Kuinka yleistä se on? Uskaltaako kukaan kertoa omista kokemuksista.
VHM vetää kännissä naistaan pataan rutiininomaisesti, aina kun neekereille huutelultaan ehtii. Kuulemma.
Tuotanoin. Suhteessa välien selvittely nyrkein ei ole välien selvittelyä ollenkaan vaan toisen vahingoittamista tai pyrkimistä siihen rauhanomaisten keinojen loppuessa. Taustalla voi olla sitten mitä vaan lähtien elämäntilanteen aiheuttamista sisäisistä paineista, jotka eivät löydä muuta purkautumiskanavaa kuin oma suhde. Tuota tilannetta kannattaisi lähteä purkamaan puhumalla ja mielellään jonkun ulkopuolisen seurassa. Täällä on linkkejä tukipalveluihin:
http://www.apua.info/Kategoriat.aspx?classID=94e1cc64-c699-4d3c-9838-73a826dede5d
Varmaan joku asiaa tunteva tietää parempia. Voimia. <3
Asta voisi kertoa omasta puolestaan että jos pinna palaisi niin kuinka siitä asia etenisi.
Quote from: ruikonperä on 03.02.2012, 09:49:25
Asta voisi kertoa omasta puolestaan että jos pinna palaisi niin kuinka siitä asia etenisi.
En aivan ymmärtänyt, mutta ratkaisen riitatilanteet niin, että otan aikalisän, jolloin kumpikin saa tahollaan tilaa miettiä, mistä on kysymys. Näin olen toiminut lapsesta saakka.
Jaettuja kokemuksia?
http://areena.yle.fi/video/1327949363425
Quote from: Asta Tuominen on 03.02.2012, 09:52:26
Quote from: ruikonperä on 03.02.2012, 09:49:25
Asta voisi kertoa omasta puolestaan että jos pinna palaisi niin kuinka siitä asia etenisi.
En aivan ymmärtänyt, mutta ratkaisen riitatilanteet niin, että otan aikalisän, jolloin kumpikin saa tahollaan tilaa miettiä, mistä on kysymys. Näin olen toiminut lapsesta saakka.
Hienoa että vastasit. Et ole ainakaan feministi. ;D Se viimeisin Mot oli olevinaan jotakin uutta paljastaessaan naisten raivon. Ainahan se ollaan tiedetty mutta siitä ei olla vain puhuttu.
Minä voin tunnustaa kun muut ei rohkene. Minua on joskus riitatilanteessa nainen lyönyt, potkinut ja heitellyt esineillä. Mitäs tuossa sitten perheellinen mies voi paljon muuta tehdä kuin suvaita tilannetta. Jos akan pistää kuriin niin sittenpä olet itse pahoinpitelijä. Oman rauhan ja koskemattomuuden hintana on sitten viikonloppuisyys ja lapset menettävät turvallisen isän jääden kokonaan noidan armoille. Tämä on se todellisuus missä aika moni mies joutuu elämään.
Omalla kohdalla tosiaan kyseiseisiä tapahtumia on kymmenen vuoden aikana ollut kolme-neljä ja silloinkin hyvin lieviä, mutta pistää kuitenkin miettimään miten mahdotonta on miehen itseään perheessä puolustaa. Jo siitä, että ottaa naista ranteesta kiinni jää ranteeseen raskauttavat mustelmat todisteeksi miehen väkivaltaisuudesta. Kyynelehtivä naisuhri saa kaikkien myötätunnon puolelleen kun taas hakkaava mieshirviö on maailman halveksittavin olio.
Korville on tullut saatua moneen kertaan. Enkä myönnä että olisin ollut kovasti syyllinenkään. Vaan ei niin huonosti käynyt kuin yhtä kaveria lyötiin valurautaisella paistinpannaulla päälaelle ja heräsi verilammikosta. Olisi ollut pahoinpitelyssyytteen paikka. Vaan kuinkas äijät siinä tilanteessa yleensä toimiikaan?
Henkinen väkivalta on paljon satunnaisia fyysisiä yhteenottoja pahempaa.
Ja henkisen väkivallan käytössä osa naisista on todellisia mestareita.
"Jos mä lyön sua, sulta lähtee henki".
"Uhkailetko?"
"Ei kun totean faktan". ...Joten jätetään siihen.
Ensimmäinen naisystäväni oli väkivaltainen. Kerran pakenin paskikseen puukon kanssa takaa-ajavaa naista. Kerran soitin virkavallan rauhoittamaan. Kerran lehdenjakaja tuli väliin rauhoittelemaan. Kerran jouduin soittamaan ambulanssin hänelle. Viimeinen väkivaltakohtaus johti raastupaan hänen toimestaan. Hän myös petti siinä välissä. Luojan kiitos en ole väkivaltainen enkä ole naista koskaan lyönyt enkä pahoinpidellyt. Hätävarjeluna aiheutunut päänsärky ja mustelma riittävät. Siihen päättyy vuosien suhde leivättömän pöydän ääressä. Enempää en tästä kerro.
En ole psykologi enkä psykiatri, en edes vale-sellainen, mutta sanoisin että jonkinlainen persoonallisuushäiriö ajaa väkivaltaan. Väkivaltainen ihminen tarvitsee ammattiapua. Väkivalta on jonkinlainen hätähuuto.
Ystävällinen neuvo: Keskustele suhteen purkamisesta ennen kuin se on todella myöhäistä. Ikävää lukea mediasta niitä väkivaltaisuuden purkauksia mitkä näyttävät olevan liian yleisiä. Ne voidaan välttää keskustelemalla ja jakamalla vispilät kahteen. Elämänlaatukin paranee.
Tuossa keskustelussa ja ohjelmassakin tuli esille sellainen aivan älytön näkökulma että on jotenkin häpeällistä hakea apua siihen jos nainen on väkivaltainen. On unohdettu logiikka ihan kokonaan.
Otetaan esimerkki; olen aika kookas kaveri, yli 180 ja yli sata kiloa, eikä kaikki ole läskiäkään, mutta en minä pysty puolustautumaan täyden raivokohtauksen saanutta naista vastaan, etenkään jos hän ottaa käyttöön kättä pidempää.
Tai siis toki voisin, kyllä minä saan hänet maahan, tajun kankaalle jne. Helposti. Mutta olikos tämä nyt sitä mitä tässä tarkoitettiin? eli saankos minä nyt sitten vetää häntä daijuun että taju lähtee, jos en muutakaan voi? eli että tulee päälle niin kauan kun on tajuissaan? vai sidonko tuoliin? mitäs poliisi siitä tuumii? ja kuten tuossa MOT:ssä todettiin, jos teen noin, se on minä joka lähtee pahnoille, ei se nainen. Ei näillä reunaehdoilla voi mitään sille tehdä. Enintään yrittää heittää kämpästä pihalle niin ettei hän saisi kovin pahoja vammoja. Ja sittenkin paikalle tulee poliisi joka päästää hänet sisään ja vie minut pahnoille.
Ainoa keino olisi lähteä karkuun kodin ukopuolelle. Entä lapset? jättää heidät tuon raivoavan hullun armoille? ei kai? eli lapset kasaan ja karkuun? minne? tuttaville? sukulaisille? jos heitä on lähellä ja sinne voi mennä, hotelliin? kai jos on rahaa...
Mutta sitten pitäisi saada oikeasti apua tuolle naiselle joka riehuu. Kuka minua uskoo jos kerron asiasta? poliisi? ei taida, sosiaalitädit? taas päädyn itse syytettyjen penkille, varsinkin jos/kun nainen alkaa valehtelemaan että se olinkin minä ja hän vain puolustautui.... sitähän se MOT:ssä se femakkotutkijatätikin sanoi, että siksi nainen lyö kun häntä on lyöty aina ja kaikkialla.
Eli ainoa keino on lähteä lätkimään. Se on ok, jos ei ole lapsia. Jos taas on, niin harva uskaltaa jättää heitä yksinään väkivaltaisen naisen hoiviin ennenkuin sosiaalitädit pakottavat siihen avioeron yhteydessä. Eli pitäisi yrittää roikkua tämän väkivaltaisen naisen kanssa niin pitkään kuin voi, koska muuten lapset jäävät yksin hänen kanssaan.
Ja tämä taitaa olle noiden tutkimusten ja dokumenttien mukaan aikalailla se tilanne, missä monessa perheessä eletään. Siis eletään kunnes se nainen ottaa "heikkouttaan" (taas sen femakkotutkijatädin mielipide) sen veitsen (kaikki muut välineet kuvittelen että minunlaiseni mies saa torjuttua) ja tappaa (naiset yliedustettuja raaan väkivallan tekijöinä).
Korostan että minulla ei ole mitään tällaisia ongelmia, tuo on yhteenveto siitä miten olen asiat tulkinnut näitä juttuja kuunnellessani.
Kaikkiaan luulen että meillä on aikamoinen tilastopommi tuon naisiin kohdistuvan väkivallan sisällä. Eli se että mies puolustautuu väkivaltaista naista vastaan, menee aina tilastoihin naiseen kohdistuvana väkivaltana. Sitä harvoin pystyy tekemään sitä puolustautumista siten ettei siihen hyökkääjään jää minakäänlaisia jälkiä ennenkuin sen saa talttumaan.
