Ukkolalta hyvin oikeistolaista tekstiä, joten ei parane ihmetellä miksi hän tipahti eduskunnasta laman aikana, jolloin suurin osa äänestäjistä pelkäsi työttömäksi jäämistä.
http://tukkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/99908-hyvinvointivaltion-loiset
tekstin loppuhuipennus:
QuoteJa lopuksi: maahanmuuttoa on helpotettava, koska me tarvitsemme työntekijöitä. Kun työtä tekevien määrä pienenee ja meillä on vielä riesana ja elätettävänä työtä vieroksuva nuoriso, mistä muualta me saamme työntekijöitä kuin maahanmuuttajista.
Kertoo kaiken oleellisen. Lisää mamuja pitämään palkkataso sellaisena että duuni pysyy paskaduunina.
yhdessä asiassa olen Ukkolan kanssa tehnyt saman huomion: nykyiset nuorityöttömät ovat ajatusmaailmaltaan erilaisia kuin me, jota olimme ja elimme 1990-luvun suuren laman. Silloin kaikilla oli hinku töihin. Ei ollut työpaikkaa, johon ei olisi tulvinut hakemuksia. Työnantajat käyttivät tätä härskisti hyväksi ja palkat tippuivat, siinä missä ns. paskaduunissa, eli siivousalalla, vielä 1980-luvulla työt tekivät monissa paikoissa pienet perheyritykset, valtasivat ISS ja SOL halvan työvoiman turvin markkinat, ja kun työllisyys lähti nousuun, perheyritykset eivät enää saaneet tilaisuutta vastaiskuun, koska suuret firmat vetosivat työvoimapulaan, jonka itse olivat omalla palkkatasolla saaneet aikaan, ja myötämielisten hallitusten ja EUn vapaan liikkuvuuden avittamina pitävät palkan sillä tasolla, ettei suomalaisella nuorella ole varaa olla töissä.
Siinä mielessä nykynuoret ovat siis fiksumpia kuin oma ikäluokkani.
kerrataan vielä ongelma ja sen ratkaisumalli: suomalainen nuori ei hinkua huonosti palkattuun työhön, koska siitä ei hyödy, huono palkka valuu kokonaan vuokriin ja asumiseen.
Ukkolat ja muut kovan linjan kapitalistit ovat halukkaita ratkaisemaan ongelman laskemalla sosiaaliturvaa, joka koskettaa , siis rankaisisi, myös niitä, jotka haluavat töihin ja joille kelpaisi se paskaduunikin, jos sellaiseen pääsisi käsiksi.
Kysyn edelleenkin toisenlaisen ratkaisen perään: eikä olisi inhimillisempää puuttua asumisen ja elämisen kustannuksiin, joita Ukkola oli viime vaaleissa vain lisäämässä, kun kannatti energiaverojen nostoa?
Jos asuminen olisi halvempaa, eikö työ olisi vain sitä, että pystyt kustantamaan, jälleen kerran kuukaudeksi, seinät ympärillesi, kuten oli vielä ennen suurta lamaa ja vuokrasääntelyn purkamista, olisi nuorella erilainen motivaatiokin?
ps: kiitokset Oinomaosille aiheesta:
http://hommaforum.org/index.php/topic,57236.msg953421.html#msg953421
Pääkaupunkiseudulla McDonaldsille ja Alepan kassalle on viitisentoista hakemusta yhtä työpaikkaa kohden. Jos on liikaa koulutusta, niihin hommiin ei välttämättä edes oteta. Ainoat hommat, johon nykyään pääsee lähes suoraan kadulta, lienevät puhelinduunit.
Soisaaliturvan passivoivasta vaikutuksesta ei todellakaan ole ainakaan täysin kysymys. Ja kun sosiaaliturvaa leikataan, itse kunkin -myös Tuulikki Ukkolan -liikkuminen kadulla ilta-aikaan voi muuttua jännittävämmäksi.
Quote from: Dilat Laraht on 10.03.2012, 11:20:59
Pääkaupunkiseudulla McDonaldsille ja Alepan kassalle on viitisentoista hakemusta yhtä työpaikkaa kohden. Jos on liikaa koulutusta, niihin hommiin ei välttämättä edes oteta. Ainoat hommat, johon nykyään pääsee lähes suoraan kadulta, lienevät puhelinduunit.
Soisaaliturvan passivoivasta vaikutuksesta ei todellakaan ole ainakaan täysin kysymys. Ja kun sosiaaliturvaa leikataan, itse kunkin -myös Tuulikki Ukkolan -liikkuminen kadulla ilta-aikaan voi muuttua jännittävämmäksi.
Landella on tilanne vielä pahempi: totta tai tarua, niin Vesa Keskisen kerrotaan tokaisseen, ettei hänen kauppakeskuksen kassan sijaiseksi pääse ilman kandin papereita.
QuoteSiinä mielessä nykynuoret ovat siis fiksumpia kuin oma ikäluokkani.
Minä olen kiinnittänyt jo pidemmän aikaa huomiota tähän väitteeseen että suomalaisnuoria ei työnteko kiinnostaisi. PK seudun mahdollisesta kulttuurin muutoksesta en oiken pysty sanomaan mutta täällä provinssissa ei tällaista ilmiötä ole näkynyt. Sluidailjat ja pahasti asnnevammaiset ovat yksittäistapauksia joita on ollut niin kauan kuin minä muistan.
Jonkinlaisena uutuutena voisi mainita nämä kaiken maailman erkat (erityisoppilaat): peruskoulun ja muiden julkisyhteisöjen kk palkatut turhatädit höpöttelevät sille luokan eli sille
ei penaalin terävimmälle kynälle että hänessä on jotain vikaa mikä estää työnteon ja oppimisen. Näitä "auttamis" ja "tuki"muotoja" pitäisi karsia kovalla kädellä ja varata ne erityisresurssit oikeasti kehareille ja häiriintyneille sekä ryhmien pienentämiseen, nämä turhatädit voisivat sitten vaikka opiskella lähihoitajksi tms.
Se sluibailun fiksuus osoittautuu melko vähän fiksuksi kun kohtapuoleen lainahanat napsahtavat kiinni ja sosiaaliapu on tyyppiä soppajono, niille jotka osaavat ja tekevät on kuitenkin paljon paremmat mahdollisuudet pärjätä.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 10.03.2012, 11:24:57
QuoteSiinä mielessä nykynuoret ovat siis fiksumpia kuin oma ikäluokkani.
Minä olen kiinnittänyt jo pidemmän aikaa huomiota tähän väitteeseen että suomalaisnuoria ei työnteko kiinnostaisi. PK seudun mahdollisesta kulttuurin muutoksesta en oiken pysty sanomaan mutta täällä provinssissa ei tällaista ilmiötä ole näkynyt. Sluidailjat ja pahasti asnnevammaiset ovat yksittäistapauksia joita on ollut niin kauan kuin minä muistan.
pitää paikkansa. Kerran lehdessä haastateltiin Isonkyrön työkkärin pomoa, ja hän totesi kuinka "vaikeuksia on 1-4 työttömän kanssa, joille ei kelpaa mikään työ." kun vertaa määrää Isonkyrön asukaslukuun, joka on n. 4900 niin puhutaan promilleista.
Näin siis landella, mutta kaupungissa asumiskustannukset ovat erilaisia, kuten myös ongelmat.
No täytyyhän jonkun elättää Tuulikki Ukkolaakin ja vaihtaa hänen vaippansa, kun hän makaa liikuntakyvyttömänä vanhuksena liberaalissa sairaalassa. Se nyt ei vain yksinkertaisesti onnistuisi ilman maahanmuuttajia. Onhan tämä nähty.
Ainakin kannustinloukut ovat täysin todellisia. Esim pk-seudun hintatasolla tilanne on se, että töissä n. 2200 bruttopalkalla yhden lapsen kanssa ja maksamalla 20 v asuntolainaa saa saman elintason kuin yhden lapsen kanssa nostamalla asumistuet ja työmarkkina/toimeentulotuen lapsikorotuksineen. Jos on enemmän lapsia yhtälö kääntyy vielä enemmän sossupummin eduksi, sillä tuet kasvavat lasten myötä (ja sossu maksaa vielä päiväkotimaksut ym), mutta palkka pysyy samana. Eipä siis ihme, ettei mamujen kannata tehdä töitä.
Taloudellinen hyöty työn tekemisestä saattaa realisoitua sitten joskus 20 v kuluttua kun laina on maksettu, mutta se on pitkä aika odotella.
Loppupeleissä kyse on motivaatiosta. Jos on motivoiva työ, tuota vielä jaksaa, mutta itse en ainakaan alkaisi näiden ehtojen vallitsessa tekemään paskaduunia, vaan valitsisin parempiin kulttuureihin kuuluvan leppoisemman elämäntavan.
Tilanne muuttuisi radikaalisti, jos asumiskustannukset saataisiin alas ja p-duunista jäisi jotain käteen. Maakunnissa työnteko onkin halvemman asumisen vuoksi kannattavampaa.
Kannustinloukut ovat toki todellinen ongelma joka olisi kiireesti purettava. Elinkustannuksia tulisi myös pienentää mutta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kuten "viher"verojen ja kokoomusalvien poistamisen jälkeen sillä pienentämisellä / leikkaamisella on väistämättä myös seurauksia. Minun mielestäni pitäisi käydä keskustelua onko täysin työelämän ulkopuolella oleva oikeutettu omaan asuntoon vaan riittäiskö soluasunto ja onko vuokraasuntonsa tuhoava holisti / nisti / muten kusipää oikeutettu minkäänlaiseen varsinaiseen asuntoon veronmaksajien kustantamana?
Quote from: Aurelius on 10.03.2012, 11:35:09
Loppupeleissä kyse on motivaatiosta. Jos on motivoiva työ, tuota vielä jaksaa, mutta itse en ainakaan alkaisi näiden ehtojen vallitsessa tekemään paskaduunia, vaan valitsisin parempiin kulttuureihin kuuluvan leppoisemman elämäntavan.
Minä teen luultavasti juuri tuota tarkoittamaasi paskaduunia eli siivoan. Se motivointi on sellainen asia, että sen kehittää itse tai ei - hyvin harvoin mikään työ tarjoaa motivaation ulkopuolelta. Juuri eilen siivosin ompelimoa oikein kunnolla: imuroin joka ikisen kaapin taustan ja listanpäällyksen, pyyhin pintoja ja viimeistelin lattian moppaamalla. Oli upea tunne, kun lattialla ei vilistänytkään villakoirakennel, ei edes yhden yhtä villakoirahitusta ja ajattelin, että kerrankin ompelimon rouvat saavat töihin tullessaan hengittää kristallinpuhdasta ilmaa. Toinen upea tunne eilen tuli, kun sain konetettua suuren tavaranostimen lattian: ruskeantahrainen pohja muuttui kauniin kiiltäväksi metalliksi. Olin oikein ylpeä itsestäni! ;D
Mutta palkka on kehno, mikä varmasti saa aikaan sen, ettei työ kiinnosta. Sen takia toivonkin alalle paljon miehiä, koska miehet osaavat pitää puoliaan palkka-asioissa paremmin kuin naiset. Siivooja-työnimikkeestä pitäisikin siirtyä laitoshuoltaja-nimikkeeseen ja laajentaa siivoojien toimenkuvaa kiinteistönhuollon osa-alueisiin.
Quote from: Aurelius on 10.03.2012, 11:35:09
Ainakin kannustinloukut ovat täysin todellisia. Esim pk-seudun hintatasolla tilanne on se, että töissä n. 2200 bruttopalkalla yhden lapsen kanssa ja maksamalla 20 v asuntolainaa saa saman elintason kuin yhden lapsen kanssa nostamalla asumistuet ja työmarkkina/toimeentulotuen lapsikorotuksineen.
...
Ensinnäkin on huomattava, että ei ole olemassa yhtä yleistä sosiaalitukieläjää, vaan heitä on erilaisia mitä heidän saamiensa tukien nimeen ja määrään tulee. Joku todellakin voi olla oikeassa kannustinloukussa (esim. suuresta lapsimäärästä kertyvien lisätukien ansiosta, toki on huomattava sekin, että ei lasten pitäminen ilmaista ole), mutta se ei tarkoita sitä, että läheskään kaikki olisivat.
Kun Aurelius kirjoittaa, että "...työmarkkina/toimeentulotuen...", onko siinä tuo /-merkki tulkittava niin, että hän luulee sosiaalieläjän saavan molemmat tuet TÄYSmääräisenä, jolloin siitä kertyisi noin 800-900 euroa kuussa, mikä olisi jo ihan kelpo summa elämiseen. Näin se ei kuitenkaan mene, vaan työmarkkinatuki on ensisijainen, ja jos se ei riitä siihen mitä elämiseen kuussa on laskettu tarvittavat eli noin 450 euroa, silloin tuensaaja saa VAIN PUUTTUVAN EROTUKSEN toimeentulotukena, mutta hän ei suinkaan saa työmarkkinatuen päälle täyttä toimeentulotukea.
Puheissa yhdistetään - luultavasti joskus tarkoituksellakin - työmarkkinatuki ja toimeentulotuki niin, että annetaan helposti ymmärtää, että sosiaalieläjä saisi molemmat täysimääräisenä, mikä on kaukana totuudesta.
Jos kieltäytyy tarjotuista velvoitteista (esim. palkaton työharjoittelu) silloin menettää työmarkkinatuen kokonaan. Tällöin saatu työmarkkinatuki olisi 0 euroa, jolloin koko erotus 450 (=450-0) euroa olisi haettava toimeentulotukena sossusta. Tällöin sossu kuitenkin rankaisee kieltäytyjää niin, että tt-tukea leikataan ainakin 20 prosenttia ja toistuvista kieltäytymisistä jopa 40 prosenttia, joka on lain sallima maksimileikkuu.
Kaikista velvoitteista kieltäytyvä sosiaalieläjä päätyy siis helposti tilanteeseen, jossa hän saa kuukaudessa elämiseensä vaivaiset vähän päälle 250 euroa kuussa, ja se on jo niin pieni summa, että sillä hädintuskin hengissä pysyy saati sitten joissain baareissa istuskelee. Tämä 250 euroa on siis tarkoitettu elämiseen, ja tähän päälle yhteiskunta kustantaa toki vielä erikseen KELAn asumistuen ja sossun tt-tuen asumisosan kautta vuokran, mutta vuokralle on asetettu tiukat ylärajat niin, että monessa kunnassa on vaikea ylipäätään löytää tämän rajan alle jääviä vuokria. Jos vuokraraja ylittyy, erotus on maksettava itse.
Todellisuudessa 90-luvun alusta sosiaaliturvan tasoa on laskettu todella huomattavasti ja erilaisia velvoitteita on lisätty todella paljon.
Naputtelinpahan taas vähän tosiasioita, jotka netin oikeistokirjoittajilta tuppaavat helposti "unohtumaan".
Quote from: Suurkirjoitus on 10.03.2012, 11:54:59
Kaikista velvoitteista kieltäytyvä sosiaalieläjä päätyy siis helposti tilanteeseen, jossa hän saa kuukaudessa elämiseensä vaivaiset vähän päälle 250 euroa kuussa, ja se on jo niin pieni summa, että sillä hädintuskin hengissä pysyy saati sitten joissain baareissa istuskelee. Tämä 250 euroa on siis tarkoitettu elämiseen, ja tähän päälle yhteiskunta kustantaa toki vielä erikseen KELAn asumistuen ja sossun tt-tuen asumisosan kautta vuokran, mutta vuokralle on asetettu tiukat ylärajat niin, että monessa kunnassa on vaikea ylipäätään löytää tämän rajan alle jääviä vuokria. Jos vuokraraja ylittyy, erotus on maksettava itse.
Todellisuudessa 90-luvun alusta sosiaaliturvan tasoa on laskettu todella huomattavasti ja erilaisia velvoitteita on lisätty todella paljon.
Naputtelinpahan taas vähän tosiasioita, jotka netin oikeistokirjoittajilta tuppaavat helposti "unohtumaan".
tässä me olemme samaa mieltää, ja se kertoo kuinka surkeassa tilanteessa me loppujen lopuksi olemme: vaikka sosiaaliturva on käytännössä olematon, on silti sama onko töissä vai elääkö sosiaaliturvalla, koska asuminen ja eläminen, "jokapäiväinen leipämme" ovat niin kalliita. Kuinka paljon sosiaaliturvaa voidaan enää laskea?
Siksi omankin kirjoituksen pointti on puuttuminen nimenomaan asumiskustannuksiin, jotka luovat tämän ongelman.
Quote from: EL SID on 10.03.2012, 11:09:42
me, jota olimme ja elimme 1990-luvun suuren laman. Silloin kaikilla oli hinku töihin. Ei ollut työpaikkaa, johon ei olisi tulvinut hakemuksia. Työnantajat käyttivät tätä härskisti hyväksi ja palkat tippuivat, siinä missä ns. paskaduunissa, eli siivousalalla, vielä 1980-luvulla työt tekivät monissa paikoissa pienet perheyritykset, valtasivat ISS ja SOL halvan työvoiman turvin markkinat, ja kun työllisyys lähti nousuun, perheyritykset eivät enää saaneet tilaisuutta vastaiskuun, koska suuret firmat vetosivat työvoimapulaan, jonka itse olivat omalla palkkatasolla saaneet aikaan, ja myötämielisten hallitusten ja EUn vapaan liikkuvuuden avittamina pitävät palkan sillä tasolla, ettei suomalaisella nuorella ole varaa olla töissä.
Onko joku muuten nähnyt ketään etnisesti suomalaista SOL-siivouksella töissä? Pääkaupunkiseudulla ainakaan. Itse en muista nähneeni ainuttakaan kun katselin 20-päistä SOL-laumaa Katajanokan laivaterminaalissa. Ei ihme, että nimenomaan EK on hyvin voimakkaasti työperäisen maahanmuuton kannalla.
Quote
kerrataan vielä ongelma ja sen ratkaisumalli: suomalainen nuori ei hinkua huonosti palkattuun työhön, koska siitä ei hyödy, huono palkka valuu kokonaan vuokriin ja asumiseen.
Ukkolat ja muut kovan linjan kapitalistit ovat halukkaita ratkaisemaan ongelman laskemalla sosiaaliturvaa, joka koskettaa , siis rankaisisi, myös niitä, jotka haluavat töihin ja joille kelpaisi se paskaduunikin, jos sellaiseen pääsisi käsiksi.
Aivan. Tämän vuoksi bussikuskit, siivoajat ynnä muut vastaavat ovat pk-seudulla järjestään mamuja, kun valtio kustantaa heille ilmaisen asumisen. Tämä taas luonnollisesti nostaa kantaväestön vuokratasoa, tehden aina vaan järjettömämmäksi heille olla missään halpaduunissa kun mitään ei vuokran jälkeen jää käteen. Sitten kolumnistit, poliitikot ovat lääpällään kuin Helsingin bussit eivät kulkisi ilman maahanmuuttajia jne.
Quote from: EL SID on 10.03.2012, 12:04:09
Siksi omankin kirjoituksen pointti on puuttuminen nimenomaan asumiskustannuksiin, jotka luovat tämän ongelman.
Minulla on sellainen hämärä muistikuva 80-luvulta, ettei työssäkäyvän ihmisen tarvinnut hakea asumistukea tai tehdä kahta työtä.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 10.03.2012, 11:50:39
...
Minun mielestäni pitäisi käydä keskustelua onko täysin työelämän ulkopuolella oleva oikeutettu omaan asuntoon vaan riittäiskö soluasunto ja onko vuokraasuntonsa tuhoava holisti / nisti / muten kusipää oikeutettu minkäänlaiseen varsinaiseen asuntoon veronmaksajien kustantamana?
Onko niitä soluasuntojakaan oikein missään muualla kuin joissain opiskelija-asuntoloissa, vai pitäisikö ne erikseen sitten rakentaa? Asunnottomuus tulee vielä merkittävästi lisääntymään, kun vanhat elementtikerrostalot ja senkaltaiset ikääntyvät tiensä päähän. Nyt pitäisi rakentaa (osin yhteiskunnan tuella) halvalla kerrostaloyksiöitä, joissa köyhempi väki voisi asua, mutta poliittisesta syystä tähän ei haluta mennä, sillä se nähtäisiin sosiaalieläjien paapomiseksi.
Korkeintaan voitaisiin mennä siihen, että jatkuva ja perusteeton (esim. ei todettua työkykyä rampauttavaa sairautta) sosiaalieläjä velvoitettaisiin toisinaan yhteiskunnan osoittamiin kadunlakaisu- ym. -hommiin, ja eikös Britanniassa menty juuri tähän eli siihen, että jatkuva tukieläjä joutuu toisinaan lakaisemaan katuja tai vastaavaa kaikkien tukien menettämisen uhalla.
On huomattava ainakin kaksi asiaa:
1)
Moni terveen papereillakin oleva ei niin terve olekaan, vaan hänellä voi olla monenlaista toimintakyvyn puutosta. Esimerkiksi moni käytännön duuni on kuitenkin senverran hankalaa, että moni motorisesta kömpelyydestä kärsivä (ei kuitenkaan vammaisen papereita saanut) ei sitä pysty kunnolla tekemään ja potkut hän saisi, kun työtahti ei ole riittävä. Sitten häntä syytettäisiin siitä, että laiskuuttaan hän hommasi itselleen potkut, vaikka todellisuudessa hän ei vain kertakaikkiaan osannut tehdä vaadittavia töitä.
Itsekin tiedän yhden vajaakuntoisen, joka joutui erääseen työkokeiluun, johon hänet katsottiin soveltuvaks muodollisen ammattikoulutuksensa perusteella. No, hän ei yhtään osannut tehdä työtä joka hänelle osoitettiin, parhaansa hän yritti mutta tulosta ei tullut, ja sitten työ"kaverit" alkoivat haukkua häntä idiootiksi ja vastaavaa. Muutaman viikon tätä kesti, ja hän oli jo aivan mielisairaalasekoamisen partaalla, kun hänet lopulta pistettiin siitä hommasta pois niin, että hän ei tukiaan menettänyt.
2)
Velvoitetyöllistäminen pitäisi järjestää niin, että velvoitetyöllistetty on tällaisia tapauksia varten osoitetun "sosiaaliseuraajan" valvonnassa ja velvoitetyön pitäisi olla yksityisen yrityksen sijaan jotain yhteiskunnan hommaa, vaikka sitten avustavia tehtäviä vanhainkodeissa.
Kaiken tulon menettämisen uhka on hirvittävä, sillä sen uhan alla oleva on vaarassa joutua paleltumaan kadulle nälkäisenä.
Jos velvoitetyöllistetty laitettaisiin yksityiseen yritykseen, olen aivan varma, että moni pomo käyttäisi tätä uhkaa häikäilemättä hyväksi niin, että velvoitetyöllistetyltä vaadittaisiin enemmän työtä kuin pitäisi (esim. tulet lauantaisinkin töihin, vaikka sopimuksessa ei niin lue) ja moni nainen joutuisi varmasti jopa tilanteeseen, jossa pomo vaatisi seksiä vastineeksi siitä, että hän ei irtisano ja ilmoita työviranomaisille irtisanottua työntekijää työhaluttomaksi. Periaatteessa näissä tilanteissa laki olisi velvoitetyöllistetyn puolella, mutta aivan varmasti tukien epäämisestä päättävät viranomaiset uskoisivat useimmiten yksityistä pomoa, joka voisi näin käyttää velvoitetyöllistetyn kaikkien tukien menettämisen uhkaa häikäilemättä hyväkseen.
Missään tapauksessa ei siis yksityisen pomon armoille, vaan korkeintaan toisinaan johonkin yhteiskunnan sossutädin/sedän valvomaan kadunlakaisuun tai vanhainkotien ymv. avustaviin helppoihin tehtäviin, mutta "mummojen pyyhkiminen" on jo niin vastuullista, että siihen tarvitaan asiaan koulutettu oikea työntekijä ja hänelle siitä kunnollinen palkka.
Toivon että suomalaiset nuoret äänestäisivät jaloillaan, muuttaisivat ulkomaille jos ei täällä saa duunia tai sitten joutuu tekemään duunia samalla palkalla jonka saisi myös kotona istumisesta ja pilven polttamisesta. Työstä pitää aina saada enemmän palkkaa kuin siitä että istuu perseellään eikä tee mitään. Tosin eipä minua haittaisi sellainenkaan malli jossa hyvinvointivaltiota ei ole eikä loiset saa mistään rahaa. Ei se minua kosketa. Mutta asian pääpointti on että työstä pitää maksaa enemmän kuin lusmuilusta.
Quote from: Suurkirjoitus on 10.03.2012, 11:54:59
Kun Aurelius kirjoittaa, että "...työmarkkina/toimeentulotuen...", onko siinä tuo /-merkki tulkittava niin, että hän luulee sosiaalieläjän saavan molemmat tuet TÄYSmääräisenä, jolloin siitä kertyisi noin 800-900 euroa kuussa, mikä olisi jo ihan kelpo summa elämiseen. Näin se ei kuitenkaan mene, vaan työmarkkinatuki on ensisijainen, ja jos se ei riitä siihen mitä elämiseen kuussa on laskettu tarvittavat eli noin 450 euroa, silloin tuensaaja saa VAIN PUUTTUVAN EROTUKSEN toimeentulotukena, mutta hän ei suinkaan saa työmarkkinatuen päälle täyttä toimeentulotukea.
Jos kieltäytyy tarjotuista velvoitteista (esim. palkaton työharjoittelu) silloin menettää työmarkkinatuen kokonaan. Tällöin saatu työmarkkinatuki olisi 0 euroa, jolloin koko erotus 450 (=450-0) euroa olisi haettava toimeentulotukena sossusta. Tällöin sossu kuitenkin rankaisee kieltäytyjää niin, että tt-tukea leikataan ainakin 20 prosenttia ja toistuvista kieltäytymisistä jopa 40 prosenttia, joka on lain sallima maksimileikkuu.
Kaikista velvoitteista kieltäytyvä sosiaalieläjä päätyy siis helposti tilanteeseen, jossa hän saa kuukaudessa elämiseensä vaivaiset vähän päälle 250 euroa kuussa, ja se on jo niin pieni summa, että sillä hädintuskin hengissä pysyy saati sitten joissain baareissa istuskelee. Tämä 250 euroa on siis tarkoitettu elämiseen, ja tähän päälle yhteiskunta kustantaa toki vielä erikseen KELAn asumistuen ja sossun tt-tuen asumisosan kautta vuokran, mutta vuokralle on asetettu tiukat ylärajat niin, että monessa kunnassa on vaikea ylipäätään löytää tämän rajan alle jääviä vuokria. Jos vuokraraja ylittyy, erotus on maksettava itse.
Miten tyhmänä minua oikein pidät? Kauttaviiva merkitsee vaihtoehtoisuutta. Laskelmasi ovat virheellisiä, koska et ota tuota lasta huomioon.
Otetaan esimerkkilaskelma: 60 m2 1995 rakennettu kaksio pk-seudulla, vuokra 750 euroa. Vaihtoehtoisesti asuntolaina pk-seudulla erittäin halpaan 120 000 euron kaksioon, 20 vuoden laina-aika 2,5 % korolla, lyhennykset 750 eur / kk. Päälle vastike arviolta 250 euroa (vaihtelee toki yhtiöittäin.)
Henkilö on yksinhuoltaja ja nostaa työmarkkinatukea. Ei muita tuloja. Tuki on KELAn laskurin mukaan 36,42 e/pv. Keskimäärin 21,5 pv kuukaudessa tuo summaksi 783,03 eur/kk - 20% verot, käteen jää 626,42 e/kk. Asumistuki näillä tuloilla ja yllämainitula vuokra-asunnolla 545,83 eur/kk. Tulot siis bruttoina 1172,25 e, vuokran jälkeen jää 422,25 e/kk. (Lisäksi lapsilisät).
Henkilö on yksinhuoltaja ja tekee työtä, josta saa palkkaa 2200 eur / kk, verojen, työttömyysvakuutusmaksun ym. jälkeen käteen jää 1600 e/kk. Vähenetään lainanlyhennys ja vastike 1000 eur, käteen jäävät tulot 600 e/kk. (Lisäksi samat lapsilisät). Töissäkäyvä jää siis 180 e/kk voitolle? Vai kuinka? Ei jää.
Lapsi päiväkodissa, töissäkäyvän päivähoitomaksut ovat em. 2200 bruttotuloilla Helsingissä 115,23 e/kk. Työmarkkinatukea nostavan 0 e/ kk (alittaa maksurajan). Asumistukea ei lasketa tuloihin päivähoitomaksua määrätessä.
Näin pääsimme tilanteeseen, jossa työssäkäyvälle jää samassa tilanteessa ja keskimäärin samalla asumismukavuudella 62,52 e/kk työmarkkinatuella elävää enemmän käteen.
Jatketaan tarkastelua. Jos työmarkkinatukea saava osallistuu työvoimapoliititseen toimenpiteeseen, hän saa 9 e/pv verotonta ylläpitokorvausta, jota ei lasketa tuloksi asumistukea ja päivähoitomaksua määritettäessä. Tällöin hänen bruttotulonsa nousevat 193,5 e /kk ja hän on jo suhteessa työssäkäyvään jo 130,98 e voitolla.
Tulo- ja menoarviot perustuvat todellisiin elämäntilanteisiin ja kaikki laskelmat on tehty KELAn ja Helsingin kaupungin laskureilla. Jos ottaa vielä toimeentulotuen huomioon, sosiaalipummi on todennäköisesti tässä tilanteessa vielä enemmän voitolla, koska sähkölaskut, terveydenhoitokulut, televisiolupa ym. menevät myös sossun piikkiin.
Toki omassa asunnossaan asuvalle kertyy omaisuutta, jos on siinä tilanteessa, että on onnistunut saamaan näillä tuloilla sellaisen asunnon, johon on varaa, ja jonkun pankin myöntämään lainaa. Käytännössä tarvitsee luultavasti olla olemassaolevaa varallisuutta, jonka on sijoittanut. Jos asuu vuokralla, säästää muutaman satasen omaan asuntoon verrattuna, mutta pitkän aikavälin säästöäkään ei vastaavasti kartu ja veroprosentti on korkeampi, koska ei tule korkovähennyksiä.
Minusta on melkoinen yhteiskunnallinen kestävyysongelma, että 2200 e/kk ansaitseva on elintasoltaan samassa asemassa sossupummin kanssa. Melko harvasta alemman koulutustason duunista nimittäin saa edes tuon vertaa kuukaudessa. Mahdollisen puolison tuloja tässä ei ole otettu huomioon, koska tilanne menee silloin monimutkaisemmaksi. Jos puolisolla on tuloja, hyvä niin, mutta jos puoliso joutuukin esim. työttömäksi, työssäkäyvä joutuu elättämään vielä hänetkin tuohon päälle saamatta mitään merkittäviä tukia.
Quote from: muh dik on 10.03.2012, 12:45:11
...
Mutta asian pääpointti on että työstä pitää maksaa enemmän kuin lusmuilusta.
Maamme antama sosiaaliturva on jo monen kohdalla melkoisen vähäinen, mutta niin ovat vähäisiä myös "paskaduunien" palkat. Vaikka ei sosiaaliturvan tasoa haluttaisikaan nostaa, eikö näiden "paskaduunien" palkkoja ja muita työehtoja pitäisi pikemminkin NOSTAA edes sille tasolle, että työntekijä saa edes kohtuullisen korvauksen työstään.
Esimerkiksi puhelinmyynnissä on se ongelma, että siinä taattu tuntipalkka on täysin olematon, ja suurin osa tuloista olisi kyettävä haalimaan sillä, että onnistuu myymään niitä lehtiä. Kaikki eivät kuitenkaan myyntitaitoa omaa. Tällöin voi käydä niin, että ihminen painaa työtä täyden työkuukauden, mutta saa silti käteensä VAIN NOIN 300 EUROA KUUKAUDESSA, mikä ei riitä edes asumiseen saati sitten muuhun elämiseen. Tähän turvaksi pitäisi kehittää mm. minimipalkkaa ja kansalaispalkan kaltaista järjestelmää, jossa jokainen itse ansaittu euro söisi kansalaistuesta tietyn osuuden (esim. 50centtiä).
Luitko ne tosiasiat, jotka yllä kirjoitin?
Tuosta Ukkolan Uuden Suomen blogista:
Me olemme todellakin luoneet ylenpalttisen anteliaan yhteiskunnan, jossa voi keplotella ja elää yhteiskunnan kustannuksella jopa paremmin kuin työtä tekemällä. Näille 1980- ja 90-luvuilla syntyneillepöjötautisille nuorille ei kelpaa koulutus, ei työ, koska elämän pitää olla kivaa.
"Paremmin" tarkoittanee sitä, että tyytyy vähään. Mitä tulee Silminnäkijässä esiintyneistä, niin onhan se vähän hankalaa, jos jotkut saavat kivansa melkein pelkästä olemisesta ja auringonpaisteesta. Ensimmäinenhän noista nuorista, varsinainen taivaanrannanmaalari sanoi dyykkaavansa ilmaisia ruokia. Minkäs sille mahtaa, jos se on jonkun mielestä kivaa? Toinen oli jonkin verran työllistyvämmän oloinen, eikä alkuunkaan aivan yhtä ehdoton, mutta koulutettu alalle jossa työllisyystilanne ei ilmeisesti ole kovin kummoinen tällä hetkellä.
Sen sijaan, että näihin jollain tavoin spesifioidummin puututtaisiin, Ukkola haluaakin "loisten varjolla" kurmuuttaa vähän kaikkia, joilla ei ole osaa, eikä arpaa:
Myös kotihoidontuen voisi poistaa ja muuttaa työelämää niin, että osa-aikatyö kävisi mahdolliseksi. Tässäkin asiassa voidaan ottaa mallia Ruotsista. Äitiysloma on pitkä, verrattuna 3 kuukauden aikaan 70-luvulla. Silloin ei ollut kunnallisia hoitoloita, vaan palkattiin tyttöjä kotiin "paskaduuniin" eli hoitamaan vauvaa. Ja ihan hyvin meni.
Kai Ukkola velvottaisi tuntemattoman 19-vuotiaan kollin hoitamaan 4-kuukauden ikäistä tyttärensä vauvaakin, jos sellainen tilanne tulisi eteen? Ihan hyvinhän se menisi. Ihan taatusti. Ei se sukupuolesta saa olla kiinni.
Jos työkykyinen nuori tai aikuinen saa työttömyystukea, kyllä sen vastineeksi yhteiskunta voi velvoittaa ihmisen tekemään jotain edes muutaman tunnin päivässä. Se ei tietenkään ole kivaa, mutta ei ole kivaa myöskään meidän veronmaksajien maksaa loisien elättämisestä
Tamä Ukkolan toive kuulostaa tavallaan perustellulta, mutta jään miettimään, että mitähän tämä nyt käytännössä tarkoittaisi, siis pari tuntia päivässä, ilmeisen säännöllisesti. Pitäisikö julkisen puolen tulla päätoimijaksi vuokratyömarkkinoille - vai mitä muuta tuo voi tarkoittaa? Eli uudenlaista halpatyövoimaa, ehkäpä jopa harjoittelijan statuksella (vuokraharjoittelijoita)?
Tuon tapaisen parin tunnin keikkailuun pakottamisen sijaan olen sitä mieltä, että esim. työvoimatoimisto voisi tarjota aktiivisemmin yhteyksiä varsinaisen hyväntekeväisyystyön tekemiseen. Uskoisin, että nykyistä useampi olisi valmis ottamaan osaa erinäisiin juttuihin, mikäli kynnystä laskettaisiin, jo pelkästään tuomalla mahdollisuuksia esille.
