Tuulikki Ukkola: Hyvinvointivaltio loiset

[Tuomas3]

Voit kokeilla pienessä hiprakassa tassutella baltian maissa pääkaupungin keskustan ulkopuolella iltaisin.

Britanniassa on vaikka kuinka paljon kaupunginosia ja kortteleita, minne en taatusti uskaltaisi. Ihan normaalien ihmisten alueita. Jenkkilää ja Venäjää turha edes mainita.

En ole asunut baltian maissa ja toivottavasti en koskaan asukaan. Britannia on muutenkin persläpi, jossa en haluaisi asua.

Maailmassa on kai jotain 200 valtiota, joista ilmeisesti lähes kaikki ovat Suomea vaarallisempia koska sosiaaliturva.

Suurin osa onkin; ei meidän omaa maatamme tarvitse hävetä. Sosiaaliturva yksi peruste (esim. syrjässä olo toinen). Asiat voidaan hoitaa hyvin joissain yhteisöissä myös suvuittain, täystyöllisyydellä/osallisuudella, uskonnon avulla höynäyttämällä...
Köyhä tarvitsee kodin, ruokaa, vaatteita, huvitusta ja se ottaa sen, jos sille ei anneta kunniallista työtä tai rahaa. Sosiaaliturva on hyvä ehkäisijä ja siksi se kortti aina vedetään.

Suomessa voin mennä kävelemään vaikka mihin yöllä eikä mitään pelkoa. Ei sellaisia valtioita monia ole ja siitä voimme olla ylpeitä. Suomessa pahoinpitelyt ja rikostilastot ovat täynnä humalaisten keskinäisiä kahinoita, joita ei tarvitse pelätä, ellei tappelua väkisin nakkijonossa halua.

[l'uomo normale]

Turvallisuuskortti pelataan aina. En ole kokenut oloani kovin uhatuksi ilta-aikaan maissa, joissa sosiaaliturva on olematon ja tilastojen mukaan rikollisuus pahempaa.

Kyllä se roskasakki jäisi leikatun sosiaaliturvan Suomessakin tietyille alueille ja eläminen olisi ihan yhtä normaalia täysipäisten ihmisten alueilla kuin nykyisinkin.

Se on hiinä ja hiinä asunko sillä paremmalla puolella vai en. Kovan rahan asuntoja ei paljoa ole. Sosiaalieläjiä, (joihin itse kuulun) riittää, mutta häirikköiporukkaa on minun silmiini näkynyt suhteellisen vähän. Tilanne muuttunee, jos substanssien käyttäjiä ei ole varaa maksaa tyytyväisiksi. Ei tämä mikään Westendikään ole.

[l'uomo normale]

On aikalailla olkiukkoilua väittää, että sosiaaliturvalla ostetaan turvallisuutta Suomessa. Se ei pidä paikkansa.

Spugeille ja narkeille maksetaan suojelurahaa sosiaaliturvan ja vieroitushoitojen kautta.

[Tasapainorealisti]

Jokseenkin tulee vaikutelma että  Ilta-/A-Sannan äiti ei ole kovaa maailmaa koskaan kohdannut silmästä silmään.

Miksi pitäisi olla kohdannut? Varsinkin jos on Ukkolan ikäluokasta, jossa töitä on kyllä irronnut niin halutessaan koko normaalityöiän ajan, toisin kuin nykyään, jolloin on enemmän helppoja hyväksyttäviä tekosyitä olla ottamatta työtä vastaan, saatikka, että työllistäisi itse itsensä.

On ennenmuuta asenneongelma, jos pitää tukien ja sosiaalihuollon varassa pidempiaikaista elämistä edes minään vaihtoehtona, mutta nykyajan nuorilla se vaihtoehto on paljon sosiaalisesti hyväksytympi, eikä täten uutta työtä pääse tarpeeksi syntymään, koska aina on yhteiskunta tai joku ulkoinen syy olemassa sille, miksi liian moni terve nuori ihminen ei enää henkisesti kykene tai halua töitä varsinkaan suurimmissa kaupungeissa vastaanottaa.

[Eugen235]

Voit kokeilla pienessä hiprakassa tassutella baltian maissa pääkaupungin keskustan ulkopuolella iltaisin.

Britanniassa on vaikka kuinka paljon kaupunginosia ja kortteleita, minne en taatusti uskaltaisi. Ihan normaalien ihmisten alueita. Jenkkilää ja Venäjää turha edes mainita.

En ole asunut baltian maissa ja toivottavasti en koskaan asukaan. Britannia on muutenkin persläpi, jossa en haluaisi asua.

Maailmassa on kai jotain 200 valtiota, joista ilmeisesti lähes kaikki ovat Suomea vaarallisempia koska sosiaaliturva.

Off-topic, mutta Britannian persläpiys on subjektiivinen mielipide. Riippuu aika paljon missä asuu, käy koulua, on töissä jne. Ns. yhteiskunnallinen jakautuminen on siellä sangen jyrkkä. Maassa on maantieteellisesti valtaosa alueita missä ei tarvitse kärsi kummastakaan. Siellä kulttuuririkastuminen ja yhteiskunnallinen paskarappio jne on vain ajallisesti edellä Suomea jolle on tulossa samanlainen kohtalo.

BKT per hlö on Britannialla about sama kuin Suomella, mutta jos älyää pohtia paljonko maissa on kaikenmaailman laillisia ja laittomia pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja siipeilijöitä (ja länsimaisen hyysäyskoneiston elämäntapatuotteita), voi ymmärtää kuinka paljon leveämmin menestyvämpi puolisko Britanniassa elää kuin meillä eletään.

Tosin jos Britannian-vastaisuus johtuu rasistisista impulsseista, niin niihin ei rationaalisin perustein tietystikään voida puuttua.   

[Tuomas3]

Suomessa voin mennä kävelemään vaikka mihin yöllä eikä mitään pelkoa. Ei sellaisia valtioita monia ole ja siitä voimme olla ylpeitä. Suomessa pahoinpitelyt ja rikostilastot ovat täynnä humalaisten keskinäisiä kahinoita, joita ei tarvitse pelätä, ellei tappelua väkisin nakkijonossa halua.

On aikalailla olkiukkoilua väittää, että sosiaaliturvalla ostetaan turvallisuutta Suomessa. Se ei pidä paikkansa.

Turvallisuuskorttia käytetään koska sillä pystytään pelottamaan veronmaksajat hiljaiseksi. Väitetään, että Suomesta tulee murhaava anarkia ja huumekartellien pyörittämä banaanivaltio jos tukia järkiperäisetetään tai karsitaan. Tämä tematiikka on ollut vasemmistolaisen retoriikan lempilapsia koska se ei edellytä perusteluja vaan sosiaaliturvan tai vaikka työmarkkinoiden uudistamista voidaan vastustaa vetoamalla ihmisten tunteisiin ja pelkotiloihin.
Viimeiksi kun Suomessa rettelöitiin oli sisällissodan aikana ja silloin oli vasemmisto itse oli asialla ulkovallan tukemana.

EI kukaan lähde ryöstelemän, puukottelemaan ja ampumaan kadulle vaikka asumistuki, lapsilisät tai joku muu tuki laskisi. Suomessa turvallisuus tulee heikkenemään mutta se ei johdu sosiaalituista vaan maahanmuutosta ja huumeiden levinneisyydestä. Tämä on tilanne ulkomailla ja se on syntymässä myös Suomeen. Ongelmaa ei voi poistaa millään järjellisillä sosiaalituilla.

Jostain syystä länsimaisissa valtioissa, joissa on runsaskätinen sosiaaliturva on turvallisempaa kuin niissä maissa, joissa ei ole. Pohjoismaat ovat tästä empiirisenä esimerkkinä; kuten myös siitä jonka esitit, että maahanmuutto (hyväksikäyttömielessä) ja huumeet lisäävät turvattomuutta.

Mikä on sinun empiirinen perustelusi sille, ettei sosiaaliturva toisi myös turvallisuutta? Kyllä se on myös suojelurahaa, kuten täällä esitettiin.

[Haplotaxida]

On ennenmuuta asenneongelma, jos pitää tukien ja sosiaalihuollon varassa pidempiaikaista elämistä edes minään vaihtoehtona

Tästä olen samaa mieltä. Olin itse joskus nuorena kerran työttömänä muutaman kuukauden ja siihen aikaan se oli sellainen asia josta ei juurikaan puhuttu. Työtön oli luuseri ja siitä pyrittin itse pois mahdollisimman pian.

90-luvun laman jälkeen tilanne muuttui. Työttömyyttä syntyi pakosta mutta samalla stigma sosiaalielätistä hävisi koska kaikki ymmärsivät ettei oltu työttömiä omasta tahdosta. Seuraava nuori sukupolvi ei kuitenkaan ajatellut työttömyyttä ongelmana vaan siitä tuli vanhempien kokemusten myötä eräs harkitsemisen arvoinen elämäntapa.