Vaimoni löi minua kerran nyrkillä mahaan. Olin sitä ennen kiusannut häntä verbaalisti. Tapahtuneesta on noin 20 vuotta, emmekä ole ennen sitä tai sen jälkeen käyttäneet väkivaltaa liitossamme. Sukupuolistereotypiat olivat päälaellaan. Mies räpätti joutavia ja verbaalisesti heikompi vaimo turvautui väkivaltaan. Ollakseni rehellinen, se pallealyönti ei ollut täysin aiheeton.
Jos saapi sekoittaa oikeasti vakavaan asiaan hieman humööriä, niin Martti Huuhaa Innasella on "käsinmaalattu" taulu, jonka nimi on "Reilu mies ratkaisee asiat muutamalla reippaalla nyrkiniskulla". Ilmeisestikin, modernisoituna ja naisasiain näkökulmasta, sen nimi olisi: "Reilu, oikeamielinen nainen ratkaisee asiat parilla reippaalla potkulla tuhjakkeen munille".
Quote from: M on 03.02.2012, 18:09:27
Vaimoni löi minua kerran nyrkillä mahaan. Olin sitä ennen kiusannut häntä verbaalisti. Tapahtuneesta on noin 20 vuotta, emmekä ole ennen sitä tai sen jälkeen käyttäneet väkivaltaa liitossamme. Sukupuolistereotypiat olivat päälaellaan. Mies räpätti joutavia ja verbaalisesti heikompi vaimo turvautui väkivaltaan. Ollakseni rehellinen, se pallealyönti ei ollut täysin aiheeton.
Jos tuolle linjalle lähdetään: olen muinoin pikkukölvinä seurannut erästä liittoa sen lasten kanssa heidän kaverinaan useamman kerrankin, jossa olin täsmälleen samaa mieltä. Se turpaanveto oli täysin aiheesta tullut.
Rouva lisäsi höyryä niin kauan kunnes väistämätön tuli, eli sai turpiinsa. Se nähtiin me kölvitkin jo pitkän aikaa ennenkuin se varsinaisesti tapahtui. Kyselinkin pojilta, että miksi teidän äiti tekee noin, sehän kiusaa teidän isää ja kohta se lyö.... eivät ymmärtäneet hekään. Vetäytyivät vain omaan huoneeseensa ennen huipennusta.
Miten tämä on enemmän törkeää kuin se että kun sinä auoit päätäsi vaimollesi, niin hän löi? valitettavasti en pysty näkemään eroa.... :facepalm:
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2012, 17:44:46
Kaikkiaan luulen että meillä on aikamoinen tilastopommi tuon naisiin kohdistuvan väkivallan sisällä. Eli se että mies puolustautuu väkivaltaista naista vastaan, menee aina tilastoihin naiseen kohdistuvana väkivaltana. Sitä harvoin pystyy tekemään sitä puolustautumista siten ettei siihen hyökkääjään jää minakäänlaisia jälkiä ennenkuin sen saa talttumaan.
Olen tästä aivan samaa mieltä.
Quote from: Riukulehto on 03.02.2012, 18:20:03
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2012, 17:44:46
Kaikkiaan luulen että meillä on aikamoinen tilastopommi tuon naisiin kohdistuvan väkivallan sisällä. Eli se että mies puolustautuu väkivaltaista naista vastaan, menee aina tilastoihin naiseen kohdistuvana väkivaltana. Sitä harvoin pystyy tekemään sitä puolustautumista siten ettei siihen hyökkääjään jää minakäänlaisia jälkiä ennenkuin sen saa talttumaan.
Olen tästä aivan samaa mieltä.
Tästä on usein kysymys. Nainen saa usein köniinsä kun aloittaa tappelun. Mieheltä vaan odotetaan että saa taltutettua naisen. Aina se ei onnistu helposti ja se menee tosi väkivallaksi. Naiset kun eivät aina ole kovinkaan heikkoja fyysisesti ja henkisesti.
Ei ole ihan yksinkertainen asia.
Jos on jatkuvana ongelmana tuo jäkätys tms. -tilanteiden luisuminen väkivaltaan saakka, niin mitenkäs olis jos pitäisi kännykän sanelimen tai videokuvauksen helposti ja huomaamatta käynnistettävänä, että saa todisteita tilanteesta? Ettei sitten olisi vain sana sanaa vastaan, jos sossuun, käräjille tms. mennään.
Quote from: Alma-ata on 03.02.2012, 18:29:54
Jos on jatkuvana ongelmana tuo jäkätys tms. -tilanteiden luisuminen väkivaltaan saakka, niin mitenkäs olis jos pitäisi kännykän sanelimen tai videokuvauksen helposti ja huomaamatta käynnistettävänä, että saa todisteita tilanteesta? Ettei sitten olisi vain sana sanaa vastaan, jos sossuun, käräjille tms. mennään.
Rakastava, luottamuksen ilmapiiri? Itse luultavasti häipyisin ennen turvakameroita...
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2012, 18:15:38
Miten tämä on enemmän törkeää kuin se että kun sinä auoit päätäsi vaimollesi, niin hän löi? valitettavasti en pysty näkemään eroa.... :facepalm:
Eihän siinä lopulta olekaan eroa. Oli kyllä opettavainen tapaus ja onneksi nuoremmalla iällä. Oma oppini oli se, että väkivalta voi olla suusanallistakin, ja sillä voi ajaa toisen ahtaalle. Ei se juuri eroa muusta väkivllasta, tuo pahasuisuus.
Telaketjufeministien puheissa on vinha ristiriita: nainen nähdään vahvana ja itsenäisenä miehen veroisena toimijana, mutta kun kyse on parisuhde- tai perheväkivallasta on nainen aina käsitteellisesti heikompi osapuoli, jota tulee varjella miehen pahuudelta. Tämä on niin itsestäänselvää todellista tasa-arvoa kannattavalle, käsitemaailman ulkopuolella elävälle ihmisolennolle, että hirvittää kun miettii mediassa käytävän keskustelun tasoa. Naisen väkivallattomuus on käsitteenä pyhä asia eikä siihen tule puuttua.
Miehen odotetaan rauhoittavan kiukutteleva nainen. Naisen viha on oikeutettua, koska
se on vain kiukuttelua
lapsuudenkodissa koettu väkivalta
alistaminen
miehen fyysisen ylivoimaisuuden aiheuttama henkinen pelote
stressi
joutuu tekemään liikaa kotitöitä
mies ei tajua
mies ei rakasta
mies ei pidä huolta
mikä tahansa syy, jonka nainen keksii
ja kun mies on kyvytön rauhoittamaan vihaisen naisen, on miehessä vika. Väkivaltaisena ja alistavana toimijana nähdään mies. Mies ei voi tehdä mitään, koska minkäänlaisia väkivallattomia toimintamalleja ei ole annettu. Väkivaltainen nainen nähdään lapsen tasoisena kiukuttelevana toimijana, joka ei edes kykene fyysisesti vahingoittamaan miestä ja vaikka voisi, olisi se hyvin harvinaista. Nainen siis nähdään samanaikaisesti itsenäisenä, kyvykkäänä toimijana ja oikukkaana, kiukuttelevana lapsena.
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2012, 17:44:46
Ainoa keino olisi lähteä karkuun kodin ukopuolelle. Entä lapset? jättää heidät tuon raivoavan hullun armoille? ei kai? eli lapset kasaan ja karkuun? minne? tuttaville? sukulaisille? jos heitä on lähellä ja sinne voi mennä, hotelliin? kai jos on rahaa...
Kaikkein kannattavinta olisi kyllä suunnata lapsineen turvakotiin. Eivät ne ole pelkästään naisille. Ehkä siksi, että monet miehet luulevat esim. ensi- ja turvakotien liiton olevan suunnattu vain naisille, liitolla on erikseen jussi-työ miehille. Se on tarkoitettu sekä väkivaltaa harjoittaville että kokeville miehille. Siis myös niille, jotka "ottavat naiselta pataan".
Quote from: Jouko on 03.02.2012, 18:24:03
Quote from: Riukulehto on 03.02.2012, 18:20:03
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2012, 17:44:46
Kaikkiaan luulen että meillä on aikamoinen tilastopommi tuon naisiin kohdistuvan väkivallan sisällä. Eli se että mies puolustautuu väkivaltaista naista vastaan, menee aina tilastoihin naiseen kohdistuvana väkivaltana. Sitä harvoin pystyy tekemään sitä puolustautumista siten ettei siihen hyökkääjään jää minakäänlaisia jälkiä ennenkuin sen saa talttumaan.
Olen tästä aivan samaa mieltä.
Tästä on usein kysymys. Nainen saa usein köniinsä kun aloittaa tappelun. Mieheltä vaan odotetaan että saa taltutettua naisen. Aina se ei onnistu helposti ja se menee tosi väkivallaksi. Naiset kun eivät aina ole kovinkaan heikkoja fyysisesti ja henkisesti.
Ei ole ihan yksinkertainen asia.
Tuosta suhtautumisestahan kertoo esimerkiksi se hätäkeskuskonstun "otatsä naiselta pataan?"-heitto kun mies soitteli, että nyt tarvittas poliisia paikalle kun nainen riehuu taas. Tosiasiallisestihan kaikilla miehillä ei ole fyysisiä tai henkisiä edellytyksiä toimia "oikein" tuollaisessa tilanteessa, ei tarvitse olla kummoinenkaan siimakäsi jos nainen on suunnilleen samoissa ruumiinmitoissa ja vielä paremmassa fyysisessä kunnossa.
