Hommaforum Testi

Quote from: gloaming on 19.12.2012, 10:15:22
Tosiaan Sarkozy hävisi vaalit juuri taannoin, Sami.

Apropos,

nimim. Joutselkä,

ilmeisesti replyä tähän (http://hommaforum.org/index.php/topic,78099.msg1194201.html#msg1194201) ei ole tulossa. Tämä on kaikin puolin halal, koska eiköhän kohdallasi ole päästy taasen kehitysmaamonikulttuuri-ideologian argumentaation ainoaan sisältöön, eli "velka", "sorto", "ihmisyys", "vastuu", "allas lika värde" ja "rör ej min kompis". Eli toisin sanoen moralisoivaan itkuntihrustamiseen.

Mitä tulee suomalaisten mielipiteeseen, kuten olen useampaan kertaan vuosien saatossa todennut, minulle käy vallan hyvin sitova kansanäänestys kehitysmaahanmuuttopolitiikasta. Viiteryhmäsi saa saarnata moraalisaarnansa ja näyttää muutamat Biafra-kuvat ja kertoa muutaman Hibo-tarinat, vastapuoli sitten pistää kustannus- ja vaikuttavuuslaskelmat pöytään ja kertoo, mitä tämä moraaliane maksaa veronmaksajalle euroina ja elinympäristön balkanisoitumisena/islamisoitumisena ja arvioi köyhyysmaahanmuuton määrällistä kehitystä seuraavien vuosikymmenien aikana. Sitten voidaan äänestää, kansa sanoo mielipiteensä ja itkut pois.

Pahoittelut modeille että tämä ei nyt enää koske ketjun aihetta, mutta vastausta pyydettiin nimimerkiltä mainiten, joten nopea kommetti Gloamingille.

Ensimmäinen viestini ketjussa oli kommentti nimimerkille Eino P Keravalta, joka viestissään tiivisti "keskivertohommalaisen arvomaailman" kolmeen (3) ydinkohtaan. Näitä itse moitin muotoiluiltaan ylimalkaisiksi. Tähän viestiini Gloaming antoi oman kommenttinsa, joten oletin, että hän halusi valaista "keskivertohommalaisen arvomaailmaa" tarkemmin.

Kannattaa siis lukea koko viestiketjun sisältö sekä se, kenellä viesti alunperin on osoitettu, niin saattaa saada käsityksen siitä, mistä puhutaan ja miksi.

Olen jyrkästi eri mieltä Gloamingin kanssa kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta Suomen kansainvälisen maineen kannalta ja muutenkin. Gloaming haluaa ehkä antaa esimerkin kehittyneestä teollisuusvaltiosta, joka ei osallistuisi kehitysyhteistyöhön? Tässä linkki vuoden 2010 OECD-tilastoihin http://www.kepa.fi/tiedostot/dac-maiden-virallinen-kehitysapu-vuonna-2010.pdf

Pienin prosentuaalinen osuus bkt:sta taisi olla Kreikalla. Siinäpä meillä esimerkkivaltio, jota seurata. Oletko Gloaming tosissasi sitä mieltä, että Suomi ei joutuisi OECD-maiden (demokraattiset markkinatalousmaat) keskuudessa paitsioon, jos Suomi sanoutuisi irti kehitysavusta? Siinä tapauksessa sinulla sattaa olla hieman epärealistinen käsitys ulkopolitiikasta ja kansainvälisten suhteiden realiteeteista. Puhumme aivan eri kieltä tässä kysymyksessä. Minun näkemykseni edustaa valtavirtaa, tai ainakin vallassa oleven tahojen näkemystä. Ja hyvä onkin niin.

Edelleen toistan: jos useampi olisi kanssasi samaa mieltä, meillä olisi enemmän hommalaisia kansanedustajia.

Mitä tulee viranoamaispäätösten valituskelpoisuuteen, niin antamasi esimerkit eivät osu maaliin. Kaikissa mainitsemissasi tilanteissa (esteellisyys ja valmistelu), lopulliseen asiaratkaisuun saa kyllä hakea muutosta, vaikka kesken prosessin muutosta ei erikseen aina saisikaan hakea. Jos luet perustuslain 21 §:n niin huomaat, että valitusmahdollisuus on Suomessa jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka toimii oikeusturvan takeena. Kyse ei ole minun mielipiteestäni vaan osa valtiosääntöä.

^En tahdo tätä " Mitähän ne meistä ajattelee" tai " Suomi jää paitsioon " argumentointia nähdä enää tippaakaan. Hyvin on peloteltu. Eihän me olla edes yritetty koskaan mistään jäädä pois, koska altruismi on niin kova huume huonostikin tislattuna.

:facepalm:


Joo, tästä vääntö toiseen ketjuun

Quote from: Joutselkä on 21.12.2012, 22:33:19
Edelleen toistan: jos useampi olisi kanssasi samaa mieltä, meillä olisi enemmän hommalaisia kansanedustajia.

Olen joissakin asioissa samaa mieltä kanssasi, mutta tässä taas kerran oma näkemykseni joka mahdollisesti poikkeaa sinun ajattelustasi. Eli haluan nostaa esiin agenda setting teorian. Synkin sovellus tästä on Helsingin Sanomien tapa käsitellä eurokriisiä (maahanmuuton ongelmien rinnalla). Eli käytännössä suomalaiset saavat poikkeavan tai vaietun kuvan eurokriisistä suhteessa esimerkiksi saksalaisiin ja britteihin.

Itse asiaan. Käsitykseni mukaan kehitysavussa on merkittäviä epäonnistumisia. Kuitenkin uskon tiedon ja koulutuksen voimaan, en juuri muihin auttamisen tapoihin. Vaikenemalla kehitysavun ongelmista suomalainen yhteiskunta hukkaa kehitysavun resursseja turhanpäiväisiin projekteihin (sama koskee eurokriisiä).

Jatka "homma-ajattelun" haastamista.

Quote from: mietinen on 13.07.2012, 12:25:33
Agenda-setting ja vakuudet

Quote
Agenda-setting theory, Wikipedia (http://en.wikipedia.org/wiki/Agenda_setting)
Agenda-setting theory describes the "ability [of the news media] to influence the salience of topics on the public agenda."[1] Essentially, the theory states that the more salient a news issue is - in terms of frequency and prominence of coverage - the more important news audiences will regard the issue to be.

Nostamalla julkisuuteen täysin yhdentekeviä aiheita vääristetään ihmisten käsitys asioiden keskinäisestä merkittävyydestä. Vakuudet ovat merkityksettömiä. Oleellista on, osallistuako vai ei eurooppalaiseen pankkitukeen?

Quote from: Joutselkä on 21.12.2012, 22:33:19
Olen jyrkästi eri mieltä Gloamingin kanssa kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta Suomen kansainvälisen maineen kannalta ja muutenkin. Gloaming haluaa ehkä antaa esimerkin kehittyneestä teollisuusvaltiosta, joka ei osallistuisi kehitysyhteistyöhön? Tässä linkki vuoden 2010 OECD-tilastoihin http://www.kepa.fi/tiedostot/dac-maiden-virallinen-kehitysapu-vuonna-2010.pdf

Pienin prosentuaalinen osuus bkt:sta taisi olla Kreikalla. Siinäpä meillä esimerkkivaltio, jota seurata. Oletko Gloaming tosissasi sitä mieltä, että Suomi ei joutuisi OECD-maiden (demokraattiset markkinatalousmaat) keskuudessa paitsioon, jos Suomi sanoutuisi irti kehitysavusta?

Suomen ja muidenkin OECD-maiden pitäisi luopua perinteisestä kehitysavusta ja ruveta tekemään suoria sijoituksia kehitysmaiden kaivoksiin ja teollisuuteen. Sillä tavalla saataisiin aikaan kestävää kehitystä kehitysmaissa. Kyseessä ei enää olisi puhdas apu, vaan sijoituksista voisi myöhemmin myydessä saada jopa rahat takaisin.

Mielestäni on lapsellista kuvitella, että Suomi joutuisi "paitsioon", jos Suomen kehitysapu muutettaisiin järkevään muotoon.

Lähes jokainen tutkimus antaa syytä olettaa,että kehitysavun oikea taso olisi osapuilleen noin tasan 0 euroa vuodessa.

Toisista aihetta sivuavista keskusteluista muun muossa seuraavaa:

Quote from: K.K. on 12.12.2012, 06:25:05

[...

-Suomi voisi vallan mainiosti luopua koko kehitysavustaan esimerkiksi koska:

2011-11-23 Kehitysapujärjestelmässä on vikaa.Köyhyys Afrikassa lisääntynyt.
http://hommaforum.org/index.php/topic,62749.msg848404.html#msg848404 (http://hommaforum.org/index.php/topic,62749.msg848404.html#msg848404)

2009-07-25 Tone Ellefsrud: Norjan tulisi lopettaa kaikki kehitysapu
http://hommaforum.org/index.php/topic,10498.msg164007.html#msg164007 (http://hommaforum.org/index.php/topic,10498.msg164007.html#msg164007)

QuoteTutkimustulokset murskaavia

Kehitysohjelmien kritiikin voisi ehkä helposti sivuuttaa, jolleivät tutkimustulokset kertoilisi aina vain huonompia uutisia kehitysavun vaikutuksista. William Easterley, Martin Paldan, Alberto Chong, Raghuram Rajan ja lukuisat muut arvostetut tutkijat ovat osoittaneet, että kehitysavun vaikutus kasvuun on lähes olematon, ja mikä pahinta, sillä ei näyttäisi olevan vaikutusta edes tulonjakoon ja köyhyyteen.