Alettiin puhumaan paskaduuneista ja valitsemaan työpaikkoja sensijaan, että oltaisiin otettu vastaan mitä tarjottiin kuten ennen vanhaan. Vaadittiin kovia palkkoja vedoten koulutukseen vaikkei ollut lainkaan kokemusta ja osaamista. Vaakakupin toisella puolella painoi kohtalainen sosiaaliturva ja vapaa elämä, joka houkutteli monia nuoria kokonaan pois työelämästä tai viivyttämään töihin menoa.

Tällä linjalla pitkälti ollaan edelleen eli yleinen mielipide ei ohjaa kaikkia työllistymään vaan elämään pitää olla helppoa ja jos töihin mennään niin vaaditaan osaamattomana asiantuntijan palkkaa ja ammattia.

Se lienee totta, että työttömyys ja tukien varassa eläminen ei ole enää yhtä leimaavaa kuin mitä se oli vielä kenties 80-luvulla. Tilastokeskuksella on kuitenkin vähän toisenlaistakin dataa tuosta arvojen kehityksestä, työelämässä jo oleviin nuoriin liittyen:

Nuorten osaajien työllistymistä saattaa haitata myös se, että julkisessa puheessa on usein väläytelty nuorten haluttomuutta sitoutua työelämään. Puhutaan nuorista kuluttajakansalaisina tai Y-sukupolven edustajina, jotka ovat hyvin koulutettuja, mutta jotka eivät tyydy useimpiin tarjottuihin työmahdollisuuksiin, vaan haluavat kokeilla monia eri paikkoja ja työnantajia (mm. EVAn raportit 2010). Vaikka näitä visioita ei olekaan tehty taloustaantumaa ajatellen vaan pidemmällä aikajänteellä, kokonaisten ikäluokkien kokemuksena tuskin tulee olemaan valinnanvaikeus työpaikan suhteen tai haluttomuus sitoutumiseen.

Kuvioissa 5 ja 6 on esitettynä Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen tulosten pohjalta, miten tärkeänä elämänalueena nuoret työssäkäyvät pitävät työtä ja miten sitoutuneita he ovat nykyiseen työsuhteeseensa. Kuvioissa ovat mukana vain sellaiset palkansaajat, jotka eivät samaan aikaan opiskele, jotta työorientaatio saataisiin realistisemmin esiin.

Kuvio 5. Ansiotyö erittäin tärkeä elämänalue
(http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-02-15_002_005.gif)

Kuvio 6. Ei halua vaihtaa toiseen työhön
(http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-02-15_002_006.gif)
Kuvioiden lähde: Työolotutkimukset 1990 ja 2008. Tilastokeskus

Nuorten keskuudessa on erityisen mielenkiintoista se, että ansiotyötä erittäin tärkeänä elämänalueena pitävien osuudet ovat kasvaneet noin 20 vuodessa. Voimakkainta kasvu (10 prosenttiyksikköä) on tässä suhteessa ollut kaikkein nuorimmilla, 15–24-vuotiailla. Koko palkansaajaväestöstä 55 prosenttia piti ansiotyötä erittäin tärkeänä sekä vuonna 1990 että 2008. Nuorin ikäryhmä oli vuonna 2008 hienokseltaan jopa ohittanut tämän keskiarvon, prosentin ollessa 56. ..

- Arvoa nuorten työvoimalle (Tilastokeskus, 15.2.2011)

Myös alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on ollut melko tasaisessa laskussa lamavuosista, mutta taloudellinen taantuma aiheutti pienen taantuman siinä kehityksessä. Vuosina 2010-2011 ollaan jälleen päästy laskusuuntaan, joskin niukasti. Vielä ollaan kuitenkin kaukana 80-luvun lopun luvuista, mutta tokkopa vain ainoastaan sen vuoksi, että nuorten arvot olisivat yleisesti ottaen muuttuneet työtä vieroksuviksi ja tukimyönteisiksi.

Taloustaantuma lisää nuorten työttömyyttä

Nuorten työttömyys on 1990-luvun alkuvuosista vähentynyt tasaisesti, mutta viime vuonna työttömien määrä nousi jyrkästi (kuvio 2). Työttömien nuorten määrä on kuitenkin edelleen pienempi kuin 1990-luvun alun lama-aikana.

Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä nuoria oli viime vuonna keskimäärin 69 000, ja työttömyysaste oli 25 prosenttia. Työttömyysaste kertoo työvoimaan kuuluvien nuorten tilanteesta, mutta enemmistö nuorista opiskelee. Kuva muuttuu hieman, kun lasketaan työttömien osuus kaikista nuorista: noin joka kymmenes 15-24-vuotias nuori on työtön. Osa heistäkin opiskelee. (Hämäläinen - Juutilainen 2010.) (boldaus oma)

Keväisin työnhaku on aktiivisinta ja työttömänä olevien nuorten määrä kasvaa etenkin touko- ja kesäkuussa. Viime vuoden toukokuussa 15-24-vuotiaita työttömiä miehiä oli 85 000 ja naisia 74 000. Keskimäärin tämän ikäisten työttömien miesten määrä kasvoi viime vuonna 38 000 hengellä ja naisten 31 000 hengellä vuoteen 2008 verrattuna. Vuoden 2010 tammi-helmikuussa työttömyys on edelleen lisääntynyt.

Viime vuonna nuoria 15-24-vuotiaita työttömiä, jotka eivät opiskelleet, oli 32 000. Lisäystä edellisestä vuodesta on 10 000. Samaan aikaan työllisiä ei-opiskelevia oli 132 000. Tämä on neljätoistatuhatta vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kuvio 2. Nuoret työttömät sukupuolen ja iän mukaan vuosina 1989-2009.
(http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-06-07_001_002.gif)

.. Nuorten miesten työllisyys on alentunut enemmän kuin naisten

Vuosina 2007 ja 2008 nuorten työllisyystilanne oli parempi kuin kuuteentoista vuoteen, mutta talouden taantuessa nuorten työllisten määrä alkoi vähentyä kesällä 2008. Työllisyys jatkoi heikkenemistään viime vuonna, jolloin 15-29-vuotiaiden palkansaajien määrä väheni noin 40 000 hengellä. Heistä suurin osa, 32 000, on alle 25-vuotiaita. Vuoden 2009 lopulla nuorten työllisyysasteet olivat selvästi alhaisempia kuin vuotta aiemmin.

Nuorten miesten työllisyysaste on heikentynyt enemmän kuin nuorten naisten (kuvio 3); erot sukupuolten välillä ovat lisääntyneet jonkin verran. Suhteellisesti eniten aleni 20-24-vuotiaiden työllisyysaste. Myös 25-29-vuotiaiden työllisyysaste oli alempi kuin edellisenä vuonna.

Kuvio 3. Nuorten työllisyysasteet vuosina 1992-2009. Prosenttia.
(http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-06-07_001_003.gif)

- Taloustaantuma heikentää nuorten työmahdollisuuksia (Tilastokeskus, 7.6.2010)
- Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat, koko maan vuosikeskiarvo (OPM, 1991-1/2011, pdf)

[normi]

Nuoret natiivimiehet muodostavat myös yhteiskuntarauhan kannalta potentiaalisen riskiryhmän. Etenkin kun on heitä syrjivä ns. positiivinen syrjintä. Syrjäytytetyt tuskin näkevät asiassa mitään positiivista.

[Tuomas3]

Jostain syystä länsimaisissa valtioissa, joissa on runsaskätinen sosiaaliturva on turvallisempaa kuin niissä maissa, joissa ei ole.

Vasemmisto pelaa turvallisuuskorttia ikäänkun lapsilisien leikkaaminen rikkailta tai asumistukien laskeminen johtaisi kehitysmaatilanteeseen. Näin asia ei vaan ole. Tällainen retoriikka on pelottelua ja veronmaksajien syyllistämistä ettei he maksa tarpeeksi. Mieluitenhan vasemmisto ryöstäisi kaikki veronmaksajien rahat jos vaan voisivat.
Samaa pelottelu ja syyllistämistaktiikkaa käytetään maahanmuutossa. Suomalaisia syyllistetään Afrikan kurjuudesta ja vedotaan tunteisiin avatakseen portit sosiaalishoppailijoille.

Suomen sosiaaliturva on trendimäisesti noussut sotien jälkeen. Kymmenien vuosien aikana meillä ei ole ollut mitään sosiaalisia mellakoita tai turvattomuutta. Miksi tilanne muuttuisi jos palaisimme takaisin esim. 80-90-luvun sosiaaliturvan tasolle? Kuka rehellisesti uskoo siihen, että suomalaiset alkaisivat murhaamaan toisiaan jos ottaisime muutaman askeleen taaksepäin ja sosiaalimenot kohtuullisetattaisiin niin, että niitä ei tarvitsisi rahoittaa velaksi?