Naiset ovat kyllä aika hyviä ottamaan tuon "sä löit naista!"-kortin esiin. Työtehtävissä melkein vakioita nämä "ei naiseen saa koskea"-tyyppiset heitot kun jotain puliakkaa joutuu taluttamaan helvettiin rähisemästä ihmisten ilmoilta. Muuten ei ole vastaavia episodeja sattunut, paitsi kerran joku muija heitti shottilasilla baarissa vuosia sitten ollessani 18-vuotias. Lasi tosin lensi hilkulla pään ohi, nousin pystyyn ja kuittasin asian "mitä vittua sä teet?"-henkisesti vaikka miespuolisen ollessa kyseessä olisi tuosta todennäköisesti seurannut perinteinen baarirähinä.
Quote from: minerva on 03.02.2012, 19:31:55
Quote from: Porilainen munalla on 03.02.2012, 17:01:33
Henkinen väkivalta on paljon satunnaisia fyysisiä yhteenottoja pahempaa.
Ja henkisen väkivallan käytössä osa naisista on todellisia mestareita.
Kuuntelisin mieluummin nälvimistä kuin saisin aivovaurion, halvaantuisin tai edes menettäisin hampaan.
Mutta ei ole pakko sietää nälvimistäkään.
Koulutetuissa naisissa on paljon sinkkuja.
Mun äiti oli älykäs, koulutettu ja juoppo. Viimeistä tosin vasta kun olin kahdeksan ja siitä vanhempi. Koska hänellä oli itsellään ollut ongelmallinen suhde äitiinsä murrosiässä (ei fyysistä väkivaltaa), meidän suhde muuttui myös varsin ongelmalliseksi mutsin juoppouden ja mun kasvun myötä. Olisin kyllä kestänyt fyysisen väkivallan yrityksiä; urheilijana ja fyysisesti isompi kokoisena olisin puolustanut itseäni varmaan jo kymmenvuotiaasta. Mutsin henkiselle väkivallalle en voinut tehdä mitään. Ennenkuin murrosiässä vedin mutsia pataan. En hyväksy väkivaltaa, en omalta kohdaltani enkä isältänä. (osa syy että löin äitiä, oli tietysti se, että faija oli lyönyt) Ymmärrän kuitenkin hiton hyvin minkälaista henkistä väkivaltaa voidaan harrastaa ja miten silmisissä sumenee.
Asiat eivät ole niin yksinkertaisia että henkinen väkivalta pitää hyväksyä. Saako lapsen nujertaa? Minusta 12 vuotias on lapsi.
Quote from: MW on 03.02.2012, 18:37:18
Quote from: Alma-ata on 03.02.2012, 18:29:54
Jos on jatkuvana ongelmana tuo jäkätys tms. -tilanteiden luisuminen väkivaltaan saakka, niin mitenkäs olis jos pitäisi kännykän sanelimen tai videokuvauksen helposti ja huomaamatta käynnistettävänä, että saa todisteita tilanteesta? Ettei sitten olisi vain sana sanaa vastaan, jos sossuun, käräjille tms. mennään.
Rakastava, luottamuksen ilmapiiri? Itse luultavasti häipyisin ennen turvakameroita...
No meinasin kyllä, että hakkavassa ilmapiirissä. Ja pontimena olivat nuo muutamat kommentit, joissa sanottiin, että mies se on joka pahnoille lähtee, menettää lapset, eikä kukaan usko jne.
Jotenkin ihmetyttää tuo hätäkeskuksen henkilön käyttämä kieli; He kun tuppaavat käyttämään hyvin muodollista ja virallista kieltä ja "pataan ottaminen" ei ole kovin muodollista tai virallista kieltä.
Quote from: -PPT- on 03.02.2012, 20:16:03
Jotenkin ihmetyttää tuo hätäkeskuksen henkilön käyttämä kieli; He kun tuppaavat käyttämään hyvin muodollista ja virallista kieltä ja "pataan ottaminen" ei ole kovin muodollista tai virallista kieltä.
Eikä kyse edes ole mistään "pataan ottamisesta". Jos menet mukaan ja "et ota pataan", niin lennät pahnoille ja nainen on marttyyri. Saa olla aika iso korsto joka rauhoittaa hulluna riehuvan ja päällekäyvän naisen vahingoittamatta sitä ja/tai ottamatta samalla hieman "pataan" siinä touhussa. Ja miten sen edes rauhoittaa? pitääkö asentaa sänkyyn lepositeet vai hankkia pakkopaita johon sen tunkee siksi aikaa kunnes viilenee? liki kaikki muu vaatii sellaista väkivaltaa että siitä joutuu itse syyllisten penkille, tosin todennäköisesti joutuisi siitäkin että laittaa vaimon pakkopaitaan ;D
Eli tilanne on todellisuudessa se että "pataan tulee" teki sitten niin tai näin.
Kunniallista tietä miehellä ei näillä feministien petaamilla säännöillä ole olemassakaan kun nainen käy päälle.
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2012, 20:22:16
Quote from: -PPT- on 03.02.2012, 20:16:03
Jotenkin ihmetyttää tuo hätäkeskuksen henkilön käyttämä kieli; He kun tuppaavat käyttämään hyvin muodollista ja virallista kieltä ja "pataan ottaminen" ei ole kovin muodollista tai virallista kieltä.
Eikä kyse edes ole mistään "pataan ottamisesta". Jos menet mukaan ja "et ota pataan", niin lennät pahnoille ja nainen on marttyyri. Saa olla aika iso korsto joka rauhoittaa hulluna riehuvan ja päällekäyvän naisen vahingoittamatta sitä ja/tai ottamatta samalla hieman "pataan" siinä touhussa. Ja miten sen edes rauhoittaa? pitääkö asentaa sänkyyn lepositeet vai hankkia pakkopaita johon sen tunkee siksi aikaa kunnes viilenee? liki kaikki muu vaatii sellaista väkivaltaa että siitä joutuu itse syyllisten penkille, tosin todennäköisesti joutuisi siitäkin että laittaa vaimon pakkopaitaan ;D
Eli tilanne on todellisuudessa se että "pataan tulee" teki sitten niin tai näin.
Kunniallista tietä miehellä ei näillä feministien petaamilla säännöillä ole olemassakaan kun nainen käy päälle.
Ei niin ole. Onneksi se on jokseenkin harvinaista. Kumminkin se pitää ottaa huomioon kun punnitaan perheväkivaltajuttuja, joista niin kovasti paasataan.
Quote from: MW on 03.02.2012, 18:37:18
Rakastava, luottamuksen ilmapiiri? Itse luultavasti häipyisin ennen turvakameroita...
Olisko sinulla lapsia tuossa tilanteessa? Pettäisitkö heidät oman mukavuutesi takia, jättäisit heidät noidan armoille ja lähtisit itse viettämään mukavaa ja turvallista elämää vai miten..?
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2012, 20:22:16
Ja miten sen edes rauhoittaa? p
Hallintaotteiden tuntemus on tässä tilanteessa hyödyksi.
Quote from: Huolestunut Kansalainen on 03.02.2012, 20:40:42
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2012, 20:22:16
Ja miten sen edes rauhoittaa? p
Hallintaotteiden tuntemus on tässä tilanteessa hyödyksi.
Vaikka kuinka käyttää hallintaotteita, niin jää niistäkin "nirhaumia" naisen ihoon, jotka ovat sitten todisteina miestä vastaan..
Quote from: VeePee on 03.02.2012, 20:34:59
Quote from: MW on 03.02.2012, 18:37:18
Rakastava, luottamuksen ilmapiiri? Itse luultavasti häipyisin ennen turvakameroita...
Olisko sinulla lapsia tuossa tilanteessa? Pettäisitkö heidät oman mukavuutesi takia, jättäisit heidät noidan armoille ja lähtisit itse viettämään mukavaa ja turvallista elämää vai miten..?
No ei joutunut päättämään, noita lähti, lasten kanssa. Mitään väkivaltaa ei ollut. Sitä joko elättää, jolloin ei ole aina paikalla rakastamassa ja välittämässä, tai sitten on, ja on työtön kunnianhimoton luuseri.
Lapsiin ja exään on suhteet kunnossa, tämä oli tämmöinen elämä, tällä kertaa.
Quote from: Ulkopuolinen on 03.02.2012, 21:58:29
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2012, 20:22:16
Eli tilanne on todellisuudessa se että "pataan tulee" teki sitten niin tai näin.
Kunniallista tietä miehellä ei näillä feministien petaamilla säännöillä ole olemassakaan kun nainen käy päälle.
Kunniallinen tie on se, että ottaa kerran pataansa ja häipyy sen jälkeen parisuhteesta jos voi. Ellei - esim. lasten vuoksi - voi niin sitten hankkii tarpeeksi todisteita vaikka ottamalla tusina kertaa pataansa.
Eihän sekään oikeudenmukaista ole mutta paljon muuta ei voi.
Eihän naisellakaan ole. Siis normiperheissä. "Sehän on hyvä mies, väliäkö tuolla?".
Quote from: Kyborg on 03.02.2012, 21:18:57
Varoituksen sana: jos daamin lapsuudessa on ollut paljon väkivaltaa (henkistä/fyysistä/nähtyä/koettua) niin on erittäin suuri riski että käyttäytymismalli seuraa mukana myös parisuhteeseen. Vaikuttaa itsestäänselvyydeltä, mutta saattaa unohtua yllättävän helposti...