Quote from: Aurelius on 10.03.2012, 13:10:56
Quote from: Suurkirjoitus on 10.03.2012, 11:54:59
Kun Aurelius kirjoittaa, että "...työmarkkina/toimeentulotuen...", onko siinä tuo /-merkki tulkittava niin, että hän luulee sosiaalieläjän saavan molemmat tuet TÄYSmääräisenä, jolloin siitä kertyisi noin 800-900 euroa kuussa, mikä olisi jo ihan kelpo summa elämiseen. Näin se ei kuitenkaan mene, vaan työmarkkinatuki on ensisijainen, ja jos se ei riitä siihen mitä elämiseen kuussa on laskettu tarvittavat eli noin 450 euroa, silloin tuensaaja saa VAIN PUUTTUVAN EROTUKSEN toimeentulotukena, mutta hän ei suinkaan saa työmarkkinatuen päälle täyttä toimeentulotukea.
Jos kieltäytyy tarjotuista velvoitteista (esim. palkaton työharjoittelu) silloin menettää työmarkkinatuen kokonaan. Tällöin saatu työmarkkinatuki olisi 0 euroa, jolloin koko erotus 450 (=450-0) euroa olisi haettava toimeentulotukena sossusta. Tällöin sossu kuitenkin rankaisee kieltäytyjää niin, että tt-tukea leikataan ainakin 20 prosenttia ja toistuvista kieltäytymisistä jopa 40 prosenttia, joka on lain sallima maksimileikkuu.
Kaikista velvoitteista kieltäytyvä sosiaalieläjä päätyy siis helposti tilanteeseen, jossa hän saa kuukaudessa elämiseensä vaivaiset vähän päälle 250 euroa kuussa, ja se on jo niin pieni summa, että sillä hädintuskin hengissä pysyy saati sitten joissain baareissa istuskelee. Tämä 250 euroa on siis tarkoitettu elämiseen, ja tähän päälle yhteiskunta kustantaa toki vielä erikseen KELAn asumistuen ja sossun tt-tuen asumisosan kautta vuokran, mutta vuokralle on asetettu tiukat ylärajat niin, että monessa kunnassa on vaikea ylipäätään löytää tämän rajan alle jääviä vuokria. Jos vuokraraja ylittyy, erotus on maksettava itse.
Miten tyhmänä minua oikein pidät? Kauttaviiva merkitsee vaihtoehtoisuutta. Laskelmasi ovat virheellisiä, koska et ota tuota lasta huomioon.
...
Kommentoinpas vähän tekstiäsi.
Ensinnäkään en pidä sinua mitenkään tyhmänä. Toisaalta ei sinullakaan ole edellytyksiä vihjailla minua tyhmäksi, koska loogista päättelykykäni ovat jopa matematiikan professorit kehuneet.
Ehkä kauttaviiva merkitsee sinulle vaihtoehtoisuutta ja tiesit todella huomioida tämän (mitä tulee työmarkkinatuen ja tt-tuen saamiseen), mutta yleisesti ottaen on kuitenkin niin, että tällaisissa puheissa esitetään työmarkkinatuki ja toimeentulotuki niin, että annetaan ymmärtää, että ne molemmat olisivat tarjolla samanaikaisesti täysmääräisinä.
Miksi muuten valitat siitä, että en ota laskelmissani lasta huomioon. Mielestäni tein aiemmassa kirjoituksessani melko selväksi, että lapsikatraan kanssa tilanne voi olla eri, mutta ota sinä huomioon se, että ei lasten pitäminen ilmaistakaan ole niin, että heistä saadut sosiaalituet voisi käyttää esim. juhlimiseen lasten ruoan, vaatteiden yms. sijaan. (Toki useamman lapsen kohdalla tukikertymästä voi jäädä ylimäärääkin, kun esim. nuorella lapsella käyttää vanhemman lapsen vanhoja vaatteita) Jokatapauksessa suurin osa nuorista sosiaalieläjämiehistä lienee lapsettomia ja naisistakin suurimmalla osalla lienee enintään yksi lapsi, josta tuskin niin hirveästi tukikakkua lisää kertyy huomioiden sekin, että kyllä se lapsen vaatettaminen ja elättäminen sitten rahaakin vie.
Jokatapauksessa kirjoitukseni ydin koski lapsettomia sosiaalieläjiä, joita heistä lienee valtaosa. (Toki löydettävissä on silti sosiaalieläjänaisia, jotka ovat tekaisseet monta lasta ja vieläpä kunkin eri miehen kanssa.)
Sinulla oli muuten eräänlainen virhe kirjoituksessasi mm. siinäkin, että annoit ymmärtää, että tv-luvan voisi viedä sossuun ja se maksettaisiin sieltä erikseen toimeentulotuen päälle. Näin asia ei ole, vaan tv-lupa liittyy toimeentulotukeen vain sikäli, että toimeentulotukeen väitetään sisältyvän myös pieni virkistysosa, jota voi käyttää esim. sitten tv:n pitämiseen. TV-lupa siis sisältyy jo tavalliseen toimeentulotukeen eikä sitä voi vielä erikseen sossussa maksattaa.
Kommentoinen tekstiäsi myöhemmin lisää...
Korjattu versio:
Silminnäkijä-ohjelma 7.3. paljasti hyvinvointiyhteiskunnan pimeän puolen. Meillä on joukko somaleita, ja ehkä vähän vanhempiakin, joille työ ei kelpaa, ei ainakaan ns. paskaduuni. Nämä
hyvinvointivaltion loiset käyttävät häpeilemättä hyväkseen kaikkea sitä ilmaisantia, jonka me tavalliset veronmaksajat kustannamme.
Me olemme todellakin luoneet ylenpalttisen anteliaan yhteiskunnan, jossa voi keplotella ja elää yhteiskunnan kustannuksella jopa paremmin kuin työtä tekemällä. Näille 1980- ja 90-luvuilla syntyneillepöjötautisille somaleille ei kelpaa koulutus, ei työ, koska elämän pitää olla kivaa.
Ja toden totta, kyllä työttömyysturvalla, asumistuella ja sossusta saadulla toimeentulotuelle elää ja harrastaa kaikenlaista kivaa.Järjestelmät on rakennettu sellaisiksi, että ne suorastaan estävät työnteon. Jos työttömyysturvalla elävä ottaa vastaan pätkätyön tai paskaduunin, se ei
kannata, koska tuki lakkaa eikä työstä jää mitään käteen. Päinvastoin alkaa uusi tukihakemusruletti ja byrokratian pyöritys.
Syypää siihen, että meillä on näin järjetön järjestelmä, on ay-liike ja kolmikanta. Poliittiset päättäjät ovat jo vuosikymmeniä ulkoistaneet eläkkeitä, työttömyysturvaa, toimeentulo- ja muita etuuksia koskevan lainsäädännön työmarkkinajärjestöille.
Yleensä SAK:n pomo on sanellut hallitukselle, minkälaista lainsäädäntöä pitää tehdä, jotta työrauha säilyy. Pahin päällepäsmäri on ollut Lauri Ihalainen, nykyinen työministeri. Hän on toiminut SAK:ssa vuodesta 1970 lähtien ja oli puheenjohtajana 1990-2009 eli aikana, jolloin Suomesta rakennettiin hyvinvointiyhteiskunta.
Nyt Ihalainen saa "nauttia" edellisen työnsä hedelmistä, kun yrittää patistaa somaleita työhön tai opiskelemaan. Kumpikaan vaihtoehto ei ole kivaa. Elämänhän pitää olla kivaa. Ja jos kivaa saa ilmaiseksiyhteiskunnalta, miksi hitossa kukaan menisi töihin.
Hyvinvointiyhteiskunta on erinomainen asia. Mutta korporatismi eli etujärjestöjen saneluvalta on tehnyt siitä kalliin ja epäoikeudenmukaisen.
Korporatismia arvosteli myös Ruotsista palaava VATT:n tuleva johtaja Juhana Vartiainen HS:ssä 4.3. Hänen mukaansa Suomen korporatistinen poliittinen järjestelmä ei kykene tekemään uudistuksia. Vartiainen tarkoitti juuri työmarkkinajärjestöjen merkittävää asemaa politiikassa.
Vartiaisen haastattelu on saanut harvinaisen vähän huomiota poliitikkojen (ja median) keskuudessa. Tämä on toki ymmärrettävää, mutta ei viisasta. Vartiainen näet kehuu Ruotsin porvarihallituksen talouspolitiikkaa ja sanoo suoraan: Jos Suomessa halutaan pelastaa
somalit, on otettava mallia Ruotsista.
Vartiaisen lääkkeet ovat myrkkyä Suomen ay-liikkeelle ja poliitikoille. 1) Somaleita ja työhön kykeneviä sairauseläkeläisiä pitää patistaa työmarkkinoille piiskalla ja porkkanalla, 2) työttömyysputki pitää poistaa ja 3) kotihoidon tuen lopettamista on syytä harkita.
Ei muuta kuin Ihalainen töihin eli purkamaan omia kelvottomia aikaansaannoksiaan. Hänen Silminnäkijä-ohjelmassa esittämänsä keinot eivät ole mistään kotoisin. Jos työ tai opiskelu ei kiinnosta, on järjestelmäämuutettava.
Jos työkykyinen somali tai aikuinen saa työttömyystukea, kyllä sen vastineeksi yhteiskunta voi velvoittaa ihmisen tekemään jotain edes muutaman tunnin päivässä. Se ei tietenkään ole kivaa, mutta ei ole kivaa myöskään meidän veronmaksajien maksaa loisien elättämisestä.
Myös kotihoidontuen voisi poistaa ja muuttaa työelämää niin, että osa-aikatyö kävisi mahdolliseksi. Tässäkin asiassa voidaan ottaa mallia Ruotsista. Äitiysloma on pitkä, verrattuna 3 kuukauden aikaan 70-luvulla. Silloin ei ollut kunnallisia hoitoloita, vaan palkattiin tyttöjä kotiin "paskaduuniin" eli hoitamaan vauvaa. Ja ihan hyvin meni.
Ja lopuksi: maahanmuuttoa on helpotettava, koska me tarvitsemme työntekijöitä. Kun työtä tekevien määrä pienenee ja meillä on vielä riesana ja elätettävänä työtä vieroksuva nuoriso, mistä muualta me saamme työntekijöitä kuin somaleista.
Onneksi Suomeen on tulijoita.
Kuten ensimmäisessä kirjoituksessani tässä ketjussa totesin:
QuoteJos on enemmän lapsia yhtälö kääntyy vielä enemmän sossupummin eduksi, sillä tuet kasvavat lasten myötä (ja sossu maksaa vielä päiväkotimaksut ym), mutta palkka pysyy samana.
Tämä on minusta erittäin olennaista, koska nimenomaan lapset ovat se tekijä, joka suurentaa eniten työssäkäyvän ja sosiaalituella eläjän välistä toimeentulokuilua.
Jokainen lapsi lisää asumistuen perusteeksi hyväksyttävien asumisneliöiden määrää 20 m2 - enimmäisvuokra määräytyy per neliö. Kolmella tai neljällä lapsella on mahdollista saada yhteiskunta kustantamaan jo melkoisen suuren perheasunnon vuokra. Jokainen lapsi lisää myös toimeentulotukea hieman iästä riippun n. 250-300 eur /kk. Työssäkäyvällä palkan pitäisi vastaavasti nousta. Koska asumistukea ei lasketa tuloihin päivähoitomaksuja määrättäessä, sosiaalipummi voi saada laskelmassa tuhannen euron vähennyksen menoista, jotka työssäkäyvä maksaa itse. Toki jossain tilanteessa suuri työssäkäyvä perhekin voi saada asumistukea, mutta vain vuokra-asuntoon. (Teoriassa sitä voi kyllä saada asuntolainan korkoihinkin, mutta laskennallisesti tilanne, jossa se olisi mahdollista, on todellinen poikkeus).
Tämä on nähdäkseni suurin eriarvoistava tekijä, joka synnyttää merkittävimmät kannustinloukut.
Jokseenkin tulee vaikutelma että Ilta-/A-Sannan äiti ei ole kovaa maailmaa koskaan kohdannut silmästä silmään.
Quote from: muh dik on 10.03.2012, 12:45:11
Toivon että suomalaiset nuoret äänestäisivät jaloillaan, muuttaisivat ulkomaille jos ei täällä saa duunia tai sitten joutuu tekemään duunia samalla palkalla jonka saisi myös kotona istumisesta ja pilven polttamisesta. Työstä pitää aina saada enemmän palkkaa kuin siitä että istuu perseellään eikä tee mitään. Tosin eipä minua haittaisi sellainenkaan malli jossa hyvinvointivaltiota ei ole eikä loiset saa mistään rahaa. Ei se minua kosketa. Mutta asian pääpointti on että työstä pitää maksaa enemmän kuin lusmuilusta.
Minunkin mielestäni on järkevää nuorten painua ulkomaille, kun AY-mafian runtelema Suomi ei pysty tarjoamaan mitään joustavaa. Keskivertosuomalaisella on kuitenkin yleensä yleissivitystä ja osaamistietämystä jonka voimin voi saada vaikka mitä ulkomailla, kun taas kotosuomessa työpaikat on varattu etnisille työvoimapulan poistajille joita subventoidaan asunto-yms. eduilla.
Itse olen ammattisyrjäytynyt joka nyt kuitenkin harrastaa mm. kansainvälistä vientimyyntiä ja tuotekehittelyä lähinnä energia-ja ympäristötekniikan alalla. Tietenkään näistä ei palkkaa saa, sillä toimijoilla on vaikeaa suomessa missä tukirahat valuvat lähinnä Nokia-skaalan korporaatioille eikä pienemmille yrityksille jotka ne innovaatiot luovat. Se on tosin semmoista hommaa, että tehdään vaikka 20 vuotta ja saadaan sitten joskus jotain, sillä kyse on erittäin suurista infrastruktuurihankkeista. Jokatapauksessa, koitin mennä työharjoitteluun eräälle firmalle vientimyyjäksi ulkomaille. Aluksi asia torpattiin. Sitten työnantajani - poliittisesti aktiivinen ja epäkorrekti mies jolta jo 2 blogia uudessa suomessa sensuroitu - otti asian ajaakseen sillä hän oli sitä mieltä, että laman aikana juuri nuorten tulisi lähteä Suomesta ulkomaille. Sitten sain kuullua omaa tapaustani käsiteltävän ennakkotapauksena työhallintoviranomaisten keskuudessa, vaikka alunperin mm. vakuutusten saaminen piti olla juridisesti mahdotonta. Sitten ei kuulunut mitään. No, olin sitten kuukausia ulkomailla luomassa kontakteja korkeisiin herroihin vientimyynnin edistämiseksi jotenkin keplotelleen työmarkkinatuilla sielläpäin, myöhemmin onnistuin viemään Suomesta varsinaisen kaupittelijan löytämieni kontakien luo. Opin myös patologiseksi Finpro-vihaajaksi kyseisen verorahoteisen putiikin shokeeravan saamattomuuden takia - itse sain enemmän aikaan reppuselkäsossupummina ulkomaankaupan kontaktien eteen siellä missä Suomi-yhteyksiä ei ollut mutta kova kysyntä suoraan esimerkiksi tapaamani teollisuusministerin taholta Suomalaiselle energiatekniikalle.. http://www.finpro.fi/ Mielikuva mikä syntyi tuon laitoksen ulkomaantoimiston pomoista on sellainen ettei sitä voi kirjoittaa tähän. No tästä kaikesta sitten sain palkkioksi sen että työkkärini katkesi kun paljastui pitkäaikainen ulkomailla oleskelu tehdessä sitä, mitä työvoimatoimisto ei osannut löytää onko siihen juridisesti mahdollista työllistää (ja hoitaa vakuutusjutut työllistävän firman suuntaan). No, kavereilta vippaamalla selvisi ja löysin sosiaalitoimiston palvelut. Myöhemmin erikoistyövoimaneuvojani (kun en ole elämäni aikana ollut päivääkään palkkatöissä, enkä omaa mitään koulutusta) kanssa tapahtui keskusteluissa mielenkiintosia episodeja vaikka olisi luullut toimenkuvani olleen heille ihan selvä. Hän oli hermostunut esittelemistäni kehitysmaalaisten ministerien käyntikorteista, yms. jutuista liittyen yhteen hämäräpoliittiseen kuvioon jota olin toisessa ulkomaassa tutkimassa kun en omaa mitään virallista asemaa ja voin mennä outoihin kuviohin opiskelemaan juttuja joista sitten yleistä tietämyksen lisääntymisestä seuraavaa hyötyä), ja oli tokaissut "jos et olisi näyttänyt kaikkia näitä pieniä todisteita paikoista missä olet ollut katsoisin sinun kärsivän juttujesi perusteella harhoista ja psykoosista". Hän sitten tarjosi erilaisia veronmaksajille hyvin kalliita mielenterveyspalveluja käyttööni mistä kieltäydyin sillä katsoin ettei moinen pelleily edistä vientimyyntiä tai tuotekehittelyä, vaan este on viraston omassa byrokratiassa ja säännöissä. Myöhemmin tuli selväksi kun aloin epäillä kaverin ammattitaitoa ja pyysin nähtäväksi hänen minusta kirjoitamansa raportin missä sitten mainittiin hänen katsovan kärsiväni psykoosista. Hän oli näemmä katsonut tarinoideni olevan vain mielikuvitusta, näistä todisteista piittaamatta ja lisäksi perusteina oli 'osallistunut tänä kesänä ristiriitaisiin tapahtumiin (?!?!?)" ja "pukeutunut oudosti" (Etelä-aasialainen kurta bisnestutulta & jussi-paita kirpputorilta). Tein miehestä valituksen perusteena totaalinen ammattitaidottomuus - tälläisten pellejen sekoilu kun maksetaan verovaroista. Sittemmin minua ei ole erityistyövoimaviranomaiset häiriköineet. Olisi kuitenkin kirveellä töitä näiden virastojen kanssa. Ongelmahan on, että nämä on koulutettu vain setvimään erilaisia vajakkeja eikä minun kaltaisia tapauksia missä koko maan taloutta pitkällä tähtäimellä hyödyttävät työt hoidellaan kyllä kiinnostuspohjalta itse itseiskoulutuksella, mutta niistä ei makseta kun ammattinimikkeitä ei ole olemassa ja byrokratian kanssa tulee yhteentörmäys.
Vastaavia sotkuja on ollut eräällä tutullani joka myös teki kehitysmaalaiselle teollisuusmiehelle tuotekehittelyä energiatekniikan saralla palkkatukiharjoitteluna mitä työkkäri hieman kummasteli myös mutta virkalija oli fiksumpi ja antoi asian mennä läpi. Se sisältyi erääseen kehitysapu-järjestö-projektiin, sillä mikäs sen parempaa kuin kehittää kokonaan uutta teknologiaa räätälöitänä kehymaiden käyttöön. Suomalaiset firmat eivät ole siitä kiinnostuneita pääsääntösesti. Tälläisillä osaavilla ihmisillähän ei ole suomessa mitään muuta virkaa kuin pitkäaikaistyöttömyys, eikä tuotekehittely ole kovin mahdollista maassa missä muita kuin Nokian kokoisia firmoja ei tekesistä tueta, joten näin eksoottisia ratkaisuja on tehtävä jos haluaa saada suomalaisten julkisrahotteisen koulutuksen luoma osaaminen käyttöön. Monesti tällöin on järkevämpää tehdä proto-tuotekehittely siellä ulkomailla missä varsinkin matalatekniikan markkina-arvo ymmärretään suoraan, ja katsoa jos joko kotomainen firma olisi sitten kiinnostunut viemään kehitelmiä pidemälle.
Jokatapauksessa itseäni kiinnostaisi jos persut sun muut ottaisivat vaikka aloitteen siitä miten Suomalaisten työllistymistä ulkomaille voisi edistää koska täällä kotomaassa nyt on mitä ihmeellisimpiä jäykkyyksiä sun muita mikä tekee asiasta mahdotonta täällä. Suomalaisella perus sivistyksellä tekee vaikka mitä ulkomailla jonne sitten syntyisi kaupallisia yhteyksiä ynnä muita.
Mielestäni Ukkola on tuossa kirjoituksessaan monessa asiassa aivan oikeassa. Kiljuva työpula ja "me tarvitaan lisää työvoimaa" ei oikein osu, mutta oman kokemukseni perusteella nykyinen sosiaalidemokraattinen systeemi, jossa kaikkien on oltava tasavertaisia (ja tietysti osan vielä tasavertaisempia), mahdollistaa ns. chillailun. Omat kokemukseni menevät tuonne viime vuosituhannen loppupuolelle, kun monet eivät vielä kehdanneet käydä sossun luukulla, mutta ilmassa alkoi elää tietty ajatus, että vittujako tässä mitään tekemään, kun luukulta tulee ilmaiseksi rahaa, joka riittää keppanaan ja röökiin sekä pleikkariin. Suoraan sanoen itseäni tympäisi opiskella tuhannella markalla, kun toiset vetivät lähes neljää tuhatta markkaa vain makaamalla ja räkimällä kattoon. Tämä oli heiltä täysin tietoinen valinta. Nyttemmin suurin osa näistä henkilöistä on käynyt koulut ja osa ei ole, joten jatkavat edelleen samaa rataa.
Häveliäisyys on hävinnyt tukien hakemisesta ja yhteiskunnan tuista on tullut yleisesti hyväksyttävä tapa tehdä tienestinsä. 80-luvulla ns. sossun luukulla käyminen oli jotain, mihin suostuttiin vasta sitten, kun ei kerta kaikkiaan ollut muuta vaihtoehtoa.
Yhteiskunnan tuet ovat kertakaikkisen hieno asia, mutta kun ne palvelevat sellaista asiaa, kun laiskuus, niin ollaan vaarallisella tiellä. Ei perkele elämän tarvitse aina olla kivaa. Eniten minua häiritsee se, että nämä "oman elämän etsijät" sekä järjestelmän väärinkäyttäjät tuntuvat olevan koko järjestelmän suurimpia mollaajia ja lisää pitäisi saada.
Aputyömiehiä, lumenluojia, raksasiivoojia, varastotyöntekijöitä... Näille professionaaleille olisi töitä koko ajan tarjolla. (ehkei lumenluojille kesällä) Palkka on vain niin "mitätön", ettei siitä jää juuri sen enempää käteen kuin tuista. Mikähän niitä asuntojen vuokria nostaa? Osittain ainakin se, että tuet tulevat kuin manulle illallinen ja vuokranantaja tykkää myös tästä. Itsekin vuokranantajana pidän tästä mallista, jolloin ei tarvitse olla huolissaan kenelle asunnon vuokraa, koska jokaisella rahat riittää. Toki takaraivossa kaivertaa ajatus, että kaverihan saattaa maksaa vuokransa meikäläisen verorahoilla, mutta näin se liikevaihto kasvaa.
En kyllä ymmärrä mikä oikeus esimerkiksi yksin asuvalla loisella on meidän yhteisesti kustantamaan asumiseen. Tämä sama koskee jonkin verran myös opiskelijoita. Soluasuminen on vähentynyt huomattavasti (nyt joku kiljuu, että ainakin minä asun kimppakämpässä...just joo, mutta vähentynyt se on raakasti). Muistaakseni tutkimuksen mukaan vielä kahden hengen solut menevät jotenkin kaupaksi, mutta esim. 3 tai suurempien solujen vuokraaminen ei enää onnistu ainakaan täyteen. Itse asuin opiskeluaikoina enimmäkseen 7-hengen solussa.
Tämän vuoksi ihmettelenkin, että mikä oikeus sellaisella henkilöllä, joka ei ole löytänyt alle 25-vuotiaana esimerkiksi kertaakaan duuni- tai opiskelupaikkaa on asua yksin kalliissa vuokra-asunnossa meidän kaikkien yhteisillä rahoilla. Mihin vedetään yksilön oma vastuu tekemisistään ja mihin vedetään esimerkiksi vanhempien vastuu? Ei jumalauta yhteiskunta voi aina olla paapomassa, jos vaan ei huvita. Luulen, että vanhemmillakin alkaisi jossain vaiheessa pinna palaa, jos kolmekymppiä lähestyvä kaveri makoilisi omassa peräkammarissaan ja ei näyttäisi tekevän elettäkään lähtemiseen (Toki me kaikki hompanssit olemme tällaisia, mutta siis noin yleisellä tasolla).
Masennus on nykään myös äärimmäisen yleistä. Aika kumma juttu, koska meillähän pitäisi kaiken olla tosi hyvin... Voisikohan olla niin, että passivoitunut ihminen masentuu aika helposti. Ei sitä ehdi masentumaan, jos joutuu joka päivä tekemään asioita toimeentulonsa eteen. Terveen ihmisen pystyy "masentamaan" nopeasti huonolla ruokavaliolla, epäsäännölisellä rytmillä, alkoholin ylenkäytöllä sekä äärimmäisen vähällä liikunnalla. Noin 6kk tällaista kuuria riittää täysin perusterveelle aiheuttamaan "masentuneisuuden", kukin voi tahollaan kokeilla. On myös masennusta, joka johtuu lapsuudesta ja geeneistä sekä esimerkiksi ylirasituksesta, mutta väitän, että passivoituminen ja sitä kautta syrjäytymisen kierteeseen joutuneet masentuneet ovat suurin ryhmä. Passivoitumisen kautta masentuneiden hoito on yleensä vielä hankalampaa, kuin muiden teiden kautta masentuneiden hoitaminen, sillä tällaiselle henkilölle on "tavallisen" elämän normit ja aikataulut muutenkin unohtuneita.
Kaikki tämä maksaa aivan järjettömästi ja toivoisinkin koko tukiviidakon läpikahlaamista, järjestelmän yksinkertaistamista ja järkeistämistä. Kansalaispalkkaa en silti kannata. Palkka tekemättömästä työstä ei ole palkkaa vaan lahja. Sairaille pitää olla oikeudet saada hoitoa ja heikko-osaisille pitää olla tukiverkot, mutta jokin roti tähän hommaan on saatava. Se, että ei viitsi mennä töihin, koska palkka on vain vähän suurempi kuin tuki, pitäisi kriminalisoida. Tuki on tarkoitettu juuri siihen tilanteeseen, ettei mistään saa rahaa. Ei se ole palkkaa, ei se ole tuloa, ei se ole varauksetonta. Opintotuki on palkkaa opiskelijalle ja mielestäni on huutava vääryys, että opintotuki on pienempi kuin työttömyyskorvaus.
Quote from: B52 on 10.03.2012, 13:36:43
Syypää siihen, että meillä on näin järjetön järjestelmä, on ay-liike ja kolmikanta. Poliittiset päättäjät ovat jo vuosikymmeniä ulkoistaneet eläkkeitä, työttömyysturvaa, toimeentulo- ja muita etuuksia koskevan lainsäädännön työmarkkinajärjestöille.
Yleensä SAK:n pomo on sanellut hallitukselle, minkälaista lainsäädäntöä pitää tehdä, jotta työrauha säilyy. Pahin päällepäsmäri on ollut Lauri Ihalainen, nykyinen työministeri. Hän on toiminut SAK:ssa vuodesta 1970 lähtien ja oli puheenjohtajana 1990-2009 eli aikana, jolloin Suomesta rakennettiin hyvinvointiyhteiskunta.
Nyt Ihalainen saa "nauttia" edellisen työnsä hedelmistä, kun yrittää patistaa somaleita työhön tai opiskelemaan. Kumpikaan vaihtoehto ei ole kivaa. Elämänhän pitää olla kivaa. Ja jos kivaa saa ilmaiseksiyhteiskunnalta, miksi hitossa kukaan menisi töihin.
Hyvinvointiyhteiskunta on erinomainen asia. Mutta korporatismi eli etujärjestöjen saneluvalta on tehnyt siitä kalliin ja epäoikeudenmukaisen.
Korporatismia arvosteli myös Ruotsista palaava VATT:n tuleva johtaja Juhana Vartiainen HS:ssä 4.3. Hänen mukaansa Suomen korporatistinen poliittinen järjestelmä ei kykene tekemään uudistuksia. Vartiainen tarkoitti juuri työmarkkinajärjestöjen merkittävää asemaa politiikassa.
Vartiaisen haastattelu on saanut harvinaisen vähän huomiota poliitikkojen (ja median) keskuudessa. Tämä on toki ymmärrettävää, mutta ei viisasta. Vartiainen näet kehuu Ruotsin porvarihallituksen talouspolitiikkaa ja sanoo suoraan: Jos Suomessa halutaan pelastaa
somalit, on otettava mallia Ruotsista.
Vartiaisen lääkkeet ovat myrkkyä Suomen ay-liikkeelle ja poliitikoille. 1) Somaleita ja työhön kykeneviä sairauseläkeläisiä pitää patistaa työmarkkinoille piiskalla ja porkkanalla, 2) työttömyysputki pitää poistaa ja 3) kotihoidon tuen lopettamista on syytä harkita.
Ei muuta kuin Ihalainen töihin eli purkamaan omia kelvottomia aikaansaannoksiaan. Hänen Silminnäkijä-ohjelmassa esittämänsä keinot eivät ole mistään kotoisin. Jos työ tai opiskelu ei kiinnosta, on järjestelmäämuutettava.
Kiitos mainiosta parodiostasi, missä laitetaan Ukkolan kirjoitus järkevämpään muotoon. Poistin maahanmuuttokritiikin, ja jätin oivaltavamman osan jäljelle.
Juuri tämä perkeleen AY-mafia on saanut aikaan valtavasti työttömyyttä. Joskus oli sosiaalinen luokkataistelu porvareiden ja köyhien duunareiden välillä. Silloin AY-liike oli hyvä juttu. Nykyään luokkataistelu on saunalisiä, ylikorkeaa palkkaa yms. juttua saavien AY-duunarien ja työttömien välillä. Mitä korkeammat etuudet on työläisille järjestetty, sitä vähemmin kannattaa palkata työvoimaa noin ylipäätään.
Persut tuskin tekevät syrjäytyneiden nuorten asialle mitään koska Matti Putkonen. Syrjätyneiden asia ja AY-liikkeen asia taas ovat toisilleen päinvastaiset.
Tätä en anna AY-mafialle koskaan anteeksi. Vittu vessapaperitkin piti 2005 roudata Saksasta. Tämän jälkeen alkoikin massiivinen metsäteollisuuden alasajo Suomessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4teollisuuden_ty%C3%B6sulku_2005
QuoteMetsäteollisuuden työsulku vuonna 2005 oli Suomen työmarkkinoilla harvinainen työsulku, jonka taustana olivat Paperiliiton järjestämät pistelakot työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä. Paperiliitto halusi lakoilla pyrkimystä torjua Metsäteollisuus ry:n vaatimukset tehtaiden ulkopuolisen työvoiman käytön laajentamisesta ja paperikoneiden käyttöajan lisäämisestä vuosittain poistamalla joulu- ja juhannusseisokin.
Metsäteollisuus ry:n työsulku alkoi 18. toukokuuta 2005 ja se koski noin 24 000:a Paperiliiton ja Sähköliiton jäsentä. Kuusi viikkoa kestäneellä työsululla oli merkitystä liike- ja kansantaloudellisesti. Metsäyhtiöiden toisen vuosineljänneksen tulokset heikkenivät voimakkaasti ja kansantalouden kasvu pysähtyi. Myös paperiteollisuuspaikkakuntien kunnallisverokertymä heikkeni niin, että jotkut kunnat hakevat sisäasiainministeriön harkinnanvaraista apua, ns. kuntien köyhäinapua.
Työsulun aikana Suomen sähkönkulutus väheni ennätysalhaiseksi.
Quote from: Aurelius on 10.03.2012, 13:10:56
...
Jatketaan tarkastelua. Jos työmarkkinatukea saava osallistuu työvoimapoliititseen toimenpiteeseen, hän saa 9 e/pv verotonta ylläpitokorvausta, jota ei lasketa tuloksi asumistukea ja päivähoitomaksua määritettäessä. Tällöin hänen bruttotulonsa nousevat 193,5 e /kk ja hän on jo suhteessa työssäkäyvään jo 130,98 e voitolla.
...
Minun käsittääkseni tuo 9euroa/työvoimatoimenpidepäivä ei ole mikään automaatti, vaan on useita tilanteita, joissa sitä ei saa.
Jokatapauksessa mm. seuraavat asiat ovat tosia:
-Kaikesta kieltäytyvä päätyy helposti tilanteeseen, jossa hän saa elämiseensä vain 250 euroa kuussa, ja pidemmän päälle sillä ei enää elä. Kyseisellä summalla voi elää joitakin tavallisia kuukausia, mutta sitten päälle kaatuu jokin yllättävä ja rahaavievä pakollinen vastoinkäminen, ja talous romahtaa täysin (Voi mennä asuntokin alta.). On turha luulla, että läheskään kaikki pakolliset rahaavievät vastoinkäymiset olisivat sellaisia, joissa sossu avustaisi.
-Moni terveen papereilla virallisesti oleva ei niin työkykyinen lopulta olekaan. Esimerkiksi motorinen kömpelyys (jonka syyt lienevät neurologiset ja josta on mahdoton oppia pois ainakaan enää varhaislapsuuden jälkeen) aiheuttaa helposti sen, että henkilö ei kertakaikkiaan ole kyvykäs tekemään monia käytännön töitä, mutta silti tätä ei huomioida mitenkään. Tämä on ihan yhtä suuri mutta paljon vähemmän puhutumpi ongelma kuin se, jos joku on joskus onnistunut livahtamaan työkyvyttömyyseläkkeelle vaikka ei-niin-sairas olisikaan.
-Asuntolainaa maksavalle kuitenkin kertyy siinä asunto omaksi omaisuudeksi, kuten itsekin myönsit.
Aureliuksen kirjoituksessa saattaa olla joitain pointteja, mutta epäilen kyllä sen joitain kohtia ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä. Itsekin olisin kyllä valmis tinkimään esim. sosiaalieläjän subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta.
Tuulikki Ukkolan kirjoitus kertoo yhden syyn sille, miksi kokoomus haluaa rahdata Suomeen siirtolaisia kehitysmaista. Tarkoitus on painaa joidenkin töiden palkkatasoa entisestään alaspäin. Kokoomuksessa tarvittaisiin ryhtiliike, joka asettaisi suomalaisten edun ensisijaiseksi. Kokoomuksen kannattajat pitkällä tähtäyksellä kärsivät kaupunkien ghettoutumisesta.
Luin Daily Mailista hiljattain, että Lontoon nuorisovankiloiden asukkaista jo melkein puolet on mustia. Onko lontoolaisten edun mukaista rahdata kaupunkiin maahanmuuttajia tällaisista maista?
Näemmä tytär toimittaja Sanna Ukkola ja äiti Tuulikki ovat löytäneet toisensa maahanmuuttokysymyksissä. Motiivit heillä ovat erilaiset, mutta niitä yhdistää suomalaisten edun vastainen toiminta.
Quote from: Suurkirjoitus on 10.03.2012, 14:01:40
Quote from: Aurelius on 10.03.2012, 13:10:56
...
Jatketaan tarkastelua. Jos työmarkkinatukea saava osallistuu työvoimapoliititseen toimenpiteeseen, hän saa 9 e/pv verotonta ylläpitokorvausta, jota ei lasketa tuloksi asumistukea ja päivähoitomaksua määritettäessä. Tällöin hänen bruttotulonsa nousevat 193,5 e /kk ja hän on jo suhteessa työssäkäyvään jo 130,98 e voitolla.
...
-Moni terveen papereilla virallisesti oleva ei niin työkykyinen lopulta olekaan. Esimerkiksi motorinen kömpelyys (jonka syyt lienevät neurologiset ja josta on mahdoton oppia pois ainakaan enää varhaislapsuuden jälkeen) aiheuttaa helposti sen, että henkilö ei kertakaikkiaan ole kyvykäs tekemään monia käytännön töitä, mutta silti tätä ei huomioida mitenkään. Tämä on ihan yhtä suuri mutta paljon vähemmän puhutumpi ongelma kuin se, jos joku on joskus onnistunut livahtamaan työkyvyttömyyseläkkeelle vaikka ei-niin-sairas olisikaan.