Pidän turvallisuuspuheet naurettavana liioitteluna. Itse asiassa tilanne on pitkälti se, että masentuneisuus ja levottomuus yhteiskunnassa kasvaa jos sosiaaliturva nousee liian korkeaksi. Työ on se, joka pitää ihmiset poissa kadulta ja rikoksista. Suuri sosiaaliturva kasvatta työttömyyttä ja joutenoloa. Päivät sitten täytetään epäasiallisella käytöksellä. Tästä on jo havaintoja esim. mustalaisten ja maahanmuuttajien keskuudessa missä rikollisuus on räikeän ylikorostunutta työttömyyden tapaan. Suurin osa heistä elää tuilla ja heillä on paljon vapaa-aikaa.

Eikös se porvari hallitus vastikään meidät velkaannuttanut ja pisti veronmaksajan roposet pitkin Eurooppaa.

Jos palaisimme 80-luvulle, niin silloinhan kaikki sosiaali ja terveyspalvelut toimivat paremmin kuin nyt. Työttömyyden iskiessä kulungit nousivat vaikka monia palveluita heikennettiin. Joitain heikennettiin niin paljon, että saimme osaksemme runsaasti lopullisesti syrjäytyneitä sairaseläkeläisiä. Korkeakouluopinnot ovat yleisempiä (pidemmät opiskeluajat, kelatuet, asumislisät).

Totta on että jengille pitäisi saada työtä, sosiaalietuudet eivät ole este, alle 0,5% on valmis elämään sellaisella vapaaehtoisesti. Nuorisotyöttömyys on huikeaa. Jokaiseen kesätyöpaikkaankin on kymmeniä hakemuksia. Nykyään vain ei ole samaan tapaan töitä, josta joku haluaa maksaa.

Jos mies ei saa mistään työtä tai rahaa, sen on pakko varastaa sitä jostain. Sossu on kuule meilkein ilmainen verrattuna poliisin ylitöihin, lakimiespalveluihin ja vankilaoloihin.

[Haplotaxida]

Totta on että jengille pitäisi saada työtä, sosiaalietuudet eivät ole este, alle 0,5% on valmis elämään sellaisella vapaaehtoisesti. Nuorisotyöttömyys on huikeaa. Jokaiseen kesätyöpaikkaankin on kymmeniä hakemuksia. Nykyään vain ei ole samaan tapaan töitä, josta joku haluaa maksaa.

Ehkei aivan jokaiseen, mutta joka tapauksessa tunkua riittää. Tuosta tuli mieleen uutinen viime vuoden keväältä. Luvut ovat melko hurjia (Helsingissa oli 4000 kesätyöpaikkaa):

Koululaisten ja opiskelijoiden kesälomaan on aikaa enää reilu kuukausi, mutta edelleen on moni nuori ilman kesätyöpaikkaa. Kuntien tarjoamien kesätyöpaikkojen määrä vaihtelee melkoisesti. Turussa ja Oulussa kesätyöpaikkoja tarjotaan tarpeeseen nähden vielä kohtuullinen määrä; kesätyöpaikkoja on noin 800. Hakemuksia kesätyöpaikkoihin tuli kummassakin kaupungissa noin 2 000.

Suurissa kaupungeissa tilanne on paljon huonompi. 200 000 asukkaan Vantaa tarjoaa kesätyöpaikkoja tänä vuonna 450. Hakemuksia kaupungille tuli lähes 13 000.

Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Tampereella kaupungin tarjoamia kesätyöpaikkoja on tänä vuonna vain 300. Eniten kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla Helsingissä, mutta niin on hakijoitakin. Hakemuksia on Helsingin kaupungille tullut peräti 46 000. ..

- Kaupungit hukkuvat kesätyöpaikkahakemuksiin (MTV3, 25.4.2011)

Mutkun Ukkolan mielestä nuoret eivät vain halua.

[Eugen235]

yhdyn täydellisesti Nalle Wahlroosin analyysin : "ahne on se jonka annetaan olla".

Tämä pätee sossun asiakkaisiin ja nallewahlrooseihín.

Muistan itse kirkkaasti hetken jolloin olin vanhojen opiskelijakaverien kanssa dokaamassa noin vuonna -93. Osa heistä (jotka röhnöttivät työttömyysavustuksilla ja pimeissä töissä yht'aikaa) rupesi aivan tosissaan selvittämään allekirjoittaneelle olevansa "fiksuja ihmisiä koska he (työttömiksi heittäydyttyään) antavat vapaaehtoisesti työpaikkansa jollekin halukkaille" ja näin ollen ansaitsivat siis kunniotusta minulta joka kävin töissä ja vein työttömiltä yhden työpaikan.

Elämäntapatyöttömien ehkä vastenmielisin piirre on kunnioituksen vaatiminen.

[guest7001]

Olen korkeasti koulutettu, eikä ketään Suomessa kiinnosta se, että olen jo tyystin syrjäytynyt tästä korporaatioiden hallitsemasta hyvä veli ja sen puoliso -systeemistä, mutta ei kiinnosta sekään, että kaltaisiani on pilvin pimein. (Pitäisi kyllä, sillä lisääntyvä akateemisten työttömien kriittinen massa johtaa vallankumoukseen.)

Miten se vallankumous ilmenisi?

Mikä on se poliittinen kanava, jota äänestämällä akateemiset työttömät voisivat muuttaa Suomea? Mikä näistä suurpääoman, keskusjohtoisen hallinnon ja julkisen sektorin virkamieseliitin etuja ajavista puolueista ajaisi juuri Sinun vallankumoustasi?

Rohkenen epäillä. 90-luvun laman aikana tapahtuneista kauheuksista ei juuri edes keskustella, koska sen aikainen eliitti on edelleen hyvin pitkälle vallassa. Tutkimukset ja julkinen pyykinpesu voidaan aloittaa vasta sitten, kun kaikki osapuolet ovat kuolleet. Tämänkaltainen dementia lähihistorian suhteen on Suomessa hyvin tyypillistä. Juhani Suomen Kekkostutkimukset ja Alpo Rusin olemattomat? Stasi-yhteydet ovat sen sijaan saaneet viime vuosikymmeninä paljon huomiota.

Sen aikainen protesti kanavoitui niin, että Suomen talouden katastrofiin (Kokoomuksen kanssa) ajanut SDP sai laman jälkeen massiivisen vaalivoiton, oltuaan yhden hallituskauden muodollisesti "paitsiossa". Holkerin katastrofihallituksessa oikeusministerinä istuneen Tarja Halosen poliittisen uran kaikki tiedämme... samoin Erkki Liikasen.

Puhumattakaan siitä, että korkeimman oikeuden päätöksiä (velallisten turmioksi ja pankkien eduksi) lennossa muutellut SDP:läinen presidentti on nykyään Suomen lähihistoriankirjoituksessa "suurmies". Ei edes lakia täytynyt noudattaa, koska pankkien hätä ei lukenut lakia.

http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/koiviston-konklaavi-salatut-sopimukset.html

Suomalaisten protesti ja vallankumous siihen aikaan oli siis... Demareiden vaalivoitto. Äänestäjät näyttivät kaapin paikan!

Seuraavien vaalien suurin voittaja on Keskusta, koska nyt oli Brezhnevin aikaisen konsensuksen pelisääntöjen mukaan juuri sen vuoro olla "jäähyllä".

Jos tuntee edes hieman Suomen lähihistoriaa, niin tietää että tulossa on vain samoja puolueita... samoja ihmisiä... niin se on aina ollut täällä Itä-Euroopassa.

[Sunt Lacrimae]

Totta on että jengille pitäisi saada työtä, sosiaalietuudet eivät ole este, alle 0,5% on valmis elämään sellaisella vapaaehtoisesti. Nuorisotyöttömyys on huikeaa. Jokaiseen kesätyöpaikkaankin on kymmeniä hakemuksia. Nykyään vain ei ole samaan tapaan töitä, josta joku haluaa maksaa.

Ehkei aivan jokaiseen, mutta joka tapauksessa tunkua riittää. Tuosta tuli mieleen uutinen viime vuoden keväältä. Luvut ovat melko hurjia (Helsingissa oli 4000 kesätyöpaikkaa):

Koululaisten ja opiskelijoiden kesälomaan on aikaa enää reilu kuukausi, mutta edelleen on moni nuori ilman kesätyöpaikkaa. Kuntien tarjoamien kesätyöpaikkojen määrä vaihtelee melkoisesti. Turussa ja Oulussa kesätyöpaikkoja tarjotaan tarpeeseen nähden vielä kohtuullinen määrä; kesätyöpaikkoja on noin 800. Hakemuksia kesätyöpaikkoihin tuli kummassakin kaupungissa noin 2 000.

