoja sijoitetaan samoihin kaupunginosiin. Nyt Helsinginkin päättäjien puheissa usein korostuva vanha keino ei enää riitä, sanoo Bernelius.
Siksi hän ja toinen kaupunkikoulujen tutkija Heidi Huilla nostavat esiin uuden ratkaisun.
"Miten luoda hyvää kaupunkiympäristöä paikoissa, joissa jo oikeasti on alueita, joissa huono-osaisuus tiivistyy", Bernelius pohtii.
Haiskahtaa tosiaan siltä, että räätälihiiretkin ovat hiffannet, ettei takkia saa aikaiseksi, ja tarjoavat tilalle vähemmän kunnianhimoisia tavoitteita. Vastenmieliseltäkin tuntuvassa ympäristössä voi elää, jos löytää kikkoja neutraloida ikäviä sattumuksia.
Jossain radanvarsilähiöissä vihreitten patenttiratkaisu segregaatiota vastaan on ollut metsien ja omakotitalojen hävittäminen ja omistusasuntokerrostalojen rakentaminen tilalle. Tulevan jokeri-pikaraitiotien kohdalla Maunulassa tuollainen onkin jostain syystä vanhentunut idea.
Quote"Kerran meille tuli puhumaan sekava tyyppi, joka sanoi 'pistä tohon'", [lapsi] aloittaa. Hän näyttää kädelle läppäämistä kuvaavan eleen.
"Meille jäi siitä vähän trauma", [lapsi] lisää lyhyen hiljaisuuden jälkeen.
Kuulostaa siltä että mitään maahanmuuttoa ei edes tarvita alueiden erottumiseen. Jos koulumatkalla törmää pelottaviin deekuihin, lapsiperheet lähtevät karkuun. Mutta tästä ei tietenkään haluta oppia mitään, vaan vikaa etsitään lapsiperheistä.
Quote from: Outo olio on 29.08.2022, 15:13:13
Quote"Kerran meille tuli puhumaan sekava tyyppi, joka sanoi 'pistä tohon'", [lapsi] aloittaa. Hän näyttää kädelle läppäämistä kuvaavan eleen.
"Meille jäi siitä vähän trauma", [lapsi] lisää lyhyen hiljaisuuden jälkeen.
Kuulostaa siltä että mitään maahanmuuttoa ei edes tarvita alueiden erottumiseen. Jos koulumatkalla törmää pelottaviin deekuihin, lapsiperheet lähtevät karkuun. Mutta tästä ei tietenkään haluta oppia mitään, vaan vikaa etsitään lapsiperheistä.
Siellä on tainnut taas jollain laukata vähän mielikuvitus että mitä toi känninen äijä on tolla tarkoittanut?.
^Siis, humalainen on halunnut "high-five"-tyyppiset läpsyt, paitsi että "alaläpsyt" koska lapsi on niin lyhyt että ei yletä yläläpsyihin, mutta tämä on riittänyt pelottamaan pikkulasta. Lapsi pelästyi humalaista. Lapset joskus pelästyvät asioita joita aikuiset eivät pelästyisi. Sellaista se on.
Quote from: Outo olio on 30.08.2022, 17:54:19
^Siis, humalainen on halunnut "high-five"-tyyppiset läpsyt, paitsi että "alaläpsyt" koska lapsi on niin lyhyt että ei yletä yläläpsyihin, mutta tämä on riittänyt pelottamaan pikkulasta. Lapsi pelästyi humalaista. Lapset joskus pelästyvät asioita joita aikuiset eivät pelästyisi. Sellaista se on.
Tieteen kehitys on usein ennalta arvaamatonta. Nyt lapsen pelästyminen ja reaktio (hakeutuminen luotettavaksi oletetun aikuisen huomaan) tuottaa tutkijagurulle "heureka!"-fiiliksen, joka voi avata ihan uuden ulottuvuuden segregaation vastaisessa taistelussa.
QuoteEspoo ja Vantaa erottuvat selkeästi muista Suomen suurista kaupungeista siinä, että molemmissa valtaosa muista kunnista muuttavista on vieraskielisistä.
Ero on merkittävä jopa Helsinkiin verrattuna.
QuoteYhtenä syynä [Väestö- ja aluekehitysasiantuntija Timo] Aro näkee Espoon ja Vantaan rakennusbuumin.
– Espoo ja Vantaa ovat rakentaneet paljon uusia asuntoja hyville paikoille kehäradan, kaupunkiradan ja metron varsille. Kun tällaisiin paikkoihin on tullut paljon kerrostaloja, joissa on paljon pieniä asuntoja, ne vetävät myös paljon väkeä, Aro toteaa.
Muutos ja sen kova tahti ovat herättänyt espoolaisissa kritiikkiäkin. Myös kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on todennut, että Espoon verotulot eivät enää kasva samassa tahdissa väkiluvun kanssa.
(...)
– Espoon kannalta muuttajien sosioekonominen rakenne oli pitkään edullinen: kaupunki veti työssäkäyviä, usein keski- ja hyvätuloisia. 2011 jälkeen kasvu on perustunut enemmän ja enemmän vieraskielisiin eikä muuttajien sosioekonominen rakenne ole enää yhtä edullinen kuin kantasuomalaisten aiemmin, Aro huomauttaa.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4818481?fbclid=IwAR270_RGWRU3-YpW6QAKfX1jv0I7gWqnRqzJbkzBpgEkPoUZ0cynIWOP9a8
Quote from: RP on 01.09.2022, 21:23:28
Liitetiedosta voitaneen päätellä, että vieraskielisiä on valunut etelään.
tai siis nimenomaan pääkaupunkiseudulle
https://www.stat.fi/til/muutl/2020/muutl_2020_2021-05-12_tie_001_fi.html
Quote from: RP on 01.09.2022, 21:56:18
tai siis nimenomaan pääkaupunkiseudulle
https://www.stat.fi/til/muutl/2020/muutl_2020_2021-05-12_tie_001_fi.html
Väestönvaihto - vihreiden missio - on käynnissä enimmäkseen pääkaupunkiseudulla. Hyödylliset ulos, haitalliset sisään. Ja vihreiden kannatus on suurinta juuri täällä. :P Täytyy vain toivoa, että suomukset vihdoinkin tippuvat helsinkiläisten silmiltä, ja vihreiden laskeva trendi jatkuu.
(Liitekuvassa vas. jäi tolpan alle, 11 paikkaa.)
Quote from: Outo olio on 30.08.2022, 17:54:19
^Siis, humalainen on halunnut "high-five"-tyyppiset läpsyt, paitsi että "alaläpsyt" koska lapsi on niin lyhyt että ei yletä yläläpsyihin, mutta tämä on riittänyt pelottamaan pikkulasta. Lapsi pelästyi humalaista. Lapset joskus pelästyvät asioita joita aikuiset eivät pelästyisi. Sellaista se on.
No ei noista traumoja ole jäänyt lapsena,normitouhua että känniset äijät kommentoi lapsille jotain.Olen tosin kasvanut kaupungissa pienenä jossa vastaan tulee muitakin kuin oman pikkukylän porukkaa.Yleensä keskustan lähellä ne känniset häiriköt on juuri näitä "pikkukylien" ja lähiöiden äijiä/ämmiä,huutelevat/tappelevat kännissä ja kuseskelevat/paskovat/yrjövät joka paikkaan ja hajoittelevat paikkoja.Siitä vasta traumoja tulee kun näkee lapsena jonkun "kiltin" lähiöäidin touhuamassa kadulla yms.:D
Apulaispormestari Razmyar avautuu inkluusiosta ja segregaatiosta:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009054728.html
QuoteINKLUSIIVISUUDEN ideaali on ollut voimissaan suomalaisessa koulutuspolitiikassa koko vuosituhannen. Sen pohjana ovat monet kansainväliset ja kansalliset sopimukset, esimerkiksi lapsen oikeuksien sopimus sekä yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.
"Uskon, että kaikki allekirjoittavat inkluusion arvot, ne ovat hienoja ja tärkeitä. Käytännössä sitten...", Razmyar sanoo.
Vuoden aikana Razmyarille on muodostunut kokonaiskuva kaoottisista koululuokista, joissa opettajien on pahimmillaan mahdotonta tehdä työtään.
Ei tietenkään kaikissa kouluissa, eikä kaikilla luokilla. Razmyarin mukaan inkluusion mukanaan tuomat ongelmat korostuvat tietyillä alueilla.
Alueilla, joilla matala työllisyysaste, pienituloisuus ja alhainen koulutustaso kohtaavat, Razmyar vastaa kysyttäessä, mistä alueista on kyse. Sen tarkemmin hän ei halua alueita nimetä.
Razmyarin tarjoama lääke ei yllätä:
QuoteYhtenä väistämättömänä korjausliikkeenä Razmyar näkee koulupiirien rajojen tarkastelun.
Razmyarin mukaan poliitikoilta puuttuu usein rohkeus epäsuosittujen päätösten tekemiseen. Sellainen on varmasti oppilaiden lähikoulun määrittelevän koulupiirijaon muuttaminen. Kaupunkilaisten kannattaa varautua siihen, että lähivuosina rajoja piirretään uusiksi paitsi maantieteellisillä, myös sosioekonomisilla perusteilla.
Se on välttämätöntä, jotta tukea tarvitsevat lapset jakautuisivat tasaisemmin eri kouluihin.
Eli ilmeisesti monien oppilaiden koulumatka pitenee, jotta sosioekonomista hajontaa koulujen sisällä saataisiin kasvatettua. Veikkaan, ettei moinen ainakaan vähennä koulushoppailua ja valkopakoa.
Quote from: Siili on 13.09.2022, 07:33:24
Apulaispormestari Razmyar avautuu inkluusiosta ja segregaatiosta:
Otsikkoa näköjään muutettu. Oli alunperin Nasima Razmyar nostaa esille
vaietun ongelman Helsingin kouluissa:
"Lapsia, jotka on pitäneet kädessään enemmän puukkoa kuin kynää" (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009054728.html)
Otsikosta tulikin ikävästi mieleen maahanmuutto, jota ei mainita itse jutussa sanallakaan, vaikka kyse on nimenomaan koulujen maahanmuuttajaosuuksista.
Tätä on suomalainen maahanmuuttokeskustelu.
Quote from: Siili on 13.09.2022, 07:33:24
Apulaispormestari Razmyar avautuu inkluusiosta ja segregaatiosta:
Razmayerillahan on sikäli hyvin pullat uunissa, että hän voi sanoa omien lastensa lisäävän inkluusiota ja vähentävän segregaatiota omissa tulevissa kouluissaan, ilman että siitä kärsisivät (tai toisin päin). Ymmärtääkseni ovat tällä hetkellä Lauttasaaressa ruotsinkielisessä päiväkodissa, joten vaikka koulupiirit laajensivat, olisivat varmaan yhä tulevan luokkansa "etnisimpiä".
Suuret ikäluokat kävivät koulunsa turvallisessa ja kurinalaisessa Suomessa. He rakensivat siitä huipputurvallisen hyvinvointivaltion.
Nykyiset jo pienentyneet ikäluokat ovat olleet peruskoulun koekaniineina. Vähemmänkin lahjakkaista on tehty väkisin ylioppilaita ja maistereita. Jälki on ollut usein sekulia.
Nyt on valtiovalta näiden heikkolahjaisten johdolla haalinut kehittymättömien maiden alkuasukkaita kotoutumaan kultamuniksi ja tuottamaan lisää jälkeläisiä.
Stadissa ei tule enää käytyä, koen sen nykyisin vaarallisenä neekerikylänä, onneksi tuli eläköidyttyä maaseudulle.
On kyllä aivan /ceestä tämä koulujen, oppilaiden ja opettajienkin tasa-arvoisuuden tuhoaminen syöttämällä häiriköivää oppilasainesta ympäriinsä. Tässä mennään kovaa kyytiä luokkayhteiskuntaan kaikilla herkuilla.
HS 13.9.2022 (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009054728.html)
QuoteNasima Razmyar vaietusta ongelmasta Helsingin kouluissa: Inkluusio ajaa luokkia kaaokseen
Apulaispormestari Nasima Razmyarin mukaan Helsingin kouluissa on kaoottisia luokkia, eikä kukaan halua puhua siitä ääneen.
"En haluaisi sanoa tätä, mutta meillä on lapsia, jotka on pitäneet kädessään enemmän puukkoa kuin kynää
Totuusmedia löytää aina juurisyyn. Eikä pottunokkien rasismiakaan voi joka kerta syyttää. Miltä vaikuttaisi otsakkeena:
Inkluusio ajaa suomalaista yhteiskuntaa kaaokseen
QuoteTavoitteena on pyramidimalli, jossa vain murto-osa olisi vaativimman tuen tarpeessa. Razmyar näyttää kuitenkin epämääräistä palikkatornia muistuttavan kuvion, joka kertoo tuen tarpeen jakautumisesta helsinkiläiskouluissa.
Kaavio liitteenä.
Quote"Uskon, että kaikki allekirjoittavat inkluusion arvot, ne ovat hienoja ja tärkeitä. Käytännössä sitten...", Razmyar sanoo.
Vuoden aikana Razmyarille on muodostunut kokonaiskuva kaoottisista koululuokista, joissa opettajien on pahimmillaan mahdotonta tehdä työtään.
Ei tietenkään kaikissa kouluissa, eikä kaikilla luokilla. Razmyarin mukaan inkluusion mukanaan tuomat ongelmat korostuvat tietyillä alueilla.
--
Mitään patenttiratkaisua Razmyarilla ei ole tarjota. Erityisluokkien aikaan ei enää palata, vaikka Razmyar ei näe niissäkään pelkkää pahaa. Tarvitaan resursseja perusopetukseen ja vaikeitakin päätöksiä, jotta koulujen välisiä eroja saataisiin tasattua.
On etukäteen päätetty että ongelmaa ei yritetä ratkoa tietyllä tavalla, vaikka se voisi toimia.
Maahan otetaan jatkuvasti lisää "kaavion yläpään" lapsia tavallisiin kouluihin, ja ihmetellään, mitä asialle pitäisi tehdä. Jo ihan pelkästään näiden lasten itsensä vuoksi heille pitäisi olla omat luokat tai koulut. Vaikka eloveenalapset olisivat natsipaskaa johon ei tarvitse haaskata resursseja, niin ajatelkaa nyt edes niitä maahanmuuttajalapsia.
Tässä uhrataan kaikki lapset, vain jotta ei tarvitse myöntää tehtyjä virheitä.
Quote from: Siili on 13.09.2022, 07:33:24
Apulaispormestari Razmyar avautuu inkluusiosta ja segregaatiosta:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009054728.html
---snip---
Razmyarin tarjoama lääke ei yllätä:
QuoteYhtenä väistämättömänä korjausliikkeenä Razmyar näkee koulupiirien rajojen tarkastelun.
Razmyarin mukaan poliitikoilta puuttuu usein rohkeus epäsuosittujen päätösten tekemiseen. Sellainen on varmasti oppilaiden lähikoulun määrittelevän koulupiirijaon muuttaminen. Kaupunkilaisten kannattaa varautua siihen, että lähivuosina rajoja piirretään uusiksi paitsi maantieteellisillä, myös sosioekonomisilla perusteilla.
Se on välttämätöntä, jotta tukea tarvitsevat lapset jakautuisivat tasaisemmin eri kouluihin.
Eli ilmeisesti monien oppilaiden koulumatka pitenee, jotta sosioekonomista hajontaa koulujen sisällä saataisiin kasvatettua. Veikkaan, ettei moinen ainakaan vähennä koulushoppailua ja valkopakoa.
Mitä enemmän inklusiivisuutta, sitä enemmän ongelmia ja niiden maton alle lakaisemista ja niistä huomauttavien syyttelyä. Ja syitä etsitään kaikkialta paitsi missä itse vika on, kiitos punavihreän ideologian missä ideologian mahdollisia hyötyjä ei tarvitse todistaa, mutta haitat kyllä.
Kumma kyllä, tämä afgaaniakka ei sitten laittanut sitten jälkikasvuaan noihin inklusiivisuuskouluihin.
Välillä ihmettelen, miksi ja miten ihmeessä media on kopioinut 1:1 Ruotsin tyyliä matkivan kehitysmaiden maahanmuuttokeskustelun tänne ja ennenkaikkea, missä näin on käsketty tekemään.
Quote from: RP on 13.09.2022, 09:57:23
Quote from: Siili on 13.09.2022, 07:33:24
Apulaispormestari Razmyar avautuu inkluusiosta ja segregaatiosta:
Razmayerillahan on sikäli hyvin pullat uunissa, että hän voi sanoa omien lastensa lisäävän inkluusiota ja vähentävän segregaatiota omissa tulevissa kouluissaan, ilman että siitä kärsisivät (tai toisin päin). Ymmärtääkseni ovat tällä hetkellä Lauttasaaressa ruotsinkielisessä päiväkodissa, joten vaikka koulupiirit laajensivat, olisivat varmaan yhä tulevan luokkansa "etnisimpiä".
Eikö afgaaniämmä olisi voinut järkätä kämppää Kontulasta tai vaikka Korsosta? Moni stadissa töitä tekevä tulee Vantaalta. Näin hän edistäisi inkluusiota ja näyttäisi solidaarista esimerkkiä.
Asiaa voi poliitikko kaunistella:
"Se on välttämätöntä, jotta tukea tarvitsevat lapset jakautuisivat tasaisemmin eri kouluihin."
tai kertoa totuuden:
"Koulupiirijaon muuttaminen aiheuttaa häirikkö-aineksen leviämisen useampiin luokkiin."
Sosialidemokratiassa on parempi ettei kukaan opi mitään, kuin että toinen oppisi toista enemmän.
Inkluusioon pätee muuten sama kuin ainakin pakkoruotsiin. Kukaan ei opi mitään mutta päättäjä voi lohduttautua sillä että ainakin yritettiin, isolla rahalla. Ja voi olla että muitakin esimerkkejä tästä on. ???
tässä hiukan Nazima Razmyarille vastinetta:
Quote"Oppilas kiroilee, sylkee ja puree" – HS:n kyselyyn vastanneet opettajat avautuvat inkluusion laajoista ongelmista
Opettajat kertovat minkälaista on arki väkivaltaisten ja levottomien oppilaiden kanssa, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea.
HS kysyi opettajien kokemuksia inkluusion seurauksista. Vastauksia tuli lähes sata. HS siteeraa tässä jutussa vain vastaajia, joiden nimi ja yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa.
Lasten yksityisyyden suojan vuoksi opettajat kertovat kokemuksistaan nimettömänä.
VASTAUSTEN perusteella monessa koululuokassa vallitsee täysi kaaos, sillä yhdellä luokalla voi olla useita lapsia, joiden on vaikeaa sopeutua isossa ryhmässä työskentelyyn.
Inkluusiossa pyritään osin luopumaan erityisluokista tai erityiskouluista ja tarjoamaan erityistä tukea tarvitseville lapsille tukea tavanomaisessa luokassa. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia siirretään siksi yhä useammin tavalliseen kouluun osaksi suurempaa lapsijoukkoa.
Erityistä tukea tarvitsevia lapsia voi olla tavallisissa koululuokissa hyvin monenlaisin perustein: kognitiivisen, psyykkisen vamman, sairauden, päihteiden ongelmakäytön tai terveyden tai kehityksen vaarantumisen vuoksi.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009065876.html
- Hesarissa ei mainita maahanmuuttoa eikä vieraita kulttuureita.
- omat lapset kun olivat koulussa niin yllättäen kaikkein pahimpia tapauksia olivat
a) mustalaiset
b) neekerit ja ählämit
c) väärin perustein tavallisiin koululuokkiin sijoitetut vahvasti erityisongelmaiset muut (matut ja suomalaiset). ´
- Nasiman lapset eivät ole luokilla missä näitä mainittuja lapsia on.
Ja huomio. Jos joku tarvitsee ns. erityistä apua, ja ovat ns tavallisista kodeista, niin tällaisista kasvaa (jokseenkin) tavallisia ihmisiä jos he saavat tukea.
^Toimittaja on onneksi jo löytänyt ongelman juurisyyn: inkluusio on
toteutettu väärällä tavalla. ???
Quote"Oppilas kiroilee, sylkee ja puree" – HS:n kyselyyn vastanneet opettajat avautuvat inkluusion laajoista ongelmista
Opettajat kertovat minkälaista on arki väkivaltaisten ja levottomien oppilaiden kanssa, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea.
Sami Takala HS, Milla Palkoaho HS, Marianne Riiali HS
15:19 | Päivitetty 16:01
Väkivaltaa, uhkailua ja itsetuhoisuutta.
Tällaista on arki koulussa pahimmillaan, kertovat HS:n kyselyyn vastanneet opettajat. Monen opettajan mielestä syynä on inkluusio.
Inkluusion toteuttaminen riittämättömällä tavalla nousi esille kuluneella viikolla, kun Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) toi HS:ssa esille huolensa Helsingin koulujen tilanteesta.
--
Itse ainakin käsitin että asiaa kommentoineet opettajat nimenomaan olivat siinä käsityksessä että inkluusiota ei oikein pysty "toteuttamaan oikein". Ongelmaa ei pysty ratkomaan muuten kuin inkluusiota vähentämällä. Mutta uutisessa sanotaan että inkluusiota on toteutettu "riittämättömällä tavalla", eli ratkaisu ongelmaan olisi siis lisätä inkluusiota? ??? Jos ei riitä, niin pitää lisätä? Kuulostaako tämä siltä että kokemusasiantuntijan mielestä tilanteen voi pelastaa lisäämällä sitä:
QuoteTodellisuus on kuitenkin opettajien mukaan karu.
Kuten eräs vastaaja sanoo: "Inkluusio on kaunis ajatus ja kokoelma hienoja lauseita, jotka on laadittu irrallaan koulun oikeasta arjesta."
Vastauksissa toistuu opettajien turhautuneisuus ja huoli paitsi omasta jaksamisesta myös oppilaiden hyvinvoinnista.
"Luokille tulee joka vuosi enemmän ja enemmän entistä haastavampia oppilaita: he purevat, sylkevät, potkivat, lyövät", alakoulun opettaja pääkaupunkiseudulta sanoo HS:n haastattelussa.
Quote"Pienestä pitäen oppilaat näkevät, että aikuisia ei tarvitse totella. Näin myös oppilaat, joilla ei ole ollut haasteita, alkavat käyttäytyä haastavasti."
Ja tässä tapauksessa ainakin inkluusio eli erityisluokkien lakkauttaminen on
tehnyt tavallisesta luokasta erityisluokan, kun 17 lapsesta ainakin 9 eli
yli puolet on jonkinsortin ongelmaisia. ???
QuoteHänen luokallaan on 17 oppilasta, joista viidellä on erityisen tuen ja neljällä tehostetun tuen päätös. Erityisen tuen päätöksiä on opettajan käsityksen mukana tulossa vielä muillekin luokan oppilaille.
Värinäveikkausta:
Quotejonkin verran esiintyy myös käsiksi käymistä: takapuolen puristelusta tai housujen alas vetämisestä.
Seksuaalisen häirinnän mainitsee toinenkin opettaja, 20 vuotta alalla työskennellyt alakoulun opettaja. Se voi alkaa jo kolmannella luokalla.
QuoteOsa oppilaista uhkailee toisia oppilaita väkivallalla tai jopa tappamisella, peruskoulun opettaja kuvailee.
Jos joku mahdollisesti yhdisti mielessään Nasiman haastattelun perusteella kouluongelmat ja maahanmuuttajien kersat, niin tänään Hesarin vakioresurssi Venla Bernelius neuvoo, että pois osoittavat sormet maahanmuuttajista. Kouluongelmien syyt ovat muualla: esimerkiksi oppimisvaikeudet tai sairaudet. Ja ongelmien ratkaisuun tarvitaan lisää resursseja (= fyrkkaa).
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009070788.html
Quote from: Roope2 on 16.09.2022, 07:21:19
Jos joku mahdollisesti yhdisti mielessään Nasiman haastattelun perusteella kouluongelmat ja maahanmuuttajien kersat, niin tänään Hesarin vakioresurssi Venla Bernelius neuvoo, että pois osoittavat sormet maahanmuuttajista. Kouluongelmien syyt ovat muualla: esimerkiksi oppimisvaikeudet tai sairaudet. Ja ongelmien ratkaisuun tarvitaan lisää resursseja (= fyrkkaa).
https://www.hs.fi/koeaupunki/art-2000009070788.html
Razmyar ilmeisesti oli hölösuu, kun esitti hyvin todennäköisenä mahdollisuuden, että koululpiirijaossa huomioidaan jatkossa sosioekonomiset tekijät. Perusopetusjohtaja vähättelee niiden merkitystä, vaikka lopuksi myöntääkin, että ne huomioidaan, kun muutoksia tulee muista syistä, kuten rakennusten sijainnissa (boldaus).
QuoteMÄÄRÄÄNSÄ enempää ei koulupiirijakoa voi manuaalisesti muuttaakaan, kertoo Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Outi Salo.
"Jokaiselle koululle määritellään oma oppilaaksiottoalue. Perusopetuslaki lähtee lähikouluperiaatteesta ja silloin koulumatka on määrittävä tekijä", Salo kertoo.
Salon mukaan näitä rajoja käydään läpi tarpeen mukaan, mutta suuria uudistuksia ei ole luvassa.
Yleisesti ottaen ääriviivoja vedetään uusiksi silloin, kun alueelle tulee uusia koulurakennuksia tai vanhat menevät korjaukseen. Myös uusilla asuinalueilla, kuten parhaillaan Kruunuvuorenrannassa, pohditaan jakolinjoja.
"Mietimme kyllä, miten alueen kokonaisuus toimii. Myös esimerkiksi sosioekonomiset tekijät otetaan huomioon, koska segregaation ehkäisy on yksi kaupunkistrategian tavoitteista", Salo sanoo.
Saattaa olla, että suunnittelukokouksissa asia on kovastikin esillä, mutta kaikki (Razmyaria lukuunottamatta) ymmärtävät, ettei asiaa kannata kovin paljoa pitää esillä, ennen kuin asia siirtyy päättävien poliittisten piirien käsiteltäväksi (=pakolliseen julkisuuteen).
Sosiaalista sekoittamista tapahtuu tavallaan luonnollisesti, kun opetusta keskitetään. Jos alueen kahden vanhan koulun tilalle rakennetaan yksi isompi uusi, se sijoitetaan varmasti alueen kerrostaloalueelle tai sen rajalle. Pienemmät koulut pientaloalueilla häviävät takuulla luonnollisen poistuman kautta.
Turussa Varisuon koulunjohtaja ja hallintoväki promosivat uuden koulun rakentamista puhtaasti sosioekonomisin perustein, mutta se ei ilmeisesti silloin edennyt:
QuoteSyksyllä 2019 opetusministeri Andersson vieraili koulussamme ja puhuimme avoimesti koulumme
tilanteesta. Tilaisuudessa oli läsnä myös Timo Jalonen ja Tommi Tuominen Turun sivistystoimialan
hallinnosta. Tilaisuudessa Timo Jalonen esitti, että mitä jos rakennetaan yksi yhteinen koulu
Varissuon ja Pääskyvuoren lapsille. Näin saataisiin S2 oppilaiden osuus kaikista oppilaista
pienemmäksi ja mahdollisuus vertaisoppimiseen paranisi.
Tästä ehdotuksesta ei ole kuulunut mitään sen jälkeen ja tiedän, että Pääskyvuoren koulun
uudisrakennushanke menee omana hankkeenaan eteenpäin. Yhteistä koulua ei siis ole
suunnitteillakaan.
https://hommaforum.org/index.php/topic,4838.msg3362546.html#msg3362546
Googlen 3d-kuva Pääskyvuoresta (https://www.google.com/maps/dir/60.3134608,25.0051715//@60.4397159,22.3386069,750a,35y,39.23t/data=!3m1!1e3!4m5!4m4!1m1!4e1!1m0!3e0) ja Varissuosta (https://www.google.com/maps/dir/60.3134608,25.0051715//@60.4382314,22.3522117,1169a,35y,39.12t/data=!3m1!1e3!4m5!4m4!1m1!4e1!1m0!3e0).
Quote from: Outo olio on 15.09.2022, 18:29:43
^Toimittaja on onneksi jo löytänyt ongelman juurisyyn: inkluusio on toteutettu väärällä tavalla. ???
Tämähän on yksyhteen maahanmuuttokeskustelusta, jossa ongelma ei viranomaisten ja ns. asiantuntijoiden mukaan ole itse maahanmuutto vaan puutteellisesti toteutettu kotouttaminen.
Kotouttamistoimista ei ole koskaan saatu sellaisia, että niillä olisi korjattu määrällisesti liian suuren ja laadullisesti liian huonon maahanmuuton aiheuttamat ongelmat. Vastaavasti rajallisten resurssien reaalimaailmassa ei ole olemassa toimivaa tapaa toteuttaa inkluusiota, jos maahanmuuttopolitiikka on ollut tarpeeksi kauan vääränlaista.
Sattuneesta syystä olen päässyt hieman kyselemään ja kartoittamaan pääkaupunkiseudun koulujen tapahtumia.
Ongelmat ovat lisääntyneet, ja maahanmuuttajiin sekä inkluusioon liittyvää väkivaltaa on havaittu sellaisissakin kohteissa jossa sitä aiemmin ei ole esiintynyt. Esimerkiksi on havaittu puukkojunkkareiden määrän kasvu ja havainnot eri kouluissa, kouluun tunkeutumiset ja pahoinpitelyt kouluissa jossa niitä aiemmin ei ole esiintynyt. On tapahtunut jopa yläkoulusta alakoulun puolelle suuntautuvaa tunkeutumista ja väkivaltaa.
Miltäs keskivertodemarista tuntuu jos kuulee puukolla varustettujen mamujen kiertelevät lapsensa koulussa? Tai aiheuttaisiko harmistusta jos kuulee alakouluikäisen muksunsa saaneen turpaan vanhemmalta, isokokoiselta inkluusioneekeriltä? Vieläkö vierasperäisen Naziman ja demareiden tavoitteet inkluusiosta ja vapaista rajoista tuntuu hyvältä ratkaisulta? Vieläkö nyökytellään punavihreiden näkemyksiin siitä että mamujen rötökset johtuvat suomalaisten rasismista?
Hesarissa on varsin suorapuheinen yleisönosastonkirjoitus, jota voisi kutsua jopa nuivaksi. Kirjoittaja on pappisnainen.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009072420.html
QuoteOmakohtainen kokemukseni koulujen välisistä eroista on konkreettinen. Tokaluokkalaisemme koulu määrittyy itäisen asuinalueemme mukaan, nelosluokkalainen puolestaan pääsi painotettuun opetukseen Helsingin keskustaan noin 400 oppilaan ala-asteelle. Koulut ovat kuin yö ja päivä.
Tokaluokkalainen on todistanut yhdistetyssä noin 900 oppilaan ala- ja yläkoulussaan väkivaltaa lukuisia kertoja. Poliisin vierailu kesken koulupäivää ei ole enää uutinen. Nelosluokkalaisen turvallisuudesta emme ole joutuneet kantamaan enää huolta.
QuoteKärjistetysti: viimeistään nyt on tunnustettava suurten kaupunkien alueellisen segregaation seuraukset, sekä osin tähän johtanut jokseenkin epäonnistunut maahanmuuttajien kotouttaminen.
Jälleen kärjistäen: sen sijaan, että Helsingin kaupunki tarjoaa jokaiselle monikieliselle oppilaalle – jonka äidinkieli tai kotikieli on muu kuin suomi tai ruotsi – oman äidinkielen, kotikielen ja ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpito-opetusta, olisi varmistettava, että oppilaan vanhemmat oppivat suomen kielen.
Koulun on saatava jatkossa keskittyä oppilaiden opettamiseen ja kasvattamiseen, ei sosiaalisten ongelmien ratkomiseen.
^ Ei tuokaan papitar suostu näkemään metsää puilta, eli liian suurta ja kehnoa mamutusta. Hänen ajattelunsa kuulostaa pikemminkin siltä, että tuo pienempi alakoulu tulisi myös pilata varsinaisilla.
Quote from: Uuno Nuivanen on 17.09.2022, 11:31:39
^ Ei tuokaan papitar suostu näkemään metsää puilta, eli liian suurta ja kehnoa mamutusta. Hänen ajattelunsa kuulostaa pikemminkin siltä, että tuo pienempi alakoulu tulisi myös pilata varsinaisilla.
En huomannut moista tendenssiä. Rouva kirjoittaa myös:
QuoteKun HS:n jutussa Nasima Razmyar (sd) esitti ratkaisuksi koulupiirien ja niiden jaon tarkastamista, en itse näe tässä mieltä. Liisankadulta tuskin tullaan Jakomäkeen kouluun ainakaan vapaaehtoisesti. Ongelmia ei ratkaista myöskään resursoimalla yhä suurempaa tukea pienituloisten asuinalueiden ongelmakouluille.
^^munkin mielestä hän oli näin suorapuheinen kun nyt mitä Hesarin mielipidekirjoituksessa voi olla, jos haluaa sen julkaistavaksi.
Ei maahanmuutto, vaan huono kotouttaminen.
Ei maahanmuutto, vaan valkoinen rasismi.
Ei maahanmuutto, vaan osattomuus ja näköalattomuus.
Ei maahanmuutto, vaan inkluusio.
Quote from: Jorma Teräsrautela on 18.09.2022, 09:39:59
Ei maahanmuutto, vaan huono kotouttaminen.
Ei maahanmuutto, vaan valkoinen rasismi.
Ei maahanmuutto, vaan osattomuus ja näköalattomuus.
Ei maahanmuutto, vaan inkluusio.
Maahanmuutto ei nykyisen valtioideologian mukaan voi aiheuttaa mitään harmia, koska maahanmuutto lähtökohtaisesti sen mukaan on vain positiivinen ja Suomea hyödyttävä asia. JOS maahanmuutto näyttää aiheuttavan haittaa, kustannuksia ja vaaraa, se ei valtioideologian mukaan johdu maahanmuutosta, vaan syy on suomalaisten, jotka ovat rasisteja, jotka eivät kotouta, jotka eivät ota töihin, jotka eivät omaksu tulijoiden tapoja, jotka eivät väistä etevämpien kulttuureiden tieltä, vaan pitäytyvät menneessä maailmassa.
Ilmeisesti on niin, että rasismi häviää Suomesta vasta sitten, kun kaikki täällä asuvat ovat mustia. Silloin on myös saavutettu sosialistin ihanneyhteiskunta: kaikki ovat yhtä varakkaita.
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.09.2022, 09:59:18
Ilmeisesti on niin, että rasismi häviää Suomesta vasta sitten, kun kaikki täällä asuvat ovat mustia. Silloin on myös saavutettu sosialistin ihanneyhteiskunta: kaikki ovat yhtä varakkaita.
Toivottavasti YK tai joku kustantaa sitten Neekere1lle matkat kotiin, täällähän jäätyy!
Rasismin vika toki.
Quote from: Roope on 13.09.2022, 08:42:59
Quote from: Siili on 13.09.2022, 07:33:24
Apulaispormestari Razmyar avautuu inkluusiosta ja segregaatiosta:
Otsikkoa näköjään muutettu. Oli alunperin Nasima Razmyar nostaa esille vaietun ongelman Helsingin kouluissa: "Lapsia, jotka on pitäneet kädessään enemmän puukkoa kuin kynää" (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009054728.html)
Otsikosta tulikin ikävästi mieleen maahanmuutto, jota ei mainita itse jutussa sanallakaan, vaikka kyse on nimenomaan koulujen maahanmuuttajaosuuksista.
Tätä on suomalainen maahanmuuttokeskustelu.
Helsingin Sanomat varoittaa pääkirjoituksessa, että apulaispormestari Razmyarin käynnistämä inkluusiokeskustelu ei saa edetä maahanmuuttoon. Razmyarhan ei edes maininnut maahanmuuttoa, mutta jo sanan "segregaatio" käyttö oli tuomittavaa vaaliteeman hakemista.
QuotePääkirjoitus: Inkluusion ongelmat on korjattava, mutta se ei sovi poliitikkojen keppihevoseksi
KOULUASIAT ovat puhuttaneet Helsingissä tavallistakin enemmän. Eniten huomiota on saanut inkluusio, jonka ongelmia kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) nosti esiin HS:n haastattelussa.
Inkluusiolla tarkoitetaan sitä, että erityistukea tarvitsevat lapset käyvät koulua tavallisilla luokilla eivätkä esimerkiksi erityisluokilla tai -kouluissa. Taustalla on lapsen oikeuksien sopimus sekä yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, mutta myös erityisluokkien leimaavuus. Erityistuen tarpeet vaihtelevat suuresti, eikä sitä saavia lapsia yhdistä kuin päätyminen saman kattotermin alle.
Inkluusion toteutusta on arvosteltu jo pitkään. Tavoite on, että kaikilla olisi oikeus riittävään tukeen lähikoulussaan, mutta kunnat eivät ole huolehtineet tuen riittävyydestä. Luokissa on myös lapsia, jotka eivät sopeudu isoon luokkaan, mikä heikentää tai hävittää oppimisrauhaa.
Juuri tästä melko pienestä ryhmästä Razmyar puhui. Hänen mukaansa Helsingissä on inkluusion seurauksena kaoottisia koululuokkia, joissa opettajien on pahimmillaan mahdotonta tehdä työtään. "En haluaisi sanoa tätä, mutta meillä on lapsia, jotka ovat pitäneet kädessään enemmän puukkoa kuin kynää", Razmyar maalaili.
Razmyarin haastattelun jälkeen monet opettajat kuvailivat millaista on arki väkivaltaisten ja levottomien oppilaiden kanssa, kun nämä eivät saa tarvitsemaansa tukea (HS 15.9.). Myös kansanedustajat ja ministerit rynnistivät mukaan keskusteluun.
[...]
Monelle inkluusiosta on ollut hyötyä. Valtaosa erityistukea saavista lapsista ei aiheuta häiriötä eikä ongelmia. Huonolla toteutuksella inkluusion maine on kuitenkin pilattu, ja poliitikoilla näyttää nyt olevan into käyttää vaikealta kuulostavaa termiä keppihevosenaan.
Varsinkin Helsingin kouluista puhuessaan moni puhuu verhotusti maahanmuutosta. Myös Razmyar kytki inkluusion ongelmat segregaatioon, mikä tuskin tapahtui vahingossa. Vaaliteemoja haravoivat muutkin kuin perussuomalaiset.
Kouluista on tärkeää puhua, mutta aihe sopii harvinaisen huonosti uhkakuvia ja syntipukkeja etsivään syyllistävään keskusteluun. Inkluusion toteutuksen ongelmia korjataan etupäässä rahalla, joten päätökset rahojen käytöstä paljastavat, mitä poliitikot oikeasti pitävät tärkeänä.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009075674.html) 19.9.2022
Quote from: HS pääkirjoitusInkluusion toteutuksen ongelmia korjataan etupäässä rahalla, joten päätökset rahojen käytöstä paljastavat, mitä poliitikot oikeasti pitävät tärkeänä.
"Inkluusion toteutuksen ongelmat" johtuvat kasvavassa määrin maahanmuutosta, eikä niitä silloin voida korjata jälkikäteen rahalla vaan etukäteen maahanmuuttopolitiikalla.
Päivän Höblässä opetusministeri Li Andersson kirjoittaa aiheeseen liittyen, että "ei ole mitään elefanttia olohuoneessa", millä Andersson luultavasti tarkoittaa (kolumni maksumuurin takana), että elefantti olohuoneessa on hänellekin maahanmuutto, jota ei saisi mainita.
Hbl: Li Andersson: Det finns
ingen elefant i rummet när det gäller inkluderande undervisning (https://www.hbl.fi/artikel/900b5aa9-7530-4beb-a4cc-3d4c1800c884) 19.9.2022
Quote from: Roope on 19.09.2022, 03:07:34
Helsingin Sanomat varoittaa pääkirjoituksessa, että apulaispormestari Razmyarin käynnistämä inkluusiokeskustelu ei saa edetä maahanmuuttoon.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009075674.html) 19.9.2022
Kommentoijat olivat pääosin eri mieltä pääkirjoittajan kanssa. Yhdessä kommentissa oli mielenkiintoinen sivuhuomautus:
QuoteP.S. Jos HS on sitä mieltä, että lukijoiden on kyettävä esittämään kaikki mielipiteensä - myös tällaiset varsin henkilökohtaiset asiat - omalla nimellään, niin ehkä myös pääkirjoittajat voisivat kyetä samaan yleisluontoisissa kommenteissaan.
Kyseinen kommentoija peukutti erityisluokkia ja kertoi oman lapsensa kokemuksista:
QuoteMinulla on lapsi tällaisella erityisluokalla ja se on hänelle hyvä ja oikea paikka. On kaikkien etu, että erityistä tukea tarvitseva lapseni on siellä. Leimaavuus olisi todella huono syy luopua erityisluokasta. Ja ei, lapseni ei ole pitänyt puukkoa kynää enemmän kädessään, vaikka vuolemista onkin opeteltu.
Helsingin päivähoidon todellisuus. IS:n artikkeli. Vanhemmille valehdellaan, lapset hakkaavat ja potkivat toisiaan. Raju aliresurssointi ja inkluusio.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009071808.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=is_tf&utm_source=hs.fi&utm_content=promobox
Jutussa esillä inkluusio. Ja lopuksi Hgin päivähoitopäällikkö toteaa:
QuoteHELSINGIN kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Miia Kemppi kommentoi Helsingin päiväkotien tilannetta yleisellä tasolla. Hän ei ota kantaa yksittäisiin tilanteisiin.
Kemppi painottaa, että Helsingissä on alueellisia eroja. Hänen mukaansa monilla alueilla tilanne on hyvä, mutta sitten on myös alueita, joille ei saada riittävästi työntekijöitä.
...
KEMPPI ei ymmärrä työntekijöiden kritisointia inkluusiosta, sillä Helsingin varhaiskasvatuksessa ei ole tapahtunut hänestä minkäänlaista merkittävää rakenteellista muutosta.
– Inklusiivisuus on käsitteenä laaja. Se tulee nähdä kaikkia lapsia koskevana ja varhaiskasvatukseen liittyvänä periaatteena, arvona ja kokonaisvaltaisena tapana nähdä. Näin lukee valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa.
...
– Ajattelen, että meidän pitää kiinnittää enemmän vahvuuksiin huomiota. Mieluummin tsempattaisiin vahvuudella. Me jaksamme kyllä ja saamme tämän homman hoidettua, Kemppi sanoo ja lisää:
– Tämä on todella antoisaa työtä. Haasteita riittää jokaisella alalla ja niitä ei tarvitse säikähtää. Kyllä me yhdessä saamme ne ratkaistua, Kemppi päättää.
Quote from: Jorma M. on 22.09.2022, 12:18:46
Helsingin päivähoidon todellisuus. IS:n artikkeli. Vanhemmille valehdellaan, lapset hakkaavat ja potkivat toisiaan. Raju aliresurssointi ja inkluusio.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009071808.html
Jutussa esillä inkluusio. Ja lopuksi Hgin päivähoitopäällikkö toteaa:
Minusta näyttää siltä, että Razmyarin ja häntä kommentoineiden inkluusiohöpötykset ovat jo sumuverhoa vaaleja varten. Keskustelu pidetään asiantuntijatermeissä inkluusio ja segregaatio, jotta saadaan pidettyä hajurako maahanmuuton ongelmista puhumiseen. Aivan kuten maahanmuuttokeskustelua kangetaan tarvittaessa juupas-eipäs-keskusteluksi kotouttamisesta ja rasismista kauaksi Suomen maahanmuuttopolitiikan valinnoista, jotka ongelmat aiheuttavat.
Espoossa säästetään koulumenoissa:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009086715.html
QuotePERUSKOULUJEN saamat määrärahat kasvavat talousarvioesityksessä, mutta eivät samassa suhteessa kuin oppilasmäärä varsinkin yläkouluissa tai vieraskielisten koululaisten osuus. Myös koulujen tilakustannukset kasvavat.
Niinpä esityksessä aiotaan kasvattaa ryhmäkokoja lähinnä vähentämällä jakotunteja sekä vähentää avustajien määrää.
Koulupoliitikot toteavat lausunnossaan, että tällaisilla konsteilla ei voida puhua toimivasta inkluusiosta. Espoo on jo aiemmin päättänyt siirtää nykyistä suuremman osan erityistä tukea tarvitsevista koululaisista lähikouluunsa, mutta tuen pitäisi sitten kulkea lapsen mukana.
Lukioissa ehdotetaan niin ikään opetuksen vähentämistä ja nuorisopalveluihin säästöjä.
Saa nähdä, missä vaiheessa kokkarit rupeavat ehdottamaan yksityiskoulujen laajamittaista sponssausta Ruotsin malliin. Kun segregaatiota ruvetaan vastustamaan oikein urakalla vähemmillä resursseilla, voivat lieveilmiöt lisääntyä merkittävästi myös nk. hyvien asuinalueiden kouluissa.
Quote
Helsingissä on jo kouluja, joissa vieraskielisiä on liki 60 % oppilaista, pienimmät osuudet alle 5 % – "Se ikkuna, että voidaan tähän kehitykseen puuttua, alkaa sulkeutua"
Helsingissä on kouluja, joissa selvästi yli puolet oppilaista on vieraskielisiä, eli puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Keinutien ala-asteella Kontulassa vieraskielisiä on 59 prosenttia oppilaista, Vesalan peruskoulussa 58 %
Merilahden peruskoulussa Vuosaaressa prosenttiluku on 55 ja Itäkeskuksen peruskoulussa 54. Luvut ovat peräisin Opetushallituksen tietokannasta.
Itäisen Helsingin ulkopuolelta eniten vieraskielisiä on Maatullin peruskoulussa Tapulikaupungissa 46 %, Jakomäessä Kankarepuiston peruskoulussa 45 %, ja Pihkapuiston ala-asteella Malminkartanossa 42 %.
Alueiden voimistunut segregaatio eli eriytyminen näkyy lukujen perusteella selvästi: Helsingissä on myös kouluja, joissa vieraskielisten osuus on alle 5 prosenttia, kuten vaikkapa Pakilan yläaste ja Lauttasaaren ala-aste.
-----
Espoon kouluissa vieraskieliset ovat keskittyneet vielä Helsinkiäkin voimakkaammin.
Turun Varissuon koulussa puolestaan vieraskielisiä on liki 90 % oppilaista. Rehtori kertoo Heidi Huillan ja Venla Berneliuksen tekemässä selvityksessä, että koulussa vieraskieliset lapset – jotka suurimmaksi osaksi ovat Suomessa syntyneitä – sekä kantasuomalaiset lapset puhuvat "varissuomea", eli köyhempää versiota suomen kielestä.
Käytännössä muutos voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että Puistolasta mentäisiin osin Jakomäkeen kouluun ja Vartiokylästä Kontulaan.
-----
Razmyar sanoo, että koulujen oppilaspohjan sekoittaminen "ei ole keneltäkään pois".
– Kenenkään koulumenestys ei siitä heikkene tai tulevaisuus vaarannu, kaikki koulut ovat Helsingissä hyviä. Sen sijaan sekoittaminen tukee niiden lasten kouluttautumista, jotka sitä mallia eivät saa kotoaan, ja ehkäisee segregaation aiheuttamien ongelmien kasautumista.
– Poliittista tahtoa ei tällaiseen muutokseen ole toistaiseksi ollut, eikä asia ole tällä hetkellä valmistelussa, Razmyar toteaa.
-----
Vieraskielisten suurimmat osuudet 2022–2023
Keinutien ala-aste 59 %
Vesalan peruskoulu 58 %
Merilahden peruskoulu 55 %
Itäkeskuksen peruskoulu 54 %
Laakavuoren ala-aste 48 %
Maatullin peruskoulu 46 %
Kankarepuiston peruskoulu 45 %
Kontulan ala-aste 42 %
Pihkapuiston ala-aste 42 %
Puistopolun peruskoulu 42 %
Apollon yhteiskoulu 39 %
Strömbergin ala-aste 37 %
Helsingin yhteislyseo 37 %
Pienin osuus vieraskielisiä:
Pakilan yläaste 2 %
Pakilan ala-aste 3 %
Lauttasaaren ala-aste 4 %
Taivallahden peruskoulu 4 %
Metsolan ala-aste 4 %
Kruununhaan yläaste 5 %
Paloheinän ala-aste 5 %
Töölön ala-aste 5 %
Vattuniemen ala-aste 5 %
Ruotsinkieliset ja erityiskoulut eivät ole mukana listalla.
Koko juttu:
HU: Helsingissä on jo kouluja, joissa vieraskielisiä on liki 60 % oppilaista, pienimmät osuudet alle 5 % – "Se ikkuna, että voidaan tähän kehitykseen puuttua, alkaa sulkeutua"
(https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5370873)
En minä alkuunkaan usko Razmyarin väitteeseen, että jos oppilas siirrettäisiin koulusta, jossa on 3 % taustaisia kouluun jossa on 59 % taustaisia, niin hänen koulumenestyksensä tai tulevaisuutensa ei vaarantuisi, kyllä varmasti vaarantuu. Eikö sen asian todista jo tutkimustulos Varissuolta: "koulussa vieraskieliset lapset sekä kantasuomalaiset lapset puhuvat "varissuomea", eli köyhempää versiota suomen kielestä."
QuoteRazmyar sanoo, että koulujen oppilaspohjan sekoittaminen "ei ole keneltäkään pois".
Ainakin razmayarin omien Lasten tulevan koulun oppilaspohja näyttää aika hyvin semenotidulta (nykytiedoilla näyttäisivät aloittavan Lauttasaaren ruotsikielisellä ala-asteella).
Quote from: Jorma M. on 22.09.2022, 12:18:46
Helsingin päivähoidon todellisuus. IS:n artikkeli. Vanhemmille valehdellaan, lapset hakkaavat ja potkivat toisiaan. Raju aliresurssointi ja inkluusio.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009071808.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=is_tf&utm_source=hs.fi&utm_content=promobox
Jutussa esillä inkluusio. Ja lopuksi Hgin päivähoitopäällikkö toteaa:
QuoteHELSINGIN kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Miia Kemppi kommentoi Helsingin päiväkotien tilannetta yleisellä tasolla. Hän ei ota kantaa yksittäisiin tilanteisiin.
Kemppi painottaa, että Helsingissä on alueellisia eroja. Hänen mukaansa monilla alueilla tilanne on hyvä, mutta sitten on myös alueita, joille ei saada riittävästi työntekijöitä.
...
KEMPPI ei ymmärrä työntekijöiden kritisointia inkluusiosta, sillä Helsingin varhaiskasvatuksessa ei ole tapahtunut hänestä minkäänlaista merkittävää rakenteellista muutosta.
– Inklusiivisuus on käsitteenä laaja. Se tulee nähdä kaikkia lapsia koskevana ja varhaiskasvatukseen liittyvänä periaatteena, arvona ja kokonaisvaltaisena tapana nähdä. Näin lukee valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa.
...
– Ajattelen, että meidän pitää kiinnittää enemmän vahvuuksiin huomiota. Mieluummin tsempattaisiin vahvuudella. Me jaksamme kyllä ja saamme tämän homman hoidettua, Kemppi sanoo ja lisää:
– Tämä on todella antoisaa työtä. Haasteita riittää jokaisella alalla ja niitä ei tarvitse säikähtää. Kyllä me yhdessä saamme ne ratkaistua, Kemppi päättää.
Nämä ihmiset, miten tulikaan mieleen Kemppi-Pirhonen, puhuvat sujuvasti mustan valkoiseksi, jos näin latautuneesti sanoja saa käyttää.
Hienoja sanoja, inkluusio ja segregaatio muiden ohessa, mutta kuka uskaltaa huutaa kuin pieni lapsi että nyt kuninkaalla ei ole vaatteita? Vieläkö noin yhdyskunta- ja auktoriteettivastaisia liki Qanon tason satuja saa kertoa lapsille?
Quote from: RP on 29.09.2022, 13:48:32
QuoteRazmyar sanoo, että koulujen oppilaspohjan sekoittaminen "ei ole keneltäkään pois".
Ainakin razmayarin omien Lasten tulevan koulun oppilaspohja näyttää aika hyvin semenotidulta (nykytiedoilla näyttäisivät aloittavan Lauttasaaren ruotsikielisellä ala-asteella).
Onko ton afgaanin mies ruotsinkielinen vai miksi se pistää lapsensa ruotsinkieliselle ala-asteelle?.Muuttamassa ruotsiin tulevaisuudessa vai mitä?.:P
"ei ole keneltäkään pois".
Vaikea uskoa, että joku idiootti vieläkin käyttää tätä idioottimaisuutta.
Quote from: Melbac on 29.09.2022, 14:36:20
Onko ton afgaanin mies ruotsinkielinen
On.
Quote from: Lalli IsoTalo on 29.09.2022, 14:44:09
"ei ole keneltäkään pois".
Vaikea uskoa, että joku idiootti vieläkin käyttää tätä idioottimaisuutta.
Eihän se toki ole keneltäkään pois, että lastemme tulevaisuus varastetaan, heidän koulutaipaleensa tuhotaan, heitä hakataan, raiskataan, ryöstetään, puukotetaan ja murhataan ja että heidät 'korvataan' ÄO70 aggressiivisilla keharimaalaisilla.
Kun Razmyar sanoo, ettei tämä ole keneltäkään pois, kaikki riippuu tietenkin siitä, mihin viiteryhmään sanoja samaistuu ja mikä on näkökulma. Razmyar samaistuu - kovin yllättävästi - keharimaalaisiin ja totta onkin, ettei suomalaislasten kurjuus ja tuho ole keharimaalaisilta lapsilta pois - päinvastoin. Se, että se on suomalaislapsilta pois ei tietenkään liikuta keharimalaista Razmyaria.
Joten, monilla suomalaisperheillä on nyt ja tulevaisuudessa edessä kaksi vaihtoehtoa:
Vaihtoehto 1: Asua väestötiheydeltään korkeissa keskittymässä, käydä töissä ja pitää lapsensa puukkomatukoulussa.
Vaihtoehto 2: Asua syrjemmässä tai maaseudulla, olla työttömänä ja antaa lapsensa käydä terveessä ja turvallisessa koulussa.
Moni vanhempi valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon. Minäkin, kun aika niin vaatii.
Quote from: RP on 29.09.2022, 13:48:32
QuoteRazmyar sanoo, että koulujen oppilaspohjan sekoittaminen "ei ole keneltäkään pois".
Ainakin razmayarin omien Lasten tulevan koulun oppilaspohja näyttää aika hyvin semenotidulta (nykytiedoilla näyttäisivät aloittavan Lauttasaaren ruotsikielisellä ala-asteella).
Ainakin nämä lapset pelastuvat kurimukselta, kaikki on plussaa!
Ei taida kukaan ruotsinkielisistä suomalaislapsista puhua kråkasvenskaa, miksiköhän ei. Eikö monionni heitä kohtaakaan.
Hesassa on tehty uusi rahanjakomalli; kouluille
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5376021
QuoteUuden laskentamallin muuttujina suomenkielisissä kouluissa käytetään 4 eri taustatekijää:
1. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oppilaan kanssa samassa taloudessa asuvista vanhemman roolissa olevista aikuisista. 2. Työttömien osuus oppilaan kanssa samassa taloudessa asuvista vanhemman roolissa olevista aikuisista. 3. Pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvissa kotitalouksissa asuvien oppilaiden osuus koulussa ja 4. Vieraskielisiksi rekisteröityjen oppilaiden osuus koulussa.
Miten koululaisten vanhempien kolutustaso, työttömyys tai vieraskielisyys todennetaan,,kyselyllä?
Alkaa hipomaan yksityisyyden suojaan liittyviä oikeudellisia pykäliä.
QuoteTarveperusteisen rahoituksen määräraha on suomenkielisessä perusopetuksessa 3,75 miljoonaa euroa vuoden 2022 talousarviossa. Tästä rahasta kouluille jaetaan suoraan indeksin pohjalta 2,99 miljoonaa euroa.
Sieltähän se syy (bold), jonka seurauksista koululaiset saavat monikultuurista tutaa ,,,pilkistää,
QuoteLoput 764 000 euroa jaetaan keskitetysti syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan kuten monikielisten ohjaajien palkkoihin, valmistavan opetuksen lisäresursseihin ja vuoden 2022 loppuun myös lisäresurssina psykologi- ja kuraattoripalveluihin.
Miksi ruotsinkieliset koulut jätetään näistä koulutarkasteluista pois? Eikö ruotsinkielisten pitänyt olla yhtä suomalaisia kuin suomenkielistenkin?
Quote from: simppali on 29.09.2022, 18:49:19
Miten koululaisten vanhempien kolutustaso, työttömyys tai vieraskielisyys todennetaan,,kyselyllä?
Tilastokeskuksellahan nuo kaikki tiedot on. Ykisttäisen ipanan vanhempien tietojen haku ei kai olisi sallittua, mutta oletettavasti koulukohtainen aggregaattiarvo on kaupungin saatavissa..?
Quote from: RP on 29.09.2022, 14:55:55
Quote from: Melbac on 29.09.2022, 14:36:20
Onko ton afgaanin mies ruotsinkielinen
On.
Tämä nyt menee rankasti ohi aiheen, mutta mitähän yhteistä näillä henkilöillä oli, kun he "löysivät toisensa"? Yleensä ihminen kiinnostuu samankaltaisesta. Toivottavasti ei sentään ollut yhdistävänä tekijänä kantasuomalaisten halveksunta. :(
Quote from: Outo olio on 30.09.2022, 10:30:13
Quote from: RP on 29.09.2022, 14:55:55
Quote from: Melbac on 29.09.2022, 14:36:20
Onko ton afgaanin mies ruotsinkielinen
On.
Tämä nyt menee rankasti ohi aiheen, mutta mitähän yhteistä näillä henkilöillä oli, kun he "löysivät toisensa"? Yleensä ihminen kiinnostuu samankaltaisesta. Toivottavasti ei sentään ollut yhdistävänä tekijänä kantasuomalaisten halveksunta. :(
Yleensäottaen olisi parempi pitää kiinnostus ja arvostelu henkilön harjoittamassa politiikassa, mutta ehkä kysymyksen voisi ajatella jollaintasolla vaikuttavan ko. virkanaisen/poliitikon yhteiskunnalliseen toimintaan. Vastaus ei. Luin joskus vajaa 10v sitten henkilöhaastattelun jossa alkutaivalta avattiin.
Kysytään vielä täältäkin:
Hyvät hompanssit, kertokaapa, millainen alue Käpylä on nykyisin, vaikkapa erityisesti Käpyläntie, ne uudemmat kerrostalot siinä?
Omat kokemukset rajoittuvat reilun 20 vuoden taakse Käpylän puutaloalueelle, mistä pidin kovasti. Mutta entä tänä päivänä siitä hieman sivuun, onko mocu sinnekin tullut? Entä Käpylän asemanseutu, onko levotonta? Miltä kerrostalojen nimitaulut näyttävät? Viitsiikö liikkua iltamyöhällä enää? Onko vandalismia, jengitoimintaa, mölinää? Uskaltaako Taivaskalliolla enää kusettaa koiraa vai onko siellä matuja ja narkkareita? Vai onko kaikki niin mukavasti kuin vuosituhannen vaihteessa?
Tiedoista kiittäen..
Quote from: Eino P. Keravalta on 27.10.2022, 16:53:56
Kysytään vielä täältäkin:
Hyvät hompanssit, kertokaapa, millainen alue Käpylä on nykyisin, vaikkapa erityisesti Käpyläntie, ne uudemmat kerrostalot siinä?
Omat kokemukset rajoittuvat reilun 20 vuoden taakse Käpylän puutaloalueelle, mistä pidin kovasti. Mutta entä tänä päivänä siitä hieman sivuun, onko mocu sinnekin tullut? Entä Käpylän asemanseutu, onko levotonta? Miltä kerrostalojen nimitaulut näyttävät? Viitsiikö liikkua iltamyöhällä enää? Onko vandalismia, jengitoimintaa, mölinää? Uskaltaako Taivaskalliolla enää kusettaa koiraa vai onko siellä matuja ja narkkareita? Vai onko kaikki niin mukavasti kuin vuosituhannen vaihteessa?
Tiedoista kiittäen..
Vanha Puu-Käpylä ei tietenkään ole neekeröitynyt, eihän siellä ole kovin paljon kerrostalojakaan, mutta siinä vieressä on Koskela, jossa on isoja vanhoja betonikolosseja. Niistä arvaa kyllä heti, ketä siellä asuu. Ihan satunnaisellakin käynnillä katukuvassa voi havaita paljon värinää, esimerkiksi kaapuakkoja isoine lapsilaumoineen. Koskela on tietysti oma alueensa, mutta onhan se ihan Käpylässä kiinni, eikä olisi ihme, jos värinää tulisi vähän Käpylänkin puolelle. Niitä mainitsemiasi uusia taloja on tullut nimenomaan Käpylän ja Koskelan rajalle, ja vaikka niiden asukaskunta olisikin suomalaisempaa, niin matut eivät ole kaukana.
Eli kyllähän Helsinki aika tasaisesti paskoo monet asuinalueet. Kaupunki itse kutsuu tätä sosiaaliseksi sekoittamiseksi, vaikka paskomistahan se on. Jos on jokin hyvä alue, niin sen naapurissa on melkoisella varmuudella jonkinlainen mokuhelvetti. Jos asuntoa katsoo, niin kannattaakin aina katsoa myös lähialueet, vaikka se varsinainen asuinalue olisikin ihan ok.
Se toki ilahduttaa, että Käpylän viherpiiperöillä on oma mokuparatiisi noin lähellä. Kyllä se monikulttuurin ihanuus voi tulla vielä ihan kotiovellekin asti.
Quote from: Betonikostaja on 06.11.2022, 18:41:44
Eli kyllähän Helsinki aika tasaisesti paskoo monet asuinalueet. Kaupunki itse kutsuu tätä sosiaaliseksi sekoittamiseksi, vaikka paskomistahan se on.
Pidän tuota positiivisena ilmiönä sillä aivan samoin kuin vasureiden ja virheiden sananvapautta ja esiintymistä julkisuudessa ei missään nimessä pidä rajoittaa, heidän tekemisiensä mahdollisimman laajalle levittäminen tuo
"ilosanomaa" kaikelle kansalle ja hyvässä lykyssä laittaa ajattelemaan.
Vasureiden ja virheiden tarjoama leipä on kääritty kirjavaan värikkääseen kääreeseen mutta on varsin kitkerää nieltävää.
Mielivallan kohteena oleminen ei juurikaan toimi kannustimena suosia mielivaltaa käyttäviä.
Hitaat suomalaiset saavat sitä mitä tilaavat, nopeat muuttavat muualle.
Quote from: ämpee on 06.11.2022, 19:15:53
Quote from: Betonikostaja on 06.11.2022, 18:41:44
Eli kyllähän Helsinki aika tasaisesti paskoo monet asuinalueet. Kaupunki itse kutsuu tätä sosiaaliseksi sekoittamiseksi, vaikka paskomistahan se on.
Pidän tuota positiivisena ilmiönä sillä aivan samoin kuin vasureiden ja virheiden sananvapautta ja esiintymistä julkisuudessa ei missään nimessä pidä rajoittaa, heidän tekemisiensä mahdollisimman laajalle levittäminen tuo "ilosanomaa" kaikelle kansalle ja hyvässä lykyssä laittaa ajattelemaan.
Vasureiden ja virheiden tarjoama leipä on kääritty kirjavaan värikkääseen kääreeseen mutta on varsin kitkerää nieltävää.
Mielivallan kohteena oleminen ei juurikaan toimi kannustimena suosia mielivaltaa käyttäviä.
Hitaat suomalaiset saavat sitä mitä tilaavat, nopeat muuttavat muualle.
Kyllä, ilosanoma leviää tuolla tavalla varmasti tehokkaammin, mutta kääntöpuolena on se, että yhä useampi alue neekeröityy tai ainakin osittain neekeröityy. Ja kun alue neekeröityy, sitä on vaikea muuttaa enää takaisin entiselleen. Eivätkä asuntojen hinnat kuitenkaan seuraa perässä. Lopulta vain hyvätuloisilla on mahdollisuus asua ilman monikulttuurin ihanuutta, keskituloisetkin joutuvat siitä jatkossa yhä enemmän kärsimään. Ja jos siinä moni jo herääkin tähän hulluuteen, niin vahinko on valitettavasti jo tapahtunut.
Quote from: Juoni on 06.11.2022, 21:08:24Etnisellä puhdistuksella saadaan kuukaudessa palautettua mikä tahansa haluttu tilanne. Voi tuntua tällä hetkellä kaukaa haetulta, mutta historiasta huomaamme että poliittinen tilanne voi muuttua yllättävän nopeasti kun kriittinen massa ylittyy.
Jeps.
Mutta ennen tuota on paljon mahdollisuuksia kiristää ruuvia
- muuttamalla lakeja eduskunnassa,
- uudelleentulkitsemalla nykyisiä lakeja, tai jopa
- toimimalla kuten eräät EU-maat toimivat nyt, lakien puitteissa.
Siis teoriassa. Käytännössä se onkin sitten eri juttu. Jatkot jossain muualla.
Asumme lauttasaaressa..asuinalueen sittaaminen alkaa,
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009177578.html
QuoteKoivusaaren uuden kaavan tavoitteena on, että alueelle muuttaa 5 000 asukasta ja sinne syntyy 3 300–4 000 työpaikkaa nykyisellään melko vähäisellä käytöllä olevan metroaseman ympärille. Uudet asuintalot nousisivat 4–10 kerroksen korkeuteen.
Minne ...vettiin nuo oletetut työpaikat syntyvät?,,peseekö 4000 työssä olevaa 5000:n lauttasaareen muuttavien selkiä?
QuoteValitusperusteita olivat muun muassa laajojen ruoppausten ja meritäyttöjen sekä rakentamisen vaikutukset ympäristöön ja luonnonoloihin.
Lisäksi vedottiin lähialueiden asukkaiden elinympäristön turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyisyyteen kohdistuviin vaikutuksiin. Valituksissa katsottiin päätöksen perustuneen riittämättömiin selvityksiin.
Ilmeisesti hesan päättäjillä on pakonomainen tarve saada jokaiseen kaupungin osaan etnisesti väreilevä käkkäräpää jengi.
Hesinkiparka, synnyin- ja kotikaupunkini. Koulut, Yliopisto ja työelämä tuli koettuä stadissa.
Pääkaupunkiseudulle ovat nyt pesiytyneet ja ghettoutuneet ns. haittamaahanmuuttajat loisimaan. Pilanneet perkeleet viihtyisän pääkaupunkimme.
Helsingin kouluasioita johtaa nyt Nazima Rasmyar,, joka "pakeni", tämä vuoden pakolaisnainen, Moskovasta Suomeen teini-ikäisenä. Isänsä arkkikommunisti Mohammed Daud R. politikoi maanpaossa Käpylästä käsin.
Kaikki, mihin punavihersokeus iskee, mätänee käsiin. Tässä kuvaa Pohjolan VALKEASTA kaupungista:
https://areena.yle.fi/1-2063873
Quote from: simppali on 06.11.2022, 22:09:24
Asumme lauttasaaressa..asuinalueen sittaaminen alkaa,
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009177578.html
QuoteKoivusaaren uuden kaavan tavoitteena on, että alueelle muuttaa 5 000 asukasta ja sinne syntyy 3 300–4 000 työpaikkaa nykyisellään melko vähäisellä käytöllä olevan metroaseman ympärille. Uudet asuintalot nousisivat 4–10 kerroksen korkeuteen.
Minne ...vettiin nuo oletetut työpaikat syntyvät?,,peseekö 4000 työssä olevaa 5000:n lauttasaareen muuttavien selkiä?
QuoteValitusperusteita olivat muun muassa laajojen ruoppausten ja meritäyttöjen sekä rakentamisen vaikutukset ympäristöön ja luonnonoloihin.
Lisäksi vedottiin lähialueiden asukkaiden elinympäristön turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyisyyteen kohdistuviin vaikutuksiin. Valituksissa katsottiin päätöksen perustuneen riittämättömiin selvityksiin.
Ilmeisesti hesan päättäjillä on pakonomainen tarve saada jokaiseen kaupungin osaan etnisesti väreilevä käkkäräpää jengi.
Ruoholahtihan siinä vieressä on jo neekeröity, joten nyt on Lauttasaaren vuoro. Dressmann-äänellä:
Onnea, Lauttasaari! Uusi asutus tulee ihan Länsiväylän viereen, joten senhän jo arvaa, ketä sinne muuttaa. Neekeröintivimma on selvästi leviämässä uusille ja aiempaa paremmille alueille. Espoossakin varmaan taputetaan jo käsiä, kun heti Lauttasaaren länsipuolella sijaitsevat kaupungin arvokkaimmat alueet Tapiola, Westend ja Haukilahti. Jos käkkäräpäät pääsevät noin lähelle Lauttasaareen, niin varmasti he keksivät lähteä rikastamaan metrolla ainakin Tapiolaa. Nythän Tapiolassa kuulee äbäläwäbälää vielä melko vähän, Westendissä ja Haukilahdessa ei ollenkaan.
Noista työpaikoista olen itse ihmetellyt aina ihan samaa. Koskaan ei varmasti ole kyse pelkästään uusista työpaikoista, vaan jostain muualta ne uuteen kaupunginosaan siirtyvät, ainakin osa niistä. Ja ehkä noita arvioita vedetään reippaasti yläkanttiin, toteutuminen on sitten ihan muuta. Kun tuo alue on rakennettu ja käytössä, niin eiköhän siellä ole enemmän matuja kuin työpaikkoja. Tällainen idea on tunnetusti suunnitteluvaiheessa paljon vaikeampi myydä.
Kimmokkeena tähän juttuun on tietysti se sama Karvin tutkimus, josta PISA-ketjussa (https://hommaforum.org/index.php/topic,59934.msg3462899.html#msg3462899) on keskusteltu jo tovi, mutta kun "uusi" sisältö on lähinnä alueellisen jakaumana littyvää, niin laitan tänne.
Quote
"Tietääkö joku, mikä on avain?"
Suurin osa käsistä nousee. Aamun ensimmäisellä tunnilla paikalla on reilu kymmenen ekaluokkalaista, puolet Mirjami Sjögrenin luokasta. Sjögren on paitsi luokanopettaja, myös Kontulassa sijaitsevan Keinutien ala-asteen apulaisrehtori.
Sjögrenin 7-vuotiaat oppilaat tunnistavat tavut ja moni lukee pidempiäkin sanoja. Mutta aapinen on Sjögrenin mukaan monelle silti liian vaikea.
"Tämä on hidasta. Lapset osaavat suomea arkikielenä, mutta aapisen sanasto ja tarinat ovat liian monimutkaisia", Sjögren kuvailee arkea. Tässä luokassa on vain yksi oppilas, joka puhuu suomea äidinkielenään.
95 prosenttia Sjögrenin luokasta on niin sanottuja S2-oppilaita, jotka opiskelevat suomea toisena kielenään. Se vaikuttaa opetukseen.
Luokassa käytetään paljon aikaa siihen, että käsitteitä avataan lapsille. Sjögren selittää kärsivällisesti lapsille, mitä tarkoittaa ojentaa, puuttua ja yöpuu.
Toisaalta uudet sanat unohtuvat Sjögrenin mukaan nopeasti, kun suomea ei välttämättä käytetä muualla kuin luokkahuoneessa opettajan kanssa.
(...)
Sjögren opetti kuudetta luokkaa viime vuonna. Sillä luokalla noin puolet oli S2-oppilaita. Keinutiellä S2-oppilaiden prosenttiosuus kasvaa vuosi vuodelta.
Helsingissä Keinutien ala-asteen lisäksi Merilahden peruskoulu, Itäkeskuksen peruskoulu sekä Vesalan peruskoulu ovat kouluja, joissa yli 50 prosenttia oppilaista opiskelee suomea S2-ryhmissä.
Vähiten S2-oppilaita on Helsingin normaalilyseossa, Pakilan ala-asteella, Metsolan ala-asteen koulussa sekä Snellmanin ala-asteella. Näissä kouluissa on alle kymmenen S2-oppilasta.
Yläkouluista eniten S2-oppilaita on Vesalan, Merilahden ja Itäkeskuksen peruskoulujen lisäksi Kankarepuiston peruskoulussa. Näissä kaikissa kouluissa yli puolet oppilaista on S2-oppilaita.
(...)
Koulun kirjasarjat on usein suunniteltu äidinkielenään suomea puhuville lapsille. Erilliset S2-oppimateriaalitkin saattavat olla liian vaikeita osalle oppilaista, kertoo Kokkonen.
Eikä apua kouluun saa välttämättä kotoa, jos koulukirjojen sisältö ei aukea vanhemmillekaan.
(...)
"Kohtuuhintaisia perheasuntoja pitäisi olla tarjolla ympäri kaupunkia. Ajattelen, että alueen kaikkia oppilaita hyödyttää se, että koulun oppilasaines on moninainen", Kokkonen lisää.[ :roll:]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009330824.html
Quote
X
Väestönvaihto on salaliittoteoria, jonka mukaan länsimaiden valkoista väestöä ollaan tietoisesti korvaamassa Lähi-idästä ja Afrikasta tulevilla ihmisillä. Tämä tapahtuisi maahanmuuton kautta sekä eurooppalaisten syntyvyyden laskun seurauksena.[1][2] Väestönvaihdosta puhuvien mukaan väestönvaihtoa toteuttaa "globalistinen eliitti" tai juutalaiset edistämällä maahanmuuttoa.[1][3] Suojelupoliisin katsauksen 2020 mukaan väestönvaihtoteoria on yksi äärioikeistolaisten terroristien aatteellisista vaikuttimista. Väestönvaihtoteoriaan nojautuvat näkemykset ovat korostuneet useassa äärioikeistolaisessa terrori-iskussa maailmalla.[4] Sanan käyttöä politiikassa on arvosteltu propagandistiseksi uhka- ja viholliskuvien luomiseksi.[2][5]
Käsitteen "väestönvaihto" (ransk. grand remplacement) esitti vuonna 2010 ranskalainen kirjailija Renaud Camus kirjassaan Le grand remplacement. Camus'n mukaan väestönvaihdossa valkoisten muodostama kansa korvautuu parin sukupolven kuluessa mustien ja ruskeiden maahantulijoiden muodostamalla kansalla, joka ei sulaudu kantaväestöön, koska ei voi eikä halua.[1] Camus siteeraa kirjansa jälkisanoissa brittiläisen poliitikon Enoch Powellin näkemystä tulevista rotusuhteista – ilmaistuna hänen vuoden 1968 "Rivers of Blood" -puheessaan, ja ranskalaisen kirjailijan Jean Raspailin kuvausta lännen romahtamisesta kolmannen maailman maahanmuuton "hyökyaallon" seurauksena, joka esiintyy hänen vuoden 1973 romaanissaan Pyhien leiri.
Tutkijat ovat nähneet salaliittoteorian edeltäjinä vanhat antisemitistiset salaliittoteoriat, uusnatsistisen salaliittoteorian "valkoisten kansanmurhasta" sekä 2000-luvulla levinneen Eurabia-salaliittoteorian, jossa juutalaisten rooli on korvattu muslimeilla.[6][7] Väestönvaihtoteoriaa ovat levittäneet muun muassa vastajihadistisen ja identitaarisen liikkeen verkkokirjoittajat.[8][9] Jotkut laitaoikeistolaiset kirjoittajat ovat esimerkiksi väittäneet, että joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin manifesti ei viittaa salaliittoteoriaan, vaan todelliseen ilmiöön.[10]
Eräät äärioikeistolaiset väestönvaihtoteorian kannattajat ovat levittäneet niin sanottua Kalergi-salalittoteoriaa, jonka mukaan itävaltalainen kreivi Richard Coudenhove-Kalergi, paneurooppalaisen liikkeen isähahmo, pyrki 1900-luvun alussa edistämään väestönvaihtoa Euroopassa.[11] Heidän mukaansa Kalergin kuvaukset tulevaisuuden ihmisestä monirotuisena[12] kertoivat siitä, että Kalergin suunnitelmana oli Euroopan ja valkoisen rodun hävittäminen.[13]
X
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4est%C3%B6nvaihto (https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4est%C3%B6nvaihto)
Niin, kovin Wikipediaa nykyisin... ???
QuoteAjattelen, että alueen kaikkia oppilaita hyödyttää se, että koulun oppilasaines on moninainen", Kokkonen lisää.
Tuo on
a) vähän samaa ajatusta, kun moninaisuuden lisäys kouluissa "rikastuttaa", vaikka todellisuudessa aiheuttaa ongelmia ja kustannuksia.
b) moninaiset perherakennelmat "rikastuttavat" meitä, vaikka oikeasti isättömät lapset ovat yhteiskunnallinen ongelma. On tosi trendikästä sanoa, että moninaisuus on hyväksi perherakennelmissa, mutta mitä jos se onkin oikeasti pahaksi? Perherakennelman hajoaminen oikeasti hajoittaa yhteiskuntaakin? Silloin muutos ei ole hyvää, vaan tuhoavaa.
c) Ehkä nuo teoriat rikastuttamisesta ovat Per:C:stä?
Betonikostaja:
QuoteRuoholahtihan siinä vieressä on jo neekeröity, joten nyt on Lauttasaaren vuoro. Dressmann-äänellä: Onnea, Lauttasaari! Uusi asutus tulee ihan Länsiväylän viereen, joten senhän jo arvaa, ketä sinne muuttaa. Neekeröintivimma on selvästi leviämässä uusille ja aiempaa paremmille alueille. Espoossakin varmaan taputetaan jo käsiä, kun heti Lauttasaaren länsipuolella sijaitsevat kaupungin arvokkaimmat alueet Tapiola, Westend ja Haukilahti. Jos käkkäräpäät pääsevät noin lähelle Lauttasaareen, niin varmasti he keksivät lähteä rikastamaan metrolla ainakin Tapiolaa. Nythän Tapiolassa kuulee äbäläwäbälää vielä melko vähän, Westendissä ja Haukilahdessa ei ollenkaan.
Kommunistien logiikka kulkee niin, että hyvinvointi on nollasummapeliä.
Jos siis keskiverrolla lauttasaarelaisella menee hyvin ja keskiverrolla helsinkiläisneekerillä menee huonosti, nämä ryhmät kannattaa sekoittaa. Näin kommunistien uskomusten mukaan saadaan näiden keskiverto, eli neekereilläkin menisi aika okei, koska kommunistit uskovat jonkinlaiseen okkulttiseen teoriaan siitä, että jos neekeri on lauttasaarelaisen lähellä, lauttasaarelaisesta emanoituu jonkinlaista menestysmaasäteilyä neekeriin.
Todellisuudessa näin ei käy. Sen sijaan tuomalla tuhansia neekereitä Lauttasaareen lauttasaarelaisten elämänlaatu käy surkeaksi, mutta samaan aikaan neekereiden menestys ei nouse lainkaan. Mutta kommunistille tämäkin käy, koska luohan se paljon tasa-arvoisemman yhteiskunnan.
Kommunistien ideologian mukaan on niin, että jos joillakin on paskat housussa, niitä ei kannata siivota pois vaan kannattaa lapioida paskaa kaikkien housuihin. Näin ollaan tasa-arvoisia.
( PS: en tässä tai missään muuallakaan vertaa tai samaista neekereitä paskaan vaan tuon tämän kuvauksen avulla esiin idean, joka ei ole riippuvainen tai liitännäinen ihmisryhmiin )
S2-pojat tulevat Suomelle kalliiksi. Jotkut vieläkin enemmän kuin toiset.
[tweet]1616431542871511042[/tweet]
Quote
Ozan Yanar
Tällä viikolla on puhuttu S2-pojista ja siitä, kuinka äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvat pojat suoriutuvat huonommin koulussa.
Tämä 14-vuotiaana sanaakaan suomea osaamaton S2-poika aloitti tällä viikolla taloustieteen väitöskirjaopinnot.
Pystytte mihin vain!
Ozan Yanar ei taida liittyä tähän ketjuun, mutta kommentoin tuota twiittiä silti.
Ozanin vanhemmat asuivat Istanbulissa ja olivat arkkitehtejä. On lisäksi asunut sekä Kyproksella että Britanniassa.eli oletan hänen osanneen englantia muuttaessaan Suomeen 14-vuotiaana. Lisäksi hänen ollessaan S2 poika taisi koulumaailma olla vähemmän monikulttuurinen.
Ozan on vähän kuin Nazima. Tulivat hyvistä lähtökohdista Suomeen eli ovat ns. parempia mamuja jo tullessaan.
...
Quote from: sutki on 20.01.2023, 21:03:14
Ozanin vanhemmat asuivat Istanbulissa ja olivat arkkitehtejä. On lisäksi asunut sekä Kyproksella että Britanniassa.eli oletan hänen osanneen englantia muuttaessaan Suomeen 14-vuotiaana. Lisäksi hänen ollessaan S2 poika taisi koulumaailma olla vähemmän monikulttuurinen.
Ozan on vähän kuin Nazima. Tulivat hyvistä lähtökohdista Suomeen eli ovat ns. parempia mamuja jo tullessaan.
Li Andersson kuittasi maahanmuuttajien heikon menestyksen ennen kaikkea sosioekonomisilla tekijöillä. Tokihan tämä ja juuri tämä selittää Lille myös Ozanin pärjäämisen.
Missä muuten aina niin tavallinen rasismiselitys tällä kertaa? Vaalit liian lähellä?
Edit:
Miten unohdinkin
jalkapallon:
QuoteOzan Yanar ei 14-vuotiaana osannut lähes lainkaan suomea – aloitti nyt väitöskirjaopinnot: "Pystytte mihin vain, S2-pojat!"
Ozan Yanar haluaa painottaa, että leimaamisen sijaan tulisi miettiä resursseja, joilla tilannetta saadaan parannettua.
[...]
Yanar sanoo Iltalehdelle, että nyt kun on tietoa siitä, että jollain ryhmällä menee huonommin, "järjestelmän pitäisi ottaa heistä koppi", eli heihin tulisi kohdistaa riittävästi tukitoimia tilanteen parantamiseksi.
– Vika ei ole S2-pojissa, vaan meidän järjestelmässämme, joka ei pysty tukemaan näitä poikia. Päiväkodit ja koulut ovat avainasemassa ja niiden pitäisi olla paljon paremmin resursoituja.
– Rahoitusta tulisi kasvattaa. Meillä tulisi olla sellainen järjestelmä, jossa kukaan ei putoa kyydistä.
Yanar muutti Turkista Suomeen 14-vuotiaana. Hän ei tuolloin osannut sanaakaan suomea.
– Osasin sanoa kiitos ja moi, Yanar nauraa.
Yanar kertoo, että häntä kielen oppimisessa auttoivat aikanaan kaveripiiri ja jalkapalloharrastus.
[...]
Yanar sanoo välillä lukevansa kommentteja, joissa joidenkin tahojen mielestä maahanmuutto pitäisi esimerkiksi "lopettaa kokonaan".
– Mutta nämä tahot ovat usein myös niitä tahoja, jotka eivät itse kannata mitään tukitoimia näille (nuorille), mikä on mielestäni tosi epäreilua.
– Keskustelu on välillä leimaavaa. Nämä ovat oikeita nuoria, joihin keskusteluilmapiiri vaikuttaa. Nyt pitäisi keskittyä siihen, miten me korjaamme tämän tilanteen resurssien ja tukitoimien avulla, hän sanoo.
Iltalehti (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/022626c7-ae21-4877-9789-dd9574252006) 20.1.2023
Että sellainen taloustieteilijä.
Suomessa ja Ruotsissa on jo kohdistettu maahanmuuttajiin enemmän resursseja kuin missään muualla maailmassa. Tuloksista päätellen resurssien lisääminen ei ole ratkaisu. Sen sijaan aina vain enemmän resursseja vaativan maahanmuuton minimoiminen on.
Quote from: Dangr on 20.01.2023, 21:18:38
Veikkaan heihin liittyvän vanhan tiedon siitä, että opiskelija pärjää sitä paremmin, mitä enemmän kotona on kirjoja kirjahllyssä. Ei kirjojen vuoksi, vaan yleisen koulutusmyönteisyyden.
Tunnetaan ammattipiireissä nimellä geeniperimä. Älykkyystestien mittaama ns. g-faktori älykkyys on erittäin voimakkaasti perinnöllinen ominaisuus, jonka variaatiosta nykylänsimaissa n. 80% selittyy geeniperimällä. Valitettavasti niin Yanarin kuin Razmyarin edustamien etnisten ryhmien keskiälykkyys on helposti sen kymmenen pistettä matalampi kuin eurooppalaisten, joten tuo Yanarin väite ("pystytte mihin vaan!") ei keskiarvollisesti pidä paikkansa. Tosin ei se kyllä työväenluokkaisten suomalaisten ("amisten") kohdallakaan pidä paikkansa.
Muoks: Yanar on näkökään turkkilainen eikä kurdi kuten luulin. Turkkilaisten keski-äo ainakin länsi-Turkissa on sangen lähellä eurooppalaisten vastaavaa.
Vanhemmillahan ei ole vastuuta, miten lapsiaan kouluttavat, yhteiskunta sitä tekee...?!
Hesari kertoo Helsingin kaupungin suunnitelmista otsikolla: "
Helsinki aikoo puuttua koulujen välisiin eroihin – esillä paikoin jopa koulupiirien siirtäminen (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009345748.html)"
Painotettu opetus on kaupungin mielestä ilmeisen ongelmallista, koska se keskittää niiden opetusluokkiin ilmeisesti suhteessa liian paljon hyväosaisia:
QuoteSITTEN on koulushoppailu. Helsingissä jokaiselle lapselle on osoitettu lähikoulu, mutta perheen asema vaikuttaa siihen, kuinka herkästi lapselle haetaan paikkaa painotetusta opetuksesta, kuten musiikkiluokalta.
Perusopetusjohtaja Outi Salo kertoo, että kaksikielistä opetusta ja vieraiden kielten tarjontaa on mietitty tästäkin kulmasta. Ensi syksynä esimerkiksi aloittaa uusia seitsemänneltä luokalta alkavia kaksikielisen opetuksen luokkia Vesalassa, Malmilla ja Laajasalossa.
Keväällä poliitikoille ehdotetaan pieniä muutoksia siihen, missä kouluissa järjestetään painotettua opetusta.
"Painotetusta opetuksesta on viestitty vahvemmin kouluissa toimivien monikielisten ohjaajien avulla, jotta kaikenlaiset perheet löytäisivät nämä", Salo sanoo.
Oppilaaksiottoalueiden modaus on sekin vielä osaltaan suunnitelmissa:
QuoteEntä aiemmin keskustelua aiheuttanut keino puuttua eriarvoistumiseen eli koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttaminen? Salo sanoo, että Kaikkien koulu ei tuo tähän uutta, mutta keinoa mietitään Helsingissä kuten ennenkin joidenkin alueiden kohdalla.
"Aina kun rakennamme uuden koulun, kokonaisuutta katsotaan tältäkin kannalta. Mietimme, voisimmeko tasata koulujen välistä tilannetta, niin että niissä olisi oppilaita erilaisista taustoista", Salo sanoo.
Lapsiperheiden ja sellaisiksi aikovien kannattaa siksi muuttosuunnitelmia tehdessään huomioida paitsi itse asuinalueen, myös sen naapurialueiden demografia. Vuokrataloalueen vieressä sijaitsevan pientaloalueen lapset ovat todennäköisimpiä kohteita, kun haetaan vettä ulkomaalaistaustaisten lasten kieli- ja kulttuurikylpyihin. Onhan se integraation kannalta suursaavutus, kun vieraskielisyydeltään 60% ja 10% koulun oppilaaksiottoalueet yhdistetään, jonka jälkeen kummankin koulun vieraskielisten määrä voidaan säätää siedettäväksi kolmasosaksi.
Osa suomalaista pyrkii vieläkin lisääntymään ja täyttämään Suomen maan. Nykyinen sosialistinen hallintomme tekee kuitenkin parhaansa tehdäkseen lastemme kasvusta ja sivistämisestä mahdollisimman vaikeaa, PRKL!
Quote from: Radio on 25.01.2023, 13:01:28
Osa suomalaista pyrkii vieläkin lisääntymään ja täyttämään Suomen maan. Nykyinen sosialistinen hallintomme tekee kuitenkin parhaansa tehdäkseen lastemme kasvusta ja sivistämisestä mahdollisimman vaikeaa, PRKL!
Lestadiolaiset kai pitäisi saada valtion kontrolliin...
Quote from: Siili on 25.01.2023, 12:17:26
---Onhan se integraation kannalta suursaavutus, kun vieraskielisyydeltään 60% ja 10% koulun oppilaaksiottoalueet yhdistetään, jonka jälkeen kummankin koulun vieraskielisten määrä voidaan säätää siedettäväksi kolmasosaksi.
On se kumma, kun monikultuurisuus ei välillä olekaan rikkaus Häslingille, kun tällaisia sekoitteluja pyrkivät tekemään. Kumma kyllä, perussuomalaisten ratkaisut tähän asiaan eivät ikinä kelpaa. Eli lisää ulkomaalaisia pitää haalia, kantasuomalaisten syntyvyys pitää alle uusiutumisrajan (Prideä yms. pitää promota) ja sitten ollaan ihmeissään, kun suomalaiset meinaavat loppumaan kesken.
On tää melkoinen kaupunki tuo Häslinki. Ei puututa ongelmien aiheuttajiin, vaan syihin. Ja siitäkään ei saisi mielellään keskustella.
Päivän Vantaan Sanomissa hieman lukuja.
Jännä juttu että vaikka tyypin mielestä
- erilaiset kulttuurit ovat rikkaus
- toivoo kuulevansa erilaisia kieliä arjessaan
- kielellisesti rikas koulu tarjoaa paljon hyvää
- kannattaa satsata monikulttuuriseen imagoon
Pohtii että onkohan tämä Hakunila sittenkään paras kasvuympäristö vielä kohdussa olevalle lapselle.
Päiväkotilapsista vieraskielisiä Rautkalliossa vaatimattomat 94%. Rautpihalla 93% ja Hakunilanrinteessä 92%. Joko saa sanoa kansanvaihto >:(
Luulisi olevan ihanneympäristö kasvattaa lapsi unelmiensa monikulttuurisessa yhteisössä. Joku tässä mättää. Todella outoa. En yhtään osaa sanoa mikä.
Miltä kuulostaa?
Quote"Jatkossa kaupungin tulee huolehtia että asuntojen rakentamis- ja omistuskanta on mahdollisimman moninaista kaikilla alueilla."
Sain automaattiviestin että lausunnon antaja - Vantaan perusopetuksen johtaja - Ilkka Kalo, on lomalla ma 6.2. asti. Lukekaa tuo lause ajatuksella.
Quote from: qwerty on 01.02.2023, 22:36:18
Päiväkotilapsista vieraskielisiä Rautkalliossa vaatimattomat 94%. Rautpihalla 93% ja Hakunilanrinteessä 92%. Joko saa sanoa kansanvaihto >:(
Luulisi olevan ihanneympäristö kasvattaa lapsi unelmiensa monikulttuurisessa yhteisössä. Joku tässä mättää. Todella outoa. En yhtään osaa sanoa mikä.
Ei uskoisi lukevansa tuollaisia lukuja lehdestä, mutta niin sitä tässä tilanteessa vain ollaan. Alkaa 1990-luvulta alkanut mokutus tuottaa hedelmää yhdessä Pride- yms. promoamisen kanssa, jossa suomalaisten syntyvyys laskee ja kehitysmaalaiset muodostavat yhä suuremman osan nuoresta väestöstä. Mokuttajien on toki ollut helppo valehdella kertomalla osatotuuksia väestön koostumuksesta, kun vanhempi väestö on suomalaista ja sitten taaperot ovat ties miten kehitysmaalaisvaltaista.
Välillä kyllä tulee vahva tunne, että kun Suomen kansa on kääntynyt pois Jumalasta eikä Häneen turvautuminen kansaa enää kiinnosta (talvisodan yms. aikaan tilanne oli toki eri), niin sitten tässä jamassa sitä sitten ollaan. Ollaan saatu mädät päättäjät mädälle kansalle kansallismielisten päättäjien sijaan.
Quote from: qwerty on 01.02.2023, 22:36:18
Päiväkotilapsista vieraskielisiä Rautkalliossa vaatimattomat 94%. Rautpihalla 93% ja Hakunilanrinteessä 92%.
Tässä artikkelin nettiversio: https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5696961
Minusta vaikuttaa siltä, että herra Trygg on puheissaan diplomaattinen, mutta ei ole lainkaan tyytyväinen nykyiseen oppilasrakenteeseen. Hän on todennäköisesti jo päättänyt muuttaa muualla kouluprobleemien takia.
Olisi mielenkiintoista tietää kerroin koulun oppilaiden vieraskielisyysprosentille alueen vieraskielisyysprosentin perusteella. Rautkallio sijaitsee Havukoskella, jossa noin puolet väestöstä on vieraskielisiä. Hakunilassa vain himpun verran vähemmän. Alla Vantaan vieraskielisimpien (20% tai yli) kaupunginosien väestötietoja 31.12.2021 (Vantaan karttasivujen aineistot/tilastot (https://kartta.vantaa.fi/?setlanguage=fi#)). Pahoittelen kyvyttömyyttäni taulukon suoristamisessa.
Vieraskieliset Kaikki
Länsimäki 2750 5712 48 %
Havukoski 3964 8296 48 %
Hakunila 5153 12076 43 %
Mikkola 1106 3092 36 %
Martinlaakso 4090 13190 31 %
Keimola 537 1871 29 %
Myyrmäki 4931 1718 29 %
Jokiniemi 1762 6308 28 %
Asola 1345 5135 26 %
Metsola 1516 6110 25 %
Simonkylä 2015 8137 25 %
Koivukylä 1202 5257 23 %
Tikkurila 1762 7899 22 %
Pakkala 2298 10324 22 %
Korso 1645 7421 22 %
Kaivoksela 1212 5832 21 %
Luulenpa, että kynnelle kykenevät lapsiperheet tai sellaiseksi aikovat välttävät viimeiseen asti muuttamista noihin yli 40 pinnan alueille. Niiden lähialueillekin muuttavat tarkistavat varmasti oppilaaksiottoalueiden rajat ja huomioivat, että niitä voidaan muuttaa poliittisilla päätöksillä.
Vantaan väestökehityksestä löytyi myös tällainen artikkeli: https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4319061
Quote from: qwerty on 01.02.2023, 22:36:18
Luulisi olevan ihanneympäristö kasvattaa lapsi unelmiensa monikulttuurisessa yhteisössä. Joku tässä mättää. Todella outoa. En yhtään osaa sanoa mikä.
Artikkelissa haastateltu Aleksi on aiheen suhteen kuitenkin hieman häveliäs, hänhän sanoo "...monet vanhemmat harrastavat koulushoppailua
erinäisistä syistä.."
Tuosta ilmauksesta tulee mieleen YYA-Suomen aikuiset "yleiset syyt" joita käytettiin tuolloin hieman eri asiayhteyksissä, mutta samassa tarkoituksessa: kun puheena oli yhteiskunnallinen tabu, ongelma jonka kaikki tiesivät mutta jota ei saanut ääneen lausua.
Quote from: qwerty on 01.02.2023, 22:36:18
Päivän Vantaan Sanomissa hieman lukuja.
Jännä juttu että vaikka tyypin mielestä
- erilaiset kulttuurit ovat rikkaus
- toivoo kuulevansa erilaisia kieliä arjessaan
- kielellisesti rikas koulu tarjoaa paljon hyvää
- kannattaa satsata monikulttuuriseen imagoon
Pohtii että onkohan tämä Hakunila sittenkään paras kasvuympäristö vielä kohdussa olevalle lapselle.
Lapselle siis on jo tulossa äidinkieleiksi (jos voi olla monia) suomi ja englanti. Jos perhe Trygg vielä hoitaisi lapsen ensimmäiseksi äidinkieleksi ruotsin, niin ei tarvitsisi muuttaa ja lapsi pelastuisi. Taitaisi olla lähin opinahjo tällöin Dickursby skola. Hieman koulumatkaa, mutta mitäpä ei lapsensa eteen tekisi.
Muistutus: alueiden tarkempaa etnisen rikkauden jakautumista voi tutkia äänestysalueiden tulosten avulla:
https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3353055.html#msg3353055
Quote from: Hiiden hirvi on 02.02.2023, 10:57:17Artikkelissa haastateltu Aleksi on aiheen suhteen kuitenkin hieman häveliäs, hänhän sanoo "...monet vanhemmat harrastavat koulushoppailua erinäisistä syistä.."
Tuosta ilmauksesta tulee mieleen YYA-Suomen aikuiset "yleiset syyt" joita käytettiin tuolloin hieman eri asiayhteyksissä, mutta samassa tarkoituksessa: kun puheena oli yhteiskunnallinen tabu, ongelma jonka kaikki tiesivät mutta jota ei saanut ääneen lausua.
Jeps. "Yleiset syyt" onkin syytä päivittää "erinäisiksi syiksi".
Esim:
Erinäisistä syistä johtuen puskaraiskaukset ovat lisääntyneet viime vuonna Helsingissä 423 prosenttia.Tuosta kaikki tietävät mistä on kyse, mutta vihapuheesta ei voi syyttää puhujaa, kuten näemmä "nokikepistä" voidaan. Korkeintaan voi syyttää syyttäjää, koska rasistinen tulkinta.
Quote from: qwerty on 01.02.2023, 23:45:10
Miltä kuulostaa?
Quote"Jatkossa kaupungin tulee huolehtia että asuntojen rakentamis- ja omistuskanta on mahdollisimman moninaista kaikilla alueilla."
Sain automaattiviestin että lausunnon antaja - Vantaan perusopetuksen johtaja - Ilkka Kalo, on lomalla ma 6.2. asti. Lukekaa tuo lause ajatuksella.
Kalo ei ymmärrä, että mikään perhe ei halua rakentaa ja omistaa, jos naapuriin tungetaan kehareita: eräs rakentamisen ja omistamisen pointti kun on juuri siinä, että kalliilla hinnalla saa asua rauhassa ja turvassa.
Kalon ideologia johtaa vain siihen, että Vantaa tyhjenee veronmaksajista ja jäljelle jää 'mogadishu avenue'.
Onko kenelläkään muuten tietoa Puotilan ala-asteen koulusta? Tuttavan lapsi aloittaa siellä ensi syksynä ja vaikuttaa siltä, ettei ole ottanut kyseisen koulun oppilasmateriaalista selvää etukäteen. Netistä löytyi sen verran tietoa, että kyllä monikulttuurisuutta toki löytyy mutta jos jollain olisi käytännön kokemusta tai parempaa tietoa niin kuulisin mielelläni lisää. -HOA-
Hesarikin julkaisee melko inhorealistisen kirjoituksen:
Tällaista on väkivalta pääkaupunkiseuden kouluissa – Oppilas löi opettaja Katja Lottaa pesäpallomailalla päähän (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009384246.html)
Otteita:
Yksittäistapauksia:QuoteHS:N haastattelemien koulujen työntekijöiden mukaan vaaratilanteita aiheuttaa usein yksittäinen oppilas. Tietyissä kouluissa ja luokissa yksittäistapaukset kasaantuvat.
Lotta kertoo vammoistaan:QuoteUseampi murtuma jalkapöydässä, murtuneita luita käsivarressa, hampaat jouduttu korjaamaan useaan kertaan, silmän ruhjevamma, niskan retkahdusvamma. Nämä kokemukset ovat vuosien varrelta useista eri kouluista.
Järjestyksen pito vie aikaa opettamiselta:QuoteLevottomuuden lisääntymiseen löytyy syitä haastateltavien mukaan myös koulumaailmasta. Alati kasvavat ryhmäkoot vaikeuttavat tilannetta, sillä käsiä ei yksinkertaisesti riitä kaikkien tukea tarvitsevien kaitsemiseen.
Opettamisen muuttuminen huonoimmillaan vartiointitehtäviksi vaikuttaa opettajien mielestä myös oppimistuloksiin. Lotta kertoo kuudesluokkalaisesta, joka ei ole oppinut lukemaan tai kirjoittamaan.
Lotan yksittäistapauksilla on myös yhteisiä piirteitä:QuoteTÄLLÄ hetkellä Lotan oman ryhmän oppilaista kukaan ei puhu suomea äidinkielenään. Myös oppilaiden keskinäisen kielen puuttuminen aiheuttaa turhautumista ja ärsyyntymistä, jota ratkotaan nyrkein.
Helsingin kaupunki ei yhdy Lotan arvioihin:QuoteHELSINGIN kaupungilla ei aivan tunnistetta Lotan kuvailemaan väkivaltaista kouluarkea.
Helsingin kaupungilla oppilaiden hyvinvoinnin päällikkönä työskentelevä Vesa Nevalaisen mukaan väkivallan määrässä on koulukohtaista vaihtelua. Kyse ei kuitenkaan ole pysyvistä ongelmista, sillä oppilaat vaihtuvat ikäkausittain.
Nevalaisen mukaan tällä hetkellä ei ole nähtävillä mitään piikkiä väkivaltaisuuden määrässä.
Quote
HELSINGIN kaupungilla ei aivan tunnistetta Lotan kuvailemaan väkivaltaista kouluarkea.
Helsingin kaupungilla oppilaiden hyvinvoinnin päällikkönä työskentelevä Vesa Nevalaisen mukaan väkivallan määrässä on koulukohtaista vaihtelua. Kyse ei kuitenkaan ole pysyvistä ongelmista, sillä oppilaat vaihtuvat ikäkausittain.
Nevalaisen mukaan tällä hetkellä ei ole nähtävillä mitään piikkiä väkivaltaisuuden määrässä.
Tähän virkamiehen absurdiin selitykseen tiivistyy kaikki se järjettömyys, jolla monikulttuurisuutta on yhteiskuntaan ja kouluihin sisäänajettu. Ongelmien poisselittely saa jo sellaisia koomisia piirteitä, että pahkistutka värähtää. Toteaako seuraavaksi poliisijohto, että "kyse ei kuitenkaan ole pysyvistä ongelmista, sillä rikolliset vaihtuvat ikäkausittain"? Nimittäin nämä väkivaltaiset ovat koulusta lähdettyään juuri sitä sakkia, joka työllistää sote- ja turvallisuussektoria. Se on aika laiha lohtu kokonaiskuvassa, että saadaan väkivaltaiset ongelmatapaukset peruskoulusta pihalle.
On tämä melkoista touhua. Vuosia olemme kuunnelleet, kuinka Suomessa vältetään Ruotsin tekemät virheet. Kas kun ei sitä ihmelausetta ole muistettu mainita tämänkin jutun yhteydessä. Luulenpa, että jutussa epäsuorasti kuvailtu lopputulos ei valitettavasti ole vielä lopputulos ollenkaan, vaan jatkuva alamäki. Jossain vaiheessa alkaa white flight kiihtyä. Oppilaat vaihtuvat ikäkausittain... kunnes tilalle tulee uusia oppilaita. Ja niitähän tulee.
edit: Lisäys: mahtaakohan tämä negatiivinen kehityskään koulumaailmassa vaikuttaa koulujen henkilöstön äänestyskäyttäytymiseen, naisvaltaisesta opettajistosta kun luultavasti löytyy iso joukko vihervasemmiston äänestäjiä (mutua, en tiedä onko tutkittu).
[tweet]1625429278820114432[/tweet]
Quote from: MannaSariini on 14.02.2023, 19:17:20
Tässä tuo Kurun osittain lainaama Viljasen mielipidekirjoitus kokonaisuudessaan:
https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/5721861
Viljasen marinat tuskin tuottavat tulosta. Valdella riittää rahareikiä ihan muualla, joten pääkaupunkiseudun kunnat joutuvat kaivamaan kotoutusyrityksiin tarvittavat varat ihan omasta taskustaan.
Oli vissiin Kyläsaaren koulu (hesa), jossa jopa oppilaiden vanhempia värvättiin välituntivalvojiksi. Minulla tulee tietynlainen säälin tuntemus, sekä opettajia+kantaSuomalaisia koululaisia kohtaan.
En ole itse nähnyt menoa ja meninkiä nykykouluissa, mutta tuttava pariskunnan uros on opettaja, kertoilee melkomoisia asioita,, sateessa kastuneen spanielin katsein,mitään ei voi tehdä, mihinkään ei voi vaikuttaa, koska soo,soo sanottuna on kieltä jota toruttavat eivät ymmärrä.
Pelkkä luokan kokoon saaminen luokkaan voi kestää puolet oppitunnista, usean Suomen kieltä ymmärtämättömän oppilaan toimesta..inkluusio.
White flightia estetään
pystyttämällä muuri lopettamalla musiikkiluokat.
QuoteHelsinki suunnittelee musiikki- ja kieliluokkien lopettamista – Tarkoitus estää koulushoppailua
HELSINGIN kaupungin virkahenkilöt suunnittelevat kouluihin merkittävää muutosta. Muutoksen tavoitteena on estää koulushoppailua ja vähentää heikompiosaisista perheistä tulevien lasten keskittymistä samoille luokille.
Muutos koskee niin sanottua painotettua opetusta, siis esimerkiksi musiikki-, kieli- ja taideluokkia. Mikäli suunnitelma menee läpi, painotetut luokat lopetettaisiin nykymuodossaan.
Asia käy ilmi HS:n haltuunsa saamasta valmistelumateriaalista.
Muutosehdotus pohjaa kaupunkipoliitikkojen hyväksymään strategiaan eli Helsingin "hallitusohjelmaan", jossa eriytymisen torjuminen nostetaan yhdeksi keskeiseksi vaalikauden tavoitteeksi.
[...]
Kaupungin selvityksessä esitellään tutkimustuloksia, joiden mukaan nykyisenkaltaisessa luokkamuotoisessa painotusopetuksessa on vähemmän maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja alempien yhteiskuntaluokkien lapsia kuin yleisopetuksessa.
Erot oppilasryhmien välillä näkyvät myös oppimistuloksissa. Tutkimusten perusteella painotetut luokat vetävät puoleensa keskimääräistä osaavampia ja asenteiltaan koulumyönteisempiä oppilaita.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009394296.html) 15.2.2023
Älkää luulko pääsevänne pakoon. Paitsi panemalla lapsenne ruotsinkieliseen kouluun kuten apulaispormestari Nasima Razmyar.
Quote from: Roope on 15.02.2023, 16:16:44
White flightia estetään pystyttämällä muuri lopettamalla musiikkiluokat.
QuoteHelsinki suunnittelee musiikki- ja kieliluokkien lopettamista – Tarkoitus estää koulushoppailua
[/b]
Muutos koskee niin sanottua painotettua opetusta, siis esimerkiksi musiikki-, kieli- ja taideluokkia. Mikäli suunnitelma menee läpi, painotetut luokat lopetettaisiin nykymuodossaan.
Asia käy ilmi HS:n haltuunsa saamasta valmistelumateriaalista.
[...]
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009394296.html) 15.2.2023
Älkää luulko pääsevänne pakoon. Paitsi panemalla lapsenne ruotsinkieliseen kouluun kuten apulaispormestari Nasima Razmyar.
Pakko segregaatiota on jossain muodossa jatkaa, jos kunnallisvaaleja aiotaan edelleen järjestää. Vihervasemmiston äänestäjät ovat juuri näitä koulushoppailijoita. Mitä tarkoittaa nykymuodossaan?
Quote from: Roope on 15.02.2023, 16:16:44
White flightia estetään pystyttämällä muuri lopettamalla musiikkiluokat.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009394296.html) 15.2.2023
Älkää luulko pääsevänne pakoon. Paitsi panemalla lapsenne ruotsinkieliseen kouluun kuten apulaispormestari Nasima Razmyar.
Kommentteja ilmeisesti sataa juuri nyt melkoiseen tahtiin tai niiden hyväksymistä/hylkäämistä pohditaan pidempään. Kommenttiosion lopussa kerrotaan nimittäin:
QuoteArtikkelia ei voi tällä hetkellä kommentoida
Kommenttien tarkistuksessa on ruuhkaa, joten tämän artikkelin kommentointi on toistaiseksi suljettu. Kokeile myöhemmin uudestaan.
