Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[Kallan]

--snip--
Sen sijaan kun suomalaisäiti ostaa ihan omalla rahallaan asunnon paikasta, jonka hän kokee itselleen ja lapsilleen parhaaksi paikaksi elää, jotta ei tarvitsisi yhteiskunnan tuki- ja mielenterveyspalveluita, niin tähän on puututtava!

Ja vihervasemmiston äänestäjät eivät näe tässä mitään väärää. Ja itseään tutkijoiksi ja dosenteiksi nimittävät voivat suoltaa ihan kumpaakin tuubaa samaan aikaan ja nostaa veronmaksajien maksamaa ähkypalkkaa yliopistonsa yläkerran toimistohuoneessa.

-i-

Tämä on hämmästyttävä ilmiö, varsinkin kun viimeaikoina ainakin vihreät ovat kovasti puhuneet 'Markkinatalouden' puolesta (muusta vasemmistosta en osaa sanoa), mutta ilmeisesti vaan siis rangaistuskeinona asioille mistä eivät tykkää, toki riippuu faktiosta mitä 'Markkinatalous' -termillä oikeasti tarkoittavat. Joka tapauksessa, ilmeisesti tämä 'Markkinatalous' ei sisällä sitä että markkinat toimisivat vapaasti ja siten tuloksena olisi luonnollinen asuinalueiden segregaatio, tulotasojen mukaan. Toki kaikenmaailman liirumlaarum-selityksiä osaavat keksiä eri tarpeisiin, mutta loppujen lopuksi lopputulos on muuhun vasemmistoon nähden sama; eroavaisuuksia ei saa olla niin lähtö- kuin lopputilanteessa (paitsi toki puolueen sisäpiirillä) ja jos asiat uhkaavat kehittyä sosialistisen ideologian vastaisesti, niin julkisella rahoituksella puututaan sitten Markkinatalouden toimintaan (asutetaan kalliilla somaleja yms. lentokoneentuomia priimapaikoille ilman että maksavat itse käytännössä mitään). Vähän sama kuin autoilijat saavat maksaa kaiken itse (koska 'Markkinatalous'), mutta julkista liikennettä ja pyöräilyä koskevatkin aivan eri säännöt, ja 'Markkinataloudesta' ei hiiskuta sanaakaan.

Tämä vihervasemmistolainen älyllinen epärehellisyys asioissa osaa kyllä aina yllättää, kerta toisensa jälkeen.

[RP]

Lähiöluvut.fi – Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot PK-seudulla

Julkaisimme maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla osoitteessa: www.Lähiöluvut.fi.

Tilastotiedot julkaistiin aluekartassa, jossa maahanmuuton tilastoja voi tarkastella alue kerrallaan: oppilaaksiottoalueittain Helsingissä ja kaupunginosittain Espoossa ja Vantaalla.

Taustatietoja tuloksista:

    Tilastotulokset ovat peräisin Tilastokeskuksen koko Suomen väestöä koskevista rekistereistä vuodelle 2020.
    Tulokset ovat eri maahanmuuttajaryhmille ja suomalaiselle kantaväestölle kunnittain.
    Maahanmuuttajaryhmissä ulkomailla syntyneet ja Suomessa syntynyt 2. sukupolvi ovat yhdessä. Tiedot henkilön taustamaasta tulevat Tilastokeskukselta.
    Aluekohtaiset tiedot koskevat esimerkiksi sosiaalietuja, työllisyysasteita, palkka- ja yrittäjätuloja sekä maksettuja kunnallisveroja verrattuna kunnan suomalaiseen kantaväestöön.

Tarkat kuvaukset aluekartan tilastotiedoista ja niiden lähteistä Tilastokeskuksella kuvataan erillisessä raportissa Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla. Pääset lukemaan raporttia klikkaamalla sen etukantta alla:

https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/lahioluvut-fi-maahanmuuton-aluekohtaiset-tilastotiedot-pk-seudulla/

Korkeita S2-osuuksia

Tutkimuksen mukaan Helsingissä 23,6 % alle 16-vuotiaista on S2-oppilaita. Ryhmä jakaantuu niin, että 7 % tulee isoista pakolaismaista (esimerkiksi Irak, Somalia, Afganistan), 2,3 prosenttia muista Lähi-Idän maista, 6,1 % Itä-Euroopasta ja 2,3 % länsimaista.

Suurimmat S2-osuudet löytyvät Vuosaaren Merilahden koulusta (59,2 %), Mellunkylän Keinutien koulusta (58,2 %), Mellunkylän Vesalan koulusta (55,6 %), Mellunkylän Laakavuoren koulusta (54,2 %), Vartiokylän Itäkeskuksen koulusta (47,7 %), Vuosaaren Puistopolun koulusta (44,7 %) ja Vartiokylän Puotilan koulusta (44,2 %).

Näissä kouluissa isoista pakolaismaista tulevien oppilaiden osuus on 17,7–23,3 %:n luokkaa.

– Merilahdessa puolet maahanmuuttajataustaisista tulee Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta ja Keski-Aasiasta ja länsimaista vain 1/20, tutkimus kertoo.

Espoossa S2-oppilaiden määrä on 24,1 % ja Vantaalla 29,4 %.