Allekirjoitan. Eräs tarina lähipiiristä on tällainen:
erästä naista oli isä käyttänyt hyväksi lapsena. Hän karkasi kotoa muistaakseni 14-vuotiaana ja eli sen jälkeen maan alla, kavereiden ja tuttavien luona (ei Suomessa). Hän eli nuoruudessaan ns. hurjaa elämää: joi, käytti huumeita ja miessuhteet tulivat ja menivät.
Eräs mies tapasi hänet, ihastui, tunsi valtavaa sääliä tämän kokemusten takia ja halusi pelastaa tämän tyttörukan, joka silloin oli parikymppinen, ja tarjota hänelle turvallista elämää - maailmassa on vielä ritareita.
Hyvin pian kuitenkin selvisi, että alkoholi, huumeet ja irtosuhteet kulkivat katkeamatta kuviossa mukana. Vuosien aikana nainen alkoi muuttua väkivaltaiseksi. Tilanne huipentui kerran siihen, että nainen potkaisi jalkansa lasioven läpi niin, että lasi meni palasiksi ja jalkaan tuli kunnon veriruhjeet. Hän soitti paikalle poliisit ja kertoi, että hänen miehensä oli aiheuttanut tilanteen ja syytti tätä väkivaltaisuudesta. Poliisit laittoivat miehen rautoihin (vaikka tämä oli juuri tullut kotiin ja oli asiasta pihalla kuin lumiukko) ja olivat viemässä häntä pois, kun pariskunnan noin viisivuotias lapsi sanoi, että äiti itse oli potkaissut jalan oven läpi ja soittanut poliisille - isä ei ollut tuolloin edes kotona.
Tuon jälkeen pariskunta erosi.
Ja tuosta perheen lapsesta minä kasvatin aikuisen, joka opiskelee nyt täällä Suomessa matkailualaa. :)
Minua on lyöty, potkittu, raavittu, heitetty paistinpannulla, läiskitty tiskirätillä ja vaikka mitä. Yksikään tapaus ei ole oikeastaan laskettavissa normaaliksi väkivallaksi, vissiin. Ensinnäkin, osaan olla vallan riivatun ärsyttävä, mutta en syytä toista, jos itse olen aloittanut. Sen lisäksi olen niin iso ja vahva, että minun kimppuuni uskaltaa nainen hyvin hyökätä, koska ilmiselvästi selviän tilanteesta helposti. Enimmät tapaukset on nuoruuden ajalta ja naiset vain kerjäsivät huomiota, nauttivat siitä, kun otin kiinni ja vähän rääkkäsin.
Vaimo on hiukan tylsä ja tyytyy vain kiukuttelemaan.
mä en itse saa naiseltani pataan.
Mutta sellainen tilanne missä joutuisi valitsemaan ottaako pataan tai lähteekö ämmä lasten kanssa, olisi kammottava.
Yhteiskunta on varmaan sellainen missä mies saa ilman muuta syyt päälleen vaikka nainen olisi syypää.
Silti neuvoisin välttämään löysässä hirressä olemista. Kannattaisi ehkä mennä omin päin kertomaan tilanteesta jollekin viranomaiselle että akka lyö ja uhkaa viedä lapset jos en anna lyödä.
Mutta jos tilanteeseen ei liity lapsia, niin sitten vaan nyrkillä ämmää naamaan jos käy päälle. Tasa-arvo pitää olla.
Quote from: Sinnalii on 03.02.2012, 22:00:39Eihän naisellakaan ole. Siis normiperheissä. "Sehän on hyvä mies, väliäkö tuolla?".
Höpö höpö, aivan han-tason kommentti. Jos olet kerran niin telaketjufeministi joka ei edes halua yrittää ymmärtää ongelmaa, niin keksi jotain hieman vakuuttavampaa, tuo oli lähinnä tasoa säälittävä.
Naisella on aina mahdollisuus lähteä ja syyttää miestä väkivaltaiseksi ja se on täysin "kunniallinen" keino ja siihen saa tukea ja ymmärrystä niin suvulta kuin ulkopuolisilta. Koko systeemi on viritetty tällaisia tapauksia varten.
Quote from: Eugen235 on 03.02.2012, 22:50:52
Mutta jos tilanteeseen ei liity lapsia, niin sitten vaan nyrkillä ämmää naamaan jos käy päälle. Tasa-arvo pitää olla.
Väkivalta ei ole tasa-arvoa vaan tilanteen hallinnan menettämistä.
Quote from: Asta Tuominen on 03.02.2012, 23:10:47
Quote from: Eugen235 on 03.02.2012, 22:50:52
Mutta jos tilanteeseen ei liity lapsia, niin sitten vaan nyrkillä ämmää naamaan jos käy päälle. Tasa-arvo pitää olla.
Väkivalta ei ole tasa-arvoa vaan tilanteen hallinnan menettämistä.
Onko se tasa-arvoa että ämmä lyö ja mies antaa lyödä?
Väkivalta on politiikan jatkamista vaihtoehtoisin keinoin, vai miten joku joskus sanoi. ;)
Quote from: Eugen235 on 03.02.2012, 23:14:57
Quote from: Asta Tuominen on 03.02.2012, 23:10:47
Quote from: Eugen235 on 03.02.2012, 22:50:52
Mutta jos tilanteeseen ei liity lapsia, niin sitten vaan nyrkillä ämmää naamaan jos käy päälle. Tasa-arvo pitää olla.
Väkivalta ei ole tasa-arvoa vaan tilanteen hallinnan menettämistä.
Onko se tasa-arvoa että ämmä lyö ja mies antaa lyödä?
Tuossa tilanteessa suosittelen sitä keinoa, jota itsekin käytän: aikalisä, tarvittaessa poistu paikalta niin pitkäksi aikaa, että tilanne rauhoittuu ja tilanteeseen johtanut syy saadaan selvitettyä.
Kasvoin nelilapsisen perheen vanhimpana ja me kaikki neljä synnyimme viiden vuoden sisään - kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Se oli paras mahdollinen sosiaalinen kasvuympäristö, koska me kaikki taistelimme tilasta, vanhempien huomiosta, Aku Ankan lukemisesta ja kaikesta mahdollisesta. Pelasimme myös ahkerasti korttia, lautapelejä, shakkia, mitä vaan. Ja opimme jakamaan ja ymmärtämään toistemme erilaisuutta. En voi edes kuvitella, mitä on ollut kasvaa ainoana lapsena tai kun lasten ikäero on suuri. Tuon oman lapsuuteni yksi arvokkaimmista opeista on ollut ottaa aikalisä ja lähteä pois tilanteesta, kun riita alkaa niin sanotusti lähteä lapasesta.
Tasa-arvolla ja väkivallalla ei ole mitään tekemistä keskenään. Väkivalta on väkivaltaa, eikä siihen kannata liittää mitään sen ulkopuolista. Jos akka lyö, se ei ole tasa-arvoa, että lyöt takaisin. Akalla on silloin jokin ongelma, jota hän ei kykene käsittelemään. Väkivalta on oire, ei ratkaisu.
Quote from: OTU on 03.02.2012, 18:12:15
Jos saapi sekoittaa oikeasti vakavaan asiaan hieman humööriä, niin Martti Huuhaa Innasella on "käsinmaalattu" taulu, jonka nimi on "Reilu mies ratkaisee asiat muutamalla reippaalla nyrkiniskulla". Ilmeisestikin, modernisoituna ja naisasiain näkökulmasta, sen nimi olisi: "Reilu, oikeamielinen nainen ratkaisee asiat parilla reippaalla potkulla tuhjakkeen munille".
;D ;D ;D
Quote from: Riukulehto on 03.02.2012, 20:45:02
Quote from: Huolestunut Kansalainen on 03.02.2012, 20:40:42
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2012, 20:22:16
Ja miten sen edes rauhoittaa? p
Hallintaotteiden tuntemus on tässä tilanteessa hyödyksi.
Vaikka kuinka käyttää hallintaotteita, niin jää niistäkin "nirhaumia" naisen ihoon, jotka ovat sitten todisteina miestä vastaan..
Ahtaassa tilassa raivohulluuskohtauksen saanut lyö päänsä tarkoituksella ja tahallaan kovaan nurkkaan tietäen että nyt hän saa "todisteita". Edellisellä kerralla nainen hakkasi omaa päätänsä seinään "katatonisessa" tilassa niin että jouduin soittamaan poliisin. Vaikka hälytys on kirjattu poliisilaitoksella ja partio käynyt paikalla sitä ei oikeudessa lueta eikä siihen voi vedota kuten amerikkalaisissa oikeudenkäynneissä. Oikeuden puheenjohtaja on sitten myös ihan sattumalta nainen.
Joten, älkää käyttäkö hallintaotteita. Niistä on vain haittaa. Älkää käykö käsiksi vaan luojan tähden paetkaa! Paetkaa vaikka ikkunasta!
Nimim. kaiken kokenut.
