Tuulikki Ukkola: Hyvinvointivaltio loiset

[Arvoton]

Tämähän on loputon suo. Afrikasta halutaan siivoojia ja tiskaajia sillä eurolla/päivä. Sossu maksakoon vuokrat ja vakuutukset.

Ei oikeistolaiset afrikkalaistajat ikinä puhu siitä, että Suomi kaipaa firmoja, investoijia ja pääomaa, eikä vuohipaimenia ja jalkapalloilijoita. No, keinonahan on investoijien saamiseksi ay-liikkeen kieltäminen, verotuksen lopettaminen ja palkkojen päästäminen vapaaksi alk. 0,01 euroa tunti. Kehitysmaissa tosin nuo edut ovat, mutta eivät taida hirveästi kiinnostaa pääomapiirejä. Itä-Eurooppakin nykyaikaistuu ja pääomittuu kovin hitaasti, vaikka niissäkin palkat alkavat 200 eurosta kuussa. Ehkä kylmä uusliberalismi Suomessa onnistuu ihan luonnostaan. Onnistuuhan monikulttuurikin ilman isompia lieveilmiöitä.

Onneksi sen päälle, että me suomalaiset olemme kusipäitä, olemme vitun naivejakin.

Jos joku viitsisi tsekkailla, minkälaiset verotukset ja ay-liikkeet ovat Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa, Hollannissa, jne, niin voisi monen silmät aueta. Kehitysmaistaminen ei ole ratkaisu, vaikka se olisi kuinka oikein ja oikeistolaista. Meillä on vielä sopimusyhteiskunta ja puitetalous, jolla ollaan sinnitelty tähän asti. Sitten, kun olemme Venäjän pikku verstas, jossa työelämän olosuhteet ovat kopioitu Kongosta ja isäntien pakkovaltasysteemissä, niin silloin Suomi oli. Silloin emme tarvitse edes Hommaa.

[Suurkirjoitus]

...
Väitän siis, että passivoituminen johtaa masennukseen useammin kuin masennus passivoitumiseen. Tästä muistuu mieleeni "hauska" Yölinja-jakso jostain 90-luvun loppupuolelta, jossa masennuksesta pitkään kärsinyt työtön naisihminen oli päättänyt ottaa itseltään hengen. Nainen oli kuitenkin sinänsä erikoinen tapaus, että päättänyt hoitaa asiat siten, ettei kenellekään tule sanomista. Hän oli aikatauluttanut ja järjestänyt kaikki asiat kalenteriin noin 9 kuukauden syklille ja soitti sitten yölinjaan hommien oltua hoidossa. Hän oli ollut niin kiireinen ja järjestelmällinen viimeiset puoli vuotta, ettei hirttosilmukalla enää oikeastaan ollut tarvetta.
En tiedä oliko tarina vain Saurin vedättämiseksi tehty soitto vai ei, mutta todelta se kuunnellessa vaikutti ja oikeastaan ihan järkeenkäyvältä.

En jaksa pitää tuota esimerkkiä kovinkaan merkittävänä, vaikka se olisi totta sellaisenaan. Nimittäin, tuskin tuossa nyt niin hirveästi järjestelemistä on voinut olla, kun sen järjestelemisen on voinut hajauttaa useammalle kuukaudelle. Miten tuollaisen järjestelemisessä olisi muka voinut joka päivä olla kalenteri läheskään täysi usean kuukauden ajanjaksolle. (Olikohan kyse sittenkin "järjestelemisestä", tyhjänpuuhailemisesta, ja oikeampi diagnoosi olisi ollut maanisdepressiivisyys, jossa ensin oli masennusjakso ja sitten "itsemurhainnostuksen" aikana pikemminkin maniajakso.)

Kyllähän jokainen kotonaan asuva (laitoksissa hoidossa olevat ovat asia erikseen) joutuu elämässään joitain asioita järjestelemään ja kalenteriin pistämään. Oletko siis sitä mieltä, että masennuksesta sairauslomalla oleva ei saisi kyetä asumaan yksinään (jolloin hänen välttämättä on hoidettava joitain asioita), vaan hänen kuntonsa pitäisi olla niin heikko, että hänet on pakko pitää pysyvästi laitoksessa. Tämä tarkoittaisi jo äärimmäisen heikkoa kuntoa, sillä mielisairaalapaikkoja alkaa olla niin vähän, että sinne pääsevät enää vain kaikkein heikoimmassa kunnossa olevat.

[Bellerofon]

...
Tiedän mitä on vaikea ja keskivaikea masennus ja näitä henkilöitä en missään nimessä halua syyllistää. Totta vain on, että esimerkiksi kouluterveydenhuollon leikkaukset 90-luvulla ovat aiheuttaneet valtavasti pahoinvointia ja masennusta, mutta määrät eivät ole missään suhteessa siihe, kun nykyään ihminen luokitellaan hyvin helposti masentuneeksi ja määrätään sopivia pillereitä.
...

Eiköhän ne pillerit määrätä ikäänkuin "varmuuden vuoksi" eikä pilleripurkki vielä ole läheskään sama asia kuin työkyvyttömyyseläke tai edes sairauspäiväraha. Eivät ne pillerit vielä maksa yhteiskunnalle mitään tai juuri mitään. Tiedän minäkin yhden lievästi masentuneen, joka kokee, että hän pystyy käymään työssä ja eikä hänen masennuksensa pahene juuri niiden pillereiden ansiosta. Mikä vika siis pillereissä? Ei niitä määrätä siksi, että ne olisivat ensimmäinen askel työkyvyttömyyteen, vaan siksi, että tälle tielle päätyminen yritetään estää.

Eivät jotkut omakohtaisesti nähdyt esimerkit vielä asiantuntijaa tee. Olen minäkin mm. ollut mielisairaalassa katsomassa miestä (Eri henkilö kuin yllä kuvaamani pillerinsyöjä.) , joka oli niin masentunut, että hän ei käytännössä pystynyt edes puhumaan. Riviesi välistä paistaa ajatus, että olisit masennuksen suhteen parempi asiantuntija kuin lääkärit, jotka huijataan kirjoittamaan pillerit ja työkyvyttömyys liian helposti. Lääkärien kokemus perustuu sentään pitkään työhön lukemattomien potilaiden parissa kuin myös erittäin kattavien tutkimusten seuraamiseen.

En täysin kiistä ajatustasi passivoitumisen ja masentumisen yhteydestä, mutta näen siinä pahaa liioittelua ja sellaista törkeää vihjailua kuin "alkoholin liikakäyttö", vaikka toki tällaisia liikakäyttäjiäkin joukossa on. Eiköhän siihen työkyvyn ainakin joksikin aikaa vievään masennukseen sairastuta ihan yhtälailla parista työn ja opiskelun kuin ne, jotka ovat viimeajat olleet tekemättä mitään. Muistuupa muuten vuosien takaa asiantuntijan väite siitä, että sairauslomalle ja työkyvyttömyyseläkkeelle on HELPOMPI päästä työelämässä olevan, sillä työelämässä huomaa (tehtäviä työtehtäviä vasten), että henkilön kunto on laskenut niin alas, että hän ei enää työtehtävistään suoriudu. Sensijaan tuilla olleella ei ole tällaisia työtehtäviä, joita vastaan hänen työkykyään voitaisiin testata, jolloin hänet leimataan helposti selitteleväksi laiskuriksi, jos hän yrittää esim. työkkärissä tai lääkärissä sanoa, että hänen kuntonsa on niin huono, että tuskin hän työhön kykenee.

Pillereiden määrääminen "varmuuden vuoksi" ei ole hoitoa vaan sitä, ettei asiakkaaseen ole aikaa tutustua. Alkoholin liikakäyttö on todella yleistä masentuneiden joukossa, sitä on turha lähteä kiertelemään tai kaartelemaan. Erityisesti humalahakuinen juominen aiheuttaa vaaran sairastua masennukseen. Käsittääkseni tämä on vielä näin päin, eli juominen aiheuttaa masennuksen useammin kuin masennus juomisen. Tämä siis muistaakseni miehillä ja naisilla toisinpäin.  Alkoholin kanssa ongelmia on työssäkäyvillä muistaakseni noin 5-6% ja masennuksen vuoksi töistä jää myös pois noin 5-6%. Lisäksi nämä ryhmät korreloivat vahvasti, mutta ei tietenkään lähellekään 100%.
Useinhan tässä käy niin, että ihminen, jonka työkyky on laskenut ulkoistetaan tai irtisanotaan töistä ennen kuin hänestä on koitunut "ongelmaa" työnantajalle ja tällainen käytäntö vain pahentaa entisestään heikossa kunnossa olevan asemaa ja kykyä selviytyä sairaudestaan.
Lääkehoito ei ole mikään autuaaksi tekevä vaan monella mielialalääkkeellä on aika vahvoja sivuvaikutuksia. Mutta hei, onhan se hyvää bisnestä myös, kun depressiolääkkeiden myynti on kasvanut vuosittain 15% ja taitavat olla tällä hetkellä TOP3 luokassa eniten käytetyistä lääkkeistä.

[Bellerofon]

...
Väitän siis, että passivoituminen johtaa masennukseen useammin kuin masennus passivoitumiseen. Tästä muistuu mieleeni "hauska" Yölinja-jakso jostain 90-luvun loppupuolelta, jossa masennuksesta pitkään kärsinyt työtön naisihminen oli päättänyt ottaa itseltään hengen. Nainen oli kuitenkin sinänsä erikoinen tapaus, että päättänyt hoitaa asiat siten, ettei kenellekään tule sanomista. Hän oli aikatauluttanut ja järjestänyt kaikki asiat kalenteriin noin 9 kuukauden syklille ja soitti sitten yölinjaan hommien oltua hoidossa. Hän oli ollut niin kiireinen ja järjestelmällinen viimeiset puoli vuotta, ettei hirttosilmukalla enää oikeastaan ollut tarvetta.
En tiedä oliko tarina vain Saurin vedättämiseksi tehty soitto vai ei, mutta todelta se kuunnellessa vaikutti ja oikeastaan ihan järkeenkäyvältä.

