Kehitysavun oikea taso?

[Joutselkä]

Tosiaan Sarkozy hävisi vaalit juuri taannoin, Sami.

Apropos,

nimim. Joutselkä,

ilmeisesti replyä tähän ei ole tulossa. Tämä on kaikin puolin halal, koska eiköhän kohdallasi ole päästy taasen kehitysmaamonikulttuuri-ideologian argumentaation ainoaan sisältöön, eli "velka", "sorto", "ihmisyys", "vastuu", "allas lika värde" ja "rör ej min kompis". Eli toisin sanoen moralisoivaan itkuntihrustamiseen.

Mitä tulee suomalaisten mielipiteeseen, kuten olen useampaan kertaan vuosien saatossa todennut, minulle käy vallan hyvin sitova kansanäänestys kehitysmaahanmuuttopolitiikasta. Viiteryhmäsi saa saarnata moraalisaarnansa ja näyttää muutamat Biafra-kuvat ja kertoa muutaman Hibo-tarinat, vastapuoli sitten pistää kustannus- ja vaikuttavuuslaskelmat pöytään ja kertoo, mitä tämä moraaliane maksaa veronmaksajalle euroina ja elinympäristön balkanisoitumisena/islamisoitumisena ja arvioi köyhyysmaahanmuuton määrällistä kehitystä seuraavien vuosikymmenien aikana. Sitten voidaan äänestää, kansa sanoo mielipiteensä ja itkut pois.

Pahoittelut modeille että tämä ei nyt enää koske ketjun aihetta, mutta vastausta pyydettiin nimimerkiltä mainiten, joten nopea kommetti Gloamingille.

Ensimmäinen viestini ketjussa oli kommentti nimimerkille Eino P Keravalta, joka viestissään tiivisti "keskivertohommalaisen arvomaailman" kolmeen (3) ydinkohtaan. Näitä itse moitin muotoiluiltaan ylimalkaisiksi. Tähän viestiini Gloaming antoi oman kommenttinsa, joten oletin, että hän halusi valaista "keskivertohommalaisen arvomaailmaa" tarkemmin.

Kannattaa siis lukea koko viestiketjun sisältö sekä se, kenellä viesti alunperin on osoitettu, niin saattaa saada käsityksen siitä, mistä puhutaan ja miksi.

Olen jyrkästi eri mieltä Gloamingin kanssa kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta Suomen kansainvälisen maineen kannalta ja muutenkin. Gloaming haluaa ehkä antaa esimerkin kehittyneestä teollisuusvaltiosta, joka ei osallistuisi kehitysyhteistyöhön? Tässä linkki vuoden 2010 OECD-tilastoihin http://www.kepa.fi/tiedostot/dac-maiden-virallinen-kehitysapu-vuonna-2010.pdf

Pienin prosentuaalinen osuus bkt:sta taisi olla Kreikalla. Siinäpä meillä esimerkkivaltio, jota seurata. Oletko Gloaming tosissasi sitä mieltä, että Suomi ei joutuisi OECD-maiden (demokraattiset markkinatalousmaat) keskuudessa paitsioon, jos Suomi sanoutuisi irti kehitysavusta? Siinä tapauksessa sinulla sattaa olla hieman epärealistinen käsitys ulkopolitiikasta ja kansainvälisten suhteiden realiteeteista. Puhumme aivan eri kieltä tässä kysymyksessä. Minun näkemykseni edustaa valtavirtaa, tai ainakin vallassa oleven tahojen näkemystä. Ja hyvä onkin niin.

Edelleen toistan: jos useampi olisi kanssasi samaa mieltä, meillä olisi enemmän hommalaisia kansanedustajia.

Mitä tulee viranoamaispäätösten valituskelpoisuuteen, niin antamasi esimerkit eivät osu maaliin. Kaikissa mainitsemissasi tilanteissa (esteellisyys ja valmistelu), lopulliseen asiaratkaisuun saa kyllä hakea muutosta, vaikka kesken prosessin muutosta ei erikseen aina saisikaan hakea. Jos luet perustuslain 21 §:n niin huomaat, että valitusmahdollisuus on Suomessa jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka toimii oikeusturvan takeena. Kyse ei ole minun mielipiteestäni vaan osa valtiosääntöä.