Suurissa kaupungeissa tilanne on paljon huonompi. 200 000 asukkaan Vantaa tarjoaa kesätyöpaikkoja tänä vuonna 450. Hakemuksia kaupungille tuli lähes 13 000.

Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Tampereella kaupungin tarjoamia kesätyöpaikkoja on tänä vuonna vain 300. Eniten kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla Helsingissä, mutta niin on hakijoitakin. Hakemuksia on Helsingin kaupungille tullut peräti 46 000. ..

- Kaupungit hukkuvat kesätyöpaikkahakemuksiin (MTV3, 25.4.2011)

Mutkun Ukkolan mielestä nuoret eivät vain halua.

Olisi muuten paljon enemmän hyötyä noista kesätyöpaikoista, mikäli noita ei jaettaisi seuraavasti:
"Hei Make [tässä kuvitteellinen työnjohtaja], sen katupuolen mekaanikon siskonpoika ettis kuulemma kesätöitä, otettaisko?"
"Jaa, no mikä ettei"

Ainakin silloin, kun olin itse muutama vuosi sitten kaupungilla nimenomaan pahamaineisen "Yksi kaivaa kuoppaa ja kuusi valvoo työsuoritetta"-osaston hommissa niin kesäduunarit omalle osastolle valikoitiin suunnilleen tuolla periaatteella. Pahimpia ylivoimaisesti olivat nämä pomojen kakarat, kun yllättäen työnjohtaja ei uskaltanut kauheasti huomautella tekemisen määrästä ja laadusta jos kesähessun isäukko sattui olemaan astetta isompi viskaali. Tosin 15-18 vuotiaita on vähän vaikea arvostella vielä tuossa vaiheessa, joten käytännössä ainoa järkevä kriteeri lienee hieman katsella minkä vartista jäppistä on tulossa (joku sipsipussi ja kokis kädessä joka paikkaan menevä WoW-nörtti on vähän väärä henkilö fyysisiin hommiin) ja suosia esimerkiksi alan opiskelijoita.

[EL SID]

näkee että et ole joutunut selviämään alle 1000 eurolla kuussa, etkä tunne ketään sellaista joka joutuisi.

Tunnen pari tuilla elävää. Esimerkkisi koski kuitenkin eläkeläistä, jolla on 1000 euron eläke ja omistaa asuntonsa.

..ja siis maksavat yhtiövastiketta, kun vertailussa mainitsin:

näkee että et ole joutunut selviämään alle 1000 eurolla kuussa, etkä tunne ketään sellaista joka joutuisi. eläkkeestä, vaikka on alle 1000, joutuu maksamaan verot ja vanhuksilla on yleensä iso kasa lääkkeitä.  Siitä pois yhtiövastike, joka on toistasataa euroa, niin eipä paljoa jää jäljelle.

Ei asumisen kustannuksen lopu pelkästään lainan maksamiseen. Ja jos yhtiö on vanha ja peruskorjauksen tarpeessa, kuten yleensä onkin, jos vanhukset ovat asuneet siellä 30-vuotta, taloyhtiössä alkaa olla myös peruskorjaustarpeita, jota saattavat nostaa vastikkeen lähes vuokran tasolle.

1000 euron eläkkeestä menee 4,7% veroa eli vajaa 50 euroa kuussa. 950 euroa riittää myös vallan mainiosti elämiseen eläkeläiselle ellei elätä muita. Siitä pois 200 euroa mainitsemasi yhtiövastiketta niin jäljelle jää 750 euroa kulutusrahaa. Sekin riittää elämiseen, koska kuten sanoin, eläkeläinen kuluttaa yleensä hyvin vähän edes ruokaan.

Lähelle meni, veronmaksajien keskusliiton mukaan 12 000 vuosieläkkeestä, eli 1000 euron kuukausieläkkeestä maksetaan veroja 5,6% eli 56 euroa kuussa, mikä alennus vuodesta 2011, jolla hallitus kompensoi energiaverojen nostoa. Mutta korvasiko tarpeeksi?

Ohessa taulukko:

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/tuloverotus/elakkeensaajanveroaste2012/


haistan vastauksestasi sen, että eläkeläisen kuuluu vain olla kotna ja istua ikkunaverhojen takana kiitollisena siitä, että saa jotain rahaa?

Eläkeläisiä on 1,31 miljoonaa ja keskimääräinen eläke on 1355 eur/kk (kaikki eläkkeensaajat Suomessa poisluettuna osa-aikaeläkkeet ja perhe-eläkkeet.)
Alle 1000 euron eläkettä saavat 524 000 henkilöä (kaikki eläkkeensaajat, myös osa-aikaeläkkeet).
Kansaneläke on eläkkeen minimiraja (539 eur/hlö jos elää parisuhteessa) joten "täysipäiväisiä" alle 1000 euron (539-1000 euroa) eläkkeensaajia voidaan arvioda olevan noin 380 000 hlöä.
Joskin esimerkkisi ei ole ääriesimerkki, niin pienillä eläkkeillä kituttavia on alle 30% eläkkeensaajista.

kun katsoo noita lukuja, ja kun tietää energiaverojen kerrannaisvaikutukset yhtiövastikkeisiin, siis asumisen kustannuksiin, niin onko ihme, että asumistukien määrä nousi uusiin ennätyksiin?

tukeahan saa 661 000 henkilöä, mikä on 12 % väestöstä. Joukossa myös työsskävijöitä. kuinka paljon pienempi luku olisi, mikäli asumiskustannukset olisivat inhimillisemmät?

En viitsi jankkaa näistä eläkkeistä enää koska ne eivät ole mitenkään keskeisiä tässä keskustelussa. Ukkola tuskin tarkoitti eläkeläisiä puhuessan loisista vaan ihmisiä, joilla on työtkykyä mutta eivät ole töissä.
Jostain ihme syystä kaikki työmarkkinakeskustelut päätyvät eläkeläisiin. Onhan se tunnepitoista vedota köyhiin mummoihin kun elämäntapatyötömät eivät halua duuniin.

hyvä nuiva-toveri, sinä aloit itse keskustelun eläkeläisistä, tässä puheenvuorossasi:

http://hommaforum.org/index.php/topic,68626.msg953893.html#msg953893

- eläkeiän nosto

pikaisella etsinnällä en löydä aikaisemmista kirjoituksista mitään mainintaa eläkeläisistä.

[EL SID]

Suomessa voin mennä kävelemään vaikka mihin yöllä eikä mitään pelkoa. Ei sellaisia valtioita monia ole ja siitä voimme olla ylpeitä. Suomessa pahoinpitelyt ja rikostilastot ovat täynnä humalaisten keskinäisiä kahinoita, joita ei tarvitse pelätä, ellei tappelua väkisin nakkijonossa halua.

On aikalailla olkiukkoilua väittää, että sosiaaliturvalla ostetaan turvallisuutta Suomessa. Se ei pidä paikkansa.

Turvallisuuskorttia käytetään koska sillä pystytään pelottamaan veronmaksajat hiljaiseksi. Väitetään, että Suomesta tulee murhaava anarkia ja huumekartellien pyörittämä banaanivaltio jos tukia järkiperäisetetään tai karsitaan. Tämä tematiikka on ollut vasemmistolaisen retoriikan lempilapsia koska se ei edellytä perusteluja vaan sosiaaliturvan tai vaikka työmarkkinoiden uudistamista voidaan vastustaa vetoamalla ihmisten tunteisiin ja pelkotiloihin.
Viimeiksi kun Suomessa rettelöitiin oli sisällissodan aikana ja silloin oli vasemmisto itse oli asialla ulkovallan tukemana.

EI kukaan lähde ryöstelemän, puukottelemaan ja ampumaan kadulle vaikka asumistuki, lapsilisät tai joku muu tuki laskisi. Suomessa turvallisuus tulee heikkenemään mutta se ei johdu sosiaalituista vaan maahanmuutosta ja huumeiden levinneisyydestä. Tämä on tilanne ulkomailla ja se on syntymässä myös Suomeen. Ongelmaa ei voi poistaa millään järjellisillä sosiaalituilla.

olen joskus pohtinut tätäkin asiaa: ei ehkä vielä ja näillä leikkauksilla, mutta jos tilanne olisi kuten 1980-luvun Brasiliassa, niin minulla tuskin tuottaisi mitään omantunnontuskaa kaapata jonkun rikkaan kakara, ja vaatia lunnaita, jos omat lapset olisivat nälkäkuoleman partaalla.

Kynnys on olemassa, ja tuskin sellaisia leikkauksia, jotka ajavat aktiiviset köyhät barrikaareille on edessä, mutta köyhyys ja nälkä saavat ihmiset aika äkkiä radikaaleiksi.