Tutkimus kertoo, että monilla alueilla muutos on tapahtunut nopeasti. Siitä hyviä esimerkkejä ovat Merilahden oppilasalue Vuosaaressa ja Havukoski Vantaalla. Näillä alueilla S2-oppilaiden määrä kasvoi vuoden 1990 muutamasta prosentista 60–70 prosenttiin v. 2020.

Yliedustusta ARA-asunnoissa

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuus valtion tukemissa ARA-asunnoissa ylittää 50 % monilla alueilla. Helsingin oppilaaksi ottoalueilla tällaisia alueita ovat Puistola (56 %), Merilahti (55 %) ja Siltamäki (51 %).

Espoon kaupunginosista kärjessä ovat Laajalahti (64 %), Soukka (58 %) ja Espoon keskus (55 %). Vantaan kaupunginosien kärkikolmikon muodostavat Länsimäki (63 %), Rajakylä (61 %) ja Havukoski (59 %).

Tutkimuksen tilastotulokset ovat Suomen perustan mukaan peräisin Tilastokeskuksen koko Suomen väestöä koskevista rekistereistä vuodelle 2020

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/08555cf5-2496-44a1-9a49-a7d5168c52af

[Roope]

Hesarin juttu toistaa asiantuntijakommentaattoriksi valitun Venla Berneliuksen auktoriteetilla, että paljon kauhisteltu segregaatio ei näy vaikuttaneen oppilaiden oppimistuloksiin Suomessa. Sama on todettu toisen Hesarin jutun mukaan Ruotsissa, mutta Bernelius ei ilmeisesti noteeraa Ruotsin tuloksia vaan viittaa epämääräisesti "kansainvälisiin" tuloksiin, jotka hänen mukaansa osoittavat eriytymisen edetessä päinvastaista.

Data paljastaa, että todellisuudessa Helsingissä kaikki koulut ovat varsin hyviä

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA kaikkien koulujen oppimistulokset ovat "varsin hyviä", etenkin jos ottaa huomioon niihin kasaantuneen eriarvoisuuden, toteaa koulutuseroja tutkinut kaupunkimaantieteen dosentti Venla Bernelius Helsingin yliopistolta.

Opetushallituksen datasta selviää, että kaikkien Helsingin peruskoulujen päättötodistusten keskiarvo oli viime keväänä noin 8,1, kun koko Suomen vastaava keskiarvo on 7,9.

Koska eriytyminen ei ole Helsingissä – tai muuallakaan Suomessa – edennyt vielä peruuttamattoman pitkälle, pystyvät koulut Berneliuksen mukaan tekemään varsin hyvää työtä monilla alueilla.

Helsingin koulujen eriytymisestä on viime viikkojen aikana käyty kiivasta keskustelua, joka sai alkunsa HS:n kerrottua, että kaupunki on suunnitellut luopuvansa painotetuista luokista niin sanotun koulushoppailun estämiseksi.

Moni vanhempi on vastustanut suunnitelmaa kiivaasti ja kertonut pitävänsä tärkeänä, että oma lapsi pääsee "hyvään kouluun".

[...]

Arvosanat kuitenkin kertovat jotain koulun keskimääräisestä osaamisesta ja siitä, millaiset eväät koulusta saa jatko-opintojen kannalta.

Yli sadan oppilaan helsinkiläiskoulujen päättötodistusten keskiarvojen mediaani eli ääripäiden keskeltä löytyvä luku on 8,22.

"Helsingin tulokset ovat tästäkin näkökulmasta varsin hyviä, vaikka alle toki peittyy hyvin suuria yksilöiden välisiä eroja", Bernelius sanoo.

Myös koulujen väliset erot ovat Helsingissä paikoin suuria.

Juuri tämä on erityisen huolestuttavaa alueellisen eriytymisen näkökulmasta.

Kun vertailusta poistetaan pienimmät koulut sekä erityis- ja sairaalakoulut, Helsingin korkein keskiarvo kipuaa 9,3:een ja matalin jää 7,36:een.

Alueelliset erot ovat suuria myös siinä, miten kouluista päädytään lukioihin. HS kertoi vuonna 2018, että Lauttasaaressa peruskoulunsa päättäneistä 86 prosenttia päätyi lukioon, kun Jakomäessä vastaava luku oli 39 prosenttia.

Berneliuksen mukaan erot selittyvät sillä, että isoista kaupungeista löytyy yleensä sekä koulutetuin väestö ja huipputuloksia saavuttavia kouluja että kouluja, joihin kasaantuu useita huono-osaisuuden taustatekijöitä.

Kansainvälisesti katsoen on Berneliuksen mukaan tyypillistä, että hauraimpien alueiden koulut jäävät oppimisessa jälkeen vielä enemmän kuin mitä niiltä voisi odottaa. On huomionarvoista, että Helsingissä tällaista ilmiötä ei juuri näy.

"Tärkeintä olisi oivaltaa, ettei meillä ole huonoja kouluja ja keksiä, miten koulujen vetovoimaa pystyttäisiin parantamaan", Bernelius sanoo.

"Toivoisin, ettei tämä nykyinen keskustelu johtaisi siihen, että perheet tai opettajat alkavat entistä enemmän vältellä tiettyjä kouluja."

[...]

MAAILMALLA menestyvissä kouluissa kilpaillaan usein parhaista oppilaista eikä niissä välttämättä tehdä pedagogisesti mitään erikoista. Heikommat koulut taas kärsivät suuresta eriytymisestä entisestään.