[ElenaDaylights]

^En tahdo tätä " Mitähän ne meistä ajattelee" tai " Suomi jää paitsioon " argumentointia nähdä enää tippaakaan. Hyvin on peloteltu. Eihän me olla edes yritetty koskaan mistään jäädä pois, koska altruismi on niin kova huume huonostikin tislattuna.




Joo, tästä vääntö toiseen ketjuun

[mietinen]

Edelleen toistan: jos useampi olisi kanssasi samaa mieltä, meillä olisi enemmän hommalaisia kansanedustajia.

Olen joissakin asioissa samaa mieltä kanssasi, mutta tässä taas kerran oma näkemykseni joka mahdollisesti poikkeaa sinun ajattelustasi. Eli haluan nostaa esiin agenda setting teorian. Synkin sovellus tästä on Helsingin Sanomien tapa käsitellä eurokriisiä (maahanmuuton ongelmien rinnalla). Eli käytännössä suomalaiset saavat poikkeavan tai vaietun kuvan eurokriisistä suhteessa esimerkiksi saksalaisiin ja britteihin.

Itse asiaan. Käsitykseni mukaan kehitysavussa on merkittäviä epäonnistumisia. Kuitenkin uskon tiedon ja koulutuksen voimaan, en juuri muihin auttamisen tapoihin. Vaikenemalla kehitysavun ongelmista suomalainen yhteiskunta hukkaa kehitysavun resursseja turhanpäiväisiin projekteihin (sama koskee eurokriisiä).

Jatka "homma-ajattelun" haastamista.

Agenda-setting ja vakuudet

Agenda-setting theory, Wikipedia
Agenda-setting theory describes the "ability [of the news media] to influence the salience of topics on the public agenda."[1] Essentially, the theory states that the more salient a news issue is - in terms of frequency and prominence of coverage - the more important news audiences will regard the issue to be.

Nostamalla julkisuuteen täysin yhdentekeviä aiheita vääristetään ihmisten käsitys asioiden keskinäisestä merkittävyydestä. Vakuudet ovat merkityksettömiä. Oleellista on, osallistuako vai ei eurooppalaiseen pankkitukeen?

[Ajattelija2008]

Olen jyrkästi eri mieltä Gloamingin kanssa kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta Suomen kansainvälisen maineen kannalta ja muutenkin. Gloaming haluaa ehkä antaa esimerkin kehittyneestä teollisuusvaltiosta, joka ei osallistuisi kehitysyhteistyöhön? Tässä linkki vuoden 2010 OECD-tilastoihin http://www.kepa.fi/tiedostot/dac-maiden-virallinen-kehitysapu-vuonna-2010.pdf

Pienin prosentuaalinen osuus bkt:sta taisi olla Kreikalla. Siinäpä meillä esimerkkivaltio, jota seurata. Oletko Gloaming tosissasi sitä mieltä, että Suomi ei joutuisi OECD-maiden (demokraattiset markkinatalousmaat) keskuudessa paitsioon, jos Suomi sanoutuisi irti kehitysavusta?

Suomen ja muidenkin OECD-maiden pitäisi luopua perinteisestä kehitysavusta ja ruveta tekemään suoria sijoituksia kehitysmaiden kaivoksiin ja teollisuuteen. Sillä tavalla saataisiin aikaan kestävää kehitystä kehitysmaissa. Kyseessä ei enää olisi puhdas apu, vaan sijoituksista voisi myöhemmin myydessä saada jopa rahat takaisin.

Mielestäni on lapsellista kuvitella, että Suomi joutuisi "paitsioon", jos Suomen kehitysapu muutettaisiin järkevään muotoon.

[K.K.]

Lähes jokainen tutkimus antaa syytä olettaa,että kehitysavun oikea taso olisi osapuilleen noin tasan 0 euroa vuodessa.

Toisista aihetta sivuavista keskusteluista muun muossa seuraavaa:

[...