On ennenmuuta asenneongelma, jos pitää tukien ja sosiaalihuollon varassa pidempiaikaista elämistä edes minään vaihtoehtona

Tästä olen samaa mieltä. Olin itse joskus nuorena kerran työttömänä muutaman kuukauden ja siihen aikaan se oli sellainen asia josta ei juurikaan puhuttu. Työtön oli luuseri ja siitä pyrittin itse pois mahdollisimman pian.

90-luvun laman jälkeen tilanne muuttui. Työttömyyttä syntyi pakosta mutta samalla stigma sosiaalielätistä hävisi koska kaikki ymmärsivät ettei oltu työttömiä omasta tahdosta. Seuraava nuori sukupolvi ei kuitenkaan ajatellut työttömyyttä ongelmana vaan siitä tuli vanhempien kokemusten myötä eräs harkitsemisen arvoinen elämäntapa.
Alettiin puhumaan paskaduuneista ja valitsemaan työpaikkoja sensijaan, että oltaisiin otettu vastaan mitä tarjottiin kuten ennen vanhaan. Vaadittiin kovia palkkoja vedoten koulutukseen vaikkei ollut lainkaan kokemusta ja osaamista. Vaakakupin toisella puolella painoi kohtalainen sosiaaliturva ja vapaa elämä, joka houkutteli monia nuoria kokonaan pois työelämästä tai viivyttämään töihin menoa.

Tällä linjalla pitkälti ollaan edelleen eli yleinen mielipide ei ohjaa kaikkia työllistymään vaan elämään pitää olla helppoa ja jos töihin mennään niin vaaditaan osaamattomana asiantuntijan palkkaa ja ammattia.

tässä me olemme osittain samalla linjalla: suomi muuttui 1990-luvun laman aikana. Kun aikaisemmin oli häpeällistä olla työtön ja turvautua sossuun, niin massatyöttömyyden olosuhteissa siitä tuli hyväksyttävää. Ja kun nyt ollaan tilanteessa, jossa työttömyys tuntuu periytyvän, ja osa väestöstä pitää sitä täysin normaalina.

Syy tähän on mukamas-vasemmistolaisen pääministerin Lipposen ratkaisut, joka asetti "suomen talouden kilpailukyvyn" ja pääsyn EMUn suomen kansan edun edelle. Me niitämme nyt viljaa, minkä Lipponen kynti. ja äijä vielä havitteli presidentiksi.

Jotain on tehtävä, mutta sinun ja minun ratkaisut ovat erilaisia. Syytän siitäkin 1990-luvun laman jälkimaininkeja ja sen jälkeen tapahtunutta yhteiskunnallista eristäytyneisyyttä, jonka jäljiltä eri sosiaaliluokat eivät ole enää missään tekemisissä keskenään.

Ihminen, joka on elänyt elämänsä keskiluokkaisessa tai vieläkin paremmissa piireissä, ei voi ymmärtää, miksi ja miten yhteiskunnan köyhemmät elää ja miksi he tekevät ratkaisunsa kuten tekevät.

Itse muistan kuinka omassa koulussani kulki parin "pultsarin" lapset, miljonäärin jälkipolvi ja kaikkea siitä välillä. Kun paremmista piireistä oleva poika haki jalkapallotreeneihin pultsarin lasta, ja joutui lainaamaan tälle polkupyörän pumppua, koska köyhemmällä ei ollut omaa, ymmärsi toista paljon paremmin, kuin nykyinen sukupolvi, joka seurustelee samalla asuntoalueella olevien, samassa sosiaaliluokassa olevien kanssa. Sama koski myös tätä pultsarin poikaa, jolla on nykyisin oma LVI-alan firma. Hän näki päivittäin esimerkkejä siitä kuinka työllä pääsi pois silloisesta sosiaalisesta asemastaan yhteiskunnan pohjalla. Jossakin "slumminummen" kerrostalolähiössä asuvalla ei ole mallina muuta kuin ympäristö.

lyhyesti, sinun ratkaisusi on sosiaaliturvan leikkaaminen, jota on jatkettu jo vuosikymmeniä ja ollaan tässä tilanteessa. Lisäleikkaukset vain johtavat lisääntyvään kurjuuteen. Nyt olemme jo tilanteessa, jossa pienipalkkaisen työn tuotto valuu kokonaan asumisen ja elämisen peruskustannuksiin.
kerron tähän kerron tähän oman kokemuksen, kuinka huonolla tolalla ns. sosiaaliturva on: kaveri oli työllistämistöissä, mutta eräs taksifirma lupasi ottaa hänet töihin, jos kaveri hankkii taksiluvan. Kaverilla, joka tienaa 940 euroa kuussa, ei kuitenkaan ollut varaa maksaa 750 euroa maksavaa taksikurssia. työkkäri ei kurssia maksa, koska se ei ole työllistämiskurssi. Pohjanmaan ELY-keskus on kieltänyt (rahat mennee närpiöläisten kurkunpoimijoiden työharjoittelurahastoon).  Joskus se on ollut sallittua ja Vaasan työkkäri on maksanut seitsemän henkilön taksikurssin, jotka ovat kaikki työllistyneet. Sossu ei maksa, koska työpaikka ei ole heti vakituinen, vaan pätkissä, kuten lähes kaikki työsuhteet nykyään. Persaukinen kaveri siis jatkaa työttömänä ja elää meidän kustannuksella vaikka ei haluaisi.

Minä olen toisessa päässä, aloittamassa asumiskulujen leikkaamista ja tekemällä siten paskaduunistakin kannattavampaa, lisänä entistä aktiivisempi puuttuminen työttömän työttömyyteen: jo vuoden sisällä olisi työtön ohjattava joko kurssille tai työllistettävä vaikkapa kaupungille puutarhatöihin. Palkan olisi oltava sellainen, että työtön näkee ja tuntee työn tuovan hänelle edes pientä vaurautta, siis jollakin tavalla palkitsevaa.
Saamaan aikaan olisi rajoitettava maahanmuuttajien vyörymistä aloille, jotka eivät suomesta karkaa mihinkään, kuten siivous, postinkanto ja terveydendenhoito, eli viimeistä lukuun ottamatta tyypillisiin ns. paskaduuneihin. Samalla pitäisi työtöntä tukea hänen omista lähtökohdistaan, ettei yllä olevan kaltaiset esimerkit epäonnistuneesta taksikuskiseikkailusta uusiutuisi, vaan sosiaaliturvan ykköstarkoitus olisi jatkossa saada työtön töihin ja sitä voitaisiin tukea omalla "lisäosallaan".

Eikös se porvari hallitus vastikään meidät velkaannuttanut ja pisti veronmaksajan roposet pitkin Eurooppaa.

Suomessa ei ole kymmeniin vuosiin ollut porvarihallitusta.

tähän vastaan sen verran, että viimeisin porvarihallitus, eli jossa oli mukana kokkareet ja keskusta oli monelle persaukiselle paljon parempi kuin ne, joissa SDP on ollut mukana. Paras esimerkki heidän hyvästä työstään oli lääkärintarkastukset pitkäaikaistyöttömille.

Se on auttanut monia ihmisä eteenpäin: kaveripiiriini kuuluu persoona jota minäkin pidin esimerkkinä lusmusta työstävieroksujasta: lähes kolmekymppinen, kaljoittelevan ja huoraavan yh-äidin lapsi oli jättänyt kaikki kesken, armeijan, koulut, kurssit, työllistymispajat: hän lähinnä pelasi pleikkarilla, kaljoitteli ja nukkui.
Sitten sossu patisti hänet terveystarkastukseen, jossa kävi ilmi, että mies sairasteli pitkälle päässyttä sokeritautia. Insuliinilääkitys kohdalleen, ja kuinka ollakaan, vasta nyt 30-vuotiaana, siis todelliseen aikuisikään ehtineenä, mies oli tukityössä ensimmäistä kertaa koko pakollisen vuoden ja on nyt hakeutumassa kurssille, jotta saisi ammatin itselleen.

Näin pienestä elämä on joskus Kiinni. ja tätä ihmettä ei saanut aikaan "vasemmistolainen" politiikka, vaan oikeistolaiseksi luonnehdittu keskustan ja kokoomuksen hallitus.

samalla pidän tapahtunutta hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka pienikin lisätuki työttömille kannustaa ja saattaa heitä pois köyhyysloukusta.

[Tuomas3]

Joitain heikennettiin niin paljon, että saimme osaksemme runsaasti lopullisesti syrjäytyneitä sairaseläkeläisiä.

1. Työpaikat taas vähenevät jos sosiaalituki on kovin korkea ja kilpailee työpaikoista.

2. Kuten jo sainoin, Suomen sosiaalijärjestelmä maksaa joka vuosi yhä enemmän. On ihan mahdoton ajatus, että voisimme jatkaa nykylinjalla. Meistä tulee kohta pohjolan Kreikka. Rahat loppuvat. Kun rahat ovat loppu, on ihan sama minkä tukien perään vingutaan. Niitä ei vaan voi jakaa jos ei ole mitään millä maksaa.