En jaksa pitää tuota esimerkkiä kovinkaan merkittävänä, vaikka se olisi totta sellaisenaan. Nimittäin, tuskin tuossa nyt niin hirveästi järjestelemistä on voinut olla, kun sen järjestelemisen on voinut hajauttaa useammalle kuukaudelle. Miten tuollaisen järjestelemisessä olisi muka voinut joka päivä olla kalenteri läheskään täysi usean kuukauden ajanjaksolle. (Olikohan kyse sittenkin "järjestelemisestä", tyhjänpuuhailemisesta, ja oikeampi diagnoosi olisi ollut maanisdepressiivisyys, jossa ensin oli masennusjakso ja sitten "itsemurhainnostuksen" aikana pikemminkin maniajakso.)

Kyllähän jokainen kotonaan asuva (laitoksissa hoidossa olevat ovat asia erikseen) joutuu elämässään joitain asioita järjestelemään ja kalenteriin pistämään. Oletko siis sitä mieltä, että masennuksesta sairauslomalla oleva ei saisi kyetä asumaan yksinään (jolloin hänen välttämättä on hoidettava joitain asioita), vaan hänen kuntonsa pitäisi olla niin heikko, että hänet on pakko pitää pysyvästi laitoksessa. Tämä tarkoittaisi jo äärimmäisen heikkoa kuntoa, sillä mielisairaalapaikkoja alkaa olla niin vähän, että sinne pääsevät enää vain kaikkein heikoimmassa kunnossa olevat.

Minä taas väitän, että kun masennus alkaa olla vakavalla pohjalla, niin kyllä se päivittäisten asioiden hoito jää. Enkä missään tapauksessa tähän laitoshoitoa ehdottaisi. Otetaanko taas valtio paapomaan ja pakkosijoitetaan laitokseen. Eiköhän masentuneelle ole kaikkein ikävintä olla juuri yksin niiden ongelmien kanssa, joiden vuoksi on ajautunut tilanteeseen. Lähiomaisten pitäisi tässä tapauksessa mielestäni kantaa enemmän vastuuta kuin kuntien ja valtion. Jotenkin tämä mielestäni kuuluisi ihmisen perustoiminnallisuuksiin, mutta tuntuu, että Suomessa nämä asiat on ulkoistettu kunnille ja valtiolle.
Uskon kuitenkin, että masentuneita on pieni osa työvoiman ulkopuolisista nuorista. Olen oman opiskeluaikanani nähnyt niin lukemattomia tyhjäntoimittajia ilman minkään sortin masennusta nauttivan ilmaisesta ylläpidosta ja väitän myös, että se nykyään vielä hyväksyttävämpää kuin aiemmin. Nämä eivät ehkä kaada valtiota talouden syöksykierteeseen, mutta signaalina on vaarallinen ja uskon, että asialla alkaa oikeasti olla myös taloudellista merkitystä isommassakin mittakaavassa kuten mm. työurien pidentämisestä on puhuttu.

[Suurkirjoitus]

...
Pillereiden määrääminen "varmuuden vuoksi" ei ole hoitoa vaan sitä, ettei asiakkaaseen ole aikaa tutustua. Alkoholin liikakäyttö on todella yleistä masentuneiden joukossa, sitä on turha lähteä kiertelemään tai kaartelemaan.
...

Miksi pillerit eivät olisi muka hoitoa, jos ne kerran useaa auttavat? Kyllähän sitä jotkut sanovat, että pillerit ovat auttaneet heidät pahimman masennusjakson yli niin, että työkyky on säilynyt. Tiedän toki senkin, että moni kokee myös, että pillerit eivät auta lainkaan.

En minä sitä kiistä, etteikö alkoholin jatkuva liikakäyttö voisi pahentaa masennuskierrettä ja tätä liikakäyttöäkin tapahtuu kohtalaisen paljon varsinkin miehillä. Siinä ei silti läheskään aina ole kyse siitä, että alunperin terve ihminen aloittaa masentumisensa vasta alkoholin jatkuvan liikakäytön myötä, vaan kyse on usein siitä, että alkavaa ja pahenevaa masennusta yritetään "lääkitä" alkoholilla. (Itse en kyllä ymmärrä moista, sillä oma mielialani ei parane sen enempää nousu- kuin laskuhumalassakaan. Minä muuten en ole mikään liikakäyttäjä, alkoholia en käytä käytännössä lainkaan.)

Bellerofon sanoo:

"
Useinhan tässä käy niin, että ihminen, jonka työkyky on laskenut ulkoistetaan tai irtisanotaan töistä ennen kuin hänestä on koitunut "ongelmaa" työnantajalle ja tällainen käytäntö vain pahentaa entisestään heikossa kunnossa olevan asemaa ja kykyä selviytyä sairaudestaan.
"

Varmasti nykyään näin melko paljon tapahtuukin, sillä yritykset ja työnantajat tuntevat yhä vähemmän yhteiskuntavastuuta työntekijöistään, sillä nykyään niissä on yhä enemmän vallalla häikäilemätön talousoikeistolaisuus, jota täälläkin tietyt kirjoittajat tuntuvat edustavan. Esimerkkini (muistissani oleva asiantuntijan lausunto) on jo jokusen vuoden takaa, mutta ei se muuta mitään siitä, että se osittain kyseenalaistaa "sosiaalieläjät masennuksen varjolla lusmuilijoita, masennus työllä paranee"-ajattelusi.

Enköhän jo riittävästi kyseenalaistanut väitteitäsi, vaikka eivät meidän näkemyksemme tietenkään täysin vastakkaisia ole.

[HelmiS]

Olen korkeasti koulutettu, eikä ketään Suomessa kiinnosta se, että olen jo tyystin syrjäytynyt tästä korporaatioiden hallitsemasta hyvä veli ja sen puoliso -systeemistä, mutta ei kiinnosta sekään, että kaltaisiani on pilvin pimein. (Pitäisi kyllä, sillä lisääntyvä akateemisten työttömien kriittinen massa johtaa vallankumoukseen.)

Ukkola saa ihan vaan rauhassa vaahdota. Aivan sama. Tosiasia on edelleenkin se, että kun työtä ei ole niin, sitä ei ole. Tähän ei auta se, että kun lasketaan vähän palkkoja, eikä sekään että pakotetaan ihmiset orjiksi, jollei ole varaa pitää niitä orjia. Valtiolla ja kunnilla ei ole varaa maksaa palkkoja. Yksityisillä yrityksillä ei ole varaa maksaa palkkoja. Vain korporaatioilla on rahaa jaettavaksi keskinäisissä verkostoissaan. Meihin muihin, ulkopuolisiin ei tässä maassa ole enää varaa, aivan tasan riippumatta Ukkolan vouhuottamisesta.

Minua ei kuulkaa myöskään vähempää voisi kiinnostaa kiipiä systeemissä, josta jo lähtökohtaisesti olen ollut ulkona. Miksi ihmeessä hakisin jotain noin opiskelemaani alaa vastaavaa työtä, koska kaikki mahdolliset työt jaetaan hyvien veljien vaimoille ja lapsille (tai no, olen hakenut ja asian todellisen tilan tämän takia perusteellisesti oppinut)? Miksi ihmeessä minua kiinnostaisi lisäkouluttaa itseäni muutama vuosi lisää, että ehkä saisin paremmat mahdollisuudet työllistyä? Ehkä. Muutaman vuoden vanhennuttauani lisää. Mitä ihmettä minä teen CV:llä, kun minulla ei ole esittää minkäänlaista uraputkea ja kokemusten sarjaa? Tämä korporaatiokokoomuslainen systeemi ei tarjoa minun kaltaisilleni muuta, kuin marjankeruuta ja lapsilleni dyykkausperinteen.

Noihin ihastuttavan koreisiin laskelmiinne toteaisin, että unohdatte sen, mitä pankki ei unohda: minunkin tulee lyhentämän opintolainaani, summalla 200 € per kuukausi, eikä tätä monia ihmisiä koskevaa tosiasiaa huomoida missään. Koko akateeminen opiskelu oli minun kohdallani vain suuri lainakusetus. Mitään hyötyä siitä ei ole minulle koitunut.

[Aurelius]

Toimet ovat tiedossa mutta sosialistinen politiikka ajaa meidät ihan toiseen suuntaan. Jos työstä saatu raha olisi suurempi, ongelma poistuisi itsestään. Se edellyttäisi työn verotuksen (ja ALV:n) leikkaamista, jota vastaan myös tukia leikattaisiin.

Jostain syystä ollaan katsottu, että on järkeväpää ottaa ihmisten rahat valtiolle ja jakaa ne takaisin tukina. Tämä systeemi ei tule toimimaan enää kovin pitkään. Jo nyt se tuottaa pelkästään valtiolle päälle 7 miljardia tappiota vuodessa (sen verran valtio ottaa lainaa vuodessa nyt).
Yksinkertainen matemaattinen totuus on se, että tuilla ei poisteta varattomuutta. Se on mahdotonta koska työttömyys eli varattomuus nousee tukien myötä.