-Suomi voisi vallan mainiosti luopua koko kehitysavustaan esimerkiksi koska:

2011-11-23 Kehitysapujärjestelmässä on vikaa.Köyhyys Afrikassa lisääntynyt.
http://hommaforum.org/index.php/topic,62749.msg848404.html#msg848404

2009-07-25 Tone Ellefsrud: Norjan tulisi lopettaa kaikki kehitysapu
http://hommaforum.org/index.php/topic,10498.msg164007.html#msg164007

Tutkimustulokset murskaavia

Kehitysohjelmien kritiikin voisi ehkä helposti sivuuttaa, jolleivät tutkimustulokset kertoilisi aina vain huonompia uutisia kehitysavun vaikutuksista. William Easterley, Martin Paldan, Alberto Chong, Raghuram Rajan ja lukuisat muut arvostetut tutkijat ovat osoittaneet, että kehitysavun vaikutus kasvuun on lähes olematon, ja mikä pahinta, sillä ei näyttäisi olevan vaikutusta edes tulonjakoon ja köyhyyteen.

Huolestuttavaa on myös se, että tutkimustulosten viesti on muuttunut kaiken aikaa kielteisemmäksi. 1970-luvulla tehdyt arviot viittasivat vielä siihen, että tuki lisää talouden kasvua, mutta uusimpien tutkimusten mukaan vaikutus kasvuun on aivan olematon. Kun jostain aiheesta tehdään kymmeniä tai satoja tutkimuksia, niiden tulokset näyttävät tulevan aina vaan ristiriitaisemmiksi; tässä tapauksessa näyttäisi käyvän toisin...]

http://hommaforum.org/index.php/topic,6387.msg98993.html#msg98993

Björn Wahlroos sanoo, että valtiontalouden tasapainon parantamiseksi on muitakin keinoja kuin verotus.

Suomi voi Wahlroosin mielestä ensinnäkin leikata turhia menoja.

"Jos olisin poliittisesti oikein epäkorrekti, sanoisin, että suurin yksittäinen leikkauskohde on kehitysapu."
"Olemme 50 vuotta heittäneet rahaa Kankkulan kaivoon. Ehkä hissukseen voisi alkaa myöntää, että tälläkään keisarilla ei ole vaatteita."

Wahlroos perustelee arviotaan bestseller-kirjalla Dead Aid (Kuollut apu). Sen tekijä on 40-vuotias sambialaissyntyinen naisekonomisti Dambisa Moyo, Oxfordin ja Harvardin kasvatti. Moyon mukaan Afrikan maiden saama kehitysapu on vahvistanut taloudellista riippuvuutta teollisuusmaista, edistänyt korruptiota ja viime kädessä pitkittänyt köyhyysongelmaa...]

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/bjorn-wahlroos-kehitysapu-syyta-lopettaa

Eli lyhyesti sanottuna: Ei kannettu vesi kaivossa pysy!

...]

http://hommaforum.org/index.php/topic,77953.msg1189898.html#msg1189898

[...Jos kehitysmaiden syntyvyys saataisiin laskettua länsimaiselle tasolle,niin nälänhätä poistuisi koko maailmasta yhdessä sukupolvessa.

http://hommaforum.org/index.php/topic,33462.msg1119741.html#msg1119741

Miten vähennetään ihmispopulaatiota? Ja miksi? Tottakai silläkin on merkitystä miten eletään ei ainoastaan ihmisten määrällä.

Syntyvyyden säännöstelyllä tarkoitetaan syntymien määrän rajaamista suunnitellulle tasolle esimerkiksi perhesuunnittelun, ehkäisyn ja abortin keinoin. Kaikilla eliölajeilla on aina ja kaikkialla rajoitettu mahdollisuus lisääntyä. Luonnonvaraisilla nisäkkäillä on tavallisesti vuodenaikaan sidottu kiima. Jos ravintoa on tavallista vähemmän tarjolla, on poikastuotanto vähäinen, samoin lajeilla, joilla on vähän luontaisia vihollisia. Ylenmääräinen lisääntyminen johtaa helposti petojen ja tautien määrän kasvuun, joka rajoittaa niin ikään lisääntymistä...]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Syntyvyyden_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stely

Liikakansoitus tai ylikansoitus on ihmislajiin kohdistuva erikoistapaus tilanteesta, jossa eliöiden lukumäärä ylittää elinympäristön kantokyvyn. Näin termeillä viitataan erityisesti ihmisen liialliseen leviämiseen maapallolla.