Huolestuttavaa on myös se, että tutkimustulosten viesti on muuttunut kaiken aikaa kielteisemmäksi. 1970-luvulla tehdyt arviot viittasivat vielä siihen, että tuki lisää talouden kasvua, mutta uusimpien tutkimusten mukaan vaikutus kasvuun on aivan olematon. Kun jostain aiheesta tehdään kymmeniä tai satoja tutkimuksia, niiden tulokset näyttävät tulevan aina vaan ristiriitaisemmiksi; tässä tapauksessa näyttäisi käyvän toisin...]

http://hommaforum.org/index.php/topic,6387.msg98993.html#msg98993 (http://hommaforum.org/index.php/topic,6387.msg98993.html#msg98993)

QuoteBjörn Wahlroos sanoo, että valtiontalouden tasapainon parantamiseksi on muitakin keinoja kuin verotus.

Suomi voi Wahlroosin mielestä ensinnäkin leikata turhia menoja.

"Jos olisin poliittisesti oikein epäkorrekti, sanoisin, että suurin yksittäinen leikkauskohde on kehitysapu."
"Olemme 50 vuotta heittäneet rahaa Kankkulan kaivoon. Ehkä hissukseen voisi alkaa myöntää, että tälläkään keisarilla ei ole vaatteita."

Wahlroos perustelee arviotaan bestseller-kirjalla Dead Aid (Kuollut apu). Sen tekijä on 40-vuotias sambialaissyntyinen naisekonomisti Dambisa Moyo, Oxfordin ja Harvardin kasvatti. Moyon mukaan Afrikan maiden saama kehitysapu on vahvistanut taloudellista riippuvuutta teollisuusmaista, edistänyt korruptiota ja viime kädessä pitkittänyt köyhyysongelmaa...]

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/bjorn-wahlroos-kehitysapu-syyta-lopettaa (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/bjorn-wahlroos-kehitysapu-syyta-lopettaa)

Eli lyhyesti sanottuna: Ei kannettu vesi kaivossa pysy!

...]

http://hommaforum.org/index.php/topic,77953.msg1189898.html#msg1189898 (http://hommaforum.org/index.php/topic,77953.msg1189898.html#msg1189898)

Quote from: K.K. on 20.09.2012, 03:03:58

[...Jos kehitysmaiden syntyvyys saataisiin laskettua länsimaiselle tasolle,niin nälänhätä poistuisi koko maailmasta yhdessä sukupolvessa.

http://hommaforum.org/index.php/topic,33462.msg1119741.html#msg1119741 (http://hommaforum.org/index.php/topic,33462.msg1119741.html#msg1119741)

Quote from: K.K. on 03.10.2012, 17:09:22

Quote from: Elcric12 on 03.10.2012, 16:27:32
Miten vähennetään ihmispopulaatiota? Ja miksi? Tottakai silläkin on merkitystä miten eletään ei ainoastaan ihmisten määrällä.

QuoteSyntyvyyden säännöstelyllä tarkoitetaan syntymien määrän rajaamista suunnitellulle tasolle esimerkiksi perhesuunnittelun, ehkäisyn ja abortin keinoin. Kaikilla eliölajeilla on aina ja kaikkialla rajoitettu mahdollisuus lisääntyä. Luonnonvaraisilla nisäkkäillä on tavallisesti vuodenaikaan sidottu kiima. Jos ravintoa on tavallista vähemmän tarjolla, on poikastuotanto vähäinen, samoin lajeilla, joilla on vähän luontaisia vihollisia. Ylenmääräinen lisääntyminen johtaa helposti petojen ja tautien määrän kasvuun, joka rajoittaa niin ikään lisääntymistä...]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Syntyvyyden_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stely (http://fi.wikipedia.org/wiki/Syntyvyyden_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stely)

QuoteLiikakansoitus tai ylikansoitus on ihmislajiin kohdistuva erikoistapaus tilanteesta, jossa eliöiden lukumäärä ylittää elinympäristön kantokyvyn. Näin termeillä viitataan erityisesti ihmisen liialliseen leviämiseen maapallolla.

Ihmispopulaation nopea kasvaminen viimeisen kahden vuosisadan aikana on herättänyt huolia siitä, että ihmisiä on pian maapallolla liikaa, ja että planeetta ei välttämättä pysty ylläpitämään nykyistä tai sitä suurempaa populaatiota. Ihmispopulaatio on jatkanut kasvamistaan mustan surman jälkeen tauotta, ja 1800-luvun alussa ihmisiä oli ensimmäistä kertaa yli miljardi yksilöä...]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Liikakansoitus (http://fi.wikipedia.org/wiki/Liikakansoitus)

QuoteTutkijoilta vakava varoitus:

[...Ihmisen väestönkasvu ja henkeä kohden lasketun kulutuksen kasvu ovat kaikkien ongelmien taustalla. Väestönkasvu (77 miljoonaa ihmistä vuodessa) on noin tuhat kertaa suurempi kuin keskimääräinen vuosikasvu ajalla 10 000 – 400 vuotta sitten (67 000 henkilöä vuodessa). Maapallon ihmismäärä on lähes nelinkertaistunut vain vuosisadassa. Varovaisimpien arvioiden mukaan väestö kasvaa nykyisestä seitsemästä miljardista yhdeksään miljardiin vuonna 2045 ja 9,5 miljardiin vuonna on 2050...]

http://ilmastotieto.wordpress.com/2012/06/26/tutkijoilta-vakava-varoitus-maapallon-biosfaarin-olotilan-muutos-todennakoinen-sadan-vuoden-sisalla/ (http://ilmastotieto.wordpress.com/2012/06/26/tutkijoilta-vakava-varoitus-maapallon-biosfaarin-olotilan-muutos-todennakoinen-sadan-vuoden-sisalla/)

Quote from: K.K. on 20.09.2012, 03:03:58
[...Jos kehitysmaiden syntyvyys saataisiin laskettua länsimaiselle tasolle,niin nälänhätä poistuisi koko maailmasta yhdessä sukupolvessa...]

Quote from: K.K. on 26.09.2012, 19:08:47
[...Kumpaa me tahdomme tulevaisuudelta,sitä että muutama miljardi ihminen elää mukavaa elämää,vaiko sitä,että muutama kymmenen miljardia elää ei niin mukavaa elämää?

http://hommaforum.org/index.php/topic,76145.msg1131049.html#msg1131049 (http://hommaforum.org/index.php/topic,76145.msg1131049.html#msg1131049)

jne.jne.

Kun ajattelee vuosikymmenien kalliisti maksettuja kehitysapuja hinta/tulos suhteessa - ja erityisesti oman maksukykymme suhteessa tässä EUroopan tilanteessa - niin ollaan vähitellen tulemassa tilanteeseen, jossa oma maljamme on yhtä tyhjä kuin vastaanottajankin malja - jonka pohjassa onkin aina ollut iso reikä - joten voidaan hyvin katsoa, että on viimein saavutettu nollataso. Ei enää mitään ilman lahjoittajan täyttä ja henkilökohtaista vapaaehtoisuutta.


(edit. myöhästynyt oikoluku)

Kehitysavun oikea taso on juuri se rahamäärä mitä maassa asuvat siirtolaiset lähettävät sukulaisilleen rahaa. Puhutaan miljoonista Suomen mittakaavassa ja miljardeista Euroopan mittakaavassa.

Niin kauan kuin Suomi joutuu ottamaan velkaa budjettinsa kattamiseen, kehitysavun oikea taso on 0 euroa. Harkinnanvaraista kehitysapua erityistilanteisiin voidaan toki myöntää, jos jotain maata kohtaa esimerkiksi luonnonkatastrofi. Tässäkin olisi minusta sopivaa laittaa kaverit ja yhteiskunnallisesti yhteneväiset valtiot etusijalle.

Quote from: Morsum on 22.12.2012, 01:12:28
Niin kauan kuin Suomi joutuu ottamaan velkaa budjettinsa kattamiseen, kehitysavun oikea taso on 0 euroa. Harkinnanvaraista kehitysapua erityistilanteisiin voidaan toki myöntää, jos jotain maata kohtaa esimerkiksi luonnonkatastrofi. Tässäkin olisi minusta sopivaa laittaa kaverit ja yhteiskunnallisesti yhteneväiset valtiot etusijalle.

^+1

Mahdollisen kehitysavun määrä tulisi suhteuttaa valtiontalouden ylijäämään. Vastuutonta elää velaksi, ja roiskia rahoja ympäriinsä kuin mikäkin äkkirikas.

  Valoisan ajan lisääminen pirtissä mahdollistaisi muunkin puhdetyön kuin sen perinteisen nukkien teon käsikopelolla..

  http://www.indiegogo.com/projects/282006

Quote from: Morsum on 22.12.2012, 01:12:28
Niin kauan kuin Suomi joutuu ottamaan velkaa budjettinsa kattamiseen, kehitysavun oikea taso on 0 euroa. Harkinnanvaraista kehitysapua erityistilanteisiin voidaan toki myöntää, jos jotain maata kohtaa esimerkiksi luonnonkatastrofi. Tässäkin olisi minusta sopivaa laittaa kaverit ja yhteiskunnallisesti yhteneväiset valtiot etusijalle.

Tässähän tämä totuus tuli. Vaikea on tätä faktaa vastaan kenenkään edes auttavasti täysjärkisen tapella.

Toistona, mutta kun vanha ketju on ties missä niin laitetaan nyt näin.

Hyväksyn kehitysavun seuraavilla ehdoilla:

1) Antajamaalla, tässä tapauksessa Suomella, ei ole senttiäkään velkaa.
2) Kohdemaalla on ihmisoikeudet ja demokratia kunnossa.
3) Määritellään selvästi tavoite, joka kehitysavulla on saavutettava ja joka auttaa kehittämään kohdemaata ja jonka saavuttaminen on annetun avun määrällä realistista. Mikäli tällaisia tavoitteita on asetettu jo aiemmin, ne on saavutettava ennen uuden avun antamista.

Vastaus on äärimmäisen helppo, jos sinulla on kaksi lompakkoa, toisessa omat rahat, toisessa muiden, kummasta annat jos valinta on vapaa?