Vielä isompi juttu on mahdolliset persoonallisuushäiriöt jotka eivät mitenkään näy missään työkkärihaastatteluissa, eivätkä estä ihmistä saamasta koulusta huippuarvosanoja. Ja tokihan vaikkapa hm... Jyrki Kataiseksi.. pääsee narsistisella persoonallisuushäiriöllä mainiosti. Kaikille parempi ettei tälläistä porukkaa ole työelämässä, vaan mielummin puuhaamassa omiaan.
Ja ai niin, pääsihän Hakkarainenkin kansanedustajaksi. Mutta parempi jos olisi ollut työkkärissä ikänsä. Sairas mies hänkin.
Tuo Tuulikki Ukkolan kirjoitus (luin sen vasta kokonaan) on ihan käsittämätöntä vaahtoamista ja kuvastaa yleisemmin kuinka virheellisiä tuollaiset sosiaalipummeja siellä ja täällä näkevät tekstit yleensä ovat. Vastaavanlaisia tuntuu täällä Hommassakin riittävän.
Ukkolan kirjoituksen todellinen helmi oli väite, että juuri Ihalaisen puheenjohtajakaudella 1990-2009 Suomesta oltaisiin rakennettu hyvinvointiyhteiskunta. Tämä väite yksin osoittaa, että eihän tuossa kirjoituksessa paljonkaan asiasisältöä ole. Nimittäin, todellisuudessa 90-luvun alun lamasta lähtien sosiaaliturvan tasoa on lähes kokoajan merkittävästi laskettu, tukien ostovoima on pienentynyt huomattavasti ja kaikenlaisia velvoitteita on lisätty yhä enemmän ja enemmän. Joskus 90-luvun alussa olivat ne sosiaalieläjälle parhaat päivät, jolloin ei juuri ollut velvoitteita (eikös toimeentulotuen leikkuumahdollisuuskin tullut vasta joskus 90-luvun puolivälin tienoilla) ja tuilla pystyi ostamaan paljon enemmän. Silloin tosiaankin saattoi vielä olla niin, että sosiaalieläjän kelpasi rauhassa elellä tuilla melko leveästi.
Nuo päivät ovat kuitenkin jo kaukana takana, mutta tietyt tahot tuntuvat vain "unohtavan" tämän tosiasian.
Quote from: Aurelius on 10.03.2012, 13:41:03
Kuten ensimmäisessä kirjoituksessani tässä ketjussa totesin:
QuoteJos on enemmän lapsia yhtälö kääntyy vielä enemmän sossupummin eduksi, sillä tuet kasvavat lasten myötä (ja sossu maksaa vielä päiväkotimaksut ym), mutta palkka pysyy samana.
Tämä on minusta erittäin olennaista, koska nimenomaan lapset ovat se tekijä, joka suurentaa eniten työssäkäyvän ja sosiaalituella eläjän välistä toimeentulokuilua.
Jokainen lapsi lisää asumistuen perusteeksi hyväksyttävien asumisneliöiden määrää 20 m2 - enimmäisvuokra määräytyy per neliö. Kolmella tai neljällä lapsella on mahdollista saada yhteiskunta kustantamaan jo melkoisen suuren perheasunnon vuokra. Jokainen lapsi lisää myös toimeentulotukea hieman iästä riippun n. 250-300 eur /kk. Työssäkäyvällä palkan pitäisi vastaavasti nousta. Koska asumistukea ei lasketa tuloihin päivähoitomaksuja määrättäessä, sosiaalipummi voi saada laskelmassa tuhannen euron vähennyksen menoista, jotka työssäkäyvä maksaa itse. Toki jossain tilanteessa suuri työssäkäyvä perhekin voi saada asumistukea, mutta vain vuokra-asuntoon. (Teoriassa sitä voi kyllä saada asuntolainan korkoihinkin, mutta laskennallisesti tilanne, jossa se olisi mahdollista, on todellinen poikkeus).
Tämä on nähdäkseni suurin eriarvoistava tekijä, joka synnyttää merkittävimmät kannustinloukut.
Aurelius,
kiitos Sinulle siitä, että selvensit noiden lasten merkitystä. En tiennytkään, että suurella lapsikatraalla voi sosiaalieläjä tienata noin paljon. Ei niihin lapsiin mene läheskään tuollaista summaa, varsinkin, jos on on julma lapsilleen eikä osta heille kuin kaikkein välttämättömimmiän.
Kaikki tämä tietenkin olettaen, että lapsista saatavista lisätuista esittämäsi väitteet ovat tosia (itse en ole "lapsipuoleen" perehtynyt) ja en suinkaan epäile, etteivätkö ne tosia tai ainakin lähestulkoon oikeita olisi.
Tuo kaikki oli minulle aivan uutta.
Eivät nykynuoret ole mitään työnvieroksujia, joka niin väittää on vieraantunut nuorison arjesta. Muistan hyvin, kuinka ennen 1990-luvun itse aiheutettua poliittisesti tarkoituksenmukaista lamaa, käytännössä jokainen nuori sai töitä jos halusi. Lisäksi ns. paskaduunillakin pystyi esimerkiksi kotikaupungissani Espoossa ostamaan järvenperästä rivitalohuoneiston.
Kyse on viimekädessä keskittämispolitiikasta ja ultrakapitalismista = juotikaspolitiikasta. Kokoomus ja Vihreät ovat olleet ajamassa keskittämispolitiikkaa voimallisesti ja tulos alkaa näkyä. Voin kertoa yhden karun esimerkin yhdenkin Espoon vihreän ajatusmaailmasta ko. heppu istui ainakin silloin Espoon kruunun hallituksessa. Sanoin hänelle, että pitäisi rakentaa enemmän pieniä asuntoja joissa olisi kohtuu vuokra, jotta nuoret pääsisivät oman elämän alkuun ja huonostakin palkasta jäisi jotain käteen. Hän vastasi, että se ei ole taloudellisesti kannattavaa, sitäpaitsi pitää nimenomaan rakentaa suuria asuntoja, jotta suurilapsisille maahanmuuttajaperheille olisi tarjontaa. Suomalaiset nuoret ostakoot asuntonsa vapailta markkinoilta - heillä on siihen kyllä varaa.
Mitä tulee AY-politiikkaan, niin ammattiyhdistysliikkeellä oli nimenomaan paljon suurempi vaikutusvalta 1980-luvulla ja AY-liikkeen valta romutettiin poliittisessa lamassa 1990-luvulla - siinä oli oikeistodemaritkin mukana. Oikeistopolitiikan lopputuloksena on keskittämispolitiikka, asuntokeinottelu ja matalapalkka-alat, jotka aiheittavat ns. tuloloukkuja = asumis-ja elinkustannukset eivät ole oikeassa suhteessa "kasvualueilla".
Oikealla alue ja energiapolitiikalla saataisiin alueellinen keskittäminen rauhoittumaan ja lopulta paranemaan. Tämä olisi tietenkin ikävää keinottelijoille ja vihreille idealisteille, mutta siten päästäisiin tervehdyttämään Suomea vaivaava kataistrofaalinen nykytila.
Quote from: Perttu Ahonen on 10.03.2012, 14:49:57
Oikealla alue ja energiapolitiikalla saataisiin alueellinen keskittäminen rauhoittumaan ja lopulta paranemaan. Tämä olisi tietenkin ikävää keinottelijoille ja vihreille idealisteille, mutta siten päästäisiin tervehdyttämään Suomea vaivaava kataistrofaalinen nykytila.
ihan kuin minun suustani. me emme tarvitse/meillä ei ole tarvetta nykyisen olemattoman sosiaaliturvan heikennyksille, vaan me tarvitsemme politiikkaa, jossa on järkeä. Siitä on vihreän sairas ajatusmaailma kaukana.
Ukkola on hyvä tyyppi. Liberaali. Kiinnitin hänen lausuntoihinsa huomiota jo eduskunta-aikana. Tätä uutta kirjoitusta en viitsi lukea, koska en halua ottaa riskiä, että se himmentäisi Ukkolasta saamaani myönteistä kuvaa. Muutamat hänen mielipiteensä ovat joka tapauksessa olleet niin hyviä ja niin oleellisissa asioissa, että vaikka hän kirjoittaisi lopun ikänsä pelkkää roskaa, näiden mielipiteiden arvo ei vähene, mikäli hän ei niissä muuta mieltään.
Yksi ainoa poliitikon sanoma lause voi olla paljastava, ja se voi romuttaa ainakin minun silmissäni poliitikosta saamani kuvan absoluuttisesti ja ikuisesti, eikä mikään tule sitä enää koskaan muuttamaan - ellei poliitikko kieriskele säkissä ja tuhkassa ja ilmoita katuvansa mitä on sanonut. No, tällaistahan ei tapahdu. Enkä sittenkään uskoisi, että muutos on aito ja lopullinen. Kerran väärässä, aina väärässä. Pienissä asioissa mielipidettään voi tietenkin muuttaa, jos uutta tietoa ilmenee, tai jos olemassa olevaa tietoa tarkemmin analysoi ja pohtii. Kaikkihan me muutamme mielipidettämme ainakin jonkin verran. Se on aivan normaalia. Mutta isoissa - elämänasennetta kuvaavissa - asioissa muutos on epäilyttävä. Jos kerran muuttaa oleellisesti maailmankuvaansa, mikä takaa, ettei muuta sitä toisenkin kerran. Voiko tällaiseen ihmiseen siis luottaa?
^ Jos minä olisin toiminut kuten sinä, niin olisin edelleen kokoomuslainen. Onneksi "poliitikoista saamani hyvä kuva" ei ole minulle niin koskematon ja pyhä, ettenkö uskaltaisi sitä kuvaa päivittää.
Quote from: Bellerofon on 10.03.2012, 13:52:42
...
Masennus on nykään myös äärimmäisen yleistä. Aika kumma juttu, koska meillähän pitäisi kaiken olla tosi hyvin... Voisikohan olla niin, että passivoitunut ihminen masentuu aika helposti. Ei sitä ehdi masentumaan, jos joutuu joka päivä tekemään asioita toimeentulonsa eteen. Terveen ihmisen pystyy "masentamaan" nopeasti huonolla ruokavaliolla, epäsäännölisellä rytmillä, alkoholin ylenkäytöllä sekä äärimmäisen vähällä liikunnalla. Noin 6kk tällaista kuuria riittää täysin perusterveelle aiheuttamaan "masentuneisuuden", kukin voi tahollaan kokeilla. On myös masennusta, joka johtuu lapsuudesta ja geeneistä sekä esimerkiksi ylirasituksesta, mutta väitän, että passivoituminen ja sitä kautta syrjäytymisen kierteeseen joutuneet masentuneet ovat suurin ryhmä. Passivoitumisen kautta masentuneiden hoito on yleensä vielä hankalampaa, kuin muiden teiden kautta masentuneiden hoitaminen, sillä tällaiselle henkilölle on "tavallisen" elämän normit ja aikataulut muutenkin unohtuneita.
...
Vähättelet ja syllistät melko törkeällä tavalla masennuksesta kärsiviä, vaikka en sano, etteikö väitteessäsi voisi joidenkin kohdalla jotain perää olla.
Onko kaikilla nyt sitten todella hyvin, vaikka sinulla ehkä on ja yleisesti "pitäisi" olla???
Moni on mm. joutunut kasvamaan köyhässä, väkivaltaisessa ja alkoholihuuruisessa "perheessä", mitä edesauttoi mm. 90-luvun alun laman aiheuttama työttömyys ja leikkaukset (esim. kouluterveydenhuollosta), joiden vaikutukset eivät ole kadonneet mihinkään, vaan ne näkyvät vieläkin mm. silloin lapsina olleiden traumoina. Tästä syystä masennus on voinut ihan oikeastikin yleistyä, mutta ei tuo ole sellainen syy kuin vihjailet (=yökukkujan sosiaalieläjän holtiton alkoholinkäyttö ja siitä seuraava "masennus").
Masennuksen yleistyminen on kuitenkin luultavasti pitkälti vain näennäistä, sillä kyseinen vaiva luultavasti tunnistetaan ja diagnosoidaan paremmin kuin ennen. Voipi olla, että joskus 70-luvulla ja vielä 80-luvullakin moni melko vakavasti masentunutkin sai diagnoosin sijaan vain syyllistyksen siitä, että on muka työvieroksuva flekmaattinen laiskuri. Toki on niinkin, että masennuksen kaikkein lievimmät muodot eivät vie työkykyä läheskään kokonaan, mutta kyllä lievästäkin masennuksesta voi olla työkyvylle jo melkoista haittaa, ja esimerkiksi Dystymia-nimellä kulkeva masennuksen melko lievä mutta krooninen (kestää yleensä koko elämän, kun taas vakavakin masennus voi tulla ja sitten mennä) muoto voi olla hyvin haitallinen, ja se on kuvattu tässä Wikipedia-artikkelissa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dystymia
Jos henkilöllä on vaikkapa tuo ja sen lisäksi motorinen kömpelyys, hän alkaa olla käytännössä työkyvytön moniin käytännön töihin, vaikka luultavasti kukaan ei ole tuollaisella perusteella työkyvyttömyyseläkettä saanut.
Ihan ihme höpinää. Hourulaan tuo joutaisi. En katsonut enkä katso ko. YLE:n antia mutta en kyllä syyllistäisi työttömiä enää. Ja rahakaan ei riitä enää mihinkään. Siitä on kokoomuskorporaatio pitänyt vuosikymmeniä hyvän huolen. Aivan kuin työssäkäynti olisi itseisarvo ja täysin ilmaistakin vielä. En sano että kulkemisen pitäisi olla maksutonta mutta jos työaika on 4 tuntia ja työmatka < 80km niin eihän siinä ole mitään järkeä.
Ja paskaduuneja ei ole olemassa - on vain paskaliksoja. Paskaliksa on sen suuruinen että miinustettuna työmatkakuluilla jää jäljelle työmarkkinatuen verran eli n. 500€ tai alle.
Lopuksi sanon vain ettei pitäisi yleistää vaan yksilöidä jokainen työtön erikseen. Sairauksia? Masennusta? Lääkitys? Päihteitä? Itsetuhoa? Rikosrekisteri? Sinkku/avioliitossa? Lapsia? Onko koulutus kohdillaan? Onko motivaatiota ja jos ei ole niin miksi ei? Motivoiko ½-aikatyö vai pitäisikö olla 75%:n työaika, vai peräti kokopäivätyö? Ja monia muita aspekteja päälle mitkä vaikuttavat työn saantiin ja työssäkäyntiin ja elämiseen.
Nämä ovat asioita mitkä korporatiivinen kokoomus olisi pystynyt ratkomaan jos tahtoa olisi ollut. Nythän on vain niin ettei täällä pohjoisessa ole edes niitä paskaliksaisia töitä.
Niinpä. Suurin työnteon motivaation vähentäjä on kiinteiden kustannusten nousu, joka on kokoomuksen ja vasemmiston yhteisellä politiikalla rakennettua. Nykytilanteesta hyötyy eniten omistava luokka, jonka varallisuus on kasvanut mm. asuntojen hinnannousun myötä. Vasemmisto, SDP etunenässä, on sallinut kehityksen, mutta voi esiintyä samalla solidaarisena, koska valtion varoja pumpataan erilaisten tukien myötä köyhälistön kautta omistavalla luokalle (esim. kiinteistösijoitusyhtiölle). Tavallainen kansalainenkin luulee hyötyvänsä, kun hänen asuntonsa virtuaaliarvo kasvaa. Mutta koska työstä saatava palkka ei kasva samaa vauhtia kiinteistöjen hintojen kanssa, tavallainen palkansaaja tosiasiassa köyhtyy. Rikkaimmat rikastuvat eniten ja köyhimmät pidetään tukien avulla passiivisena.
Kuinkahan kauan tämä sairas kansanryöstökoneisto saa vielä pyöriä?
Jos haluaa hyötyä järjestelmästä maksimaalisesti, kannattaa muuten hankkia asunto, jonka hinnasta mahdollisimman suuri osuus on yhtiövelkaa. Esim Skanskan Entre. Niitä ei tosin viime vuosina enää ole ollut myynnissä, mutta vielä 2000-luvun alkupuolella oli mahdollista hankkia asunto 15% tai 30% kauppahinnalla, lopun ollessa yhtiövelkaa. Tällaisen asunnon pääomavastikkeen saa nimittäin kuitettua sataprosenttisesti asumistuella, toisin kuin tavallisen asuntolainan. Tällöin valtio maksaa asunnon puolestasi. On tämäkin järkevämpää kuin kartuttaa kiinteistösijoittajien varallisuutta maksamalla asumistukea niiden vuokriin...
Quote from: hattiwatti on 10.03.2012, 13:49:49
Itse olen ammattisyrjäytynyt joka nyt kuitenkin harrastaa mm. kansainvälistä vientimyyntiä ja tuotekehittelyä lähinnä energia-ja ympäristötekniikan alalla. Tietenkään näistä ei palkkaa saa, sillä toimijoilla on vaikeaa suomessa missä tukirahat valuvat lähinnä Nokia-skaalan korporaatioille eikä pienemmille yrityksille jotka ne innovaatiot luovat.
Olet tuossa oikeassa. Mutta tätähän tämä on; loputonta tärkeilevää uskoa pömpööseihin ja titteleihin. Olen nähnyt jokusen ihan arkisen saksalaisen keksinnön, joiden onni on ollut syntyä Saksassa. Suomessa niiden keksijälle oltaisiin tarjouttu mielenterveyspalveluita, tai ainakin naurettu pelleksi lopun ikää.
Muutenkin seikkailusi ovat sellaisia, että niistä lukisi joskus muutakin kuin pikakelausversion.
Ukkola selittelee omaksi edukseen. En viitsi edes vaivautua lukemaan mitä. Sitä samaa liturgiaa se kuitenkin on: Me politrukit ollaan helvetin tärkeitä ja siksi ansaitaan se meidän 10 000e/kk, mutta meitä harmittaa kun on niitä köyhiä jotka ei tee mitään sen 500e/kk tulonsa eteen. Jotta olisi parasta että tekisivät. [Sillä muuten pian ei ole enää meille palkan maksajaa]
Minä suosittelen kaikille kaiken työnteon lopettamista. Vasta sitten kun työ tarkoittaa tekemistä eikä hyvillä suhteilla hankittua asemaan, ei sitä kannata tehdä. Ei vaikka saisi sen 10 000e/kk. Nimittäin sellainen järjestelmä ei kestä. Oliko Neuvostoliitossa se puolueen virallinen valvoja - "operatiivivaltuutettu" - työpaikan ainoa tarpeellinen työntekijä? Vai miksi se oli ainoa joka sai palkkaa enemmän kuin elämisen perustarpeisiin vaadittiin? Samaa roskaa se on Eurostoliitossa. Tuulikkiukkolat eivät ole elämässään mitään työksi edes näennäisesti kutsuttavaa tehneet. Loisiksi minä sellaisia kutsun. Kuvittelevat vielä että "ansaitsemillaan" rahoilla olisi jotain mahdollista ostaa kun korttitalo romahtaa. Ehei, siinä vaiheessa se on ihan sama onko tilillä miljoona vai kakskymppiä. Silloin siirrtytään reaalitalouteen: se joka työtä tekee, se myös kaupasta jauhelihaa saa kotiinsa ottaa. Tuulikkiukkolat saa luottokorteistaan tehdä seinäpaperia.
Quote from: sivullinen. on 10.03.2012, 21:21:41
Minä suosittelen kaikille kaiken työnteon lopettamista. Vasta sitten kun työ tarkoittaa tekemistä eikä hyvillä suhteilla hankittua asemaan, ei sitä kannata tehdä. Ei vaikka saisi sen 10 000e/kk. Nimittäin sellainen järjestelmä ei kestä. Oliko Neuvostoliitossa se puolueen virallinen valvoja - "operatiivivaltuutettu" - työpaikan ainoa tarpeellinen työntekijä? Vai miksi se oli ainoa joka sai palkkaa enemmän kuin elämisen perustarpeisiin vaadittiin? Samaa roskaa se on Eurostoliitossa. Tuulikkiukkolat eivät ole elämässään mitään työksi edes näennäisesti kutsuttavaa tehneet. Loisiksi minä sellaisia kutsun. Kuvittelevat vielä että "ansaitsemillaan" rahoilla olisi jotain mahdollista ostaa kun korttitalo romahtaa. Ehei, siinä vaiheessa se on ihan sama onko tilillä miljoona vai kakskymppiä. Silloin siirrtytään reaalitalouteen: se joka työtä tekee, se myös kaupasta jauhelihaa saa kotiinsa ottaa. Tuulikkiukkolat saa luottokorteistaan tehdä seinäpaperia.
Word
Mulla on teoria:
Kaikki puolueiden broilerihautomoista valmistuneet eivät työllisty politiikkaan vaan heille pitää keksiä muita vaikutusvaltaisia hommia, joten heille on järkätty tärkeitä virkoja valtion hallinnossa. Se on paisunut älyttömyyksiin ja nykyisin jo lähes kymmenesosa suomalaisista työskentelee sen virkamiehinä. Palkat ovat keskimäärin 40% paremmat kuin yksityisen sektorin vastaavissa viroissa ja muut etuisuudet on paisutettu samalle tasolle. Vastuuta on vähän ja eikä kiirettä juuri esiinny.
Tilanne on taloudellisesti kestämätön, mutta virkamiehet ovat ottaneet asuntolainat ylisuurien palkkojensa mukaan eivätkä selviytyisi niistä yksityisen sektorin palkoilla. Lisäksi heidän työkokemuksellaan ei monissa tapauksessa hirveästi kilpailla yksityisen sektorin työntekijöiden kanssa eikä yksityinen sektori edes pystyisi työllistämään jotain kolmeasataatuhatta hallinnon virkamiestä, jotka joutuisivat työttömiksi mikäli valtion hallinto supistettaisiin järjelliselle tasolle. Kuitenkin tällä menolla valtio ajautuu jossain vaiheessa maksukyvyttömyyteen, koska yksityinen sektori ei tuota tarpeeksi jotta valtion hallinto saataisiin säilytettyä järjettömän suurena ilman että valtio joutuu ottamaa miljardeja euroja lainaa joka vuosi.
Ongelmaa on yritetty korjata painostamalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä muuttumaan kansainvälistyviksi kasvuyrityksiksi, koska joukko valopäitä on pitkän kokoustamisen ja konsulttien kuulemisen jälkeen keksinyt, että muutama uusi Nokia korjaisi tilanteen. Niitä ei kuitenkaan ole ilmaantunut mistään vaan pienet ja keskisuuret yritykset on ajettu ahtaalle.
Sen tilalle on keksitty toinen valopäinen idea, ja tässä alkaa se teoriaosuus.
Jos alamme kilpailla halpatyövoiman maiden kanssa, olemme vahvoilla, koska markkinat ovat lähellä ja työvoiman ammattitaito on aivan eri tasoa kuin kehitysmaissa. Sitä varten palkkataso pyritään romahduttamaan ulkomaisen halpatyövoiman avulla ja työttömien työhaluja pyritään kohentamaan romahduttamalla sosiaaliturvajärjestelmä ylikuormittamalla se huolellisesti valituilla työhaluttomilla kiintiöpakolaisilla ja tänne omin avuin pyrkivillä työhaluttomilla turvapaikanhakijoilla. Kun työtön ei saa rahaa mistään, hän on valmis työskentelemään parilla eurolla tunti, jotta ei nälkään kuole.
Tällä tavalla yrityksiltä perittävät verot lisääntyvät paljon enemmän kuin palkansaalilta kerätyt verot vähenevät, ja valtion hallinnon virkamiehet voivat pitää työnsä ja selviytyä asuntolainoistaan. Yksityisen sektorin työntekijät kyllä ovat kusessa lainojensa takia, mutta valtion hallinnon virkamiehille se on pieni uhraus.
Koska kaikki puolueet ovat jakaneet broilereilleen enemmän tai vähemmän turhia suojatyöpaikkoja ja niiden poliitikotkin tarvitsevat hommia jos vaalitappio iskee, asiasta vallitsee konsensus eikä siitä tarvitse keskustella. Leimataan vain joukolla kaikki tilannetta ääneen ihmettelevät työhaluttomiksi päihdeongelmaisiksi, jotta enemmistö kokisi heidät vastenmielisiksi eikä heräisi ennen kuin ansa on ehtinyt laueta.
Quote from: hkanime on 10.03.2012, 22:10:27
...
- sosiaaliturvan laskeminen eli erinäisten tukien poistaminen kokonaan tai niiden leikkaaminen
...
Johan tätä on 20 vuotta tehty, mutta tämä tuppaa sinunlaisiltasi yleensä "unohtumaan". Samalla on kyllä "paskaduuneista" saatava palkkakin heikentynyt, jolloin niiden välinen kuilu ei ole revennyt aivan ammottavaksi. Vaikka sosiaaliturvaa ei haluttaisikaan nostaa, matalapalkka-alojen palkkoja pitäisi pikemminkin NOSTAA ja näin tehdä ne houkuttelevimmiksi.
Sosiaalieläjä kaikesta kieltäytyessään päätyy helposti tilanteeseen, jossa elämiseen saa 250 euroa kuussa ja lisäksi pääsee asumaan mahdollisimman halvalla pieneen koirankoppi-yksiöön. Jos noin olemattoman elintason eteen pitäisi painaa töitäkin 40tuntia/viikko, henkilökohtaisesti tekisin paljon mieluimmin itsemurhan kuin eläisin kurjaa elämää, jota en voisi enää elää itselleni (työstä HUOLIMATTA olisi kokoajan huoli siitä saako syödäkseen ja onko enää kattoa päänsä päällä), vaan silloin eläisin enää riistäjä-työnantajani eteen enkä olisi enää juuri orjaa paremmassa osassa.
P.S:
Luitko hkanime Hesarista taannoin uutisen siitä amerikkalaisesta tutkimuksesta, joka osoitti, että VARAKKAAT ihmiset ovat kaikkein taipuvaisimpia valehtelemaan oman etunsa eteen.
Quote from: hkanime on 10.03.2012, 22:10:27
...
eli huoltosuhde heikkenee kun työvoiman etuudet ja sosiaalituet kasvavat.
...
Tätä minä tosiaan nauroin!
Sosiaalituet eivät todellakaan enää kasva, vaan niitä on leikattu käytännössä kokoajan viimeiset parikymmentä vuotta joitain tiettyjä pieniä poikkeuksia lukuunottamatta.
Vaivaako sinua kenties se taannoinen Vihreiden ym. junailema sadan euron korotus työmarkkinatukeen. Älä huoli, sillä voin vakuuttaa sinulle, että kovin harvalle sosiaalieläjälle siitä oli mitään isompaa iloa, sillä suurimman osan kohdalla sen hyöty meni kokonaan tai lähes kokonaan siinä, että tästä korotuksesta saatu lisätulo leikkasi pois vastaavan tai lähes vastaavan summan muista tuista.
P.S.
Tuulikki Ukkola muuten osoittaa tekstissään olevansa MELKOISEN ULKONA (vaikka on kansanedustajanakin ollut jopa) näistä kysymyksistä, sillä hän väittää tekstissään, että Suomeen rakennettiin muka hyvinvointivaltio juuri Ihalaisen SAK-puheenjohtaja-aikana 1990-2009. Eiköhän sitä hyvinvointivaltiota todellisuudessa rakennettu 1970-luvulla ja etenkin 1980-luvulla, mutta 1990-luvun alun lamasta lähtien (eli juuri Ukkolan väittämänä aikana) sitä on pikemminkin purettu yhä enemmän ja enemmän.
Quote from: hkanime on 10.03.2012, 22:59:08
...
Minulla ei ole muistikuvaa että tukia oltaisiin poistettu tai laskettu. Voitko antaa esimerkin?
...
Enpä ole minäkään niitä erityisesti muistiin kirjoittanut, joten mitään erityisen tarkkaa listaa en tähän hätään voi listata, mutta sen muistan kyllä, että vuosien saatossa on leikattu sieltä sun täältäkin.
Jotain pieniä esimerkkejä:
-Leikattiinhan 90-luvun laman aikana melkein joka paikasta, tämähän on ihan yleisesti tunnettua, vaikka olin silloin liian nuori seuraamaan politiikkaa ja nyt tuskin enää muistaisinkaan yksittäisiä kohteita. Tunnettuahan se on, että silloin tehtiin jo kovaa leikkuuta, ja yksityiskohtaisiakin esimerkkejä varmaan löytyisi vähän kaivelemalla. Kyllähän silloin leikattiin mm. opintotuesta niin, että niiden markkamäärä per kuukausi ihan selvästi laski.
-Joskus 1990-luvun puolivälin tienoilla tuli mahdollisuus toimeentulotuen (sillähän ne kovimmat sosiaalieläjät yleensä ovat) leikkaamiseen niin, että vähänkin kauemmin sillä olleella toimeentulotukea leikataan -20 prosenttia tai jopa -40 prosenttia. Tämä on merkittävää, sillä -40prosenttia leikattu toimeentulotuki on jo niin vähän, että sillä ei käytännössä elämään pysty ainakaan montaa kuukautta, jolloin päälle alkaa kaatua kaikenlaisia yllättäviä menoja.
-Jossain vaiheessa tuli se, että työmarkkinatuki voidaan poistaa kokonaan tai ainakin joiksikin kuukausiksi, jos työtön kieltäytyy työvoimatoimenpiteistä. Aluksi tämä poiston uhka taisi koskea vain nuoria, mutta sitten se laajennettiin koskemaan kaikkia.
-Vähän toisenlaisena esimerkkinä voisi mainita vaikkapa sen, että vuosien saatossa työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy on tehty yhä vaikeammaksi ja vaikeammaksi, ja nykyään käytännössä täysin työkyvytönkin sairaudestaan kärsivä voi joutua tilanteeseen, jossa hän ei pääse työkyvyttömyyseläkkeelle, vaan hän päätyy ensin työmarkkinatuelle ja sitten työ"haluttomuuttaan" (kukapa pahasti vaivaista ja ikääntynyttä enää edes palkkaisikaan) siltä pois toimeentulotuelle, jolloin on enää toimeentulotuesta päättävän sosiaalityöntekijän armeliaisuutta se, jos hän edes saa kauan täyttä toimeentulotukea eikä sitä lähdetä enää leikkaamaan.
Nämä esimerkit ovat vain jäävuoren huippu, ja kaivelemalla niitä löytyisi paljon lisää.
Sinun on muuten ihan turha meuhkata siitä sadan euron korotuksesta, sillä suurimman osan kohdalla siitä ei ollut juuri mitään hyötyä, sillä kaikki tai lähes kaikki siitä lisästä sadasta eurosta oli muista tuista pois, eli tulos useimman kohdalla oli "plusmiinusnolla".
Sanot:
"
...
opintotuista tuli indeksisidonaisia eli nekin nousevat.
...
"
Tässä on nyt kyse siitä, että miten nouseminen-sana ymmärretään. Mieleni tekisi ihan tosissasi kysyä, että ymmärrätkö mitä indeksisidonnaisuus edes tarkoittaa? Euromääräisesti nuo saattoivat tosin nousta, mutta yleisen hintatason nousun takia niiden ostovoima ei noussut, eli "nousseillakaan" opintotuilla ei pysty ostamaan yhtään sen enempää. Indeksisidonnaisuuden idea on juuri se, että seurataan yleistä hintatason nousua niin, että tukien ostovoima pysyy vuosien saatossa samana. Jos tuki pidettäisiin vuodesta toiseen samassa euromäärässä, se todellisuudessa laskisi, sillä hintojen nousun takia samalla euromäärällä pystyy ostamaan paljon vähemmän kuin muutama vuosi sitten. Tällä on suurta merkitystä silloin, jos jo alunperinkin keikutaan toimeentulon rajoilla. Lisäksi indeksitarkastusten kanssakin tukien reaalinen ostovoima usein laskee, sillä indeksitarkastukset eivät välttämättä seuraa riittävän voimakkaasti hintojen nousua.
Sanot:
"
Jos nyt tarkastellaan vaikka Kelaa, niin sen jakamat tuet ovat volyymiltän nouseet vuositasolla 1-3%. Esim. asumistukea jaettiin 2008 428 miljoonaa, 2010 se oli jo 530 miljoonaa.
"
Kuvitteletko ihan tosissasi, että tämä asumistuen nousu johtuu siitä, että KELA kustantaa sosiaalieläjille yhä parempia ja parempia asuntoja??? Katso mitä juuri yllä kirjoitin indeksikorotuksista ja siitä, että ne eivät todellakaan merkitse mitään reaalista parannusta sosiaalieläjän oloihin. Asumiskustannukset ovat olleet viime vuosina kovassa nousussa ja tämä on näkynyt myös vuokrien nousuna niin, että sosiaalieläjän on maksettava yhä suurempaa vuokraa IHAN SIITÄ SAMASTA asunnosta kuin aiemminkin, eikä nousu suinkaan johdu siitä, että hän siirtyisi yhä laadukkaampiin asuntoihin.
Mitä tulee taas vaikkapa toimeentulotukeen... Enpähän osaa yhtäkkiä sanoa missä määrin toimeentulotuki on indeksisidottu, mutta varmaa on kuitenkin se, että sitä ei ole kuitenkaan nostettu läheskään hintojen nousun tahdissa, mistä seuraa se, että sillä pystyy osamaan nykyään huomattavasti vähemmän kuin joskus 1990-luvun alkuvuosina.
Olipa taas rautalangasta vääntämistä...
Eikös ne hyvät työetuudet koske vain niitä, jotka ovat töissä. Ottaisin muuten ilolla vastaan Vehviläisen työetuudet. Onneksi en silti ollut edes pienenä punkkari.
Käytännössä kaikkiin ongelmiin paras ratkaisu olisi asumiskulujen pieneneminen. Ihmiset eivät tarvitsisi niin suurta palkkaa asuntolainansa maksuun (yritysten kilpailukyky paranisi) ja valtio voisi laskea asumistukeaan (kestävyysvajeen pieneneminen). Tämä ei kuitenkaan käy päinsä, koska tämän jälkeen grynderit eivät enää käärisi rasvaisia katteita, pankit muhkeita korkotuloja, maanomistajat postimerkkitonttien rahastustuloja ja kunnan virkamiehet maratonmatkoja. Yritystenkin olisi vaikeampi saada sitoutunutta työvoimaa, suurlainallinen kun raataa innokkaammin.
Tätäkin yhteiskunnan epäkohtaa ollaan näköjään kippaamassa yksityisen ihmisen niskaan, sinun syysi että järjestelmässä joku voi sada yhtä paljon tukea kuin palkkaa, mene huonopalkkaisiin töihin. Ainiin, ja tarvitaan työvoimapulan paikkaajia.
Kun nyt valtiolla olisikin jokin (törön viittaama) suunnitelma, mutta ei siltä näytä. Sosiaaliturvan suuret leikkaukset eivät ole mahdollisia, koska kustannustaso on nostetu niin korkeaksi. Asuminen, ruoka, polttoaineet, energia, erilaiset viherverot. Asumisen hinta on näistä se suurin ongelma. Jos sosiaaliturvan tasoa laskettaisiin rajusti, ihmiset eivät voisi maksaa nykyisiä vuokria. Mitä silloin tapahtuisi? Häädettäisiinkö ihmisiä joukolla pois asunnoistaan? Asunnottomuuden räjähtäminen? Yhteiskunnallisia levottomuuksia? Asunnottomat nyt eivät muutenkaan yleensä ole työmarkkinoiden käytössä.