Ihmispopulaation nopea kasvaminen viimeisen kahden vuosisadan aikana on herättänyt huolia siitä, että ihmisiä on pian maapallolla liikaa, ja että planeetta ei välttämättä pysty ylläpitämään nykyistä tai sitä suurempaa populaatiota. Ihmispopulaatio on jatkanut kasvamistaan mustan surman jälkeen tauotta, ja 1800-luvun alussa ihmisiä oli ensimmäistä kertaa yli miljardi yksilöä...]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Liikakansoitus

Tutkijoilta vakava varoitus:

[...Ihmisen väestönkasvu ja henkeä kohden lasketun kulutuksen kasvu ovat kaikkien ongelmien taustalla. Väestönkasvu (77 miljoonaa ihmistä vuodessa) on noin tuhat kertaa suurempi kuin keskimääräinen vuosikasvu ajalla 10 000 – 400 vuotta sitten (67 000 henkilöä vuodessa). Maapallon ihmismäärä on lähes nelinkertaistunut vain vuosisadassa. Varovaisimpien arvioiden mukaan väestö kasvaa nykyisestä seitsemästä miljardista yhdeksään miljardiin vuonna 2045 ja 9,5 miljardiin vuonna on 2050...]

http://ilmastotieto.wordpress.com/2012/06/26/tutkijoilta-vakava-varoitus-maapallon-biosfaarin-olotilan-muutos-todennakoinen-sadan-vuoden-sisalla/

[...Jos kehitysmaiden syntyvyys saataisiin laskettua länsimaiselle tasolle,niin nälänhätä poistuisi koko maailmasta yhdessä sukupolvessa...]

[...Kumpaa me tahdomme tulevaisuudelta,sitä että muutama miljardi ihminen elää mukavaa elämää,vaiko sitä,että muutama kymmenen miljardia elää ei niin mukavaa elämää?

http://hommaforum.org/index.php/topic,76145.msg1131049.html#msg1131049

jne.jne.

[Veikko]

Kun ajattelee vuosikymmenien kalliisti maksettuja kehitysapuja hinta/tulos suhteessa - ja erityisesti oman maksukykymme suhteessa tässä EUroopan tilanteessa - niin ollaan vähitellen tulemassa tilanteeseen, jossa oma maljamme on yhtä tyhjä kuin vastaanottajankin malja - jonka pohjassa onkin aina ollut iso reikä - joten voidaan hyvin katsoa, että on viimein saavutettu nollataso. Ei enää mitään ilman lahjoittajan täyttä ja henkilökohtaista vapaaehtoisuutta.


(edit. myöhästynyt oikoluku)

[-PPT-]

Kehitysavun oikea taso on juuri se rahamäärä mitä maassa asuvat siirtolaiset lähettävät sukulaisilleen rahaa. Puhutaan miljoonista Suomen mittakaavassa ja miljardeista Euroopan mittakaavassa.

[Morsum]

Niin kauan kuin Suomi joutuu ottamaan velkaa budjettinsa kattamiseen, kehitysavun oikea taso on 0 euroa. Harkinnanvaraista kehitysapua erityistilanteisiin voidaan toki myöntää, jos jotain maata kohtaa esimerkiksi luonnonkatastrofi. Tässäkin olisi minusta sopivaa laittaa kaverit ja yhteiskunnallisesti yhteneväiset valtiot etusijalle.

[B52]

Niin kauan kuin Suomi joutuu ottamaan velkaa budjettinsa kattamiseen, kehitysavun oikea taso on 0 euroa. Harkinnanvaraista kehitysapua erityistilanteisiin voidaan toki myöntää, jos jotain maata kohtaa esimerkiksi luonnonkatastrofi. Tässäkin olisi minusta sopivaa laittaa kaverit ja yhteiskunnallisesti yhteneväiset valtiot etusijalle.

^+1

[MW]

Mahdollisen kehitysavun määrä tulisi suhteuttaa valtiontalouden ylijäämään. Vastuutonta elää velaksi, ja roiskia rahoja ympäriinsä kuin mikäkin äkkirikas.