Siis, verovaroin ylläpidetty kehitysapu on mielestäni tiensä päässä; se on ollut yhtä kallista kuin tuloksetonta - tuloksetonta ainakin positiivisessa mielessä. Jos tuon kaltaista toimintaa halutaan jatkaa, sen on lähdettävä täydellisen vapaaehtoisuuden pohjalta. Tilapäinen katastrofiapu, joka vaatii hetkellisesti sellaisia resursseja, joita järjestöillä ei ole, tulee tietenkin olla mahdollista järkevissä puitteissa. Muutoin katastrofiavunkin tulee lähteä täysin vapaaehtoiselta pohjalta. Veronmaksajan on liian vaikea määritellä verovaroillaan suoritettavan avustustoiminnan mielekkyyttä ja vielä vaikeampi vaikuttaa siihen. Se on ensinnäkin epädemokraattista ja toisekseen tarjoaa liian suuret mahdollisuudet väärinkäytöksille - joita onkin ollut riittämiin. Vapaaehtoisella lahjoittajalla on lopultakin paljon suuremmat mahdollisuudet kontrolloida mihin hänen rahansa käytetään ja minne päin maailmaa ne menevät.

Kehitysavun oikea taso se, minkä kukin itse päättää sen olevan omilla rahoillaan. Toisten rahojen ryöstäminen, jotta voisi käyttää niitä haluamiinsa tarkoituksiin on aina väärin, vaikka pitäisi tavoitetta kuinka jalona.

Quote from: Joutselkä on 21.12.2012, 22:33:19
Olen jyrkästi eri mieltä Gloamingin kanssa kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta Suomen kansainvälisen maineen kannalta ja muutenkin. Gloaming haluaa ehkä antaa esimerkin kehittyneestä teollisuusvaltiosta, joka ei osallistuisi kehitysyhteistyöhön? Tässä linkki vuoden 2010 OECD-tilastoihin http://www.kepa.fi/tiedostot/dac-maiden-virallinen-kehitysapu-vuonna-2010.pdf

Pienin prosentuaalinen osuus bkt:sta taisi olla Kreikalla. Siinäpä meillä esimerkkivaltio, jota seurata. Oletko Gloaming tosissasi sitä mieltä, että Suomi ei joutuisi OECD-maiden (demokraattiset markkinatalousmaat) keskuudessa paitsioon, jos Suomi sanoutuisi irti kehitysavusta? Siinä tapauksessa sinulla sattaa olla hieman epärealistinen käsitys ulkopolitiikasta ja kansainvälisten suhteiden realiteeteista. Puhumme aivan eri kieltä tässä kysymyksessä. Minun näkemykseni edustaa valtavirtaa, tai ainakin vallassa olevien tahojen näkemystä. Ja hyvä onkin niin.

Eli mitkäpä ne realiteetit taas olivatkaan ja missä se valtavirta määritettiin, kun suurin osa suomalaisista arvioi kehitysavun pahasti alakanttiin? Et kommentoinut aiemmassa ketjussa (http://hommaforum.org/index.php/topic,78099.msg1194221.html#msg1194221). Annoit ymmärtää sellaista höpöä, että pakolaisten vastaanottaminen (nykyinen turvapaikkajärjestelmä) ja kehitysapu voisivat olla peräti suomalaisten edun mukaisia. Vaatii ehdottomasti jonkinlaista selvitystä, koska et ole esittänyt sille mitään perusteita.

Kehitysavun varaan on pykätty ajanmittaan sellainen ansaintajärjestelmähiviö jota ei ole helppo lyhyessä ajassa purkaa. Mutta ei se kyllä alkuunkaan pääse jos poliittista tahtoa ei löydy valtakunnanjohdon ylimmältä tasolta eli hallituksesta. Ja siellähän sitä valtion velkaantumistakin parutaan juuri eniten. Mutta katseet ja ruoska kohdistetan aina siihen porukkaan jota eniten voidaan helposti riistää eli veroalamaisia yksityisellä sektorilla; heitä joista viimeisetkin mehut on jo puristettu.

Quote from: Veikko on 22.12.2012, 02:45:41
Siis, verovaroin ylläpidetty kehitysapu on mielestäni tiensä päässä;

Tästä siis samaa mieltä. Hyväntekeväisyyteen ei nyt vaan kertakaikkiaan ole varaa. Ensin pitää saada oma talous kuntoon ja omat laskut makseltua, nythän niittenkin maksamisia siirrellään vain eteenpäin. Eihän tässä menossa ole ollut mitään järkeä enää pitkään aikaan.

Teollisuus työllistää jo enemmän ulkomailla kuin Suomessa, joten veropohjaa ei ole edes hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Eikä teollisuudella ole motivaatiotakaan työllistää täällä enää samalla mittakaavalla kuin aiemmin. Tilalle on tullut pysyvä rakennemuutos ja suomalaisten duunarien kyykytys. Täystyöllisyydestä ei kannata puhua koska se on tehty rikkaitten etelärannan isäntien toimesta kaput.

http://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2012/art_2012-07-04_005.html

Palvelutyöt on periaatteessa aina kädestä suuhun elämistä ja siihenkö tällä hurjalla verotuksella pitäisi muka vielä venyä? Sanon suoraan, että ei onnistu eikä kukaan korkeasti koulutettu ala vero-orjaksi julkisen sektorin porsastelijoitten ja rikkaitten isäntien vaatimuksesta, menipä ne rahat miten "hyvään tarkoitukseen". Keskiverto-suomalaisten elintasokin on verrattuna näitten "uusien" Etelä-Euroopan autettavien maitten suhteessa täysin kuralla.

YK:n tavoite 0,7% , mutta ylijäämästä. Esim. kun Suomen valtion budjetti (kuvitteellisessa tulevaisuudessa) on 2 miljardia PLUSSALLA, niin sopiva osuus kehitystuhlaukseen voisi olla vaikkapa 14 miljoonaa kriisiapua, hätää kärsiville alueille.

Kannatan oikeaa kriisi/hätäapua. Suomi voisi olla jopa maailman johtavia maita. Yli 1000 miljoonan euron voisi, siis tarkoittaa; 1000:n euron apua(ruoka, suoja, lääkkeet, koulutus, ehkäisy.......) MILJOONALLE ihmiselle. Se olisi aika fantastista. !"!
Nykysysteemi lähinnä tuhlaa rahoja ja asettaa koko "valkoisen miehen taakan/orjalaivojentervan" hyvin outoon valoon, joku voi jopa ihmetellä?, miksi emme auta miljoonaa suomalaista 1000€/vuosi  , vaikka avuntarvitsijoita on riittämiin omassa maassa? (Onko tämä nyt vihapuhetta??)

Kehitysaputason vertaaminen bruttokansantuotteeseen on jo lähtökohtaisesti virheellinen. Bruttokansantuote kun ei ole sitä riihikuivaa mutta kehitysapu taasen on. Bruttokansantuotetta nostaa vaikkapa ruumisarkkujen valmistus tai onnettomuuden jälkien korjaus ja korvaus. Se ei ole sitä "elintasohyvää" vaan välttämätöntä pahaa, jonka joudumme omasta kukkarostamme maksamaan.

Quote from: Oami on 22.12.2012, 02:02:15
Toistona, mutta kun vanha ketju on ties missä niin laitetaan nyt näin.

Hyväksyn kehitysavun seuraavilla ehdoilla:

1) Antajamaalla, tässä tapauksessa Suomella, ei ole senttiäkään velkaa.
2) Kohdemaalla on ihmisoikeudet ja demokratia kunnossa.
3) Määritellään selvästi tavoite, joka kehitysavulla on saavutettava ja joka auttaa kehittämään kohdemaata ja jonka saavuttaminen on annetun avun määrällä realistista. Mikäli tällaisia tavoitteita on asetettu jo aiemmin, ne on saavutettava ennen uuden avun antamista.

Jotensakin juuri näin. Minä näen myös niin, että kehitysmaiden valtioiden kautta jaettava kehitysapu johtaa aina korruptioon. Ylipäätään päätäntävalta julkisista varoista sisältää aina hyvin suuren korruptioriskin, siksi julkiset varat pitää minimoida. Pätee kaikkialle. Kehitysapu pitäisi minusta johtaa aina ruohonjuuritasolle, ihmisille.

Koska nykyinen kehitysapu ei ole ainoastaan turhaa, vaan myös vahingollista, oikea taso pitäisi olla pyöreä nolla. Hyväksyisin kehitysavun myöntämisen väestönkasvun lopettamiseen tuloksekkaasti tai naisten/tyttöjen aseman parantamiseen yhteiskunnassa.

Kehitysavun oikea taso on nolla.

Minusta kehitysapua voisi antaa paljon nykyistä enemmänkin, jos samalla luovuttaisiin väestönsiirto- ja väestönmuokkauspolitiikasta ja alkuväestön syrjinnästä ja sulauttamisesta.

Tiedän, että kyse on valtavista rahoista, mutta mikään rahakaan ei korvaa sitä hävitystä, minkä monikultturismi Suomessa aiheuttaa. Jos monikulttuuri-invaasio saataisiin todella torjuttua, sen rinnalla kehitysapuun kuluvat rahat eivät ole mitään.

Edellytys on myös kehitysavun täysremontti, eli sellaisen kehitysavun järjestäminen, joka oikeasti hyödyttää juuri niitä köyhimpiä (eikä eliittiä, sotaherroja ja roistoja), eikä tee lisää riippuvaisia, vaan auttaa ihmisiä kehittämään omia olojaan. Toistan tässäkin ehdotukseni, että voitaisiin kokeilla jonkinlaista "reilua maailmankauppaa" siten, että jokin osa länsimaista kävisi kaiken kaupan jonkinlaisella "reilun kaupan periaatteella" kehitysmaiden kanssa. Eli maksettaisiin kunnolla, ja ehtoina työntekijöiden riittävä toimeentulo,  kelvolliset työolot ja ympäristöystävällisyys.