3. Suomessa ei olla varastettu ruokaa 100 vuoteen. Oletko oikeasti sitä mieltä, että jos miljonääriltä poistetaan lapsilisät, tai irtisanomissuoja heikennetään, ihmiset alkavat varastamaan ruokaa kaupoista? Minusta tällaiset kuvitelmat osoittavat täydellistä suhteellisuudentajun puutetta.

Mm. tutkijat Gallie ja Paugam sekä lukuisat muut ovat osoittaneet kohdan 1. vääräksi. Esittämäsi suuntaisia akateemisia tutkimuksia on nolla kappaletta vuoteen 2002 asti, kuten em. henkilöt kirjakatsauksessaan toteavat; löytyy vain mielipidekyselyjä ja Gordon Brownin ynnä muiden poliitikojen väitteitä. Welfare Regimes and the Experience of Unemployment in Europe, Edited by Duncan Gallie and Serge Paugam.

Kreikan ongelmat eivät johtuneet sosiaalijärjestelmästä vaan verotuksesta ja korruptiosta. Verotettava ei juuri päätynyt valtiolle, joten valtio eli velaksi. Miksi nostit juuri sossiaalipuolen. Menee sitä rahaa teihin, katulamppuihin, julkisiin rakennuksiin, poliisiin, armeijaan (etenkin Kreikassa). Kreikan sosiaalipoliittinen malli on suppea, joten sitä ei voi millään tavoin verrata pohjoismaiseen tai keski-eurooppalaiseen kattavaan hyvinvointimalliin. Siihen ei tuhlattu.

Lapsilisä kannustaa tekemään lapsia ja on ihan hyvä, ettei niitä synny vain varattomiin perheisiin. Miljonääreiltä pois, ok, mutta mihin vedetään raja? En vastusta. Oikeustapauksia löytyy, joissa ruokaa on varastettu ja syytetty jätetty tuomitsematta. Nälkään varastamisesta ei onneksi Suomessa saa tuomita. Useimmiten nämä ovat eksyneitä kesämökkeihin kylmissään murtautuneita tai narkkareita. 60-luvun jälkeen kattavan turvaverkon ansiosta ruokaa ei tosiaan ole liiemmin varasteltu. Kiitos tästä mm. Kuuselle.

[HelmiS]

Olen korkeasti koulutettu, eikä ketään Suomessa kiinnosta se, että olen jo tyystin syrjäytynyt tästä korporaatioiden hallitsemasta hyvä veli ja sen puoliso -systeemistä, mutta ei kiinnosta sekään, että kaltaisiani on pilvin pimein. (Pitäisi kyllä, sillä lisääntyvä akateemisten työttömien kriittinen massa johtaa vallankumoukseen.)

Miten se vallankumous ilmenisi?

Mikä on se poliittinen kanava, jota äänestämällä akateemiset työttömät voisivat muuttaa Suomea? Mikä näistä suurpääoman, keskusjohtoisen hallinnon ja julkisen sektorin virkamieseliitin etuja ajavista puolueista ajaisi juuri Sinun vallankumoustasi?

Rohkenen epäillä. 90-luvun laman aikana tapahtuneista kauheuksista ei juuri edes keskustella, koska sen aikainen eliitti on edelleen hyvin pitkälle vallassa. Tutkimukset ja julkinen pyykinpesu voidaan aloittaa vasta sitten, kun kaikki osapuolet ovat kuolleet. Tämänkaltainen dementia lähihistorian suhteen on Suomessa hyvin tyypillistä. Juhani Suomen Kekkostutkimukset ja Alpo Rusin olemattomat? Stasi-yhteydet ovat sen sijaan saaneet viime vuosikymmeninä paljon huomiota.

Sen aikainen protesti kanavoitui niin, että Suomen talouden katastrofiin (Kokoomuksen kanssa) ajanut SDP sai laman jälkeen massiivisen vaalivoiton, oltuaan yhden hallituskauden muodollisesti "paitsiossa". Holkerin katastrofihallituksessa oikeusministerinä istuneen Tarja Halosen poliittisen uran kaikki tiedämme... samoin Erkki Liikasen.

Puhumattakaan siitä, että korkeimman oikeuden päätöksiä (velallisten turmioksi ja pankkien eduksi) lennossa muutellut SDP:läinen presidentti on nykyään Suomen lähihistoriankirjoituksessa "suurmies". Ei edes lakia täytynyt noudattaa, koska pankkien hätä ei lukenut lakia.

http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/koiviston-konklaavi-salatut-sopimukset.html

Suomalaisten protesti ja vallankumous siihen aikaan oli siis... Demareiden vaalivoitto. Äänestäjät näyttivät kaapin paikan!

Seuraavien vaalien suurin voittaja on Keskusta, koska nyt oli Brezhnevin aikaisen konsensuksen pelisääntöjen mukaan juuri sen vuoro olla "jäähyllä".

Jos tuntee edes hieman Suomen lähihistoriaa, niin tietää että tulossa on vain samoja puolueita... samoja ihmisiä... niin se on aina ollut täällä Itä-Euroopassa.

Jos tarkastelee mitä tahansa viimeaikaisia suuria vallankumouksia niin, havaitaan etteivät niitä ole innoittaneet niinkään ankeat elinolosuhteet kuin keskiluokka, joka yhtäkkiä on menettänyt keskiluokkaisuutensa. En osaa ennustaa, mitä Suomessa tapahtuu tai on tapahtumatta. Viittasin vain siihen, mitä vallankumous -ilmiöstä tiedetään. Olosuhteet alkavat olla otolliset ja vaikka suomalaisista uskotaan, ettemme ala yhteiskunnallisesti rellestämään niin, on sitä meilläkin komouksia kaavailtu.

[Tuomas3]

Aha, eli kannustinloukkuja ei siis olekaan olemassa? Tutkijasi ovat kyllä herttaisen pihalla jos he väittävät ettei sosiaalituki kilpaile työpaikoista. On täysin selvä, että jos sosiaalituet ovat samaa suurusluokkaa kun jonkun alan minimipalkka, niin kyseiselle alalle ei saa työntekijöitä.

Tämä kilpailutilanteen sosiaalitukien tarkka taso on vaikea määritellä koska jokainen arvostaa vapaa-aikaa eri lailla. Pääidea on kuitenkin se, että mitä korkeammaksi tuet muodostuvat, sen vähemmän henkilöllä on mielenkiintoa ottaa työtä vastaan.

Esimerkki - tuella eläminen vs. matalapalkkainen työnteko:

Vaihtoehto 1.: Henkilö voisi työttömänä saada peruspäivärahaa 674 euroa sekä asumistukea 480 euroa (yksiö 600 eur/kk) yhteensä 1150 eur/kk.

Vaihtoehto 2.: Henkilö saisi töitä 1500 euron kuukausipalkalla josta jää käteen 1356 euoa verojen jälkeen.

Erotus 206 euroa eli henkilö siis tienaisi täysipäivisessä työssä ollesaan lisää 206 euroa kuussa, 10,3 eur/pv tai 1,3 eur/h!

Sosiaaliturvan taso siis nostaa sitä minimipalkka, jolla ihmisiä saa töihin. Eli joka kerta kun sosiaaliturva paranee työttömyys kasvaa. Samalla myös verotus kasvaa joka sekin heikentää matala-palkkaisten alojen houkuttelevuutta.

Ei kukaan tee lapsia rahasta Suomessa. Yleensä vähävaraisilla on keskimäärin enemmän lapsia kun varakkailla vaikka kaikki saavat lapsilisiä.

Sellaista työtä ei tulekaan ottaa vastaan, joka kilpailee tukien kanssa. Kunnan minimipalkkakin on enemmän kuin esimerkkisi. Runsaat sosiaalietuudet pakottavat maksamaan sellaisen palkan, jolla tulee toimeen. Luulisi sinunkin haluavan sitä, että työstä maksettavalla korvauksella pystyy elämään hyvin. Ongelma ei ole tukien suuruus vaan palkan pienuus. Matalapalkkatyötä ei tänne tarvita. Seuraukset maahanmuuttajaslummeineen on nähty Ranskassa. Laskelmassasi oli se virhe, että veroja tuosta 1500€ menee 7% eli reilu satanen, peruspäiväraha/etuuksista vero on 20%. http://vero.fi/fi-FI/Asioi_verkossa/Laskurit

Toinen vaihtoehto on kansalaispalkka, joka olisi siinä 1500€ luokassa, kuten Tanskassa, ja sitä saavan olisi pakko ottaa työtä vastaan tai putoaa peruspäivärahalle. Suomessa tämä voisi muodostua etäisyyksien takia ongelmaksi. Lisäksi maa, jossa ei ole riittävästi tuottavaa työtä, ei voi lähteä malliin. Malli voisi kyllä lisätä tuotantoa, jos oletetaan, että saatavilla oleva työvoima löytää työtä ennemmin tai myöhemmin. Suomessa em teoria on osoitettu vääräksi viime vuosikymmeninä; työttömyys tuli jäädäkseen. Ei luonut, vaikka Friedmannin poika sanoisi mitä.