Kyllä kyse on koneistosta, jolla kierrätetään ulkomaista lainarahaa ja keskiluokalta veroina kerättyä varallisuutta rikkaille. Sama ilmiö on muissakin moderneissa maissa: keskiluokka kutistuu, koska se on ainoa, jolta voidaan ottaa. Rikkaat ovat turvanneet etunsa liian hyvin, köyhälistöä ei voi päästää toimeentulominin alapuolelle. Sitäpaitsi keskiluokan maksamat verot voidaan kierrättää köyhälistön kautta rikkaiden taskuun. Osansa sopassa on eläkeyhtiöillä ja puolueisiin läheisin sitein liittyvillä säätiöillä, jotka yksityisten sijoittajien ohella omistavat leijonanosan kiinteistövarallisuudesta. Sosiaaliturvan leikkaaminen on muutenkin järjetöntä, koska mitä köyhempi ihminen on, sitä suurempi osa tuloista menee suoraan kulutukseen. Ei kokoomus-SDP-VAS-hallitus leikkaa sosiaalitukia kuin pakon edessä, koska kokoomus ei halua että kaupan alan voitot laskisivat eikä SDP halua 'ottaa köyhiltä'. Yhteinen etu määrää, että rahat kerätään pääosin keskiluokalta veronkorotuksina.
Sosiaaliturvaa ei siis voi leikata, koska elinkustannukset ovat niin korkeat. Olisi alennettava elinkustannuksia, mutta nykyinen ja edellinen hallitus ovat toimillaan vain kasvattaneet niitä.
Quote from: Aurelius on 11.03.2012, 00:01:43
...
Häädettäisiinkö ihmisiä joukolla pois asunnoistaan? Asunnottomuuden räjähtäminen? Yhteiskunnallisia levottomuuksia? Asunnottomat nyt eivät muutenkaan yleensä ole työmarkkinoiden käytössä.
...
Asunnottomuuden räjähtäminen on lähes jokatapauksessa edessä parin vuosikymmenen sisällä aikana, jona vanhat elementtikerrostalot ja sensellaiset ikääntyvät tiensä päähän. Ei juuri ole eikä rakennetakaan uudempaa asuntokantaa, joka voisi hintatasollaan kilpailla noiden kanssa.
Quote from: Suurkirjoitus on 11.03.2012, 00:16:07
Quote from: Aurelius on 11.03.2012, 00:01:43
...
Häädettäisiinkö ihmisiä joukolla pois asunnoistaan? Asunnottomuuden räjähtäminen? Yhteiskunnallisia levottomuuksia? Asunnottomat nyt eivät muutenkaan yleensä ole työmarkkinoiden käytössä.
...
Asunnottomuuden räjähtäminen on lähes jokatapauksessa edessä parin vuosikymmenen sisällä aikana, jona vanhat elementtikerrostalot ja sensellaiset ikääntyvät tiensä päähän. Ei juuri ole eikä rakennetakaan uudempaa asuntokantaa, joka voisi hintatasollaan kilpailla noiden kanssa.
Itseasiassa uudemmat talot remontoidaan aina vaan entisiä aikaisemmin. Tänä päivänä kokoon huiskittavat talot remontoidaan kymmenen vuoden ikäisenä julkisivuistaan. Siis ennen kuin monet 1950 -luvulla rakennetut talot. Monissa 50-luvun taloissa on yhä alkuperäiset putkistot, kun taas -70 luvun talihin remontteja suunnitellaan, ja joihinkin -80 luvun taloihin remontti on jo tehty.
Asuminen on halpaa kun valitsee alueen oikein, mutta jos pitää asua viiden juottolan ja kuuden ruokapaikan risteyksessä laivarannassa, niin kyllä siinä asunnossa hinta on korkea koska niin monet muutkin haluaa asuo tuollatavoin.
Quote from: hkanime on 10.03.2012, 23:09:05
Quote from: Suurkirjoitus on 10.03.2012, 22:31:28
Quote from: hkanime on 10.03.2012, 22:10:27
...
eli huoltosuhde heikkenee kun työvoiman etuudet ja sosiaalituet kasvavat.
...
Tätä minä tosiaan nauroin!
Toteamus "huoltosuhde heikkenee kun työvoiman etuudet ja sosiaalituet kasvavat" on fakta. Mitä enemmän työetuudet ja sosiaalituet kasvavat, sen vähemmän ihmisiä on töissä. Tämä on itsestäänselvyys.
Huoltosuhteella (http://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltosuhde) tarkoitetaan työssäolevaa väkeä suhteessa elätettävään väkeen. Jos työväki vähenee huoltosuhde siis heikkenee. Eli hyvät työetuudet ja tuet heikentävät huoltosuhdetta, kuten totesin.
Nauroin sen takia, että alkuperäisessä muotoilussasi annat melkoisen selvästi ymmärtää, että parasta aikaa olisi käynnissä reaalinen tilanne, jossa sosiaalitukien taso paranisi. (Muistetaan, että euromääräinen nousu ei välttämättä tarkoita tuen todellista paranemista, vaan se voi siltikin heikentyä, sillä hinnat saattavat nousta vielä huomattavasti enemmän.)
Sen minäkin allekirjoitan, että jos sosiaaliturvan tasoa nyt yhtäkkiä merkittävästi nostettaisiin, sillä olisi huoltosuhteeseen haitallinen vaikutus. Tämä on ihan kiistämätön facta. Tosin tuollaista sosiaaliturvan nostoa ei näköpiirissä ole, vaan pikemminkin odotettavissa on vain lisäleikkauksia.
Quote from: hiljainen tukija on 11.03.2012, 00:25:50
...
Asuminen on halpaa kun valitsee alueen oikein, mutta jos pitää asua viiden juottolan ja kuuden ruokapaikan risteyksessä laivarannassa, niin kyllä siinä asunnossa hinta on korkea koska niin monet muutkin haluaa asuo tuollatavoin.
Eiköhän ne "räkälät" pikemminkin laske alueen tasoa ja sitäkautta asuntojen hintaakin. No, vitsi, vitsi.
Korjaa jos olen väärässä, mutta eivätkö ne halvimmat vuokra-asunnot löydy yleensä vähän syrjemmässä sijaitsevista "laatikko"elementtikerrostaloista, joiden kaltaisia ei enää tehdä, vaan nykyään rakennettavat kerrostaloasunnot ovat aika lailla hintavampia, oli työn jälki sitten mikä tahansa. Kun nuo tietyt lähiökerrostalot ikääntyvät tiensä päähän, ei ole mitään vastaavan hintatason asuntoja, joihin köyhempi sosiaalieläjäväki voitaisiin majoittaa.
Tästä seuraa väistämättä asunnottomuuden räjähtäminen, sillä asumistuet eivät mitenkään voi nousta niin paljon, että se mahdollistaisi sosiaalieläjien laajamittaisen majoittamisen muihin vaihtoehtoihin.
Kansalaispalkka on ainoa vastaus.
Ja jos mennään kansalaispalkkaan, on asuminen eräs avaintekijä. Silloin on laajalti totuttauduttava yhteisasumismuotoihin. Nyt, ja tulevaisuudessa asumisen kustannuksia rokotetaan aina, koska asumista ei voi globalisoida. Kansalaispalkan tullessa kuvioihin, suurin osa sosiaalituista ja byrokratiasta lakkaa olemassaolonsa. Esimerkiksi tuettu yksityisasuminen tulottomana yksinhuoltajasinkkuna ei silloin ole mahdollista.
Nykyinen asumistukijärjestelmä ei kaiketi sinällään ole hirmuisen kallis, ehkäpä vain puoli miljardia euroa / vuosi. Mutta se kaikki tuki on epäreilua tulonsiirtoa niille, joilla on ylimääräinen sijoitusasunto vuokrattavana.
Ukkola on oikeassa ja väärässä.
Ellei olisi mitään 1) veroilla kustannettavia tukia ja2) tuloveroja alennettaisiin tukien poistamisen myötä, olisi tilanne järkevämpi. Paaaaaljon järkevämpi.
Mutta. Nykyisessä tilanteessa, missä on ziljoona tukiversiota, käy äääääärimmäisen usein niin, että jokin muu muuttuja määrittää tuen merkittävämmin kuin oikea tarve. Ukkolan tarkoittamassa tilanteessa (missä erilaisia tukia on mieletön määrä) on väistämätöntä että tuet vääristävät vähän helvetisti koko yhteiskunnan moraalia ja varainkäyttöä.
Mitä se Tuulikki Ukkola on itse tehnyt. Ollut vapaa toimittaja ja kirjoittanut pari kirjaa. Tehnyt vain kivaa duunia, onko muka tehnyt jotain raskasta vähemmän kivaa duunia joskus. Paraskin puhuja ja nuorten arvostelija.
Quote from: Kristiina on 11.03.2012, 01:10:03
Mitä se Tuulikki Ukkola on itse tehnyt. Ollut vapaa toimittaja ja kirjoittanut pari kirjaa. Tehnyt vain kivaa duunia, onko muka tehnyt jotain raskasta vähemmän kivaa duunia joskus. Paraskin puhuja ja nuorten arvostelija.
Asiaa. Kuria Suomen nuoriso tarvitsee. Mitään muuta taikatemppua ei ole. Mutta, missä on TYÖ?
Quote from: Kristiina on 11.03.2012, 01:10:03
Mitä se Tuulikki Ukkola on itse tehnyt. Ollut vapaa toimittaja ja kirjoittanut pari kirjaa. Tehnyt vain kivaa duunia, onko muka tehnyt jotain raskasta vähemmän kivaa duunia joskus. Paraskin puhuja ja nuorten arvostelija.
Ai oikein kirjoja. Eivät ole käteeni osuneet, ostoslistasta puhumattakaan. Lienee rahanpesuoperaatio kysymyksessä, rahoittajat ovat sitten ostaneet kirjoja.
Quote from: MW on 11.03.2012, 02:53:44
Quote from: Kristiina on 11.03.2012, 01:10:03
Mitä se Tuulikki Ukkola on itse tehnyt. Ollut vapaa toimittaja ja kirjoittanut pari kirjaa. Tehnyt vain kivaa duunia, onko muka tehnyt jotain raskasta vähemmän kivaa duunia joskus. Paraskin puhuja ja nuorten arvostelija.
Ai oikein kirjoja. Eivät ole käteeni osuneet, ostoslistasta puhumattakaan. Lienee rahanpesuoperaatio kysymyksessä, rahoittajat ovat sitten ostaneet kirjoja.
Ensimmäisen kauden kansanedustajana (liberaalinen kansanpuolue) hän kirjoitti jo muistelmansa ja näkemyksensä yhteiskunnan tilasta. Siitä kävi ilmi että Ukkola oli käynyt oppikoulunsa kortteerissa, poissa kotoaan. Joten kyllä kanttia riittää pullamössönuoria arvostella.
Kansanedustajaksi Ukkola pääsi alunperin suurella äänimäärällä 1991, koska oli Kalevan toimittajana säännönmukaisesti kolumneissaan haukkunut kaikki poliitikot.
Quote from: Suurkirjoitus on 10.03.2012, 16:17:43
Quote from: Bellerofon on 10.03.2012, 13:52:42
...
Masennus on nykään myös äärimmäisen yleistä. Aika kumma juttu, koska meillähän pitäisi kaiken olla tosi hyvin... Voisikohan olla niin, että passivoitunut ihminen masentuu aika helposti. Ei sitä ehdi masentumaan, jos joutuu joka päivä tekemään asioita toimeentulonsa eteen. Terveen ihmisen pystyy "masentamaan" nopeasti huonolla ruokavaliolla, epäsäännölisellä rytmillä, alkoholin ylenkäytöllä sekä äärimmäisen vähällä liikunnalla. Noin 6kk tällaista kuuria riittää täysin perusterveelle aiheuttamaan "masentuneisuuden", kukin voi tahollaan kokeilla. On myös masennusta, joka johtuu lapsuudesta ja geeneistä sekä esimerkiksi ylirasituksesta, mutta väitän, että passivoituminen ja sitä kautta syrjäytymisen kierteeseen joutuneet masentuneet ovat suurin ryhmä. Passivoitumisen kautta masentuneiden hoito on yleensä vielä hankalampaa, kuin muiden teiden kautta masentuneiden hoitaminen, sillä tällaiselle henkilölle on "tavallisen" elämän normit ja aikataulut muutenkin unohtuneita.
...
Vähättelet ja syllistät melko törkeällä tavalla masennuksesta kärsiviä, vaikka en sano, etteikö väitteessäsi voisi joidenkin kohdalla jotain perää olla.
Onko kaikilla nyt sitten todella hyvin, vaikka sinulla ehkä on ja yleisesti "pitäisi" olla???
Moni on mm. joutunut kasvamaan köyhässä, väkivaltaisessa ja alkoholihuuruisessa "perheessä", mitä edesauttoi mm. 90-luvun alun laman aiheuttama työttömyys ja leikkaukset (esim. kouluterveydenhuollosta), joiden vaikutukset eivät ole kadonneet mihinkään, vaan ne näkyvät vieläkin mm. silloin lapsina olleiden traumoina. Tästä syystä masennus on voinut ihan oikeastikin yleistyä, mutta ei tuo ole sellainen syy kuin vihjailet (=yökukkujan sosiaalieläjän holtiton alkoholinkäyttö ja siitä seuraava "masennus").
Masennuksen yleistyminen on kuitenkin luultavasti pitkälti vain näennäistä, sillä kyseinen vaiva luultavasti tunnistetaan ja diagnosoidaan paremmin kuin ennen. Voipi olla, että joskus 70-luvulla ja vielä 80-luvullakin moni melko vakavasti masentunutkin sai diagnoosin sijaan vain syyllistyksen siitä, että on muka työvieroksuva flekmaattinen laiskuri. Toki on niinkin, että masennuksen kaikkein lievimmät muodot eivät vie työkykyä läheskään kokonaan, mutta kyllä lievästäkin masennuksesta voi olla työkyvylle jo melkoista haittaa, ja esimerkiksi Dystymia-nimellä kulkeva masennuksen melko lievä mutta krooninen (kestää yleensä koko elämän, kun taas vakavakin masennus voi tulla ja sitten mennä) muoto voi olla hyvin haitallinen, ja se on kuvattu tässä Wikipedia-artikkelissa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dystymia
Jos henkilöllä on vaikkapa tuo ja sen lisäksi motorinen kömpelyys, hän alkaa olla käytännössä työkyvytön moniin käytännön töihin, vaikka luultavasti kukaan ei ole tuollaisella perusteella työkyvyttömyyseläkettä saanut.
En vähättele. Olen kokenut perheeni parissa masennuksen hyvin läheisesti. Tiedän vain mikä on oikea masennus ja mikä on se, että kaikki ei ole kivaa ja hubaa. Naistenlehtien palstalla saa lukea kaksikymppisten lähessukuajulkkiksellejahaluanettäminäkinpääsenosalliseksikuuluisuudesta tilityksiä siitä, kuinka kova masennus oli iskenyt, kun marsu oli kuollut. Tiedän mitä on vaikea ja keskivaikea masennus ja näitä henkilöitä en missään nimessä halua syyllistää. Totta vain on, että esimerkiksi kouluterveydenhuollon leikkaukset 90-luvulla ovat aiheuttaneet valtavasti pahoinvointia ja masennusta, mutta määrät eivät ole missään suhteessa siihe, kun nykyään ihminen luokitellaan hyvin helposti masentuneeksi ja määrätään sopivia pillereitä.
On päivänselvää, että masennus iskee kaikkein varmimmin ihmiseen, jolla on mahdollisuus passivoitua. Tämän vuoksi kritisoin nykyistä mallia, jossa ihmisillä on mahdollisuus ihan oma aloitteisesti passivoitua ja sairastua masennukseen. Väitän siis, että passivoituminen johtaa masennukseen useammin kuin masennus passivoitumiseen. Tästä muistuu mieleeni "hauska" Yölinja-jakso jostain 90-luvun loppupuolelta, jossa masennuksesta pitkään kärsinyt työtön naisihminen oli päättänyt ottaa itseltään hengen. Nainen oli kuitenkin sinänsä erikoinen tapaus, että päättänyt hoitaa asiat siten, ettei kenellekään tule sanomista. Hän oli aikatauluttanut ja järjestänyt kaikki asiat kalenteriin noin 9 kuukauden syklille ja soitti sitten yölinjaan hommien oltua hoidossa. Hän oli ollut niin kiireinen ja järjestelmällinen viimeiset puoli vuotta, ettei hirttosilmukalla enää oikeastaan ollut tarvetta.
En tiedä oliko tarina vain Saurin vedättämiseksi tehty soitto vai ei, mutta todelta se kuunnellessa vaikutti ja oikeastaan ihan järkeenkäyvältä.
Quote from: hkanime on 11.03.2012, 10:02:36
...
Olipas onnettomia esimerkkejä "tukien leikkaamisesta". Laman aikana leikattiin monesta asiasta eikä ne suinkaan ollut tukia. Muut esimerkkisi perustuvat puhtaasti järkeen eli korjattiin virheitä.
Eihän se voi olla tarkoituksenmukaista, että maksetaan työmarkkinatukea ihmisille, jotka keiltäytyvät töistä. Samalla lailla työkyvyttömyyseläkettä käytettiin ja käytetään edelleen räikeästi väärin. Lian moni lopetti työnteon tämän perusteella vaikka olivat työkykyisiä tai rehabilitoitavissa.
...
Voi, voi, kuinka raskasta on taas rautalangasta vääntäen osoittaa miten hkanime yrittää pyristellä, kun osoitin hänen olevan väärässä.
Ensin hkanime antaa ymmärtää, että esimerkkejä tukien leikkaamisesta ei olisi, ja sitten kun kaivelen muutaman merkittävän esimerkin, hän väittääkin esimerkkejä "onnettomiksi". Kyllä esimerkiksi 90-luvun laman aikana useita tukia leikattiin, EIKÄ TÄMÄ TOSIASIA MUUTU MIKSIKÄÄN SIITÄ, että leikattiin myös muualta kuin sosiaalituista tai siitä, että hkanime yrittää sanoa niitä "järkeen perustuviksi". Olivatpa ne "järkeen perustuvia" tai eivät, leikkaamisia ja vastikkeellistamisia ne silti olivat, ja aiemminhan sinä osoitit luulevasi, että tällaisia ei olisi tapahtunutkaan. Et sinä tällaisten leikkuiden tapahtumista voi sillä kiistää, että yrität kutsua niitä eri nimellä.
Olisit ottanut ASIOISTA SELVÄN!
Esimerkiksi 90-luvun puolivälissä tullut toimeentulotuen leikkuumahdollisuus (kanssa sen, että toimeentulotuki ei ole seurannut hintojen nousua ja sen reaalinen ostovoima on vuosi vuodelta laskenut) on hyvin merkittävä. Nykyään kaikesta kieltäytyvä joutuu helposti tilanteeseen (Tämä tosin riippuu asiasta päättävästä sosiaalityöntekijästä.), jossa hän saa elämiseensä kuussa vaivaiset 250 euroa kuussa, ja sillä ei montaa kuukautta tule toimeen, koska ajan kuluessa päälle kaatuu kaikenlaisia pakollisia lisämenoja, joihin ei lisätukea saa. Tästä syystä monen on työmarkkinatuella pysyäkseen hyväksyttävä niitä palkattomia työharjoitteluja, jotka saattavat olla - riippuu toki paikasta - että työharjoittelija painaa ihan samaa työtä kuin muut paikan tekijät, mutta paljon pienemmällä käteenjäävällä summalla.
Lisääkin kaikenlaisia esimerkkejä löytyisi melko helposti.
Quote from: Bellerofon on 11.03.2012, 10:15:39
...
Tiedän mitä on vaikea ja keskivaikea masennus ja näitä henkilöitä en missään nimessä halua syyllistää. Totta vain on, että esimerkiksi kouluterveydenhuollon leikkaukset 90-luvulla ovat aiheuttaneet valtavasti pahoinvointia ja masennusta, mutta määrät eivät ole missään suhteessa siihe, kun nykyään ihminen luokitellaan hyvin helposti masentuneeksi ja määrätään sopivia pillereitä.
...
Eiköhän ne pillerit määrätä ikäänkuin "varmuuden vuoksi" eikä pilleripurkki vielä ole läheskään sama asia kuin työkyvyttömyyseläke tai edes sairauspäiväraha. Eivät ne pillerit vielä maksa yhteiskunnalle mitään tai juuri mitään. Tiedän minäkin yhden lievästi masentuneen, joka kokee, että hän pystyy käymään työssä ja eikä hänen masennuksensa pahene juuri niiden pillereiden ansiosta. Mikä vika siis pillereissä? Ei niitä määrätä siksi, että ne olisivat ensimmäinen askel työkyvyttömyyteen, vaan siksi, että tälle tielle päätyminen yritetään estää.
Eivät jotkut omakohtaisesti nähdyt esimerkit vielä asiantuntijaa tee. Olen minäkin mm. ollut mielisairaalassa katsomassa miestä (Eri henkilö kuin yllä kuvaamani pillerinsyöjä.) , joka oli niin masentunut, että hän ei käytännössä pystynyt edes puhumaan. Riviesi välistä paistaa ajatus, että olisit masennuksen suhteen parempi asiantuntija kuin lääkärit, jotka huijataan kirjoittamaan pillerit ja työkyvyttömyys liian helposti. Lääkärien kokemus perustuu sentään pitkään työhön lukemattomien potilaiden parissa kuin myös erittäin kattavien tutkimusten seuraamiseen.
En täysin kiistä ajatustasi passivoitumisen ja masentumisen yhteydestä, mutta näen siinä pahaa liioittelua ja sellaista törkeää vihjailua kuin "alkoholin liikakäyttö", vaikka toki tällaisia liikakäyttäjiäkin joukossa on. Eiköhän siihen työkyvyn ainakin joksikin aikaa vievään masennukseen sairastuta ihan yhtälailla parista työn ja opiskelun kuin ne, jotka ovat viimeajat olleet tekemättä mitään. Muistuupa muuten vuosien takaa asiantuntijan väite siitä, että sairauslomalle ja työkyvyttömyyseläkkeelle on HELPOMPI päästä työelämässä olevan, sillä työelämässä huomaa (tehtäviä työtehtäviä vasten), että henkilön kunto on laskenut niin alas, että hän ei enää työtehtävistään suoriudu. Sensijaan tuilla olleella ei ole tällaisia työtehtäviä, joita vastaan hänen työkykyään voitaisiin testata, jolloin hänet leimataan helposti selitteleväksi laiskuriksi, jos hän yrittää esim. työkkärissä tai lääkärissä sanoa, että hänen kuntonsa on niin huono, että tuskin hän työhön kykenee.
Tämähän on loputon suo. Afrikasta halutaan siivoojia ja tiskaajia sillä eurolla/päivä. Sossu maksakoon vuokrat ja vakuutukset.
Ei oikeistolaiset afrikkalaistajat ikinä puhu siitä, että Suomi kaipaa firmoja, investoijia ja pääomaa, eikä vuohipaimenia ja jalkapalloilijoita. No, keinonahan on investoijien saamiseksi ay-liikkeen kieltäminen, verotuksen lopettaminen ja palkkojen päästäminen vapaaksi alk. 0,01 euroa tunti. Kehitysmaissa tosin nuo edut ovat, mutta eivät taida hirveästi kiinnostaa pääomapiirejä. Itä-Eurooppakin nykyaikaistuu ja pääomittuu kovin hitaasti, vaikka niissäkin palkat alkavat 200 eurosta kuussa. Ehkä kylmä uusliberalismi Suomessa onnistuu ihan luonnostaan. Onnistuuhan monikulttuurikin ilman isompia lieveilmiöitä.
Onneksi sen päälle, että me suomalaiset olemme kusipäitä, olemme vitun naivejakin.
Jos joku viitsisi tsekkailla, minkälaiset verotukset ja ay-liikkeet ovat Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa, Hollannissa, jne, niin voisi monen silmät aueta. Kehitysmaistaminen ei ole ratkaisu, vaikka se olisi kuinka oikein ja oikeistolaista. Meillä on vielä sopimusyhteiskunta ja puitetalous, jolla ollaan sinnitelty tähän asti. Sitten, kun olemme Venäjän pikku verstas, jossa työelämän olosuhteet ovat kopioitu Kongosta ja isäntien pakkovaltasysteemissä, niin silloin Suomi oli. Silloin emme tarvitse edes Hommaa.
Quote from: Bellerofon on 11.03.2012, 10:15:39
...
Väitän siis, että passivoituminen johtaa masennukseen useammin kuin masennus passivoitumiseen. Tästä muistuu mieleeni "hauska" Yölinja-jakso jostain 90-luvun loppupuolelta, jossa masennuksesta pitkään kärsinyt työtön naisihminen oli päättänyt ottaa itseltään hengen. Nainen oli kuitenkin sinänsä erikoinen tapaus, että päättänyt hoitaa asiat siten, ettei kenellekään tule sanomista. Hän oli aikatauluttanut ja järjestänyt kaikki asiat kalenteriin noin 9 kuukauden syklille ja soitti sitten yölinjaan hommien oltua hoidossa. Hän oli ollut niin kiireinen ja järjestelmällinen viimeiset puoli vuotta, ettei hirttosilmukalla enää oikeastaan ollut tarvetta.
En tiedä oliko tarina vain Saurin vedättämiseksi tehty soitto vai ei, mutta todelta se kuunnellessa vaikutti ja oikeastaan ihan järkeenkäyvältä.
En jaksa pitää tuota esimerkkiä kovinkaan merkittävänä, vaikka se olisi totta sellaisenaan. Nimittäin, tuskin tuossa nyt niin hirveästi järjestelemistä on voinut olla, kun sen järjestelemisen on voinut hajauttaa useammalle kuukaudelle. Miten tuollaisen järjestelemisessä olisi muka voinut joka päivä olla kalenteri läheskään täysi usean kuukauden ajanjaksolle. (Olikohan kyse sittenkin "järjestelemisestä", tyhjänpuuhailemisesta, ja oikeampi diagnoosi olisi ollut maanisdepressiivisyys, jossa ensin oli masennusjakso ja sitten "itsemurhainnostuksen" aikana pikemminkin maniajakso.)
Kyllähän jokainen kotonaan asuva (laitoksissa hoidossa olevat ovat asia erikseen) joutuu elämässään joitain asioita järjestelemään ja kalenteriin pistämään. Oletko siis sitä mieltä, että masennuksesta sairauslomalla oleva ei saisi kyetä asumaan yksinään (jolloin hänen välttämättä on hoidettava joitain asioita), vaan hänen kuntonsa pitäisi olla niin heikko, että hänet on pakko pitää pysyvästi laitoksessa. Tämä tarkoittaisi jo äärimmäisen heikkoa kuntoa, sillä mielisairaalapaikkoja alkaa olla niin vähän, että sinne pääsevät enää vain kaikkein heikoimmassa kunnossa olevat.
Quote from: Suurkirjoitus on 11.03.2012, 11:53:23
Quote from: Bellerofon on 11.03.2012, 10:15:39
...
Tiedän mitä on vaikea ja keskivaikea masennus ja näitä henkilöitä en missään nimessä halua syyllistää. Totta vain on, että esimerkiksi kouluterveydenhuollon leikkaukset 90-luvulla ovat aiheuttaneet valtavasti pahoinvointia ja masennusta, mutta määrät eivät ole missään suhteessa siihe, kun nykyään ihminen luokitellaan hyvin helposti masentuneeksi ja määrätään sopivia pillereitä.
...
Eiköhän ne pillerit määrätä ikäänkuin "varmuuden vuoksi" eikä pilleripurkki vielä ole läheskään sama asia kuin työkyvyttömyyseläke tai edes sairauspäiväraha. Eivät ne pillerit vielä maksa yhteiskunnalle mitään tai juuri mitään. Tiedän minäkin yhden lievästi masentuneen, joka kokee, että hän pystyy käymään työssä ja eikä hänen masennuksensa pahene juuri niiden pillereiden ansiosta. Mikä vika siis pillereissä? Ei niitä määrätä siksi, että ne olisivat ensimmäinen askel työkyvyttömyyteen, vaan siksi, että tälle tielle päätyminen yritetään estää.
Eivät jotkut omakohtaisesti nähdyt esimerkit vielä asiantuntijaa tee. Olen minäkin mm. ollut mielisairaalassa katsomassa miestä (Eri henkilö kuin yllä kuvaamani pillerinsyöjä.) , joka oli niin masentunut, että hän ei käytännössä pystynyt edes puhumaan. Riviesi välistä paistaa ajatus, että olisit masennuksen suhteen parempi asiantuntija kuin lääkärit, jotka huijataan kirjoittamaan pillerit ja työkyvyttömyys liian helposti. Lääkärien kokemus perustuu sentään pitkään työhön lukemattomien potilaiden parissa kuin myös erittäin kattavien tutkimusten seuraamiseen.
En täysin kiistä ajatustasi passivoitumisen ja masentumisen yhteydestä, mutta näen siinä pahaa liioittelua ja sellaista törkeää vihjailua kuin "alkoholin liikakäyttö", vaikka toki tällaisia liikakäyttäjiäkin joukossa on. Eiköhän siihen työkyvyn ainakin joksikin aikaa vievään masennukseen sairastuta ihan yhtälailla parista työn ja opiskelun kuin ne, jotka ovat viimeajat olleet tekemättä mitään. Muistuupa muuten vuosien takaa asiantuntijan väite siitä, että sairauslomalle ja työkyvyttömyyseläkkeelle on HELPOMPI päästä työelämässä olevan, sillä työelämässä huomaa (tehtäviä työtehtäviä vasten), että henkilön kunto on laskenut niin alas, että hän ei enää työtehtävistään suoriudu. Sensijaan tuilla olleella ei ole tällaisia työtehtäviä, joita vastaan hänen työkykyään voitaisiin testata, jolloin hänet leimataan helposti selitteleväksi laiskuriksi, jos hän yrittää esim. työkkärissä tai lääkärissä sanoa, että hänen kuntonsa on niin huono, että tuskin hän työhön kykenee.
Pillereiden määrääminen "varmuuden vuoksi" ei ole hoitoa vaan sitä, ettei asiakkaaseen ole aikaa tutustua. Alkoholin liikakäyttö on todella yleistä masentuneiden joukossa, sitä on turha lähteä kiertelemään tai kaartelemaan. Erityisesti humalahakuinen juominen aiheuttaa vaaran sairastua masennukseen. Käsittääkseni tämä on vielä näin päin, eli juominen aiheuttaa masennuksen useammin kuin masennus juomisen. Tämä siis muistaakseni miehillä ja naisilla toisinpäin. Alkoholin kanssa ongelmia on työssäkäyvillä muistaakseni noin 5-6% ja masennuksen vuoksi töistä jää myös pois noin 5-6%. Lisäksi nämä ryhmät korreloivat vahvasti, mutta ei tietenkään lähellekään 100%.
Useinhan tässä käy niin, että ihminen, jonka työkyky on laskenut ulkoistetaan tai irtisanotaan töistä ennen kuin hänestä on koitunut "ongelmaa" työnantajalle ja tällainen käytäntö vain pahentaa entisestään heikossa kunnossa olevan asemaa ja kykyä selviytyä sairaudestaan.
Lääkehoito ei ole mikään autuaaksi tekevä vaan monella mielialalääkkeellä on aika vahvoja sivuvaikutuksia. Mutta hei, onhan se hyvää bisnestä myös, kun depressiolääkkeiden myynti on kasvanut vuosittain 15% ja taitavat olla tällä hetkellä TOP3 luokassa eniten käytetyistä lääkkeistä.
Quote from: Suurkirjoitus on 11.03.2012, 12:30:25
Quote from: Bellerofon on 11.03.2012, 10:15:39
...
Väitän siis, että passivoituminen johtaa masennukseen useammin kuin masennus passivoitumiseen. Tästä muistuu mieleeni "hauska" Yölinja-jakso jostain 90-luvun loppupuolelta, jossa masennuksesta pitkään kärsinyt työtön naisihminen oli päättänyt ottaa itseltään hengen. Nainen oli kuitenkin sinänsä erikoinen tapaus, että päättänyt hoitaa asiat siten, ettei kenellekään tule sanomista. Hän oli aikatauluttanut ja järjestänyt kaikki asiat kalenteriin noin 9 kuukauden syklille ja soitti sitten yölinjaan hommien oltua hoidossa. Hän oli ollut niin kiireinen ja järjestelmällinen viimeiset puoli vuotta, ettei hirttosilmukalla enää oikeastaan ollut tarvetta.
En tiedä oliko tarina vain Saurin vedättämiseksi tehty soitto vai ei, mutta todelta se kuunnellessa vaikutti ja oikeastaan ihan järkeenkäyvältä.
En jaksa pitää tuota esimerkkiä kovinkaan merkittävänä, vaikka se olisi totta sellaisenaan. Nimittäin, tuskin tuossa nyt niin hirveästi järjestelemistä on voinut olla, kun sen järjestelemisen on voinut hajauttaa useammalle kuukaudelle. Miten tuollaisen järjestelemisessä olisi muka voinut joka päivä olla kalenteri läheskään täysi usean kuukauden ajanjaksolle. (Olikohan kyse sittenkin "järjestelemisestä", tyhjänpuuhailemisesta, ja oikeampi diagnoosi olisi ollut maanisdepressiivisyys, jossa ensin oli masennusjakso ja sitten "itsemurhainnostuksen" aikana pikemminkin maniajakso.)
Kyllähän jokainen kotonaan asuva (laitoksissa hoidossa olevat ovat asia erikseen) joutuu elämässään joitain asioita järjestelemään ja kalenteriin pistämään. Oletko siis sitä mieltä, että masennuksesta sairauslomalla oleva ei saisi kyetä asumaan yksinään (jolloin hänen välttämättä on hoidettava joitain asioita), vaan hänen kuntonsa pitäisi olla niin heikko, että hänet on pakko pitää pysyvästi laitoksessa. Tämä tarkoittaisi jo äärimmäisen heikkoa kuntoa, sillä mielisairaalapaikkoja alkaa olla niin vähän, että sinne pääsevät enää vain kaikkein heikoimmassa kunnossa olevat.
Minä taas väitän, että kun masennus alkaa olla vakavalla pohjalla, niin kyllä se päivittäisten asioiden hoito jää. Enkä missään tapauksessa tähän laitoshoitoa ehdottaisi. Otetaanko taas valtio paapomaan ja pakkosijoitetaan laitokseen. Eiköhän masentuneelle ole kaikkein ikävintä olla juuri yksin niiden ongelmien kanssa, joiden vuoksi on ajautunut tilanteeseen. Lähiomaisten pitäisi tässä tapauksessa mielestäni kantaa enemmän vastuuta kuin kuntien ja valtion. Jotenkin tämä mielestäni kuuluisi ihmisen perustoiminnallisuuksiin, mutta tuntuu, että Suomessa nämä asiat on ulkoistettu kunnille ja valtiolle.
Uskon kuitenkin, että masentuneita on pieni osa työvoiman ulkopuolisista nuorista. Olen oman opiskeluaikanani nähnyt niin lukemattomia tyhjäntoimittajia ilman minkään sortin masennusta nauttivan ilmaisesta ylläpidosta ja väitän myös, että se nykyään vielä hyväksyttävämpää kuin aiemmin. Nämä eivät ehkä kaada valtiota talouden syöksykierteeseen, mutta signaalina on vaarallinen ja uskon, että asialla alkaa oikeasti olla myös taloudellista merkitystä isommassakin mittakaavassa kuten mm. työurien pidentämisestä on puhuttu.
Quote from: Bellerofon on 11.03.2012, 12:34:47
...