Roopen yllä linkkaama HS:n uutinen:
QuoteHelsinki suunnittelee musiikki- ja kieliluokkien lopettamista – Tarkoitus estää koulushoppailua
Musiikillisesti ja kielellisesti lahjakkaat ja motivoituneet oppilaat siis laitetaan maksamaan siitä, että kehitysmaalaiset sotkevat koulut. Eikö olisi parempi muuttaa maahanmuuttopolitiikkaa kuin estää suomalaisia lapsia oppimasta?
QuoteMuutoksen tavoitteena on estää koulushoppailua ja vähentää heikompiosaisista perheistä tulevien lasten keskittymistä samoille luokille.
Mitä vikaa koulushoppailussa on? Samaan aikaanhan esimerkiksi turvapaikkashoppailua oikein suositaan. Mitä vikaa on vapaassa tahdossa, vaihtoehdoissa ja mahdollisuuksissa? Ja eikö ole parasta, että ne häiriköintialttiit lapset keskittyvät samoille luokille - näin he eivät pilaa koko ikäluokan opiskelumahdollisuuksia vaan ainoastaan omansa, minkä he olisivat joka tapauksessa tehneet ja tulevat tekemään.
QuoteMuutos koskee niin sanottua painotettua opetusta, siis esimerkiksi musiikki-, kieli- ja taideluokkia. Mikäli suunnitelma menee läpi, painotetut luokat lopetettaisiin nykymuodossaan.
Suomi on pieni maa emmekä milloinkaan tule pärjäävään volyymiin panostamalla. Ainoa keino on erikoistua, panostaa luovuuteen, innovaatioon, lasten erilaisiin kykyihin. Miksi haluamme maastamme köyhän, surkean ja tukiriippuvaisen, harmaan massan, jossa arvostusta eivät saa kyvyt ja lahjat vaan väkivaltaan perustuva mafia ja jengijohtajuus?
QuoteAsia käy ilmi HS:n haltuunsa saamasta valmistelumateriaalista.
Voinee arvata, että asiassa ei olla kuultu lasten vanhempia, veronmaksajia tai niitä ihan oikeita asiantuntijoita ja taide- musiikki- ja kieliluokkien opettajia.
QuoteMuutosehdotus pohjaa kaupunkipoliitikkojen hyväksymään strategiaan eli Helsingin "hallitusohjelmaan", jossa eriytymisen torjuminen nostetaan yhdeksi keskeiseksi vaalikauden tavoitteeksi.
Eivätkö päättäjät omaa riittävää sivistystä ja tiedollista pohjaa, että ymmärtäisivät tuon 'eriytymisen' tapahtuneen jo sikiöaikana geneettisesti ja kulttuurillisesti vielä sitä pahentaen alkukantaisilla, rasistisilla, vahvemman oikeuteen nojaavilla heimo- ja klaaniarvojärjestelmillä ja takapajuisella, teokraattisella alistuskulttuurilla?
QuoteKaupungin selvityksessä esitellään tutkimustuloksia, joiden mukaan nykyisenkaltaisessa luokkamuotoisessa painotusopetuksessa on vähemmän maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja alempien yhteiskuntaluokkien lapsia kuin yleisopetuksessa.
Enää pitäisi tietää, mikä on ongelma. Ainahan on siten, että kaikilla ei ole samoja mentaalisia, psykologisia, taidollisia, emotionaalisia, taiteellisia, intellektuaalisia tai kognitiivisia lahjoja ja taipumuksia. Tasapäistäminen ja lahjakkaiden sekoittaminen kehitysmaalaisaggressiivisen huutomölypuukkokingijengin joukkoon alistaen heidät matalamieliselle ja alkukantaiselle ympäristölle vie kaikkien lasten lahjakkuuden. Tuloksena on vain se, että erityislahjakkaat päätyvät yksityiskouluihin tai jopa muuttavat ulkomaille kun tässä kommunisti-Suomessa on mahdotonta kehittää lahjojaan, mikä sinänsä on epätasa-arvoista mahdollisuuksien puolesta.
QuoteErot oppilasryhmien välillä näkyvät myös oppimistuloksissa. Tutkimusten perusteella painotetut luokat vetävät puoleensa keskimääräistä osaavampia ja asenteiltaan koulumyönteisempiä oppilaita.
No, nyt ne tollot tunnustivat jopa itse, että painotettu luokka sinänsä ei lisää kenenkään synnynnäistä ja olemassaolevaa lahjakkuutta, vaan painotetuille luokille hakeutuu jo valmiiksi lahjakkaita! En olisi voinut uskoa, että ne ovat noin tyhmiä, että itse myöntävät ideologiansa epäloogisuuden, mutta tätähän ne tekevät kaiken aikaa. Surullista, että lastemme tulevaisuus on tuollaisten vähäjärkisten maolaisten käsissä.
Saapa nähdä miten käy, kommareilla on Helsingin valtuustossa enemmistö jos RKP äänestää painotettujen luokkien lopettamisen puolesta. Varmaan niin tekevätkin, sillä tästä saa hyvän mielen kun edistää monikulttuurisuutta. Samalla suomenkielisten lasten opiskelu vaikeutuu, joten ruotsinkieliset lapset tulevat suhteessa vielä paremmin koulutetuiksi. Omat lapset ovat ruotsinkielisillä täysin turvassa yksikielisissä monokulttuurikouluissa. He eivät tarvitse koulushoppailuja.
Kokoomuksestakaan ei voi tietää miten äänestävät.
Kävi miten kävi niin suomenkielisten koululaisten vanhemmat Helsingissä saavat syyttää tilanteesta vain itseään. Kunnallisvaaleissa olisi ollut parempiakin vaihtoehtoja.
Vaikka tämä anti-koulushoppailuprojekti ei ole valtakunnanpolitiikkaa, voi se tuoda pienen lisän kevään Helsingin vaalisäpinään.
Quote from: Bona on 15.02.2023, 17:19:38
Tyypillistä kommunismia eli kurjuuden jakamista.
Kommunisti kyllä kestää kurjuutta - onhan se heidän ideologiansa väistämätön tulos - mutta sitä ei kommunisti kestä, että jollakin menisi edes vähän paremmin.
Kommunistien vastattavaksi jääkin, miten he kuvittelevat yhteiskunnan, kulttuurin, innovaatioiden ja yleisen ihmisyyden kehittyvän, jos kaikki leikataan tasapäisiksi, systeemin roboteiksi, kyvyiltään invalideiksi ja alistuneiksi alisuorittajiksi.
Ovatkohan Helsingin virkamiehet arvioineet, kuinka paljon opetusolosuhteet vieraskielienemmistöisissä luokissa paranevat, jos tämä projekti menee nk. putkeen? Millaisen nosteen tuovat näihin luokkiin ne (pari-kolme?) kantisoppilasta, jotka projektin ansiosta eivät päässeet painotettuun opetukseen kauempana olevassa koulussa? Varmaa on ainoastaan se, että nämä oppilaat ja etenkin heidän vanhempansa ovat vittuuntuneita ja todennäköisesti tekevät jo muuttosuunnitelmia. Mikä todennäköisyys on, että projekti oikeasti vähentää segregaation aiheuttamia ongelmia?
Quote from: Siili on 15.02.2023, 18:01:21
Ovatkohan Helsingin virkamiehet arvioineet, kuinka paljon opetusolosuhteet vieraskielienemmistöisissä luokissa paranevat, jos tämä projekti menee nk. putkeen? Millaisen nosteen tuovat näihin luokkiin ne (pari-kolme?) kantisoppilasta, jotka projektin ansiosta eivät päässeet painotettuun opetukseen kauempana olevassa koulussa? Varmaa on ainoastaan se, että nämä oppilaat ja etenkin heidän vanhempansa ovat vittuuntuneita ja todennäköisesti tekevät jo muuttosuunnitelmia. Mikä todennäköisyys on, että projekti oikeasti vähentää segregaation aiheuttamia ongelmia?
Hyvin sanottu.
Jos vanhemmat huomaavat, että lapsensa on opiskelusta motivoitunut, hyviä tuloksia saava ja vielä jollain alalla erityistä lahjakkuutta omaava, he ottavat lapsensa pois katumatukoulusta ja hankkivat hänelle vaikka paikkakuntaa vaihtamalla sopivamman koulun. Näin negregaatio vain kiihtyy. Koska päättäjät eivät ymmärrä mistään hevon v-ttua.
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.02.2023, 16:47:48
... eikö ole parasta, että ne häiriköintialttiit lapset keskittyvät samoille luokille ...
Rikkaatko rikastaisivat vain jo valmiiksi rikkaita, ja loput reppanat jäisivät kituuttamaan köyhyyteen?
Joo ei käy!
Tuohon ei nyt kertakaikkiaan sovi kansanudustajille, ministereille, virkamiehille, mokutusteolliselle kompleksille ja suvakeille kautta maan, jotka kaikki vannovat tasa-arvon nimiin!
Mielenkiintoinen ehdotus, kuitenkin.
QuoteJos uusi suunnitelma menee läpi, yhden koulun oppilaista saisi alakoulussa olla soveltuvuuskokeella valittu enintään 10 prosenttia. Yläkoulussa luku on hieman suurempi, 30 prosenttia.
Tuo 30% ei tuntunut niin tavattoman matalalta, mutta sen on ehkä merkityksellstä, että tuossa oli otsikkotasolla nostetut esiin musiikkiluokat. Niihinhän tyypillisesti haetaan jo ala-asteella, ja ne tuo tosiaan voisi lopettaa. Tuntua vain, että tuo lähinnä vahvistaa "koulushoppailun päälinjoja". Se ala-asteen koulu valitaan valitsemalla asuinpaikka, yläasteen, valitsemalla sopiva painotus. Tasa-arvoistamisesta en menisi puhumaan, kun tuo ensin mainittu Helsingissä vahvana pääsääntönä vaati suhteellisen tuntuvaa rahallista panostusta. Onko musiikkiharrastus todella enemmän elitististä kun asunto Etu-Töölössä tai Vattuniemessä?
Quote from: Alma_ on 15.02.2023, 19:16:07
Nämä suunnitelmat, joissa vaikeutetaan lahjakkaiden ja ahkerien polkua erikoistua ja päästä pitkälle elämässään ovat sekä vasemmistolaista aatetta puhtaimmillaan että häpeällistä epäonnistumisten seurausten vyöryttämistä lasten niskaan.
Työrauha- ja oppimisongelmien syihin ja määrään ei niillä puututa, ja edessäpäin on siten vain lisää ongelmia. Lopulta tällaisen politiikan seuraukset näkyvät työväestön osaamisessa ja Suomen kilpailukyvyssä.
Mielenkiinnolla seuraamme, siirtyykö tuo "koulushoppailu" seuraavaan vaiheeseen: Kun kokonaiset perheet muuttavat naapurikuntiin saadakseen kouluikäisille lapsilleen työrauhan.
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.02.2023, 16:47:48
Mitä vikaa koulushoppailussa on?
Sen nimi. Käsite "koulushoppailu" häivyttää näkyvistä sen todellisuuden joka kyseisen ilmiön takana on: Koululaisten täytyy saada työrauha.
Quote from: Alma_ on 15.02.2023, 19:16:07
Ruotsi näyttää esimerkkiä siitä, mitä tämän tien päässä odottaa; siellä merkittävä osa lapsista ei saa enää peruskouluaan päätökseen.
Ruotsissa on kuitenkin ilmeiseti jo nostettu kädet ylös, eikä siellä taideta enää edes yrittää lopettaa segregaatiota. Maahanmuuttajat saavat asua omissa oloissaan ja käydä omia koulujaan miten kuten. Medelsvensson, joka haluaa vältellä näitä slummikouluja, pistää kersansa paremmin pirtaan sopivaan "vapaakouluun" (Friskola (https://sv.wikipedia.org/wiki/Friskola#Friskolor_i_Sverige)), joissa meininki on ilmeisesti ihan siedettävä. Eli lähikoulua vieroksuvalle, individualistisia ratkaisuja hakevalle, vanhemmalle on vaihtoehto, ainakin suurimmissa kaupungeissa. Jos tätä mahdollisuutta ei olisi, ruotsidemokraattien kannatusprosentti olisi varmaan neljännellä kymmenennellä.
Quote from: Alma_ on 15.02.2023, 19:16:07
Ongelmien absoluuttisen määrän kasvuun ei Helsingin kaupungilla näytä olevan aikomustakaan puuttua. Kaupungin päättäjien logiikassa puukkohippasten, pesäpallomailan iskujen ja roadman kulttuurin värinästä kun nauttii 5000 koululaisen sijaan esim. 30 000, niin todennäköisyys sattumuksesta tietyn oppilaan ja opettajan kohdalla pienenee. Siten valitulla tiellä voidaan jatkaa, kunnes ollaan taas lähtöruudussa ja jokainen koulu on pilalla. Ruotsi näyttää esimerkkiä siitä, mitä tämän tien päässä odottaa; siellä merkittävä osa lapsista ei saa enää peruskouluaan päätökseen.
Olipa kerran Pekka. Hän asui omassa talossaan, omalla tontillaan jossa oli oikein mukava piha. Pekka oli ystävällinen, hyväntahtoinen, halusi auttaa muita ja mietti kovasti mitä naapurit hänestä ajattelevat. Pekka lainasi aina rahaa naapureilleen jos he sitä tarvitsivat ja uskoi vakaasti, että kaikki maksaisivat kyllä takaisin kun kykenisivät. Pekkaa pidettiin yleisesti vähän yksinkertaisena.
Eräänä päivänä naapuri tuli Pekan luokse kylään mukanaan ämpärillinen jäteöljyä. Naapuri lupasi maksaa Pekalle viisi euroa, jos Pekka ottaisi jäteöljyn itselleen. Pekka suostui, koska eihän ämpärillinen ollut paljon mitään ja olihan hänellä pihallaan tilaa. Sana kiiri ja pian Pekalla oli monta viitosta ja monta ämpärillistä jäteöljyä autokatoksessaan. Jotain tälle öljylle pitäisi tehdä, auto ei mahtunut enää katokseen.
Sen sijaan, että Pekka olisi tehnyt oikean ratkaisun ja palauttanut jäteöljyn rahoineen sinne mistä se oli tullutkin - alkuperäisen lähteensä ongelmaksi - ja etenkin lopettanut uuden jäteöljyn vastaanottamisen, hän päätti toisin.
Aluksi Pekka mietti, että kaivaisiko takapihan nurkkaan, vähiten arvokkaaseen sijaintiin kuopan ja kaataisi kaiken jäteöljyn sinne. Siellä se saisi lillua keskenään ja olisi suurimmalta osalta tonttia pois silmistä ja pois mielistä. Mutta siellä se silti olisi eikä sitä pakoon pääsisi. Jonain päivänä hän tai joku vieras saattaisi illan pimeinä tunteina kompastua jäteöljykuoppaan ja hassustihan siinä kävisi.
Pekka keksi omasta mielestään loistavan idean. Levitellään jäteöljy tasaisesti koko pihamaalle niin se sulautuu nurmikkoon ja sitä ei huomata ollenkaan! Ongelma ratkaistu. Niinpä Pekka lorotteli muutaman ämpärillisen jäteöljyä inklusiivisesti pihanurmikolleen ja aluksi kaikki toimikin hienosti. Jäteöljy ei erottunut ollenkaan kunhan ei liian tarkkaan tutkinut.
Aikaa kului, lisää jäteöljyä saapui ja kaiken Pekka levitteli tasaisesti ympäriinsä. Pian koko takapiha alkoi haisemaan, nurmikko alkoi kuolla ja pihamaa muuttua öljyiseksi liejuksi, missä kukaan ei halunnut enää oleskella. Koska öljyä ei enää takaisin ämpäreihin saanut ja tontti alkoi muuttua elinkelvottomaksi tai ainakin sellaiseksi, jossa ei enää mitään hyödyllistä pystynyt kasvattamaan, ei Pekalla ollut muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa pois ja laittaa kiinteistönsä myyntiin. Sitäpä Pekka Puupää ei ollut arvannut, että kiinteistön hinta oli romahtanut eikä hänelle jäänyt vuosikymmenien sijoituksestaan muuta kuin velkaa.
Sen pituinen se.
Luovia ratkaisuja pulmaan:
* Oppivelvollisuuden poistaminen mamulapsilta. Vain motivoituneet tulisivat kouluun, muut olisivat boyz in the hood, kaduilla poliisin työllistäjinä.
* Kokonaan omat somalin- ja arabiankieliset luokat. Fyysiseen voimankäyttöön koulutetut miesopettajat vetäisivät tunnit, luokkahuoneet ns. pomminkestävät.
* Ulkoistettu koulunkäynti alkuperämaassa. Mamulapsi lähetetään käymään koulunsa siinä maassa mistä hänen juurensa ovat. Koululle maksetaan paikallisen hintatason mukainen lukukausikorvaus (esim. 1-2 dollaria per päivä). Alkuperämaahan jääminen oppivelvollisuusiän jälkeen palkitaan houkuttelevalla bonuksella.
* Häiriköintiin syyllistyneiden suljetut nuorisokotikoulut. Sijainti Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäseuduilla kaukana diskopalloista. Täälläkin fyysiseen voimankäyttöön koulutetut miesopettajat.
* Mamulasten kotiopetus. Perhe saa oppikirjat ja lounaskorvauksen. Pääasia että häirikkö pysyy poissa koulusta.
* Ja tietenkin: karkotukset, karkotukset, karkotukset...
Valintakokeet saattavat olla rasistisia. :flowerhat:
Esimerkiksi jos musiikkipainotuksen valintakokeessa pakollisena laulunäytteenä on "Taivas on sininen ja valkoinen", lisäksi lauletaan "Jaakko kulta" kaanonissa niin voi olettaa ettei pääsykokeisiin hakeudu kovin usein heikkoa suomen kieltä puhuvia lapsosia.
Ehkä hätiin kutsutaan Paleface jne ja painotetaan valintakokeissa räpäyttely- ja respektikulttuuria pianon- tai viulunsoiton sijaan.
Lisäksi arvioijat tulee valita jatkossa monikulttuurisin perustein.
Pikaisella googlaamsella Tapiolan koulun pääsykokeissa:
https://www.tapiolankoulu.fi/opetus/musiikki_mu/valintakoe/
Itä-helsinkiläisenä ja jonkin verran muksujen koulutietä seuranneena aika pitkälle koululuokkien reilussa muodostamisessa voisi päästä ihan sillä, että ennen ala-asteen sekä toisen kerran ennen yläasteen alkamista koteihin lähetettäisiin lomake, jossa on yksi rasti-ruutuun -tyyppinen valinta: "Haluan työrauhaluokalle". Lomake palautettaisiin allekirjoitettuna määräajassa koululla olevaan postilaatikkoon ja ryhmät muodostetaan lomakevastausten mukaisesti. Lopputuloksena olisi suurinpiirtein samanlainen vaikutus kuin painotetun opetuksen "aiheuttamalla" ryhmäjaolla.
Quote from: Lyyti on 15.02.2023, 21:02:06
Mietinpähän vain että onko näiden seinättömien koulujen ajatus ollut että saadaan se basaaritunnelma monokulttuurisille ja -etnisille alueillekin? Olisi varmaan liian paksua, mutta kyllähän typerykselläkin jokin motiivi on.
Koululaitoksen tyhmentämää populaatiota eliitin on helpompi kontrolloida. Kirjallisuutta:
1. Dumbing Us Down - 25th Anniversary Edition: The Hidden Curriculum of Compulsory Schooling
2. The Deliberate Dumbing Down of America (http://deliberatedumbingdown.com/ddd/deliberate-dumbing-down/)
3. Weapons of Mass Instruction: A Schoolteacher's Journey Through the Dark World of Compulsory Schooling
Quote from: Lalli IsoTalo on 27.04.2018, 07:29:58
Deliberate dumbing down via the education system 9:35
A short movie about the agenda (UNESCO) of keeping American kids in the state of ignorance
https://www.youtube.com/watch?v=HyLVHrwDfOg
Quote from: https://en.wikipedia.org/wiki/Charlotte_Thomson_IserbytCharlotte Thomson Iserbyt is an American freelance writer and former Senior Policy Advisor to the U.S. Department of Education.
...
She is known for writing the book The Deliberate Dumbing Down of America. The book alleges that changes gradually brought into the American public education system work to eliminate the influences of a child's parents, and mold the child into a member of the proletariat in preparation for a socialist-collectivist world of the future.
She considers that these changes originated from plans formulated primarily by the Andrew Carnegie Foundation for the Advancement of Education and Rockefeller General Education Board, and details the psychological methods used to implement and effect the changes.
Ei kait tuo lapsen koulun valikointi ole onneksi ongelma. Jos rahaa on ylimääräistä niin vuokrataan vaikka joku yksiö tai maksetaan jollekkin, että saa siirtää väestörekisteristä kirjat siihen hänen asuntoonsa halutun koulun naapurissa.
Jos taas on paljon rahaa, niin huomattavasti parempia sisäoppilaitoksia löytyy Sveitsistä, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista peruskoulu ja lukioikäisille kuin yksikään koulu on Suomessa. Hintaluokka on yli 50 tuhannesta eurosta lukuvuodelta yli 150 tuhanteen euroon lukuvuodelta. Noihin nähden se on lähes ilmaista jos helsinkiläinen perhe vuokraa vaikka yksiön jostain Etelä-Haagasta että sinne siirtää kirjansa digi- ja väestötietovirastosta, että oma piltti pääsee vaikka naapurissa olevaan Helsingin Suomalaiseen Yhteiskouluun peruskoulun ajaksi.
Sitten taas ne työvoimapulan paikkaajien lapset voivat mennä sinne oman alueen vaikka Kannelmäen (somali)yläkouluun muiden tulevien avaruuskirurgien kanssa.
Se mikä on tehnyt Suomesta niin hyvän maan asua on juurikin se että täällä ei ole tarvinnut koulushoppailla vaan on voinut luottaa että se tavallinen koulukin on korkealaatuinen. Mutta nyt sitä ollaan mokutuksella pilaamassa, niin surulliseksihan se vetää.
Se että jotkut kokoomuslaiset menestyslarppaajat nyt ylpeänä kertovat ettei haittaa koska kyllä juuri heillä on mahdollisuus saada jälkikasvunsa parempaan kouluun, tuo minulle lähinnä mieleen kansituolien siirtelyn uppoavan Titanicin kannella.
Quote from: Aallokko on 15.02.2023, 20:37:15
Luovia ratkaisuja pulmaan:
* Ulkoistettu koulunkäynti alkuperämaassa. Mamulapsi lähetetään käymään koulunsa siinä maassa mistä hänen juurensa ovat. Koululle maksetaan paikallisen hintatason mukainen lukukausikorvaus (esim. 1-2 dollaria per päivä). Alkuperämaahan jääminen oppivelvollisuusiän jälkeen palkitaan houkuttelevalla bonuksella.
Tuohan olisi hieno jatkokehitelmä Suurpään ajatukselle. Vaikka homma hoidettaisiin mutkan kautta, niin varmasti kokonaiskustannukset koulurauhoineen tulisivat nykyistä huomattavasti halvemmaksi.
Quote
Suomessa on noin 20 koulua, joissa valtaosa oppilaista ei puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään
Lisääntyvä maahanmuutto vaatii suomalaiselta peruskoululta isoa muutosta, sanoo asiantuntija.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät tällä hetkellä Suomessa kantaväestöstä jälkeen enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.
Peruskoulu on luotu hyvin yhtenäiselle väestölle, eikä erilaisista taustoista tulevien oppilaiden tarpeita välttämättä osata vielä ottaa riittävästi huomioon, sanoo kaupunkimaantieteen dosentti Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.
Suomessa on parisenkymmentä koulua, joissa suomea tai ruotsia toisena kielenään opiskelevia S2-oppilaita on jo yli puolet koulun oppilaista.
https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-138294?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share (https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-138294?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share)
Pidempi juttu aiheesta:
https://yle.fi/a/74-20016772 (https://yle.fi/a/74-20016772)
Quote from: Golimar on 16.02.2023, 10:11:12
Quote
Suomessa on noin 20 koulua, joissa valtaosa oppilaista ei puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään
Lisääntyvä maahanmuutto vaatii suomalaiselta peruskoululta isoa muutosta, sanoo asiantuntija.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät tällä hetkellä Suomessa kantaväestöstä jälkeen enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.
Peruskoulu on luotu hyvin yhtenäiselle väestölle, eikä erilaisista taustoista tulevien oppilaiden tarpeita välttämättä osata vielä ottaa riittävästi huomioon, sanoo kaupunkimaantieteen dosentti Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.
Suomessa on parisenkymmentä koulua, joissa suomea tai ruotsia toisena kielenään opiskelevia S2-oppilaita on jo yli puolet koulun oppilaista.
https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-138294?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share (https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-138294?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share)
Pidempi juttu aiheesta:
https://yle.fi/a/74-20016772 (https://yle.fi/a/74-20016772)
Ollaan siinä pisteessä, että tutkijat ja "asiantuntijat" aivan avoimesti myöntävät, että monikultturismi on ristiriidassa peruskoulun, hyvinvointiyhteiskunnan ja suomalaisuuden kanssa. Että suomalaisen yhteiskunnan pyhin ja arvostetuin periaate eli hyvinvointivaltio perustuu homogeeniseen väestöön. Ratkaisuksi ei kuitenkaan ehdoteta maahanmuuton hillitsemistä, vaan peruskoulusta ja hyvinvointiyhteiskunnasta luopumista. Ajatelkaa, mikä raivoälämölö nousisi vasemmistossa, jos peruskoulu kyseenalaistettaisiin missä tahansa muussa kontekstissa. Mutta monikultturismi on tärkeämpää kuin mikä tahansa muu. Jopa vasemmiston pyhimmät symbolit, kuten peruskoulu ollaan heittämässä bussin alle, ihan vaan, jotta maahan saataisiin imuroitua maksimaalinen määrä hyödyöntä maahanmuuttoa.
Quote from: sancai on 16.02.2023, 10:20:33... monikultturismi on tärkeämpää kuin mikä tahansa muu. Jopa vasemmiston pyhimmät symbolit, kuten peruskoulu ollaan heittämässä bussin alle, ihan vaan, jotta maahan saataisiin imuroitua maksimaalinen määrä hyödyöntä maahanmuuttoa.
Eipä tätä paljon paremmin voisi sanoa. Vihreät sanovat sen itsekin. Allekirjoituksestani:
Quote"Turvapaikan hakeminen ... menee kaiken muun edelle."
— Ohisalo
"Suomi ei tule estämään keneltäkään turvapaikanhakua missään tilanteessa."
— Mikkonen
Turvapaikan hakeminen ja myöntäminen, haitallinen maahanmuutto ja kaiken tuhoava monikultturismi ovat menneet heilahtaen ohi suomalaisuudesta ja suomalaisista, kaikesta kauniista, hyvästä ja toimivasta, tuoden tilalle rumaa, pahaa ja toimimatonta.
Hyvinvointiyhteiskunnan tilalle pahoinvointiyhteiskunta. Ja The Puolue polvistuu tämän hulluuden - rasismiuskonnon edessä.
Menköön vaikka tuhkatkin pesästä, kunhan maanpettureiden väestönvaihtokiima vaan saa tuhottua kansallisuudet maailmasta, alkaen suomalaisuudesta. Suomalaisuudesta, jota vihreät vihaavat enemmän kuin omaa ja jälkeläistensä tuhoa.
Nimittäin, nämä hyödylliset idiootit kautta historian on näissä projekteissa ensimmäisenä viety giljotiiniin, saunan taakse ja kuopan reunalle.
Quote from: Golimar on 16.02.2023, 10:11:12
Pidempi juttu aiheesta:
https://yle.fi/a/74-20016772 (https://yle.fi/a/74-20016772)
Tässä valkopakoa suunnitteleville (tai sitä etukäteen välttämään pyrkiville) tietoa ympäryskuntien koulujen S2-prosenteista kunnittain suuruusjärjestyksessä:
Tuusula
Kolsan koulu 11 %
Rusutjärven koulu 10 %
Mikkolan koulu 9 %
Riihikallion koulu 9 %
Hyökkälän koulu 7 %
Kirkonkylän koulu 7 %
Tuomalan koulu 6 %
Vanhankylän koulu 6 %
Vaunukankaan koulu 6 %
Nurmijärvi
Majakan koulu 67 % (sijaitsee Rajamäellä)
Valkjärven koulu 9 %
Metsäkylän koulu 9 %
Maaniitun koulu 9 %
Syrjälän koulu 7 %
Palojoen koulu 7 %
Klaukkalan koulu 7 %
Länsikaaren koulu 6 %
Isoniitun koulu 5 %
Sipoo
Lukkarin koulu 12 %
Jokipuiston koulu 8 %
Sipoonlahden koulu 8 %
Sipoonjoen yht.koulu 4 %
Borgby skola 0 %
Boxby skola 0 %
Gumbostrands skola 0 %
Kungsvägens skola 0 %
Kyrkoby skola 0 %
Kirkkonummi
Papinmäen koulu 17 %
Laajakallion koulu 13 %
Jokirinteen koulu 12 %
Kantvikin koulu 12 %
Masalan koulu 12 %
Nissnikun koulu 12 %
Gesterbyn koulu 11 %
Heikkilän koulu 11 %
Vuorenmäen koulu 2 %
Porvoo
Peipon koulu 42 %
Kevätkummun koulu 23 %
Linnajoen koulu 11 %
Pääskytien koulu 11 %
Albert Edelfeltin koulu 9 %
Hinthaaran koulu 7 %
Huhtisen koulu 5 %
Kulloon koulu 5 %
Jokilaakson koulu 4 %
Pornainen
Parkkojan koulu 4 %
Mika Waltarin koulu 4 %
Pornaisten yht.koulu 3 %
Mäntsälä
Hepolan koulu 7 %
Ehnroosin koulu 5 %
Sälinkään koulu 4 %
Nummisten koulu 4 %
Kirkonkylän koulu 4 %
Myllymäen koulu 2 %
Hyökännummen k. 2 %
Riihenmäen yht.koulu 1 %
Hirvihaaran koulu 0 %
Raisio
Friisilän koulu 32 %
Kerttulan ala-aste 24 %
Vaisaaren koulu 15 %
Tahvion koulu 8 %
Ihalan koulu 7 %
Kaanaan ala-aste 6 %
Kuloisten ala-aste 5 %
Korvasin tämän viestin vahingossa uudella viestillä, joka näkyy yllä. Tässä orginaali:Lainaus käyttäjältä: Golimar - tänään kello 10:11:12QuotePidempi juttu aiheesta:
https://yle.fi/a/74-20016772
Tuon artikkelin yhteydessä on kätevä botti, josta selviää kaikkien Suomen koulujen S2-prosentti, minkä lisäksi se näyttää kysytyn koulun kunnan top-9 koulut. Alla suurimpien kaupunkien lukemat.
S2-oppilaat muodostavat enemmistön seitsemässä Espoon koulussa. Helsingissä, Vantaalla ja Turussa tällaisia kouluja on neljä kussakin. Tampereen suhteellinen impivaaralaisuus oli minulle yllätys. Vain kahdessa koulussa prosentti on yli kolmenkymmenen, niissäkin alle neljänkymmenen.
Toivottavasti tuo botti on jatkossakin muuttoa suunnittelevien lapsiperheiden ja sellaiseksi aikovien käytössä (päivittyneenä). Jos päivitystä tapahtuu, tämän katsauksen voi toistaa vuosittain ja seurata "kehitystä".
Helsinki
Keinutien ala-aste 58 %
Merilahden peruskoulu 57 %
Vesalan peruskoulu 57 %
Itäkeskuksen peruskoulu 54 %
Laakavuoren ala-aste 47 %
Maatullin peruskoulu 47 %
Kankarepuiston peruskoulu 46 %
Toivolan koulu 44 %
Karviaistien koulu 43 %
Espoo
Kirstin koulu 69 %
Espoo International 58 %
Hösmärinpuiston koulu 58 %
Koulumäen koulu 58 %
Perkkaanpuiston koulu 52 %
Tiistilän koulu 52 %
Sepon koulu 50 %
Mainingin koulu 49 %
Meritorin koulu 45 %
Vantaa
Kytöpuiston koulu 81 %
Lehtikuusen koulu 65 %
Vantaan kansainvälinen koulu 53 %
Uomarinteen koulu 51 %
Rajakylän koulu 44 %
Martinlaakson koulu 43 %
Kilterin koulu 42 %
Koivukylän koulu 41 %
Länsimäen koulu 41 %
Turku
Varissuon koulu 80 %
Lausteen koulu 65 %
Turun koulu 65 %
Turun koulu 62 %
Pansion koulu 47 %
Katariinan koulu 40 %
Nummenpakan koulu 39 %
Aunelan koulu 34 %
Hannunniitun koulu 23 %
Tampere
Ahvenisjärven koulu 39 %
Tampereen koulu 39 %
Etelä-Hervannan koulu 28 %
Kaukajärven koulu 17 %
Messukylän koulu 17 %
Lielahden koulu 15 %
Hatanpään koulu 14 %
Kaarilan koulu 14 %
Tammelan koulu 12 %
Keravalla näyttää olevan paljon S2-oppilaita. Järvenpäässä huomattavasti vähemmän pois lukien Saunakallio jossa 24% oppilaista on S2-oppilaita. Oulussakin on merkittävästi S2-oppilaita.
Sipoon viisi ruotsinkielistä koulua ovat niin köyhiä hyvin köyhiä.
Svenskbacka Skola, Kerava, S2-haittamatuja 0% ;D
Luulisi, että myös Steiner-kouluissa on vähän hominideja, koska niissä on kuukausimaksu. Ehkä 'staikut' ovat tänään aika suosittuja. Joka tapauksessa on niin, että yksityiset koulut voisivat alkaa olla jo aika hyvä bisnes. Kuukausimaksun ei tarvitse olla edes korkea ehkäistäkseen haittamaahanmuuttoa; satanen, pari kuussa auttaa jo paljon rauhallisen oppimisympäristön luomisessa. Näihin kouluihin olisi tarjolla opettajiakin..
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.02.2023, 13:51:07
Joka tapauksessa on niin, että yksityiset koulut voisivat alkaa olla jo aika hyvä bisnes.
Periaatteessa kyllä. Bisnestä saattaa hiukan haitata se, että yksityiskoulun perustaminen on luvanvaraista ja luvan saanti kuulemma ei aivan helppoa. Lupaa haetaan valtioneuvostolta. Vielä pieni kanto kaskessa bisneksessä:
Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. (Perusopetuslaki 7§)
Varmaan kyllä julkisen koululaitoksen luhistuessa tulee yhä enemmän kysyntää yksityisille kouluille, ja varmaan kysyntään tullaan erilaisten aatteelisten ym. intressipiirien taholta vastaamaankin, mutta ihan noin vaan ei peruskoulufirmoja perustella.
Quote from: jmk on 16.02.2023, 14:05:33
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.02.2023, 13:51:07
Joka tapauksessa on niin, että yksityiset koulut voisivat alkaa olla jo aika hyvä bisnes.
Periaatteessa kyllä. Bisnestä saattaa hiukan haitata se, että yksityiskoulun perustaminen on luvanvaraista ja luvan saanti kuulemma ei aivan helppoa. Lupaa haetaan valtioneuvostolta. Vielä pieni kanto kaskessa bisneksessä: Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. (Perusopetuslaki 7§)
Varmaan kyllä julkisen koululaitoksen luhistuessa tulee yhä enemmän kysyntää yksityisille kouluille, ja varmaan kysyntään tullaan erilaisten aatteelisten ym. intressipiirien taholta vastaamaankin, mutta ihan noin vaan ei peruskoulufirmoja perustella.
Tässähän olisi Perussuomalaisilla tilaisuus vaatia muutosta, jos seuraavassa hallituksessa ovat.
Quote from: jmk on 16.02.2023, 14:05:33
Vielä pieni kanto kaskessa bisneksessä: Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. (Perusopetuslaki 7§)
Oletan tämän kuitenkin tarkoittavan taloudellista voittoa
organisaatiolle eli esim. osakeyhtiölle ja sen omistajille. Kyllähän opettajille ja toimihenkilöille saa sentään palkkaa maksaa, eli toki sellaista taloudellista hyötyä saa opetuksesta tulla. Jos on riittävästi kypsiintyneitä ja maksuhaluisia vanhempia, ja ehkä hommaa avittamassa sopiva aatteelinen taustaorganisaatio ("Länsi-Uudenmaan laadukas opetus ry") niin kyllä toiminnan taloudelliset puitteet järjestyvät: yhdistys, joka kerää riittävän kovat lukukausimaksut ja käyttää ne reiluihin palkkoihin ja muihin toimintakuluihin. Kunhan vaan viivan alle ei jää mitään, ainakaan kovin paljon. Ehkä siihen taustalle vielä joku tukisäätiö homman jatkuvuutta varmistamaan.
Puhtaasti bisnesmielessä liikkuvia toimijoita on kuitenkin vaikea saada mukaan.
Quote from: jmk on 16.02.2023, 14:05:33Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. (Perusopetuslaki 7§)
Jos opetus ei tuota voittoa, niin silloin se on todistettu voittoa tavoittelemattomaksi. Jos tilikauden tilinpäätös näyttäsi voittoa, niin opettajille voisi maksaa bonuksia, tai koulun musiikkiluokkaan ostaa soittimia, tai kamerakerhoon kameroita, tai ...
"Lupaa haetaan valtioneuvostolta." Eli siis hallitukselta. Eli siis nykyhallitukselta sitä ei heruisi, ainakaan ilman huomattavaa verbaalista lahjakkuutta, ja alaviitteisiin jemmattuja pikku pommeja. Mutta kohtahan on vaalit ...
Quote from: jmk on 16.02.2023, 14:24:07... Ehkä siihen taustalle vielä joku tukisäätiö homman jatkuvuutta varmistamaan ...
Se kuulostaisi aika hyvältä, jos säätiö pyörittäisi koko sirkusta. Muistaakseni säätiön perustaminen helpottui muutama vuosi sitten.
Quote from: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/201504872 § Toiminnan tarkoitus, toimintamuodot, oikeushenkilöys ja rajoitettu vastuu
Säätiöllä on oltava hyödyllinen tarkoitus. Säätiö tukee tai harjoittaa tarkoitusta edistävää toimintaa. Tarkoituksena ei voi olla liiketoiminnan harjoittaminen eikä taloudellisen edun tuottaminen 8 §:ssä määrättyyn lähipiiriin kuuluvalle. Säätiön toiminta rahoitetaan pääomalla, toiminnan tuloilla ja muulla rahoituksella.
Säätiön tarkoitus ja toimintamuodot määrätään säätiön säännöissä.
Säätiö on perustajastaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä. Rekisteröidyn säätiön perustaja ei vastaa henkilökohtaisesti säätiön velvoitteista.
3 § Peruspääoma
Perustettavalla säätiöllä on peruspääoma, joka on vähintään 50 000 euroa.
Quote from: jmk on 16.02.2023, 14:24:07
Puhtaasti bisnesmielessä liikkuvia toimijoita on kuitenkin vaikea saada mukaan.
Jeps, mutta puhtaasti lapsensa tulevaisuuden pelastamisesta kiinnostuneita toimijoita ei olisi vaikea saada mukaan.
Quote from: Aimo Räkä on 16.02.2023, 13:42:25
Sipoon viisi ruotsinkielistä koulua ovat niin köyhiä hyvin köyhiä.
Piti tarkistaa, mutta juu, se "s" s2:ssa voi siis tarkoittaa myös svenska:a kun sen pitäisi tarkoitaa, Silti Helsingissäkin 39:ä koulusta, jossa s2 pitoisuus on 5% tai alle, 13 eli kolmannes sisältää nimessään sanan "skola". Näistä suurin prosenttiouus (5%) on Zacharias Topeliusskolanissa, josssa lukema onkin toiseksi korkein kaikista Helsingin "skolaneista". Selvänä ykkösenä ruotsinkieleistä on Staffansby lågstadieskola [Tapanila], jossa prosentti osuus on 25%, tosin täytyy sanoa, että ainakin koulun facebook-sivujen kautta arviotuna näkyvä etnisyys on kyllä huomattavasti matalampi sielläkin. Eli minkä puolesta RKP sitten tässä yhteydessä äänestääkin, se ei koske heidän omia lapsiaan.
Quote from: jmk on 16.02.2023, 14:24:07
Puhtaasti bisnesmielessä liikkuvia toimijoita on kuitenkin vaikea saada mukaan.
Onko jokin ongelma, että kokoomus ei kannata
riittävästi maahanmuuttoa kehitysmaista..?
Myös Nasima Razmyarin lasten (todennäköinen) tuleva koulu Drumsö Lågstadieskola (kun käyvät nyt Lauttasaaressa ruotsinkielisessä päiväkodissa) on hyvin köyhää, 0 S2 oppilasta. Joku media voisi häneltä asiasta kysyä, mitä hän itse aikoo tehdä segregaation estämiseksi, kuljettaako lapsensa sitten Kontulaan?
Quote from: Siili on 16.02.2023, 13:31:26
Korvasin tämän viestin vahingossa uudella viestillä, joka näkyy yllä. Tässä orginaali:
Lainaus käyttäjältä: Golimar - tänään kello 10:11:12
QuotePidempi juttu aiheesta:
https://yle.fi/a/74-20016772
Tuon artikkelin yhteydessä on kätevä botti, josta selviää kaikkien Suomen koulujen S2-prosentti, minkä lisäksi se näyttää kysytyn koulun kunnan top-9 koulut. Alla suurimpien kaupunkien lukemat.
Hiljattain luin valtamediasta jonkun artikkelin, missä opetusviranomaiset kieltäytyivät kertomasta kouluista oppimistuloksia, "koulushoppailun" estämiseksi mutta tämä näemmä rikastustaste viitsitään kertoa.
Quote from: jmk on 16.02.2023, 14:05:33
Varmaan kyllä julkisen koululaitoksen luhistuessa tulee yhä enemmän kysyntää yksityisille kouluille, ja varmaan kysyntään tullaan erilaisten aatteelisten ym. intressipiirien taholta vastaamaankin, mutta ihan noin vaan ei peruskoulufirmoja perustella.
Mitenköhän valtioneuvosto suhtautuisi hakemukseen nimellä "Perussuomalainen peruskoulu"?
Sipoon koulut tosiaan. Ilmiö saattaa olla jossain muuallakin yhtä silmiinpistävä.
Quote from: Siili on 16.02.2023, 15:51:09
Mitenköhän valtioneuvosto suhtautuisi hakemukseen nimellä "Perussuomalainen peruskoulu"?
Näen asian sillä tavoin, että jonkin asuinalueen asukkaat kyllästyvät kunnallispoliittiseen tohelointiin ja perustavat jonkinlaisen kyläyhdistyksen, jonka päätavoite on varmistaa alueen lapsille hyvät olosuhteet kaikin puolin, missä varmaankin koulu on keskeinen tekijä. Myöhemmin he voivat vaikka säätiöidä yhdistyksensä. Säännöt he kehittävät yhdessä.
Voisin kuvitella että joku Vasaramäen Omakotiyhdistys tms. saattaisi ajautua tällaiseen ratkaisuun.
Motkotusta vuodelta 2021: https://www.ts.fi/lukijoilta/5458066
Tuumista toimiin 2023: https://www.ts.fi/uutiset/5900267
Jotkut vanhemmat jo hyvinkin haistavat palaneen käryä Helsingin koulushoppailua estävässä suunnitelmassa. Itse olen sitä mieltä, että suunnitelmaa kannattaa ehdottomasti vastustaa, ja jos se ei sitten auta, muutto kutsuu. Harmittaa lähinnä koululaisten puolesta, ja niiden, jotka ovat yrittäneet ikävää kehitystä vastustaa. Kun edellä mainittuja koulujen rikastusprosentteja katselee, koulurauhan (hörönaurua, mitä uuskieltä taas) laajempi heikentyminen on valitettavasti vain ajan kysymys.
Koko "koulushoppailu" on terminä harhaanjohtava. Vanhemmuuden yksi tärkeimmistä tehtävistä on turvata jälkikasvun turvallisuus ja optimoida elämänpolkua menestystä kohti. Nyky-yhteiskunnassa koulutuspolun onnistuminen on tässä avaintekijä. Sehän olisi vastuutonta laittaa oma lapsi kouluun, jossa on massiivisia ongelmia. "Koulushoppailu" antaa sen sijaan ymmärtää, että vanhempien harjoittama luonnollinen vastuullisuus olisi epäilyttävää, elitismiä, moraalisesti väärin ja epämääräisen likaisella tavalla kytköksissä talousasioihin. On hieman nurinkurista, että vihervasemmistossa, jolle koulutus on pyhä asia, nähdään vanhempien valmius tehdä taloudellisia uhrauksia lastensa hyväksi ikävänä asiana.
HS: Monet vanhemmat uhkaavat muutolla, jos Helsinki ajaa läpi koulushoppailua estävän suunnitelmansaQuote
Helsingin aikeet muuttaa painotettua opetusta saavat kitkerää palautetta useilta vanhemmilta. Moni kertoo olevansa jopa valmis muuttamaan saadakseen lapsensa pois lähikoulusta.
HELSINGIN kaupungin suunnitelma puuttua vanhempien mahdollisuuteen ohjata lapsiaan niin sanotuille painotetuille luokille saa monilta vanhemmilta kriittisen vastaanoton.
Painotetuilla luokilla tarkoitetaan esimerkiksi musiikki- ja kielipainotteisia luokkia, joihin pyritään pääsykokeilla.
HS uutisoi keskiviikkona Helsingin suunnitelmasta joka lopettaisi painotetut luokat. Uutisen yhteydessä kysyttiin vanhempien näkemystä suunnitelmasta.
KAUPUNGIN suunnitelman tavoitteena on vähentää vähävaraisten tai vähemmän koulutetuista perheistä tulevien lasten keskittymistä samoille luokille.
Painotettujen luokkien mukana on syntynyt koulushoppailuksi kutsuttu lieveilmiö. Se tarkoittaa ilmiötä, jossa koulutettujen ja varakkaampien perheiden vanhemmat etsivät painotetusta opetuksesta keinoa saada lapsensa pois huonoksi koetusta lähikoulusta.
Toteutuessaan muutokset painotettuun opetukseen tulisivat voimaan vuonna 2024. Ne koskisivat muutoksen jälkeen aloittavia oppilaita, ei siis jo painotetussa opetuksessa olevia.
HS:N kyselyssä suunniteltu uudistus saa kitkerää palautetta vanhemmilta. Moni pitää koulun valikoimista painotuksen kautta hyvin tärkeänä koulurauhan takaamiseksi.
Kymmenet vastaajat myös pitivät mahdollisuutta valita lapsen koulu tai luokka lahjakkaiden lasten oikeutena. Painotettu opetus, johon usein haetaan soveltuvuuskokeilla, nähtiin siis nimenomaan lahjakkaiden lasten opetuksena.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009397040.html
Jos hell sinking tuossa onnistuisikin, niin white flight etenee naapurikuntiin tai peinempiin kuntiin. Mutta en usko että onnistuu. Paska on iskenyt tuulettimeen ja sopeutumiskyvyttömiä on yksinkertaisesti liikaa että täkäläinen yhteiskunta voisi ne integroida.
Hesarin juttuun on myös haastateltu koululaisten vanhempia.
Quote
Katsomme tarkkaan mihin kouluun haluamme lapsemme. Tarvittaessa muutamme pois Helsingistä. Hänen koulunkäyntinsä on niin tärkeä asia että sitä ei voi jättää Helsingin kaupungin päätösten armoille.
Ja nyt katsomaan tarkkaan, ja käymään tiheällä kammalla läpi, mihin ovat pääkaupungin Vihreät ja muu vasemmisto pilttinsä kouluun laittaneet.
Aina tuo hemmetin kaksinaamainen "rules for thee, but not for me!"
Kyllä Helsingin virkamiehet tietävät, että ulkoeurooppalaisten maahanmuuttajien osuuden kasvaessa riittävän suureksi jollain alueella ja sen kouluissa, valkopako on väistämätön (https://en.wikipedia.org/wiki/White_flight#Europe).
Tällainen puuhastelu lillukanvarsien parissa tehdään ilmeisesti vain demonstraatioksi poliittisesti valituille esimiehille, ettei seisota tumput aivan suorina. Selvää kuitenkin on, ettei hyväosaisia saada pakolla pistämään lapsiaan lähikouluihin, joissa he eivät halua olla.
Olisiko niin, että virkamiehet ovat nyt Kübler-Rossin asteikolla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Elisabeth_K%C3%BCbler-Ross) jossain (vihan jälkeisen) "kaupankäynnin" vaiheessa. Kieltämistähän he harjoittivat koko viime vuosikymmenen. Masennuksen jälkeen he joutuvat sitten hyväksymään tilanteen, aivan kuten heidän virkaveljensä Ruotsissa ovat tehneet. Ei siellä kukaan enää kuvittele, että Rinkebyn tai Rosengårdin koulujen segregaatiokehitystä voisi jotenkin kääntää.
Quote from: Siili on 16.02.2023, 17:51:45
Olisiko niin, että virkamiehet ovat nyt Kübler-Rossin asteikolla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Elisabeth_K%C3%BCbler-Ross) jossain (vihan jälkeisen) "kaupankäynnin" vaiheessa. Kieltämistähän he harjoittivat koko viime vuosikymmenen. Masennuksen jälkeen he joutuvat sitten hyväksymään tilanteen, aivan kuten heidän virkaveljensä Ruotsissa ovat tehneet.
5 Stages of Grief by Elisabeth Kübler-Ross
Quote from: Äpyli on 16.02.2023, 16:18:14
HS: Monet vanhemmat uhkaavat muutolla, jos Helsinki ajaa läpi koulushoppailua estävän suunnitelmansa
Tuossa kriittisenä ja nimellisenä (nimi, jota en kirjoita, kun en oikeastaan halua nostaa tikun nokkaan ketään, joka tätä nimellisenä rohkeaa kommentoida) eräs musiikkiluokkalaisten äiti Vuosaaresta. Kevyen nettiplerailun pelusteella ainakin lievästi yllättäisi, jos ajatusmaailma ei ole punavihreä (ehkä paino sanan ensimmäisellä tavuparilla). Vähän sama tunne kun Meilahden vihreitä äänestävät äidit parahtivat, kun hiedän kouluansa esitettin yhdistettävän Pikku
Somal, siis Pikku Huopalahden alueeseen. Ajatuksesta luovuttiin.
Hieman optimistisesti oletan, että ne valtuustosalissa, jotka tätä voisivat kannataa, havaitsevat, että tuki heidän omissa joukoissa ei ole kovinkaan vankkaa.
Koulunkäynnin mahdottomaksi käyminen maahanmuuttajien kyllästämillä alueilla on yksi askel siinä pitkässä kyynelten marssissa, jossa yhteiskunta käy vähä kerrallaan toimintakyvyttömäksi.
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta tässä pari skenaariota:
- Suomi muuttuu kehitysmaan kaltaiseksi klaanien ja heimojen taistelukentäksi, jossa vähemmistöksi jäänyt kantasuomalainen on helisemässä. Välillä on hauras rauha, välillä paukkuu, koko ajan huijataan, varastetaan ja paskotaan.
- Nousee äärikansallinen hallinto, joka poistaa kehitysmaalaiset pakolla maasta. Näin radikaalia toimenpidettä ei milloinkaan saada sovittua eduskunnan puolueiden kesken, ja siksi skenaario edellyttää jonkinlaista vallankaappausta ja diktatuuria.
- Suomi jakautuu mamu- ja kantisosaan. Tämä johtaisi lähes varmaan sisällissotaan, sillä ilman elättäjää kehitysmaalaisten asema kävisi mahdottomaksi ja ajaisi heidät hyökkäämään suomalaisvyöhykkeelle.
- Musta joutsen. Tappava kulkutauti, Venäjään liitetyksi tuleminen tai joku muu täysin pakan sekoittava yllätys.
Karunpuoleisia näkymiä, mutta mikään ei tällä hetkellä indikoi parempiakaan tulevaisuuspolkuja. Aikamoinen sotku on jätetty lapsillemme selvitettäväksi. Kunpa olisi valittu toinen tie 1990, kun Neuvostoliitto lähetti koepallona ensimmäiset somalierät Suomen rajalle.
Kyllä osaa jälkikäteen arvostaa, että omat koululuokat olivat 100% suomalaisia.
Quote from: RP on 16.02.2023, 18:44:59
Vähän sama tunne kun Meilahden vihreitä äänestävät äidit parahtivat, kun heidän kouluansa esitettiin yhdistettävän Pikku Somal, siis Pikku Huopalahden alueeseen. Ajatuksesta luovuttiin.
S2-pitoisuus alakouluissa: Meilahti 10%, Pikku Huopalahti 35%
Quote from: RP on 16.02.2023, 18:44:59
Vähän sama tunne kun Meilahden vihreitä äänestävät äidit parahtivat, kun hiedän kouluansa esitettin yhdistettävän Pikku Somal, siis Pikku Huopalahden alueeseen. Ajatuksesta luovuttiin.
Siispä, jos kaupungista pois muuttaminen ei ole mahdollista, seuraava vaihtoehto on muuttaa sinne missä Vihreiden kannattajat asuvat.
Quote from: Siili on 16.02.2023, 19:06:08
Quote from: RP on 16.02.2023, 18:44:59
Vähän sama tunne kun Meilahden vihreitä äänestävät äidit parahtivat, kun heidän kouluansa esitettiin yhdistettävän Pikku Somal, siis Pikku Huopalahden alueeseen. Ajatuksesta luovuttiin.
S2-pitoisuus alakouluissa: Meilahti 10%, Pikku Huopalahti 35%
Meilahdessa on myös keskitetysti kiinalaisia ja kiinalaistaustaisia oppilaita (A1-kiina ja kaksikielinen suomi-kiina -opetus). Tämäkin aiheuttaa omia haasteitaan, mutta niissä on eronsa verrattuna joihinkin toisiin S2-ryhmiin nähden.
Kohta tulee Ylen uutissisa juttua, kuinka matusaatio "haastaa" koulujärjestelmän. Puhetta on ainakin mamujen oppimistuloksista. Toisin sanottua voi odottaa "löytyvän" selityksiä ja vaatimuksia muualle kuin matusaatioon itseensä.
Edit:
Tämä oli sama juttu kuin aiemmin tänne linkattu juttu Ylen nettisivulla https://yle.fi/a/74-20016772 (https://yle.fi/a/74-20016772)
Jutussa "asiantuntija" sanoo oppimiserojen tasaamisen olevan kohtalonkysymys Suomelle. Hän sanoo (ainakin televisiouutisissa) nyt meneilleen olevan lähes yhtä suuri haaste kuin peruskoulua luotaessa. Tämä "kohtalonkysymys" kyllä ratkeaa samalla keinolla kuin laajempi kohtalonkysymys ylipäänsä. Ja se keino on: matut helvettiin Suomesta. Vasemmiston todellinen keino oppimiserojen tasaamiseen kyllä tiedetään. Se on laskea oppimistulokset matusaation kautta kaikille yhtä alas kuin huonoimmin menestyvillä haittamatuilla.
Ylen nettisivulla jutun otsikkona on Kieli & koulu, ihan kuin asiassa olisi kysymys kielestä.
Quote from: Alma_ on 16.02.2023, 20:49:19
Toteutuessaan musiikki-, liikunta- kieli jne. koulujen painotetun opetuksen lopetettaminen kiihdyttää entisestään koulushoppailua, jossa ostetaan kovalla rahalla asunto elitistiseltä asuinalueelta ja saadaan lapsille sen mukanaan tuoma homogeeninen lähikoulu. Segregaation kiihtymisen lisäksi riistetään lahjakkailta ja motivoituneilta oppilailta mahdollisuus iloita ja edetä omilla vahvuusalueillaan.
Vasemmiston "tasa-arvopolitiikan" tulos laajemminkin on pitää alhaalla eniten juuri niitä kyvykkäitä, jotka eivät ole hyväosaisten lapsia. Tässä tapauksessa pidetään alhaalla kunnolliseen opiskeluun hyvin kykenevät lapset, joiden vanhemmat eivät pysty muuttamaan varakkaiden asuinalueille.
QuoteHelsingin kaupungin suunnitelmat ovat tekopyhiä ja täydellisiä typeriä. Mitä muuta voikaan odottaa vihreiltä ja vasemmalle suuntautuneilta päättäjiltä.
Nooh, onhan siellä valtavasti lisää mamuja vaativa kokoomuskin vahvasti edustettuna.
:)
Quote from: MannaSariini on 16.02.2023, 20:36:00
Jutussa "asiantuntija" sanoo oppimiserojen tasaamisen olevan kohtalonkysymys Suomelle
Sitähän se nimenomaan on!
Kun luontoa vastaan yritetään taistella, ainoa mahdollinen lopputulos on päätyä samaan historian roskakoriin kuin dinosaurukset, mutta ilman luonnonilmiökatastrofalia.
Siis ihan vaan omasta tyhmyydestä.
Quote from: Siili on 16.02.2023, 13:31:26
Korvasin tämän viestin vahingossa uudella viestillä, joka näkyy yllä. Tässä orginaali:
Lainaus käyttäjältä: Golimar - tänään kello 10:11:12
QuotePidempi juttu aiheesta:
https://yle.fi/a/74-20016772
Tuon artikkelin yhteydessä on kätevä botti, josta selviää kaikkien Suomen koulujen S2-prosentti, minkä lisäksi se näyttää kysytyn koulun kunnan top-9 koulut. Alla suurimpien kaupunkien lukemat.
S2-oppilaat muodostavat enemmistön seitsemässä Espoon koulussa. Helsingissä, Vantaalla ja Turussa tällaisia kouluja on neljä kussakin. Tampereen suhteellinen impivaaralaisuus oli minulle yllätys. Vain kahdessa koulussa prosentti on yli kolmenkymmenen, niissäkin alle neljänkymmenen.
Toivottavasti tuo botti on jatkossakin muuttoa suunnittelevien lapsiperheiden ja sellaiseksi aikovien käytössä (päivittyneenä). Jos päivitystä tapahtuu, tämän katsauksen voi toistaa vuosittain ja seurata "kehitystä".
Helsinki
Keinutien ala-aste 58 %
Merilahden peruskoulu 57 %
Vesalan peruskoulu 57 %
Itäkeskuksen peruskoulu 54 %
Laakavuoren ala-aste 47 %
Maatullin peruskoulu 47 %
Kankarepuiston peruskoulu 46 %
Toivolan koulu 44 %
Karviaistien koulu 43 %
Espoo
Kirstin koulu 69 %
Espoo International 58 %
Hösmärinpuiston koulu 58 %
Koulumäen koulu 58 %
Perkkaanpuiston koulu 52 %
Tiistilän koulu 52 %
Sepon koulu 50 %
Mainingin koulu 49 %
Meritorin koulu 45 %
Vantaa
Kytöpuiston koulu 81 %
Lehtikuusen koulu 65 %
Vantaan kansainvälinen koulu 53 %
Uomarinteen koulu 51 %
Rajakylän koulu 44 %
Martinlaakson koulu 43 %
Kilterin koulu 42 %
Koivukylän koulu 41 %
Länsimäen koulu 41 %
Turku
Varissuon koulu 80 %
Lausteen koulu 65 %
Turun koulu 65 %
Turun koulu 62 %
Pansion koulu 47 %
Katariinan koulu 40 %
Nummenpakan koulu 39 %
Aunelan koulu 34 %
Hannunniitun koulu 23 %
Tampere
Ahvenisjärven koulu 39 %
Tampereen koulu 39 %
Etelä-Hervannan koulu 28 %
Kaukajärven koulu 17 %
Messukylän koulu 17 %
Lielahden koulu 15 %
Hatanpään koulu 14 %
Kaarilan koulu 14 %
Tammelan koulu 12 %
Tuo botti olisi kaikille etenkin PK seudulle muuttoa suunnitteleville äärimmäisen tärkeä tulevaisuudessa vaikka ei päivittyisikään, sillä pahimmat kehitysmaakoulut sieltä löytyy jo. Onko sitä teknisesti mahdollista saada jotenkin talteen
@kgb ?
Quote from: RP on 16.02.2023, 19:22:06
Meilahdessa on myös keskitetysti kiinalaisia ja kiinalaistaustaisia oppilaita (A1-kiina ja kaksikielinen suomi-kiina -opetus). Tämäkin aiheuttaa omia haasteitaan, mutta niissä on eronsa verrattuna joihinkin toisiin S2-ryhmiin nähden.
Mielenkiintoista että Ressun lukiossa voi opiskella kiinaa A-kielenä. Tiedän useamman Ressussa opiskelleen kiinalaistaustaisen. Siellä ei ainakaan tarvitse olla huolissaan opiskelijamateriaalin heikkoudesta.
https://suomenkiinanopettajat.wordpress.com/kiinaa-oppilaitoksissa/
Quote from: Dangr on 16.02.2023, 21:08:02
Miksei meillä ole luokkia matematiikalle, kemialle, fysiikalle, maantiedolle tai metalli- tai puuteknologian luokkia?
Joissain yläkouluissa ja lukioissa tarjotaan matematiikka- ja fysiikkapainotteista opetusta siitä kiinnostuneille.
https://www.luma.fi/lapsille-nuorille-perheille/luma-painotteisia-oppimisyhteisoja-suomessa/
Onkohan vielä mahdollista sijoittaa lapsensa yksityisopetuksen piiriin? Luultavasti ei. Ellei sitä pakoreittiä ole vielä ehditty tukki a.
Quote from: Siili on 16.02.2023, 19:06:08
Quote from: RP on 16.02.2023, 18:44:59
Vähän sama tunne kun Meilahden vihreitä äänestävät äidit parahtivat, kun heidän kouluansa esitettiin yhdistettävän Pikku Somal, siis Pikku Huopalahden alueeseen. Ajatuksesta luovuttiin.
S2-pitoisuus alakouluissa: Meilahti 10%, Pikku Huopalahti 35%
"Lähikoulualueet" on näiden kahden suhteen jo orwellisoitu. Pikku Huopalahden p**ka-alueesta noin 1/4 on jo kartoissakin, saati koulurajoissa on muutettu osaksi Meilahtea. Muistaakseni myös äänestysalueissa. Oikeastihan Pikku Huopalahden eteläosalla ei ole mitään tekemistä vanhan Meilahden kanssa.
Oikeasti Pikku Huopalahteen siis kuuluu virallinen Pikku Huopalahti sekä "Meilahden" läntisin osa (eli kaikki Kuusitiestä ja Pihlajatiestä luoteeseen).
Quote from: Alma_ on 16.02.2023, 23:10:29
Mielenkiintoista nähdä joutuvatko nuokin lakkautuslistalle, koska pääsykokeessa karsitaan kognitiivisilta kyvyiltään riittämättömät pois. Jos nuokin painotuslinjat poistetaan, selitykseksi tarjotaan varmaankin etuoikeutettuun asemaan syntyneitä suosivia rakenteita tms. Jos Abdin lahjat ja motivaatio eivät riitä johonkin asiaan, poistettakoon tämä mahdollisuus myös Matilta ja Maijalta.
Koulutusjärjestelmä Suomessa ei ole erityisen hyvin osannut tunnistaa lahjakkuuksia ennenkään, ellei se ole ollut ilmiselvää. On riippunut koulusta ja tuurista opettajien suhteen (vanhempia unohtamatta), millä tavoin lahjakkuus on huomioitu. Toisaalta sitten koulujärjestelmän yksi vahvuus on ollut tasalaatuisuus. Silti on vastenmielistä, kuinka koulutusmahdollisuuksien lisäämisen sijasta niitä karsittaisiin Helsingin linjauksella, joka asettaisi kuvitteellisen kollektiivisen edun yksilöiden edun edelle. Sanon kuvitteellisen, sillä se ei todennäköisesti ratkaisisi ongelmia muuten kuin laastaritasolla, mutta se kylläkin rajoittaisi lasten mahdollisuuksia saada heille paremmin soveltuvaa koulutusta.
On vaikea ymmärtää perusteita kyseiselle linjaukselle. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota lapsille ja nuorille väylä realisoida omaa potentiaaliaan, kasvaa täyteen mittaansa. Tämän tavoitteen jakaa käsittääkseni laajasti myös vihervasemmisto. Etuoikeuteen viittaava diskurssi sen sijaan olisi älyllisesti epärehellinen. Lahjakkaillakin lapsilla on usein erityistarpeita joita ei vähemmän lahjakkailla ole. Esimerkiksi emotionaalisen ja älyllisen kehityksen tapahtuminen eri tahdissa kuin muilla, epätasainen kykyprofiili jne. Silti lähes kaikessa julkisessa keskustelussa keskitytään "haavoittuvassa asemassa oleviin" ja "kaikista heikoimpiin". Se on tietysti jaloa ja arvokasta, mutta se on aika yksisilmäistä, ja myös vähättelevää opettajien ja erityisopettajien ammattitaitoa kohtaan. Keskittymällä ainoastaan kaikista heikoimpiin sivuutetaan ja unohdetaan lahjakkuudet. Tässä on selkeä kognitiivinen vääristymä, usein muodossa "lahjakkaat kyllä pärjäävät ilmankin tukea".
Mediassa nostettiin myös esiin näkökulma siitä, palvelevatko painotetut linjat vain lahjakkaita oppilaita. Kysymys on epäonnistuneesti aseteltu vaikka sillä epäilemättä epäsuorasti vihjataan puutteelliseen tasa-arvon toteutumiseen. Pitäisi sen sijaan kysyä, tuetaanko lahjakkuuksia tarpeeksi. On nimittäin niin, että lahjattomasta oppilaasta ei voi tehdä lahjakasta, mutta toisin päin se kyllä onnistuu - esimerkiksi siten, ettei koulu tarjoa tarpeeksi haasteita pitämään mielenkiintoa yllä ja estämällä luova ajattelu. Jos lahjakas matemaatikon alku pakotetaan etenemään matematiikassa samassa tahdissa kuin ei-lahjakkaat, sitä voisi verrata siihen, että lahjakas juoksijanalku pistettäisiin lenkille konttaamaan muiden kävellessä.
Suomessa lienee jonkinlainen tabu puhua oppilaiden kognitiivisen kapasiteetin eroista ja lahjakkuudesta. Mediassa asiaa käsitellään lähinnä "jonne kirjoitti 9 laudaturia" ja siihen se sitten jääkin. Kuitenkin lahjakkuus on ilmiönä moniulotteinen eikä sitä ole kovin mielekästä tarkastella pelkästään koulusuoritusten perusteella. Joka tapauksessa, koska Suomi on väkimäärältään pieni kansa, olisi olennaista pitää lahjakkuuksista erittäin hyvää huolta. Lahjakkuuksista ei pidetä huolta panostamalla 99% resursseista niihin pahimpiin ongelmatapauksiin. Eikä varsinkaan laittamalla orastavia lahjakkuuksia ympäristöön, joka tekee oppimisesta vaikeampaa. Ei sen luulisi olevan päättäjillekään olevan niin vaikeaa päätellä, missä ryhmässä hukataan eniten oppimisen potentiaalia oppimisen käydessä vaikeammaksi.
Erityisesti vasemmisto on profiloitunut heikoimpien ja vähemmistöryhmien puolustamiseen niin koulutuspolitiikassa kuin muutenkin. Mutta vasemmiston olisi hyvä kysyä itseltään, onko se koulutuksen tasa-arvoa jahdatessaan unohtanut jotakin tärkeää. Ei tasa-arvoon johda se, että karsitaan yksilöiden mahdollisuuksia kollektiivisen edun nimissä.
Quote from: Kauhea Ihmismäinen Otus on 16.02.2023, 14:59:20
Hiljattain luin valtamediasta jonkun artikkelin, missä opetusviranomaiset kieltäytyivät kertomasta kouluista oppimistuloksia, "koulushoppailun" estämiseksi mutta tämä näemmä rikastustaste viitsitään kertoa.
Tuolla näköjään kerrotaan datassa tällaiset tietokentät: oppilaitostyyppi_nimi, oppilaitosnumero, oppilaitoksen_nimi, oppilaitostyyppi, postinumeroalue, postinumeroalue_nimi, kunta, asukkaat_yht, koulutus_kantaluku, koulutus_alempi_kork, koulutus_ylempi_kork, asukkaiden_mediaanitulo, tyollisyys_tyolliset, suomen_kieli_ja_kirjallisuus, suomi_toisena_kielena_ja_kirjallisuus, suomi_s2_osuus, ruotsin_kieli_ja_kirjallisuus, ruotsi_toisena_kielena_ja_kirjallisuus, ruotsi_s2_osuus, oppilaita_yhteensa, oppilaat_opla, erotus, kunta_nimi, maakunta, maakunta_nimi, kieli, tyollisyys_18_74, keskiarvo ja luokat.
Huvikseni kokeilin pikaisesti vähän plotata näitä (en jaksanut vielä tarkastaa tätä kunnolla, joten data voi olla mitä sattuu, mutta toivon mukaan tuli poimittua oikeat kentät plottaukseen sentään). Koko Suomen dataa sellaisenaan käyttämällä korrelaatiokerroin S2-osuuden ja keskiarvon välillä oli heikompi, koska muitakin keskiarvoon vaikuttavia tekijöitä on kuin vain S2-oppilaiden osuus (toisaalta S2-oppilaiden osuus saattaa olla suurempi alueilla joilla on muitakin heikompaa keskiarvoa ennustavia tekijöitä (*), jotka saattavat myös selittää osan heikommasta keskiarvosta S2-rikkailla alueilla, eikä kaikki siis ole luultavasti S2-osuudesta johtuvaa), mutta katsomalla vain Helsingin kouluja, näkyi selvempi korrelaatio jo ihan kuvasta katsomalla. Mutta tuon parempi käsittely vaatisi enemmän työtä, kuten datan tarkempaa silmäilyä ja kenties kovin erityyppisten koulujen erottamista toisistaan, kenties jollain tavalla muiden kyseisen alueen taustatekijöiden huomioimista, koulun koolla painottamista yms, minkä vuoksi en nyt viitsinyt pikaisesti sutaistusta datasta esim. korrelaatiokerrointa tähän laittaa.
Mutta sinällään ihan hyvä löytä tämä data. Tämän perusteella voisi ehkä jossain vaiheessa mm. luoda taulukoita, karttoja yms esimerkiksi koulujen keskiarvon, S2-rikastusasteen yms perusteella, jos haluaa tehdä vähän koulushoppailua esimerkiksi, kun tuossa kätevästi annetaan taustatietoina mm. postinumerokin, kuten myös mm. työllisyys, mediaanitulot, koulutustaso yms.
*) En hirveästi hämmästyisi, jos esimerkiksi alueen heikko koulutus- ja/tai tulotaso näkyisi myös oppilaiden heikompina keskiarvoina ilman mamujakin. Ja toisaalta myös mamut tuppaavat keskittymään kaupungeissa usein tällaisille halvemmille asuinalueille.
PS, jos ihmettelette mikä tuo koulu tuo on, missä keskiarvo on alle 6, niin kyseessä on Naulakallion koulu Mellunmäessä. Kyseessä on peruskouluasteen erityiskoulu:
Naulakallion koulu
https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/naulakallion-koulu/
QuoteNaulakallion koulu on erityiskoulu oppilaille, jotka tarvitsevat vaativaa erityistä tukea toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja käyttäytymisen säätelyynsä.
"Musta ei oo mihinkään ja kukaan ei välitä musta" – Erityiskoulussa korjataan elämän aiheuttamia kolhuja, mikä voi olla nuoren pelastus
https://kaupunkikanava.fi/erityiskoulussa-korjataan-elaman-aiheuttamia-kolhuja/
QuoteNaulakallion koulu on Helsingin Mellunmäessä sijaitseva erityiskoulu, jossa sitoutuneet ja osaavat ammattilaiset tekevät joka päivä elintärkeää työtä. Koulun oppilaat ovat usein lastensuojelun tai sosiaalihuollon asiakkaita, jotka ovat mahdollisesti saaneet kuulla koko elämänsä ajan olevansa epäonnistuneita.
Naulakallion koululla tätä oppilaiden itselleen luomaa narratiivia, tarinaa, halutaan tarkastella ja nähdä sen taakse. Parhaimmillaan oppilaat kokevat, että koulu on ollut heidän pelastuksensa.
...
Koulussa opiskelee oppilaita, joilla on taustallaan vakavia ja monenlaisia vaikeuksia: hylkäämisiä ja epäonnistumisen kokemuksia – joillakin nuoresta iästä huolimatta jo rikoksia ja ongelmia päihteiden kanssa. Usein koulun ovesta asteleekin sisään rikkinäinen ihminen, jota elämä on kohdellut huonosti tai epäreilusti.
– Tällöin oppilaan suojamuurit ovat korkealla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi huonona käyttäytymisenä tai sulkeutumisena. Se ei kuitenkaan ole ilkeyttä, vaan nuoren keino suojautua: näin nuori suojelee omaa minäänsä.
...
– Koulun käyminen erityiskoulussa on vain yksi erilaisista tavoista suorittaa oppivelvollisuus.
– Toki legendat kiertävät kaduilla. Jotkut entisistä oppilaista ylläpitävät "Naulakallion mainetta", jolloin uudet oppilaat saattavat suhtautua kouluun epäluuloisesti. Usein kuitenkin uusi oppilas saattaakin pian koulun alun jälkeen ihmetellä, että eihän täällä tapellakaan koko ajan ja täällähän on ihan mukavaa, naurahtaa Tast.
...
Myös Naulakallion koululla tulee välillä eteen raskaita päiviä. Tulee tilanteita, jossa omat keinot yksinkertaisesti loppuvat.
– Vaikka olisi työskennellyt pitkäänkin oppilaan kanssa, on joskus myönnettävä itselleen, ettei pysty kaikesta huolimatta enää auttamaan. Tällöin ammatillisin teko on osattava sanoa ääneen muille ammattilaisille, että minun keinoni eivät nyt riitä. Tämän varhainen tajuaminen on myös lapsen etu.
Silloin tällöin koulun henkilökunnalle kantautuu suruviestejä oppilaista. Joskus esimerkiksi päihdeaddiktion seurauksena oppilas on menehtynyt. Aiheesta puhuminen herkistää Tastin.
...
– Työyhteisö on erityisen tärkeä ja kannattelee hetkissä, jolloin omat voimat ovat lopussa. Joskus voi aivan hyvin sanoa, että nyt tunnesäiliö kiehuu yli. Tällöin kollegat tarjoavat kupillisen kahvia ja hetken, jossa tasoitella hengitystä.
Quote from: Histon on 16.02.2023, 21:50:32
Tuo botti olisi kaikille etenkin PK seudulle muuttoa suunnitteleville äärimmäisen tärkeä tulevaisuudessa vaikka ei päivittyisikään, sillä pahimmat kehitysmaakoulut sieltä löytyy jo. Onko sitä teknisesti mahdollista saada jotenkin talteen @kgb ?
Selvitellään, kiitos vinkistä.
@Histon
Quote from: Skeptikko on 17.02.2023, 01:00:20
Mutta sinällään ihan hyvä löytä tämä data. Tämän perusteella voisi ehkä jossain vaiheessa mm. luoda taulukoita, karttoja yms esimerkiksi koulujen keskiarvon, S2-rikastusasteen yms perusteella, jos haluaa tehdä vähän koulushoppailua esimerkiksi, kun tuossa kätevästi annetaan taustatietoina mm. postinumerokin, kuten myös mm. työllisyys, mediaanitulot, koulutustaso yms.
Kun kansallinen ja jopa luokkien välinen kalibrointi on mitä on, niin peruskoulussa tietyn luokan arvosanojen keskiarvon keskiarvoon tuppaa vaikuttamaan voimakkaasti nimen omaan tuon luokan keskimääräinen osaaminen (tai jopa käyttäytyminen). Sama osaaminen saattaa eri luokissa ja eri kouluissa tuottaa eri keskiarvon, ehkäpä jopa arvosanayksikön verran. Esimerkiksi S1-arvosana ja S2-arvosana painavat saman verran. Se että eri koulujen ja luokkien keskiarvojen ero on loppujen lopuksi suhteellisen pieni, ei pitäisi olla mikään yllätys.
Yksi ikävä puoli tässä arvioinnin suhteellisuudessa on se, että eri peruskouluista pääsee hyvin eri tasoista väkeä toisen asteen suosittuihin lukioihin ja ammattikoululinjoille, jonne keskiarvovaatimukset ovat korkealla. Eli se kovasti rummutettu tasa-arvoinen kohtelu ei toteudu eri kouluista tulevien teinien kohdalla. Harrastaakohan kukaan "lukioshoppailua" niin, että keskiarvon nostamiseksi menee peruskoulun viimeisellä luokalla "slummikouluun"? Näin, (käytännössä) lukutaidottomien keskellä, on paljon helpompi hankkia se reilusti yli ysin keskiarvo, jota tarvitaan arvostetummille linjoille pääsyyn.
Muistaakseni kantisten ja mamujen PISA-tuloksia tarkasteltaessa on huomattu, että niissä ilmenneet suurehkot osaamiserot kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä eivät ilmene kansallisissa, peruskoulun päästötodistusten keskiarvoon perustuvissa, arvioinneissa. Tämän yhteydessä on pohdittu, saavatko maahanmuuttajataustaiset opettajilta "hyvänmamunlisää". Muistaako joku tarkemmin?
Quote from: Histon on 16.02.2023, 21:50:32
Tuo botti olisi kaikille etenkin PK seudulle muuttoa suunnitteleville äärimmäisen tärkeä tulevaisuudessa vaikka ei päivittyisikään, sillä pahimmat kehitysmaakoulut sieltä löytyy jo. Onko sitä teknisesti mahdollista saada jotenkin talteen @kgb ?
Onhan se ja tällaiset muutkin tiedot sieltä löytyvät, kuten mainitsinkin:
(https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3468968.html#msg3468968%7Daiemmassa%20viestiss%C3%A4ni%5B/url)
QuoteTuolla näköjään kerrotaan datassa tällaiset tietokentät: oppilaitostyyppi_nimi, oppilaitosnumero, oppilaitoksen_nimi, oppilaitostyyppi, postinumeroalue, postinumeroalue_nimi, kunta, asukkaat_yht, koulutus_kantaluku, koulutus_alempi_kork, koulutus_ylempi_kork, asukkaiden_mediaanitulo, tyollisyys_tyolliset, suomen_kieli_ja_kirjallisuus, suomi_toisena_kielena_ja_kirjallisuus, suomi_s2_osuus, ruotsin_kieli_ja_kirjallisuus, ruotsi_toisena_kielena_ja_kirjallisuus, ruotsi_s2_osuus, oppilaita_yhteensa, oppilaat_opla, erotus, kunta_nimi, maakunta, maakunta_nimi, kieli, tyollisyys_18_74, keskiarvo ja luokat.
Tässä esimerkiksi Vesalan peruskoulusta löytyvät tiedot (osassa kouluissa puuttuu jotkut tiedot, kuten keskiarvo):
Quote
oppilaitostyyppi_nimi: Peruskoulut
oppilaitosnumero: 03100
oppilaitoksen_nimi: Vesalan peruskoulu
oppilaitostyyppi: 11
postinumeroalue: 00940
postinumeroalue_nimi: Kontula - Vesala - Kivikko
kunta: 091
asukkaat_yht: 26068
koulutus_kantaluku: 20968
koulutus_alempi_kork: 1847
koulutus_ylempi_kork: 1628
asukkaiden_mediaanitulo: 20825
tyollisyys_tyolliset: 9728
suomen_kieli_ja_kirjallisuus: 381
suomi_toisena_kielena_ja_kirjallisuus: 498
suomi_s2_osuus: 57
ruotsin_kieli_ja_kirjallisuus:
ruotsi_toisena_kielena_ja_kirjallisuus:
ruotsi_s2_osuus: 0
oppilaita_yhteensa: 879
oppilaat_opla: 939
erotus: 60
kunta_nimi: Helsinki
maakunta: 01
maakunta_nimi: Uusimaa
kieli: 1
tyollisyys_18_74: 18523
keskiarvo: 7.36
luokat: 7–9
Millaisissa esitysmuodoissa tämän pohjalta kaivattaisiin tietoa? Jonkinlaisia taulukoita ja jos kyllä, niin mitä kaikkia kenttiä taulukkoon jne? Vaiko kenties jonkinlaista osittain karttapohjaista esitystä (esimerkiksi värikoodausta ja/tai taulukkoja ja/tai kuvaajia karttapohjalla postinumeroittain)? Tai kuvaajia? Olisi hyödyllistä tietää millainen esitysmuoto koettaisiin kiinnostavaksi. Muistaakseni muualta on myös saatavissa postinumerokohtaisia tietoja maahanmuuttoasteesta, koska taisin hyödyntää näitä koronadatassa. Ehkä niitä voisi myös jotenkin hyödyntää esimerkiksi osittain karttapohjaisessa esityksessä?
PS, löytyisiköhän jostain tietoa esimerkiksi postinumeroalueittain aliueen maahanmuuttajien taustoista esimerkiksi synnyinmaan tai äidinkielen perusteella?
PS2, siltä varalta, että Yle heittääkin orwellilaiseen muistiaukkoon tämän aiemmin kovin salaillun datan, niin sen voi ottaa sitä ennen itselleen talteen tästä linkistä (https://deski.yle.fi/2023-02-S2-oppilaat-kouluittain/js/script.js). Varsinaisten koulujen data alkaa javascript-höpinöiden seasta, etsimällä "Aapiskujan koulu"-tekstiä.
Quote from: Siili on 17.02.2023, 10:00:03
Yksi ikävä puoli tässä arvioinnin suhteellisuudessa on se, että eri peruskouluista pääsee hyvin eri tasoista väkeä toisen asteen suosittuihin lukioihin ja ammattikoululinjoille, jonne keskiarvovaatimukset ovat korkealla. Eli se kovasti rummutettu tasa-arvoinen kohtelu ei toteudu eri kouluista tulevien teinien kohdalla. Harrastaakohan kukaan "lukioshoppailua" niin, että keskiarvon nostamiseksi menee peruskoulun viimeisellä luokalla "slummikouluun"? Näin, (käytännössä) lukutaidottomien keskellä, on paljon helpompi hankkia se reilusti yli ysin keskiarvo, jota tarvitaan arvostetummille linjoille pääsyyn.
Muistaakseni kantisten ja mamujen PISA-tuloksia tarkasteltaessa on huomattu, että niissä ilmenneet suurehkot osaamiserot kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä eivät ilmene kansallisissa, peruskoulun päästötodistusten keskiarvoon perustuvissa, arvioinneissa. Tämän yhteydessä on pohdittu, saavatko maahanmuuttajataustaiset opettajilta "hyvänmamunlisää". Muistaako joku tarkemmin?
Tätä mietin itsekin ja sitä on vaikea datasta todentaa sikäli että sen todentaminen vaatisi lisädataa, kuten vertailua PISA-tuloksiin. Yksittäisillä linjasta poikkeavilla arvosanoilla ei juuri ole vaikutusta, mutta systemaattinen bias voi olla hyvinkin olemassa ja se vääristää tuloksia. Tuo oli hyvä huomio ja muistan itsekin siitä lukeneeni uutisen vuosia sitten. Muistan myös joskus lukeneeni vastaavasta ilmiöstä Ruotsissa, mutta valitettavasti en muista, oliko se hommalla vai muualta netistä. Täytyisi varmaan kaivella netin arkistoja.
Minä en sinänsä ihmettelisi systemaattisen virheen olemassaoloa, sillä olen siihen itse törmännyt sen kaltaiseen ilmiöön ohjatessani kansainvälisiä opiskelijoita, joihin koulu käytännössä painosti soveltamaan arvostelukriteerejä eri tavalla kuin kotoperäisiin opiskelijoihin. Jos sitä voi tapahtua korkeakoulutuksessa, niin voi olla varma että alemmilla tasoilla sitä voi myös tapahtua. Koulumaailmassahan on käsittääkseni ollut paineita siirtyä numeraalisesta arvioinnista sanalliseen ja suulliseen arviointiin.
Quote from: Äpyli on 17.02.2023, 10:26:43
Minä en sinänsä ihmettelisi systemaattisen virheen olemassaoloa, sillä olen siihen itse törmännyt sen kaltaiseen ilmiöön ohjatessani kansainvälisiä opiskelijoita, joihin koulu käytännössä painosti soveltamaan arvostelukriteerejä eri tavalla kuin kotoperäisiin opiskelijoihin. Jos sitä voi tapahtua korkeakoulutuksessa, niin voi olla varma että alemmilla tasoilla sitä voi myös tapahtua. Koulumaailmassahan on käsittääkseni ollut paineita siirtyä numeraalisesta arvioinnista sanalliseen ja suulliseen arviointiin.
VTVn Selvitys; Opettajat suosivat maahanmuuttajia arvostelussaan
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lepistsami/200521-vtvn-selvitys-opettajat-suosivat-maahanmuuttajia-arvostelussaan/
QuoteLueskelin läpi selvitystä ja huomasin erikoisen asian.
Lainaus suoraan selvityksestä;
"Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin."
Tässä vertailtiin maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten PISA tuloksia koulutodistuksen numeroihin. Käy ilmi että opettajat ovat räikeän puolueellisia arvostelussaan.
Ja tässä kyseinen Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus:
Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf
QuoteKuten edellä esitettyjen tulosten perusteella oli odotettavissa, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat todistusarvosanat matematiikassa ja äidinkielessä ja eri arvosanoilla saadut PISA-pistemäärät poikkeavat varsin paljon kantaväestöön verrattuna. Sekä matematiikassa että äidinkielessä samalla kouluarvosanalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden PISA-pistemäärä on selvästi kantaväestön oppilaiden pistemäärää alhaisempi (ks. kuvio 19). Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 58 pistettä ja lukutaidossa 71 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 64 pistettä ja lukutaidossa 62 pistettä.
Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin.
[tweet]1626514289430233088[/tweet]
Quote from: Lauri Strengell, 17.2.2023 kello 11.30.00, linkki
QuoteIhan järkyttävän vastuutonta toimintaa! Peruskoulun eriytyimistä olisi voinut konkretisoida myös ilman tällaista koulushoppailuun kannustavaa konetta.
Minä tunnen henkilökohtaisesti intosieluisia liberaaleja maailmanhalaajia, jotka kuitenkin omille lapsilleen ovat shoppailleet ihan avoimesti tunnustaen homogeenisen koulun hyvältä asuinalueelta. En oikeastaan tiedä limaisempaa kaksinaismoralismia.
Lisätty linkki twiittiin ja tekstilainaukset siltä varalta, että twiitit katoavat.
QuoteHelsinki haluaa puuttua koulushoppailuun – Näin asiaa kommentoivat päättäjät
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009397021.html
Jutun tiivistäminen varmasti tasapuolisesti on hieman hankalaa, ja se ei ole maksumuurin takana. Minulle varsinaisesta sisällöstä jää ennemmin tunne "Hesari haluaa puuttua koulushoppaillun - poliitikot venkoilevat, kun eivät halua vieraannuttaa sen enempää toimituskuntaa kuin äänestäjiään".
Juttuun on valittu edustajat nejästä suurimmast valtuustoryhmästä (siis vasemmistliitto on mahtunut mukaan, mutta ei perussuomalaiset) ja (silti) segregaatiota ei pidetä hyvänä, mutta
kukaan ei tunnu oikein asettuvan aiemmin esitetyn ehdotuksen kannalle, vaikka irtiottojen vahvuudessa on eroja.
Quote from: Hae-won on 17.02.2023, 11:41:20
Minä tunnen henkilökohtaisesti intosieluisia liberaaleja maailmanhalaajia, jotka kuitenkin omille lapsilleen ovat shoppailleet ihan avoimesti tunnustaen homogeenisen koulun hyvältä asuinalueelta. En oikeastaan tiedä limaisempaa kaksinaismoralismia.
Jotenkin tulee mieleen Hollannista vihervasemmiston puheenjohtaja Femke Halsema, joka otti lapsensa pois monikulttuurisesta koulusta, koska hänen lapsensa eivät ole sosiaalinen koe:
2010-12-04 Hollanti: Vihervasemistolainen otti lapsensa pois monikulttuurikoulu
https://hommaforum.org/index.php?topic=38591.0
QuoteLast month, it was made known that Halsema took her children away from the 'black school' in Amsterdam which they had been attending. It is not clear whether that decision was related to the threats.
Halsema sent her twins to a school with mostly black and Islamic children in Amsterdam-Oost for idealistic reasons. "They have now gone to another school. That is better for their welfare. Children are not a social experiment. For these reasons, I do not want to say anything, it is a matter of the privacy of my children," said Halsema last month in De Telegraaf newspaper.
Vasemmistoliiton ja Opetusministerin traaginen vastoinkäyminen: kansalaisille on annettu vertailevaa tietoa peruskouluista. Ja tähän on syyllistynyt vieläpä pakkoveroin ylläpidetty Yle
QuoteLi Andersson: "Todella surulllista, että juuri Yle on mennyt tekemään tällaista"
"Ylen tekemästä koulukoneesta voit katsoa oman koulusi päättötodistuksen keskiarvon, alueen palkkatulojen mediaanin, korkeakoulutettujen osuuden, työllisyysasteen ja S2-oppilaiden määrän", jutussa kerrotaan.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) pitää hanketta epäonnistuneena. Hän ottaa asiaan kantaa harvinaisen vahvasti.
– Todella surulllista, että juuri Yle on mennyt tekemään tällaista. Segregaatiosta pitää puhua ja vaikuttavimmat keinot sen ehkäisyyn pitää käyttää, ilman että aletaan tekemään julkisia rankinglistoja peruskouluista perustuen mm S2-oppilaiden määrään, ministeri kirjoittaa Twitter-tilillään.
Yle kertoo, kuinka koulukone paljastaa, että kouluja, joissa S2-oppilaita on enemmän kuin kolmannes, on noin 80. Noin 40 prosentissa Suomen peruskouluista ei ole yhtään S2-oppilasta.
https://demokraatti.fi/li-andersson-todella-surulllista-etta-juuri-yle-on-mennyt-tekemaan-tallaista/
Vasemmistoliiton pahin painajainen on että keskivertoihminen havahtuu kouluja tappavaan ongelmaan. Perinteet velvoittavat aina vuodesta 1918. (Lin oma lapsi on jo ilmoitettu ruotsinkieliseen kouluun.)
Saakohan noita Ylen tietoja turvaan mitenkään?
Quote from: Jorma M. on 17.02.2023, 11:53:32
Vasemmistoliiton pahin painajainen on että keskivertoihminen havahtuu kouluja tappavaan ongelmaan. Perinteet velvoittavat aina vuodesta 1918. (Lin oma lapsi on jo ilmoitettu ruotsinkieliseen kouluun.)
Kyyllä mutta kuinkahan paljon äärivasemmistoliiton kannattajissa on niitä ns. "keskivertoihmisiä"? Tällä tarkoitan ihan vaan ihmisiä jotka käyvät töissä ja maksavat veroja ilman tukevaa tukiverkkojen kannatusta ym.
Tuskin tarvitaan kahta kättä tämän prosenttiluvun ilmaisemiseen..
MannaSariini:
QuoteVasemmiston "tasa-arvopolitiikan" tulos laajemminkin on pitää alhaalla eniten juuri niitä kyvykkäitä, jotka eivät ole hyväosaisten lapsia. Tässä tapauksessa pidetään alhaalla kunnolliseen opiskeluun hyvin kykenevät lapset, joiden vanhemmat eivät pysty muuttamaan varakkaiden asuinalueille.
Ei tarvitse olla varakas pelastaakseen lapsensa.
On periaatteessa kaksi keinoa säästää lapsensa keharisaatiolta. Yksi: muuta hyvätuloisten alueelle. Kaksi: muuta vähän syrjemmäs, saat asua jopa halvemmalla.
Joku minua osaavampi voisi ehkä tehdä kartan, missä näkyvät alueet 50 kilometrin säteellä Helsingin keskustasta. Tuolla alueella on monia alueita ja kyliä, joissa asuntojen hinnat ovat Stadiin verrattuna kohtuullisia ja kuitenkin työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on mahdollista, jos omistaa auton.
Esimerkiksi otan satunnaisesti paikan nimeltä Hinthaara, Porvoo: maanteitä pitkin matka Helsingin päärautatieasemalle 47 kilometriä. Kesto 50 minuuttia. Jos sinulla on 200 000 euroa käytettävissä asuntoon, sillä ei kovin paljoa voi toivoa vaikkapa Ullanlinnasta. Mutta samalla rahalla saat hyvänkokoisen omakotitalon pihoineen ja luontoineen Hinthaarasta ja voit silti käydä töissä Helsingissä. Lapsesi eivät tuolla juuri neekeriä näe, katujengeistä puhumattakaan. Koululuokatkin ovat siellä synkän valkoisia ;D
Quote from: Skeptikko on 17.02.2023, 11:52:27
Jotenkin tulee mieleen Hollannista vihervasemmiston puheenjohtaja Femke Halsema, joka otti lapsensa pois monikulttuurisesta koulusta, koska hänen lapsensa eivät ole sosiaalinen koe: ...
Muiden lapsia voikin sitten huoletta käyttää erilaisiin mitä kummallisimpiin ja tuhoisimpiin sosiaalisiin kokeiluihin. Erittäin punavihreää. :roll:
Quote from: Jorma M. on 17.02.2023, 11:53:32
Vasemmistoliiton pahin painajainen on että keskivertoihminen havahtuu kouluja tappavaan ongelmaan. Perinteet velvoittavat aina vuodesta 1918. (Lin oma lapsi on jo ilmoitettu ruotsinkieliseen kouluun.)
Tässä suora linkki Li:n twiittiin
[tweet]1626511828246208512[/tweet]
Quote from: Li Andersson, 17.2.2023 kello 10.36.37, linkki
Todella surulllista että juuri Yle on mennyt tekemään tällaista. Segregaatiosta pitää puhua ja vaikuttavimmat keinot sen ehkäisyyn pitää käyttää, ilman että aletaan tekemään julkisia rankinglistoja peruskouluista perustuen mm S2-oppilaiden määrään.
Jatkotweeteissä kenties yksi tai kaksi, jotka peukuttavat Li:tä
Lisätty tekstilainaus ja linkki twiittiin.
Melko turvallinen tapa välttää pahimmat manmukeskittymät on varmistaa ettei 5 km säteellä ole yhtään metro- tai rautatieasemaa
Quote from: Äpyli on 17.02.2023, 00:20:19
Koulutusjärjestelmä Suomessa ei ole erityisen hyvin osannut tunnistaa lahjakkuuksia ennenkään, ellei se ole ollut ilmiselvää. On riippunut koulusta ja tuurista opettajien suhteen (vanhempia unohtamatta), millä tavoin lahjakkuus on huomioitu. Toisaalta sitten koulujärjestelmän yksi vahvuus on ollut tasalaatuisuus. Silti on vastenmielistä, kuinka koulutusmahdollisuuksien lisäämisen sijasta niitä karsittaisiin Helsingin linjauksella, joka asettaisi kuvitteellisen kollektiivisen edun yksilöiden edun edelle. Sanon kuvitteellisen, sillä se ei todennäköisesti ratkaisisi ongelmia muuten kuin laastaritasolla, mutta se kylläkin rajoittaisi lasten mahdollisuuksia saada heille paremmin soveltuvaa koulutusta.
Suoritin viime talvena monimuoto-opiskeluna kasvatustieteiden perusopinnot Lapin yliopistossa.
Nykyisen narratiivin mukaan ei ole olemassa lahjakkuutta. On vain erilaisia oppimistapoja ja -nopeuksia. Tasapäistämisdogmaan kuuluu, että kenestä tahansa voi tulla Usain Bolt tai Ludwig van Beethoven, jos vain saa riittävästi tukea ja aikaa harjoitella.
Itse paljon musiikkimaailmassa pyörineenä olen kyllä tavannut ihmisiä, jotka 40 vuotta aktiivisesti laulettuaan eivät pysy nuotissa. He ovat varmaan saaneet vääränlaista ohjausta.
Tämä ns. "lahjakkuus" on synnynnäinen ominaisuus, joka sinänsä jo eriarvoistaa ihmisiä. Ei-lahjakkailla on raskaampi tulevaisuus. Siksi lahjakkuus pitää kieltää kuten sukupuolet ja ihonvärit. Jos joku saa syntymässä enemmän, koululaitoksen tehtävä on leikata se pois. Tähän viittasi myös aamuteeveen haastattelun sarvikuono. Mikäli halutaan tasapäistää, se on koulutuspoliittinen päätös.
-i-
Quote from: Li Andersson
Todella surulllista että juuri Yle on mennyt tekemään tällaista. Segregaatiosta pitää puhua ja vaikuttavimmat keinot sen ehkäisyyn pitää käyttää, ilman että aletaan tekemään julkisia rankinglistoja peruskouluista perustuen mm S2-oppilaiden määrään. https://t.co/5OkdeuupW7
— Li Andersson (@liandersson) February 17, 2023
Li paljastaa kieltämättä jotakin myös omasta ajattelustaan, kun pitää selvänä, että S2-oppilaiden määrä on koulukoneen käyttäjien mielessä negatiivinen asia. Joku, esimerkiksi juuri vihervasemmistolainen, voisi hyvin pitää S2-oppilaiden suurta osuutta tavoiteltavana ja oman jälkikasvun koulunkäyntiä ajatellen mukavana asiana.
Demokraatti-lehdessä Andersson saneli näin: "– Tällainen "koulukone" lisää segregaatiota ja eriarvoisuutta ja leimaa vielä vieraskielisiä oppilaita nostamalla erikseen esille S2-oppilaiden osuuden. Ei näin, Yle." Olisi mielenkiintoista kuulla Anderssonin selittävän, miksi koulukone lisää segregaatiota. Periaatteessa vanhempi, joka on halunnut ottaa näistä asioista selvää, on saanut tiedot muutakin kanavaa pitkin. Tällaiset vanhemmat ovat jo luultavasti tehneet päätöksen koulun vaihtamisesta ja koulukone ei enää vaikuta itse päätökseen, mutta se voi vaikuttaa koulun valintaan.
Se ei sinänsä yllätä, että tietojen pimittämisen epäonnistuminen harmittaa ministeri Anderssonia. Alkaa herätä kiusallisia kysymyksiä.
edit: Lisäys: Harvoin kehun YLEä, mutta nyt täytyy kyllä antaa tunnustusta. :minä_nautin_tästä.jpg:
edit 2: Nyt olisi tärkeää pistää painetta opetusministerin suuntaan, ja kunnolla sittenkin. Maaliin mahtuu niin iso kiekko, että edes mahtava opetusministeri ei sitä pysty estämään. Onko Suomen uutiset hereillä, ping
@Matias Turkkila :)
Huolestuneisrto herännyt ja kertoo ehkä myös omaa kieltänä aiemmin vallinneen salailun syistä:
[tweet]1626500856089653248[/tweet]
Quote from: Hanna Virtanen, 17.2.2023 kello 10.36.37, Linkki
Ihan järkyttävän vastuutonta toimintaa! Peruskoulun eriytyimistä olisi voinut konkretisoida myös ilman tällaista koulushoppailuun kannustavaa konetta.
[tweet]1626512840474480641[/tweet]
Quote from: Hannu Karhunen, 17.2.2023 kello 11.24.14, Linkki
Ainakaan me tutkijat emme saa @Tilastokeskus tulkinnan mukaan julkaista koulukohtaisia tietoja ilman lupaa jokaiselta erikseen. Mistä tämä on saatu?
[tweet]1626515839754113024[/tweet]
Quote from: Hannu Karhunen, 17.2.2023 kello 11.36.10, Linkki
Jotenkin kyllä toivoisi, että @Opetushallitus selventää mihin pykälään perustuen koulutason rekisteritietoja voidaan luovuttaa toimittajille. Kyse kun ei ole tutkimuksesta tai seurannasta. Onko asiaa edes käsitelty #eettinenlautakunta'n toimesta?
[tweet]1626527681188704256[/tweet]
Quote from: Tiina Tähkä, 17.2.2023 kello 12.23.13, Linkki
Opinto- ja arvosanatiedot ovat julkisia eli media voi tiedot pyytää ja viranomaisen on pakko luovuttaa. Media itse harkitsee miten tietoja journalistisesti käytetään. Hyvää journalistista tapaa tulkitsee @JSNtiedottaa .
[tweet]1626532257165975555[/tweet]
Quote from: Opetushallitus, 17.2.2023 kello 12.41.24, Linkki
Opetushallituksen KOSKI-tietovarannon arvosanatiedot ja S2-oppilaiden lukumäärätiedot ovat julkisia. Opetushallituksen on ollut julkisuuslain 1 § nojalla välttämätöntä luovuttaa nämä tiedot, kun YLE on niitä pyytänyt. (1/2)
[tweet]1626532367077629955[/tweet]
Quote from: Opetushallitus, 17.2.2023 kello 12.41.50, Linkki
Opetushallitus on pyytänyt, että YLE ei julkaisisi koulukohtaisia tietoja. YLE on päättänyt julkaisusta. (2/2)
[tweet]1626538148074225669[/tweet]
Quote from: Heikki Hiilamo , 17.2.2023 kello 13.04.48, Linkki
Olen samaa mieltä! Olisi hyvä kuulla miten Ylen perustee tämän "koneen" julkaisemista.
Haluaisimme panna lapsemme lähikouluun, mutta emme uskalla - Mielipide
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009398375.html
QuoteAsumme Helsingissä, ja lähistöllä on useita kouluja. Oma lähikoulumme poikkeaa huomattavasti lähiseutujen muista kouluista korkealla S2-oppilaiden (yli 45 prosenttia) sekä ETT-oppilaiden (yli 16 prosenttia) määrällä. Lähialueiden koulujen S2-oppilaiden määrä on 7–20 prosenttia ja ETT-oppilaiden määrä 11–14 prosenttia. On harmillista, että alueella on yksi koulu, joka poikkeaa merkittävästi alueen muista kouluista.
Haluaisimme panna lapsemme lähikouluun. Tässä olisi etuna lyhyt ja turvallinen koulumatka, kaverit lähellä sekä monipuolinen ystäväpiiri. Emme kuitenkaan uskalla tehdä niin.
Pelkäämme, että opettajan aika menee lähinnä niiden oppilaiden opetukseen, joiden kielitaito ei ole riittävällä tasolla, ja näitä oppilaita on todennäköisesti luokalla monta. Tämä aika on pois muiden oppilaiden opetuksesta ja voi aiheuttaa levottomuutta ja lasten motivaation heikkenemistä.
Pelkäämme myös koulun yleistä levottomuutta ja kiusaamista. Joudumme harkitsemaan muuttoa toisen koulupiirin alueelle, sillä lapsemme etu menee meillä yleisen edun edelle. Haluamme mahdollistaa oppimisesta innostuneelle lapsellemme rauhallisen ja turvallisen koulunkäynnin.
PS, täältä kuulemma saattaisi löytyä hyödyllistä tilastoaineistoa myös. Pitää yrittää ehtiä tutustua tarkemmin:Oppilaat ja perusopetuksen päättäneet
https://vipunen.fi/fi-fi/perus/Sivut/Oppilaat-ja-perusopetuksen-p%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4neet.aspx
QuoteEsi- ja perusopetuksen oppilaat ja perusopetuksen päättäneet raporteilla voi tarkastella esiopetuksen, perusopetuksen sekä perusopetuksen lisäopetuksen oppilasmääriä ja perusopetuksen suorittaneiden määriä ja jakaumia.
Huom! Raporteille on tehty tietosuojaus, jos sivulla ei ole toisin mainittu. Henkilöitä koskevat lukumäärät 1–4 näytetään arvona "1-4", eikä vastaavia laskennallisia tunnuslukuja (esim. keskiarvo) ilmoiteta. Neljää suuremmat lukumäärät pyöristetään lähimpään kolmella jaolliseen lukuun. Prosenttiosuudet lasketaan suojatuilla lukumäärillä.
...
Esi- ja perusopetuksen oppilaiden kansalaisuus ja äidinkieli 20.9. tilanteen mukaan. Raporttien tietolähde on KOSKI-tietovaranto. Tiedot päivitetään kerran vuodessa lokakuussa edellisen vuoden tiedolla.
Tuolla on ainakin jotain etnisiä tietojakin, mutta saako tietoja koulukohtaisesti tai mitenkänä muuten vähänkänä yksityiskohtaisemmin selville on asia, mikä minulle ei ole ainakaan vielä selvillä.
Quote from: Äpyli on 17.02.2023, 00:20:19
asettaisi kuvitteellisen kollektiivisen edun yksilöiden edun edelle.
Tässä on seitsemällä sanalla kiteytetty sosialismin ydinsisältö.
Lopputuloksen tietävät kaikki. Kaikki kärsivät, niin yksilö kuin kollektiivi.
Quote from: jmk on 16.02.2023, 14:05:33
Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. (Perusopetuslaki 7§)
Tarkoittanee käytännössä luvanhakuvaiheessa sitä, että yksityiskoululuvan saaminen
osakeyhtiön nimiin voi olla about mahdotonta (ellei osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen ole otettu poikkeavaa pykälää yhtiön tarkoituksesta toimia voittoa tavoittelematta). Oletus nimittäin on suoraan osakeyhtiölain nojalla, että osakeyhtiön "toiminnan
tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin".
Järjestävän organisaation on siis käytännössä oltava yhdistys tai säätiö (tai poikkeavan tyyppinen osakeyhtiö).
Quote from: ikuturso on 17.02.2023, 13:35:57
Quote from: Äpyli on 17.02.2023, 00:20:19
Koulutusjärjestelmä Suomessa ei ole erityisen hyvin osannut tunnistaa lahjakkuuksia ennenkään, ellei se ole ollut ilmiselvää. On riippunut koulusta ja tuurista opettajien suhteen (vanhempia unohtamatta), millä tavoin lahjakkuus on huomioitu. Toisaalta sitten koulujärjestelmän yksi vahvuus on ollut tasalaatuisuus. Silti on vastenmielistä, kuinka koulutusmahdollisuuksien lisäämisen sijasta niitä karsittaisiin Helsingin linjauksella, joka asettaisi kuvitteellisen kollektiivisen edun yksilöiden edun edelle. Sanon kuvitteellisen, sillä se ei todennäköisesti ratkaisisi ongelmia muuten kuin laastaritasolla, mutta se kylläkin rajoittaisi lasten mahdollisuuksia saada heille paremmin soveltuvaa koulutusta.
Suoritin viime talvena monimuoto-opiskeluna kasvatustieteiden perusopinnot Lapin yliopistossa.
Nykyisen narratiivin mukaan ei ole olemassa lahjakkuutta. On vain erilaisia oppimistapoja ja -nopeuksia. Tasapäistämisdogmaan kuuluu, että kenestä tahansa voi tulla Usain Bolt tai Ludwig van Beethoven, jos vain saa riittävästi tukea ja aikaa harjoitella.
Kyllä! Juuri tuollaista opetettiin jo yli kymmenen vuotta sitten, kun olin suorittamassa erillisinä opintoina kasvatustieteen opintoja, tai ainakin yritin. Olin siis hankkimassa pätevyyttä oman alani opettajaksi, mutta totesin melko nopeasti, että minusta ei opettajaa tule. Osaan kyllä oman alani jutut hyvin (oikeasti, ei liioitteluani), mutta ajatus jostain opettamisesta jotenkin vaan karisi minusta. Tuo ideologia, jossa kaikki lapset ovat lahjakkaita tavalla tai toisella oli kyllä vallitseva.
No tavallaan tuo ideologia on kuin onkin ihan totta:
toinen koululainen oppii ohjelmoimaan helposti/laskemaan fysiikan laskelmia/pelaamaan jalkapalloa , mutta toinen oppii vetämään turpaan koulun pihalla kaveriaan/ryöstämään ikätoverinsa. Nii-in, kyllä kaikki lapset ovat lahjakkaita. ;D
En nyt siis halua kuitenkaan syyllistää lapsia tuolla ylläolevalla. Jos kodin lähtökohdat ovat ankeat, niin helposti joutuu huonoille teille. Kyllä lapsuus on se perusta jolle muu elämä perustuu ja jos tuo perusta on ankea/sairas/vanhempien alkoholismin täyttämä ym. ym. niin onhan se surullista ja lapsen tulevaisuus on todennäköisesti huono. Eri kulttuurit ovat sitten taas vähän eri asia, mitä siitä sitten pitäisi ajatella, jos se perusta on jotain täysin suomalaiseen yhteiskuntaan sopimatonta? No silloinkin se tulevaisuusennuste on huono.