Harva tekee lapsia rahan takia, mutta rahattomuuden takia jättää tekemättä. Ahneuttakaan ei kannata aliarvioida.

[Ari-Lee]

^Koittakaa nyt viimein ymmärtää että ette voi verrata toimeentulotukia + muita tukia palkkatyöstä saatavaan tuloon koska toimeentulotuki edellyttää köyhyyslupausta mitä valvotaan tarkastamalla tiliote. Kaikki mitä on ja omistaa pitää syömän ennen toimeentulotuen myöntämistä. Mitään omistuksia, säästöjä eikä sijoituksia saa olla.

Lisäksi, täällä pohjoisessa ulottuvuudessa ei ole saatavilla yli 4:n tunnin työpäiviä. Tai vaikeaa se on. 4:n tunnin työt ovat palkkatuettuja ja käteen jää n. 700/kk.

[tyhmyri]

Oman kokemukseni mukaan vaikeinta on löytää ihmisiä parempipalkkaisiin, vaativampiin hommiin. Pienipalkkaisiin perusduuneihin hakemuksia tulee pilvin pimein. Ei ole näkynyt sitä karjuvaa työvoimapulaa.

[Tuomas3]

Hkanime voisi esittää nyt pari empiiristä esimerkkiä yhteiskunnista, joissa sosiaalipolitiikaton malli toimii tai ylipäänsä malleja, jotka joissain valtioissa toimivat paremmin kuin Suomessa. Pohjoismaita parempia tuskin löydät.

Toisekseen toivoisin sinunkin pistävän muutaman alan tutkimuksen kehiin, koska omassa päättelyketjussasi on niin paljon lisäperusteluja vaativia/ontuvia seikkoja.

Jos työllisyyttä ei saada kuntoon, niin sosiaalimenot ovat korkeat väistämättä, ellei sitten haluta luopua hyvinvointivaltiosta, johon onneksi yksikään puolue (omien sanojensa mukaan) ei ole valmis. Työllisyys ei parane työttömyyskorvausta leikkaamalla, jonka aiemmin mainitsemani G&P perusteellisesti selvittävät.

[Tuomas3]

Hkanime voisi esittää nyt pari empiiristä esimerkkiä yhteiskunnista, joissa sosiaalipolitiikaton malli toimii tai ylipäänsä malleja, jotka joissain valtioissa toimivat paremmin kuin Suomessa. Pohjoismaita parempia tuskin löydät.

Mitä tarkoitat sillä että sosiaaliturva "toimii paremmin"? Kenen näkökulmasta. Tuen saajan vai veronmaksajan?

Lienee täysin selvä, ettei suomalainen sosiaaliturva- ja työmarkkinakokonaisuus ole toimiva jos meillä on paljon työttömiä, paisuvat sosiaalikulut ja valtava budjettivaje. Vai pidätkö suurta työttömyyttä menestyksenä? Oletko sitä mieltä, että voimme jatkossakin ottaa 7 miljardia lisää velkaa joka vuosi?

Toisekseen toivoisin sinunkin pistävän muutaman alan tutkimuksen kehiin, koska omassa päättelyketjussasi on niin paljon lisäperusteluja vaativia/ontuvia seikkoja.

Mitä tutkimuksia kaipaat? Minusta on päivän selvä, että jos sosiaalituet ovat korkeat, ne alkavat kilpailemaan työnteon kanssa tuloista. Mielestäni selitin tämän asian varsin selkeästi mutta jos et tätä itsestäänselvää syy-yhteyttä ymmärrä, niin en voi avustaa sen enempää.


Noh, ymärrän kyllä että alat peränkuuluttamaan erinäisiä tutkimustuloksia koska et pysty perustelemaan omaa kantaasi.

Malli toimii sitä paremmin, mitä vähemmän on köyhyyttä, rikollisuutta, harmaata taloutta ja työttömyyttä. Ei pohjoismainen malli mikään täydellinen ole, mutta paras olemassa olevista vaihtoehdoista. Eli tulkitsen kansantalouden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.

Omat kannat perustellaan yleensä alan tutkimuksilla ja/tai analogialla, joita voi tässä lyhyesti siteerata. Oma anonyymi mielipide ei ole yksistään kovinkaan pitävä peruste. Kannattaa alkaa lukeminen tästä aiheesta vaikka Raija Julkusesta, se on helppolukuista sosiaalipolitiikkaa.

Olemme yhtä mieltä siitä, että vaje ja työttömyys pitää hoitaa. Keinot ovat erilaiset. Budjettivajeen voi laittaa kuntoon muillakin keinoin. Tätä on (olen) käsitellyt forumin muissa ketjuissa. Kansantaloudellinen aikakauskirja on erinomainen paikka hankkia laadukasta tietoa väittelemistämme aiheista. http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/julkaisut/kak/uusinnumero.html

Niistä epäilevästi kannattaa suhtautua valtiovarainministeriön virkamiesten teksteihin, jotka yleensä joutuvatkin proffien tulilinjalle.

[Ari-Lee]

Kyllä yhteiskuntarauhan säilyminen on #1. Keskustelin kerran kaupungin sosiaalitoimen työntekijän kanssa tästä asiasta ja yhteiskuntarauha on se mistä lähdetään liikkeelle. Raha kiertää osattoman kautta osittain takaisin. Niin kauan kuin on vähänkään toivoa sosiaaliturvaa ei lakkauteta.

Olisi ikävä jos harvat joutuisivat palkkaamaan itselleen henkivartijan lähikaupassa asioidessaan, pihalla olevasta omaisuuden turvaamisesta puhumattakaan. Poliisien määrä pitäisi sitten vähintään triplata ja vartija olisi jokaisen kaupan ovella. Tarvittaisiin myös rajusti lisää lääkäreitä ja oikeusoppineita ja vankiloita ja ties mitä psykiatreja.
Pitää olla valmis palkkaamaan ihmisiä jos on valmis ajamaan alas sosiaaliturvan. Yksityiskoteihin tarvittaisiin sitten vartijoita, autonkuljettajia viemään lapset ja vanhukset, tuomaan lapset ja vanhukset, huolenpitäjiä, caretakers in english, ja tietenkin hälyttimet ja kameravalvonta. Ja sittenkin omaisuuttanne ja omaisianne riistettäisiin luvattomaan kierrätykseen. Eijei ei! Emme halua Brasilian faveloja! Satun tietämään myös E-Afrikan tilanteen.

Näitä ei yksisilmäiset heti ymmärrä mitä tämä sosiaaliturvan alasajo maksaisi keskiluokalle ja koko yhteiskunnalle.

Kun alamme puhumaan vastikkeellisuudesta olemme sitten oikeilla jäljillä mutta sitten emme saa enää puhua köyhyyslupauksesta sanaakaan. Jallituksella olisi vielä vähän aikaa tehdä hätäratkaisuja, yrittää pelastaa mitä pelastettavissa olisi. Hätäaputyöt niitä tarvitseville olisi ok ettei tarvitsisi laittomuuksiin ryhtyä..  Mutta koska jallitus on täysin korruptoitunut munaton paskaläjä mitään ei asian tiimoilta tule kuulumaan ennen kuin kaikki on jo liian myöhäistä.

Nimim. "kelpaan vieläkin vartijaksi jos joku tarpeeksi maksaa"

[Tuomas3]

Malli toimii sitä paremmin, mitä vähemmän on köyhyyttä, rikollisuutta, harmaata taloutta ja työttömyyttä.

Ihan kiva, mutta mikän noista ei korjaannu valtavilla sosiaalituilla (korkealla verotuksella).

Köyhyttä ei voi koskaan poistaa tuilla (matemaattinen mahdottomuus), harmaa talous kasvaa verojen myötä, työttömyys nousee mitä enemmän annetaan tukia ja verotetaan jne. Olet rakentamassa ihanneyhteiskuntaa mahdottomin keinoin.

Ei pohjoismainen malli mikään täydellinen ole, mutta paras olemassa olevista vaihtoehdoista. Eli tulkitsen kansantalouden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.

Mitään varsinaista pohjoismaista mallia ei edes ole olemassa. Kaikissa länsimaissa on sosiaaliturva, ollut vuosikymmenet. "Pohjoismainen malli" tarkoittaa vain järjestelmää missä helvetinmoisilla veroilla tehdään valtavia tulonsiirtoja pönkittääkseen sosialidemokraattisia puolueita. Tällä luotiin illuusio, että kaikilla oli kivaa kreikkalaiseen tyyliin. Jopa Ruotsi on luopunut palmelaisesta sosialidemokratiasta ja karsinut tukia.