Quote from: Sanna Onkamo on 03.02.2012, 19:05:27
Telaketjufeministien puheissa on vinha ristiriita: nainen nähdään vahvana ja itsenäisenä miehen veroisena toimijana, mutta kun kyse on parisuhde- tai perheväkivallasta on nainen aina käsitteellisesti heikompi osapuoli, jota tulee varjella miehen pahuudelta. Tämä on niin itsestäänselvää todellista tasa-arvoa kannattavalle, käsitemaailman ulkopuolella elävälle ihmisolennolle, että hirvittää kun miettii mediassa käytävän keskustelun tasoa. Naisen väkivallattomuus on käsitteenä pyhä asia eikä siihen tule puuttua.
Miehen odotetaan rauhoittavan kiukutteleva nainen. Naisen viha on oikeutettua, koska
se on vain kiukuttelua
lapsuudenkodissa koettu väkivalta
alistaminen
miehen fyysisen ylivoimaisuuden aiheuttama henkinen pelote
stressi
joutuu tekemään liikaa kotitöitä
mies ei tajua
mies ei rakasta
mies ei pidä huolta
mikä tahansa syy, jonka nainen keksii
ja kun mies on kyvytön rauhoittamaan vihaisen naisen, on miehessä vika. Väkivaltaisena ja alistavana toimijana nähdään mies. Mies ei voi tehdä mitään, koska minkäänlaisia väkivallattomia toimintamalleja ei ole annettu. Väkivaltainen nainen nähdään lapsen tasoisena kiukuttelevana toimijana, joka ei edes kykene fyysisesti vahingoittamaan miestä ja vaikka voisi, olisi se hyvin harvinaista. Nainen siis nähdään samanaikaisesti itsenäisenä, kyvykkäänä toimijana ja oikukkaana, kiukuttelevana lapsena.
Ikinä ennen en ole lukenut näin selväsanaista ja värittymätöntä kirjoitusta kyseisestä aiheesta.
Aina kun olen saanut turpaan niin tekijä on ollut nainen. Parhaimmillaan viittä miestä vastaan olen puolustautunut niin etten ole saanut kunnollista osumaa, koska miehisestä uhosta näkee aina etukäteen mitä on tulossa. Nainen lyö yllättäen, ja syykin siihen on yleensä niin typerä ettei sitä osaa odottaa. Aina päissään, sen päätteeksi kun on itse aloittanut sanallisen sodan ja jää häviölle.
Kerran sanoin että lyöt niinkuin akat, kokeile kovempaa. Löi vielä pari kolme kertaa ja sitten rauhoittui ja alkoi itkemään ja pyytelemään anteeksi. Tästä vitsailtiin seuraavana päivänä kun en löytänyt edes mustelmaa naamasta. Häntä hävetti silti.
Kerran löin takaisin, silloinkin rauhottui, alkoi itkemään ja pyytelemään anteeksi. Tästä ei vitsailtu ja minua hävetti.
Kerran puolituttu tyllerö läppäisi naamaan ja se oli muka hyväkin vitsi. Sanoin että lyöpä vielä niin lyön takaisin. Kauhea parku alkoi ettei naista saa lyödä.
Ei nuista ota selvää piru Erkkikään.
Minäpä onnistuin laillisella henkisellä väkivalla karkottamaan isäbi, äitini, isovanhempani ja siskoni häiritsemästä elämääni ja en ole niitä saastoja nähnyt vuosiin. Tämä tiedoksi Turjalaiselle joka väittää että muka asun vuokralla vanhempieni omistamassa asunnossa... Mennäänkö käräjille tuosta?
Ei ole omakohtaisia kokemuksia väkivaltaisesta suhteesta mutta täytyy sanoa, että lukemisen arvoinen ketju. Kuten viesteistä käy ilmi, väkivaltaiselle naiselle ei mies voi oikein mitään. Nainen saa viime kädessä aina virkavallan ja yhteiskunnan puolelleen. Yksinäisellä miehellä ei ole mahdollisuuksia koneistoa vastaan, vaikka kuinka olisi fyysisesti ja psyykkisesti vahva. Täytyy valita todella huolella, minkälaisen naisen kanssa menee yhteen. Jos ei löydä väkivallatonta, kannattanee jäädä sinkuksi. Ainakin säästyy parisuhdehelvetiltä ja viranomaismielivallalta.
Quote from: Nüivistunut on 04.02.2012, 01:20:31
Täytyy valita todella huolella, minkälaisen naisen kanssa menee yhteen. Jos ei löydä väkivallatonta, kannattanee jäädä sinkuksi. Ainakin säästyy parisuhdehelvetiltä ja viranomaismielivallalta.
Naisen väkivaltaisuus ei välttämättä käy mistään ilmi siinä vaiheessa, kun vasta harkitaan suhteen aloittamista. Useimmiten se ilmenee vasta myöhemmin, kun suhde on jo jatkunut jonkin aikaa.
Quote from: hkanime on 04.02.2012, 01:47:29
Kokemusta on naisista, jotka lähes etsii tekosyytä läpsäytellä ikään kun vaan nöyryttääkseen, erityisesti kun on muita läsnä.
Väitän, että tuo on hyvin harvinaista. Luultavasti suurin osa väkivaltaisista naisista osaa käyttäytyä asiallisesti kolmansien ihmisten läsnäollessa. Naiset käyttäytyvät väkivaltaisesti yleensä nimenomaan ollessaan miehensä kanssa kahden. Tällöin ulkopuoliset eivät millään voi uskoa, että ko. nainen olisi väkivaltainen.
Quote from: JR on 03.02.2012, 22:42:38
Minua on lyöty, potkittu, raavittu, heitetty paistinpannulla, läiskitty tiskirätillä ja vaikka mitä. Yksikään tapaus ei ole oikeastaan laskettavissa normaaliksi väkivallaksi, vissiin. Ensinnäkin, osaan olla vallan riivatun ärsyttävä, mutta en syytä toista, jos itse olen aloittanut.
Mites jos tämän kääntäisi toisin päin eli mies heittäisi naista paistinpannulla, kevyesti löisi ja potkisi naista ja aina väliin läsäyttäisi tiskirätillä päin näköä ihan vain siksi että nainen on riivatun ärsyttävä. Minua jurppii suunnattomasti se, että maailmassa on vain yksi olio, jota saa huvikseen mäiskiä ja se otus on VHM.
Ajattelin jättää viisaasti kommentoimatta ja kerkesin jopa ajattelemaan omahyväisesti että onhan teillä ongelmat. Sitten käsitin että mulla on vaan ollut tuuria kun hullua naista ole koskaan ollut. Yksi paha tilanne neljännesvuosisadan päästä tuli mieleeni, slloin pakenin vessaan turvaan raivotarta, paikalle jäänti olisi tarkoittanut puukkohippasia. En kanna kaunaa ja olemme väleissä vaikka suhteen päättymisestämmekin jo on melkein sama aika. Syykin raivoamiseen oli aika hyvä: kärysin vieraista.
Vanhemilla oli tätä että nainen lyö ja mies ottaa vastaan kaiken.
Siihen lisäksi vielä alkoholismi ja kaikki muut vastaavat niin jopas oli soppa kasassa.
Itseäni on nainen lyönyt ja tökännyt kynnellä silmään, molemmat tyylipuhtaita vahinkoja
tai no lyömisen kyllä ansaitsin ja sitä ei olis sattunu ellen olis päätäni liikauttanut, pahoittelut
oli kyllä pienen iskun arvosia :) Oma ratkaisu tilanteisiin jossa on mahdollisuus joutua
tappelemaan on että lähden pois tilanteesta ja ja asia puhutaan loppuun kun molemmat
on rauhoittuneet.
Mainittu toimintamalli, jossa mies pakenee paikalta kun nainen lyö ei toimi perheissä. Miten mies voi suojella lapsia naisen väkivallalta jos viranomaiset eivät usko miestä? Ystäväni asui muutama vuosi sitten sosiaalitoimen yksinhuoltajaäideille suunnittelemassa perhekodissa, jossa toimii perhekerho ja naiset saavat sosiaalitoimelta apua lastenhoitoon. Talossa kytättiin perhe-elämää kovalla silmällä, mutta näkemättä jäi, tai siihen ei puututtu, kun jotkut äidit ystäväni kertoman mukaan pahoinpitelivät lapsiaan. Yksi äiti hakkasi, toinen ryyppäsi, kolmas käytti huumeita ja neljäs suihkutti vesipyssyllä ja -letkulla kuumaa vettä lastensa päälle. Autot parkkipaikalla vaihtuivat ja aamulla naapurin ovesta lähti ulos eri mies kuin illalla tuli sisään.
Ei voi sanoa, että perhekodin henkilöstö olisi ollut kykenemätön seuraamaan äitien toimintaa. Ystäväni teki kerran perusteellisen siivouksen asunnossaan kun lapset vielä nukkuivat. Kaksi työntekijää tuli asuntoon, valitti keittiössä olleista roskapusseista ja keitti lapsille kaurapuuroa, koska nämä eivät olleet saaneet "kunnon ruokaa". Täti osasi vielä kiitellä itseään seuraavat puoli tuntia siitä, kuinka hyvää puuroa keitti. Toinen täti puhui ystävälleni kuin lapselle ja ihmetteli, mitä minä siellä teen kun en asu siellä. Olisi varmaan pitänyt keksiä, että minulla on ollut ystävääni kolmivuotiaasta asti lämmin ja ihana tyttörakkaussuhde.
Quote from: hkanime on 04.02.2012, 12:17:13
Olisiko sittenkin joskus järkevämpää ottaa lautasia viskelevästä eukosta kiinni ja nakata hänet lumihankeen istumaan hetkeksi kunnes rahoittuu?