Vaikka eriytymisen kasvu on Helsingissä aito huolenaihe, ei Berneliuksen mukaan ole vielä ollut havaittavissa, että jotkut koulut tuottaisivat huonompia tuloksia verrattuna siihen, mitä niiltä voidaan odottaa.

"Meillä ei ole näyttöä siitä, että missään koulussa opiskelu olisi riski oppilaalle, eli että koulu heikentäisi oppilaita", Bernelius sanoo.

"Vastaavasti huippuarvosanoista tunnetussa koulussa opiskelu ei välttämättä hyödytä yksilöä juuri lainkaan."

Helsingin Sanomat 23.3.2023

Joten mikä siinä valinnanvapaudessa tai koulushoppailussakaan olikaan niin kauheaa?

[RP]

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA kaikkien koulujen oppimistulokset ovat "varsin hyviä", etenkin jos ottaa huomioon niihin kasaantuneen eriarvoisuuden

"ilmanlaatu on hyvä" vs "Ilmanlaatu on varsin hyvä, varsinkin jos ottaa huomioon alueen sellutehdaskeskittymän".

Opetushallituksen datasta selviää, että kaikkien Helsingin peruskoulujen päättötodistusten keskiarvo oli viime keväänä noin 8,1, kun koko Suomen vastaava keskiarvo on 7,9.

Koska eriytyminen ei ole Helsingissä – tai muuallakaan Suomessa – edennyt vielä peruuttamattoman pitkälle, pystyvät koulut Berneliuksen mukaan tekemään varsin hyvää työtä monilla alueilla.

Viimeisin ajankohta jolloin tässä maassa julkaistiin valtakunnallinen tutkimus, jossa todettiin, että koulujen antamat arvosanat ovat huono mittari oppilaiden osaamistasolle, oli eilen.
(Karvin kouluruotsitutkimus, pakkoruotsiketjussa)

[RP]

Lähiöluvut.fi – Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot PK-seudulla

Julkaisimme maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla osoitteessa: www.Lähiöluvut.fi.

Suhteellisen vahvan punainen kartta, jos valitsee toimeentulotukea saaneiden osuuden ja "suuret pakolaismaat".

[Uuno Nuivanen]

Opetushallituksen datasta selviää, että kaikkien Helsingin peruskoulujen päättötodistusten keskiarvo oli viime keväänä noin 8,1, kun koko Suomen vastaava keskiarvo on 7,9.

Käsittääkseni mamuoppilaille - siis varsinaisille - annetaan ihan ohjeenkin mukaan 1-2 numeroa parempia arvosanoja kuin oppimistulokset edellyttäisivät, eikä kukaan saa nelosta vaikka ei oppisi edes lukemaan. Ei siinä hirmuisia eroja numerokeskiarvoihin synny.

[Melbac]

Oman lapsen parhaaksi toimiminen on rasistista ja yhteiskunnan pitäisi estää se.

Äiti valitsi asuinpaikan koulun vieraskielisten määrän mukaan – Tutkija: Ilmiöön puututtava

Kun somali ei halua asua Kainuussa vaan vetoaa (ystäviensä ja suvakkien tuella selvitettyyn) vapaaseen asuinpaikkaoikeuteen ja valuu Helsinkiin 2000 € vuokra-asuntoon yhteiskunnan tuella, tämä on hänen perustuslaillinen oikeutensa, ihmisoikeutensa ja hän itse tietää paremmin, missä hän saa eniten oman yhteisönsä tukea: mitä tarvitsee ettei traumatisoidu.

Tämä on hienoa, ihqua ja koko Suomen kannalta parasta, koska hän voisi Kainuussa eristäytyä, jäädä työttömäksi ja käyttää paljon mielenterveyden palveluita. Mikäli hänet kuitenkin Kainuuseen pysyvästi asutettaisiin, se heikentäisi Suomen mainetta ja olemmehan allekirjoittaneet kansainvälisiä sopimuksia.

Sen sijaan kun suomalaisäiti ostaa ihan omalla rahallaan asunnon paikasta, jonka hän kokee itselleen ja lapsilleen parhaaksi paikaksi elää, jotta ei tarvitsisi yhteiskunnan tuki- ja mielenterveyspalveluita, niin tähän on puututtava!

Ja vihervasemmiston äänestäjät eivät näe tässä mitään väärää. Ja itseään tutkijoiksi ja dosenteiksi nimittävät voivat suoltaa ihan kumpaakin tuubaa samaan aikaan ja nostaa veronmaksajien maksamaa ähkypalkkaa yliopistonsa yläkerran toimistohuoneessa.

-i-

En usko että somali asuu 2000€/kk vuokra-asunnossa helsingissä ja kela maksaisi vuokran,jotain rajaa nyt näihin juttuihin ja faktojen tarkistamista voisi vähän harrastaa.

[RP]

En usko että somali asuu 2000€/kk vuokra-asunnossa helsingissä ja kela maksaisi vuokran,jotain rajaa nyt näihin juttuihin ja faktojen tarkistamista voisi vähän harrastaa.