Jotkut ovat näköjänä pistäneet tämän koulujen S2-datan nettiin suoraan helpommin käsiteltävään muotoon, kahdessa eri muodossa:
- Tabulaattorilla erotetut kentät (https://filebin.net/durggqx7l8e9trdc) (data poistuu kuuden päivän päästä)
- Pilkulla erotellut kentät (https://pastebin.com/SYVWQ1Tp)
Kannattanee ottaa talteen, ennen kuin tämä data katoaa. Sen verran kova raivo on punavihreissä piireissä tästä datasta menossa... Lisäksi ainakin tuo tabulaattorierotteinen data on itsestänäkin katoamassa näköjään 6 päivän päästä.
Quote from: Skeptikko on 17.02.2023, 14:16:57
Haluaisimme panna lapsemme lähikouluun, mutta emme uskalla - Mielipide
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009398375.html
...
Yhdelläkään vanhemmalla, joka on äänestänyt humanitaarista maahanmuuttohulluutta kannattavia puolueita tai tukenut monikulttuurisen yhteiskunnan pakottamista, ei ole oikeutta rutista. Tämä on se, minkä puolesta he ovat äänestäneet. Vinkuneet omaa hyvyyttään ja syyttäneet kaikkia rasisteiksi, jotka puhuivat järkevämmän maahanmuuton puolesta.
Ongelmaksi tässä tulee tietysti, ettei ole lapsen vika, että vanhemmat ja suuri osa yhteiskunnan aikuisista ovat pedofiilin ja huumekauppiaan moraalilla varustettuja kusipäitä, joilla on aina ja kaikessa Minä, Minä ja Minä. Ihmisiä laittamassa pienimmänkin oman edun lapsen edun edelle. Eli lapsen turvallisuutta ja tulevaisuutta tärkeämpää on saada tykkäys somessa esittäessään Hyvää Ihmistä.
Tämä ei ole hyökkäys kirjoituksen vanhempia kohtaan. Nimimerkin vuoksihan emme tiedä, vaikka kirjoituksen takana olisi normaalilla järjellä ja moraalilla varustettuja vanhempia.
Ei se Helsinkikään nyt kaikkialla niin rikastettu ole, vinkki kuvassa...
https://yle.fi/a/74-20018233
Quote from: Luotsi on 17.02.2023, 15:22:20
Ei se Helsinkikään nyt kaikkialla niin rikastettu ole, vinkki kuvassa...
Toista se on täällä landella. Ei ole noin paljon korkeakoulutettuja, mutta ei kyllä S2-oppilaitakaan (0). Itse tulen yleisesti ottaen mukavasti toimeen kaikkien kansankerrosten kanssa, mutta kyllä tuo nolla on silti ilon aihe. En ole vuosiin käynyt Helsingissä, varmaan olisi melkoinen kokemusmatka vierailla S2-koulussa. Vanha kotikaupunki, Espoo, alkaa olla jo melko pitkälle rikastettu.
Off-topic, mutta vaimo sai joitakin vuosia sitten vanhalta kotikunnaltaan kirjeen, jossa houkuteltiin paluumuuttoon. Tässä olisikin mielenkiintoinen strategia, aika alkaa olla suoramarkkinoinnille suotuisa. Jotkut kunnathan ovat jopa maksaneet perheelle bonuksen lapsimäärän kasvusta.
Jaaha tulipas tämä yllätyksenä. Toisaalta vain suomalaiselle jääräpäälle. Menkää metsään hakkaamaan päätänne mäntyyn. Siinä onkin valmiiksi jo muutama kuhmu kun historiassa on moni muukin siitä yrittänyt otsa edellä läpi mennä heikoin tuloksin. Alan olla sitä mieltä, ettei mikään ole maailmassa niin tyhmä kuin liberaali suomalainen city-ihminen.
[tweet]1626573900313427968[/tweet]
Tökkäsin tuohon koneeseen "steiner". Yhdeksässä steiner-koulussa kuudestatoista ei ole ainoatakaan S2-oppilasta.
Kaiken kaikkiaan steinerkoululaisia on 2619, joista 37 on S2, eli 1,4%
Helsingissä on 4/507 ja Tampereella 0/399.
Aika moni tiedostava vie lapsensa Steiner-pedagogiikan pariin...
-i-
Juu, tuo Steiner-pedagogiikka. Aika kallistakin lienee. Mutta kivasti ovat Steiner-kouluissa vihersaastan lapset turvassa sellaiselta väkivallalta, jota vanhempansa kantasuomalaisille lapsille tuottavat,
Aloitin juuri ketjun: S2-opetus Suomen kouluissa. (https://hommaforum.org/index.php/topic,134037.msg3469104.html#msg3469104)
Mielestäni moni tänne jätetty viesti sopisi paremmin sinne kuin tämän ketjun suhteellisen suppean otsikon alle.
Quote from: Siener on 17.02.2023, 17:09:21
Juu, tuo Steiner-pedagogiikka. Aika kallistakin lienee.
Ei välttämättä.
Omat lapseni Steiner-koulussa noin 120 euroa kuussa ensimmäiseltä, toinen lapsi halvemmalla. Toki tästä aikaa jo yli 10 vuotta.
Se on aika pieni hinta antinegregaatiokoulusta.
HS:
QuotePohtiessaan lapsensa koulupolkua tavallinen helsinkiläinen vanhempi joutuu kipeään moraaliseen ristivetoon.
Mitä ihmeen ristivetoa siinä on?
Vastaushan on täysin yksiselitteinen: jokainen vanhempi haluaa lapsensa mahdollisimman hyvään kouluun. Kuka on se vanhempi, joka parhaan koulun sijaan tietoisesti haluaa laittaa lapsensa kuudenneksi tai viidenneksitoista parhaaseen kouluun, jos muita vaihtoehtoja on? Sellaisesta vanhemmastahan pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus..
Pitää muuten nyt poikkeukselliseti antaa tunnustusta Helsingin punavihreälle johtoklikille: osasivat ajoittaa tämän "when the shit hits the fan" -operaation (aka "vastaisku koulushoppailulle") kertakaikkiaan mestarillisesti vaalien alle ;D
Quote from: Alma_ on 17.02.2023, 17:50:04
No niin, sitten alkaa perheiden ja vanhempien leimaaminen, HS:n jutussa otetaan esille 'moraaliset' seikat:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009398851.html
Kommenttiosiossa on mielenkiintoinen anekdootti monikulttuurisen ympäristön vaikutuksesta asenteisiin:
QuoteOmat lapseni kävivät läpi "monikulttuurisen" lähiökoulun hyvällä menestyksellä, pitkälti meidän vanhempien tuen avulla. Silti huippulukioihin päästyään sanoivat, että siellä oli parempi opiskella, koska maahanmuuttajataustaisten lasten oirehtiminen ja auttaminen eivät vieneet työrauhaa ja opettan resursseja.
Monikulttuurinen koulu ei kasvattanut lapsistani erityisen suvaitsevaisia. He eivät tietenkään välitä kaveriensa ihonväristä suuntaan tai toiseen, mutta toisaalta tulevat äänestämään vaaleissa maahanmuuttoa vastaan, pitkälti omien koulukokemustensa pohjalta.
Ehkäpä tuo osaltaan selittää persujen suosiota ensi kertaa äänestävien keskuudessa.
Quote from: Luotsi on 17.02.2023, 18:15:47
Pitää muuten nyt poikkeukselliseti antaa tunnustusta Helsingin punavihreälle johtoklikille: osasivat ajoittaa tämän "when the shit hits the fan" -operaation (aka "vastaisku koulushoppailulle") kertakaikkiaan mestarillisesti vaalien alle ;D
Ylen agendatoimittajatkin kunnostautuivat samassa operaatiossa julkaisemalla S2-bottinsa. He voisivat vielä kruunata suorituksensa poistamalla botin ja perustelemalla sitä Tutkijoiden (Hanna Virtanen, Heikki Hiilamo) ja opetusministerin twitternäkemyksillä.
Quote from: Hohtis on 17.02.2023, 18:37:16
Riikka Purra lähtee tunnustelemaan hallitusta toukokuussa. :)
En usko, vaikka ajatuksena ihan mukava.
Koko koulushoppailujuttu on pelkkä myrsky vesilasissa, koska joidenkin musiikki/taide/kieliluokkien lopettamisella ei ole mitään merkittävää vaikutusta. Noin 95% oppilaista tulee käymään Helsingissä samaa koulua kuin ennenkin, ihan riippumatta jostain kieliluokkien ym. lakkauttamisesta. Se 5% oppilaista, heidän vanhemmista (ja lapsen koulupaikasta haaveilevista), muodostaa äänekkään vähemmmistön kitinöineen, mutta heidän protesteistaan huolimatta oikeastaan mikään ei muutu, jos uudistus menee läpi. Samat koulut tulevat muodostamaan ne ongelmat edelleenkin.
Oikea segregaation estäminen vaatisi teräksisiä (pun intended) stalinistia toimenpiteitä, esimerkiksi sellaisia jossa koulupaikka arvotaan arvalla kaupungin sisällä, mutta tähän ei ole nykytilanteessa halukkuutta.
Eli koko uudistus on pelkkä kosmeettinen höpöhöpö, joka ei muuta mitään.
Quote from: Skeptikko on 17.02.2023, 14:16:57
Haluaisimme panna lapsemme lähikouluun, mutta emme uskalla - Mielipide
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009398375.html
QuoteAsumme Helsingissä, ja lähistöllä on useita kouluja. Oma lähikoulumme poikkeaa huomattavasti lähiseutujen muista kouluista korkealla S2-oppilaiden (yli 45 prosenttia) sekä ETT-oppilaiden (yli 16 prosenttia) määrällä. Lähialueiden koulujen S2-oppilaiden määrä on 7–20 prosenttia ja ETT-oppilaiden määrä 11–14 prosenttia. On harmillista, että alueella on yksi koulu, joka poikkeaa merkittävästi alueen muista kouluista..
Tuossa mielipidekirjoituksessa vaadittiin oppilaaksiottamisalueiden laajentamista:
QuoteKaupungin askel koulujen tasa-arvoistamiseen painotetun opetuksen lopettamisella on oikeansuuntainen mutta ei riittävä. Jotta me panisimme lapsemme lähikouluun, tarvitaan isompia rakenteellisia muutoksia. Isompien koulupiirien perustaminen ja lasten jakaminen kouluihin tasaisemmin sosioekonomisen taustan perusteella on välttämätöntä ja vaatii päättäjiltä rohkeutta. Loppujen lopuksi tämä olisi myös kaikkien lasten ja yhteiskunnan etu sekä tasaisi opettajien työnkuvaa.[...]
Tuo voisi mennä läpi helpommin vähin erin alue kerrallaan tehtynä kuin heti koko kaupunkia koskeva erillisten painotettujen luokkien likvidointi.
Quote from: Skeptikko on 17.02.2023, 14:50:52
Jotkut ovat näköjänä pistäneet tämän koulujen S2-datan nettiin suoraan helpommin käsiteltävään muotoon, kahdessa eri muodossa:
- Tabulaattorilla erotetut kentät (https://filebin.net/durggqx7l8e9trdc) (data poistuu kuuden päivän päästä)
- Pilkulla erotellut kentät (https://pastebin.com/SYVWQ1Tp)
Kannattanee ottaa talteen, ennen kuin tämä data katoaa. Sen verran kova raivo on punavihreissä piireissä tästä datasta menossa... Lisäksi ainakin tuo tabulaattorierotteinen data on itsestänäkin katoamassa näköjään 6 päivän päästä.
Nämä taulukot ovat sisällöltään monipuolisia ja runsaita. Etenkin tabulaattorilla erotetut kentät on helppo siirtää taulukkolaskentaohjelmaan (esim. Excel tai LibreOffice Calc) ja taulukkolaskentaohjelmilla taas voi teettää monenlaisia tylsiä laskutoimituksia ja siten on mahdollista houkutella taulukosta esille sellaista tietoa, joka ei ihan vilkuilemalla itsestään pompsahda esille.
Quote
Pohtiessaan lapsensa koulupolkua tavallinen helsinkiläinen vanhempi joutuu kipeään moraaliseen ristivetoon. Harmaan sävyjä on, mutta tiettyyn pisteeseen asti oman lapsen voitto voi olla jonkun toisen tappio.
Mielestäni tässä myös paljastuu vihervasemmiston kipuilu yksilön välisten kilpailun idean kanssa. Kilpailu perustuu lopulta yksilön pyrinnöille, vaikka toki yksilö voi saada vetoapua itsensä ulkopuolelta. Mutta ilman yksilön panosta ei saada mitään aikaan. Jostakin syystä vihervasemmisto painottaa tappion merkitystä ja vierittää siitä vastuun voittajalle, korostaen tappion aiheuttamaa kärsimystä. Voittaminen nähdään siis jo lähtökohtaisesti moraalisesti ristiriitaisena. Mutta miten koulupaikan valinta omalle lapselle voi olla jonkun toisen tappio? Tämä haiskahtaa syyllistämiseltä vailla perusteita; ikään kuin todistustaakka annettaisiin syyttömälle siitä, että nyt sinun pitää todistaa, ettet ole syyllinen. Yksilö onkin vastuussa kollektiivisista ongelmista joihin yksilö ei välttämättä liity millään tavalla. Samaista luonnollista kilpailua useimmat ihmiset käyvät läpi koko elämänsä: koulutuspaikoista, työpaikoista, kumppaneista. Jos samaa logiikkaa noudatettaisiin johdonmukaisesti, ei kohta olisi enää voittajia tai häviäjiä. Olisi vain häviäjiä.
On hieman paradoksaalista, että vihervasemmisto on ollut aktiivisesti muokkaamassa järjestelmää siihen suuntaan, että kilpailu paremmista koulupaikoista luonnollisesti lisääntyy, ja sitten vierittää vastuun järjestelmän ongelmista niille, jotka pyrkivät parantamaan lastensa mahdollisuuksia samaisen järjestelmän sisällä. Tämä, jos mikä, osoittaa moraalisen selkärangan heikkoutta. Eivät normaalisti koulussa käyttäytyvien lasten vanhemmat ole vastuussa koulussa esiintyvistä ongelmista, eivätkä pysty niihin järkevästi vaikuttamaan. On päättäjiltä vastuun pakoilua vierittää koulujärjestelmään syntyneitä ja pesiytyneitä ongelmia syyttömien niskoille.
"Jos totuus tappaa sen, se on ansainnut kuolemansa."
- Joku
Ajatelkaapa kaikkia tulevia, nykyisiä ja entisiä koululaisten vanhempia ja myös isovanhempia, joiden mielestä julkaistu tieto on hyödyllistä ja käyttökelpoista. Ajatelkaa sitten myös opetusministeriä ja vasemmistolaisia tutkijoita, jotka paheksuvat tuota tiedon julkistamista. Kuinka monille varpaille he astuvat?
Häirikköjä on. Lievät tapaukset laskevat opetuksen tasoa häiritsemällä oppitunteja. Heitä varten pitäisi olla erityisluokkia. Vakavat tapaukset kykenevät muuttamaan koulupäivät kokonaisuudessaan tuskallisiksi, niin oppitunneilla luokissa, koulun käytävillä kuin koulun pihallakin. Heitä varten pitäisi olla erityiskouluja.
Quote from: Nikolas on 17.02.2023, 20:39:54
Ajatelkaapa kaikkia tulevia, nykyisiä ja entisiä koululaisten vanhempia ja myös isovanhempia, joiden mielestä julkaistu tieto on hyödyllistä ja käyttökelpoista. Ajatelkaa sitten myös opetusministeriä ja vasemmistolaisia tutkijoita, jotka paheksuvat tuota tiedon julkistamista. Kuinka monille varpaille he astuvat?
Tämä aihe on sellainen, että vihervasemmisto ei oikeastaan koskaan voi voittaa taistelua sieluista vaikka he kuinka yrittävät sensuroida, vähätellä ja selitellä.
Nimittään yksikään, edes vähän vastuuntuntoinen vanhempi - ihan riippumatta puoluekannasta - ei laita lastaan kouluun, jossa menestys on oletetusti heikko. Käytännössä siis lähes kaikki - salassa myös vihervasemmistolaiset vanhemmat - shoppailee kouluja ja pyrkii löytämään sellaisen opinahjon, jossa oma pentu voisi pärjää opinnoissa, ei hakata ja simputeta mamujen toimesta, jossa ei kaupitella huumeita jne.
Toisaalta hevonen on jo paennut tallista, joten turha sulkea ovia ja yrittää lakaista ongelma maton alle. Koululaisten vanhemmilla on ensikäden tietoa tilanteesta, mutta myös muut tietävät varovaisenkin uutisoinnin kautta mikä kaaos kouluissa on nykyään.
Koululaitos on lisäksi ollut jonkinlainen ylpeydenaihe suomalaisille. Nyt se on ajetu täysin karille ja olemme nopeasti vajoamassa nöyryyttävästi Ruotsin tasolle. Muisteleehan moni aikuinen myös, miten heidän koulu oli vielä toimiva ja menestyvä. Nyt heidän lapset tai lapsenlapset ovat keskellä opetuskaaosta, vuosina, jolloin pitkälti paalutetaan lasten tuleva elämä. Koulukatastrofista on siis tullut kansalaisille korostetusti vitutuksen aihe enemmän kun esim. valtionvelka ja moni aikoo reagoida siihen vaaleissa.
Kaikki näistä ovat aina olleet, ovat ja tulevat ikuisesti olemaan kusipäitä. Ei yhtään ihmistä yrittämässä mitään muuta kuin oikeassa olemista. Kuinka Minä voisin hyötyä ja saada mainetta. Olisi loistavaa saada tämä twiitti ulkomaiden lehdistöön. Mikään ei ole eikä ikinä tule olemaan heille tärkeämpää kuin, miten maailman media näkee heidät. Pakottava tarve saada edes yksi otsikko, jossa oma nimi mainitaan. "Mitä minusta ajatellaan maailmalla?"
Täytyykin laittaa maailmalle vinkkiä lehtiin. Kohuotsikko: "
Suomen opetusministeri haluaa piilotella harjoittamansa politiikan totaalisen epäonnistumisen tuloksia."
[tweet]1626511828246208512[/tweet]
EDIT: lisätty linkki ja tekstilainaus.
Andersson Twitter 17.2.2023
QuoteTodella surulllista että juuri Yle on mennyt tekemään tällaista. Segregaatiosta pitää puhua ja vaikuttavimmat keinot sen ehkäisyyn pitää käyttää, ilman että aletaan tekemään julkisia rankinglistoja peruskouluista perustuen mm S2-oppilaiden määrään.
https://twitter.com/liandersson/status/1626511828246208512 (https://twitter.com/liandersson/status/1626511828246208512)
^^Äänsestäjille ei siis antaa tietoa poliittisten ratkaisujen vaikutuksista?
Quote from: Äpyli on 17.02.2023, 13:42:12
Li paljastaa kieltämättä jotakin myös omasta ajattelustaan, kun pitää selvänä, että S2-oppilaiden määrä on koulukoneen käyttäjien mielessä negatiivinen asia. Joku, esimerkiksi juuri vihervasemmistolainen, voisi hyvin pitää S2-oppilaiden suurta osuutta tavoiteltavana ja oman jälkikasvun koulunkäyntiä ajatellen mukavana asiana.
juu, ilmesesti tästä on aika ajanut lopullisesti ohi:
Quote
Aliarvostettu rikkaus
Toukokuun 21. päivänä vietetään kansainvälistä kulttuurisen monimuotoisuuden päivää. Se on tänä vuonna erityisen ajankohtainen, sillä meneillään on YK:n kansainvälinen kulttuurien lähentymisen teemavuosi.
Kun itse lopettelin ala-astetta viitisentoista vuotta sitten, luokallani oli peräti kolme maahanmuuttajaoppilasta ja rinnakkaisluokalla taisi olla kaksi. Muistan, että maantiedon kokeeseen lukeminen tuotti neljännellä luokalla uudelle venäläistytölle vaikeuksia. Hän ei osannut sanaakaan suomea.
Joukkoon mahtui huhupuheen mukaan myös yksi romanioppilas, joka tosin vältti tuomasta kulttuuritaustaansa mitenkään esille. Koulu oli monikulttuurinen.
Asiat ovat muuttuneet paljon lyhyessä ajassa. Nykyään monikulttuurinen koulu ei ole enää kummajainen, vaan pikemminkin koulun prototyyppi, ainakin suurissa kaupungeissa. Se on rikkaus! Koulun tarkoitus on antaa oppilaille perussivistys: eväitä hyvään elämään ja vastuulliseen kansalaisuuteen.
https://hommaforum.org/index.php/topic,29045.0/nowap.html
(Opettaja-lehti vuosimallia 2010)
Ja nämä olivat vuodelta 2017:
QuoteSuomessa käydään katsomassa, miten maahanmuuttajien koulutus täällä järjestetään, koska oppimistulokset ovat olleet niin hyviä, opetusneuvos kehui.
(...)
Monikulttuurisuus on rikkaus ja tätä päivää maailmassa muutenkin
https://hommaforum.org/index.php/topic,123772.0/nowap.html
Kerrankin Helsingin kaupungilla on hyvä päämäärä, mutta en ole järin vakuuttunut ehdotetuista keinoista. Helsinki on Suomen mamutuksen primus motor. On yksiselitteisesti moraalisesti väärin, että väki, joka haluaa mamukouluja kaikkien muiden lapsille, voisivat itse jotenkin junailla mamuttoman koulun jälkikasvulleen.
Katselin tilastoja pääkaupunkiseudun muuttoliikkeestä. Iso trendi on vuodesta 2020 ollut suurinpiirtein sellainen, että kotimainen muuttoliike on vähentynyt, mutta ulkomainen pysynyt samana ja lähtenyt nousuun v. 2022.
Lainaus lähteestä:
Quote from: https://www.helsinginseudunsuunnat.fi/fi/vaesto/muuttoliike-0Helsingin seudun saama muuttovoitto vuoden 2022 aikana oli 17 420 henkeä, mikä oli ennakkotietojen mukaan 2000-luvun suurin väestömäärä. Espoon muuttovoitto oli ennätyksellisen suuri, 6 590 henkeä, ja hieman suurempi kuin Helsingin saamaa muuttovoitto, 6 180 henkeä. Sekä koko seudun että Espoon kasvaneen muuttovoiton taustalla oli erityisesti tulomuuttajien määrän lisääntyminen. Vantaa sai muuttovoittoa kokonaisuudessaan 2 870 henkeä, kun KUUMA-kuntien saama muuttovoitto jäi 1 900 henkeen.
En ole asiantuntija, mutta arvelen, että samainen trendi jatkuu varsinkin ulkomaisen muuttoliikkeen kohdalla. Riippunee myös siitä, jatkuuko ukrainalaisten tulo Suomeen massiivisena kuten edellisvuonna, ja mihin nämä ukrainalaiset sijoittuvat. En keksi syitä miksi iso trendi tässä kääntyisi. On sen sijaan isompi kysymysmerkki, painuuko pääkaupunkiseudun kotimainen muuttoliike pakkaselle lähivuosina kuten v. 2021.
Se on selvää, että ketjun kontekstissa koulujen tilanteeseen ei ole nähtävissä mitään helpotusta tulevina vuosina. Samalla on selvää, ettei millään pienillä kosmeettisilla näpertelyillä, kuten painotettujen luokkien säätämisellä segregaation estämiseksi, ole isossa kuvassa enää mitään vaikutusta. Onnea pääkaupunkiseudulle, monikulttuurinen utopia jo häämöttää.
[tweet]1626860367803478017[/tweet]
Quote from: Äpyli on 18.02.2023, 10:16:08
Se on selvää, että ketjun kontekstissa koulujen tilanteeseen ei ole nähtävissä mitään helpotusta tulevina vuosina. Samalla on selvää, ettei millään pienillä kosmeettisilla näpertelyillä, kuten painotettujen luokkien säätämisellä segregaation estämiseksi, ole isossa kuvassa enää mitään vaikutusta.
Juu, kyllä jopa sensuurimyönteiset Andersson, Hiilamo, Virtanen ja Pekkarinen tajuavat tämän. He tietävät myös sen, että kun yhteiskunnan munattomuus ongelman edessä on selvää kaikille, kynnelle kykenevät turvautuvat yhä enenevässä määrin individualistisiin ratkaisuihin, mikä on vihervasemmiston pelikirjassa (rahvaan) suurimpia syntejä. Vihervasemmiston (epätoivoisena) tavoitteena on, että tilanne saataisiin jotenkin jäädytettyä nykyiselleen, eli S2-enemmistö on "vain" parissa kymmenessä Suomen koulussa. Jäädytys ei missään tapauksessa onnistu, jos koulujen monikulttuurisuudesta on saatavilla selkeää kaikille avointa dataa. Siksi vihervasemmisto suosii sensuuria tässä kysymyksessä, kuten tietenkin myös laillisten individualististen ratkaisumallien karsimista.
Quote from: ikuturso on 17.02.2023, 13:35:57
Suoritin viime talvena monimuoto-opiskeluna kasvatustieteiden perusopinnot Lapin yliopistossa.
Nykyisen narratiivin mukaan ei ole olemassa lahjakkuutta. On vain erilaisia oppimistapoja ja -nopeuksia. Tasapäistämisdogmaan kuuluu, että kenestä tahansa voi tulla Usain Bolt tai Ludwig van Beethoven, jos vain saa riittävästi tukea ja aikaa harjoitella.
Onko näin todella? Kasvatustieteilijät voisivat sitten nopeasti vinkata narratiivistaan mm. psykologian laitokselle, ja varmasti biologian laitoskin kuulisi asiasta mielellään lisää. Google scholar antaa hakusanalla "giftedness" noin 85000 tulosta. Ajatella. Noin monta tutkimusta aiheesta jota ei ole olemassa. No, kieltämättä tieteessä on yleensä ajateltu niin, että negatiivisen todistaminen positiivisilla todisteilla ei onnistu, mutta 85000 on ihan kelpo yritys. ;D
Vakavasti ottaen. Jos tilanne on, kuten sanoit, en ihmettele, mistä nykymaailman hullutukset ainakin osittain kumpuavat. Ajatus yksilöllisten ominaisuuksien eroavaisuuksien kieltämisestä - tasapäistämisdogma - ei ole pelkästään harhainen ja vastoin tutkittua tietoa, se on suorastaan vaarallinen henkiselle kehitykselle. Kieltämällä erot kielletään samalla yksilöllisyys, koska dogma viime kädessä sanelee ihmisen kyvykkyyden rajat, ja tällöin yksilön käsitys ei perustu enää realiteetteihin, vaan dogmaan. Kuitenkin lähes jokainen ihminen ymmärtää kasvaessaan itsestään ja muista ihmisistä sen verran, että havaitsee merkittäviä eroja ihmisten oppimiskyvyn välillä. Tällöin hän ajautuu väistämättä konfliktiin dogman kanssa.
Quote from: ikuturso on 17.02.2023, 13:35:57
Itse paljon musiikkimaailmassa pyörineenä olen kyllä tavannut ihmisiä, jotka 40 vuotta aktiivisesti laulettuaan eivät pysy nuotissa. He ovat varmaan saaneet vääränlaista ohjausta.
Tämä ns. "lahjakkuus" on synnynnäinen ominaisuus, joka sinänsä jo eriarvoistaa ihmisiä. Ei-lahjakkailla on raskaampi tulevaisuus. Siksi lahjakkuus pitää kieltää kuten sukupuolet ja ihonvärit. Jos joku saa syntymässä enemmän, koululaitoksen tehtävä on leikata se pois. Tähän viittasi myös aamuteeveen haastattelun sarvikuono. Mikäli halutaan tasapäistää, se on koulutuspoliittinen päätös.
Jotenkin kuvaamassasi tasapäistämisen ideologiassa kaikki on ajateltu sekavasti, luultavasti tarkoituksellisesti, mutta pureudun hetkeksi siihen. Mitä se oikeastaan tarkoittaa, että synnynnäiset ominaisuudet eriarvoistavat ihmisiä? Tässä sekoitetaan iloisesti biologia ja (sosiologian) arvoteoria. Niitä on aika hankala sovittaa yhteen sillä ne kuvaavat täysin eri ilmiöitä. Puhtaasti biologian kannalta tarkasteltuna syntymällä ei ole mitään korkeampaa tarkoitusta, kuten ihmisen kehittelemiä abstrakteja arvoja, tai pyrkimystä kohti sama-arvoistamista.
Ajatus siitä, että ei-lahjakkailla olisi raskaampi tulevaisuus kuin lahjakkailla, ei sekään kestä lähempää tarkastelua. Riippuu toki siitä, mitä raskaalla tulevaisuudella tarkoitetaan. Psykologian saralla on tutkittu kognitiivisesti lahjakkaita ja huomattu, että huomattavalla osalla heistä on isoja ongelmia elämässä. Ongelmat vain ovat hieman erilaisia ja johtuvat eri syistä kuin ei-lahjakkailla. Jonkinlaisena periaatteena voitaisiin pitää sitä, että mitä kauempana yksilön kognitiivinen kapasiteetti on mediaanista, sitä vaikeampaa on sopeutuminen elämään niiden joukossa, jotka ovat lähempänä mediaania. Ja jos sattuu syntymään vaikkapa huippuälykkääksi, se ei todellakaan takaa ruusuista elämää.
Modernien, tasapäistämisdogmaa noudattavien kasvatustieteilijöiden ihanneyhteiskunta olisi varmaankin sellainen dystopia, jonka Aldous Huxley kuvasi teoksessaan Uusi uljas maailma. Geeni- ym. teknologian avulla tuotteistetaan ihmiset sopivilla kyvyillä, manipuloidaan pois kaikki vapauteen ja rikkaaseen sisäiseen elämään vivahtava ja loppusijoitetaan sitten sosiologisesti sopivaan yhteiskunnan lokeroon.
:)
Tuon Vesa Puttosen twiitin innoittamana lähetin RKP:lle sähköpostia.
QuoteS2 -oppilaat ruotsin kielisissä kouluissa
Vastaanottaja [email protected]
Päiväys Tänään 12:59
Hei.
Katsoin YLE:n sivustolta tuota koulukone uutista ja siinä pisti silmiini S2 -oppilaiden vähyys ruotsinkielisissä kouluissa. Esim. Vantaalla Martinlaakson koulussa on S2 -oppilaita 43%, kun taas Mårtensdals skola -koulussa S2 -oppilaiden osuus on pyöreä nolla. Koulut sijaitsevat kuitenkin samalla alueella, joten noin suuri ero on todella kummallinen. Voitteko kertoa miksi ruotsin kielisissä kouluissa on niin vähän S2-oppilaita?
Kiitoksia vastauksestanne.
Varmaan hyvin kiusallinen kysymys ja aihe, joten veikkaan vastaamattomuutta.
Kokoomuksesta kajahtaa taas! Ongelma ei ole painotetut luokat, vaan maahanmuuttajien epätasainen jakautuminen. Taakka on jaettava kaikkiin Helsingin kouluihin.
Tästä voisi Kokoomus ottaa pääkaupunkiseudun vaaliteeman. Kokoomuksen kannatus keskittyy voimakkaasti niille alueille, kantakaupunki ja omakotitaloalueet, joissa ei ole tätä rikkautta vielä. Lisää mamuja Kokoomuksen äänestäjien lähikouluhin!
[tweet]1626843532135653376[/tweet]
Quote from: Otto Meri, 18.2.2023 kello 9.18.18, Linkki
Painotetut luokat eivät ole todellinen ongelma. Vieraskielisten oppilaiden epätasainen jakautuminen on. Sen takia ratkaisua ei pidä hakea painotettujen luokkien lakkauttamisesta, vaan S2-oppilaiden jakamisesta tasaisemmin eri koulujen välillä. Tilastot eivät valehtele.
Lisätty tekstilainaus ja linkki Otto Meren aivopieruun.
Quote from: sancai on 18.02.2023, 13:42:41
Kokoomuksesta kajahtaa taas! Ongelma ei ole painotetut luokat, vaan maahanmuuttajien epätasainen jakautuminen. Taakka on jaettava kaikkiin Helsingin kouluihin.
Tästä voisi Kokoomus ottaa pääkaupunkiseudun vaaliteeman. Kokoomuksen kannatus keskittyy voimakkaasti niille alueille, kantakaupunki ja omakotitaloalueet, joissa ei ole tätä rikkautta vielä. Lisää mamuja Kokoomuksen äänestäjien lähikouluhin!
Tätä twiittiä nyt jakoon oikein urakalla joka tuuttiin!
Itse tein ratkaisun jo 2007 kun muutin pois Vantaan havukoskelta, ennen kuin oli lapsia. Huhhh...
Tulin sivummalle ja sellaiseen paikkaan johon ei kulje muuta julkista liikennettä kuin linja-autot ja nekin harvoin.
Koulussa on hyvin vähän rikastusta, muutama thai lapsi on jotka menevät taustakohinaan, olen kiittänyt päätöstäni kerran jos toisenkin. Tämä elämän muoto vaatii mm. kaksi autoa mutta pelissä on sellaiset arvot ettei niille hintaa lasketa.
Quote from: sancai on 18.02.2023, 13:42:41
Kokoomuksesta kajahtaa taas! Ongelma ei ole painotetut luokat, vaan maahanmuuttajien epätasainen jakautuminen. Taakka on jaettava kaikkiin Helsingin kouluihin.
Tästä voisi Kokoomus ottaa pääkaupunkiseudun vaaliteeman. Kokoomuksen kannatus keskittyy voimakkaasti niille alueille, kantakaupunki ja omakotitaloalueet, joissa ei ole tätä rikkautta vielä. Lisää mamuja Kokoomuksen äänestäjien lähikouluhin!
[tweet]1626843532135653376[/tweet]
"YLE/S2" on kyllä kaikkien aikojen syöttö mielisairaan maahanmuuttopolitiikan vastustajille. Olin aivan varma, että vaalit käydään energian ympärillä hiukan riskaabelissa asetelmassa PS vastaan muut. Nyt tuli syöttöjen syöttö.Peli vieläpä paranee hetki hetkeltä tunnettujen poliitikkojen ja virkamiesten hakatessa lätkää omaan maaliin. Muistakaa, että perussuomalaisten kannatusnousu mittauksissa tuli jo ennen tätä.
YLE vain hoiti kerrankin lakisääteistä tehtäväänsä, tiedonvälitystä kaikelle kansalle. Syystäkin olemme hämmästyneen tyytyväisiä. ;)
QuoteYLE/S2" on kyllä kaikkien aikojen syöttö mielisairaan maahanmuuttopolitiikan vastustajille.
Onko mahdollista että tästä seuraa joku kosto yle:le kun tälläisen asian menivät tekimään, kyllä pitää ymmärtää että on tiettyjä asioita mistä ei vaan yksinkertaisesti kerrota.
Quote from: Uuno Nuivanen on 18.02.2023, 14:54:27
YLE vain hoiti kerrankin lakisääteistä tehtäväänsä, tiedonvälitystä kaikelle kansalle. Syystäkin olemme hämmästyneen tyytyväisiä. ;)
Ilmeisesti tukea totuudelle vielä on olemassa YLEn riveissä. Hieno homma! Ei kannata kuitenkaan vielä liikaa iloita. Pääkallopaikalla varmasti jo suunnitellaan Puhdistusta. Hitler kuulee kohta vaalikoneesta. ;D
Quote from: Viimeinen linja on 18.02.2023, 15:04:37
Onko mahdollista että tästä seuraa joku kosto yle:le kun tälläisen asian menivät tekimään, kyllä pitää ymmärtää että on tiettyjä asioita mistä ei vaan yksinkertaisesti kerrota.
Jotain tästä seuraa Ylelle ja/tai tekijöille. Se on varmaa. Pissishallitus, osa muista poliitikoista ja virkaloisista leiskuu pyhää vihaa.
Quote from: Äpyli on 18.02.2023, 15:05:09
Ilmeisesti tukea totuudelle vielä on olemassa YLEn riveissä. Hieno homma! Ei kannata kuitenkaan vielä liikaa iloita. Pääkallopaikalla varmasti jo suunnitellaan Puhdistusta. Hitler kuulee kohta vaalikoneesta. ;D
Epäilen, siis en tiedä, että joillain on Ylessä osunut politiikan aiheuttama autuus liian lähelle ja hermot meni.
Quote from: sancai on 18.02.2023, 13:42:41
Kokoomuksesta kajahtaa taas! Ongelma ei ole painotetut luokat, vaan maahanmuuttajien epätasainen jakautuminen. Taakka on jaettava kaikkiin Helsingin kouluihin.
Tästä voisi Kokoomus ottaa pääkaupunkiseudun vaaliteeman. Kokoomuksen kannatus keskittyy voimakkaasti niille alueille, kantakaupunki ja omakotitaloalueet, joissa ei ole tätä rikkautta vielä. Lisää mamuja Kokoomuksen äänestäjien lähikouluhin!
[tweet]1626843532135653376[/tweet]
Quote from: Otto Meri, 18.2.2023 kello 9.18.18, Linkki
Painotetut luokat eivät ole todellinen ongelma. Vieraskielisten oppilaiden epätasainen jakautuminen on. Sen takia ratkaisua ei pidä hakea painotettujen luokkien lakkauttamisesta, vaan S2-oppilaiden jakamisesta tasaisemmin eri koulujen välillä. Tilastot eivät valehtele.
Lisätty tekstilainaus ja linkki Otto Meren aivopieruun.
Kokoomuksen ratkaisu on tosiaan se että sitä saastaa pitää levittää joka kouluun niin yksikään koulu ei erotu toisista. Tarkkaavainen äänestäjä huomaa että kokoomuksen, tai ainakin Otto Meren, lääke tässä asiassa on sama kuin vihervasemmiston lääke mm. asuntoalueiden tasa-arvoistamisessa. Eli vihervasemmisto ajaa vuokrakasarmeja omistusasuntojen sekaan niin että kaikki on yhtä harmaata paskaa eikä kenelläkään ole viihtyisää asuinaluetta.
Oiva esimerkki siitä mikä on kokoomuksen tila tällä hetkellä. Se ei todellakaan erotu vihervasemmistosta mitenkään, ne äänestävät eduskunnassa vihervasemmiston mukana, puhuvat kuin vihervasemmisto ja niillä näyttää olevan vihervasemmiston lääkkeet mamujen haittojen häivyttämisessä yhteiskunnassa. Se joka äänestää kokoomusta on joko typerys tai aito vasuri.
Quote from: Lyyti on 18.02.2023, 08:17:35
On kusipäistä yrittää kieltää ihmisiä tarjoamasta lapsilleen parasta mahdollista koulutusta. Kun tätä viestiä lukee kohta kouluun menevän nappulan vanhempana, näyttäytyy Li yksinkertaisesti pahana.
Suomessa sattuu olemaan peruskoulujärjestelmä, jossa yhteiskunta pyrkii käyttämään taloudellisia resurssejaan tarjoalla parasta mahdollista koulutusta kaikille. Toki olisi maksukykyisempien lasten parhaan mahdollisen opetuksen järjestämisen kannalta helpompaa, jos peruskoulujärjestelmää ei olisi ja laadukkaat opetusresurssit jakautuisivat pelkästään eniten maksavien kesken.
Nykyisinkin kuka tahansa voi kuitenkin järjestää lapselleen peruskoulun oppimäärän myös yksityisopetuksena, jos lompsa siihen venyy.
Vantaa vei voiton Kytöpuiston koulun ansiosta. Rikastusprosentti on mukava 81%! Koulua luonnehditaan Vantaan sivuilla näin:
Kytöpuiston koulu tarjoaa perusopetusta 1-6 luokkalaisille.
Kytöpuiston koulu on noin 400 oppilaan yhteisöllinen ja monikulttuurinen alakoulu Koivukylässä. Meille pääsee kätevästi junalla.
Kyllä nyt kelpaa olla vantaalainen. 8)
:)
Jos asia olisi niin kuin se virallisen valtiotason propagandan mukaan on, eli mamut (=kehitysmaalaiset) olisivat rikkaus ja voimavara, nyt syntynyt kohu keskittyisi juhlimaan hienoja S2-prosentteja ja toisaalta matalan S2-prosentin koulupiirien vanhemmat vaatisivat katkerina rikkautta ja voimavaraa myös heidän pilttiensä kouluun.
Keisarilla ei ole vaatteita. Jopa raivosuvaitsevaisten kommunistien pitäisi se nyt nähdä.
Helsinki
Keinutien ala-aste 58 %
Merilahden peruskoulu 57 %
Vesalan peruskoulu 57 %
Itäkeskuksen peruskoulu 54 %
Laakavuoren ala-aste 47 %
Maatullin peruskoulu 47 %
Kankarepuiston peruskoulu 46 %
Toivolan koulu 44 %
Karviaistien koulu 43 %
Espoo
Kirstin koulu 69 %
Espoo International 58 %
Hösmärinpuiston koulu 58 %
Koulumäen koulu 58 %
Perkkaanpuiston koulu 52 %
Tiistilän koulu 52 %
Sepon koulu 50 %
Mainingin koulu 49 %
Meritorin koulu 45 %
Vantaa
Kytöpuiston koulu 81 %
Lehtikuusen koulu 65 %
Vantaan kansainvälinen koulu 53 %
Uomarinteen koulu 51 %
Rajakylän koulu 44 %
Martinlaakson koulu 43 %
Kilterin koulu 42 %
Koivukylän koulu 41 %
Länsimäen koulu 41 %
Turku
Varissuon koulu 80 %
Lausteen koulu 65 %
Turun koulu 65 %
Turun koulu 62 %
Pansion koulu 47 %
Katariinan koulu 40 %
Nummenpakan koulu 39 %
Aunelan koulu 34 %
Hannunniitun koulu 23 %
Tampere
Ahvenisjärven koulu 39 %
Tampereen koulu 39 %
Etelä-Hervannan koulu 28 %
Kaukajärven koulu 17 %
Messukylän koulu 17 %
Lielahden koulu 15 %
Hatanpään koulu 14 %
Kaarilan koulu 14 %
Tammelan koulu 12 %
Ai että mikä väestönvaihto? Sehän on salaliittoteoria, Supokin niin sanoo :flowerhat:
Quote from: Aallokko on 18.02.2023, 15:30:45
Jos asia olisi niin kuin se virallisen valtiotason propagandan mukaan on, eli mamut (=kehitysmaalaiset) olisivat rikkaus ja voimavara, nyt syntynyt kohu keskittyisi juhlimaan hienoja S2-prosentteja ja toisaalta matalan S2-prosentin koulupiirien vanhemmat vaatisivat katkerina rikkautta ja voimavaraa myös heidän pilttiensä kouluun.
Keisarilla ei ole vaatteita. Jopa raivosuvaitsevaisten kommunistien pitäisi se nyt nähdä.
Aamen. Juuri näin tämä menee. Kaikkialla puhutaan taakanjaosta, ongelmista sekä erityistarpeista ja kuitenkin toitotetaan tämän typeryyden muka välttämättömyyttä, autuutta ja ihanuutta.
Olen vuosien varrella kysynyt usein, miettiikö yksikään poliitikko, toimittaja tai suvakkiäänestäjä, minkälainen yhteiskunta ja meidän kaikkien elämä odottaa myöhemmin tällä tiellä, jonka he ovat valinneet ja jota he fanaattisesti puolustavat ja ylistävät. Kukaan ei suostu vastaamaan eikä edes pohtimaan asiaa ääneen kirjoituksissa tai keskusteluissa. Ainahan on voinut ajatella, että paska iskee tuulettimeen vasta huomenna. No huomenna on nyt.
Koronan leviämisen estämiseksi rajoitettiin matkustamista. Jos olisi toimittu kuten nämä Otto Meret esittää niin koronaan sairastuneet olisi levitetty tasan maan joka kolkkaan. Minusta kun kouluun tulee tarpeeksi noita S2 oppilaita niin se on samanlainen juttu kuin tuon koronan kanssa, S2 on tarttuva tauti. Häiriköt vetää joukkoihinsa ihan tavallisia lapsia jotka toisessa ympäristössä käyttäysivät toisin.
Vanhan ajan apukoulu oli hyvä ratkaisu kuten peruskoulun kymppiluokat. Ne oli kaikille eduksi, varsinkin niille apukoululaisille ja kymppiluokkalaisille. Lapsen etu se luokalle jättäminenkin oli eikä mikään rangaistus. Toimi sekä kannustimena ettei jäisi luokalleen ja jos jäi niin oppi siihen tasoon kuuluvat asiat ja sai valmiudet jatkaa ja pärjätä ylemmillä luokilla. Omassa kaveripiirissä on useitakin aikanaan luokalle jääneitä ja jatkossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kukaan heistä ei muistele sitä luokalle jättämistä pahalla vaan pikemminkin kokee sen myönteisenä juttuna.
Tutkijat kertovat, mikä peruskoulun idea on ja miksi painotusluokista on luovuttava (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009399824.html) (Hesari 18.2.2023)
QuotePAINOTETUSTA opetuksesta ei olla luopumassa. Sen sijaan halutaan eroon koulujen sisäisistä "kuplista", kuten Kosunen ja Huilla painotusluokkia kuvaavat. Tutkimustiedon valossa painotusluokat synnyttävät koulujen sisällä kuplia, jonka eriarvoisuuden tiedostavat myös oppilaat.
Nyt virkamiesvalmistelussa on uudistus, jossa painotetun opetuksen luokista luovuttaisiin ja painotetun opetuksen oppilaat hajautettaisiin yleisopetuksen luokkiin, niin sanottuihin sekaluokkiin.
Tutkijat myöntävät painotettujen luokkien edut, mutta mutta...
QuoteTutkitusti painotusluokilla on keskimääräisesti osaavampia ja koulumyönteisempiä oppilaita. Sen lisäksi painotusluokilta jatkettiin useammin lukioon kuin yleisopetuksesta.
Eli kuplilla saattaa olla myönteisiä seurauksia niille lapsille, jotka itse opiskelevat painotusluokilla?
"Kyllä. Toisaalta tästä on ristiriitaista tutkimusnäyttöä", Huilla sanoo.
QuoteEIKÖ kaikilla ole kuitenkin tasa-arvoinen mahdollisuus hakea painotusluokalle?
"Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Tässä ollaan eriarvoisuuden ytimessä", tutkijat toteavat.
Quote"Kyllä siinä välissä on paljon sellaisia näkymättömiä tekijöitä, joiden takia painotusluokille lopulta päätyvät pääasiassa tiettyjen yhteiskuntaluokkien lapset", Huilla sanoo.
Tutkijat kertovat käsityksensä peruskoulun ydinfunktiosta:
QuoteKosusen ja Huillan mukaan oppilaiden tasaisempi jakautuminen koulun sisällä kuitenkin mahdollistaisi erilaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kohtaamisen edes koulussa. Se on ollut yhteisen ja yhtenäisen peruskoulun idea.
Tutkijat sympatiseeraavat vanhempia, mutta pitävät silti hyvänä, ettei heille jätetä näissä kysymyksissä valinnanvaraa:
QuoteKOSUNEN ja Huilla ymmärtävät, että tilanne on monille vanhemmille hankala. Kouluvalinnat koskevat kaikkein tärkeintä eli omia lapsia.
"Se on erityinen valinta, joka vaikuttaa lapsen elämänkulkuun, kaveripiiriin ja perheen arkeen. Tässä moni miettii omaa asemaansa hyvänä vanhempana ja toisaalta vastuullisena kansalaisena", Kosunen sanoo.
Siksi heidän mielestään on hyvä, että päätöksen tekevät viranhaltijat ja poliitikot.
On hienoa, että meillä on yksilöihin näin empaattisesti suhtautuvia tutkijoita, jotka kuitenkin osaavat pitää jämäkästi yhteiskunnan kokonaisedun puolta. Tässä heidän esittelynsä:
QuoteTutkijatohtori Heidi Huilla (vas.) on tehnyt väitöskirjan kaupunkikouluista ja huono-osaisuudesta, apulaisprofessori Sonja Kosusen tutkimusalaa ovat eriytyminen ja eriarvoisuus sekä näiden näkyminen koulutuksessa.
On hienoa tietää että koulutuspoliittisia päätöksiä ovat valmistelemassa tällaiset pedagogiikan asiantuntijat.
Quote from: Siili on 18.02.2023, 20:04:32
Tutkijat kertovat, mikä peruskoulun idea on ja miksi painotusluokista on luovuttava (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009399824.html) (Hesari 18.2.2023)
Luin jutun ja kiinnitin huomiota, että tutkijat eivät perustelleet, kuten otsikossa annetaan ymmärtää, miksi painotusluokista on luovuttava.
Totesivat vain, että
Quote from: HS 18.2.2023
"Kyllä siinä välissä on paljon sellaisia näkymättömiä tekijöitä, joiden takia painotusluokille lopulta päätyvät pääasiassa tiettyjen yhteiskuntaluokkien lapset", Huilla sanoo.
ja että
Quote from: HS 18.2.2023
"Alueiden tai koulujen eriytyminen ei ole huoltajien syy, eivätkä he voi sitä itse henkilökohtaisilla valinnoillaan ratkaista", Huilla sanoo.
Kuitenkin yksittäiset perheiden valinnat vaikuttavat lopulta laajemmin asuinalueisiin.
Jos huono-osaisempien alueiden perheistä moni valitsee lapselleen koulun hyväosaiselta alueelta painotusluokan perusteella, vaikuttaa se koulujen eriytymiseen koko kaupungissa.
Tutkijat eivät avaa, missä määrin painotusluokat vaikuttavat "eriytymiseen", mitä vaikutusta "eriytymisellä" on ja miksi sitä pitää vastustaa painotusluokat lopettamalla.
Kyse on selvästikin periaatteesta, haastattelussa mainitun "eriarvoisuuden" vastustamisesta keinolla millä hyvänsä, ja siten kuten monessa muussakin asiassa nykyään ennen kaikkea symbolipolitiikasta.
QuoteKosusen ja Huillan mukaan oppilaiden tasaisempi jakautuminen koulun sisällä kuitenkin mahdollistaisi erilaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kohtaamisen edes koulussa. Se on ollut yhteisen ja yhtenäisen peruskoulun idea.
Kukahan noille 'tutkijoille' kertoisi, että se peruskoulun idea on se, että lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan sekä soveltamaan noita taitoja? Mitä enemmän haitta-ainesta sekoitetaan normaaleiden oppilaiden sekaan, sitä vaikeampaa kenenkään on oppia koulussa.
Eikä koulun idea ole olla mikään kommunistinen kerho, jossa 'lapset kohtaavat'. Voi olla niinkin, että valtaosa suomalaislapsista olisi erittäin mielellään kohtaamatta tiettyjä haittatekijöitä..
Quote from: Roope on 18.02.2023, 20:17:04
Kyse on selvästikin periaatteesta, haastattelussa mainitun "eriarvoisuuden" vastustamisesta keinolla millä hyvänsä, ja siten kuten monessa muussakin asiassa nykyään ennen kaikkea symbolipolitiikasta.
Artikkelin kuvassa esiteltiin tutkijaparin meriitit:
QuoteTutkijatohtori Heidi Huilla (vas.) on tehnyt väitöskirjan kaupunkikouluista ja huono-osaisuudesta, apulaisprofessori Sonja Kosusen tutkimusalaa ovat eriytyminen ja eriarvoisuus sekä näiden näkyminen koulutuksessa.
Pedagogiikan huippuammattilaisia, vai mitä?
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.02.2023, 20:32:28
QuoteKosusen ja Huillan mukaan oppilaiden tasaisempi jakautuminen koulun sisällä kuitenkin mahdollistaisi erilaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kohtaamisen edes koulussa. Se on ollut yhteisen ja yhtenäisen peruskoulun idea.
Kukahan noille 'tutkijoille' kertoisi, että se peruskoulun idea on se, että lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan sekä soveltamaan noita taitoja? Mitä enemmän haitta-ainesta sekoitetaan normaaleiden oppilaiden sekaan, sitä vaikeampaa kenenkään on oppia koulussa.
Eikä koulun idea ole olla mikään kommunistinen kerho, jossa 'lapset kohtaavat'. Voi olla niinkin, että valtaosa suomalaislapsista olisi erittäin mielellään kohtaamatta tiettyjä haittatekijöitä..
Nykyisin tämä 'kohtaaminen' on päivän sana - en puhu ideologiasta, kun se ei sinänsä sitä ole, mutta ehkä fiksaatiosta. Tähän on tullut törmättyä kaikkialla ja 'kohdata' pitäisi 24/7, kaikkialla, syystä jota kukaan ei tiedä. Tottakai sitten 'kohtaajat' ovat mainoskuvissa poikkeuksellisen kansainvälinen porukka, aina ja kaikkialla. Miksi 'kohdataan', se on mysteeri. Miksi pitäisi 'kohdata', on mysteeri. Pääasia ilmeisesti on, että 'kohdataan'. Ei itsessään mitenkään väärin, mutta fiksaatio tähän on lähinnä mielenkiintoinen ilmiö, jo ajalta ennen koronaa.
Sivuhuomiona: tähän 'kohtaamiseen' näyttäisi perustuvan nykyinen arkkitehtuurisuunnittelu, missä jätetään huomiotta ihmisen perusluonne ja psykologinen käyttäytyminen, ja tämän tuloksena on isoja megarappuja, joilla kukaan ei ikinä istu tai istuu aniharvoin, toisinkuin havainnekuvissa, sillä nämä paikat sijaitsevat syrjässä "sosiaalisista keskuksista". Sinänsä kieltämättä kauniita ajatuksia eikä niissä itsessään mitään väärää ole, mutta tämän tuloksena on sitten epäoptimoituja tilaratkaisuja kouluissa ja julkisilla paikoilla.
Noiden kommunistieukkojen puheista kävi selvästi ilmi, että heidän mielestään koulussa ei kuulukaan oppia mitään vaan kyse on jostain sosiaalisesta kerhosta, jossa lapset kohtaavat ja oppivat erilaisuutta.
Jos koulu alennetaan kykyjä tunnistavasta ja rakentavasta, yleissivistävästä ja elämän ja työelämän valmiuksia antavasta laitoksesta joksikin 'tasa-arvoiseksi', kommunistiseksi lässylää-kerhoksi, ei tulevaisuuden Suomella ole mitään toivoa, koska ainoa mahdollisuutemme globaalissa kilpailussa on aivokapasiteetti ja loppuun saakka hiottu koulutus, teknisiä toteutuksia luova innovatiivisuus ja uuden luominen eikä mikään kilpailu siitä, kuka suomalainen osaa parhaiten olla kuin neekeri ja kohdata niitä tasa-arvoisesti.
:facepalm:
Luin varmuuden vuoksi uudelleen Hesarin jutut tästä lopettamissuunnitelmasta, mutta missään ei kai ole kerrottu, mitä pahaa painotusluokat tarkalleen ottaen aiheuttavat.
Se tuli selväksi, että "eriytymistä", mutta mitä sitten? Demarinarratiivin mukaanhan Suomessa ei ole merkitystä, millaisessa koulussa tai minkälaisten oppilaiden kanssa koulua käy, koska koulut ovat tasokkaita kaikkialla. Jutuissa tai Ylen hakukoneesta pöyristyneiden twiiteissä ei esimerkiksi väitetty, että painotusluokkalaisten poissaolo heikentäisi muiden oppimistuloksia.
Joten eikö tälle ole missään muita, konkreettisempia perusteluja kuin ideologinen "eriarvoisuuden" vastustaminen eli käytännössä tasapäistämisen vaatiminen?
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.02.2023, 20:43:31
Noiden kommunistieukkojen puheista kävi selvästi ilmi, että heidän mielestään koulussa ei kuulukaan oppia mitään vaan kyse on jostain sosiaalisesta kerhosta, jossa lapset kohtaavat ja oppivat erilaisuutta.
Jos koulu alennetaan kykyjä tunnistavasta ja rakentavasta, yleissivistävästä ja elämän ja työelämän valmiuksia antavasta laitoksesta joksikin 'tasa-arvoiseksi', kommunistiseksi lässylää-kerhoksi, ei tulevaisuuden Suomella ole mitään toivoa, koska ainoa mahdollisuutemme globaalissa kilpailussa on aivokapasiteetti ja loppuun saakka hiottu koulutus, teknisiä toteutuksia luova innovatiivisuus ja uuden luominen eikä mikään kilpailu siitä, kuka suomalainen osaa parhaiten olla kuin neekeri ja kohdata niitä tasa-arvoisesti.
Mutta juuri näinhän ruotsalaista ja sieltä Suomeen kopioitua peruskoulua on viime vuodet puolustettu. Lapset oppivat elintärkeitä monikulttuurisia tietoja ja taitoja, jotka ovat jotain muuta kuin perinteiset tiedot ja taidot, menestyäkseen monikulttuurisessa tulevaisuudessaan.
Paradoksaalisesti esikuvamaa Ruotsissa monikulttuurisuutta voi tosin puheista huolimatta paeta ns. vapaakouluihin.
QuoteKosunen ja Huilla ymmärtävät, että tilanne on monille vanhemmille hankala. Kouluvalinnat koskevat kaikkein tärkeintä eli omia lapsia.
"Se on erityinen valinta, joka vaikuttaa lapsen elämänkulkuun, kaveripiiriin ja perheen arkeen. Tässä moni miettii omaa asemaansa hyvänä vanhempana ja toisaalta vastuullisena kansalaisena", Kosunen sanoo.
( Boldaus minun )
En tiennytkään, että vastuullinen kansalaisuus tarkoittaa sitä, että vihaa omia lapsiaan ja haluaa tuhota heidän tulevaisuuden mahdollisuutensa.
Mutta demarilandiassa kaikki on näköjään mahdollista ja orwelliaaninen inversio lähtökohta.
Quote from: Alma_ on 18.02.2023, 21:11:41
Propaganda ja leimaaminen jatkuu. Eilen HS otti kirjoituksessaan esiin vanhempien kokeman "kipeän moraalisen ristivedon", tänään pohditaan 'tutkijoiden' suulla sitä, osaavatko vanhemmat miettiä kuten "vastuullinen kansalainen". Ei tästä puutu enää kuin se, että painotetun opetuksen lopettamista vastustavien sanotaan olevan rasisteja.
Toisaalta tämänpäiväisessä pääkirjoituksessa Luokaton idea Helsingiltä (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009399100.html) asetuttiin vahvasti painotusluokkien puolelle ja samalla razmyareja vastaan.
Quote from: Pääkirjoitus 18.2.2023
Virkahenkilöiden idea kannattaa hylätä. Heikommin pärjääviä pitää auttaa ylöspäin, mutta niin myös niitä, jotka haluavat kehittää erityiskykyjään. Tasapäistämisellä ei koulutusjärjestelmä parane.
Tätä ajetaan nyt kuin käärmettä pyssyyn, joten vanhempien (toivottavasti mahdollisimman moni vihervasemmiston äänetäjä) ulinasta huolimatta, painotusluokista luovuttaneen ainakin Helsingissä. Kristallipalloni sanoo, että Heidi, Sonja ja muut kehitysmaakoulututkijat tulevat seuraavien PISA-tulosten ilmestyttyä olemaan hämmästyksen sormi kummastuksen p*reijässä, kun tulokset eivät kääntyneetkään nousuun vaan ihan päinvastoin. Minä voin kertoa teille myös syyn kun kuitenkin tätä luette. Ei sen kehitysmaalaisen haittamaahanmuuttajan kyvyt tai motivaatio siitä nouse, että viereisessä pulpetissa istuu monta vuotta etumatkalla oleva pottunokka. Sen pottunokan oppistulokset kuitenkin laskevat dramaattisesti, kun opettajan kaikki aika tunnilla menee siihen, että se yrittää estää sitä kehitysmaalaista haittamaahanmuuttajaa puukottamasta vierustoveriaan saksilla naamaan.
Quote from: Alma_ on 18.02.2023, 22:38:05
Tähän saakka on saanut lukea viittauksista "kieliin, musiikkiin ja liikuntaan", mutta tuohon pääkirjoitukseen on vahingossa tai tarkoituksella lipsahtanut tieto siitä, että myös matemaattisesti lahjakkaiden painotettu opetus aiotaan lopettaa:
Quote
Helsingin kouluihin valmistellaan muutosta (HS 15.2.), joka poistaisi peruskouluista nykymuotoiset painotetut luokat, joihin pyritään pääsykokeilla ja joissa opiskellaan erityisen paljon esimerkiksi musiikkia, matematiikkaa tai kieliä.
Hmm. Sen pohjaongelman lisäksi, että hanketta vastustaa kokoomuksen ja persujen ohella ilmeisesti myös kovin monet ainakin niistä punavihreistä, joilla on kouluikäisiä lapsia, tematiikka varsinaisesti tuntematta tuliskohan tuosta lisäkanto kaskeen siitä, että taitavat kaikki matematiikapainotteista opetusta Helsingissä tarjavat peruskoulut olla yksityisiä. Toki nuokin Suomessa toimivat pitkälti yhteiskunnan asettamien sääntöjen mukaan, mutta olen ollut ymmärtävinäni, että se "yhteiskunta" on tässä yhteydesä valtio, ei kaupunki.
Pienenä tarkistuksena
Painotettua opetusta tarjoavat koulut
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kasvatus-ja-koulutus/perusopetus/mita-opiskellaan/painotettu/painotettu+opetus+kouluittain/
Matematiikka
Helsingin yhteislyseo
Maunulan yhteiskoulu
Munkkiniemen yhteiskoulu
Pohjois-Haagan yhteiskoulu
Töölön yhteiskoulu
- löytyvät kaikki myös Yksityiskoulujen liiton jäsenlistasta
https://www.yksityiskoulut.fi/jasenkouluille/jasenkoulut/
Siltä osin kuin noiden toimnta poikkeeaa kaupungin koulujen toimintatavoista, kyse ei ole vahingosta, ja tuskinpa ne vapaaehtoisesti alkavat tilannetta muuttamaan.
Helsingin Yhteislyseo sijaitsee kontulassa. s2 oppilaita melkein 40%
Quote from: Jäkättäjä on 19.02.2023, 11:04:08
Helsingin Yhteislyseo sijaitsee kontulassa. s2 oppilaita melkein 40%
Kontula jo paikannimenä varmasti saa useimmat "koulushoppaajat" siirtymään listassa seuraavaan, mutta täytynee matematiikkapainotteisen ryhmän kuitenkin kerätä kouluun silti jonkin verran koulukäyntimyönteisempää porukkaa kuin muuten. Siihen en ota kantaa, tekeekö sitä oman alueensa ulkopuolelta, vai vain ehkäiseekö joidenkin siellä asuvien osalta siirtymistä kauemmaksi kouluun.
Tuon ryhmän lopettaminen joka tapauksessa tuskin koulun S2-osuutta ainakaan laskisi.
QuoteTarvitaan järeämpiä keinoja, sanoo Helsingin koulut tunteva Liisa Pohjolainen
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan entinen johtaja ei usko, että painotusluokista luopuminen on tehokas tapa vaikuttaa koulujen segregaatioon.
QuotePohjolainen on itse toiminut paitsi opettajana ja rehtorina myös kaskon toimialajohtajana vuoteen 2021 saakka.
"Omalla kaudellani en olisi tätä kannattanut enkä vienyt asiaa eteenpäin", Pohjolainen sanoo.
QuotePohjolaisen mukaan painotusluokilla on suhteellisen vähän oppilaita, kun ottaa huomioon, että Helsingissä peruskoulua kaupungin koulussa käy lähes 45 000 oppilasta.
"Segregaation purkamisen näkökulmasta tämä on hyvin pieni asia isossa kuviossa", Pohjolainen sanoo.
Hänen mukaansa peruskoulua tulisi ennemmin kehittää siihen suuntaan, että erilaiset oppilaat pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon. Se tarkoittaisi yksilöllisempiä ja joustavampia ratkaisuja, jolloin kaikki oppilaat voisivat saavuttaa potentiaalinsa.
Siksi Pohjolaisen mielestä olisi tärkeää lisätä painotettua opetusta tasaisesti ympäri kaupunkia ja tiedottaa perheitä paremmin – etenkin niitä perheitä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Myös soveltuvuuskokeet kaipaavat Pohjolaisen mielestä uudistusta.
QuoteSegregaatiota eli alueellista eriarvoisuutta tulisi Pohjolaisen mukaan estää järeämmillä toimenpiteillä.
Yksi sellainen olisi koulupiirijaon muokkaaminen. Pohjolainen kirjoitti aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin helmikuussa.
Silloin hän ehdotti, että Helsingissä muutettaisiin nykyistä mallia, jossa oppilaaksiottoalueet on jaettu koulukohtaisesti. Pohjola toivoo mallia, jossa laajemman oppilaaksiottoalueen sisällä olisi useampi koulu.
Näin hänen mukaansa pystyttäisiin paremmin vaikuttamaan esimerkiksi luokkakokoihin sekä siihen, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat sijoittuvat tasaisesti eri luokille.
(...)
Aiheesta tilattiin ulkopuolinen selvitys Pohjolaisen ollessa kaskon johdossa.
Hän toivoi silloin suurempaa uudistusta, mutta lopulta toimialalla tyydyttiin vain pieniin muutoksiin. Syyksi Pohjolainen kertoo poliittisen vastustuksen.
"Se oli liian radikaali uudistus monelle ja herätti vastustusta myös vanhemmissa. Kaikki ihmiset kannattavat tasa-arvoa, mutta lopulta omia lapsia ei haluta niihin tiettyihin kouluihin."
(...)
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009403462.html?
En tiedä mikä tuo yllä mainttu "ulkopuolinen selvitys". Asia oli kyllä uutissa, mutta silloin puhuttiin vain tutkijan alun gradusta: https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3112677.html#msg3112677
Ainakin minulta on unohtunut, jos aiheeseen liittyvä tilaustyö oli joskus esillä julkisuudessa.
Melko vähälle huomiolle on jäänyt että vaikka kaikki matut jakaisi tasan kaikkien koulujen kesken, niitä tulisi 8,17% jokaiseen kouluun kautta linjan, mikä on kylliksi jo sinällään estämään yhtenäiskulttuurin vaatiman oppimisrauhan ja siten tuhoten koko opetuksen pointin. Ja lisää vaaditaan jokaisen hallituspuolueen suulla ja kokkareet etunenässä.
Ulinan määrä on yltynyt niin korviahuumaavaksi, että YLE:n vastaava päätoimittaja joutui kirjoittamaan selitettelykolumin. Pitäkää hatuistanne kiinni! Rikkautta ja voimavaraa luvassa. :flowerhat:
https://yle.fi/a/74-20018712
QuoteVastaavalta päätoimittajalta: Miksi Ylen koulukone huolestuttaa?
Yleisradion tehtävä on tarjota faktoihin perustuvaa tietoa mielipiteiden ja päätöksenteon pohjaksi, kirjoittaa Jouko Jokinen.
Mikä on Yleisradion uutistoiminnan keskeisin tehtävä? Vastaus on kirkas: tuottaa uutta ja merkityksellistä tietoa.
Selvitimme 16. helmikuuta julkaistuissa uutisissa, kuinka paljon Suomen peruskoulussa on suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevia oppilaita (ns. S2-oppilaat). Tulos oli kiinnostava. S2-koululaisia on Uudellamaalla 26 000. Muualla Suomessa vain 16 000.
Kaksi havaintoa.
Määrä on erittäin pieni. Ilmiö on näkyvä vain pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella ja Turussa. Muutamat yksittäiset kunnat ovat poikkeuksia – esimerkkinä vaikkapa Närpiö. Yli 80 prosentissa suomalaisia kouluja S2-oppilaita on alle 10 prosenttia ja 40 prosentissa ei lainkaan. [...]
10% kehitysmaalaisia haittamaahanmuuttajia on jo jäätävän korkea luku. 5% on se kynnys, minkä jälkeen pottunokkienkin oppimistulokset alkavat koulussa heiketä.
QuoteUutisemme S2-oppilaiden osuuksista on herättänyt runsaasti reaktioita ja virkeää keskustelua alueellisista eroista. Jotkut ovat myös olleet kovasti huolissaan, kun Yle tekee faktoihin perustuvaa uutisointia. Faktat löytyvät Opetushallituksen avoimesta Vipunen-tietokannasta. Koulukoneen tietoja tarkastelemalla huomaa, että kouluissa, joissa on määrällisesti eniten S2-oppilaita, päästötodistusten keskiarvo on samaa tasoa kuin koko maan keskiarvo. Alueen sosioekonomisella taustalla näyttää olevan suurempi vaikutus keskiarvoihin.[...]
Onko päätoimittaja koskaan fundeerannut, että miten voi olla mahdollista, että pottunokkien ja kehitysmaalaisten haittamaahanmuuttajien väliset PISA-erot ovat valtavat, mutta koulutodistusten keskiarvot suunnilleen samat. Voisiko olla, että suvisopet jakavat suklaasilmille pikkarit märkänä helvetin paljon ansaittua parempia todistuksia? :flowerhat:
QuoteKuinka vaikea Suomessa on puhua maahanmuuton vaikutuksista tai sosiaalisesta eriytymisestä, jossa maahanmuutto on vain yksi osatekijä? Puhutaan vain ääri-ilmiöistä tai sitten halutaan hyssytellä ja jopa tehdä kaikkein suurin virhe eli vaieta. Kun muuta ei keksitä, ryhdytään ammuskelemaan viestintuojaa.
Suomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimiserot ovat OECD-maiden suurimmat. S2-oppilaiden kasvava määrä ei ole hyvä tai huono asia, mutta se pakottaa peruskoulun muuttumaan. Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella tilanne on jo päällä, Vilppulassa on vielä aikaa miettiä.
Jutussamme haastateltu Vantaan Lehtikuusen koulun rehtori Elina Kuosmanen pitää koulunsa monikulttuurisuutta rikkautena. Koulussa puhutaan yli 70:tä kieltä. En ymmärrä, miksi globaalissa maailmassa moniääninen koulu olisi ensisijaisesti vain ongelma. Kannattaa myös muistaa, että kun puhumme 40 000 S2-oppilaasta, puhumme 40 000 yksilöstä, emme yhdestä ryhmästä.
[...]
Helsingin virkakoneisto on ilmeisesti saanut paljon palautetta, koska sen pitää tähdentää, että mitään päätöksiä ei ole tehty (HS 20.2.2023).
QuotePäätöstä painotetun opetuksen lopettamisesta tai vähentämisestä ei ole tehty (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009405968.html)
Helsinki tarjoaa painotettua opetusta nyt ja tulevaisuudessa.
Quote...
Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnalla ja suomenkielisellä jaostolla oli 7. helmikuuta iltakoulu painotetusta opetuksesta. Käydyn keskustelun lopuksi todettiin, että asialle otetaan aikalisä ja keskustelua jatketaan. Tässä vaiheessa on liian aikaista arvioida johtopäätöksiä. Päätösvalmistelua ei ole aloitettu eikä mitään päätöstä asiasta ole tehty. Pidämme tärkeänä, että tärkeistä koulutuksellisista asioista käydään päättäjien kanssa keskusteluja ennen kuin asiaa lähdetään edistämään.
...
Satu Järvenkallas
toimialajohtaja
kasvatus ja koulutus, Helsinki
Oma veikkaukseni: Kokoomuksen puisto-osaston väellä on kersoja sen verran paljon painotetussa opetuksessa, että homma kuivuu kasaan. Demarit, vasurit ja ärkoopee eivät kykene kolmistaan siirtämään painotettujen luokkien oppilaat lähikoulujen painotettuun opetukseen.
Quote from: Histon on 19.02.2023, 21:38:23
10% kehitysmaalaisia haittamaahanmuuttajia on jo jäätävän korkea luku. 5% on se kynnys, minkä jälkeen pottunokkienkin oppimistulokset alkavat koulussa heiketä.
No S2 oppilaiden määrää katsoen tolla datalla, niin 10% S2 oppilaitakaan ei ole oikestaan mitenkään merkittävä luku koulun 9lk päättäneiden todistuksiin. Siellä on heikkoja kouluja 0% ja hyviä kouluja 40%. Mistähän muusta se voisi johtua?
Quote from: Siili on 20.02.2023, 15:37:44
Oma veikkaukseni: Kokoomuksen puisto-osaston väellä on kersoja sen verran paljon painotetussa opetuksessa, että homma kuivuu kasaan. Demarit, vasurit ja ärkoopee eivät kykene kolmistaan siirtämään painotettujen luokkien oppilaat lähikoulujen painotettuun opetukseen.
Merkitsee koulujen oppilaaksiottoalueitten rustaamista, mikä lienee ollut projektin alkuperäinen tavoitekin. Haitat kohdistuvat tällöin vähän eri väestönosiin. En usko että tällaiset hankkeet syntyisivät lähes tyhjästä ilman huolellista etukäteiskoordinointia tutkijoiden, poliitikkojen ja medioiden johtohahmojen kanssa, jolloin median kautta jaetaan ihmisille täkyjä ohjaamaan keskustelua oikeaan suuntaan.
Onhan tuota näkynyt Hesarin "vanhemmilla on moraalinen dilemma"-kirjoittelussakin.
HS: Tältä koulushoppailu näyttää tavallisen luokan oppilaiden vanhemmista
Quote
Yleisopetuksessa olevien lasten vanhemmat kuvaavat painotettujen luokkien olevan "rauhan tyyssijoja", kun taas yleisopetuksessa monen luokan meno on jopa "kaaosmaista".
HELSINGIN suunnitelma luopua niin sanotuista painotetuista luokista herättää sekä kritiikkiä että kiitosta niiden vanhempien keskuudessa, joiden lapset ovat tällä hetkellä yleisopetuksessa.
...
HS pyysi kaupungin suunnitelmaan näkemyksiä vanhemmilta, joiden lapset eivät ole tällä hetkellä painotetulla luokilla. Jutussa käytetyt sitaatit julkaistaan nimettömänä, mutta vastaajien henkilöllisyydet ovat toimituksen tiedossa.
...
Esimerkiksi Laajasalossa asuva vanhempi kertoo uskovansa, että painotetut luokat ovat ainoa keino saada lapset sellaiseen luokkayhteisöön, jossa on nykyistä enemmän uuden oppimiseen intohimoisesti suhtautuvia oppilaita.
"Ala-asteen luokat kärsivät jatkuvista järjestyshäiriöistä. Lastemme luokkatoverien kodeissa ei tunnuta juurikaan olevan kiinnostuneita musiikista, historiasta tai yhteiskunnasta. Yleisin ajanviete on kännyköiden nysvääminen", hän kertoo HS:lle puhelimitse.
...
"Omat lapsemme menestyvät koulussa hyvin, mutta koulun kautta muodostuvassa kaveriaineksessa ja vapaa-ajan harrastuneisuudessa on todellakin toivomisen varaa. Jos painotusluokat lakkautetaan, harkitsemme muuttoa Turkuun."
...
Eräs vanhempi Itä-Helsingistä näkisi painotusluokkien rauhoittavan lapsensa koulun tilannetta ja helpottavan opettajapulaa:
"Alakoulumme on toden totta levoton, päteviä opettajia on vaikea saada ja he vaihtuvat tiheästi. Näkisin, että koulumme tilanne paranisi, jos saisimme painotusluokkia myös tänne ala-asteelle. Niiden kautta ehkä opettajiakin saataisiin hakemaan ja pysymään koulussa pidempään."
...
PAINOTUSLUOKKIEN lakkauttaminen saa osalta vanhemmista kannatusta muun muassa siksi, että niiden nähdään lisäävän eriarvoisuutta.
Useamman vastaajan mukaan harrastukset kuuluvat kouluopetuksen ulkopuolelle eikä niiden tulisi ohjata luokkien muodostumista.
...
Edellisen vastaajan tavoin moni kokee, että oman lähikoulun yleisopetus on riittävän hyvä vaihtoehto, kuten käy ilmi myös vuosaarelaisen vanhemman vastauksesta:
"Ajattelen, että oman lapseni on parempi olla ihan tavallisella luokalla ja saada ihan tavallisen hyvä koulutus, jonka kyllä pitäisi tässä elämässä riittää. Ei alakoulu voi olla kilpailua tulevan aikuiselämän pankkitilin saldosta."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009404855.html
Sinänsä hyvä, että HS selvittää ja julkaisee vanhempien kommentteja. Vuosaarelaisen vastaajan kommentti pistää kyllä mietteliääksi. No, katsotaan kuinka ihan tavalliset luokat ja ihan tavallisen hyvät koulutukset kehittyvät tulevaisuudessa.
Onko kukaan ehdottanut Islam-painotteisten luokkien muodostamista?
Quote from: Siili on 20.02.2023, 20:06:32
Onko kukaan ehdottanut Islam-painotteisten luokkien muodostamista?
Sehän näyttää olevan hallitusohjelmassakin kun katsoo tiettyjen alueiden kouluja. Myöhempänä suunnitelmana päättäjillä on islam-painotteinen Suomi.
A-studio tänään.
Lisääntyykö koulushoppailu?
Tulossa ma 20.2. klo 21.00
45 min
ajankohtaisohjelmakeskusteluohjelma
Ylen koulukone aiheutti poliittisen kiistan. Kannustaako se koulushoppailuun oppilaiden taustojen perusteella? Studiossa opetusministeri Li Andersson (vas.) ja puheenjohtaja Riikka Purra (ps.). Taistelut Ukrainassa kiihtyvät sodan alkamisen vuosipäivän alla. Mitä sodassa tapahtuu ja miten vankkaa on lännen apu? Vieraina Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö ja Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojanen. Miten ukrainalaiset kestävät pitkittynyttä sotaa? Keskustelemassa Harkovasta kotoisin olevat Marina Govorukha ja Andriy Legeza. Juontajana Marja Sannikka. #yleastudio
Anderssonin ratkaisuehdotukset tiivistetysti: lisää rahaa.
Quote from: Vesa Heimo on 20.02.2023, 16:11:16
Quote from: Histon on 19.02.2023, 21:38:23
10% kehitysmaalaisia haittamaahanmuuttajia on jo jäätävän korkea luku. 5% on se kynnys, minkä jälkeen pottunokkienkin oppimistulokset alkavat koulussa heiketä.
No S2 oppilaiden määrää katsoen tolla datalla, niin 10% S2 oppilaitakaan ei ole oikestaan mitenkään merkittävä luku koulun 9lk päättäneiden todistuksiin. Siellä on heikkoja kouluja 0% ja hyviä kouluja 40%. Mistähän muusta se voisi johtua?
Kuten mainitsin, niin se johtuu siitä, että opettajat antavat kehitysmaalaisille automaattisesti kantiksia parempia arvosanoja. Opettajista riippumattomat tutkimukset kuten PISA tai Karvin tutkimus (linkki alla) osoittavat, että oikeasti osaamiserot on valtavat.
https://yle.fi/a/3-12066358
QuoteTuloksiltaan muista poikkeavana ryhmänä erottuivat suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevat oppilaat eli S2-oppilaat. Heidän keskimääräiset tuloksensa olivat selvästi heikompia kuin muiden. Ero on alkuopetuksen jälkeen samaa luokkaa kuin ensimmäisen luokan alussa.
Quote from: Äpyli on 20.02.2023, 21:15:44
Anderssonin ratkaisuehdotukset tiivistetysti: lisää rahaa.
Lisää rahaa pitäisi saada matujen aiheuttamien ongelmien hoitamiseksi, mutta samalla nuo matut aiheuttavat vuosivuodelta kohoavat miljardikustannukset.
Velkaisella Suomella tulee joka päivä siis olemaan aina vain vähemmän rahaa ja joka päivä Suomeen tulee uusia rahasyöppöjä. Andersson ei taitane tajuta tätä. Tai sitten hän on 'vain' paha.
Ja vaikka Suomella olisi miten paljon rahaa, ongelman ydin on se, että tätä asiaa ei pysty rahalla oikaisemaan. Ainoa toimiva keino on laittaa haittamaahanmuutto seis pysyvästi ja alkaa palautella tänne jo livahtaneita haittamaahanmuuttajia; melkein kaikki heistä ovat täällä perusteetta ja jos joku peruste on joskus ollutkin, se on jo vuosia sitten rauennut. Ei muuta kuin postimerkki perseeseen.
Quote from: Eino P. Keravalta on 20.02.2023, 21:38:59
Ja vaikka Suomella olisi miten paljon rahaa, ongelman ydin on se, että tätä asiaa ei pysty rahalla oikaisemaan. Ainoa toimiva keino on laittaa haittamaahanmuutto seis pysyvästi ja alkaa palautella tänne jo livahtaneita haittamaahanmuuttajia; melkein kaikki heistä ovat täällä perusteetta ja jos joku peruste on joskus ollutkin, se on jo vuosia sitten rauennut. Ei muuta kuin postimerkki perseeseen.
Mielestäni Purran ja Anderssonin ajattelussa on perustavanlaatuinen ero. Andersson tarkastelee lähinnä nykyistä tilannetta, mikä on tietysti luonnollista opetusministerin roolissa, kun pitää sammutella tulipaloja. Tulevaisuuden tarkastelussa Andersson huomioi lähinnä rahan, siis sen, olisiko seuraava hallitus valmis lisäpanostuksiin. Andersson hieman väisti maahanmuuton näkökulmaa ja painotti sosiaaliluokan merkitystä oppimiseroissa ja segregaatiossa.
Kuitenkin on niin, että tuijottamalla nykyhetkeä unohtuu kokonaiskuva. Jatkuvan maahanmuuton kohdalla se tarkoittaa ikävä kyllä sitä, että jos ei ole tähänkään mennessä löydetty toimivia ratkaisuja lisäpanostuksista huolimatta, niitä ei välttämättä olla löytämässä seuraavillakaan hallituskausilla. Pitäisi löytää keinoja jotka toimivat yhä paremmin mitä huonommaksi tilanne käy. Onko se realistista, siitä ovat varmaan Purra ja Andersson täysin eri mieltä.
Kieltämättä hieman naurahdin, kun Andersson totesi Purran ehdotusten nimenomaan vievän Ruotsin tielle. On oikeastaan varsin mielenkiintoista, kuinka kahdella poliitikolla voi olla täysin erilainen näkemys tilanteesta. Vaatisi kuitenkin pidemmän keskustelun, jotta voisivat selittää tarkemmin.
On se tavallaan kumma juttu- ettei sitä yksinkertaisinta ja helpointa tapaa oteta käyttöön haittamaahanmuuton estämiseksi- vaan kädet ristissä katsotaan, kun suomalainen Suomi sulaa alta. Se yksinkertaisin- ja kaikella tapaa hyödyllisin vaihtoehto- olisi laittaa täysi stoppi tälle kehitykselle- ja alkaa lisäksi työntämään ulos tänne kuulumatonta löyhää sakkia.
Kun palataan ajassa taaksepäin jonnekin 90-luvun alulle, johtavat jäljet sylttytehtaalle. Tuolloin alkoi se suuri parku "ihmisoikeuksia"- johon yhdistettynä sosialistiämmien- ja muidenkin henkisten serkkujensa herääminen tuhoisaan jeesusteluunsa sai alkunsa. Jossain välissä tuli vaihe- jolloin "me tienattiin tällä". Nyt aletaan olemaan vaiheessa- jolloin "monttuja aletaan kaivelemaan" kiihtyvällä tahdilla. Siltikin nämä "sosialistiämmät" heiluttavat yhä samaa saatanan lippua- vaikka tulevat itsekin jälkeläisineen hautautumaan samaan liejumonttuun. Kyllä tyhmyys on aliarviotu piirre- vaikkakin pitää sisällään ahneuden jeesustelun nimeen.
Suomi nousuun- kehtaavat vielä mainostaa. Pikemminkin suomalian mahalaskun oppimäärää ollaan toden teolla rakentamassa.
Mulla on himassa kolme eri välinettä joista jokaisessa Yle Areena ilmoittaa illan A-Studion osalta että "Ohjelmaa voi katsoa vain Suomesta käsin" tms
Joko sensuuri on purrut tai sitten 600 miljoonaa euroa vuodessa on liian vähän tarvittavan työvoiman haalimiseksi.
Areena toimii kyllä muuten ihan hyvin.
^VPN jos on käytössä, määrittele sen sijainniksi Suomi. Ehkä auttaa, ehkä ei.
Quote from: Äpyli on 20.02.2023, 22:09:19
Quote from: Eino P. Keravalta on 20.02.2023, 21:38:59
Ja vaikka Suomella olisi miten paljon rahaa, ongelman ydin on se, että tätä asiaa ei pysty rahalla oikaisemaan. Ainoa toimiva keino on laittaa haittamaahanmuutto seis pysyvästi ja alkaa palautella tänne jo livahtaneita haittamaahanmuuttajia; melkein kaikki heistä ovat täällä perusteetta ja jos joku peruste on joskus ollutkin, se on jo vuosia sitten rauennut. Ei muuta kuin postimerkki perseeseen.
Mielestäni Purran ja Anderssonin ajattelussa on perustavanlaatuinen ero. Andersson tarkastelee lähinnä nykyistä tilannetta, mikä on tietysti luonnollista opetusministerin roolissa, kun pitää sammutella tulipaloja. Tulevaisuuden tarkastelussa Andersson huomioi lähinnä rahan, siis sen, olisiko seuraava hallitus valmis lisäpanostuksiin. Andersson hieman väisti maahanmuuton näkökulmaa ja painotti sosiaaliluokan merkitystä oppimiseroissa ja segregaatiossa.
Kuitenkin on niin, että tuijottamalla nykyhetkeä unohtuu kokonaiskuva. Jatkuvan maahanmuuton kohdalla se tarkoittaa ikävä kyllä sitä, että jos ei ole tähänkään mennessä löydetty toimivia ratkaisuja lisäpanostuksista huolimatta, niitä ei välttämättä olla löytämässä seuraavillakaan hallituskausilla. Pitäisi löytää keinoja jotka toimivat yhä paremmin mitä huonommaksi tilanne käy. Onko se realistista, siitä ovat varmaan Purra ja Andersson täysin eri mieltä.
Kieltämättä hieman naurahdin, kun Andersson totesi Purran ehdotusten nimenomaan vievän Ruotsin tielle. On oikeastaan varsin mielenkiintoista, kuinka kahdella poliitikolla voi olla täysin erilainen näkemys tilanteesta. Vaatisi kuitenkin pidemmän keskustelun, jotta voisivat selittää tarkemmin.
Se vaan on niin, että myös ns. luokkatietoisesta näkökulmasta katsottuna looginen johtopäätös nykytilanteeseen on rajoittaa maahanmuuttoa. Mikäli uskomme, että maahanmuuttajien yliedustus heikon menestyksen kouluissa ei liity maahanmuuttajuuteen, vaan koulujen ja maahanmuuttajien alempaan sosioekonomiseen luokkaan, ja, että ongelmat johtuvat määrärahojen riittämättömyydestä, niin miksi ihmeessä haluaisit tuoda Suomeen lisää matalan sosioekonomisen aseman oppilaita, kun rahat eivät riitä nykyisiinkään?
Tästä Perussuomalaiset puhuvat myös. Me emme halua Suomesta etnistä luokkayhteiskuntaa. Maahanmuuttajaryhmien pitäisi edustaa vähintään suomalaista kesikoulutustasoa ja mediaanipalkkatasoa, jotta Suomesta ei eriydy luokkayhteiskunta.
Mutta bluffiahan tuo Anderssonin ihmettely on. Viiteryhmänsä on pauhannut intersektionalistista feminismiä ja kriittistä rotuteoriaa viime vuodet ja nyt yhtäkkiä etnisyys ei liitykään enää mitenkään mihinkään.
Quote from: sancai on 20.02.2023, 23:22:33
Mutta bluffiahan tuo Anderssonin ihmettely on. Viiteryhmänsä on pauhannut intersektionalistista feminismiä ja kriittistä rotuteoriaa viime vuodet ja nyt yhtäkkiä etnisyys ei liitykään enää mitenkään mihinkään.
Vasemmisto on jatkuvassa ristiriidassa viitekehystensä ja todellisuuden törmätessä yhteen. Maahanmuuttajaryhmillä on eroja mutta ne on vasemmistolaisittain pakko selittää yhteiskuntaluokan kautta, sillä em. viitekehysten kautta tulkittuna kaikki muu olisi rasismia. Todellisuutta kuvaisivat parhaiten objektiiviset tasotestit jotka tehtäisiin joka vuosi. Mutta varmaan sekin olisi rasismia.
Mielestäni on myös kyseenalaista, mikäli suurin osa koulutusresursseista kohdennetaan "kaikkein haavoittuvimpiin", varsinkin kun se joukko kasvaa koko ajan. Se jättää keski- ja hyvätasoiset vähemmälle tuelle. Esimerkiksi erilaisia oppimisvaikeuksia voi löytyä Gaussin käyrän joka kohdasta. Hyvätasoisilla tulevat sitten ne riskit psykologisista vahingoista, mikäli oppimisympäristö on kauhea vuosi toisensa jälkeen. Useilla aikuisilla on sellainen harha, että älykkyys olisi jokin supervoima ja suojaisi kaikelta. Juu ei. Älykkäät lapset päinvastoin havaitsevat, kuinka sosiaalinen ympäristö on perseestä, mutta ovat täysin voimattomia muuttamaan sitä.
Anderssonin silmin raha ratkaisee. Se on aika yksisilmäistä. Kuka oikeasti uskoo, että opettajien aika riittäisi kaikkien tarpeiden huomioimiseen, kun aika menee haasteellisempien tapauksien ohjaamiseen. Toinen kysymys on, riittäisikö ylipäätään edes opettajia, ja haluaisivatko opettajat työskennellä iloisessa monikulttuurisessa sekamelskassa. Mediassa on ollut esillä opettajien tarinoita siitä, kuinka joutuvat pelkäämään oppilaita ja heidän vanhempiaan. Ruotsissa on ollut vaikeuksia rekrytoida opettajia tietyille alueille. Mutta tietysti, kuten aina, vältämme Ruotsin virheet. :facepalm:
Quote from: Äpyli on 21.02.2023, 10:02:45
Anderssonin silmin raha ratkaisee.
Anderssonin mukaan myrkky on lääkettä ja sota on rauhaa. Selitän pitkästi.
Meillä on reaalimaailmassa - toisin kuin Anderssonin Utopiassa - sellainen asia kuin
laskevan rajahyödyn periaate. Se tarkoittaa, että jokaisesta uudesta yksiköstä saatava hyödyn lisäys on
yleensä pienempi edelliseen yksikköön nähden. Ts, mitä enemmän työnnät rahaa pohjattomaan kaivoon, sitä vähemmän mitattavaa hyötyä jokaisesta lisämiljoonasta on. Tai korkinavaajasta. Yksi on välttämättön olla, toisestakin on vielä hyötyä, jos ensimmäinen katoaa. Samaa voidaan sanoa voileivistä, autoista, kesämökeistä ja koulutusmiljoonista.
Saman ilmiön toinen puoli on "matalalla roikkuva hedelmä", Ts, aluksi pienellä alkuvaivalla saadaan suuri tuotto. Mutta mitä lähemmäksi systeemi yritetään saada täydelliseksi, sitä enemmän jokainen uusi saavutettu täydellisyysprosentti maksaa. Ja tällöin "täydellinen" voi olla tarpeeksi hyvän vihollinen, koska täydellinen maksaa liikaa ja kestää liian kauan tehdä.
Sitten meillä on vielä tämä haittamaahanmuutto, joka ei tuota lisäarvoa, ei tuota kultamunia, ei tuota tuota rikkautta, vaan tuottaa ainoastaan haitta-arvoa, köyhyyttä, kurjuutta ja rikollisuutta.
Ja kun "rikkauden" määrä menee kriittisen pisteen pisteen yli (tässä tapauksessa selvästi alle 50%), koko systeemi lopulta tuhoutuu. Tämä on jo nähtävissä Ruotsissa. Ja Afrikassa, jossa systeemiä ei saa ollenkaan toimimaan ilman valkoisen miehen hallintoa.
Tämä Andessonin ajatus siitä, että
lääke epäonnistumassa olevan systeemin korjaamiseen olisi
myrkyn määrän lisääminen, se ajatus on mitä itsemurhaisinta hulluutta.
Ja lopuksi: mitä enemmän haittamamut sikailevat, sitä enemmän niille pitäisi Anderssonin mielestä työntää rahaa! Onko hullumpaa ideaa koskaan kuultu? Ne rahat ovat pois kantasuomalaisten lasten koulutuksesta!
Quote from: Lalli IsoTalo on 21.02.2023, 10:27:52
sitä vähemmän mitattavaa hyötyä jokaisesta lisämiljoonasta on. Tai korkinavaajasta. Yksi on välttämättön olla, toisestakin on vielä hyötyä, jos ensimmäinen katoaa.
^ On näköjään luettu kansantaloustiedettä!
Quote from: jmk on 21.02.2023, 10:47:09
Quote from: Lalli IsoTalo on 21.02.2023, 10:27:52
sitä vähemmän mitattavaa hyötyä jokaisesta lisämiljoonasta on. Tai korkinavaajasta. Yksi on välttämättön olla, toisestakin on vielä hyötyä, jos ensimmäinen katoaa.
^ On näköjään luettu kansantaloustiedettä!
Jeps! On myös negatiivisen rahahyödyn käsite, koska tuo laskeva rajahyöty menee josain vaiheessa negatiiviseksi. Mieti vähän, jos sinulla olisi 5555 korkinavaajaa. Ne pitäisi säilöä johonkin tai antaa ilmaiseksi ohikulkijoilla. Myydä niitä ei kannattaisi, koska verottaja tuli väliin ja pitäisi palkata kirjanpitäjäkin tekemään tilinpäätöstä. Haittaahan niistä vain olisi!
Quote from: jmk on 21.02.2023, 10:47:09
^ On näköjään luettu kansantaloustiedettä!
Sivuhuomautus. Kävin yliopistolla kansantaloustieteen peruskurssin uudelleen muutama vuosi sitten. Kurssin nimestä oli tosin pudotettu etuliite pois. Jäljelle oli jäänyt taloustiede. Minulle jäi kokeneen luennoitsijan alustuksesta käsitys, ettei hän ollut pitänyt muutosta toivottavana.
Nykyään kun sana kansa haiskahtaa eräissä piireissä kovasti nationalismilta.
Quote from: Äpyli on 20.02.2023, 22:09:19
Kieltämättä hieman naurahdin, kun Andersson totesi Purran ehdotusten nimenomaan vievän Ruotsin tielle. On oikeastaan varsin mielenkiintoista, kuinka kahdella poliitikolla voi olla täysin erilainen näkemys tilanteesta. Vaatisi kuitenkin pidemmän keskustelun, jotta voisivat selittää tarkemmin.
Helsingin Sanomat: Riikka Purra ja Li Andersson ottivat A-studiossa yhteen koulushoppailusta (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009406899.html) 20.2.2023
Quote from: HS
Lisäksi Purran mukaan on tärkeää, ettei Suomessa toisteta Ruotsin virheitä esimerkiksi sen suhteen, että niin sanottua koulushoppailua eli vanhempien mahdollisuutta valita lapsilleen haluamaansa koulua pyritään estämään.
Anderssonin mukaan Purralla on Ruotsin tilanteesta väärää tietoa. Hänen mukaansa Ruotsissa nimenomaan on annettu hyvin suuri vapaus kouluvalinnan suhteen, mikä on johtanut esimerkiksi yksityiskoulujen määrän kasvuun ja koulujen eriytymiseen.
Itse ohjelmaa näkemättä Andersson on tuossa oikeassa, mutta "Ruotsin tie" ei silti ole koulushoppailussa tai sallimisessa vaan nimenomaan maahanmuutossa ja maahanmuuttopolitiikassa.
Quote from: HS"Riikan kestoratkaisu kaikkiin yhteiskunnallisiin ongelmiin eli maahanmuuton vähentäminen ei ole ratkaisu tähän ongelmaan, koska puhumme myös Suomessa syntyneistä, pienituloisista ja matalasti koulutetuista ihmisistä", Andersson sanoi.
Hän korosti ratkaisuina esimerkiksi tarveperustaista rahoitusta kouluille sekä lisäpanostuksia S2-opetukseen.
Tuohon on helppo kuitata, että Lin kestoratkaisu kaikkiin yhteiskunnallisin ongelmiin eli rahoituksen ja panostuksen lisääminen ei ole ratkaisu tähän ongelmaan eikä yleisemmin etenkään maahanmuuton ongelmiin, koska Suomen maahanmuuttopolitiikka takaa jatkuvan virran yhä uusia pienituloisia ja matalasti koulutettuja ihmisiä.
Kumuloituva haittamaahanmuutto aiheuttaa kumuloituvat ja pahenevat ongelmat, joista yksi oire on koulujen kasvavat maahanmuuttajaosuudet, jotka johtavat tiettyjen koulujen välttämiseen. Ongelmien tasaaminen koulujen kesken ei ole toimiva ratkaisu vaan itsepetosta ja ajanpeluuta, kunnes on liian myöhäistä kuten Ruotsissa.
Quote from: HSAndersson puolestaan sanoi laittavansa lapsensa mielellään kouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia. Hän muistutti, etteivät maahanmuuttajalapset ole mikään homogeeninen joukko eikä maahanmuutto yksin selitä esimerkiksi Suomen koulujen oppimistulosten laskua.
"Nyt tästä tehdään puhtaasti maahanmuuttajalapsiin liittyvä ongelma, vaikka eriytyminen liittyy paljon enemmän yhteiskuntaluokkaan."
En tiedä Anderssonista, mutta maahanmuuttoa hehkuttavat anderssonit ovat tyypillisesti panneet lapsensa niin Suomessa kuin Ruotsissakin turvaan anderssonilaiselta maahanmuuttopolitiikalta. Suomessa esimerkiksi ruotsinkielisiin kouluihin ja Ruotsissa vapaakouluihin.
Vaikka maahanmuutto ei
yksin selitä Suomen koulujen oppimistulosten laskua, sillä ja haitallista maahanmuuttopolitiikkaa ajavien koulupoliittisilla linjauksilla on varmasti paljon tekemistä Suomen eurooppalaisesti täysin poikkeuksellisten tulosten ja kehityksen kanssa.
Mikä eksistentiaalinen ongelma siinä "eriytymisessä" taas olikaan? Maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat ainakin ovat ihan konkreettisia, mutta eriytymisen kauhistelu vaikuttaa lähinnä ideologisallergiselta reaktiolta.
QuoteLi Andersson
Voimakas segregaatio ja niin asuinalueiden kuin koulujen jakautuminen hyviin ja huonoihin on juuri se virhe, mitä Ruotsissa on tehty.
Siksi pitää panostaa eriytymisen ehkäisyyn.
On ironista, että juuri Ruotsin virheistä varoittavilla ei ole esittää mitään keinoja välttää niitä.
https://twitter.com/liandersson/status/1627761851667734528
Ei, vaan Ruotsin virhe oli huonolaatuinen massamaahanmuutto, joka aiheutettiin maailman huonoimmalla maahanmuuttopolitiikalla ja kiistämällä maahanmuuton ongelmat liian pitkään.
Ruotsissa jos jossain on kyllä panostettu segregaation ja eriytymisen ehkäisyyn – sosiaalinen sekoittaminen otettiin siellä käyttöön jo 70-luvun alussa kauan ennen Suomea – mutta liiallisen maahanmuuton olosuhteissa tällaiset puuhastelukeinot osoittavat nopeasti skaalautumattomuutensa ja toimimattomuutensa.
QuoteLi Andersson
Keinoja on: asuntopolitiikka ja kaavoitus, tarveperustainen rahoitus, oppilaaksiottoalueiden rakenteet ja painotetun opetuksen järjestämistavat.
Koulujen ongelmia ei voi ratkaista ilman resursseja, ne määrittävät ryhmien koon, opettajien ja koulunkäynninohjaajien määrän jne.
https://twitter.com/liandersson/status/1627762463763582978
Järki käteen. Kun koulujen maahanmuuttajaosuudet kasvavat Suomessakin joissain kaupungeissa hurjaa vauhtia, Anderssonin esittämät perinteiset keinot ovat enää laastaria.
Tässä on ihan sama kuin kotouttamiskeskustelussa. Kotouttamistoimilla ei ole mahdollista korjata maahanmuuttopolitiikan virheitä. Se ei ole onnistunut Ruotsissa. Se ei ole onnistunut Suomessa. Se ei ole onnistunut missään ikinä.
Puhe keinoista on itsessään vain keino kammeta keskustelua yhteiskunnan ja kantaväestön syyllistämiseen.
Pitää korjata maahanmuuttopolitiikka radikaalilla tavalla mahdollisimman nopeasti ja myöntää nöyrästi, että jo tapahtuneelle ei oikeasti voida enää juuri muuta kuin analysoida maahanmuuttopolitiikan kohtalokkaat virheet ja tunnistaa niiden tekijät. Sen sijaan Suomessa kaivetaan syvempää kuoppaa kiihtyvällä vauhdilla ja yhä raivokkaammalla innolla.
Jussi, vaalit ja terävöitetty viestintä.
https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/pfbid0HubNY86umCBZWmRdeWdkYMBmQdZqJHMqCpECKAE7VJ9xziGgVNtQe29oysPJYVA9l
https://www.facebook.com/jussi.hallaaho
Quote from: JHaSegregaatio tapahtuu, koska ne, joilla on varaa valita, eivät halua lapsiaan sellaisiin kouluihin tai luokkiin, joissa on paljon kehitysmaataustaisia oppilaita. Täsmennys "kehitysmaataustainen" on tarpeen, koska on olemassa myös kouluja, joissa on paljon länsimaista muuttaneiden vieraskielisten lapsia. Niitä kouluja ei kutsuta "monikulttuurisiksi" vaan "kansainvälisiksi", eikä niitä pyritä välttelemään.
Monikulttuurisia kouluja ja luokkia vältellään, koska oppimistulokset ovat niissä huonompia. Tämä taas johtuu siitä, että niissä on paljon häiriökäyttäytymistä, jolloin suuri osa opettajien ajasta kuluu kriisinhallintaan. Oppiminen edellyttää rauhallista ja turvallista oppimisympäristöä ja opettajan opastusta, ja niitä ei voida taata monikulttuurisessa luokkatilassa.
Painotetut ja "segregoidut" luokat itse asiassa hidastavat koulujen ja asuinalueiden segregoitumista, koska ne mahdollistavat sen, että myös maksukykyiset perheet voivat lähettää lapsensa kouluihin, joissa on paljon vieraskielisiä oppilaita. Jos koulun kaikista luokista tehdään monikulttuurisia, maksukykyiset perheet lähettävät lapsensa toiseen kouluun. Jos tätä vaikeutetaan oppilaaksiottoalueiden kanssa kikkailemalla, maksukykyiset perheet vaihtavat asuinaluetta.
Kaikki yritykset torjua segregaatiota siis tosiasiassa voimistavat ja nopeuttavat sitä.
Toisaalta voidaan myös kysyä, miksi koulujen eriytymistä pitäisi yrittää estää. Jos kielitaidottomia ja kulttuurisesti haasteellisia oppilaita sirotellaan tasaisemmin kouluihin, heidän oppimistuloksensa eivät parane mutta kaikkien muiden huononevat. Tavoitteena näyttääkin olevan pikemminkin ongelman piilottaminen kuin sen ratkaiseminen.
Suomi hakkaa tässäkin asiassa päätään samaan seinään, johon muut ovat hakanneet omaansa vuosia ja vuosikymmeniä. Yhdysvalloissa koulujen segregoitumista yritettiin vähentää 1970-luvun alusta alkaen kyyditsemällä valkoisia lapsia mustien kouluihin ja päinvastoin. Tulos oli se, että maksukykyiset valkoiset panivat lapsensa yksityiskouluihin tai muuttivat massoittain pois suurista kaupungeista - prosessi, jonka tulokset näkyvät tänäkin päivänä.
(Kts. https://en.wikipedia.org/wiki/Desegregation_busing )
Sama kehitys on nähtävissä Ruotsissa, jonka kaupungeissa julkiset koulut on tuhottu maahanmuutolla. Ja sama kehitys tullaan näkemään myös meillä. Kuten olen ennenkin sanonut, vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan suurimpia kärsijöitä ovat vasemmiston omat äänestäjät, joilla ei ole varaa äänestää lompakollaan.
Porvari pärjää aina. Hän voi ostaa lapsilleen maksullisia tutorointipalveluja, kustantaa harrastuksia, jotka mahdollistavat painotettuun opetukseen pääsemisen, ja viime kädessä vaihtaa asuinaluetta, jos muut keinot eivät auta. Sitä vaihtoehtoa ei ole, että hän uhraisi omat lapsensa epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan jälkien kaunisteluun, eikä sitä häneltä pidä vaatiakaan.
Quote from: Lalli IsoTalo on 21.02.2023, 10:27:52
Ja lopuksi: mitä enemmän haittamamut sikailevat, sitä enemmän niille pitäisi Anderssonin mielestä työntää rahaa! Onko hullumpaa ideaa koskaan kuultu? Ne rahat ovat pois kantasuomalaisten lasten koulutuksesta!
Tuohan kuviossa on asian ydin, mitä nämä ikilainojenottajat eivät snaijaa.
Lihavointi minun.
@Matias Turkkila Quote from: Lalli IsoTalo on 21.02.2023, 10:27:52
Tämä Andessonin ajatus siitä, että lääke epäonnistumassa olevan systeemin korjaamiseen olisi myrkyn määrän lisääminen, se ajatus on mitä itsemurhaisinta hulluutta.
Ja lopuksi: mitä enemmän haittamamut sikailevat, sitä enemmän niille pitäisi Anderssonin mielestä työntää rahaa! Onko hullumpaa ideaa koskaan kuultu? Ne rahat ovat pois kantasuomalaisten lasten koulutuksesta!
En tiedä olisiko toivotonta yrittää vääntää tuota ratakiskosta, jotta menisi hitaimmillekin (ministereille) jakeluun, mutta voisihan sitä yrittää.
Pitäisikö koulushoppailusta päästä eroon? Näin kansanedustajat vastaavat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009408024.html) (HS 22.2.2023)
Melkoista käsienheiluttelua. Kukaan ei kannattanut painotettujen luokkien lopettamista. Al-Tae halusi vuokrataloja tasaisemmin ympäri kaupunkia. Useimmat puhuivat rahoituksen lisäämisestä koululle. Vain Rantanen liitti ongelmat maahanmuuttoon. Hyrkkö manasi Valdea voimakkaammin mukaan talkoisiin.
Al-Taee (SDP):QuoteSDP:N Hussein al-Taeen mukaan koulujen eriytymiseen täytyy puuttua ensisijaisesti S2-koulujen resursseja lisäämällä.
....
Hänestä olennaista on myös se, miten eri kaupunginosia yleisemmin kehitetään. Kaupungit voivat kaavoituksen avulla sekoittaa asuntorakennetta, muun muassa sijoittamalla vuokrataloja kaikkialle kaupunkiin.
Mari Rantanen, PS:QuoteRantasen mukaan ongelmaa pitää ratkoa nimenomaan maahanmuuttoa vähentämällä. Miksi, kun tiedetään, että vieraskielisyys ei ole ainoa oppimistuloksia heikentävä tekijä?
"Jos luokassa on vaikkapa 25 oppilasta, joista 10 ei osaa kunnolla kieltä, onhan se selvää, että siitä tulee täysi hulina. Onhan meillä aiemminkin ollut sosioekonomisesti heikomman taustan oppilaita, mutta nyt heille ei jää luokassa aikaa. Nämä asiat kietoutuvat yhteen."
Nykyisessä tilanteessa perussuomalaiset ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi sitä, että maahanmuuttajalapset opiskelisivat ensin omassa ryhmässään niin, että suomen kielen taito karttuu riittävälle tasolle.
Sari Multiala, Kokoomus:QuoteMultalan mukaan tärkeä työkalu on tasa-arvoraha, jota jaetaan kouluille ja päiväkodeille.