Tiedän, että tämä vaikuttaa hyvin utopistiselta nykytilanteessa, kun valtavat rahat kaadetaan jo väestönsiirtolaisten ylläpitoon, ja suomalaiset alkavat olla lopen kyllästyneitä siihenkin. Miten voisikaan enää löytyä merkittävää motivaatiota kaataa merkittävästi lisää rahaa nykyisenkaltaiseen, usein katastrofaalisen huonosti järjestettyyn kehitysapuun? Jos suomalaisten "maailmanparannustahtoa" ei oltaisi myrkytetty monikulttuuri-invaasiolla, voisi tilanne olla ihan toinen. Silloin tavat, joilla Suomi voisi osallistua "maailman pelastamiseen", olisivat kenties konkreettisia tavoitteita nykyisten budjettiosuuksien ja jeesustelun sijasta. Onneksi myrkyttämisen voi vieläkin lopettaa, ja myrkytyksestä voi parantua.

Linkolaa taas lainatakseni; kehitysapuna pitäisi antaa vain ehkäisyneuvontaa ja -välineitä sekä metsänistutusprojekteja ja niiden vartioimista.

Vähintään kehitysapua pitäisi leikata samassa suhteessa kuin muitakin valtion menoja ollaan supistamassa.

Quote from: Oami on 22.12.2012, 02:02:15
Toistona, mutta kun vanha ketju on ties missä niin laitetaan nyt näin.

Hyväksyn kehitysavun seuraavilla ehdoilla:

1) Antajamaalla, tässä tapauksessa Suomella, ei ole senttiäkään velkaa.
2) Kohdemaalla on ihmisoikeudet ja demokratia kunnossa.
3) Määritellään selvästi tavoite, joka kehitysavulla on saavutettava ja joka auttaa kehittämään kohdemaata ja jonka saavuttaminen on annetun avun määrällä realistista. Mikäli tällaisia tavoitteita on asetettu jo aiemmin, ne on saavutettava ennen uuden avun antamista.

Tässä tuo kohta 1 kusee
Sellaista tilannetta tuskin saavutetaan koskaan että suomella ei olisi velkaa.
Itse vaihtaisin kehitysavun kehitysinvestointeihin.

Kehitysavussa pitäisi mennä nykyaikana enempikin laatu eikä määrä periaatteella, eli unohdetaan se miljardi euroa ja panostetaan laatuun. Jos laadukasta apua annettaisiin, voisi sen rahallinen arvo olla paljon pienempi. Niinkuin aikaisemminkin on todettu, ehkäisyneuvontaa pitäisi antaa kehitysapuna, eikä ruokaa. Ruoka ei koskaan riitä, jos koko ajan lisäännytään kuin jänikset. Pitäisi alkaa kehitysmaissa neuvomaan miten siellä kunnolla viljeltäisiin, siis pienellä tasolla.

Kehitysavusta pitäisi nyt kytkeä kaikki väärinkäytökset pois, pienet paljastukset ovat vain jäävuoren huippu. Kehitysaputyöhön pitäisi tehdä palkkakatto, niin sitten näkisi että ketkä tekee sitä työtä pelkästä rahasta, ketkä halusta auttaa.

Quote from: Morsum on 22.12.2012, 01:12:28
Niin kauan kuin Suomi joutuu ottamaan velkaa budjettinsa kattamiseen, kehitysavun oikea taso on 0 euroa.

Näin on. En minäkään ota pankista velkaa auttaakseni naapurin Penaa. Sen sijaan jos taskunpohjalla sattuu olemaan käteistä, niin voin parikymppiä kaverille heittää jos kaveri on aidosti joutunut ahtaalle, varsinkin jos ilman omaa syytään.

Quote from: Jani Rantala on 22.12.2012, 13:10:04
Tässä tuo kohta 1 kusee
Sellaista tilannetta tuskin saavutetaan koskaan että suomella ei olisi velkaa.
Itse vaihtaisin kehitysavun kehitysinvestointeihin.

Ei se nyt mitään "kusemista" ole. Jos sellaista tilannetta ei saavuteta etteikö Suomella olisi velkaa, niin sitten ei tule sellaista tilannetta että kannattaisin kehitysapua. Ei se sen monimutkaisempaa ole.

Investoinnit toki voivat ollakin hyvä juttu. Kehitysavulla tarkoitan nimenomaan vastikkeetonta tukea.

Quote from: Oami on 22.12.2012, 16:11:04

Quote from: Jani Rantala on 22.12.2012, 13:10:04
Tässä tuo kohta 1 kusee
Sellaista tilannetta tuskin saavutetaan koskaan että suomella ei olisi velkaa.
Itse vaihtaisin kehitysavun kehitysinvestointeihin.

Ei se nyt mitään "kusemista" ole. Jos sellaista tilannetta ei saavuteta etteikö Suomella olisi velkaa, niin sitten ei tule sellaista tilannetta että kannattaisin kehitysapua. Ei se sen monimutkaisempaa ole.

Investoinnit toki voivat ollakin hyvä juttu. Kehitysavulla tarkoitan nimenomaan vastikkeetonta tukea.

Aika harva länsimaa on ollut koskaan täysin velaton. Vaatimus velattomuudesta olisi sama kuin kehitysavun lakkauttaminen.

Quote from: Jani Rantala on 22.12.2012, 20:37:02

Quote from: Oami on 22.12.2012, 16:11:04
Ei se nyt mitään "kusemista" ole. Jos sellaista tilannetta ei saavuteta etteikö Suomella olisi velkaa, niin sitten ei tule sellaista tilannetta että kannattaisin kehitysapua. Ei se sen monimutkaisempaa ole.

Investoinnit toki voivat ollakin hyvä juttu. Kehitysavulla tarkoitan nimenomaan vastikkeetonta tukea.

Aika harva länsimaa on ollut koskaan täysin velaton. Vaatimus velattomuudesta olisi sama kuin kehitysavun lakkauttaminen.

Nykytilanteessa se todellakin olisi sama. Entä sitten?

Jep, ensin kaikki pois ja odotetaan niin kauan, että kaikenlainen loisiva kehitysapu - veivailu kuolee pois.  Sitten myöhemmin tutkitaan tilannetta kiihkottomasti ja harkitaan apua uudestaan.  Pidetään samalla käsitteet kehitysapu ja katastrofiapu erillään, tarvittaessa kutistetaan Punaista Ristiä.

Quote from: Joutselkä on 21.12.2012, 22:33:19Olen jyrkästi eri mieltä Gloamingin kanssa kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta Suomen kansainvälisen maineen kannalta ja muutenkin. Gloaming haluaa ehkä antaa esimerkin kehittyneestä teollisuusvaltiosta, joka ei osallistuisi kehitysyhteistyöhön? Tässä linkki vuoden 2010 OECD-tilastoihin http://www.kepa.fi/tiedostot/dac-maiden-virallinen-kehitysapu-vuonna-2010.pdf

Tyyppiesimerkki päättelyvirheestä "ei seuraa" (non sequitur).

QuotePienin prosentuaalinen osuus bkt:sta taisi olla Kreikalla. Siinäpä meillä esimerkkivaltio, jota seurata. Oletko Gloaming tosissasi sitä mieltä, että Suomi ei joutuisi OECD-maiden (demokraattiset markkinatalousmaat) keskuudessa paitsioon, jos Suomi sanoutuisi irti kehitysavusta? Siinä tapauksessa sinulla sattaa olla hieman epärealistinen käsitys ulkopolitiikasta ja kansainvälisten suhteiden realiteeteista.

Nyt sitten konkretiaa näihin maalailuihin. Oletetaan, että Suomi leikkaa kehitysapurahoituksen vaikka puoleen (eli säästää noin puoli miljardia euroa). Mitä mielestäsi tällöin tapahtuu eli mitä "paitsiosi" käytännössä tarkoittaa?

Sinänsä demonstroit yllä kiitettävästi kehitysapupolitiikan luonteen aneena* ja anekauppana*, kiitos tästä. Toki tämä on ollut pitkään selvää jo naurettavan bkt%-huutokaupankin perusteella.

*) http://hommaforum.org/index.php/topic,25882.msg1193583.html#msg1193583

"Solidaarisuus" tarkoittaa olennaisesti vain rahan ja vastaavien resurssien siirtämistä sellaisille tahoille, jotka eivät ole milläänlailla kyseisten resurssien tuottamiseen osallistuneet, eli ts. eivät ole ansainneet kyseistä resurssia. Parempi sana olisi almu. Antajan kannalta nykyisessä ilmapiirissä, jossa '68 poliittinen korrektius vaatii nuolemaan kehitysmaiden ja erilaisten (muiden valta-) "vähemmistöjen" persettä, kyseessä on olennaisesti ane.

QuotePuhumme aivan eri kieltä tässä kysymyksessä. Minun näkemykseni edustaa valtavirtaa, tai ainakin vallassa oleven tahojen näkemystä. Ja hyvä onkin niin.

Mitä ihmeen "valtavirtaa"? Jos asetaan kysymys, että Suomi maksaa kehityshteistyökuluina vuosittain yli miljardi ja suoraan tai välillisesti ilmastoaneina ainakin toisen mokoman ja ehdotetaan, että näistä leikataan puolet ja korjataan kyseisellä rahalla vaikka tiestöä, mitä luulisit enemmistön vastaavan? Ainoastaan joku latte-vyöhykkeen kaupunkilaishipsteri on valmis antamaan ko. (toisten ihmisten) rahat vastikkeetta kolmansille osapuolille. Herää nyt todellisuuteen.

QuoteEdelleen toistan: jos useampi olisi kanssasi samaa mieltä, meillä olisi enemmän hommalaisia kansanedustajia.