Suomen taloudelliset ongelmat ovat siis periatteessa helposti korjattavissa mutta yleinen vasemmistolainen sentimentti estää sen. Tässä ei ole kyse vain puolueista vaan myös äänestjistä, jotka kannattavat tukien nostamista vuodesta toiseen. He uskovat valheeseen, että tuilla voitaisiin poistaa köyhyyttä.
Tälläkin palstalla on usea kirjoittaja, joka peräänkuluttaa yhä suurempia tulonsiirtoja. Heidän reseptillä vaan lisätään työttömyyttä ja varattomuutta. Suomesta tulee Neuvostoliitto ellei trendiä pysäytetä.

Minusta sinä näet vain asian toisen puolen. Ongelma ovat kiinteät kustannukset, jotka eivät merkittävästi alenisi, vaikka sosiaalitukia leikattaisiin. En usko, että vuokranantajat helposti suostuisivat vuokranalennuksiin (mielummin purkaisivat talot!) tai että energian ja elintarvikkeiden hinnat laskisivat kysynnän vähentyessä. Nämä muodastavat leijonanosan elinkustannuksista, mutta kyse ei ole työvoimavaltaisista aloista, joissa kustannustaso merkittävästi laskisi, vaikka ihmiset suostuisivat työskentelemään vähäisemmällä palkalla.

Työssä olevien palkkatasoa taas on vaikea nostaa, koska se vaikuttaa kansainväliseen kilpailukykyyn, eli tuotanto kallistuu ja karkaa ulkomaille. Työn teosta on vaikea saada tätäkään kautta houkuttelevampaa. Sitäpaitsi korkeammat palkat vaikuttaisivat myös sellaisten tuotteiden ja palveluiden hintoihin, joita sosiaalituella elävänkin olisi pakko käyttää.

Sitä kautta sosiaalikustannukset tietysti laskisivat, jos porukka alkaisi tukien leikkausten myötä oikeasti kuolemaan tai muuttamaan ulkomaille. Mutta siitä seuraisi luultavasti melkoisia levottomuuksia. Turvallisuusmenot nousisivat vastaavasti.

Elinkustannuksia olisi pakko supistaa. Ideologiset verot ja turha byrokratia pitäisi poistaa. Sijoittajien olisi pakko suostua kiinteän omaisuuden arvon laskemiseen. Yhteiskunnan toimintaa pitäisi tehostaa ja kilpailuakin mm. rakentamisen ja kaupan alalla saisi lisätä. Mutta ei - suomalainen liikenne ja energiantuotantohan se koko maailman tuhoaa ja sitä on ehdottomasti verotettava mitä raskaimmin.

[Suurkirjoitus]

...
Minä taas väitän, että kun masennus alkaa olla vakavalla pohjalla, niin kyllä se päivittäisten asioiden hoito jää. Enkä missään tapauksessa tähän laitoshoitoa ehdottaisi. Otetaanko taas valtio paapomaan ja pakkosijoitetaan laitokseen. Eiköhän masentuneelle ole kaikkein ikävintä olla juuri yksin niiden ongelmien kanssa, joiden vuoksi on ajautunut tilanteeseen. Lähiomaisten pitäisi tässä tapauksessa mielestäni kantaa enemmän vastuuta kuin kuntien ja valtion.
...

Tämä oli jo niin perusteetonta tekstiä, että on pakko vielä kommentoida.

Mikä ihmeen pakkosijoittaminen ja paapominen? Onko se paapovaa pakkosijoittamista, jos laitokseen pistetään niin masentunut, että hän ei juuri pysty enää liikkumaan tai puhumaan? Tai se, kun laitokseen pistetään harhojensa vallassa oleva psykoottinen skitsofreenikko? (Masentunut ei luultavasti laitoshoitoa vastusta, psykoosiharhainen kyllä saattaa vastustaa.) Todellisuudessa näissä tilanteissa ei juuri ole lääketieteellisiä vaihtoehtoja, ja on nähdäkseni jo aika törkeää, jos sinä kutsut tätä paapovaksi pakkosijoittamiseksi.

Mielisairaalapaikkoja on muuten vähennetty yhä enemmän ja enemmän niin, että sinne alkaa olla hyvin vaikea päästä jo niidenkin, jotka eivät enää juuri mitenkään selviydy päivittäisistä toiminnoistakaan, ja akuutteja psykoosipotilaita voidaan joutua sijoittamaan ylipaikoille. Osalle sairaalan ulkopuolelle jäävistä vajaakuntoisista on toki järjestetty kodinomainen sijoituskotipaikka, mutta yhä enemmän tuo sinun näkemyksiäsi osittain myötäilevä linja on johtamassa siihen USA:n kaltaiseen juttuun, jossa heitteillä - osa jopa kadulla - on vajaakuntoisa, melkoisen vaikeasti masentuneita ja jopa avoimen psykoottisia potilaita.

[Suurkirjoitus]

...
Minä taas väitän, että kun masennus alkaa olla vakavalla pohjalla, niin kyllä se päivittäisten asioiden hoito jää.
..

Pitkälti puppua.

Henkilö pystyy melkoisen vajaakuntoisenakin jotenkuten hoitamaan päivittäiset toiminnot, jos ne on laskettu minimiin. Ajatellaan nyt jotain keskivaikeasti masentunutta, joka viettää päiviä neljän seinän sisällä vuokrayksiössään, ja suurin ponnistuksin hän välillä käy kaupassa, täyttää ja vie joitain papereita ja pesee pyykkiä. Tähän pystyy suurin ja voimaa vievin ponnistuksin psyykkisesti melkoisen vajaakuntoinen, ja näistä melkoisen yksinkertaisista asioista vaivoin suoriutuminen on täysin eri asia kuin se, että henkilö pystyisi suoriutumaan edes osa-aikaisesta työstä.

Sitä en silti sano, etteikö tällaisista osaa voisi ajan kanssa lähteä kuntouttamaan "pienin askelin", ja kyllähän tätä heidän kanssaan yleensä yritetäänkin ennenkuin heidät pistetään sairauspäivärahalta/kuntoutustuelta pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle.

[Nuivanlinna]

...
Minä taas väitän, että kun masennus alkaa olla vakavalla pohjalla, niin kyllä se päivittäisten asioiden hoito jää. Enkä missään tapauksessa tähän laitoshoitoa ehdottaisi. Otetaanko taas valtio paapomaan ja pakkosijoitetaan laitokseen. Eiköhän masentuneelle ole kaikkein ikävintä olla juuri yksin niiden ongelmien kanssa, joiden vuoksi on ajautunut tilanteeseen. Lähiomaisten pitäisi tässä tapauksessa mielestäni kantaa enemmän vastuuta kuin kuntien ja valtion.
...

Tämä oli jo niin perusteetonta tekstiä, että on pakko vielä kommentoida.

Mikä ihmeen pakkosijoittaminen ja paapominen? Onko se paapovaa pakkosijoittamista, jos laitokseen pistetään niin masentunut, että hän ei juuri pysty enää liikkumaan tai puhumaan? Tai se, kun laitokseen pistetään harhojensa vallassa oleva psykoottinen skitsofreenikko? (Masentunut ei luultavasti laitoshoitoa vastusta, psykoosiharhainen kyllä saattaa vastustaa.) Todellisuudessa näissä tilanteissa ei juuri ole lääketieteellisiä vaihtoehtoja, ja on nähdäkseni jo aika törkeää, jos sinä kutsut tätä paapovaksi pakkosijoittamiseksi.

Mielisairaalapaikkoja on muuten vähennetty yhä enemmän ja enemmän niin, että sinne alkaa olla hyvin vaikea päästä jo niidenkin, jotka eivät enää juuri mitenkään selviydy päivittäisistä toiminnoistakaan, ja akuutteja psykoosipotilaita voidaan joutua sijoittamaan ylipaikoille. Osalle sairaalan ulkopuolelle jäävistä vajaakuntoisista on toki järjestetty kodinomainen sijoituskotipaikka, mutta yhä enemmän tuo sinun näkemyksiäsi osittain myötäilevä linja on johtamassa siihen USA:n kaltaiseen juttuun, jossa heitteillä - osa jopa kadulla - on vajaakuntoisa, melkoisen vaikeasti masentuneita ja jopa avoimen psykoottisia potilaita.

Minulla on jonkin verran kosketuspintaa aiheeseen ja olen sitä mieltä että tuollainen parin kuukauden raskas puuttuminen psykoottisen oireilun alkuvaiheessa voi säästää potilasta vuosien mielenterveyshelvetiltä kuin myös omaisia.
Olen nähnyt vierestä tuon vanhanaikaisen varhaisen puuttumisen kuin myös nykyisen lässynlääkylläsinäpärjäätitsemääräämisdiipadaapaan seuraukset.

[EL SID]

Toimet ovat tiedossa mutta sosialistinen politiikka ajaa meidät ihan toiseen suuntaan. Jos työstä saatu raha olisi suurempi, ongelma poistuisi itsestään. Se edellyttäisi työn verotuksen (ja ALV:n) leikkaamista, jota vastaan myös tukia leikattaisiin.

Minusta sinä näet vain asian toisen puolen. Ongelma ovat kiinteät kustannukset, jotka eivät merkittävästi alenisi, vaikka sosiaalitukia leikattaisiin.

Kyllä jutussani oli molemmat puolet mukana. Ajatus on se, että jos tukia lasketaan, niin myös verot laskevat. Valtiohan ei tarvitse niin paljon verovaroja pienimmillä tuilla.

Verot taas ovat täysin ratkaiseva osa mainitsemiasi "kiinteitä kustannuksia". Esimerkiksi työnteon kokonaispalkkakustannuksista jää vain n. 50% käteen työntekijälle reaaliansiona, korkeapalkkaisille vielä vähemmän. Kaikki mitä ostamme sisältää ALV:oa jopa 23%. Vuokrissa on noin 20% pääomaveroa. Bensiinistä yli 80% on veroa jne. jne.