"Sen avulla pienryhmäopetusta ja opetusresursseja on voitu kohdistaa enemmän kouluihin, joissa useat eriytymistä osoittavat merkit täyttyvät."
Multalan mukaan on tärkeää varmistaa, että tasa-arvorahan määrä pysyy tulevaisuudessa tarpeeksi korkealla tasolla.
Saara Hyrkkö, VihreätQuoteYhtä ihmelääkettä koulujen eriytymisen estämiseen ei ole, Hyrkkö sanoo. Myös hän puhuu rahoituksen lisäämisen puolesta.
"Me tarvitsemme lisää aikuisia lasten arkeen."
Hyrkkö korostaa, että koulujen eriytyminen on alueellisesti painottunut asia. Hänen mukaansa valtakunnan politiikassa pääkaupunkiseudun erityistarpeille ei aina riitä kiinnostusta.
"Valtaosa tämän maan päättäjistä on aika kovakorvaisia pääkaupunkiseudun ongelmille. Jos emme tunnista sitä, että kaupungit tarvitsevat tämän ongelman ratkaisemiseen valtion tukea, emme pääse asiassa eteen päin", Hyrkkö sanoo.
QuoteVieraskielisiä ihmisiä asuu Suomessa selvästi eniten pääkaupunkiseudulla. Osaamista mittaavat Pisa-tulokset ovat kuitenkin heikentyneet koko maassa.
Rantasen mukaan ongelmaa pitää ratkoa nimenomaan maahanmuuttoa vähentämällä. Miksi, kun tiedetään, että vieraskielisyys ei ole ainoa oppimistuloksia heikentävä tekijä?
Tuossa hs:n poliitikkojen haastattelussa muut saavat sanoa mielipiteensä ilman että hs:n toimittaja niitä kommentoi. Rantasen kohdalla toimittaja kyseenalaistaa ja katsoo että Rantasen mielipiteen perustelut eivät ole kunnolliset.
Voi hs mikä läpyskä päivästä toiseen nykyään. 80-luvulla oli paperilehden pääkirjoitussivulla aina teksti: Riippumaton porvarillinen lehti. Kauas ollaan menty.
^^
Quote
Miksi, kun tiedetään, että vieraskielisyys ei ole ainoa oppimistuloksia heikentävä tekijä?
Kenenkään muun kuin PS-edustajan näkemystä ei enemmän tai vähemmän epäsuorasti kritisoitu kysymyksellä, joka vielä sisälsi älyllisesti epärehellisen väitteen. Aihetta olisi kyllä ollut noiden muiden taikaseinäpuheista.
E: Hidas...
HS:
QuoteVieraskielisiä ihmisiä asuu Suomessa selvästi eniten pääkaupunkiseudulla. Osaamista mittaavat Pisa-tulokset ovat kuitenkin heikentyneet koko maassa.
Ensinnäkin, niitä kehitysmaalaisia on nykyään jokaisessa edes jonkin kokoisella paikkakunnalla ja lisää tulee joka päivä. Toisekseen on käytännössä aivan sama, onko luokalla kaksi häirikkömatua vaiko kaksikymmentä - kummassakin tapauksessa muiden oppiminen vaikeutuu merkittävästi.
HS:
QuoteRantasen mukaan ongelmaa pitää ratkoa nimenomaan maahanmuuttoa vähentämällä. Miksi, kun tiedetään, että vieraskielisyys ei ole ainoa oppimistuloksia heikentävä tekijä?
Ensinnäkin, vieraskielisyys sinänsä ei ole oppimistuloksia heikentävä tekijä. Kehitysmaalaisuus on.
Toisekseen koulujen kehitysmaalaistuminen on yksi merkittävimmistä, paikoin jopa merkittävin oppimistulosten heikentäjä. Ja miksei lapsiamme saisi auttaa kaikilla mahdollisilla keinoilla - ovatko vain tietynlaiset, tietyn poliittisen agendan mukaiset keinot tai 'keinot' sallittuja? Miksi kelaperäistä maahanmuuttoa ei saisi kritisoida, vaikka kaikki ymmärtävät, että se on rasite kaikilla mittareilla ja kaikkialla: vaikka siellä syrjäkylällä ei olisi yhtään matua, siellä syrjäkylänkin koulussa on vähemmän rahaa, koska käytännössä liki jokainen Suomeen tuleva kehitysmaalainen on Suomelle taloudellinen taakka ja rasite ja rahat ovat poissa esimerkiksi suomalaislasten koulutuksesta.
Keskustelin ketjun aiheesta muutaman tuntemani opettajan kanssa, eivät siis ole nuivia. Pieni otos mutta yritin päästä jyvälle mitä opettajien keskuudessa ajatellaan. He kertoivat, että tilanne kyllä puhututtaa opettajien keskuudessa, mutta keskustelu on varsin varovaista. He ovat kokeneet, että on vaikea kritisoida koulujärjestelmää alan sisällä nykyisessä ilmapiirissä - mutta vielä vaikeampaa on esittää kritiikkiä siten että se millään tavalla kohdistuisi lapsukaisiin. Esitin myös kysymyksen, onko opettajien sananvapaus heikentynyt ja jos on, onko sillä vaikutusta koulujärjestelmän kehittymiseen pidemmällä aikavälillä. Tähän en saanut yksiselitteistä vastausta, mutta sananvapauden koettiin parhaiten toteutuvan opettajien välisissä yksityisissä keskusteluissa. Mikä viittaisi siihen, että avoin julkinen keskustelu ongelmista voi olla vaikeaa.
Täytyy muistaa, että opettajat työskentelevät ensisijaisesti yksilöiden eli lasten ja heidän oppimisensa vuoksi, vaikka opetus tapahtuukin ryhmissä; joten yksilöihin osuva kritiikki heidän maailmankuvassaan on vahva tabu. Heidän mielissään siis vaikuttaa vilkkuvan herkästi varoitusvalo, jos lapsista puhutaan millään tavoin negatiiviseen sävyyn. Minä käsitin tämän ilmiön niin, että opettajat siis ensisijaisesti kokevat olevansa aina lasten ja oppimisen puolella, joten oppilaisiin kohdistuva kritiikki koskettaa myös heitä tunne- ja ammatillisella tasolla. Ja tämä tekee kritiikin julkituomisen, vastaanottamisen ja yleisesti sen käsittelyn rationaalisesti tietysti aika vaikeaksi, kun on hankalaa tarkastella asioita yksilöä korkeammalla tasolla ja asiat kietoutuvat vahvasti tunnetasolla toisiinsa. Mutta painotan, että tämä on vain tulkinta pienen otoksen perusteella.
Sivuttiin myös opettajien työssäjaksamista. Moni opettaja on kuulemma kärsinyt työuupumuksesta ja vaihtanut hiljaisuudessa työpaikkaa, tai kokonaan ammattia. Tällöin uusi opettaja alkaa tutustumisen oppilaisiin alusta mikä ei ole hyvä asia. Riittämättömyyden tunne työssä on erittäin yleistä, mikä voi johtua opettajien tunnollisesta luonteenlaadusta yleisesti, mutta myös työmäärän kasvamisesta erityistarpeiden määrän kasvun vuoksi. Opettajien kokemukset työyhteisön antamasta tuesta vaihtelivat. Konkreettinen tuki nähtiin kaikista tärkeimmäksi.
Quote from: sakarit on 22.02.2023, 10:10:31
Tuossa hs:n poliitikkojen haastattelussa muut saavat sanoa mielipiteensä ilman että hs:n toimittaja niitä kommentoi. Rantasen kohdalla toimittaja kyseenalaistaa ja katsoo että Rantasen mielipiteen perustelut eivät ole kunnolliset.
Tuskinpa Rantanen otti siitä nokkiinsa. Hän sai perustella kantaansa tarkemmin ja erottui siten pelkkää resurssien lisää mankuvista käsienheiluttelijoista.
Quote from: sakarit on 22.02.2023, 10:10:31
Quote from: Veera Paananen, HSVieraskielisiä ihmisiä asuu Suomessa selvästi eniten pääkaupunkiseudulla. Osaamista mittaavat Pisa-tulokset ovat kuitenkin heikentyneet koko maassa.
Rantasen mukaan ongelmaa pitää ratkoa nimenomaan maahanmuuttoa vähentämällä. Miksi, kun tiedetään, että vieraskielisyys ei ole ainoa oppimistuloksia heikentävä tekijä?
Tuossa hs:n poliitikkojen haastattelussa muut saavat sanoa mielipiteensä ilman että hs:n toimittaja niitä kommentoi. Rantasen kohdalla toimittaja kyseenalaistaa ja katsoo että Rantasen mielipiteen perustelut eivät ole kunnolliset.
Vastauksena toimittajalle, että siksi, koska valikoivampi maahanmuuttopolitiikka on tähänkin kiistatta maahanmuuttoon liittyvään ongelmaan ainoa keino, jonka toimivuus on helposti pääteltävissä ja osoitettavissa ja joka auttaa pitkälle tulevaisuuteen. Toisin kuin loputon ja yhä kasvava rahan kippaaminen tukitoimiin, joiden tuloksellisuudesta ei muuten ole ollut tässä keskustelussa saati Hesarin aihetta käsittelevissä jutuissa mitään näyttöä.
Kuinka paljon tukitoimiin tarvitaan rahaa siinä vaiheessa, kun maahanmuutto ylittää suomalaisten syntyvyyden (siihen vielä päälle maahanmuuttajien
Suomessa syntyvät S2-lapset), kuten on asetettu tavoitteeksi? Miksei toimittaja haasta tällaisia linjauksia?
Valikoivampi maahanmuuttopolitiikka ei sitä paitsi ole ristiriidassa
perusteltujen tukitoimien kanssa vaan päinvastoin mahdollistaa niiden rahoittamisen säästyneistä maahanmuuton kustannuksista. Sen sijaan on ristiriitaista vastustaa haittamaahanmuuton ehkäisyä ja samalla vaatia aina vain lisää rahaa sen seurauksien paikkailuun.
Quote from: Veera Paananen, HSKOKOOMUKSEN vantaalaisen edustajan Sari Multalan mukaan koulujen eriytymisessä on kyse laajemmasta alueellisesta eriytymiskehityksestä, eikä sitä ratkaista ainoastaan maahanmuuttopolitiikalla.
"Totta kai turvapaikat pitää keskittää nimenomaan hädänalaisille. Mutta toisaalta me myös tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa."
Turvapaikkojen keskittäminen hädänalaisille on Multalalta sanahelinää ja käsien heiluttelua siinä missä väitetty työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamisen tarvekin.
Kokoomus ei ole esittänyt minkäänlaisia haittoja vähentäviä ratkaisuja itse maahanmuuttopolitiikkaan. Ei mitään. Ainoa konkreettinen muutosvaatimus on ollut lopunkin halpatyövoiman vapauttaminen lakkauttamalla EU:n ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinta, kuten Ruotsissa on ainoana maana ja sittemmin myönnettynä virheenä tehty.
HS alkaa lähestymään kissan kuumaa puuroa, mielipiteen kautta, sitä kuitenkaan löytämättä.
QuoteMielipide|Lukijan mielipide
Koulushoppailusta puhuminen syyllistää vanhempia
Kaikkien huoltajien oikeus ja suoranainen velvollisuus on pyrkiä turvaamaan lapselleen niin hyvät oppimisen edellytykset kuin mahdollista.
2:00 Jari Salminen | dosentti, Helsingin yliopisto
Koulutuspoliittisessa keskustelussa yleistynyt käsite koulushoppailu on ongelmallinen sana. Se syyllistää oppilaiden vanhempia, jotka ovat valinneet omalle lapselleen jonkin erityisen koulun tai painotusluokan.
Suomessa toimii useita ideologisesti painotettuja peruskouluja, kuten Steinerkoulut tai kristilliset koulut. Näiden koulujen oppilaiden huoltajien näkökulmasta puhe koulushoppailusta voitaisiin tulkita jopa heidän maailmankatsomustaan loukkaavaksi retoriikaksi.
Tutkijoiden esittämä päätelmä, että painotusluokille haettaisiin sen takia, että kyseisten oppilasluokkien ilmapiiri olisi opiskelun kannalta parempi, on sekin todellisia ongelmia peittävä perustelu. Eikö kyse ole silloin enemminkin seurauksesta kuin syystä? Lapsen harrastuksen, kiinnostuksen tai erityislahjakkuuden tukemisen nimeäminen koulushoppailuksi on vanhempien intressejä vähättelevä lähestymistapa. Kaikkien huoltajien oikeus ja suoranainen velvollisuus on pyrkiä turvaamaan lapselleen niin hyvät oppimisen edellytykset kuin mahdollista.
Loput linkistä.
QuoteLukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Quote from: Timo Rainela on 21.02.2023, 14:43:44
Jussi, vaalit ja terävöitetty viestintä.
https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/pfbid0HubNY86umCBZWmRdeWdkYMBmQdZqJHMqCpECKAE7VJ9xziGgVNtQe29oysPJYVA9l
https://www.facebook.com/jussi.hallaaho
Suomi hakkaa tässäkin asiassa päätään samaan seinään, johon muut ovat hakanneet omaansa vuosia ja vuosikymmeniä. Yhdysvalloissa koulujen segregoitumista yritettiin vähentää 1970-luvun alusta alkaen kyyditsemällä valkoisia lapsia mustien kouluihin ja päinvastoin. Tulos oli se, että maksukykyiset valkoiset panivat lapsensa yksityiskouluihin tai muuttivat massoittain pois suurista kaupungeista - prosessi, jonka tulokset näkyvät tänäkin päivänä.
(Kts. https://en.wikipedia.org/wiki/Desegregation_busing )
Eihän tässä ollut tarkoituksena vähentää koulujen segregoitumista vaan hajottaa etnisesti/uskonnollisesti yhtenäiset asuinalueet. Tämän tarkoituksena oli saada ajettua eurooppalaistaustaiset väestönosat lähiöihin. Ennen hajanaisiin lähiöihin muuttamista näillä ryhmillä oli poliittista ja yhteiskunnallista valtaa, jonka he sittemmin menettivät. Koulusegregaation purkaminen (Brown v. Board of Education) oli osa suurta social engineering -prosessia. E. Michael Jones on kirjoittanut tästä aiheesta kirjan The Slaughter of Cities.
Kuka oli koulusegregaation purkamisen takana?
QuoteJack Greenberg, the Lawyer Who Used Law as a Weapon To Desegregate America's Schools
Jack Greenberg, who died on October 12 at age 91, was more than just a fearless civil rights attorney who famously argued Brown v. Board of Education before the U.S. Supreme Court; he was also an admirer of Franz Kafka who applied his writings to historical experience of racial prejudice in America. The 1954 case, determining that state-segregated schools were unconstitutional, propelled Greenberg into the job of director-counsel of the NAACP Legal Defense Fund from 1961 to 1984, succeeding Thurgood Marshall.
In 1995, Greenberg told an interviewer about his first argument before the Supreme Court (he would ultimately argue forty cases there):
The first time I went into the Supreme Court — I am not a religious person and did not have a religious upbringing, but I felt as if I was walking into a synagogue and somehow I just didn't have my skull cap on. My personal reaction was, for what it's worth, that I was in a holy place; that was my gut reaction.
In the handful of lawyers working on the case, Greenberg would recall in a memoir that very few were white but almost all of those who were, were Jewish. One of the latter was Louis Pollak (1922 –2012), and both had shared common experiences as aspiring young lawyers in the postwar years:
...
https://forward.com/news/breaking-news/351856/jack-greenberg-the-lawyer-who-used-law-as-a-weapon-to-desegregate-americas/
Hieman outoa että koko segregaatiota vastustetaan, sillä sitähän ihmiset oikeasti haluavat. Kantasuomalaiset eivät halua asua maahanmuuttaja-alueella, kaikki jotka pystyvät muuttavat noista pois. Maahanmuuttajatkin haluavat asua etnisesti/uskonnollisesti mahdollisimman oman viiteryhmänsä mukaisella alueella. Kun kerran segregaatio tekee ihmiset onnellisemmaksi kuin seka-asuminen, niin ei ole oikein syytä tätä vastustaa. Ennemminkin sitä pitäisi aktiivisesti edistää.
Quote from: sakarit on 22.02.2023, 23:23:07Kun kerran segregaatio tekee ihmiset onnellisemmaksi kuin seka-asuminen, niin ei ole oikein syytä tätä vastustaa. Ennemminkin sitä pitäisi aktiivisesti edistää.
Jeps!
Varsinkin valtiosegregaatiota.
Mutta katsotaan nyt kuitenkin pienempiä yksikköjä, kuten kaupunkia nimeltä New York, tai Manhattania. Ei se ole mikään kansojen sulatusuuni, vaan tilkkutökki! On China Townia, Little Italya jne.
"Bird of feather flock together."*
Ihmiset ja eläimet viihtyvät omiensa seurassa. Koko tämä perkeleellinen kansojen sekoitus monikultturismilla ja väestönvaihdoilla on henkirikos universiumia kohtaan!
* Birds of a feather flock together is an English proverb. The meaning is that beings (typically humans) of similar type, interest, personality, character, or other distinctive attribute tend to mutually associate.
Mutta näillä sosialisteilla on sellainen saatanallinen ajatus, että kaikki pitää sotkea keskenään. Ei pelkästään vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja samaan kaupunginosaan, vaan samaan taloon. Ja sinnekin sekaisin yötäpäivää bailaavia opiskelijoita, duunareita, narkkareita ja vanhuksia.
Quote from: Lalli IsoTalo on 22.02.2023, 23:33:02
... näillä sosialisteilla on sellainen saatanallinen ajatus, että kaikki pitää sotkea keskenään.
Jarla saa selittää.
Taivastellaanko ankkalammessakin suomenkielisten segregoitumista maahanmuuttajista?
Quote from: Muhmutti on 18.02.2023, 13:09:04
Tuon Vesa Puttosen twiitin innoittamana lähetin RKP:lle sähköpostia.
QuoteS2 -oppilaat ruotsin kielisissä kouluissa
Vastaanottaja [email protected]
Päiväys Tänään 12:59
Hei.
Katsoin YLE:n sivustolta tuota koulukone uutista ja siinä pisti silmiini S2 -oppilaiden vähyys ruotsinkielisissä kouluissa. Esim. Vantaalla Martinlaakson koulussa on S2 -oppilaita 43%, kun taas Mårtensdals skola -koulussa S2 -oppilaiden osuus on pyöreä nolla. Koulut sijaitsevat kuitenkin samalla alueella, joten noin suuri ero on todella kummallinen. Voitteko kertoa miksi ruotsin kielisissä kouluissa on niin vähän S2-oppilaita?
Kiitoksia vastauksestanne.
Varmaan hyvin kiusallinen kysymys ja aihe, joten veikkaan vastaamattomuutta.
Yllätyksekseni sain tänään vastauksen ja se kuului näin:
"Hei
Pahoittelen, että vastaus on viivästynyt.
On aivan oikein, että S2-oppilaiden osuus on hyvin pieni monissa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisissä kouluissa. Tämä johtuu siitä, että kotoutumiskieli on tänä päivänä suurimmalle osalle suomi. RKP on korostanut ruotsinkielisen kotoutumisen tärkeyttä Suomessa, ja monissa kunnissa, lähinnä Pohjanmaalla, tämä toimii.
Toivoisimme, että ruotsinkielisiin kouluihin tulisi enemmän maahanmuuttajataustaisia oppilaita, ja toivomme, että S2-oppilaiden määrä ruotsinkielisissä kouluissa lisääntyisi.
T:Andreas"
Melko ympäripyöreä vastaus. Nyt vaan riittävästi S2 -oppilaita ruotsinkielisiin kouluihin, kun sellaista haluavat.
Eikös mamuoppilaiden vanhemmille voisi antaa porkkanana pienen avustuksen niin Ruotsinkieliset koulutkin saisivat kaipaamiaan mamulapsia kouluihinsa kotoutumaan. Olettaisin että 100 ekua kuussa olisi riittävä kannustin.
Quote from: Muhmutti on 23.02.2023, 21:02:59
Melko ympäripyöreä vastaus. Nyt vaan riittävästi S2 -oppilaita ruotsinkielisiin kouluihin, kun sellaista haluavat.
Mamu (tai hänen vanhempansa) itse valitsevat kotoutumiskielen. Useimmat valitsevat Suomen kielen. RKP toki valuttaa krokotiilinkyyneleitä menetettyjen uusankkalampilaisten takia, mutta oikeasti ankkalammen vanhemmat takuulla kiittävät onneaan, että omat kersat (ja näiden kersat) saavat oppinsa kunnon monokulttuurisessa koulussa.
HS: Koulushoppailu perheen silmin (maksumuuri, mutta idea selvinnee)
Quote
Koulushoppailu on sitäkin, että 8-vuotias pelkää jäävänsä ihan yksin, koska jokainen ystävä on osallistunut toisen koulun pääsykokeeseen, kirjoittaa helsinkiläinen vanhempi. Essee julkaistaan poikkeuksellisesti nimettömänä.
SE ALKAA aivan yhtäkkiä. Pieni ihminen auton takapenkillä herkeää sydäntä särkevään itkuun. "Mä jään tänne ihan yksin."
Tällaista on koulushoppailu Helsingissä. Sitä, että 8-vuotias lapsi pelkää jäävänsä yksin, sillä ihan jokainen ystävä on juuri osallistunut jonkin toisen koulun pääsykokeeseen. Se on ainoa väylä välttää huonomaineisen lähikoulun ylemmät luokat.
https://www.hs.fi/perhe/art-2000009405963.html (https://www.hs.fi/perhe/art-2000009405963.html)
Sääliin vetoaminen on argumentaationa virheellinen mutta joskus valitettavan tehokas taktiikka.
IS: Vihreät ratkaisisivat koulujen eriytymisen osin rahalla – näin paljon se voisi maksaaQuotePysyvä tasa-arvoraha ja sekoittava asuntopolitiikka ovat vihreiden ratkaisut koulujen oppimistulosten eriarvoistumiseen.
VIHREÄT haluavat korjata koulujen oppimistulosten eriytymisen rahalla ja sekoittavalla asuntopolitiikalla.
– On aivan selvää, että koulutuspolitiikkaa tässä tarvitaan, ja koulujen resursointi on avainkysymys tässä, vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö sanoi Vihreiden koulutustavoitteita käsittelevässä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Puolueen mielestä oppimisten tuki tarvitsee seuraavalle hallituskaudelle noin 200 miljoonan euron lisärahoitusta.
Lisäksi puolue haluaa nostaa oppimisen eriytymisen ennaltaehkäisyyn käytettävän tasa-arvorahan pysyvää rahoitusta 30–90 miljoonalla eurolla vuodessa.
Vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mukaan koulut ovat voineet rahoittaa tasa-arvorahan turvin esimerkiksi lisäopettajia ja koulunkäyntiavustajia.
– Tasa-arvorahan pitää olla pysyvää. Nyt raha on tullut ikään kuin hankemuotoisena, eikä sillä ole sellaista jatkuvuutta, mitä tarvitaan, Ohisalo sanoo.
SUOMEA toisena kieltä puhuvien oppimishaasteista ei vihreiden mielestä pidä "leipoa maahanmuuttokysymystä".
– Vihreät on valmis resursoimaan koulutusta ja oppimista sinne, missä tukea eniten tarvitaan myöskin kaupunkeihin, Hyrkkö sanoo.
Kaiken kaikkiaan vihreät esittää 580 miljoonan euron lisärahoitusta varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.
Sen, mistä rahat toimiin saadaan, puolue jättää osittain pimentoon.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009413843.html (https://www.is.fi/politiikka/art-2000009413843.html)
Rahalla saa ja hevosella pääsee. Kunnes kuollutta hevosta ei voi enää piiskata, eikä raha enää auta.
Quote from: Äpyli on 23.02.2023, 23:06:07
VIHREÄT haluavat korjata koulujen oppimistulosten eriytymisen rahalla ja sekoittavalla asuntopolitiikalla.
Siis "korjata" oppimistulosten
eriytymisen, ei oppimistulosten
huonontumista.
QuoteSUOMEA toisena kieltä puhuvien oppimishaasteista ei vihreiden mielestä pidä "leipoa maahanmuuttokysymystä".
Se on sitä vihreiden haluamisista riippumatta. Joko maahanmuutolle tehdään viimein jotain tilanteen korjaamiseksi tai ainakin pahenemisen estämiseksi tai sitten tehdään vihreiden lailla jotain sijaispuuhastelua isolla rahalla.
On selvää, että yhä kalliimmaksi muuttuva sekoittava asuntopolitiikka ei voi enää toimia Suomen nykyisellä saati vielä suuremmalla maahanmuutolla, eikä kukaan tutkija kai edes väitä, että se toimii, vaikka sitä ideologisista syistä kannattaakin.
QuoteSUOMEA toisena kieltä puhuvien oppimishaasteista ei vihreiden mielestä pidä "leipoa maahanmuuttokysymystä".
Vihreät
leipoivat tuon kakun jo 30 vuotta sitten, ja nyt sen mädäntynyt löyhkä leijuu koko valtakunnan yllä.
Quote from: Lalli IsoTalo on 23.02.2023, 23:41:14
QuoteSUOMEA toisena kieltä puhuvien oppimishaasteista ei vihreiden mielestä pidä "leipoa maahanmuuttokysymystä".
Vihreät leipoivat tuon kakun jo 30 vuotta sitten, ja nyt sen mädäntynyt löyhkä leijuu koko valtakunnan yllä.
Kun vie kettuja kanalaan ja melkein kaikki kanat ovat seuraavana päivänä syöty on hallituksen mukaan valitettavaa, että siitä tehdään kettujen kanalaan siirto kysymys. Kettujen siirtäminen kanalasta pois olisi taas liian helppojen ratkaisujen tarjoamista monimutkaisiin ongelmiin.
Quote from: Kapseli on 24.02.2023, 07:47:50
Quote from: Lalli IsoTalo on 23.02.2023, 23:41:14
QuoteSUOMEA toisena kieltä puhuvien oppimishaasteista ei vihreiden mielestä pidä "leipoa maahanmuuttokysymystä".
Vihreät leipoivat tuon kakun jo 30 vuotta sitten, ja nyt sen mädäntynyt löyhkä leijuu koko valtakunnan yllä.
Kun vie kettuja kanalaan ja melkein kaikki kanat ovat seuraavana päivänä syöty on hallituksen mukaan valitettavaa, että siitä tehdään kettujen kanalaan siirto kysymys. Kettujen siirtäminen kanalasta pois olisi taas liian helppojen ratkaisujen tarjoamista monimutkaisiin ongelmiin.
Kun kanalaan viedään kettuja ja ketut kohdistavat väkivaltaa kanoihin, on asiaan monta oivaa ratkaisua.
Voidaan vaikka alkaa kutsua kettuja kanoiksi, koska muuttuvathan ne kanoiksi kun ovat kanalassa ja olemmehan kaikki samaa, alkuräjähdyksessä syntynyttä massaa. Ja sitten voimme tietysti kotouttaa kettuja kanalaan. Se ei aina ole helppoa, mutta jos vain saamme aina vain lisää rahaa niin varmasti joskus saadaan parempia tuloksiakin.
Syy on myös kanojen: ne syrjivät kettuja rasistisesti ja välttelevät niitä. Ei ihme, että ketut tuntevat ulkopuolisuutta ja niissä nousee aggressio! Täytyy myös muistaa, että kanalan kaavoitus ja pohjaratkaisut voivat syrjäyttää kettuja ja luoda pahoinvointia.
Kaikista tilapäisistä ongelmista huolimatta kanat eivät selviäisi ilman kettuja. Ikääntyvät kanat eivät oikein tuota munia, joten ainoa ratkaisu on tuottaa kettuja kanalaan munimaan. Kun uusi kanatipu syntyy, kestää aikaa, ennenkuin se pystyy munimaan. Mutta aikuinen, koulutettu kettu voi tuottaa munia paljon nopeammin, jos sille vain annetaan tilaisuus ja luodaan rasismista vapaa ympäristö.
Ketut kanalassa ovat valtava voimavara. On meidän vastuullamme, että ketut viihtyvät siellä ja alkavat tuottaviksi. Kanat ovat niin masentavan valkoisiakin ja niiden kulttuuri on niin ummehtunutta, jotain tyhjänpäiväistä kotkotusta ja maan kuopimista. Ruskeat ketut sen sijaan ovat jo valmiiksi monikulttuurisia ja ne voivat rikastuttaa kanoja monella tavalla. Esimerkiksi kettujen ruokakulttuuri voi tuoda uusia elämyksiä kanoillekin. Kanojen tulee vain ennakkoluulottomasti maistaa kanaruokia.
Ilman kettuja kanala ei selviydy, sehän on selvää kaikille. Tarvitaan ainakin 44 000 kettua joka vuosi kanalaan, jotta kanojen kilpailukyky säilyy.
Quote from: Äpyli on 23.02.2023, 23:06:07
Rahalla saa ja hevosella pääsee. Kunnes kuollutta hevosta ei voi enää piiskata, eikä raha enää auta.
Eipä tuo kuollut hevonenkaan tunnu menoa aina haittaavan. Liitteenä kevennykseksi asiaan liittyvä kuva. Kevennys olisi tietysti hauskempi, jos ei jo useampi kuvassa mainittu kohta osuisi niin hyvin yksiin tämän koulusäätämisen kanssa.
Quote from: Roope on 23.02.2023, 23:33:50
On selvää, että yhä kalliimmaksi muuttuva sekoittava asuntopolitiikka ei voi enää toimia Suomen nykyisellä saati vielä suuremmalla maahanmuutolla, eikä kukaan tutkija kai edes väitä, että se toimii, vaikka sitä ideologisista syistä kannattaakin.
Mielenkiintoista on myös se,
miten tuo tulee toimimaan sitten kun sitä aletaan laajemmassa mitassa harrastaa vaikkapa Helsingissä tai muulla pääkaupunkiseudulla. Todennäköisesti kykenevää kantasuomalaista väkeä muuttaa lapsineen pois, mutta voiko tämä pidemmällä tähtäimellä johtaa siihen, että myös yrityksiä alkaa muuttaa muualle? Esimerkiksi Tampereella tuntuu olevan kohtuullisen hyvä meno tällä hetkellä ja kai on mahdollista, että osaajien muuttaessa pois myös firmat menevät perässä. Eli päästäänkö tarpeeksi "sekoittamalla" siihen, että saadaan koko kaupungin tai kaupunkiseudun tasolla jäämään luu käteen?
Muuttoliikkeestä Suomen sisällä taitaa olla täällä oma ketjunsa, mutta linkkaan tähän lyhyesti yhden Tilastokeskuksen jutun aihetta koskien:
https://stat.fi/julkaisu/cku5l1syg206j0e61nlqw3ru3
Quote
...
Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudulta muutto muualle Suomeen vilkastui erityisesti 25–44-vuotiaissa ja 0–6-vuotiaissa. Pääkaupunkiseudun historiallinen muuttotappio näkyi kaikissa koulutusryhmissä, mutta oli suurinta vähintään alimman korkea-asteen tai alemman korkeakouluasteen suorittaneissa.
...
Vuonna 2021 pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto oli historiallisen matala, -5 244 henkilöä. Alueen nettomaassamuutto laski edellisvuodesta erityisesti 25–44-, 45–64- ja 0–6-vuotiaiden ikäryhmissä. 25–44-vuotiaiden ikäryhmässä pääkaupunkiseudun tappio muualle Suomeen oli suurin yli 30 vuoteen, noin 3 970 henkilöä. Myös 45–64-vuotiailla tappio oli seurantajakson suurin, noin 2 500 henkilöä. Alle kouluikäisissä (0–6-vuotiaat) muuttotappio oli kolmanneksi suurin (noin 1 670 henkilöä), mikä viittaa lapsiperheiden vilkastuneeseen muuttoon pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.
...
Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välinen muutto oli pääkaupunkiseudulle tappiollinen ainoastaan kotimaisia kieliä puhuvien osalta. Vieraskielisiä muutti muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle yli 7 600 henkilöä ja pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen vajaa 5 800 henkilöä vuonna 2021 (netto 1 831 henkilöä). Kotimaankielisten muutot pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen kasvoivat lähes 35 200 muuttoon vuonna 2021, ja kotimaankielisten osalta pääkaupunkiseudun muuttotappio muualle Suomeen oli historialliset 7 075 henkilöä.
...
Kun sopivasti aletaan sekoittaa, niin tällä "S2-ongelman ratkaisulla" saadaan mahdollisesti kiihdytettyä segregaatiokehitystä
maan tasolla.
QuoteSUOMEA toisena kieltä puhuvien oppimishaasteista ei vihreiden mielestä pidä "leipoa maahanmuuttokysymystä".
Miksi kukaan ei ole huomannut sitä mistä nuo suomea toisena kielenä puhuvien oppimisvaikeudet johtuvat. Tietysti syynä on rasistien käyttämä, vaikeasti opittava suomen kieli. Ongelmaan kun on niin yksinkertainen ratkaisu, vaihdetaan se toinen kieli ruotsin kieleksi. Tarvitseehan ne äidinkielenään ruotsia puhuvat vanhuutensa päivinä ruotsia puhuvia pyllyn pyyhkijöitä. Bonuksena sen pakkoruotsinkin voisi suomea äidinkielenään puhuvilta rasistijunteilta lopettaa
QuoteSUOMEA toisena kieltä puhuvien oppimishaasteista ei vihreiden mielestä pidä "leipoa maahanmuuttokysymystä".
Vihreiltä on sitten kysyttävä, että jos nämä ihmiset tai heidän vanhempansa eivät ole tulleet Suomeen maahanmuuton kautta, miten he ovat Suomeen tulleet?
Itse en nyt heti keksi kuin kaksi vastausta tähän ongelmaan:
1. Nuo ihmiset ovat aineellistuneet jostain toisesta ulottuvuudesta rajaa ylittämättä.
2. Nuo ihmiset ovat aina olleet täällä ja kehittyneet suomalaisista apinoista. Suomalaiset ovat sitten vasta jälkeenpäin tulleet tänne pakottamaan rasistista ja kolonialistista kouluaan heille.
Miten on, Vihreät, kumpi vastauksista on oikea? Vai onko teillä kolmaskin ratkaisu siihen, miten nuo ihmiset voivat olla täällä rajaa ylittämättä? Ovat kaivaneet ali? Kertokaa!
Quote from: Alma_ on 24.02.2023, 10:12:16
QuoteRatkaisut liittyvät ainakin työllisyyspolitiikkaan, asuntopolitiikkaan ja suoraan rahanjakoon kouluille. Siihen, miten tämä kaikki tehdään, myös HS pyrkii nyt hakemaan aktiivisesti vastauksia.
----
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009413122.html
Autetaan hieman HS:ia: ratkaisut liittyvät maahanmuuttopolitiikkaan.
HS:n kannanotossa on se vika jo lähtöoletuksissa, että tämä asia olisi jotenkin ratkaistavissa. Ehkä se todella pitkällä aikavälillä on, mutta ratkaisu tulee viemään kauemmin (puhutaan kymmenistä vuosista ja useista sukupolvista) kuin nyt aktiivisena olevilla poliitikoilla on uraa jäljellä.
Edes maahanmuuttopolitiikka ei tätä enää ratkaise, koska suuri osa S2-oppilaista on Suomessa syntyneineitä ja näistä suuri osa lienee myös Suomen kansalaisia. Maahanmuuttopolitiikka olisi tietysti ennaltaehkäissyt näitä ongelmia n. 10-20 vuotta sitten. Silloin paatuneet rasistit toki varoittelivat asiasta, mutta mediassa oli kivempi puhua esimerkiksi "rotutohtorista" kuin käsitellä holtittoman maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä ongelmia.
Ensimmäinen terve tunnustus tämän asian kohdalta olisi se, että homma on mennyt ihan huolellisesti perseelleen ja se ei tästä enää millään taikatempuilla ratkea. Kustannuksia riittää tästä maksettavaksi vähintään vuosikymmeniksi. Tervehdyttävää olisi, jos kehitystä edesauttaneet poliitikot nostaisivat kätensä ylös virheen merkiksi, mutta tätä ei kannata odottaa. Ei tule tapahtumaan.
Pyyhettä ei tietysti ole syytä heittää kehään, mutta fokus olisi järkevää siirtää ennemminkin ongelman ratkaisemista vahinkojen minimoimiseen. Kun ei yritä ratkaista mahdotonta, niin saattaa saada parempia toimintavaihtoehtoja aikaan sen helpomman ongelman hoitamiseen. Tässä tietysti maahanmuuttopolitiikkakin on keskeisessä asemassa, koska sen avulla voidaan estää tilanteen pahenemista entisestään: jos veneen keula vuotaa, niin tilanteen tasapainottamiseksi ei pidä porata reikiä myös veneen perälle.
Varsin tervehdyttävä kehitys olisi asennemuutos maahanmuuttajien (ja S2-oppilaiden) uhriuttamisen osalta. Tuossa toisessa ketjussa oli esimerkkinä opettaja, joka syyllisti kaikkea mahdollista (aina suomalaisista oppilaista ja epämotivoivista oppimateriaaleista lähtien) siitä, että S2-oppilaat eivät opi. Jos tällaista asennetta harrastetaan laajemmaltikin kouluissa, niin tämä on pahinta mahdollista myrkkyä sille, että takamatkalta liikkeelle lähtevä pääsisi joskus kirimään keskimääräisen väestön kiinni. Tajuntaan pitää iskostaa se, että hommat on hoidettava itse eikä kukaan tule kenenkään puolesta hoitamaan pärjäämistä yhteiskunnassa määräänsä enempää. Jos ei itse hoida hommiaan, niin vika on itsessä eikä muissa. Ja tämä sama on syytä siirtää tuonne S2-oppilaiden vanhemmillekin. Jos on vuosikausia asunut maassa ja edelleen asioi veronmaksajien kustantaman tulkin välityksellä koulun henkilökunnan kanssa, niin minkä viestin tämäkin lähettää oppilaille? No ei tietysti ainakaan sitä, että yhteiskuntaan integroitumisen eteen pitää nähdä itse vaivaa.
HS:n mainitsema asuntopolitiikkakin liityy tietysti asiaan, mutta siinä todella pitää katsoa kokonaisuutta eikä ainoastaan sitä mittaria, kuinka monta prosenttia mitäkin kieliryhmää on missäkin ja yrittää tasata lukemia samaksi kaikkialla kaupungin sisällä. Pahimmillaan tällä tehdään tosiaan koko kaupungista elinkelvoton, kun kynnelle kykenevät maksukykyiset kansalaiset muuttavat muualle. Ne ratkaisut, jota esim. vasemmisto nyt tuntuu näkevän asian "korjauksena" saattavat oikeasti vain pahentaa tilannetta. Voi olla, että parasta olisi vaan hyväksyä, että maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä nyt vaan on. Sille faktalle ei enää tässä vaiheessa voi mitään. Ja jos tämän "rikkauden" yrittää pakkokeinoin levittää kaikkialle, se ei ratkaise ongelmaa muutoin kuin hetkellisesti siinä Excel-taulukon sarakkeessa, joka kertoo "rikkauden" tasaisesta levittymisestä eri asuinalueille.
Koulujen resursseja varmasti joudutaan lisäämään ongelmalähiöissä. Mutta nämäkin resurssit menevät hukkaan, jos ei saada ensin aikaan asennemuutosta. Rahan kaataminen sinänsä ei ratkaise asiaa, mutta sillä voidaan varmasti jonkin verran tukea heikommin pärjääviä oppilaita. Tässäkin pitäisi toki jotenkin objektiivisesti yrittää tarkastella panos/tuotos -suhdetta. Rahaa nimittäin tarvitaan myös muualla koulujärjestelmässä ja sen kaataminen yhteen asiaan (S2-oppilaat) on sitten ihan oikeasti jostain muualta pois, vaikka taikaseinän käyttäjät eivät tätä vaalipuheissaan ymmärräkään. Peruskoulussa eivät asiat näytä tällä hetkellä kauhean hyvältä noin laajemminkaan, eli kyse ei ole pelkästään S2-oppilaista. Jos nyt kouluun lähdetään panostamaan rahallisesti merkittävästi aiempaa enemmän, niin mistä yhteiskunnan kannalta parhaat kokonaishyödyt on saatavissa lisäresursseilla: panostamalla resurssit voittopuolisesti S2-oppilaiden lähiöihin vai yrittämällä parantaa resursointia siellä, mistä suurin osa niistä tulevaisuuden nettoveronmaksajista kuitenkin tulee? Kumpi maksaa enemmän itseään takaisin pitkässä juoksussa?
Ja noiden lähiökoulujen osalta voisi ehkä ajatella juuri päinvastaista kuin nämä "koulushoppailun" vastustajat nyt meuhkaavat. Tasapäistämisyritysten ja lähiökouluun pakottamisen sijaan yritettäisiin tarjota motivoituneimmalle ja pystyvimmälle osalle oppilaista lisää väyliä sellaisiin kouluihin, jotka tukevat paremmin oppimista ja kehittymistä. Ongelmalähiöön jääviä voisi sitten yrittää tukea siellä paikallisesti sen verran, mitä resurssit järkevästi antavat myöden. Tämä tietysti johtaa jossain määrin jyrkkenevään jakoon "hyvien" ja "huonojen" koulujen välillä, mutta olisiko tämä kokonaisuuden kannalta kuitenkin parempi ratkaisu kuin se, jossa kaikista pyritään tekemään tasaisen huonoja?
Suomen totaalisen epäonnistunutta ja tuhoisaa maahanmuuttopolitiikkaa kuvaa karmealla tavalla se, että vaikka tällä minuutilla rajat suljettaisiin niin, ettei tänne pääse enää yksikään haittamaahanmuuttaja, Suomen ja Suomen koulujen tilanne tulee pahenemaan siitä huolimatta vuosikymmeniä, kenties vuosisatoja tai määrättömän pituisen ajan.
Miksi? Siksi, että maahan jo päästetyt kehitysmaalaiset synnyttävät vähintään kaksi kertaa niin paljon lapsia kuin suomalaiset, joten keharimaalaisten määrä tulee jatkossakin lisääntymään niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin, vaikka yhtään sandaaliparia ei enää ulkomailta otettaisi.
Toisinsanoen Suomi on jo täynnä. Tänne on otettu jo alkujaan väkeä, joka horjuttaa tätä maata sosiaalisesti ja taloudellisesti - peruuttamattomasti. Virhe tehtiin jo kymmeniä vuosia sitten. Kaukokatseisimmat varoittelivat jo tuolloin ja ainoa kiitos, minkä he saivat, oli viha, pilkka ja naureskelu. Nyt on käynyt koko valtakunnalle selväksi, että maahanmuuttokriittiset ovat kaiken aikaa olleet oikeassa. He olisivat mieluiten olleet väärässä. Mutta eivät olleet, väärässä olivat nk. suvaitsevaiset ja maailmanhalaajat.
Silti löytyy vielä sellaistakin mielisairautta maastamme, että oikein 'asiantuntijoina' esiintyvät vaativat, että ongelmamaahanmuuttajia pitäisi hankkia upottamaan Suomea vielä parin pikkukaupungin edestä joka vuosi. Tätä heidän politiikkaansa on nyt käytetty neljättäkymmenettä vuotta ja suunnilleen kaikki on menossa sen vuoksi päin helvettiä. Silti nuo houkat luulevat, että samojen virheiden moninkertaistaminen johtaa johonkin hyvään. Nyt jeesustellaan koulujen tilanteesta eikä hölmöistö uskalla vieläkään sanoa ääneen, mikä on ongelman ydin. Koska tollot luulevat, että sen ääneen sanominen on rasismia. Ei ole. Se on fakta. Fakta ei ole koskaan rasismia.
Quote from: Alma_ on 24.02.2023, 10:12:16
Helsingin Sanomien päivän pläjäys:
QuoteRatkaisut liittyvät ainakin työllisyyspolitiikkaan, asuntopolitiikkaan ja suoraan rahanjakoon kouluille. Siihen, miten tämä kaikki tehdään, myös HS pyrkii nyt hakemaan aktiivisesti vastauksia.
----
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009413122.html
Autetaan hieman HS:ia: ratkaisut liittyvät maahanmuuttopolitiikkaan.
Kyllä tuossa hs:n artikkelissa hyvin selvästi todetaan, että ratkaisut liittyvät maahanmuuttopolitiikkaan. Nykytekstiä pitää vain hieman tulkita. Termillä "ainakin" kerrotaan, että on muutakin kuin seuraavaksi sanottu. Sitten on litannia toimista, jotka jo pienelläkin yleistietämyksellä on toimimattomia. Toimittaja tietää, että lukijat eivät usko mitä hän kirjoittaa ja niin on tarkoituskin. Eli jutussa sanotaan, että on ratkaisu/ratkaisuja, jotka kaikki tietävät, mutta joita ei voi sanoa ja kaikki tietävät että se on maahanmuuttopolitiikka. Näin toimii media Suomessa 2023, kuin Venäjällä tai NL:ssa aikoinaan.
Quote from: jalski on 24.02.2023, 12:41:40
Edes maahanmuuttopolitiikka ei tätä enää ratkaise ...
Ei niin. Tarvitaan
maastamuuttopolitiikkaa mm. niille, joiden suojeluntarve on lakannut, tai jotka rikkovat
liikaa Suomen lakeja. Ottanevat lapsensa mukaan.
"Talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan." Hyvää kotimatkaa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.02.2023, 13:11:44Nyt jeesustellaan koulujen tilanteesta eikä hölmöistö uskalla vieläkään sanoa ääneen, mikä on ongelman ydin. Koska tollot luulevat, että sen ääneen sanominen on rasismia. Ei ole. Se on fakta. Fakta ei ole koskaan rasismia.
Se minkä
faktat tappavat, ansaitseekin kuolla.
"If the truth shall kill them, let them die."
- Immanuel Kant
"It was the duty of philosophy to destroy the illusions which had their origin in misconceptions, whatever darling hopes and valued expectations may be ruined by its explanations."
- Immanuel Kant
:)
Quote from: Lalli IsoTalo on 24.02.2023, 13:42:22
Quote from: jalski on 24.02.2023, 12:41:40
Edes maahanmuuttopolitiikka ei tätä enää ratkaise ...
Ei niin. Tarvitaan maastamuuttopolitiikkaa mm. niille, joiden suojeluntarve on lakannut, tai jotka rikkovat liikaa Suomen lakeja. Ottanevat lapsensa mukaan.
"Talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan."
Hyvää kotimatkaa.
Näin juuri. Myös erinomainen keino tietyn porukan maastamuuttoon olisi PS:n ajama asumisperusteisen sosiaaliturvan muuttaminen kansalaisperusteiseksi.
Kouluongelmanratkaisu on tehty turhan monimutkaiseksi inkluusioineen ja positiivisen diskriminaation lisäbudjetteineen.
Kun mietitään koulutusta missä tahansa sivistyneessä maassa, niin on ikäluokkia, on ikäluokille asetettuja tavoitetasoja ja tavoitteen saavuttamisen perusteella tehtyjä jakautumia.
Nykypopulaatiolla Suomessa tulosjakautumat eivät enään ole entisenlaisia.
Luonnollisia ratkaisuja on kaksi: hyväksytään nykyiset jakautumat uusiksi normeiksi tai alennetaan ikäluokkien tavoitetasoja niin, että tuloksista saadaan entisenlaiset jakautumat.
Hesarin jutussa kolme rehtoria kertovat koulujen todellisuudesta eli monikulttuurisuus on hyvä asia, erilaisuus on hyvä asia (mutta silti jostakin syystä lasten on erikseen opeteltava tulemaan juttuun erilaisten ihmisten kanssa ???), on hyvä asia että lapset oppivat tulemaan toimeen eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa (mutta silti jostakin syystä lasten on erikseen opeteltava sitäkin ???), nuoret kaipaavat kohtaamisia (eivät ilmeisesti voi kohdata toisiaan, kun tarvitaan paljon aikuisia ???), tarvitsevat aikuisten tukea myös oppimiseen ja kielitaidon kehittymiseen (rikkaus on siis suomeksi tuen tarvetta ja kielitaidon puutetta? ???).
Kyllä pääkaupunkiseudulla sitten on asiat hienosti! Ei mitään nähtävää. Pieni pyyntö kuitenkin rehtoreille minulla olisi. Voisivatko he konsultoida Turun pormestarin suuntaan, kun siellä haluttiin valtio apuun Varissuon tilanteeseen. Luulen että Turussa ei nyt oikein ole käsitetty, että monikulttuurisuus on hyvä ja hieno asia.
HS: Kolme helsinkiläistä rehtoria kertoo nyt, mitä kouluissa heidän mielestään tapahtuuQuoteHelsingin asuinalueet eriytyvät ja se näkyy myös kouluissa. Kolme helsinkiläisen koulun rehtoria kertoo arjesta, joka on huomattavasti ongelmiin keskittyvää julkista keskustelua värikkäämpää.
...
Jos koulussa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, se voi olla monelta kannalta hyväkin asia. Lapset saavat olla sellaisia kuin ovat ja erilaisuus hyväksytään, eikä ketään ehkä oteta yhtä herkästi silmätikuksi.
Lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta on hyvä oppia tulemaan juttuun erilaisten ihmisten kanssa. Suomesta tulee jatkuvasti monikulttuurisempi ja elämää helpottaa aika tavalla, kun tottuu nuoresta pitäen siihen, että on olemassa toisenlaisia ja toisenvärisiä ihmisiä, ja hekin ovat ihan hyviä tyyppejä.
...
Yleistäen täytyy kuitenkin todeta, että maahanmuuttajataustaiset tulevat yleensä aina kouluun, kun taas suomalaissyntyisistä osa tuppaa herkästi jäämään kotiin pelaamaan.
...
Meillä on monikulttuurinen koulu ja paljon erilaisia oppilaita. Näen, että meiltä kasvaa avarakatseisia ihmisiä, jotka ovat pienestä pitäen oppineet olemaan tekemisissä eri tavalla ajattelevien kanssa. Ehkä vanhemman lompakon paksuus ei kuitenkaan ole elämässä se ratkaiseva juttu.
...
Ennen kaikkea nuoret kaipaavat kohtaamisia. Tarvitsemme kouluihin paljon aikuisia, jotka kohtaavat nuoret sellaisina kuin ovat, myös välitunneilla ja ristiriitatilanteissa. Oppilaat tarvitsevat aikuisten tukea myös oppimiseen ja kielitaidon kehittymiseen.
...
Se, että oppilaat tulevat erilaisista taustoista, pitäisi nähdä rikkautena ja jokainen lapsi ja nuori omana arvokkaana yksilönään.
...
Näen koulumme hyvin monimuotoisena, ja se on mielestäni ehdottomasti hyvä asia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, kun miettii, minkälaiseen maailmaan koulu valmistaa nuoria.
...
On tärkeää, että lapset saavat koulusta valmiuksia toimia erilaisista lähtökohdista tulevien ikätovereiden kanssa. Että he oppivat tuntemaan ja myös sietämään erilaisuutta.
...
Toisaalta monelle oppilaistamme erilaisuus on luontaista. Moni heistä on jo päiväkodissa tottunut erilaisuuteen ja moninaisuuteen.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009410267.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009410267.html)
Quote from: Äpyli on 25.02.2023, 09:35:31
Hesarin jutussa kolme rehtoria kertovat koulujen todellisuudesta eli monikulttuurisuus on hyvä asia, erilaisuus on hyvä asia (mutta silti jostakin syystä lasten on erikseen opeteltava tulemaan juttuun erilaisten ihmisten kanssa ???), on hyvä asia että lapset oppivat tulemaan toimeen eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa (mutta silti jostakin syystä lasten on erikseen opeteltava sitäkin ???), nuoret kaipaavat kohtaamisia (eivät ilmeisesti voi kohdata toisiaan, kun tarvitaan paljon aikuisia ???), tarvitsevat aikuisten tukea myös oppimiseen ja kielitaidon kehittymiseen (rikkaus on siis suomeksi tuen tarvetta ja kielitaidon puutetta? ???).
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009410267.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009410267.html)
Quote"En usko, että oppilaaksiottoalueiden purkaminen auttaisi alueiden eriytymisessä juurikaan. Hirveän helposti voi käydä niin, että ihmisiä ei kohdella tasa-arvoisesti, vaan oppilaita heitellään jonkin kriteeristön perusteella eri kouluihin."
Timo Heikkinen, Merilahden koulu, Vuosaari.
Mitä sitten pitäisi tehdä, jos laajemmissa oppilasksiottoalueissakin keploteltaisiin?
Kyllä näitä nyt pusketaan voimalla, vaalit ovat sentään tulossa ja jotenkin pitää kielteisestä julkisuudesta kääntää vaalikarjan mulkosilmät toisaalle. Vaikka Turku ei olekaan pääkaupunkiseutua, niin laitan jutun silti tähän, koska se selvästi liittyy tiiviisti ketjun aiheeseen.
Minulle tämä Hesarin tämänviikkoinen uutisointi näyttäytyy jonkinlaisena damage control -operaationa. Oikeastaan ihmettelen vain sitä, että perussuomalaisille piikittely on monesta jutusta unohtunut. No, kantasuomalaisia sentään muistetaan piikitellä.
HS Turku: Tällainen on lähiö, jossa poliisin käynnin syyksi epäillään "murhaa murhatalossa"QuoteTurun Varissuo on kärsinyt huonosta maineestaan jo vuosikymmenten ajan. Kävimme tutustumassa, millainen alue on kyseessä. Selvisi, että Varissuolla elää ainakin kaksi rinnakkaista totuutta.
MITÄ varissuolaiset itse ajattelevat omasta kotilähiöstään? HS Turku kävi perjantaina Varissuolla ottamassa asiasta selvää.
Huonoa mainetta jo pitkään kantanut Turun Varissuon lähiö on tälläkin viikolla koreillut uutisotsikoissa. Ensin kerrottiin, että Varissuon koulussa peräti 80 prosenttia oppilaista on S2-oppilaita eli suomea toisena kielenään puhuvia oppilaita.
Sitten Turun pormestari Minna Arve (kok) luonnehti Varissuota Suomen ehkä eriytyneimmäksi asuinalueeksi ja ehdotti, että suuria ja vanhoja vuokrataloja purettaisiin pois. Mainetta siistittäisiin rakentamalla purettujen talojen tilalle omistusasuntoja, jonne asukkaita voisi houkutella muuta kaupunkia halvemmilla kodeilla.
PERJANTAINEN aamupäivä Varissuon liikekeskuksessa ja sen laitamilla näyttää pienen siivun lähiön todellisuudesta. Koulujen hiihtoloman vuoksi lapsia ei näy juuri missään, työssäkäyvät varissuolaisetkin loistavat poissaolollaan.
Liikekeskuksessa etnistä ruokakauppaa pitävä mies kertoo olevansa Irakin kurdeja. Mies ei halua antaa haastattelua, mutta vaatii ehdottomasti saada antaa tulijalle pikarillisen turkkilaista juotavaa jugurttia ja palasen makeaa baklava-leivonnaista. Rahasta hän kieltäytyy päättäväisesti.
"Tämä on meillä täällä tapana, kun saamme vieraita", hän vakuuttaa hymyillen.
...
Myös Datsungnoen tarjoaa kotilähiönsä eriytymiseen ratkaisua, josta on paljon puhuttu.
"Syyttämisen sijaan ulkomaalaistaustaisia ihmisiä pitäisi sekoitella eri paikkoihin. Se lisäisi alueiden monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta. Tällainen sekoittaminen rikastuttaisi elämää molemmin puolin."
...
Turkkilaisia sukujuuria omaava Mellu sanoo tunnistavansa Varissuon juuri sellaisena paikkana kuin se on lehtien palstoillakin esitetty. Pahamaineisuus ei kuitenkaan haittaa häntä.
"Onhan täällä myös hyviä puolia. Maahanmuuttajien vuoksi ympäristö on jollain lailla sosiaalisempi, ystävällisempi ja auttavaisempi kuin monissa muissa paikoissa. Olen monet kerrat jämähtänyt lastenvaunuilla kiinni lumiseen rinteeseen ja heti minua on autettu."
...
Nykypäivän Varissuo on Kettuselle paljon rauhallisempi kuin hänen nuoruutensa Varissuo.
"Silloin oli isoja joukkotappeluja, Varissuo vastaan Runosmäki, Perno tai Vaala. Minä en osallistunut niihin, vaikka oli minullakin sellaista teinien perusuhoa."
...
Lagercrantz tekee töitä päihderiippuvaisten ihmisten kanssa ja hänellä itselläänkin on päihdetausta. Tätä taustaa vasten hän sanoo ymmärtävänsä myös Varissuon metsiköissä ja penkeillä notkuvia päihtyneitä.
"Syrjäytyminen ei aina ole ihmisen oma valinta. Mutta se ei ole hyvä asia, että syrjäytyneet lyödään kaikki yhteen soppeen asumaan. Kyllä Varissuon maineelle tekisi hyvää, jos tänne saataisiin enemmän omistusasuntoja."
...
Nimettömänä pysyttelevä nainen epäilee, että kyseessä voi olla murha murhatalossa. Varma hän ei voi olla, mutta juuri sillä nimellä takavuosina Varissuolla jotain tiettyä vuokrataloa kuulemma nimitettiin. Siellä tapahtui "vaikka ja mitä".
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009416097.html (https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009416097.html)
Ainoa asia mihin puolueiden mainostoimistojen kommari-ADt nykyään pystyvät, kun varsinaista asiaa ei ole - eikä koskaan ole ollut, eikä koskaan tule olemaan -on yrittää ujuttaa julkisuuteen sellaisia piilomerkitystermejä kuten:
- koulu"shoppailu", joka vie ajatukset alitajuisesti eliittirouvien viikonlopun ostosreissuille Milanon muotiputiikkeihin ostamaan kalliita merkkilaukkuja
- asian "leipominen" maahanhanmuuttokysymykseksi, jota se ei muka koskaan ole ollut, mutta nyt on sitten aloitettu reseptien katseleminen, että josko moinen kusetus voisi onnistua.
Mitäs muita uudehkoja piilomerkityssanoja on ilmestynyt sanastoomme?
Ilmeisesti samanlainen juttu luvassa helsingin päiväkodeista.
Quote from: Melbac on 25.02.2023, 12:57:21
Ilmeisesti samanlainen juttu luvassa helsingin päiväkodeista.
Eiköhän siinä jo taas havaita keharimamutuksen olevan valtava rikkaus ja voimavara.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009410267.html
Sanonta kuuluu, että paskakasaa ei kannata alkaa tonkia, koska silloin se vain haisee enemmän. Mutta katsotaanpa nyt sentään edes huvin vuoksi hieman, mitä nuo helsinkiläiset rehtorit kertoilevat kouluistaan:
QuoteJos koulussa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, se voi olla monelta kannalta hyväkin asia.
Kertoisiko rehtori myös, millä tavoin se voi olla monelta kannalta huonokin asia? Ei kai kehitysmaalaistunut koulu voi pelkästään myönteinen ilmiö olla, miksi tästä muutoin käytäisiin keskustelua?
QuoteLapset saavat olla sellaisia kuin ovat ja erilaisuus hyväksytään, eikä ketään ehkä oteta yhtä herkästi silmätikuksi.
Orwelliaanista uustulkintaa. Ehkä yksilöä ei enää oteta niin herkästi silmätikuksi, kun siellä koulussa on kaikenmoista viheltäjää, mutta silmätikuiksi ovatkin nyt yksilön sijaan tulleet etniset ryhmät: esimerkiksi suomalaiset ovat paitsi ryöstöjen kohteena, myös kulttuurillisen halveksunnan ja vihan kohteina.
QuoteLasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta on hyvä oppia tulemaan juttuun erilaisten ihmisten kanssa.
Suomalaiset kyllä tulevat helposti toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mutta ongelma onkin siinä, että nämä erilaiset ihmiset vihaavat ja halveksuvat suomalaisia. Tule siinä 'juttuun' sitten.
QuoteSuomesta tulee jatkuvasti monikulttuurisempi
Ei tule. Siitä jatkuvasti ja tarkoituksella tehdään monikulttuurisempi. Tämä ei ole mikään luonnonvoima tai väistämättömyys. Tämä on oma valinta. Kansa ei tätä halua. Tätä ajetaan väkisin.
Quote..elämää helpottaa aika tavalla, kun tottuu nuoresta pitäen siihen, että on olemassa toisenlaisia ja toisenvärisiä ihmisiä, ja hekin ovat ihan hyviä tyyppejä.
Ei se elämä siitä helpotu, jos ne toisenlaiset ja toisenväriset ottavat puukolla uhaten vaatteet päältäsi. Ja miten niin toisenväriset ovat hyviä tyyppejä? Kaikkiko? Kun ulkomaalaisia moititaan ryöstelystä, aina muistetaan sanoa, että eivät he kaikki ryöstele. Eikö olisi samoin tasapuolista sanoa, että ulkomaalaisissakin on kusipäitä, eivät he kaikki ole ihan hyviä tyyppejä?
QuoteYleistäen täytyy kuitenkin todeta, että maahanmuuttajataustaiset tulevat yleensä aina kouluun, kun taas suomalaissyntyisistä osa tuppaa herkästi jäämään kotiin pelaamaan.
Nyt sopiikin sitten yleistää kun moitteen kohteina ovat suomalaiset! Miksi ne suomalaiset jäävät mieluummin kotiin? Ehkä he eivät uskalla monikulttuurin vuoksi tulla kouluun? Ja ehkä ne ulkomaalaiset ovat mieluummin jopa koulussa kuin kotona. Syyt voimme arvata.
QuoteMeillä on monikulttuurinen koulu ja paljon erilaisia oppilaita. Näen, että meiltä kasvaa avarakatseisia ihmisiä, jotka ovat pienestä pitäen oppineet olemaan tekemisissä eri tavalla ajattelevien kanssa.
Ei koulu voi olla monikulttuurinen. Siellä on pakko noudattaa vain yksiä sääntöjä ja yhtä lakia ja yhtä opetusohjelmaa. Monikulttuurinen koulu olisi laiton, koska siellä olisi eri säännöt erivärisille ihmisille. Eikä meillä kasva avarakatseisia ihmisiä, vaan etniset rajat käyvät entistä selvemmiksi, viholliset on jo valittu eikä ketään kiinnosta erilaiset arvot, tavat, uskonnot tai erilailla ajattelu, mitä se sitten lieneekään: ajattelua on vain yhtä laatua, aivojenkäyttöä. Erilainen ajattelu ei niinkään liity erilaiseen ajatteluun kuin siihen, miten paljon yleensä viitsitään ajatella.
QuoteEhkä vanhemman lompakon paksuus ei kuitenkaan ole elämässä se ratkaiseva juttu.
Ehkä ei. Mutta aika usein se voi olla se ratkaiseva juttu kun halutaan hyvät lähtökohdat elämään vaikkapa turvallisen koulun ja rauhallisen asuinalueen mahdollistamina.
QuoteEnnen kaikkea nuoret kaipaavat kohtaamisia.
Mitä helvetin 'kohtaamisia'? Tuo on jotain orwelliaanista uuskieltä. Ei kukaan koulussa halua mitään kohtaamisia. Tavallisesti nuori haluaa toiselta nuorelta tupakkaa, seksiä, huomiota, hyväksyntää tai ystävyyttä. Kohtaaminen voi olla vaikka nurkan takaa törmääminen tai ryöstö.
QuoteSe, että oppilaat tulevat erilaisista taustoista, pitäisi nähdä rikkautena
Se, että sitä ei nähdä rikkautena, johtuu varmasti jostain painavasta syystä. Ja kuka kuvittelee olevansa siinä asemassa, että voi muille ihmisille sanella, miten näiden tulee jokin asia nähdä? Yleensä ihmiset ovat hyvinkin pragmaattisia: jos jokin tuottaa hankaluuksia, sitä ei arvosteta ja päinvastoin. Ja sitten joku yrittää saada ihmiset pitämään rikkautena kustannuksia, vaikeuksia, sosiaalisia ongelmia, rikoksia..
QuoteNäen koulumme hyvin monimuotoisena, ja se on mielestäni ehdottomasti hyvä asia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, kun miettii, minkälaiseen maailmaan koulu valmistaa nuoria.
Se monimuotoisuus kyllä tappaa sen tasa-arvon, sillä haittamaahanmuuttajat halveksivat tasa-arvoa ja demokratiaa. Ja jos nuoria pitäisi valmistaa tulevaisuuden maailmaan niin kannattaisi alkaa puhua sisällissodasta ja antaa puolustautumiskoulutusta kaikille suomalaislapsille.
QuoteOn tärkeää, että lapset saavat koulusta valmiuksia toimia erilaisista lähtökohdista tulevien ikätovereiden kanssa. Että he oppivat tuntemaan ja myös sietämään erilaisuutta.
Psykologisesti ajatellen ihmisellä on kolme perustavanlaatuista toimintamoodia: Taisteleminen, pakeneminen tai alistuminen. Mitä näistä valmiuksista halutaan kehittää kun suomalaisnuoret joutuvat toimimaan erilaisista lähtökohdista tulevien kanssa, joita vaivaavat usein vähäinen ÄO, aggressiivisuus, jengikulttuuri tai naisviha ja erilainen seksuaalinormisto raiskauksineen?
QuoteToisaalta monelle oppilaistamme erilaisuus on luontaista.
Luontainen ei ole sama asia kuin hyvä asia. Lapset tietysti ottavat asiat annettuina, koska eivät muusta tiedä. Moni nykylapsi ei tiedä, että oli aika ennen puukkojengejä tai joukkoraiskauksia.
QuoteMoni heistä on jo päiväkodissa tottunut erilaisuuteen ja moninaisuuteen.
Se, että tottuu johonkin, ei tarkoita, että tottumisen kohde olisi jokin hyvä asia. Joskus asioihin vain totutaan, koska ei tiedetä muusta, ei löydetä keinoja muuttaa asioita, alistutaan: tällaista se elämä nyt vain on.
Vaikka ei tarvitsisi olla.
Ja maailman muuttaminen on aikuisten vastuulla. Emme saa sitä velvollisuutta väistää sillä tekosyyllä, että lapset ovat jo tottuneet kurjiin olosuhteisiin.
https://yle.fi/a/74-20019756
QuoteKoulukonetta kritisoinut lapsiasiavaltuutettu kohtasi Ylen vastaavan päätoimittajan Viimeisessä sanassa
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toivoisi Ylen koulukoneeseen erilaisia muuttujia.
[...]
Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli kritisoi Viimeisen sanan lähetyksessä koulukoneen julkaisemista kahtena eri juttuna, joista toisessa aihetta on kontekstoitu S2-oppilaiden ja asiantuntijoiden haastatteluilla. Toisessa jutussa on pelkkä koulukone ilman laajempaa kontekstia.
– Se ei kertonut kauheasti vaikkapa eriarvoistumisen syistä tai seurauksista, sen sijaan osa sai siitä ehkä sellaisen kuvan, että lasten oppimistulokset huononevat vaikkapa S2-oppilaiden määrän vuoksi.
Sevimlin mielestä kontekstoimaton juttu loi negatiivisia konnotaatioita S2-oppilaista. Jouko Jokinen ei tätä tunnista.
Sevimlin mielestä Ylen etusivulla julkaistu koulukoneen otsikko "Peruskoulu on tehty yhtenäiselle väestölle, eikä se enää toimi, koska S2-oppilaita on jossain kouluissa valtaosa - katso lähikoulusi tilanne" antoi ymmärtää, että on S2-oppilaiden syytä, ettei koulu enää tasapäistä oppilaita.
Myös Pekkarinen kritisoi juttua tästä näkökulmasta.
– Maahanmuuttajalapset ovat kantaneet vastuuta viimeisen kahden vuoden aikana paitsi nuorisorikollisuuden kasvusta mediassa, niin nyt sitten myöskin suomalaistaustaisten oppilaiden oppimistulosten heikentymisestä. Väitän, ettei näillä tekijöillä ole juurikaan tekemistä keskenään.
VS
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009332118.html
QuoteJoissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla osa heidän luokkatovereistaan aloitti koulunkäynnin. Osaamisen kehittyminen oli keskiarvoa heikompaa niissä kouluissa, joissa suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevia oppilaita oli yli 5,3 prosenttia.
Quote from: Lapsiasiainvaltuutettu– Oppimiseen ei vaikuta se, onko koulussa S2-oppilaita tai ei, vaan siihen vaikuttaa kodin tausta, erityisesti vanhempien korkeakoulutus tai matala koulutustaso. Siihen vaikuttaa oppilaan kognitiiviset kyvyt, myös se mihin aikaan vuodesta on syntynyt, oppimismotivaatio ja opettajat.
...
Tällainen koulukone voisi Pekkarisen mielestä olla perusteltu, mutta hän ei tekisi sitä koulukohtaisesti. Se voisi saada vanhemmat karttamaan tiettyjä kouluja ja siten heikentää entisestään koulun oppimistuloksia.
>"oppimiseen ei vaikuta se, onko koulussa S2-oppilaita tai ei"
>vanhemmat siirtävät lapsensa koulusta a kouluun b
>koulun a oppimistulokset heikkenevät
Niin mitenkäs se asia nyt olikaan.
Quote from: Äpyli on 23.02.2023, 22:05:08
HS: Koulushoppailu perheen silmin (maksumuuri, mutta idea selvinnee)
Quote
Koulushoppailu on sitäkin, että 8-vuotias pelkää jäävänsä ihan yksin, koska jokainen ystävä on osallistunut toisen koulun pääsykokeeseen, kirjoittaa helsinkiläinen vanhempi. Essee julkaistaan poikkeuksellisesti nimettömänä.
SE ALKAA aivan yhtäkkiä. Pieni ihminen auton takapenkillä herkeää sydäntä särkevään itkuun. "Mä jään tänne ihan yksin."
Tällaista on koulushoppailu Helsingissä. Sitä, että 8-vuotias lapsi pelkää jäävänsä yksin, sillä ihan jokainen ystävä on juuri osallistunut jonkin toisen koulun pääsykokeeseen. Se on ainoa väylä välttää huonomaineisen lähikoulun ylemmät luokat.
https://www.hs.fi/perhe/art-2000009405963.html (https://www.hs.fi/perhe/art-2000009405963.html)
Sääliin vetoaminen on argumentaationa virheellinen mutta joskus valitettavan tehokas taktiikka.
Kirjoittaja lienee rasisti, koska lapselle kelpaavat vain vanhat ystävät, jotka voisin kuvitella kuuluvan joko samaan ihonväriin tai sitten yhteiskuntaluokkaan.
Helsingin Sanomiin läpi pääsevän artikkelin luulisi olevan sellainen, jossa vanhemmat olisivat kertoneet 8-vuotiaalle, kuinka hän saa uusia parempia ystäviä, kun nykyiset ovat osoittautuneet pettureiksi/pelkureiksi.
Tuolla toisessa artikkelissa kolme rehtoria kertoo monikulttuuristen koulujen autuudesta. Siispä tässä toisessa artikkelissa monikulttuuriseen kouluun (oletan) joutuvan lapsen vanhempien ongelma ei olekaan koulun monikulttuurisuus vaan lapsen parhaiden kaverien rasistivanhemmat, jotka white flightaavat lapsen parhaat kaverit toisiin kouluihin (joissa heillä on tulevaisuus).
Kateus on kaiken vihan alku ja juuri.
-i-
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009410765.html
Quote
Ruotsissa vapautettiin koulushoppailu täysin 30 vuotta sitten – suomalaisrehtori tuloksista: "Tilanne on järkyttävä"
...
HS haastatteli asiasta kahta Ruotsin koulun tuntijaa – vuosikymmeniä Ruotsissa työskennellyttä suomalaisrehtoria Malla Taipaletta ja Ruotsin kouluista Svensk skola AB -kirjan kirjoittanutta Dagens Nyheterin toimittajaa Peter Letmarkia.
...
Tuossa rytäkässä tehtiin kaksi radikaalia muutosta: sallittiin yksityiset peruskoulut ja samalla myös täysin vapaa kouluvalinta.
Näin järjestelmä toimii Ruotsissa toimii yhä. Vanhempi valitsee lapselleen koulun, ja veroraha seuraa perässä.
...
"Tilanne on Ruotsissa aivan järkyttävä ja kärjistynyt mielettömyyksiin", Taipale sanoo.
Hänestä vapaa kouluvalinta on syventänyt yhteiskunnan jakautumista ja tehnyt vanhemmista asiakkaita, joiden miellyttämisessä koulut kilpailevat väärin keinoin.
...
Ongelma on tunnistettu Ruotsissa kauan, ja se näkyy oppimistuloksissa. Jopa 15 prosentilla yhdeksäsluokkalaisista jää saavuttamatta gymnasiebehörighet eli kelpoisuus toisen asteen opintoihin.
...
Nykyään Malla Taipale työskentelee lähellä Tukholmaa Upplands Väsbyssä säätiön pyörittämien koulujen hallituksen puheenjohtajana. Aiemmin työurallaan hän johti rehtorina monikulttuurista koulua Tenstan kaupunginosassa Tukholmassa.
Taipaleen mukaan Ruotsi on segregoitunut eli eriytynyt maa.
Eriytymisen pohjalla on maahanmuuttajien ja matalan tulo- ja koulutustason ihmisten keskittyminen tietyille asuinalueille. Siihen on johtanut ajattelematon kaupunkisuunnittelu yhdessä suurten maahanmuuttajamäärien kanssa.
...
"Keskiluokkaiset vanhemmat valitsevat kouluja", Taipale sanoo. "Työttömillä ja maahanmuuttajilla ei monesti ole siihen käytännön mahdollisuutta."
Letmark lisää, että kyllä lapsensa muualle sijoittavat saattavat itsekin olla maahanmuuttajia – heitä, joilla on alkanut mennä paremmin.
...
Paon kohteeksi joutuneet koulut voivat joutua huonoon kierteeseen. Liian suuri huono-osaisten oppilaiden osuus voi tehdä koulusta levottoman.
"Silloin koulu ei välttämättä saa enää pidettyä kiinni pätevistä opettajista, joita juuri niissä kouluissa erityisen paljon tarvittaisiin. Vaihtuvuus on suurta."
...
Jos Tukholmassa Husbyn maahanmuuttajalähiön vanhempi keksisi yrittää panna lapsensa yläluokkaisen Vasastanin kouluun, hän saisi Taipaleen mukaan todennäköisesti vastaukseksi, että "valitettavasti meillä on täyttä".
...
Ruotsissa vapaan valinnan malli on saanut koulut kilpailemaan oppilaista samaan tapaan kuin yritykset kilpailevat asiakkaista.
Taipale ja Letmark mainitsevat molemmat sanan glädjebetyg, iloarvosana.
Osa kouluista antaa oppilaille arvosanoja, joita he eivät ansaitsisi. Näin pidetään oppilas-asiakas tyytyväisenä. Seuraukset hän huomaa sitten, kun on liian myöhäistä, esimerkiksi lukiossa.
...
Taipale ja Letmark harmittelevat, että vanhempien on Ruotsissa vaikea tehdä valistuneita kouluvalintoja. Yksityiskoulujen toiminta ei ole avointa.
"Niitä mainostetaan välillä ihan puhtailla valheilla ja tyhjillä puheilla. Että täällä lapsestasi tulee business manager", Letmark sanoo.
...
"Ja voin vakuuttaa, että keskiluokkaisissakin kouluissa tapahtuu kauheita asioita oppilaiden kesken, vaikka siellä ei pihalle tulekaan poliisi- tai paloauto."
Taipale kertoo kokemuksesta, että paljon vieraskielisiä oppilaita sisältävä koulu voidaan saada toimimaan, mutta osaavaa henkilökuntaa ja tahtoa se vaatii. Hän itse hankkiutui Tenstassa rehtorina eroon opettajista, jotka vähättelivät maahanmuuttajia.
...
Letmark ymmärtää niitäkin vanhempia, jotka eivät sijoita lastaan lähikouluun. Jos ongelma järjestelmässä on riittävän iso, oma ratkaisu ei yksin sitä korjaa.
...
Otsikko antaa ymmärtää, että Ruotsin ongelma on lähinnä koulushoppailu, mutta rivien välistä tihkuu pöyristyttäviä faktoja: Ruotsi on erityisen segregoitunut maa (:flowerhat:), yhtenä vaikuttimena tähän ovat olleet suuret maahanmuuttajamäärät (:flowerhat:), liian suuri huono-osaisten lasten määrä voi tehdä koulusta levottoman (:flowerhat:), paljon vieraskielisiä oppilaita oppilaita sisältävä koulu
voidaan saada toimimaan eli ilmeisesti se ei ole lähtökohtaisesti selvää (:flowerhat:) ja lisäksi DN:n toimittaja ymmärtää vanhempia, jotka eivät sijoita lastaa lähikouluun (:flowerhat:). Havaittavissa on myös, että maksukykyisen ruotsalaiset eivät huoli maahanmuuttajalähiöistä oppilaita ns. paremman väen kouluun (:flowerhat:) eli kohtaamisteoria on tehnyt yhteiskunnassa tehtävänsä.
Sinänsä jutussa on mukana myös ihan oikeita ongelmia, joita todennäköisesti seuraisi täysin villistä yksityiskoulumenosta: koulut alkavat markkinoida toimintaansa täysin tuulestatemmatuin väittein ja mahdollisesti miellyttää "asiakkaita" paikoin varsin lyhytnäköisin keinoin. Mutta miten iso osa artikkelissa mainituista ongelmista (15% kelpaamattomia toisen asteen koulutukseen, maan segregoituminen, jne.) on koulushoppailun tulosta kuten otsikko antaa ymmärtää ja miten iso osa on seurausta ihan muusta, eli täysin holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta? Taitaa olla niin, että koulushoppailukin ja tarve siirtää lapsensa pois lähikoulusta on lähinnä reaktio eikä syy muille ongelmille.
Hauskaa tossa on toi että hankkiutui eroon opettajista jotka "väheksyivät" maahanmuuttajia.Eivät ilmeisesti olleet samaa mieltä rehtorin kanssa maahanmuuton ihanuudesta.Asiaan tietenkin kuuluu sanoa aina ettei mitään ongelmia koulussa ole vaikka mamuoppilaat ahdistelisi agressiivisesti paikallisia tyttöjä yms.
Ex-rehtori Malla Taipale jatkaa:
"Ei lapsen aivoilla ole väriä. Kaikki lapset ovat uteliaita ja haluavat oppia, jos sille luodaan olosuhteet."
Mutta osaatko Malla rehtorin kokemuksesi perusteella arvioida, jos jatkuva henkilökohtainen yksityisopetus ja kasvava rahan syytäminen eivät kuuluisi keinovalikoimaan, niin minkälaiset olisivat ihanneolosuhteet ja mitkä ovat tämänhetkiset suurimmat esteet sellaisten luomiseksi?
Quote from: jalski on 27.02.2023, 06:15:50
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009410765.html
Quote
Eriytymisen pohjalla on maahanmuuttajien ja matalan tulo- ja koulutustason ihmisten keskittyminen tietyille asuinalueille. Siihen on johtanut ajattelematon kaupunkisuunnittelu yhdessä suurten maahanmuuttajamäärien kanssa.
Kyllä kaupunginsuunnittelu Ruotsissa on tehty aivan ajatuksella, tarkoituksella maahanmuuttajat on ohjattu omille alueilleen. Ei kantaruotsalaiset ole ikinä halunneet asua heidän seassaan, ei edes paikalliset ns. oikeamieliset demarit/vas/kepu kannattajat. Segregaatio on tehty aivan tahallaan, eikä kehitystä yritetä mitenkään pysäyttää, päinvastoin. Aina löytyy välillä joku päivittelemään tilannetta, mutta edes hän ei oikeassa elämässä osallistu segregaation purkuun, vaan valitsee asuinpaikkansa kuten muutkin.
Quote from: Melbac on 27.02.2023, 06:41:06
Hauskaa tossa on toi että hankkiutui eroon opettajista jotka "väheksyivät" maahanmuuttajia.
Mielestäni ristiriitaista, että segregaation vastustaja on itse heti valmis segregoimaan muita ihmisiä, kun vain sattuu itselle sopiva syy, mutta muut eivät saisi valita omaa seuraansa omista lähtökohdistaan käsin.
Quote from: Histon on 26.02.2023, 21:50:09
https://yle.fi/a/74-20019756
Quote
Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli kritisoi Viimeisen sanan lähetyksessä koulukoneen julkaisemista kahtena eri juttuna, joista toisessa aihetta on kontekstoitu S2-oppilaiden ja asiantuntijoiden haastatteluilla. Toisessa jutussa on pelkkä koulukone ilman laajempaa kontekstia.(...)
Sevimlin mielestä Ylen etusivulla julkaistu koulukoneen otsikko "Peruskoulu on tehty yhtenäiselle väestölle, eikä se enää toimi, koska S2-oppilaita on jossain kouluissa valtaosa - katso lähikoulusi tilanne" antoi ymmärtää, että on S2-oppilaiden syytä, ettei koulu enää tasapäistä oppilaita.
Tarkistamatta en ole varma, onko tämä suoraan Sevimlin suusta vai Ylen "tulkintaa", mutta on joka tapauksessa muistaakseni ensimmäinen kerta kun näen käytettävän "tasapäistämistä" positiivisenä terminä. En siis puhu sen (luonnollisesti ainakin jossian määrin vaihtelevasta) sisällöstä, vaan ihan sanasta. Esimerkki perinteisemmästä käytöstä, tarkoituksella muualta kuin kentän oikealta laidalta, Kansan Uutisista:
QuoteAlkuun peruskoulun pelättiin tasapäistävän opetuksen, nyt pelkona on opetuksen liiallinen eriytyminen.
https://www.ku.fi/artikkeli/2864162-mita-on-jaljella-alkuperaisesta-peruskoulusta
Quote from: Eino P. Keravalta on 27.02.2023, 09:10:23
Quote from: Melbac on 27.02.2023, 06:41:06
Hauskaa tossa on toi että hankkiutui eroon opettajista jotka "väheksyivät" maahanmuuttajia.
Mielestäni ristiriitaista, että segregaation vastustaja on itse heti valmis segregoimaan muita ihmisiä, kun vain sattuu itselle sopiva syy, mutta muut eivät saisi valita omaa seuraansa omista lähtökohdistaan käsin.
On kieltämättä paradoksaalista, että monikulturismi ideologiana johtaa reaalimaailmassa yhteiskunnan koheesion rapautumiseen, vaikka on yritetty toisin väittää. Mutta vaikka todisteita sen toimimattomuudesta on nyt kertynyt kaikkialla, missä sitä on laajamittaisesti kokeiltu, eivät sen kannattajat suostu todisteita hyväksymään, vaan kiinnittyvät yhä voimakkaammin ideologiaansa ja vaativat kaikkia muitakin osallistumaan omaan lemmikkiprojektiinsa.
Monikulturisteilla on oikeastaan fasistin luonne. He esittävät puolustavansa tärkeitä arvoja, mutta käytännössä ajavat yhteiskuntaa kohti totalitaarisia arvoja, jossa yksilöllisyydellä on yhä vähemmän elintilaa. He suhtautuvat mustavalkoisesti asioihin eivätkä usko, että kritiikillä tai debatilla pystyttäisiin parantamaan asioita. Kuten jutun rehtori, he haluaisivat eristää eri mieltä olevat. Eri mieltä oleminen on rikoksista pahin, ja toisinajattelijoita demonisoidaan.
Tämä noudattaa kaikkialla samaa kaavaa. Ihmisiä, jotka eivät halua osallistua uljaaseen monikulturismiin, syyllistetään ja paheksutaan. Ideologit toisaalta syyttävät esimerkiksi maahanmuuttokriitikoita taloudellisten argumenttien käytöstä, mutta sitten ovat itse ratkaisemassa ongelmia pääasiassa (velka)rahalla. Muiden ratkaisut eivät tietenkään kelpaa, koska niitä esittävät väärää mieltä olevat ihmiset.
Sama kaava myös kouluissa ja segregaatiossa. Koulujärjestelmän hyveitä korostetaan eikä ongelmia myönnetä. Usein tähän näyttää liittyvän kateus niitä kohtaan, joilla sujuu taloudellisesti paremmin ja joilla on mahdollisuus tehdä toisin kuin ideologit haluaisivat. Mutta käytännössä ideologia kohdistuu eniten juuri keskiluokkaan, joka joutuu ottamaan monikulturismin aiheuttaman rikastuksen vastaan kaikilla olennaisilla sektoreilla. Ideologeilla on pelko, että keskiluokka ei enää tätä kaikkea niele. Se on tietysti ideologeille vaarallista.
Monikulturismissa kaikki kääntyy päälaelleen. Se on kannattajineen ideologinen kameleontti, joka syö ja elää ristiriidoista, ja röyhtäisee tyytyväisenä päälle. Ideologi ei koskaan ota vastuuta, vaan siirtää vastuun muille.
Muistan 90-luvun alusta Hesarista erään Ruotsissa kahteen otteeseen opettajana toimineen henkilön mielipidekirjoituksen. Hänen ensimmäinen ruotsalainen opettajanpestinsä oli 70-luvun alussa. Silloin ongelmia oli mutta ilmapiiri oli vapaa ja opettajainhuoneessa keskusteltiin innokkaasti ongelmista ja kehitystarpeista. Seuraava pesti 80-luvun lopulla oli synkempi. Ruotsissa oli aloitettu inkluusio ja luokkiin oli sijoitettu vaikeasti vammaisia ja käytöshäiriöisiä, minkä johdosta oppiminen kärsi. Mielipidekirjoittajan mielestä Ruotsi jopa loukkasi YK:n ihmisoikeussopimusta, jonka mukaan vammaisten lasten erityistarpeet piti huomioida. Ikävintä oli kuitenkin että 80-luvun lopulle tultaessa vapaa keskustelu oli tukahdutettu ja opettajat pelkäsivät ilmaista vapaasti mielipiteitään opettajainhuoneessa. 90-luvun alussa ruotsalainen peruskoulu oli umpikujassa ja ongelma ratkaistiin luomalla vapaakoulut. Suomessa löydettiin inkluusioon velvoittavat kansainväliset sopimukset ja aloitettiin pedagogiset kokeilut vasta 2000-luvulla. Tuntuu että Ruotsin "virheet" eivät ole Suomen puolella virheitä vaan tarkoituksellisia päämääriä.
Onko aina niin että alussa toteutetaan kohtalaisen vapaissa oloissa kaikkien jossain määrin hyväksymiä uudistuksia, mutta myöhemmin fanaatikot kaappaavat homman ja mielipiteen vapaus tyrehtyy ja suunnataan kohti keskenään ristiriitaisten tavoitteiden ja todellisuuden erkaantumista, jännitteitä ja häkkyrän romahdusta?
Muista puheista huolimatta, eiköhän tämä lopulta mene Helsingissä lisärahan jaoksi ongelmakouluille. Jopa kokoomuksen edustajille pienempi paha kuin omien lasten koulun monikultturointi, joka ei toisaalta edes vasemmiston puolella mitään rajatonta kannatusta nauti
Alkuperäisessä tekstissä oli pikkuhupaisa pianovirhe:
QuoteTarvepersusteista rahoitusta kohdennetaan niille alueille, joilla on merkkejä huono-osaisuuden kasautumisesta.
Muutoin:
QuoteHelsingin pormestarit ovat valmiita pohtimaan koulupiirien muuttamista
Suomen kuusi suurinta kaupunkia on vedonnut valtioon, jotta nopeasti kansainvälistyvät koulut huomioitaisiin valtionosuuksien jaossa. Helsingin pormestaristo ei sulje mitään vaihtoehtoa pois eriytymisen torjumiseksi.
Huomautus toimitukselle: Suomessa on usieta kouluja, joissa "kainsainvälinen" on ihan nimessä. Ne eivät ole niitä ongelmatapauksia.
QuotePormestari Juhana Vartiainen (kok) sanoo pitävänsä järkevänä, ettei mitään ratkaisua suljeta pois tässä vaiheessa. Hän sanoo luottavansa tutkimustietoon ja vaikuttavuusarvioihin, joiden kautta saadaan parempaa tietoa kokonaisuudesta. Alueiden eriytymistä hän haluaa vastustaa kaikin keinoin.
"Olen omalla pormestarikaudellani halunnut vapauttaa resursseja muualta, jotta tarveperusteiselle rahoitukselle voidaan tehdä liikkumavaraa", Vartiainen perustelee.
(...)
Helsingin kokoomus otti viikko sitten viikonloppuna ryhmäkannan, jonka mukaan luokkamuotoista opetusta ei kannata lopettaa, vaan kohdentaa erityistä tukea sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
"Opettajille ja koulujen tukihenkilöstölle on annettava kannustimia, jotta heitä saadaan hakeutumaan myös alueellisesti haastavampiin kouluihin", Vartiainen sanoo.
QuoteApulaispormestari Paavo Arhimäki (vas) ei hänkään ole sulkemassa mitään toimia pois tai valitsemassa jotain yhtä keinoa eriarvoistumisen ehkäisemiseksi kouluissa.
"Todennäköisesti ratkaisu on monien asioiden yhdistelmä. Joitain keinoja voivat olla esimerkiksi painotuksien vahvistaminen nimenomaan lähiökouluissa, valintakriteerien muuttaminen, muun kuin painotetun opetuksen antaminen yhteisissä luokissa, oppilaaksiottoalueiden mahdollinen tarkastelu...", Arhinmäki listaa.
QuoteOppilaaksiottoalueet ovat olleet koko ajan tarkastelussa, ja niihin on tehty muutoksia säännöllisin väliajoin, sanoo apulaispormestari Daniel Sazonov (kok).
Hän myöntää kuitenkin, että muutokset on yleensä haluttu pitää vähäisinä.
"Nyt on varmasti hyvä ajankohta jälleen katsoa, ovatko alueet tarkoituksenmukaisia."
Hän täsmentää vielä, että on ensiarvoista perheiden kannalta, että kaikissa tilanteissa perheiden on tiedettävä, mihin kouluun lapsi on menossa. Se ei voi määräytyä sattumanvaraisesti vasta kouluunmenon kynnyksellä.
(Kokoomuksen äänestäjille on tärkeää tietää, että jos he ostavat pirun kalliin asunnon jostain Helsingistä, he tietävät mitä pakettiin kuuluu)
QuoteKasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestaria Nasima Razmyaria (sd) hieman hymyilyttää kokoomuslaisten uusi into samoihin uudistuksiin, joita hän on aiemmin esittänyt – omien sanojensa mukaan – ilman sanottavaa vastakaikua.
Razmyar esitti jo pari vuotta sitten HS:n haastattelussa, että tarveperusteisen rahoituksen lisäksi sosio-ekonomisesti haastavien alueiden opettajille maksettaisiin palkankorotusta.
"Oppilaaksiottoalueiden uudistuksesta olen puhunut jo kauan, ja nimenomaan sillä kulmalla, että tietyllä lähialueella, jossa koulumatkat säilyvät lyhyinä, oppilaita jaettaisiin esimerkiksi 3–4 kouluun tasaisemmin. Silloin oikeisto tulkitsi, että yrittäisin ajaa oppilaita bussikuljetuksiin. Ei siitä ollut kyse!"
QuoteTutkimusten perusteella on vanhempia, jotka haluavat valita lapsensa sosiaalisen ympäristön.
Mitä ne muut vanhemmat ovat - välinpitämättömiä? (Sosiaalista ympäristöä voi määritellä muillakin mittareilla kuin verotettavilla tuloilla)
QuoteKeskustelun ja todellisten uudistusten kannalta Razmyaria huolestuttaa se, että kokoomus näyttää lyöneen kantansa lukkoon luokkamuotoisen painotetun opetuksen puolesta.
Quote
Maankäytön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) katsoo, ettei mikään muu keino voi korvata helsinkiläisten koulujen tulevaisuutta kuin riittävä rahoitus.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009410693.html?
Razmayer joukosta tuntuu ainolta, joka oikeasti haluaisi sekottaa lapsia (siis muiden lapsia) yli koulupiir rajojen. Jos Vartiainen ei suoraan ilmota lähtökohtanaan vastustavansa vaihtoehtoa, niin eipä toisaalta Arhinmäkikään halua liputtaa selvästi sen puolesta.
Lisäraha s2-lasten tai vastaavan mittarin mukaan kelpaa kaikille - ja täytyy sanoa, siltä osin kun "monikulttuurisuus" on tapahtunutta todellisuutta, se voi olla ihan järkevää. Pienemmissä luokissa työrauha pysyy parempana, ja palkalla (kun Helsingin kapunki taas välillä muistaa sellaise maksaa) voidaan pitää huonoissakin kouluissa niitäkin opettajia, joilla olisi vaihtoehtoja. Kunhan ei odota ihmeitä tai kuvittele, ettei se raha olisi jostain muualta pois (verrattuna vähemmän rikastettuun hypoteettiseen toisenlaiseen Suomeen siis)
Quote from: RP on 27.02.2023, 10:40:52
QuoteKasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestaria Nasima Razmyaria (sd) hieman hymyilyttää kokoomuslaisten uusi into samoihin uudistuksiin, joita hän on aiemmin esittänyt – omien sanojensa mukaan – ilman sanottavaa vastakaikua.
Razmyar esitti jo pari vuotta sitten HS:n haastattelussa, että tarveperusteisen rahoituksen lisäksi sosio-ekonomisesti haastavien alueiden opettajille maksettaisiin palkankorotusta.
"Oppilaaksiottoalueiden uudistuksesta olen puhunut jo kauan, ja nimenomaan sillä kulmalla, että tietyllä lähialueella, jossa koulumatkat säilyvät lyhyinä, oppilaita jaettaisiin esimerkiksi 3–4 kouluun tasaisemmin. Silloin oikeisto tulkitsi, että yrittäisin ajaa oppilaita bussikuljetuksiin. Ei siitä ollut kyse!"
Kertoo vain siitä, että demarien lailla myöskään kokoomuslaisilla ei ole aikomusta puuttua maahanmuuttoon ongelmien taustalla vaan ongelmat lakaistaan taas vähäksi aikaa maton alle verorahoilla, lisäresursseilla ja kotouttamispuuhastelulla. Muutaman vuoden päästä sama taivastelu ja samat ratkaisut, aivan kuten Ruotsissa.
Quote from: l'uomo normale on 27.02.2023, 10:28:53
90-luvun alussa ruotsalainen peruskoulu oli umpikujassa ja ongelma ratkaistiin luomalla vapaakoulut.
Hesarin jutussa annetaan ymmärtää, että vapaakoulut ja valinnanvapaus olivat se virhe, josta alamäki alkoi, kun oikeasti taustalla oli massamaahanmuuton mahdollistanut Ruotsin maahanmuuttopolitiikka, jolle ostettiin hyväksyntä tai ainakin välinpitämättömyys vapaakouluilla, joihin keskiluokka pääsi pakoon haittamaahanmuuton seurauksia.
Vapaakoulut eivät ole syy vaan seuraus, eivätkä Ruotsin ongelmat tosiaankaan johdu "eriytymisestä" kuin siinä mielessä, että se mahdollisti maata vahingoittavan maahanmuuttopolitiikan jatkamisen viime syksyyn asti.
Väitän, että ilman vapaakouluja Ruotsi olisi joutunut keskiluokan paineen vuoksi kääntämään maahanmuuttopolitiikan kurssin jo aikoja sitten.
:)
Onko keskustelussa unohtunut koulun historiallinen tilanne, mikä Suomessa on sadan vuoden itsenäisyysaikana koettu? Lähtökohta oli Kekkosen syntymävuonna sääty-yhteiskunta, jossa ylempisäätyiset saivat asemansa ja ennen kaikkea rahojensa avulla paremman koulutuksen. Raha ratkaisi -tilanne jatkui vielä pitkään itsenäistymisen tapahduttua. Kiertokoulu/kansakoulu ja oppikoulu järjestelmästä luovuttiin peruskoulujärjestelmässä, jotta kaikki saisivat teini-ikään saakka periaatteessa saman koulutuksen. Käytäntö toki on osoittanut, että jotkut pärjäävät paremmin, kuten aina on ollut niin koulussa kuin työelämässä. Valinta tehtiin lukion ja ammattikoulun välillä. Täysi-ikäisyyden saavuttanut henkilö on ideaalitapauksessa ammattikoulun käynyt ja valmis työelämään tai lukion käynyt ja valmis yliopisto-opintoihin. Ihanteet harvoin toteutuvat täysimääräisinä, vaan systeemin rattaista putoaa väkeä aina pois. Jos henkilö ei opi maan enemmistön kieltä, hänen mahdollisuutensa rajoittuvat työelämässä huomattavasti. Se tämän s2-ongelman taustalla on. Muut monikulttuurin ongelmat liittyvät ensisijassa moraaliin ja lakiin, joiden yhteneväisyys ns. yhtenäiskulttuurin aikana oli helpompi saavuttaa. Monikulttuurisuuden suurin ongelma on utopia maahanmuuttajien kyvystä tai oikeastaan tahdosta omaksua meikäläinen lainsäädäntö ja tapakulttuuri. Yhtenäiskulttuuri oli eriarvoinen ihmisten välillä esim. koulutuksen suhteen, mutta arvoiltaan ja kulttuuriltaan yksioikoinen uskontopakkoineen. Moniarvoisen yhteiskunnan synnyttyä monikulttuurinen yhteiskunta on luonteva kehitys. Moniarvoisuuden ongelmat peruskouluineen saivat monikulttuuri-ideologian aikaan, koska kyse on vain uudesta askeleesta kohti valittua suuntaa. Paluuta takaisin sääty-yhteiskunnan kaltaiseen tilaan yhdenvertaisesta kansalaisyhteiskunnasta ei tietenkään ole. Nyt taistellaan lähinnä koulupudokkaiden kohtalosta. Moni monikulttuurista pitävä ja ehkä joku muukin mielellään näkisi lopputuloksen tasavertaisuuden toteutuvan paremmin peruskoulun jälkeen, mutta toisen sukupolven mamuilla on tunnetusti suuri ongelma kahden kulttuurin painostaessa. Kotitausta huonosti sopii ympäröivään yhteiskuntaan ja se näkyy helposti heikkona koulumenestyksenä. Heikkoa koulumenestystä lienee usein kantisväestölläkin, joiden vanhemmat eivät osaa tai tahdo tukea lastensa koulunkäyntiä, syystä tai toisesta, ehkä välinpitämättömyydestä.
Edit. Typo
Tuossa 2000-luvun alussa sellainen, että lapsiperheet muuttivat Kaivopuistoon yms., jotta lapsien tuleva kaveripiiri olisi tarpeeksi korkealuokkainen, mielellään svenskataalande. Opetuksen laadusta en oikein muista kuulleeni juttua.
Tuolta Hesarin jutusta poimin:
Quote
Maankäytön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) katsoo, ettei mikään muu keino voi korvata helsinkiläisten koulujen tulevaisuutta kuin riittävä rahoitus.
Eli siis, toteutetaan prosessi
M (valtavasti lisää mamutaustaisia oppilaita ja monikulttuuria kouluihin). Sitten jonkin ajan kuluttua havaitaan että lisää rahaa tarvitaan, muuten ei hommelit toimi. Olisiko mitenkään mahdollista että prosessissa olisi ollut jotain vikaa?
Quote from: Nikolas on 27.02.2023, 16:16:54
Tuolta Hesarin jutusta poimin:
Quote
Maankäytön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) katsoo, ettei mikään muu keino voi korvata helsinkiläisten koulujen tulevaisuutta kuin riittävä rahoitus.
Eli siis, toteutetaan prosessi M (valtavasti lisää mamutaustaisia oppilaita ja monikulttuuria kouluihin). Sitten jonkin ajan kuluttua havaitaan että lisää rahaa tarvitaan, muuten ei hommelit toimi. Olisiko mitenkään mahdollista että prosessissa olisi ollut jotain vikaa?
Näin se tullee menemään. Helsinki ja pääkaupunkiseutu tulee todennäköisesti lähivuosina saamaan muuttovoittoa maahanmuuttajista, kun taas osa kantasuomalaisista lapsiperheistä muuttaa muualle. Sitten kun keskimääräinen veronmaksukyky laskee, pyydetään lisää rahaa valtiolta. Raha ei kuitenkaan ole tainnut missään ratkaista näitä ongelmia. Ketähän ne muuten sitten syyttävät rasismista, kun keskiluokan kaikottua jäljellä on enää matalan tulotason asukkaat ja niitä työllistävä eliitti, joka sekin työskentelee lähinnä muualta käsin?
No, tätä suurin osa äänestäjistä on halunnut jostain kummallisista syistä.
Quote from: Dangr on 27.02.2023, 11:36:55
Quote from: jalski on 27.02.2023, 06:15:50
"Keskiluokkaiset vanhemmat valitsevat kouluja", Taipale sanoo. "Työttömillä ja maahanmuuttajilla ei monesti ole siihen käytännön mahdollisuutta."
:flowerhat:
Mitä enemmän tuota lausuntoa miettii, niin sitä pahemmalta se kuulostaa.
Tuota pitää PS:n käyttää hyväksi.
Maahanmuuttajat ovat valinneet maan ja Kelan, eli eivät ne ihan niin rassukoita ole etteivät mitään kykenisi valitsemaan 😄 Kyllä ovat valinneet, lähteneet liikkeelle (ei ihan rahattomien hommaa) ja ylittäneet kokonaisen maanosan tullen Suomen sosiaaliturvaa kuppaamaan, eivät he uhreja ole.
Kuinkahan monta vuotta vielä suomalaislapsia alennetaan pesuvedeksi politikkojen puheissa ja mediassa? Suomen valtiontalouden todennäköisimmät pelastajat ovat suomalaislapset, he todennäköisimmin tulevat ratkaisemaan energiantuotannon haasteet ja pesemään vanhukset. Nyt uhrataan lupaavimmat ihmistaimet siinä toivossa, että huonommin menestyvistä saisi hieman vähemmän toivottomia. Fokus pitäisi olla suomalaislapsissa. Missä on lapsiasianvaltuutettu, kun suomalaislasta potkitaan päähän koulupihalla?
Nazimalla on kai paniikki, kirjoitan apulaispormestarin nimen alkuperäisessä muodossa, koska Nazima on vaihtanut alkuperäisestä nimestään yhden kirjaimen..kai jonkun mielleyhtymän vuoksi, Naziman isä oli aikoinaan erästä kommunismiin viittaavaa liikettä tukenut, ja sen aikaisessa hierarkiassa korkealle kohonnut neuvostoliiton tukija.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5759729
Quote"Onko luvassa päiväkotikone?" – Nasima Razmyar moittii Yleä ja Hesaria, somessa kysytään haluaisiko apulaispormestari salata julkiset tiedot
Joopa,joo.
QuoteMonia keskustelijoita twiittiketjussa häiritsee ajatus, ettei asioista voisi keskustella tiedon pohjalta.
– Valitettavasti näiden koulu ym. -koneiden kieltäminen ei ongelmia poista – tuovat vain todellisuuden esiin. Eikö tärkeämpää olisi keskittyä ongelmien ratkaisuun kuin asioiden piilotteluun, twiittiketjussa mietitään.
– Kansalaiset ja lehdistö ovat uhka yhteiskunnan vakaudelle aivan kuten Venäjällä, Kiinassa, DDR:ssä, Neuvostoliitossa, toinen kommentoija päivittelee.
Nazima haluaa sensuroida totuuden?
Quote from: simppali on 01.03.2023, 19:59:44
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5759729
Quote"Onko luvassa päiväkotikone?" – Nasima Razmyar moittii Yleä ja Hesaria, somessa kysytään haluaisiko apulaispormestari salata julkiset tiedot
Tuohon juttuun oli sopivasti linkitetty 2019 vuodelta toinen HU:n juttu, joka sivusi samaa aihetta. Sieltä pari mielenkiintoista poimintaa:
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1251316
Quote
...
Tutkija, kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius kertoo, että hän osasi odottaa, että päiväkodeilla on isommat erot kuin kouluilla. Ne toimivat pienemmällä alueella ja aiemmista tutkimuksista tiedetään, että huono-osaisuus keskittyy jopa korttelitasoisesti.
– Mittaluokka oli kuitenkin yllätys. Erot ovat niin isoja, että on kuin päiväkodit toimisivat lähes eri maissa.
...
– Esimerkiksi Vantaalta tiedetään, että on jo päiväkoteja, joissa ei ole yhtään suomea äidinkielenään puhuvaa lasta.
...
– Meillä ei vieläkään systemaattisesti tunnisteta eriytymisen mittaluokkaa ja sitä kuinka laajasti se palveluihin vaikuttaa.
...
Helsinki jakaa positiivisen diskriminaation rahaa nykyisin myös päiväkodeille. Lisärahan tarkoitus on tasoittaa eroja.
– Totta kai rahalla voi tehdä paljon, saada lisäaikuisia ja pienentää ryhmäkokoja. Mutta mikä on se summa, joka tukitoimiin riittää, sitä ei ole tutkittu. Hollannista esimerkiksi tiedetään, että kun eriytyminen on riittävän isoa, niin resurssipanostukset eivät riitä parantamaan kouluje tuloksia.
...
– Jos päiväkotiryhmässä on vain muutama suomenkielinen, ei ole mitään rahasummaa, joka sen jälkikäteen korjaisi, Bernelius selventää.
...
Tämä tietysti antaa sellaisia ennusmerkkejä, että päiväkotikoneesta on löydettävissä suorastaan 100% S2-osuuksia. Koulukoneessa jäätiin vaivaiseen 80% luokkaan.
Ja kaataahan tuossa apulaisprofessori myös ämpärillisen kylmää vettä näille, jotka ovat ratkomassa tilannetta rahalla ja resursseilla. Tästä Hollannin esimerkistä voisi keskustella vähän enemmänkin, kun näitä rahapaalin kanssa liikkeellä olevia ongelmanratkojia on näin vaalien alla tarjolla ihan riesaksi asti.
Sinänsä hauska sattuma myös se, että tuo artikkeli on hieman yli 4 vuoden takaa, eli ajalta hieman ennen sitä, kun nykyinen hallitus aloitti toimintansa. Neljässä vuodessa on ehkä sen verran tapahtunut päivitystä tilanteeseen, että eriytyminen on lisääntynyt. Ja maton alla ei taida olla enää tilaa S2-osuuksille, kun ne väkisin puskevat julkisuuteen.
Quote from: jalski on 01.03.2023, 20:37:55
Sinänsä hauska sattuma myös se, että tuo artikkeli on hieman yli 4 vuoden takaa, eli ajalta hieman ennen sitä, kun nykyinen hallitus aloitti toimintansa. Neljässä vuodessa on ehkä sen verran tapahtunut päivitystä tilanteeseen, että eriytyminen on lisääntynyt. Ja maton alla ei taida olla enää tilaa S2-osuuksille, kun ne väkisin puskevat julkisuuteen.
No, vasemmistolaista opetusministeriä varmasti periaatteessa harmittaa, että ikävät tilastot paljastettiin ennen vaaleja, mutta koska Andersson kaikesta huolimatta ei ole tyhmä, hän yrittää kääntää kiusallisen kriisin poliittiseksi voitoksi.
Mielenkiintoista olisi saada pitkän ajan kuvaajaa siitä, onko S2-koulujen henkilökunnassa tapahtunut muutoksia (esim. lisääntynyt vaihtuvuus, sijaisten osuus ja vakkarien määrä, työkokemusvuodet, työhyvinvoinnin tila jos sellaista tilastoidaan jne.) ja kuinka ne vertautuisivat muihin kouluihin. Nyt kun huomio keskittyy lähinnä oppilaisiin ja luokkiin, niin unohtuu se pääpilari jonka varassa koko opetusjärjestelmä lepää.
Oman lapsen parhaaksi toimiminen on rasistista ja yhteiskunnan pitäisi estää se.
QuoteÄiti valitsi asuinpaikan koulun vieraskielisten määrän mukaan – Tutkija: Ilmiöön puututtava
Turkulaisperhe valitsi asuinpaikan sillä perusteella, miten paljon alueella on vieraskielisiä oppilaita. Asiantuntijan mukaan juuri tällainen luuloihin ja pelkoihin perustuva "koulushoppailu" pahentaa alueiden eriytymistä.
KOLME vuotta sitten turkulaisperhe päätti ostaa uuden kodin, sillä perheen lapset olivat lähestymässä kouluikää. Vanhasta kodista olisi ollut pitkä matka lähikouluun.