Kymmenelle hengelle virallinen hyväksyttävien asuinmenojen summa näyttäisi olevan 1701 euroa ilman vesimaksua ja 1941 euroa niiden kanssa, eli en nyt sanoisi aivan mahdottamaksi tapaukseksi, vaikka varmasti ei mikään tavanomaisin.
https://www.kela.fi/documents/20124/410315/asumismenojen_rajat_2023.pdf/d01f54b6-2240-3eb4-5139-94caaa5598a1?t=1669183666975

Toki, kun kaupunki valmiiksi subventoi asumisen hintaa, sitä jää vähemmän suoraan korvattavaksi.

Tämä on jo vanha, mutta perusongelma suurmegaperheen asuttamisen ongelmista ilman omia tuloja ei kai minnekään ole poistunut:

[Ylipormestarin asukasilta maahanmuuttajataustaisille asukkaille]

Somali (Suomessa 20 vuotta asunut ja eittämättä hyvää suomea puhuva) kysyy miten kaupunki on varautunut 7,8 tai 9 jäsenisten mamuperheiden asuttamiseen.

Kiinteistövirasto vastaa, että hankalaahan se on. Yhdelle 15-jäseniselle perheelle remontoitiin asunto tyhjäksi jääneestä päiväkodissa, tosin tuli 'aika kalliiksi kaupungille'. Välillä osoitetaan yhden perheen käyttöön kaksi asuntoa, mutta tähänkään asunnot eivät yleensä riitä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto täydensi, että tulevaisuudessa pyritään rakentaa uusille (satamilta vapautuville alueille) enemmän myös suuria asuntoja.

[Roope]

Viimeisin ajankohta jolloin tässä maassa julkaistiin valtakunnallinen tutkimus, jossa todettiin, että koulujen antamat arvosanat ovat huono mittari oppilaiden osaamistasolle, oli eilen.
(Karvin kouluruotsitutkimus, pakkoruotsiketjussa)

Juu, ja suhtaudun muutenkin epäillen juttuihin, joissa esitetään maahanmuuton valkopesijä Venla Bernelius asiantuntija-auktoriteettina, mutta eipä toisaalta ole näyttöä siitäkään, että Suomen koulujen jo hyvin selvästi näkyvä eriytymiskehitys olisi vaikuttanut oppilaiden oppimiseen mitenkään olennaisesti. Ruotsissa koulun vaikutukseksi arvioitiin pari prosenttia eroista arvosanoissa eli ei käytännössä mitään, mistä tarvitsisi välittää.

[Kemolitor]

Käsittääkseni mamuoppilaille - siis varsinaisille - annetaan ihan ohjeenkin mukaan 1-2 numeroa parempia arvosanoja kuin oppimistulokset edellyttäisivät, eikä kukaan saa nelosta vaikka ei oppisi edes lukemaan. Ei siinä hirmuisia eroja numerokeskiarvoihin synny.

Kyllä tästä asiasta on ihan tutkimustietoa. Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa "Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus,
tuloksellisuustarkastuskertomus" todetaan sivuilla 50-51 näin:

Kuten edellä esitettyjen tulosten perusteella oli odotettavissa, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat todistusarvosanat matematiikassa ja äidinkielessä ja eri arvosanoilla saadut PISA-pistemäärät poikkeavat varsin paljon kantaväestöön verrattuna. Sekä matematiikassa että äidinkielessä samalla kouluarvosanalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden PISA-pistemäärä on selvästi kantaväestön oppilaiden pistemäärää alhaisempi (ks. kuvio 19). Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 58 pistettä ja lukutaidossa 71 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 64 pistettä ja lukutaidossa 62 pistettä.
-----
Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin.

[jalski]

Käsittääkseni mamuoppilaille - siis varsinaisille - annetaan ihan ohjeenkin mukaan 1-2 numeroa parempia arvosanoja kuin oppimistulokset edellyttäisivät, eikä kukaan saa nelosta vaikka ei oppisi edes lukemaan. Ei siinä hirmuisia eroja numerokeskiarvoihin synny.

Kyllä tästä asiasta on ihan tutkimustietoa. Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa "Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus,
tuloksellisuustarkastuskertomus" todetaan sivuilla 50-51 näin:

Kuten edellä esitettyjen tulosten perusteella oli odotettavissa, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat todistusarvosanat matematiikassa ja äidinkielessä ja eri arvosanoilla saadut PISA-pistemäärät poikkeavat varsin paljon kantaväestöön verrattuna. Sekä matematiikassa että äidinkielessä samalla kouluarvosanalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden PISA-pistemäärä on selvästi kantaväestön oppilaiden pistemäärää alhaisempi (ks. kuvio 19). Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 58 pistettä ja lukutaidossa 71 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 64 pistettä ja lukutaidossa 62 pistettä.
-----
Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin.

Mieleen tulee, että mitenköhän paljon vaikutusta numeroarvioiden vertailukelvottomuuteen on myös sillä, että joillekin erityistä tukea saaville oppilaille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Nämä ovat käytännössä niitä heikoimpia tapauksia, jotka eivät siis tuesta huolimatta kykene opiskelemaan yleisen oppimäärän mukaan. Heidän osaltaan sitten ei lähtökohtaisesti edes pyritä antamaan numeroita samojen kriteereiden mukaan kuin muille vaan arvioinnin perustana on oman oppimissuunnitelman kriteeristö. Eli jos on niin, että HOJKS:lla varustettuja erityisen tuen oppilaita erityisen paljon jossain koulussa, niin tämän koulun osalta ei lähtökohtaisestikaan ole järkeä yrittää verrata arvosanoja kouluun, jossa arvosanoja annetaan (lähes) pelkästään yleisten arviointikriteerien perusteella.