[Jääpää]

  Valoisan ajan lisääminen pirtissä mahdollistaisi muunkin puhdetyön kuin sen perinteisen nukkien teon käsikopelolla..

  http://www.indiegogo.com/projects/282006

[Erikjaak]

Niin kauan kuin Suomi joutuu ottamaan velkaa budjettinsa kattamiseen, kehitysavun oikea taso on 0 euroa. Harkinnanvaraista kehitysapua erityistilanteisiin voidaan toki myöntää, jos jotain maata kohtaa esimerkiksi luonnonkatastrofi. Tässäkin olisi minusta sopivaa laittaa kaverit ja yhteiskunnallisesti yhteneväiset valtiot etusijalle.

Tässähän tämä totuus tuli. Vaikea on tätä faktaa vastaan kenenkään edes auttavasti täysjärkisen tapella.

[Oami]

Toistona, mutta kun vanha ketju on ties missä niin laitetaan nyt näin.

Hyväksyn kehitysavun seuraavilla ehdoilla:

1) Antajamaalla, tässä tapauksessa Suomella, ei ole senttiäkään velkaa.
2) Kohdemaalla on ihmisoikeudet ja demokratia kunnossa.
3) Määritellään selvästi tavoite, joka kehitysavulla on saavutettava ja joka auttaa kehittämään kohdemaata ja jonka saavuttaminen on annetun avun määrällä realistista. Mikäli tällaisia tavoitteita on asetettu jo aiemmin, ne on saavutettava ennen uuden avun antamista.

[B52]

Vastaus on äärimmäisen helppo, jos sinulla on kaksi lompakkoa, toisessa omat rahat, toisessa muiden, kummasta annat jos valinta on vapaa?

[Veikko]

Siis, verovaroin ylläpidetty kehitysapu on mielestäni tiensä päässä; se on ollut yhtä kallista kuin tuloksetonta - tuloksetonta ainakin positiivisessa mielessä. Jos tuon kaltaista toimintaa halutaan jatkaa, sen on lähdettävä täydellisen vapaaehtoisuuden pohjalta. Tilapäinen katastrofiapu, joka vaatii hetkellisesti sellaisia resursseja, joita järjestöillä ei ole, tulee tietenkin olla mahdollista järkevissä puitteissa. Muutoin katastrofiavunkin tulee lähteä täysin vapaaehtoiselta pohjalta. Veronmaksajan on liian vaikea määritellä verovaroillaan suoritettavan avustustoiminnan mielekkyyttä ja vielä vaikeampi vaikuttaa siihen. Se on ensinnäkin epädemokraattista ja toisekseen tarjoaa liian suuret mahdollisuudet väärinkäytöksille - joita onkin ollut riittämiin. Vapaaehtoisella lahjoittajalla on lopultakin paljon suuremmat mahdollisuudet kontrolloida mihin hänen rahansa käytetään ja minne päin maailmaa ne menevät.

[Darvi]

Kehitysavun oikea taso se, minkä kukin itse päättää sen olevan omilla rahoillaan. Toisten rahojen ryöstäminen, jotta voisi käyttää niitä haluamiinsa tarkoituksiin on aina väärin, vaikka pitäisi tavoitetta kuinka jalona.

[Roope]

Olen jyrkästi eri mieltä Gloamingin kanssa kehitysyhteistyön tarpeellisuudesta Suomen kansainvälisen maineen kannalta ja muutenkin. Gloaming haluaa ehkä antaa esimerkin kehittyneestä teollisuusvaltiosta, joka ei osallistuisi kehitysyhteistyöhön? Tässä linkki vuoden 2010 OECD-tilastoihin http://www.kepa.fi/tiedostot/dac-maiden-virallinen-kehitysapu-vuonna-2010.pdf

Pienin prosentuaalinen osuus bkt:sta taisi olla Kreikalla. Siinäpä meillä esimerkkivaltio, jota seurata. Oletko Gloaming tosissasi sitä mieltä, että Suomi ei joutuisi OECD-maiden (demokraattiset markkinatalousmaat) keskuudessa paitsioon, jos Suomi sanoutuisi irti kehitysavusta? Siinä tapauksessa sinulla sattaa olla hieman epärealistinen käsitys ulkopolitiikasta ja kansainvälisten suhteiden realiteeteista. Puhumme aivan eri kieltä tässä kysymyksessä. Minun näkemykseni edustaa valtavirtaa, tai ainakin vallassa olevien tahojen näkemystä. Ja hyvä onkin niin.