"Päädyimme koulushoppailemaan. Emme missään nimessä halunneet muuttaa alueelle, jossa iso osa oppilaista olisi ollut vieraskielisiä", perheen nelikymppinen äiti kertoo.
Helsingin Sanomat ei julkaise haastatellun äidin nimeä perheen lapsia suojellakseen. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
PERHE aloitti uuden kodin etsimisen netin asunnonvälityspalvelusta.
Heti alusta alkaen heille oli selvää, että nyt haettiin kotia, jossa lapset voisivat käydä koulua yhdessä muiden suomea sujuvasti puhuvien kanssa.
"Mieheni tutki Googlesta alueita, joilla ulkomaalaistaustaisten asumisprosentit ovat isoja. Näiden asukasprosenttien perusteella laskimme, että tietyissä kouluissa on pakko olla 60–80 prosenttia vieraskielisiä oppilaita."
Kun perhe oli selvittänyt, mihin kouluihin heidän laskelmiensa mukaan menee eniten vieraskielisiä lapsia, he sulkivat juuri tämän alueen asunnot pois asuntohaaveistaan.
TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (Thl) tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen sanoo, että turkulaisperheen päätös ei ole ainoa laatuaan. Vastaavaa käyttäytymistä ilmenee ihmisten muuttoliikkeessä.
"Sitä näkee jonkin verran etenkin sellaisten suomalaistaustaisten perheiden parissa, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, paremmat tulot ja paremmat mahdollisuudet tehdä tällaista valintaa."
Etninen tausta on Kauppisen mukaan ainakin yksi tekijä, joka vaikuttaa tämän kaltaiseen asuinpaikan valintaan.
ÄIDIN arvion mukaan perhe jätti useita kymmeniä kiinnostavia asuntoja katsomatta juuri näiden kriteeriensä takia.
Äiti kantoi huolta esimerkiksi kouluopetuksen laadun kärsimisestä.
"Miten lapsen lukemisen opettelu tapahtuu luokassa, jossa ei puhuta suomea? Entä äidinkielen rikastuminen? Me emme ajatelleet testata ja ottaa siitä selvää."
Äiti uskoo, että opetus luokassa etenee heikoimpien oppilaiden ehdoilla niin, että muiden opetus kärsii. Hänelle on tärkeää, että perheen lasten suomen kielen taito muodostuu rikkaaksi ja eläväksi.
EIKÖ tällainen suhtautuminen ole suorastaan rasistista?
Perheenäiti painottaa, että hän ei koe itseään tai ajatuksiaan rasistisiksi. Hän sanoo, että lapsilla on tälläkin hetkellä ulkomaalaistaustaisia ystäviä, jotka eivät puhu suomen kieltä kovin hyvin.
"Vieras kulttuuri on loistava hieno asia, mutta ei enää sitten, jos lapsen oma kulttuuri ja kieli kärsii siitä", hän sanoo.
[...]
Turkulaisperheen kohdalla kaiken kodin etsintään liittyvän vaivan syynä oli halu antaa lapsille sataprosenttisesti parhaat mahdollisuudet elämään.
Äidin mukaan perheellä ei käytännössä ole rajaa siihen, kuinka paljon uhrauksia lasten hyväksi voi tehdä.
"Olen avoin kaikelle, mikä vain auttaa lapsia. Lasten edun vuoksi olen valmis vaihtamaan työpaikkaa ja muuttamaan paikkakuntaa. Mies on kriittisempi Turusta pois muutolle."
[...]
"Mahdollisuus valita lasten koulu on yksilön kannalta ensiarvoisen tärkeää, mutta kokonaisuuden kannalta todella huono juttu. Se johtaa eriytymiseen."
Hän sanoo tietävänsä, että eriytymisestä seuraa vain isoja ongelmia. Hän ei toivo Suomen ajautuvan samanlaiseen moniongelmaiseen ja syvään eriytymiseen, jollaista Ruotsin lähiöissä on jo nähty.
"Tämä ei ole mikään sellainen asia, jota Suomessa pitäisi pohtia seuraavat viisi vuotta. Jonkun pitäisi tehdä asialle nopeasti jotain, mutta en todellakaan tiedä mitä. Mutta minä tulen aina ajattelemaan lasteni parasta", äiti painottaa.
KAUPPINEN painottaa, että jos kouluun perustuvat asuinpaikan valinnat runsastuvat, se voi entisestään kiihdyttää asuinalueiden eriytymistä. Hänen mukaansa koulujen ja asuinalueiden eriytymiset ovat kytköksissä toinen toisiinsa ja ruokkivat toisiaan.
Asiaan pitäisi hänen mukaansa puuttua.
"Tällainen ilmiö ei niinkään perustu faktoihin. Se perustuu luuloihin ja pelkoihin, joiden perusteella sitten toimitaan."
Kauppinen sanookin, että yhteiskunnan olisi tärkeää tehdä jotain, jotta asia ei jää nyt sen varaan, mitä yksittäisissä perheissä tehdään.
"Jokainen haluaa lapselleen parasta, sitä on paha mennä kiistämään. Jos yksittäisten valintojen seurauksena on todella voimakas eriytyminen, niin kyseessä on ongelma."
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009410352.html) 6.3.2023
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen ei halua ymmärtää ongelman juontuvan niin Suomessa kuin Ruotsissakin maahanmuuttopolitiikan, ei perheiden vääristä valinnoista, vaikka asia on päivänselvä.
Quote from: Jonna Rönkä, HS"Tällainen ilmiö ei niinkään perustu faktoihin. Se perustuu luuloihin ja pelkoihin, joiden perusteella sitten toimitaan."
Ilmiötä voidaan perustella myös faktoilla. Sen sijaan tutkimuspäällikkö Kauppinen ei siihen tässäkään pysty.
Quote from: Äpyli on 01.03.2023, 21:53:03
Mielenkiintoista olisi saada pitkän ajan kuvaajaa siitä, onko S2-koulujen henkilökunnassa tapahtunut muutoksia (esim. lisääntynyt vaihtuvuus, sijaisten osuus ja vakkarien määrä, työkokemusvuodet, työhyvinvoinnin tila jos sellaista tilastoidaan jne.) ja kuinka ne vertautuisivat muihin kouluihin. Nyt kun huomio keskittyy lähinnä oppilaisiin ja luokkiin, niin unohtuu se pääpilari jonka varassa koko opetusjärjestelmä lepää.
Kyllä. Olisi hienoa, jos tuosta kerättäisiin dataa järjestelmällisesti, mutta taitaa olla turha toivoa. Yksittäisiä tutkimuksia koskien suomalaisten opettajien työuupumusta koskien kuitenkin on. Tässä yksi esimerkki (Saloviita & Pakarinen, 2021) ja sieltä poiminta mitattujen oppilaita koskevien muuttujien korrelaatiosta opettajien työuupumuksen kanssa:
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0742051X20314128
Quote
Teacher burnout explained: Teacher-, student-, and organisation-level variables
...
4.2. Student-level variables
The classroom teachers in the upper grades had higher overall burnout levels than those in the lower grades. The difference was most significant in the domain of depersonalisation. This result replicated the findings of an earlier study (Forlin, 2001) and seems to reflect the effect of students' age on teachers' work. Higher level of burnout among subject teachers compared with classroom teachers may also be associated with the higher age of their students. Teachers in multiple grade classrooms did not score higher in burnout than those in single grade classrooms. In addition, the use of a multilevel curriculum was not a significant problem for the teachers.
The burnout of classroom and subject teachers increased linearly with the rising number of supported students (SEN and ISN) in the classrooms. Among the classroom teachers, this association was strongest in the depersonalisation subdomain and among the subject teachers, it was strongest in the exhaustion subdomain. Compared to students with ISN, those with SEN, having more support needs, were more strongly associated with teachers' burnout. In terms of effect size, however, the changes in teachers' burnout remained small until the number of supported students increased to three for the classroom teachers and four for the subject teachers. Among the classroom teachers, the presence of TAs fully compensated for the increase in burnout until the number of supported students rose to more than five. For the subject teachers, the presence of TAs had no association with burnout.
Based on these results, it might be recommended that no more than two students with support needs be placed in the same classroom if no additional help is provided. Additional help from TAs was associated with lower levels of teacher burnout when students with support needs were placed in the classroom. Despite this association, teachers preferred to receive help from special education teachers rather than from TAs. Perhaps the teachers had observed that TAs did not always have the necessary qualifications to enable them to participate effectively in the class. Previous research has also listed several negative side effects of using untrained paraprofessional staff in the classrooms (Giangreco, Edelman, Luiselle, & MacFarland, 1997; Webster et al., 2010). However, the results of the present study remained descriptive and need confirmation from a longitudinal study design.
...
Oppilaita koskevien muuttujien osalta opettajien työuupumuksen määrä riippuu selvästi opetettavasta luokka-asteesta (ylemmillä luokilla enemmän uupumusta).
Toinen merkittävä työuupumuksen aiheuttaja on tuentarpeisten määrä luokassa. Voimakkaimmin vaikuttaa erityisen tuen tarpeen piirissä olevat oppilaat. Jos tuentarpeisia on vain pari, merkittävää vaikutusta opettajien työuupumukseen ei ole, mutta jos määrää lähdetään kasvattamaan tästä, sillä alkaa olla vaikutusta työuupumuksen määrään. Luokanopettajilla avustajien läsnäolo luokassa auttaa hieman, mutta sitten kun tuentarpeisten määrä kasvaa tarpeeksi, avustajastakaan ei enää poista vaikutusta. Aineenopettajilla avustajien määrä ei vaikuttanut työuupumuksen määrään.
Artikkelissa suositellaan korkeintaan kahta tuentarpeista luokkaa kohden, mutta tämä alkaa olla kaukainen päiväuni nykyisillä tuentarpeisten määrillä. (Erityisesti jos lasketaan tehostettu ja erityinen tuki yhteen, tällöin keskimäärin n. joka viides oppilas on tuen piirissä..). Avustajien läsnäolonkin kanssa taitaa olla vähän niin ja näin, kun aika monessa paikassa avustajia sitten kumminkin käytetään esimerkiksi opettajien sijaisina. Vaikka tukipäätösten perusteella avustajia pitäisi luokassa olla, niin eipä niitä ollenkaan aina ole.
S2-keskusteluun asia liittyy sitä kautta, että monesti S2-oppilaita runsaasti sisältävät koulut ja korkea tuentarpeisten määrä kulkevat käsi kädessä. Tässä mm. Ylen juttu aiheesta:
https://yle.fi/a/3-12638287
Quote
Nämä Helsingin koulut ovat tutkijan mielestä hälytysmerkkejä: Ylen selvitys paljastaa, että vaikeimmat ongelmat painottuvat samoille alueille
Kun esimerkiksi Itäkeskuksessa erityistä tukea tarvitsee reilu kolmannes oppilaista, Norssissa erityisoppilaiden osuus on muutama prosentti, ilmenee Ylen selvityksestä.
...
Esimerkiksi Itäkeskuksen peruskoulussa erityisoppilaita on yli kolmannes oppilaista, maahanmuuttajien osuus oppilaista on yli puolet. Keskimäärin alueen talouden tulot ovat 35 000 euroa vuodessa.
Myös monissa muissa kouluissa itäisen Helsingin alueella erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien osuudet ovat korkeita, näin on esimerkiksi Keinutien peruskoulussa Kivikossa sekä koiliseen suurpiiriin kuuluvassa Kankarepuiston peruskoulussa Jakomäessä.
...
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009410352.html
QuoteTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen painottaa, että jos kouluun perustuvat asuinpaikan valinnat runsastuvat, se voi entisestään kiihdyttää asuinalueiden eriytymistä.
Quote"Tällainen ilmiö ei niinkään perustu faktoihin. Se perustuu luuloihin ja pelkoihin, joiden perusteella sitten toimitaan."
Tutkimuspäällikkö ei itsekään ymmärrä, että puhuu itseään vastaan: hän on samaan aikaan huolissaan eriytymisestä, mitä ei toisaalta olekaan, koska 'se perustuu luuloihin ja pelkoihin'.
Mistä me saisimme parempia tutkijoita, jotka eivät heti kompastu omiin jalkoihinsa tai jotka kykenisivät ajattelemaan johdonmukaisesti ja loogisesti?
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009410352.html
QuoteTHL:n tutkimuspäällikkö Kauppinen "Jokainen haluaa lapselleen parasta, sitä on paha mennä kiistämään. Jos yksittäisten valintojen seurauksena on todella voimakas eriytyminen, niin kyseessä on ongelma."
Jos siis yksi perhe tekee moraalisen valinnan ja muuttaa paremman koulun vuoksi, se on hyväksyttävää. Mutta jos tuhat perhettä tekee saman, se ei olekaan hyväksyttävää?
Kuinka monennen perheen kohdalla THL:n mielestä hyvä asia muuttuu pahaksi? Vai onko vain ensimmäinen perhe hyvä ja siitä seuraavat aina kasvavin määrin pahoja? THL voisi kertoa lukuja, kun se kerran on näköjään tutkinut asioita.
Tulee mieleen Rosa Meriläisen twiitti maaliskuulta vuonna 2018: 'Tunnen monia sinkkunaisia, jotka eivät pidä itseään rasisteina, mutta tinderissä valitsevat vain valkoisia.'
Eli vihervasemmistolaisen mielestä kaikki saavat olla sellaisia kuin haluavat eikä kukaan ulkopuolinen voi tuomita ketään toista ihmistä tämän rakkauden vuoksi. Yksi valkoiseen rakastunut ehkä vielä menisi, mutta kun heitä onkin useampia, niin hitto, nehän ovatkin rasisteja!
Kysymys kuuluu myös, että jos lauma valkoiseen rakastuneita ovat rasisteja, onko yksittäinen, valkoiseen rakastunut myös rasisti, vai onko hän vain aidosti rakastunut? Määrittääkö suuri joukko yksilöä ja voiko yksilön tuomita sen mukaan?
Miksei kuka tahansa saisi rakastua keneen tahansa ilman leimaa tai miksei mikä tahansa perhe saisi ajatella lapsensa parasta ilman, että joutuu moraalisen arvostelun kohteeksi?
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.03.2023, 20:48:18
Quote"Tällainen ilmiö ei niinkään perustu faktoihin. Se perustuu luuloihin ja pelkoihin, joiden perusteella sitten toimitaan."
Tutkimuspäällikkö ei itsekään ymmärrä, että puhuu itseään vastaan: hän on samaan aikaan huolissaan eriytymisestä, mitä ei toisaalta olekaan, koska 'se perustuu luuloihin ja pelkoihin'.
Mistä me saisimme parempia tutkijoita, jotka eivät heti kompastu omiin jalkoihinsa tai jotka kykenisivät ajattelemaan johdonmukaisesti ja loogisesti?
Onkohan tutkija oikeasti tutkinut tätä ilmiötä suomalaisten vanhempien kohdalla, epäilen. Eli miten hän on päätynyt siihen johtopäätökseen, että ilmiö perustuisi luuloihin ja pelkoihin - luultavasti yksityisajattelulla. Tutkijalle kuitenkin voidaan huomauttaa, että sama ilmiö toistuu muissakin maissa yhä uudelleen ja uudelleen, joten samalla kun tutkisi suomalaisten kokemuksia, voisi tutkimushorisonttia laajentaa aluksi ainakin EU:n ja USA:n tasolle, joista molemmista löytyy jo varsin kattavasti aineistoa tutkittavaksi.
Nyt pusketaan kovaa vauhtia rasismi-selitystä eriytymiselle vaikka sitä ei aina suoraan sanota, häveliäisesti vain vihjaillaan rivien välistä. Tutkijalta voisimme tässä kohdassa kysyä, että jos Suomi on joidenkin tutkijoiden väittämänä EU:n rasistisin maa, niin miksi sama ilmiö toistuu myös muualla vähemmän rasistisissa maissa? Ja jos toista koulua etsivät vanhemmat ovat kerta niin kovin, kovin ennakkoluuloisia, pelokkaita ja rasistisia, eikö se ole vain hieno juttu, että he muuttavat lapsineen muualle eivätkä näin ollen häiritse monikulttuurisen koulun rikasta arkea? Oppimistuloksiinhan ei kuulemma ole vaikutusta S2-oppilaiden määrällä, joten kaikki osapuolet voisivat olla tyytyväisempiä.
Se olisikin mielenkiintoista nähtävää, kun ensisijaisesti kaikki monikulttuurisia kouluja kannattavat vanhemmat lapsineen laitettaisiin asumaan kaikista monikulttuurisimmille alueille ja lapset sitten kyseisten alueiden kouluihin ilman valinnanvapautta. Näin he saisivat toteuttaa utopiaansa käytännössä ja johtaa esimerkin voimalla sen sijaan, että vaativat kaikkia muita tekemään niin. Tutkimusjakso voisi olla näin aluksi vaikkapa päiväkodista peruskoulun loppuun, ja sitten kuunneltaisiin kokemuksista. Koska kuitenkin kannatan vapauksia, niin tämä on vain ajatusleikki.
Miten eriytymistä voi olla olemassa, koska kaikki lapset ovat samanlaisia ja samoilla kyvyillä varustettuja?
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.03.2023, 21:41:35
Miten eriytymistä voi olla olemassa, koska kaikki lapset ovat samanlaisia ja samoilla kyvyillä varustettuja?
Tämä selittyy luonnollisella sosialistisella diskurssilla: yhteiskunnan tukirakenteet väljentyvät ja sitten rasismi pesii niihin kuten naakka tyhjään savupiippuun.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.03.2023, 21:12:21
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009410352.html
QuoteTHL:n tutkimuspäällikkö Kauppinen "Jokainen haluaa lapselleen parasta, sitä on paha mennä kiistämään. Jos yksittäisten valintojen seurauksena on todella voimakas eriytyminen, niin kyseessä on ongelma."
Jos siis yksi perhe tekee moraalisen valinnan ja muuttaa paremman koulun vuoksi, se on hyväksyttävää. Mutta jos tuhat perhettä tekee saman, se ei olekaan hyväksyttävää?
Kuinka monennen perheen kohdalla THL:n mielestä hyvä asia muuttuu pahaksi? Vai onko vain ensimmäinen perhe hyvä ja siitä seuraavat aina kasvavin määrin pahoja? THL voisi kertoa lukuja, kun se kerran on näköjään tutkinut asioita.
Minä määrittelisin niin, että rasisti on sellainen kantasuomalainen joka haluaa muuttaa pois mamulähiöstä tai ei suostuisi sellaiseen muuttamaan, vaikka hänellä on henkilökohtaisesti alle 2500€ kuukausipalkka bruttona. Suurin osa vihervasemmiston mediassa esillä olevista äänitorvista ei täyttäisi tällöin rasistin määritelmää.
Vesalan peruskoulun (https://www.google.com/maps/search/vesalan+peruskoulu/@60.2414603,25.0850065,505a,35y,270h,39.33t/data=!3m1!1e3) oppilaista 57% on S2-opetuksessa. Tällainen sattumus sieltä:
Koulussa epäillään puukotusta Helsingissä
Koulussa epäillään puukotusta kesken koulupäivän kotitaloustunnilla Helsingissä.QuoteKoululle menneet poliisipartiot tavoittivat paikalta sekä teosta epäillyn että uhrin, jolla oli pistohaava kyljessä. Ensihoito vei uhrin sairaalahoitoon.
TEOSTA epäilty on 13-vuotias tyttö ja uhri poika, kertoo tutkinnanjohtaja Marko Forss HS:lle.
TEOSTA epäilty on 13-vuotias koulun oppilas. Hän on poliisin hallussa.
Poliisi on toistaiseksi vaitonainen tapauksen yksityiskohdista. Asiaa tutkitaan tapon yrityksenä.
HS 8.3.2023 (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009440305.html)
Yksittäistapaus toki, mutta toistuessaan voi viedä tehoja koulushoppailijoiden syyllistämiseltä.
Quote from: Siili on 08.03.2023, 11:56:55
Yksittäistapaus toki, mutta toistuessaan voi viedä tehoja koulushoppailijoiden syyllistämiseltä.
Joo. Taitaa olla tilastodataa noista kouluista tarjolla väkivaltaisuuden suhteen, mutta sitä ei haluta tarkemmin eritellä / julkaista. Sitä kun on vielä kovasti vaikeampi selittää hyväksi kuin tätä S2-asiaa. Näistähän on pari lehtijuttua ollut tässä hetki sitten:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009384246.html
Quote
...
Koulupäivistä on osassa Helsingin kouluissa tullut selviytymistä sekä opettajille että lapsille. Väkivalta koulupäivän aikana on joissain paikoissa arkea.
...
HS kertoi aiemmin Kalasataman peruskoulun tulehtuneesta tilanteesta. Koulu on pyytänyt vanhempia avuksi välituntien valvontaa, sillä välitunneilla tapahtuu niin paljon tappeluita, ettei koulun oma henkilökunta riitä niitä ratkaisemaan.
...
Tappeluita on nähty myös esimerkiksi Kannelmäen koulussa.
...
HS:n haastattelemien koulujen työntekijöiden mukaan vaaratilanteita aiheuttaa usein yksittäinen oppilas. Tietyissä kouluissa ja luokissa yksittäistapaukset kasaantuvat.
...
Ylen koulukoneesta Kalasataman S2-osuus 24% ja Kannelmäen 35%.
Mitään kaavaa ei ole havaittavissa, mutta kyse on nykykielellä kasaantuneista yksittäistapauksista. :)
Toisessa HS:n artikelissa oli paremmin kuvattu kasvatuksen toimialalla työskentelevien väkivallan kohtaamista koskevaa tilastoaineistoa. Mutta tietysti varotaan viimeiseen asti kertomasta alueellista tilannetta tarkemmin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009391397.html
Quote
...
Helsingin kaupungilla Kasvatuksen ja koulutuksen (Kasko) toimialalla työskentelevistä yli puolet on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssään viimeisen 12 kuukauden aikana. Luku antaa suuntaa opettajien kohtaamalle väkivallalle tai sen uhkalle Helsingin kouluissa.
...
Luku väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneista on noussut edellisestä, vuonna 2020 toteutetusta kyselystä.
Silloin vastaajista reilu 47 prosenttia kertoi kokeneensa väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaiden taholta. Päivittäin tilanteita oli tuolloin kokenut noin 15 prosenttia vastaajista.
...
Vuonna 2022 vastaajista 52,3 prosenttia kertoi kyselyssä joutuneensa asiakkaiden väkivallan kohteeksi tai joutuneensa väkivallalla uhatuksi. Asiakkailla tarkoitetaan kyselyssä lapsia, nuoria tai heidän perheitään.
Syksyllä 2022 toteutetussa kyselyssä pyydettiin arvioimaan työssä kohdattua väkivaltaa viimeisen kuluneen 12 kuukauden aikana.
Väkivalta saattoi olla esimerkiksi tavaroiden heittelemistä, jota oli kokenut lähes 42 prosenttia vastaajista. Lyömistä ja potkimista oli kokenut 31,4 prosenttia vastaajista.
Aseella, eli teräaseella, ampuma-aseella tai astalolla, oli uhattu 1,2 prosenttia vastaajista.
...
Kyselyn tuloksissa oli myös koulukohtaisia eroja.
Eräällä ala-asteella 95,7 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa väkivallan tai uhkailun kohteeksi. Toisessa koulussa luku oli vain 30 prosenttia.
Kyselyssä oli kuitenkin lukuisia Helsingin kouluja, joissa vastaajista yli 70 prosenttia oli kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa.
...
Väkivaltatilanteet ovat niin arkipäiväisiä, että niitä käsitellään henkilökunnan kesken jo mustan huumorin kautta, kertoo helsinkiläisessä peruskoulussa työskentelevä opettaja.
"Se on selviytymiskeino. Opettajainhuoneessa kerrotaan, että taas oli puukkohippaa kun on pitänyt jahdata oppilasta, joka on saanut teknisen työn tunnilla itselleen puukon", opettaja kuvailee.
...
Opettajalla on hieman alle 20 vuoden työkokemus. Hänen mukaansa väkivaltatilanteiden määrä on lisääntynyt huomattavasti hänen työuransa aikana.
"Aiemmin kyse oli yleensä yksittäistapauksista, jotka pystyttiin selvittämään. Nykyään on enemmän lapsia, jotka säännöllisesti aiheuttavat erilaisia uhkaavia tilanteita."
...
Ylen koulukoneen dataan voisi tehdä sen verran kehitystä, että siihen yhdistäisi nämä väkivaltatilastot. Saadaan yksi näkökulma lisää koulushoppailuun.
Artikkelin luvut perustuvat kuitenkin julkisella rahalla tehtyyn tutkimushankkeeseen, joten eiköhän tämäkin data pitäisi olla ainakin koulutason kokoavien lukujen osalta julkista, jos joku sitä pyytää:
Quote
...
Tämä selviää tuoreimman, viime syksynä toteutetun Kunta10-kyselyn tuloksista. Kyselyn aineisto ei ole julkisesti saatavilla, mutta HS on päässyt näkemään osan tuloksista.
...
Kunta10 on kahden vuoden välein toteutettava tutkimus, joka on kohdennettu 11 eri kaupungin palveluksessa oleville työntekijöille. Tässä artikkelissa käsitellään vain Helsingin tuloksia.
...
Jos jotain osaa aineistosta voidaan näyttää HS:n toimittajalle, niin luultavasti ei ole mitään käypäistä syytä sille, miksi sitä samaa julkisella rahalla kerätyn aineiston osaa ei voisi antaa ulos muillekin. (Jos aineisto olisi luokiteltu esimerkiksi vain viranomaiskäyttöön tarkoitetuksi, niin silloin sitä ei voi kyllä näyttää toimittajallekaan ilman seuraamuksia.) Tästä aineistosta voisi saada kivasti lisää swingiä koulukeskusteluun näin vaalien alla.
Nuorisouutisia alkanut nyt pukata melkoista tahtia. Luulenpa, että uutisiin päätyvät tapaukset ovat niitä raflaavimpia ja sellaisenaan vain pieni osa rikastunutta kokemusmaailmaa. Näin arveli myös HS:n jutun haastateltu, joka käytti termiä avattu Pandoran lipas. Onko kyseessä nuoriso(tm), sitä ei juttu kerro. Tietenkään.
HS: Nuorisojoukko piinaa Haukilahden kauppakeskusta: osa asiakkaista ei uskalla enää käyttää parkkihallia
Quote
Haukilahden kauppakeskus haluaa puuttua parkkihallissa häiriköivän nuorisojoukon toimintaan.
ESPOON Haukilahden kauppakeskusta piinaavat huonosti käyttäytyvät nuoret.
Muutaman kuukauden ajan etenkin kauppakeskuksen parkkihallissa on kokoontunut joukko nuoria, joiden käytöksen vuoksi osa asiakkaista ei enää edes uskalla käyttää parkkihallia.
"Nyt on sellainen tilanne, että asialle pitää tehdä jotain", sanoo kauppakeskuksen kiinteistön hallituksen puheenjohtaja Sannamaija Lagus.
Häiriköiviä nuoria on hänen mukaansa yleensä noin kymmenen, ja he ovat iältään arviolta 10–15-vuotiaita, eli osa heistä on vielä alakoulussa.
Joukko on Laguksen mukaan muun muassa töhrinyt hallin seiniä ruoalla ja ulosteella sekä virtsannut parkkeerattujen autojen päälle. Lisäksi he ovat kiipineet kauppakeskuksen katolle.
LAGUS julkaisi asiasta kirjoituksen paikallisessa Facebook-ryhmässä etsiäkseen lisää keinoja ongelman kitkemiseen.
"Kyllästyin vittuiluun ja huoritteluun. Tämä ei voi olla näin", hän perustelee.
Kirjoituksen julkaisun jälkeen Laguksesta alkoi tuntua, että hän tuli avanneeksi Pandoran lippaan.
Hän on saanut lukuisia viestejä nuorten yhä törkeämmäksi muuttuneesta käytöksestä, uhan tunnusta ja jopa avoimesta huumekaupasta hallissa.
Nuorisojoukon käytös on järkyttänyt paikallisia etenkin siksi, että alue on Laguksen mukaan muutoin hyvin rauhallinen.
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009440042.html (https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009440042.html)
Nuorisouutisia alkanut nyt pukata melkoista tahtia. Luulenpa, että uutisiin päätyvät tapaukset ovat niitä raflaavimpia ja sellaisenaan vain pieni osa rikastunutta kokemusmaailmaa. Näin arveli myös HS:n jutun haastateltu, joka käytti termiä avattu Pandoran lipas. Onko kyseessä nuoriso(tm), sitä ei juttu kerro. Tietenkään.
HS: Nuorisojoukko piinaa Haukilahden kauppakeskusta: osa asiakkaista ei uskalla enää käyttää parkkihallia
Quote
Haukilahden kauppakeskus haluaa puuttua parkkihallissa häiriköivän nuorisojoukon toimintaan.
ESPOON Haukilahden kauppakeskusta piinaavat huonosti käyttäytyvät nuoret.
Muutaman kuukauden ajan etenkin kauppakeskuksen parkkihallissa on kokoontunut joukko nuoria, joiden käytöksen vuoksi osa asiakkaista ei enää edes uskalla käyttää parkkihallia.
"Nyt on sellainen tilanne, että asialle pitää tehdä jotain", sanoo kauppakeskuksen kiinteistön hallituksen puheenjohtaja Sannamaija Lagus.
Häiriköiviä nuoria on hänen mukaansa yleensä noin kymmenen, ja he ovat iältään arviolta 10–15-vuotiaita, eli osa heistä on vielä alakoulussa.
Joukko on Laguksen mukaan muun muassa töhrinyt hallin seiniä ruoalla ja ulosteella sekä virtsannut parkkeerattujen autojen päälle. Lisäksi he ovat kiipineet kauppakeskuksen katolle.
LAGUS julkaisi asiasta kirjoituksen paikallisessa Facebook-ryhmässä etsiäkseen lisää keinoja ongelman kitkemiseen.
"Kyllästyin vittuiluun ja huoritteluun. Tämä ei voi olla näin", hän perustelee.
Kirjoituksen julkaisun jälkeen Laguksesta alkoi tuntua, että hän tuli avanneeksi Pandoran lippaan.
Hän on saanut lukuisia viestejä nuorten yhä törkeämmäksi muuttuneesta käytöksestä, uhan tunnusta ja jopa avoimesta huumekaupasta hallissa.
Nuorisojoukon käytös on järkyttänyt paikallisia etenkin siksi, että alue on Laguksen mukaan muutoin hyvin rauhallinen.
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009440042.html (https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009440042.html)
edit: Lisäys: olen havainnoinut henkilökohtaisesti kyseistä käyttäytymismallia mamu-nuorilla jossain määrin myös itse, ennen kuin muutin vähemmän rikastuneelle alueelle (ei pääkaupunkiseudulla). Kiipeilivät koulujen katoilla ja kuseskelivat sinne tänne. Ja tästä on jo vuosia aikaa.
Quote from: Äpyli on 08.03.2023, 15:56:40
HS: Nuorisojoukko piinaa Haukilahden kauppakeskusta: osa asiakkaista ei uskalla enää käyttää parkkihallia
Katsottuani vuoden 2019 eduskuntavaalien tulospalvelusta, miten Haukilahdessa äänestettiin, olen tästä uutisesta siinä mielessä iloinen, että mahdollisesta monikulttuurista saavat nyt nauttia myös he, jotka sen puolesta äänestävät. Haukilahdessa kolme suurinta näyttivät olevan kokoomus 44,8 %, RKP 16,9 ja vihreät 13,2 %.
Opettajat kokivat väkivaltaa Vesalan peruskoulussa selvästi enemmän kuin muualla Helsingissä
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009440762.html
QuoteVESALAN peruskoulusta piirtyy synkkä kuva viimevuotisen Kunta 10 -kyselyn tulosten perusteella.
Koulun henkilökunta on kyselyn mukaan kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita huomattavasti yli Helsingin keskiarvon.
...
Helsingin Mellunkylässä sijaitsevassa Vesalan peruskoulussa tapahtui keskiviikkona oppilaiden välinen puukotus, jota poliisi tutkii tapon yrityksenä.
Poliisin mukaan teosta on epäiltynä 13-vuotias tyttö, joka puukotti samassa koulussa opiskelevaa poikaa kotitaloustunnilla.
VÄKIVALTA ei HS:n näkemän koulukohtaisen tilaston perusteella ole täysin poikkeuksellista Vesalan peruskoulussa. Väkivaltaa tai sen uhkaa kertoi kyselyssä kokeneensa 86,3 prosenttia koulun työntekijöistä.
Luku on selvästi korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin.
Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työskentelevistä yli puolet eli 52,3 prosenttia on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssään vuoden aikana, ilmenee samasta vuoden 2022 kyselystä.
...
Vesala ei lukujen valossa ole kuitenkaan Helsingin väkivaltaisin koulu. Ainakin yhdellä alakoululla on opettajien kokemusten mukaan väkivalta- ja uhkatilanteita Vesalaa enemmän.
Tässä koulussa tilanteista raportoi 95,7 prosenttia koulun henkilökunnasta.
VASTAAVASTI monissa peruskouluissa numerot ovat parempia ja osin luvuista näkyy ongelmien kasautuminen enemmän tiettyihin kouluihin.
Esimerkiksi kahdessa Itä-Helsingissä sijaitsevassa peruskoulussa väkivalta- ja uhkatilanteita oli kokenut 51,2 sekä 54,9 prosenttia.
Keskustassa sijaitsevassa peruskoulussa tilanteista raportoi vain 30 prosenttia opettajista.
Quote from: Skeptikko on 08.03.2023, 16:41:35
Quote
VÄKIVALTA ei HS:n näkemän koulukohtaisen tilaston perusteella ole täysin poikkeuksellista Vesalan peruskoulussa. Väkivaltaa tai sen uhkaa kertoi kyselyssä kokeneensa 86,3 prosenttia koulun työntekijöistä.
Koska näköjään toimittaja voi kertoa tilastosta yksittäisiä kouluja koskevia tuloksia koulut nimeten, niin nyt olisi korkea aika laittaa koko lista koulukohtaisia tuloksia Helsingistä julki. Vai pitääkö koulussa oppilaan ensin saada puukosta ennen kuin koulukohtainen tulos voidaan julkaista?
Quote from: Skeptikko on 08.03.2023, 16:41:35
Quote
Esimerkiksi kahdessa Itä-Helsingissä sijaitsevassa peruskoulussa väkivalta- ja uhkatilanteita oli kokenut 51,2 sekä 54,9 prosenttia.
Tässäkin jo melkein kerrotaan, mutta ei ihan.
Quote from: Siili on 08.03.2023, 11:56:55
Vesalan peruskoulun (https://www.google.com/maps/search/vesalan+peruskoulu/@60.2414603,25.0850065,505a,35y,270h,39.33t/data=!3m1!1e3) oppilaista 57% on S2-opetuksessa. Tällainen sattumus sieltä:
Koulussa epäillään puukotusta Helsingissä
Koulussa epäillään puukotusta kesken koulupäivän kotitaloustunnilla Helsingissä.
HS 8.3.2023 (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009440305.html)
Yksittäistapaus toki, mutta toistuessaan voi viedä tehoja koulushoppailijoiden syyllistämiseltä.
Hesariin ilmestyneen lisäartikkelin (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009440762.html) mukaan väkivaltaa esiintyy Vesalan koulussa enemmänkin:
QuoteOpettajat kokivat väkivaltaa Vesalan peruskoulussa selvästi enemmän kuin muualla Helsingissä
Opettajien kokemat väkivalta- tai uhkatilanteet Vesalan peruskoulussa ovat HS:n saaman selvityksen perusteella keskimääräistä yleisempiä.
Vesalassa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesala_(Helsinki)) on myös pientaloja. Edellä kerrotun tapaiset uutiset tuskin lisäävät niiden houkuttelevuutta maksukykyisten lapsiperheiden parissa.
QuoteVesalan peruskoulun rehtori Niina Halonen-Malliarakis kommentoi Ylelle, että koululla on täysin turvallista. Hänen mukaansa tilannetta oli käytännössä mahdotonta ennakoida.
Jos koululla kerran on täysin turvallista, miten ne voivat sen tietää, koska tilanteita on käytännössä saman henkilön mielestä mahdoton ennakoida?
Tästä tulee valitettavasti epäilys, että rehtori on joko valehtelija tai sitten vähäjärkinen, mahdollisesti molempia. Miksi annamme tällaisten henkilöiden johtaa lastemme kouluja?
Miksei rehtori vain voi todeta, että nyt näyttää turvalliselta, mutta emme voi taata sitä, koska emme ole selvänäkijöitä emmekä pysty ennakoimaan tilanteita, mitä tahansa voi tapahtua seuraavalla sekunnilla, vaikka kouluampuminen, joskin se juuri nyt ei vaikuta todennäköiseltä..
Vesalan peruskoulu ei sijaitse Mellunkylässä, vaikka media niin kirjoittaa. Koulu sijaitsee Kontulassa muutaman sadan metrin päässä Kontulan metroasemalta ja ostarilta.
Koulun lähellä on runsaasti kaupungin vuokrataloja monikulttuurisine asukkaineen. Myös omistuskerrostalojen asukaspohja on monikulttuurista, koska asunnot on myyty sijoittajille, jotka vuokraavat Kelan tukemille vuokralaisille. Nämä ovat usein mamuja tai syrjäytyneitä suomalaisia. Meno on sen mukaista.
Quote from: Aina on 09.03.2023, 09:14:33
Vesalan peruskoulu ei sijaitse Mellunkylässä, vaikka media niin kirjoittaa. Koulu sijaitsee Kontulassa muutaman sadan metrin päässä Kontulan metroasemalta ja ostarilta.
Itse asiassa Kontula sijaitsee Mellunkylän kaupunginosassa, joten siinä mielessä median kirjoittama on totta. Toki kirjoittelu on tarkoitushakuista, ja sillä halutaan varmaankin luoda mielikuva, että koulu sijaitsee Mellunmäessä eikä Kontulassa.
Quote from: Roope on 21.02.2023, 13:20:44
En tiedä Anderssonista, mutta maahanmuuttoa hehkuttavat anderssonit ovat tyypillisesti panneet lapsensa niin Suomessa kuin Ruotsissakin turvaan anderssonilaiselta maahanmuuttopolitiikalta. Suomessa esimerkiksi ruotsinkielisiin kouluihin ja Ruotsissa vapaakouluihin.
Vaikka maahanmuutto ei yksin selitä Suomen koulujen oppimistulosten laskua, sillä ja haitallista maahanmuuttopolitiikkaa ajavien koulupoliittisilla linjauksilla on varmasti paljon tekemistä Suomen eurooppalaisesti täysin poikkeuksellisten tulosten ja kehityksen kanssa.
Mikä eksistentiaalinen ongelma siinä "eriytymisessä" taas olikaan? Maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat ainakin ovat ihan konkreettisia, mutta eriytymisen kauhistelu vaikuttaa lähinnä ideologisallergiselta reaktiolta.
Ruotsin kokemusten ja tutkimusten mukaan valinnanvapaus ja koulujen eriytyminen ei ole ollenkaan sellainen mörkö kuin suomalaisessa S2-keskustelussa on annettu muka tieteellisenä itsestäänselvyytenä ja keskustelun lähtökohtana ymmärtää. Eriytyminen selittää Ruotsissa vain parisen prosenttia arvosanaeroista eli mitättömän vähän verrattuna kaikkeen muuhun ja etenkin maahanmuuton vaikutuksiin.
QuoteKoulushoppailua tutkittiin Ruotsissa: Valinnanvapaus johti koulujen eriytymiseen, mutta se ei näy oppimistuloksissa
SUOMESSA on nostettu Ruotsin peruskoulu varoittavaksi esimerkiksi siitä, miten käy, kun perheet rupeavat "koulushoppailemaan".
Koska naapurimaassa kouluvalintaa on tehty jo pitkään, se toimii hyvin mallina siitä, mitä Suomessakin voi tapahtua.
YKSI Suomessa kouluvalinnasta noussut huoli on, että hyvin toimeen tuleva, koulutetun keskiluokan jälkikasvu kasaantuu omiin kouluihinsa. Samalla kasautuvat vähävaraisten, matalasti koulutettujen ja maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset toisiin kouluihin.
Tätä sanotaan koulujen segregaatioksi eli eriytymiseksi oppilaiden sosiaalisen ja etnisen taustan mukaan.
Lisähuoli on, että tämä eriytyminen heikentää lasten yhtäläisiä mahdollisuuksia kouluttautua. Perhetausta alkaa entistä enemmän vaikuttaa siihen, miten hyvin oppilaat pärjäävät koulussa.
Vanhastaan tiedetään, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapset pärjäävät koulussa keskimäärin paremmin kuin vähemmän koulutettujen. Avoin kysymys kuitenkin on, voimistuuko tämä oppimisen ero, kun oppilaat jakautuvat kouluihin yhä selvemmin perhetausta mukaan.
YLLÄTTÄVÄ havainto Ruotsista on ollut se, että eriytyminen ei ole suurentanut sosiaalisen taustan mukaisia oppimiseroja.
Ruotsissa perheet ovat saaneet valita aiempaa laajemmin lapsensa koulun jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien.
Lähikoulun sijasta tuli mahdolliseksi valita kunnallinen koulu toiselta alueelta tai yksityinen koulu kunnan tarjoamalla palvelusetelillä.
Yksi tulos valinnanvapaudesta on selvä. Ruotsissa koulut ovat kolmessakymmenessä vuodessa eriytyneet yhä voimakkaammin sosiaalisen ja etnisen taustan mukaan.
Näin kertoo Uppsalassa sijaitsevan, koulutus- ja työmarkkinapolitiikan arviointiin keskittyvän Ifau-tutkimuslaitoksen tutkija Helena Holmlund.
[...]
Jo joka viides yhdeksäsluokkalainen käy Ruotsissa yksityistä koulua. Ja näihin kouluihin päättyvät useimmiten hyväosaisten lapset.
Vaikka valinnanvapaus on mahdollista kaikille, paremmin koulutetuissa perheissä käytetään enemmän tilaisuutta hyväksi.
Koulut eivät voi valita oppilaitaan koulumenestyksen vaan lähinnä jonottamisen perusteella. Sitä toiset perheet osaavat hyödyntää paremmin kuin toiset.
Joihinkin suosittuihin yksityiskouluihin vanhemmat pistävät Holmlundin mukaan lapsensa jonoon pian tämän syntymän jälkeen.
"Koulut täyttyvät jo ennen kuin lapset aloittavat opintonsa, kun koulujärjestelmän tuntevat vanhemmat, joilla on paljon resursseja, ilmoittavat lapsensa kouluun jo hyvin varhain."
Osa ruotsalaisperheistä tekee valintojaan myös oman asuinalueensa perusteella.
Holmlund työtovereineen on huomannut eräässä tutkimuksessaan, että juuri koulutetut vanhemmat hakevat lapselleen todennäköisemmin jonkin toisen kuin lähikoulun silloin, kun he asuvat pienituloisilla asuinalueilla.
[...]
KOULUVALINTOJEN ja eriytymisen seuraukset Ruotsissa eivät ole olleet kaikilta osin sellaisia kuin voisi olettaa. Esimerkiksi sosiaalisen taustan mukaisiin oppimiseroihin muutoksilla ei näytä olevan vaikutusta.
[...]
KUITENKAAN perhetaustan vaikutus koulumenestykseen ei ole kasvanut Ruotsissa syntyneiden oppilaiden joukossa. Perhetaustaan liittyvät erot ovat pysyneet tasaisesti samansuuruisina vuosikymmenten ajan.
Taustoista johtuvat arvosanaerot ovat kasvaneet vain siksi, että ulkomailla syntyneiden oppilaiden osuus on noussut kouluissa.
[...]
VOISI hyvin olettaa, että jos hyvin pärjäävät oppilaat käyvät koulun keskenään ja heikommin pärjäävät keskenään, ryhmien väliset erot kasvaisivat. Näin ei siis näytä käyneen.
"Yksi mahdollinen selitys on, että voimistunutta eriytymistä vastaan on voinut toimia se, että pienituloisten alueiden kouluille on annettu lisäresursseja."
[...]
VAIKKA sosioekonomiset oppimiserot eivät ole Ruotsissa kasvaneet, aivan tuoreimmat havainnot viittaavat siihen, että oppimistulosten kannalta koululla alkaa olla väliä.
"Se on merkki siitä, että ehkä eriytymisellä alkaa olla pientä vaikutusta oppilaiden arvosanoihin. Mutta meidän pitää vielä seurata muutama vuosi ennen kuin tiedämme, mitä on tekeillä", Holmlund sanoo.
Koulu selittää vain parisen prosenttia arvosanojen vaihtelusta, kun otetaan oppilaiden perhetausta huomioon.
[...]
Samantasoisista oppilaista koostuvaa luokkaa voi olla myös helpompaa opettaa.
Tosin juuri omaan tasoon viritetty opetus voi auttaa sekä hyvin pärjääviä oppilaita että niitä, joilla enemmän haasteita. Niinpä tällainen tasojako nostaisi kaikkien oppimistuloksia.
[...]
Vaikka koulujen eriytyminen ei ole Ruotsissa juurikaan vaikuttanut oppimistuloksiin eikä voimistanut perhetaustan merkitystä oppimisessa, kehityksellä voi olla muita merkittäviä seurauksia.
"Tiedämme varmasti, että yksi seuraus on, että lapset eivät kohtaa erilaisia ihmisiä. Niinpä kokemus että tuntee jonkun joka on toisesta kulttuurista tai sosioekonomisesta ryhmästä menetetään", Holmlund sanoo.
"On osin ideologinen kysymys, onko tämä hyvä vain huono asia. Empiirinen kysymys taas on, vahvistaako eritaustaisten ihmisten kohtaaminen esimerkiksi osallisuutta ja vakaampaa yhteiskuntaa, jossa on enemmän luottamusta."
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009426507.html) 13.2.2023
Juuri näihin kysymyksiin kaipasin alusta asti vastausta, joten kiitos artikkelista.
Nyt kaipaan anderssonien kovistelua, miksi he pelottelevat valinnanvapauden seurauksilla, kun oikea, vähintään kertaluokkaa suurempi ongelma vaikutusten osalta on ollut niin Ruotsissa kuin Suomessakin poliitikkojen valitsema äärilöysä maahanmuuttopolitiikka.
Quote from: Roope on 06.03.2023, 10:00:53
Oman lapsen parhaaksi toimiminen on rasistista ja yhteiskunnan pitäisi estää se.
QuoteÄiti valitsi asuinpaikan koulun vieraskielisten määrän mukaan – Tutkija: Ilmiöön puututtava
Kun somali ei halua asua Kainuussa vaan vetoaa (ystäviensä ja suvakkien tuella selvitettyyn) vapaaseen asuinpaikkaoikeuteen ja valuu Helsinkiin 2000 € vuokra-asuntoon yhteiskunnan tuella, tämä on hänen perustuslaillinen oikeutensa, ihmisoikeutensa ja hän itse tietää paremmin, missä hän saa eniten oman yhteisönsä tukea: mitä tarvitsee ettei traumatisoidu.
Tämä on hienoa, ihqua ja koko Suomen kannalta parasta, koska hän voisi Kainuussa eristäytyä, jäädä työttömäksi ja käyttää paljon mielenterveyden palveluita. Mikäli hänet kuitenkin Kainuuseen pysyvästi asutettaisiin, se heikentäisi Suomen mainetta ja olemmehan allekirjoittaneet kansainvälisiä sopimuksia.
Sen sijaan kun suomalaisäiti ostaa ihan omalla rahallaan asunnon paikasta, jonka hän kokee itselleen ja lapsilleen parhaaksi paikaksi elää, jotta ei tarvitsisi yhteiskunnan tuki- ja mielenterveyspalveluita, niin
tähän on puututtava!Ja vihervasemmiston äänestäjät eivät näe tässä mitään väärää. Ja itseään tutkijoiksi ja dosenteiksi nimittävät voivat suoltaa ihan kumpaakin tuubaa samaan aikaan ja nostaa veronmaksajien maksamaa ähkypalkkaa yliopistonsa yläkerran toimistohuoneessa.
-i-
Quote from: ikuturso on 13.03.2023, 10:21:24
--snip--
Sen sijaan kun suomalaisäiti ostaa ihan omalla rahallaan asunnon paikasta, jonka hän kokee itselleen ja lapsilleen parhaaksi paikaksi elää, jotta ei tarvitsisi yhteiskunnan tuki- ja mielenterveyspalveluita, niin tähän on puututtava!
Ja vihervasemmiston äänestäjät eivät näe tässä mitään väärää. Ja itseään tutkijoiksi ja dosenteiksi nimittävät voivat suoltaa ihan kumpaakin tuubaa samaan aikaan ja nostaa veronmaksajien maksamaa ähkypalkkaa yliopistonsa yläkerran toimistohuoneessa.
-i-
Tämä on hämmästyttävä ilmiö, varsinkin kun viimeaikoina ainakin vihreät ovat kovasti puhuneet 'Markkinatalouden' puolesta (muusta vasemmistosta en osaa sanoa), mutta ilmeisesti vaan siis rangaistuskeinona asioille mistä eivät tykkää, toki riippuu faktiosta mitä 'Markkinatalous' -termillä oikeasti tarkoittavat. Joka tapauksessa, ilmeisesti tämä 'Markkinatalous' ei sisällä sitä että markkinat toimisivat vapaasti ja siten tuloksena olisi luonnollinen asuinalueiden segregaatio, tulotasojen mukaan. Toki kaikenmaailman liirumlaarum-selityksiä osaavat keksiä eri tarpeisiin, mutta loppujen lopuksi lopputulos on muuhun vasemmistoon nähden sama; eroavaisuuksia ei saa olla niin lähtö- kuin lopputilanteessa (paitsi toki puolueen sisäpiirillä) ja jos asiat uhkaavat kehittyä sosialistisen ideologian vastaisesti, niin julkisella rahoituksella puututaan sitten Markkinatalouden toimintaan (asutetaan kalliilla somaleja yms. lentokoneentuomia priimapaikoille ilman että maksavat itse käytännössä mitään). Vähän sama kuin autoilijat saavat maksaa kaiken itse (koska 'Markkinatalous'), mutta julkista liikennettä ja pyöräilyä koskevatkin aivan eri säännöt, ja 'Markkinataloudesta' ei hiiskuta sanaakaan.
Tämä vihervasemmistolainen älyllinen epärehellisyys asioissa osaa kyllä
aina yllättää, kerta toisensa jälkeen.
QuoteLähiöluvut.fi – Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot PK-seudulla
Julkaisimme maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla osoitteessa: www.Lähiöluvut.fi. (https://www.xn--lhiluvut-0za6p.fi/)
Tilastotiedot julkaistiin aluekartassa, jossa maahanmuuton tilastoja voi tarkastella alue kerrallaan: oppilaaksiottoalueittain Helsingissä ja kaupunginosittain Espoossa ja Vantaalla.
Taustatietoja tuloksista:
Tilastotulokset ovat peräisin Tilastokeskuksen koko Suomen väestöä koskevista rekistereistä vuodelle 2020.
Tulokset ovat eri maahanmuuttajaryhmille ja suomalaiselle kantaväestölle kunnittain.
Maahanmuuttajaryhmissä ulkomailla syntyneet ja Suomessa syntynyt 2. sukupolvi ovat yhdessä. Tiedot henkilön taustamaasta tulevat Tilastokeskukselta.
Aluekohtaiset tiedot koskevat esimerkiksi sosiaalietuja, työllisyysasteita, palkka- ja yrittäjätuloja sekä maksettuja kunnallisveroja verrattuna kunnan suomalaiseen kantaväestöön.
Tarkat kuvaukset aluekartan tilastotiedoista ja niiden lähteistä Tilastokeskuksella kuvataan erillisessä raportissa Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla. Pääset lukemaan raporttia klikkaamalla sen etukantta alla:
https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/lahioluvut-fi-maahanmuuton-aluekohtaiset-tilastotiedot-pk-seudulla/
QuoteKorkeita S2-osuuksia
Tutkimuksen mukaan Helsingissä 23,6 % alle 16-vuotiaista on S2-oppilaita. Ryhmä jakaantuu niin, että 7 % tulee isoista pakolaismaista (esimerkiksi Irak, Somalia, Afganistan), 2,3 prosenttia muista Lähi-Idän maista, 6,1 % Itä-Euroopasta ja 2,3 % länsimaista.
Suurimmat S2-osuudet löytyvät Vuosaaren Merilahden koulusta (59,2 %), Mellunkylän Keinutien koulusta (58,2 %), Mellunkylän Vesalan koulusta (55,6 %), Mellunkylän Laakavuoren koulusta (54,2 %), Vartiokylän Itäkeskuksen koulusta (47,7 %), Vuosaaren Puistopolun koulusta (44,7 %) ja Vartiokylän Puotilan koulusta (44,2 %).
Näissä kouluissa isoista pakolaismaista tulevien oppilaiden osuus on 17,7–23,3 %:n luokkaa.
– Merilahdessa puolet maahanmuuttajataustaisista tulee Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta ja Keski-Aasiasta ja länsimaista vain 1/20, tutkimus kertoo.
Espoossa S2-oppilaiden määrä on 24,1 % ja Vantaalla 29,4 %.
Tutkimus kertoo, että monilla alueilla muutos on tapahtunut nopeasti. Siitä hyviä esimerkkejä ovat Merilahden oppilasalue Vuosaaressa ja Havukoski Vantaalla. Näillä alueilla S2-oppilaiden määrä kasvoi vuoden 1990 muutamasta prosentista 60–70 prosenttiin v. 2020.
Yliedustusta ARA-asunnoissa
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuus valtion tukemissa ARA-asunnoissa ylittää 50 % monilla alueilla. Helsingin oppilaaksi ottoalueilla tällaisia alueita ovat Puistola (56 %), Merilahti (55 %) ja Siltamäki (51 %).
Espoon kaupunginosista kärjessä ovat Laajalahti (64 %), Soukka (58 %) ja Espoon keskus (55 %). Vantaan kaupunginosien kärkikolmikon muodostavat Länsimäki (63 %), Rajakylä (61 %) ja Havukoski (59 %).
Tutkimuksen tilastotulokset ovat Suomen perustan mukaan peräisin Tilastokeskuksen koko Suomen väestöä koskevista rekistereistä vuodelle 2020
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/08555cf5-2496-44a1-9a49-a7d5168c52af
Hesarin juttu toistaa asiantuntijakommentaattoriksi valitun Venla Berneliuksen auktoriteetilla, että paljon kauhisteltu segregaatio ei näy vaikuttaneen oppilaiden oppimistuloksiin Suomessa. Sama on todettu toisen Hesarin jutun mukaan Ruotsissa, mutta Bernelius ei ilmeisesti noteeraa Ruotsin tuloksia vaan viittaa epämääräisesti "kansainvälisiin" tuloksiin, jotka hänen mukaansa osoittavat eriytymisen edetessä päinvastaista.
QuoteData paljastaa, että todellisuudessa Helsingissä kaikki koulut ovat varsin hyviä
PÄÄKAUPUNKISEUDULLA kaikkien koulujen oppimistulokset ovat "varsin hyviä", etenkin jos ottaa huomioon niihin kasaantuneen eriarvoisuuden, toteaa koulutuseroja tutkinut kaupunkimaantieteen dosentti Venla Bernelius Helsingin yliopistolta.
Opetushallituksen datasta selviää, että kaikkien Helsingin peruskoulujen päättötodistusten keskiarvo oli viime keväänä noin 8,1, kun koko Suomen vastaava keskiarvo on 7,9.
Koska eriytyminen ei ole Helsingissä – tai muuallakaan Suomessa – edennyt vielä peruuttamattoman pitkälle, pystyvät koulut Berneliuksen mukaan tekemään varsin hyvää työtä monilla alueilla.
Helsingin koulujen eriytymisestä on viime viikkojen aikana käyty kiivasta keskustelua, joka sai alkunsa HS:n kerrottua, että kaupunki on suunnitellut luopuvansa painotetuista luokista niin sanotun koulushoppailun estämiseksi.
Moni vanhempi on vastustanut suunnitelmaa kiivaasti ja kertonut pitävänsä tärkeänä, että oma lapsi pääsee "hyvään kouluun".
[...]
Arvosanat kuitenkin kertovat jotain koulun keskimääräisestä osaamisesta ja siitä, millaiset eväät koulusta saa jatko-opintojen kannalta.
Yli sadan oppilaan helsinkiläiskoulujen päättötodistusten keskiarvojen mediaani eli ääripäiden keskeltä löytyvä luku on 8,22.
"Helsingin tulokset ovat tästäkin näkökulmasta varsin hyviä, vaikka alle toki peittyy hyvin suuria yksilöiden välisiä eroja", Bernelius sanoo.
Myös koulujen väliset erot ovat Helsingissä paikoin suuria.
Juuri tämä on erityisen huolestuttavaa alueellisen eriytymisen näkökulmasta.
Kun vertailusta poistetaan pienimmät koulut sekä erityis- ja sairaalakoulut, Helsingin korkein keskiarvo kipuaa 9,3:een ja matalin jää 7,36:een.
Alueelliset erot ovat suuria myös siinä, miten kouluista päädytään lukioihin. HS kertoi vuonna 2018, että Lauttasaaressa peruskoulunsa päättäneistä 86 prosenttia päätyi lukioon, kun Jakomäessä vastaava luku oli 39 prosenttia.
Berneliuksen mukaan erot selittyvät sillä, että isoista kaupungeista löytyy yleensä sekä koulutetuin väestö ja huipputuloksia saavuttavia kouluja että kouluja, joihin kasaantuu useita huono-osaisuuden taustatekijöitä.
Kansainvälisesti katsoen on Berneliuksen mukaan tyypillistä, että hauraimpien alueiden koulut jäävät oppimisessa jälkeen vielä enemmän kuin mitä niiltä voisi odottaa. On huomionarvoista, että Helsingissä tällaista ilmiötä ei juuri näy.
"Tärkeintä olisi oivaltaa, ettei meillä ole huonoja kouluja ja keksiä, miten koulujen vetovoimaa pystyttäisiin parantamaan", Bernelius sanoo.
"Toivoisin, ettei tämä nykyinen keskustelu johtaisi siihen, että perheet tai opettajat alkavat entistä enemmän vältellä tiettyjä kouluja."
[...]
MAAILMALLA menestyvissä kouluissa kilpaillaan usein parhaista oppilaista eikä niissä välttämättä tehdä pedagogisesti mitään erikoista. Heikommat koulut taas kärsivät suuresta eriytymisestä entisestään.
Vaikka eriytymisen kasvu on Helsingissä aito huolenaihe, ei Berneliuksen mukaan ole vielä ollut havaittavissa, että jotkut koulut tuottaisivat huonompia tuloksia verrattuna siihen, mitä niiltä voidaan odottaa.
"Meillä ei ole näyttöä siitä, että missään koulussa opiskelu olisi riski oppilaalle, eli että koulu heikentäisi oppilaita", Bernelius sanoo.
"Vastaavasti huippuarvosanoista tunnetussa koulussa opiskelu ei välttämättä hyödytä yksilöä juuri lainkaan."
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009423396.html) 23.3.2023
Joten mikä siinä valinnanvapaudessa tai koulushoppailussakaan olikaan niin kauheaa?
Quote from: Roope on 23.03.2023, 12:09:08
Quote
PÄÄKAUPUNKISEUDULLA kaikkien koulujen oppimistulokset ovat "varsin hyviä", etenkin jos ottaa huomioon niihin kasaantuneen eriarvoisuuden
"ilmanlaatu on hyvä" vs "Ilmanlaatu on varsin hyvä, varsinkin jos ottaa huomioon alueen sellutehdaskeskittymän".
QuoteOpetushallituksen datasta selviää, että kaikkien Helsingin peruskoulujen päättötodistusten keskiarvo oli viime keväänä noin 8,1, kun koko Suomen vastaava keskiarvo on 7,9.
Koska eriytyminen ei ole Helsingissä – tai muuallakaan Suomessa – edennyt vielä peruuttamattoman pitkälle, pystyvät koulut Berneliuksen mukaan tekemään varsin hyvää työtä monilla alueilla.
Viimeisin ajankohta jolloin tässä maassa julkaistiin valtakunnallinen tutkimus, jossa todettiin, että koulujen antamat arvosanat ovat huono mittari oppilaiden osaamistasolle, oli eilen.
(Karvin kouluruotsitutkimus, pakkoruotsiketjussa (https://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg3475816.html#msg3475816))
Quote from: RP on 23.03.2023, 11:48:07
QuoteLähiöluvut.fi – Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot PK-seudulla
Julkaisimme maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla osoitteessa: www.Lähiöluvut.fi. (https://www.xn--lhiluvut-0za6p.fi/)
Suhteellisen vahvan punainen kartta, jos valitsee toimeentulotukea saaneiden osuuden ja "suuret pakolaismaat".
QuoteOpetushallituksen datasta selviää, että kaikkien Helsingin peruskoulujen päättötodistusten keskiarvo oli viime keväänä noin 8,1, kun koko Suomen vastaava keskiarvo on 7,9.
Käsittääkseni mamuoppilaille - siis varsinaisille - annetaan ihan ohjeenkin mukaan 1-2 numeroa parempia arvosanoja kuin oppimistulokset edellyttäisivät, eikä kukaan saa nelosta vaikka ei oppisi edes lukemaan. Ei siinä hirmuisia eroja
numerokeskiarvoihin synny.
Quote from: ikuturso on 13.03.2023, 10:21:24
Quote from: Roope on 06.03.2023, 10:00:53
Oman lapsen parhaaksi toimiminen on rasistista ja yhteiskunnan pitäisi estää se.
QuoteÄiti valitsi asuinpaikan koulun vieraskielisten määrän mukaan – Tutkija: Ilmiöön puututtava
Kun somali ei halua asua Kainuussa vaan vetoaa (ystäviensä ja suvakkien tuella selvitettyyn) vapaaseen asuinpaikkaoikeuteen ja valuu Helsinkiin 2000 € vuokra-asuntoon yhteiskunnan tuella, tämä on hänen perustuslaillinen oikeutensa, ihmisoikeutensa ja hän itse tietää paremmin, missä hän saa eniten oman yhteisönsä tukea: mitä tarvitsee ettei traumatisoidu.
Tämä on hienoa, ihqua ja koko Suomen kannalta parasta, koska hän voisi Kainuussa eristäytyä, jäädä työttömäksi ja käyttää paljon mielenterveyden palveluita. Mikäli hänet kuitenkin Kainuuseen pysyvästi asutettaisiin, se heikentäisi Suomen mainetta ja olemmehan allekirjoittaneet kansainvälisiä sopimuksia.
Sen sijaan kun suomalaisäiti ostaa ihan omalla rahallaan asunnon paikasta, jonka hän kokee itselleen ja lapsilleen parhaaksi paikaksi elää, jotta ei tarvitsisi yhteiskunnan tuki- ja mielenterveyspalveluita, niin tähän on puututtava!
Ja vihervasemmiston äänestäjät eivät näe tässä mitään väärää. Ja itseään tutkijoiksi ja dosenteiksi nimittävät voivat suoltaa ihan kumpaakin tuubaa samaan aikaan ja nostaa veronmaksajien maksamaa ähkypalkkaa yliopistonsa yläkerran toimistohuoneessa.
-i-
En usko että somali asuu 2000€/kk vuokra-asunnossa helsingissä ja kela maksaisi vuokran,jotain rajaa nyt näihin juttuihin ja faktojen tarkistamista voisi vähän harrastaa.:D
Quote from: Melbac on 23.03.2023, 15:07:39
En usko että somali asuu 2000€/kk vuokra-asunnossa helsingissä ja kela maksaisi vuokran,jotain rajaa nyt näihin juttuihin ja faktojen tarkistamista voisi vähän harrastaa.:D
Kymmenelle hengelle virallinen hyväksyttävien asuinmenojen summa näyttäisi olevan 1701 euroa ilman vesimaksua ja 1941 euroa niiden kanssa, eli en nyt sanoisi aivan mahdottamaksi tapaukseksi, vaikka varmasti ei mikään tavanomaisin.
https://www.kela.fi/documents/20124/410315/asumismenojen_rajat_2023.pdf/d01f54b6-2240-3eb4-5139-94caaa5598a1?t=1669183666975
Toki, kun kaupunki valmiiksi subventoi asumisen hintaa, sitä jää vähemmän suoraan korvattavaksi.
Tämä on jo vanha, mutta perusongelma
suurmegaperheen asuttamisen ongelmista ilman omia tuloja ei kai minnekään ole poistunut:
[Ylipormestarin asukasilta maahanmuuttajataustaisille asukkaille]
Quote from: RP on 21.09.2010, 21:58:40
Somali (Suomessa 20 vuotta asunut ja eittämättä hyvää suomea puhuva) kysyy miten kaupunki on varautunut 7,8 tai 9 jäsenisten mamuperheiden asuttamiseen.
Kiinteistövirasto vastaa, että hankalaahan se on. Yhdelle 15-jäseniselle perheelle remontoitiin asunto tyhjäksi jääneestä päiväkodissa, tosin tuli 'aika kalliiksi kaupungille'. Välillä osoitetaan yhden perheen käyttöön kaksi asuntoa, mutta tähänkään asunnot eivät yleensä riitä.
Kaupunkisuunnitteluvirasto täydensi, että tulevaisuudessa pyritään rakentaa uusille (satamilta vapautuville alueille) enemmän myös suuria asuntoja.
Quote from: RP on 23.03.2023, 12:45:39
Viimeisin ajankohta jolloin tässä maassa julkaistiin valtakunnallinen tutkimus, jossa todettiin, että koulujen antamat arvosanat ovat huono mittari oppilaiden osaamistasolle, oli eilen.
(Karvin kouluruotsitutkimus, pakkoruotsiketjussa (https://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg3475816.html#msg3475816))
Juu, ja suhtaudun muutenkin epäillen juttuihin, joissa esitetään maahanmuuton valkopesijä Venla Bernelius asiantuntija-auktoriteettina, mutta eipä toisaalta ole näyttöä siitäkään, että Suomen koulujen jo hyvin selvästi näkyvä eriytymiskehitys olisi vaikuttanut oppilaiden oppimiseen mitenkään olennaisesti. Ruotsissa koulun vaikutukseksi arvioitiin pari prosenttia eroista arvosanoissa eli ei käytännössä mitään, mistä tarvitsisi välittää.
Quote from: Uuno Nuivanen on 23.03.2023, 13:59:23
Käsittääkseni mamuoppilaille - siis varsinaisille - annetaan ihan ohjeenkin mukaan 1-2 numeroa parempia arvosanoja kuin oppimistulokset edellyttäisivät, eikä kukaan saa nelosta vaikka ei oppisi edes lukemaan. Ei siinä hirmuisia eroja numerokeskiarvoihin synny.
Kyllä tästä asiasta on ihan tutkimustietoa. Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa "Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus,
tuloksellisuustarkastuskertomus" (https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf) todetaan sivuilla 50-51 näin:
Quote
Kuten edellä esitettyjen tulosten perusteella oli odotettavissa, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat todistusarvosanat matematiikassa ja äidinkielessä ja eri arvosanoilla saadut PISA-pistemäärät poikkeavat varsin paljon kantaväestöön verrattuna. Sekä matematiikassa että äidinkielessä samalla kouluarvosanalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden PISA-pistemäärä on selvästi kantaväestön oppilaiden pistemäärää alhaisempi (ks. kuvio 19). Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 58 pistettä ja lukutaidossa 71 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 64 pistettä ja lukutaidossa 62 pistettä.
-----
Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin.
Quote from: Kemolitor on 23.03.2023, 20:10:41
Quote from: Uuno Nuivanen on 23.03.2023, 13:59:23
Käsittääkseni mamuoppilaille - siis varsinaisille - annetaan ihan ohjeenkin mukaan 1-2 numeroa parempia arvosanoja kuin oppimistulokset edellyttäisivät, eikä kukaan saa nelosta vaikka ei oppisi edes lukemaan. Ei siinä hirmuisia eroja numerokeskiarvoihin synny.
Kyllä tästä asiasta on ihan tutkimustietoa. Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa "Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus,
tuloksellisuustarkastuskertomus" (https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf) todetaan sivuilla 50-51 näin:
Quote
Kuten edellä esitettyjen tulosten perusteella oli odotettavissa, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat todistusarvosanat matematiikassa ja äidinkielessä ja eri arvosanoilla saadut PISA-pistemäärät poikkeavat varsin paljon kantaväestöön verrattuna. Sekä matematiikassa että äidinkielessä samalla kouluarvosanalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden PISA-pistemäärä on selvästi kantaväestön oppilaiden pistemäärää alhaisempi (ks. kuvio 19). Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 58 pistettä ja lukutaidossa 71 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 64 pistettä ja lukutaidossa 62 pistettä.
-----
Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin.
Mieleen tulee, että mitenköhän paljon vaikutusta numeroarvioiden vertailukelvottomuuteen on myös sillä, että joillekin erityistä tukea saaville oppilaille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Nämä ovat käytännössä niitä heikoimpia tapauksia, jotka eivät siis tuesta huolimatta kykene opiskelemaan yleisen oppimäärän mukaan. Heidän osaltaan sitten ei lähtökohtaisesti edes pyritä antamaan numeroita samojen kriteereiden mukaan kuin muille vaan arvioinnin perustana on oman oppimissuunnitelman kriteeristö. Eli jos on niin, että HOJKS:lla varustettuja erityisen tuen oppilaita erityisen paljon jossain koulussa, niin tämän koulun osalta ei lähtökohtaisestikaan ole järkeä yrittää verrata arvosanoja kouluun, jossa arvosanoja annetaan (lähes) pelkästään yleisten arviointikriteerien perusteella.
S2-kouluissa on ilmeisesti ainakin reilusti yliedustusta erityisen tuen oppilaissa, mutta onko siellä reilua yliedustusta myös HOJKS:ien käyttämisessä?
Päättöarviointiin liittyvä OPH:n slideshow löytyy täältä: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/P%C3%A4%C3%A4tt%C3%B6arviointi%20ja%20p%C3%A4%C3%A4tt%C3%B6arvosanan%20muodostaminen.pdf
Sieltä poimittuna liitteeksi asiaa koskeva sivu.
Kirjoittelin tähän hojksaamisesta jonkinlaisen pätkän, kunnes muistin, että siinähän on taas käytänteet muuttuneet. Lyhyesti: HOJKS ei automaattisesti tarkoita oppimäärän yksilöllistämistä eikä oppimäärän yksilöllistäminen tarkoita automaattisesti arvioinnin yksilöllistämistä. Tosin sitten EO:t ja rehtorit tuntuvat tulkitsevan näitä kukin omalla tavallaan, eli aina en ole varma, johtuuko jokin muutos virastossa tehdyistä oikeista muutoksista vaiko vain EO:n vaihtumisesta. Viimeisin ymmärrys asiasta on minulla se, että päättöarvosanoihin ei saa antaa tai ei vain anneta yksilöllistettyjä arvosanoja. Sitä en sitten tiedä, tulkitaanko jossain muualla toisin. Joka tapauksessa on väärin yksilöllistää arvosanakriteerit vain siksi, että mamu saisi arvosanan 8 arvosanan 5 sijaan, sillä arvosanan yksilöllistäminen otetaan käyttöön vain, jos oppilas ei tuettunakaan pääse arvosanaan 5.
Pari vuotta sitten julkaistut uudet arviointikriteerit ovat vitosen osalta sen verran matalat, ettei yksilöllistämisen tarvetta pitäisi enää juuri olla edes matematiikassa, jota varmaan eniten yksilöllistetään. Arvosanaan viisi ysiluokkalaisen täytyy esimerkiksi "osata tutkia kolmion suorakulmaisuutta" , "tunnistaa tilanteet, jolloin tarvitaan pyöristämistä" ja "osaa laskea ohjattuna suorakulmion pinta-alan" (korostus minun). Tuo sana ohjattuna löytyy hyvin monesta kohdasta, mikä kätevästi voidaan aina kääntää ympäri ja syyttää koulua ohjauksen puutteesta, jos oppilas saa arvosanan 4. Oikeasti ei siis tarvitse osata laskea yhtään mitään. Nähdäkseni siinä vaiheessa, kun nykyisin enää todella tarvitsee yksilöllistää arviointi, on kyse jo kehitysvammaisuudesta.
Quote from: Alma_ on 31.03.2023, 23:46:53
Ei liity pk-seudun kouluihin eikä välttämättä rikkauteen, mutta kun ei löytynyt parempaakaan ketjua. Polvistumista ja anteeksi pyytämistä vaadittu väkivallan ohella.
Olet oikeassa. Hatanpään koulun S2-osuus on 14%, eli ei mitään ehdotonta huippua Tampereellakaan. Olisiko oikea paikka "Värinäveikkaukset"?
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5855731
Kauppakeskus Itiksestä lähtee Alko. Ilmeisesti siellä päin poltellaan mieluummin khatia.
Pieni uutinen, mutta kertoo ehkä jotain. Koko Itis on nykyään sellainen mutiaisten temmellyskenttä, että liikkeitä lähtee mukavampiin kauppakeskuksiin. Itiksellä lienee viereisen Puhoksen kohtalo.
En toki jää kaipaamaan.
Quote from: Betonikostaja on 13.04.2023, 13:06:29
Koko Itis on nykyään sellainen mutiaisten temmellyskenttä, että liikkeitä lähtee mukavampiin kauppakeskuksiin. Itiksellä lienee viereisen Puhoksen kohtalo.
Itis muuttunee paikaksi, mistä lähiseudun taloudet ostavat peruskulutustavaraa työmatkan yhteydessä.
Parkkipaikat ovat jatkossa todennäköisesti vajaakäytössä, kun autoilevat asiakkaat käyvät Jumbossa ja muissa keskiluokkaisen houkuttelevuutensa paremmin säilyttäneissä kauppakeskuksissa.
Quote from: Betonikostaja on 13.04.2023, 13:06:29
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5855731
Kauppakeskus Itiksestä lähtee Alko. Ilmeisesti siellä päin poltellaan mieluummin khatia.
Pieni uutinen, mutta kertoo ehkä jotain. Koko Itis on nykyään sellainen mutiaisten temmellyskenttä, että liikkeitä lähtee mukavampiin kauppakeskuksiin. Itiksellä lienee viereisen Puhoksen kohtalo.
En toki jää kaipaamaan.
Täytyy nyt sen verran kommentoida, että itse Itäkeskuksen (ei rakennus itse) alueelle jää edelleen kaksi (2) Alkoa. Kummatkin ovat metroasemalta kävelymatkan päässä (< 500 metriä tjsp.),toinen Alko Itäkeskuksen Prismassa ja toinen Eastonissa. Luultavasti nuo kaksi jäljelle jäävää Alkoa palvelee paikallisia asiakkaita sijainnin puolesta paremmin ja tuo lakkautettava on kai sitten ollut niiden vähenevien kauppakeskusasiakkaiden varassa.
edit: poistettu ylimääräinen lauseenpätkä
Itiksessä tapahtuu:
QuoteId al-Fitr – koko perheen maksuton tapahtuma. Id al-Fitr päättää ramadanin paastokuukauden.
https://itis.fi/tapahtumat/id-al-fitr-koko-perheen-maksuton-tapahtuma/
Ei ole ihme, että tuosta kauppakeskuksesta pakenee Alkokin.
Ja joo, tiedän että alueelle jää kaksi muuta Alkoa, toinen Prismaan ja toinen Citymarket-vetoiseen Eastoniin. Mutta jostain se kertoo, että Itäkeskuksen palvelut pakenevat markettien yhteyteen. Siitäkin huolimatta, että Itis on edelleen kooltaan suuri kauppakeskus.
Muistan jonkun uutisen, jonka mukaan Itiksessä on paljon kävijöitä, mutta käytetty rahasumma on paljon pienempi kuin vaikka Jumbossa. Eiköhän tuokin kerro siitä, että Itis on samalla tiellä kuin Puhos. Eli äbäläwäbälä raikaa eikä suomea kuule.
Milloinkohan Stockmann lähtee Itiksestä? Veikkaan, että parin vuoden sisään. Porvoon suunnasta autoilevat jaksavat kyllä ajaa Jumboonkin. Stockmannille on myös mainehaitta, jos sen myymälä on jossain matuslummissa. Mutiaisille riittää hyvin New Yorker ja muu roskamuoti.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.03.2023, 21:41:35
Miten eriytymistä voi olla olemassa, koska kaikki lapset ovat samanlaisia ja samoilla kyvyillä varustettuja?
Mustat on parempia juoksemaan ja hyppäämään korkeutta, mutta valkoiset ei ole parempia missään.
Eli kaikki on samanlaisia ja yhtä hyviä kaikessa.
MOT.
Markkaselta pitäisi kieltää donkkaus.
Quote from: Siili on 18.02.2023, 20:04:32
Tutkijat kertovat, mikä peruskoulun idea on ja miksi painotusluokista on luovuttava (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009399824.html) (Hesari 18.2.2023)
QuotePAINOTETUSTA opetuksesta ei olla luopumassa. Sen sijaan halutaan eroon koulujen sisäisistä "kuplista", kuten Kosunen ja Huilla painotusluokkia kuvaavat. Tutkimustiedon valossa painotusluokat synnyttävät koulujen sisällä kuplia, jonka eriarvoisuuden tiedostavat myös oppilaat.
Nyt virkamiesvalmistelussa on uudistus, jossa painotetun opetuksen luokista luovuttaisiin ja painotetun opetuksen oppilaat hajautettaisiin yleisopetuksen luokkiin, niin sanottuihin sekaluokkiin.
Hommat eivät sitten menneetkään tutkijoitten suunnitelman mukaan:
QuoteHelsinki teki täyskäännöksen suunnitelmassaan
Helsinki luopuu painotettujen luokkien lopettamisesta. Painotettuja aineita opiskelevat saisivat siis jatkossakin keskittyä omille luokilleen.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009529594.html
QuoteHELSINGIN kaupunki ei enää ole lakkauttamassa luokkamuotoista painotettua opetusta.
"Päätimme maaliskuussa, että tästä ei enää lähdetä valmistelemaan lainkaan esitystä", kertoo perusopetusjohtaja Outi Salo.
QuoteHelsingissä harkittiin muutosta, jossa erillisistä painotetuista luokista olisi luovuttu kokonaan. Painotettua opetusta olisi kouluissa edelleen ollut, mutta sitä saavat oppilaat olisi ripoteltu kouluissa useille eri luokille.
Näin oli tarkoitus torjua koulushoppailua ja koululaisten eriarvoistumista.
HS:n uutisen jälkeen esimerkiksi vanhemmat nousivat vastarintaan ja vaativat painotettujen luokkien säilyttämistä.
Muita keinoja koulujen eriytymisen torjumiseksi sekä toteutetaan että edelleen harkitaan. Poliitikot ovat esimerkiksi tänäkin keväänä puhuneet mahdollisista muutoksista oppilaaksiottoalueisiin.
Veikkaan, että kun S2 pitoisuuksiltaan 50% ja 15% oppilaaksiottoalueita yritetään yhdistää segregaation vastaisen taistelun nimissä, haloo tulee olemaan vähintään yhtä suuri.
Joko nyt Munkkiniemikin on pilalla? Tänä kesänä on näkynyt mutiaislaumoja etenkin Torpanrannan suunnalla lorvimassa :facepalm:
Länsi-Helsinki on kärsinyt mutiaismädätyksestä oikeastaan Helsingin alueista vähiten, kun niitä ei lännen suunnalla kovin paljon asu, eikä lännessä ole oikein menopaikkojakaan kuten keskustassa.
Mutta nyt jos mutiaiset ovat löytäneet lännenkin, niin harkitsen muuttoa pois Helsingistä. Ainakin Länsi-Helsingin julkisia liikenneyhteyksiä tulee välittömästi heikentää.
Valkoposkihanhethan on lännen rantojen iloksi jo saatu. Siinä on vieraslajeja jo ihan riittävästi :facepalm:
Quote from: Betonikostaja on 12.07.2023, 20:03:36
Joko nyt Munkkiniemikin on pilalla? Tänä kesänä on näkynyt mutiaislaumoja etenkin Torpanrannan suunnalla lorvimassa :facepalm:
tossa on moskeija jossa pyörii mieskaapusomaleita laumoittain
https://www.google.com/maps/@60.196586,24.8833997,3a,53.5y,249.46h,100.76t/data=!3m6!1e1!3m4!1s_l7lOoRijYgO0ux79wBdvw!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu
Quote from: Titus on 12.07.2023, 20:36:54
Quote from: Betonikostaja on 12.07.2023, 20:03:36
Joko nyt Munkkiniemikin on pilalla? Tänä kesänä on näkynyt mutiaislaumoja etenkin Torpanrannan suunnalla lorvimassa :facepalm:
tossa on moskeija jossa pyörii mieskaapusomaleita laumoittain
https://www.google.com/maps/@60.196586,24.8833997,3a,53.5y,249.46h,100.76t/data=!3m6!1e1!3m4!1s_l7lOoRijYgO0ux79wBdvw!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu
Oikein hyvä juttu. Itse ovat ihan vitun ärsyttävät munkkalaiset tänne kehareita äänestäneet.
YLE on viime aikoina kunnostautunut. Ensiksi tuli koulushoppailukone ja nyt asuinalueshoppailukone. Toki pakolliset Suomieioleruotsintiellä uskontunnustukset tästäkin jutusta löytyy, mutta kone on silti iso apu muuttoa suunnittelevalle!
https://yle.fi/a/74-20055665#:~:text=Vieress%C3%A4%20on%20Tuomarila%2C%20jossa%20valtaosa,jakavat%20kuitenkin%20yhteisen%20postinumeron%2C%2002760.
Quote
Katso, millaisella alueella asut – postinumerokone näyttää väestön keski-iän, tulot, kielitaustan, asumismuodon ja syntyperän
Suomalaiset postinumeroalueet eroavat toisistaan paljonkin. Yhtäällä kuulee ruotsia kaikkialla, toisaalla asuu joukoittain opiskelijoita. Katso koneesta, minkälaista Suomen eri postinumeroalueiden väestö on.
[...]
Alueiden eriytymiseen liittyy Suomessa vähän turhankin paljon paniikkimielialaa, maahanmuuttoa ja kotoutumista tutkiva Pasi Saukkonen toteaa. Saukkonen työskentelee erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelut -yksikössä.
– Se, että Ruotsissa alueiden eriytyminen on kärjistynyt niin pitkälle, luo hitusen väärää kuvaa siitä, mitä länsimaisissa yhteiskunnissa oikein tapahtuu. Ruotsin tapahtumat ovat vakavia, mutta Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisia, hän sanoo.
Ruotsin keskusteluun peilaten: moniin muihin maihin verrattuna Suomessa on edelleen melko vähän ulkomaalaistaustaista väestöä varsinkin, jos asiaa tarkastelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
[...]
Tuo Saukkonen kertoili ettei kovin paljon mamuja, näkyvät ehkä enemmän katukuvassa, kun nuorempia kuin suomalaiset keskimäärin. Ja kuulemma lapset luovat "harhakuvan" mamujen määrästä, koska suomalaiset tekevät vähän lapsia ja mamut paljon. :roll:
AIVAN ÄLYVAPAA SELITYS!
Eli kaveri on itse päättänyt mikä on paljon ja tällä hetkellä ei ole kovin paljoa, (really???)
Lisäksi hän katsoo tilastoja tosiaan koko väestöstä, eli valtava määrä kantisvanhuksia pitää yllä kantisten enemmistöä, mutta kuten jokainen edes jollain älyllä varustettu ymmärtää niin mamujen suhteellinen osuus kasvaa koko ajan vaikka maahan ei tulisi yhtään uutta mamua! Jokainen kuollut vanhus ja jokainen syntynyt mamutaustainen nostaa prosenttiosuutta - siitä maahanmuutosta puhumattakaan. Meillä on miljoona suomalaista jotka delaavat noin 25 vuoden sisään.
Niin ja syntyneistä... Esim. Saksassa vastasyntyneistä jo ihan lähitulevaisuudessa puolet on mamutaustaisia. Eli siitä eteenpäin saksalaiset ikäluokat ovat vähemmistönä omassa maassaan.
Quote from: Caucasian on 24.10.2023, 08:46:39
Tuo Saukkonen kertoili ettei kovin paljon mamuja, näkyvät ehkä enemmän katukuvassa, kun nuorempia kuin suomalaiset keskimäärin. Ja kuulemma lapset luovat "harhakuvan" mamujen määrästä, koska suomalaiset tekevät vähän lapsia ja mamut paljon. :roll:
AIVAN ÄLYVAPAA SELITYS!
Eli kaveri on itse päättänyt mikä on paljon ja tällä hetkellä ei ole kovin paljoa, (really???)
Lisäksi hän katsoo tilastoja tosiaan koko väestöstä, eli valtava määrä kantisvanhuksia pitää yllä kantisten enemmistöä, mutta kuten jokainen edes jollain älyllä varustettu ymmärtää niin mamujen suhteellinen osuus kasvaa koko ajan vaikka maahan ei tulisi yhtään uutta mamua! Jokainen kuollut vanhus ja jokainen syntynyt mamutaustainen nostaa prosenttiosuutta - siitä maahanmuutosta puhumattakaan. Meillä on miljoona suomalaista jotka delaavat noin 25 vuoden sisään.
Niin ja syntyneistä... Esim. Saksassa vastasyntyneistä jo ihan lähitulevaisuudessa puolet on mamutaustaisia. Eli siitä eteenpäin saksalaiset ikäluokat ovat vähemmistönä omassa maassaan.
Tosiaan maahanmuutossa on virhe katsoa kokonaismäärää. Se on oikeastaan aika turha luku valtiollisessa mielessä. Tärkeitä ovat syntyvyyden ja maahanmuuton suhde, sekä maahanmuuttajien osuus nuorissa ikäluokissa. Edit. Tätä voi havainnollistaa kuvitteellisella esimerkillä jostain alueesta ja sen koulusta. Alueella voi olla 250 suomalaista ja 125 maahanmuuttajaa, jolloin suomalaisia on 2/3 väestöstä, kun tarkastellaan kokonaismäärää. Jos kuitenkin suomalaisista 100 on vanhuksia, 100 vanhempia ja 50 koululaisia ja maahanmuuttajista 25 on vanhempia ja 100 lapsia, niin alueen kokonaismäärällinen 2/3:n suomalaisen enemmistö osoittautuu tulevaisuusorientoituneelle aika merkityksettömäksi.
Jutussa mainitaan tilastointitapa. Maahanmuuttaja on ulkomailla syntynyt ei suomalaisille vanhemmille. Maahanmuuttajataustaisen ainoan tiedetyn vanhemman tulee olla ulkomailla syntynyt tai molempien, muuten on tilastoissa suomalaistaustainen.
Taustaisuus myös katkeaa ensimmäisen polven jälkeen. Aika hurjia ovat luvut jos mukana olisi myös toisen ja mahdollisesti kolmannen polven maahanmuuttajataustaiset.
Rikkaimmat alueet pk-seudulla:
Hakunila 44 % matuja
Kontula-Vesala-Kivikko 43 % matuja
Koivukylä-Havukoski 43 % matuja
Henttaa 41 % matuja
Tuomarila-Suvela 39 % matuja
Länsimäki 39 % matuja
Ja sellaiset 20 prosentin lukemat ovat hyvin tavallisia, kun äkkiä katsoin.
Kärjessä olisi myös Otaniemi 44 %, mutta nämä ovat suurelta osin opiskelijoita eivätkä haittamatuja.
Onnea Helsinki, Vantaa ja Espoo! Rikastuttu on ;D
Quote from: Betonikostaja on 24.10.2023, 11:56:56
Rikkaimmat alueet pk-seudulla:
Hakunila 44 % matuja
Kontula-Vesala-Kivikko 43 % matuja
Koivukylä-Havukoski 43 % matuja
Henttaa 41 % matuja
Tuomarila-Suvela 39 % matuja
Länsimäki 39 % matuja
Ja sellaiset 20 prosentin lukemat ovat hyvin tavallisia, kun äkkiä katsoin.
Kärjessä olisi myös Otaniemi 44 %, mutta nämä ovat suurelta osin opiskelijoita eivätkä haittamatuja.
Onnea Helsinki, Vantaa ja Espoo! Rikastuttu on ;D
Tuo lajittelu postinumeron perusteella ei kerro kaikkea keskittymisestä. Esimerkiksi Ylen hakukoneen "Länsimäki" (postinumero 01280) kattaa myös pientalovaltaisen Rajamäen (ilmakuva (https://www.google.com/maps/place/L%C3%A4nsim%C3%A4ki,+01280+Vantaa/@60.239415,25.1023781,1205a,35y,39.09t/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x46920f5571559cf7:0x2600b5523c197681!8m2!3d60.2466251!4d25.1152937!16s%2Fg%2F12324784k?entry=ttu)).
Vantaan kaupungin karttasivuilta (kartta.vantaa.fi) voi kaivaa kaupunginosittain muunkielisen väestön osuuden, ja se oli viime vuodenvaihteessa Länsimäessä 51%. Samoin Koivukylä-Havukosken muunkielisten prosenttiosuus ei kerro sitä, että Havukoskella se on 51% ja varsinaisessa Koivukylässä 26%.
Hakunilan (https://www.google.com/maps/place/Hakunila,+01200+Vantaa/@60.2643605,25.1083845,1686a,35y,39.03t/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x4692066ad906deed:0x517cf470d0750bee!8m2!3d60.278278!4d25.1050116!16s%2Fm%2F02qdcv5?entry=ttu) pohjois- ja kaakkoisosassa on melkoisesti pientaloasustusta, joten keskisessä kerrostalovaltaisessa Hakunilassa muunkielisten prosenttiosuus voi ylittää jopa Havukosken ja Länsimäen vastaavat. Näiden kolmen kaupunginosan alueelta löytyy taatusti kortteleita, joissa muunkielisten prosenttiosuus menee reilusti yli kuudenkymmenen.
Sanoisin, että "koulukone", joka kertoi koulukohtaisen S2-oppilaiden osuuden, kertoo tarkemmin alueiden "rikastumisesta" kuin tämä postinumerokohtainen tilasto.
Asiaan liittyen, laskin viime kunnallisvaalien somaliehdokkaiden äänimäärien perusteella, millä äänestysalueella asuu erityisen paljon somaleja (Abdi-Ibrahim-indeksi (https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3353055.html#msg3353055)). Havukoskella se oli Rastimäki, Hakunilassa Oripuisto ja Länsimäessä Estepuisto.
Quote from: Torspo on 24.10.2023, 09:34:54
Taustaisuus myös katkeaa ensimmäisen polven jälkeen. Aika hurjia ovat luvut jos mukana olisi myös toisen ja mahdollisesti kolmannen polven maahanmuuttajataustaiset.
Niinpä meille syötetään tietoisesti kaunisteltua tilastoa, ettei väestönvaihdon, väitetyn salaliittoteorian, todellisuus lävähtäisi silmille. Ulkomaalaisia / ulkomaalaistaustaisia on siis paljon enemmän kuin mikään yksittäinen tilasto kertoo. Heidän määränsä selvittäminen vaatii salapoliisin työtä siinä missä ottaa selvää maahanmuuton todellisista kustannuksista, jotka nekin olisivat liian hapokasta kertoa kansalle sellaisenaan, mahdollisimman rehellisenä arviona.
Nykyisen asuinpaikkani matuluku on 43 % ja uuden asuinpaikkani on kai 0% kun matukoneen vastaus on *Tietoja ei saatavilla, mutta siellä kaupungin keskustan luku on 6% ja koko kaupungin luku 5%. Ihmetyksekseni on tuohonkin kaupunkiin tullut moskeija mutta se on noin 25 kilometrin päässä talostani, aiemmin lähimmät moskeijat olivat noin 100 kilometrin päässä.
Quote from: Caucasian on 24.10.2023, 08:46:39
Tuo Saukkonen kertoili ettei kovin paljon mamuja, näkyvät ehkä enemmän katukuvassa, kun nuorempia kuin suomalaiset keskimäärin. Ja kuulemma lapset luovat "harhakuvan" mamujen määrästä, koska suomalaiset tekevät vähän lapsia ja mamut paljon.
Eihän tässä Saukkosen kommentissa ole mitään järkeä. Samaan aikaan epäsuorasti myöntää, että nuoremmissa ikäluokissa on enemmän maahanmuuttajia, mutta toteaa heti perään ettei se mitään tarkoita.
Pääkaupunkiseudulla , jopa samalla kadulla voi rikkausaste vaihdella todella paljon, jopa talojen välillä.
Voi olla, jopa (lähes) täysin (80-95%)mamutettu kerrostalo ja meno kuin , piip.
Vastaavasti toisella puolella katua noin 10% ja kadun päässä about 0%.
Quote from: Kramsun haamu on 24.10.2023, 15:22:42
Eihän tässä Saukkosen kommentissa ole mitään järkeä.
Salapersu?
Quote from: Siili on 24.10.2023, 12:44:06
Tuo lajittelu postinumeron perusteella ei kerro kaikkea keskittymisestä.
Ei kerro, ei. Helsingin ja Espoon eliittialueiden ulkopuolella on varsin yleistä, että samalla postinumeroalueella on joku matuhelvetti sekä suomalaisvaltainen alue. Silloin matuluvut voivat näyttää siedettävämmiltä. Tämä on sitä kuuluisaa sosiaalista sekoittamista.
Mutta kyllä nuo tilastot paljastavat ainakin ne pahimmat matuhelvetit. Jos matuluku huitelee 40 prosentissa yllä mainituista lieventävistä tekijöistä huolimatta, niin silloin tietää varmasti, että äbäläwäbälää ja neekeröintiä ei tarvitse kaukaa etsiä.
Quote from: Torspo on 24.10.2023, 09:34:54
Jutussa mainitaan tilastointitapa. Maahanmuuttaja on ulkomailla syntynyt ei suomalaisille vanhemmille. Maahanmuuttajataustaisen ainoan tiedetyn vanhemman tulee olla ulkomailla syntynyt tai molempien, muuten on tilastoissa suomalaistaustainen.
Taustaisuus myös katkeaa ensimmäisen polven jälkeen. Aika hurjia ovat luvut jos mukana olisi myös toisen ja mahdollisesti kolmannen polven maahanmuuttajataustaiset.
Hetki, käsitinkö nyt oikein että jos toinen vanhemmista on suomalainen, lapsi merkitään suomalaiseksi? Tämähän mahdollistaa myös de-facto-maahanmuuttajien 'suomalaistamisen', jolloin Kalergi-lapset lasketaan ikäänkuin kantasuomalaisiksi, vaikka kehitysmaageenit kyllä näkee kauas katukuvassa.
Quote from: Siili on 24.10.2023, 12:44:06
Quote from: Betonikostaja on 24.10.2023, 11:56:56
Rikkaimmat alueet pk-seudulla:
Hakunila 44 % matuja
Kontula-Vesala-Kivikko 43 % matuja
Koivukylä-Havukoski 43 % matuja
Henttaa 41 % matuja
Tuomarila-Suvela 39 % matuja
Länsimäki 39 % matuja
Ja sellaiset 20 prosentin lukemat ovat hyvin tavallisia, kun äkkiä katsoin.
Kärjessä olisi myös Otaniemi 44 %, mutta nämä ovat suurelta osin opiskelijoita eivätkä haittamatuja.
Onnea Helsinki, Vantaa ja Espoo! Rikastuttu on ;D
Tuo lajittelu postinumeron perusteella ei kerro kaikkea keskittymisestä. Esimerkiksi Ylen hakukoneen "Länsimäki" (postinumero 01280) kattaa myös pientalovaltaisen Rajamäen (ilmakuva (https://www.google.com/maps/place/L%C3%A4nsim%C3%A4ki,+01280+Vantaa/@60.239415,25.1023781,1205a,35y,39.09t/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x46920f5571559cf7:0x2600b5523c197681!8m2!3d60.2466251!4d25.1152937!16s%2Fg%2F12324784k?entry=ttu)).
Vantaan kaupungin karttasivuilta (kartta.vantaa.fi) voi kaivaa kaupunginosittain muunkielisen väestön osuuden, ja se oli viime vuodenvaihteessa Länsimäessä 51%. Samoin Koivukylä-Havukosken muunkielisten prosenttiosuus ei kerro sitä, että Havukoskella se on 51% ja varsinaisessa Koivukylässä 26%.
Hakunilan (https://www.google.com/maps/place/Hakunila,+01200+Vantaa/@60.2643605,25.1083845,1686a,35y,39.03t/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x4692066ad906deed:0x517cf470d0750bee!8m2!3d60.278278!4d25.1050116!16s%2Fm%2F02qdcv5?entry=ttu) pohjois- ja kaakkoisosassa on melkoisesti pientaloasustusta, joten keskisessä kerrostalovaltaisessa Hakunilassa muunkielisten prosenttiosuus voi ylittää jopa Havukosken ja Länsimäen vastaavat. Näiden kolmen kaupunginosan alueelta löytyy taatusti kortteleita, joissa muunkielisten prosenttiosuus menee reilusti yli kuudenkymmenen.
...
Itse asioin Hakunilassa viikottain, ostoskeskuksessa. Ostari on vanha, se on ollut samanlainen jo 80-luvulla ja varmaan jo 70-luvulla. Siellä on se lähiön perus-setti: terveyskeskus, apteekki, K-Supermarket, R-kioski, pitserioita ja partureita. S-Market on kivenheiton päässä varsinaisesta ostarista, kuten myös kirjasto. Siinä on halpismatuparturi, vieressä joku uusi parturi, jossa on joskus huivipäinen nainen, mutta ei asiakkaita (ennen siinä oli kantisparturi), pizzeria, jota pitää matut (on ollut siinä ainakin 10-15 vuotta, hyvä pitsa!). Kolmas parturi ja neljäskin löytyy (en tiedä kuka pitää). R-kioskia pitää matutaustaiset. Siellä oli(on) joku etninen ruokakauppa (Viro ehkä, ennen ainakin). Siellä on Piilopaikka-niminen kapakka, joka on ollut siellä 70-80-luvulta asti, en tiedä kuka pitää. Lisäksi on joku pubi ( Santa/Viva Maria), en ole käynyt, luultavasti myös vanha mesta. Joku nepalilainen tms. paikka myös löytyy.
Hakunilassa ostarilla liikkuessa näkyy kyllä
aina tunnistettavasti ulkomaalaistaustaisia melkein koko ajan, mutta ei niin paljon kuin tuo prosenttiluku 44% antaa ymmärtää. Varmaan siksi, että osa on jotain Itä-Euroopan porukkaa tai jotain muuta. Perinteellisiä kantisjuoppoja näkyy. En tiedä mikä meno on siellä iltaisin, koska en silloin liiku siellä.
Hakunilassa paljon isoja kaupungin kerrostaloja Helsingin Kontulan tapaan, jotka ovat jostain 60-70-luvulta. Nyt sinne on rakennettu uusia kerrostaloja ostarin läheltä menevän päätien varteen ja ne ovat kai melkein valmiita. Rakennusliike Lehto (nyt uutisissa talousvaikeuksien takia) on ollut urakoitsijana ainakin joissain niistä ja näinkin puoli vuotta tms. sitten Lehdon mainoksia netissä näistä uusista Hakunilan asunnoista (= hyvää myyntipuhetta), eli omistusasuntoja sinne on valmistumassa.
Quote from: Augustus on 25.10.2023, 20:26:03
Hakunilassa paljon isoja kaupungin kerrostaloja Helsingin Kontulan tapaan, jotka ovat jostain 60-70-luvulta. Nyt sinne on rakennettu uusia kerrostaloja ostarin läheltä menevän päätien varteen ja ne ovat kai melkein valmiita. Rakennusliike Lehto (nyt uutisissa talousvaikeuksien takia) on ollut urakoitsijana ainakin joissain niistä ja näinkin puoli vuotta tms. sitten Lehdon mainoksia netissä näistä uusista Hakunilan asunnoista (= hyvää myyntipuhetta), eli omistusasuntoja sinne on valmistumassa.
Kukahan on niin hullu, että ostaa
uuden omistusasunnon jostain matuhelvetistä? Uusissa asunnoissa hinnat tuskin ovat kovin edulliset Hakunilassakaan, ja kaupan päälle saa matut riesakseen. Luulevatko päättäjät ja rakennusliikkeet, että ihmiset ovat tyhmiä? Samaahan on tehty esimerkiksi Perkkaalla.
Matuvaltaisuus näkyy ihan selvästi ainakin vanhojen asuntojen hinnoissa. Jossain Havukoskella ja Suvelassa on todella edullisia asuntoja. Oikein innolla odotan, että näidenkin alueiden statusta lähdetään kohottamaan ja pykäistään gheton kylkeen uudenkarheita taloja ja toivotaan, jos se arvostus siitä nousisi ;D
Päättäjille ja rakennusliikkeille sellaiset terveiset, että ei se paska siitä suklaakuorrutuksella parane. Matualueiden uudet asunnot päätyvätkin luultavasti ennen pitkää gryndereille, jotka alkavat tehdä niillä tiliä. Vuokralaisina matut ja maksajina suomalaiset veronmaksajat.
Suomesta on tullut luokkayhteiskunta, jossa slummeissa asuvat köyhät ja työkyvyttömät. Varakkaampi ja kyvykkäämpi kansanosa kerääntyy vastaavasti omille alueilleen. Rasistinen muuttoliike jatkuu. Valehtelemalla maahamme tulleet valloittajat eivät olekkaan osoittautuneet kotoutuviksi kultamuniksi, vaan raskaaksi taakaksi oikeaa tuottavaa työtä tekeville.
Suomeen on myös valheilla tuotu kielihelvetti, kotoutuneiden piti oppia suomenkieli...
Somaliämmä osoitti suomeksi tiedontasonsa julistamalla Helsingin arvorakennusten rakentajaksi orjat!
Kertoo myös kouluopetuksemme pilanneesta sosialismista. Peruskoulu kopioitiin Itä-Saksasta ja yliopistot hapatettin tuottamaan koko kansasta maistereita. Suurin osa kelvottomia oikeisiin töihin.
Quote from: Betonikostaja on 25.10.2023, 21:03:18
Kukahan on niin hullu, että ostaa uuden omistusasunnon jostain matuhelvetistä?]
Ei kukaan, jonka budjetti antaa varaa maksaa itseään enemmän miellyttävästä ympäristöstä. Kaikilla vaan ei ole.
QuoteMatualueiden uudet asunnot päätyvätkin luultavasti ennen pitkää gryndereille, jotka alkavat tehdä niillä tiliä. Vuokralaisina matut ja maksajina suomalaiset veronmaksajat.
Valkopaon hintaromahdusta käyttävät hyväkseen uudet yrittäjät, joiden liikeideaan kuuluu vuokra-asuntojensa ylläpidon minimointi laillisuuden rajalle (ja sen alle). Todellinen ränsistymisenä ilmenevä slummiutuminen on hyvin todennäköinen skenaario.
Segregoituneiden alueiden synty vaikuttaa myös viereisiin pientalovaltaisiin alueisiin, etenkin jos ne kuuluvat samaan koulupiiriin. Segregaatiopotentiaalin arvioimiseksi asuntoshoppailijan on siksi hyvä tarkastaa alueen mamuprosentin lisäksi myös naapurialueiden vastaavat ja suuralueen koulujen S2-prosentit. On hyvä, että Yle tarjoaa tähän työkaluja. Arvioinnissa on tietenkin huomioitava, että koulupiireja voidaan jatkossa yhdistellä segregaatiovastaisen taistelun nimissä.
Quote from: Radio on 26.10.2023, 00:07:31
Suomesta on tullut luokkayhteiskunta, jossa slummeissa asuvat köyhät ja työkyvyttömät. Varakkaampi ja kyvykkäämpi kansanosa kerääntyy vastaavasti omille alueilleen. Rasistinen muuttoliike jatkuu. Valehtelemalla maahamme tulleet valloittajat eivät olekkaan osoittautuneet kotoutuviksi kultamuniksi, vaan raskaaksi taakaksi oikeaa tuottavaa työtä tekeville.
Suomeen on myös valheilla tuotu kielihelvetti, kotoutuneiden piti oppia suomenkieli...
Somaliämmä osoitti suomeksi tiedontasonsa julistamalla Helsingin arvorakennusten rakentajaksi orjat!
Kertoo myös kouluopetuksemme pilanneesta sosialismista. Peruskoulu kopioitiin Itä-Saksasta ja yliopistot hapatettin tuottamaan koko kansasta maistereita. Suurin osa kelvottomia oikeisiin töihin.
On se kai oikeassa sosialismista mutta onko koulu todella muka kopioitu itä-saksasta?.Yliopistosta myös taitaa olla oikeassa?.Mikäköhän on nykyään "arvorakennus" helsingissä.Noilla on aika kiva historia ja harva taitaa tietää ketä ne on alunperin rakentanut.Käsitääkseni venäläiset on rakentaneet suurimmat helsinkiin?.
Hesarin toimittaja kertoo valkopaostaan (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009946318.html):
QuoteHyvästi, rakas lähiöni
Lapset kasvoivat ja kotoisa lähiö muuttui. Niinpä perheestäni tuli osa ilmiötä, jota vastaan kaupunki yrittää taistella.
QuoteRakastin lähiötäni.
Viime viikolla kuitenkin muutin lasteni kanssa parin kilometrin päähän toiseen kaupunginosaan.
SYITÄ muuttoon oli monia, esimerkiksi asumisen hinta ja lasten harrastukset. Yksi syy oli kuitenkin rakkaan lähiön muuttuminen levottomaksi.
QuoteLäheisessä leikkipuistossa oli pystyryöstöjen sarja, jossa ikätoverit veivät koululaisilta lippiksiä, kännyköitä ja karkkirahoja.
Ikkunoita rikottiin, rakennuksia töhrittiin.
En ole pelännyt omasta puolestani vaan lasteni puolesta. En halua, että heitä uhkaillaan illalla futistreeneistä palatessa tai että heidän pyöränsä varastetaan omasta pihasta.
Juttuun kuuluu luonnollisesti Hesarin toimittajille ilmeisen pakollinen diskleimeri:
QuoteOsan niin sanotuista ongelmatapauksista tunnen, osa saapui vanhalle asuinalueelleni muista lähiöistä – asuimme metroradan varrella. Lapset ja nuoret tulivat monenlaisista perheistä, joten ei tehdä tästä maahanmuuttokysymystä.
Samaan vakiomuottiin sopii valtavan ongelman nimittäminen "haasteeksi":
QuoteVaikka muuttomme tapahtui kaupungin sisällä, kuulun minäkin siihen joukkoon, joka syventää kaupunginosien välistä eriarvoisuutta. Se on yksi Helsingin suurimpia haasteita.
Vaikuttaa siltä, että kolumnit ovat joillekin Hesarin toimittajille eräänlaisia rippikoppeja, joissa syntinsä tunnustamalla tuntee vapautusta ja on vapaa jatkamaan niiden tekemistä varsinaisen journalistisen työn yhteydessä.
Toinen esimerkki julkisesti ripittäytyvästä Hesarin journalistista on Anna-Stina Nykänen (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009514972.html):
QuoteSomaliassa syntynyt, mutta Suomessa kasvanut Ujuni Ahmed panee lukijan peilin eteen. On pakko myöntää, että minä olen se ihminen, jolle monet asiat ovat niin arkaluontoisia, että niistä on hienotunteisesti eli pelkurimaisesti vaiettava.
Se on mukavuudenhaluista ja väärin. Silti juuri niin minä olen tehnyt.
QuoteUjuni Ahmed moittii kirjassa feministejä siitä, että emme ole taistelleet musliminaisten rinnalla huivipakkoa vastaan. Hän itse käyttää huivia, jos huvittaa, mutta vastustaa sen pakollisuutta.
Pyysin anteeksi, etten ole tehnyt mitään, vaikka minusta huiviin pakottaminen ei ole oikein.
Samalla tunnustin, etten kyllä vieläkään tiedä, miten voisin vastustaa huivipakkoa ilman, että siitä syntyy hirveä härdelli ja kohkaaminen, enkä tietäisi, kenen joukoissa lopulta seison.