S2-kouluissa on ilmeisesti ainakin reilusti yliedustusta erityisen tuen oppilaissa, mutta onko siellä reilua yliedustusta myös HOJKS:ien käyttämisessä?

Päättöarviointiin liittyvä OPH:n slideshow löytyy täältä: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/P%C3%A4%C3%A4tt%C3%B6arviointi%20ja%20p%C3%A4%C3%A4tt%C3%B6arvosanan%20muodostaminen.pdf

Sieltä poimittuna liitteeksi asiaa koskeva sivu.

[Bona]

Kirjoittelin tähän hojksaamisesta jonkinlaisen pätkän, kunnes muistin, että siinähän on taas käytänteet muuttuneet. Lyhyesti: HOJKS ei automaattisesti tarkoita oppimäärän yksilöllistämistä eikä oppimäärän yksilöllistäminen tarkoita automaattisesti arvioinnin yksilöllistämistä. Tosin sitten EO:t ja rehtorit tuntuvat tulkitsevan näitä kukin omalla tavallaan, eli aina en ole varma, johtuuko jokin muutos virastossa tehdyistä oikeista muutoksista vaiko vain EO:n vaihtumisesta. Viimeisin ymmärrys asiasta on minulla se, että päättöarvosanoihin ei saa antaa tai ei vain anneta yksilöllistettyjä arvosanoja. Sitä en sitten tiedä, tulkitaanko jossain muualla toisin. Joka tapauksessa on väärin yksilöllistää arvosanakriteerit vain siksi, että mamu saisi arvosanan 8 arvosanan 5 sijaan, sillä arvosanan yksilöllistäminen otetaan käyttöön vain, jos oppilas ei tuettunakaan pääse arvosanaan 5.

Pari vuotta sitten julkaistut uudet arviointikriteerit ovat vitosen osalta sen verran matalat, ettei yksilöllistämisen tarvetta pitäisi enää juuri olla edes matematiikassa, jota varmaan eniten yksilöllistetään. Arvosanaan viisi ysiluokkalaisen täytyy esimerkiksi "osata tutkia kolmion suorakulmaisuutta" , "tunnistaa tilanteet, jolloin tarvitaan pyöristämistä" ja "osaa laskea ohjattuna suorakulmion pinta-alan" (korostus minun). Tuo sana ohjattuna löytyy hyvin monesta kohdasta, mikä kätevästi voidaan aina kääntää ympäri ja syyttää koulua ohjauksen puutteesta, jos oppilas saa arvosanan 4. Oikeasti ei siis tarvitse osata laskea yhtään mitään. Nähdäkseni siinä vaiheessa, kun nykyisin enää todella tarvitsee yksilöllistää arviointi, on kyse jo kehitysvammaisuudesta.

[Siili]

Ei liity pk-seudun kouluihin eikä välttämättä rikkauteen, mutta kun ei löytynyt parempaakaan ketjua. Polvistumista ja anteeksi pyytämistä vaadittu väkivallan ohella.

Olet oikeassa.  Hatanpään koulun S2-osuus on 14%, eli ei mitään ehdotonta huippua Tampereellakaan.  Olisiko oikea paikka "Värinäveikkaukset"?

[Betonikostaja]

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5855731

Kauppakeskus Itiksestä lähtee Alko. Ilmeisesti siellä päin poltellaan mieluummin khatia.

Pieni uutinen, mutta kertoo ehkä jotain. Koko Itis on nykyään sellainen mutiaisten temmellyskenttä, että liikkeitä lähtee mukavampiin kauppakeskuksiin. Itiksellä lienee viereisen Puhoksen kohtalo.

En toki jää kaipaamaan.

[Siili]

Koko Itis on nykyään sellainen mutiaisten temmellyskenttä, että liikkeitä lähtee mukavampiin kauppakeskuksiin. Itiksellä lienee viereisen Puhoksen kohtalo.

Itis muuttunee paikaksi, mistä lähiseudun taloudet ostavat peruskulutustavaraa työmatkan yhteydessä. 

Parkkipaikat ovat jatkossa todennäköisesti vajaakäytössä, kun autoilevat asiakkaat käyvät Jumbossa ja muissa keskiluokkaisen houkuttelevuutensa paremmin säilyttäneissä kauppakeskuksissa.

[Augustus]

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5855731

Kauppakeskus Itiksestä lähtee Alko. Ilmeisesti siellä päin poltellaan mieluummin khatia.

Pieni uutinen, mutta kertoo ehkä jotain. Koko Itis on nykyään sellainen mutiaisten temmellyskenttä, että liikkeitä lähtee mukavampiin kauppakeskuksiin. Itiksellä lienee viereisen Puhoksen kohtalo.

En toki jää kaipaamaan.

Täytyy nyt sen verran kommentoida, että itse Itäkeskuksen (ei  rakennus itse) alueelle jää edelleen kaksi (2) Alkoa. Kummatkin ovat metroasemalta kävelymatkan päässä (< 500 metriä tjsp.),toinen Alko Itäkeskuksen Prismassa ja toinen Eastonissa. Luultavasti nuo kaksi jäljelle jäävää Alkoa palvelee paikallisia asiakkaita sijainnin puolesta paremmin ja tuo lakkautettava on kai sitten ollut niiden vähenevien kauppakeskusasiakkaiden varassa.



edit: poistettu ylimääräinen lauseenpätkä

[Betonikostaja]

Itiksessä tapahtuu:

Id al-Fitr – koko perheen maksuton tapahtuma. Id al-Fitr päättää ramadanin paastokuukauden.

https://itis.fi/tapahtumat/id-al-fitr-koko-perheen-maksuton-tapahtuma/

Ei ole ihme, että tuosta kauppakeskuksesta pakenee Alkokin.