En näe yhteyttä. Keitä muuten ovat "hommalaiset kansanedustajat"? Kuinka monta sellaista ehdokasta oli viime eduskuntavaaleissa?

QuoteMitä tulee viranoamaispäätösten valituskelpoisuuteen, niin antamasi esimerkit eivät osu maaliin. Kaikissa mainitsemissasi tilanteissa (esteellisyys ja valmistelu), lopulliseen asiaratkaisuun saa kyllä hakea muutosta, vaikka kesken prosessin muutosta ei erikseen aina saisikaan hakea. Jos luet perustuslain 21 §:n niin huomaat, että valitusmahdollisuus on Suomessa jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka toimii oikeusturvan takeena. Kyse ei ole minun mielipiteestäni vaan osa valtiosääntöä.

Kuten sanottu, ainoastaan valituskelpoisiin päätöksiin voi hakea muutosta. Toisin kuin väität, kyseessä ei ole universaali asia, toki pääsääntöinen kuitenkin. Valmistelu muuten vaikuttaa aivan ratkaisevasti, mitä päätöksiä ylipäätään tehdään, eli mihin osaan "päätösavaruutta" rajoitutaan. Tämä nyt ei ole mikään ihmeellinen asia. Pikakäännytys (todetaan, että tuli turvallisesta maasta, hakemuksen ilmeinen perusteettomuus ja siinä se) on tietty ilmeinen sovelluskohde. Muutoin turvapaikanhakujärjestelmässä (jos tällaista historialliselta kontekstiltaan (holokausti) vanhentunutta/muuttunutta juridista järjestelmää nyt ylipäätään halutaan ylläpitää) valitusoikeus on tietty paikallaan ja pikemminkin lisää resursseja pitäisi osoittaa valitusmenettelyyn, jotta ne 95-97.5% hakijoista, joilla ei ole syytä (henkilökohtainen vaino) varsinaiseen turvapaikkaan voidaan palauttaa lähtökehitysmaahansa mahdollisimman pikaisesti ja siten minimoida "siteiden" (oleskelulupaa puoltava argumentti) syntymisen mahdollisuus tähän maahan.

Quote from: Roope on 22.12.2012, 03:36:56

Quote from: Joutselkä on 21.12.2012, 22:33:19
Olen jyrkästi eri mieltä Gloamingin kanssa kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta Suomen kansainvälisen maineen kannalta ja muutenkin. Gloaming haluaa ehkä antaa esimerkin kehittyneestä teollisuusvaltiosta, joka ei osallistuisi kehitysyhteistyöhön? Tässä linkki vuoden 2010 OECD-tilastoihin http://www.kepa.fi/tiedostot/dac-maiden-virallinen-kehitysapu-vuonna-2010.pdf

Pienin prosentuaalinen osuus bkt:sta taisi olla Kreikalla. Siinäpä meillä esimerkkivaltio, jota seurata. Oletko Gloaming tosissasi sitä mieltä, että Suomi ei joutuisi OECD-maiden (demokraattiset markkinatalousmaat) keskuudessa paitsioon, jos Suomi sanoutuisi irti kehitysavusta? Siinä tapauksessa sinulla sattaa olla hieman epärealistinen käsitys ulkopolitiikasta ja kansainvälisten suhteiden realiteeteista. Puhumme aivan eri kieltä tässä kysymyksessä. Minun näkemykseni edustaa valtavirtaa, tai ainakin vallassa olevien tahojen näkemystä. Ja hyvä onkin niin.

Eli mitkäpä ne realiteetit taas olivatkaan ja missä se valtavirta määritettiin, kun suurin osa suomalaisista arvioi kehitysavun pahasti alakanttiin? Et kommentoinut aiemmassa ketjussa (http://hommaforum.org/index.php/topic,78099.msg1194221.html#msg1194221). Annoit ymmärtää sellaista höpöä, että pakolaisten vastaanottaminen (nykyinen turvapaikkajärjestelmä) ja kehitysapu voisivat olla peräti suomalaisten edun mukaisia. Vaatii ehdottomasti jonkinlaista selvitystä, koska et ole esittänyt sille mitään perusteita.

Jos luit aikaisemmat viestini aiheesta, niin huomasit kuinka viittasin siihen, että kehitysyhtiestyöhön ja pakolaisten vastaanottamiseen osallistuminen voi jonkun (muun muassa minun) mielestä olla Suomen edun mukaista ensinnäkin siksi että se vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisesti. Miten arvelet muiden kehittyneiden teollisuusmaiden suhtautuvan Suomeen, joka olisi yksipuolisesti sitounut irti kehitysavun antamisesta ja pakolaisten vastaanottamisesta? Minä luulen, että Suomea pidettäisiin oppurtunistisena vapaamatkustajana, jonka olisi vaikea saada kannatusta ja myötätuntoa niissä kv-hankkeissa, jotka suoremmin palvelisivat Suomen taloudellistakin etua.

Keskustelu koski alun perin sitä, että kun vedotaan politiikassa "Suomen kansan etuun", niin jäljelle jää kysymys, kuka on se kaikkivaltias, joka aina ja ehdottomasti sanelee sen, mitä kulloinkin ykisttäistilanteessa on pidettävä "suomalaisten etuna". Ja edelleen: jos hommalaisten mielipide edustaisi valtavirtaa, niin meillä olisi enemmän "hommalaisia" kansanedustajia.

Yleisesti totean, että kehitysyhteistyö ja pakolaisten vastaanottaminen perustuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Kansainvälisen oikeuden lähtökohta on, että valtiot noudattavat niitä koskevia sitoumuksia.

Mitä tulee pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin, niin viittaan lempiaiheeseeni eli Suomen perustuslakiin, jonka mukaan "ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu". Pitäisikö tämä säännös unohtaa turvapaikkakeskustelussa vai peräti pitäisikö perustuslakia tältä osin muuttaa? Sellainen ehdotus/mielipide, johon jokaisella sinänsä on oikeus, olisi minun mielestäni ihmisoikeusvihamielinen äärinäkemys.

Vielä viittaan Taloustutkimuksen toteuttamaan tutkimukseen suomalaisten mielipiteistä.
http://www.global.finland.fi/public/download.aspx?ID=98088&GUID={70BFF563-FB60-49AE-92F0-29B9A3665D29}
Tiivistelmän mukaan:  "tutkimuksen päätulos on, että suomalaisten enemmistö hyväksyy Suomen harjoittaman kehitysyhteistyöpolitiikankeskeiset päämäärät ja toimintaperiaatteet. Kun katsotaan yli kolmenkymmenen kysymyksen kokonaisuutta, kaikissa kysymyksissä vastaajien selvä enemmistö kallistuu kehitysyhteistyötä puoltavien väittämien kannalle. Kielteiset mielipiteet ovat vähemmistönä." "Vaikka kehitysyhteistyö näyttäisi äkkiä katsottuna suhteellisen helpolta julkisten menojen
säästökohteelta, taloudellisen epävarmuuden oloissakin selvä enemmistö kansalaisista pitäisi
määrärahat ennallaan tai jopa lisäisi niitä. Vain 14 prosenttia suomalaisista leikkaisi kehitysyhteistyömäärärahoja."

Quote from: Joutselkä on 23.12.2012, 13:03:35

Quote from: Roope on 22.12.2012, 03:36:56

Quote from: Joutselkä on 21.12.2012, 22:33:19
Olen jyrkästi eri mieltä Gloamingin kanssa kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta Suomen kansainvälisen maineen kannalta ja muutenkin. Gloaming haluaa ehkä antaa esimerkin kehittyneestä teollisuusvaltiosta, joka ei osallistuisi kehitysyhteistyöhön? Tässä linkki vuoden 2010 OECD-tilastoihin http://www.kepa.fi/tiedostot/dac-maiden-virallinen-kehitysapu-vuonna-2010.pdf

Pienin prosentuaalinen osuus bkt:sta taisi olla Kreikalla. Siinäpä meillä esimerkkivaltio, jota seurata. Oletko Gloaming tosissasi sitä mieltä, että Suomi ei joutuisi OECD-maiden (demokraattiset markkinatalousmaat) keskuudessa paitsioon, jos Suomi sanoutuisi irti kehitysavusta? Siinä tapauksessa sinulla sattaa olla hieman epärealistinen käsitys ulkopolitiikasta ja kansainvälisten suhteiden realiteeteista. Puhumme aivan eri kieltä tässä kysymyksessä. Minun näkemykseni edustaa valtavirtaa, tai ainakin vallassa olevien tahojen näkemystä. Ja hyvä onkin niin.

Eli mitkäpä ne realiteetit taas olivatkaan ja missä se valtavirta määritettiin, kun suurin osa suomalaisista arvioi kehitysavun pahasti alakanttiin? Et kommentoinut aiemmassa ketjussa (http://hommaforum.org/index.php/topic,78099.msg1194221.html#msg1194221). Annoit ymmärtää sellaista höpöä, että pakolaisten vastaanottaminen (nykyinen turvapaikkajärjestelmä) ja kehitysapu voisivat olla peräti suomalaisten edun mukaisia. Vaatii ehdottomasti jonkinlaista selvitystä, koska et ole esittänyt sille mitään perusteita.

Jos luit aikaisemmat viestini aiheesta, niin huomasit kuinka viittasin siihen, että kehitysyhtiestyöhön ja pakolaisten vastaanottamiseen osallistuminen voi jonkun (muun muassa minun) mielestä olla Suomen edun mukaista ensinnäkin siksi että se vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisesti. Miten arvelet muiden kehittyneiden teollisuusmaiden suhtautuvan Suomeen, joka olisi yksipuolisesti sitounut irti kehitysavun antamisesta ja pakolaisten vastaanottamisesta? Minä luulen, että Suomea pidettäisiin oppurtunistisena vapaamatkustajana, jonka olisi vaikea saada kannatusta ja myötätuntoa niissä kv-hankkeissa, jotka suoremmin palvelisivat Suomen taloudellistakin etua.