Pillereiden määrääminen "varmuuden vuoksi" ei ole hoitoa vaan sitä, ettei asiakkaaseen ole aikaa tutustua. Alkoholin liikakäyttö on todella yleistä masentuneiden joukossa, sitä on turha lähteä kiertelemään tai kaartelemaan.
...
Miksi pillerit eivät olisi muka hoitoa, jos ne kerran useaa auttavat? Kyllähän sitä jotkut sanovat, että pillerit ovat auttaneet heidät pahimman masennusjakson yli niin, että työkyky on säilynyt. Tiedän toki senkin, että moni kokee myös, että pillerit eivät auta lainkaan.
En minä sitä kiistä, etteikö alkoholin jatkuva liikakäyttö voisi pahentaa masennuskierrettä ja tätä liikakäyttöäkin tapahtuu kohtalaisen paljon varsinkin miehillä. Siinä ei silti läheskään aina ole kyse siitä, että alunperin terve ihminen aloittaa masentumisensa vasta alkoholin jatkuvan liikakäytön myötä, vaan kyse on usein siitä, että alkavaa ja pahenevaa masennusta yritetään "lääkitä" alkoholilla. (Itse en kyllä ymmärrä moista, sillä oma mielialani ei parane sen enempää nousu- kuin laskuhumalassakaan. Minä muuten en ole mikään liikakäyttäjä, alkoholia en käytä käytännössä lainkaan.)
Bellerofon sanoo:
"
Useinhan tässä käy niin, että ihminen, jonka työkyky on laskenut ulkoistetaan tai irtisanotaan töistä ennen kuin hänestä on koitunut "ongelmaa" työnantajalle ja tällainen käytäntö vain pahentaa entisestään heikossa kunnossa olevan asemaa ja kykyä selviytyä sairaudestaan.
"
Varmasti nykyään näin melko paljon tapahtuukin, sillä yritykset ja työnantajat tuntevat yhä vähemmän yhteiskuntavastuuta työntekijöistään, sillä nykyään niissä on yhä enemmän vallalla häikäilemätön talousoikeistolaisuus, jota täälläkin tietyt kirjoittajat tuntuvat edustavan. Esimerkkini (muistissani oleva asiantuntijan lausunto) on jo jokusen vuoden takaa, mutta ei se muuta mitään siitä, että se osittain kyseenalaistaa "sosiaalieläjät masennuksen varjolla lusmuilijoita, masennus työllä paranee"-ajattelusi.
Enköhän jo riittävästi kyseenalaistanut väitteitäsi, vaikka eivät meidän näkemyksemme tietenkään täysin vastakkaisia ole.
Olen korkeasti koulutettu, eikä ketään Suomessa kiinnosta se, että olen jo tyystin syrjäytynyt tästä korporaatioiden hallitsemasta hyvä veli ja sen puoliso -systeemistä, mutta ei kiinnosta sekään, että kaltaisiani on pilvin pimein. (Pitäisi kyllä, sillä lisääntyvä akateemisten työttömien kriittinen massa johtaa vallankumoukseen.)
Ukkola saa ihan vaan rauhassa vaahdota. Aivan sama. Tosiasia on edelleenkin se, että kun työtä ei ole niin, sitä ei ole. Tähän ei auta se, että kun lasketaan vähän palkkoja, eikä sekään että pakotetaan ihmiset orjiksi, jollei ole varaa pitää niitä orjia. Valtiolla ja kunnilla ei ole varaa maksaa palkkoja. Yksityisillä yrityksillä ei ole varaa maksaa palkkoja. Vain korporaatioilla on rahaa jaettavaksi keskinäisissä verkostoissaan. Meihin muihin, ulkopuolisiin ei tässä maassa ole enää varaa, aivan tasan riippumatta Ukkolan vouhuottamisesta.
Minua ei kuulkaa myöskään vähempää voisi kiinnostaa kiipiä systeemissä, josta jo lähtökohtaisesti olen ollut ulkona. Miksi ihmeessä hakisin jotain noin opiskelemaani alaa vastaavaa työtä, koska kaikki mahdolliset työt jaetaan hyvien veljien vaimoille ja lapsille (tai no, olen hakenut ja asian todellisen tilan tämän takia perusteellisesti oppinut)? Miksi ihmeessä minua kiinnostaisi lisäkouluttaa itseäni muutama vuosi lisää, että ehkä saisin paremmat mahdollisuudet työllistyä? Ehkä. Muutaman vuoden vanhennuttauani lisää. Mitä ihmettä minä teen CV:llä, kun minulla ei ole esittää minkäänlaista uraputkea ja kokemusten sarjaa? Tämä korporaatiokokoomuslainen systeemi ei tarjoa minun kaltaisilleni muuta, kuin marjankeruuta ja lapsilleni dyykkausperinteen.
Noihin ihastuttavan koreisiin laskelmiinne toteaisin, että unohdatte sen, mitä pankki ei unohda: minunkin tulee lyhentämän opintolainaani, summalla 200 € per kuukausi, eikä tätä monia ihmisiä koskevaa tosiasiaa huomoida missään. Koko akateeminen opiskelu oli minun kohdallani vain suuri lainakusetus. Mitään hyötyä siitä ei ole minulle koitunut.
Quote from: hkanime on 11.03.2012, 10:12:07
Toimet ovat tiedossa mutta sosialistinen politiikka ajaa meidät ihan toiseen suuntaan. Jos työstä saatu raha olisi suurempi, ongelma poistuisi itsestään. Se edellyttäisi työn verotuksen (ja ALV:n) leikkaamista, jota vastaan myös tukia leikattaisiin.
Jostain syystä ollaan katsottu, että on järkeväpää ottaa ihmisten rahat valtiolle ja jakaa ne takaisin tukina. Tämä systeemi ei tule toimimaan enää kovin pitkään. Jo nyt se tuottaa pelkästään valtiolle päälle 7 miljardia tappiota vuodessa (sen verran valtio ottaa lainaa vuodessa nyt).
Yksinkertainen matemaattinen totuus on se, että tuilla ei poisteta varattomuutta. Se on mahdotonta koska työttömyys eli varattomuus nousee tukien myötä.
Suomen taloudelliset ongelmat ovat siis periatteessa helposti korjattavissa mutta yleinen vasemmistolainen sentimentti estää sen. Tässä ei ole kyse vain puolueista vaan myös äänestjistä, jotka kannattavat tukien nostamista vuodesta toiseen. He uskovat valheeseen, että tuilla voitaisiin poistaa köyhyyttä.
Tälläkin palstalla on usea kirjoittaja, joka peräänkuluttaa yhä suurempia tulonsiirtoja. Heidän reseptillä vaan lisätään työttömyyttä ja varattomuutta. Suomesta tulee Neuvostoliitto ellei trendiä pysäytetä.
Minusta sinä näet vain asian toisen puolen. Ongelma ovat kiinteät kustannukset, jotka eivät merkittävästi alenisi, vaikka sosiaalitukia leikattaisiin. En usko, että vuokranantajat helposti suostuisivat vuokranalennuksiin (mielummin purkaisivat talot!) tai että energian ja elintarvikkeiden hinnat laskisivat kysynnän vähentyessä. Nämä muodastavat leijonanosan elinkustannuksista, mutta kyse ei ole työvoimavaltaisista aloista, joissa kustannustaso merkittävästi laskisi, vaikka ihmiset suostuisivat työskentelemään vähäisemmällä palkalla.
Työssä olevien palkkatasoa taas on vaikea nostaa, koska se vaikuttaa kansainväliseen kilpailukykyyn, eli tuotanto kallistuu ja karkaa ulkomaille. Työn teosta on vaikea saada tätäkään kautta houkuttelevampaa. Sitäpaitsi korkeammat palkat vaikuttaisivat myös sellaisten tuotteiden ja palveluiden hintoihin, joita sosiaalituella elävänkin olisi pakko käyttää.
Sitä kautta sosiaalikustannukset tietysti laskisivat, jos porukka alkaisi tukien leikkausten myötä oikeasti kuolemaan tai muuttamaan ulkomaille. Mutta siitä seuraisi luultavasti melkoisia levottomuuksia. Turvallisuusmenot nousisivat vastaavasti.
Elinkustannuksia olisi pakko supistaa. Ideologiset verot ja turha byrokratia pitäisi poistaa. Sijoittajien olisi pakko suostua kiinteän omaisuuden arvon laskemiseen. Yhteiskunnan toimintaa pitäisi tehostaa ja kilpailuakin mm. rakentamisen ja kaupan alalla saisi lisätä. Mutta ei - suomalainen liikenne ja energiantuotantohan se koko maailman tuhoaa ja sitä on ehdottomasti verotettava mitä raskaimmin.
Quote from: Bellerofon on 11.03.2012, 12:48:14
...
Minä taas väitän, että kun masennus alkaa olla vakavalla pohjalla, niin kyllä se päivittäisten asioiden hoito jää. Enkä missään tapauksessa tähän laitoshoitoa ehdottaisi. Otetaanko taas valtio paapomaan ja pakkosijoitetaan laitokseen. Eiköhän masentuneelle ole kaikkein ikävintä olla juuri yksin niiden ongelmien kanssa, joiden vuoksi on ajautunut tilanteeseen. Lähiomaisten pitäisi tässä tapauksessa mielestäni kantaa enemmän vastuuta kuin kuntien ja valtion.
...
Tämä oli jo niin perusteetonta tekstiä, että on pakko vielä kommentoida.
Mikä ihmeen pakkosijoittaminen ja paapominen? Onko se paapovaa pakkosijoittamista, jos laitokseen pistetään niin masentunut, että hän ei juuri pysty enää liikkumaan tai puhumaan? Tai se, kun laitokseen pistetään harhojensa vallassa oleva psykoottinen skitsofreenikko? (Masentunut ei luultavasti laitoshoitoa vastusta, psykoosiharhainen kyllä saattaa vastustaa.) Todellisuudessa näissä tilanteissa ei juuri ole lääketieteellisiä vaihtoehtoja, ja on nähdäkseni jo aika törkeää, jos sinä kutsut tätä paapovaksi pakkosijoittamiseksi.
Mielisairaalapaikkoja on muuten vähennetty yhä enemmän ja enemmän niin, että sinne alkaa olla hyvin vaikea päästä jo niidenkin, jotka eivät enää juuri mitenkään selviydy päivittäisistä toiminnoistakaan, ja akuutteja psykoosipotilaita voidaan joutua sijoittamaan ylipaikoille. Osalle sairaalan ulkopuolelle jäävistä vajaakuntoisista on toki järjestetty kodinomainen sijoituskotipaikka, mutta yhä enemmän tuo sinun näkemyksiäsi osittain myötäilevä linja on johtamassa siihen USA:n kaltaiseen juttuun, jossa heitteillä - osa jopa kadulla - on vajaakuntoisa, melkoisen vaikeasti masentuneita ja jopa avoimen psykoottisia potilaita.
Quote from: Bellerofon on 11.03.2012, 12:48:14
...
Minä taas väitän, että kun masennus alkaa olla vakavalla pohjalla, niin kyllä se päivittäisten asioiden hoito jää.
..
Pitkälti puppua.
Henkilö pystyy melkoisen vajaakuntoisenakin jotenkuten hoitamaan päivittäiset toiminnot, jos ne on laskettu minimiin. Ajatellaan nyt jotain keskivaikeasti masentunutta, joka viettää päiviä neljän seinän sisällä vuokrayksiössään, ja suurin ponnistuksin hän välillä käy kaupassa, täyttää ja vie joitain papereita ja pesee pyykkiä. Tähän pystyy suurin ja voimaa vievin ponnistuksin psyykkisesti melkoisen vajaakuntoinen, ja näistä melkoisen yksinkertaisista asioista vaivoin suoriutuminen on täysin eri asia kuin se, että henkilö pystyisi suoriutumaan edes osa-aikaisesta työstä.
Sitä en silti sano, etteikö tällaisista osaa voisi ajan kanssa lähteä kuntouttamaan "pienin askelin", ja kyllähän tätä heidän kanssaan yleensä yritetäänkin ennenkuin heidät pistetään sairauspäivärahalta/kuntoutustuelta pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Quote from: Suurkirjoitus on 11.03.2012, 13:29:20
Quote from: Bellerofon on 11.03.2012, 12:48:14
...
Minä taas väitän, että kun masennus alkaa olla vakavalla pohjalla, niin kyllä se päivittäisten asioiden hoito jää. Enkä missään tapauksessa tähän laitoshoitoa ehdottaisi. Otetaanko taas valtio paapomaan ja pakkosijoitetaan laitokseen. Eiköhän masentuneelle ole kaikkein ikävintä olla juuri yksin niiden ongelmien kanssa, joiden vuoksi on ajautunut tilanteeseen. Lähiomaisten pitäisi tässä tapauksessa mielestäni kantaa enemmän vastuuta kuin kuntien ja valtion.
...
Tämä oli jo niin perusteetonta tekstiä, että on pakko vielä kommentoida.
Mikä ihmeen pakkosijoittaminen ja paapominen? Onko se paapovaa pakkosijoittamista, jos laitokseen pistetään niin masentunut, että hän ei juuri pysty enää liikkumaan tai puhumaan? Tai se, kun laitokseen pistetään harhojensa vallassa oleva psykoottinen skitsofreenikko? (Masentunut ei luultavasti laitoshoitoa vastusta, psykoosiharhainen kyllä saattaa vastustaa.) Todellisuudessa näissä tilanteissa ei juuri ole lääketieteellisiä vaihtoehtoja, ja on nähdäkseni jo aika törkeää, jos sinä kutsut tätä paapovaksi pakkosijoittamiseksi.
Mielisairaalapaikkoja on muuten vähennetty yhä enemmän ja enemmän niin, että sinne alkaa olla hyvin vaikea päästä jo niidenkin, jotka eivät enää juuri mitenkään selviydy päivittäisistä toiminnoistakaan, ja akuutteja psykoosipotilaita voidaan joutua sijoittamaan ylipaikoille. Osalle sairaalan ulkopuolelle jäävistä vajaakuntoisista on toki järjestetty kodinomainen sijoituskotipaikka, mutta yhä enemmän tuo sinun näkemyksiäsi osittain myötäilevä linja on johtamassa siihen USA:n kaltaiseen juttuun, jossa heitteillä - osa jopa kadulla - on vajaakuntoisa, melkoisen vaikeasti masentuneita ja jopa avoimen psykoottisia potilaita.
Minulla on jonkin verran kosketuspintaa aiheeseen ja olen sitä mieltä että tuollainen parin kuukauden raskas puuttuminen psykoottisen oireilun alkuvaiheessa voi säästää potilasta vuosien mielenterveyshelvetiltä kuin myös omaisia.
Olen nähnyt vierestä tuon vanhanaikaisen varhaisen puuttumisen kuin myös nykyisen lässynlääkylläsinäpärjäätitsemääräämisdiipadaapaan seuraukset.
Quote from: hkanime on 11.03.2012, 17:47:08
Quote from: Aurelius on 11.03.2012, 13:25:08
Quote from: hkanime on 11.03.2012, 10:12:07
Toimet ovat tiedossa mutta sosialistinen politiikka ajaa meidät ihan toiseen suuntaan. Jos työstä saatu raha olisi suurempi, ongelma poistuisi itsestään. Se edellyttäisi työn verotuksen (ja ALV:n) leikkaamista, jota vastaan myös tukia leikattaisiin.
Minusta sinä näet vain asian toisen puolen. Ongelma ovat kiinteät kustannukset, jotka eivät merkittävästi alenisi, vaikka sosiaalitukia leikattaisiin.
Kyllä jutussani oli molemmat puolet mukana. Ajatus on se, että jos tukia lasketaan, niin myös verot laskevat. Valtiohan ei tarvitse niin paljon verovaroja pienimmillä tuilla.
Verot taas ovat täysin ratkaiseva osa mainitsemiasi "kiinteitä kustannuksia". Esimerkiksi työnteon kokonaispalkkakustannuksista jää vain n. 50% käteen työntekijälle reaaliansiona, korkeapalkkaisille vielä vähemmän. Kaikki mitä ostamme sisältää ALV:oa jopa 23%. Vuokrissa on noin 20% pääomaveroa. Bensiinistä yli 80% on veroa jne. jne.
Osta tai kuluta lähes ihan mitä tahansa, niin siinä on kymmeniä prosentteja veroja mukana. Eli hinnatkin ovat kymmeniä prosentteja kalliimpia.
Veroja on aivan liikaa ja se johtaa siihen, että kaikki on tuhottoman kallista ja ihmisiä pitää alkaa tukemaan jotta he pärjäisivät. Vaihtoehto olisi, että valtio ei kustantaisi ihmisten elämisen vaan heille jätettäisiin yhä enemmän tienatut rahansa omaan käyttöön.
QuoteTyössä olevien palkkatasoa taas on vaikea nostaa, koska se vaikuttaa kansainväliseen kilpailukykyyn, eli tuotanto kallistuu ja karkaa ulkomaille.
Silti palkkoja nostetaan joka vuosi. Verukkeena on verojen kiristyminen. Meneillään oleva trendi on sellainen, että minimipalkka jolla tulee toimeen ilman tukia nousee koko ajan kun verot nostetaan. Tämä johtaa siihen, että yhä useampi jää tukiriippuvaiseksi ja veroja jouduttaan korottamaan yhä lisää. Koko järjestelmä on oravanpyörä missä tukia kinutaan yhä lisää kun kaikki on kallista, veroja nostetaan jonka seurauksena hinnat nousevat, tarvitaan lisää tukia jne.
QuoteElinkustannuksia olisi pakko supistaa.
Se on mahdollista VAIN veroja laskemalla eli epäsuorasti tukia laskemalla. Suomen on siis palattava markkinatalouteen ja romutettava jo törkeyksiin yltävät tulonsiirrot. Suomessa ei kannata olla töissä ellei tienaa hyvää palkkaa.
Quote from: hkanime on 11.03.2012, 18:11:29
Quote from: Arvoton on 11.03.2012, 11:58:03
Ei oikeistolaiset afrikkalaistajat ikinä puhu siitä, että Suomi kaipaa firmoja, investoijia ja pääomaa, eikä vuohipaimenia ja jalkapalloilijoita.
Suomessa ei ole puute yrityksistä. Yrityksiä on tällä hetkellä n. 310 000 kappaletta. Osa ovat pöytälaatikkofirmoja mutta suurin osa ovat toimivia yrityksiä. Ongelma on, ettei yritykset halua palkkaa ihmisiä suurten kustannusten ja riskien takia. Yritykset työllistävät lähinnä yrittäjää itse, joka tienaa rahaa omilla taidoillaan eivätkä yritykset kasva. Tämä on merkittävä rakenteellinen ongelma Suomessa.
QuoteNo, keinonahan on investoijien saamiseksi ay-liikkeen kieltäminen, verotuksen lopettaminen ja palkkojen päästäminen vapaaksi alk. 0,01 euroa tunti.
Tuollaisiin ääritoimiin ei tarvitse ryhtyä. Kohtalaisen pienillä muutoksilla voitaisiin saada yritykset palkkaushaluisiksi. Oikeastaan tarvitaan alkajaisiksi vain yksi lakimuutos niin tilanne paranisi huomattavasti: irtisanomissuoja pitäisi heikentää niin, että työntekijöitä voi irtisanoa kutakuinkin koska tahansa jollain kohtuullisella irtisanomisajalla (1-2 kk).
Tällainen laki säädettiin Tanskassa ja työttömyys on pysynyt jopa taantuman aikana hämmästyttävän ahlaisella tasolla alle 5%:ssa. 2008 työttömyys oli alle 2%! Suomen työttömyys on samana aikana ollut noin kaksin- tai kolminkertainen Tanskaan verrattuna.
Suomi pystyisi korjaamaan ongelmansa mutta tahto puuttuu. Sen koomin poliitikot kun kansakaan eivät ymmärrä, että heikentämällä valikoituja etuuksia saataisiin työllisyys paranemaan ja talous kuntoon.
Suomessa ei kuitenkaan voisi edes ehdottaa esim. irtisanomisturvan heikentämistä ilman natsikortteja ja suurta meteliä. Poliittisen itsemurhan edessä, on poliitikoille helpompi jatkaa nykylinjalla ja pitää kansa kovan verorasitteen alla tukiriippuvaisena. Siihenhän kansa uskoo eikä suinkaan poliitikon tulot ole vaakalaudalla jos kansa äänestää köyhyytensä puolesta.
vastaan molempien kirjoitusten ydinkohtiin yhtäaikaa:
QuoteElinkustannuksia olisi pakko supistaa.
Se on mahdollista VAIN veroja laskemalla eli epäsuorasti tukia laskemalla. Suomen on siis palattava markkinatalouteen ja romutettava jo törkeyksiin yltävät tulonsiirrot. Suomessa ei kannata olla töissä ellei tienaa hyvää palkkaa.
elinkustannusten alentaminen on täysin mahdollista nykyisellään, mikäli puututtaisiin välillisiin veroihin, jotka liittyvät asumiseen. yksi tällainen asia on energiaverot. Juuri ne nostavat vuokria ja tuovat lisää pienituloisia KELAn luukulle hakemaan asumistukea. Monissa vuokrataloyhtiöissä, joka käsittää yhden talon, käytetään kiinteistöfirmoja jotka laskuttavat Vaasan seudulla n. 400 euroa kuukausi per tontti. Useamman taloyhtiön yhteistarjous ei onnistu, joka mielestäni kertoo jonkinlaisesta yhteistyöstä näiden firmoja välillä. Vuokrataloyhtiön hallitukseen valitaan omat edustajat, joille maksetaan kokouspalkkiota, joita ei kukaan valvo.Miksei muodosteta isompia, vaikka kymmentä vuokrataloyhtiöitä, joita hoitaa oma talkkari? samalla isännöintikulut pienenisivät.
Jotta asumisen kustannusten laskusta tulisi pysyvä, täytyisi puuttua ankaralla kädellä kaavoituksen ongelmiin, kuten myös valtion omaan tapaan olla myymättä hallussaan olevia kiinteistöjä muuta kuin kiskurihintaan. Kenelle niitä säästetään? Natura-alueet voivat varsin hyvin sijaita mieluummin maaseudulla kuin kaupunkien keskustojen ytimessä.
tähän kun lisätään muutokset rakennusmääräyksiin: miksi autotalleja pitää rakentaa maan alle, kun maamme on pääasiassa täynnä tyhjää tilaa, pesutilat ovat suomessa tarpeettoman suuret ja kalliit ( suurin rakennuskustannus per neliö ovat juuri pesutilat.) koska asunnot halutaan pitää vammaisille sopivaksi (pesutilojen ns. rullatuoliympyrä) miksei riitä, että vain 5% taloyhtiön asunnoista olisi sellaisia, tai sosiaalisessa tuotannossa vain 10% sen enempää rullatuoleja tarvitsevia ei kuitenkaan ole. Onko sauna välttämätön sosiaalisen tuotannon kerrostalo kaksioissa?
Sosiaalisen tuotannon "tehdasmaistaminen": USAssa on mahdollista rakentaa pesutiloja omassa tehtaassa ja ne tuodaan rakennuksille ja vain liitetään viemäristöön. Miksei suomessa, vaikka täällä tehdään samalla periaatteella "siirrettäviä" pesutiloja eri loistoristeilijöihin? (ai niin suurten rakennusfirmojen katteet)
Omistusasunnoissa: Miksi huoneiston pitää olla valmiiksi sisustettu? (tarkoitan tapetit seinillä, keittön kaluste asennettuna. lattian parketti asennettuna?) harva tilaa talopakettiakaan täysin valmiina (ai niin ne rakennusfirmojen katteet)
olet oikeassa yhdessä asiassa: suomessa tarvitaan enemmän yrityksiä ja kilpailua rakennusalalle. Nykyiset saavat liian hyvän katteen ja sosiaalisesta tuotannosta vastaavat eivät piittaa, heille riittää, että taloja rakennetaan nimellisesti mahdollisimman paljon ja nimellisesti mahdollisimman halvalla.
Tässä siis käytännön toimia käytännön tasolla, jotka laskisivat asumisen hintaa.
QuoteTuollaisiin ääritoimiin ei tarvitse ryhtyä. Kohtalaisen pienillä muutoksilla voitaisiin saada yritykset palkkaushaluisiksi. Oikeastaan tarvitaan alkajaisiksi vain yksi lakimuutos niin tilanne paranisi huomattavasti: irtisanomissuoja pitäisi heikentää niin, että työntekijöitä voi irtisanoa kutakuinkin koska tahansa jollain kohtuullisella irtisanomisajalla (1-2 kk).
Tällainen laki säädettiin Tanskassa ja työttömyys on pysynyt jopa taantuman aikana hämmästyttävän ahlaisella tasolla alle 5%:ssa. 2008 työttömyys oli alle 2%! Suomen työttömyys on samana aikana ollut noin kaksin- tai kolminkertainen Tanskaan verrattuna.
Vastaavasti Tanskassa nostettiin ansiosidonnaista päivärahaa, joka on Tanskassa yli 30 prosenttia isompi kuin suomessa. Tanskassa myös valtio puuttuu aktiivisesti työttömyyteen: jo vuoden kuluttua tanskalainen työtön joko kurssitetaan tai tuki työllistetään. Tanskalainen työtön ei ole kuin suomessa: haiseva vanha tiskirätti, joka heitetään oman onnen nojaan, vaan nykyaikainen pesuliina, joka pestään uuden veroiseksi joka kerta käytön jälkeen. Näillä samoilla ehdoilla voisi työsuhteen irtisanomisen heikennykset mennä läpi menisi läpi suomessakin. Ainakin minulta.
iIrtisanomisaika on käytännössä nolla. Miten sitä lyhentämällä muka työllisyyttä parannettaisiin? Ammattitöissä ei edes opita töitä alta vuoden. Eläkeiän nostopuheet menevät vielä överimmäksi kun porukkaa laitetaan samaan aikaan pihalle joukottain. Halpatyövoimasta on saatu taas kokemuksia täällä Salossa kun upouuden kaupungintalon katto vuotaa vettä pakkasellakin. Kaupunginjohtajakin varmaan joutuu juoksemaan ämpäreitten kanssa. Kaupunginjohtaja on hakernut työvoimaa Vietnamista asti ikäänkuin sitä ei Suomesssa riittäisi. Vastikää Nokia irtisanoi tuhat. Kyllä meitä aika rankasti kusetetaan.
Työtä vieroksuvia ei taatusti ole prosenttiakaan muuta kuin Tuulikin mielikuvitusmaailmassa. Kaikki nuoret haluavat tienata omaa rahaa ja useimmat jopa tehdä hyödyllistä työtä. Ymmärrän hyvin, ettei alipalkattua ja yleisesti halveksittua (esim. puhelinmyynti)työtä tehdä. Se kun on monesti vain haitallista tihutyötä.
Jos sosiaaliturvaa ja muuta välttämätöntä heikennetään, niin toivottavasti yhteiskuntaopin opettajat tekevät selväksi keiden kaikkien tekosia se on. Etteivät kadulla hakkaa syyttömiä, jos joku haluaa kurjuutensa kostaa ja mennä vankilaan tuulettumaan.
" - kiinteä 63 vuoden eläkeikä, joka on aivan liian alhainen eikä sitä näyttäisi saada millään korotettua
- ansiosidonnainen maksetaan 500 päivää eikä töihin kannata hosua kun saa maksetun pitkän loman
- olet joko töissä täydellä palkalla tai et ollenkaan, mikään muu ei kannata taloudellisesti
- palkat määrätään keskitetysti riippumatta yrityksen/alan taloudellisesta kunnosta
- työpaikkasi on taattu kunnes työnantaja on lähes konkurssissa jne."
Kyllä ainakin meidän firmassa on työntekijöitä, jotka ovat eläkkeellä ja ovat tyytyväisiä kun tulevat esim. sairauslomia paikkaamaan. Itsekin aion tehdä samoin, jos huolivat jonkun vuoden päästä.
Jotenkin yltiöpessimismiä eetterissä näköjänsä.
Quote from: hkanime on 11.03.2012, 17:47:08
...
Veroja on aivan liikaa ja se johtaa siihen, että kaikki on tuhottoman kallista ja ihmisiä pitää alkaa tukemaan jotta he pärjäisivät. Vaihtoehto olisi, että valtio ei kustantaisi ihmisten elämisen vaan heille jätettäisiin yhä enemmän tienatut rahansa omaan käyttöön.
...
No, lohduttaudu ainakin sillä, että suurimmalla osalla sosiaalieläjistä reaalinen ostovoima laskee vuodesta toiseen, vaikka euromääräisesti tuki hieman nousisikin. Tämä tapahtuu siksi, että hintojen nousua ei indeksikorotuksin seurata lainkaan tai ei ainakaan läheskään täysimääräisesti. Eiköhän se ole se hyvintoimeentuleva kansanosa se, jolla ostovoima on viimeisen kymmenen vuoden aikana eniten noussut, kun taas sosiaalieläjillä se on pikemminkin laskenut. Indeksikorotusten tarkoituksellinen jälkeenjääneisyys aiheuttaa sen, että montaa eri tukea käytännössä leikataan vuosittain. Sinulle taisi tulla ihan oikeasti yllätyksenä se, että asumistukimenojen nousu ei johdu ainakaan siitä, että KELA kustantaisi asuttamilleen yhä parempia ja parempia asuntoja.
Sinulla on myös aivan liian suuri luottamus yritysten moraaliin. Jos sosiaalituet lähes poistettaisiin ja verotus alenisi, tämä ei suinkaan johtaisi siihen, että sosiaalieläjät saisivat työlläänkään minkäänlaista kunnollista elintasoa, vaan yritykset tasantarkkaan käyttäisivät heidän hädänalaista asemaansa hyväksi niin, että palkat asetettaisiin niin alas, että matalapalkka-alalla oleva joutuisi varmaan tekemään kahta työtä ja silti hän joutuisi näkemään nälkää ja pelkäämään, että onko katto pään päällä vielä ensi kuussa. Kehnotkin sosiaalituet suojaavat tällaista suoranaista riistoa vastaan, mutta nähtävästi sinunlaistesi ajatusmaailmassa ei mitään yrityksen harjoittamaa riistoa voi ollakaan, vaan pitäisi olla kiitollinen palkasta kuin palkasta.
Quote from: Lupu(kulkuri) on 11.03.2012, 22:57:37
" - kiinteä 63 vuoden eläkeikä, joka on aivan liian alhainen eikä sitä näyttäisi saada millään korotettua
- ansiosidonnainen maksetaan 500 päivää eikä töihin kannata hosua kun saa maksetun pitkän loman
- olet joko töissä täydellä palkalla tai et ollenkaan, mikään muu ei kannata taloudellisesti
- palkat määrätään keskitetysti riippumatta yrityksen/alan taloudellisesta kunnosta
- työpaikkasi on taattu kunnes työnantaja on lähes konkurssissa jne."
...
Joopa joo.
Suurta osaa noista puolitotuuksistasi yritykset jo hyvin kiertävät mm. ulkoistamalla, käyttämällä vuokratyöfirmoja ja kierrättämällä työharjoittelijoita. (joiden on käytännössä pakko suostua, sillä muuten heitä helposti uhkaa tilanne, jossa elettävä olisi noin 300 eurolla kuussa tai allekin.)
No, minä päätän osaltani kirjoittelun tähän ketjuun tähän.
Quote from: hkanime on 11.03.2012, 21:28:46Meillä kaikki on lukittu kiinteiksi rakenteiksi, jotka eivät jousta tilanteiden mukaan:
Tarkkaan ottaen kaikki on rakennettu sillä olettamuksella, että ihmiset ovat tehtaassa töissä. Kun tästä nyt pitäisi tehdä rakennemuutosta epäsäännöllisiin työsuhteisiin ja luovaan työhön niin iso osa noista vanhoista rakenteista on epätarkoituksenmukaisia. Jos nyt katsotaan jotain Rovio Entertainmenttia, niin luuletteko ihmisten painavan töitä yhdeksästä viiteen-logiikalla? Tähän suuntaan pitäisi kuitenkin mennä, koska valmistavaa työtä on tulevaisuudessa entistä vähemmän.
Tuulikki Ukkola on itse ollut eduskunnassa päättämässä asioista ja ohjaamassa kehitystä. Eikö silloin tullut mieleen, mitä kivasta koulusta ja ylikoulutuksesta seuraa ja millaista nuorisoa kasvatetaan? Nyt sitten ihmetellään, että jostain on tullut kuin luonnonvoimana työtävieroksuvaa nuorisoa, jolle ei paskaduunit kelpaa.
Edelleen tekstissä tätä nuorisoa sitten pidetään jonain omituisena oikkuna, joka on jostain vain tullut ja on nyt meidän riesanamme ja elätettävänä.
QuoteJa lopuksi: maahanmuuttoa on helpotettava, koska me tarvitsemme työntekijöitä. Kun työtä tekevien määrä pienenee ja meillä on vielä riesana ja elätettävänä työtä vieroksuva nuoriso, mistä muualta me saamme työntekijöitä kuin maahanmuuttajista.
Eikä olisi aika tunnustaa, että virheitä on tehty ja on pelastettava, mitä pelastettavissa on. Nuoria on ohjattava kaikin keinoin koulutukseen ja työhön, heillä sentään on luku- ja kirjoitustaito toisin kuin monilla maahanmuttajilla, joista tuskin kaivattuja työntekijöitä tulee.
Toinen kysymys sitten on, miten moni koulutettu maahanmuuttaja olisi innokas tulemaan työntekijäksi ja meidän työtävieroksuvan nuorisomme elättäjäksi.
Quote from: Suurkirjoitus on 10.03.2012, 14:38:37
kiitos Sinulle siitä, että selvensit noiden lasten merkitystä. En tiennytkään, että suurella lapsikatraalla voi sosiaalieläjä tienata noin paljon. Ei niihin lapsiin mene läheskään tuollaista summaa, varsinkin, jos on on julma lapsilleen eikä osta heille kuin kaikkein välttämättömimmiän.
Kaikki tämä tietenkin olettaen, että lapsista saatavista lisätuista esittämäsi väitteet ovat tosia (itse en ole "lapsipuoleen" perehtynyt) ja en suinkaan epäile, etteivätkö ne tosia tai ainakin lähestulkoon oikeita olisi.
Nämähän eivät ole mitään valtiosalaisuuksia. Perusosien nykyiset määrät ovat listattuna vaikka täällä: http://www.ouka.fi/sote/sostuki/toimeentt_maara.htm
Hyväksyttävät asumismenot vaihtelevat kaupunkikohtaisesti, pääkaupunkiseudulla ne ovat hieman tuossa lueteltuja korkeammat ( http://www.sosiaalitoimisto.net/ ), nousten vähän runsaat 100€/kk/lapsi. Päälle sitten isommat sairauskulut, jos niitä tulee, ja harkinnanvarainen, jos sitä onnistuu ruinaamaan (foorumillahan on sitkeä käsitys, että toiset ovat tässä tasa-arvoisempia kuin toiset).
(Muilla tuilla on omat sääntönsä, mutta jos on oikeutettu toimeentulotukeen, niin niillä muilla tuillahan ei ole muuta merkitystä kuin kunnan ja valtion välisen kustannusjakauman kannalta.)
Quote from: Suurkirjoitus on 10.03.2012, 11:54:59
ja tähän päälle yhteiskunta kustantaa toki vielä erikseen KELAn asumistuen ja sossun tt-tuen asumisosan kautta vuokran, mutta vuokralle on asetettu tiukat ylärajat niin, että monessa kunnassa on vaikea ylipäätään löytää tämän rajan alle jääviä vuokria. Jos vuokraraja ylittyy, erotus on maksettava itse.
Juu. Toisin ilmaistuna tässä on sellainen omalla rahallan vuokralla asuvan kannalta ikävä piirre, että vuokranantajan vaatima minimi ja sossun tarjoama maksimi lähentyvät toisiaan, eikä välttämättä niin päin, että jälkimmäinen seuraisi ensin mainittua.