Eli mitkäpä ne realiteetit taas olivatkaan ja missä se valtavirta määritettiin, kun suurin osa suomalaisista arvioi kehitysavun pahasti alakanttiin? Et kommentoinut aiemmassa ketjussa. Annoit ymmärtää sellaista höpöä, että pakolaisten vastaanottaminen (nykyinen turvapaikkajärjestelmä) ja kehitysapu voisivat olla peräti suomalaisten edun mukaisia. Vaatii ehdottomasti jonkinlaista selvitystä, koska et ole esittänyt sille mitään perusteita.

[Jouko]

Kehitysavun varaan on pykätty ajanmittaan sellainen ansaintajärjestelmähiviö jota ei ole helppo lyhyessä ajassa purkaa. Mutta ei se kyllä alkuunkaan pääse jos poliittista tahtoa ei löydy valtakunnanjohdon ylimmältä tasolta eli hallituksesta. Ja siellähän sitä valtion velkaantumistakin parutaan juuri eniten. Mutta katseet ja ruoska kohdistetan aina siihen porukkaan jota eniten voidaan helposti riistää eli veroalamaisia yksityisellä sektorilla; heitä joista viimeisetkin mehut on jo puristettu.

[eräsmiesvaan]

Siis, verovaroin ylläpidetty kehitysapu on mielestäni tiensä päässä;

Tästä siis samaa mieltä. Hyväntekeväisyyteen ei nyt vaan kertakaikkiaan ole varaa. Ensin pitää saada oma talous kuntoon ja omat laskut makseltua, nythän niittenkin maksamisia siirrellään vain eteenpäin. Eihän tässä menossa ole ollut mitään järkeä enää pitkään aikaan.

Teollisuus työllistää jo enemmän ulkomailla kuin Suomessa, joten veropohjaa ei ole edes hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Eikä teollisuudella ole motivaatiotakaan työllistää täällä enää samalla mittakaavalla kuin aiemmin. Tilalle on tullut pysyvä rakennemuutos ja suomalaisten duunarien kyykytys. Täystyöllisyydestä ei kannata puhua koska se on tehty rikkaitten etelärannan isäntien toimesta kaput.

http://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2012/art_2012-07-04_005.html

Palvelutyöt on periaatteessa aina kädestä suuhun elämistä ja siihenkö tällä hurjalla verotuksella pitäisi muka vielä venyä? Sanon suoraan, että ei onnistu eikä kukaan korkeasti koulutettu ala vero-orjaksi julkisen sektorin porsastelijoitten ja rikkaitten isäntien vaatimuksesta, menipä ne rahat miten "hyvään tarkoitukseen". Keskiverto-suomalaisten elintasokin on verrattuna näitten "uusien" Etelä-Euroopan autettavien maitten suhteessa täysin kuralla.

[FadeAway]

YK:n tavoite 0,7% , mutta ylijäämästä. Esim. kun Suomen valtion budjetti (kuvitteellisessa tulevaisuudessa) on 2 miljardia PLUSSALLA, niin sopiva osuus kehitystuhlaukseen voisi olla vaikkapa 14 miljoonaa kriisiapua, hätää kärsiville alueille.

Kannatan oikeaa kriisi/hätäapua. Suomi voisi olla jopa maailman johtavia maita. Yli 1000 miljoonan euron voisi, siis tarkoittaa; 1000:n euron apua(ruoka, suoja, lääkkeet, koulutus, ehkäisy.......) MILJOONALLE ihmiselle. Se olisi aika fantastista. !"!
Nykysysteemi lähinnä tuhlaa rahoja ja asettaa koko "valkoisen miehen taakan/orjalaivojentervan" hyvin outoon valoon, joku voi jopa ihmetellä?, miksi emme auta miljoonaa suomalaista 1000€/vuosi  , vaikka avuntarvitsijoita on riittämiin omassa maassa? (Onko tämä nyt vihapuhetta??)