Keskustelu koski alun perin sitä, että kun vedotaan politiikassa "Suomen kansan etuun", niin jäljelle jää kysymys, kuka on se kaikkivaltias, joka aina ja ehdottomasti sanelee sen, mitä kulloinkin ykisttäistilanteessa on pidettävä "suomalaisten etuna". Ja edelleen: jos hommalaisten mielipide edustaisi valtavirtaa, niin meillä olisi enemmän "hommalaisia" kansanedustajia.

Yleisesti totean, että kehitysyhteistyö ja pakolaisten vastaanottaminen perustuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Kansainvälisen oikeuden lähtökohta on, että valtiot noudattavat niitä koskevia sitoumuksia.

Mitä tulee pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin, niin viittaan lempiaiheeseeni eli Suomen perustuslakiin, jonka mukaan "ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu". Pitäisikö tämä säännös unohtaa turvapaikkakeskustelussa vai peräti pitäisikö perustuslakia tältä osin muuttaa? Sellainen ehdotus/mielipide, johon jokaisella sinänsä on oikeus, olisi minun mielestäni ihmisoikeusvihamielinen äärinäkemys.

Vielä viittaan Taloustutkimuksen toteuttamaan tutkimukseen suomalaisten mielipiteistä.
http://www.global.finland.fi/public/download.aspx?ID=98088&GUID={70BFF563-FB60-49AE-92F0-29B9A3665D29}
Tiivistelmän mukaan:  "tutkimuksen päätulos on, että suomalaisten enemmistö hyväksyy Suomen harjoittaman kehitysyhteistyöpolitiikankeskeiset päämäärät ja toimintaperiaatteet. Kun katsotaan yli kolmenkymmenen kysymyksen kokonaisuutta, kaikissa kysymyksissä vastaajien selvä enemmistö kallistuu kehitysyhteistyötä puoltavien väittämien kannalle. Kielteiset mielipiteet ovat vähemmistönä." "Vaikka kehitysyhteistyö näyttäisi äkkiä katsottuna suhteellisen helpolta julkisten menojen
säästökohteelta, taloudellisen epävarmuuden oloissakin selvä enemmistö kansalaisista pitäisi
määrärahat ennallaan tai jopa lisäisi niitä. Vain 14 prosenttia suomalaisista leikkaisi kehitysyhteistyömäärärahoja."

Kuten olemme jo todenneet, niin kansainvälisillä sopimuksilla ja niihin liittyvillä imagotekijöillä ei ole mitään merkitystä kun suuret valtiot katsovat niiden sotivan omia etujaan vastaan. Siksi meidänkin olisi korkea aika alkaa ajatella omaa itseämmekin jatkuvan uhrautumisen sijasta.

^^

Millä tavoin esim. keskiverto:japanilainen,italialainen,sveitsiläinen tai eteläkorealainen kärsii siitä,että kyseiset maat tuhlaavat hyödyttömään kehitysapuun huomattavasti pienemmän osan bruttokansantuotteestaan kuin Suomi?

Mielestäni on huono peruste tehdä jotakin tyhmää,vain koska "kaveritkin" niin tekevät.
(Jos ystäväsi kääntävät sinulle selkänsä lopettaessasi huonon (jopa vahingollisen) tavan,niin mielestäni he eivät ole ystävyytesi arvoisia.)

Quote from: Jouko on 23.12.2012, 13:14:18


Kuten olemme jo todenneet, niin kansainvälisillä sopimuksilla ja niihin liittyvillä imagotekijöillä ei ole mitään merkitystä kun suuret valtiot katsovat niiden sotivan omia etujaan vastaan. Siksi meidänkin olisi korkea aika alkaa ajatella omaa itseämmekin jatkuvan uhrautumisen sijasta.

Tällaisesta takuulla löytyy esimerkkejä. Ainahan kansainvälisistä sitoumuksista voi sanoutua irti. Yleensä siihen on olemassa mekanismit ihan sopimuskohtaisesti.

Ulkopolitiikan todellisuuteen kuitenkin kuuluu, että kaikki mikä mahdollista Yhdysvalloille, ei välttämättä käytännössä ole mahdollista/kannattavaa Suomen kokoiselle valtiolle.   

Quote from: Joutselkä on 23.12.2012, 13:03:35Miten arvelet muiden kehittyneiden teollisuusmaiden suhtautuvan Suomeen, joka olisi yksipuolisesti sitounut irti kehitysavun antamisesta ja pakolaisten vastaanottamisesta? Minä luulen, että Suomea pidettäisiin oppurtunistisena vapaamatkustajana, jonka olisi vaikea saada kannatusta ja myötätuntoa niissä kv-hankkeissa, jotka suoremmin palvelisivat Suomen taloudellistakin etua.

Nyt ihan oikeasti konkretiaa näihin maalailuihin. Mitkä kv-hankkeet? Mitkä seuraukset?

"Vapaamatkustajuus" muuten sisältää merkityksen, että vapaamatkustava taho käyttää jotain resurssia, mutta ei osallistu tämän tuottamiseen. Mikä tämä resurssi sitten on, jota Suomi yllä mainitussa skenaariossa käyttäisi, mutta jonka tuottamiseen se ei osallistuisi? Moraalisäteily?

QuoteYleisesti totean, että kehitysyhteistyö ja pakolaisten vastaanottaminen perustuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Kansainvälisen oikeuden lähtökohta on, että valtiot noudattavat niitä koskevia sitoumuksia.

Yleisellä tasolla sopimus on vain sopimus, suvereeni toimija voi koska tahansa ilmoittaa, että sopimus on rauennut ja tästä lähtien merkityksetön.

No, mihinkään edellä esille tulleeseen tällaiselle ei ole tarvetta. 0.7% tavoite ei (juridisesti) sido meitä mihinkään. Myöskään mikään julistus ei ole juridisesti sitova. Kuriositeettina muuten pakolaiskiintiötkin voi lopettaa vaikka huomenna ilman mitään juridista ongelmaa, en kylläkään näe tätä tarpeelliseksi.

Nykysopimuksissa on huomattavasti liikkumavaraa mm. suojelun asteen suhteen. Aivotonta olisi luovuttaa tätä liikkumavaraa enemmän pois esim. EU:lle.

QuoteMitä tulee pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin, niin viittaan lempiaiheeseeni eli Suomen perustuslakiin, jonka mukaan "ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu". Pitäisikö tämä säännös unohtaa turvapaikkakeskustelussa vai peräti pitäisikö perustuslakia tältä osin muuttaa? Sellainen ehdotus/mielipide, johon jokaisella sinänsä on oikeus, olisi minun mielestäni ihmisoikeusvihamielinen äärinäkemys.

Kyseessä on siis osoitetusti henkilökohtaista vainoa kokevien non-refoulement. Ei ole tarvetta muuttaa. Tällä katat sen 2.5-5% hakijoista. Entä ne loput lähes kaikki?

QuoteVielä viittaan Taloustutkimuksen toteuttamaan tutkimukseen suomalaisten mielipiteistä.

Näiden kyselytutkimusten ongelma on, että niissä ei kerrota, kuinka paljon Suomi maksaa kehitysapua, toisin sanoen vastaajilla on hyvin hatara käsitys, mikä kyseisen politiikan sisältö on. No, tätäkin on tutkittu ja keskimääräinen vastaajan käsitys on euromääräisenä noin kymmesosa todellisesta. Informoidaan tarkoilla eurosummilla ja vaikuttavuudella ja jätetään johdattalevat ja valheelliset "kv-sopimukset edellettävät"-johdattalut kysymyksistä pois ja kysytään sitten uudelleen. Jos siis halutaan saada jotain laadukasta tietoa tästä asiasta.

QuoteJoutselkä: Miten arvelet muiden kehittyneiden teollisuusmaiden suhtautuvan Suomeen, joka olisi yksipuolisesti sitounut irti kehitysavun antamisesta ja pakolaisten vastaanottamisesta?

Osoittamalla viisautta ja arvostelukykyä Suomi/joku suomalainen voisi kenties saada merkittäviä tehtäviä kansainvälisissä järjestöissä.


esim.

QuoteOfficial Development Assistance

Finland – 0.54% vs South Korea – 0.10%

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_governments_by_development_aid (http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_governments_by_development_aid)



Suomi: tavoitteli turvallisuusneuvoston paikkaa YK:ssa.(Jäi äänestyksessä viimeiseksi.)

Etelä-Korea: Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri.(Ban Ki-moon)


Aid from OECD countries - who gives the most and how has it changed?(Vastaus: Ruotsi toimii kaikista typerimmin.)
http://www.guardian.co.uk/news/datablog/2011/apr/06/aid-oecd-given (http://www.guardian.co.uk/news/datablog/2011/apr/06/aid-oecd-given)

QuoteTällä on saattanut olla yhteyttä myös esimerkiksi Suomen tappioon kamppailussa YK:n turvallisuusneuvostojäsenyydestä ja Ruotsin häviöön ihmisoikeusneuvoston komission jäsenenä YK:ssa...?

Quote from: K.K. on 23.12.2012, 13:31:25
^^

Millä tavoin esim. keskiverto:japanilainen,italialainen,sveitsiläinen tai eteläkorealainen kärsii siitä,että kyseiset maat tuhlaavat hyödyttömään kehitysapuun huomattavasti pienemmän osan bruttokansantuotteestaan kuin Suomi?

Mielestäni on huono peruste tehdä jotakin tyhmää,vain koska "kaveritkin" niin tekevät.
(Jos ystäväsi kääntävät sinulle selkänsä lopettaessasi huonon (jopa vahingollisen) tavan,niin mielestäni he eivät ole ystävyytesi arvoisia.)