Osta tai kuluta lähes ihan mitä tahansa, niin siinä on kymmeniä prosentteja veroja mukana. Eli hinnatkin ovat kymmeniä prosentteja kalliimpia.

Veroja on aivan liikaa ja se johtaa siihen, että kaikki on tuhottoman kallista ja ihmisiä pitää alkaa tukemaan jotta he pärjäisivät. Vaihtoehto olisi, että valtio ei kustantaisi ihmisten elämisen vaan heille jätettäisiin yhä enemmän tienatut rahansa omaan käyttöön.

Työssä olevien palkkatasoa taas on vaikea nostaa, koska se vaikuttaa kansainväliseen kilpailukykyyn, eli tuotanto kallistuu ja karkaa ulkomaille.

Silti palkkoja nostetaan joka vuosi. Verukkeena on verojen kiristyminen. Meneillään oleva trendi on sellainen, että minimipalkka jolla tulee toimeen ilman tukia nousee koko ajan kun verot nostetaan. Tämä johtaa siihen, että yhä useampi jää tukiriippuvaiseksi ja veroja jouduttaan korottamaan yhä lisää. Koko järjestelmä on oravanpyörä missä tukia kinutaan yhä lisää kun kaikki on kallista, veroja nostetaan jonka seurauksena hinnat nousevat, tarvitaan lisää tukia jne.

Elinkustannuksia olisi pakko supistaa.

Se on mahdollista VAIN veroja laskemalla eli epäsuorasti tukia laskemalla. Suomen on siis palattava markkinatalouteen ja romutettava jo törkeyksiin yltävät tulonsiirrot. Suomessa ei kannata olla töissä ellei tienaa hyvää palkkaa.

Ei oikeistolaiset afrikkalaistajat ikinä puhu siitä, että Suomi kaipaa firmoja, investoijia ja pääomaa, eikä vuohipaimenia ja jalkapalloilijoita.

Suomessa ei ole puute yrityksistä. Yrityksiä on tällä hetkellä n. 310 000 kappaletta. Osa ovat pöytälaatikkofirmoja mutta suurin osa ovat toimivia yrityksiä. Ongelma on, ettei yritykset halua palkkaa ihmisiä suurten kustannusten ja riskien takia. Yritykset työllistävät lähinnä yrittäjää itse, joka tienaa rahaa omilla taidoillaan eivätkä yritykset kasva. Tämä on merkittävä rakenteellinen ongelma Suomessa.

No, keinonahan on investoijien saamiseksi ay-liikkeen kieltäminen, verotuksen lopettaminen ja palkkojen päästäminen vapaaksi alk. 0,01 euroa tunti.

Tuollaisiin ääritoimiin ei tarvitse ryhtyä. Kohtalaisen pienillä muutoksilla voitaisiin saada yritykset palkkaushaluisiksi. Oikeastaan tarvitaan alkajaisiksi vain yksi lakimuutos niin tilanne paranisi huomattavasti: irtisanomissuoja pitäisi heikentää niin, että työntekijöitä voi irtisanoa kutakuinkin koska tahansa jollain kohtuullisella irtisanomisajalla (1-2 kk).
Tällainen laki säädettiin Tanskassa ja työttömyys on pysynyt jopa taantuman aikana hämmästyttävän ahlaisella tasolla alle 5%:ssa. 2008 työttömyys oli alle 2%! Suomen työttömyys on samana aikana ollut noin kaksin- tai kolminkertainen Tanskaan verrattuna.

Suomi pystyisi korjaamaan ongelmansa mutta tahto puuttuu. Sen koomin poliitikot kun kansakaan eivät ymmärrä, että heikentämällä valikoituja etuuksia saataisiin työllisyys paranemaan ja talous kuntoon.
Suomessa ei kuitenkaan voisi edes ehdottaa esim. irtisanomisturvan heikentämistä ilman natsikortteja ja suurta meteliä. Poliittisen itsemurhan edessä, on poliitikoille helpompi jatkaa nykylinjalla ja pitää kansa kovan verorasitteen alla tukiriippuvaisena. Siihenhän kansa uskoo eikä suinkaan poliitikon tulot ole vaakalaudalla jos kansa äänestää köyhyytensä puolesta.

vastaan molempien kirjoitusten ydinkohtiin yhtäaikaa: 

Elinkustannuksia olisi pakko supistaa.


Se on mahdollista VAIN veroja laskemalla eli epäsuorasti tukia laskemalla. Suomen on siis palattava markkinatalouteen ja romutettava jo törkeyksiin yltävät tulonsiirrot. Suomessa ei kannata olla töissä ellei tienaa hyvää palkkaa.

elinkustannusten alentaminen on täysin mahdollista nykyisellään, mikäli puututtaisiin välillisiin veroihin, jotka liittyvät asumiseen. yksi tällainen asia on energiaverot. Juuri ne nostavat  vuokria ja tuovat lisää pienituloisia KELAn luukulle hakemaan asumistukea. Monissa vuokrataloyhtiöissä, joka käsittää yhden talon,  käytetään kiinteistöfirmoja jotka laskuttavat Vaasan seudulla n. 400 euroa kuukausi per tontti. Useamman taloyhtiön yhteistarjous ei onnistu, joka mielestäni kertoo jonkinlaisesta yhteistyöstä näiden firmoja välillä. Vuokrataloyhtiön hallitukseen valitaan omat edustajat, joille maksetaan kokouspalkkiota, joita ei kukaan valvo.Miksei muodosteta isompia, vaikka kymmentä vuokrataloyhtiöitä, joita hoitaa oma talkkari? samalla isännöintikulut pienenisivät.

Jotta asumisen kustannusten laskusta tulisi pysyvä, täytyisi puuttua ankaralla kädellä kaavoituksen ongelmiin, kuten myös valtion omaan tapaan olla myymättä hallussaan olevia kiinteistöjä muuta kuin kiskurihintaan. Kenelle niitä säästetään? Natura-alueet voivat varsin hyvin sijaita mieluummin maaseudulla kuin kaupunkien keskustojen ytimessä.
tähän kun lisätään muutokset rakennusmääräyksiin: miksi autotalleja pitää rakentaa maan alle, kun maamme on pääasiassa täynnä tyhjää tilaa, pesutilat ovat suomessa tarpeettoman suuret ja kalliit ( suurin rakennuskustannus per neliö ovat juuri pesutilat.) koska asunnot halutaan pitää vammaisille sopivaksi (pesutilojen ns. rullatuoliympyrä) miksei riitä, että vain 5% taloyhtiön asunnoista olisi sellaisia, tai sosiaalisessa tuotannossa vain 10% sen enempää rullatuoleja tarvitsevia ei kuitenkaan ole. Onko sauna välttämätön sosiaalisen tuotannon kerrostalo kaksioissa?
Sosiaalisen tuotannon "tehdasmaistaminen": USAssa on mahdollista rakentaa pesutiloja omassa tehtaassa ja ne tuodaan rakennuksille ja vain liitetään viemäristöön. Miksei suomessa, vaikka täällä tehdään samalla periaatteella "siirrettäviä" pesutiloja eri loistoristeilijöihin? (ai niin suurten rakennusfirmojen katteet)
Omistusasunnoissa: Miksi huoneiston pitää olla valmiiksi sisustettu? (tarkoitan tapetit seinillä, keittön kaluste asennettuna. lattian parketti asennettuna?) harva tilaa talopakettiakaan täysin valmiina (ai niin ne rakennusfirmojen katteet)

olet oikeassa yhdessä asiassa: suomessa tarvitaan enemmän yrityksiä ja kilpailua rakennusalalle. Nykyiset saavat liian hyvän katteen ja sosiaalisesta tuotannosta vastaavat eivät piittaa, heille riittää, että taloja rakennetaan nimellisesti mahdollisimman paljon ja nimellisesti mahdollisimman halvalla.

Tässä siis käytännön toimia käytännön tasolla, jotka laskisivat asumisen hintaa.

Tuollaisiin ääritoimiin ei tarvitse ryhtyä. Kohtalaisen pienillä muutoksilla voitaisiin saada yritykset palkkaushaluisiksi. Oikeastaan tarvitaan alkajaisiksi vain yksi lakimuutos niin tilanne paranisi huomattavasti: irtisanomissuoja pitäisi heikentää niin, että työntekijöitä voi irtisanoa kutakuinkin koska tahansa jollain kohtuullisella irtisanomisajalla (1-2 kk).
Tällainen laki säädettiin Tanskassa ja työttömyys on pysynyt jopa taantuman aikana hämmästyttävän ahlaisella tasolla alle 5%:ssa. 2008 työttömyys oli alle 2%! Suomen työttömyys on samana aikana ollut noin kaksin- tai kolminkertainen Tanskaan verrattuna.

Vastaavasti Tanskassa nostettiin ansiosidonnaista päivärahaa, joka on Tanskassa yli 30 prosenttia isompi kuin suomessa. Tanskassa myös valtio puuttuu aktiivisesti työttömyyteen: jo vuoden kuluttua tanskalainen työtön joko kurssitetaan tai tuki työllistetään. Tanskalainen työtön ei ole kuin suomessa: haiseva vanha tiskirätti, joka heitetään oman onnen nojaan, vaan nykyaikainen pesuliina, joka pestään uuden veroiseksi joka kerta käytön jälkeen. Näillä samoilla ehdoilla voisi työsuhteen irtisanomisen heikennykset mennä läpi menisi läpi suomessakin. Ainakin minulta.