Quote from: timouti on 12.03.2012, 06:23:59
QuoteJa lopuksi: maahanmuuttoa on helpotettava, koska me tarvitsemme työntekijöitä. Kun työtä tekevien määrä pienenee ja meillä on vielä riesana ja elätettävänä työtä vieroksuva nuoriso, mistä muualta me saamme työntekijöitä kuin maahanmuuttajista.
Eikä olisi aika tunnustaa, että virheitä on tehty ja on pelastettava, mitä pelastettavissa on. Nuoria on ohjattava kaikin keinoin koulutukseen ja työhön, heillä sentään on luku- ja kirjoitustaito toisin kuin monilla maahanmuttajilla, joista tuskin kaivattuja työntekijöitä tulee.
Toinen kysymys sitten on, miten moni koulutettu maahanmuuttaja olisi innokas tulemaan työntekijäksi ja meidän työtävieroksuvan nuorisomme elättäjäksi.
Kuka sanoo, että maahanmuuttajia kiinnostaa jäädä tekemään vanhus- ja siivoustyötä Suomeen, kun elintasomme lasku on tasoittanut talouskuiluamme kolmansiin maihin? Koulutettuaan täällä tenavansa ilmaiseksi, voivatkin palata somalioihin ja irakeihin elelemään eliitisti. Eliittiväkeähän he sieltä lähteissäänkin olivat. Tulee muistaa, ettei nyt ihan kenellä tahansa ole varaa matkustella. Humanitäärisistä syistä varsinkaan.
Quote from: hkanime on 11.03.2012, 21:28:46
Quote from: EL SID on 11.03.2012, 18:48:38elinkustannusten alentaminen on täysin mahdollista nykyisellään, mikäli puututtaisiin välillisiin veroihin, jotka liittyvät asumiseen. yksi tällainen asia on energiaverot.
Välillisillä veroilla on marginaalinen vaikutus asumiskuluihin.
Suurin osa vähävaraisista aseunee rivi- tai kerrostaloissa. Motivan mukaan esim. 4 hlön 120 m2 kerrostaloasunto kuluttaa keskimäärin n. 7000 kWh/vuosi. Tällainen kulutus (sähköveroluokka 1, 2,1 snt/kWh sis. ALV) tekee veroina 147 euroa vuodessa. Vastaavasti tällaisen asunnon vuokra esim. Helsingissä on luokkaa 2000 eur/kk. Tässä hinnassa noin 450 euroa on pääomaveroja. Eli energiakustannusten verot ovat 147 euroa vuodessa ja vuokran verot ovat 5400 euroa vuodessa, kymmenkertaiset. Veden ja muiden välilliset verot ovat samaa kokoluokkaa kun energiavero.
energiaverojen nostolla on myös kerrannaisvaikutukset. en jaksa/viitsi enkä myös saa tuoda tähän laskelmia, mutta viimeisellä kerralla energiaverojen noston jälkeen jouduin nostamaan meidän 6 huoneiston taloyhtiön (energialuokka C, kaukolämpö) yhtiövastikkeita 12%, joka oli kaikkien aikojen suurin korotus.
Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että pienituloinen vanhus, jonka eläke jää alle tonniin kuussa, joutuu myymään asuntonsa, johon on säästänyt koko elämänsä, ellei saisi KELAlta asumistukea vastikkeeseensa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tämäkin, 78-vuotias vanhus, joutui turvautumaan "köyhäinavustukseen" ja tiedän hänen häpeävän sitä suunnattomasti. onneksi nuoremmalla sukupolvella ei ole samankaltaisia estoja.
Isotuloisen on helppo vedota prosentteihin ja tuumia, ettei se missään tunnu. On aivan eri asia olla pienituloinen, joka yrittää selvitä näistä korotuksista.
QuoteQuoteJotta asumisen kustannusten laskusta tulisi pysyvä, täytyisi puuttua ankaralla kädellä kaavoituksen ongelmiin, kuten myös valtion omaan tapaan olla myymättä hallussaan olevia kiinteistöjä muuta kuin kiskurihintaan.
Kaavoitus ei ratkaise mitään koska rakennuttajat eivät tule myymään talonsa edulliseti ruuhka-alueilla vaikka tontit olisi ilmaisia. Kaavoituksessa on myös monia käytännön ongelmia, jotka rajoittavat tarjontaa. Kyse ei ole vain poliittisesta päätöksestä.
[/quote]
tarkoitin tässä sosiaalista asuntotuotantoa, jolloin ostohinnalla ei ole merkitystä.
Ja kaavoituksella, varsinkin ns.antura-alueille on väliä, katso liitteenä olevat kuvat:
Miksi keskellä puolen miljoonan ihmisen asutusrypästä täytyy säilyttää osa rakentamattomana, vaikka muualla maassa on suojelualueille enemmän kuin tilaa?
Muualla PK-seudulla alueet ovat vielä suurempi. Onhan se tietysti mukavaa järjestää vihreitä kävelyretkiä ympäristöön, jonka huonolla mielikuvituksella saattaa kuvitella olevan alkuperäisessä kunnossa.
mutta tämä vihreitten jätte-kiva nostaa tonttimaan ja siten myös asuntojen hintaa.
Vaasan Suvilahden natura-alue alkaa käytännössä asuntoalueen vierestä, ja itse asiassa se herättää enemmän kysymyksiä siitä, että mihin näitä alueita suojellaan?
Täällä päin maata maannousu on noin 6-9mm vuodessa. 50 vuoden kuluttua luonto on muuttanut tämän "ainutlaatuisen lintujen pesimäalueen" rämeiseksi suoksi, ja 100 vuoden kuluttua se on tavallista metsää. Jälkipolvet saavat siis muutaman hehtaarin luomumetsää lintujen pesimäalueen sijasta.
mutta tämä ei ollut pääpointti. Kun Helsinkiä ja yleensäkin PK-seutua katsoo ilmasta, näkee että siellä on tiivistämisen varaan. Rakentamatonta alue vain kuuluu isokenkäisille, kuten media-diktaattori Erkon suvulle, ja Helsingin päättäjien rohkeus ei riitä tekemään "oululaista ratkaisua" eli ottamaan maata haltuunsa ja kaavoittamaan tonteiksi, vaikka laki antaisi tähän mahdollisuuden. Mafiamainen Alma-media tuskin jättää ehdotuksen tekijälle kostamatta. No, Oulussa on halpaa asua, Helsingissä ei.
QuoteLainaus
Lainaus
Tuollaisiin ääritoimiin ei tarvitse ryhtyä. Kohtalaisen pienillä muutoksilla voitaisiin saada yritykset palkkaushaluisiksi. Oikeastaan tarvitaan alkajaisiksi vain yksi lakimuutos niin tilanne paranisi huomattavasti: irtisanomissuoja pitäisi heikentää niin, että työntekijöitä voi irtisanoa kutakuinkin koska tahansa jollain kohtuullisella irtisanomisajalla (1-2 kk).
Vastaavasti Tanskassa nostettiin ansiosidonnaista päivärahaa, joka on Tanskassa yli 30 prosenttia isompi kuin suomessa.
Tanskassa ansiosidonnainen myös laskee tasaisesti ajan myötä. Se ei ole sama koko ajan (500 päivää) kuten Suomessa. Tällä tavoin Tanska patistaa ihmisiä hakemaan töitä pikaisesti kun tulot laskevat.
Lainaus
Tanskassa myös valtio puuttuu aktiivisesti työttömyyteen: jo vuoden kuluttua tanskalainen työtön joko kurssitetaan tai tuki työllistetään.
Jotain samanlaista on Suomessakin.
Tanskan Flexicurity-malli ei ole täydellinen tai halpa mutta se on tuottanut hyviä tuloksia ja jotain samantyyppistä tulisi soveltaa Suomessakin. Perusajatus on, että työllisyysturvan sijaan panostetaan rekrytointiturvaan. Eli työnantajalle annetaan helppo irtisanomismahdollisuus, jonka seurauksena ihmisiä on myös riskitöntä rekrytoida. Tämän seurauksena Tanskassa on erittäin fleksiibelit työmarkkinat ja työttömyys on alhainen. Tanska on myös innovaattori eläkejärjestelmässä. Siellä on elinikäodotteeseen sidottu eläkeikä, joka nousee pikku hiljaa sitä mukaan kun kansan terve ikä nousee.
Tanska on pitkälti täysi vastakohta Suomen järjestelmälle. Meillä kaikki on lukittu kiinteiksi rakenteiksi, jotka eivät jousta tilanteiden mukaan:
- kiinteä 63 vuoden eläkeikä, joka on aivan liian alhainen eikä sitä näyttäisi saada millään korotettua
- ansiosidonnainen maksetaan 500 päivää eikä töihin kannata hosua kun saa maksetun pitkän loman
- olet joko töissä täydellä palkalla tai et ollenkaan, mikään muu ei kannata taloudellisesti
- palkat määrätään keskitetysti riippumatta yrityksen/alan taloudellisesta kunnosta
- työpaikkasi on taattu kunnes työnantaja on lähes konkurssissa jne.
Kaikki tämä perustuu ammattiliittojen vaatimiin etuuksiin, joista he eivät suostu tinkimään. Jostain syystä Suomessa ei löydy ns. poliittista munaa korjaa asiat kuntoon vaan jopa sellaisesta perusasiasta kun eläkeiän palauttamisesta 65 vuoteen ollaan neuvoteltu yli 10 vuotta ay-liikkeen kanssa tuloksetta.
Suomen poliittinen järjestelmä on tämän myötä täysin lamaantunut yhdessä keskeisimmissä kysymyksessä -työmarkkinat. Sensijaan poliitikkomme sijoittaa runsaasti aikaa toissijaisiin seikkoihin kuten erilaiseen sensuurilainsäädäntöön, monikultturismiin ja muihin, joilla on vain marginaalista merkitystä suomalaisen yhteiskunnan toimivuudelle jos edes sitäkään.
'
ensinnäkin: tanskan järjestelmä on luotu yhteistyössä sikäläisen ammattiliiton kanssa. Kun kerran tarkastellaan tanskalaista järjestelmää, pitää ottaa huomioon kokonaisuus:
Suomen asukasta kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot olivat 2005, 6 833 €, tanskassa 8 498 €.
ranskassa, ja saksassa, joita ei mainosteta "hyvinvointiyhteiskuntana" ne olivat: Saksa 8 498 €,
Ranska 8 044 €. Vanhan EUn keskiarvo oli 7 005 €.
Suomessa on siis Tanskaa ja muuta eurooppaa huonompi sosiaaliturva. Tässä tilanteessa tuskin ketään duunaria saa houkuteltua huonontamaan työsuhteiden irtisanomisia, koska työpaikan menetys tietää automaattisesti köyhyysloukkua. Tässä tilanteessa kannattaa muistaa, että esimerkiksi Berliinin vuokrataso on Helsingin keskustaa alhaisempi.
myös asumisen laadussa on eroja: Tanskassa asumisväljyys on noin 52 neliötä henkeä kohti, Suomessa alle Euroopan keskiarvon, noin 36 neliötä asukasta kohden (Helsingissä noin 34 neliötä).
se että väität työllistymisen suomessa alkavan jo vuoden päästä ei pidä paikkaansa: suomessa ei työvoimatoimistoilla ole varaa ohjata työttömiä koulutukseen tai kurssille jo vuoden kuluttua.
itseasiassa, kun puhutaan sosiaaliturvassa, voi enemmin kysyä, että miten meillä ei ole varaa samaan kuin tanskalaisilla? mikä on mennyt pieleen?
Quote from: Suurkirjoitus on 10.03.2012, 22:23:16
Sosiaalieläjä kaikesta kieltäytyessään päätyy helposti tilanteeseen, ...
Eihän sosiaalieläjän tarvitse, eikä missään nimessä kannatakaan suoraan kieltäytyä mistään. Tekee vain työhaastattelussa selväksi että ei välttämättä kannata palkata juuri häntä. Jolloin ei tule merkintää kieltäytymisestä, vaan merkintä "ei sovellu tehtävään" tmv.
Jos "ei sovellu tehtävään", ei tukiakaan leikata. Vai?
Quote from: hkanime on 12.03.2012, 09:19:01
Alhaista 63 vuoden työikää perustellaan mm. jaksamisella, maanviljelijä pääsee eläkkeelle jo 56 vuotiaana (luopumiseläke). Tosiasiassa vain hyvin harvassa työssä ihminen kuluu niin, ettei olisi työkykyinen tuossa iässä. Silti ollaan päätetty, että kaikki ovat työkyvyttömiä viimeistään 63 vuotiaina ja pääsee valtion elätiksi.
Edelleen lähdetään myös siitä, että ensimmäinen työpaikka on viimeinen työpaikka. Todellisuudessa lähes koko työvoima vaihtaa työpaikka useita kertoja elämänsä aikana mutta vaihtaminen on lähtökohtaisesti vain sallittu työntekijän toimesta, ei työnantajan toimesta.
Naisten mukaantulo työvoimaan on kasvattanut palkkatyövoiman määrää huimasti. Samalla se on luonut joitain uusia työpaikkoja kuten päivähotoa sekä luonut uusia tarpeita mitä tulee sairashuoltoon ja tukiin.
sinä nyt olet aloittanut hyökkäyksen AY-liikettä vastaan etkä huomaa mitään muuta. Kysytään asia näin päin: kuinka moni palkkaa yli 60-vuotiaan töihin? itseasiassa jo yli 50-vuotiaan on lähes mahdotonta saada vakituista työpaikkaa ja 40-vuotias on siinä rajamailla. En ole eläessäni nähnyt yli 60-vuotiasta hitsaria.
Mikä tahansa työttömiä työllistävä yleishyödyllinen eli ns. kolmannen sektorin yritys vahvistaa väitteeni: ainakin puolet tukityöllistetyistä on 50-vuotta täyttäneitä.
Eli ei ole työmarkkinoita joilla yli 60-vuotias työllistyisi, lukuun ottamatta yksityistapauksia.
lähden tästä töihin maksamaan veroja, joten ehdin vastata vain osaan väitteistäsi:
Quote from: hkanime on 12.03.2012, 10:30:06
QuoteKäytännössä se tarkoittaisi sitä, että pienituloinen vanhus, jonka eläke jää alle tonniin kuussa, joutuu myymään asuntonsa, johon on säästänyt koko elämänsä, ellei saisi KELAlta asumistukea vastikkeeseensa.
Tällaisia tapauksia voi olla mutta tuo kuulostaa yleistyksenä liioittelulta.
Eläkeiläinen on yleensä aika velaton ja hänen elinkustannukset ovat alhaiset. 1000 euroa kuussa riittää vallan mainoisti jos ei elätä muita ihmisiä. Pitää olla todella iso omakotitalo jos sen kuluihin uppoaa edes lähelle 1000 euroa kuussa.
QuoteIsotuloisen on helppo vedota prosentteihin ja tuumia, ettei se missään tunnu. On aivan eri asia olla pienituloinen, joka yrittää selvitä näistä korotuksista.
näkee että et ole joutunut selviämään alle 1000 eurolla kuussa, etkä tunne ketään sellaista joka joutuisi. eläkkeestä, vaikka on alle 1000, joutuu maksamaan verot ja vanhuksilla on yleensä iso kasa lääkkeitä. Siitä pois yhtiövastike, joka on toistasataa euroa, niin eipä paljoa jää jäljelle.
Ja miten niin ääriesimerkki? Minulla on sellainen käsitys, tilastoja en ehdi kaivaa esille, että suurin osa 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa syntyneistä kitkuttelevat alle 1000 euron eläkkeellä? monen työssäkäynti loppui 1990-luvun alun lamaan, jolloin he olivat yli 50-kymppisiä ja kelpasivat vain varhaiseläkkeelle.
et kai kuvitellut asumistuen olevan vain työttömiä varten?
QuoteSuomen asukasta kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot olivat 2005, 6 833 €, tanskassa 8 498 €. ranskassa, ja saksassa, joita ei mainosteta "hyvinvointiyhteiskuntana" ne olivat: Saksa 8 498 €,
Ranska 8 044 €. Vanhan EUn keskiarvo oli 7 005 €. ... itseasiassa, kun puhutaan sosiaaliturvassa, voi enemmin kysyä, että miten meillä ei ole varaa samaan kuin tanskalaisilla? mikä on mennyt pieleen?
Nämä luvut eivät muuta sitä tosiasiaa, että Suomen sosiaalikulut ovan liian korkeat1. Mehän elämme velaksi.
Suomen järjestelmä ei yksinkertaisesti ole sellainen, että se pystyy ylläpitämään edes nykyistä tasoa. Missään nimessä emme siis voi kasvattaa sosiaaliturvaa lisää, koska silloin velkaannumme vielä nopeammin. Päinvastoin. Kaikki viittaa siihen, että sosiaalitukia jaetaan liikaa kun yhä useampi on niistä riippuvainen.
Ratkaisu on löydettävä muualta ja valitettavasti se löytyy vain työnteosta koska mikään laskelma tai kokemus ei tue sitä olettamaa, että talous paranisi kasvattamalla sosiaaliturvaa nykytasosta.
1 Kun tarkastellaan sosiaalimenoja pitäisi myös verrata niiden sisältöä ja maan yleistä velkaantumista ja taloutta. Pelkkä sosiaalimeno/henkeä kohden ei kerro juuri mitään sosiaaliturvan toimivuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta tai taloudellisesta kestävyydestä.
kun kysyin, että miksi tanskalla on varaa sosiaaliturvaansa, mutta ei meillä tarkoitin nimenomaan tätä asiaa: miksi velkaannumme enemmän kuin tanska?
mitä olemme tehneet väärin? Sosiaaliturvamme on huonompi, joten ehkäpä vika onkin siinä: Tanska hoitaa omat työttömät paremmalla rahalla ja sosiaaliturvalla, pitäen heidät töissä ja kasvattamassa tulopottia, josta jaetaan verotuloja. Suomi ei satsaa omiinsa, vaan on hinkuamassa työvoimaa mieluummin ulkomailta.
Mitä jos tekisimme asiat jatkossa tosiin. Satsaisimme enemmän omiin työttömiin ja heidän työllistymiseensä?
QuoteLainaus käyttäjältä: EL SID - tänään kello 09:33:44
energiaverojen nostolla on myös kerrannaisvaikutukset. en jaksa/viitsi enkä myös saa tuoda tähän laskelmia, mutta viimeisellä kerralla energiaverojen noston jälkeen jouduin nostamaan meidän 6 huoneiston taloyhtiön (energialuokka C, kaukolämpö) yhtiövastikkeita 12%, joka oli kaikkien aikojen suurin korotus.
Kerrannaisvaikutukset lienevät pieniä jos puhutaan asumisesta. Energiahan ostetaan suoraan tuottajalta kulutettavaksi eli väliportaita ei juurikaan ole.
Normaalisti yhtiövastike on murto-osa vuokrasta. 12% korotus ei siis luo kovinkaan suuria vuokrankorotuspaineita.
pääomatveroja maksetaan vain siitä osuudesta, joka jää tuloksi, eli tässä tapauksessa vuokra-miinus menot (vastike, mahdolliset lainakulut mahdolliset remontikulut)=tulot, joista maksetaan veroja.
ainakin monella piensijoitajalla vastike on suurin menoerä, ja vuokra määräytyy sen mukaan, eli käytännössä jokainen korotus lisää vuokraa.
Quote from: Oinomaos on 12.03.2012, 11:12:29
Quote from: hkanime on 12.03.2012, 10:30:06
Tällaisia tapauksia voi olla mutta tuo kuulostaa yleistyksenä liioittelulta.
Eläkeiläinen on yleensä aika velaton ja hänen elinkustannukset ovat alhaiset. 1000 euroa kuussa riittää vallan mainoisti jos ei elätä muita ihmisiä.
Miksi hyökkäät eläkeläisiä vastaan?
Nämä mikavehviläiset ja muut veijarit yleensä ovat aika velattomia ja heidän elinkustannuksensa ovat alhaiset. Heillekin siis tuolla logiikallasi pitäisi riittää 1000e/kk.
Quote from: hkanimeAsumiseen liittyvän energiaverotuksen hintavaikutusta yleensä liioitellaan. Poliittinen retoriikka on aiheuttanut sen, että ihmisille on syntynyt täysin vääristynyt käsitys miksi asumiskustannukset nousevat. Kuten esimerkkini osoitti, energiaverojen korotukset ovat täysin marginaalisessa asemassa. Puhutaan muutamista euroista kuukaudessa.
Eli koska puhutaan muutamista euroista/kk, pitää vaan jättää tupakka-aski ostamatta?
Tajuatko ollenkaan, minkälaista soopaa taas syydät? Kun energiavero, oli se sitten nimeltään energia-, sähkö- tai vaikka hilavitunvitkutinvero, siihen päälle tulee vielä arvonlisävero.
Rautalankaa, todista vääräksi jos pystyt.
Esimerkki I, kulutus laskutuskaudella 7.000 kWh.
Sähkövero 30.6. 2010 asti oli 1,0773 snt/kWh. Sähkövero siis 70 * 1,0773 = 75,411e.
Tämä 75,411e kokonaisuudessaan sisältyy arvonlisäverottomaan laskun loppusummaan, joka koostuu karkeasti ottaen kolmesta eri osa-alueesta: energian kulutus + (sähkön siirto + sähkövero). Jälkimmäiset suluissa, koska noihin tavallinen eläkeläinen ei pysty vaikuttamaan. Tähän lisätään alv, joka 30.6. 2010 asti oli 22%.
Esimerkki II, kulutus edelleen 7.000 kWh.
Sähkövero 1.7. 2010 alkaen olikin 1,0861 snt/kWh. Mitä muuta tuolloin tapahtuikaan? Aivan, ALV nousi prosenttiyksikön 22 -> 23%. Nyt eläkeläinen maksaa hulppeista 1000e/kk tuloistaan sähköveroa 76,027e, lisäksi korotettu ALV.
Siis miten niin energiaveron korotus ei muka aiheuta kerrannaisvaikutuksia? Selitä, jos osaat.
Juuri näin.
lähden tästä töihin maksamaan evroja, joten ehdin vastata vain osaan väitteistäsi:
Quote from: HelmiS on 12.03.2012, 08:09:28
Kuka sanoo, että maahanmuuttajia kiinnostaa jäädä tekemään vanhus- ja siivoustyötä Suomeen, kun elintasomme lasku on tasoittanut talouskuiluamme kolmansiin maihin?
Selvä se on että he nostavat kytkintä sinä päivänä kun kotimaasta saa samaa palkkaa kuin Suomesta. Suomen luonto ja ilmasto eivät ulkomaalaisille näyttäydy niin auvoisana paratiisina kuin meille jotka olemme siihen tottuneet.
Oma veikkaukseni vielä on ettei tulojen tasaantumiseen mene kauaa. Eurokriisi nimittäin tekee tuhoa sellaista vauhtia. Jo siinä vaiheessa kun Suomen kaduilla polttopullot lentää, lähtee suurin osa ulkomaalaisista - joilla on edes hieman omaa rahaa - kauas pois. Mutta eipä siinä vaiheessa enää "työvoimapula" ole ongelmalistan kärjessä muutenkaan.
Energian hinta on yksi merkittävä tekijä ajamaan vientiteoliisuus pois Suomesta. Ja me olemme riippuvaisia vientikaupasta. Emme pärjää pelkästään toistemme pyykkejä pesemällä tai velkoja järjestelemällä. Tätä vauhtia meillä on pian bobrikovin aikainen elintaso.
QuoteEläkeiläinen on yleensä aika velaton ja hänen elinkustannukset ovat alhaiset. 1000 euroa kuussa riittää vallan mainoisti jos ei elätä muita ihmisiä.
Niin, eläkeläisenhän ei tarvitse muuta kuin herätä aamulla, syödä puuronsa, katsella ikkunasta ulos kunnes hämärä koittaa ja käydä nukkumaan!
En tiedä minkä ikäinen olet(hkanime), mutta toivon sinun pääsevän "nauttimaan" rikkaasta ja huolettomasta eläkkeestä jo hyvissä ajoin ennen varsinaista eläkeikää, pudotus sieltä tietämättömyyden marmoritornista reaalimaailman paskaojaan kyllä kirpaisee, mutta toisaalta pudotuksen aiheuttama valtava vitutus ja raivo estää, ainakin aikansa, sinua vajoamasta apatiaan ja syvään masennukseen!
Ainoana oljenkortena ja pääsylippuna takaisin elämään teet lottorivin tai pari ja toivot että kerrankin tärppäisi. Tänä vuonna saat sen 1000€/kk, ensi vuonna se on 1019€/kk, mutta kaikki muu onkin noussut paljon enemmän, joka vuosi olet edellistä köyhempi ja varmaa on ettei muutosta parempaan ainakaan eläkkeiden suhteen ole, päin vastoin, todennäköisempää on että eläkkeet pienenvät entisestään.
Nimim. Reiluna nelikymppisenä paskaojaan pudonnut, eli päässyt "nauttimaan" eläkkeen tuomasta "helposta ja huolettomasta" elämästä koko lopuksi elämää.
Quote from: Jouko on 12.03.2012, 12:41:50
Energian hinta on yksi merkittävä tekijä ajamaan vientiteoliisuus pois Suomesta. Ja me olemme riippuvaisia vientikaupasta. Emme pärjää pelkästään toistemme pyykkejä pesemällä tai velkoja järjestelemällä. Tätä vauhtia meillä on pian bobrikovin aikainen elintaso.
Ihan uteliaisuudesta, onko Angry Birds mielestäsi vientikauppaa?
Quote from: Liskohallitus on 12.03.2012, 15:39:53
Quote from: Dilat Laraht on 10.03.2012, 11:20:59
Soisaaliturvan passivoivasta vaikutuksesta ei todellakaan ole ainakaan täysin kysymys. Ja kun sosiaaliturvaa leikataan, itse kunkin -myös Tuulikki Ukkolan -liikkuminen kadulla ilta-aikaan voi muuttua jännittävämmäksi.
Turvallisuuskortti pelataan aina. En ole kokenut oloani kovin uhatuksi ilta-aikaan maissa, joissa sosiaaliturva on olematon ja tilastojen mukaan rikollisuus pahempaa.
Kyllä se roskasakki jäisi leikatun sosiaaliturvan Suomessakin tietyille alueille ja eläminen olisi ihan yhtä normaalia täysipäisten ihmisten alueilla kuin nykyisinkin.
Tosin Suomessa on niin vitusti känniurpoja, että ne ovat turvallisuusuhka niin päivällä kuin illalla kaupungilla liikkuessa. Leikatun sosiaaliturvan Suomessa juopot ehkä vain päätyisivät mullan alle nopeammin.
Huomaa, ettet ole ainakaan asunut sellaisessa. Tavalliset ihmiset eivät liiku turistirysissäsi ja vain kaupungin valvotuilla alueilla.
Voit kokeilla pienessä hiprakassa tassutella baltian maissa pääkaupungin keskustan ulkopuolella iltaisin.
Britanniassa on vaikka kuinka paljon kaupunginosia ja kortteleita, minne en taatusti uskaltaisi. Ihan normaalien ihmisten alueita. Jenkkilää ja Venäjää turha edes mainita.
Quote from: ananaskaarme on 12.03.2012, 14:06:57
Aamulehdessä on aiheeseen liittyvä kirjoitus, vaikkei varsinainen vastaus Ukkolalle taida ollakaan. Lukekaa ensin ajatuksella ja bongatkaa kirjoittajan nimi vasta lopuksi. Asia alkaa yleisestä tempputyöllistämisestä ja siirtyy Ukkolan laiskistuttamiin nuoriin:
Quote
Työ- ja elinkeinoministeriön viime syksynä julkaiseman raportin mukaan työvoimapoliittisten aktiivitoimenpiteiden piirissä oli vuonna 2009 yhteensä noin 145 000 suomalaista.
Aktiivitoimenpiteillä tarkoitetaan toimia, joilla työttömiä tai työttömyysuhan alla olevia autetaan löytämään uusi työpaikka. Useimmiten toimenpiteet ovat työvoimakoulutusta, valmennusta, harjoittelua tai tuettua työllistämistä.
Tulokset eivät ole kovin rohkaisevia. Vuonna 2009 vain vajaa 23 prosenttia toimenpiteiden piirissä olleista työllistyi avoimille työmarkkinoille. Siis vain noin joka neljäs löysi itselleen oikean työpaikan: sellaisen, josta saa oikeaa palkkaa, jolla voi elättää itsensä ja perheensä.
Heikoimmin työllistyttiin valmentavasta työvoimakoulutuksesta (11,5 prosenttia työllistyi) ja työmarkkinatukeen kuuluvasta työharjoittelusta (12,3 prosenttia).
... (loput linkin takaa)
AL Vierailija 2012-03-12: Ilmainen harjoittelija on kuin tyhjä maitopurkki (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194727608469/artikkeli/puheenaihe+ilmainen+harjoittelija+on+kuin+tyhja+maitopurkki+.html)
Olipa järkevä kirjoitus ja osoitus todellisuudentajusta tässä asiassa. "harjoittelija pisnes" on todella härskiä ultrakapitalismia ja laillistettua "orjatyötä" johon liittyy usein työvoimapoliittinen koulutuskusetus.
Quote from: Liskohallitus on 12.03.2012, 18:32:34
Quote from: Tuomas3 on 12.03.2012, 18:03:30
Voit kokeilla pienessä hiprakassa tassutella baltian maissa pääkaupungin keskustan ulkopuolella iltaisin.
Britanniassa on vaikka kuinka paljon kaupunginosia ja kortteleita, minne en taatusti uskaltaisi. Ihan normaalien ihmisten alueita. Jenkkilää ja Venäjää turha edes mainita.
En ole asunut baltian maissa ja toivottavasti en koskaan asukaan. Britannia on muutenkin persläpi, jossa en haluaisi asua.
Maailmassa on kai jotain 200 valtiota, joista ilmeisesti lähes kaikki ovat Suomea vaarallisempia koska sosiaaliturva.
Suurin osa onkin; ei meidän omaa maatamme tarvitse hävetä. Sosiaaliturva yksi peruste (esim. syrjässä olo toinen). Asiat voidaan hoitaa hyvin joissain yhteisöissä myös suvuittain, täystyöllisyydellä/osallisuudella, uskonnon avulla höynäyttämällä...
Köyhä tarvitsee kodin, ruokaa, vaatteita, huvitusta ja se ottaa sen, jos sille ei anneta kunniallista työtä tai rahaa. Sosiaaliturva on hyvä ehkäisijä ja siksi se kortti aina vedetään.
Suomessa voin mennä kävelemään vaikka mihin yöllä eikä mitään pelkoa. Ei sellaisia valtioita monia ole ja siitä voimme olla ylpeitä. Suomessa pahoinpitelyt ja rikostilastot ovat täynnä humalaisten keskinäisiä kahinoita, joita ei tarvitse pelätä, ellei tappelua väkisin nakkijonossa halua.
Quote from: Liskohallitus on 12.03.2012, 15:39:53
Turvallisuuskortti pelataan aina. En ole kokenut oloani kovin uhatuksi ilta-aikaan maissa, joissa sosiaaliturva on olematon ja tilastojen mukaan rikollisuus pahempaa.
Kyllä se roskasakki jäisi leikatun sosiaaliturvan Suomessakin tietyille alueille ja eläminen olisi ihan yhtä normaalia täysipäisten ihmisten alueilla kuin nykyisinkin.
Se on hiinä ja hiinä asunko sillä paremmalla puolella vai en. Kovan rahan asuntoja ei paljoa ole. Sosiaalieläjiä, (joihin itse kuulun) riittää, mutta häirikköiporukkaa on minun silmiini näkynyt suhteellisen vähän. Tilanne muuttunee, jos substanssien käyttäjiä ei ole varaa maksaa tyytyväisiksi. Ei tämä mikään Westendikään ole.
Quote from: hkanime on 13.03.2012, 09:41:31
On aikalailla olkiukkoilua väittää, että sosiaaliturvalla ostetaan turvallisuutta Suomessa. Se ei pidä paikkansa.
Spugeille ja narkeille maksetaan suojelurahaa sosiaaliturvan ja vieroitushoitojen kautta.
Quote from: Jouko on 10.03.2012, 13:49:23
Jokseenkin tulee vaikutelma että Ilta-/A-Sannan äiti ei ole kovaa maailmaa koskaan kohdannut silmästä silmään.
Miksi pitäisi olla kohdannut? Varsinkin jos on Ukkolan ikäluokasta, jossa töitä on kyllä irronnut niin halutessaan koko normaalityöiän ajan, toisin kuin nykyään, jolloin on enemmän helppoja hyväksyttäviä tekosyitä olla ottamatta työtä vastaan, saatikka, että työllistäisi itse itsensä.
On ennenmuuta asenneongelma, jos pitää tukien ja sosiaalihuollon varassa pidempiaikaista elämistä edes minään vaihtoehtona, mutta nykyajan nuorilla se vaihtoehto on paljon sosiaalisesti hyväksytympi, eikä täten uutta työtä pääse tarpeeksi syntymään, koska aina on yhteiskunta tai joku ulkoinen syy olemassa sille, miksi liian moni terve nuori ihminen ei enää henkisesti kykene tai halua töitä varsinkaan suurimmissa kaupungeissa vastaanottaa.
Quote from: Liskohallitus on 12.03.2012, 18:32:34
Quote from: Tuomas3 on 12.03.2012, 18:03:30
Voit kokeilla pienessä hiprakassa tassutella baltian maissa pääkaupungin keskustan ulkopuolella iltaisin.
Britanniassa on vaikka kuinka paljon kaupunginosia ja kortteleita, minne en taatusti uskaltaisi. Ihan normaalien ihmisten alueita. Jenkkilää ja Venäjää turha edes mainita.
En ole asunut baltian maissa ja toivottavasti en koskaan asukaan. Britannia on muutenkin persläpi, jossa en haluaisi asua.
Maailmassa on kai jotain 200 valtiota, joista ilmeisesti lähes kaikki ovat Suomea vaarallisempia koska sosiaaliturva.
Off-topic, mutta Britannian persläpiys on subjektiivinen mielipide. Riippuu aika paljon missä asuu, käy koulua, on töissä jne. Ns. yhteiskunnallinen jakautuminen on siellä sangen jyrkkä. Maassa on maantieteellisesti valtaosa alueita missä ei tarvitse kärsi kummastakaan. Siellä kulttuuririkastuminen ja yhteiskunnallinen paskarappio jne on vain ajallisesti edellä Suomea jolle on tulossa samanlainen kohtalo.
BKT per hlö on Britannialla about sama kuin Suomella, mutta jos älyää pohtia paljonko maissa on kaikenmaailman laillisia ja laittomia pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja siipeilijöitä (ja länsimaisen hyysäyskoneiston elämäntapatuotteita), voi ymmärtää kuinka paljon leveämmin menestyvämpi puolisko Britanniassa elää kuin meillä eletään.
Tosin jos Britannian-vastaisuus johtuu rasistisista impulsseista, niin niihin ei rationaalisin perustein tietystikään voida puuttua.
Quote from: hkanime on 13.03.2012, 09:41:31
Quote from: Tuomas3 on 12.03.2012, 23:15:01
Suomessa voin mennä kävelemään vaikka mihin yöllä eikä mitään pelkoa. Ei sellaisia valtioita monia ole ja siitä voimme olla ylpeitä. Suomessa pahoinpitelyt ja rikostilastot ovat täynnä humalaisten keskinäisiä kahinoita, joita ei tarvitse pelätä, ellei tappelua väkisin nakkijonossa halua.