Ja joo, tiedän että alueelle jää kaksi muuta Alkoa, toinen Prismaan ja toinen Citymarket-vetoiseen Eastoniin. Mutta jostain se kertoo, että Itäkeskuksen palvelut pakenevat markettien yhteyteen. Siitäkin huolimatta, että Itis on edelleen kooltaan suuri kauppakeskus.

Muistan jonkun uutisen, jonka mukaan Itiksessä on paljon kävijöitä, mutta käytetty rahasumma on paljon pienempi kuin vaikka Jumbossa. Eiköhän tuokin kerro siitä, että Itis on samalla tiellä kuin Puhos. Eli äbäläwäbälä raikaa eikä suomea kuule.

Milloinkohan Stockmann lähtee Itiksestä? Veikkaan, että parin vuoden sisään. Porvoon suunnasta autoilevat jaksavat kyllä ajaa Jumboonkin. Stockmannille on myös mainehaitta, jos sen myymälä on jossain matuslummissa. Mutiaisille riittää hyvin New Yorker ja muu roskamuoti.

[N. O. Hääppönen]

Miten eriytymistä voi olla olemassa, koska kaikki lapset ovat samanlaisia ja samoilla kyvyillä varustettuja?

Mustat on parempia juoksemaan ja hyppäämään korkeutta, mutta valkoiset ei ole parempia missään.

Eli kaikki on samanlaisia ja yhtä hyviä kaikessa.

MOT.

[Lalli IsoTalo]

Markkaselta pitäisi kieltää donkkaus.

[Siili]

Tutkijat kertovat, mikä peruskoulun idea on ja miksi painotusluokista on luovuttava (Hesari 18.2.2023)

PAINOTETUSTA opetuksesta ei olla luopumassa. Sen sijaan halutaan eroon koulujen sisäisistä "kuplista", kuten Kosunen ja Huilla painotusluokkia kuvaavat. Tutkimustiedon valossa painotusluokat synnyttävät koulujen sisällä kuplia, jonka eriarvoisuuden tiedostavat myös oppilaat.

Nyt virkamiesvalmistelussa on uudistus, jossa painotetun opetuksen luokista luovuttaisiin ja painotetun opetuksen oppilaat hajautettaisiin yleisopetuksen luokkiin, niin sanottuihin sekaluokkiin.

Hommat eivät sitten menneetkään tutkijoitten suunnitelman mukaan:

Helsinki teki täyskäännöksen suunnitelmassaan
Helsinki luopuu painotettujen luokkien lopettamisesta. Painotettuja aineita opiskelevat saisivat siis jatkossakin keskittyä omille luokilleen.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009529594.html

HELSINGIN kaupunki ei enää ole lakkauttamassa luokkamuotoista painotettua opetusta.

"Päätimme maaliskuussa, että tästä ei enää lähdetä valmistelemaan lainkaan esitystä", kertoo perusopetusjohtaja Outi Salo.

Helsingissä harkittiin muutosta, jossa erillisistä painotetuista luokista olisi luovuttu kokonaan. Painotettua opetusta olisi kouluissa edelleen ollut, mutta sitä saavat oppilaat olisi ripoteltu kouluissa useille eri luokille.

Näin oli tarkoitus torjua koulushoppailua ja koululaisten eriarvoistumista.

HS:n uutisen jälkeen esimerkiksi vanhemmat nousivat vastarintaan ja vaativat painotettujen luokkien säilyttämistä.

Muita keinoja koulujen eriytymisen torjumiseksi sekä toteutetaan että edelleen harkitaan. Poliitikot ovat esimerkiksi tänäkin keväänä puhuneet mahdollisista muutoksista oppilaaksiottoalueisiin.

Veikkaan, että kun S2 pitoisuuksiltaan 50% ja 15% oppilaaksiottoalueita yritetään yhdistää segregaation vastaisen taistelun nimissä, haloo tulee olemaan vähintään yhtä suuri.

[Betonikostaja]

Joko nyt Munkkiniemikin on pilalla? Tänä kesänä on näkynyt mutiaislaumoja etenkin Torpanrannan suunnalla lorvimassa 

Länsi-Helsinki on kärsinyt mutiaismädätyksestä oikeastaan Helsingin alueista vähiten, kun niitä ei lännen suunnalla kovin paljon asu, eikä lännessä ole oikein menopaikkojakaan kuten keskustassa.

Mutta nyt jos mutiaiset ovat löytäneet lännenkin, niin harkitsen muuttoa pois Helsingistä. Ainakin Länsi-Helsingin julkisia liikenneyhteyksiä tulee välittömästi heikentää.