[Jouko]

iIrtisanomisaika on käytännössä nolla. Miten sitä lyhentämällä muka työllisyyttä parannettaisiin? Ammattitöissä ei edes opita töitä alta vuoden. Eläkeiän nostopuheet  menevät vielä överimmäksi kun porukkaa laitetaan samaan aikaan pihalle joukottain. Halpatyövoimasta on saatu taas kokemuksia täällä Salossa kun upouuden kaupungintalon katto vuotaa vettä pakkasellakin. Kaupunginjohtajakin varmaan joutuu juoksemaan ämpäreitten kanssa. Kaupunginjohtaja on hakernut työvoimaa Vietnamista asti ikäänkuin sitä ei Suomesssa riittäisi. Vastikää Nokia irtisanoi tuhat. Kyllä meitä aika rankasti kusetetaan.

[Tuomas3]

Työtä vieroksuvia ei taatusti ole prosenttiakaan muuta kuin Tuulikin mielikuvitusmaailmassa. Kaikki nuoret haluavat tienata omaa rahaa ja useimmat jopa tehdä hyödyllistä työtä. Ymmärrän hyvin, ettei alipalkattua ja yleisesti halveksittua (esim. puhelinmyynti)työtä tehdä. Se kun on monesti vain haitallista tihutyötä.

Jos sosiaaliturvaa ja muuta välttämätöntä heikennetään, niin toivottavasti yhteiskuntaopin opettajat tekevät selväksi keiden kaikkien tekosia se on. Etteivät kadulla hakkaa syyttömiä, jos joku haluaa kurjuutensa kostaa ja mennä vankilaan tuulettumaan.

[Lupu(kulkuri)]

" - kiinteä 63 vuoden eläkeikä, joka on aivan liian alhainen eikä sitä näyttäisi saada millään korotettua
- ansiosidonnainen maksetaan 500 päivää eikä töihin kannata hosua kun saa maksetun pitkän loman
- olet joko töissä täydellä palkalla tai et ollenkaan, mikään muu ei kannata taloudellisesti
- palkat määrätään keskitetysti riippumatta yrityksen/alan taloudellisesta kunnosta
- työpaikkasi on taattu kunnes työnantaja on lähes konkurssissa jne."

Kyllä ainakin meidän firmassa on työntekijöitä, jotka ovat eläkkeellä ja ovat tyytyväisiä kun tulevat esim. sairauslomia paikkaamaan. Itsekin aion tehdä samoin, jos huolivat jonkun vuoden päästä.
Jotenkin yltiöpessimismiä eetterissä näköjänsä.

[Suurkirjoitus]

...
Veroja on aivan liikaa ja se johtaa siihen, että kaikki on tuhottoman kallista ja ihmisiä pitää alkaa tukemaan jotta he pärjäisivät. Vaihtoehto olisi, että valtio ei kustantaisi ihmisten elämisen vaan heille jätettäisiin yhä enemmän tienatut rahansa omaan käyttöön.
...

No, lohduttaudu ainakin sillä, että suurimmalla osalla sosiaalieläjistä reaalinen ostovoima laskee vuodesta toiseen, vaikka euromääräisesti tuki hieman nousisikin. Tämä tapahtuu siksi, että hintojen nousua ei indeksikorotuksin seurata lainkaan tai ei ainakaan läheskään täysimääräisesti. Eiköhän se ole se hyvintoimeentuleva kansanosa se, jolla ostovoima on viimeisen kymmenen vuoden aikana eniten noussut, kun taas sosiaalieläjillä se on pikemminkin laskenut. Indeksikorotusten tarkoituksellinen jälkeenjääneisyys aiheuttaa sen, että montaa eri tukea käytännössä leikataan vuosittain. Sinulle taisi tulla ihan oikeasti yllätyksenä se, että asumistukimenojen nousu ei johdu ainakaan siitä, että KELA kustantaisi asuttamilleen yhä parempia ja parempia asuntoja.

Sinulla on myös aivan liian suuri luottamus yritysten moraaliin. Jos sosiaalituet lähes poistettaisiin ja verotus alenisi, tämä ei suinkaan johtaisi siihen, että sosiaalieläjät saisivat työlläänkään minkäänlaista kunnollista elintasoa, vaan yritykset tasantarkkaan käyttäisivät heidän hädänalaista asemaansa hyväksi niin, että palkat asetettaisiin niin alas, että matalapalkka-alalla oleva joutuisi varmaan tekemään kahta työtä ja silti hän joutuisi näkemään nälkää ja pelkäämään, että onko katto pään päällä vielä ensi kuussa. Kehnotkin sosiaalituet suojaavat tällaista suoranaista riistoa vastaan, mutta nähtävästi sinunlaistesi ajatusmaailmassa ei mitään yrityksen harjoittamaa riistoa voi ollakaan, vaan pitäisi olla kiitollinen palkasta kuin palkasta.

[Suurkirjoitus]

" - kiinteä 63 vuoden eläkeikä, joka on aivan liian alhainen eikä sitä näyttäisi saada millään korotettua
- ansiosidonnainen maksetaan 500 päivää eikä töihin kannata hosua kun saa maksetun pitkän loman
- olet joko töissä täydellä palkalla tai et ollenkaan, mikään muu ei kannata taloudellisesti
- palkat määrätään keskitetysti riippumatta yrityksen/alan taloudellisesta kunnosta
- työpaikkasi on taattu kunnes työnantaja on lähes konkurssissa jne."
...

Joopa joo.

Suurta osaa noista puolitotuuksistasi yritykset jo hyvin kiertävät mm. ulkoistamalla, käyttämällä vuokratyöfirmoja ja kierrättämällä työharjoittelijoita. (joiden on käytännössä pakko suostua, sillä muuten heitä helposti uhkaa tilanne, jossa elettävä olisi noin 300 eurolla kuussa tai allekin.)

No, minä päätän osaltani kirjoittelun tähän ketjuun tähän.

[Hob]

Meillä kaikki on lukittu kiinteiksi rakenteiksi, jotka eivät jousta tilanteiden mukaan:

Tarkkaan ottaen kaikki on rakennettu sillä olettamuksella, että ihmiset ovat tehtaassa töissä. Kun tästä nyt pitäisi tehdä rakennemuutosta epäsäännöllisiin työsuhteisiin ja luovaan työhön niin iso osa noista vanhoista rakenteista on epätarkoituksenmukaisia. Jos nyt katsotaan jotain Rovio Entertainmenttia, niin luuletteko ihmisten painavan töitä yhdeksästä viiteen-logiikalla? Tähän suuntaan pitäisi kuitenkin mennä, koska valmistavaa työtä on tulevaisuudessa entistä vähemmän.

[timouti]

Tuulikki Ukkola on itse ollut eduskunnassa päättämässä asioista ja ohjaamassa kehitystä. Eikö silloin tullut mieleen, mitä kivasta koulusta ja ylikoulutuksesta seuraa ja millaista nuorisoa kasvatetaan? Nyt sitten ihmetellään, että jostain on tullut kuin luonnonvoimana työtävieroksuvaa nuorisoa, jolle ei paskaduunit kelpaa.

Edelleen tekstissä tätä nuorisoa sitten pidetään jonain omituisena oikkuna, joka on jostain vain tullut ja on nyt meidän riesanamme ja elätettävänä.

Ja lopuksi: maahanmuuttoa on helpotettava, koska me tarvitsemme työntekijöitä. Kun työtä tekevien määrä pienenee ja meillä on vielä riesana ja elätettävänä työtä vieroksuva nuoriso, mistä muualta me saamme työntekijöitä kuin maahanmuuttajista.

Eikä olisi aika tunnustaa, että virheitä on tehty ja on pelastettava, mitä pelastettavissa on. Nuoria on ohjattava kaikin keinoin koulutukseen ja työhön, heillä sentään on luku- ja kirjoitustaito toisin kuin monilla maahanmuttajilla, joista tuskin kaivattuja työntekijöitä tulee.

Toinen kysymys sitten on, miten moni koulutettu maahanmuuttaja olisi innokas tulemaan työntekijäksi ja meidän  työtävieroksuvan nuorisomme elättäjäksi.

[RP]

kiitos Sinulle siitä, että selvensit noiden lasten merkitystä. En tiennytkään, että suurella lapsikatraalla voi sosiaalieläjä tienata noin paljon. Ei niihin lapsiin mene läheskään tuollaista summaa, varsinkin, jos on on julma lapsilleen eikä osta heille kuin kaikkein välttämättömimmiän.

Kaikki tämä tietenkin olettaen, että lapsista saatavista lisätuista esittämäsi väitteet ovat tosia (itse en ole "lapsipuoleen" perehtynyt) ja en suinkaan epäile, etteivätkö ne tosia tai ainakin lähestulkoon oikeita olisi.

Nämähän eivät ole mitään valtiosalaisuuksia. Perusosien nykyiset määrät ovat listattuna vaikka täällä: http://www.ouka.fi/sote/sostuki/toimeentt_maara.htm
Hyväksyttävät asumismenot vaihtelevat kaupunkikohtaisesti, pääkaupunkiseudulla ne ovat hieman tuossa lueteltuja korkeammat ( http://www.sosiaalitoimisto.net/ ), nousten vähän runsaat 100€/kk/lapsi. Päälle sitten isommat sairauskulut, jos niitä tulee, ja harkinnanvarainen, jos sitä onnistuu ruinaamaan (foorumillahan on sitkeä käsitys, että toiset ovat tässä tasa-arvoisempia kuin toiset).

(Muilla tuilla on omat sääntönsä, mutta jos on oikeutettu toimeentulotukeen, niin niillä muilla tuillahan ei ole muuta merkitystä kuin kunnan ja valtion välisen kustannusjakauman kannalta.)

ja tähän päälle yhteiskunta kustantaa toki vielä erikseen KELAn asumistuen ja sossun tt-tuen asumisosan kautta vuokran, mutta vuokralle on asetettu tiukat ylärajat niin, että monessa kunnassa on vaikea ylipäätään löytää tämän rajan alle jääviä vuokria. Jos vuokraraja ylittyy, erotus on maksettava itse.