Pohjoisaista mallia ihannoitiin maailmalla vielä joskus 20 vuotta sitten. Myöhemmin tajuttiin, että se on täysin kestämätön velkaantumisen malli missä puolueet tarjoavat vaaleissa yhä parempaa sosiaaliturvaa työllisyyden kustannuksella. Rahoituspohja alkoi tippumaan alta ja kelkka piti kääntää.

Ruotsi ja Tanska ovat jo tehneet suuria rakenteellisia muutoksia leikaten mm. tukia porvarillisemman politiikan puitteissa koska sosialidemokratia ajoi suoraan seinään. Ruotsissa puhutaan demareista yleisesti "bidragspartietinä" eli tukiaispuolueena. He ovatkin hävinneet jo kahdet vaalit verotus- ja tukiaispolitiikallaan koska kansa ei enää suostu ylläpitäämään suurta sosiaalielättien armeijaa "hyvinvoinnin" nimissä. Koska heräämme tähän realiteettiin Suomessa?

Tuossa on valaiseva artikkeli "pohjoismaisen mallin" illuusiosta: http://www.economist.com/node/8132582

Oma anonyymi mielipide ei ole yksistään kovinkaan pitävä peruste. Kannattaa alkaa lukeminen tästä aiheesta vaikka Raija Julkusesta, se on helppolukuista sosiaalipolitiikkaa.

Julkunen kerto nimellään yhtä lailla mielipiteitään kun minä anonyymisti. Miksi nimi on jotenkin ratkaiseva järjen käytössä?

Olemme yhtä mieltä siitä, että vaje ja työttömyys pitää hoitaa. Keinot ovat erilaiset. Budjettivajeen voi laittaa kuntoon muillakin keinoin.

Kuten mitä?

Köyhyyttä ja rikollisuutta voidaan vähentää sosiaaliturvan avulla. Siitä vallitsee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkijoiden kesken lähes yksimielisyys. Suomesta poistettiin absoluuttinen köyhyys sosiaaliturvan ja työllisyyspolitiikan avulla. Sosiaaliturvan avulla absoluuttinen köyhyys voidaan välttää jopa työttömyys ja lama-aikoina. Suhteellista köyhyyttä ei voida poistaa, koska jollakin on aina enemmän kuin toisella.

Pohjoismailla menee käsittääkseni tässä maailmassa parhaiten sosiaalipolitiikan sektorilla (ginikerroin, köyhyystilastot, universaalit palvelut), kuten myös taloudellisesti.

[HelmiS]

Oman kokemukseni mukaan vaikeinta on löytää ihmisiä parempipalkkaisiin, vaativampiin hommiin. Pienipalkkaisiin perusduuneihin hakemuksia tulee pilvin pimein. Ei ole näkynyt sitä karjuvaa työvoimapulaa.

Näihin taas palkataan vain niitä, jotka tunnetaan Hyvä Veli ja sen puoliso systeemeistä, että siksi vaikeinta. Myöskään ei ole olemassa mitään vaihettumisvyöhykettä, että muodollisesti pätevä tai vähän työkokemusta omaava voisi herrahississä pätevöityä.

Lapset ovat myös edelleenkin naiselle kiva reaalityövoimapoliittinen hirttosilmukka: jos opintosi viivästyvät lastenteon takia niin, oletpa epäilyttävän hitaasti valmistunut, vaikkakin samaan hengenvetoon unohdetaan, ettei se ehkä enää töissäollessaan tekisi niitä lapsia, mutta olisi kumminkin sitten niiden takia paljon pois töistä ja vanhentut, eikä kyllä sitoudu firmaan 100%, koska tervettä järkeä ja suhteellisuudentajua.

Niin, ettei mikään ole hyvä. Työllistyminen on mystiikkaa.

[tyhmyri]

Oman kokemukseni mukaan vaikeinta on löytää ihmisiä parempipalkkaisiin, vaativampiin hommiin. Pienipalkkaisiin perusduuneihin hakemuksia tulee pilvin pimein. Ei ole näkynyt sitä karjuvaa työvoimapulaa.

Näihin taas palkataan vain niitä, jotka tunnetaan Hyvä Veli ja sen puoliso systeemeistä, että siksi vaikeinta. Myöskään ei ole olemassa mitään vaihettumisvyöhykettä, että muodollisesti pätevä tai vähän työkokemusta omaava voisi herrahississä pätevöityä.

Nyt en pysynyt mukana päättelyssä. Avaatko sitä hieman? Kiitos.

[HelmiS]

Oman kokemukseni mukaan vaikeinta on löytää ihmisiä parempipalkkaisiin, vaativampiin hommiin. Pienipalkkaisiin perusduuneihin hakemuksia tulee pilvin pimein. Ei ole näkynyt sitä karjuvaa työvoimapulaa.

Näihin taas palkataan vain niitä, jotka tunnetaan Hyvä Veli ja sen puoliso systeemeistä, että siksi vaikeinta. Myöskään ei ole olemassa mitään vaihettumisvyöhykettä, että muodollisesti pätevä tai vähän työkokemusta omaava voisi herrahississä pätevöityä.

Nyt en pysynyt mukana päättelyssä. Avaatko sitä hieman? Kiitos.

No, kuinka moni pätevää asiantuntijaa hakeva yritys hakee oikeesti sitä pätevää asiantuntijaa, eikä vain henkilöä, jolla on kivat mielipiteet ja joka tuntee sopivat ihmiset.

Kun opiskeluajoista lähtien systeemi ruokkii vain tiettyjä henkilöitä niin, on päivänselvää, että he myös sopivissa töissä oppivat sopivat hommat sekä verkostot. Valmistuu sitten tämmöinen hyvin ruokittu alle kolmikymppinen ja maalaisten/työttömien lapsi tai muusta syystä syrjäytynyt yliopistosta niin, arvaapa kumpi palkataan mielummin?

[tyhmyri]

No, kuinka moni pätevää asiantuntijaa hakeva yritys hakee oikeesti sitä pätevää asiantuntijaa, eikä vain henkilöä, jolla on kivat mielipiteet ja joka tuntee sopivat ihmiset.

Teknisillä aloilla aika moni yritys oikeasti hakee sitä asiantuntijaa. Yhteiskuntasuhteiden hoito ja vastaavat kuviot ovat sitten ihan toinen juttu.

[HelmiS]

No, kuinka moni pätevää asiantuntijaa hakeva yritys hakee oikeesti sitä pätevää asiantuntijaa, eikä vain henkilöä, jolla on kivat mielipiteet ja joka tuntee sopivat ihmiset.

Teknisillä aloilla aika moni yritys oikeasti hakee sitä asiantuntijaa. Yhteiskuntasuhteiden hoito ja vastaavat kuviot ovat sitten ihan toinen juttu.

Olen havainnut myös täysin päinvastaista.

[sivullinen.]

No, kuinka moni pätevää asiantuntijaa hakeva yritys hakee oikeesti sitä pätevää asiantuntijaa, eikä vain henkilöä, jolla on kivat mielipiteet ja joka tuntee sopivat ihmiset.

Suomeksi käytetään sanaa hyvä tyyppi - tai hyvä jätkä. Se tarkoittaa ettei tarvitse olla koulutusta, ei työkokemusta, ei mitään, kunhan täyttää tämän hyvän tyypin määritelmän. Huomattavaa on itsestään selvä sukulaisuus pahan sanan hyvä veli kanssa, mutta silti tällaisessa kielenkäytössä ei nähdä mitään väärää tai suosivaa. Hyvä veli oli 1900-luvun vaihteen sanastoa vielä kun paikat jaettiin ruotsinkielisten kesken, sitten tuli jätkä kun suomeapuhuvat pääsivät mukaan ja lopulta tyyppi kun naiset hyväksyttiin. Hyväksi tyypiksi ei tulla työhaastattelussa tai -hakemuksella. Se on "verkostoitumisen" ja "suhteiden" ansiota. Sinänsä yritysten kannalta järkevää kun ns. hankalasta tyypistä on hankala päästä eroon ja verkostoissa pyörivät jakavat saman aatepohjan. Naisten kannalta haastavaa, ja nuorten kannalta mahdotonta; aikamies luottaa vain aikamieheen. Onneksemme jokainen suhdeverkosto elää vain aikansa. Nuoret luovat oman maailmansa joka jää taas vanhan liiton miehille vieraaksi.

[...] , joten me haemme hyvää tyyppiä. [...]

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194719527052/artikkeli/30+000+euron+kesatyo+tallainen+tyyppi+sen+saa+.html

Haemme hyviä tyyppejä ohjelmistokehittäjiksi Helsinkiin ja Jyväskylään!

http://www2.descom.fi/JobApp.nsf/0/ABD21A452DA47F7CC2257347003E9ECA?OpenDocument