Olen kuullut tekniikasta, että kiukutteleva nainen viedään niskasta kylmään suihkuun ja pidetään siellä niin kauan kunnes rauhoittuu. Havaintojeni mukaan kertakäsittely on riittänyt ja seuraavalla viikolla tekijä onkin saanut etsiä uuden naisen.
Niin joo, olen minäkin tietysti jollain tavalla järjestyksen palauttanut, yleensä. Talvisaikaan olen yleensä tunkenut lunta paidan alle, tai housuihin. Useimmiten kuitenkin vain kaatanut nätisti maahan, istunut päälle ja kysynyt vaikka, että: "rakastellaanko?" Mutta mutta, näistä on aikaa. Ei meillä perheessä tällaisia.
Olin aikoinani työväenopiston järjestysmieskurssilla. Siellä esitelmöi juntin oloinen vanhempi konstaapeli joka kertoi sivuanekdoottina, että jos kotona tulee vaimon kanssa vaikeuksia, niin:
kannattaa panna akka komeroon 24 tunniksi, ja sen jälkeen käydä kysymässä että "oletko rauhoittunut?".
Oli hieno ohje :-) Kyllä ennen vanhaan olivat asiat linjassa.
Quote from: Marko Parkkola on 04.02.2012, 16:49:44
Quote from: hkanime on 04.02.2012, 12:17:13
Olisiko sittenkin joskus järkevämpää ottaa lautasia viskelevästä eukosta kiinni ja nakata hänet lumihankeen istumaan hetkeksi kunnes rahoittuu?
Olen kuullut tekniikasta, että kiukutteleva nainen viedään niskasta kylmään suihkuun ja pidetään siellä niin kauan kunnes rauhoittuu. Havaintojeni mukaan kertakäsittely on riittänyt ja seuraavalla viikolla tekijä onkin saanut etsiä uuden naisen.
Sehän on pelkästään positiivista että tällainen henkilö lähtee, hän ei ole vahingoittunut, etkä ole saanut itse pahempia vammoja, etkä ole putkassa. Eikö?
Quote from: Koskela Suomesta on 05.02.2012, 07:33:21
Sehän on pelkästään positiivista että tällainen henkilö lähtee, hän ei ole vahingoittunut, etkä ole saanut itse pahempia vammoja, etkä ole putkassa. Eikö?
Sinulla on väärä pronomini. Olen vain kuullut ja observoinut moisesta tekniikasta. Minusta se kuulostaa kovin väkivaltaiselta.
Itselläni on käytössä kaksi tekniikkaa. Toinen on sängystä (varovasti) tiputtaminen, jota puolisoni kanssa nauretaan joka kerta, kun uhkaan tiputtaa milloin mistäkin (sängystä, sohvalta, tuolilta). Toinen on vanha kunnon mursutaktiikkaa, josta jäsen JR jo kirjoittikin. Urosmursuhan rankaisee naarasta makaamalla sen päällä (urosmursu painaa 3x naarasmursu).
Puolisollani on taktiikkana saada minut nolostuneeksi :)
On se varmaan pelottava kokemus kun sotanorsun kokoinen känninen akka huutaa polvillaan: "tule pois sieltä sängyn alta ja tappele kuin mies"!!. Hakisi kokoisiaan eikä kiusaisi pienempiään.. Olisi naapureillakin viihdettä koko rahalla.
Aihe on esimerkki siitä, että monelle ihmiset eivät ole ihmisiä, vaan miehiä ja naisia. Olen kauan ihmetellyt, että kuinka muka on mahdollista, että esim. periytyvät luonneviat, mm. väkivalta ei koskaan periytyisi tai huonolla kasvatuksella syntyisi naispuoliseen ihmiseen.
Liian usein naispuolisten viat ja ongelmat on taidettu tämän kansan parissa panna miesten piikkiin.
Yhteenottotilanteissa ei aina onnistu "poistuminen paikalta", koska toinen osapuoli usein osaa lähteä perään.
Minusta agraari-Suomen perua myös tietynlainen ylpeysmeemi, joka antaa naisellekin oikeuden alentaa miestään, joka oletetusti on loukannut isoa emäntää. Näin käy ilman testosteroniakin. Mainittu ylpeys ei salli alkaa purkamaan mitään sielullisten sotkujen ja väärin ymmärryksen vyyhtejä. Viina vielä lisääntyvästi on keino välttää peiliin katsominen.
Quote from: Miiluvahti on 04.02.2012, 00:05:49
Kun sanat loppuu alkaa viittomakieliset uutiset.
:D
Aika hyvä luettelo. Kuka ei tunnista jokaisesta tuntemastaan ihmisestä jotain listalla mainittua ominaisuutta? ;)
Johtuneeko kokoerosta vai mistä, mutta mun kohdalle on sattunut vain näitä "vittuilevia" naisia. Paitsi joo, ensimmäinen pitkäaikainen tyttöystäväni tirvaisi nyrkillä heilahduslyönnin korvan viereen, kun mökillä aamuyöllä kavareideni kanssa pidimme kovaa ääntä tyttöjen ollessa jo ilmeisesti nukkumassa. Tapahtunut hiljensi kaikki, mutta tilanne laukesi, kun katsoin kavereitani todeten kysyvästi: "Se löi?!"
Käsittelin tapahtunutta mielessäni ehkä pari päivää, ja muistin tapauksen hyvin, kun viimeisen kerran hyvästelimme toisemme noin puoli vuotta myöhemmin.
Ihan kiva, että nimimerkki Ulkopuolinen leimaat täällä yhden persoonallisuushäiriötyypin noin vahvasti sekopäiseksi ja väkivaltaiseksi. Viesteistäsi saa sellaisen käsityksen, että nainen, jolla on (diagnosoitu tai diagnosoimattomana) epävakaa persoonallisuus ts. rajatilapersoonallisuus olisi myös väkivaltainen miestä kohtaan sekä sitä, että tämä tyyppi ei ikinä kykene normaaliin ihmissuhteeseen parisuhde mukaanlukien.
Tiedoksi, että rajatilahäiriöön saa terapiaa eikä se merkitse elämänpituista taakkaa, sillä pitkäkestoisella hoidolla monen potilaan tila ei enää täytä rajatilahäiriön tautikriteereitä. Monella ongelma myös lievenee ajan myötä "kuin itsestään" persoonallisuuden tasoittuessa 30-40 ikävuoden jälkeen.
Täytyy myös muistaa, että kahta samanlaista persoonallisuushäiriöistä ei ole. Jotkut oireilevat paljon voimakkaammin mm. viiltelemällä, liiallisella päihteiden käytöllä ja holtittomalla seksuaalisuudella. Toisilla voi ilmetä lyhyitä masennusjaksoja sekä olla noita tyhjyyden, arvottomuuden ja irrallisuuden tunteita sekä kyvyttömyyttä nähdä elämässä jatkuvuutta, joka tekee elämänsuunnittelusta parisuhteiden ja ammatinvalinnan suhteen vaikeaa. Mikään ei kuitenkaan ole mahdotonta sellaiselle, joka tunnistaa itse mitä on.
Quote from: Ulkopuolinen on 05.02.2012, 13:31:58
- Käyttää muita apuminänä. Eli jos on vaikka ahdistunut/pelokas/vihainen niin toimii niin että saa läheisensä ahdistumaan/pelkäämään/suuttumaan tms. Ei ymmärrä eikä koe psykologista rajaa itsensä ja muiden välillä, joten tilanne jossa puoliso on tyytyväinen rajatilatapauksen ollessa raivoissaan on näille enemmänkin kuin identiteettikriisi, joka ratkeaa sillä että saadaan se toinenkin raivostumaan.
Minä olen ristinyt tämän "yleiseksi jaetun kärsimyksen taktiikaksi". En tiennytkään, että se voi olla oire jostain.
Ulkopuoliselle: En tarkoittanut dissata, mutta kuten niin usein, psykologia on tässäkin kovin epämääräistä tiedettä. Tällaiselle fuckki-insinöörille.
Se ei tarkoita, että psykologia olisi huuhaata, ei ollenkaan!
Quote from: LJT49/62 on 05.02.2012, 09:54:58Menestykseni tyttöystävän hankinnassa ei ole ollut kovin kaksinen. Useille naisille olen lähettänyt viestejä, mutta yhtään vastausta en ole vielä saanut. Täytynee muuttaa taktiikkaa siihen aiemmin mietittyyn itämaisen eukon hankinnan suuntaan.
Suosittelen luopumaan ajatuksesta. Aasialaiset naiset ovat yleisesti golddiggereitä, jotka menevät naimisiin länsimaisen miehen kanssa vain saadakseen itselleen elättäjän.
Quote from: Arvoton on 05.02.2012, 11:28:11
Yhteenottotilanteissa ei aina onnistu "poistuminen paikalta", koska toinen osapuoli usein osaa lähteä perään.
Yhteisestä asunnosta poistuminen on ongelmallista myös siksi, että riehuva nainen voi miehen poissaollessa ryhtyä vandalisoimaan miehen omaisuutta purkaakseen raivoaan. Jotkut ämmät huvikseen esim. heittelevät miehen vaatteita ulos ikkunasta.