Valkoposkihanhethan on lännen rantojen iloksi jo saatu. Siinä on vieraslajeja jo ihan riittävästi 

[Titus]

Joko nyt Munkkiniemikin on pilalla? Tänä kesänä on näkynyt mutiaislaumoja etenkin Torpanrannan suunnalla lorvimassa 

tossa on moskeija jossa pyörii mieskaapusomaleita laumoittain

https://www.google.com/maps/@60.196586,24.8833997,3a,53.5y,249.46h,100.76t/data=!3m6!1e1!3m4!1s_l7lOoRijYgO0ux79wBdvw!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu

[valkka]

Joko nyt Munkkiniemikin on pilalla? Tänä kesänä on näkynyt mutiaislaumoja etenkin Torpanrannan suunnalla lorvimassa 

tossa on moskeija jossa pyörii mieskaapusomaleita laumoittain

https://www.google.com/maps/@60.196586,24.8833997,3a,53.5y,249.46h,100.76t/data=!3m6!1e1!3m4!1s_l7lOoRijYgO0ux79wBdvw!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu

Oikein hyvä juttu. Itse ovat ihan vitun ärsyttävät munkkalaiset tänne kehareita äänestäneet.

[Histon]

YLE on viime aikoina kunnostautunut. Ensiksi tuli koulushoppailukone ja nyt asuinalueshoppailukone. Toki pakolliset Suomieioleruotsintiellä uskontunnustukset tästäkin jutusta löytyy, mutta kone on silti iso apu muuttoa suunnittelevalle!

https://yle.fi/a/74-20055665#:~:text=Vieress%C3%A4%20on%20Tuomarila%2C%20jossa%20valtaosa,jakavat%20kuitenkin%20yhteisen%20postinumeron%2C%2002760.

Katso, millaisella alueella asut – postinumerokone näyttää väestön keski-iän, tulot, kielitaustan, asumismuodon ja syntyperän
Suomalaiset postinumeroalueet eroavat toisistaan paljonkin. Yhtäällä kuulee ruotsia kaikkialla, toisaalla asuu joukoittain opiskelijoita. Katso koneesta, minkälaista Suomen eri postinumeroalueiden väestö on.
[...]
Alueiden eriytymiseen liittyy Suomessa vähän turhankin paljon paniikkimielialaa, maahanmuuttoa ja kotoutumista tutkiva Pasi Saukkonen toteaa. Saukkonen työskentelee erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelut -yksikössä.

– Se, että Ruotsissa alueiden eriytyminen on kärjistynyt niin pitkälle, luo hitusen väärää kuvaa siitä, mitä länsimaisissa yhteiskunnissa oikein tapahtuu. Ruotsin tapahtumat ovat vakavia, mutta Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisia, hän sanoo.

Ruotsin keskusteluun peilaten: moniin muihin maihin verrattuna Suomessa on edelleen melko vähän ulkomaalaistaustaista väestöä varsinkin, jos asiaa tarkastelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
[...]

[Caucasian]

Tuo Saukkonen kertoili ettei kovin paljon mamuja, näkyvät ehkä enemmän katukuvassa, kun nuorempia kuin suomalaiset keskimäärin. Ja kuulemma lapset luovat "harhakuvan" mamujen määrästä, koska suomalaiset tekevät vähän lapsia ja mamut paljon.   
AIVAN ÄLYVAPAA SELITYS!
Eli kaveri on itse päättänyt mikä on paljon ja tällä hetkellä ei ole kovin paljoa, (really???)
Lisäksi hän katsoo tilastoja tosiaan koko väestöstä, eli valtava määrä kantisvanhuksia pitää yllä kantisten enemmistöä, mutta kuten jokainen edes jollain älyllä varustettu ymmärtää niin mamujen suhteellinen osuus kasvaa koko ajan vaikka maahan ei tulisi yhtään uutta mamua! Jokainen kuollut vanhus ja jokainen syntynyt mamutaustainen nostaa prosenttiosuutta - siitä maahanmuutosta puhumattakaan. Meillä on miljoona suomalaista jotka delaavat noin 25 vuoden sisään.
Niin ja syntyneistä... Esim. Saksassa vastasyntyneistä jo ihan lähitulevaisuudessa puolet on mamutaustaisia. Eli siitä eteenpäin saksalaiset ikäluokat ovat vähemmistönä omassa maassaan.

[AJIH]

Tuo Saukkonen kertoili ettei kovin paljon mamuja, näkyvät ehkä enemmän katukuvassa, kun nuorempia kuin suomalaiset keskimäärin. Ja kuulemma lapset luovat "harhakuvan" mamujen määrästä, koska suomalaiset tekevät vähän lapsia ja mamut paljon.   
AIVAN ÄLYVAPAA SELITYS!
Eli kaveri on itse päättänyt mikä on paljon ja tällä hetkellä ei ole kovin paljoa, (really???)
Lisäksi hän katsoo tilastoja tosiaan koko väestöstä, eli valtava määrä kantisvanhuksia pitää yllä kantisten enemmistöä, mutta kuten jokainen edes jollain älyllä varustettu ymmärtää niin mamujen suhteellinen osuus kasvaa koko ajan vaikka maahan ei tulisi yhtään uutta mamua! Jokainen kuollut vanhus ja jokainen syntynyt mamutaustainen nostaa prosenttiosuutta - siitä maahanmuutosta puhumattakaan. Meillä on miljoona suomalaista jotka delaavat noin 25 vuoden sisään.
Niin ja syntyneistä... Esim. Saksassa vastasyntyneistä jo ihan lähitulevaisuudessa puolet on mamutaustaisia. Eli siitä eteenpäin saksalaiset ikäluokat ovat vähemmistönä omassa maassaan.