Juu. Toisin ilmaistuna tässä on sellainen omalla rahallan vuokralla asuvan kannalta ikävä piirre, että vuokranantajan vaatima minimi ja sossun tarjoama maksimi lähentyvät toisiaan, eikä välttämättä niin päin, että jälkimmäinen seuraisi ensin mainittua.

[HelmiS]

Ja lopuksi: maahanmuuttoa on helpotettava, koska me tarvitsemme työntekijöitä. Kun työtä tekevien määrä pienenee ja meillä on vielä riesana ja elätettävänä työtä vieroksuva nuoriso, mistä muualta me saamme työntekijöitä kuin maahanmuuttajista.

Eikä olisi aika tunnustaa, että virheitä on tehty ja on pelastettava, mitä pelastettavissa on. Nuoria on ohjattava kaikin keinoin koulutukseen ja työhön, heillä sentään on luku- ja kirjoitustaito toisin kuin monilla maahanmuttajilla, joista tuskin kaivattuja työntekijöitä tulee.

Toinen kysymys sitten on, miten moni koulutettu maahanmuuttaja olisi innokas tulemaan työntekijäksi ja meidän  työtävieroksuvan nuorisomme elättäjäksi.

Kuka sanoo, että maahanmuuttajia kiinnostaa jäädä tekemään vanhus- ja siivoustyötä Suomeen, kun elintasomme lasku on tasoittanut talouskuiluamme kolmansiin maihin? Koulutettuaan täällä tenavansa ilmaiseksi, voivatkin palata somalioihin ja irakeihin elelemään eliitisti. Eliittiväkeähän he sieltä lähteissäänkin olivat. Tulee muistaa, ettei nyt ihan kenellä tahansa ole varaa matkustella. Humanitäärisistä syistä varsinkaan.

[EL SID]

elinkustannusten alentaminen on täysin mahdollista nykyisellään, mikäli puututtaisiin välillisiin veroihin, jotka liittyvät asumiseen. yksi tällainen asia on energiaverot.

Välillisillä veroilla on marginaalinen vaikutus asumiskuluihin.

Suurin osa vähävaraisista aseunee rivi- tai kerrostaloissa. Motivan mukaan esim. 4 hlön 120 m2 kerrostaloasunto kuluttaa keskimäärin n. 7000 kWh/vuosi. Tällainen kulutus (sähköveroluokka 1, 2,1 snt/kWh sis. ALV) tekee veroina 147 euroa vuodessa. Vastaavasti tällaisen asunnon vuokra esim. Helsingissä on luokkaa 2000 eur/kk. Tässä hinnassa noin 450 euroa on pääomaveroja. Eli energiakustannusten verot ovat 147 euroa vuodessa ja vuokran verot ovat 5400 euroa vuodessa, kymmenkertaiset. Veden ja muiden välilliset verot ovat samaa kokoluokkaa kun energiavero.

energiaverojen nostolla on myös kerrannaisvaikutukset. en jaksa/viitsi enkä myös saa tuoda tähän laskelmia, mutta viimeisellä kerralla energiaverojen noston jälkeen jouduin nostamaan meidän 6 huoneiston taloyhtiön (energialuokka C, kaukolämpö) yhtiövastikkeita 12%, joka oli kaikkien aikojen suurin korotus.
Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että pienituloinen vanhus, jonka eläke jää alle tonniin kuussa, joutuu myymään asuntonsa, johon on säästänyt koko elämänsä, ellei saisi KELAlta asumistukea vastikkeeseensa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tämäkin, 78-vuotias vanhus, joutui turvautumaan "köyhäinavustukseen" ja tiedän hänen häpeävän sitä suunnattomasti. onneksi nuoremmalla sukupolvella ei ole samankaltaisia estoja.

Isotuloisen on helppo  vedota prosentteihin ja tuumia, ettei se missään tunnu. On aivan eri asia olla pienituloinen, joka yrittää selvitä näistä korotuksista.

Jotta asumisen kustannusten laskusta tulisi pysyvä, täytyisi puuttua ankaralla kädellä kaavoituksen ongelmiin, kuten myös valtion omaan tapaan olla myymättä hallussaan olevia kiinteistöjä muuta kuin kiskurihintaan.

Kaavoitus ei ratkaise mitään koska rakennuttajat eivät tule myymään talonsa edulliseti ruuhka-alueilla vaikka tontit olisi ilmaisia. Kaavoituksessa on myös monia käytännön ongelmia, jotka rajoittavat tarjontaa. Kyse ei ole vain poliittisesta päätöksestä.

[/quote]

tarkoitin tässä sosiaalista asuntotuotantoa, jolloin ostohinnalla ei ole merkitystä.

Ja kaavoituksella, varsinkin ns.antura-alueille on väliä, katso liitteenä olevat kuvat:

Miksi keskellä puolen miljoonan ihmisen asutusrypästä täytyy säilyttää osa rakentamattomana, vaikka muualla maassa on suojelualueille enemmän kuin tilaa?

Muualla PK-seudulla alueet ovat vielä suurempi. Onhan se tietysti mukavaa järjestää vihreitä kävelyretkiä ympäristöön, jonka huonolla mielikuvituksella saattaa kuvitella olevan alkuperäisessä kunnossa.

mutta tämä vihreitten jätte-kiva nostaa tonttimaan ja siten myös asuntojen hintaa.

Vaasan Suvilahden natura-alue alkaa käytännössä asuntoalueen vierestä, ja itse asiassa se herättää enemmän kysymyksiä siitä, että mihin näitä alueita suojellaan?
Täällä päin maata maannousu on noin 6-9mm vuodessa. 50 vuoden kuluttua luonto on muuttanut tämän "ainutlaatuisen lintujen pesimäalueen" rämeiseksi suoksi, ja 100 vuoden kuluttua se on tavallista metsää. Jälkipolvet saavat siis muutaman hehtaarin luomumetsää lintujen pesimäalueen sijasta.

mutta tämä ei ollut pääpointti. Kun Helsinkiä ja yleensäkin PK-seutua katsoo ilmasta, näkee että siellä on tiivistämisen varaan. Rakentamatonta alue vain kuuluu isokenkäisille, kuten media-diktaattori Erkon suvulle, ja Helsingin päättäjien rohkeus ei riitä tekemään "oululaista ratkaisua" eli ottamaan maata haltuunsa ja kaavoittamaan tonteiksi, vaikka laki antaisi tähän mahdollisuuden. Mafiamainen Alma-media tuskin jättää ehdotuksen tekijälle kostamatta. No, Oulussa on halpaa asua, Helsingissä ei.

Lainaus

    Lainaus

        Tuollaisiin ääritoimiin ei tarvitse ryhtyä. Kohtalaisen pienillä muutoksilla voitaisiin saada yritykset palkkaushaluisiksi. Oikeastaan tarvitaan alkajaisiksi vain yksi lakimuutos niin tilanne paranisi huomattavasti: irtisanomissuoja pitäisi heikentää niin, että työntekijöitä voi irtisanoa kutakuinkin koska tahansa jollain kohtuullisella irtisanomisajalla (1-2 kk).


    Vastaavasti Tanskassa nostettiin ansiosidonnaista päivärahaa, joka on Tanskassa yli 30 prosenttia isompi kuin suomessa.


Tanskassa ansiosidonnainen myös laskee tasaisesti ajan myötä. Se ei ole sama koko ajan (500 päivää) kuten Suomessa. Tällä tavoin Tanska patistaa ihmisiä hakemaan töitä pikaisesti kun tulot laskevat.

Lainaus

    Tanskassa myös valtio puuttuu aktiivisesti työttömyyteen: jo vuoden kuluttua tanskalainen työtön joko kurssitetaan tai tuki työllistetään.


Jotain samanlaista on Suomessakin.

Tanskan Flexicurity-malli ei ole täydellinen tai halpa mutta se on tuottanut hyviä tuloksia ja jotain samantyyppistä tulisi soveltaa Suomessakin. Perusajatus on, että työllisyysturvan sijaan panostetaan rekrytointiturvaan. Eli työnantajalle annetaan helppo irtisanomismahdollisuus, jonka seurauksena ihmisiä on myös riskitöntä rekrytoida. Tämän seurauksena Tanskassa on erittäin fleksiibelit työmarkkinat ja työttömyys on alhainen. Tanska on myös innovaattori eläkejärjestelmässä. Siellä on elinikäodotteeseen sidottu eläkeikä, joka nousee pikku hiljaa sitä mukaan kun kansan terve ikä nousee.

Tanska on pitkälti täysi vastakohta Suomen järjestelmälle. Meillä kaikki on lukittu kiinteiksi rakenteiksi, jotka eivät jousta tilanteiden mukaan:

- kiinteä 63 vuoden eläkeikä, joka on aivan liian alhainen eikä sitä näyttäisi saada millään korotettua
- ansiosidonnainen maksetaan 500 päivää eikä töihin kannata hosua kun saa maksetun pitkän loman
- olet joko töissä täydellä palkalla tai et ollenkaan, mikään muu ei kannata taloudellisesti
- palkat määrätään keskitetysti riippumatta yrityksen/alan taloudellisesta kunnosta
- työpaikkasi on taattu kunnes työnantaja on lähes konkurssissa jne.

Kaikki tämä perustuu ammattiliittojen vaatimiin etuuksiin, joista he eivät suostu tinkimään. Jostain syystä Suomessa ei löydy ns. poliittista munaa korjaa asiat kuntoon vaan jopa sellaisesta perusasiasta kun eläkeiän palauttamisesta 65 vuoteen ollaan neuvoteltu yli 10 vuotta ay-liikkeen kanssa tuloksetta.