Quote from: mikkoellila on 06.02.2012, 14:37:42
Quote from: LJT49/62 on 05.02.2012, 09:54:58Menestykseni tyttöystävän hankinnassa ei ole ollut kovin kaksinen. Useille naisille olen lähettänyt viestejä, mutta yhtään vastausta en ole vielä saanut. Täytynee muuttaa taktiikkaa siihen aiemmin mietittyyn itämaisen eukon hankinnan suuntaan.
Suosittelen luopumaan ajatuksesta. Aasialaiset naiset ovat yleisesti golddiggereitä, jotka menevät naimisiin länsimaisen miehen kanssa vain saadakseen itselleen elättäjän.
No onneksi esimerkiksi kuubassa lomailevat equadorilaiset miehet tai kokoomuksen puoluetoimistossa työskentelevät naiset eivät sellaisia nyt ainakaan ole :D
http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=rajatilah%C3%A4iri%C3%B6
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Persoonallisuush%C3%A4iri%C3%B6t
QuotePersoonallisuushäiriöt
Persoonallisuushäiriöt (F60-) muodostavat keskenään heterogeenisen, mutta kuitenkin muista mielenterveyden häiriöistä erottuvan ryhmän. Tällöin yksilön persoonallisuudessa ja käyttäytymistaipumuksissa on vakavia häiriöitä, jotka eivät suoranaisesti aiheudu elimellisestä syystä eivätkä muusta psykiatrisesta häiriöstä. Persoonallisuushäiriöille on ominaista huomattava pysyvyys, mikä ilmenee pitkäkestoisuutena, alkamisena yleensä nuoruusiässä (vaikka nuoruusikäisistä tätä diagnoosia ei ole vielä syytä tehdä persoonallisuuden "keskeneräisyyden" vuoksi) tai varhaisaikuisuudessa, usein sairaudentunnon puuttuminen, riippumattomuus tietystä sairausjaksosta ja ominaisuuksien korostuminen oireiden sijaan.
Persoonallisuushäiriöiden esiintyvyys
Persoonallisuushäiriöitä näyttäisi esiintyvän noin 10 %:lla väestöstä. Erityispopulaatioissa esiintyvyys voi olla huomattavastikin suurempi ja esiintyvyyteen vaikuttavat luonnollisesti myös tutkimuksissa käytetyt menetelmät ja sovelletut diagnostiset rajat. Yksittäisten persoonallisuushäiriöiden esiintyvyydessä on keskenään huomattavia, jopa kymmen-, mahdollisesti satakertaisia eroja. Yhtäpitävästi persoonallisuushäiriöitä näyttää esiintyvän miehillä enemmän kuin naisilla, ja niiden esiintyvyys alkaa laskea 30 ikävuoden jälkeen. Ilmiötä on selitetty sekä spontaaniparanemisella (kypsymisprosessilla) että osaan persoonallisuushäiriöitä liittyvällä lisääntyneellä kuolemanriskillä. Persoonallisuushäiriöitä tavataan enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla.
Persoonallisuushäiriöiden luokittelu
Persoonallisuushäiriöiden luokittelussa on syytä erottaa toisistaan psykodynaaminen ja deskriptiivinen näkökulma.
Psykodynaamiseen tutkimusperinteeseen ja käytäntöön perustuva luokittelu jaottelee ihmiset persoonallisuuden rakenteeltaan kolmeen pääryhmään, joista toki esiintyy välimuotoja.
Neuroottiselle ja normaalille persoonallisuuden rakenteelle on ominaista mm. integroitunut identiteetti (käsitys omasta itsestä), kehittyneet defenssit (minän puolustuskeinot) ja toimiva realiteetin testaus (todellisuuden taju).
Rajatilapersoonallisuuksilla esiintyy identiteetin diffuusiota, primitiivisiä defenssejä, tyypillisesti halkomista (ihmisten jaottelua hyviin ja pahoihin), mutta pääosin toimivaa realiteetin testausta, joka stressin tai päihteiden käytön yhteydessä saattaa tilapäisesti pettää.
Psykoottinen persoonallisuuden rakenne ilmenee identiteetin diffuusiona tai delusionaalisena (harhaluuloisena) identiteettinä, erittäin primitiivisinä defensseinä ja realiteetin testauksen pettämisenä (aistiharhojen tai harhaluulojen esiintyminen).
Deskriptiivisessä diagnostiikassa, jota noudatetaan nykyisin käytössä olevissa virallisissa tautiluokituksissa, eri häiriöt on luokiteltu oireiden tai käyttäytymisen piirteiden mukaan. Psykodynaamisesti luokitellut persoonallisuushäiriöt eivät siten suinkaan aina ole persoonallisuushäiriöitä deskriptiivisessä diagnostiikassa ja päinvastoin. Kaikki diagnostiset luokittelut ovat kuitenkin väistämättä luonteeltaan reduktionistisia, eivätkä niin ollen kuvaa niinkään yksilöä kuin hänen häiriötään. Samalla tavoin diagnosoidut ihmiset eivät ole muutoin välttämättä lainkaan toistensa kaltaisia.
Eri persoonallisuushäiriöt ICD-10-tautiluokituksessa
Seuraavat kuvaukset ja oirekriteerit perustuvat pääosin STAKESin kirjaan Ohjeita ja luokituksia 1995:3: Tautiluokitus ICD-10, suomalainen laitos Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksesta ICD-10.
F60.0 Epäluuloinen persoonallisuus
Luonteenomaista on epäluuloisuus, ylenmääräinen herkkyys takaiskuille, kyvyttömyys antaa anteeksi loukkauksia sekä taipumus kokemusten vääristymiseen tulkitsemalla toisten neutraalit tai ystävälliset teot vihamielisiksi tai halveksiviksi. Piirteisiin kuuluvat myös toistuvat perusteettomat epäilykset puolison seksuaalisesta uskollisuudesta sekä taistelunhaluinen ja itsepintainen tietoisuus omista oikeuksista. Myös liiallinen itsekeskeisyys ja omahyväisyys ovat usein esiintyviä ominaisuuksia.
F60.1 Eristäytyvä (skitsoidi) persoonallisuus
Ominaista on vetäytyminen pois tunnepitoisista, sosiaalisista ja muista suhteista mielikuvitukseen, yksinäisiin harrastuksiin ja itsetutkiskeluun. Kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvää on rajoittunut.
F60.2 Epäsosiaalinen persoonallisuus
Ominaista on piittaamattomuus sosiaalisista velvollisuuksista ja paatunut välinpitämättömyys toisten tunteita kohtaan. Käyttäytymisen ja vallitsevien sosiaalisten normien välillä on karkea epäsuhta. Epämiellyttävät kokemukset kuten rangaistukset eivät helposti muuta tällaista käyttäytymistä. Turhautumisen sietokyky on alhainen samoin kuin aggressiivisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen kynnys. Henkilöllä on taipumus moittia muita tai puolustella kaunistelevin järkeistyksin käytöstä, joka johtaa hänet selkkaukseen yhteiskunnan kanssa.
F60.3 Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus
Ominaista on taipumus toimia hetken mielijohteesta ja harkitsematta seurauksia. Mieliala on ennustamaton ja oikukas. Henkilö on altis tunteenpurkauksille eikä usein kykene hallitsemaan purkauksellista käytöstään. Hän on taipuvainen riitaisuuteen ja yhteentörmäyksiin toisten kanssa, varsinkin jos hänen hetken mielijohteita noudattavaa käytöstään estetään tai hillitään. Häiriö voidaan jakaa impulsiiviseen muotoon ja rajatilamuotoon. Impulsiivista muotoa luonnehtivat etenkin tunne-elämän epävakaus ja yllykkeitten hallinnan puute. Rajatilatyypille ovat lisäksi ominaisia häiriöt minäkuvassa, päämäärien asettamisessa ja sisäisissä tavoitteissa sekä jatkuva tyhjyyden tunne, kiihkeät ja epävakaat ihmissuhteet sekä taipumus itsetuhoiseen käytökseen, kuten itsemurha-aikeisiin ja yrityksiin.
F60.4 Huomionhakuinen persoonallisuus
Ominaista on pinnallinen ja epävakaa tunne-elämä, suurieleinen ja teennäinen esiintyminen, liioitteleva tunteiden ilmaiseminen, alttius vaikutteille, itsekeskeisyys, omien halujen tyydyttäminen ja toisten huomion laiminlyönti, herkkä loukkaantuvuus sekä jatkuva huomion, arvonannon ja jännityksen etsintä.
F60.5 Vaativa persoonallisuus
Ominaisia piirteitä ovat epäily, täydellisyyden tavoittelu, liikatunnollisuus, pikkutarkkuus, huolellisuus, itsepäisyys, varovaisuus ja jäykkyys. Henkilöllä saattaa olla hellittämättömiä epämieluisia ajatuksia tai yllykkeitä, jotka ovat lievempiä kuin pakko-oireisessa häiriössä.
F60.6 Estynyt persoonallisuus
Persoonallisuushäiriölle ovat ominaista jännityksen, pelon, epävarmuuden ja alemmuuden tunteet. Henkilön läheinen tuttavapiiri on suppea, hän kaipaa lakkaamatta hyväksyntää ja kiintymystä, on yliherkkä hylkäämiselle ja arvostelulle ja pyrkii välttämään tiettyjä toimintoja liioittelemalla jokapäiväisiin tilanteisiin liittyviä mahdollisia vaaroja ja uhkia.