[Jouko]

Kehitysaputason vertaaminen bruttokansantuotteeseen on jo lähtökohtaisesti virheellinen. Bruttokansantuote kun ei ole sitä riihikuivaa mutta kehitysapu taasen on. Bruttokansantuotetta nostaa vaikkapa ruumisarkkujen valmistus tai onnettomuuden jälkien korjaus ja korvaus. Se ei ole sitä "elintasohyvää" vaan välttämätöntä pahaa, jonka joudumme omasta kukkarostamme maksamaan.

[Kimmo Pirkkala]

Toistona, mutta kun vanha ketju on ties missä niin laitetaan nyt näin.

Hyväksyn kehitysavun seuraavilla ehdoilla:

1) Antajamaalla, tässä tapauksessa Suomella, ei ole senttiäkään velkaa.
2) Kohdemaalla on ihmisoikeudet ja demokratia kunnossa.
3) Määritellään selvästi tavoite, joka kehitysavulla on saavutettava ja joka auttaa kehittämään kohdemaata ja jonka saavuttaminen on annetun avun määrällä realistista. Mikäli tällaisia tavoitteita on asetettu jo aiemmin, ne on saavutettava ennen uuden avun antamista.

Jotensakin juuri näin. Minä näen myös niin, että kehitysmaiden valtioiden kautta jaettava kehitysapu johtaa aina korruptioon. Ylipäätään päätäntävalta julkisista varoista sisältää aina hyvin suuren korruptioriskin, siksi julkiset varat pitää minimoida. Pätee kaikkialle. Kehitysapu pitäisi minusta johtaa aina ruohonjuuritasolle, ihmisille.

Koska nykyinen kehitysapu ei ole ainoastaan turhaa, vaan myös vahingollista, oikea taso pitäisi olla pyöreä nolla. Hyväksyisin kehitysavun myöntämisen väestönkasvun lopettamiseen tuloksekkaasti tai naisten/tyttöjen aseman parantamiseen yhteiskunnassa.

[maisteri]

Kehitysavun oikea taso on nolla.

[Pöllämystynyt]

Minusta kehitysapua voisi antaa paljon nykyistä enemmänkin, jos samalla luovuttaisiin väestönsiirto- ja väestönmuokkauspolitiikasta ja alkuväestön syrjinnästä ja sulauttamisesta.

Tiedän, että kyse on valtavista rahoista, mutta mikään rahakaan ei korvaa sitä hävitystä, minkä monikultturismi Suomessa aiheuttaa. Jos monikulttuuri-invaasio saataisiin todella torjuttua, sen rinnalla kehitysapuun kuluvat rahat eivät ole mitään.

Edellytys on myös kehitysavun täysremontti, eli sellaisen kehitysavun järjestäminen, joka oikeasti hyödyttää juuri niitä köyhimpiä (eikä eliittiä, sotaherroja ja roistoja), eikä tee lisää riippuvaisia, vaan auttaa ihmisiä kehittämään omia olojaan. Toistan tässäkin ehdotukseni, että voitaisiin kokeilla jonkinlaista "reilua maailmankauppaa" siten, että jokin osa länsimaista kävisi kaiken kaupan jonkinlaisella "reilun kaupan periaatteella" kehitysmaiden kanssa. Eli maksettaisiin kunnolla, ja ehtoina työntekijöiden riittävä toimeentulo,  kelvolliset työolot ja ympäristöystävällisyys.

Tiedän, että tämä vaikuttaa hyvin utopistiselta nykytilanteessa, kun valtavat rahat kaadetaan jo väestönsiirtolaisten ylläpitoon, ja suomalaiset alkavat olla lopen kyllästyneitä siihenkin. Miten voisikaan enää löytyä merkittävää motivaatiota kaataa merkittävästi lisää rahaa nykyisenkaltaiseen, usein katastrofaalisen huonosti järjestettyyn kehitysapuun? Jos suomalaisten "maailmanparannustahtoa" ei oltaisi myrkytetty monikulttuuri-invaasiolla, voisi tilanne olla ihan toinen. Silloin tavat, joilla Suomi voisi osallistua "maailman pelastamiseen", olisivat kenties konkreettisia tavoitteita nykyisten budjettiosuuksien ja jeesustelun sijasta. Onneksi myrkyttämisen voi vieläkin lopettaa, ja myrkytyksestä voi parantua.