Eivät varmasti korealaiset ja italialaiset tästä varmaan kärsi millään tavalla. Keskustelu kuitenkin koski kehitysavun lopettamista kokonaan eikä vähentämistä. Meidän ulkopoliittisen todellisuutemme ja toimintaympäristömme kannalta pitäisin muutenkin parempana seurata ja vertailla keskenään Suomea ja muita Pohjoismaita. Ne ovat Etelä-Koreaa lähempänä meidän viitekehystämme kaikilla mittareilla mitattuna.

Mutta kaikki kunnia Etelä-Korealle ei siinä mitään. Maa on nopeasti noussut kehitysmaasta OECD:n jäsenmaaksi ja lahjoittaa kunnioitettavat 11 miljardia dollaria kehitysapuun. Luvussa mukana valtion kehitysapu ja yksityiset lahjoitukset. Virallisen kehitysavun prosentuaalinen osuus bkt:sta ei kerro koko totuutta, kuten myös Yhdysvaltojen luvut osoittavat.

Quote from: Joutselkä on 23.12.2012, 13:03:35
Jos luit aikaisemmat viestini aiheesta, niin huomasit kuinka viittasin siihen, että kehitysyhtiestyöhön ja pakolaisten vastaanottamiseen osallistuminen voi jonkun (muun muassa minun) mielestä olla Suomen edun mukaista ensinnäkin siksi että se vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisesti. Miten arvelet muiden kehittyneiden teollisuusmaiden suhtautuvan Suomeen, joka olisi yksipuolisesti sitounut irti kehitysavun antamisesta ja pakolaisten vastaanottamisesta? Minä luulen, että Suomea pidettäisiin oppurtunistisena vapaamatkustajana, jonka olisi vaikea saada kannatusta ja myötätuntoa niissä kv-hankkeissa, jotka suoremmin palvelisivat Suomen taloudellistakin etua.

Kuka tuollaista on ehdottanut? Suomi voi helposti leikata kehitysapua ja kiristää ulkomaalaislakia muiden maiden tasolle. Suomessa oli viime vuoteen asti (Ruotsi meni taas edelle) Euroopan liberaalein turvapaikkapolitiikka, mutta muualla Euroopassa Suomen turvapaikkapolitiikkaa luullaan virheellisesti erityisen tiukaksi, koska tänne tulee Ruotsiin, Saksaan ja Ranskaan verrattuna huomattavasti vähemmän turvapaikanhakijoita. En ole huomannut, että tästä maineesta olisi ollut erityistä haittaa. Etenkin kun koko Eurooppa - Ruotsia ja osittain Tanskaa lukuun ottamatta - on paremminkin kiristämässä kuin löysentämässä omia käytäntöjään.

Hollannin uusi hallitus päätti (http://www.kepa.fi/blogi/11927) juuri leikata reippaasti kehitysapua. Onko se kostautunut maineen ja myötätunnon menetyksenä? Enpä usko. Harva edes tietää asiasta.

Quote from: Joutselkä on 23.12.2012, 13:03:35Yleisesti totean, että kehitysyhteistyö ja pakolaisten vastaanottaminen perustuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Kansainvälisen oikeuden lähtökohta on, että valtiot noudattavat niitä koskevia sitoumuksia.

Kehitysavun määrä ja toteutus eivät perustu Suomea velvoittaviin sopimuksiin. Pakolaisten vastaanoton käytännöt perustuvat osittain sopimuksiin, mutta nykyisin Suomi ylittää sopimusten vaatimukset monin tavoin. Samat sopimukset sitovat myös kymmeniä muita maita, mutta niiden turvapaikkapolitiikka on Suomea tiukempi.

Quote from: Joutselkä on 23.12.2012, 13:03:35Mitä tulee pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin, niin viittaan lempiaiheeseeni eli Suomen perustuslakiin, jonka mukaan "ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu". Pitäisikö tämä säännös unohtaa turvapaikkakeskustelussa vai peräti pitäisikö perustuslakia tältä osin muuttaa? Sellainen ehdotus/mielipide, johon jokaisella sinänsä on oikeus, olisi minun mielestäni ihmisoikeusvihamielinen äärinäkemys.

Ulkomaalaislakia voisi tiukentaa monin tavoin ilman, että jouduttaisiin tällaiseen ristiriitaan. Muilla mailla on vastaavia pykäliä omissa laeissaan, mutta silti niillä on tiukempi turvapaikkapolitiikka.

Quote from: Joutselkä on 23.12.2012, 13:03:35
Vielä viittaan Taloustutkimuksen toteuttamaan tutkimukseen suomalaisten mielipiteistä.
http://www.global.finland.fi/public/download.aspx?ID=98088&GUID={70BFF563-FB60-49AE-92F0-29B9A3665D29}
Tiivistelmän mukaan:  "tutkimuksen päätulos on, että suomalaisten enemmistö hyväksyy Suomen harjoittaman kehitysyhteistyöpolitiikankeskeiset päämäärät ja toimintaperiaatteet. Kun katsotaan yli kolmenkymmenen kysymyksen kokonaisuutta, kaikissa kysymyksissä vastaajien selvä enemmistö kallistuu kehitysyhteistyötä puoltavien väittämien kannalle. Kielteiset mielipiteet ovat vähemmistönä." "Vaikka kehitysyhteistyö näyttäisi äkkiä katsottuna suhteellisen helpolta julkisten menojen säästökohteelta, taloudellisen epävarmuuden oloissakin selvä enemmistö kansalaisista pitäisi määrärahat ennallaan tai jopa lisäisi niitä. Vain 14 prosenttia suomalaisista leikkaisi kehitysyhteistyömäärärahoja."

Harvinaisen tarkoitushakuisesti muotoiltu kysely ja siitä tehty tarkoitushakuinen tiedote. Muun muassa yhden kysymyksen johdantona kerrotaan, että "Suomi on sitoutunut Euroopan unionin vuonna 2005 asettamaan tavoitteeseen osoittaa vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön vuoteen 2015 mennessä" ja sitten kysytään, mikä olisi vastaajan mielestä kehitysyhteistyön sopiva määrä prosentteina bruttokansantuotteesta, ei rahana. Samasta kyselystä selviää (http://hommaforum.org/index.php/topic,52584.msg721010.html#msg721010), että suomalaiset luulevat kehitysavun määrän olevan vain murto-osa todellisesta määrästä. He siis haluaisivat (johdateltuina) nostaa prosenttia, mutta eivät varmaankaan kehitysavun todellista määrää.

Tämän vuoden kyselyn tuloksia aiempiin vertaamalla ilmenee, että kehitysavun kannatus ja usko sen mahdollisuuksiin on lähtenyt Suomessa alaspäin. Tästä muutoksesta ei tietenkään hiiskuta tiedotteessa.

Quote from: Joutselkä on 23.12.2012, 13:03:35
Miten arvelet muiden kehittyneiden teollisuusmaiden suhtautuvan Suomeen, joka olisi yksipuolisesti sitounut irti kehitysavun antamisesta ja pakolaisten vastaanottamisesta?

En tiedä. Tuskin mitenkään.

Lähdetäänpä itsestäsi. Tiedätkö sinä, mitkä maailman valtiot antavat tai eivät anna kehitysapua? Tiedätkö kaikkien maailman viisimiljoonaisten kansojen olemassaolosta ylipäänsä? Tai jos jokin kehitysapua antava valtio lakkaisi joskus antamasta, luuletko että sinä huomaisit sen?

Vastausta miettiessäsi suhteuta tämä vielä siten, että sinä todennäköisesti vielä seuraat tällaisia asioita paremmin kuin keskiverto maailmankansalainen.

Tietysti voidaan kysyä, mitä tarkoitetaan "valtion suhtautumisella" ylipäänsä. Minä tarkoitan sitä, miten sen keskivertokansalaiset suhtautuvat. Jos katsotaan sitä, miten sen ulkoministeri ehkä jättää hymyilemättä Suomen ulkoministerille jollain cocktailkekkereillä, niin vastaus ehkä voikin olla eri.

Voisitko selittää jonkin konkreettisen haitan, mikä kehitysavun kertakaikkisesta lopettamisesta seuraisi? Esimerkiksi menisikö minulta nykyistä enemmän rahaa siinä vaiheessa, kun haen Kabanossia S-marketista?

Joskus pari vuotta mietin, että kun PS:n kannattajat ja jäsenet + muut maahanmuuttokriittiset sanovat, että ihmisiä pitää auttaa paikan päällä sen sijaan, että raahataan heitä tänne maahanmuutolla ja samalla ihmettelin, että miksi he kuitenkin vaativan kehitysavun laskemista, koska ajattelin juuri sen olevan tätä paikan päällä auttamista. Sitä se olisi osin, jos se kohdennettaisiin oikein. Nyt se valitettavasti valuu diktaattorien taskuun ja korruptioon, eikä paranna maan oloja siten että ihmiset voivat asua näissä kehitysmaissa paremmissa oloissa. Toiseksi se nykyisenlainen suora budjettituki ei juuri paranna olo, paremmin auttaisi koulutuksen (erityisesti naisten ja tyttöjen koulutus) + ehkäisyneuvonta.
Lisäksi tuolloin en tiennyt, että Suomen kehitysapu on noin paljon (n. 1 miljardi). Se on aika paljon, kun saavutetut tulokset eivät ole kauhean paljon. Nykyään tiedän myös parempi, että kehitysavusta iso osa menee sinne minne sen ei pitäisi. Poliitikkojen taskuun, epämääräisiin projekteihin, sotimiseen, korruptioon ym.
Hyväksyn sellaisen kehitysavun, joka auttaa ihmisiä paikan päällä, mutta sen pitää tähdätä siihen, että opetetaan ihmiset pärjäämään omillaan. Sanotaan: Anna miehelle kala, niin hän elää sillä päivän. Opeta mies kalastamaan, niin sillä hän elättää itsensä (vai miten se menikään). Eli kehitysmaita pitää saada enemmän omavaraiseksi ja enemmän maata viljelyskäyttöön ja väestönkasvu pitää saada pienenemään ehkäisyneuvonnalla ja naisten ja tyttöjen koulutusta parantamalla.