On aikalailla olkiukkoilua väittää, että sosiaaliturvalla ostetaan turvallisuutta Suomessa. Se ei pidä paikkansa.
Turvallisuuskorttia käytetään koska sillä pystytään pelottamaan veronmaksajat hiljaiseksi. Väitetään, että Suomesta tulee murhaava anarkia ja huumekartellien pyörittämä banaanivaltio jos tukia järkiperäisetetään tai karsitaan. Tämä tematiikka on ollut vasemmistolaisen retoriikan lempilapsia koska se ei edellytä perusteluja vaan sosiaaliturvan tai vaikka työmarkkinoiden uudistamista voidaan vastustaa vetoamalla ihmisten tunteisiin ja pelkotiloihin.
Viimeiksi kun Suomessa rettelöitiin oli sisällissodan aikana ja silloin oli vasemmisto itse oli asialla ulkovallan tukemana.
EI kukaan lähde ryöstelemän, puukottelemaan ja ampumaan kadulle vaikka asumistuki, lapsilisät tai joku muu tuki laskisi. Suomessa turvallisuus tulee heikkenemään mutta se ei johdu sosiaalituista vaan maahanmuutosta ja huumeiden levinneisyydestä. Tämä on tilanne ulkomailla ja se on syntymässä myös Suomeen. Ongelmaa ei voi poistaa millään järjellisillä sosiaalituilla.
Jostain syystä länsimaisissa valtioissa, joissa on runsaskätinen sosiaaliturva on turvallisempaa kuin niissä maissa, joissa ei ole. Pohjoismaat ovat tästä empiirisenä esimerkkinä; kuten myös siitä jonka esitit, että maahanmuutto (hyväksikäyttömielessä) ja huumeet lisäävät turvattomuutta.
Mikä on sinun empiirinen perustelusi sille, ettei sosiaaliturva toisi myös turvallisuutta? Kyllä se on myös suojelurahaa, kuten täällä esitettiin.
Quote from: hkanime on 13.03.2012, 11:59:11
Quote from: Tasapainorealisti on 13.03.2012, 10:38:41
On ennenmuuta asenneongelma, jos pitää tukien ja sosiaalihuollon varassa pidempiaikaista elämistä edes minään vaihtoehtona
Tästä olen samaa mieltä. Olin itse joskus nuorena kerran työttömänä muutaman kuukauden ja siihen aikaan se oli sellainen asia josta ei juurikaan puhuttu. Työtön oli luuseri ja siitä pyrittin itse pois mahdollisimman pian.
90-luvun laman jälkeen tilanne muuttui. Työttömyyttä syntyi pakosta mutta samalla stigma sosiaalielätistä hävisi koska kaikki ymmärsivät ettei oltu työttömiä omasta tahdosta. Seuraava nuori sukupolvi ei kuitenkaan ajatellut työttömyyttä ongelmana vaan siitä tuli vanhempien kokemusten myötä eräs harkitsemisen arvoinen elämäntapa.
Alettiin puhumaan paskaduuneista ja valitsemaan työpaikkoja sensijaan, että oltaisiin otettu vastaan mitä tarjottiin kuten ennen vanhaan. Vaadittiin kovia palkkoja vedoten koulutukseen vaikkei ollut lainkaan kokemusta ja osaamista. Vaakakupin toisella puolella painoi kohtalainen sosiaaliturva ja vapaa elämä, joka houkutteli monia nuoria kokonaan pois työelämästä tai viivyttämään töihin menoa.
Tällä linjalla pitkälti ollaan edelleen eli yleinen mielipide ei ohjaa kaikkia työllistymään vaan elämään pitää olla helppoa ja jos töihin mennään niin vaaditaan osaamattomana asiantuntijan palkkaa ja ammattia.
Se lienee totta, että työttömyys ja tukien varassa eläminen ei ole enää yhtä leimaavaa kuin mitä se oli vielä kenties 80-luvulla. Tilastokeskuksella on kuitenkin vähän toisenlaistakin dataa tuosta arvojen kehityksestä, työelämässä jo oleviin nuoriin liittyen:
Nuorten osaajien työllistymistä saattaa haitata myös se, että julkisessa puheessa on usein väläytelty nuorten haluttomuutta sitoutua työelämään. Puhutaan nuorista kuluttajakansalaisina tai Y-sukupolven edustajina, jotka ovat hyvin koulutettuja, mutta jotka eivät tyydy useimpiin tarjottuihin työmahdollisuuksiin, vaan haluavat kokeilla monia eri paikkoja ja työnantajia (mm. EVAn raportit 2010). Vaikka näitä visioita ei olekaan tehty taloustaantumaa ajatellen vaan pidemmällä aikajänteellä, kokonaisten ikäluokkien kokemuksena tuskin tulee olemaan valinnanvaikeus työpaikan suhteen tai haluttomuus sitoutumiseen.
Kuvioissa 5 ja 6 on esitettynä Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen tulosten pohjalta, miten tärkeänä elämänalueena nuoret työssäkäyvät pitävät työtä ja miten sitoutuneita he ovat nykyiseen työsuhteeseensa. Kuvioissa ovat mukana vain sellaiset palkansaajat, jotka eivät samaan aikaan opiskele, jotta työorientaatio saataisiin realistisemmin esiin.
Kuvio 5. Ansiotyö erittäin tärkeä elämänalue
(http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-02-15_002_005.gif)
Kuvio 6. Ei halua vaihtaa toiseen työhön
(http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-02-15_002_006.gif)
Kuvioiden lähde: Työolotutkimukset 1990 ja 2008. Tilastokeskus
Nuorten keskuudessa on erityisen mielenkiintoista se, että ansiotyötä erittäin tärkeänä elämänalueena pitävien osuudet ovat kasvaneet noin 20 vuodessa. Voimakkainta kasvu (10 prosenttiyksikköä) on tässä suhteessa ollut kaikkein nuorimmilla, 15–24-vuotiailla. Koko palkansaajaväestöstä 55 prosenttia piti ansiotyötä erittäin tärkeänä sekä vuonna 1990 että 2008. Nuorin ikäryhmä oli vuonna 2008 hienokseltaan jopa ohittanut tämän keskiarvon, prosentin ollessa 56. .. - Arvoa nuorten työvoimalle (http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-02-15_002.html?s=4) (Tilastokeskus, 15.2.2011)
Myös alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on ollut melko tasaisessa laskussa lamavuosista, mutta taloudellinen taantuma aiheutti pienen taantuman siinä kehityksessä. Vuosina 2010-2011 ollaan jälleen päästy laskusuuntaan, joskin niukasti. Vielä ollaan kuitenkin kaukana 80-luvun lopun luvuista, mutta tokkopa vain ainoastaan sen vuoksi, että nuorten arvot olisivat yleisesti ottaen muuttuneet työtä vieroksuviksi ja tukimyönteisiksi.
Taloustaantuma lisää nuorten työttömyyttä
Nuorten työttömyys on 1990-luvun alkuvuosista vähentynyt tasaisesti, mutta viime vuonna työttömien määrä nousi jyrkästi (kuvio 2). Työttömien nuorten määrä on kuitenkin edelleen pienempi kuin 1990-luvun alun lama-aikana.
Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä nuoria oli viime vuonna keskimäärin 69 000, ja työttömyysaste oli 25 prosenttia. Työttömyysaste kertoo työvoimaan kuuluvien nuorten tilanteesta, mutta enemmistö nuorista opiskelee. Kuva muuttuu hieman, kun lasketaan työttömien osuus kaikista nuorista: noin joka kymmenes 15-24-vuotias nuori on työtön. Osa heistäkin opiskelee. (Hämäläinen - Juutilainen 2010.) (boldaus oma)
Keväisin työnhaku on aktiivisinta ja työttömänä olevien nuorten määrä kasvaa etenkin touko- ja kesäkuussa. Viime vuoden toukokuussa 15-24-vuotiaita työttömiä miehiä oli 85 000 ja naisia 74 000. Keskimäärin tämän ikäisten työttömien miesten määrä kasvoi viime vuonna 38 000 hengellä ja naisten 31 000 hengellä vuoteen 2008 verrattuna. Vuoden 2010 tammi-helmikuussa työttömyys on edelleen lisääntynyt.
Viime vuonna nuoria 15-24-vuotiaita työttömiä, jotka eivät opiskelleet, oli 32 000. Lisäystä edellisestä vuodesta on 10 000. Samaan aikaan työllisiä ei-opiskelevia oli 132 000. Tämä on neljätoistatuhatta vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Kuvio 2. Nuoret työttömät sukupuolen ja iän mukaan vuosina 1989-2009.
(http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-06-07_001_002.gif)..
Nuorten miesten työllisyys on alentunut enemmän kuin naisten
Vuosina 2007 ja 2008 nuorten työllisyystilanne oli parempi kuin kuuteentoista vuoteen, mutta talouden taantuessa nuorten työllisten määrä alkoi vähentyä kesällä 2008. Työllisyys jatkoi heikkenemistään viime vuonna, jolloin 15-29-vuotiaiden palkansaajien määrä väheni noin 40 000 hengellä. Heistä suurin osa, 32 000, on alle 25-vuotiaita. Vuoden 2009 lopulla nuorten työllisyysasteet olivat selvästi alhaisempia kuin vuotta aiemmin.
Nuorten miesten työllisyysaste on heikentynyt enemmän kuin nuorten naisten (kuvio 3); erot sukupuolten välillä ovat lisääntyneet jonkin verran. Suhteellisesti eniten aleni 20-24-vuotiaiden työllisyysaste. Myös 25-29-vuotiaiden työllisyysaste oli alempi kuin edellisenä vuonna.
Kuvio 3. Nuorten työllisyysasteet vuosina 1992-2009. Prosenttia.
(http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-06-07_001_003.gif)- Taloustaantuma heikentää nuorten työmahdollisuuksia (http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-06-07_001.html?s=0) (Tilastokeskus, 7.6.2010)
- Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat, koko maan vuosikeskiarvo (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/tietoa_nuorten_elinoloista/eliolot_-vuosikirjat/liitteet/Alle_25-vuotiaat_tyxttxmxt_tyxnhakijat_1991-2011.pdf) (OPM, 1991-1/2011, pdf)
Nuoret natiivimiehet muodostavat myös yhteiskuntarauhan kannalta potentiaalisen riskiryhmän. Etenkin kun on heitä syrjivä ns. positiivinen syrjintä. Syrjäytytetyt tuskin näkevät asiassa mitään positiivista.
Quote from: hkanime on 13.03.2012, 12:12:43
Quote from: Tuomas3 on 13.03.2012, 11:54:29
Jostain syystä länsimaisissa valtioissa, joissa on runsaskätinen sosiaaliturva on turvallisempaa kuin niissä maissa, joissa ei ole.
Vasemmisto pelaa turvallisuuskorttia ikäänkun lapsilisien leikkaaminen rikkailta tai asumistukien laskeminen johtaisi kehitysmaatilanteeseen. Näin asia ei vaan ole. Tällainen retoriikka on pelottelua ja veronmaksajien syyllistämistä ettei he maksa tarpeeksi. Mieluitenhan vasemmisto ryöstäisi kaikki veronmaksajien rahat jos vaan voisivat.
Samaa pelottelu ja syyllistämistaktiikkaa käytetään maahanmuutossa. Suomalaisia syyllistetään Afrikan kurjuudesta ja vedotaan tunteisiin avatakseen portit sosiaalishoppailijoille.
Suomen sosiaaliturva on trendimäisesti noussut sotien jälkeen. Kymmenien vuosien aikana meillä ei ole ollut mitään sosiaalisia mellakoita tai turvattomuutta. Miksi tilanne muuttuisi jos palaisimme takaisin esim. 80-90-luvun sosiaaliturvan tasolle? Kuka rehellisesti uskoo siihen, että suomalaiset alkaisivat murhaamaan toisiaan jos ottaisime muutaman askeleen taaksepäin ja sosiaalimenot kohtuullisetattaisiin niin, että niitä ei tarvitsisi rahoittaa velaksi?
Pidän turvallisuuspuheet naurettavana liioitteluna. Itse asiassa tilanne on pitkälti se, että masentuneisuus ja levottomuus yhteiskunnassa kasvaa jos sosiaaliturva nousee liian korkeaksi. Työ on se, joka pitää ihmiset poissa kadulta ja rikoksista. Suuri sosiaaliturva kasvatta työttömyyttä ja joutenoloa. Päivät sitten täytetään epäasiallisella käytöksellä. Tästä on jo havaintoja esim. mustalaisten ja maahanmuuttajien keskuudessa missä rikollisuus on räikeän ylikorostunutta työttömyyden tapaan. Suurin osa heistä elää tuilla ja heillä on paljon vapaa-aikaa.
Eikös se porvari hallitus vastikään meidät velkaannuttanut ja pisti veronmaksajan roposet pitkin Eurooppaa.
Jos palaisimme 80-luvulle, niin silloinhan kaikki sosiaali ja terveyspalvelut toimivat paremmin kuin nyt. Työttömyyden iskiessä kulungit nousivat vaikka monia palveluita heikennettiin. Joitain heikennettiin niin paljon, että saimme osaksemme runsaasti lopullisesti syrjäytyneitä sairaseläkeläisiä. Korkeakouluopinnot ovat yleisempiä (pidemmät opiskeluajat, kelatuet, asumislisät).
Totta on että jengille pitäisi saada työtä, sosiaalietuudet eivät ole este, alle 0,5% on valmis elämään sellaisella vapaaehtoisesti. Nuorisotyöttömyys on huikeaa. Jokaiseen kesätyöpaikkaankin on kymmeniä hakemuksia. Nykyään vain ei ole samaan tapaan töitä, josta joku haluaa maksaa.
Jos mies ei saa mistään työtä tai rahaa, sen on pakko varastaa sitä jostain. Sossu on kuule meilkein ilmainen verrattuna poliisin ylitöihin, lakimiespalveluihin ja vankilaoloihin.
Quote from: Tuomas3 on 13.03.2012, 18:54:46Totta on että jengille pitäisi saada työtä, sosiaalietuudet eivät ole este, alle 0,5% on valmis elämään sellaisella vapaaehtoisesti. Nuorisotyöttömyys on huikeaa. Jokaiseen kesätyöpaikkaankin on kymmeniä hakemuksia. Nykyään vain ei ole samaan tapaan töitä, josta joku haluaa maksaa.
Ehkei aivan jokaiseen, mutta joka tapauksessa tunkua riittää. Tuosta tuli mieleen uutinen viime vuoden keväältä. Luvut ovat melko hurjia (Helsingissa oli 4000 kesätyöpaikkaa):
Koululaisten ja opiskelijoiden kesälomaan on aikaa enää reilu kuukausi, mutta edelleen on moni nuori ilman kesätyöpaikkaa. Kuntien tarjoamien kesätyöpaikkojen määrä vaihtelee melkoisesti. Turussa ja Oulussa kesätyöpaikkoja tarjotaan tarpeeseen nähden vielä kohtuullinen määrä; kesätyöpaikkoja on noin 800. Hakemuksia kesätyöpaikkoihin tuli kummassakin kaupungissa noin 2 000.
Suurissa kaupungeissa tilanne on paljon huonompi. 200 000 asukkaan Vantaa tarjoaa kesätyöpaikkoja tänä vuonna 450. Hakemuksia kaupungille tuli lähes 13 000.
Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Tampereella kaupungin tarjoamia kesätyöpaikkoja on tänä vuonna vain 300. Eniten kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla Helsingissä, mutta niin on hakijoitakin. Hakemuksia on Helsingin kaupungille tullut peräti 46 000. ..- Kaupungit hukkuvat kesätyöpaikkahakemuksiin (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/kaupungit-hukkuvat-kesatyopaikkahakemuksiin/2011/04/1316458) (MTV3, 25.4.2011)
Mutkun Ukkolan mielestä nuoret eivät vain halua. :D
yhdyn täydellisesti Nalle Wahlroosin analyysin : "ahne on se jonka annetaan olla".
Tämä pätee sossun asiakkaisiin ja nallewahlrooseihín.
Muistan itse kirkkaasti hetken jolloin olin vanhojen opiskelijakaverien kanssa dokaamassa noin vuonna -93. Osa heistä (jotka röhnöttivät työttömyysavustuksilla ja pimeissä töissä yht'aikaa) rupesi aivan tosissaan selvittämään allekirjoittaneelle olevansa "fiksuja ihmisiä koska he (työttömiksi heittäydyttyään) antavat vapaaehtoisesti työpaikkansa jollekin halukkaille" ja näin ollen ansaitsivat siis kunniotusta minulta joka kävin töissä ja vein työttömiltä yhden työpaikan.
Elämäntapatyöttömien ehkä vastenmielisin piirre on kunnioituksen vaatiminen.
Quote from: HelmiS on 11.03.2012, 13:22:21
Olen korkeasti koulutettu, eikä ketään Suomessa kiinnosta se, että olen jo tyystin syrjäytynyt tästä korporaatioiden hallitsemasta hyvä veli ja sen puoliso -systeemistä, mutta ei kiinnosta sekään, että kaltaisiani on pilvin pimein. (Pitäisi kyllä, sillä lisääntyvä akateemisten työttömien kriittinen massa johtaa vallankumoukseen.)
Miten se vallankumous ilmenisi?
Mikä on se poliittinen kanava, jota äänestämällä akateemiset työttömät voisivat muuttaa Suomea? Mikä näistä suurpääoman, keskusjohtoisen hallinnon ja julkisen sektorin virkamieseliitin etuja ajavista puolueista ajaisi juuri Sinun vallankumoustasi?
Rohkenen epäillä. 90-luvun laman aikana tapahtuneista kauheuksista ei juuri edes keskustella, koska sen aikainen eliitti on edelleen hyvin pitkälle vallassa. Tutkimukset ja julkinen pyykinpesu voidaan aloittaa vasta sitten, kun kaikki osapuolet ovat kuolleet. Tämänkaltainen dementia lähihistorian suhteen on Suomessa hyvin tyypillistä. Juhani Suomen Kekkostutkimukset ja Alpo Rusin olemattomat? Stasi-yhteydet ovat sen sijaan saaneet viime vuosikymmeninä paljon huomiota.
Sen aikainen protesti kanavoitui niin, että Suomen talouden katastrofiin (Kokoomuksen kanssa) ajanut SDP sai laman jälkeen massiivisen vaalivoiton, oltuaan yhden hallituskauden muodollisesti "paitsiossa". Holkerin katastrofihallituksessa oikeusministerinä istuneen Tarja Halosen poliittisen uran kaikki tiedämme... samoin Erkki Liikasen.
Puhumattakaan siitä, että korkeimman oikeuden päätöksiä (velallisten turmioksi ja pankkien eduksi) lennossa muutellut SDP:läinen presidentti on nykyään Suomen lähihistoriankirjoituksessa "suurmies". Ei edes lakia täytynyt noudattaa, koska pankkien hätä ei lukenut lakia.
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/koiviston-konklaavi-salatut-sopimukset.html
Suomalaisten protesti ja vallankumous siihen aikaan oli siis... Demareiden vaalivoitto. Äänestäjät näyttivät kaapin paikan!
Seuraavien vaalien suurin voittaja on Keskusta, koska nyt oli Brezhnevin aikaisen konsensuksen pelisääntöjen mukaan juuri sen vuoro olla "jäähyllä".
Jos tuntee edes hieman Suomen lähihistoriaa, niin tietää että tulossa on vain samoja puolueita... samoja ihmisiä... niin se on aina ollut täällä Itä-Euroopassa.
Quote from: Haplotaxida on 13.03.2012, 19:21:55
Quote from: Tuomas3 on 13.03.2012, 18:54:46Totta on että jengille pitäisi saada työtä, sosiaalietuudet eivät ole este, alle 0,5% on valmis elämään sellaisella vapaaehtoisesti. Nuorisotyöttömyys on huikeaa. Jokaiseen kesätyöpaikkaankin on kymmeniä hakemuksia. Nykyään vain ei ole samaan tapaan töitä, josta joku haluaa maksaa.
Ehkei aivan jokaiseen, mutta joka tapauksessa tunkua riittää. Tuosta tuli mieleen uutinen viime vuoden keväältä. Luvut ovat melko hurjia (Helsingissa oli 4000 kesätyöpaikkaa):
Koululaisten ja opiskelijoiden kesälomaan on aikaa enää reilu kuukausi, mutta edelleen on moni nuori ilman kesätyöpaikkaa. Kuntien tarjoamien kesätyöpaikkojen määrä vaihtelee melkoisesti. Turussa ja Oulussa kesätyöpaikkoja tarjotaan tarpeeseen nähden vielä kohtuullinen määrä; kesätyöpaikkoja on noin 800. Hakemuksia kesätyöpaikkoihin tuli kummassakin kaupungissa noin 2 000.
Suurissa kaupungeissa tilanne on paljon huonompi. 200 000 asukkaan Vantaa tarjoaa kesätyöpaikkoja tänä vuonna 450. Hakemuksia kaupungille tuli lähes 13 000.
Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Tampereella kaupungin tarjoamia kesätyöpaikkoja on tänä vuonna vain 300. Eniten kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla Helsingissä, mutta niin on hakijoitakin. Hakemuksia on Helsingin kaupungille tullut peräti 46 000. ..
- Kaupungit hukkuvat kesätyöpaikkahakemuksiin (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/kaupungit-hukkuvat-kesatyopaikkahakemuksiin/2011/04/1316458) (MTV3, 25.4.2011)
Mutkun Ukkolan mielestä nuoret eivät vain halua. :D
Olisi muuten paljon enemmän hyötyä noista kesätyöpaikoista, mikäli noita ei jaettaisi seuraavasti:
"Hei Make [tässä kuvitteellinen työnjohtaja], sen katupuolen mekaanikon siskonpoika ettis kuulemma kesätöitä, otettaisko?"
"Jaa, no mikä ettei"
Ainakin silloin, kun olin itse muutama vuosi sitten kaupungilla nimenomaan pahamaineisen "Yksi kaivaa kuoppaa ja kuusi valvoo työsuoritetta"-osaston hommissa niin kesäduunarit omalle osastolle valikoitiin suunnilleen tuolla periaatteella. Pahimpia ylivoimaisesti olivat nämä pomojen kakarat, kun yllättäen työnjohtaja ei uskaltanut kauheasti huomautella tekemisen määrästä ja laadusta jos kesähessun isäukko sattui olemaan astetta isompi viskaali. Tosin 15-18 vuotiaita on vähän vaikea arvostella vielä tuossa vaiheessa, joten käytännössä ainoa järkevä kriteeri lienee hieman katsella minkä vartista jäppistä on tulossa (joku sipsipussi ja kokis kädessä joka paikkaan menevä WoW-nörtti on vähän väärä henkilö fyysisiin hommiin) ja suosia esimerkiksi alan opiskelijoita.
Quote from: hkanime on 13.03.2012, 10:19:52
Quote from: EL SID on 12.03.2012, 11:44:12
näkee että et ole joutunut selviämään alle 1000 eurolla kuussa, etkä tunne ketään sellaista joka joutuisi.
Tunnen pari tuilla elävää. Esimerkkisi koski kuitenkin eläkeläistä, jolla on 1000 euron eläke ja omistaa asuntonsa.
..ja siis maksavat yhtiövastiketta, kun vertailussa mainitsin:
Quotenäkee että et ole joutunut selviämään alle 1000 eurolla kuussa, etkä tunne ketään sellaista joka joutuisi. eläkkeestä, vaikka on alle 1000, joutuu maksamaan verot ja vanhuksilla on yleensä iso kasa lääkkeitä. Siitä pois yhtiövastike, joka on toistasataa euroa, niin eipä paljoa jää jäljelle.
Ei asumisen kustannuksen lopu pelkästään lainan maksamiseen. Ja jos yhtiö on vanha ja peruskorjauksen tarpeessa, kuten yleensä onkin, jos vanhukset ovat asuneet siellä 30-vuotta, taloyhtiössä alkaa olla myös peruskorjaustarpeita, jota saattavat nostaa vastikkeen lähes vuokran tasolle.
Quote1000 euron eläkkeestä menee 4,7% veroa eli vajaa 50 euroa kuussa. 950 euroa riittää myös vallan mainiosti elämiseen eläkeläiselle ellei elätä muita. Siitä pois 200 euroa mainitsemasi yhtiövastiketta niin jäljelle jää 750 euroa kulutusrahaa. Sekin riittää elämiseen, koska kuten sanoin, eläkeläinen kuluttaa yleensä hyvin vähän edes ruokaan.
Lähelle meni, veronmaksajien keskusliiton mukaan 12 000 vuosieläkkeestä, eli 1000 euron kuukausieläkkeestä maksetaan veroja 5,6% eli 56 euroa kuussa, mikä alennus vuodesta 2011, jolla hallitus kompensoi energiaverojen nostoa. Mutta korvasiko tarpeeksi?
Ohessa taulukko:
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/tuloverotus/elakkeensaajanveroaste2012/
haistan vastauksestasi sen, että eläkeläisen kuuluu vain olla kotna ja istua ikkunaverhojen takana kiitollisena siitä, että saa jotain rahaa?
QuoteEläkeläisiä on 1,31 miljoonaa ja keskimääräinen eläke on 1355 eur/kk (kaikki eläkkeensaajat Suomessa poisluettuna osa-aikaeläkkeet ja perhe-eläkkeet.)
Alle 1000 euron eläkettä saavat 524 000 henkilöä (kaikki eläkkeensaajat, myös osa-aikaeläkkeet).
Kansaneläke on eläkkeen minimiraja (539 eur/hlö jos elää parisuhteessa) joten "täysipäiväisiä" alle 1000 euron (539-1000 euroa) eläkkeensaajia voidaan arvioda olevan noin 380 000 hlöä.
Joskin esimerkkisi ei ole ääriesimerkki, niin pienillä eläkkeillä kituttavia on alle 30% eläkkeensaajista.
kun katsoo noita lukuja, ja kun tietää energiaverojen kerrannaisvaikutukset yhtiövastikkeisiin, siis asumisen kustannuksiin, niin onko ihme, että asumistukien määrä nousi uusiin ennätyksiin?
tukeahan saa 661 000 henkilöä, mikä on 12 % väestöstä. Joukossa myös työsskävijöitä. kuinka paljon pienempi luku olisi, mikäli asumiskustannukset olisivat inhimillisemmät?
QuoteEn viitsi jankkaa näistä eläkkeistä enää koska ne eivät ole mitenkään keskeisiä tässä keskustelussa. Ukkola tuskin tarkoitti eläkeläisiä puhuessan loisista vaan ihmisiä, joilla on työtkykyä mutta eivät ole töissä.
Jostain ihme syystä kaikki työmarkkinakeskustelut päätyvät eläkeläisiin. Onhan se tunnepitoista vedota köyhiin mummoihin kun elämäntapatyötömät eivät halua duuniin.
hyvä nuiva-toveri, sinä aloit itse keskustelun eläkeläisistä, tässä puheenvuorossasi:
http://hommaforum.org/index.php/topic,68626.msg953893.html#msg953893
Quote- eläkeiän nosto
pikaisella etsinnällä en löydä aikaisemmista kirjoituksista mitään mainintaa eläkeläisistä.
Quote from: hkanime on 13.03.2012, 09:41:31
Quote from: Tuomas3 on 12.03.2012, 23:15:01
Suomessa voin mennä kävelemään vaikka mihin yöllä eikä mitään pelkoa. Ei sellaisia valtioita monia ole ja siitä voimme olla ylpeitä. Suomessa pahoinpitelyt ja rikostilastot ovat täynnä humalaisten keskinäisiä kahinoita, joita ei tarvitse pelätä, ellei tappelua väkisin nakkijonossa halua.
On aikalailla olkiukkoilua väittää, että sosiaaliturvalla ostetaan turvallisuutta Suomessa. Se ei pidä paikkansa.
Turvallisuuskorttia käytetään koska sillä pystytään pelottamaan veronmaksajat hiljaiseksi. Väitetään, että Suomesta tulee murhaava anarkia ja huumekartellien pyörittämä banaanivaltio jos tukia järkiperäisetetään tai karsitaan. Tämä tematiikka on ollut vasemmistolaisen retoriikan lempilapsia koska se ei edellytä perusteluja vaan sosiaaliturvan tai vaikka työmarkkinoiden uudistamista voidaan vastustaa vetoamalla ihmisten tunteisiin ja pelkotiloihin.
Viimeiksi kun Suomessa rettelöitiin oli sisällissodan aikana ja silloin oli vasemmisto itse oli asialla ulkovallan tukemana.
EI kukaan lähde ryöstelemän, puukottelemaan ja ampumaan kadulle vaikka asumistuki, lapsilisät tai joku muu tuki laskisi. Suomessa turvallisuus tulee heikkenemään mutta se ei johdu sosiaalituista vaan maahanmuutosta ja huumeiden levinneisyydestä. Tämä on tilanne ulkomailla ja se on syntymässä myös Suomeen. Ongelmaa ei voi poistaa millään järjellisillä sosiaalituilla.
olen joskus pohtinut tätäkin asiaa: ei ehkä vielä ja näillä leikkauksilla, mutta jos tilanne olisi kuten 1980-luvun Brasiliassa, niin minulla tuskin tuottaisi mitään omantunnontuskaa kaapata jonkun rikkaan kakara, ja vaatia lunnaita, jos omat lapset olisivat nälkäkuoleman partaalla.
Kynnys on olemassa, ja tuskin sellaisia leikkauksia, jotka ajavat aktiiviset köyhät barrikaareille on edessä, mutta köyhyys ja nälkä saavat ihmiset aika äkkiä radikaaleiksi.
Quote from: hkanime on 13.03.2012, 11:59:11
Quote from: Tasapainorealisti on 13.03.2012, 10:38:41
On ennenmuuta asenneongelma, jos pitää tukien ja sosiaalihuollon varassa pidempiaikaista elämistä edes minään vaihtoehtona
Tästä olen samaa mieltä. Olin itse joskus nuorena kerran työttömänä muutaman kuukauden ja siihen aikaan se oli sellainen asia josta ei juurikaan puhuttu. Työtön oli luuseri ja siitä pyrittin itse pois mahdollisimman pian.
90-luvun laman jälkeen tilanne muuttui. Työttömyyttä syntyi pakosta mutta samalla stigma sosiaalielätistä hävisi koska kaikki ymmärsivät ettei oltu työttömiä omasta tahdosta. Seuraava nuori sukupolvi ei kuitenkaan ajatellut työttömyyttä ongelmana vaan siitä tuli vanhempien kokemusten myötä eräs harkitsemisen arvoinen elämäntapa.
Alettiin puhumaan paskaduuneista ja valitsemaan työpaikkoja sensijaan, että oltaisiin otettu vastaan mitä tarjottiin kuten ennen vanhaan. Vaadittiin kovia palkkoja vedoten koulutukseen vaikkei ollut lainkaan kokemusta ja osaamista. Vaakakupin toisella puolella painoi kohtalainen sosiaaliturva ja vapaa elämä, joka houkutteli monia nuoria kokonaan pois työelämästä tai viivyttämään töihin menoa.
Tällä linjalla pitkälti ollaan edelleen eli yleinen mielipide ei ohjaa kaikkia työllistymään vaan elämään pitää olla helppoa ja jos töihin mennään niin vaaditaan osaamattomana asiantuntijan palkkaa ja ammattia.
tässä me olemme osittain samalla linjalla: suomi muuttui 1990-luvun laman aikana. Kun aikaisemmin oli häpeällistä olla työtön ja turvautua sossuun, niin massatyöttömyyden olosuhteissa siitä tuli hyväksyttävää. Ja kun nyt ollaan tilanteessa, jossa työttömyys tuntuu periytyvän, ja osa väestöstä pitää sitä täysin normaalina.
Syy tähän on mukamas-vasemmistolaisen pääministerin Lipposen ratkaisut, joka asetti "suomen talouden kilpailukyvyn" ja pääsyn EMUn suomen kansan edun edelle. Me niitämme nyt viljaa, minkä Lipponen kynti. ja äijä vielä havitteli presidentiksi.
Jotain on tehtävä, mutta
sinun ja minun ratkaisut ovat erilaisia. Syytän siitäkin 1990-luvun laman jälkimaininkeja ja sen jälkeen tapahtunutta yhteiskunnallista eristäytyneisyyttä, jonka jäljiltä eri sosiaaliluokat eivät ole enää missään tekemisissä keskenään.
Ihminen, joka on elänyt elämänsä keskiluokkaisessa tai vieläkin paremmissa piireissä, ei voi ymmärtää, miksi ja miten yhteiskunnan köyhemmät elää ja miksi he tekevät ratkaisunsa kuten tekevät.
Itse muistan kuinka omassa koulussani kulki parin "pultsarin" lapset, miljonäärin jälkipolvi ja kaikkea siitä välillä. Kun paremmista piireistä oleva poika haki jalkapallotreeneihin pultsarin lasta, ja joutui lainaamaan tälle polkupyörän pumppua, koska köyhemmällä ei ollut omaa, ymmärsi toista paljon paremmin, kuin nykyinen sukupolvi, joka seurustelee samalla asuntoalueella olevien, samassa sosiaaliluokassa olevien kanssa. Sama koski myös tätä pultsarin poikaa, jolla on nykyisin oma LVI-alan firma. Hän näki päivittäin esimerkkejä siitä kuinka työllä pääsi pois silloisesta sosiaalisesta asemastaan yhteiskunnan pohjalla. Jossakin "slumminummen" kerrostalolähiössä asuvalla ei ole mallina muuta kuin ympäristö.
lyhyesti, sinun ratkaisusi on sosiaaliturvan leikkaaminen, jota on jatkettu jo vuosikymmeniä ja ollaan tässä tilanteessa. Lisäleikkaukset vain johtavat lisääntyvään kurjuuteen. Nyt olemme jo tilanteessa, jossa pienipalkkaisen työn tuotto valuu kokonaan asumisen ja elämisen peruskustannuksiin.
kerron tähän kerron tähän oman kokemuksen, kuinka huonolla tolalla ns. sosiaaliturva on: kaveri oli työllistämistöissä, mutta eräs taksifirma lupasi ottaa hänet töihin, jos kaveri hankkii taksiluvan. Kaverilla, joka tienaa 940 euroa kuussa, ei kuitenkaan ollut varaa maksaa 750 euroa maksavaa taksikurssia. työkkäri ei kurssia maksa, koska se ei ole työllistämiskurssi. Pohjanmaan ELY-keskus on kieltänyt (rahat mennee närpiöläisten kurkunpoimijoiden työharjoittelurahastoon). Joskus se on ollut sallittua ja Vaasan työkkäri on maksanut seitsemän henkilön taksikurssin, jotka ovat kaikki työllistyneet. Sossu ei maksa, koska työpaikka ei ole heti vakituinen, vaan pätkissä, kuten lähes kaikki työsuhteet nykyään. Persaukinen kaveri siis jatkaa työttömänä ja elää meidän kustannuksella vaikka ei haluaisi.
Minä olen toisessa päässä, aloittamassa asumiskulujen leikkaamista ja tekemällä siten paskaduunistakin kannattavampaa, lisänä entistä aktiivisempi puuttuminen työttömän työttömyyteen: jo vuoden sisällä olisi työtön ohjattava joko kurssille tai työllistettävä vaikkapa kaupungille puutarhatöihin. Palkan olisi oltava sellainen, että työtön näkee ja tuntee työn tuovan hänelle edes pientä vaurautta, siis jollakin tavalla palkitsevaa.
Saamaan aikaan olisi rajoitettava maahanmuuttajien vyörymistä aloille, jotka eivät suomesta karkaa mihinkään, kuten siivous, postinkanto ja terveydendenhoito, eli viimeistä lukuun ottamatta tyypillisiin ns. paskaduuneihin. Samalla pitäisi työtöntä tukea hänen omista lähtökohdistaan, ettei yllä olevan kaltaiset esimerkit epäonnistuneesta taksikuskiseikkailusta uusiutuisi, vaan sosiaaliturvan ykköstarkoitus olisi jatkossa saada työtön töihin ja sitä voitaisiin tukea omalla "lisäosallaan".