Kun alkaa puhua maahanmuuttajista, haukutaan usein sekä suvakiksi että rasistiksi ja lopulta pisteet satavat aina persujen laariin.
Minusta tällaiset "itsetutkiskelut" ovat yhtä tyhjän kanssa.
Quote from: Siili on 02.11.2023, 13:01:44
Juttuun kuuluu luonnollisesti Hesarin toimittajille ilmeisen pakollinen diskleimeri:
QuoteOsan niin sanotuista ongelmatapauksista tunnen, osa saapui vanhalle asuinalueelleni muista lähiöistä – asuimme metroradan varrella. Lapset ja nuoret tulivat monenlaisista perheistä, joten ei tehdä tästä maahanmuuttokysymystä.
Tämä on aina varma merkki siitä, että kyseessä on
nimenomaan maahanmuuttokysymys. Toki sikailuissa voi olla satunnaisesti kantasuomalaisenkin roskaväen pentuja mukana, mutta ainakin kirjoituksessa mainittu pystyryöstely on lähes kokonaan tuontitavaraa.
Huvittavaa on myös se, että kirjoittaja tuntee huonoa omaatuntoa valkopaostaan. Eikös maahanmuuton pitänyt olla rikkaus? Eikö se nyt maistunutkaan, kun rakas kotilähiö alkoi värisemään?
Kyllä tällaiset selittelevät ja kiemurtelevat kirjoitukset paljastavat nekin kaikille, millainen "rikkaus" maahanmuutto käytännössä on.
Quote from: Betonikostaja on 02.11.2023, 19:26:19
Huvittavaa on myös se, että kirjoittaja tuntee huonoa omaatuntoa valkopaostaan.
Tähän on suvakismissa tultu. Perheensä pelastamiseen pyrkivä kansalainen tuntee huonoa omaatuntoa viimeisestä jäljelle jääneestä itsepuolustuskeinostaan, joka on karkuun lähteminen.
Uimme syvällä.
Quote from: Lalli IsoTalo on 02.11.2023, 21:32:38
Quote from: Betonikostaja on 02.11.2023, 19:26:19
Huvittavaa on myös se, että kirjoittaja tuntee huonoa omaatuntoa valkopaostaan.
Tähän on suvakismissa tultu. Perheensä pelastamiseen pyrkivä kansalainen tuntee huonoa omaatuntoa viimeisestä jäljelle jääneestä itsepuolustuskeinostaan, joka on karkuun lähteminen.
Uimme syvällä.
Suvakki varmaan mielellään kieltäisi tuon valkopaon muilta, mutta itseltään hän ei ole toki sitä valmis kieltämään. Oma napa on sittenkin maailmanhalaamista tärkeämpi. Kun sitten vähän tunnetaan huonoa omaatuntoa, niin voidaan taas vaatia tehokkaampia toimenpiteitä alueiden eriytymisen estämiseksi, vaikka kenelläkään ei ole hajua, mikä siihen auttaisi. Siis muu kuin neuvostoliitolta löyhkäävä muuttokielto, johon ei ainakaan vielä ole menty.
Nämä selittelevät ja kiemurtelevat kirjoitukset ovat kyllä suurta viihdettä. Maahanmuuton ongelmallisuus näkyy näistäkin teksteistä kuuhun asti, mutta mielistelemällä ja syyllistymällä saadaan vielä suvakin ajatusmaailma kestämään huterasti kasassa.
Kyllä suvakkikin valkopakoilee, mutta hänestä se on hyväksyttävää, koska eihän hän muuta välttääkseen eri-ihoisia, vaan hän pakenee levotonta ympäristöä ja siitä ovat taas suomalaiset itse vastuussa. Sen sijaan suvakin mielestä muut pakenevat vääristä syistä, joten ovat rasisteja.
On siis olemassa myös sitä parempaa valkopakoa.
Quote from: Lalli IsoTalo on 02.11.2023, 21:32:38
Quote from: Betonikostaja on 02.11.2023, 19:26:19
Huvittavaa on myös se, että kirjoittaja tuntee huonoa omaatuntoa valkopaostaan.
Tähän on suvakismissa tultu. Perheensä pelastamiseen pyrkivä kansalainen tuntee huonoa omaatuntoa viimeisestä jäljelle jääneestä itsepuolustuskeinostaan, joka on karkuun lähteminen.
Uimme syvällä.
Reilu 20 vuotta sitten olin luennolla jossa nätti muorehko USA-laisnainen kertoi olosuhteistaan. Hän oli muuttanut ja vaihtanut lastensa koulupiiriä ja saanut lapsilleen paremmat koulut halvemmalla. "I was not part of the solution but I was a part of the problem", oli toteama.
"Siksi Halla-aho onkin niin vaarallinen", oli toteamus toisessa vastaavanhenkisessä keskustelussa. Halla-ahon vaarallisuutta ei sen tarkemmin avattu, mutta ilmeisesti uskonnon harjoittaja voi sallia itselleen lipsumiset uskonnon moraalisista ohjeista, mutta siitä huolimatta raivostua uskonnon pyhien esineitten tai oppien häpäisemisestä.
Hesarin nettiversiossa oli artikkeli, jossa toimittajat yrittivät vastata lukijoiden esittämiin asumisen talouteen liittyviä kysymyksiin:
https://www.hs.fi/talous/art-2000010062127.html
Yksi kysymys oli:
Quote"Onko pakko asua kalliiden asuntojen pääkaupunkiseudulla? Varsinkaan, jos ei ole töissä."
Toisaalta-toisaalta-tyyppinen vastaus päättyi seuraavaan toteamukseen:
QuoteToisaalta myös Helsingissä on alueita, joissa voi tehdä hienoja löytöjä. Esimerkiksi Itä-Helsingistä saattaa saada perheasuntojakin kohtuuhinnalla.
Korreloikohan alennusprosentti lähikoulun S2-osuuden kanssa?
Päivän hesarin haastattelussa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ja aiheena segregaatio sekä mitä sille pitäisi tehdä.
HS: Pormestari Juhana Vartiainen ehdottaa suuria muutoksia Helsingin kouluihin – Pelkää Ruotsin tielle ajautumistaQuote
HELSINGIN kouluissa on tehtävä isoja ja monille kipeitäkin muutoksia. Näin sanoo pormestari Juhana Vartiainen (kok). Muuten uhkana voi olla Ruotsin tielle ajautuminen.
Vartiainen haluaa keskittyä vuonna 2024 erityisesti segregaation, eli asuinalueiden eriytymisen, vastustamiseen. Tässä työssä kouluja ei voi sivuuttaa.
VARTIAINEN sanoo, että huolestuttavan eriytymiskehityksen vastustaminen koskee kaikkia kaupungin toimialoja. Tässä haastattelussa puhutaan kuitenkin kouluista, koska niiden rooli on niin suuri.
Mitä kouluissa näkyvälle eriytymiselle sitten pitäisi tehdä? Vartiainen sanoo, että hänellä on joukko konkreettisia ratkaisuehdotuksia.
Kiistanalaisin niistä lienee ehdotus painotusluokista luopumisesta. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi perinteiset musiikkiluokat lopetettaisiin ja painotusopetukseen hakeutuneet lapset hajasijoitettaisiin koulun kaikille luokille.
"Jos voi puhua suoraan, niin esimerkiksi musiikkiluokilla on niin sanotusti parempien perheiden lapset ja samanlainen ilmiö syntyy, jos koulun sisällä luokkajako tehdään A-kielivalinnan perusteella. Tutkijoiden mukaan näillä valinnoilla voi olla iso merkitys koulun sisäisen eriytymisen osalta", Vartiainen selittää.
Vartiainen myöntää, että omista luokista luopuminen voi myös pahentaa koulushoppailua. Hän kuitenkin uskoo, että riski kannattaa ottaa – ja että vanhemmat ymmärtävät syyt ehdotuksen takana.
Hän haluaisi tarkasteluun myös oppilaaksiottoalueet. Niin sanotuista koulupiirijaoistakin on aiemmin puhuttu, mutta esimerkiksi vuonna 2020 Helsinki perääntyi suunnitelmistaan muuttaa koulujen reviirijakoa.
Käytännössä Vartiaisen näkemys on, että laajempi oppilaaksiottoalue mahdollistaisi oppilaiden jakamisen alueen kouluihin tasaisemmin. Se, että kouluissa olisi oppilaita mahdollisimman monipuolisesti erilaisista taustoista, saattaisi siis vaatia, että oppilas ei aloittaisikaan koulupolkuaan linnuntietä mitaten lähimmässä koulussa.
ON Vartiaisella myös helsinkiläisvanhempia vähemmän järkyttäviä ehdotuksia: Alueellisten erojen huomioiminen koulun henkilökunnan palkkauksessa sekä monipuolisemman harrastustoiminnan tarjoaminen siellä, missä toimintaa ei ole suuresti tarjolla.
...
Vartiaisen mielestä on Helsingissä on joustettava siitä ajatuksesta, että kaikille on tarjolla tismalleen samanlaiset palvelut: Suomi ja Helsinki ovat muuttuneet ja oppilaat tulevat yhä erilaisimmista taustoista. Silloin siis rahanjakoa on Vartiaisen mukaan uskallettava tarkastella uusilla perusteilla.
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että Helsinki voisi tarjota hyvätuloisten asuinalueiden lapsille suppeampia palveluita kuin heikommin toimeentulevien alueiden lapsille. Käytettävät rahat ohjattaisiin nykyistä voimakkaammin sinne, missä pula on suurin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010127199.html
Quote from: Äpyli on 07.02.2024, 10:59:51
Päivän hesarin haastattelussa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ja aiheena segregaatio sekä mitä sille pitäisi tehdä.
HS: Pormestari Juhana Vartiainen ehdottaa suuria muutoksia Helsingin kouluihin – Pelkää Ruotsin tielle ajautumista
Demariratkaisu eli ongelmien jakaminen pakolla vahingoilta toistaiseksi säästyneisiin kouluihin.
Quote from: HSMiten Vartiainen ajattelee vanhempien reagoivan ehdotukseen?
"Järkevä keskiluokkainen ihminen ymmärtää, että emme halua sellaisia kaupunginosia, jonne ei uskalla mennä. On kaikkien helsinkiläisten etu, ettei kaupunki eriydy."
Haastattelussa ei edes mainita maahanmuuttoa, joka ongelmat aiheuttaa, vaikka Vartiaisen monet ilmaisut kuten "Ruotsin tie" ja "oppilaat tulevat yhä erilaisimmista taustoista" viittaa juuri siihen.
Tässähän on ideaa, valitaan kokeen ensivaiheen osallistujiksi eliitin lasten yksityiskoulut ja ruotsinkieliset koulut.
Otetaan 30% parhailla keskiarvoilla olevista ja sijoitetaan heidän Itä-Helsingin ghettokouluihin ja vastineeksi sieltä tilalle eliittikouluihun alin 30%.
Quote from: Torspo on 07.02.2024, 11:19:14
Tässähän on ideaa, valitaan kokeen ensivaiheen osallistujiksi eliitin lasten yksityiskoulut ja ruotsinkieliset koulut.
Otetaan 30% parhailla keskiarvoilla olevista ja sijoitetaan heidän Itä-Helsingin ghettokouluihin ja vastineeksi sieltä tilalle eliittikouluihun alin 30%.
Eli lopputulosten tasa-arvo, mikä on vihervasemmiston märkä päiväuni, myös "markkinatalouspuolue" Vihreillä. Eli riippumatta siitä, kuinka hyvin menestyt, niin myös lahjaton kaveri laitetaan "menestymään" yhtä hyvin jotta kaikilla olisi yhtä ikävää ja kurjaa. Senhän takia nämä haluavatkin "sosiaalista sekoitusta", jotta ihmisiä ei kannustettaisi menestymään.
Sehän vasta olisikin, kun Ressun lukiosta siirrettäisiinkin Itä-Helsingin ghettolukioihin ja ghettolukioiden opiskelijat pääsisivät peräti samaan yliopistoon ihan vaan sen takia, että lopputulos olisi kaikille sama. Eivät vielä julkea myöntää tätä, mutta lienee ajankysymys kunnes tuovat tämänkin älynväläyksensä esiin. Amkit lienevät testialusta lahjattomammalle sakille, mädätetään ne ensin ja lopuksi yliopistot.
Voihan se olla, että korkealuokkaista opetusta hyvässä koulussa antanut opettaja ryhtyy miettimään elatuksen hankkimista muulla tavalla kuin toimimalla lahjattomien ongelmalasten sijaisvanhempana.
Quote from: Äpyli on 07.02.2024, 10:59:51
Päivän hesarin haastattelussa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ja aiheena segregaatio sekä mitä sille pitäisi tehdä.
HS: Pormestari Juhana Vartiainen ehdottaa suuria muutoksia Helsingin kouluihin – Pelkää Ruotsin tielle ajautumista
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010127199.html
Vartiaisen teesit eivät herätä innostusta:
QuoteKokoomuksesta kritisoidaan oman pormestarin koulupuheita: "Pidän tätä yllättävänä ja epätarkoituksenmukaisena"
Kokoomuksen rivit rakoilevat: Sazonov arvostelee pormestarin ehdotusta Helsingin kouluista
Apulaispormestari Johanna Laisaaresta (sd) painotettujen luokkien poistaminen ei ole paras tapa ehkäistä eriarvoistumista eikä hän ole viemässä asiaa eteenpäin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010210128.html
Vartiainen (s. 1958) siirtyy ilmeisesti eläkkeelle pormestarin hommista, joten hänen ei tarvitse pelätä äänestäjien reaktiota. Sazonov ja Laisaari ilmeisesti suunnittelevat vielä vaaleissa ehdolle asettumista.
Kaikki tietävät, että kyse on oikeasti maahanmuutosta, mutta Li Andersson, Juhana Vartiainen ja Helsingin Sanomat jankuttavat propagandassaan vakaasti "eriarvoisuudesta" ja "segregaatiosta".
QuotePormestari Vartiainen teki räväkän kouluavauksen – Reaktiot paljastavat yllättävän näkymän kokoomuksen sisälle
Omien kritiikki pormestari Vartiaiselle avaa näkymän Helsingin kokoomuksen sisälle, kirjoittaa HS:n kaupunkitoimituksen esihenkilö Lari Malmberg.
HELSINGIN kokoomuksen sisällä kulkee railo, joka näyttää paljastavan jotain pormestari Juhana Vartiaisen asemasta. Tämä on pääteltävissä keskiviikkona julkaistun HS:n uutisen jälkeen syntyneestä keskustelusta.
Asuinalueiden ja koulujen eriarvoistumisesta huolta kantava Vartiainen (kok) kertoi HS:n haastattelussa pyrkivänsä siihen, että Helsingin kouluista lopetettaisiin painotusluokat. Lisäksi Vartiainen haluaisi muuttaa oppilaaksiottoalueita eli suomeksi sanottuna vähentää huonompiosaisista perheistä tulevien lasten keskittymistä samoihin kouluihin.
[...]
Kyse ei ole siitä, etteikö kokoomuksessakin kannettaisi huolta Helsingin asuinalueiden eriytymisestä. Vartiainen on painottanut segregaatioteemaa kautensa alusta lähtien ja HS:n tietojen mukaan saanut kannalleen vahvaa tukea valtuustoryhmästä.
Koulut ovat kuitenkin asia erikseen. Kokoomuksen valtuutetut eivät ehkä perustelisi kantojaan julkisesti näin, mutta lienee selvää, että valtaosan näkemyksiin vaikuttaa äänestäjien voimakas mielipide asiasta.
Moni paremmin toimeentuleva helsinkiläinen pelkää, että koulupiirien sorkkiminen ja painotusluokkien lopettaminen heikentäisi oman lapsen mahdollisuuksia opiskella rauhallisessa ympäristössä.
[...]
Entä olisiko Vartiaisen ehdotus vaikeasti määriteltävän yleisen edun kannalta hyvä? Sitä on vaikea arvioida. Tutkijat ovat kyllä todenneet, että tutkimustiedon valossa painotusluokat synnyttävät koulujen sisällä kuplia, jonka eriarvoisuuden tiedostavat myös oppilaat.
Lopulta kysymys on kuitenkin vähintäänkin osin poliittinen. Painotusluokkiin ja oppilaaksiottoalueisiin tehtävät muutokset ovat niin moninaisesti koulumaailmaan vaikuttava asia, että kaikkia seurauksia voi olla vaikea nähdä tarkasti etukäteen.
OPPILAAKSIOTTOALUEET ja painotusluokat ovat eräänlainen Helsingin kuntapolitiikan ikiliikkuja, joka palaa aina poliittisen keskustelun agendalle. Helposti muutos ei nytkään synny, jos ylipäänsä on syntyäkseen.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010210862.html) 7.2.2024
Maailmalla on kokeiltu kaikenlaisia temppuja segregaation vähentämiseksi, kuten bussikuljetuksia (https://sv.wikipedia.org/wiki/Bussning_av_elever_(desegregering)). En ole löytänyt niistä kertovia menestystarinoita.
Eli realistinen skenaario on: segregaatio ja valkopako tulevat korostumaan. Tiukan rahan oloissa rahan kaataminen "mamukouluihin" heikentää väistämättä muiden koulujen toimintaedellytyksiä, jota kynnelle kykenevät pyrkivät kompensoimaan yksityisillä satsauksilla. Kun koulujen keskeiseksi funktioksi muodostuu demografinen manipulointi, valveutuneet (ja kynnelle kykenevät) vanhemmat hakevat lapsilleen sivistystä muualta. Aluksi se on vain koulun ulkopuolista tukiopetusta (https://www.google.com/search?q=yksityisopetus&rlz=1C1VDKB_fiFI1085FI1085&oq=yksityisopetus&gs_lcrp=EgZjaHJvbWUyCQgAEEUYORiABDIHCAEQABiABDIHCAIQABiABDIHCAMQABiABDIHCAQQABiABDIHCAUQABiABDIHCAYQABiABDIHCAcQABiABDIHCAgQABiABDIHCAkQABiABNIBCDQ0OTlqMGo5qAIAsAIA&sourceid=chrome&ie=UTF-8), mutta jatkossa selektiiviset yksityiskoulut suurissa kaupungeissa voivat hyvinkin lisääntyä.
Valkopakohan on myös ihan realistinen vaihtoehto. Helsingin seudulla se onnistuu vielä kohtuullisen kivuttomasti, kun Stadin asunnon myyntihinnalla saa vähintään saman tason asumismukavuutta kehyskunnista. Saa nähdä, kuinka kauan.
Tyhmäähän se olisi toistaa muiden virheitä. Alla kirja niistä:
https://archive.org/details/harold-saltzman-race-war-in-high-school
Quote from: Dangr on 08.02.2024, 09:22:50
Tyhmäähän se olisi toistaa muiden virheitä. Alla kirja niistä:
https://archive.org/details/harold-saltzman-race-war-in-high-school
50* kehittyneintä maata on jo tehnyt tämän virheen.
AIOTAANKO ME TOSIAAN JÄÄDÄ ULKOPUOLELLE. AJATELKAA MINKÄ SIGNAALIN LÄHETÄMME ULKOMAILLE!!1! Emme kai halua asemoida maatamme Itä-Euroopan viiteryhmään??
Jos aikoisin ostaa asunnon, niin palkkaisin jonkin viikoksi tekemään talon läheisyyteen liikennelaskentaa, siis selvittäisin asukkaiden geneettisen koostumuksen. Eli siis sama homma kuin jäsenen
@Eino P. Keravalta suorittama Keravan Suuri Vuosittainen Neekerilaskenta, mutta vähän laajemmin.
Koulun koostumuksen selvittämiseen riittää yksi välitunti.
Quote from: Dangr on 08.02.2024, 09:22:50
Tyhmäähän se olisi toistaa muiden virheitä. Alla kirja niistä:
Wikipediasta:
Quote
On March 8, 2004, the New York Daily News' front page headline "City's Worst School" led to a story in the newspaper regarding the poor academic performance, low graduation rates, violence, and students transferring out in large numbers due to those problems. In December 2007, the Department of Education announced that Franklin K. Lane would be phased out due to consistently poor performance. The school stopped accepting 9th graders in 2009 and graduated its last seniors in 2011.
Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Franklin_K._Lane_High_School#History
Quote from: Lalli IsoTalo on 08.02.2024, 10:46:38
Jos aikoisin ostaa asunnon, niin palkkaisin jonkin viikoksi tekemään talon läheisyyteen liikennelaskentaa, siis selvittäisin asukkaiden geneettisen koostumuksen. Eli siis sama homma kuin jäsenen @Eino P. Keravalta suorittama Keravan Suuri Vuosittainen Neekerilaskenta, mutta vähän laajemmin.
Koulun koostumuksen selvittämiseen riittää yksi välitunti.
Lapsiperheen pään ei tarvitsisi vastaavassa tilanteessa muuta kuin selvittää minkä koulualueen sisälle kyseinen asunto kuuluu, ja käydä kurkistamassa koulun pihalle välitunnin aikaan.
Tietysti koulualueet saattavat toisinaan muuttua, joten sellainenkin mahdollisuus kannattaa ottaa huomioon. Onneksi se ei merkitse enempää kuin että muutaman muunkin koulun pihaa voi käydä vilkaisemassa. Se on aika pieni vaiva, jos tosissaan harkitsee sijoittaa omia rahojaan asuntoon ja muuttaa perheineen siihen.
Tietysti olisi erityisen helppoa, jos koulun demografian saisi pengottua jostain, vaikka netistä. Ei sekään nykyään ole mitenkään poissuljettu mahdollisuus.
^Alueen jalkapallojengien vuosikuvat/kokoonpanot on hyvä tsekata...
Olen muuten 100% varma että nekin poliitikot, jotka ääneen moraalisäteilevät segregaatiosta ja sosiaalisesta sekoittamisesta, laittavat omat lapsensa parhaisiin kouluihin, ja käyttävät poliitikkopiireissä hankkimiaan suhteitaan täysipainoisesti, jotta oma lapsi ei joutuisi huonoon kouluun. Hyvä koulu määritellään sen perusteella, onko siellä oppilailla työrauha, eikä sen perusteella, onko siellä kaikenlaiset väestöryhmät edustettuina oppilaskunnassa.
Quote from: Lalli IsoTalo on 08.02.2024, 10:46:38
Jos aikoisin ostaa asunnon, niin palkkaisin jonkin viikoksi tekemään talon läheisyyteen liikennelaskentaa, siis selvittäisin asukkaiden geneettisen koostumuksen. Eli siis sama homma kuin jäsenen @Eino P. Keravalta suorittama Keravan Suuri Vuosittainen Neekerilaskenta, mutta vähän laajemmin.
Koulun koostumuksen selvittämiseen riittää yksi välitunti.
Ylen S2-konekin auttaa alkuun:
https://yle.fi/a/74-20018233?text=Kone%2520n%25C3%25A4ytt%25C3%25A4%25C3%25A4%252C%2520millaisista%2520taustoista%2520sinun%2520l%25C3%25A4hikoulusi%2520oppilaat%2520tulevat&utm_medium=social&utm_source=twitter-share
Toki välituntivisiitti voi olla ihan paikallaan, jos haluaa selvittää tarkemmin, mitä vieraskielisyys käytännössä tarkoittaa.
Alueen tarkempaa etnistä analyysiä voi tehdä myös esimerkiksi Abdi-Ibrahim-analyysin (https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3353055.html#msg3353055) kaltaisilla työkaluilla.
Quote
X
24.10.2023 5:15
•
Päivitetty 25.12.2023 11:10
Kyllä – postinumeroalueet ovat keskenään erilaisia ympäri Suomen. Vaihtelua on tuloissa, koulutustasossa, asumismuodoissa, asukkaiden äidinkielessä ja syntyperässä.
Ei – eriytyminen ei ole mustavalkoisesti huono tai hyvä asia.
Keskustelu alueiden välisistä eroista on kuhissut koko vuoden ajan. Vuoden alussa Suomeen syntyivät uudet hyvinvointialueet, kevättalvella pohdittiin alueellisten erojen vaikutusta peruskouluihin ja syksyllä puheisiin on noussut länsinaapuri.
Ruotsin alueellinen eriytyminen ja jengiväkivalta ovat herättäneet myös suomalaiset viranomaiset pohtimaan, voiko täällä käydä samoin.
Yle päätti selvittää, millaisia alueiden väliset erot ovat. Teimme postinumerokoneen, jolla voit tutkia oman naapurustosi väestöä. Koneessa on 26 väestöön liittyvää muuttujaa: esimerkiksi keski-ikä, kotitalouden koko, koulutustausta ja kieli.
Syöttämällä koneeseen oman postinumerosi tai alueesi tiedot voit verrata alueesi väestötietoja naapurustoosi, oman kuntaasi, maakuntaasi ja Suomeen. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne ovat tuoreimmat saatavilla olevat. Syntyperään ja kieleen liittyvät tiedot ovat vuodelta 2022. Koneen muut tiedot ovat vuodelta 2021.
Joissain tapauksissa tilastollinen postinumero eroaa rakennuksen osoitteen postinumerosta. Tämä johtuu siitä, että osoitteiden postinumerot eivät muodosta yhtenäisiä alueita, joten lähdeaineistoa on yleistetty tilastollisten postinumeroalueiden muodostamiseksi.
Kone ei ota kantaa siihen, onko jokin alue hyvä tai huono, vaan se näyttää faktat eri alueiden väestöstä.
X
https://yle.fi/a/74-20055665 (https://yle.fi/a/74-20055665)
... erot tasoittuisivat ...
Tätä sanontaa käytetään, kun perustellaan lasten sekoittumista.
Miksi ei esille tuoda lopputulemaa ... kokonaistaso laskee ... ?
Quote from: Roope2 on 09.02.2024, 05:35:15
Miksi ei esille tuoda lopputulemaa ... kokonaistaso laskee ... ?
Juu. Hyvä oppilasaines ei paranna sitä huonoa, mutta huono kylläkin huonontaa sen hyvän tuloksia.
Quote from: Uuno Nuivanen on 09.02.2024, 11:15:58
Quote from: Roope2 on 09.02.2024, 05:35:15
Miksi ei esille tuoda lopputulemaa ... kokonaistaso laskee ... ?
Juu. Hyvä oppilasaines ei paranna sitä huonoa, mutta huono kylläkin huonontaa sen hyvän tuloksia.
Riippuu ihan suhteellisista lukumääristä. Jos luokassa on yksi tai kaksi kielellisesti tai opillisesti selkeästi takamatkalla olevaa (alle 10% oppilaista), muiden etumatka voi kirittää heitä tehokkaasti ilman, että enemmistön oppiminen häiriintyy merkittävästi. Mutta mitä enemmän takamatkalaisia on, sitä enemmän heidän osaamisensa saattaminen muiden tasolle vaatii opettajalta erityistoimenpiteitä, joihin kulutettu aika on pois toisten opetuksesta. Paremminkin pärjäävien motivaatio voi kärsiä heidän turhautuessa puuttuvaan henkilökohtaiseen opetukseen.
Quote from: Nikolas on 08.02.2024, 11:12:48
Tietysti olisi erityisen helppoa, jos koulun demografian saisi pengottua jostain, vaikka netistä. Ei sekään nykyään ole mitenkään poissuljettu mahdollisuus.
Laitetaan kertauksen vuoksi jälleen muutama. Helsingin kantakaupungin kouluissa S2-lapsien määrä on 2-3%.
Lähiöiden kouluissa 30-50%. Kallion koulussa - vihreiden paras äänestysalue Suomessa - on kokonaista kahdeksan äskakkosta, lähes viidestasadasta oppilaasta. Käytännössä mamuvapaa koulu. Jossain Vuosaaren kouluissa taidetaan mennä jo yli 50%.
Asun Kallion reunalla, ja minulle oli oikeasti aikamoinen heureka-hetki tajuta pari vuotta sitten täällä pridelippujen, hipstereiden ja vegekahvien keskellä, ettei alueen kouluissa ole käytännössä ollenkaan mamuja. Alppilan koulussa on kokonaista neljä kappaletta. Pääseekö nykyään edes mikään maalaiskoulu noin nuiviin numeroihin prosentuaalisesti?
Kallion päiväkodeissakaan ei suoranaisesti ole väriä, isukit ajelevat citymaastureilla ja äidit pukeutuvat merkkivaatteisiin.
ja äänestävät kiilusilmäisinä haavistoa ja vihvasemmistoa... ja myöntänevät kahden kesken, että Hitler olisi hyvä johtaja jos pari napsua jne
kaikissa palveluammateissa, tiskien takana vääntämässä pizzaa ja myymässä oluita ja ciidereitä on kyllä matuja eli juuri siellä mihin vihvas ne haluaakin.
Asun Kallion reunalla cityn puolella.
Quote from: Saturnalia on 10.02.2024, 09:38:38
Tietysti olisi erityisen helppoa, jos koulun demografian saisi pengottua jostain, vaikka netistä. Ei sekään nykyään ole mitenkään poissuljettu mahdollisuus.
Laitetaan kertauksen vuoksi jälleen muutama. Helsingin kantakaupungin kouluissa S2-lapsien määrä on 2-3%.
Lähiöiden kouluissa 30-50%. Kallion koulussa - vihreiden paras äänestysalue Suomessa - on kokonaista kahdeksan äskakkosta, lähes viidestasadasta oppilaasta. Käytännössä mamuvapaa koulu. Jossain Vuosaaren kouluissa taidetaan mennä jo yli 50%.
Asun Kallion reunalla, ja minulle oli oikeasti aikamoinen heureka-hetki tajuta pari vuotta sitten täällä pridelippujen, hipstereiden ja vegekahvien keskellä, ettei alueen kouluissa ole käytännössä ollenkaan mamuja. Alppilan koulussa on kokonaista neljä kappaletta. Pääseekö nykyään edes mikään maalaiskoulu noin nuiviin numeroihin prosentuaalisesti?
Tässä pitää lähteä liikkeelle rajoitetulla kokeilulla. Ehdotan sellaista semi-vapaaehtoisuutta, eli Saturnalian listaamien koulujen oppilaita siirretään Vuosaaren yms. somalipainotteisiin kouluihin ja päinvastoin. Näiden oppilaiden vanhemmista kukaan ei luonnollisestikaan vastusta ajatus, koska eiväthän he mitään rasisteja ole!
Lisäksi näitä varsinaisia mamuja tulisi tehokkaasti ohjata ruotsinkielisiin kouluihin tukemaan aitoa ruotsinkielisyyttä. Aluksi vaikka 1/3 luokan oppilaista tulisi olla somaleja yms.
Itse asiassa oikein innostuin tuosta jälkimmäisestä ajatuksesta. Somaleista tulisi tehdä systemaattisesti suruja. Kun he oivaltavat, että suruna saa paremmat etuudet kuin suomenkieliset koko elämän ajan, niin pienen alun jälkeen he kaikki ovat suruja. Hankkenille yms. pitää kohta lisätä opiskelupaikkoja, kun nämä kultamunat pääsevät suomenkielisten rasistien ikeen alta surujen keskuuteen todelliseen vapauteen ja suvaitsevaisuuteen toteuttamaan todellisia taipumuksiaan.
Quote from: Random Walker on 10.02.2024, 10:38:36
Lisäksi näitä varsinaisia mamuja tulisi tehokkaasti ohjata ruotsinkielisiin kouluihin tukemaan aitoa ruotsinkielisyyttä. Aluksi vaikka 1/3 luokan oppilaista tulisi olla somaleja yms.
Itse asiassa oikein innostuin tuosta jälkimmäisestä ajatuksesta. Somaleista tulisi tehdä systemaattisesti suruja. Kun he oivaltavat, että suruna saa paremmat etuudet kuin suomenkieliset koko elämän ajan, niin pienen alun jälkeen he kaikki ovat suruja. Hankkenille yms. pitää kohta lisätä opiskelupaikkoja, kun nämä kultamunat pääsevät suomenkielisten rasistien ikeen alta surujen keskuuteen todelliseen vapauteen ja suvaitsevaisuuteen toteuttamaan todellisia taipumuksiaan.
Itse asiassa ankkalammessakin on joskus tehty ehdotuksia maahanmuuttjien "suruttamiseksi", tosin liittyen lähinnä venäläisiin maahanmuuttajiin. Halla-ahon kirjoitus vuodelta 2008:
https://www.halla-aho.com/scripta/nybattrefolk.html
Quote from: Saturnalia on 10.02.2024, 09:38:38
Quote from: Nikolas on 08.02.2024, 11:12:48
Tietysti olisi erityisen helppoa, jos koulun demografian saisi pengottua jostain, vaikka netistä. Ei sekään nykyään ole mitenkään poissuljettu mahdollisuus.
Laitetaan kertauksen vuoksi jälleen muutama. Helsingin kantakaupungin kouluissa S2-lapsien määrä on 2-3%.
Lähiöiden kouluissa 30-50%. Kallion koulussa - vihreiden paras äänestysalue Suomessa - on kokonaista kahdeksan äskakkosta, lähes viidestasadasta oppilaasta. Käytännössä mamuvapaa koulu. Jossain Vuosaaren kouluissa taidetaan mennä jo yli 50%.
Asun Kallion reunalla, ja minulle oli oikeasti aikamoinen heureka-hetki tajuta pari vuotta sitten täällä pridelippujen, hipstereiden ja vegekahvien keskellä, ettei alueen kouluissa ole käytännössä ollenkaan mamuja. Alppilan koulussa on kokonaista neljä kappaletta. Pääseekö nykyään edes mikään maalaiskoulu noin nuiviin numeroihin prosentuaalisesti?
Toisen polven mamut eivät enää ole s2-porukkaa. Alppilan koulusta kun porukkaa purkautuu ulos, niin useampi kymmenen prosenttia on vierasrotuisia. Muutaman sadan metrin päässä oleva entiseltä nimeltään Eläintarhan ala-aste alkaa olla nimensä veroinen vierasrotuisten määrän ollessa n. 50%.
Quote from: Siili on 10.02.2024, 12:14:04
Itse asiassa ankkalammessakin on joskus tehty ehdotuksia maahanmuuttjien "suruttamiseksi", tosin liittyen lähinnä venäläisiin maahanmuuttajiin.
Ääntisenä sillanrakentajana olin kerran mokutustilasuudessa, jossa mustaakin mustempi afrikkalainen mies yleisöstä esitti puheenvuoronsa tai kysymyksensä ruotsiksi. Olisikos ollut 2012?
Quote from: Nikolas on 08.02.2024, 11:23:51
Olen muuten 100% varma että nekin poliitikot, jotka ääneen moraalisäteilevät segregaatiosta ja sosiaalisesta sekoittamisesta, laittavat omat lapsensa parhaisiin kouluihin, ja käyttävät poliitikkopiireissä hankkimiaan suhteitaan täysipainoisesti, jotta oma lapsi ei joutuisi huonoon kouluun. Hyvä koulu määritellään sen perusteella, onko siellä oppilailla työrauha, eikä sen perusteella, onko siellä kaikenlaiset väestöryhmät edustettuina oppilaskunnassa.
Näin tekevät myös kaikki Yleisradion toimittajat. Kaikkein luonnevikaisemmat kyllä "moittivat" lasten kouluja siitä, että ne ovat "aika valkoisia".
Quote from: Jorma M. on 10.02.2024, 16:47:13
Quote from: Nikolas on 08.02.2024, 11:23:51
Olen muuten 100% varma että nekin poliitikot, jotka ääneen moraalisäteilevät segregaatiosta ja sosiaalisesta sekoittamisesta, laittavat omat lapsensa parhaisiin kouluihin, ja käyttävät poliitikkopiireissä hankkimiaan suhteitaan täysipainoisesti, jotta oma lapsi ei joutuisi huonoon kouluun. Hyvä koulu määritellään sen perusteella, onko siellä oppilailla työrauha, eikä sen perusteella, onko siellä kaikenlaiset väestöryhmät edustettuina oppilaskunnassa.
Näin tekevät myös kaikki Yleisradion toimittajat. Kaikkein luonnevikaisemmat kyllä "moittivat" lasten kouluja siitä, että ne ovat "aika valkoisia".
Tämä käsittämätön hinku paskoa oma pesä tuusannuuskaksi JA samalla vältellä sen tuloksia ja seuraamuksia jaksaa aina ihmetyttää vaikka sen ei enää pitäisi.
Hesari kertoo tänään Koivukylän jättipäiväkodista (224 lasta), joka sijaitsee Rekolan (n. 3000 as.) ja Havukosken (n. 8500 as.) rajalla:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010096176.html
Päiväkodin sijoituksessa on huomioitu kamppailu segregaatiota vastaan:
QuoteAluksi Mäkelä pyytää katsomaan vuonna 2022 valmistuneen päiväkodin ikkunasta, josta näkyy syy sen sijaintiin juuri tässä. Siis sekä Rekolan omakotitaloja että Havukosken korkeita asuintaloja.
Havukosken asukkaista yli puolet oli vieraskielisiä reilu vuosi sitten. Rekolassa vieraskielisiä oli vajaa 15 prosenttia.
Ylipäätään vantaalaisten päiväkotien välillä on valtavia eroja vieraskielisten lasten määrässä: noin viidestä prosentista miltei sataan prosenttiin. "KOIVUKYLÄN päiväkoti on rakennettu juuri tälle paikalle syystä, vaikka sijaintiin on vaikuttanut myös kaupungin tonttitilanne", Mäkelä sanoo.
Asiantuntija kehuu järjestelyä:
QuoteKierrokselle osallistuva varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto on innoissaan tästä tavasta ehkäistä asuinalueiden eriarvoistumista.
Hän on tutkinut työssään myös nuorten radikalisoitumista ja ääriajattelun ennaltaehkäisemistä kouluissa.
"On todella tärkeää, että päiväkoti on sijoitettu niin, että se pystyy tasaamaan kahden hyvin erilaisen alueen välistä eroa", hän sanoo.
Suomalaisuuteen sopeuttavan kieli- ja kulttuurikylyvyn "vettä" on vähänlaisesti:
QuoteKoivukylän päiväkodin lapsista neljä viidestä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Taloa kiertäessämme iso osa hoitajistakin näyttää olevan ulkomaalaistaustaisia.
Seinillä on paljon aakkosia, ja ylipäätään monet lasten puuhat näyttävän liittyvän kielen oppimiseen. Lapsille esimerkiksi näytetään kuvakortteja ja pyydetään kertomaan, mitä kuvissa on.
Vantaan varhaiskasvatusjohtaja vakuuttaa kuitenkin, että tällainen "kielitietoinen varhaiskasvatus" on myös suomenkielisten lasten etu:
QuoteOnko tämä mielekästä myös lapsille, joiden äidinkieli on suomi?
Mäkelä on sitä mieltä, että tulevaisuuden yhteiskunnassa on entistä tärkeämpää oppia toimimaan erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa ympäristöissä.
"Kielitietoisesta varhaiskasvatuksesta hyötyvät myös suomenkieliset lapset", hän sanoo.
Päiväkoti rakennettiin metsäalueelle omakotialueen keskellä (näkyy vielä Street Viewissä (https://www.google.com/maps/dir///@60.3216511,25.0717537,584a,35y,39.32t/data=!3m1!1e3!4m2!4m1!3e0?entry=ttu)). Kommenttiosiosta:
QuoteOmakotialueen asemakaava on hyvin vanha, reippaasti yli 30 vuotta vanha ja siinä paikalle oli merkitty koulutontti. Asemakaavan suunnittelun alkaessa asukkaat olivat huolestuneita siitä, ettei vain paikalle rakenneta päiväkotia, mikä merkitsisi jatkuvaa autovirtaa omakotialueella. Kaupungin taholta kerrottiin, että kun kaavaan merkitään paikalle koulutonttimerkintä, niin lapset tulevat kouluun jalkaisin ilman että vanhemmat tuovat heitä aamuin illoin autolla. Kaavan koulumerkinnästä huolimatta siis nyt rakennettiin 224 paikkainen päiväkoti. Autoliikenne omakotialueella on sen mukaista. Tontin reunoillekin luvattiin kaavoituksessa jättää reilusti puustoa. Ei pystytty jättämään. Eikä puistoksi jätetty artikkelin metsäkään ole enää suuri. Tämä selittää, miksi edes lähitienoiden asukkaita ei haluttu kuulla.
Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, miten asuntomarkkinat ja muuttoliike Rekolan omakotialueella kehittyvät jatkossa.
Quote from: Siili on 04.04.2024, 10:06:07
Hesari kertoo tänään Koivukylän jättipäiväkodista (224 lasta), joka sijaitsee Rekolan (n. 3000 as.) ja Havukosken (n. 8500 as.) rajalla:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010096176.html
Päiväkodin sijoituksessa on huomioitu kamppailu segregaatiota vastaan:
QuoteAluksi Mäkelä pyytää katsomaan vuonna 2022 valmistuneen päiväkodin ikkunasta, josta näkyy syy sen sijaintiin juuri tässä. Siis sekä Rekolan omakotitaloja että Havukosken korkeita asuintaloja.
Havukosken asukkaista yli puolet oli vieraskielisiä reilu vuosi sitten. Rekolassa vieraskielisiä oli vajaa 15 prosenttia.
Ylipäätään vantaalaisten päiväkotien välillä on valtavia eroja vieraskielisten lasten määrässä: noin viidestä prosentista miltei sataan prosenttiin. "KOIVUKYLÄN päiväkoti on rakennettu juuri tälle paikalle syystä, vaikka sijaintiin on vaikuttanut myös kaupungin tonttitilanne", Mäkelä sanoo.
Asiantuntija kehuu järjestelyä:
QuoteKierrokselle osallistuva varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto on innoissaan tästä tavasta ehkäistä asuinalueiden eriarvoistumista.
Hän on tutkinut työssään myös nuorten radikalisoitumista ja ääriajattelun ennaltaehkäisemistä kouluissa.
"On todella tärkeää, että päiväkoti on sijoitettu niin, että se pystyy tasaamaan kahden hyvin erilaisen alueen välistä eroa", hän sanoo.
Suomalaisuuteen sopeuttavan kieli- ja kulttuurikylyvyn "vettä" on vähänlaisesti:
QuoteKoivukylän päiväkodin lapsista neljä viidestä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Taloa kiertäessämme iso osa hoitajistakin näyttää olevan ulkomaalaistaustaisia.
Seinillä on paljon aakkosia, ja ylipäätään monet lasten puuhat näyttävän liittyvän kielen oppimiseen. Lapsille esimerkiksi näytetään kuvakortteja ja pyydetään kertomaan, mitä kuvissa on.
Vantaan varhaiskasvatusjohtaja vakuuttaa kuitenkin, että tällainen "kielitietoinen varhaiskasvatus" on myös suomenkielisten lasten etu:
QuoteOnko tämä mielekästä myös lapsille, joiden äidinkieli on suomi?
Mäkelä on sitä mieltä, että tulevaisuuden yhteiskunnassa on entistä tärkeämpää oppia toimimaan erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa ympäristöissä.
"Kielitietoisesta varhaiskasvatuksesta hyötyvät myös suomenkieliset lapset", hän sanoo.
Päiväkoti rakennettiin metsäalueelle omakotialueen keskellä (näkyy vielä Street Viewissä (https://www.google.com/maps/dir///@60.3216511,25.0717537,584a,35y,39.32t/data=!3m1!1e3!4m2!4m1!3e0?entry=ttu)). Kommenttiosiosta:
QuoteOmakotialueen asemakaava on hyvin vanha, reippaasti yli 30 vuotta vanha ja siinä paikalle oli merkitty koulutontti. Asemakaavan suunnittelun alkaessa asukkaat olivat huolestuneita siitä, ettei vain paikalle rakenneta päiväkotia, mikä merkitsisi jatkuvaa autovirtaa omakotialueella. Kaupungin taholta kerrottiin, että kun kaavaan merkitään paikalle koulutonttimerkintä, niin lapset tulevat kouluun jalkaisin ilman että vanhemmat tuovat heitä aamuin illoin autolla. Kaavan koulumerkinnästä huolimatta siis nyt rakennettiin 224 paikkainen päiväkoti. Autoliikenne omakotialueella on sen mukaista. Tontin reunoillekin luvattiin kaavoituksessa jättää reilusti puustoa. Ei pystytty jättämään. Eikä puistoksi jätetty artikkelin metsäkään ole enää suuri. Tämä selittää, miksi edes lähitienoiden asukkaita ei haluttu kuulla.
Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, miten asuntomarkkinat ja muuttoliike Rekolan omakotialueella kehittyy jatkossa.
Ei näytä ketään haittaavan se tosiasia, että monikulttuuri-ideologia ei vaan toimi; ei varsinkaan kun näillä syntyvyysluvuilla kantasuomalaiset jäävät jo nyt paikoin vähemmistöksi. Nyt sitten pitää Rekolakin tuhota...
Quote from: Kallan on 04.04.2024, 12:05:35
Ei näytä ketään haittaavan se tosiasia, että monikulttuuri-ideologia ei vaan toimi; ei varsinkaan kun näillä syntyvyysluvuilla kantasuomalaiset jäävät jo nyt paikoin vähemmistöksi. Nyt sitten pitää Rekolakin tuhota...
Havukosken vieraskielisyysprosentti ei pysähdy nykyiseen viiteenkymmeneen. Se on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut 2-3 prosenttiyksikköä vuodessa, joten kymmenen vuoden kuluttua se on tässä "Vantaan Rinkebyssä" todennäköisesti pitkälti yli seitsemänkymmentä.
Kantislapsiperheet karttavat Havukoskea, ja ehkä jossain määrin myös Rekolaa, johtuen mm. jättipäiväkodin "rikastumisasteesta". Näin ollen päiväkodinkin vieraskielisyysprosentti kasvaa väistämättä, todennäköisesti yli yhdeksäänkymmeneen. Kun lapsiryhmässä on korkeintaan yksi kantasuomalainen, voi kielikylvyssä käydä niinkin, että lasten kommunikaatiokieleksi muodostuu "havusuomi" (vrt. Rinkebynruotsi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Rinkebynruotsi)). Kaikki perheet eivät ehkä riemastu tästä monikulttuurin lieveilmiöstä.
Salaatti saa minun puolestani painua sinne missä pippuri kasvaa, muutkin rasismisesta yms ulisijat voivat painua samaan paikkaan maastani,
minun maastani joka on p*skottu! Jos joku ääliö ei ole vielä tajunnut sitä niin nuo salaatit ja muut p*skiaiset ovat tulleet ottamaan Suomen pois suomalaisilta, hävittämään suomalaiset, muistakaa mitä intiaaneille tapahtui!
Quote
Suomessa keskustelu rasismista on vasta lapsenkengissä
Salaado Qasim
2.8.2023 11:12
8
Vuonna 2018 julkaistun Being Black in the EU -raportin mukaan Suomi sijoittuu Euroopan rasistisimpien maiden joukkoon. Peräti 63 prosenttia selvitykseen vastanneista kertoi kokeneensa rasistista häirintää tai ahdistelua.
Tämä hälyttävä tulos kuvastaa yhteiskunnassamme vallitsevaa haastavaa ilmapiiriä, jossa rasismi on edelleen merkittävä ongelma.
Yhteiskunnassamme esiintyy myös rakenteellista rasismia, joka eroaa rasistisesta häirinnästä siinä, että se vaikuttaa huomaamattomasti yhteiskunnan instituutioissa.
Rakenteellinen rasismi näkyy arkielämässä esimerkiksi syrjintänä työ- ja asuntomarkkinoilla sekä koulutusjärjestelmässä. Tämä rasismin huomaamattomampi muoto vaikuttaa pitkäaikaisesti ja syvemmällä tasolla, mikä tekee sen tunnistamisesta ja torjumisesta erityisen tärkeää yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämisessä.
Maahanmuuttajat kohtaavat edelleen vaikeuksia työmarkkinoilla.
Raportin tulokset eivät tule yllätyksenä, sillä useat aiemmat tutkimukset ovat vahvistaneet saman huolestuttavan ilmiön. Maahanmuuttajat kohtaavat edelleen vaikeuksia työmarkkinoilla, ja heidän työllistymismahdollisuutensa saattavat olla heikommat ennakkoluulojen vuoksi.
Lisäksi koulumaailmassa maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ohjataan usein helposti terveydenhoitoalalle, vaikka he saattaisivat olla kiinnostuneita tavoittelemaan korkeakouluopintoja tai muita urapolkuja.
Yliopistojen tiukat kielivaatimukset luovat myös haasteita maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Erityisesti S2-opiskelijoille asetettu arvosanavaatimus ylioppilastodistuksessa voi vaikuttaa negatiivisesti heidän pääsyynsä yliopistoon verrattuna suomen äidinkielenään kirjoittaneisiin. Tämä herättää kysymyksiä yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, ja sen tarkastelu on tärkeää yliopistokoulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi kaikille opiskelijoille.
Viime aikoina paljastuneet huolestuttavat tapaukset ovat herättäneet yhteiskunnassamme syvää huolta lasten turvallisuudesta. Erityisen järkyttäviä ovat nykyisen ministerin rasistiset kirjoitukset, jotka hän kirjoitti nykyisen eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps) Scripta-blogin vieraskirjaan nimimerkillä "riikka". Niissä hän jopa fantasioi tummaihoisten lasten pahoinpitelemisestä.
Tähän mennessä kirjoitukset eivät ole johtaneet asianmukaisiin seuraamuksiin eikä hallitus ole riittävällä tavalla reagoinut kirjoituksiin ja tunnustanut niiden vakavuutta.
Tämä saa hallituksen toistuvan vakuuttelun "nollatoleranssista" rasismia kohtaan vaikuttamaan tyhjältä lupaukselta ilman konkreettisia toimia ja seuraamuksia.
Kirjoittaja on Mukana Mentoring for Future -hankkeessa ja toimii myös vapaana kirjoittajana, opettajana sekä opiskelee yliopistossa.
Quote
Tekisi mieleni väittää, että Suomessa ei välttämättä ole rasismia itseasiassa noin paljoa kuin tutkimus antaa olettaa. Suomessa on kyllä kyräilyä ja ujoutta yllinkyllin, ja joku saattaa sen toki ottaa rasismina. Varmasti meillä rasismiakin on, mutta haluaisin silti tähdentää, että meillä on myös oma kulttuurimme. Me olemme mitä olemme, eikä meidän kyräily ole tarkoitettu rasismiksi, vaan olemme aikojen saatossa opetelleet suojelemaan itseämme olemalla varovaisia.
Jos tulee kaksi työhakemusta yritykseen A joissa molemmissa on samanlainen hakija, ja ainoa ero on nimessä. Toinen on tuttu kotimainen, toinen vieras. Tämähän on yleinen esimerkki, ja on todettu tapahtuvaksi. Mutta onko se rasismia jos työhönottaja ottaa mielummin tutun kotimaisen, jos hän pelkää ja arastelee muita? Mistä me tiedämme mitkä ne syyt ovat olleet miksi hän on tehnyt sen valinnan? Ehkpä "rasismi" on vain liian vaivaton tapa selittää toisen ihmisen toimintaa?
Vuodesta toiseen sanotaan, että suomalaiset ovat jäykkiä, hiljaisia puurtajia. Ja jonkun jenkin mielestä sekin on hyvin epäkohteliasta, kun emme puhu. Toisaalta taas, ei suomalainen miellä itseään epäkohteliaaksi jos kokoajan ei puhuta.
Jos me jossakin ollaan hyviä, niin itsensä syyllistämisessä, siinä meillä on kärkipaikka maailmassa.
Ja mitä tulee jutussa mainittuun tutkimukseen, miten on erotettu kulttuurilliset eroavaisuudet? Ihminen joka asuu vaikka Saksassa, onko hänellä samanlaiset arvoasteikot rasismin kohdalla kuin henkilöllä joka asuu Suomessa?
Tämän päälle olisi kiinnostava tietää keiden kaikkien välillä Suomessa rasismia esiintyy?
Rasismi itsessään on kamala asia ja siitä meidän pitää päästä eroon. Mutta siitä ei päästä eroon jos asioita ei katsota useammalta kantilta vaan todetaan, että vain kantasuomalaiset ovat rasisteja. Meissä on rasisteja, mutta emme mekään kaikki ole rasisteja.
Uskoisin, että jokainen suomalainen arvostaa ihmistä joka yrittää itse päästä yhteiskuntaan mukaan. Joskus se on pelkkää ylämäkeä, mutta sellaisia me suomalaiset olemme. Eikai me luvattukaan sen olevan helppoa? Mutta älkää yrittäkö muuttaa suomalaista yhteiskuntaa oman maasi kaltaiseksi. Suomi toimii parhaiten suomalaisena yhteiskuntana, kuten niin monet ulkomaiset ovat sen sanoneet (liikennesäännöt, rehellisyys, jurous, verojen maksamine, jne,..).
Voisiko rasismista keskustella myös niinpäin mitä maahanmuuttajat harrastavat kantaväestöä kohtaan ja se syvä hiljaisuus maahanmuuttajien keskuudessa tästä aiheesta. Tai vihervasemmiston vaientavs linja. Ainoastaan uhrin rooli kelpaa. Toki aitoa rasismia on olemassa mihin pitääkin puuttua mutta nykyinen asetelma ei ole yksin kantasuomalaisten rasistien vika.
Maahanmuuttajat palkkaavat omiin yrityksiinsä käytännössä vain omiaan eikä siihen kukaan puutu.
Jokainen yritys pyrkii palkkaamaan parhaan ei mistään kiintiöstä.
Hm, kuinkahan monta kantasuomalaista on jäänyt paikkaa vaille?
Veikkaan, (en siis todellakaan tiedä) että käytännöllisesti kaikki palkatut löytyvät puskaradion kautta ja silloin on vaikea nähdä, että se, ettei 'heidän' kaupoissa kantasuomalaisia palkollisia löydy, täyttäisi rasismin tunnusmerkistön.
En vähättele rasismia, mutta voisikohan kolumnisti ajatella, että monet kuvatuista ongelmista johtuvat maahanmuuttajien yksilöllisistä ominaisuuksista? Ei opetella kieltä, ei haluta ymmärtää ja omaksua suomalaista kulttuuria, ei haluta opiskella eikä tehdä työtä.
Rasismikeskustelu on lapsenkengissä myös siksi, että kun puhutaan tapauskohtaisista tilanteista ja yksilökritiikistä, vedetään heti rasismikortti esiin.
Hyvä pointti tämäkin. Valitettavasti on niin, että pieni osa maahanmuuttajista pilaa helposti koko yhteisön maineen. Sama pätee myös moniin kantasuomalaisiin.
Suomalaisten kyky sietää erilaisuutta on tunnetusti heikko ja kirjoittaja on täysin oikeassa moittiessaan suomalaisia suoranaisesta rasismista. Kielitaidosta ei voi tinkiä kuitenkaan yhtään - riittävän kielitaidon hankkiminen ennustaa integroitumista maahan ja kertoo oikeasta asenteesta maahantulijalta. Vihervasemmistolle tyypillinen pehmoilu tässä asiassa on paha karhunpalvelus tulijalle.
Näinhän tämä asia on. Tyhjiä lupauksia on Orpolta ja kumppaneilta tähän asti saatu. Halla-aho vaan kutsuu eduskunnan koolle välittömästi, niin saadaan tämä pattitilanne selväksi. Kuka sitä nyt haluaa vesisateella kesälomaa muutenkaan pitää.
https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/6107414 (https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/6107414)
https://kartta.vantaa.fi/?setlanguage=fi# (https://kartta.vantaa.fi/?setlanguage=fi#)
Quote
X
Vantaalla on eniten kaikista Suomen kunnista perustoimeentulotuen saajia.
Vantaalaisista 11,4 prosenttia eli yli 28 000 henkilöä sai viime vuonna perustoimeentulotukea. Sitä maksettiin asukkaille yli 58,5 miljoonaa euroa.
Tiedot käyvät ilmi Kelan julkaisemasta perustoimeentulotuen kuntatilastosta 2023.
Tuen saajien osuus asukkaista oli toiseksi suurin Keravalla, 10,6 prosenttia, ja kolmanneksi isoin Outokummussa, 10 prosenttia.
Kelan tutkija Tuija Korpela sanoo, ettei Vantaan sijoitus yllättänyt.
– Vantaa on ollut aiempinakin vuosina kärkipäässä. Tietyt kunnat ja alueet toistuvat vuosittain tilaston kärjessä, Korpela kertoo Vantaan Sanomille.
Vantaan suuri toimeentulotuen saajien osuus johtuu monesta syystä.
– Vantaalla asuminen on keskimääräistä kalliimpaa niin kuin muuallakin pääkaupunkiseudulla. Työttömyysaste taas on hieman muita pääkaupunkiseudun kuntia korkeampi, Korpela selittää.
Myös väestörakenne vaikuttaa. Vantaalla asuu suuri määrä maahanmuuttaneita, ja he ajautuvat joissakin tapauksissa muita asukkaita herkemmin tuen saajiksi.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6691302 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6691302)
Mitä olen Korson torin pöhinää nähnyt niin ei ole ihme ettei jäätelökioskin pitäminen siellä houkuta.
Quote
X
Jäätelöä myydään tänä kesänä kahdella Vantaan kaupungin yleisellä alueella: Kivistön Safiiriaukiolla ja Tikkurilantorin kupeessa. Molemmissa paikoissa on ollut kioski aiempinakin kesinä.
Tavan mukana kaupunki kilpailutti myyntipaikat, mutta kolmas paikka Korson Metsolantorilla ei houkutellut yhtään yrittäjää. Kaupunki on saanut aiemmilta yrittäjiltä palautetta, että Metsolantorin paikka on levoton ja siellä on ollut ilkivaltaa sekä häirintää. Jäätelökioskipaikan siirtämistä lähelle Lumoa Kotkanpesän aukiolle on pohdittu, mutta sinne pitäisi ensin saada vedettyä sähköt.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6689028 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6689028)
QuoteKoulujen välillä valtavia eroja – katso koulukoneesta, miten sinun lähikoulustasi haetaan amikseen tai lukioon
Ylen uusi koulukone paljastaa, että koulujen väliset erot peruskoulun jälkeisiin opintoihin hakeutumisessa ovat suuret koko maassa.
https://yle.fi/a/74-20081385
Sieltä katsomaan onko lähikoulusi amispaskaa vai tuottaako se ylelle uusia ongelmalasi-huomiotukka-fwminismi-toimittajia.
Yle (pthyi) kertoi päälähetyksessään että koulut "eriytyvät." Esiteltiin peruskoulun päättäviä maalaisperunoita (ei yhtään neekeriä) jotka kertovat menevänsä amikseen.
On siis ongelmallista että jossain päin Suomea tavalliset nuoret opiskelevat ammatin eikä huvita imeä lyijykynää monta vuotta.
Yle on anteeksipyynnön velkaa näiden nuorten ja heidän valintojensa leimaavasta ja snobistisesta käsittelystä.
Pahkasikaa!
Quote
X
Vantaan kaupungin järjestämässä Yhteinen Koivukylä -tapahtumassa esiintyvät lastenyhtye Kengurumeininki, länsiafrikkalaisia rytmejä soittava Guirikan Foli sekä vantaalaisista koululaisista koostuva Tempo-orkesteri. Lisäksi tapahtumassa pääsee kokeilemaan länsiafrikkalaisia tansseja.
Vantaan kaupunginmuseo pitää tapahtumassa luennon Koivukylän historiasta.
X
Tapahtuma levittäytyy Koivukylän asukastilaan ja Koivutorille. Tapahtumassa pääsee myös tutustumaan Koivukylässä toimiviin järjestöihin ja toimijoihin.
Maksuton tapahtuma pidetään torstaina 23. toukokuuta kello 12–15.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6782144 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6782144)
Guirikan Foli @ Elävän musiikin päivä 13.8.21, Helsinki
https://www.youtube.com/watch?v=nTUZcUg1R0Q
Quote
Vantaalla löydettiin tehokas keino kotouttamiseen – "Tämä on minulle kuin perhe"
Kolmen lapsen äiti Serah Gichuhi kertoo tutustuneensa jalkapallokentällä alueen muihin asukkaisiin.
Tiina Örn
16.4.2024 6:10 | Päivitetty 16.4.2024 13:51
X
Kaupunki on katsonut, että Havukoski on yksi niistä Vantaan alueista, jotka vaativat erityistä tukea. Syitä siihen ovat muun muassa pienituloisten suuri määrä ja korkea työttömyysprosentti. Tämä juttu ei kuitenkaan kerro niistä. Nyt keskitytään Havukosken vahvuuksiin ja yhdessä tekemisen meininkiin.
X
– Tämä on kuin perhe. Minulla ei ole täällä lähellä omaa perhettä. Jalkapallokentällä olen tutustunut alueen muihin asukkaisiin, kertoo vapaaehtoisena apuvalmentajana toimiva Serah Gichuhi.
Vapaaehtoiseksi Gichuhi päätyi, kun hänen kolme lastaan aloittivat jalkapallon harrastamisen.
X
Niin ikään vapaaehtoisena toimiva Bal Shrestha pohtii hetken i-kirjaimella alkavaa suomen kielen sanaa. Sitten sana löytyy:
– Tämä seura on hyvä integroimaan ihmisiä, hän sanoo.
Integrointi on oiva sana kuvaamaan sitä, että jalkapallon kautta pääsee osaksi isoa yhteisöä.
X
KoiPSin toiminnanjohtaja Niko Koskela on kulkenut yhtä matkaa seuran kanssa lähes 30 vuotta, puheenjohtaja Pasi Lod vielä kauemmin.
– Havukoskesta puhutaan kaikenlaista, mutta minusta tämä on aina ollut turvallinen paikka. Ehkä se johtuu siitä, että Havukoski on minulle yhtä kuin KoiPS, Koskela pohtii.
X
– Aina kun lapsi tai nuori on meillä harrastamassa, hän on poissa ostarin kulmalta. Se tekee tästä työstä antoisaa, Koskela pohtii.
X
– Toivoisimme näkevämme harrastamassa myös paljon maahanmuuttajataustaisia tyttöjä, Koskela sanoo.
X
Ikämiesten joukkueessa oli vuosia sitten pulaa pelaajista. Joukkueen tulevaisuus oli vaakalaudalla, kunnes harjoitukseen tuli kerralla kymmenisen Kosovosta Suomeen muuttanutta ikämiestä.
X
Seura saa avustusta järjestöiltä, Vantaan kaupungilta ja yhteistyökumppaneilta. Seura on mukana myös Hyvän arjen rakentajat -yhteisössä. Huoltajat voivat tarvittaessa hakea KoiPSin pelaajatukirahastosta taloudellista tukea harrastusmaksuihin.
X
Tutkimuksissa on havaittu liikunnan edistävän uuteen asuinalueeseen tai uuteen kotimaahan kotoutumista.
– Liikunnalla on merkitystä erityisesti koululaisten pääsyssä osaksi yhteisöä, toteaa Ylli-tutkimushankkeessa mukana ollut maantieteen vanhempi yliopistonlehtori Petteri Muukkonen Helsingin yliopistosta.
Liikunta on fyysistä tekemistä, kielitaidolla eli sanoilla ja käsitteillä ei ole siinä niin suurta merkitystä. Osallistuminen on mahdollista, vaikka kaikki sanat eivät olisi vielä tuttuja.
Muukkonen mainitsee, että joukkuelajeissa ollaan automaattisesti osana ryhmää.
– Se on erityisen tärkeää ihmisille, jotka eivät vielä koe kuuluvansa mihinkään muuhun yhteisöön.
Muukkonen ilahtuu kuullessaan, että KoiPSissa huoltajat toimivat apuna harjoituksissa ja turnauksissa ja että mukana on myös maahanmuuttajia.
– Tuolla on varmasti positiivinen vaikutus siihen, miten ihmiset pääsevät osaksi yhteisöä.
Tärkeää on Muukkosen mukaan se, että liikunta tapahtuu omalla asuinalueella. Se lisää sitoutumista paitsi yhteisöön myös asuinympäristöön.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6699984 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6699984)
Quote
X
– Ei tarvitse telkkaria laittaa päälle viikonloppuna. Sen kun menee ulos parvekkeelle katsomaan tätä meininkiä, murjaisee pari vuotta Havukoskella asunut Juha Voutilainen.
Havukoskella tapahtuu Voutilaisen mukaan usein häiriöitä ja väkivallantekoja. Hän ei itse ole kokenut turvattomuutta lähiössä, mutta hän on huolissaan lasten ja naisten puolesta.
– En uskalla nuorimmaistani jättää yksin pihalle leikkimään. Ex-vaimoa menen vastaan asemalle, jos hän tulee pimeän aikaan Havukoskelle.
X
Myös Vantaan kaupunki on huolissaan siitä, miten Havukoski on kehittynyt ja millaisessa tilassa se on. Tilastojen ja kokemusten valossa Havukoski on Vantaan huono-osaisin kaupunginosa ja siellä on selvästi Vantaan pienituloisimmat asukkaat.
– Havukoski nousee esille huono-osaisimpana alueena, kun katsotaan muun muassa pienituloisuusastetta, koulutusastetta, työttömyyttä ja vieraskielisten osuutta, sanoo Vantaan projektipäällikkö Petri Roikonen.
Siksi kaupunki on päättänyt kohdistaa alueelle erityistoimia. Havukoskelle on korvamerkitty tälle vuodelle 50 000 euron toimintaraha, jolla "kehitetään alueella uusia avauksia ja vahvistetaan nykytoimintoja".
X
Vaikka Havukoski on kaupungin erityistoimien kohteena, Itä-Uudenmaan poliisi ei ole ottanut sitä poikkeavaksi valvontakohteeksi. Ylikomisario Jussi Huhtela perustelee asiaa sillä, että Havukoski ei näyttäydy poliisitehtävien osalta "mitenkään erityisesti".
X
Myönteisen erityiskohtelun ohjelman toimia tehdään myös Hakunilassa, Länsimäessä, Mikkolassa ja Myyrmäessä, joihin huono-osaisuus on kaupungin mukaan kasaantunut.
Esimerkiksi Lähiöt liikkeessä -hankkeessa edistetään asukkaiden liikunnallista elämäntapaa lähiliikunnan ja koulujen urheilujoukkuetoiminnan avulla. Taloyhtiöklubin taas on tarkoitus tehostaa taloyhtiöiden yhteistyötä muun muassa talojen energiaremontin suunnittelussa ja turvallisuuden edistämisessä. Alueille palkataan myös yhteisökehittäjä, jonka työnä on aktivoida asukkaita ja yhteisöjä lähiöiden kehittämisessä.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5732891 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5732891)
Quote from: Golimar on 23.05.2024, 15:00:25
Quote
X
– Ei tarvitse telkkaria laittaa päälle viikonloppuna. Sen kun menee ulos parvekkeelle katsomaan tätä meininkiä, murjaisee pari vuotta Havukoskella asunut Juha Voutilainen.
Havukoskella tapahtuu Voutilaisen mukaan usein häiriöitä ja väkivallantekoja. Hän ei itse ole kokenut turvattomuutta lähiössä, mutta hän on huolissaan lasten ja naisten puolesta.
– En uskalla nuorimmaistani jättää yksin pihalle leikkimään. Ex-vaimoa menen vastaan asemalle, jos hän tulee pimeän aikaan Havukoskelle.
X
Myös Vantaan kaupunki on huolissaan siitä, miten Havukoski on kehittynyt ja millaisessa tilassa se on. Tilastojen ja kokemusten valossa Havukoski on Vantaan huono-osaisin kaupunginosa ja siellä on selvästi Vantaan pienituloisimmat asukkaat.
– Havukoski nousee esille huono-osaisimpana alueena, kun katsotaan muun muassa pienituloisuusastetta, koulutusastetta, työttömyyttä ja vieraskielisten osuutta, sanoo Vantaan projektipäällikkö Petri Roikonen.
Siksi kaupunki on päättänyt kohdistaa alueelle erityistoimia. Havukoskelle on korvamerkitty tälle vuodelle 50 000 euron toimintaraha, jolla "kehitetään alueella uusia avauksia ja vahvistetaan nykytoimintoja".
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5732891 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5732891)
On mielenkiintoista, että projektipäällikkökin katsoo vieraskielisten osuuden olevan yksi alueen huono-osaisuudesta kertova mittari, kaiken monikulttuurin rikastavasta vaikutuksesta kertovan propagandan jälkeen.
Noilla spekseillä ei millään erityistoimilla Havukoskelle (https://www.google.com/maps/@60.3147143,25.0683793,775a,35y,39.24t/data=!3m1!1e3?entry=ttu) houkutella kantisperheitä, joilla on edes jonkin asteinen valinnanvara asuinpaikkansa suhteen. Seuraus: Kytöpuiston koulun S2-prosentti on Vantaan korkein, 81%, ja kasvussa. (https://yle.fi/a/74-20018233)
Vuoden 2023 lopussa Havukosken väestöstä 54% on vieraskielisiä.
Vieraskielisten osuuden kasvuvauhti on viime vuosina ollut luokkaa 3 %-yksikköä/vuosi. Västömäärä on pysynyt pitkään vakaana (hieman yli 8000) mikä tarkoittaa, että suomenkielisten vähentymä on ollut vuosittain luokkaa 4-5% (https://kartta.vantaa.fi/ (aineistot/tilastot/väestö))
Missäköhän vaiheessa vihervasemmiston einsteinit ehdottavat, että Havukoski ja sen naapurustossa sijaitsevat pientaloalueet (Asola, Rekola, Päiväkumpu) yhdistettäisiin yhdeksi oppilaaksiottoalueeksi, jonka puitteissa alueen oppilaat jaettaisiin tasaisesti alueen eri kouluihin?
Tänään ajelin pitkin Kytötietä ja suurin osa kuljeskelijoista oli matuja, yksi kantoi vesimelonia olkapäällään. Tuli aika epätodellinen fiilis.
:facepalm:
Quote
Kotiseutupäivät järjestetään ensi kertaa Vantaalla
UUTINEN - 4.6.2024
X
Rakennamme yhdessä sosiaalisesti kestävää, moninaista Vantaata ja haluamme esitellä sitä Kotiseutupäivien kävijöille, Kotiseutupäivien pääjärjestäjänä toimivan Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen sanoo.
X
– Valtakunnalliset kotiseutupäivät ovat osa kaupungin juhlaa ja luonteva jatkumo Vantaa-tarinaan. Kehitys on jatkunut ja muuntunut. Tänä päivänä Suomen monikulttuurisimmassa kaupungissa jo lähes neljännes asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vantaalla ovat ovet olleet aina auki uusille ihmisille ja ajatuksille.
X
https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/kotiseutupaivat-jarjestetaan-ensi-kertaa-vantaalla (https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/kotiseutupaivat-jarjestetaan-ensi-kertaa-vantaalla)
Quote from: Golimar on 26.05.2024, 12:58:02
Tänään ajelin pitkin Kytötietä ja suurin osa kuljeskelijoista oli matuja, yksi kantoi vesimelonia olkapäällään. Tuli aika epätodellinen fiilis.
Joskus asuin tuolla :(
Kädet ristiin että lähdin pois jo 17 vuotta sitten...
Että semmoista!
Quote
X
Vantaan Myyrmäessä tapahtui tänään keskiviikkona onnettomuus, jossa auto törmäsi kolmeen alaikäiseen sähköpotkulaudalla kulkeneeseen.
Poliisin tämänhetkisen tiedon mukaan yksi lapsista loukkaantui vakavasti ja kaksi muuta lievemmin. Lapset olivat alle 15-vuotiaita.
Onnettomuus tapahtui Raappavuorentiellä noin kello 20.15 aikaan.
Läheisessä talossa ollut Rovan Sobrejuanite kertoo, että kuuli huutoa ja kovan rämähdyksen.
X
https://yle.fi/a/74-20093719 (https://yle.fi/a/74-20093719)
Quote
X
Pipsa Sinkko-Westerholm HS, Pauliina Grönholm HS, Lotta Pellas HS
10:00 | Päivitetty 13:23
VANTAAN Myyrmäessä sattuneessa liikenneonnettomuudessa kuoli yksi 12-vuotias lapsi.
"Onnettomuudessa loukkaantui kolme sähköpotkulaudalla liikkeellä ollutta 12-vuotiasta lasta, joista vakavimmin loukkaantunut menehtyi sairaalassa", kertoo tutkinnanjohtaja rikoskomisario Asko Sartanen.
Sartasen mukaan lapsi menehtyi saamiinsa vammoihin myöhemmin sairaalassa. Kaksi lapsista loukkaantui lievemmin eikä heillä ole hengenvaaraa.
Noin kello 20.15 keskiviikkoiltana tapahtuneessa onnettomuudessa autoilija törmäsi samalla sähköpotkulaudalla liikkuneeseen kolmeen lapseen.
Autoa kuljettanutta naista epäillään törkeästä liikenneturvan vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta ja kahdesta vamman tuottamuksesta. Sartasen mukaan tutkintanimikkeet voivat täsmentyä tutkinnan edetessä.
VANTAALAINEN Marko Taivaanranta oli korjaamassa taloyhtiönsä parkkipaikalla autoaan, kun onnettomuus tapahtui.
Taivaanranta vahvistaa HS:lle, että kolme lasta ajoi samalla sähköpotkulautalla Raappavuorentietä pitkin Myyrmäen asemalta päin. Hänen mukaansa kyseessä oli Bird-merkkinen vuokrapotkulauta. Lapsilla ei ollut päässään kypäriä.
Myyrmäki-hallin kohdalla lapset kääntyivät suojatietä pitkin tien yli vasemmalle, kun heihin törmäsi Martinlaakson suuntaan matkalla ollut auto.
Taivaanrannan mukaan kyseessä oli Mercedes-Benz-merkkinen katumaasturi. Taivaanranta kertoi HS:lle, ettei hän kuullut jarrutuksen ääniä ennen törmäystä. Myöskään keskiviikkona onnettomuuspaikalla vierailleen HS:n toimittajan mukaan kadulla ei näkynyt jarrutusjälkiä.
Taivaanrannan mukaan oli selvää, että onnettomuudessa oli sattunut pahasti. Yksi lapsista lensi törmäyksessä pitkän matkan ja häntä jouduttiin elvyttämään paikalla, Taivaanranta kertoo.
X
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010496643.html (https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010496643.html)
Quote
X
VANTAAN somaliyhteistö on järkyttynyt Myyrmäessä keskiviikkona sattuneesta sähköpotkulautaonnettomuudesta.
Itä-Vantaan Somalikulttuuri ry:n edustaja Said Mohamed kertoo HS:lle, että sekä onnettomuudessa kuollut 12-vuotias tyttö että hänen mukanaan olleet kaverinsa ovat somalitaustaisia.
Mohammedin mukaan tämänkaltaista onnettomuutta on osattu pelätä. Monet nuoret ajavat sähköpotkulaudoilla usein.
"Olemme järkyttyneitä."
MOHAMED kertoo tuntevansa onnettomuudessa kuolleen tytön isän. Perhe asuu lähellä onnettomuuspaikkaa. Perheeseen kuuluu useampia lapsia. Itä-Vantaan somaliyhteisö kävi perheen luona keskiviikkona.
X
MOHAMEDIN mukaan menehtyneelle lapselle järjestetään hautajaiset. Lisäksi yhteisö pohtii, miten voisi auttaa loukkaantuneiden tyttöjen perheitä.
X
"Nyt somaliyhteisö lähtee käsittelemään tilannetta ja käymään nuorten kanssa keskustelua liikenneonnettomuuksista."
Itä-Vantaan Somalikulttuuri ry järjesti kriisiapua myös lokakuussa kriisiapua yhteisölleen, kun tulipalossa Hakunilassa kuoli neljä pientä lasta ja äiti. Perhe oli somalitaustainen.
NOIN kello 20.15 keskiviikkoiltana tapahtuneessa onnettomuudessa autoilija törmäsi kolmeen lapseen. Ainakin yksi tytöistä ajoi sähköpotkulaudalla.
X
Autoa kuljettanutta naista epäillään törkeästä liikenneturvan vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta ja kahdesta vamman tuottamuksesta. Poliisin mukaan tutkintanimikkeet voivat täsmentyä tutkinnan edetessä.
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010497756.html (https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010497756.html)
https://www.google.fi/maps/@60.2600492,24.8432816,3a,75y,357.29h,89.47t/data=!3m7!1e1!3m5!1sSsjRwZGNo5arm681Dp9KBA!2e0!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fpanoid%3DSsjRwZGNo5arm681Dp9KBA%26cb_client%3Dmaps_sv.share%26w%3D900%26h%3D600%26yaw%3D357.28655109100004%26pitch%3D0.5345648039156856%26thumbfov%3D90!7i16384!8i8192?coh=205410&entry=ttu
Jonkun läpyskän verkkosivulla oli kuva MB:n keulasta, en muista että siinä olisi mitään ihmeellisempää näkynyt.
Tuli mieleeni että valaistus on voinut olla hämäävä tuolla kohdalla. Aurinko on paistanut jostain lännen ja luoteen välistä korkean hotellin ja matalan hallin tienoilta auton kulkiessa pohjoiseen, idän puolella on valkoinen kerrostalo jonka ikkunoista on voinut tulla heijastuksia. Bussipysäkin katos on noin 28 metriä etelään suojatiestä, jos potkulauta on kulkenut 25 km/h niin se tullut tuon matkan muutamassa sekunnissa ja saattanut hyvinkin olla auton A-pilarin katveessa koko ajan, onko bussipysäkillä ollut väkeä tai kulkijoita jotka ovat kiinnittäneet auton kuljettajan huomion.
Quote
Mohamuud Abdirizak Shire is organizing this fundraiser.
Donation protected
As salamu Alaykum Wa Rahmatullahi Wa Barakatuh
Ina lilahi wa ina ilayhi raji'on
To Allah we belong and to him we shall return. Our beloved daughter Ilhaan Huseen returned to her Lord on the 12th of June, 2024.
Dear brothers and sisters, our beloved little sister has recently passed away. Ilhaan was a kind-hearted, loved, young 12-year-old girl who had her whole life ahead of her. Ilhaan's hopes and dreams were shattered on the 12th of June, 2024. I'm sure you can understand the pain, hurt, and trauma her family is going through. Her life was taken so suddenly and shockingly as she was hit by a car in Myyrmäki, Vantaa. She will truly be missed by her friends, family, and the whole community. We pray for the family and ask for patience during this tragic time.
We are asking you, our honorable brothers and sisters, to help us raise money for our little sister Ilhaan Huseen (may she be among those in the highest rank of paradise).
For each drop of thirst that is quenched, whether it is for a person, an animal, or even a small leaf, the Most Merciful, Most Giving will increase that abundance and reward the mercy you showed to your sister in Islam. Alhamdulillah, we are all alive to reap the benefits of our kind efforts of charity.
It's hard enough losing her, but knowing that we did nothing to help our sister would be an even greater pain to endure.
We have one final request: please make Dua for our sister as she is no longer here with us. Additionally, share this message with your friends and family to help us achieve our goal. May Allah reward you all immensely, Allahumma ameen. And may He make you and your family among those who reunite in paradise.
Inna lillahi wa inna ilayhi raji'un- "Indeed, to Allah SWT we belong and to Him we shall return."
Jazak'allah khayr. BarakAllahu feekum. May Allah reward you all abundantly and protect us all. Ameen. Many thanks for taking the time to read this.
Donate
Share
Organizer
Mohamuud Abdirizak Shire
Organizer
Vantaa
Contact
€4,671 raised of €10,000 target
273 donations
Share
Donate now
268 people have just made a donation
Anonymous
€25
Recent donation
Anonymous
€125
Top donation
Anonymous
€35
First donation
See all
See top
https://www.gofundme.com/f/sadaqa-for-our-beloved-little-sister-ilhaan-hussee (https://www.gofundme.com/f/sadaqa-for-our-beloved-little-sister-ilhaan-hussee)
https://proff.fi/yrityksen/smm-service-oy/helsinki/rekrytointi/3103725-2I046Z (https://proff.fi/yrityksen/smm-service-oy/helsinki/rekrytointi/3103725-2I046Z)
[tweet]1801301587941347521[/tweet]
https://x.com/hurumdara2/status/1801301587941347521
Quote from: Golimar on 13.06.2024, 23:07:36
We are asking you, our honorable brothers and sisters, to help us raise money for our little sister Ilhaan Huseen (may she be among those in the highest rank of paradise).
Ettei tulisi rahankeräyslain kanssa ongelmia... Tuo 10000 euroa olisi sopivasti pienkeräyksen yläraja, mutta vaikea nähdä ainakaan tämän kohdan täyttymistä:
Pienkeräykset - Poliisi
https://poliisi.fi/pienkeraykset
Quote
Jos haluat järjestää pienkeräyksen, tee keräyksestä kirjallinen ilmoitus poliisilaitokselle vähintään viisi arkipäivää ennen pienkeräyksen aloittamista. Odota sen jälkeen, että poliisilaitos käsittelee ilmoituksen ja antaa sinulle pienkeräysnumeron. Poliisilaitos käsittelee pienkeräysilmoitukset viiden arkipäivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta.
Älä aloita pienkeräystä ennen kun poliisilaitos on antanut pienkeräysnumeron.
...
Saat käynnistää pienkeräyksen, kun pienkeräysnumero on annettu. Ilmoita pienkeräysnumero yleisölle aina lahjoituksia pyydettäessä. Pienkeräysnumeron avulla yleisö saa tiedon, että keräys on asianmukaisesti ilmoitettu poliisilaitokselle ja järjestäjä on noudattanut lain säännöksiä.
...
Pienkeräyksen aloittaminen edellyttää lähtökohtaisesti pienkeräysnumeron saamista ja sen ilmoittamista yleisölle. Saat kuitenkin käynnistää pienkeräyksen ilman pienkeräysnumeroa, jos poliisilaitos ei ole käsitellyt ilmoitusta ja antanut pienkeräysnumeroa viiden arkipäivän kuluessa ilmoituksen jättämisestä.
Jos pienkeräysilmoituksessasi on puutteita ja poliisilaitos pyytää korjaamaan ne, et saa käynnistää pienkeräystä ennen kuin asia on hoidettu ja olet saanut ohjeet poliisilaitokselta. Viiden päivän aikaraja ei tällöin ole voimassa.
Sinällään olen sitä mieltä, että Suomen rahankeräyslaki on aivokuollut ja aivan liian rajoittava. Ainakin nykymuodossaan siitä pitäisi päästä eroon.
Quote
X
ITÄ-UUDENMAAN poliisin esitukinnassa on selvinnyt, että viime keskiviikkona Vantaan Myyrmäessä liikenneturmaan joutuneet 12-vuotiaat tytöt olivat kaikki saman sähköpotkulaudan kyydissä, ja silminnäkijöiden mukaan sähköpotkulauta tuli kovalla vauhdilla Raappavuorentien ylittävälle suojatielle.
X
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010508089.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010508089.html)
Siinä on taas yksi hyvä syy välttää monikultin valtaamia alueita.
Quote
X
Poliisi on saanut kaikki asiaan liittyvät kuulustelut tältä erää tehtyä ja tarkentaa aiemmin julkisuuteen antamiaan tietoja.
12. kesäkuuta Raappavuorentiellä tapahtuneessa onnettomuudessa olivat osallisina sähköpotkulauta ja auto. Poliisi epäilee, että sähköpotkulauta on tullut varsin kovalla vauhdilla suojatielle, jossa se on törmännyt henkilöautoon.
Tiedotteessa paljastetaan, että sähköpotkulaudan kyydissä oli kolme 12-vuotiasta tyttöä. Poliisin mukaan kukaan lapsista ei käyttänyt pyöräilykypäriä.
X
– Törmäyksen seurauksena yksi skootterin kyydissä ollut tyttö menehtyi ja kaksi muuta saivat lievempiä vammoja, jotka tarkastettiin ja hoidettiin sairaalassa, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Asko Sartanen tiedotteessa.
Koska sähköpotkulauta on kuljettanut tyttö on alle 15-vuotias, asia ei tule hänen osaltaan etenemään syyteharkintaan.
Onnettomuudessa osallisena ollutta henkilöautoa kuljettanutta naista epäillään edelleen muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kuolemantuottamuksesta ja kahdesta vammantuottamuksesta.
X
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8867a548-f5da-4adf-90ce-4fec754aa37d (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8867a548-f5da-4adf-90ce-4fec754aa37d)
^
Tää on kyllä hyvä.
https://poliisi.fi/-/vantaan-myyrmaessa-tapahtuneen-liikenneonnettomuuden-osalliset-kuultu
QuoteOnnettomuudessa osallisena olleen henkilöauton kuljettajan menettelyä selvitetään edelleen esitutkinnassa. Tällä hetkellä häntä epäillään muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kuolemantuottamuksesta ja kahdesta vammantuottamuksesta.
Nainen autoilee vasten vihreitä siten, että eteen sujahtaa kolme kunniakansalaista yhdellä skuutilla ja jalankulkijoille tarkoitetulla suojatiellä, niin naista epäillään
muun muassa kolmesta rikoksesta.
Poliisi ei ole keksinyt vielä mistä muusta voitaisiin syyttää? Ehkä poliisilla kestää yli 13 vrk selvityttää onko kuskilla ollut veressä erityisen salaisia huumeita? Lontoolainen labra tutkii? Pohtiiko poliisin ylin johto voisiko kuskia syyttää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan?
^ Eiköhän tuo ole ihan vakioproseduuri tutkinnan ollessa kesken. Siinä arvioidaan, että oliko tilannenopeus sellainen, että olisi ollut mahdollisuus väistää tapahtunut.
Tytöillä ainakin oli liian suuri tilannenopeus eikä sen vertaa päässä liikkunut, että kolme päällä ja vasten punaisia valoja.
Kökkö juttu kaikkien osapuolien kannalta. Auton kuljettaja saa todennäköisesti ehtoollista, riippuen ajonopeudesta. Rikosseuraamusmaksu siihen päälle ja ajokieltoa. Ja sen lisäksi ikuinen stigma omassa mielessään.
Ralli jatkuu Turun kaduilla ihan entiseen malliin, sen voin kertoa. Jengi ei vaan tajua sitä, että jos kiihdyttää 50-60 kg massaa täyteen vauhtiin, niin se ei ihan tuosta vaan pysähdy. Inertia hoitaa homman ihan itsestään. Nyt ei varmaan tuo kokonaismassa jäänyt edes tuohon 60 kiloon.
Kehoitan kaikkia höyrypäitä laittamaan sen kypärän päähän, ja kokeilemaan suoraan päin seinää ajamista edes pienellä nopeudella.
Oulussa oli aikoinaan jossain tiedekeskuksessa testipenkki, siinä oli nelipistevyöt ja lyhyt rata, että sai laskettua päin stopparia. Mun silloisella massallani nousi johonkin 20 km/h törmäys hetkellä. Kyllä tuntui, turvavyöt olivat todella mukavat sillä hetkellä. Kypärä oli vielä hirtetty kiinni selkänojaan retkahdukselta suojaamiseksi.
Siinä ei kauheasti naurattanut.
Kävin tänään Kruunuvuorenrannassa ja tuli epätodellinen olo. Vastaantulijoista suurin osa oli matuja. Oli myös nuoria suomalaisia, jotka ovat ehkä opiskelijoita ja sitä kautta vuokralla ja vain käväisemässä alueella.
Miksi tämä alue pilataan jo ennen kuin se on valmis? Kruunuvuorenrannassa pitäisi asua aikanaan toistakymmentä tuhatta helsinkiläistä. Sijaintikin paranee, kun Kruunusillat valmistuvat. Meren läheisyyskin miellyttää monia. Kyllä tuolla alueella paljon vahvuuksia olisi, vaikka omaa autoa käyttäville se tulee aina olemaan pussinperä.
Opiskelijat eivät tietenkään mitään aluetta pilaa, mutta heidän läsnäolonsa kertoo siitä, että alueella on paljon vuokra-asujia. Matuthan ovat sitä tietysti aina. Ja jos matut ovat jo nyt vahvasti asettuneet alueelle, niin hehän eivät yleensä pois lähde, vaan alueelle tulee pikemminkin lisää matuja. Se johtaa taas siihen, että kantasuomalaiset eivät alueelta asuntoa osta, pois lukien joku Paavo Arhinmäki, joka ilmeisesti ihan oikeasti haluaa asua joidenkin afrikkalaisten keskellä.
Näyttäisi siis siltä, että Kruunuvuorenrannan kohtalo on jo sinetöity. Olisi tämän alueen kanssa voinut jotain muutakin yrittää. Matuille on ihan turha merenrantoja tuhlata, vesihän on heille täysin tuntematon elementti. Ja mitäs ne Kruunusillat tulevaisuudessa tekevät? Nehän kuljettavat läjäpäin matuja rikastuttamaan Helsingin keskustaa.
Quote from: Jorma M. on 24.06.2024, 17:20:18
Nainen autoilee vasten vihreitä siten, että eteen sujahtaa kolme kunniakansalaista yhdellä skuutilla ja jalankulkijoille tarkoitetulla suojatiellä, niin naista epäillään muun muassa kolmesta rikoksesta.
Ei kai siinä paikassa ole liikennevaloja.
https://hs.mediadelivery.fi/img/978/1b04cd30a12c558a5119b4e88f67bb48.jpg.webp
Mikä ei toki poista sitä, että skuuttikuskin liikennekäytös on ollut täysin holtitonta eikä mitenkään autonkuljettajan ennalta arvattavissa. Järjetön vauhti ja äkkikäännös vasemmalle ajoradalle.
Quote from: Betonikostaja on 02.07.2024, 21:17:47
Kävin tänään Kruunuvuorenrannassa ja tuli epätodellinen olo. Vastaantulijoista suurin osa oli matuja. Oli myös nuoria suomalaisia, jotka ovat ehkä opiskelijoita ja sitä kautta vuokralla ja vain käväisemässä alueella.
Miksi tämä alue pilataan jo ennen kuin se on valmis? Kruunuvuorenrannassa pitäisi asua aikanaan toistakymmentä tuhatta helsinkiläistä. Sijaintikin paranee, kun Kruunusillat valmistuvat. Meren läheisyyskin miellyttää monia. Kyllä tuolla alueella paljon vahvuuksia olisi, vaikka omaa autoa käyttäville se tulee aina olemaan pussinperä.
Opiskelijat eivät tietenkään mitään aluetta pilaa, mutta heidän läsnäolonsa kertoo siitä, että alueella on paljon vuokra-asujia. Matuthan ovat sitä tietysti aina. Ja jos matut ovat jo nyt vahvasti asettuneet alueelle, niin hehän eivät yleensä pois lähde, vaan alueelle tulee pikemminkin lisää matuja. Se johtaa taas siihen, että kantasuomalaiset eivät alueelta asuntoa osta, pois lukien joku Paavo Arhinmäki, joka ilmeisesti ihan oikeasti haluaa asua joidenkin afrikkalaisten keskellä.
Näyttäisi siis siltä, että Kruunuvuorenrannan kohtalo on jo sinetöity. Olisi tämän alueen kanssa voinut jotain muutakin yrittää. Matuille on ihan turha merenrantoja tuhlata, vesihän on heille täysin tuntematon elementti. Ja mitäs ne Kruunusillat tulevaisuudessa tekevät? Nehän kuljettavat läjäpäin matuja rikastuttamaan Helsingin keskustaa.
Suomalaiset ovat tainneet loppua kesken, koska syntyvys on niin matalaa ja ne lisääntymiskykyisetkin ovat aivopesty tukemaan ties mitä hörhöideologiaa. Ja ilmeisesti sitten vastoin suunnitelmia mamutkin altistuvat tuolle ideologialle (joka lienee alunperin tarkoitettu vain kantasuomalaisia vastaan), joten lisää pitää tuoda ulkomailta. Varmaan jokin hiljainen suunnitelma on ollut, että Kruunuvuorenrannasta, tuosta entisestä rikkaiden huvila-alueesta, pitää tehdä massiivinen mamughetto Ruotsin malliin. Siis juuri Santahaminan viereen. Varmasti kriisiaikana puolustusvoimilla - jos ei puolustusvoimia ole mädätetty jo riittävän pitkälle - lienee tekemistä pidätellä kehareita "toteuttamasta itseään", kuin torjua esim. venäläisten hyökkäystä. Ja tämä aivan naapurissa.
Ainakin Vihreäthän tuota projektia ajoivat aggressiivisesti läpi, hinnasta välittämättä. Virallisesti toki "asunnontarve" syynä, mutta nämähän nyt eivät ikinä kerro ääneen todellisia motiivejaan ja valehtelevat minkä kerkiävät. Mutta "ihmeen kovasti" tuntuvat pelaavan Putinin pussiin tällaisilla ratkaisulla, joko tietämättään tai tietäen. Mielelläänhän nämä toki näkisivät, että Helsingillä ei olisi edes Santahaminaa turvanaan, miksiköhän...
Liitteenä on Vantaan karttasivujen (https://kartta.vantaa.fi/) tilasto-osiosta poimitut muunkielisen väestön määrät ja osuudet Vantaan eri kaupunginosissa. Kaupunginosat on järjestetty muunkielisten osuuden (31.12.2023) mukaisesti, laskevassa järjestyksessä. Vertailun vuoksi mukana ovat myös vastaavat tiedot 31.12.203, eli kymmenen vuoden takaa.
Havukoskella ja Länsimäessä yli puolet asukkaista on virallisesti vieraskielisiä.
Niiden lisäksi kuudessa kaupunginosassa (Hakunila, Mikkola, Veromies, Keimola, Martinlaakso, Myyrmäki) osuus on yli kolmanneksen. Edellä mainitut ovat Veromiestä ja Keimolaa lukuunottamatta vanhoja lähiöitä, joiden väkiluvun kasvu on ollut Vantaan mittakaavassa vähäistä tai negatiivista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kyllä niiden osalta voidaan mielestäni puhua väestön vaihtumisesta.
Mikäköhän on tilanne vuonna 2034? Riittävätkö Vantaan rahkeet slummitumisen ehkäisemiseksi?
Edit. Listaa ja virheitä yllä korjattu, korjatut (lisätyt) kohdat boldattu.
Quote from: Betonikostaja on 02.07.2024, 21:17:47
Kävin tänään Kruunuvuorenrannassa ja tuli epätodellinen olo. Vastaantulijoista suurin osa oli matuja. Oli myös nuoria suomalaisia, jotka ovat ehkä opiskelijoita ja sitä kautta vuokralla ja vain käväisemässä alueella.
Miksi tämä alue pilataan jo ennen kuin se on valmis?
En ole kyllin varakas omistusasumiseen, enkä tunne sen kategorian ihmisiä. Mutta arvelen että tavalliset keskiluokkaiset ihmiset alkavat suhtautua epäluuloisesti nähin uudisasutusalueisiin ja niiden pitkän aikavälin kehittymiseen. Hesarissa äskettäin joku toimittaja hehkutti Helsingin asuntopolitiikkaa menestykseksi. Nettihesarin etusivulla jutun esittelyn kohdalla oli kuva betonikansitalosta. Ehkä ihmiset eivät osta juttujen sisältöä omilla rahoillaan ainakaan. Tiedot kiertävät koulujen tasosta ja muusta. Tuskin rakentamisen laatuongelmatkaan lisäävät ostohalukkuutta.
Työkaveri sai kämpän Marjaniemestä notenkatsoin GoogleMapsista minkä näköistä seutua se on.
Miten kukaan pystyy asumaan noin tylsän näköisessä paikassa? Omakotitaloja, siistejä pihoja, rannassa kalliita veneitä yms tunkkaisuutta.
Kyllä oikea elämä on korkeita kerrostaloja, graffitia gangstarappia, yoyobro-porukkaa joka paikassa.
Quote from: -PPT- on 03.07.2024, 16:09:13
Työkaveri sai kämpän Marjaniemestä notenkatsoin GoogleMapsista minkä näköistä seutua se on.
Miten kukaan pystyy asumaan noin tylsän näköisessä paikassa? Omakotitaloja, siistejä pihoja, rannassa kalliita veneitä yms tunkkaisuutta.
Kyllä oikea elämä on korkeita kerrostaloja, graffitia gangstarappia, yoyobro-porukkaa joka paikassa.
Totta turiset. Samoin on typerää kuvitella, että väkivallaton ja alistamaton kouluympäristö on paras kasvualusta lapsille. Miten pumpulissa kasvaneet lapset voisivat pärjätä myöhemmin tosielämässä?
Quote from: Siili on 03.07.2024, 16:21:10
Totta turiset. Samoin on typerää kuvitella, että väkivallaton ja alistamaton kouluympäristö on paras kasvualusta lapsille. Miten pumpulissa kasvaneet lapset voisivat pärjätä myöhemmin tosielämässä?
Tuo muuten on tavallaan paradoksaalinen kysymys modernille ajalle, joka on omaksunut Nietzschen sanoman "mikä ei tapa minua, vahvistaa minua". Tuo on kuitenkin virheellinen enthymema. Sodankin voittaneet, ovat monesti tulleet sodan jälkeen voitetuiksi. Huonot olosuhteet vääntävät kieroon ja kumaraan, kun taas hyvät suoristavat ja pystyssä.
Ohessa on taulukko suomenkielisten asukkaiden lukumäärän ja osuuden muutoksista suuremmissa Vantaan kaupunginosissa (yli tuhat asukasta) kymmenen vuoden aikana (2014-2024). Valkopaon kärkikolmikko on Havukoski (-33%), Länsimäki (-29%) ja Hakunila (-20%). Kaikissa kolmessa kokonaisväkimäärä on lisääntynyt. Hakunilassa lisäys on ollut merkittävän uudisrakentamisen seurauksena jopa 11%, muissa muutos on muutama prosentti. Mikkolassa suomenkielisten pudotus on myös korkea (-22%), mutta siellä on myös koko väkiluku selvästi pudonnut (-7%).
Eipä taida näihin kaupunginosiin muuttaa sellaisia kantisperheitä, joilla on edes jonkinlaista taloudellista pelivaraa. Eikä trendille mahda mitään ilman totalitaaristen menetelmien käyttöönottoa.
Tiedot perustuvat Vantaan karttasivujen (https://kartta.vantaa.fi/) tilasto-osioon.
Quote from: Siili on 04.07.2024, 18:23:07
Ohessa on taulukko suomenkielisten asukkaiden lukumäärän ja osuuden muutoksista suuremmissa Vantaan kaupunginosissa (yli tuhat asukasta) kymmenen vuoden aikana (2014-2024). Valkopaon kärkikolmikko on Havukoski (-33%), Länsimäki (-29%) ja Hakunila (-20%). Kaikissa kolmessa kokonaisväkimäärä on lisääntynyt. Hakunilassa lisäys on ollut merkittävän uudisrakentamisen seurauksena jopa 11%, muissa muutos on muutama prosentti. Mikkolassa suomenkielisten pudotus on myös korkea (-22%), mutta siellä on myös koko väkiluku selvästi pudonnut (-7%).
Eipä taida näihin kaupunginosiin muuttaa sellaisia kantisperheitä, joilla on edes jonkinlaista taloudellista pelivaraa. Eikä trendille mahda mitään ilman totalitaaristen menetelmien käyttöönottoa.
Tiedot perustuvat Vantaan karttasivujen (https://kartta.vantaa.fi/) tilasto-osioon.
Lähiöissä asukasluku tuppaa laskemaan, koska alueen ikääntyäessä lapsiperheet muuttuvat vanhustalouksiksi, eli asukasmäärä asuntoja kohden vähenee. Oletankin, että suurelta osin lähiöiden väestönvaihto tapahtuu sukupolvenvaihdon myötä. Betonilähiöiden kantasuomalaisen vanhusväestön kuollessa pois tilalle muuttaa maahanmuuttajaperheitä, koska käytännössä kaikki suuret sosiaaliset perheasunnot menevät Afrikka-islam-linjan maahanmuuttajille nykyään. Kantasuomalaiset eivät lisäänny ja jos sattuvat lisääntymään, eivät he ainakaan lisäänny Vantaan kaupungin asunnoissa. Syrjäisten lähiöiden suuret 70-luvun asunnot ovat puoli-ilmaisia jo nyt pääkaupunkiseudullakin.
Vuosikymmenen päästä, kun se lähiöitä kansoittava suu auki möllöttävä, demareita aina vaan äänestävä boomer-sukupolvi kuolee pois, tulemme näkemään todella ripeän väestönvaihdon Koivukylän, Länsimäen, Hakunilan, Myyrmäen jne. tyylisillä alueilla. Valkopakohan ei ole vain yksisuuntainen ilmiö, vaan islamisoituvat alueet myös houkuttelevat moinkulttuurista väestöä. Jotain Havukoskea voisi kuvailla jonkinlaiseksi monikulttuuriviemäriksi, koska se imee itseensä maahanmuuttajaväestöt aina maakunnista asti.
Quote from: AJIH on 04.07.2024, 15:58:13
Quote from: Siili on 03.07.2024, 16:21:10
Totta turiset. Samoin on typerää kuvitella, että väkivallaton ja alistamaton kouluympäristö on paras kasvualusta lapsille. Miten pumpulissa kasvaneet lapset voisivat pärjätä myöhemmin tosielämässä?
Tuo muuten on tavallaan paradoksaalinen kysymys modernille ajalle, joka on omaksunut Nietzschen sanoman "mikä ei tapa minua, vahvistaa minua". Tuo on kuitenkin virheellinen enthymema. Sodankin voittaneet, ovat monesti tulleet sodan jälkeen voitetuiksi. Huonot olosuhteet vääntävät kieroon ja kumaraan, kun taas hyvät suoristavat ja pystyssä.
Haasteet ja vaikeudet vahvistavat, jos niistä pääsee palautumaan säännöllisesti. Krooninen stressi taas tappaa, vaikkakin hitaasti.
Quote from: sancai on 04.07.2024, 19:41:25
Vuosikymmenen päästä, kun se lähiöitä kansoittava suu auki möllöttävä, demareita aina vaan äänestävä boomer-sukupolvi kuolee pois, tulemme näkemään todella ripeän väestönvaihdon Koivukylän, Länsimäen, Hakunilan, Myyrmäen jne. tyylisillä alueilla.
Kai nämä uudetkin asunnon haltijat äänestävät demareita? Vantaan valkopakoalueilla demarit ovat nimittäin varsin suosittuja.
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/2/municipalities/92/#pollingDistricts
Sivuhuomautus: Korkean Abdi-Ibrahim-indeksin (https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3353055.html#msg3353055) (=paljon somaleja) omaavilla äänestysalueilla demarien kannatus on osin hyvin pitkälle päälle kolmenkymmenen prosentin:
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/2/municipalities/92/pollingDistrict/501/
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/2/municipalities/92/pollingDistrict/108/
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/2/municipalities/92/pollingDistrict/508/
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/2/municipalities/92/pollingDistrict/413/
Quote from: Siili on 04.07.2024, 20:49:04
Quote from: sancai on 04.07.2024, 19:41:25
Vuosikymmenen päästä, kun se lähiöitä kansoittava suu auki möllöttävä, demareita aina vaan äänestävä boomer-sukupolvi kuolee pois, tulemme näkemään todella ripeän väestönvaihdon Koivukylän, Länsimäen, Hakunilan, Myyrmäen jne. tyylisillä alueilla.
Kai nämä uudetkin asunnon haltijat äänestävät demareita? Vantaan valkopakoalueilla demarit ovat nimittäin varsin suosittuja.
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/2/municipalities/92/#pollingDistricts
Sivuhuomautus: Korkean Abdi-Ibrahim-indeksin (https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3353055.html#msg3353055) (=paljon somaleja) omaavilla äänestysalueilla demarien kannatus on osin hyvin pitkälle päälle kolmenkymmenen prosentin:
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/2/municipalities/92/pollingDistrict/501/
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/2/municipalities/92/pollingDistrict/108/
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/2/municipalities/92/pollingDistrict/508/
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/2/municipalities/92/pollingDistrict/413/
Ruotsin maahanmuuttaja-alueilla on vasemmiston vaalisuosio jopa yli 90%. Eurovaaleissa tosin demarien kannatus laski ja Vasemmistoliitto jytkytti jopa 50%:n tuloksia.
Quote from: sancai on 04.07.2024, 21:42:39
Ruotsin maahanmuuttaja-alueilla on vasemmiston vaalisuosio jopa yli 90%. Eurovaaleissa tosin demarien kannatus laski ja Vasemmistoliitto jytkytti jopa 50%:n tuloksia.
Demareilla tulee olemaan Suomessakin (etenkin Vantaalla) tasapainoilemista. Vanhoista kantisdemariäänestäjistä suuri osa on jossain määrin nuivia, joita yletön "mamuhalaus" ajaa perussuomalaisten kannattajiksi. Vasemmistoliitolla ei ole tällaista ongelmaa, joten sen on paljon helpompaa houkutella verbaalitasolla mamuja kannattajikseen.
Quote from: l'uomo normale on 03.07.2024, 13:55:47
Quote from: Betonikostaja on 02.07.2024, 21:17:47
Kävin tänään Kruunuvuorenrannassa ja tuli epätodellinen olo. Vastaantulijoista suurin osa oli matuja. Oli myös nuoria suomalaisia, jotka ovat ehkä opiskelijoita ja sitä kautta vuokralla ja vain käväisemässä alueella.
Miksi tämä alue pilataan jo ennen kuin se on valmis?
En ole kyllin varakas omistusasumiseen, enkä tunne sen kategorian ihmisiä. Mutta arvelen että tavalliset keskiluokkaiset ihmiset alkavat suhtautua epäluuloisesti nähin uudisasutusalueisiin ja niiden pitkän aikavälin kehittymiseen. Hesarissa äskettäin joku toimittaja hehkutti Helsingin asuntopolitiikkaa menestykseksi. Nettihesarin etusivulla jutun esittelyn kohdalla oli kuva betonikansitalosta. Ehkä ihmiset eivät osta juttujen sisältöä omilla rahoillaan ainakaan. Tiedot kiertävät koulujen tasosta ja muusta. Tuskin rakentamisen laatuongelmatkaan lisäävät ostohalukkuutta.
Pointtini oli juuri se, että vähänkään tarkka ja tiedostava ihminen ei uskalla ostaa asuntoa noilta uusilta alueilta, koska niiden arvo voi laskea nopeasti matujen takia. Siksi ostin itsekin aikoinaan asunnon Haagasta ja nimenomaan vanhasta talosta. Neliöhinnat voivat pahimmillaan olla kipeitä, mutta näissä arvo kaiketi säilyy. Kruunuvuorenrannassa asuntojen arvo ei tule ainakaan nousemaan, se pikemminkin romahtaa. Syytä on kai turha sanoakaan, tuon alueen rikkaus tullaan kai jatkossa mittaamaan muussa kuin rahassa. Se rikkaus on
mustaa kultaa ;D
Ilmeisesti tämä on se keino, jolla Helsinki tarjoaa kohtuuhintaista asumista. Muuta matujen keskelle afrikkalaiskylän tunnelmaan, niin voit saada kohtuuhintaisen omistusasunnon. Tunnetusti saat siinä paljon muutakin. Ja rikkaushan ei mihinkään lähde, ja jos asunnon ostat, niin helposti et lähde sinäkään.
Jos siis mietit pk-seudulla uuden asunnon ostamista jostain uudelta alueelta, niin mieti pari kertaa ja ota asioista selvää. Uusi alue ei välttämättä pelasta mokupaskalta. Se voi pikemminkin olla salakavala tuhosijoitus, jossa menetät vain rahasi.
Quote from: Betonikostaja on 08.07.2024, 01:11:35
Quote from: l'uomo normale on 03.07.2024, 13:55:47
Quote from: Betonikostaja on 02.07.2024, 21:17:47
Kävin tänään Kruunuvuorenrannassa ja tuli epätodellinen olo. Vastaantulijoista suurin osa oli matuja. Oli myös nuoria suomalaisia, jotka ovat ehkä opiskelijoita ja sitä kautta vuokralla ja vain käväisemässä alueella.
Miksi tämä alue pilataan jo ennen kuin se on valmis?
En ole kyllin varakas omistusasumiseen, enkä tunne sen kategorian ihmisiä. Mutta arvelen että tavalliset keskiluokkaiset ihmiset alkavat suhtautua epäluuloisesti nähin uudisasutusalueisiin ja niiden pitkän aikavälin kehittymiseen. Hesarissa äskettäin joku toimittaja hehkutti Helsingin asuntopolitiikkaa menestykseksi. Nettihesarin etusivulla jutun esittelyn kohdalla oli kuva betonikansitalosta. Ehkä ihmiset eivät osta juttujen sisältöä omilla rahoillaan ainakaan. Tiedot kiertävät koulujen tasosta ja muusta. Tuskin rakentamisen laatuongelmatkaan lisäävät ostohalukkuutta.