Tosiaan maahanmuutossa on virhe katsoa kokonaismäärää. Se on oikeastaan aika turha luku valtiollisessa mielessä. Tärkeitä ovat syntyvyyden ja maahanmuuton suhde, sekä maahanmuuttajien osuus nuorissa ikäluokissa. Edit. Tätä voi havainnollistaa kuvitteellisella esimerkillä jostain alueesta ja sen koulusta. Alueella voi olla 250 suomalaista ja 125 maahanmuuttajaa, jolloin suomalaisia on 2/3 väestöstä, kun tarkastellaan kokonaismäärää. Jos kuitenkin suomalaisista 100 on vanhuksia, 100 vanhempia ja 50 koululaisia ja maahanmuuttajista 25 on vanhempia ja 100 lapsia, niin alueen kokonaismäärällinen 2/3:n suomalaisen enemmistö osoittautuu tulevaisuusorientoituneelle aika merkityksettömäksi.

[Torspo]

Jutussa mainitaan tilastointitapa. Maahanmuuttaja on ulkomailla syntynyt ei suomalaisille vanhemmille. Maahanmuuttajataustaisen ainoan tiedetyn vanhemman tulee olla ulkomailla syntynyt tai molempien, muuten on tilastoissa suomalaistaustainen.

Taustaisuus myös katkeaa ensimmäisen polven jälkeen. Aika hurjia ovat luvut jos mukana olisi myös toisen ja mahdollisesti kolmannen polven maahanmuuttajataustaiset.

[Betonikostaja]

Rikkaimmat alueet pk-seudulla:

Hakunila 44 % matuja
Kontula-Vesala-Kivikko 43 % matuja
Koivukylä-Havukoski 43 % matuja
Henttaa 41 % matuja
Tuomarila-Suvela 39 % matuja
Länsimäki 39 % matuja

Ja sellaiset 20 prosentin lukemat ovat hyvin tavallisia, kun äkkiä katsoin.

Kärjessä olisi myös Otaniemi 44 %, mutta nämä ovat suurelta osin opiskelijoita eivätkä haittamatuja.

Onnea Helsinki, Vantaa ja Espoo! Rikastuttu on

[Siili]

Rikkaimmat alueet pk-seudulla:

Hakunila 44 % matuja
Kontula-Vesala-Kivikko 43 % matuja
Koivukylä-Havukoski 43 % matuja
Henttaa 41 % matuja
Tuomarila-Suvela 39 % matuja
Länsimäki 39 % matuja

Ja sellaiset 20 prosentin lukemat ovat hyvin tavallisia, kun äkkiä katsoin.

Kärjessä olisi myös Otaniemi 44 %, mutta nämä ovat suurelta osin opiskelijoita eivätkä haittamatuja.

Onnea Helsinki, Vantaa ja Espoo! Rikastuttu on

Tuo lajittelu postinumeron perusteella ei kerro kaikkea keskittymisestä.  Esimerkiksi Ylen hakukoneen "Länsimäki" (postinumero 01280) kattaa myös pientalovaltaisen Rajamäen (ilmakuva).

Vantaan kaupungin karttasivuilta (kartta.vantaa.fi) voi kaivaa kaupunginosittain muunkielisen väestön osuuden, ja se oli viime vuodenvaihteessa Länsimäessä 51%.  Samoin Koivukylä-Havukosken muunkielisten prosenttiosuus ei kerro sitä, että Havukoskella se on 51% ja varsinaisessa Koivukylässä 26%.

Hakunilan pohjois- ja kaakkoisosassa on melkoisesti pientaloasustusta, joten keskisessä kerrostalovaltaisessa Hakunilassa muunkielisten prosenttiosuus voi ylittää jopa Havukosken ja Länsimäen vastaavat.  Näiden kolmen kaupunginosan alueelta löytyy taatusti kortteleita, joissa muunkielisten prosenttiosuus menee reilusti yli kuudenkymmenen.

Sanoisin, että "koulukone", joka kertoi koulukohtaisen S2-oppilaiden osuuden, kertoo tarkemmin alueiden "rikastumisesta" kuin tämä postinumerokohtainen tilasto. 

Asiaan liittyen, laskin viime kunnallisvaalien somaliehdokkaiden äänimäärien perusteella, millä äänestysalueella asuu erityisen paljon somaleja (Abdi-Ibrahim-indeksi). Havukoskella se oli Rastimäki, Hakunilassa Oripuisto ja Länsimäessä Estepuisto.

[Aallokko]

Taustaisuus myös katkeaa ensimmäisen polven jälkeen. Aika hurjia ovat luvut jos mukana olisi myös toisen ja mahdollisesti kolmannen polven maahanmuuttajataustaiset.

Niinpä meille syötetään tietoisesti kaunisteltua tilastoa, ettei väestönvaihdon, väitetyn salaliittoteorian, todellisuus lävähtäisi silmille. Ulkomaalaisia / ulkomaalaistaustaisia on siis paljon enemmän kuin mikään yksittäinen tilasto kertoo. Heidän määränsä selvittäminen vaatii salapoliisin työtä siinä missä ottaa selvää maahanmuuton todellisista kustannuksista, jotka nekin olisivat liian hapokasta kertoa kansalle sellaisenaan, mahdollisimman rehellisenä arviona.