Quote from: hkanime on 14.03.2012, 09:43:06
Quote from: Tuomas3 on 13.03.2012, 18:54:46
Eikös se porvari hallitus vastikään meidät velkaannuttanut ja pisti veronmaksajan roposet pitkin Eurooppaa.
Suomessa ei ole kymmeniin vuosiin ollut porvarihallitusta.
tähän vastaan sen verran, että viimeisin porvarihallitus, eli jossa oli mukana kokkareet ja keskusta oli monelle persaukiselle paljon parempi kuin ne, joissa SDP on ollut mukana. Paras esimerkki heidän hyvästä työstään oli lääkärintarkastukset pitkäaikaistyöttömille.
Se on auttanut monia ihmisä eteenpäin: kaveripiiriini kuuluu persoona jota minäkin pidin esimerkkinä lusmusta työstävieroksujasta: lähes kolmekymppinen, kaljoittelevan ja huoraavan yh-äidin lapsi oli jättänyt kaikki kesken, armeijan, koulut, kurssit, työllistymispajat: hän lähinnä pelasi pleikkarilla, kaljoitteli ja nukkui.
Sitten sossu patisti hänet terveystarkastukseen, jossa kävi ilmi, että mies sairasteli pitkälle päässyttä sokeritautia. Insuliinilääkitys kohdalleen, ja kuinka ollakaan, vasta nyt 30-vuotiaana, siis todelliseen aikuisikään ehtineenä, mies oli tukityössä ensimmäistä kertaa koko pakollisen vuoden ja on nyt hakeutumassa kurssille, jotta saisi ammatin itselleen.
Näin pienestä elämä on joskus Kiinni. ja tätä ihmettä ei saanut aikaan "vasemmistolainen" politiikka, vaan oikeistolaiseksi luonnehdittu keskustan ja kokoomuksen hallitus.
samalla pidän tapahtunutta hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka pienikin lisätuki työttömille kannustaa ja saattaa heitä pois köyhyysloukusta.
Quote from: hkanime on 14.03.2012, 09:43:06
QuoteJoitain heikennettiin niin paljon, että saimme osaksemme runsaasti lopullisesti syrjäytyneitä sairaseläkeläisiä.
1. Työpaikat taas vähenevät jos sosiaalituki on kovin korkea ja kilpailee työpaikoista.
2. Kuten jo sainoin, Suomen sosiaalijärjestelmä maksaa joka vuosi yhä enemmän. On ihan mahdoton ajatus, että voisimme jatkaa nykylinjalla. Meistä tulee kohta pohjolan Kreikka. Rahat loppuvat. Kun rahat ovat loppu, on ihan sama minkä tukien perään vingutaan. Niitä ei vaan voi jakaa jos ei ole mitään millä maksaa.
3. Suomessa ei olla varastettu ruokaa 100 vuoteen. Oletko oikeasti sitä mieltä, että jos miljonääriltä poistetaan lapsilisät, tai irtisanomissuoja heikennetään, ihmiset alkavat varastamaan ruokaa kaupoista? Minusta tällaiset kuvitelmat osoittavat täydellistä suhteellisuudentajun puutetta.
Mm. tutkijat Gallie ja Paugam sekä lukuisat muut ovat osoittaneet kohdan 1. vääräksi. Esittämäsi suuntaisia akateemisia tutkimuksia on nolla kappaletta vuoteen 2002 asti, kuten em. henkilöt kirjakatsauksessaan toteavat; löytyy vain mielipidekyselyjä ja Gordon Brownin ynnä muiden poliitikojen väitteitä. Welfare Regimes and the Experience of Unemployment in Europe, Edited by Duncan Gallie and Serge Paugam.
Kreikan ongelmat eivät johtuneet sosiaalijärjestelmästä vaan verotuksesta ja korruptiosta. Verotettava ei juuri päätynyt valtiolle, joten valtio eli velaksi. Miksi nostit juuri sossiaalipuolen. Menee sitä rahaa teihin, katulamppuihin, julkisiin rakennuksiin, poliisiin, armeijaan (etenkin Kreikassa). Kreikan sosiaalipoliittinen malli on suppea, joten sitä ei voi millään tavoin verrata pohjoismaiseen tai keski-eurooppalaiseen kattavaan hyvinvointimalliin. Siihen ei tuhlattu.
Lapsilisä kannustaa tekemään lapsia ja on ihan hyvä, ettei niitä synny vain varattomiin perheisiin. Miljonääreiltä pois, ok, mutta mihin vedetään raja? En vastusta. Oikeustapauksia löytyy, joissa ruokaa on varastettu ja syytetty jätetty tuomitsematta. Nälkään varastamisesta ei onneksi Suomessa saa tuomita. Useimmiten nämä ovat eksyneitä kesämökkeihin kylmissään murtautuneita tai narkkareita. 60-luvun jälkeen kattavan turvaverkon ansiosta ruokaa ei tosiaan ole liiemmin varasteltu. Kiitos tästä mm. Kuuselle.
Quote from: detonator on 14.03.2012, 02:43:33
Quote from: HelmiS on 11.03.2012, 13:22:21
Olen korkeasti koulutettu, eikä ketään Suomessa kiinnosta se, että olen jo tyystin syrjäytynyt tästä korporaatioiden hallitsemasta hyvä veli ja sen puoliso -systeemistä, mutta ei kiinnosta sekään, että kaltaisiani on pilvin pimein. (Pitäisi kyllä, sillä lisääntyvä akateemisten työttömien kriittinen massa johtaa vallankumoukseen.)
Miten se vallankumous ilmenisi?
Mikä on se poliittinen kanava, jota äänestämällä akateemiset työttömät voisivat muuttaa Suomea? Mikä näistä suurpääoman, keskusjohtoisen hallinnon ja julkisen sektorin virkamieseliitin etuja ajavista puolueista ajaisi juuri Sinun vallankumoustasi?
Rohkenen epäillä. 90-luvun laman aikana tapahtuneista kauheuksista ei juuri edes keskustella, koska sen aikainen eliitti on edelleen hyvin pitkälle vallassa. Tutkimukset ja julkinen pyykinpesu voidaan aloittaa vasta sitten, kun kaikki osapuolet ovat kuolleet. Tämänkaltainen dementia lähihistorian suhteen on Suomessa hyvin tyypillistä. Juhani Suomen Kekkostutkimukset ja Alpo Rusin olemattomat? Stasi-yhteydet ovat sen sijaan saaneet viime vuosikymmeninä paljon huomiota.
Sen aikainen protesti kanavoitui niin, että Suomen talouden katastrofiin (Kokoomuksen kanssa) ajanut SDP sai laman jälkeen massiivisen vaalivoiton, oltuaan yhden hallituskauden muodollisesti "paitsiossa". Holkerin katastrofihallituksessa oikeusministerinä istuneen Tarja Halosen poliittisen uran kaikki tiedämme... samoin Erkki Liikasen.
Puhumattakaan siitä, että korkeimman oikeuden päätöksiä (velallisten turmioksi ja pankkien eduksi) lennossa muutellut SDP:läinen presidentti on nykyään Suomen lähihistoriankirjoituksessa "suurmies". Ei edes lakia täytynyt noudattaa, koska pankkien hätä ei lukenut lakia.
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/koiviston-konklaavi-salatut-sopimukset.html
Suomalaisten protesti ja vallankumous siihen aikaan oli siis... Demareiden vaalivoitto. Äänestäjät näyttivät kaapin paikan!
Seuraavien vaalien suurin voittaja on Keskusta, koska nyt oli Brezhnevin aikaisen konsensuksen pelisääntöjen mukaan juuri sen vuoro olla "jäähyllä".
Jos tuntee edes hieman Suomen lähihistoriaa, niin tietää että tulossa on vain samoja puolueita... samoja ihmisiä... niin se on aina ollut täällä Itä-Euroopassa.
Jos tarkastelee mitä tahansa viimeaikaisia suuria vallankumouksia niin, havaitaan etteivät niitä ole innoittaneet niinkään ankeat elinolosuhteet kuin keskiluokka, joka yhtäkkiä on menettänyt keskiluokkaisuutensa. En osaa ennustaa, mitä Suomessa tapahtuu tai on tapahtumatta. Viittasin vain siihen, mitä vallankumous -ilmiöstä tiedetään. Olosuhteet alkavat olla otolliset ja vaikka suomalaisista uskotaan, ettemme ala yhteiskunnallisesti rellestämään niin, on sitä meilläkin komouksia kaavailtu.
Quote from: hkanime on 14.03.2012, 19:10:27
Quote from: Tuomas3 on 14.03.2012, 14:23:11
Quote from: hkanime on 14.03.2012, 09:43:06
Aha, eli kannustinloukkuja ei siis olekaan olemassa? Tutkijasi ovat kyllä herttaisen pihalla jos he väittävät ettei sosiaalituki kilpaile työpaikoista. On täysin selvä, että jos sosiaalituet ovat samaa suurusluokkaa kun jonkun alan minimipalkka, niin kyseiselle alalle ei saa työntekijöitä.
Tämä kilpailutilanteen sosiaalitukien tarkka taso on vaikea määritellä koska jokainen arvostaa vapaa-aikaa eri lailla. Pääidea on kuitenkin se, että mitä korkeammaksi tuet muodostuvat, sen vähemmän henkilöllä on mielenkiintoa ottaa työtä vastaan.
Esimerkki - tuella eläminen vs. matalapalkkainen työnteko:
Vaihtoehto 1.: Henkilö voisi työttömänä saada peruspäivärahaa 674 euroa sekä asumistukea 480 euroa (yksiö 600 eur/kk) yhteensä 1150 eur/kk.
Vaihtoehto 2.: Henkilö saisi töitä 1500 euron kuukausipalkalla josta jää käteen 1356 euoa verojen jälkeen.
Erotus 206 euroa eli henkilö siis tienaisi täysipäivisessä työssä ollesaan lisää 206 euroa kuussa, 10,3 eur/pv tai 1,3 eur/h!
Sosiaaliturvan taso siis nostaa sitä minimipalkka, jolla ihmisiä saa töihin. Eli joka kerta kun sosiaaliturva paranee työttömyys kasvaa. Samalla myös verotus kasvaa joka sekin heikentää matala-palkkaisten alojen houkuttelevuutta.
Ei kukaan tee lapsia rahasta Suomessa. Yleensä vähävaraisilla on keskimäärin enemmän lapsia kun varakkailla vaikka kaikki saavat lapsilisiä.
Sellaista työtä ei tulekaan ottaa vastaan, joka kilpailee tukien kanssa. Kunnan minimipalkkakin on enemmän kuin esimerkkisi. Runsaat sosiaalietuudet pakottavat maksamaan sellaisen palkan, jolla tulee toimeen. Luulisi sinunkin haluavan sitä, että työstä maksettavalla korvauksella pystyy elämään hyvin. Ongelma ei ole tukien suuruus vaan palkan pienuus. Matalapalkkatyötä ei tänne tarvita. Seuraukset maahanmuuttajaslummeineen on nähty Ranskassa. Laskelmassasi oli se virhe, että veroja tuosta 1500€ menee 7% eli reilu satanen, peruspäiväraha/etuuksista vero on 20%. http://vero.fi/fi-FI/Asioi_verkossa/Laskurit (http://vero.fi/fi-FI/Asioi_verkossa/Laskurit)
Toinen vaihtoehto on kansalaispalkka, joka olisi siinä 1500€ luokassa, kuten Tanskassa, ja sitä saavan olisi pakko ottaa työtä vastaan tai putoaa peruspäivärahalle. Suomessa tämä voisi muodostua etäisyyksien takia ongelmaksi. Lisäksi maa, jossa ei ole riittävästi tuottavaa työtä, ei voi lähteä malliin. Malli voisi kyllä lisätä tuotantoa, jos oletetaan, että saatavilla oleva työvoima löytää työtä ennemmin tai myöhemmin. Suomessa em teoria on osoitettu vääräksi viime vuosikymmeninä; työttömyys tuli jäädäkseen. Ei luonut, vaikka Friedmannin poika sanoisi mitä.
Harva tekee lapsia rahan takia, mutta rahattomuuden takia jättää tekemättä. Ahneuttakaan ei kannata aliarvioida.
^Koittakaa nyt viimein ymmärtää että ette voi verrata toimeentulotukia + muita tukia palkkatyöstä saatavaan tuloon koska toimeentulotuki edellyttää köyhyyslupausta mitä valvotaan tarkastamalla tiliote. Kaikki mitä on ja omistaa pitää syömän ennen toimeentulotuen myöntämistä. Mitään omistuksia, säästöjä eikä sijoituksia saa olla.
Lisäksi, täällä pohjoisessa ulottuvuudessa ei ole saatavilla yli 4:n tunnin työpäiviä. Tai vaikeaa se on. 4:n tunnin työt ovat palkkatuettuja ja käteen jää n. 700/kk.
Oman kokemukseni mukaan vaikeinta on löytää ihmisiä parempipalkkaisiin, vaativampiin hommiin. Pienipalkkaisiin perusduuneihin hakemuksia tulee pilvin pimein. Ei ole näkynyt sitä karjuvaa työvoimapulaa.
Hkanime voisi esittää nyt pari empiiristä esimerkkiä yhteiskunnista, joissa sosiaalipolitiikaton malli toimii tai ylipäänsä malleja, jotka joissain valtioissa toimivat paremmin kuin Suomessa. Pohjoismaita parempia tuskin löydät.
Toisekseen toivoisin sinunkin pistävän muutaman alan tutkimuksen kehiin, koska omassa päättelyketjussasi on niin paljon lisäperusteluja vaativia/ontuvia seikkoja.
Jos työllisyyttä ei saada kuntoon, niin sosiaalimenot ovat korkeat väistämättä, ellei sitten haluta luopua hyvinvointivaltiosta, johon onneksi yksikään puolue (omien sanojensa mukaan) ei ole valmis. Työllisyys ei parane työttömyyskorvausta leikkaamalla, jonka aiemmin mainitsemani G&P perusteellisesti selvittävät.
Quote from: hkanime on 15.03.2012, 11:20:41
Quote from: Tuomas3 on 15.03.2012, 10:59:52
Hkanime voisi esittää nyt pari empiiristä esimerkkiä yhteiskunnista, joissa sosiaalipolitiikaton malli toimii tai ylipäänsä malleja, jotka joissain valtioissa toimivat paremmin kuin Suomessa. Pohjoismaita parempia tuskin löydät.
Mitä tarkoitat sillä että sosiaaliturva "toimii paremmin"? Kenen näkökulmasta. Tuen saajan vai veronmaksajan?
Lienee täysin selvä, ettei suomalainen sosiaaliturva- ja työmarkkinakokonaisuus ole toimiva jos meillä on paljon työttömiä, paisuvat sosiaalikulut ja valtava budjettivaje. Vai pidätkö suurta työttömyyttä menestyksenä? Oletko sitä mieltä, että voimme jatkossakin ottaa 7 miljardia lisää velkaa joka vuosi?
QuoteToisekseen toivoisin sinunkin pistävän muutaman alan tutkimuksen kehiin, koska omassa päättelyketjussasi on niin paljon lisäperusteluja vaativia/ontuvia seikkoja.
Mitä tutkimuksia kaipaat? Minusta on päivän selvä, että jos sosiaalituet ovat korkeat, ne alkavat kilpailemaan työnteon kanssa tuloista. Mielestäni selitin tämän asian varsin selkeästi mutta jos et tätä itsestäänselvää syy-yhteyttä ymmärrä, niin en voi avustaa sen enempää.
Noh, ymärrän kyllä että alat peränkuuluttamaan erinäisiä tutkimustuloksia koska et pysty perustelemaan omaa kantaasi.
Malli toimii sitä paremmin, mitä vähemmän on köyhyyttä, rikollisuutta, harmaata taloutta ja työttömyyttä. Ei pohjoismainen malli mikään täydellinen ole, mutta paras olemassa olevista vaihtoehdoista. Eli tulkitsen kansantalouden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.
Omat kannat perustellaan yleensä alan tutkimuksilla ja/tai analogialla, joita voi tässä lyhyesti siteerata. Oma anonyymi mielipide ei ole yksistään kovinkaan pitävä peruste. Kannattaa alkaa lukeminen tästä aiheesta vaikka Raija Julkusesta, se on helppolukuista sosiaalipolitiikkaa.
Olemme yhtä mieltä siitä, että vaje ja työttömyys pitää hoitaa. Keinot ovat erilaiset. Budjettivajeen voi laittaa kuntoon muillakin keinoin. Tätä on (olen) käsitellyt forumin muissa ketjuissa. Kansantaloudellinen aikakauskirja on erinomainen paikka hankkia laadukasta tietoa väittelemistämme aiheista. http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/julkaisut/kak/uusinnumero.html (http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/julkaisut/kak/uusinnumero.html)
Niistä epäilevästi kannattaa suhtautua valtiovarainministeriön virkamiesten teksteihin, jotka yleensä joutuvatkin proffien tulilinjalle.
Kyllä yhteiskuntarauhan säilyminen on #1. Keskustelin kerran kaupungin sosiaalitoimen työntekijän kanssa tästä asiasta ja yhteiskuntarauha on se mistä lähdetään liikkeelle. Raha kiertää osattoman kautta osittain takaisin. Niin kauan kuin on vähänkään toivoa sosiaaliturvaa ei lakkauteta.
Olisi ikävä jos harvat joutuisivat palkkaamaan itselleen henkivartijan lähikaupassa asioidessaan, pihalla olevasta omaisuuden turvaamisesta puhumattakaan. Poliisien määrä pitäisi sitten vähintään triplata ja vartija olisi jokaisen kaupan ovella. Tarvittaisiin myös rajusti lisää lääkäreitä ja oikeusoppineita ja vankiloita ja ties mitä psykiatreja.
Pitää olla valmis palkkaamaan ihmisiä jos on valmis ajamaan alas sosiaaliturvan. Yksityiskoteihin tarvittaisiin sitten vartijoita, autonkuljettajia viemään lapset ja vanhukset, tuomaan lapset ja vanhukset, huolenpitäjiä, caretakers in english, ja tietenkin hälyttimet ja kameravalvonta. Ja sittenkin omaisuuttanne ja omaisianne riistettäisiin luvattomaan kierrätykseen. Eijei ei! Emme halua Brasilian faveloja! Satun tietämään myös E-Afrikan tilanteen.
Näitä ei yksisilmäiset heti ymmärrä mitä tämä sosiaaliturvan alasajo maksaisi keskiluokalle ja koko yhteiskunnalle.
Kun alamme puhumaan vastikkeellisuudesta olemme sitten oikeilla jäljillä mutta sitten emme saa enää puhua köyhyyslupauksesta sanaakaan. Jallituksella olisi vielä vähän aikaa tehdä hätäratkaisuja, yrittää pelastaa mitä pelastettavissa olisi. Hätäaputyöt niitä tarvitseville olisi ok ettei tarvitsisi laittomuuksiin ryhtyä.. Mutta koska jallitus on täysin korruptoitunut munaton paskaläjä mitään ei asian tiimoilta tule kuulumaan ennen kuin kaikki on jo liian myöhäistä.
Nimim. "kelpaan vieläkin vartijaksi jos joku tarpeeksi maksaa"
Quote from: hkanime on 15.03.2012, 16:15:25
Quote from: Tuomas3 on 15.03.2012, 13:11:59
Malli toimii sitä paremmin, mitä vähemmän on köyhyyttä, rikollisuutta, harmaata taloutta ja työttömyyttä.
Ihan kiva, mutta mikän noista ei korjaannu valtavilla sosiaalituilla (korkealla verotuksella).
Köyhyttä ei voi koskaan poistaa tuilla (matemaattinen mahdottomuus), harmaa talous kasvaa verojen myötä, työttömyys nousee mitä enemmän annetaan tukia ja verotetaan jne. Olet rakentamassa ihanneyhteiskuntaa mahdottomin keinoin.
QuoteEi pohjoismainen malli mikään täydellinen ole, mutta paras olemassa olevista vaihtoehdoista. Eli tulkitsen kansantalouden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.
Mitään varsinaista pohjoismaista mallia ei edes ole olemassa. Kaikissa länsimaissa on sosiaaliturva, ollut vuosikymmenet. "Pohjoismainen malli" tarkoittaa vain järjestelmää missä helvetinmoisilla veroilla tehdään valtavia tulonsiirtoja pönkittääkseen sosialidemokraattisia puolueita. Tällä luotiin illuusio, että kaikilla oli kivaa kreikkalaiseen tyyliin. Jopa Ruotsi on luopunut palmelaisesta sosialidemokratiasta ja karsinut tukia.
Pohjoisaista mallia ihannoitiin maailmalla vielä joskus 20 vuotta sitten. Myöhemmin tajuttiin, että se on täysin kestämätön velkaantumisen malli missä puolueet tarjoavat vaaleissa yhä parempaa sosiaaliturvaa työllisyyden kustannuksella. Rahoituspohja alkoi tippumaan alta ja kelkka piti kääntää.
Ruotsi ja Tanska ovat jo tehneet suuria rakenteellisia muutoksia leikaten mm. tukia porvarillisemman politiikan puitteissa koska sosialidemokratia ajoi suoraan seinään. Ruotsissa puhutaan demareista yleisesti "bidragspartietinä" eli tukiaispuolueena. He ovatkin hävinneet jo kahdet vaalit verotus- ja tukiaispolitiikallaan koska kansa ei enää suostu ylläpitäämään suurta sosiaalielättien armeijaa "hyvinvoinnin" nimissä. Koska heräämme tähän realiteettiin Suomessa?
Tuossa on valaiseva artikkeli "pohjoismaisen mallin" illuusiosta: http://www.economist.com/node/8132582
QuoteOma anonyymi mielipide ei ole yksistään kovinkaan pitävä peruste. Kannattaa alkaa lukeminen tästä aiheesta vaikka Raija Julkusesta, se on helppolukuista sosiaalipolitiikkaa.
Julkunen kerto nimellään yhtä lailla mielipiteitään kun minä anonyymisti. Miksi nimi on jotenkin ratkaiseva järjen käytössä?
QuoteOlemme yhtä mieltä siitä, että vaje ja työttömyys pitää hoitaa. Keinot ovat erilaiset. Budjettivajeen voi laittaa kuntoon muillakin keinoin.
Kuten mitä?
Köyhyyttä ja rikollisuutta voidaan vähentää sosiaaliturvan avulla. Siitä vallitsee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkijoiden kesken lähes yksimielisyys. Suomesta poistettiin absoluuttinen köyhyys sosiaaliturvan ja työllisyyspolitiikan avulla. Sosiaaliturvan avulla absoluuttinen köyhyys voidaan välttää jopa työttömyys ja lama-aikoina. Suhteellista köyhyyttä ei voida poistaa, koska jollakin on aina enemmän kuin toisella.
Pohjoismailla menee käsittääkseni tässä maailmassa parhaiten sosiaalipolitiikan sektorilla (ginikerroin, köyhyystilastot, universaalit palvelut), kuten myös taloudellisesti.
Quote from: tyhmyri on 15.03.2012, 10:19:59
Oman kokemukseni mukaan vaikeinta on löytää ihmisiä parempipalkkaisiin, vaativampiin hommiin. Pienipalkkaisiin perusduuneihin hakemuksia tulee pilvin pimein. Ei ole näkynyt sitä karjuvaa työvoimapulaa.
Näihin taas palkataan vain niitä, jotka tunnetaan Hyvä Veli ja sen puoliso systeemeistä, että siksi vaikeinta. Myöskään ei ole olemassa mitään vaihettumisvyöhykettä, että muodollisesti pätevä tai vähän työkokemusta omaava voisi herrahississä pätevöityä.
Lapset ovat myös edelleenkin naiselle kiva reaalityövoimapoliittinen hirttosilmukka: jos opintosi viivästyvät lastenteon takia niin, oletpa epäilyttävän hitaasti valmistunut, vaikkakin samaan hengenvetoon unohdetaan, ettei se ehkä enää töissäollessaan tekisi niitä lapsia, mutta olisi kumminkin sitten niiden takia paljon pois töistä ja vanhentut, eikä kyllä sitoudu firmaan 100%, koska tervettä järkeä ja suhteellisuudentajua.
Niin, ettei mikään ole hyvä. Työllistyminen on mystiikkaa.
Quote from: HelmiS on 16.03.2012, 10:06:42
Quote from: tyhmyri on 15.03.2012, 10:19:59
Oman kokemukseni mukaan vaikeinta on löytää ihmisiä parempipalkkaisiin, vaativampiin hommiin. Pienipalkkaisiin perusduuneihin hakemuksia tulee pilvin pimein. Ei ole näkynyt sitä karjuvaa työvoimapulaa.
Näihin taas palkataan vain niitä, jotka tunnetaan Hyvä Veli ja sen puoliso systeemeistä, että siksi vaikeinta. Myöskään ei ole olemassa mitään vaihettumisvyöhykettä, että muodollisesti pätevä tai vähän työkokemusta omaava voisi herrahississä pätevöityä.
Nyt en pysynyt mukana päättelyssä. Avaatko sitä hieman? Kiitos.
Quote from: tyhmyri on 16.03.2012, 10:30:31
Quote from: HelmiS on 16.03.2012, 10:06:42
Quote from: tyhmyri on 15.03.2012, 10:19:59
Oman kokemukseni mukaan vaikeinta on löytää ihmisiä parempipalkkaisiin, vaativampiin hommiin. Pienipalkkaisiin perusduuneihin hakemuksia tulee pilvin pimein. Ei ole näkynyt sitä karjuvaa työvoimapulaa.
Näihin taas palkataan vain niitä, jotka tunnetaan Hyvä Veli ja sen puoliso systeemeistä, että siksi vaikeinta. Myöskään ei ole olemassa mitään vaihettumisvyöhykettä, että muodollisesti pätevä tai vähän työkokemusta omaava voisi herrahississä pätevöityä.
Nyt en pysynyt mukana päättelyssä. Avaatko sitä hieman? Kiitos.
No, kuinka moni pätevää asiantuntijaa hakeva yritys hakee oikeesti sitä pätevää asiantuntijaa, eikä vain henkilöä, jolla on kivat mielipiteet ja joka tuntee sopivat ihmiset.
Kun opiskeluajoista lähtien systeemi ruokkii vain tiettyjä henkilöitä niin, on päivänselvää, että he myös sopivissa töissä oppivat sopivat hommat sekä verkostot. Valmistuu sitten tämmöinen hyvin ruokittu alle kolmikymppinen ja maalaisten/työttömien lapsi tai muusta syystä syrjäytynyt yliopistosta niin, arvaapa kumpi palkataan mielummin?
Quote from: HelmiS on 16.03.2012, 10:44:11No, kuinka moni pätevää asiantuntijaa hakeva yritys hakee oikeesti sitä pätevää asiantuntijaa, eikä vain henkilöä, jolla on kivat mielipiteet ja joka tuntee sopivat ihmiset.
Teknisillä aloilla aika moni yritys oikeasti hakee sitä asiantuntijaa. Yhteiskuntasuhteiden hoito ja vastaavat kuviot ovat sitten ihan toinen juttu.
Quote from: tyhmyri on 16.03.2012, 11:06:44
Quote from: HelmiS on 16.03.2012, 10:44:11No, kuinka moni pätevää asiantuntijaa hakeva yritys hakee oikeesti sitä pätevää asiantuntijaa, eikä vain henkilöä, jolla on kivat mielipiteet ja joka tuntee sopivat ihmiset.
Teknisillä aloilla aika moni yritys oikeasti hakee sitä asiantuntijaa. Yhteiskuntasuhteiden hoito ja vastaavat kuviot ovat sitten ihan toinen juttu.
Olen havainnut myös täysin päinvastaista.
Quote from: HelmiS on 16.03.2012, 10:44:11
No, kuinka moni pätevää asiantuntijaa hakeva yritys hakee oikeesti sitä pätevää asiantuntijaa, eikä vain henkilöä, jolla on kivat mielipiteet ja joka tuntee sopivat ihmiset.
Suomeksi käytetään sanaa
hyvä tyyppi - tai
hyvä jätkä. Se tarkoittaa ettei tarvitse olla koulutusta, ei työkokemusta, ei mitään, kunhan täyttää tämän
hyvän tyypin määritelmän. Huomattavaa on itsestään selvä sukulaisuus pahan sanan
hyvä veli kanssa, mutta silti tällaisessa kielenkäytössä ei nähdä mitään väärää tai suosivaa.
Hyvä veli oli 1900-luvun vaihteen sanastoa vielä kun paikat jaettiin ruotsinkielisten kesken, sitten tuli jätkä kun suomeapuhuvat pääsivät mukaan ja lopulta tyyppi kun naiset hyväksyttiin. Hyväksi tyypiksi ei tulla työhaastattelussa tai -hakemuksella. Se on "verkostoitumisen" ja "suhteiden" ansiota. Sinänsä yritysten kannalta järkevää kun ns. hankalasta tyypistä on hankala päästä eroon ja verkostoissa pyörivät jakavat saman aatepohjan. Naisten kannalta haastavaa, ja nuorten kannalta mahdotonta; aikamies luottaa vain aikamieheen. Onneksemme jokainen suhdeverkosto elää vain aikansa. Nuoret luovat oman maailmansa joka jää taas vanhan liiton miehille vieraaksi.
Quote
[...] , joten me haemme hyvää tyyppiä. [...]
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194719527052/artikkeli/30+000+euron+kesatyo+tallainen+tyyppi+sen+saa+.html
Quote
Haemme hyviä tyyppejä ohjelmistokehittäjiksi Helsinkiin ja Jyväskylään!
http://www2.descom.fi/JobApp.nsf/0/ABD21A452DA47F7CC2257347003E9ECA?OpenDocument
Quote from: hkanime on 14.03.2012, 18:48:40
Quote from: EL SID on 14.03.2012, 13:52:37
Jotain on tehtävä, mutta sinun ja minun ratkaisut ovat erilaisia.
Minulla jäi varsin epäselväksi mikä se sinun ratkaisusi on.
luulen tuoneen sen moneen kertaan esille: ratkaisuna pidän asumiseen ja elämiseen liittyvien kustannusten alenemista, jotta pienipalkkaisestakin työtä jäisi jotain elämiseen, sekä satsauksia työttömiin, niin, ettei heidän anneta syrjäytyä (aivan, voidaan myös ilmaista: olla jouten) vuotta pitempään.
Quote
Kirjoitit ansiokkaan nyyhkytarinan pojasta jolla ei ollut fillaripumppua kun faija dokasi fyrkat. Juoppolalleja tai muuten vaan sosiaalisesti epäasiallista elämää eläviä ei voi auttaa millään rahalla. Juoppo vetää itsensää hengiltä vaan nopeammin jos hänelle annetaan enemmän rahaa. Sosiaaliturvan kestävyyden kannalta se olisi ihan hyvä mutta humanistisesta näkökulmasta ei. Kumman valitset?
sori, unohdin, ettei kaikilla ole empatiankykyä. Olen samaa mieltä mitä monet alkoholistit, jotka eivät enää juo: pohjalle vaan ja lujaa. kaikki kavereiden apu ja sympatia vain estävät alkoholistia tajuamasta omaa tilannettaan. Rankkaa tekstiä? Kuitenkin ne alkoholistit jotka ovat juomatta (
entisiä juoppojahan ei kuulemma ole) ovat järjestäen samoilla linjoilla, joten uskoisin että tässä tapauksessa puhuu kokemuksen syvä ääni.
QuoteMinä en ole elänyt koskaan missään "piireissä" mutta olen kyllä tajuavinani sen, ettei voi kuluttaa enemmän kun ansaitsee. Tämä pätee myös kansallisella tasolla. Logiikkaasi noudattaen vähävarainen tuilla eläjä ei voi myöskään koskaan ymmärtää mitä verojen maksaminen ja muiden elättäminen tarkoittaa. Tämä vaikuttaakin olevan asian laita tarkemmin ajateltuna, kun kerran pitäisi saada lisää rahaa veronmaksajilta koko ajan.
miten ollaan tässä tilanteessa? tämä menee jo toistoksi, mutta koska sosiaaliturvan laskemisesta ei ole ollut "apua" vaan se on lähinnä kurjistanut tilannetta lisää, kannattaisi harkita muita vaihtoehtoja. Löydät ne ylempää.
QuoteMiksi toistelet näitä virheellisiä mantroja? Sosiaaliturvan taso on trendimäisesti noussut jo kymmeniä vuosia. Joku yksittäinen tuki on korvattu toisella ja ehtoja muutettu mutta kokonaisuudessaan taso on parantunut ja tukien saajia on yhä enemmän.
Mitä on tapahtunut kun suomalaiset ovat yhä enemmän tukiriippuvaisia? Järkeilysi mukaan tukienhan pitäisi poistaa varattomuutta ja vähentää tuensaajien määrää, toisin on käynyt. Miksi?
Minä olen elänyt 1980-luvulla ja nähnyt ajat, jolloin kantasuomalainen sai sossusta ajokortin ja joskus jopa auton. Siitä huolimatta työttömyys oli alle puolet nykyisestä.
Uudet tukimuodot ovat järjestäen huonompia kuin toiset. Nyt ollaan menty jo alle sen tason, että sosiaaliturvasta on kadonnut jopa sellaisten tukeminen, jotka voivat pienellä avulla työllistyä.
Samaan aikaan eläminen on kallistunut: nykyään asuminen voi viedä jopa 80% tuloista:
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=7359%3Aasuminen-voi-viedae-80-prosenttia-tuloista&Itemid=8
kun joskus 1970-ja 1980 luvulla oli noin seitsemäsosa tuloista. Tämä ajaa ihmiset tukiriippuvaisiksi. Pienituoliset eivät pysty asumaan ilman tukia. Kuinka monta kertaa sinulle joutuu toistamaan saman asian?
Quote
Ei tietenkään johda jos samalla parannetaan työllistymistä. Sitä olen jo useasti esittänyt.
tuo ihme temppu tuo työllisyyden parantaminen aikana, jolloin työpaikkoja ei ole. Sekin on kerrottu sinulle useaan kertaan.
QuoteKyllä, koska verot ovat tukien takia järjettömän korkeat. Mikä on ratkaisusi tähän? Nostaa tukia lisää?
jälleen kerran turha kysymys. katso ylempää.
keinot millä esitän asumisen kustannuksia alemmaksi löydät tästä samasta ketjusta.
QuoteMinä lasken porvarihallitukseksi hallitusta, joka tekee porvarillista politiikkaa. Sellaisia ei ole ollut kymmeniin vuosiin.
ai Thatcherismia?
löytyykö enää mistään samanhenkistä puoluetta? Jos löytyy, niin eipä teillä ole kannattajia. Ukkolakin joutui vaihtamaan puolueensa työväenpuolueeseen, eli kokkareihin
QuoteLainaus käyttäjältä: EL SID - 14.03.2012, 13:06:10
hyvä nuiva-toveri, sinä aloit itse keskustelun eläkeläisistä, tässä puheenvuorossasi:
http://hommaforum.org/index.php/topic,68626.msg953893.html#msg953893
Lainaus
- eläkeiän nosto
Minä en ole puhunt eläkkeistä mitään. Totesin vain, että eläkeikä pitää nostaa eli työurat pidentää jottemme päätyisi vararikkoon. Sinä sotkit eläkkeet tähän keskusteluun.
pitänee hankkia paremmat prillit, sillä kyllä minusta tuossa lukee selvästi: eläkeiän nosto. Jos mainitset taikasanan eläkeikä, niin tottakai se yhdistetään eläkeläisiin ja eläkkeisiin.