Pointtini oli juuri se, että vähänkään tarkka ja tiedostava ihminen ei uskalla ostaa asuntoa noilta uusilta alueilta, koska niiden arvo voi laskea nopeasti matujen takia. Siksi ostin itsekin aikoinaan asunnon Haagasta ja nimenomaan vanhasta talosta. Neliöhinnat voivat pahimmillaan olla kipeitä, mutta näissä arvo kaiketi säilyy. Kruunuvuorenrannassa asuntojen arvo ei tule ainakaan nousemaan, se pikemminkin romahtaa. Syytä on kai turha sanoakaan, tuon alueen rikkaus tullaan kai jatkossa mittaamaan muussa kuin rahassa. Se rikkaus on mustaa kultaa ;D
Ilmeisesti tämä on se keino, jolla Helsinki tarjoaa kohtuuhintaista asumista.
Tarpeeksi suurella osalla ihmisistä ei ole varaa omistusasuntoon, ja siksi niitä myydään kimpassa sijoittajille. Tarjonta ylitää kysynnän, mutta rakentaminen on se joka kansantaloutta pyörittää. Pakko alueita suunnitellessa rakennuttajatahojen on ollut ainakin osittain tajuta homman nimi, vaikka joku korona ja Ukraina ovatkin yllättäneet.
Jotkut pitävät nykyisestä isosti ja tiiviisti ilman turhia viheralueita-arkkitehtuurista, mutta kuinkahan suuri osa asunnonostajista on sellaisia?
Quote from: l'uomo normale on 08.07.2024, 03:25:18
Quote from: Betonikostaja on 08.07.2024, 01:11:35
Quote from: l'uomo normale on 03.07.2024, 13:55:47
Quote from: Betonikostaja on 02.07.2024, 21:17:47
Kävin tänään Kruunuvuorenrannassa ja tuli epätodellinen olo. Vastaantulijoista suurin osa oli matuja. Oli myös nuoria suomalaisia, jotka ovat ehkä opiskelijoita ja sitä kautta vuokralla ja vain käväisemässä alueella.
Miksi tämä alue pilataan jo ennen kuin se on valmis?
En ole kyllin varakas omistusasumiseen, enkä tunne sen kategorian ihmisiä. Mutta arvelen että tavalliset keskiluokkaiset ihmiset alkavat suhtautua epäluuloisesti nähin uudisasutusalueisiin ja niiden pitkän aikavälin kehittymiseen. Hesarissa äskettäin joku toimittaja hehkutti Helsingin asuntopolitiikkaa menestykseksi. Nettihesarin etusivulla jutun esittelyn kohdalla oli kuva betonikansitalosta. Ehkä ihmiset eivät osta juttujen sisältöä omilla rahoillaan ainakaan. Tiedot kiertävät koulujen tasosta ja muusta. Tuskin rakentamisen laatuongelmatkaan lisäävät ostohalukkuutta.
Pointtini oli juuri se, että vähänkään tarkka ja tiedostava ihminen ei uskalla ostaa asuntoa noilta uusilta alueilta, koska niiden arvo voi laskea nopeasti matujen takia. Siksi ostin itsekin aikoinaan asunnon Haagasta ja nimenomaan vanhasta talosta. Neliöhinnat voivat pahimmillaan olla kipeitä, mutta näissä arvo kaiketi säilyy. Kruunuvuorenrannassa asuntojen arvo ei tule ainakaan nousemaan, se pikemminkin romahtaa. Syytä on kai turha sanoakaan, tuon alueen rikkaus tullaan kai jatkossa mittaamaan muussa kuin rahassa. Se rikkaus on mustaa kultaa ;D
Ilmeisesti tämä on se keino, jolla Helsinki tarjoaa kohtuuhintaista asumista.
Tarpeeksi suurella osalla ihmisistä ei ole varaa omistusasuntoon, ja siksi niitä myydään kimpassa sijoittajille. Tarjonta ylitää kysynnän, mutta rakentaminen on se joka kansantaloutta pyörittää. Pakko alueita suunnitellessa rakennuttajatahojen on ollut ainakin osittain tajuta homman nimi, vaikka joku korona ja Ukraina ovatkin yllättäneet.
Jotkut pitävät nykyisestä isosti ja tiiviisti ilman turhia viheralueita-arkkitehtuurista, mutta kuinkahan suuri osa asunnonostajista on sellaisia?
Asunnonostajista suurin osa
ei pidä tuollaisesta arkkitehtuurista. Se on ihan tarpeetonta hevonpaskaa kaikkialla muualla paitsi Helsingin tiiviimmin asutuilla alueilla. Tuota tyyliä yritetään perustella myös sillä, että hinnat pysyvät kohtuullisina, mutta ei kyllä siltä näytä. Asuntojen koot pienenevät, mutta neliöhinta pysyy yhä korkeana. Tuskin monille maistuu uusi, mutta juosten kustu ja rakennusvirheitä täynnä oleva ahdas asunto jollain vuokratontilla - ja ilman autopaikkaa. Kuka helvetti tuollaisen haluaa?
Se on käsittämätöntä, että tätä ahdasta paskatyyliä harrastetaan ihan maallakin. Käykää katsomassa vaikka Sipoon Söderkullaa. Se on ihan böndeä, mutta siellä on rakennettu samanlaista ahdasta uutta kivikaupunkia kuin vaikka Kruunuvuorenrannassa tai Kivistössä. Kuka hitto lähtee
maalle asumaan ahtaasti? Tuolla Söderkullassa sitä ei voi perustella edes hyvällä julkisella liikenteellä, koska se on täysin bussien varassa. Ei mitään järkeä koko alueessa, joten veikkaan, että tulee rikastumaan ennen pitkää.
Suomessa on tilaa, eikä se heti lopu. Tämä pakkourbanisointi tuottaa vain lisää ghettoja. En tiedä kumpi on pahempi - se että tätä tehdään tyhmyyttään, vai se, että tätä tehdään ihan tarkoituksella. Molemmat ajatukset ovat puistattavia.
Tiiviisti rakennettu kaupunki on minusta oikein hyvä ja tavoiteltava asia, enkä kannata sinnetänne sijoittelua. Tämä on vielä ok, kunhan muut asukkaat kantasuomalaisia jotka elättävät itsensä kunniallisella tavalla. Tämä on siis okei, kunhan arkkitehtuuri on vielä kivaa ja miellyttävää siinä samalla.
Mutta sitä en ymmärrä, että miksi toisaalta näistä yritetään sitten taas tehdä samalla täysin ristiriitaisesti sieluttomia mamuhelvettejä rumine taloineen, ilman autopaikkoja ja toki vielä vuokratontille. Ja kaiken lisäksi kaikki teetätetään ulkomaisella pimeällä työvoimalla, ja rakennus on huonossa lykyssä täynnä virheitä kun tilaaja halusi kaiken halvimmalla mahdollisella budjetilla...
Näissä naapurustoissa ihminen asuu vuosikymmeniä, niin kyllä urakoitsijat opettelisivat tekemään asiat paremmin jos tilaajilla olisi tahtotilaa teetättää vähän paremmanlaatuisia rakennuksia paikanpäällä tehtynä, elementtihirvitysten sijaan. Ja mielellään suomalaisella työvoimalla. Ja kyllä, joku argumentoi että hinnat kallistuisivat, mutta koska palkkoja on poljettu alas jo muutenkin halpatyövoiman avulla, niin väite on epävalidi.
Matinkylän keskiosa on tästä tavallaan surullinen esimerkki. Bulkkitaloja toinen toisensa perään, varmaan aikanaan toki rakentunut tehokkaasti verrattuna vanhoihin rakennusmetodeihin, mutta ulkonäöllisesti lopputulos ei miellytä silmää - ja sitä lopputulosta ihmiset saavatkin katsella vuosikymmeniä.
Helsingin ydinkeskusta tyhjenee kaupoista
Helsingin seudun kauppakamarin Markku Lahtinen: "Ydinkeskustasta on vuoden 2019 jälkeen hävinnyt 137 vähittäiskaupan toimipistettä."
https://www.iltalehti.fi/talous/a/7cd002fe-e729-4491-8889-4d89b600a79f
QuoteHelsingin ydinkeskustassa on viidennes vähemmän vähittäiskaupan toimipisteitä kuin vuonna 2019, ilmenee Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä.
Selvityksen mukaan Helsingin ydinkeskustan vähittäiskaupan liikevaihto ei ole noussut vuotta 2020, eli koronapandemian alkamista edeltävälle tasolle vuoden 2023 loppuun mennessä.
Samaan aikaan Helsingin ulommalla keskustavyöhykkeellä vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut 2020-luvun koronapandemiasta huolimatta. Vuonna 2018 Kalasatamassa avattu kauppakeskus Redi vaikutti positiivisesti kaupan kasvuun.
Selvityksen mukaan ydinkeskustan osuus koko Helsingin seudun vähittäiskaupan liikevaihdosta on laskenut vakaasti viime vuosikymmenen alkupuolelta. Helsingin ydinkeskustalla tai Aleksin alueella tarkoitetaan postinumeroaluetta 00100.
Ehkä kannattaisi kokeilla maahanmuuttajien lisäämistä -> elävöitys. ?
Quote from: Jorma M. on 23.07.2024, 15:56:26
Helsingin ydinkeskusta tyhjenee kaupoista
Helsingin seudun kauppakamarin Markku Lahtinen: "Ydinkeskustasta on vuoden 2019 jälkeen hävinnyt 137 vähittäiskaupan toimipistettä."
En ylläty tästä tippaakaan. Jos kaupoille lähdetään niin yksityisautoilulla Jumboon, siellä ei etninen värinä ole juurikaan läsnä ja kauppavalikoima on loistava, kokemus mukava ja ripeästi sujuva.
Mutta oletetaan että lähtisin keskustaan kaupoille, sanotaan vaikka stokkalle tai jätkäsaareen verkkikseen. Autolla ei mennä, koska huono parkkeerausmahdollisuus (paitsi verkkokauppa.comin kohdalla, niillä on oma p-halli) ja liikennöinti autolla on puhdasta tuskaa koska liikennejärjestelyt, tietyöt, ruuhkat. No ottaisinko lähijunan ja sillä? En ikinä, pelkkä rautatieasema on itsessään syy miksi en junaa päätepysäkille käytä nyt enkä tulevaisuudessa. Kaukojunienkin kohdalla vaihdan tikkurilassa lähijunaan, koska rautatieasema on yksi törkeä basaari missä etniset lokittaa röökiä ja pitää yleistä epäjärjestystä valloillaan. Linja-autolla matka taittuu miellyttävimmin, mutta hitaasti. Menomatka kaupoille ei ole siinä ongelma, mutta paluumatka on yksinkertaisesti epämiellyttävä jos kassikaupalla ostoksia. Mihin hemmettiin ne bussissa laitat? Jalkojen väliin mahtuu jotain, viereiselle penkille toki mutta bussit tuppaa kamalan usein olemaan senverran täynnä ettei moista kehtaa tehdä. Lisäksi se on kokonaisuutena merkittävästi vaivalloisempaa ja työläämpää matkata julkisilla, vaikkei se nyt ylitsepääsemättömän kamalaa olekkaan.
Auto alle ja Tammistoon kaupoille, tai Jumboon. Pääset milloin haluat, nopeasti, ilman vaihtoja, ilman odottamista, ilman tavaroiden kantamista tai repun tilavuuden tuottamia rajotteita ostoksille. Ainoa miten julkiset voi pärjätä tälle on vaikeuttaa keinotekoisesti autoilua mahdollisimman paljon. ;D
Quote from: Jorma M. on 23.07.2024, 15:56:26
Helsingin ydinkeskusta tyhjenee kaupoista
Helsingin seudun kauppakamarin Markku Lahtinen: "Ydinkeskustasta on vuoden 2019 jälkeen hävinnyt 137 vähittäiskaupan toimipistettä."
https://www.iltalehti.fi/talous/a/7cd002fe-e729-4491-8889-4d89b600a79f
QuoteHelsingin ydinkeskustassa on viidennes vähemmän vähittäiskaupan toimipisteitä kuin vuonna 2019, ilmenee Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä.
Selvityksen mukaan Helsingin ydinkeskustan vähittäiskaupan liikevaihto ei ole noussut vuotta 2020, eli koronapandemian alkamista edeltävälle tasolle vuoden 2023 loppuun mennessä.
Samaan aikaan Helsingin ulommalla keskustavyöhykkeellä vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut 2020-luvun koronapandemiasta huolimatta. Vuonna 2018 Kalasatamassa avattu kauppakeskus Redi vaikutti positiivisesti kaupan kasvuun.
Selvityksen mukaan ydinkeskustan osuus koko Helsingin seudun vähittäiskaupan liikevaihdosta on laskenut vakaasti viime vuosikymmenen alkupuolelta. Helsingin ydinkeskustalla tai Aleksin alueella tarkoitetaan postinumeroaluetta 00100.
Ehkä kannattaisi kokeilla maahanmuuttajien lisäämistä -> elävöitys. ?
Helsingin keskustan autioitumisen syyksi tarjotaan tietysti koronaa sun muuta höpöhöpöä, mutta oikea syy on muualla. Kehä kolmosen sisällä on monta kauppakeskusta, joissa on ihan samat tai vastaavat liikkeet kuin Helsingin keskustassakin. Lisäksi niihin pääsee helposti autolla. Itse en keksi yhtään liikettä, jonka takia minun pitäisi mennä keskustaan, kun pääsen Espoon ja Vantaan suuntaan helpommin. Oikeastaan noilla suunnilla kauppatarjonta on jopa parempaa, kun siellä on myös esimerkiksi isoja outlet-myymälöitä, joita ei keskustassa ole.
Ei tämän pitäisi olla niin vaikea ymmärtää. Maksukykyiset asiakkaat liikkuvat autolla, ja autoilijoitahan Helsingin keskustasta on jo vuosikaudet yritetty häätää. Se on osittain onnistunutkin, mutta sitä ei tajuta, etteivät ne samat asiakkaat tule keskustaan julkisilla. Kaikkia muita paitsi pieniä ostoksia on julkisilla epäkäytännöllistä tehdä, ja sillä ostovoimaisella porukalla kynnys julkisten käyttämiseen on muutenkin suurempi, varsinkin kun nykyään sekä itse liikennevälineissä että asemilla matut mölyävät lähes vuorokauden ympäri.
Ne kauppakeskukset pärjäävät, joihin pääsee helposti autolla. Saavutettavuus julkisilla ei ole kovin tärkeää, sillä se tietää myös mölyäviä matulaumoja. Jokainen voi miettiä, miksi esimerkiksi Vantaan Jumbo-Flamingolla menee vuodesta toiseen niin hyvin.
Quote from: Jorma M. on 23.07.2024, 15:56:26
Helsingin ydinkeskusta tyhjenee kaupoista
Helsingin seudun kauppakamarin Markku Lahtinen: "Ydinkeskustasta on vuoden 2019 jälkeen hävinnyt 137 vähittäiskaupan toimipistettä."
https://www.iltalehti.fi/talous/a/7cd002fe-e729-4491-8889-4d89b600a79f
QuoteHelsingin ydinkeskustassa on viidennes vähemmän vähittäiskaupan toimipisteitä kuin vuonna 2019, ilmenee Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä.
Selvityksen mukaan Helsingin ydinkeskustan vähittäiskaupan liikevaihto ei ole noussut vuotta 2020, eli koronapandemian alkamista edeltävälle tasolle vuoden 2023 loppuun mennessä.
Samaan aikaan Helsingin ulommalla keskustavyöhykkeellä vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut 2020-luvun koronapandemiasta huolimatta. Vuonna 2018 Kalasatamassa avattu kauppakeskus Redi vaikutti positiivisesti kaupan kasvuun.
Selvityksen mukaan ydinkeskustan osuus koko Helsingin seudun vähittäiskaupan liikevaihdosta on laskenut vakaasti viime vuosikymmenen alkupuolelta. Helsingin ydinkeskustalla tai Aleksin alueella tarkoitetaan postinumeroaluetta 00100.
Ehkä kannattaisi kokeilla maahanmuuttajien lisäämistä -> elävöitys. ?
Joidenkin hommalaisten toistuva kuolemansynti on nähdä maahanmuuton syyksi sellaisetkin asiat, joilla ei edes ole mitään todellista tekemistä maahanmuuton kanssa.
Useimmat hommalaiset ovat varmaan ostaneet tavaroita netistä, se on helppoa ja sopii kaikille. Ei tarvitse lähteä jonnekkin tavarataloon tai kivijalkaliikkeeseen, kun netissä voi selata helposti 100- 10 000 kertaista valikoimaa tavaroista. On mielestäni selvää, että pitemmällä aikavälillä kaikki pienet kivijalkaliikkeet kuolevat pois (jos ei aivan joku ekslusiivinen tuote ja asiakasryhmä). Isot kauppakeskukset hengittävät jotenkin, jos ovat hyvien kulkuyhteyksien varrella, ainakin vielä.
Netistä saa halvemmalla ja helpommalla, tavaratalot, erikoisliikkeet ja luksus-liikkeet ovat jotain 50-00-luvun juttuja. Joskus kai 50-luvulla vielä mentiin landelta Helsingin reissun yhteydessä Stockmannille ihastelemaan tavarapaljoutta ja ostettiinkin vielä jotakin. Reissusta riitti kerrottavaa kylällä vielä vuosienkin jälkeen. ;D
Kyllä varmaan on helsingissä samaa efektiä kuin vähän pohjoisenmassa merenrantakaupungissa, torin laidan kahviloissa ja puistoissa oli vuosikymmen tai kaksi sitten vielä mukavaa viettää aikaansa, ja liikkeissä torin ympärillä asioida, nyt keskustan ostoskeskukset ovat kuin kongo, ja mieluumin menee asioimaan muutamankilometrin päähän keskustasta, kauppa-alue keskittymään, minne on hyvä liikennöidä autolla, on parkkipaikkoja, ja apinatarhan läsnäolo on paljon vähäisenpi.
Quote from: Augustus on 23.07.2024, 16:24:17
Quote from: Jorma M. on 23.07.2024, 15:56:26
Helsingin ydinkeskusta tyhjenee kaupoista
Helsingin seudun kauppakamarin Markku Lahtinen: "Ydinkeskustasta on vuoden 2019 jälkeen hävinnyt 137 vähittäiskaupan toimipistettä."
https://www.iltalehti.fi/talous/a/7cd002fe-e729-4491-8889-4d89b600a79f
QuoteHelsingin ydinkeskustassa on viidennes vähemmän vähittäiskaupan toimipisteitä kuin vuonna 2019, ilmenee Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä.
Selvityksen mukaan Helsingin ydinkeskustan vähittäiskaupan liikevaihto ei ole noussut vuotta 2020, eli koronapandemian alkamista edeltävälle tasolle vuoden 2023 loppuun mennessä.
Samaan aikaan Helsingin ulommalla keskustavyöhykkeellä vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut 2020-luvun koronapandemiasta huolimatta. Vuonna 2018 Kalasatamassa avattu kauppakeskus Redi vaikutti positiivisesti kaupan kasvuun.
Selvityksen mukaan ydinkeskustan osuus koko Helsingin seudun vähittäiskaupan liikevaihdosta on laskenut vakaasti viime vuosikymmenen alkupuolelta. Helsingin ydinkeskustalla tai Aleksin alueella tarkoitetaan postinumeroaluetta 00100.
Ehkä kannattaisi kokeilla maahanmuuttajien lisäämistä -> elävöitys. ?
Joidenkin hommalaisten toistuva kuolemansynti on nähdä maahanmuuton syyksi sellaisetkin asiat, joilla ei edes ole mitään todellista tekemistä maahanmuuton kanssa.
Maahanmuutto on ihan tasan tarkkaan syy tähänkin, vaikka se ei ole ainoa. Ostoksilla olevat eivät todellakaan kaipaa seurakseen mölyäviä matulaumoja, jotka eivät itse ole koskaan ostoksilla vaan kuluttavat vain aikaa. Ja kaikki me tiedämme, mitkä maahanmuuttajat tällaisia laumoja muodostavat. Ei todellakaan puhuta esimerkiksi aasialaisista.
Ostovoimaiset voivat sentään valita ja mennä autolla sellaisiin paikkoihin, joissa näitä mölyäjiä ei ole. Näitä syitä ei ole poliittisesti korrektia sanoa ääneen, mutta kyllä ne Helsingin keskustassakin tiedetään.
Quote
X
Vantaa täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Mitä puoli vuosisataa tarkoittaa kaupungin iässä?
Vantaan kasvu ja kehitys on ainutlaatuinen tarina, joka heijastaa koko maan nopeaa muutosta 50 vuodessa. Muutos on ollut vielä selvästi voimakkaampaa kuin muualla maassa, kun ottaa huomioon väestö- ja elinkeinorakenteen kehityksen.
Miltä Vantaa näyttää 50 vuoden kuluttua?
Voimakas kehitys on jatkunut, sillä Vantaalla on erinomaiset lähtökohdat tulevaisuuteen. Nuori, kasvava väestö takaa elinvoiman. Vantaan sijainti ja yhteydet ovat etu, jonka merkitys vain kasvaa.
Joitakin asioita voi ennakoida kohtalaisen varmasti 50 vuoden päähän. Oletan esimerkiksi, että lentoliikenteellä on edelleen maailmassa merkittävä asema. Se tarkoittaa Helsinki-Vantaan alueen kehittymistä edelleen.
Myös Vantaan logistinen sijainti paranee entisestään, kun olemme todennäköisesti saaneet esimerkiksi uuden ratikkalinjan ja Lentoradan.
Miten odotat Vantaan elinkeinoelämän kehittyvän tulevaisuudessa?
Täällä on jo monien toimialojen keskittymiä, mutta uskon elinkeinorakenteen muuttuvan entistäkin monipuolisemmaksi.
Vantaa on jo nyt kirjaimellisesti Suomen Piilaakso.
X
Vantaan asukkaista jo joka neljännen äidinkieli on muu kuin suomi. Miten kaupunki on onnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa?
Hyvistä tuloksista kertoo, että Vantaan työttömyysprosentti on maan suurten kaupunkien keskitasoa. Olemme onnistuneet varsin hyvin maahanmuuttajien kotouttamisessa. Iso osa heistä on töissä, vaikka mielikuva saattaakin olla jokin muu.
Myös koulut ja päiväkodit toimivat normaalisti, vaikka suuri osa lapsista on maahanmuuttajaperheistä. Vantaalla on ymmärretty, että tämä on normaali ja pysyvä tila.
Hyvä esimerkki kotoutumiseen tehdyistä panostuksista on, että jo päiväkodissa maahanmuuttajille opetetaan suomea.
Vantaa kulkee monia kaupunkeja edellä maahanmuuttajille järjestettävissä palveluissa, mutta muut seuraavat perässä. Maahanmuutto ja erityisesti toimiva integraatio ovat koko Suomen tulevaisuuden kannalta aivan olennaisia kysymyksiä.
Miten kaupunki ja yritykset voivat tehdä yhteistyötä maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi ja työvoimapulan helpottamiseksi?
Maahanmuuttajien potentiaalin hyödyntäminen on iso haaste myös Vantaalla. Töihin halutaan, mutta työllistymistä vaikeuttavat myös asenteet yrityksissä.
Keskustelin äskettäin Myyrmäessä Suomessa syntyneiden ja suomea täydellisesti puhuvien nuorten kanssa. He kertoivat, että kantasuomalaisiin kavereihinsa verrattuna jopa kesätyön saaminen on kiven alla, jos nimi näyttää kummalliselta.
Emme voi jatkaa näin. Maahanmuuttajien potentiaalia työmarkkinoilla ei hyödynnetä riittävästi. Samalla ihmisisille aiheutetaan vahvaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta.
Tämän ongelman ratkaisuun tarvitaan yhteistyötä kaupungin ja yritysten välillä.
X
https://kauppakamarilehti.fi/kaupunginjohtaja-pekka-timonen-vantaalla-ennatysmaara-uusia-yrityksia/ (https://kauppakamarilehti.fi/kaupunginjohtaja-pekka-timonen-vantaalla-ennatysmaara-uusia-yrityksia/)
[tweet]1806693546440757669[/tweet]
https://x.com/pekkatimonen/status/1806693546440757669
Quoteyusuf.blesson
Yusuf.Blesson
·
7-8
Seuraa
#helsinki #espoo #vantaa #finland🇫🇮 #kafir #shaytan #praying #for #downfall #hater #envy #evil #thoughts #alhamdulillah #allahisthegreatest #bestplanner #blessed #lailahailallah
SURAH AL IMRAN 3:118
« O believers! Do not associate closely with others who would not miss a chance to harm you. Their only desire is to see you suffer. Their prejudice has become evident from what they say—and what their hearts hide is far worse. We have made Our revelations clear to you, if only you understood. »
https://www.tiktok.com/
@yusuf.blesson/video/7389181867611688224
Onhan se monikulttuurisuus rikkaus tasan niin kauan kunhan eivät tule omalle asuinalueelle perseilemään. Just saying.
Piilaakso on muuten erittäkn osuva osuva vertaus; Kaliforniassa on menossa hyvätuloisten veronmaksajien white flight.
Quote from: Kallan on 15.08.2024, 16:12:01
Onhan se monikulttuurisuus rikkaus tasan niin kauan kunhan eivät tule omalle asuinalueelle perseilemään. Just saying.
Ei nyt noinkaan. Parhaimmillaan se on sosiaalisesti yhdentekevää, mutta kansantaloudellisesti se on aina persnettoa.
On se ihmeellistä kun nämä Suomeen kuulumattomat katoilevat.
Quote
Vantaan Myyrmäessä kateissa 9-vuotias poika
Julkaisuajankohta17.8.2024 0.49
UUTINEN
Poliisi etsii Myyrmäestä kadonnutta 9-vuotiasta poikaa.
Poliisi kaipaa havaintoja perjantaina iltapäivällä Vantaan Myyrmäestä kadonneesta 9-vuotiaasta pojasta. Kuvasta poiketen pojalla vaatetuksena harmaat shortsit ja valko-sininen T-paita. Kaikki havainnot pojasta pyydetään ilmoittamaan 112.
Kadonnut
https://poliisi.fi/-/vantaan-myyrmaessa-kateissa-9-vuotias-poika (https://poliisi.fi/-/vantaan-myyrmaessa-kateissa-9-vuotias-poika)
Quote from: Golimar on 17.08.2024, 11:34:35
On se ihmeellistä kun nämä Suomeen kuulumattomat katoilevat.
Quote
Vantaan Myyrmäessä kateissa 9-vuotias poika
Julkaisuajankohta17.8.2024 0.49
UUTINEN
Poliisi etsii Myyrmäestä kadonnutta 9-vuotiasta poikaa.
Poliisi kaipaa havaintoja perjantaina iltapäivällä Vantaan Myyrmäestä kadonneesta 9-vuotiaasta pojasta. Kuvasta poiketen pojalla vaatetuksena harmaat shortsit ja valko-sininen T-paita. Kaikki havainnot pojasta pyydetään ilmoittamaan 112.
Kadonnut
https://poliisi.fi/-/vantaan-myyrmaessa-kateissa-9-vuotias-poika (https://poliisi.fi/-/vantaan-myyrmaessa-kateissa-9-vuotias-poika)
Jumbon sisäänkäynnillä P1 parkkihallin puolella oli tulostetut laput tuulikaapissa, jossa tämä naamakuva ja kehotettiin soittamaan häkeen jos mukulaa näkyy. Rasistina ajattelin heti että mitähän se Lindemannin heimo nyt on mennyt tekemään.
Kävin eilen Myyrmäessä, ja hyi saatana mikä meno oli taas asemalla. Matuja ihan mustanaan. Hirveä älämölö ja sähköpotkulautoja sai väistellä ihan tosissaan. Tuli tunne, että on jossain kehitysmaassa. Ja naisiahan ei näkynyt missään, mustia miehiä ja arabimiehiä sitäkin enemmän.
Mutta tämähän on suvakeille sitä suurinta edistystä ja kansainvälisyyttä. Tällä Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa, kehitysmaalaiset nuoret miehet nimenomaan houkuttelevat osaajia tänne. Huvittuneena tuli mieleen Vantaan kaupunginjohtajan hehkutus siitä, kuinka nuori väestö on Vantaan merkittävä voimavara. Kyllä, nuoria riittää. Väestöstä ei tule olemaan pulaa, koska matut jaksavat kyllä lisääntyä.
Veronmaksajat ovat sen sijaan eri asia. Typerät suvakit eivät ymmärrä, että Vantaa tulee uppoamaan matujen mukana. Vantaalla on hyviäkin alueita, joissa asuu hyvätuloisia ihmisiä, mutta nämä kyllä vaihtavat maisemaa, kun verorasitus tulee liian kovaksi. Hyödyn korjaavat pienemmät naapurikunnat, joissa ei ole juurikaan matuja. Vantaalla on myös vähemmän isoja yrityksiä kuin Helsingissä ja Espoossa, joten näidenkään veronmaksu ei jaksa loputtomiin kaupunkia kannatella.
Veikkaan, että Vantaa on Suomen suurista kaupungeista ensimmäinen, joka ajautuu selvitystilaan ja tekee konkurssin. Väestörakenteen vuoksi vaara on todella suuri. Ja sanottakoon, etten tätä toivo. Vantaassa on hyviäkin puolia ja kivojakin alueita, mutta räjähdysmäisesti kasvava matuväestö tuhoaa kaupungin, kun se muutenkin on Helsingin seudun isoista kaupungeista köyhin. Helsinki ja Espoo kestävät monikulttuurituhoa paremmin, koska ovat paljon rikkaampia. Siis sillä perinteisellä tavalla, rahallisesti.
Monikulttuuri on kyllä melkoista laivanupotusta. Ainoa kysymys on se, koska laiva uppoaa.
Quote
Poliisi pyytää havaintoja Haukilahden törkeästä pahoinpitelystä ja ryöstöistä
Julkaisuajankohta18.8.2024 12.51
UUTINEN
Haukilahden uimarannalle oli kokoontunut satoja nuoria perjantai-iltana. Illan aikana on tapahtunut törkeä pahoinpitely ja kaksi ryöstöä.
Haukilahden rannan venelaiturin kulmalla tapahtui 16.8.2024 noin kello 22.00–24.00 törkeä pahoinpitely. Pahoinpitelyn uhri on alaikäinen poika. Hän hakeutui itse myöhemmin sairaalahoitoon. Poliisi epäilee törkeästä pahoinpitelystä useita nuoria miehiä, joiden henkilöllisyys ei ole vielä poliisin tiedossa.
Ensimmäinen ryöstö tapahtui Haukilahden rannan parkkipaikalla 16.8.2024 noin kello 22.00–22.30. Poliisi epäilee, että usean nuoren miehen joukko ryösti alaikäisen pojan
Toinen ryöstö tapahtui Haukilahdenrannassa lähellä Haukilahdenrannan ja Mellstenintien risteystä 16.8.2024 noin kello 22.50–23.15. Poliisi epäilee, että usean nuoren miehen joukko ryösti alaikäisen pojan. Ryöstön yhteydessä väkivallan kohteeksi joutuivat myös kolme muuta alaikäistä poikaa.
Poliisi pyytää kaikkia tietoja ja havaintoja liittyen epäiltyyn törkeään pahoinpitelyyn ja ryöstöihin.
Tiedot, kuvat ja videot pyydetään toimittamaan sähköpostilla [email protected] tai soittamalla vihjepuhelimeen 0295413031.
https://poliisi.fi/-/poliisi-pyytaa-havaintoja-haukilahden-torkeasta-pahoinpitelysta-ja-ryostoista (https://poliisi.fi/-/poliisi-pyytaa-havaintoja-haukilahden-torkeasta-pahoinpitelysta-ja-ryostoista)
Quote
Vieraskieliset: Suvelassa ja Suurpellossa vieraskielisten osuus on suurin. Pienimmät osuudet ovat Pohjois-Espoossa ja Suvisaaristossa. Muuttoliike tuo vieraskielisiä, ja kotimaankielisiä muuttaa pois.
Mikko Välimaa
22.9.2021 6:00
X
Tiedot käyvät ilmi Espoon kaupungin väestötilastosta, jossa väestöosuuksia tarkastellaan pienalueiden tasolla. Tällaisen tarkastelun myötä vieraskielisten asettumisesta Espooseen piirtyy tarkempi kuva kuin isojen suuralueiden keskiarvoista.
Tilastot kuvaavat tilannetta vuoden 2020 lopussa.
X
Espoolaispäättäjät ovat viime viikkoina väitelleet vieraskielisten määrän kasvun merkityksestä Espoolle ja kaupungin taloudelle.
Vieraskielisten tulot jäävät suomen- ja ruotsikielisten ansioista. Tutkija Pasi Saukkosen Helsingin kaupungille tekemästä selvityksestä käy ilmi, että Espoossa vieraskieliset tienaavat kuitenkin paremmin kuin Helsingissä ja Vantaalla.
X
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4300735 (https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4300735)
Tekijät "nuoria miehiä". Eikä tuntomerkkejä sitten yhtään. Joku naiivimpi ja tyhmempi nyt voi luulla, että kantasuomalaiset varmaan kyseessä. Mutta ei; totuus on rivien välissä - kun tuntomerkkejä ei kerrota, voi olla varma että mamulauma on ollut asialla.
Quote
X
Opettajaksi opiskeleva Matias Nieminen, 25, on järkyttynyt. Kun hän on tehnyt sijaisuuksia Helsingin kouluissa, joidenkin lähiöiden ongelmat ovat iskeneet häntä päin kasvoja – lähes kirjaimellisesti, sillä hän kertoo eräässäkin koillishelsinkiläisessä koulussa joutuneensa puuttumaan kesken oppitunnin puhjenneeseen tappeluun. Oppilaat riehuivat eivätkä halunneet tehdä tehtäviä.
Erityisesti Niemistä järkytti tapa, jolla vakio-opettajat suhtautuivat tilanteeseen.
– Opettaja sanoi, että näytä oppilaille vain Netflixiä, sillä niin hänkin aina tekee, saatesanoilla "ei täällä tarvitse opettaa mitään".
Niemisen mukaan toinen saman koulun opettaja kehotti näyttämään riehuville oppilaille Youtubesta ystävyysvideoita.
– Pelolla ajattelen, missä nämä oppilaat ovat 5–10 vuoden kuluttua. Nämä luokat ovat kuin aikapommeja. Meillä ei ole varaa siihen, että tällainen ryhmä nuoria päästetään luisumaan ulos yhteiskunnasta.
Hänen mielestään ongelmien taustalla on epäonnistunut integraatio ja jengiytyminen.
X
– Helsingissä on vakavaa eriytymistä koulujen välillä. Tietyissä lähiöissä ongelmia on järjestään.
Vaikka oppilaat eivät yleensä piekse luokkatovereitaan kesken oppitunnin, Nieminen kertoo kuulleensa oppilaiden keskusteluita, joissa nämä puhuvat tapelleensa koulun ulkopuolella tai todistaneensa väkivaltaa, jossa mukana ovat olleet teräaseet.
– Oppilaiden todellisuus on tuollaista jo yläasteikäisenä.
X
Luokissa riehuvat Niemisen mukaan sekä kantasuomalaiset että maahanmuuttajataustaiset nuoret. Hänestä jälkimmäisillä on kuitenkin suurin riski jengiytyä ja pudota yhteiskunnan ulkopuolelle.
Ongelmat korostuvat hänen mukaansa erityisesti niissä ryhmissä, joissa on paljon suomea vieraana kielenä opiskelevia. Kaikki eivät edes osaa riittävästi suomea tehdäkseen tehtäviä.
– Ero on suuri verrattuna homogeenisemmästä taustasta tulevien oppilaiden luokkiin esimerkiksi Etelä-Helsingissä.
X
Nieminen kertoo kuulleensa joidenkin opettajien kuittaavan oppilaiden huonon käytöksen "moninaisuutena" ja korostaneen suvaitsevaisuutta.
X
Tilanteessa, jossa puhkesi tappelu, Nieminen kertoo kutsuneensa oppitunnille rehtorin, joka "jutteli mukavia", mutta häiriköinti ei loppunut siihenkään.
X
Lisäksi Nieminen haluaisi opettajille paremman oikeusturvan.
– Ettei niin herkästi potkittaisi pihalle siitä, jos opettaja vaikka taluttaa luokasta ulos oppilaan, joka käyttäytyy uhkaavasti. Jos oppilas on vaaraksi luokassa ja käyttäytyy itse väkivaltaisesti, pitää olla oikeus taluttaa hänet ulos luokasta.
Häirikön poistaminen luokasta tai jopa erottaminen koulusta helpottaisi muiden oppilaiden koulunkäyntiä.
Mutta miten saada myös häiriköt oppimaan ja osaksi yhteiskuntaa?
– Ei ainakaan leffojen tai ystävyysvideoiden katselulla eikä vakavien ongelmien käärimisellä moninaisuuden ja monikulttuurisuuden alle.
X
Aiemmin Nieminen on toiminut Liike Nytin nuorisojärjestössä, mutta nyt puolueeksi on vaihtunut hallituspuolue kokoomus ja sen nuorisojärjestö.
– Koin, että suuremmassa puolueessa on paremmat vaikutusmahdollisuudet. Lopullinen valinta oli perussuomalaisten ja kokoomuksen välillä.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/7799599 (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/7799599)
https://www.kokoomus.fi/avainsanat/maahanmuutto-fi/ (https://www.kokoomus.fi/avainsanat/maahanmuutto-fi/)
Ohoh, karua ja kaunistelematonta realismia opettajaopiskelija Matiakselta. Kiitoksia!
Toivotaan, että Matiaksen urapolku ei liiaksi sulkeudu ulostulonsa takia. Ehkä hänellä tosin olisi parempi ura opettajana pk-seudun ulkopuolella.
Kiitos Helsingin Uutisille artikkelista. Voisitteko kuvitella, että Helsingin Sanomissa olisi tätä nähty.
Quote from: Circus Hypno on 02.09.2024, 17:26:52
Ohoh, karua ja kaunistelematonta realismia opettajaopiskelija Matiakselta. Kiitoksia!
Toivotaan, että Matiaksen urapolku ei liiaksi sulkeudu ulostulonsa takia. Ehkä hänellä tosin olisi parempi ura opettajana pk-seudun ulkopuolella.
Kiitos Helsingin Uutisille artikkelista. Voisitteko kuvitella, että Helsingin Sanomissa olisi tätä nähty.
Eihän Matias enää aiokaan opettajan uralle. Tuossa otti ilmaisen mainospaikan kokoomusnuorten edustajana ja miksipä ei koska tavoitteena on poliitikon ura.
Kyllä tuolla tyylillä kerää kannatusta mm. persuilta, mutta johtaako Matiaksen julkinen silmien avautuminen mihinkään toimenpiteisiin lainsäädännössä sekä koulupolitiikassa jolla Suomi olisi maailman ensimmäinen mamutaustaisten lasten integroitumisessa onnistunut maa, tuskin.
Viro aikoo lopettaa venäjänkielisen petuksen venäjänkielisille lapsille. Suomessa samaan aikaan haetaan jotakin nevöhööd kielten opettajia ja tietenkineri uskonnoille pitää olla eri opettajat. Saa olla Matias aika fakiiri jos saa muutoksia aikaan. 95% lähiöiden opettajista lienee jo heittänyt pyyhkeen kehään ja käyvät vaan töissä.
Liitteenä on taulukko, josta ilmenee Vantaan kaupunginosien väkiluku 2023 lopussa jaoteltuna kotimaisia kieliä puhuviin ja vieraskielisiin (vk). Siinä ilmaistaan myös prosentteina muutokset eri ryhmissä välillä 2015-2023. Lukujen pohjana oleva tieto on saatu Vantaan karttasovelluksen (https://kartta.vantaa.fi/?setlanguage=fi) tilasto-kansiosta.
Huomioita:
Vantaan väkiluku oli vuoden 2023 lopussa 241667, josta hieman yli neljäsosa (26%) on vieraskielisiä. Vuoden 2015 lopusta Vantaan väkiluku on kasvanut 15%, mikä johtuu yksinomaan vieraskielisten lisääntymisestä. Heidän määränsä on lisääntynyt 100% (siis kaksinkertaistunut), kun taas kotimaisten kielten puhujien määrä on pysynyt kuta kuinkin samana (-0,4%).
"Valkopako" on ollut voimakkainta Havukoskella (-29%) ja Länsimäessä (-25%). Näissä myös vieraskielisten osuus on korkein (54% ja 53%, vastaavasti). Hakunilassakin vieraskielisten osuus on melkein tasoissa kotimaista kieltä puhuvien kanssa (47%), mutta laskennallinen "valkopako" jää vähäisemmäksi (-15%), johtuen ilmeisesti voimakkaasta ja tehokkaasta uudisrakentamisesta Kaskelan alueella, joka on tuonut jonkin verran uusia kantiksia kaupunginosaan.
Kolmessa kaupunginosassa kokonaisväkiluku on yli kaksinkertaistunut: Keimola (+1221%), Veromies (+280%) ja Kivistö (+124%). Vieraskielisten osuuden kasvu näissä on ollut vielä hurjempaa (+5870%, +401% ja +914%, vastaavasti) ja heidän osuutensa väestöstä on nyt 37%, 38% ja 22%, vastaavasti. Keimolan ja Veromiehen prosenttiosuudet ovat sen verran korkeita, että "valkopaon" todennäköisyys tulevaisuudessa on nähdäkseni melkoinen. Ilmiö kun pyrkii kiihdyttämään itse itseään.
Olisi ihan mielenkiintoista verrata eri kaupunginosien koulujen S2-prosentteja niiden vieraskielisten asukkaiden osuuteen, mutta projekti on työläämpi ja saa nyt odottaa ainakin vähän aikaa.
Uusia taloja joihin ei kannata erehtyä.
Quote
X
Uniikki modernien kotien kokonaisuus tuo uutta ilmettä Vantaan Pähkinärinteeseen
X
Rakennukset on sijoiteltu tontille hauskasti hevosenkengän muotoon.
X
Pähkinärinne on luonnonläheinen ja viihtyisä asuinalue. Sen lähipalvelut, ulkoilumahdollisuudet ja kulkuyhteydet vastaavat loistavasti hyvin monenlaisten asujien toiveisiin ja tarpeisiin.
X
https://easyin.fi/kohde/asunto-oy-vantaan-kruunutilli/?gclid=CjwKCAjw6JS3BhBAEiwAO9waF-7OISDeHFyWSQiXREQdy_9GfV-gMbnMmMsfuJNTZYrwGQmEu-eu0RoCw3sQAvD_BwE#esittely (https://easyin.fi/kohde/asunto-oy-vantaan-kruunutilli/?gclid=CjwKCAjw6JS3BhBAEiwAO9waF-7OISDeHFyWSQiXREQdy_9GfV-gMbnMmMsfuJNTZYrwGQmEu-eu0RoCw3sQAvD_BwE#esittely)
Quote
X
Rettelöivä nuorisoporukka aiheuttaa asukkaissa
pelkoa – Poliisi tyrmää ajatuksen katupartioista
otsikoi Helsingin Sanomat 10.7.2023. Nuorison
väkivalta kuohuttaa Vantaan Pähkinärinteessä –
Poliisi lisäsi valvontaa lähiössä kirjoitti puolestaan
Vantaan Sanomat 24.7.2023.
Nuorisolevottomuudet kärjistyivät koulujen lomien
ja nuorisotoimen supistetun toiminnan aikana
heinäkuun alussa kuudes ja seitsemäs päivä.
Sosiaalisessa mediassa jaettiin ylilauta-sivustolla
videota, jossa maahanmuuttaja nuori riehui.
Tilanne ajautui kivien heittelyyn sekä paikalla
olleiden aikuisten ja nuoren toisiinsa kiinni
käymiseen. Samalla ainakin osa nuorista ja
aikuisista pyrki rauhoittamaan tilannetta.
Tilanne kärjistyi sosiaalisessa mediassa
äärimmilleen ja Pähkinärinne -sivuston ylläpitäjä
joutui useaan otteeseen huomauttamaan, että kyse
oli alaikäisistä nuorista, joista otettuja videointa ei
tule julkaista. Moderoija poisti epäasiallisen
materiaalin sivustolta, jolloin äärimmäisen
rasistinen keskustelu siirtyi muille alustoille.
Tosiasiassa videoilla riehuva maahanmuuttaja nuori
oli karannut häntä hoitavasta laitoksesta. Kyse oli
nuoresta, joka kipeästi tarvitsi hänelle osoitettua
yhteiskunnan tukea kasvussaan.
X
https://www.pahkinarinneseura.fi/wp-content/uploads/2024/01/240106-Pahkinarinteen-nuorisotilanne-final-3.pdf (https://www.pahkinarinneseura.fi/wp-content/uploads/2024/01/240106-Pahkinarinteen-nuorisotilanne-final-3.pdf)
Quote
Vantaan Pähkinärinne 2023.
Yläasteikäiset pahoinpitelee vanhuksen sairaalakuntoon. Kuvaavat tapahtumat. Myöhemmin kidutetaan koiraa polttamalla kuonoa sytkärillä.
Yksi huutaa kiinni jäädessään että "ette voi mulle mitään".
Laki tulee muuttaa niin että pikkuhirviöt laitetaan kiven sisään.
Ja niin että kansalaisilla on oikeat ja realistiset mahdollisuudet puuttua asiallisesti ja napakasti tälläisiin juttuihin ilman pelkoa raastupaan joutumisesta.
Nykyään jos menet tuollaiseen puuttumaan, olet ihan liian usein joko itse sairaalassa tai sitten raastuvassa.
https://www.tiktok.com/@kymalainensami/video/7252979506728701211
Täyttä vauhtia päin seinää!
[tweet]1833921153020391484[/tweet]
https://x.com/pekkatimonen/status/1833921153020391484
[tweet]1833936192204882106[/tweet]
https://x.com/pekkatimonen/status/1833936192204882106
Quote
Pääkirjoitus
Monikulttuurisuus ei näy kaikkialla – Vantaan pientaloalueilla eletään omassa kuplassa
7.10.2021 5:10
Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki, mutta kaupungin moninaisuuden näkee hyvin eri tavalla riippuen siitä, missä asuu.
Kaupungissa on tyypillistä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien tapaan, että vieraskielisiä asuu tietyillä asuinalueilla paljon. Sitten on asuinalueita, enimmäkseen pientalovaltaisia, joissa vieraskielisten määrä on verraten pieni. Erot ovat jyrkkiä. Siinä missä Sotungissa 2,7 prosenttia asukkaista on vieraskielisiä, on Länsimäessä luku 46,3.
X
Monen kotoutuminen ja myös työllistyminen tyssää puutteelliseen kielitaitoon. Yritykset edellyttävät yleensä jonkinlaista suomen kielen taitoa työntekijöiltään, joten riittävä ja riittävän monipuolinen suomen kielen kurssien tarjonta on yksi avaintekijöistä.
Useat yritykset myös toivovat, että työperäisen maahanmuuton prosesseja helpotettaisiin, jotta Suomeen saataisiin riittävästi uutta työvoimaa.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4320802#kommentit (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4320802#kommentit)
Quote
X
Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki. Monikulttuurisuus on Vantaan rikkaus ja pääoma. Haluamme hankkeellamme sukeltaa kulttuurien ytimeen ja lisätä omaa tietoisuuttamme Vantaan kansainvälisistä asukkaista, heidän kotimaistaan, kielestään ja kulttuuristaan. Tahdomme ikään kuin käydä heillä aidosti kylässä.
X
Vantaan Akateemiset Naiset ry:n innovaatiotiimi Sari Aulu, Helena Immonen ja Merja Leppänen suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vuoden 2023 aikana viisi (ruoka)kulttuuri-iltaa, joista kaksi keväällä ja kolme syyskaudella. Syyskauden alussa tiimin vahvistuksena toimi myös yhdistyksemme hallituksen varapuheenjohtaja Aino Raunio.
X
https://www.vantaanakateemisetnaiset.fi/blogi/monikulttuurinen-vantaa-van-ryn-hanke-vuonna-2023-turkki-ilta-20-9-2023-jarjestoringin-tiloissa-leinikkitiella/ (https://www.vantaanakateemisetnaiset.fi/blogi/monikulttuurinen-vantaa-van-ryn-hanke-vuonna-2023-turkki-ilta-20-9-2023-jarjestoringin-tiloissa-leinikkitiella/)
https://yle.fi/a/74-20018233 (https://yle.fi/a/74-20018233)
QuoteVantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki.
= Prosentuaalisesti eniten kehitysmaalaisia.
Mokutuskielessä kansainvälistyminen tarkoittaa kehitysmaalaistumista.
Tuossa Vantaan touhussa ei ole järjen häivääkään. Kaupunki ylpeilee asialla, joka aiheuttaa sille valtavaa taloudellista ja sosiaalista tuhoa.
Eivät Vantaalle muuttaneet ja muuttavat ulkomaalaiset ole mitään aasialaisia huippuosaajia, vaan joutoväkeä Afrikasta ja Lähi-idästä. Kun näiden määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, loputkin hyvä- ja keskituloiset pakenevat Vantaalta, koska he voivat. Kukas ne verot sitten maksaa? Isoja yrityksiä Vantaalla on jo muutenkin vähemmän kuin Helsingissä tai Espoossa, ja ghettoutuva kaupunki ei houkuta loppujakaan jäämään.
Ei tarvitse olla taloustieteilijä ennustaakseen, että Vantaan talous romahtaa valkopaon ja matuinvaasion myötä. Siinä sitä ylpeyden aihetta kerrakseen.
Quote
Pelko rajoittaa liikkumista Vantaalla – Käynnissä on muutos, jota en halua kotikaupungissani kokea
Olen joutunut asemilla uhkaaviin tilanteisiin. Kokemukseni ovat ruokkineet pelkoa.
Tiina Örn
17.9.2024 10:57 | Päivitetty 17.9.2024 15:52
Nyt se tapahtui. Olen tallannut Vantaan maaperää vuosikymmenet, mutta vasta viime viikolla vaihdoin ensimmäistä kertaa kulkureittiä siksi, että pelkäsin. Vantaalle on syntynyt paikkoja, joita pelkään.
Tarkoituksena oli kulkea illalla junalla Tikkurilasta Kivistöön ja takaisin. Se olisi tarkoittanut kulkemista sekä Dixin että Kivistön juna-aseman lävitse kahdesti. Ei kiitos. Junan sijaan valitsin linja-auton, vaikka matka-aika piteni lähes puolellatoista tunnilla.
X
Juuri mikään ei pelota, paitsi tietyt Vantaan asemanseudut.
Olen alkanut pelätä, koska olen joutunut asemilla uhkaaviin tilanteisiin. Kivistön asemalla olin paikalla, kun taskusta vedettiin esiin ase. Dixin rullaportaissa jouduin puolustamaan omaisuuttani luotiliivein varustetun nuoren tarttuessa puhelimeeni. En suostu asennoitumaan niin, että aseet ja luotiliivit nyt vain kuuluvat kaupunkielämään.
Se että pelkään, ei ole poliisin tilastojen valossa yllätys. Yle uutisoi heinäkuussa Vantaan turvallisuustilanteen olevan maan huonoin. Tammi–kesäkuussa poliisi kirjasi Vantaan julkisilla paikoilla rikoksia ja niiden yrityksiä eniten koko maassa asukaslukuun suhteutettuna.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7840796 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7840796)
Quote
X
Itä-Uudenmaan poliisi tehostaa valvontaa kauppakeskus Myyrmannissa. Ylikomisario Jussi Huhtelan mukaan Myyrmanni aiotaan nostaa poliisin ykkösvalvontakohteeksi Länsi-Vantaalla vielä loppuvuoden aikana.
Syynä tehostettuun valvontaan ovat lisääntyneet häiriöt ja hälytystehtävät, jotka ovat Myyrmäen alueella ovat nousussa.
– Valtaosa hälytystehtävistä kohdistuu Myyrmanniin ja lähialueille, Huhtela kertoo Vantaan Sanomille.
Huhtelan mukaan tammi–elokuun aikana poliisille on ilmoitettu noin 1 100 rikostapausta Myyrmäen alueella, joka on noin 300 enemmän kuin vuoden 2023 vastaavana ajanjaksona.
– Myyrmanniin tulee hälytyksiä päivittäin ja käymme siellä usein monta kertaa päivässä, hän sanoo.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7844244 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7844244)
https://www.tiktok.com/@princess_aishah/video/7356321051602636065 (https://www.tiktok.com/@princess_aishah/video/7356321051602636065)
Kävin eilen vaihtamassa akun iPoneeni suunnilleen Kehä I ja Hämeenlinnantien risteyksessä sijaitsevassa kauppakeskus Kaaressa klo 12-01. Oltiin jännän äärelllä, kun ensimmäistäkään ulkomaalaisen väristä ei näkynyt ... kunnes Prisman kassalla oli thaimaalaisen näköinen kassa.
Ei siis kovin rikastunutta aluetta, luulen.
^ Lähes täsmälleen päin vastoin kuin oma viimeisin visiitti Kaaressa kesällä. Ei tullut vastaan ensimmäistäkään lähellekään suomalaisen näköistä ennen erästä hyllyttäjää jossain hapankorppuosastolla. Sama kehitysmaameininki jatkui matkalla kassan suuntaan, joka sekin puhui vähän hoono soomi. (Mädäntyneenä) kirsikkana (homeisen) kakun päällä vessakin oli siisteydeltään kuin siellä olisi ollut pelkkä reikä lattiassa. Mutta kaiken sen nähdyn jälkeen se nyt oli aivan luonnollista.
Tosin silloin kello oli 12-01 yöllä.
Kävin joku aika sitten ko ostoskeskuksen valokuvausliikkeessä ja samat kokemukset kuin yllä: ihan kuin olisi kehitysmaahan mennyt. Valkoisia oli valehtelematta alle viidennes ja notkujien määrä oli huomattava eri kuppiloissa ja penkeillä. Kuin myös 2+n perheiden määrä.
Quote from: Titus on 20.09.2024, 15:13:10
Kävin joku aika sitten ko ostoskeskuksen valokuvausliikkeessä ja samat kokemukset kuin yllä: ihan kuin olisi kehitysmaahan mennyt. Valkoisia oli valehtelematta alle viidennes ja notkujien määrä oli huomattava eri kuppiloissa ja penkeillä. Kuin myös 2+n perheiden määrä.
Muistatko kellonaikaa?
Quote from: Lalli IsoTalo on 20.09.2024, 12:29:01
Kävin eilen vaihtamassa akun iPoneeni suunnilleen Kehä I ja Hämeenlinnantien risteyksessä sijaitsevassa kauppakeskus Kaaressa klo 12-01. Oltiin jännän äärelllä, kun ensimmäistäkään ulkomaalaisen väristä ei näkynyt ... kunnes Prisman kassalla oli thaimaalaisen näköinen kassa.
Ei siis kovin rikastunutta aluetta, luulen.
Kehä ykkönen on rikastuksen raja. Sen eteläpuolella on Haaga, joka ei ole onneksi vieläkään kovin rikastunut (=asunnot keskihintaisia ja ylikin, vuokra-asuntoja aika vähän), mutta pohjoispuolella on Kannelmäki, joka on läntisen Helsingin ylivoimaisesti rikastunein lähiö Malminkartanon ohella. Matuhelvettiä täydentävät osaltaan nistit ja perisuomalaiset spurgut, eli kaikki hyvä yhdessä.
Kaaressa käy porukkaa aika laajalta alueelta, joten ei se mikään Itis ole, mutta tokihan siellä voi nähdä myös Kantsun tummahipiäisiä joutilaita. Kuitenkin siellä sietää käydä. Jossain Itiksessä ei enää siedä, se on ihan v-un Mogadishu.
Näin Kehä ykkösen eteläpuolelta katsottuna vihollinen on siis lähellä, mutta kuitenkin turvallisen etäisyyden päässä. Pitäisiköhän räjäyttää Kehä ykkösen yli menevät sillat? ;D
Hesari on tehnyt reportaasia Kannelmäestä. Kimmo Oksasella on varsin hyvä huomio:
Quote
...
Sitratori on Kannelmäen sydän. Helsingin kaupungin internetsivuilla kerrotaan, että Kannelmäkeä kehitetään paraikaa osana kaupunkiuudistusta: "Kaupunkiuudistus tarkoittaa, että vanhoja asuinalueita kunnostetaan ja niille rakennetaan uusia asuntoja ja palveluja. Kun aluetta kehitetään, ehkäistään samalla segregaatiota."
Segregaatio tarkoittaa eri sosiaalisten ryhmien eriytymistä kaupungissa omille alueilleen. Eittämättä Kannelmäessä tapaa merkkejä eriytymisestä, mutta se tapahtuu asukkaiden välillä ja asuinalueen sisällä. Samalla täällä vaikuttaa eräänlainen eriytymisen vastakohta, kulttuurinen moninaisuus.
...
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010677591.html
Kannelmäen kaltaisessa kirjavassa lähiössä on monenlaista väkeä, mutta kaikki ovat erikseen. Kantikset ovat keskenään, matut ovat keskenään. Kohtaamisia voi tapahtua, mutta ne eivät välttämättä ole ystävällishenkisiä.
On vaikea ymmärtää, miten tämä muuttuisi aluetta kehittämällä tai kaavoituksella. Näitä taikasanojahan käytetään aina, kun puhutaan segregaation ehkäisemisestä.
Jos ihmiset pysyvät luonnostaan ja vaistomaisesti erillään, sitä ei millään ympäristön muokkaamisella muuteta. Tämä pitäisi ymmärtää.
Quote from: Betonikostaja on 24.09.2024, 11:54:43
Kannelmäen kaltaisessa kirjavassa lähiössä on monenlaista väkeä, mutta kaikki ovat erikseen. Kantikset ovat keskenään, matut ovat keskenään. Kohtaamisia voi tapahtua, mutta ne eivät välttämättä ole ystävällishenkisiä.
On vaikea ymmärtää, miten tämä muuttuisi aluetta kehittämällä tai kaavoituksella. Näitä taikasanojahan käytetään aina, kun puhutaan segregaation ehkäisemisestä.
Jos ihmiset pysyvät luonnostaan ja vaistomaisesti erillään, sitä ei millään ympäristön muokkaamisella muuteta. Tämä pitäisi ymmärtää.
'
EUvostoliiton edeltäjä Neuvostoliitto ratkaisi tietenkin tämänkin asian: KOMMUNALKA! Siis asuntoporvarin asuntoon majoitetaan värikkäitä rahan ja asunnon tarvitsijoita. Porvari nukkuu huonosti mikä on tietenkin myös ideologian voitto. Sosialismi on kovasti suomalaisten suun mukaista joten olen aivan varma että tämän tyyppisiä ratkaisuja ajetaan jo viimeistään ensivuosikymmenen alkupuolella.
:facepalm:
Quote
Vantaa on muutoksen moottori
Pekka Timonen
25.9.2024 6:35
X
Vantaa on pitkään ollut yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista, ja useimpien ennusteiden mukaan kasvu näyttäisi jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Asukaslukumme saavuttaa jo tämän syksyn aikana 250 000 asukkaan rajapyykin. Vuonna 2040 meillä voi asua jo 280 000 vantaalaista, joista 136 000 puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä.
X
Yli puolet Vantaan asukkaista on alle 40-vuotiaita. Suomen tulevaisuuden tekijöitä ja kykyjä tulee siis jatkossa juuri Vantaalta.
X
Uusi ratikka on yksi Vantaan jatkuvan muutoksen symboleista. Vantaasta on tulossa Suomen neljäs ratikkakaupunki Helsingin, Tampereen ja Espoon rinnalle.
X
Vantaan ratikka ei ole vain uusi liikenneyhteys, vaan kiskojen varteen syntyy uutta ja kestävää tulevaisuuden ratikkakaupunkia
X
Meidän pitää varmistaa, että muutoksemme on myönteinen.
https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/7854767 (https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/7854767)
Quote from: Golimar on 28.09.2024, 12:33:26
:facepalm:
Quote
Vantaa on muutoksen moottori
Pekka Timonen
25.9.2024 6:35
X
Vantaa on pitkään ollut yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista, ja useimpien ennusteiden mukaan kasvu näyttäisi jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Asukaslukumme saavuttaa jo tämän syksyn aikana 250 000 asukkaan rajapyykin. Vuonna 2040 meillä voi asua jo 280 000 vantaalaista, joista 136 000 puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä.
X
Yli puolet Vantaan asukkaista on alle 40-vuotiaita. Suomen tulevaisuuden tekijöitä ja kykyjä tulee siis jatkossa juuri Vantaalta.
X
Uusi ratikka on yksi Vantaan jatkuvan muutoksen symboleista. Vantaasta on tulossa Suomen neljäs ratikkakaupunki Helsingin, Tampereen ja Espoon rinnalle.
X
Vantaan ratikka ei ole vain uusi liikenneyhteys, vaan kiskojen varteen syntyy uutta ja kestävää tulevaisuuden ratikkakaupunkia
X
Meidän pitää varmistaa, että muutoksemme on myönteinen.
https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/7854767 (https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/7854767)
Eli noin joka toinen olisi ei-suomalainen. Voin vaan kuvitella segregaatio- ja budjettivajeulinaa vuonna 2040, jos jo nyt Vantaalla ei mene hyvin...
Tämän toki voisi varmistaa menevän hyvin, jos nuo 136 000 ei-suomalaista olisivat sivistyneitä, konservatiivisia verot maksavia hyvätuloisia eurooppalaisia. Mutta juuri niitä tänne ei ole haluttu...
Quote
Väkiluku | Espoossa jyllää vauvabuumi ja hyvältä näyttää jatkossakin – kiitos vieraskielisten
Viime vuonna Espoossa syntyi 3 275 vauvaa. Määrä ei kuitenkaan riitä pysäyttämään Espoon harmaantumista.
Katja Riihola
Eilen 6:05
Katja Riihola
Iloisia perheuutisia Espoosta!
Haluatko lukea koko jutun?
Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Länsiväylän sisällöt.
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/7877691 (https://www.lansivayla.fi/paikalliset/7877691)
Quote
X
– Hakunilassa ei ole yhteisölliseen käyttöön sopivia isoja tiloja. Ei yhden yhtä, toteaa kaupunginvaltuutettu Tarja Eklund (sd.). Eklund on toinen uutta monitoimitaloa Hakunilaan toivovan valtuustoaloitteen tekijöistä.
Eklundin mielestä monitoimitalolle Hakunilassa olisi tarvetta erityisesti siksi, koska segregaatio on alueella todellinen uhka.
– Hakunilassa tarvitaan paikkoja, joissa voisi järjestää myös isompia ihmisiä yhteen tuovia tapahtumia, kuten taide- ja kulttuuritapahtumia. Sellaiset tapahtumat lisäävät yhteisöllisyyttä.
Eriytymisen ehkäisemisestä puhuu myös toinen aloitteen ideoijista, valtuutettu Naima El Issaoui (sd.). Hän pohtii myös alueellista tasapuolisuutta.
X
Ratikkapäätös avaa hänen mukaansa uusia mahdollisuuksia.
– Jos ratikka lisää rakentamista Hakunilassa, niin monitoimitalon rakentamisenhan voisi nivoa yhteen johonkin muuhun uudisrakennushankkeeseen.
Eklund puhuu myös Hakunilan ostoskeskuksen tilanteesta. Myös ostoskeskuksen uudistamisen yhteydessä voitaisiin pohtia ison yhteisöllisen tilan rakentamista, hän sanoo.
X
Hakunilan monitoimitalo on mahdollista lisätä seuraavan talousarviovuoden investointiohjelmaan, jos toimialoilta sellainen esitys saadaan.
Tarja Eklundin ja Naima El Issaouiin ideoiman aloitteen allekirjoitti 21 muuta valtuutettua.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7957289 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7957289)
Quote
X
Toimistotilojen vajaakäytöstä on kehkeytynyt entistä vaikeampi ongelma Aviapoliksessa.
Vantaan Sanomat kertoi kaksi vuotta sitten, että vuoden 2021 syyskuun lopussa 14,3 prosenttia Aviapoliksen toimistotiloista oli tyhjillään.
Xy
Viime syyskuun lopussa osuus pyöri 18 prosentissa, käy ilmi kiinteistöalan asiantuntijayritysten tutkimusfoorumi Helsinki Research Forumin tutkimuksista.
Pahimmillaan vuokratilanne oli vuosi sitten, jolloin jopa 20 prosenttia Aviapoliksen toimistotiloista oli tyhjillään.
X
– Alueen sisällä vajaakäyttö on tällä hetkellä ongelma ennen kaikkea Tikkurilantien ja Kehä III:n väliin jäävällä alueella. Se on jo melko kaukana paikallisesta juna-asemasta, ja alueen yleisilme ja palvelutarjontakaan eivät ole varsinaisia myyntivaltteja, Kotaniemi selvittää.
Vantaan elinkeinojohtaja Kimmo Viljamaa kertoo Vantaan Sanomille, että kaupunki teetti Aviapoliksen hankalasta tilanteesta viime talvena ulkoisen selvityksen.
X
– Kyseessä on moniulotteinen ongelma.
X
Viljamaa kertoo, että yritykset etsivät nyt aiempaa enemmän pienempiä hyvätasoisia toimipaikkoja hyvien kulkuyhteyksien, teiden ja kehäradan varrelta.
X (http://x)
– Aviapoliksen alueella on paljon kohteita, joissa vuokraustilanne ei ole ongelma. Toisaalta on myös niitä toimistotaloja, joita tullaan muuttamaan asunnoiksi niiden teknisen kunnon ja sijainnin vuoksi, Kotaniemi sanoo.
Viljamaa kertoo, että myös toimistotiloille kaavoitettuja alueita muutetaan paikoin asumiselle tarkoitetuksi, esimerkiksi Muuran läheisellä teollisuusalueella.
– Tarkoitus on nyt visioida yhdessä yritysten ja toimitilojen kanssa, miten kaupunki voi tukea Aviapoliksen kehitystä, elinkeinojohtaja toteaa.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7948994 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7948994)
X
Quote from: Golimar on 29.09.2024, 10:32:10
Quote
Väkiluku | Espoossa jyllää vauvabuumi ja hyvältä näyttää jatkossakin – kiitos vieraskielisten
Viime vuonna Espoossa syntyi 3 275 vauvaa. Määrä ei kuitenkaan riitä pysäyttämään Espoon harmaantumista.
Katja Riihola
Eilen 6:05
Katja Riihola
Iloisia perheuutisia Espoosta!
Haluatko lukea koko jutun?
Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Länsiväylän sisällöt.
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/7877691 (https://www.lansivayla.fi/paikalliset/7877691)
Kiitos "vieraskielisten", nyt kustaan pakkasella housuun. Hyvältä näyttää, kunhan ei huomioida kantasuomalaisten alhaista syntyvyyttä.
15 vuotta myöhemmin: "miksi meidän segregaatiotila on pahentunut entisestään??? Ei voi johtua harjoitetusta monikulttuuri-ideologiasta???"
Näin ajattelevat jopa yliopiston käyneet aivopestyt maisteris- ja tohtoriskollegani. Ei osata ajatella laatikon ulkopuolelta ja mietitä, että ehkä poliittisesti pitäisi tehdä se taburatkaisu - passittaa tänne haalittuja mamuja manujälkeläisineen takaisin kotimaihinsa.
Tänään sattumalta kiinnitin huomiota erääseen koululaisryhmään, josta ehkä 50% oli suomalaisen oloisia. Loput olivat lentokoneentuomia.
Väestönvaihto on totisinta totta...
Ja päättäjien olisi viimein syytä ymmärtää sekin, että mitä enemmän suomalaisten ympäristöä, taloutta, rauhaa ja turvallisuutta tuhotaan ÄO70-kehitysmaalaisilla, sitä vähemmän suomalaiset haluavat hankkia tähän maahan lapsia eli uusia suomalaisia - keharimaalaistava kierre on valmis..
Suomalaiset rohkaistuisivat hankkimaan enemmän lapsia kun täällä turhaan notkuvat, joiden suojeluntarve - jos sitä koskaan olikaan - on kerran lakannut ja heidät laitetaan kotiinsa ja kun suomalaisten turvallisuudesta pidetään huolta kaduilla, puistoissa ja asemilla sen sijaan, että me nyt olemme monikulttuuristen jengien vapaata riistaa raiskauksineen, ryöstöineen ja pahoinpitelyineen unohtamatta sitäkään, että suomalaisilta veronmaksajilta riistetään joka vuosi 5-7 miljardia perseilykulttuureiden ylläpitoon maassamme.
Lisätään siis vielä itsestäänselvyys: lukuisat suomalaisten maksamat ja suomalaisten suomalaisille tarkoittamat palvelut olisivat paljon paremmat, kattavammat, laadukkaammat ja laajemmat jos emme tuhlaisi rahojamme keharimaalaisten aiheuttamaan kestävyysvajeeseen ja velkaan. Miksi tehdä lapsia maahan, jonka päättäjät eivät huolehdi omista lapsistaan ja omasta kansastaan, vaan kaatavat rahat 'kamelin perseeseen'?
Päättäjät haluavat rahoittaa väestönvaihtoa, eivät oman kansan hyvinvointia.
Siirretty värinäveikkauksista, kun otaksuttu mamukytkös vahvistui:
Nuorten häiriköinti teatterissa on lisääntynyt – "Tapauksia selkeästi enemmän kuin aiemmin"
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010759101.html
Quote
Yläkouluikäisten nuorten häiriökäyttäytyminen teattereissa on lisääntynyt, sanoo Taidetestaajat-ohjelman päällikkö Joonas Keskinen (https://www.hs.fi/haku/?query=Joonas%20Keskinen) Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta. Hänen mukaansa häiritsevää yleisökäyttäytymistä alkoi ilmetä jo viime keväänä.
"Mutta tänä syksynä sitä on ollut paljon enemmän kuin aiemmin", Keskinen sanoo.Taidetestaajat (https://taidetestaajat.fi/) on kulttuurikasvatusohjelma, joka vie kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset taide-elämysten pariin teatteriin, oopperaan, konserttiin tai esimerkiksi taidenäyttelyyn.
...
HS kertoi (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010758478.html) aiemmin tällä viikolla Espoon kaupunginteatterin Minna Craucher -musikaalin esityksestä, jonka näyttelijä Miiko Toiviainen (https://www.hs.fi/haku/?query=%20Miiko%20Toiviainen) keskeytti yleisöstä kuuluneen homofobisen mutinan ja huutelun takia. Sillä kertaa häiriköijät olivat lukiolaisia, mutta samankaltaista sopimatonta käyttäytymistä on ilmennyt myös taidetestaajien istuessa yleisössä.
Keskinen kuvailee häiritsevän käyttäytymisen olevan paitsi huutelua myös "hermostunutta olemista".
"Kun on oltu vaikka 20 minuuttia paikallaan, alkaa semmoinen kavereille huutelu, penkkien yli hyppiminen ja konttaaminen jalkatilassa. Kaikkea sellaista yleistä levottomuutta. Tuntuu, että osalle rauhoittuminen siihen hetkeen on vaikeaa", Keskinen sanoo.
...
"Ja kun ensimmäinen näytös kesti ehkä pari minuuttia pidempään kuin ennakkoon oli ilmoitettu, niin sen kahden minuutin ajan takarivissä oli sellainen vallankumouksen meininki, että tässä nyt törkeästi viedään väliajasta aikaa. Eikä tuollaistakaan ennen ole ollut", Keskinen sanoo.
"Olemme päättäneet, että yksi tämän kauden kehityskärjistä on turvallisemman tilan palauttaminen Taidetestaajat-vierailuilla. Se tarkoittaa sitä, että siellä ei esitysten aikana esimerkiksi härvättäisi ja huudeltaisi."
Keskisen käsityksen mukaan häiriökäyttäytymistä tapahtuu lähinnä isoissa kaupungeissa, mutta hän näkee taustalla syitä, jotka koskettavat nuorisoa laajemminkin. Häiriöitä on ilmennyt Keskisen mukaan myös joissakin klassisen musiikin konserteissa.
...
"Samaan aikaan ajattelen, että olemme tässä jonkun isomman kasvatusasian äärellä. Toivon, että siihen suhtauduttaisiin sillä tavalla. Nyt on oikea aika miettiä, mistä se kertoo ja mitä sille voitaisiin tehdä."
En hämmästyisi, jos näistä keskittymiskyvyttömistä jalkatilassa konttaajista yms, olisi merkittävä yliedustus kehitysmaaperäisellä väellä. Tätä epäilystäni vahvistaa se, että häiriökäyttäytymistä jutun mukaan ilmenee lähinnä isoissa kaupungeissa. Ehkä tällaisille pitäisi järjestää jotain Jumalan teatterin kaltaisia esityksiä, jotka kenties sopisivat paremmin katsojakuntaan:
Jumalan teatteri
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalan_teatteri
Quote
Alastomina esiintyneet vuosikurssilaiset olivat varastaneet VR:ltä jauhesammuttimia[2], joilla he ruiskuttivat sammutusjauhetta ympäri teatterisalia. He myös ruoskivat yleisöä sekä heittivät ulostetta, kananmunia ja jogurttia yleisön päälle. He myös heittelivät salissa paukkupommeja.[4] Yleisö pakeni paikalta ja automaattinen hälytysjärjestelmä laukesi toimimaan. Palokunta saapui paikalle. Osa yleisöstä joutui turvautumaan sairaalahoitoon paukkupommeista vapautuneiden räjähdyskaasujen aiheuttamien hengitysvaikeuksien vuoksi.[2]
PS, vaikuttaa siltä, että värinäveikkaukseni osuivat oikeaan. Ensiksi Hesarin jutusta lukijakommentin lainaus:
Quote
Oppilasryhmissä on inkluusion myötä 1-5 erilaista erityistä tukea tarvitsevaa oppilasta, joiden koulunkäyntiin tarvittava aikuisen tuki ei ole seurannut pienryhmästä yleisopetuksen ryhmään (tämä käytäntö on monen opettajan tulkinnan mukaan perusopetuslain vastaista.)
Lisäksi isoissa kaupungeissa vuokra-asuntovaltaisten lähiöiden oppilaat ovat köyhyyden ja maahanmuuton lieveilmiöiden vuoksi vieraantuneita perinteisistä arvoista ja tapakulttuurista.
Kaiken tämän kukkuraksi uskonnonvapauden vuoksi edellä mainituissa lähiöissä on isolla osalla ellei jopa suurimmalla osalla ihmisistä avoimia homofobisia arvoja ja siihen on vaikea puuttua, koska homous on niin yksiselitteisesti kielletty Koraanissa.
Arvojen ja tapakulttuurin opettaminen luokanopettajan voimin oppilasryhmälle, joka on monimuotoisempi ja enemmän tukea tarvitseva kuin perinteiset pienluokat, on sula mahdottomuus.
Koska koulutuksesta leikataan ja inkluusiota toteutetaan tavalla, joka on inkluusion irvikuva, on suoranainen ihme, jos meillä olisi teatteriesityksiä, joissa sinne pakotetut kasiluokkalaiset käyttäytyisivät keskiluokkaisen normin mukaisesti. Varsinkin jos esityksen teema loukkaa lähiöön segrekoitunutta mikrokulttuuria.
Koulutukseen, maahanmuuttoon, asumiseen ja köyhyyden torjumiseen liittyvät poliittiset päätökset on tehty siten, että en voi olla ajattelematta, onko nykyiset lähiöiden ongelmat olleet koko ajan poliittisen toiminnan tavoitteena.
Terveisin erityisluokanopettaja suuresta pääkaupunkiseudun lähiöstä
Sitten Jodelista vahvistus:
https://share.jodel.com/post?postId=670a7082a3211bab1dcc4fa2
Quote
jos uskonnonne ei salli homoutta voi sentää olla hiljaa eikä huudella ilkeyksiä teaatterissa ja häiritä muita.. voi vaikkapa kirjaa päiväkirjaas miten tuo häiritsee sua tai huutaa tyynyy sitten kotona
https://share.jodel.com/post?postId=6708b847c7599866dc76b239
Quote
Voisko ne häiriköt erottaa koko koulusta, kun jo valmiiksi aiheuttaa niin paljon ongelmia 😁😁😁
...
@1 Omapahan syynsä että edustaa rasistista stereotyyppiä käytöksellään🙂🙃
...
mitä ne tekee
...
häiritsee teatteria ja riehuu tunneilla
Ilmeisesti uutisiin päässeet Allah-mölisijät olivat Espoonlahden lukiosta:
https://share.jodel.com/post?postId=670823fa70725b900bc7510e
Quote
Oliks ne huutelijat siis mamuja
...
Oli
...
öö no olihan siel ny "mamuja" jotka ei huudellu myös. aina ku joku valkonen jäbä on nolo nii ei sitä yleistetä
...
Nämä samat häiritsevät tunteja ja käyttäytyvät idioottimaisesti. Kuuluukohan sekin uskontoon, kun tuota homofobiaa sillä selitti 🤷
...
Onks noi muka meiä lukiost ne häiriköiysijat
...
juu
https://share.jodel.com/post?postId=6706dbb94c63c6e2586bfdc7
Quote
mitä siel teatteris on tänää tapahtunu??
...
Jotkut huus allahia ku kaks miestä pussaili
...
Käsittääkseni esitys keskeytetiin koska joku huus "oh! Allah!" ja osoitti sormella. Oliko oikeasti näin vai oliko jotain muutakin?
Kiitän kyllä ko. mamuja, jos onnistuvat lakkauttamaan taidetestauksen.
Suomen kulttuurirahasto laittaa siis käsittämättömiä rahasummia kahdeksasluokkalaisten raahaamiseksi teattereihin yms.
Kyseinen ikäryhmä on kaikkein vaativin. Seiskat ovat vielä muksuja ja ysit alkavat jo aikuistua, mutta erityisesti pojat murrosikäilevät kasiluokalla. Taidetestaus ei vaikuta minkään oppiaineen arvosanaan. Hieman vaikea on lähteä oppilasta poistamaan katsomosta ja vielä mahdottomampaa kutsua rehtoria tai huoltajaa paikalle, jos on matkattu 200 km kulttuurirahaston maksamalla tilausbussilla jonnekin. Esim. leirikoulusta on paljon mutkattomampaa poistaa oppilas, siihen on omat käytänteensä.
Jos ihan vain taiteen palo on saanut opettajan tämän kaiken kestämään, niin viime vuosina sekin on hiipunut, kun ohjelmistossa on ollut enenevässä määrin wokea ja muuta lapsille sopimatonta.
Ohjelmisto on koulukohtainen, joten en lähde enempää avaamaan, mutta mitä olen kuullut ja nähnyt, niin mieluusti soisin ko. rallin loppuvan. En tiedä myöskään, missä esityksessä on nyt huudeltu "homofobisia", mutta aiemmin näkemäni perusteella sympatiat ovat itse asiassa huutelijoiden puolella. Täysiä sopimattomuuksia syötetään lapsille nykyisin korkeakulttuurin nimissä - hyvä jos joku puuttuu, olkoon sitten huuteleva mamu.
Eikö vuosi-pari sitten joku isä arvostellut mielipidekirjoituksessa taidetestausreissun näytöstä juuri lapsille sopimattomuudesta?
Quote
Uutta tornitaloa Helsingissä mainostettiin luksuksena ja nyt asukkaat pakenevat "ensiluokkaisen sikailun" vuoksi
Asuminen|Asukkaat valittavat sotkevista ja häiriköivistä naapureista, joita vuokranantaja ei saa kuriin.
Tilaajille
Sami Takala HS
2:00
Sikailevat naapurit kismittävät muita asukkaita Vuosaaren uudessa Hyperion-tornitalossa.
Moni on saanut levottomuuksista tarpeekseen ja muuttanut muualle, kertovat HS:n haastattelemat entiset asukkaat.
Talossa on jatkuvasti ongelmia, joita aiheuttavat myös rakennuksessa ramppaavat ulkopuoliset, asukkaat sanovat.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010766313.html (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010766313.html)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperion_(tornitalo) (https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperion_(tornitalo))
Quote from: Golimar on 21.10.2024, 09:18:45
Quote
Uutta tornitaloa Helsingissä mainostettiin luksuksena ja nyt asukkaat pakenevat "ensiluokkaisen sikailun" vuoksi.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010766313.html (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010766313.html)
Kommenttiosiossa vuosaarelainen demarikaupunginvaltuutettu (https://www.villejalovaara.net/) ehdottaa vahtimestarin palkkaamista:
QuoteVille Jalovaara
Voisi tietysti toivoa että julkinen keskustelu saa talon omistavat tahot päättäväisesti pohtimaan nopeasti keinoja tilanteen korjaamiseksi. Ulkomailla on usein isoissa taloissa aulassa vahtimestari. Tässä ei taida olla. Kannattaisi harkita.
Huvittavaa, että jotain taloa Vuosaaressa on markkinoitu luksuksena, ja jotkut ovat tämän uskoneet. Ei tarvitse kuin vilkaista Vuosaaren katukuvaa, niin käsitys muuttuu. Kun on äbäläwäbälää, ei voi olla luksusta.
Asunnot itsessään voivat toki olla laadukkaita, mutta näistä sikailuista monet jo arvaavat, millaista porukkaa taloissa asuu. Ja kun maine menee kerran, niin sitä on vaikea palauttaa. Lopulta näihin "luksusasuntoihin" pystytään huijaamaan vain Helsinkiin muuttavia maalaisia, jotka oppivat sitten matuongelman kantapään kautta. Hyvin ripeällä ghettoutumisen tiellä ovat nuokin tornitalot. Ja vielä vahtimestari pitäisi palkata, no sitä ei yleensä suomalaisten kanssa ole tarvittu. ;D
Vuosaaren paskominen on ollut Helsingiltä kyllä kauhea virhe, sillä siellä on hienoa luontoa, merenrantaa ja metsää. En tajua miksi tuollainen alue on pilattu kehitysmaalaisilla jo ihan alusta alkaen. Esimerkiksi Espoo ei ole matuille rantojaan antanut, vaan on työntänyt matut oikeaoppisesti kauemmas. Pöyristyttävää typeryyttä Helsingiltä :facepalm:
Quote from: Betonikostaja on 21.10.2024, 13:17:45
Asunnot itsessään voivat toki olla laadukkaita, mutta näistä sikailuista monet jo arvaavat, millaista porukkaa taloissa asuu. Ja kun maine menee kerran, niin sitä on vaikea palauttaa. Lopulta näihin "luksusasuntoihin" pystytään huijaamaan vain Helsinkiin muuttavia maalaisia, jotka oppivat sitten matuongelman kantapään kautta. Hyvin ripeällä ghettoutumisen tiellä ovat nuokin tornitalot. Ja vielä vahtimestari pitäisi palkata, no sitä ei yleensä suomalaisten kanssa ole tarvittu. ;D
On selvää, että ne, jotka kykenevät itse maksamaan vuokransa, vievät rahansa hyvin nopeasti parempaa vastinetta rahoille tarjoaville vuokranantajille. Jäljelle jää yhteiskunnan sponssaama porukka, jonka valinnanvara on huomattavasti rajallisempi. Eli tiedossa on todellakin sosiaalista eriytymistä pikavauhdilla.
Mitenköhän Sinnemäki & kumpp. aikovat toimia tilanteen parantamiseksi? Palkkaamalla kaupungin virkamiehiä vahtimestareiksi?
Myös Kruunuvuorenrannassa on saatu Vuosaaren kaltaista
luksusta:Quote
Ryönä häätää asukkaan Helsingin uudelta asuinalueelta
HS:n lukijat kertovat, miten asukkaiden roskat valuvat kaduille asti uudella asuinalueella Helsingissä.
...
"Stressaavin asuinympäristö koskaan", kuvailee kotikulmiaan Rikkard Saastamoinen.
Hän on yksi HS:n kyselyyn huonosti käyttäytyvistä naapureista vastanneista.
Saastamoinen muutti perheineen rivitaloasuntoon Kruunuvuorenrantaan vuosi sitten. Odotukset olivat suuret, mutta rivitaloasunto kauniilla uudella alueella osoittautui kuin kaatopaikan ympäröimäksi.
...
Vuoden kärvistelyn jälkeen Saastamoisen perheellä on tiedossa seuraava siirto.
"Teimme päätöksen muuttaa pois."
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010776380.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox
Kävin Kruunuvuorenrannassa kesällä ja yllätyin, kun vastaan tuli enimmäkseen kehitysmaalaisia. Nyt tuokin uutinen kertoo, että alueen mädättämisessä ja ghettouttamisessa on päästy kunnolla vauhtiin.
Voisi jo nyrkkisääntönä sanoa, että jos Helsinkiin rakennetaan jokin uusi alue, niin sieltä ei kannata kovin pikaisesti ostaa asuntoa omaan käyttöön, jos kannattaa ollenkaan. Helsinki nimittäin asuttaa näille alueille yleensä heti kehitysmaalaisia, jotka paskovat ympäristön välittömästi. Ja nämähän eivät muuta alueelta pois, vaan jäävät sinne ja houkuttelevat alueelle lisää kaltaisiaan.
Tulee olemaan melkoinen n-linja tuo Kruunusiltoja pitkin menevä spora.
Quote from: Betonikostaja on 22.10.2024, 10:12:13
Myös Kruunuvuorenrannassa on saatu Vuosaaren kaltaista luksusta:
Quote
Ryönä häätää asukkaan Helsingin uudelta asuinalueelta
HS:n lukijat kertovat, miten asukkaiden roskat valuvat kaduille asti uudella asuinalueella Helsingissä.
...
"Stressaavin asuinympäristö koskaan", kuvailee kotikulmiaan Rikkard Saastamoinen.
Hän on yksi HS:n kyselyyn huonosti käyttäytyvistä naapureista vastanneista.
Saastamoinen muutti perheineen rivitaloasuntoon Kruunuvuorenrantaan vuosi sitten. Odotukset olivat suuret, mutta rivitaloasunto kauniilla uudella alueella osoittautui kuin kaatopaikan ympäröimäksi.
...
Vuoden kärvistelyn jälkeen Saastamoisen perheellä on tiedossa seuraava siirto.
"Teimme päätöksen muuttaa pois."
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010776380.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox
Kävin Kruunuvuorenrannassa kesällä ja yllätyin, kun vastaan tuli enimmäkseen kehitysmaalaisia. Nyt tuokin uutinen kertoo, että alueen mädättämisessä ja ghettouttamisessa on päästy kunnolla vauhtiin.
Voisi jo nyrkkisääntönä sanoa, että jos Helsinkiin rakennetaan jokin uusi alue, niin sieltä ei kannata kovin pikaisesti ostaa asuntoa omaan käyttöön, jos kannattaa ollenkaan. Helsinki nimittäin asuttaa näille alueille yleensä heti kehitysmaalaisia, jotka paskovat ympäristön välittömästi. Ja nämähän eivät muuta alueelta pois, vaan jäävät sinne ja houkuttelevat alueelle lisää kaltaisiaan.
Tulee olemaan melkoinen n-linja tuo Kruunusiltoja pitkin menevä spora.
Wikipedia tietää kertoa, että Suomessa kantaväestö alkaa pakkailemaan laukkujaan, kun muualta tulleiden osuus ylittää 20% rajan.
Uusilla asuinalueilla sosiaalisen sekoittamisen nimissä tämä prosentti ylittyy käytännössä 100% varmuudella, varsinkin jos kyse on jo lähtökohtaisesti vuokra-asuntojen rakentamisesta.
Olen tästä pätkästä sen vuoksi eri mieltä: "sieltä ei kannata kovin pikaisesti ostaa asuntoa omaan käyttöön". Tällaisilta alueilta ei kannata ikinä ostaa asuntoa omaan käyttöön, sillä alkuperäiset mainoshuijaukset paljastuvat heti naapuruston elämänmenon näkemisen jälkeen ja ainoa järkevä teko on muuttaa muualle jos ei kehitysmaamonikulttuuri ole mieleen.
Quote from: Betonikostaja on 22.10.2024, 10:12:13
Kävin Kruunuvuorenrannassa kesällä ja yllätyin, kun vastaan tuli enimmäkseen kehitysmaalaisia. Nyt tuokin uutinen kertoo, että alueen mädättämisessä ja ghettouttamisessa on päästy kunnolla vauhtiin.
Helsingin karttasivujen (kartta.hel.fi) tilastoista selviää, että vuoden 2023 lopussa Kruunuvuorenrannan asukasluku oli 3376, joista vieraskielisiä 542 (16%).
Quote from: Siili on 22.10.2024, 11:46:05
Quote from: Betonikostaja on 22.10.2024, 10:12:13
Kävin Kruunuvuorenrannassa kesällä ja yllätyin, kun vastaan tuli enimmäkseen kehitysmaalaisia. Nyt tuokin uutinen kertoo, että alueen mädättämisessä ja ghettouttamisessa on päästy kunnolla vauhtiin.
Helsingin karttasivujen (kartta.hel.fi) tilastoista selviää, että vuoden 2023 lopussa Kruunuvuorenrannan asukasluku oli 3376, joista vieraskielisiä 542 (16%).
Kummat rakennetaan alueelle ensin, kovan rahan omistusasunnot vai vuokrakasarmit? Nythän Kruunuvuorenrantaan lasketaan mukaan 350:nen asukkaan vanha pientaloalue Tahvonlahti. Uuden alueen vieraskielisten osuus on siis jo todennäköisesti lähempänä 20% kuin 15%.
Osa omistusasunnoistakin voi muuttua vielä matkan varrella sosiaalisiksi asunnoiksi mitä kävi mm. erään Kalasataman tornitalon kohdalla. Osa ehti ostaa omistusasunnon ja sitten loput myytiin könttänä jollekin säätiölle tms. Tyytyväisten omistusasujien kirjoituksia olen nähnyt jonkin verran sosiaalisen median kanavissa.
Quote from: Torspo on 22.10.2024, 10:55:53
Olen tästä pätkästä sen vuoksi eri mieltä: "sieltä ei kannata kovin pikaisesti ostaa asuntoa omaan käyttöön". Tällaisilta alueilta ei kannata ikinä ostaa asuntoa omaan käyttöön, sillä alkuperäiset mainoshuijaukset paljastuvat heti naapuruston elämänmenon näkemisen jälkeen ja ainoa järkevä teko on muuttaa muualle jos ei kehitysmaamonikulttuuri ole mieleen.
Jätin tuohon pienen varauksen siksi, että esimerkiksi joku Kalasatama ei ole kai vielä niin pahasti mokuttunut kuin jotkut muut uudet alueet. Tarkoitin, että alueen kehittymistä kannattaa seurata ennen mahdollista asunnon ostoa, jotta voi nähdä, mokuttuuko alue. Yleensä niin näyttää käyvän, joten silloin asunnon ostoa ei tietenkään voi suositella.
Quote from: Torspo on 22.10.2024, 12:25:00
Nythän Kruunuvuorenrantaan lasketaan mukaan 350:nen asukkaan vanha pientaloalue Tahvonlahti. Uuden alueen vieraskielisten osuus on siis jo todennäköisesti lähempänä 20% kuin 15%.
Tarkoittanet Kaitalahtea (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaitalahti)? Tahvonlahden länsirannalla ei ole juurikaan asutusta, ja itäranta on osin Yliskylää, osin Hevossalmea (https://www.google.com/maps/search/tahvonlahti/@60.1575449,25.0187563,1548a,35y,39.08t/data=!3m1!1e3?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MTAxNi4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D).
On mielenkiintoista seurata millainen matuhelvetti Kruunuvuorenrannasta tulee.
Leikiten pois koneelta | Gutsy Go Kruunuvuorenranta
https://www.youtube.com/watch?v=IfGbLUvdC4Y
Quote
ardus.h
Fardus
·
2023-8-6
Seuraa
Oma hyvinvointi on ehdottomasti sellainen asia mihin haluan satsata enemmän aikaa🫶🏽 @Kruunisactive porukan kanssa on ollut inspiroivaa innostua taas liikkumisesta ja löytää liikkumisen ilo. Terve ja onnellinen minä on terve ja onnellinen äiti❤️
*treenit saatu #hyvinvointi#urheilu#fyp#kruunisactive#kruunuvuorenranta
https://www.tiktok.com/@fardus.h/video/7264304571516849440?q=kruunuvuorenranta&t=1729591742649
https://www.tiktok.com/@fardus.h
Quote from: Siili on 22.10.2024, 12:45:47
Quote from: Torspo on 22.10.2024, 12:25:00
Nythän Kruunuvuorenrantaan lasketaan mukaan 350:nen asukkaan vanha pientaloalue Tahvonlahti. Uuden alueen vieraskielisten osuus on siis jo todennäköisesti lähempänä 20% kuin 15%.
Tarkoittanet Kaitalahtea (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaitalahti)? Tahvonlahden länsirannalla ei ole juurikaan asutusta, ja itäranta on osin Yliskylää, osin Hevossalmea (https://www.google.com/maps/search/tahvonlahti/@60.1575449,25.0187563,1548a,35y,39.08t/data=!3m1!1e3?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MTAxNi4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tahvonlahti
Tuota tarkoitin, kulkee nykyään Kruunuvuorenrannan alueen nimen alla.
Quote from: Golimar on 22.10.2024, 13:22:51
On mielenkiintoista seurata millainen matuhelvetti Kruunuvuorenrannasta tulee.
Leikiten pois koneelta | Gutsy Go Kruunuvuorenranta
https://www.youtube.com/watch?v=IfGbLUvdC4Y
Quote
ardus.h
Fardus
·
2023-8-6
Seuraa
Oma hyvinvointi on ehdottomasti sellainen asia mihin haluan satsata enemmän aikaa🫶🏽 @Kruunisactive porukan kanssa on ollut inspiroivaa innostua taas liikkumisesta ja löytää liikkumisen ilo. Terve ja onnellinen minä on terve ja onnellinen äiti❤️
*treenit saatu #hyvinvointi#urheilu#fyp#kruunisactive#kruunuvuorenranta
https://www.tiktok.com/@fardus.h/video/7264304571516849440?q=kruunuvuorenranta&t=1729591742649
https://www.tiktok.com/@fardus.h
Näillä tulijamäärillä voisi todeta, että melkoinen matuhelvetti. Suomalaisia ei paljoa synny ja ne tilastoidutkin "suomalaiset" voivat olla oikeasti äbäläwäbälöitä. Ja asukkaatkin, "suomalaiset" eivät välttämättä oikeasti ole suomalaisia...
Mutta jotenkin todella mystisellä tavalla Helsingin kaupunki on aktivoinut itsetuhoisen vaihteen päälle. Vielä kehtaakin kusettaakin joitakuita ostamaan omistusasunnon tuolta - vaikka vastaavan saa kehitysmaaperhe käytännössä ilmaiseksi vastaavanlaisena....
Quote from: Siili on 21.10.2024, 13:43:50
Mitenköhän Sinnemäki & kumpp. aikovat toimia tilanteen parantamiseksi? Palkkaamalla kaupungin virkamiehiä vahtimestareiksi?
Ei tietenkään, vaan punikit perustaa vahtimestariviraston, sisältäen toistakymmentä eritasoista johtajaa ja pari suorittavan työn tekijää, jotka nekin 4k€ /kk liksalla. Koko kööri koostuu kavereista ja kummin kaimoista, koska tuttavaperheen juuri valmistunut vittutieteiden maisteri tuskailee mistä löytäisi koulutusta vastaavaa työtä, ja toisen perheen tukirahoilla pyörinyt pelkällä tuulisähköllä operoinut luomupapufarmi meni kanttuvei heti sen jälkeen kun firmalle saatiin uusi auto ja toimistolle uutta elektroniikkaa, jättäen myös kaksi parempaa ihmistä ilman säännöllistä tulonlähdettä.
Quote from: Golimar on 22.10.2024, 13:22:51
On mielenkiintoista seurata millainen matuhelvetti Kruunuvuorenrannasta tulee.
Leikiten pois koneelta | Gutsy Go Kruunuvuorenranta
https://www.youtube.com/watch?v=IfGbLUvdC4Y
Quote
ardus.h
Fardus
·
2023-8-6
Seuraa
Oma hyvinvointi on ehdottomasti sellainen asia mihin haluan satsata enemmän aikaa🫶🏽 @Kruunisactive porukan kanssa on ollut inspiroivaa innostua taas liikkumisesta ja löytää liikkumisen ilo. Terve ja onnellinen minä on terve ja onnellinen äiti❤️
*treenit saatu #hyvinvointi#urheilu#fyp#kruunisactive#kruunuvuorenranta
https://www.tiktok.com/@fardus.h/video/7264304571516849440?q=kruunuvuorenranta&t=1729591742649
https://www.tiktok.com/@fardus.h
Jaa että isompia helmiä taitavammille lapsille? Ei kuulosta oikeaoppiselta kyllä nyt, kaikille samankokoiset helmet saatana, kukaan ei ole toista taitavampi missään.
Ha haa. Anni on ymmärtänyt että moraalinen ja älyllinen umpikuja on edessä.
Maksumuuri:
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010757903.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox
QuotePitkään punnittu päätös -
Anni Sinnemäki on ollut kymmenen vuotta yksi Helsingin merkittävimmistä poliittisista päättäjistä. Enää hän ei aio pyrkiä pormestariksi. HS:n haastattelussa Sinnemäki kertoo, miten on mielestään onnistunut.
Olen asunut pitkään Helsingissä. Aika tuntui sadalta vuodelta. Nyt voin olla vahingoniloinen kun pääsin eroon. Tosin stadi säteilee kuin ydinjäte tappavaa vaikutusta koko maahan.
Anni ansaitsisi kunniamitalin Helsingin uutterasta paskaamisesta.
Kävin hoitamassa asioita ja kävelin Kurvin mutkassa 15:30 aikoihin. Näkymä oli kuin Lontoossa. Enemmistönä olivat haittamamut. Rikollisen näköistä ja oloista miesjengejä Intian suunnasta, Lähi-Idästä ja Afrikasta, vähemmän rätti-irmeleitä tällä kertaa.
Ollaan taas tipahduttu yksi pykälä syvemmälle kohti kehitysmaakaupunkia. Mutta ei koko Helsinki tuollainen ole, vaan ainoastaan tietyissä paikoissa, tiettyihin kellonaikoihin.
Tässä on paaaaaljon matkaa lopulliseen pohjakosketukseen, miten se sitten määritelläänkin.
Quote from: Golimar on 21.10.2024, 09:18:45
Quote
Sikailevat naapurit kismittävät muita asukkaita Vuosaaren uudessa Hyperion-tornitalossa.
Moni on saanut levottomuuksista tarpeekseen ja muuttanut muualle, kertovat HS:n haastattelemat entiset asukkaat.
Talossa on jatkuvasti ongelmia, joita aiheuttavat myös rakennuksessa ramppaavat ulkopuoliset, asukkaat sanovat.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010766313.html (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010766313.html)
Ehkäpä ei kannata heittää vielä kirvestä kaivoon. Miksei tälle alueelle voisi ajan myötä syntyä voimakasta kotiseuturakkautta tunteva yhteisö? (https://www.google.com/maps/@60.2096509,25.1485559,367a,35y,180h,44.86t/data=!3m1!1e3?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MTAyMS4xIKXMDSoASAFQAw%3D%3D)
Ehkä Hyperion-tornitalon asukkaiden kannattaisi avata ovensa ja kutsua naapurinsa pullakahveille.
Toisessa ketjussa (https://hommaforum.org/index.php/topic,44667.msg3602079.html#msg3602079) pohdittiin sitä, mikä on "maahanmuuttajalähiö". Helsingin "rikastunein" kaupunginosa (2023) on Itäkeskus, jossa vieraskielisiä on 46% väestöstä. Wikipedian (https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4keskus) mukaan "Itäkeskuksen asukkaista noin 12 prosenttia oli afrikkalaistaustaisia, mikä oli suurin osuus kaikista Helsingin osa-alueista" (2018).
Kävin läpi Itäkeskuksen historiallisia väestötilastoja, ja panin merkille seuraavia asioita:
Itäkeskuksen väkiluku oli suurimmillaan 2001, jolloin se oli 5119 henkeä. Siitä se laski hitaasti, ollen vuonna 2022 4509 henkeä. Vuonna 2023 väkiluku nousi kuitenkin lähes kuudellasadalla (13%), ollen vuoden lopussa lähes maksimissaan, 5100 henkeä. Tuosta noususta vieraskielisten osuus oli 59%.
Vieraskielisten määrä on kasvanut tasaisen vauhdikkaasti koko vuosituhannen ajan. Vuonna 2000 heitä oli 591 ja vuonna 2023 2353, eli määrä on nelinkertaistunut. Kotimaan kielien puhujien määrä putosi samaan lähes 40%, eli lukemasta 4429 lukemaan 2747.
Kyllä minusta Itäkeskuksen kehitystä voi perustellusti kutsua väestönvaihdoksi.
Liitteenä on väkilukujen kehitystä kuvaava käppyrä. Lineaarisen trendin mukaan arvioituna vuonna 2030 Itäkeskuksen asukkaista vieraskielisiä on 55% ja 2035 64%. Onko mitään perusteita olettaa, että tuo trendi muuttuisi vähemmän jyrkäksi lähivuosina?
Monikultti rikastaa jäyhää suomalaista yhteiskuntaa monin tavoin.
Quote
X
Täällä on ihan järkyttävä rottaongelma!
Näin toteaa Vantaan Sanomiin yhteyttä ottanut lukija tilanteesta Hakunilan ostoskeskuksen lähialueelta.
Asukkaan mukaan rottia näkee päivittäin, etenkin ilta-aikaan.
– Roska-astioille ei uskalla iltaisin mennä. Siellä ne rotat vikisevät ja tappelevat, hän kertoo.
– Osa niistä on valtavan isoja.
X
Aamupäiväinen kierros alueella vahvistaa asukkaan kertomuksen. Vantaan Sanomien kohtaamasta yhdeksästä henkilöstä vain kaksi sanoo, ettei ole havainnut rottaongelmaa.
Rottia kerrotaan olevan niin asuinalueella kuin ostarilla.
Kaksi kävelylenkillä olevaa rouvaa melkein purskahtaa nauruun kuultuaan kysymyksen siitä, ovatko he kenties nähneet alueella rottia.
– Jatkuvastihan niitä täällä näkee, he ilmoittavat.
– Minä saan katsella niitä ihan omalta kerrostaloparvekkeeltanikin, kun asun sen verran alhaalla, toinen lisää.
Myös kaksikon mukaan rotat ovat isoja ja myöhäiset roskalaatikkokäynnit pannassa.
– Meitä ei kyllä roskakatokselle saa iltaisin lähtemään mikään, sen verran pelottaa!
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8047530 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8047530)
Espoon ekaluokkalaisista on suomekielisissä kouluissa 40% ja ruotsinkielisissä 2 % maahanmuuttajia. Nyt palkataan henkilö, jonka tavoitteena on ohjata lisää m m lapsia ruotsinkielisiin kouluihin, kuten RKP väitetysti on koko ajan toivonutkin.
Tiesin, että nuoremmissä ikäluokissa maahanmuuttajia on paljon, mutta 40% kuulostaa jo varsin korkealta...
https://www.hbl.fi/2024-11-22/esbo-anstaller-svensk-integrationskoordinator/
Etsin tuossa syksyn ajan uutta kämppää, kävin 30 näytössä ennen kuin löytyi riittävän sopiva. Oli kyllä aikamoinen retki maahanmuuttotilanteen todellisuuteen Helsingissä. Monessa näytössä oli tilanne se, että edellinen vuokralainen oli ollut mamu ja kämppä oli paskana ja vuokranantaja tästä syystä hyvin skeptinen ja valikoiva uusien vuokralaisten suhteen. Näin mm. puukolla viilleltyjä seiniä, runneltuja pihoja ja lieden joka oli halki keskeltä. Itä-Helsingin todellisuus on sitten ihan oma lukunsa. Sinne ei muuta enää kukaan joka ymmärtää lähitulevaisuuden armottoman demografisen kehityksen. Välittäjätkin tiedostavat sen jo, se käy heille perusteluksi miksi ei ota asuntoa. Näin taloyhtiön, jonka rapuissa ei ollut yhtään suomalaista nimeä. Rappuja oli yhdeksän, kolme taloa. Naapuritaloyhtiössä olivat kaikki nimet pohjoismaisia, jännästi jakautuu.
Eräässä toisessa kaupunginosassa rapussa oli vain intialaisia nimiä, kiinnitti huomion. Saavuin näyttöihin aina etuajassa ja kiersin tutkimassa rappujen nimitaulut. Itä-Helsinki ja pari muuta aluetta ovat käytännössä menetetty, etenkin demografian kehityksen edetessä. Näissä paikoissa vuokranantajat ovat epätoivoisia, valmiita myöntymään kaikessa kun kukaan ei ota asuntoa, eivät edes luottotiedottomat työttömät. Kohta voin sanoa että olen syntyisin paikasta jossa ei enää asu suomalaisia. Kämppää etsiessä tulee kantikselle sellainen inhottava tunne, että ikään kuin olisi sodassa linjojen takana ja taistelisi päästäkseen takaisin omiensa luo. Köyhien ja työttömien kantisten on vaikea päästä enää takaisin omalle puolelle - siis saada asuntoa alueelta missä ei ole paljon maahanmuuttajia - globalistit seisovat rajaportilla kämmen pystyssä.
Itse päädyin sitten lopulta vain muutaman korttelin pohjoiseen ihan ok taloon.
Quote from: Mjane on 22.11.2024, 10:13:41
Espoon ekaluokkalaisista on suomekielisissä kouluissa 40% ja ruotsinkielisissä 2 % maahanmuuttajia. Nyt palkataan henkilö, jonka tavoitteena on ohjata lisää m m lapsia ruotsinkielisiin kouluihin, kuten RKP väitetysti on koko ajan toivonutkin.
https://www.hbl.fi/2024-11-22/esbo-anstaller-svensk-integrationskoordinator/
Tuskin on provisiopalkalla. Onkohan koordinaattorin aiheuttamat kustannukset ruotsinkieliseen kouluun siirtynyttä mamua kohti vähemmän kuin 1000€/nuppi? En nimittäin usko mihinkään mamuvyöryyn ankkalammen kouluissa. Toivottavasti näemme vuosittaisia tilastoja ja kuulemme, milloin 2,5% menee rikki.
Quote from: Saturnalia on 22.11.2024, 19:02:11
Etsin tuossa syksyn ajan uutta kämppää, kävin 30 näytössä ennen kuin löytyi riittävän sopiva. Oli kyllä aikamoinen retki maahanmuuttotilanteen todellisuuteen Helsingissä. Monessa näytössä oli tilanne se, että edellinen vuokralainen oli ollut mamu ja kämppä oli paskana ja vuokranantaja tästä syystä hyvin skeptinen ja valikoiva uusien vuokralaisten suhteen. Näin mm. puukolla viilleltyjä seiniä, runneltuja pihoja ja lieden joka oli halki keskeltä. Itä-Helsingin todellisuus on sitten ihan oma lukunsa. Sinne ei muuta enää kukaan joka ymmärtää lähitulevaisuuden armottoman demografisen kehityksen. Välittäjätkin tiedostavat sen jo, se käy heille perusteluksi miksi ei ota asuntoa. Näin taloyhtiön, jonka rapuissa ei ollut yhtään suomalaista nimeä. Rappuja oli yhdeksän, kolme taloa. Naapuritaloyhtiössä olivat kaikki nimet pohjoismaisia, jännästi jakautuu.