[Hippo]

Linkolaa taas lainatakseni; kehitysapuna pitäisi antaa vain ehkäisyneuvontaa ja -välineitä sekä metsänistutusprojekteja ja niiden vartioimista.

Vähintään kehitysapua pitäisi leikata samassa suhteessa kuin muitakin valtion menoja ollaan supistamassa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Toistona, mutta kun vanha ketju on ties missä niin laitetaan nyt näin.

Hyväksyn kehitysavun seuraavilla ehdoilla:

1) Antajamaalla, tässä tapauksessa Suomella, ei ole senttiäkään velkaa.
2) Kohdemaalla on ihmisoikeudet ja demokratia kunnossa.
3) Määritellään selvästi tavoite, joka kehitysavulla on saavutettava ja joka auttaa kehittämään kohdemaata ja jonka saavuttaminen on annetun avun määrällä realistista. Mikäli tällaisia tavoitteita on asetettu jo aiemmin, ne on saavutettava ennen uuden avun antamista.

Tässä tuo kohta 1 kusee
Sellaista tilannetta tuskin saavutetaan koskaan että suomella ei olisi velkaa.
Itse vaihtaisin kehitysavun kehitysinvestointeihin.

[Alapo]

Kehitysavussa pitäisi mennä nykyaikana enempikin laatu eikä määrä periaatteella, eli unohdetaan se miljardi euroa ja panostetaan laatuun. Jos laadukasta apua annettaisiin, voisi sen rahallinen arvo olla paljon pienempi. Niinkuin aikaisemminkin on todettu, ehkäisyneuvontaa pitäisi antaa kehitysapuna, eikä ruokaa. Ruoka ei koskaan riitä, jos koko ajan lisäännytään kuin jänikset. Pitäisi alkaa kehitysmaissa neuvomaan miten siellä kunnolla viljeltäisiin, siis pienellä tasolla.

Kehitysavusta pitäisi nyt kytkeä kaikki väärinkäytökset pois, pienet paljastukset ovat vain jäävuoren huippu. Kehitysaputyöhön pitäisi tehdä palkkakatto, niin sitten näkisi että ketkä tekee sitä työtä pelkästä rahasta, ketkä halusta auttaa.

[Goman]

Niin kauan kuin Suomi joutuu ottamaan velkaa budjettinsa kattamiseen, kehitysavun oikea taso on 0 euroa.

Näin on. En minäkään ota pankista velkaa auttaakseni naapurin Penaa. Sen sijaan jos taskunpohjalla sattuu olemaan käteistä, niin voin parikymppiä kaverille heittää jos kaveri on aidosti joutunut ahtaalle, varsinkin jos ilman omaa syytään.

[Oami]

Tässä tuo kohta 1 kusee
Sellaista tilannetta tuskin saavutetaan koskaan että suomella ei olisi velkaa.
Itse vaihtaisin kehitysavun kehitysinvestointeihin.

Ei se nyt mitään "kusemista" ole. Jos sellaista tilannetta ei saavuteta etteikö Suomella olisi velkaa, niin sitten ei tule sellaista tilannetta että kannattaisin kehitysapua. Ei se sen monimutkaisempaa ole.

Investoinnit toki voivat ollakin hyvä juttu. Kehitysavulla tarkoitan nimenomaan vastikkeetonta tukea.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tässä tuo kohta 1 kusee
Sellaista tilannetta tuskin saavutetaan koskaan että suomella ei olisi velkaa.
Itse vaihtaisin kehitysavun kehitysinvestointeihin.

Ei se nyt mitään "kusemista" ole. Jos sellaista tilannetta ei saavuteta etteikö Suomella olisi velkaa, niin sitten ei tule sellaista tilannetta että kannattaisin kehitysapua. Ei se sen monimutkaisempaa ole.

Investoinnit toki voivat ollakin hyvä juttu. Kehitysavulla tarkoitan nimenomaan vastikkeetonta tukea.

Aika harva länsimaa on ollut koskaan täysin velaton. Vaatimus velattomuudesta olisi sama kuin kehitysavun lakkauttaminen.