Quote from: Oami on 23.12.2012, 15:44:00
Voisitko selittää jonkin konkreettisen haitan, mikä kehitysavun kertakaikkisesta lopettamisesta seuraisi? Esimerkiksi menisikö minulta nykyistä enemmän rahaa siinä vaiheessa, kun haen Kabanossia S-marketista?

Kehitysapua järjestelevissä viroissa istuvat ihmiset jäisivät Suomessa työttömiksi.

Quote from: ääridemokraatti on 23.12.2012, 22:46:58

Quote from: Oami on 23.12.2012, 15:44:00
Voisitko selittää jonkin konkreettisen haitan, mikä kehitysavun kertakaikkisesta lopettamisesta seuraisi? Esimerkiksi menisikö minulta nykyistä enemmän rahaa siinä vaiheessa, kun haen Kabanossia S-marketista?

Kehitysapua järjestelevissä viroissa istuvat ihmiset jäisivät Suomessa työttömiksi.

Tämähän on se perimmäinen syy että siihen ei haluta koskea pitkällä kepilläkään! Moni "ansioitunut" poliitikko menettäisi pakastevirkansa.

Kehitysavun oikea taso on se, minkä ihmiset haluavat vapaaehtoisesti omista tuloistaan maksaa.

Kehitysavun vapaaehtoinen maksaminen johtaisi mielestäni siihen, että kehitysavun saajat alkaisivat kilpailemaan kehitysavusta saatavilla tuloksilla ja hyvin valmistelluilla hnkkeilla.  Nykyinen kehitysapuautomaatti ei kannusta kehitysmaita muuhun, kuin kurottamaan kättä pidemmälle lansimaisten ihmisten taskuun.

Sellainen kehitys, jossa kehitysmaat vaikkapa YK:n kautta koittavat painostaa länsimaita lisäämään kehitysapua, tai me ei äänestetä teitä mihinkään kv-kiva, kiva edustamiseen on itsessään esimerkki epäterveestä tilanteesta. 

Kehitysavun taso riippuu autojen, huumeiden, viihde-elektroniikan ja rakastajattarien hintojen tasosta Euroopassa.

2012-12-29 Telegraph: One in four support Britain's foreign aid policies (http://www.telegraph.co.uk/news/politics/david-cameron/9770644/One-in-four-support-Britains-foreign-aid-policies.html)

The survey, conducted by Ipsos-Mori, also revealed more than 60 per cent think the money is being wasted, the Daily Mail reported.

It follows a string of stories highlighting how Britain gives money from its international aid budget to schemes that often have nothing to do with alleviating poverty. Earlier this year The Telegraph revealed that Britain is still giving hundreds of millions of pounds in "development" aid to wealthy countries.

This included a scheme promoting tourism in Iceland's national park and a hotel training waiters in the tourist destination of Barbados.
---
Only 6 per cent of people in the Ipsos-Mori poll strongly disagreed with the idea that foreign aid is wasted. A further 20 per cent tended to disagree with the statement. 61 per cent said that development money is being wasted.

But David Cameron has defended his government's policies and his target of spending 0.7 per cent of the UK's income on foreign aid.  It will mean an increase of 30 per cent in 2013 from £8.65 billion this year.  :facepalm:

Samaan aikaan Britannia on säästökuurilla ja leikkaa sieltä täältä juurikin 30%. Nyt ois UKIP:illa iskun paikka!

Onhan tuo nyt aika kertovaa että OP ei maininnut kehitysmaiden tarpeita ollenkaan vaan *Suomen maineen*.

Sopiva taso on n. 0 euroa. Joku aiemmin mainitsi investoinnit mikä olisi paljon parempi tapa auttaa maita jaloilleen.

Jos ja kun jotenkin autetaan, pitäisi aina varmistaa, että apu menee perille asianomaisille kohteille. Ts. jos tarkoitus on vielä äidinmaidonkorviketta kylän pikkulapsille, suotavaa olisi, että tämä proteiinipitoinen jauhe todella päätyy lasten suuhun - ei aikuisten miesten.

Ensimmäinen asia, josta voitaisiin kehitysavussa aloittaa, on tietoisuuden kasvattaminen kohdemaan käytännöistä ja arvostuksista. Ruohonjuuritason työtä olisi tuntuvasti lisättävä, jos tahdotaan aidosti auttaa kehitysmaan apua tarvitsevia hädänalaisimpia asukkaita. Tämänkaltaisesta (http://www.ruokkikaanalkaiset.fi/?/tietoa_jarjestosta/) ulkomaanavusta meillä olisi paljon opittavaa.

"Ruokaa ei luovuteta paikallisille järjestöille tai viranomaisille vaan omat työntekijämme valvovat niin avustushankinnat, kuljetuksen kuin jakelun. Kristilliset seurakunnat ovat valmis jakeluorganisaatio, joten Ruokkikaa Nälkäiset -järjestön kulut pysyvät pieninä. Järjestö ei edusta mitään erityistä kirkko- tai uskontokuntaa vaan yhteistyötä tehdään kaikkien kristillisten tahojen kanssa niin Suomessa kuin kohdemaissakin. Kokemus, tieto ja taito takaavat sen, että avustustoiminnan eri vaiheissa toimimme korkeiden eettisten periaatteiden mukaisesti. Tehokkaan valvonnan ansiosta vältytään väärinkäytöksiltä ja apu saadaan nopeasti perille."

Aiheeseen liitttyen:


PS-kansanedustajan terveiset Etiopiasta: Vain kohdennettu kehitysapu toimii


Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto vieraili Etiopiassa tutustumassa mm. pakolais- ja kehitysapuasioihin. Suomen Addis Abeban suurlähetystön laatima ennakkoluuloton ohjelma tarjosi kansanedustaja Ismo Soukolalle (ps.) erittäin hyvän mahdollisuuden tutustua pakolaiskysymyksiin ja kehitysavun perillemenoon täällä "ketjun toisessa päässä".

Suomen suurlähetystö – suurlähettiläs Leo Olasvirran johdolla – tarjoili tiukan asiapaketin Etiopian taloudesta, poliittisesta tilanteesta sekä luonnollisesti suhteesta lähinaapurimaihin, eritoten Somaliaan. Paikalla olivat lähetystöneuvos Kaisa-Reetta Karhu, lähetystösihteeri Janne Oksanen, toimistosihteeri Maria Vehviläinen, maahanmuuttoasiantuntija Johanna Väänänen ja poliisiyhteysupseeri Christian Jokinen.

Johanna Väänänen kertoi Addis Abeban suurlähetystön hoitavan suurimman osan mm. somalien perheenyhdistämiseen liittyvistä perhesidehaastatteluista, joita vuonna 2012 oli kaikkiaan 1 084. Edustustossa haastatellaan kaikki aikuiset hakijat, yli 10-vuotiaat perheen biologiset lapset sekä yli 6-vuotiaat kasvattilapset. Edustustossa on tällä hetkellä neljä haastattelijaa, jotka ovat melko ylityöllistettyjä. Helmikuussa 2013 oli vireillä 3 800 Somalian kansalaisen hakemusta, vanhimmat haastattelua odottavat tapaukset ovat vuodelta 2010.

Turvapaikan hakijat vähentyneet

Vuonna 2011 astui voimaan muutos matkakustannusten korvaamiseen. Maahanmuuttovirasto korvaa tästedes vain turvapaikan saaneiden tai kiintiöpakolaisten perheenjäsenten matkakulut Suomeen. Samalla lisättiin perheenyhdistämisprosessiin laillisen oleskelun vaatimus, joka tarkoittaa sitä, että Etiopiassa turvapaikkaa hakevan somalin tulee oleskella Etiopiassa laillisesti.

Vuoden 2012 alusta alkaen Suomessa asuva perheenkokoaja ei voi enää laittaa perheenyhdistämishakemusta vireille Suomesta käsin, vaan hakijoiden on itse tultava Suomen edustustoon hakemuksen tekemistä varten. Lisäksi tulkkauskulut veloitetaan nykyään hakijoilta.

Oleskelulupatilanteesta Johanna Väänänen kertoi, että Somalian kansalaisten hakemusten kokonaismäärä laski merkittävästi vuonna 2012, jolloin niitä oli 551. Vastaava luku edelliseltä vuodelta oli 1 918. Somalialaisia koskevia oleskelulupapäätöksiä tehtiin vuonna 2012 yhteensä 2 527, joista vain 473 oli myönteisiä. Vastaavat luvut koskien etiopialaisia olivat: 141 hakemusta, joista myönteisiä 110.

Nuoria värvätään terroristijärjestöön

Poliisiyhteysupseeri Christian Jokinen kertoi maan turvallisuustilanteesta ja erityisesti terrorijärjestön Al Shabaabin toiminnasta alueella. Al Shabaab pyrkii värväämään riveihinsä nuoria varsinkin maaseudulta, jossa väestö on köyhää ja kouluttamatonta. Värvääjät lupaavat lapsille ilmaista koulutusta ja onnistuvat näin houkuttelemaan lapsia ja nuorisoa.

Kävimme tutustumassa Addis Abeban somaliyhdyskuntaan, jossa on asukkaita noin 150 000. Puolet yhteisöstä on alle 17-vuotiaita ja heistä vain prosentilla on mahdollisuus käydä koulua, koska valtion kouluja ei alueella ole, ja yksityiskoulut ovat kalliita. Samoin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksityisiä ja vain varakkaimpien saatavilla. Somaliyhteisön puhemies Mohammud Issa onkin perustellusti huolissaan Al Shabaabin värväystoiminnasta yhteisön keskuudessa...]

Koko juttu: http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=3321 (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=3321)