Eräässä toisessa kaupunginosassa rapussa oli vain intialaisia nimiä, kiinnitti huomion. Saavuin näyttöihin aina etuajassa ja kiersin tutkimassa rappujen nimitaulut. Itä-Helsinki ja pari muuta aluetta ovat käytännössä menetetty, etenkin demografian kehityksen edetessä. Näissä paikoissa vuokranantajat ovat epätoivoisia, valmiita myöntymään kaikessa kun kukaan ei ota asuntoa, eivät edes luottotiedottomat työttömät. Kohta voin sanoa että olen syntyisin paikasta jossa ei enää asu suomalaisia. Kämppää etsiessä tulee kantikselle sellainen inhottava tunne, että ikään kuin olisi sodassa linjojen takana ja taistelisi päästäkseen takaisin omiensa luo. Köyhien ja työttömien kantisten on vaikea päästä enää takaisin omalle puolelle - siis saada asuntoa alueelta missä ei ole paljon maahanmuuttajia - globalistit seisovat rajaportilla kämmen pystyssä.
Itse päädyin sitten lopulta vain muutaman korttelin pohjoiseen ihan ok taloon.
Mikä oli siis tämä kaupunginosa, jonka kaupunginosan rapussa oli vain intialaisia nimiä?
Quote from: Siili on 22.11.2024, 20:47:46
Quote from: Mjane on 22.11.2024, 10:13:41
Espoon ekaluokkalaisista on suomekielisissä kouluissa 40% ja ruotsinkielisissä 2 % maahanmuuttajia. Nyt palkataan henkilö, jonka tavoitteena on ohjata lisää m m lapsia ruotsinkielisiin kouluihin, kuten RKP väitetysti on koko ajan toivonutkin.
https://www.hbl.fi/2024-11-22/esbo-anstaller-svensk-integrationskoordinator/
Tuskin on provisiopalkalla. Onkohan koordinaattorin aiheuttamat kustannukset ruotsinkieliseen kouluun siirtynyttä mamua kohti vähemmän kuin 1000€/nuppi? En nimittäin usko mihinkään mamuvyöryyn ankkalammen kouluissa. Toivottavasti näemme vuosittaisia tilastoja ja kuulemme, milloin 2,5% menee rikki.
No, mitä ite tekisit? Lätkäisisit yhden vuoden aikana pelin 50-50 (vaiko fifty-sixty?) ja virkasi lopetettaisiin siihen, vaiko korjaisit tilannetta 0,1% vuodessa, jolloin kaikki näkisivät kehitystä tapahtuvan, ja pääsisit vuosikymmenten jälkeen eläkkeelle tuosta virastasi. MIETI!!
Quote from: JoKaGO on 22.11.2024, 22:01:50
No, mitä ite tekisit? Lätkäisisit yhden vuoden aikana pelin 50-50 (vaiko fifty-sixty?) ja virkasi lopetettaisiin siihen, vaiko korjaisit tilannetta 0,1% vuodessa, jolloin kaikki näkisivät kehitystä tapahtuvan, ja pääsisit vuosikymmenten jälkeen eläkkeelle tuosta virastasi. MIETI!!
Hyvä pointti. Osuuden 0,1 prosenttiyksikön vuosittainen lisä tarkoittaa alkuvaiheessa (n. 2% osuus) 5% kasvua, mikä taatusti vakuuttaa reviisorit työn tuottavuudesta. Ei irtisanomisvaaraa.
Onkohan tuo viimeinen joku kiertoilmaus?
Quote
X
Lasten ja nuorten väkivalta on yleistynyt kouluissa ja lastensuojeluyksiköissä. Luvut ovat synkkiä: viimeisimmän Kunta10-tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia erityisopettajista ja 60 prosenttia alakoulun opettajista on kohdannut väkivaltaa työssään viimeisen 12 kuukauden aikana.
Yläkoulun opettajista kyseinen luku on 40 prosenttia, varhaiskasvatuksen työntekijöistä jopa 70 prosenttia.
Opettaja-lehti uutisoi helmikuussa, että osa opettajista pelkää kääntää selkänsä koulun käytävillä. Artikkelissa kerrotaan, että pääkaupunkiseudun ammatillisissa oppilaitoksissa, esimerkiksi Stadin ammatti- ja aikuisopistossa, opettajat joutuvat turvautumaan vartijoiden apuun.
X
– Mä tapan sut, kun jäät yksin -huudot ovat tuttuja lastensuojeluyksiköissä. Nuori saattaa hajottaa kaiken huoneessaan, särkeä työntekijän silmälasit, tietokoneen tai potkia hänen autoaan. Minuakin on revitty vaatteista ja hiuksista, sumutettu pippurisuihkeella ja tönitty kumoon, Vainio kertoo Helsingin Uutisille.
X
Eniten tunteisiin käy silloin, kun raivoava nuori on uhannut kostaa omalle lapselleni tai perheelleni.
Nuoriso- ja lastenkotien arjessa tarvitaan ajoittain vartijoiden ja poliisin apua.
X
Aiemmin lastensuojeluyksiköissä oli lapsen sijoituksen syynä etupäässä vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat. Nyt lastensuojelun asiakkaat tulevat Vainion mukaan yhä useammin hyväosaisista perheistä.
– Hyväosaisissa perheissä on aivan liikaa kaverivanhemmuutta. Kun vanhempien kasvatusote katoaa ja lapset eivät enää kuuntele vanhempiaan, käynnistyy helposti käytösongelmien kierre.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8088011 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8088011)
En usko, että ilmiössä on kyseessä maahanmuutto sinänsä, vaikka silläkin on oma osansa. Tämä lainaus Vantaan Sanomien jutusta on hyvin totta mielestäni:
Aiemmin lastensuojeluyksiköissä oli lapsen sijoituksen syynä etupäässä vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat. Nyt lastensuojelun asiakkaat tulevat Vainion mukaan yhä useammin hyväosaisista perheistä.
– Hyväosaisissa perheissä on aivan liikaa kaverivanhemmuutta. Kun vanhempien kasvatusote katoaa ja lapset eivät enää kuuntele vanhempiaan, käynnistyy helposti käytösongelmien kierre.
...
Vainio vaihtoi hiljattain työtä lastensuojelusta päiväkodin johtajaksi. Sivutyönään hän tarjoaa vanhemmille konsultaatiota vanhemmuuden ja kasvatuksen haasteisiin. Työurallaan hän on nähnyt, miten lapsen huono käytös kumuloituu, jos siihen ei puututa ajoissa.
– Vanhemmat tarkoittavat hyvää korostaessaan lapsen itsemääräämisoikeutta. Jos lapselle ei tehdä selväksi oikeaa ja väärää käyttäytymisessä, lapsi käyttää tilannetta hyödykseen ja oppii valtapelit, joilla aikuiset saadaan alistumaan hänen mielihaluihinsa. Rajattomina kasvaneet lapset saattavat teini-ikäisinä pahoinpidellä jopa vanhempiaan, Vainio lisää.
...
Vanhemmat työ-ja urakiireiltään jättävät lapset kasvattamatta, vaikka vanhemmuuden ydin on lapsen kasvattaminen. Helposti myönnytään pennun vaatimuksiin ostamalla krääsää tms. (hetken helpotus vanhemmille) ja tätä kun toistetaan vuosikausia saadaan aikaan sietämätön kakara ja sitten teini ja lopulta aikuinen, joka on kasvanut saamaan kaiken kiukuttelemalla. Tämä johtaa ongelmiin sitten opiskelussa, työelämässä, parisuhteessa, You name it...
Tiivistettynä:
Millaiset vanhemmat, sellaiset lapset.
Millainen yhteiskunta, sellaiset nuoret.
:(
Miksihän tuo "vapaa kasvatus' kukoistaa juuri vasemmistoliberaaleissa piireissä?
Lapselle ei saa laittaa rajoja eikä laittaa häntä mihinkään muottiin: pojaksi tai tytöksi, kiltiksi tai tuhmaksi, laiskaksi tai ahkeraksi, -> näin ollen tämä johtaa rajattomuuteen, koska lapsen tulee löytää itsensä vapaasti. Kun ote lipsuu, ekaluokkalaisiässä ollaan jo sitten täysin pitelemättömiä.
Ja mitä noihin vuokratalojen vahtimestareihin tulee. Kukahan niiden palkan lopulta maksaa? Joo, vuokralaiset, mutta kuka heidän vuokransa lopulta maksaa? Juuri niin jopa rovaniemeläinen duunari osallistuu verokertymän kautta yhteisvastuullisesti tuohon monikulttuuri-ihanteen vaalimiseen.
Hetkinen, oliko tämä vitutusketju vai jokin muu?
-i-
Täyttä vauhtia päin tuhoa.
Quote
X
Bulevardilla asuva talonmies Vesa Frimodig, 63, joutui hiljattain uudenlaisen huijauksen kohteeksi. Ulkomaalaistaustainen mies tuli hänen ovelleen pyytämään rahaa hajonneen auton hinausta varten.
Talonmiehen työnsä vuoksi Frimodigilla on oma ovi porttikongissa Bulevardi 19:ssä. Ruuhka-aikaan vähän ennen neljää hänen ovikellonsa soi.
– Kolmekymppinen englantia puhuva mies kertoi hätääntyneenä, että hän sai hajonneen autonsa tien sivuun ja odottaa hinausautoa. Häneltä puuttui 18 euroa rahaa, kun hän maksaisi kuskille.
Vaikka tilanne oli erikoinen, mies oli siististi pukeutunut ja vakuuttava. Hän kertoi, että hänen siskonsa asui samassa asuinrakennuksessa, ja sisko oli neuvonut pyytämään apua talon asukkailta. Mies kertoi jopa siskon nimen.
Myöhemmin Frimodig tajusi, että nimi oli varmasti katsottu talon ilmoitustaululta.
Vaikka tilanne epäilytti, Frimodig päätti auttaa miestä. Hän antoi miehelle 20 euroa, ja mies antoi hänelle 2 euroa takaisin. Kyseessä oli laina, kunnes mies myöhemmin palauttaisi rahat.
X
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8092563 (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8092563)
Quote
X
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Itä-Uudenmaan poliisin yhteisvalvonta paljasti puutteita kuljettajatutkintoon tulevien opetusautojen vaatimusten ja lupien noudattamisessa.
Vakavin rike oli se, että Vantaalla ajo-opettajana toimineella henkilöllä ei ollut lainkaan opetuslupaa, kertoo Traficom tiedotteessa.
Luvattomalle opettajalle mätkäistiin sakko kulkuneuvon luovuttamisesta ajo-oikeudettomalle, ja oppilas sai sakot kulkuneuvon kuljettamisesta ilman ajo-oikeutta.
Lisäksi yhdestä autosta puuttui valkoinen opetuskolmio ja yhdellä liikenneopettajalla ei ollut liikenneopettajalupaa.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8093040 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8093040)
Quote
X
Nyt uudistusta kommentoi Vantaan työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen. Hän myöntää tiedossa olevan tosiasian: Työllisyystilanne on vaikea.
– Kysyin juuri työministeri Arto Satoselta (kok.), että mitkä ovat ne toimet, joilla työpaikat lisääntyvät.
Prosesseja on Vantaalla mietitty, mutta työpaikat puuttuvat. Avoimien työpaikkojen määrä on suorastaan romahtanut. Ely-keskuksen työllisyyskatsaukset kertovat, että vuosi sitten syyskuussa Vantaalla oli avoinna lähes 2 400 työpaikkaa, kuluvan vuoden syyskuussa niitä oli enää noin 740.
Vantaa jakaa työttömät työnhakijat useaan "koriin". Niin tehdään, jotta jokainen työnhakija saa itselleen sopivaa palvelua. Taipale-Vuorinen kuvaa jakoa esimerkkien avulla. Työttömäksi jäänyt voi kaivata vain hieman apua, osaamisen päivittämistä tai työnhakutaitojen opettelua. Tilanne on eri henkilöillä, joilla on terveydellisiä tai elämänhallinnallisia ongelma. Oman "korinsa" muodostavat nuoret ja vasta Suomeen muuttaneet kielitaidottomat.
– Kaikki maahanmuuttajat eivät ole samassa "korissa". Jaottelu perustuu muun muassa ammatillisiin valmiuksiin ja suomen kielen taitoon, Taipale-Vuorinen selventää.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8093319 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8093319)
Quote
X
Vantaa on kirjannut yhdeksi tavoitteeksi ensi vuodelle sen, että 60 prosenttia työttömistä työllistyy puolen vuoden sisällä työnhaun alkamisesta.
– Täydellistä toiveajattelua, joka ei perustu mihinkään ennusteisiin, kommentoi tavoitetta Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi Vantaan Sanomille.
Tavoitetta kuvataan työttömien syystapaamisessa myös tuulesta temmatuksi ja perättömäksi toiveeksi.
Hirsjärven mielestä tavoitteen asettelussa ei ole otettu huomioon kokonaistilannetta. Näkyvissä ei ole sellaista muutosta, joka kääntäisi työttömyyden laskuun.
Vantaan kaupungilla on jalat maassa kuitenkin siinä, että niin pitkäaikaistyöttömien, vieraskielisten kuin alle 30-vuotiaiden nuorten työttömien määrän ennustetaan ensi vuonna kasvavan.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8088042 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8088042)
Quote
X
Kerrostalon asuinhuoneiston saunassa Vantaan Esikkotiellä syttyi palonalku sunnuntaina. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sai ilmoituksen keskisuuresta rakennuspalosta hieman ennen iltakahdeksaa.
X
Esikkotie 9
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8091026 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8091026)
Quote
X
Viimeisimmän ratikkaa vastustavan puheenvuoron piti entinen Vantaan kaupunginjohtaja, demaritaustainen Juhani Paajanen.
Puolustajat ovat hehkuttaneet ratikkareitin varrelle syntyvien asuntojen ja liiketilojen rakentamisesta saatavia tuloja sekä alueiden vetovoiman lisääntymistä. He ovat vedonneet Tampereen ratikasta saatuihin hyviin kokemuksiin ja siihen, että modernissa kaupungissa on ratikka.
Vastustajat ovat iskeneet takaisin toteamalla, että bussivaihtoehto olisi halvempi ja joustavampi ja ettei tuloilla kateta ratikan kuluja. He ovat huomauttaneet, ettei ratikkaa tulisi rakentaa ainakaan nyt, kun kaupunki joutuu ottamaan hurjasti lisää velkaa.
X
Ongelmana on Paajasen mielestä myös se, ettei ratikan rakentamisen vaativuutta ymmärretä riittävän hyvin. "Ei Vantaan ratikkareittiä tehdä mainituilla sadoilla miljoonilla euroilla. Kustannukset nousevat toiselle miljardille", Paajanen ennustaa.
Erityisen huolissaan entinen kaupunginjohtaja on siitä, miten paljon harmia ratikan rakentaminen aiheuttaa Tikkurilassa. Hän uskoo rakentamisen moukaroivan aluetta niin, että vetovoima karkaa. "Ja se ei tule takaisin",
X
Paajasella on natsoja kommentoida liikenneratkaisuja. Hän on vastannut pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmista kaksi kertaa, vuosina 1998 ja 2001.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8079644 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8079644)
Vantaa on ehkä Suomen sekopäisin kaupunki. Matuja on haalittu innolla ja sillä oikein ylpeilty, ja nyt on huomattu, ettei kaupungissa olekaan töitä. Mutta eivät ne matut toisaalta töitä kaipaakaan.
Siihen päälle vielä ratikka, johon ei ole edes varaa. Mutta kun pitää saada Itä-Vantaan matuille linja Jumboon, jotta pääsevät sinne notkumaan. Kun Jumbosta tehdään uusi Itäkeskus, niin lähialueet - juuri ne Vantaan parhaat alueet - kärsivät.
Olen monta kertaa ennustanut, että Vantaa on Suomen ensimmäinen kaupunki, jonka talous romahtaa mokutuksesta, ja ennustan taas samaa. Melkoinen itsetuhovaihde päällä.
Poimin Helsingin ja Vantaan karttasivujen tilasto-osasta eri kaupunginosien vieraskielisten määrän kolmena vuonna (2003, 2013, 2023) ja laskin heidän osuutensa kaupunginosan kulloisesta väestöstä. Kunkin kaupunginosan kolmea datapistettä ja lineaarista trendiä käyttäen arvioin vieraskielisten määrän vuonna 2033. Heidän arvioitu osuutensa perustuu olettamukseen, että kaupunginosan kokonaisväkiluku pysyy ennallaan. Laadin taulukot, joista ilmenee data kummankin kaupungin "rikastuneimmissa" kaupunginosissa (liitteenä).
Huomioita:
Helsingissä ei ole vielä kaupunginosaa, jossa yli puolet asukkaista on vieraskielisiä. Jos trendin mukaan mennään, tuollaisia kaupunginosia löytyy 2033 yhdeksän, minkä lisäksi heitä on yli 40% noin kymmenessä kaupunginosassa. Ykkösenä olisi Kontula, jonka asukkaista arvion mukaan 62% on tuolloin vieraskielisiä.
Vantaalla eriytyminen on pidemmällä. Tällä hetkellä Havukoski ja Länsimäki ylittävät 50% rajan ja Hakunilakin on siellä kohtuullisen pian (nyt 47%). Vuonna 2033 arvioin kuudessa kaupunginosassa olevan yli 50% vieraskielisiä. Havukoski ja Länsimäki erottuvat tuolloin muista yli 70% vieraskielisellä väestöllä, ja Hakunilassakin heitä on silloin 64%.
Minusta olemassa oleva data puoltaa Rydmanin huolta Malmön tiellä olemisesta.
Kolmesta pisteestä laskettu trendi ei tietenkään anna ehdottoman tarkkoja tuloksia. Toisaalta ei ole mitään syytä olettaa, että maahanmuutto vähenisi dramaattisesti tai kantiksia muuttaisi joukolla nyt jo pitkälle eriytyneisiin kaupunginosiin. Siksi veikkaan, että kärkipään osalta vuoden 2033 arviot ovat alakanttiin.
Ken elää, hän näkee.
Tein Ylen S2-koneen avulla katsauksen, miten "rikastuneita" suomenkieliset koulut ovat pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Kuvakaappaukset liitteenä.
Alla olevassa taulukossa koulut jaettu kolmeen kategoriaan S2-oppilaitten osuuden mukaan:
0-10% 10-20% >20%
Kirkkonummi 3 8 -
Nurmijärvi 22 - -
Tuusula 15 2 -
Järvenpää 9 1 1
Kerava 2 4 3
Sipoo 4 1 -
Pornainen 3 - -
Katsauksesta voi olla hyötyä valkopakoa suunnitteleville
Quote from: Siili on 26.11.2024, 19:05:33
Tein Ylen S2-koneen avulla katsauksen, miten "rikastuneita" suomenkieliset koulut ovat pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Kuvakaappaukset liitteenä.
Alla olevassa taulukossa koulut jaettu kolmeen kategoriaan S2-oppilaitten osuuden mukaan:
Kirkkonummen hyvä sijoitus hämmästytti minua. Se ei olekaan suvaitsematon ja ummehtunut peräkylä. Ehkä teolliset perinteet ovat vaikuttaneet, että maahanmuuttoa on kannatettu paitsi puheissa, myös teoissa.
Rikasta seutua?
Kuinka tuon referaatin sitten referoisi?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/999eb433-8156-4595-9847-65d9210ec165
"Koillis-Helsingissä sijaitseva Pukinmäenkaaren peruskoulu on ajautunut kaaokseen, kertoo Helsingin Sanomat.
HS:n mukaan koulua terrorisoi joukko yläkoululaisia, johon kuuluu "kymmenkunta" poikaa.
HS:n mukaan sekä koulun opettajat että oppilaat ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa, varastelua ja huorittelua.
Koululle ollaan HS:n mukaan jouduttu hälyttämään useasti poliisit.
– Pelkään kouluun menemistä. Olen alkanut olla työhöni täysin uupunut ja etsin uutta työpaikkaa, yksi opettajista kertoo HS:lle.
Syyslukukaudella oppilasta ja tätä auttanutta opettajaa on heitetty kivillä, HS kertoo.
Oppilaita on myös lyöty kasvoihin ja pidetty kuristusotteessa, opettajat kertovat HS:lle.
Opettajien mukaan pääsyy ongelmille on koulun uuden johtavan rehtorin välttelevä työote. Opettajat kertovat HS:lle, että he ovat ilmoittaneet tilanteesta johtoryhmälle ja suoraan rehtoreille.
– Johtava rehtori on sanonut, ettei aio osallistua tilanteiden selvittämiseen. Meitä on ohjeistettu soittamaan tarvittaessa paikalle poliisi, opettaja kertoo HS:lle.
Rehtori ei suostunut kommentoimaan asiaa HS:lle."
Tilaajille:
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html
Quote from: antero on 27.11.2024, 12:39:49
HS:n mukaan sekä koulun opettajat että oppilaat ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa, varastelua ja huorittelua.
Syyslukukaudella oppilasta ja tätä auttanutta opettajaa on heitetty kivillä, HS kertoo.
Oppilaita on myös lyöty kasvoihin ja pidetty kuristusotteessa, opettajat kertovat HS:lle.
Fatimoituna ne olennaiset asiat, joista tietää, että kehitysmaalaiset ovat kyseessä. Kyllä suomalainenkin roskaväen kakara saattaa lyödä tai huoritella, mutta kehitysmaalaisilla tuo väkivallan raakuus on ihan omalla tasollaan. Myös kivittäminen tulee heiltä ihan selkäytimestä, kun kotimaat ovat usein karuja, hiekkaisia ja kivisiä. Varastelukin kuuluu olennaisesti kehitysmaalaisten rakastamaan roadman-kulttuuriin.
Tuollaista on suomalainen koulumaailma sairaimmillaan. Opettajilta on viety valta pois, ja häiriköiville matukakaroille ei pystytä tekemään mitään, kun pelätään rasistin leimaa. Näiden kanssa sitten pitäisi yrittää keskustella ja kartoittaa näiden yksilöllisiä tarpeita, vaikka tarvetta ei olisi kuin piiskalle, jota voisi antaa perseelle. Nykyinen suomalainen koululaitos sopii matuille mahdollisimman huonosti, kun se ei kovin hyvin sovi kantiksillekaan.
Useimmat vanhemmat tietävät kyllä, millaista matujen elämöinti kouluissa on, vaikkei siitä sovikaan puhua julkisesti. Kukaan vanhempi ei halua lastaan matupersläpikouluun, jos sille on parempia vaihtoehtoja. Jo siksikin segregaatiota vastaan kaupunkien on ihan turha taistella, sillä sitä taistelua ei voi voittaa.
Make Profit By Stealing Underpants - SOUTH PARK
https://www.youtube.com/watch?v=a5ih_TQWqCA
Quote
X
Vantaa suunnittelee Myyrmäkeen uutta noin 1 000 oppilaan yhtenäiskoulua. Koulun työnimenä on Ojahaan koulu, ja sen ensimmäisen vaiheen on tarkoituksena valmistua vuonna 2028. Koulua suunnitellaan tontille, josta tullaan purkamaan Varian Ojahaan toimipisteen rakennukset.
Koulun tontti on suurelle koululle ahdas, minkä vuoksi yhtenä vaihtoehtona tarveselvityksessä esitetään välituntipihan rakentamista koulun yhteyteen tulevan liikuntahallin katolle.
X
– Juurisyy on se, että meillä on liian pieniä tontteja tämän kokoisille hankkeille, ja pihoja kouluissa tarvitaan.
X
Koulun tontti sijaitsee osoitteessa Ojahaantie 5/Hakamaankuja 2. Tontti on Vantaan kaupungin omistuksessa, ja sillä sijaitsee tällä hetkellä vuonna 1984 valmistunut Vantaan ammattiopisto Varia. Varia siirtyy uusiin tiloihin Vantaan Vehkalaan ensi vuoden aikana, minkä jälkeen ammattiopiston rakennukset puretaan.
Yhtenäiskoulun kustannusarvio on yhteensä 37,6 miljoonaa euroa ja liikuntahallin 8,6 miljoonaa.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8099838 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8099838)
Quote
X
Vantaan ratikan rahoitus uhkaa vaarantua, jos reitin läheisyyteen suunniteltu asuntorakentaminen ei toteudu, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok.).
Jos vireillä olevat valtuuston hyväksymän kaavarungon mukaiset hankkeet kariutuvat, kaupungilta voi Rokkasen mukaan jäädä saamatta kymmeniä miljoonia euroja.
– Ratikan rahoitus perustuu maankäytön muutokselle, hän korostaa.
X
Huoli rahoituksesta on herännyt, koska kaupunkiympäristölautakunta on palauttanut kahden ratikkareitin läheisyydessä sijaitsevan rakennushankkeen kaavan uudelleen valmisteltavaksi. Osa päättäjistä väittää kaavoja yleiskaavan vastaisiksi tai vähintäänkin ristiriitaisiksi.
X
Kaikki päättäjät eivät pidä palautettuja kaavoja yleiskaavan vastaisina edes puolueiden sisällä, mutta asiasta tarvitaan yhteinen linja, sanoo kaupunkiympäristön apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila.
– Jos asiaan ei saada kunnollista ratkaisua, uusi tilanne voi pahimmillaan vaarantaa Vantaan ratikan suunnitellun rahoituksen, joka perustuu tiivistyvän uuden maankäytön tuomiin sopimuskorvauksiin ja maanmyyntituloihin, Anttila sanoo.
X
Epävarmuus ei välitä hyvää viestiä vireillä oleville hankkeille. Rokkasta huolettaa myös niiden vantaalaisten kohtalo, jotka ovat suunnitelleet kiinteistöjensä kehittämistä ratikan kaavarungon perusteella.
X
Virnakortteliin kaavamuutos palautettiin yksimielisesti kahden pöytäkirjalausuman saattelemana. Porvariryhmä kirjautti, että kaavarunkojen ja yleiskaavan välillä on ristiriita ja se pitää tutkia. Vihreiden pöytäkirjalausumassa todetaan, että Virnakorttelin kaava on selkeästi yleiskaavan vastainen ja tuo pientaloalueelle "massiivisia kerrostaloja". Lisäksi kyseenalaistetaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu, jos joillekin annetaan erityisoikeuksia poiketa "radikaalisti yleiskaavasta". Perussuomalaisten, sosialidemokraattien, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin lautakuntaryhmät yhtyivät vihreiden pöytäkirjalausumaan.
Mesikukantien kaavan halusivat palauttaa lautakunnan jäsenet demareista, kristillisdemokraateista, vasemmistoliitosta, perussuomalaisista ja Liike Nytistä. Kokoomus, vihreät ja ruotsalaiset jäivät vähemmistöön.
X
Kerrostalorakentamista pientaloalueelle tai sellaisen reunalle vastustavat sanovat haluavansa puolustaa vantaalaista omakotiasumista. Se ei Rokkasen mielestä ole uhattuna.
– Valtuustolla on yhteinen tahto suojella pientaloalueita. Aloitteet ovat tulleet reuna-alueiden pientaloasukkailta itseltään.
X
– Jos yleiskaavasta poikkeaminen sallitaan yhdelle, niin sitten pitäisi sallia toisellekin, ja pientaloalue voi muuttua kerrostaloalueeksi, Tahvanainen sanoo.
Hän huomauttaa vielä, että yleiskaavaan on kirjattu linjaus vaalia Vantaan pientaloalueiden ominaispiirteitä.
X
Rokkanen muistuttaa, että ratikka edellyttää riittävää määrää asukkaita reitin varrelle, jotta se on kannattava. Valtuuston enemmistön hyväksymässä ratikan kaavarungossa todetaan, että maankäytön tehostava rakentaminen ohjataan ensisijaisesti pysäkkien lähikortteleihin. Palautetut kaavat ovat myös yleiskaavassa kestävän kasvun vyöhykettä, joka tukeutuu joukkoliikenteen runkolinjastoon.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8094734 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8094734)
Quote
X
Vantaan kaupungin toiveena on, että ratikka toisi uutta piristysruisketta erityisesti Hakunilan ja Länsimäen kehitykselle.
– Ratikkareitin varrella sijaitsevien Hakunilan ja Länsimäen asuntojen hinnat ovat viime vuosikymmeninä jääneet jälkeen verrattuna muuhun Vantaaseen, toteaa Vantaan kiinteistökehityspäällikkö Tomi Henriksson. Tulkita voi, että yhtenä tavoitteena on maan ja asuntojen arvonnousu.
Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat eivät ole ainakaan vielä nousseet Vantaa 3 -alueella, johon kuuluu Hakunila lähialueineen.
X
Vanhojen kerrostaloyksiöiden ja -kaksioiden hinnat olivat 2017–2021 lähes muuttumattomat ja laskivat selvästi 2022–2023 aikana. Ennakkotietojen mukaan lasku on jatkunut myös 2024 aikana.
Kaikkien vanhojen kerrostaloasuntojen hintakehitys on ollut samankaltaista kuin koko Vantaalla, mutta lasku oli Vantaa 3 -alueella vähän jyrkempää 2022–2023 aikana. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta.
Henriksson muistuttaa, ettei ratikka yksin tee ihmeitä.
– Ratikan rakentaminen on ennen kaikkea kaupungin vahva viesti asukkaille siitä, että uskomme kaupungin kehitykseen ja panostamme myös Itä-Vantaan kehittymiseen.
Uusien kerrostaloasuntojen rakentamista Hakunilan suuralueella kuvaava käyrä on sojottaa ylöspäin vuodesta 2021 alkaen. Vastaavaa kehitystä on tapahtunut Vantaalla vain Kivistön ja Myyrmäen suuralueilla.
X
– Uusi raideyhteys ei tutkimusten mukaan vaikuta niinkään keskusta-alueen asuntojen hintoihin ja sitä kautta vuokriin. Sen sijaan hinnat nousevat aiemmin hieman syrjässä olleilla alueilla. Niin kävi myös Tampereella ratikan valmistumisen jälkeen, kertoo Mikko Nurminen.
Syyksi arvioidaan sitä, että keskusta-alueiden asuntojen saavutettavuus on jo hyvä. Keskusta-alueilla arvonnousu kohdistuu asuntojen sijaan liike- ja toimistotiloihin, koska asiakasvirtojen ja työvoiman saavutettavuus paranee.
Kaurian tutkimuksessa ei tarkasteltu yksittäisiä alueita, vaan ainoastaan keskimääräistä hintavaikutusta. Kauria kuitenkin arvioi hintakehityksen todennäköisesti olleen voimakkainta alueilla, joissa kaupunkikehitys ja liikenneyhteydet olivat suhteellisen heikot ennen uutta raideyhteyttä.
– On mahdollista, että vastaava kehitys nähdään myös Vantaan ratikan kohdalla, hän sanoo.
Viimeisin Vantaan raideinvestointi oli kehärata. Sen varrelle rakennettiin muun muassa Kivistön ja Veromiehen uudet asunnot.
Kaupungin tavoitteena oli saada alueille omistus- ja vuokra-asuntoja. Loppupeleissä kävi niin, että monet pienet asunnot päätyivät sijoittajien käsiin ja omistustalosta tulikin vuokratalo. Alueista ei tullut niin monimuotoisia kuin tavoiteltiin.
Henriksson kuitenkin huomauttaa Kivistön ja Veromiehen asuntokannan monipuolistuvan alueiden kehittymisen myötä.
Virheistä on myös opittu.
– Vantaan ratikan vyöhykkeelle pitää rakentaa monipuolista asuntotuotantoa, myös pientaloja, kiinteistökehityspäällikkö Henriksson sanoo.
Kehäradan varrelle pientaloja ei juurikaan rakennettu.
Kehäradan vaikutuksista asuntojen hintoihin ei ole Henrikssonin mielestä tehty riittävää jälkiarviointia. Liikennöinti alkoi kehäradalla vuonna 2015, ja kehitystä arvioitiin vuonna 2018.
– Arviointi on mielestäni tehty aivan liian aikaisin radan valmistumisen jälkeen. Se ei kata Vantaan viimeisintä suurta rakentamisbuumia 2018–2022, joka kohdentui erityisesti Kehäradan varteen.
Ilman rakentamisbuumin ajan arviointia hintakehityksen arvailu on Henrikssonin mielestä "mielipidekeskustelua".
Kaupungille uuden raitiotien varrella tapahtuva mahdollinen maan arvonnousu ja alueiden kiinnostavuuden lisääntyminen tarkoittavat lisää maanmyyntituloja sekä muita rakentamisesta saatavia tuloja.
X
Tampereen kaupunkiympäristöpalvelualueen johtaja Nurminen nostaa esiin myös tärkeän, välillä hämärtyvän seikan.
– Kaupungin tavoitteena ei ole asumisen eli vuokrien ja asuntojen hintojen kallistumisen edistäminen.
Vaikka asuntojen hintojen nousua voi seurata saavutettavuuden parantaminen, kaupungin tulee varmistaa, että tarjolla on kohtuuhintaista asumista.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7994495 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7994495)
QuoteKaupungin tavoitteena oli saada alueille omistus- ja vuokra-asuntoja. Loppupeleissä kävi niin, että monet pienet asunnot päätyivät sijoittajien käsiin ja omistustalosta tulikin vuokratalo. Alueista ei tullut niin monimuotoisia kuin tavoiteltiin.
Tarkoittaako tuo fatimoitu että kehitysmaalaisia tuli taloihin liikaa, vai että niitä ei tullut tarpeeksi? ???
^Edellisen lauseen perusteella voisi tehdä veikkauksen : "monet pienet asunnot päätyivät sijoittajien käsiin ja omistustalosta tulikin vuokratalo".
Täällä ovat Suomen rikollisimmat koulut (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/19fd1660-5fd6-4863-9f50-338721e93409)
QuoteTuoreiden tilastojen mukaan Suomen rikollisimmat koulut sijaitsevat Vantaalla. Asia käy ilmi Edilexin julkaisemasta oppilaitosturvallisuutta käsittelevästä artikkelista.
QuoteVantaan rikollisuustaso on kaikilla tutkimuksen mittareilla korkein. Tutkimuksen tekemiseen osallistunut poliisitaustainen oikeustieteen tohtori ja dosentti Henri Rikander ei osaa sanoa, miksi Vantaa korostuu tilastoissa niin vahvasti. Tutkimuskaan ei tarjoa tähän vastauksia. Rikanderin mukaan tämä ei ole selitettävissä yksittäisillä teoilla, kuten Viertolan kouluampumisella.
– Isoissa kaupungeissa tietenkin tapahtuu rikoksia enemmän, koska sosiaalinen kontrolli katoaa. Pitää kuitenkin muistaa, että me puhumme poliisin tietoon tulleesta rikollisuudesta. Voimme kääntää asian myös niinpäin, että osataanko Vantaalla ilmoittaa herkemmin poliisille, pohtii Rikander.
Lihavointi minun. Ilmoitusherkkydellä spekulointi pistää kysmään, että onkohan dosentti Rikander pohtinut edes yksityisesti maahanmuuttajien osuuden ja lähtömaiden korrelaatiota kouluissa esiintyvän rikollisuuden määrään? Artikkelin taulukko liitteenä.
Tutkimuksen tekemiseen osallistunut poliisitaustainen oikeustieteen tohtori ja dosentti Henri Rikander ei uskalla sanoa, miksi Vantaa korostuu tilastoissa niin vahvasti.
Ja aina vaan herkemmin ilmoitellaan...
Jos Suomesta poistettaisiin viimeisten noin 35 vuoden aikana tullut monikulttuurinen aines niin rikollisuus vähentyisi dramaattisesti eikä dosentti Rikander osaisi enää sanoa sanaakaan.
Quote
Poliisioikeuden dosentin Henri Rikanderin mukaan some on nuorten rikollisuudessa niin isossa osassa, että jos tekijän kädestä poistaisi kännykän, ei kovin monta rikosta olisi olemassa.
X
4.10.2023 12:40
Yhä useampiin alaikäisten tekemiin väkivaltarikoksiin liittyy videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa. Tämä pahentaa nuoren luisumista syvemmälle rikollisuuteen.
Tähän tulokseen on tullut oikeustieteen tohtori, poliisioikeuden dosentti Henri Rikander Itä-Suomen yliopistosta. Hän on kirjoittanut vastikään raportin katujengeistä kahden muun asiantuntijan kanssa.
Kun vuonna 2017 alaikäisten tekemiin väkivaltarikoksiin liittyi sosiaalinen media, kuvaus ja videointi 15 prosentissa tapauksia, vuonna 2020 osuus oli jo noin 24 prosenttia.
X
Asia on ajankohtainen Suomessa, koska poliisi paljasti ruotsalaisen järjestäytyneen rikollisuuden hakevan asemia Suomesta. Monet epäillyistä ovat syntyneet 2000-luvulla.
X
Suurimmassa vaarassa rikollisuuteen luisumisessa ovat riskinuoret. Heillä voi olla vaikeaa koulussa, kotiolot voivat olla levottomat eikä harrastuksia ole.
– Mielestäni emme tunnista riskinuoria ajoissa, Rikander sanoo.
X
Nuori voi kokea itsensä arvottomaksi ja alkaa hakea ryhmää, joka ottaisi hänet vastaan. Hän voi syyllistää ongelmistaan muita, mikä nuoren mielessä oikeuttaa vihan, rikokset ja väkivallan.
X
https://yle.fi/a/74-20053050 (https://yle.fi/a/74-20053050)
[tweet]1675024433235505153[/tweet]
https://x.com/AmyMek/status/1675024433235505153
[tweet]1515596167761039364[/tweet]
https://x.com/sonofabonde/status/1515596167761039364
Quote from: Siili on 29.11.2024, 14:13:36
Täällä ovat Suomen rikollisimmat koulut (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/19fd1660-5fd6-4863-9f50-338721e93409)
Samasta jutusta:
Quote
Tutkijan mukaan tilannetta voitaisiin ratkaista esimerkiksi perustamalla jokaiseen kouluun oma turvaryhmä. Tähän kuuluisi rehtorin lisäksi opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa, jotta kaikenlaista ongelmakäytöstä voitaisiin kitkeä.
– Poliisille oppilaitosturvallisuutta ei voida ulkoistaa. Oppilaitosturvallisuudesta vastaa opetuksen järjestäjä ja hänen edustajanaan rehtori. Poliisi käy ainoastaan puuttumassa häiriötilanteeseen, ottaa laittomat aineet haltuun, ehkä tekee rikosilmoituksen ja tutkii sen, mutta lapsi palaa kouluun.
Se Pukinmäen matukoulun rehtorihan juuri kehotti opettajia soittamaan poliisille, jos pelottaa, koska hän ei asiaan puutu. Taas ihan tuttua vastuun siirtelyä toisille, joka on korostunut suomalaisessa koululaitoksessa jo pitkään. Matujen tuomia ongelmia peitellään viimeiseen asti, mutta jos syyllinen on ihan pakko löytää, niin matuhan se ei ole, vaan epäonnistunut kotouttaminen ja kantisten rasismi.
Suomalaisesta näkökulmasta on ihan uskomatonta, että peruskouluihin pitäisi perustaa jotain turvaryhmiä. Täkäläinen koulu oli vuosikymmeniä hyvin turvallinen, mutta eipä ole enää. Syynhän me kaikki tiedämme. Vantaa ja Itä-Helsinki ovat ensimmäisiä, joiden koulut hukkuvat tähän paskaan. Helsingin tilastoja kaunistavat monet hyvät koulut, idässä meno on ihan samanlaista kuin Vantaalla. Ja Vantaahan on tässä kärjessä siksi, että siellä ei mitään erityisen hyviä kouluja edes ole.
^Vähän toistoa, mutta: tässä kelataan Ruotsi-kelaa. Meillä on ysäri-Ruotsin kela, mutta se pyörii 1.5x tai 2x. Joka Ruotsia on seurannut, mitkään näistä matu-ongelmista ei tule yllätyksenä. Ainoa, mitä ei tiedä, milloin tapahtuu, on tarkka aika. Paikan veikkaaminen sen sijaan on tolkuttoman helppoa, siellä missä MENA ja afgaanit.
Pieni ero tässä Ruotsiin on, ei matuihin liittyen, mutta mediaan. Suomessa raportointi on rahtusen rehellisempää, sikäli että kun ongelmia ilmenee, niistä uutisoidaan. Toki se jätetään kertomatta, että ne on matut, jotka perseilee. Moni kuitenkin osaa lukea rivien välistä. Ruotsin puolella nämä massiiviset ongelmat kouluissa vaiettiin aika tyystin. Kaiketi siksi, että paikat joissa ongelmia ilmeni, olisivat tehneet liian helpoksi ihmisten päätellä, ketkä on kyseessä. Pelkkä muutaman tiedon pimittäminen ei riittänyt, joten pimitettiin koko ongelma, oikeastaan niin pitkään kuin se oli mahdollista.
Kun ihmisiä aletaan ampumaan ja pommit paukuttavat, pimittäminen käy astetta hankalammaksi.
Kovin suuri ennustajaeukko ei tarvitse olla tietääkseen, että lähitulevaisuudessa myös härmässä raaka ja röyhkeä matuväkivalta lisääntyy.
Quote from: Econ101 on 29.11.2024, 19:07:32
Pieni ero tässä Ruotsiin on, ei matuihin liittyen, mutta mediaan. Suomessa raportointi on rahtusen rehellisempää, sikäli että kun ongelmia ilmenee, niistä uutisoidaan. Toki se jätetään kertomatta, että ne on matut, jotka perseilee. Moni kuitenkin osaa lukea rivien välistä. Ruotsin puolella nämä massiiviset ongelmat kouluissa vaiettiin aika tyystin. Kaiketi siksi, että paikat joissa ongelmia ilmeni, olisivat tehneet liian helpoksi ihmisten päätellä, ketkä on kyseessä. Pelkkä muutaman tiedon pimittäminen ei riittänyt, joten pimitettiin koko ongelma, oikeastaan niin pitkään kuin se oli mahdollista.
Kun ihmisiä aletaan ampumaan ja pommit paukuttavat, pimittäminen käy astetta hankalammaksi.
Kovin suuri ennustajaeukko ei tarvitse olla tietääkseen, että lähitulevaisuudessa myös härmässä raaka ja röyhkeä matuväkivalta lisääntyy.
Pieni ero: Ruotsissa suurten kaupunkien normisvenssonillakin oli ja on mahdollisuus saada jälkikasvunsa vapaakouluun, jossa meininki oli huomattavasti rauhallisempaa kuin gettokouluissa. Kun omien kersojen koulutie on tätä kautta järkätty kohtuullisen ongelmattomaksi, ei etnogettojen meininki välttämättä herätä kovin suuria tunteita, mikä ehkä selittää ruotsalaisten toleranssin gettokoulujen perseilylle.
En tiedä, miten Suomessa käy, kun etenemme Ruotsin tiellä. Voi olla, että vähäisemmät mahdollisuudet pistää omat lapset tai lapsenlapset yksityisopetukseen johtaa siihen, että kantikset nousevat barrikaadeille herkemmin kuin Ruotsissa, ja se pelastaa peruskoulun ennen täyttä katastrofia. Tosin seurauksena voi olla myös yksityiskouluverkon laajeneminen, jota sitten valistuneemmat (ja paremmin toimeentulevat) vanhemmat käyttävät hyväkseen. Valtiontalouden tilan perusteella on kuitenkin oletettavaa, etteivät yksityiskoulut tule olemaan vanhemmille maksuttomia, kuten Ruotsissa.
Ken elää, hän näkee.
Tämä nykymeno on persiistä. Ennen kriminaalit lapsoset pääsi kasvatuslaitoksiin, nyt ne erotetaan koulusta muutamaksi päiväksi. Ja sama meno jatkuu. Olen aina ollut sitä mieltä, että kova kovaa vastaan. Kunnon kuri niin mamu kuin muillekin häiriköille. Ruumillinen kuritus kunniaan. Aina kun ne pahoinpitelee jotakuta, niin rangaistus on 10x pahoinpitely. Ja jos ei auta nin 100x.
Ja oliko se jenkeissä vai englannissa. Sikailevien pilttien teot meni vanhempien vastuulle. Ja vanhemmat putkaan. Sitä meillekin.
Quote from: Siili on 29.11.2024, 19:35:29
Quote from: Econ101 on 29.11.2024, 19:07:32
...
Pieni ero: Ruotsissa suurten kaupunkien normisvenssonillakin oli ja on mahdollisuus saada jälkikasvunsa vapaakouluun, jossa meininki oli huomattavasti rauhallisempaa kuin gettokouluissa. Kun omien kersojen koulutie on tätä kautta järkätty kohtuullisen ongelmattomaksi, ei etnogettojen meininki välttämättä herätä kovin suuria tunteita, mikä ehkä selittää ruotsalaisten toleranssin gettokoulujen perseilylle.
En tiedä, miten Suomessa käy, kun etenemme Ruotsin tiellä. Voi olla, että vähäisemmät mahdollisuudet pistää omat lapset tai lapsenlapset yksityisopetukseen johtaa siihen, että kantikset nousevat barrikaadeille herkemmin kuin Ruotsissa, ja se pelastaa peruskoulun ennen täyttä katastrofia. Tosin seurauksena voi olla myös yksityiskouluverkon laajeneminen, jota sitten valistuneemmat (ja paremmin toimeentulevat) vanhemmat käyttävät hyväkseen. Valtiontalouden tilan perusteella on kuitenkin oletettavaa, etteivät yksityiskoulut tule olemaan vanhemmille maksuttomia, kuten Ruotsissa.
Ken elää, hän näkee.
Hyvä huomio, todella hyvä huomio. Ruotsi pidemmän päälle kärsi tuosta valinnan mahdollisuudesta. Juurikin menee niin, että niin kauan kuin omissa ei soi, ongelmaa ei tarvitse ajatella. Ainakin itsensä huijaaminen on helpompaa, kun omat piltit on turvassa.
Espanjalaisten opettajien rekrytointi Helsingin varhaiskasvatukseen ihmetyttää
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010869117.html
Quote
Rekrytointitapa herättää kysymyksen, miten kieliopintonsa itsekin vasta aloittaneet opettajat pystyvät tukemaan lasten suomen (tai ruotsin) taitojen kehitystä. Varsinkaan vieraskieliset lapset eivät välttämättä kuule suomea arjessaan muilta kuin juuri päiväkodin aikuisilta.
Voisin jotenkin ymmärtää rekrytointitavan, jos sitä perusteltaisiin työvoimapulalla. Sen sijaan kaupungin tiedotteessa (https://www.sttinfo.fi/tiedote/70718193/helsinki-aloittaa-15-varhaiskasvatuksen-opettajan-rekrytoinnin-espanjasta-suomenkielisiin-paivakoteihin) viitataan kaupunkistrategian itseisarvoiseen pyrkimykseen lisätä monimuotoisuutta palkkaamalla muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia työntekijöitä.
Jotain Pahkasika-Universumia.
Quote
X
Kotouttamiseen panostetaan entisestään
Helsinki kehittää rekrytointiprosessia pilotin arvioinnista saatavien tulosten pohjalta ja tukee ulkomailta tulevien työntekijöiden kotoutumista hyödyntäen sekä kaupungin sisäisiä että ulkoisia verkostoja.
– Keskitymme entistäkin enemmän prosessissa mukana olevien henkilöiden sitouttamiseen ja tuemme työyhteisöön juurtumista yhä vahvemmin, Mhone kertoo.
– Panostamme jatkossakin kieli- ja kulttuuritietoisten käytänteiden kehittämiseen. Haluamme tarjota jokaiselle mukaan valitulle opettajalle erinomaisen kokemuksen ja sujuvan sopeutumisen uuteen ympäristöön.
Avainsanat
varhaiskasvatus
rekrytointi
kansainvälinen rekrytointi
Yhteyshenkilöt
Kati Mhone
HR-projektipäällikkö
Puh:
09 310 31738
[email protected]
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala huolehtii Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta, suomenkielisestä ammatillisesta koulutuksesta sekä vapaasta sivistystyöstä. Seuraa meitä @HelsinkiOppii, @tyovaenopisto, @Hforsarbis ja @StadinAO
Quote
X
Viime vuonna Helsingin kaupunki toteutti runsaat 240 anonyymiä rekrytointia. Niistä valtaosa eli 95 oli kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Kaikkiaan Helsingin kaupungilla oli viime vuonna auki runsaat 17 000 työpaikkaa.
– Minulla on vain positiivisia kokemuksia anonyymistä rekrytoinnista. Se on tuonut lisää tarkkuutta hakemusten läpikäymiseen, sanoo HR-asiantuntija Kati Mhone.
HR-asiantuntija Kati Mhone, Helsingin kaupunki
Hän tukee varhaiskasvatuksen aluepäälliköitä päiväkodinjohtajien palkkaamisessa. Viime vuonna 18 päiväkodinjohtajasta kymmenen rekrytoitiin anonyymisti.
– Anonyymiys soveltuu sekä virka- että työsuhteisiin rekrytointeihin. Sitä voidaan käyttää kaikenlaisissa tehtävissä ja rekrytoidessa organisaation eri tasoille.
Mhonen toimialalla anonyymiä rekrytointia on käytetty myös varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien, kuraattoreiden, sosiaaliohjaajien ja opettajien rekrytoinneissa.
X
https://jyty-lehti.fi/tyoelama/anonyymi-rekrytointi-edistaa-yhdenvertaisuutta/ (https://jyty-lehti.fi/tyoelama/anonyymi-rekrytointi-edistaa-yhdenvertaisuutta/)
Quote
X
11.12.2023 13:36
Helsinki is recruiting early childhood educators from Spain in an effort to stem the shortage of teachers at its Swedish-language public daycare centres.
A little over a week ago, a group of 12 Spanish early childhood educators gathered for what will be an intensive six months of language training.
Their schooling is taking place in Spain, where the teachers are supposed to learn Swedish and be introduced to Finnish working life.
"The training is conducted on-site in Spain by our recruiting partner, BBi Communications," said Kati Mhone, who works in human resources for the City of Helsinki.
The city's daycare staff shortage is acute.
"This isn't how we are going to solve our staffing shortage, but it's a trial that can be expanded," she explained.
After passing a final exam, the Spanish educators will gain permanent contracts in the city's Swedish-language daycare centres.
The city's recruitment drive in Spain drew more than 1,500 applicants of which 10 percent had qualified as teachers.
Mhone said that while 12 people were enrolled in the programme, she said the city can expect to get five workers in Finland by next August.
X
https://yle.fi/a/74-20064377 (https://yle.fi/a/74-20064377)
Kati Mhone on siis vaikuttanut Afrikassa, ja sieltä on tarttunut hänelle mukaan sukunimi ja nähtävästi paljon muutakin.
Tämän taustaista ihmistä on vaikea pitää puolueettomana asiantuntijana, joka asettaisi etusijalle nimenomaan sen, että kaupunkiorganisaatio saa mahdollisimman pätevää työvoimaa.
Tuo anonyymi rekrytointikin on vain typerää moraalisäteilyä, joka on onneksi tähän mennessä pysähtynyt siihen, että hakijoilta on vaadittu kunnollista suomen kielen taitoa. Mutta nyt sitä ei näköjään enää vaaditakaan, vaan monimuotoisuus on mennyt kriteerinä sen ohi :facepalm:
Taas kerran esimerkki kaupunkiorganisaation mädättymisestä.
Quote
X
Nuoret ryöstivät aikuisen miehen Myyrmäessä maanantaina 25. marraskuuta, poliisi epäilee.
Poliisi saapui tapahtumapaikalle, Harppuunapolulle, ilta-aikaan saatuaan hätäkeskukselta ilmoituksen. Partio löysi miehen lähistöltä. Mies kertoi, että kaksi noin 15–18-vuotiasta nuorta oli ilmestynyt hänen eteensä pimeällä jalkakäytävällä. Nuorilla oli miehen kuvauksen mukaan tummat vaatteet, huput päässä ja kasvot peitettyinä.
Tämän jälkeen nuoret olivat miehen mukaan kaataneet hänet maahan ja vaatineet rahaa. Nuorten kerrotaan sanoneen, että ellei rahaa tule, miehelle käy huonosti.
Mies antoi nuorille lompakostaan 30 euroa
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8115616 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8115616)
Quote
X
Ei voi suoraan sanoa, että Vantaan kouluissa olisi eniten rikollisuutta Suomessa. Vantaalla kouluista ilmoitetaan rikoksista poliisille herkemmin kuin muissa kaupungeissa.
Näin arvioi Itä-Uudenmaan poliisin rikoskomisario Kaisamaria Holappa Vantaan Sanomille.
– Vantaalla ilmoituskynnys on matalampi kuin muualla.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8116817 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8116817)
Quote
X
Nigeriasta Suomeen tullut Kate Ogumu, 47, on asunut Vantaalla yhtäjaksoisesti vuoden.
Simonkylässä perheensä kanssa asuva Ogumu sanoo pitävänsä Vantaasta, mutta jos mahdollisuus avautuisi, hän muuttaisi mielellään Helsinkiin. Samoin hänen puolisonsa sekä teini-ikäiset tyttäret.
Ogumun perhe ei ole ajatuksineen yksin. Vantaalla asuvista vieraskielisistä vain 39 prosenttia haluaa pysyä kaupungissa, kun Helsingissä luku on 84 prosenttia ja Espoossa 74.
X
– Vantaa on hyvä paikka, mutta Helsinki on enemmän city. Täältä city oikeastaan puuttuu, Ogumu vertaa.
– Helsingissä on enemmän ihmisiä ja kanssakäymistä. Ja koska se on pääkaupunki, siellä tapahtuu kaikkea. On museoita, taidetta ja musiikkia. Helsingissä asuu useita ystäviäni, mutta Vantaalla vain joitakin, hän jatkaa.
Vantaalle asetttuminen on ollut luonnollista, koska Ogumun nigerialaislähtöinen puoliso on asunut kaupungissa jo pitkään.
– Hän myös työskentelee Vantaan kaupungin palveluksessa.
Ogumu kokee olonsa turvalliseksi niin Vantaalla kuin Helsingissä.
– Suomi kaikkinensa on turvallinen maa.
X
Oga Amadi, 58, lähti Nigeriasta riehuneiden taisteluiden jaloista Italiaan, jossa sielläkään eivät olosuhteet suosineet maata riuduttaneen laman vuoksi.
– Italiassa ei ollut mitään toimeentulomahdollisuutta, Amadi sanoo.
Hän lähti Suomeen tutkimaan, millaiset elinolosuhteet täällä olisi tarjolla.
– Huomasin, että täällä kaikki asiat ovat ok.
X
Turvallisuus on hänen mielestään hyvällä tasolla.
– En ole kokenut minkäänlaista häirintää.
Kymmenen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen Amadi ei kaipaa asumista synnyinmaassaan tai Italiassa.
– Voin matkustaa niihin aina kun haluan. Minulla on edelleen Italiassakin ystäviä. Mutta Vantaa on silti viimeinen bussipysäkkini
X
Amadilla on kolme nyt jo aikuisikään ehtinyttä lasta. Kaksi heistä asuu ja opiskelee Lahdessa, kolmas käy kotoa Vantaalta opiskelemassa Espoossa Otaniemessä.
X
Jeba Sania, 27, on ollut Suomessa viime vuoden maaliskuusta lähtien, Mohammed Mostafa Al Quadir, 28, vuoden 2022 elokuusta. Myyrmäessä asuvan avioparin toivat Bangladeshista Suomeen Al Quadirin nanofysiikan opinnot Jyväskylän yliopistossa. Hänellä on nyt taskussaan alan maisterintutkinto, ja hän suunnittelee jatkavansa myös tohtorintutkintoon.
X
jos en pääse täällä tekemään tohtorintutkintoa, joudumme ehkä muuttamaan muualle.
X
Sussu, 37, oli 8-vuotias tullessaan Suomeen. Vantaalle hän muutti toistakymmentä vuotta sitten aikuisiässä työn myötä. Vaunuista katselee iloinen 8-kuukautinen pienokainen, perheen esikoinen aloittaa koulun ensi syksynä.
X
Hän kertoo rajoittavansa kauppareissut Askistosta Myyrmäkeen niin yksin kuin lasten kanssa mieluiten päiväsaikaan.
– Mielestäni Myyrmäki on mennyt huonompaan suuntaan. Varsinkaan iltaisin en enää oikein halua kulkea täällä. On levottomampaa, enemmän sekavia ihmisiä ja perään huutelua kuin ennen. Sama näkyy kyllä Helsingissäkin. Aiemmin siellä vuorotöitä tehdessäni saatoin neljän aikaan yöllä kulkea Rautatientorilla pelkäämättä, mutta nyt kyllä pelkään.
1993 Suomeen tullut ja Vantaalla 14 vuotta asunut Sussu tekee hoitoalan töitä vanhusten parissa.
X
'
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8112016 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8112016)
Quote
X
Kyselyn mukaan pääkaupunkiseutu vetoaa vieraskielisiin – paitsi Vantaa. Vantaalla asuvista vieraskielisistä vain 39 prosenttia haluaa pysyä kaupungissa, kun Helsingissä luku on 84 prosenttia ja Espoossa 74.
OP selvitti myös, millaisissa paikoissa maahanmuuttajat haluavat asua ja mitä he asunnoltaan toivovat.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8102106 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8102106)
Quote
X
Vantaan ratikkahanke voi jopa pahentaa maahanmuuttajien eriytymiskehitystä, jos investoinnit esimerkiksi Länsimäen ja Hakunilan alueille eivät ole oikeantyyppisiä, sanoo HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen Länsiväylän haastattelussa.
Karjalaisen mukaan Länsimäkeen ja Hakunilaan tarvitaan ensin kunnolliset kaupan palvelut ja sen jälkeen asuntotuotantoa, joka houkuttelee alueille kantaväestöä.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8106357 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8106357)
Quote from: Golimar on 05.12.2024, 12:29:52
Quote
X
Vantaan ratikkahanke voi jopa pahentaa maahanmuuttajien eriytymiskehitystä, jos investoinnit esimerkiksi Länsimäen ja Hakunilan alueille eivät ole oikeantyyppisiä, sanoo HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen Länsiväylän haastattelussa.
Karjalaisen mukaan Länsimäkeen ja Hakunilaan tarvitaan ensin kunnolliset kaupan palvelut ja sen jälkeen asuntotuotantoa, joka houkuttelee alueille kantaväestöä.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8106357 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8106357)
Mikäköhän olisi sellaista valikoivaa asuntotuotantoa, joka houkuttelee nimen omaan kantaväestöä? "Omistusasuntoihin" satsaaminen on erittäin epävarma keino, eihän asunnon omistaja ole pakotettu asumaan siinä. Eikä eriytymistä vähennä kummoisesti se, että Hakunilan tai Länsimäen vuokra-asunnot ovat kantisomistuksessa.
Linkki Vantaan väestörakennetta käsittelevään kirjoitukseeni (https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3607859.html#msg3607859).
Jos maahanmuuttajat eivät halua asua Vantaalla niin miksi heitä silti on täällä? Prosentuaalisesti eniten Suomen kunnista.
Quote from: -PPT- on 05.12.2024, 14:13:08
Jos maahanmuuttajat eivät halua asua Vantaalla niin miksi heitä silti on täällä? Prosentuaalisesti eniten Suomen kunnista.
Jospa vuokrat ovat alhaisemmat kuin Helsingissä?
Ikävä juttu Vantaalle, jos siellä on Suomen persaukisimmat ja oloonsa tyytymättömimmät mamut. Nuo tekijät tuppaavat tuottamaan kaikenlaisia lieveilmiöitä.
Quote
Tällaisella alueella Espoon epäilty jengimurha tapahtui – "Iltavuorosta tullessa mietin, pääsenkö hengissä porraskäytävään"
Ampuminen tapahtui julkisella paikalla. Alueen asukkaat kertovat ongelmia aiheuttaneesta nuorten miesten porukasta ja avoimesta huumekaupasta.
X
Paikallisten mukaan alue on levoton ja vaikea. Eräs koiranulkoiluttaja kertoo, että Kirstinmäellä näkee "kaikennäköisiä epämääräisiä räkänokkia". Myös muut asukkaat kertovat alueella pyörivästä epämääräisestä nuorten miesten porukasta, joka käyttää huumeita.
X
alueen asukkaat ovat siitä huolimatta halukkaita kertomaan, mikä heidän asuinalueessaan on pielessä.
Kertomuksissa puhutaan toistuvasti huumekaupasta. Erään alueella asuvan naisen mukaan huumeidenkäyttö on laajaa ja avointa. Hän kertoo, ettei alueella uskalla liikkua iltaisin yksin.
– Kun käymme iltakävelyllä mieheni kanssa niin sen näkee, kun pussukat vaihtaa käsiä. Poliisi ei tee mitään, hän sanoo.
X
Eräs paikallinen kuvailee metsikköä "Kirstinmäen suosituimmaksi bilepaikaksi".
X
Molemmat naiset kertovat, että keväällä parkkihallissa oli lyöty jotain henkilöä teräaseella. Tämä tapaus on heidän mukaansa poliisin tiedossa.
– Mieheni auton alle oli kerran piilotettu keittiöveitsi, jonka jengiläiset olivat sinne piilottaneet, kun poliisit tulivat paikalle, hän kertoo.
X
– Tämä on tällaista. Lähdet aamulla töihin ja tulet illalla takaisin. Pääset hengissä autotalliin ja pääset hengissä autotallista ulos. Iltavuorosta tullessa mietin, pääsenkö hengissä porraskäytävään vai saanko turpaan tai pääsenkö muuten hengestä, sanoo toinen nainen.
Hän kertoo asuneensa alueella pitkään ja kuvailee sitä "erittäin vaaralliseksi". Kulunut kesä oli erittäin vaikea ja nyt hän kertoo saaneensa levottomuudesta vihdoin tarpeekseen.
– En uskalla enää asua täällä, hän sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/60ae129e-dc27-4960-aa86-ed6262f3d744 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/60ae129e-dc27-4960-aa86-ed6262f3d744)
ST - Ympäri Centtii
https://www.youtube.com/watch?v=r2qhwHvcJg4
Quote
X
Jätkäsaaren asukkaat ovat jo viikkojen ajan raportoineet alueen sosiaalisen median ryhmissä kaupunkilaisia piinaavasta ilmiöstä.
– 23. marraskuuta olin kävelemässä kotiin, kun sain päähäni valtavan lumipallotykityksen Rokkiparkin yläpuoleiselta sillalta, yksi asukas kuvailee tapahtunutta.
Teko ei ole yksittäistapaus:
– Äidin ei-niin-pikku-mussukat heittelemässä lumi- ja jääpalloja ihmisten päälle. Tunnistaa siitä, että housut on polvien kohdalla, kuuluu toinen postaus aiheesta.
X
Tekijöitä kuvaillaan useissa postauksissa noin 13–16-vuotiaiksi teinipojiksi. Kaupunkilaisten havaintojen mukaan häiriköt liikkuvat isolla, noin 15 hengen porukalla ja lähtevät paikalta karkuun poliisien tullessa hätäkeskuspuhelujen jälkeen paikalle.
X
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8138346 (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8138346)
Quote
X
kuntien vastuulle vuodenvaihteessa siirtyvä palvelukokonaisuus on kotoutumispalvelut. Jatkossa ne voivat vastata paremmin alueellisiin työmarkkinatarpeisiin ja tukitoimiin, kuten kotoutumiskoulutukseen ja muuhun työllistymistä edistävään ohjaukseen.
Kansainvälisten asukkaiden nopea kotoutuminen Vantaalle ja valmiudet vastata työelämän tarpeisiin estävät samalla myös syrjäytymistä ja eriarvoistumista Vantaalla.
X
Vantaalla iso osa työnhakijoista on maahanmuuttaneita, jolloin työllisyys ja onnistunut kotoutuminen kulkevat käsi kädessä. Yhteiskuntaorientaatio onkin tervetullut lisä uudistuneissa palveluissa.
– KOTO24-uudistus keskittyy erityisesti maahanmuuttaneiden kotoutumisen tukemiseen. Uuden kotoutumislain avulla pyritään parantamaan kielitaitoa, työllistymisvalmiuksia ja sosiaalista osallisuutta, mikä edistää maahanmuuttaneiden työllistymistä ja helpottaa heidän integroitumistaan yhteiskuntaan. Uudistus lisää kuntien vastuuta myös muista kuin työnhakijoina olevista maahanmuuttaneista
X
https://www.vantaansanomat.fi/kaupalliset/8113664 (https://www.vantaansanomat.fi/kaupalliset/8113664)
Monikulttuuri rikastaa monin yllättävin tavoin.
Quote
X
Helsingin Kalasatamassa Työpajankadulla eletään pelossa, vuokrakohteen asukas kertoo.
Vuonna 2021 rakennettu vuokratalo sijaitsee keskellä uutta Kalasatamaa, kauppakeskus Redin lähistöllä. Talon asuntoja vuokraa Juli Living Finland Oy.
Kellarikomeroihin on syksyn aikana murtauduttu useita kertoja ja paikalla on vieraillut poliisi. Rapussa sekä talon ympäristössä liikkuu sekavasti käyttäytyviä ihmisiä, jotka pyrkivät sisään rappuun ja siellä tiettyyn asuntoon, asukas kertoo.
Asiat vahvistetaan Juli Livingistä.
Asukkaan ottamista kuvista näkyy, kuinka rapun ulko-ovet on kammettu auki sorkkaraudalla. Rapussa myös lojuu usein vaatteita ja roskia.
X
Vuokranantaja on kehottanut asukkaita tuplalukitsemaan kellarikomeroidensa ovet. Lisäksi asukas on hankkinut asuntonsa oveen turvalukon. Lisälukitukset hän on joutunut maksamaan itse.
Asukas kokee, että vuokralaisen mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen tuntuvat olemattomilta. Poismuuttamista hidastaa sopimussakko, sillä vuokrasopimukset ovat vuoden mittaisia, asukas kertoo.
X
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010934286.html (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010934286.html)
Quote
X
Julkaistu 29.04.2023 08:43
MTV UUTISET – ANNA TENHU
Viime päivinä on uutisoitu useissa eri medioissa Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan Lumo One -vuokratornitalon hissiongelmista. Reistailevat hissit eivät kuitenkaan ole talon ainoa ongelma, vaan myös jatkuvat järjestyshäiriöt ja sotkuisuus piinaavat talon asukkaita.
Vuonna 2022 valmistuneessa Suomen ensimmäisessä vuokrapilvenpiirtäjässä asukkaiden mitta on nyt täysi kotitalonsa elämisen ääniä ja sotkua. MTV Uutisiin yhteyttä ottaneet asukkaat ovat kuvailleet, että talossa on vietetty aamuun kestäviä megabileitä, ulkopuolisia ihmisiä on käynyt sotkemassa taloa, ihmisten päälle on heitetty tavaroita ikkunoista ja katolle on kiipeillyt itsetuhoisia ihmisiä.
X
joka viikonloppu, kun palaan omilta menoiltani kotiin illalla, on talon ala-aula on ollut täynnä sekavasti käyttäytyvää nuorisoa. Ei heille uskalla mitään sanoa.
X
Asukkaiden mukaan talon yhteinen viherpiha viidennessä kerroksessa on usein yläpuolella sijaitsevien asuntojen roskapaikka
X
29. kerroksessa sijaitsevassa lounge-tilassa järjestetään äänekkäitä bileitä lähes joka viikonloppu.
Lounge-alue on asukkaiden virkistyskäyttöön tarkoitettu tila, jonka yhteydessä on hulppein näköaloin varustettu lasitettu terassialue.
Asukkaiden mukaan talon ovikoodia on jaettu sosiaalisessa mediassa, joten yhteisiin tiloihin on päässyt jatkuvasti ulkopuolista väkeä, jotka sotkevat paikat.
– Kattoterassillehan pääsi aiemmin ympäri vuorokauden, mutta bileporukan takia sinne ei pääse enää iltakymmenen jälkeen.
– Ulostetta, virtsaa, oksennusta, roskakasoja ja viereisen kauppakeskuksen ostoskärryjä, kuvailee eräs asukas yhteisten tilojen sisustuselementtejä viikonlopun jälkeen.
X
Asukkaat kertovat, että he ovat yrittäneet puuttua jatkuviin häiriöihin myös itse, mutta vastaanotto häiriötä aiheuttavien asukkaiden ja heidän vieraidensa parissa on ollut aggressiivista.
X
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kalasataman-tornitalossa-reistailevat-muutkin-kuin-hissit-yhteisissa-tiloissa-ulostetta-virtsaa-oksennusta-ja-roskakasoja-viikonlopun-jaljilta/8684284 (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kalasataman-tornitalossa-reistailevat-muutkin-kuin-hissit-yhteisissa-tiloissa-ulostetta-virtsaa-oksennusta-ja-roskakasoja-viikonlopun-jaljilta/8684284)
Quote from: Golimar on 05.01.2025, 14:13:36
Monikulttuuri rikastaa monin yllättävin tavoin.
Quote
Viime päivinä on uutisoitu useissa eri medioissa Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan Lumo One -vuokratornitalon hissiongelmista. Reistailevat hissit eivät kuitenkaan ole talon ainoa ongelma, vaan myös jatkuvat järjestyshäiriöt ja sotkuisuus piinaavat talon asukkaita.
Vuonna 2022 valmistuneessa Suomen ensimmäisessä vuokrapilvenpiirtäjässä asukkaiden mitta on nyt täysi kotitalonsa elämisen ääniä ja sotkua. MTV Uutisiin yhteyttä ottaneet asukkaat ovat kuvailleet, että talossa on vietetty aamuun kestäviä megabileitä, ulkopuolisia ihmisiä on käynyt sotkemassa taloa, ihmisten päälle on heitetty tavaroita ikkunoista ja katolle on kiipeillyt itsetuhoisia ihmisiä.
Varsin huonoa mainosta Lumolle. Eipä ole omiaan vähentämään segregaatiota, jos itse ansaitulla rahalla vuokransa maksavat muuttavat vähemmän haastaviin olosuhteisiin, ja tilalle tulee lisää yhteiskunnan sponssaamia asujia.
Tulee olemaan ihan mielenkiintoista palata asiaan viiden vuoden kuluttua. Millainenkohan meininki Vuosaaren (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9a4f7e07-e84a-4693-b62f-634729079956) ja Kalastaman vuokratornitaloissa on siinä vaiheessa?
Quote
X
Kivistö on runsaan 8 000 asukkaan kasvava kaupunginosa Vantaalla, Hämeenlinnanväylän itäpuolella Kivistön suuralueella.
Julkaistu 29.06.2024 19:30
X
Itä-Uudenmaan poliisi on alkanut valvoa tehostetusti Vantaan Kivistön aluetta tämän kuun alusta lähtien. Valvonnan lisäämisen taustalla on uudelle asuinalueelle tyypillinen ilmiö.
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ylikomisario Jussi Huhtela kertoo, että poliisi on puuttunut Kivistössä erityisesti päihteiden käyttöön ja huumeiden myyntiin sekä niistä johtuviin häiriöihin julkisilla paikoilla.
Lisäksi poliisi on havainnut useita tilanteita, joissa autoja on pysäköity virheellisesti ja autoilla on ajettu jalkakäytävillä ja aukioilla.
Ongelma on Huhtelan mukaan uudelle asuinalueelle tyypillinen.
– Kivistö on ikään kuin tyhjästä rakennettu. Sinne on muuttanut lyhyen ajan sisällä 8 000 ihmistä, jotka pääsääntöisesti eivät tunne toisiaan.
X
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tyhjasta-noussut-asuinalue-vantaalla-muuttui-levottomaksi-poliisi-puuttuu-nyt-pienempiinkin-rikkeisiin/8965700 (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tyhjasta-noussut-asuinalue-vantaalla-muuttui-levottomaksi-poliisi-puuttuu-nyt-pienempiinkin-rikkeisiin/8965700)
https://vimeo.com/1055847831 (https://vimeo.com/1055847831)
Quote from: Golimar on 12.02.2025, 09:09:26
Quote
X
Kivistö on runsaan 8 000 asukkaan kasvava kaupunginosa Vantaalla, Hämeenlinnanväylän itäpuolella Kivistön suuralueella.
Julkaistu 29.06.2024 19:30
X
Itä-Uudenmaan poliisi on alkanut valvoa tehostetusti Vantaan Kivistön aluetta tämän kuun alusta lähtien. Valvonnan lisäämisen taustalla on uudelle asuinalueelle tyypillinen ilmiö.
Tuolla Kivistön suuralueella on kaksi nopeasti kasvanutta kaupunginosaa, joiden asukasluvut olivat 31.12.2023:
Kivistö 11125 (vieraskielisiä 22%)
Keimola 2418 (vieraskielisiä 37%)
(https://www.google.com/maps/place/Uomarinteen+koulu/@60.3215942,24.833718,14.71z/data=!4m6!3m5!1s0x468df75a8cacdbd1:0xd04d6728ed0df105!8m2!3d60.2696914!4d24.8507667!16s%2Fg%2F128dgd_c8?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI1MDIwOS4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D)
Kivistö on alueellinen keskus, missä hengailijolle on enemmän kokoontumispaikkoja ja hyvät yhteydet (juna-asema). Siksi nykyiset "kasvukivut" keskittyvät sinne. Pidemmällä tähtäimellä jo nyt "rikastuneempi" naapurikaupunginosa Keimola saattaa kuitenkin olla alttiimpi maahanmuuton lieveilmiöille, koska liberaaleinakin itseään pitävät vanhemmat eivät vapaaehtoisesti pistä omia lapsiaan kouluun, jossa vieraskielisten osuus on suuri.
Helmikuussa 2023 Keimolanmäen koulun S2-oppilaiden osuus oli (vantaalaisittain) maltillinen 37%, eli sama kuin Keimolan vieraskielisten osuus, mutta "valkopaon" myötä ensiksi mainittu saattaa kasvaa paljonkin nopeammin kuin jälkimmäinen.
Vertailun vuoksi lukuja tämän hetken etnisesti eriytyneimmistä Vantaan kaupunginosista: vuonna 2023 Havukosken (vieraskielisiä 54%) Kytöpuiston koulussa S2-oppilaita oli 81%. Hakunilan (vieraskielisiä 47%) Lehtikuusen koulussa S2-oppilaita oli 65%.
Miten pääsääntöisellä naapureiden tuntemisella on mitään merkitystä jalkakäytävillä ajeluun, väärin pysäköintiin tai huumekauppaan? Oliko kenties Westendin alkuaikoina sama ongelma, kun naapurit eivät pääsääntöisesti tunteneet toisiaan?
Huhtela (se sama mokuttaja?) voisi vihdoin alkaa puhua asioista oikeilla nimillä.
Quote from: Huppupelikaani on 12.02.2025, 11:12:38
Miten pääsääntöisellä naapureiden tuntemisella on mitään merkitystä jalkakäytävillä ajeluun, väärin pysäköintiin tai huumekauppaan?
Sosiaalinen pääoma: tunnet naapurisi, tiedät kuinka he ajattelevat ja sinulla on jopa jotain yhteistä heidän kanssaan. Monikulttuurisuus tuhoaa juuri tätä.
Quote from: Huppupelikaani on 12.02.2025, 11:12:38
Miten pääsääntöisellä naapureiden tuntemisella on mitään merkitystä jalkakäytävillä ajeluun, väärin pysäköintiin tai huumekauppaan? Oliko kenties Westendin alkuaikoina sama ongelma, kun naapurit eivät pääsääntöisesti tunteneet toisiaan?
Huhtela (se sama mokuttaja?) voisi vihdoin alkaa puhua asioista oikeilla nimillä.
Kyllä sosiaalinen kontrolli on tärkeä perseilyä hillitsevä tekijä. Kivistö (https://www.google.com/maps/place/Uomarinteen+koulu/@60.3105478,24.84979,1003a,35y,39.14t/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x468df75a8cacdbd1:0xd04d6728ed0df105!8m2!3d60.2696914!4d24.8507667!16s%2Fg%2F128dgd_c8?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI1MDIwOS4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D)oli ennen Kehärataa omakotialuetta (ilmakuvan yläosa). Asukkaiden vaihtuvuus siellä ei todennäköisesti ole ollut kovin kummoinen, ja sosiaalinen kontrolli on varmasti ollut riittävä pitämään paikalliset potetiaaliset häiriön aiheuttajat aisoissa. Kivistön väkiluvun valtava lisäys on seurausta uuden radan varrelle rakennetuista kerrostaloista (ilmakuvan alaosa).
En tiedä, kuinka suuri osa uusista kivistöläisistä asuu omistusasunnossa, mutta nykyaikaisissa kerrostaloissa, jossa lähes kaikki toiminnot on ulkoistettu isännöinti- ja huoltoyhtiöille, insentiivit yhteistoimintaan naapurien kanssa eivät ole omistusasujillekaan samalla tasolla kuin joskus aikaisemmin. Veikkaisin, ettei heidän kesken synny perseilyä hillitsevää sosiaalista kontrollia jatkossakaan.
Quote from: Siili on 12.02.2025, 12:33:20
Kivistö oli ennen Kehärataa omakotialuetta (ilmakuvan yläosa). Asukkaiden vaihtuvuus siellä ei todennäköisesti ole ollut kovin kummoinen
Asun muutaman kilsan päässä enkä edes tiennyt että tuonne on rakennettu liki 10 000 asukkaan kaupunginosa, ennenkuin kaveri muutti sinne. Ei ollut mitään syytä ajella sielläpäin. Ai, tää ei enää ookkaan omakotitaloalue, jollaisena sen muistin. Tämäkin muutos vain tapahtui. Kaavoituspäätöksiä yms. sellaisia seuraamalla olisi varmaan tiennyt paremmin. Ihan kivan oloinen mesta näin ulkopuolisen silmin. Ainoa vika että siellä on liikaa muita kuin suomalaisia, joita ei päiväsaikaan pahemmin näy. Eiköhän tuosta hyvä tule jahka edetään vaiheeseen remigration :)
Mikäs niitä Pukinmäen flikkoja oikein vaivaa?
Quote
Tyttöjoukko häiriköi koulua Helsingissä
Väkivalta| Helsingin Pukinmäenkaaren peruskoulussa saatiin poikien häiriköinti loppumaan, mutta nyt koululla häiriköivät tytöt. Vanhemmat toivovat edelleen koululta jämäkämpiä otteita.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011022984.html
Siinähän ehtii tehdä lyhyehkön nuorisorikollisen tai ainakin häirikön uran ennen sitä perinteistä synnytyskoneen uraa.
Pukinmäki on nyt kovassa nousussa kouluhulinoinnissa. Ja senhän tietää, ettei hulina lopu koulun loppumiseen. Koulu voi pitää hulinoitsijat vielä jotenkin kurissa, mutta sen jälkeen kuria ei pidä kukaan.
Quote from: Betonikostaja on 13.02.2025, 08:28:52
Pukinmäki on nyt kovassa nousussa kouluhulinoinnissa. Ja senhän tietää, ettei hulina lopu koulun loppumiseen. Koulu voi pitää hulinoitsijat vielä jotenkin kurissa, mutta sen jälkeen kuria ei pidä kukaan.
Pukinmäen väestöstä noin neljännes on vieraskielisiä ja koulun S2-pitoisuus on myös luokkaa neljännes oppilaista. Helsingissä on nelisenkymmentä koulua, jossa vieraskielisiä on enemmän, eli kysymyksessä ei ole mamugheton ghettokoulu. Kun saman reksin (https://www.google.com/search?q=maarit+hosio&oq=ma&gs_lcrp=EgZjaHJvbWUqDggAEEUYJxg7GIAEGIoFMg4IABBFGCcYOxiABBiKBTIMCAEQLhgnGIAEGIoFMgYIAhBFGDkyBggDEEUYPDIGCAQQRRg8MgYIBRBFGDwyBggGEEUYPDIGCAcQRRg80gEIMTA4OGowajSoAgCwAgE&sourceid=chrome&ie=UTF-8) alaisuudessa ilmenee toistuvasti samankaltaisia ongelmia, alkaa vaikuttaa siltä, että häneltä puuttuu jämäkkyyttä puuttua orastavaan perseilyyn, minkä seurauksena tilanne on nimen omaan hänen vetämissään kouluissa kärjistynyt toistuvasti.
Quote from: Siili on 13.02.2025, 10:17:54
Quote from: Betonikostaja on 13.02.2025, 08:28:52
Pukinmäki on nyt kovassa nousussa kouluhulinoinnissa. Ja senhän tietää, ettei hulina lopu koulun loppumiseen. Koulu voi pitää hulinoitsijat vielä jotenkin kurissa, mutta sen jälkeen kuria ei pidä kukaan.
Pukinmäen väestöstä noin neljännes on vieraskielisiä ja koulun S2-pitoisuus on myös luokkaa neljännes oppilaista. Helsingissä on nelisenkymmentä koulua, jossa vieraskielisiä on enemmän, eli kysymyksessä ei ole mamugheton ghettokoulu. Kun saman reksin alaisuudessa ilmenee toistuvasti samankaltaisia ongelmia, alkaa vaikuttaa siltä, että häneltä puuttuu jämäkkyyttä puuttua orastavaan perseilyyn, minkä seurauksena tilanne on nimen omaan hänen vetämissään kouluissa kärjistynyt toistuvasti.
Kun tällaista tapahtuu koulussa tai alueella, jossa vieraskielisiä on maltillinen määrä, niin tilanne on sitäkin huolestuttavampi. Pukinmäen vieressä on kuitenkin Malmi ja Pihlajamäki, jotka ovat molemmat aika mokuttuneita, joten selvästi kyllä näkee, millä tiellä Pukinmäkikin on. Hosion kaltainen rehtori pystyy vauhdittamaan mädätystä, mutta jämäkkäkään rehtori ei pysty estämään alueen mokuttumista. Ja kun ongelmat kasvavat tarpeeksi isoiksi, niille ei voi tehdä enää mitään.
Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä.
Quote
X
Jopa alakouluikäisiä lapsia on tavattu myymästä ja välittämästä huumeita Helsingissä. Helsingin johtava sosiaalityöntekijä Silja Remes ei silti halua, että lapsista aletaan puhumaan huumediilereinä.
– Mielestäni se ohjaa keskustelua väärään suuntaan. Puhe on vahvaa ja leimaavaa. Se kuulostaa siltä, ettei ole enää mahdollisuutta pysäyttää, tulla väliin.
Remeksen mukaan huumekaupassa ei ole kyse ihan uudesta ilmiöstä, vaan se on näkynyt sosiaalityössä muutamien vuosien ajan.
– Usein nuoret lähtevät mukaan vanhempien kavereiden, tuttujen tai vanhempien sisarusten kautta. Heidät rekrytoidaan mukaan tyyliin "käy viemässä tuo laatikko tuonne ja saat rahaa."
X
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/39509e8d-ce58-4aa0-abbb-7be613aa35d3 (https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/39509e8d-ce58-4aa0-abbb-7be613aa35d3)
QuoteHeidät rekrytoidaan mukaan tyyliin "käy viemässä tuo laatikko tuonne ja saat rahaa".
Eli aivan kuin Wolt-kuskitkin Afrikasta. :roll:
Quote from: Golimar on 15.02.2025, 09:31:24
Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä.
Quote
X
Jopa alakouluikäisiä lapsia on tavattu myymästä ja välittämästä huumeita Helsingissä. Helsingin johtava sosiaalityöntekijä Silja Remes ei silti halua, että lapsista aletaan puhumaan huumediilereinä.
– Mielestäni se ohjaa keskustelua väärään suuntaan. Puhe on vahvaa ja leimaavaa. Se kuulostaa siltä, ettei ole enää mahdollisuutta pysäyttää, tulla väliin.
Remeksen mukaan huumekaupassa ei ole kyse ihan uudesta ilmiöstä, vaan se on näkynyt sosiaalityössä muutamien vuosien ajan.
– Usein nuoret lähtevät mukaan vanhempien kavereiden, tuttujen tai vanhempien sisarusten kautta. Heidät rekrytoidaan mukaan tyyliin "käy viemässä tuo laatikko tuonne ja saat rahaa."
X
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/39509e8d-ce58-4aa0-abbb-7be613aa35d3 (https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/39509e8d-ce58-4aa0-abbb-7be613aa35d3)
Aina kun näistä maahanmuuton lieveilmiöistä puhutaan, ensimmäisenä tulee
jyrkkä kielto. Ei näin saa sanoa, ei näin saa ajatella ja niin edelleen. Ei nyt helvetissä kukaan täysjärkinen ala luulla kaikkia lapsia huumediilereiksi, mutta kyllä tähän asiaan pitää ihan kunnolla puuttua. Alakouluikäinen lapsi voi vielä aikuisia totellakin, teinien kanssa on jo paljon vaikeampaa. Lapsi ei ehkä myöskään aina ymmärrä, mitä on tekemässä, ja alakouluikäiselle on helpompaa perustella se, että jokin on väärin. Teini voi jo ihan tietoisesti toimia väärin, vaikka tietäisikin, ettei niin saa tehdä.
Tuollainen hyssyttelevä asenne ongelmien käsittelyssä vituttaa aina. Jos joku toimii väärin, niin kyllä se pitää tehdä selväksi. Olkoon vaikka lapsi. Mutta etenkin lapselle pitää sanoa myös se, että voit vielä korjata virheesi. Se on se ymmärtävä ja myönteinen näkökulma näissä, ei hyssyttely.
Helsingissä piirretään hakaristejä liiketilojen ikkunoihin.
Fantastista kehitystä.
Quote
Vantaalle suunnitteilla uusi moskeija
Kaupunki on tehnyt myönteisen poikkeamispäätöksen asemakaavaan.
X
Vantaan kaupungin asemakaavapäällikkö Marjaana Yläjääski sanoo, että kaupunki on viime vuoden puolella valmistellut ja tehnyt viime kesäkuussa myönteisen poikkeamispäätöksen, joka mahdollistaa Koivupuistontie 16:ssa sijaitsevan teollisuusrakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisen voimassa olevasta asemakaavasta poiketen uskonnollisen yhteisön käyttöön moskeijaksi.
X
Päätöksen maankäytöllisessä valmistelussa tehtiin yhteistyötä kaupungin asiantuntijoiden kanssa esimerkiksi pysäköinnistä ja liikenteellisistä vaikutuksista.
– Lisäksi valmistelun yhteydessä on kuultu naapurit. Kuulemisessa rakentamisesta ei esitetty mielipiteitä tai jätetty muistutuksia. Ajattelen, että ominaispiirteiltään käyttäjiensä uskontoa edustava rakennus tuo lisäarvoa paitsi käyttäjilleen myös ympäristölleen, Yläjääski sanoo.
X
Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Poikkeamispäätöksen on pääsääntöisesti johdettava parempaan tulokseen esimerkiksi kaupunkikuvan, ympäristön, turvallisuuden, palvelutason, rakennuksen käytön, suojelutavoitteiden tai liikenneolojen kannalta kuin päästäisiin asemakaavan mukaisella rakentamisella.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011076007.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011076007.html)
Quote
Vain tilaajille
Vantaalla toimii useita moskeijoita ilman asianmukaista lupaa
Kaupungin resurssit eivät riitä jokaisen rakennuksen jatkuvaan valvomiseen, sanoo apulaiskaupunginjohtaja.
Tiina Örn
12.2.2025 5:05 | Päivitetty 14.2.2025 12:53
Entisen mattopesulan tiloihin Vantaan Viertolaan on kaikessa hiljaisuudessa avattu kulttuurikeskus ja moskeija. Naapurustossa asunut vantaalaismies kummasteli asiaa ja ihmetteli, miksei naapureille ole kerrottu asiasta mitään.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8282043 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8282043)
Tuo Vantaan uusi moskeija sijaitsee kyllä teollisuusalueella, mutta vieressä on laajat pientaloalueet. Mitähän nämä asukkaat tykkäävät? Ja miksi moskeija pitää perustaa sinne, missä matuja ei ennestään ole?
Varmasti moskeija tuo "lisäarvoa" ympäristölleen ;D
Quote from: Betonikostaja on 06.03.2025, 16:05:08
Tuo Vantaan uusi moskeija sijaitsee kyllä teollisuusalueella, mutta vieressä on laajat pientaloalueet. Mitähän nämä asukkaat tykkäävät? Ja miksi moskeija pitää perustaa sinne, missä matuja ei ennestään ole?
Varmasti moskeija tuo "lisäarvoa" ympäristölleen ;D
Siellä ei ole kilpailevien uskonsuuntausten kannattajia niin saavat olla paremmin rauhassa. Pientaloalue on ihan hyvä paikka moskeijalle. Eivät ne sinne mennessään ja tullessaan rettelöi.
Quote from: l'uomo normale on 06.03.2025, 16:15:06
Siellä ei ole kilpailevien uskonsuuntausten kannattajia niin saavat olla paremmin rauhassa. Pientaloalue on ihan hyvä paikka moskeijalle. Eivät ne sinne mennessään ja tullessaan rettelöi.
Sieltä on kymmenen minuutin kävelymatka Suomen Jehovan todistajien hermokeskukseen ja paikalliseen temppeliin (https://www.google.com/maps/dir/60.3015046,25.0014384/60.3039182,24.9948968/@60.3023631,24.9930906,648m/data=!3m1!1e3!4m2!4m1!3e2!5m1!1e4?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI1MDMwMy4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D). Ekumenian paikka?
Quote from: Siili on 06.03.2025, 16:28:58
Sieltä on kymmenen minuutin kävelymatka Suomen Jehovan todistajien hermokeskukseen ja paikalliseen temppeliin (https://www.google.com/maps/dir/60.3015046,25.0014384/60.3039182,24.9948968/@60.3023631,24.9930906,648m/data=!3m1!1e3!4m2!4m1!3e2!5m1!1e4?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI1MDMwMy4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D). Ekumenian paikka?
Kummatkaan eivät tunnusta Jeesuksen jumaluutta. Siitä on hyvä aloittaa. Jehovat eivät äänestä vaaleissakaan, joten heitä ei pitäisi haitata maanpäällisen "asianjärjestelmän" islamilaisoituminenkaan.
Tänään oli Länsimäen tiellä jotain kairavaunuja, taisi liittyä siihen ratikkasekoiluun.
Normipäivä Myyrmäessä.
https://vimeo.com/1063673665
Quote
Vantaa menettää koulutettuja, ja sisään muuttaa työttömiä.
Tiina Örn
10.3.2025 4:55 | Päivitetty 10.3.2025 11:25
Kuntien välinen muuttoliike on kasvattanut Vantaan väestöä työttömillä. Sen sijaan työssäkäyvien määrä on vähentynyt.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8348674 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8348674)
Quote
Kuusijärven henkilökunta on luonut turvallisemman tilan periaatteet yhdessä kävijöiden kanssa.
Anna Brelo
9.3.2025 9:02
Kuusijärvelle on laadittu turvallisemman tilan periaatteet. Periaatteita ovat muiden muassa toisten ihmisten kunnioittaminen sekä se, että ketään ei kiusata tai syrjitä.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8347833 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8347833)
Quote
5.3.2025 9:10
Vantaalaiset joutuvat äänestämään ilman selkeää käsitystä siitä, mihin suuntaan kaupunkia ollaan viemässä, kirjoittaja toteaa.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa yli puolet tulevista valtuutetuista suhtautui kriittisesti Vantaan ratikkaan Vantaan Sanomien vaalikoneessa. Päätöksenteon edetessä monen valtuutetun kanta kuitenkin muuttui, mikä herättää kysymyksiä heidän johdonmukaisuudestaan ja vastuullisuudestaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja tuleva valtiovarainministeri Riikka Purra vakuutti ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja Vantaan kaupungintalon edessä pitävänsä vantaalaisten puolia ja vastustavansa ratikan rakentamista. Eduskuntavaaleissa Purra sai Vantaalta 9401 ääntä, nousten sekä kaupungin että koko maan äänikuningattareksi. Vantaalaisten odotuksista huolimatta Orpon hallitus kuitenkin myönsi kesällä 2024 valtiovarainministeriön myötävaikutuksella valtion rahoitusta ratikan rakentamiseen.
Vielä ei ole liian myöhäistä arvioida uudelleen, onko ratikka muuttuneiden suhdannenäkymien valossa todellisuudessa kannattava investointi.
Kuntavaalien lähestyessä puolueiden ja ehdokkaiden on yhä vaikeampi antaa konkreettisia lupauksia, sillä kaupungin taloudelliset näkymät ovat heikommat kuin koskaan. Kaupunginvaltuutettuna 20 vuoden ajalta ja yritystutkijana voin todeta, että Vantaan taloudellinen tulevaisuus on poikkeuksellisen epävarma.
Onneksi ratikkaa ei ole vielä alettu rakentaa, sillä kaupunki odottaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä onko päätöksenteossa esiintynyt korruptiota.
Tilanteen epävarmuus ja kaupunginjohdon sisäiset ristiriidat eivät anna myönteistä kuvaa kaupungin hallinnosta. Vantaalaiset joutuvat äänestämään ilman selkeää käsitystä siitä, mihin suuntaan kaupunkia ollaan viemässä.
Vielä ei ole liian myöhäistä arvioida uudelleen, onko ratikka muuttuneiden suhdannenäkymien valossa todellisuudessa kannattava investointi. Toistaiseksi rahaa on kulunut vasta muutamia kymmeniä miljoonia euroja, mikä on vain pisara kaupungin budjetissa.
Demokratian nimissä Vantaan Sanomien olisi syytä selvittää, ketkä kaupunginvaltuutetut muuttivat aikanaan kantaansa ratikkaan, jotta äänestäjillä olisi konkreettista tietoa päätöksenteosta vaaliuurnilla.
Timo Auvinen
Yritystutkija ja kaupunginvaltuutettu (sit.), 20 vuoden kokemuksella
https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8335867 (https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8335867)
Quote
Tänään 9:10
Kirjoittaja pitää hyvänä sitä, että valtuutetuilla on ollut kykyä muuttaa mielipiteitään saatuaan uutta tietoa ratikasta.
Monen valtuutetun ajatukset Vantaan ratikasta ovat muuttuneet sitten vuoden 2021 kuntavaalien. Se on todella fiksua ja kuvastaa, että henkilö on paneutunut asiaan.
Kun on tullut lisää tietoa ratikan hyödyistä, on ollut järkevää myös muuttaa omaa kantaa.
Ei anna suinkaan myönteistä kuvaa valtuutetuista pitää kiinni jääräpäisesti omista kannoistaan ja näin hiekoittaa Vantaan tulevaa kehitystä.
Raimo Hyvönen
Vantaa
https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8356567 (https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8356567)
Quote
X
Alue- ja kuntavaaleissa kokoomuksen listoilla ehdolla olevaa Pekka Äikästä (kok.) syytetään talousrikoksesta. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
HS kertoo, että vantaalainen Äikäs on myös hyllytetty lautamiehen tehtävästään Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
X
Vantaan kokoomuksen ehdokas työskentelee tällä hetkellä teknologiajohtajana Autoliitossa.
HS kertoo, että Äikäs on syytteessä törkeästä petoksesta ja asianomistajana on hänen entinen työnantajansa.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8356498 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8356498)
Quote from: Golimar on 12.03.2025, 12:46:15
Quote
Vantaa menettää koulutettuja, ja sisään muuttaa työttömiä.
Tiina Örn
10.3.2025 4:55 | Päivitetty 10.3.2025 11:25
Kuntien välinen muuttoliike on kasvattanut Vantaan väestöä työttömillä. Sen sijaan työssäkäyvien määrä on vähentynyt.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8348674 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8348674)
Vantaalla on
white flight vahvasti käynnissä. Kaupunki on kehuskellut kansainvälisyydellään, mutta työssäkäyvät ja etenkin hyvätuloiset ihmiset ovat ymmärtäneet, että tuo kansainvälisyys tarkoittaa vain
kehitysmaalaisia. Kehitysmaalaiset ovat pelkkää myrkkyä Vantaan jo ennestään heikolle taloudelle ja Vantaalta lähtevät pois ne, jotka voivat.
Typerintähän tuossa on se, että kaupunki omilla toimillaan vauhdittaa rappiota, mutta mitäpä muuta demarivetoiselta kaupungilta voisi odottaakaan. Vantaalta ei kannata ostaa asuntoa paremmiltakaan alueilta, sillä asuntojen arvot eivät siellä ainakaan nouse. Todennäköisempää on, että kaupungin kehitysmaalaistuminen romahduttaa asuntojen arvon, kun kukaan ei halua muuttaa talousvaikeuksissa olevaan kaupunkiin, joka tulee uppoamaan matujen mukana.
Mutta kehuskelkaa te vain siellä sillä kansainvälisyydellä, Afrikan ja Lähi-idän kansat ovat ainakin hyvin edustettuina, melkoinen lottovoitto siis ;D
Tosi tarina Vantaasta.
Kaverini osti asunnon Hakunilasta 1980-luvulla, siihen aikaan umpivalkoiselta (+muutama romani), mutta hieman levottoman maineen omaavalta alueelta sai kohtuuhinnalla neliöitä. 90-luvun lopussa hän myi Hakunilan asuntonsa ja osti Espoosta hyvämaineiselta pientaloalueelta talon.
Kun näin häntä muuton jälkeen, niin kertoi tuntojaan. Ei sanonut mitään tällaista:
- Hienoa kun sai lisää tilaa kasvavalle perheele
- Onpa mukava kun on nyt hieman puutarhaakin
- Autotalli on todella kätevä, kun voi harrastaa kaikenlaista
Sen sijaan kuului tämä: Loistavaa, ei ainuttakaan somalia.
HS 17.3.2025 (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011077617.html)
QuoteOpettaja kertoo Suomessa syntyneistä oppilaistaan, jotka eivät osaa suomea
Stadin Ammattiopistoon tulee nuoria heikolla kielitaidolla. Liisalla on Suomessa syntyneitä oppilaita, jotka eivät tiedä, mikä on "työpöytä".
- -
Vieraskielisten oppilaiden osuus perusopetuksessa: Helsinki 26 %, Espoo 30 %, Vantaa 33 %
--
Meidän opettajien pitää jatkuvasti laskea rimaa ja yksinkertaistaa opetusta, sitä pyydetään ihan johdon taholta. Mutta nyt on tullut lakipiste vastaan, tästä ei enää voida mennä alaspäin." "Muuten meillä on tilanne, että nuoret saavat käteensä tutkinnon, jolla he eivät tee mitään. Minä en halua antaa ääniä öyhöttäjille ja persuille, mutta haluan säilyttää suomalaisen koulutuksen tason."
--
Liisan kokemuksen mukaan erityisen huono tilanne on tyypillisesti maahanmuuttajataustaisilla pojilla. Heillä yhdistyvät huono kielitaito ja -käytös tavalla, joka muuttaa koulun arjen "sirkukseksi". Monia vetää puoleensa niin sanottu roadman-kulttuuri, johon liittyy tietty pukeutumistyyli ja osalla myös rikollisen elämäntavan ihailu.
--
Professori Mari-Pauliina Vainikaisen mukaan varhaiskasvatuksen ja koulujen merkitys kielitaidon edistämisessä korostuu tilanteissa, joissa lasten muussa arkiympäristössä ei juurikaan puhuta suomea. "Maahanmuuttajataustaiset lapset pitäisi saada hyvissä ajoissa ennen koulun alkua varhaiskasvatukseen ja kaikki koulujen toiminta pitäisi organisoida niin, että se tukee kielen oppimista."
Vaikea valintatilanne: joko vaaleissa ääni persuille ja öyhöttäjille tai kärsimyksen syveneminen. Professori Mari-Pauliina väläyttää vaihtoehtoa: ajoissa päiväkotiin (auttaako jos sielläkin kaikki ovat maahanmuuttajia?) ja koulujen tulee kaikessa tukea kielen oppimista (raikas uusi idea, kannattaisi ainakin kokeilla?)
Quote from: Jorma Teräsrautela on 17.03.2025, 10:10:18
HS 17.3.2025 (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011077617.html)
Opettaja kertoo Suomessa syntyneistä oppilaistaan, jotka eivät osaa suomea
Tässä vielä vähän lisäpoimintoja tuosta:
Opettaja kertoo jopa kolmannen polven maahanmuuttajista, jotka eivät osaa kunnolla suomea
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011077617.html
Quote
Millaista on opettaa ammattikoulussa toisen ja jopa kolmannen polven maahanmuuttajia, jotka eivät osaa tarpeeksi hyvin suomea ymmärtääkseen opetusta?
Sen tietää Helsingissä Stadin AO:ssa opettajana työskentelevä Liisa.
...
HS ei julkaise Liisan oikeaa nimeä, sillä se voisi vaarantaa hänen työpaikkansa. HS haastatteli Liisaa, sillä maahanmuuttajataustaisten lasten kielitaito, sen vaikutus oppilaitosten arkeen ja näiden lasten pärjääminen yhteiskunnassa on kuntavaalien tärkeimpiä kysymyksiä.
...
Useat oppilaat eivät Liisan mukaan ymmärrä aivan tavallisia asiatekstejä.
"Kun annan oppilaille tehtäviä, aloitan ne aina selkeällä käskysanalla ja laitan ohjeistukseen mukaan videon. Jos ei osaa lukea ohjeita, voi ainakin katsoa sen."
...
"On tilanteita, joissa vietän tunnin jonkin oppilaan kanssa, koska hän ei ymmärrä tehtäviä. Moni yrittää kysyä, mitä asiat ovat englanniksi."
Huonoin kielitaito on Liisan mukaan niillä, jotka tulevat hyvin perhekeskeisestä kulttuurista.
"Meillä on thai-taustaisia oppilaita, jotka aloittavat meillä ja häviävät sitten. He menevät töihin vanhempiensa ravintolaan, ja vanhemmat toivovat sitä."
Tässä vielä toinenkin vähän samaa asiaa sivuava juttu:
Helsingin opettaja kertovat: Myös kantasuomalaisten lasten kielitaito on romahtanut
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011093617.html
Quote
Sekä maahanmuuttajataustaisilla että kantasuomalaisilla lapsilla on vaikeuksia ymmärtää yksinkertaista suomea ja tavallisten esineiden nimiä.
...
HS kertoi maanantaina, miten Stadin ammattiopistossa näkyy kielitaidottomuus. Edes Suomessa syntyneet toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajaperheiden nuoret eivät välttämättä osaa suomen kieltä välttävästi.
He ovat kuitenkin saaneet suomalaisesta peruskoulusta päästötodistuksen.
Helsinkiläisen alakoulun opettaja Riikka Ylitalo kertoo, että monen lapsen kielitaito on niin huono, ettei yksinkertaistakaan suomea ymmärretä.
"Älä piirrä opetuksen aikana, ota vihko repusta. Tämänkaltaisia asioita ei ymmärretä", Ylitalo kertoo.
...
Moni Ylitalon oppilaista käyttää hyvin suomea arkipuheessa, mutta sanavarasto, kirjoitustaito ja luetun ymmärtämisen taito voivat olla heikolla tasolla.
"Monet haluaisivat käyttää pelkästään englantia, vaikka kannustan suomen käyttämiseen", Ylitalo kertoo.
Myös kantasuomalaiset lapset vaihtavat mielellään englannin ja suomen yhdistelmään eli "finglishiin", vaikka osaavat suomea hyvin, Ylitalo kertoo.
Maahanmuuttajataustaisten koulukavereiden kanssa puhutaan pelkästään englantia, jolloin suomen kielen taito ei heilläkään kehity.
Toinen alakoulun opettaja kertoo käyttävänsä oppitunneilla netin kuvahakua jatkuvasti, sillä lapset eivät tiedä tavallistenkaan esineiden nimiä suomeksi.
"Eilen katsottiin, mitä tarkoittaa imuri, tötterö ja karamelli", opettaja kertoo.
...
Hänestä suurin ongelma on, että vanhemmat eivät hae lapselleen S2-tukea.
Kotona lapsille ei lueta millään kielellä eikä välttämättä edes puhuta lapsen omalla äidinkielellä, opettaja kertoo.
Ylitalo pitää suurimpana haasteena sitä, että lapset eivät koe kielen ja kirjallisuuden opiskelua samanlaisena työtä vaativana toimintana, kuin esimerkiksi matematiikan opiskelua.
...
"Resursseja suomen opiskeluun pitäisi parantaa. Tunneille tarvitaan lisää opettajia. Se toisi myös kaivattua työrauhaa", Ylitalo sanoo.
Toinen opettaja kaipaa kouluunsa enemmän nimenomaan S2-opettajaresursseja.
...
Maahanmuuttajataustaisten lasten kieliongelmat tulivat esiin myös tuoreessa tutkimuksessa (https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/maahanmuuttajataustaisten-nuorten-osaaminen-pisa-2022-tutkimuksessa), jossa huomattiin, että ensimmäisen polven maahanmuuttajalapsista 61 prosentilla lukutaito on hyvin heikko.
...
Suomea äidinkielenään puhuvat oppilaat eivät esimerkiksi erota kampaa ja harjaa tai appelsiinia ja mandariinia toisistaan. Sanoja, kuten kaappikello tai narskua ei tunneta, Piironen kertoo.
Myös toinen opettaja on huomannut kantasuomalaisten lasten sanavaraston kaventumisen. Sanoja, kuten hella, kasari tai pata ei tunneta, hän kertoo.
Piirosen mielestä suurin syy kielen rapautumiseen on lukemisen vähentyminen ja se, että vanhemmat eivät enää juttele lastensa kanssa kotona.
Lapset viettävät vapaa-aikaansa englanninkielisessä Youtubessa ja vanhemmatkin saattavat kadota ruutuihinsa.
Ja tässä tuo tutkimus mihin on viitattu:
Maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA 2022 -tutkimuksessa - Valtioneuvosto
https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/maahanmuuttajataustaisten-nuorten-osaaminen-pisa-2022-tutkimuksessa
Quote
Osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä suuria, mutta kaventuneet vuodesta 2012
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaito oli kaikkien suomalaisoppilaiden tavoin heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna. Matematiikassa ja luonnontieteissä osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä olivat kaventuneet. Erojen kaventuminen johtuu kantaväestön oppilaiden tulosten voimakkaammasta heikkenemisestä.
...
Maahanmuuttajataustaisissa oppilaissa suuri osa heikkoja osaajia
Suomen maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa oli PISA-määritelmän mukaan heikkoja osaajia. Matematiikassa heikkoja osaajia oli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 58 prosenttia ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia. Kantaväestön oppilaista heikkoja matematiikan osaajia oli 22 prosenttia.
Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla heikkojen matematiikan osaajien osuus ei ollut muuttunut tilastollisesti merkitsevästi vuodesta 2012. Sen sijaan lukutaidossa heikkojen osaajien osuus oli kasvanut. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista peräti 61 prosentilla ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 39 prosentilla oli heikko lukutaito 2022. Osaamistasoltaan heikoilla oppilailla ei OECD:n määritelmän mukaan katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
...
PISA-raportti (https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/978-952-86-0232-3_ktl-t-39-pisa-2022_jyx.pdf) (Jyväskylän yliopisto)
QuoteMaahanmuuttajataustaisissa oppilaissa suuri osa heikkoja osaajia
Mutta siis osaajia kuitenkin. Kyllä kannatti. :roll:
Quote from: Skeptikko on 18.03.2025, 00:39:57
Quote from: Jorma Teräsrautela on 17.03.2025, 10:10:18
HS 17.3.2025 (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011077617.html)
Opettaja kertoo Suomessa syntyneistä oppilaistaan, jotka eivät osaa suomea
Opettaja kertoo jopa kolmannen polven maahanmuuttajista, jotka eivät osaa kunnolla suomea
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011077617.html
Mitä enemmän kotoutat, sitä vähemmän kotoutuvat.
Parasta kotouttamaista on tietenkin lopettaa aivan kaikki kotouttaminen, ja heittää kaikki peduiinit syvään päätyyn. Siellä joko oppivat uimaan, tai palaavat kokemusta rikkaampina aavikolle!
Tämä varmaan suunnittelee uutta Nokiaa tai jotain.
https://vimeo.com/1066932328
^Se on komeaa katsottavaa, kun USA:sta lähtee matu-jengiläiset niputettuna armeijan lentokoneella Venezuelaan ja siellä suoraan liukuhihnameiningillä pää klaniksi ja vankilaan.
Siinä olisi mallia Suomenkin katujengiongelmaan, jos ei oltaisi maailman kuran kynnysmatto omasta halustamme.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011093617.html (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011093617.html)
Quote
....
Maahanmuuttajataustaisten koulukavereiden kanssa puhutaan pelkästään englantia, jolloin suomen kielen taito ei heilläkään kehity.
...
Mites sitten tehdään kun pesuvesi loppuu? (Siis puhdas pesuvesi).
Quote
....
Maahanmuuttajataustaisten koulukavereiden kanssa puhutaan pelkästään englantia, jolloin suomen kielen taito ei heilläkään kehity.
...
Pitäisi varmaan vähentää englannin opetusta.