Suomen poliittinen järjestelmä on tämän myötä täysin lamaantunut yhdessä keskeisimmissä kysymyksessä -työmarkkinat. Sensijaan poliitikkomme sijoittaa runsaasti aikaa toissijaisiin seikkoihin kuten erilaiseen sensuurilainsäädäntöön, monikultturismiin ja muihin, joilla on vain marginaalista merkitystä suomalaisen yhteiskunnan toimivuudelle jos edes sitäkään.

'


ensinnäkin: tanskan järjestelmä on luotu yhteistyössä sikäläisen ammattiliiton kanssa. Kun kerran tarkastellaan tanskalaista järjestelmää, pitää ottaa  huomioon kokonaisuus:

Suomen asukasta kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot olivat 2005, 6 833 €, tanskassa 8 498 €.

ranskassa, ja saksassa, joita ei mainosteta "hyvinvointiyhteiskuntana" ne olivat: Saksa 8 498 €,
Ranska 8 044 €. Vanhan EUn keskiarvo oli 7 005 €.

Suomessa on siis Tanskaa ja muuta eurooppaa huonompi sosiaaliturva. Tässä tilanteessa tuskin ketään duunaria saa houkuteltua huonontamaan työsuhteiden irtisanomisia, koska työpaikan menetys tietää automaattisesti köyhyysloukkua. Tässä tilanteessa kannattaa muistaa, että esimerkiksi Berliinin vuokrataso on Helsingin keskustaa alhaisempi.

myös asumisen laadussa on eroja: Tanskassa asumisväljyys on noin 52 neliötä henkeä kohti, Suomessa alle Euroopan keskiarvon, noin 36 neliötä asukasta kohden (Helsingissä noin 34 neliötä).

se että väität työllistymisen suomessa alkavan jo vuoden päästä ei pidä paikkaansa: suomessa ei työvoimatoimistoilla ole varaa ohjata työttömiä koulutukseen tai kurssille jo vuoden kuluttua.

itseasiassa, kun puhutaan sosiaaliturvassa, voi enemmin kysyä, että miten meillä ei ole varaa samaan kuin tanskalaisilla? mikä on mennyt pieleen?

[haermae]

Sosiaalieläjä kaikesta kieltäytyessään päätyy helposti tilanteeseen, ...

Eihän sosiaalieläjän tarvitse, eikä missään nimessä kannatakaan suoraan kieltäytyä mistään. Tekee vain työhaastattelussa selväksi että ei välttämättä kannata palkata juuri häntä. Jolloin ei tule merkintää kieltäytymisestä, vaan merkintä "ei sovellu tehtävään" tmv.

Jos "ei sovellu tehtävään", ei tukiakaan leikata. Vai?

[EL SID]

Alhaista 63 vuoden työikää perustellaan mm. jaksamisella, maanviljelijä pääsee eläkkeelle jo 56 vuotiaana (luopumiseläke). Tosiasiassa vain hyvin harvassa työssä ihminen kuluu niin, ettei olisi työkykyinen tuossa iässä. Silti ollaan päätetty, että kaikki ovat työkyvyttömiä viimeistään 63 vuotiaina ja pääsee valtion elätiksi.
Edelleen lähdetään myös siitä, että ensimmäinen työpaikka on viimeinen työpaikka. Todellisuudessa lähes koko työvoima vaihtaa työpaikka useita kertoja elämänsä aikana mutta vaihtaminen on lähtökohtaisesti vain sallittu työntekijän toimesta, ei työnantajan toimesta.
Naisten mukaantulo työvoimaan on kasvattanut palkkatyövoiman määrää huimasti. Samalla se on luonut joitain uusia työpaikkoja kuten päivähotoa sekä luonut uusia tarpeita mitä tulee sairashuoltoon ja tukiin.

sinä nyt olet aloittanut hyökkäyksen AY-liikettä vastaan etkä huomaa mitään muuta. Kysytään asia näin päin: kuinka moni palkkaa yli 60-vuotiaan töihin? itseasiassa jo yli 50-vuotiaan on lähes mahdotonta saada vakituista työpaikkaa ja 40-vuotias on siinä rajamailla. En ole eläessäni nähnyt yli 60-vuotiasta hitsaria.

Mikä tahansa työttömiä työllistävä yleishyödyllinen eli ns. kolmannen sektorin yritys vahvistaa väitteeni: ainakin puolet tukityöllistetyistä on 50-vuotta täyttäneitä.

Eli ei ole työmarkkinoita joilla yli 60-vuotias työllistyisi, lukuun ottamatta yksityistapauksia.

[EL SID]

lähden tästä töihin maksamaan veroja, joten ehdin vastata vain osaan väitteistäsi:

Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että pienituloinen vanhus, jonka eläke jää alle tonniin kuussa, joutuu myymään asuntonsa, johon on säästänyt koko elämänsä, ellei saisi KELAlta asumistukea vastikkeeseensa.

Tällaisia tapauksia voi olla mutta tuo kuulostaa yleistyksenä liioittelulta.
Eläkeiläinen on yleensä aika velaton ja hänen elinkustannukset ovat alhaiset. 1000 euroa kuussa riittää vallan mainoisti jos ei elätä muita ihmisiä. Pitää olla todella iso omakotitalo jos sen kuluihin uppoaa edes lähelle 1000 euroa kuussa.

Isotuloisen on helppo  vedota prosentteihin ja tuumia, ettei se missään tunnu. On aivan eri asia olla pienituloinen, joka yrittää selvitä näistä korotuksista.

näkee että et ole joutunut selviämään alle 1000 eurolla kuussa, etkä tunne ketään sellaista joka joutuisi. eläkkeestä, vaikka on alle 1000, joutuu maksamaan verot ja vanhuksilla on yleensä iso kasa lääkkeitä.  Siitä pois yhtiövastike, joka on toistasataa euroa, niin eipä paljoa jää jäljelle.

Ja miten niin ääriesimerkki? Minulla on sellainen käsitys, tilastoja en ehdi kaivaa esille, että suurin osa 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa syntyneistä kitkuttelevat alle 1000 euron eläkkeellä? monen työssäkäynti loppui 1990-luvun alun lamaan, jolloin he olivat yli 50-kymppisiä ja kelpasivat vain varhaiseläkkeelle.

et kai kuvitellut asumistuen olevan vain työttömiä varten?

Suomen asukasta kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot olivat 2005, 6 833 €, tanskassa 8 498 €. ranskassa, ja saksassa, joita ei mainosteta "hyvinvointiyhteiskuntana" ne olivat: Saksa 8 498 €,
    Ranska 8 044 €. Vanhan EUn keskiarvo oli 7 005 €. ... itseasiassa, kun puhutaan sosiaaliturvassa, voi enemmin kysyä, että miten meillä ei ole varaa samaan kuin tanskalaisilla? mikä on mennyt pieleen?


Nämä luvut eivät muuta sitä tosiasiaa, että Suomen sosiaalikulut ovan liian korkeat1. Mehän elämme velaksi.
Suomen järjestelmä ei yksinkertaisesti ole sellainen, että se pystyy ylläpitämään edes nykyistä tasoa. Missään nimessä emme siis voi kasvattaa sosiaaliturvaa lisää, koska silloin velkaannumme vielä nopeammin. Päinvastoin. Kaikki viittaa siihen, että sosiaalitukia jaetaan liikaa kun yhä useampi on niistä riippuvainen.

Ratkaisu on löydettävä muualta ja valitettavasti se löytyy vain työnteosta koska mikään laskelma tai kokemus ei tue sitä olettamaa, että talous paranisi kasvattamalla sosiaaliturvaa nykytasosta.

1 Kun tarkastellaan sosiaalimenoja pitäisi myös verrata niiden sisältöä ja maan yleistä velkaantumista ja taloutta. Pelkkä sosiaalimeno/henkeä kohden ei kerro juuri mitään sosiaaliturvan toimivuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta tai taloudellisesta kestävyydestä.

kun kysyin, että miksi tanskalla on varaa sosiaaliturvaansa, mutta ei meillä tarkoitin nimenomaan tätä asiaa: miksi velkaannumme enemmän kuin tanska?
mitä olemme tehneet väärin? Sosiaaliturvamme on huonompi, joten ehkäpä vika onkin siinä: Tanska hoitaa omat työttömät paremmalla rahalla ja sosiaaliturvalla, pitäen heidät töissä ja kasvattamassa tulopottia, josta jaetaan verotuloja. Suomi ei satsaa omiinsa, vaan on hinkuamassa työvoimaa mieluummin ulkomailta.
Mitä jos tekisimme asiat jatkossa tosiin. Satsaisimme enemmän omiin työttömiin ja heidän työllistymiseensä?

Lainaus käyttäjältä: EL SID - tänään kello 09:33:44

    energiaverojen nostolla on myös kerrannaisvaikutukset. en jaksa/viitsi enkä myös saa tuoda tähän laskelmia, mutta viimeisellä kerralla energiaverojen noston jälkeen jouduin nostamaan meidän 6 huoneiston taloyhtiön (energialuokka C, kaukolämpö) yhtiövastikkeita 12%, joka oli kaikkien aikojen suurin korotus.


Kerrannaisvaikutukset lienevät pieniä jos puhutaan asumisesta. Energiahan ostetaan suoraan tuottajalta kulutettavaksi eli väliportaita ei juurikaan ole.
Normaalisti yhtiövastike on murto-osa vuokrasta. 12% korotus ei siis luo kovinkaan suuria vuokrankorotuspaineita.

pääomatveroja maksetaan vain siitä osuudesta, joka jää tuloksi, eli tässä tapauksessa vuokra-miinus menot (vastike, mahdolliset lainakulut mahdolliset remontikulut)=tulot, joista maksetaan veroja.

ainakin monella piensijoitajalla vastike on suurin menoerä, ja vuokra määräytyy sen mukaan, eli käytännössä jokainen korotus lisää vuokraa.

Tällaisia tapauksia voi olla mutta tuo kuulostaa yleistyksenä liioittelulta.
Eläkeiläinen on yleensä aika velaton ja hänen elinkustannukset ovat alhaiset. 1000 euroa kuussa riittää vallan mainoisti jos ei elätä muita ihmisiä.

Miksi hyökkäät eläkeläisiä vastaan?

Nämä mikavehviläiset ja muut veijarit yleensä ovat aika velattomia ja heidän elinkustannuksensa ovat alhaiset. Heillekin siis tuolla logiikallasi pitäisi riittää 1000e/kk.

Asumiseen liittyvän energiaverotuksen hintavaikutusta yleensä liioitellaan. Poliittinen retoriikka on aiheuttanut sen, että ihmisille on syntynyt täysin vääristynyt käsitys miksi asumiskustannukset nousevat. Kuten esimerkkini osoitti, energiaverojen korotukset ovat täysin marginaalisessa asemassa. Puhutaan muutamista euroista kuukaudessa.

Eli koska puhutaan muutamista euroista/kk, pitää vaan jättää tupakka-aski ostamatta?

Tajuatko ollenkaan, minkälaista soopaa taas syydät? Kun energiavero, oli se sitten nimeltään energia-, sähkö- tai vaikka hilavitunvitkutinvero, siihen päälle tulee vielä arvonlisävero.

Rautalankaa, todista vääräksi jos pystyt.

Esimerkki I, kulutus laskutuskaudella 7.000 kWh.

Sähkövero 30.6. 2010 asti oli 1,0773 snt/kWh.  Sähkövero siis 70 * 1,0773 = 75,411e.

Tämä 75,411e kokonaisuudessaan sisältyy arvonlisäverottomaan laskun loppusummaan, joka koostuu karkeasti ottaen kolmesta eri osa-alueesta: energian kulutus + (sähkön siirto + sähkövero). Jälkimmäiset suluissa, koska noihin tavallinen eläkeläinen ei pysty vaikuttamaan. Tähän lisätään alv, joka 30.6. 2010 asti oli 22%.

Esimerkki II, kulutus edelleen 7.000 kWh.

Sähkövero 1.7. 2010 alkaen olikin 1,0861 snt/kWh. Mitä muuta tuolloin tapahtuikaan? Aivan, ALV nousi prosenttiyksikön 22 -> 23%. Nyt eläkeläinen maksaa hulppeista 1000e/kk tuloistaan sähköveroa 76,027e, lisäksi korotettu ALV.

Siis miten niin energiaveron korotus ei muka aiheuta kerrannaisvaikutuksia? Selitä, jos osaat.

Juuri näin.

lähden tästä töihin maksamaan evroja, joten ehdin vastata vain osaan väitteistäsi:

[sivullinen.]

Kuka sanoo, että maahanmuuttajia kiinnostaa jäädä tekemään vanhus- ja siivoustyötä Suomeen, kun elintasomme lasku on tasoittanut talouskuiluamme kolmansiin maihin?

Selvä se on että he nostavat kytkintä sinä päivänä kun kotimaasta saa samaa palkkaa kuin Suomesta. Suomen luonto ja ilmasto eivät ulkomaalaisille näyttäydy niin auvoisana paratiisina kuin meille jotka olemme siihen tottuneet.

Oma veikkaukseni vielä on ettei tulojen tasaantumiseen mene kauaa. Eurokriisi nimittäin tekee tuhoa sellaista vauhtia. Jo siinä vaiheessa kun Suomen kaduilla polttopullot lentää, lähtee suurin osa ulkomaalaisista - joilla on edes hieman omaa rahaa - kauas pois. Mutta eipä siinä vaiheessa enää "työvoimapula" ole ongelmalistan kärjessä muutenkaan.

[Jouko]

Energian hinta on yksi merkittävä tekijä ajamaan vientiteoliisuus pois Suomesta. Ja me olemme riippuvaisia vientikaupasta. Emme pärjää pelkästään toistemme pyykkejä pesemällä tai velkoja järjestelemällä. Tätä vauhtia meillä on pian bobrikovin aikainen elintaso.

[retired]

Eläkeiläinen on yleensä aika velaton ja hänen elinkustannukset ovat alhaiset. 1000 euroa kuussa riittää vallan mainoisti jos ei elätä muita ihmisiä.

Niin, eläkeläisenhän ei tarvitse muuta kuin herätä aamulla, syödä puuronsa, katsella ikkunasta ulos kunnes hämärä koittaa ja käydä nukkumaan!

En tiedä minkä ikäinen olet(hkanime), mutta toivon sinun pääsevän "nauttimaan" rikkaasta ja huolettomasta eläkkeestä jo hyvissä ajoin ennen varsinaista eläkeikää, pudotus sieltä tietämättömyyden marmoritornista reaalimaailman paskaojaan kyllä kirpaisee, mutta toisaalta pudotuksen aiheuttama valtava vitutus ja raivo estää, ainakin aikansa, sinua vajoamasta apatiaan ja syvään masennukseen!

Ainoana oljenkortena ja pääsylippuna takaisin elämään teet lottorivin tai pari ja toivot että kerrankin tärppäisi. Tänä vuonna saat sen 1000€/kk, ensi vuonna se on 1019€/kk, mutta kaikki muu onkin noussut paljon enemmän, joka vuosi olet edellistä köyhempi ja varmaa on ettei muutosta parempaan ainakaan eläkkeiden suhteen ole, päin vastoin, todennäköisempää on että eläkkeet pienenvät entisestään.

Nimim. Reiluna nelikymppisenä paskaojaan pudonnut, eli päässyt "nauttimaan" eläkkeen tuomasta "helposta ja huolettomasta" elämästä koko lopuksi elämää.

[Hob]

Energian hinta on yksi merkittävä tekijä ajamaan vientiteoliisuus pois Suomesta. Ja me olemme riippuvaisia vientikaupasta. Emme pärjää pelkästään toistemme pyykkejä pesemällä tai velkoja järjestelemällä. Tätä vauhtia meillä on pian bobrikovin aikainen elintaso.

Ihan uteliaisuudesta, onko Angry Birds mielestäsi vientikauppaa?

[Tuomas3]

Soisaaliturvan passivoivasta vaikutuksesta ei todellakaan ole ainakaan täysin kysymys. Ja kun sosiaaliturvaa leikataan, itse kunkin -myös Tuulikki Ukkolan -liikkuminen kadulla ilta-aikaan voi muuttua jännittävämmäksi.

Turvallisuuskortti pelataan aina. En ole kokenut oloani kovin uhatuksi ilta-aikaan maissa, joissa sosiaaliturva on olematon ja tilastojen mukaan rikollisuus pahempaa.

Kyllä se roskasakki jäisi leikatun sosiaaliturvan Suomessakin tietyille alueille ja eläminen olisi ihan yhtä normaalia täysipäisten ihmisten alueilla kuin nykyisinkin.

Tosin Suomessa on niin vitusti känniurpoja, että ne ovat turvallisuusuhka niin päivällä kuin illalla kaupungilla liikkuessa. Leikatun sosiaaliturvan Suomessa juopot ehkä vain päätyisivät mullan alle nopeammin.

Huomaa, ettet ole ainakaan asunut sellaisessa. Tavalliset ihmiset eivät liiku turistirysissäsi ja vain kaupungin valvotuilla alueilla.

Voit kokeilla pienessä hiprakassa tassutella baltian maissa pääkaupungin keskustan ulkopuolella iltaisin.

Britanniassa on vaikka kuinka paljon kaupunginosia ja kortteleita, minne en taatusti uskaltaisi. Ihan normaalien ihmisten alueita. Jenkkilää ja Venäjää turha edes mainita.

[Perttu Ahonen]

Aamulehdessä on aiheeseen liittyvä kirjoitus, vaikkei varsinainen vastaus Ukkolalle taida ollakaan. Lukekaa ensin ajatuksella ja bongatkaa kirjoittajan nimi vasta lopuksi. Asia alkaa yleisestä tempputyöllistämisestä ja siirtyy Ukkolan laiskistuttamiin nuoriin:

Työ- ja elinkeinoministeriön viime syksynä julkaiseman raportin mukaan työvoimapoliittisten aktiivitoimenpiteiden piirissä oli vuonna 2009 yhteensä noin 145 000 suomalaista.

Aktiivitoimenpiteillä tarkoitetaan toimia, joilla työttömiä tai työttömyysuhan alla olevia autetaan löytämään uusi työpaikka. Useimmiten toimenpiteet ovat työvoimakoulutusta, valmennusta, harjoittelua tai tuettua työllistämistä.

Tulokset eivät ole kovin rohkaisevia. Vuonna 2009 vain vajaa 23 prosenttia toimenpiteiden piirissä olleista työllistyi avoimille työmarkkinoille. Siis vain noin joka neljäs löysi itselleen oikean työpaikan: sellaisen, josta saa oikeaa palkkaa, jolla voi elättää itsensä ja perheensä.

Heikoimmin työllistyttiin valmentavasta työvoimakoulutuksesta (11,5 prosenttia työllistyi) ja työmarkkinatukeen kuuluvasta työharjoittelusta (12,3 prosenttia).

... (loput linkin takaa)

AL Vierailija 2012-03-12: Ilmainen harjoittelija on kuin tyhjä maitopurkki

Olipa järkevä kirjoitus ja osoitus todellisuudentajusta tässä asiassa.  "harjoittelija pisnes" on todella härskiä ultrakapitalismia ja laillistettua "orjatyötä" johon liittyy usein työvoimapoliittinen koulutuskusetus.