F60.7 Riippuvainen persoonallisuus
Luonteenomaista on laaja-alainen alistuva tukeutuminen toisiin ihmisiin omaa elämää koskevien suurten ja pienten päätösten teossa, voimakas hylätyksi tulemisen pelko, avuttomuuden ja kyvyttömyyden tunne, alistuva mukautuminen vanhempien ja muiden ihmisten toiveisiin sekä heikko kyky vastata arkielämän vaateisiin. Tarmon puute voi näkyä älyllisen toiminnan tai tunne-elämän alueella, ja henkilö siirtää usein mielellään vastuuta muille.
F60.8 Muut määritellyt persoonallisuushäiriöt
Tässä voidaan luokitella ICD-10 tautiluokituksesta puuttuvat, mutta kliinisesti tunnistettavat persoonallisuushäiriöt, kuten esimerkiksi narsistinen, epäkypsä, passiivis-vihamielinen, depressiivinen tai psykoneuroottinen persoonallisuus.
F60.9 Sekamuotoiset ja muut persoonallisuushäiriöt
Esimerkiksi häiriöt, jotka täyttävät luonteeltaan persoonallisuushäiriöiden yleismääritelmän, mutta joissa esiintyy usean eri persoonallisuushäiriön piirteitä, ilman että mikään yksittäinen persoonallisuushäiriö on luokiteltavissa.
Rajatilakäsite jäi mielestäni aiemmissa kommenteissa epämääräiseksi, tämä selventää. Kyseessä on psykodyynamisen (persoonallisuuden rakenteen) luokittelun kolmesta ryhmästä (neuroottinen/normaali, rajatila, psykoottinen) yksi, eli sellainen tila joka on siis normaalin/neuroottisen ja psykoottisen "välissä" <- rajatila (kuten nimikin sanoo).
Epävakaa persoonallisuus taas on ihan eri asia, kuin mitä narsistinen persoonallisuus. Narsistinen persoonallisuushäiriö löytyy otsikon "Muut määritellyt persoonallisuushäiriöt" alta.
Epävakaa persoonallisuus löytyy omana otsikkonaan.( Deskriptiivinen luokittelu on nykyisessä tautiluokituksessa käytetty luokittelu.)
Epävakaa persoonallisuushäiriö ei ole narsistinen persoonallisuushäiriö eikä päinvastoin. Diagnostiset kriteerit ovat ihan erit, nämä tilat eroavat suuresti toisistaan.
En ymmärtänyt, mitä Ulkopuolinen tarkotti narsismikirjon persoonallisuushäiriöillä? Tarkoititko narsistisia persoonallisuushäiriöitä? Epävakaahan ei ole narsisti, joten epävakaa ei kuulu tuohon "narsismikirjon" ryhmään. Onko tuo "narsismikirjo" joku epävirallinen puhekielen termi erityyppisille narsisteille? (Ja huom., sanaa "narsisti" käytetään nykyään puhekielessä yhtä väärin ja huolettomasti, kuin sanaa "foobikko" tai vaikkapa "rasisti").
No mut hö, mullahan on noi kaikki!
^ Suurimmalla osalla meistä "on nuo kaikki". Siksi diagnoosin tekeekin psykiatri, eikä mikään pikakoulutettu sairaanhoitajalääkäri tai meistä itse kukin omadiagnostiikkana täällä Hommafoorumilla! ;D
Psykiatria, jos mikä, on monimutkaista. Poskiontelotulehdus on huomattavasti selkeämpi kokonaisuus, kuin jonkun persoonallisuushäiriön tunnistaminen.
^Lopputulemana on siis, että 10 % ihmiskunnasta on parempi muuttaa autiolle saarelle asumaan keskenään, jotta "terveet" saavat elää "tervettä" elämäänsä :facepalm:
Edit. Tähän väliin en tätä kummemmin kommentoi 8)
Quote from: Ulkopuolinen on 06.02.2012, 17:47:35
...
Pääsääntöisesti narsismikirjon tapauksissa henkilö ei kuormita itseään vaan vähentää omaa emotionaalista kuormittuneisuuttaan ylikuormittamalla muita. Hän siis kokee itse ongelmakäyttäytymisensä palkitsevana. On äärimmäisen harvinaista että hän olisi innokas luopumaan näistä palkinnoista.
Narsististen häiriöiden yhteydessä on aika pitkälle kyse siitä, että henkilö ei kestä totuutta itsestään ja rakentaa sen vuoksi sekä itselleen että ympäristölle eräänlaista jatkuvaa näytelmää/naamiota estämään todellisuuden esiin tulemista. Muilta tarvitaan jatkuvaa palautetta, joka tukee tuota valhekuvaa. Moinen palaute voi olla huomiota, pelkoa, ihailua, ripustautumisen mahdollistamista....
Suurin osa tästä itsepetoksen ylläpitämisestä on automaattista ja toteutuu ylikorostuneiden defenssien kautta. Näille on vaikea halutessaankaan voida mitään, sillä defenssit tavallaan peittävät itsensä siltä jolla ne esiintyvät.
Tämä itsepetoshakuisuus on myös iso syy siihen että ennuste paranemiselle on niin huono.
Niin... Ja epävakaan persoonallisuushäiriön omaava on luonteeltaan narsisti, vaikka hänen persoonallisuushäiriönsä ei olekaan nimeltään narsistinen persoonallisuushäiriö. Aivan samoin epäsosiaalinen ja huomiohakuinen ovat myös narsisteja, vaikka heidän luonnevikansa onkin toisin nimetty. Vähän sama kuin että VW, Audi, Seat ja Skoda ovat kaikki Volkswagenin perhettä vaikka niistä vain yksi on nimetty Volkkariksi.
Onko tämä kaikki ihan nykyistä koululääketiedettä? Voidaanko nykyään tosiaan lääketieteessä/psykiatriassa nimittää epävakaata persoonallisuutta narsistiksi? Miksi näin tehtäisiin (vaikkakin minäkuva on kaikissa vaurioitunut), sillä tuollainen termien "roiskiminenhan" vain sekoittaa?
Miksei puhuta yleisesti vain "vaurioituneesta/heikosta minäkuvasta" tms? Esimerkiksi vaurioituneen minäkuvan häiriöt?
Onko sinulla antaa linkkiä johonkin lääketieteenalan julkaisuun narsismikirjon häiriöistä? En löytänyt googlella.
Mä oon ehkä aika ilkeä, mutta itse ainakin henkilökohtaisesti nauroin kauan tuolle hätäkeskukseen soittaneelle, joka saa naiseltaan pataan.
Mielestäni mies ei voi elämässään vajota alemmaksi, kuin tulla naisen hakkaamaksi. Ehkä olen hieman vanhanaikainen, mutta mielestäni miehen pitää pitää nainen sen verran aisoissa, ettei se ikinä edes ajattelisi lyödä miestään.
Itse olen tällä hetkellä opiskelija ja aion tehdä oikeasti paljon töitä, jotta saan kunnon työn ja paljon palkkaa. Sen jälkee hankin naisen, joka suostuu jäämään kotiäidiksi. Kun tulen töistä, nii koti pitää olla siisti ja ruoka valmiina. Ja koska nainen ei käy töissä, niin nainen ei rasitu ja on aina myös valmiina kun miestä panettaa. itse en tule koskaan siivoamaan, pyykkäämään tai tekemään ruokaa, kun olen naimisissa.
En ole trolli, vaikka monet ehkä luulee :D
Pitääkö kaikki mua sairaana vai ymmärtääkö joku?
Quote from: aféni Watson on 06.02.2012, 18:46:48
Mä oon ehkä aika ilkeä, mutta itse ainakin henkilökohtaisesti nauroin kauan tuolle hätäkeskukseen soittaneelle, joka saa naiseltaan pataan.
Mielestäni mies ei voi elämässään vajota alemmaksi, kuin tulla naisen hakkaamaksi. Ehkä olen hieman vanhanaikainen, mutta mielestäni miehen pitää pitää nainen sen verran aisoissa, ettei se ikinä edes ajattelisi lyödä miestään.
Itse olen tällä hetkellä opiskelija ja aion tehdä oikeasti paljon töitä, jotta saan kunnon työn ja paljon palkkaa. Sen jälkee hankin naisen, joka suostuu jäämään kotiäidiksi. Kun tulen töistä, nii koti pitää olla siisti ja ruoka valmiina. Ja koska nainen ei käy töissä, niin nainen ei rasitu ja on aina myös valmiina kun miestä panettaa. itse en tule koskaan siivoamaan, pyykkäämään tai tekemään ruokaa, kun olen naimisissa.
En ole trolli, vaikka monet ehkä luulee :D
Pitääkö kaikki mua sairaana vai ymmärtääkö joku?
Ymmärtää kyllä mutta sosiaalisen statuksen pitää olla todella kova jos meinaa saada hyvännäköisen ja fiksun suomalaisen naisen tähän rooliin. Tai sitten käydä munkki. Varmanpäälle pelaaja katselee sitten jonnekin muualle kuin lesbofemakkojen johtamaan ja aivopestyjen naisten Suomeen. Tai sitten kääntyy sopivaan uskoon.
Minäkin ymmärrän enkä pidä trollina. Olisipa kiva jutella joskus tulevan vaimosi kanssa ;D Jotain on sinussa oltava, jos kaupat tulee noilla ehdoilla. Tai sitten siinä naisessa täytyy olla jotain poikkeuksellisia piirteitä.
Kotiäidiksi varmasti monikin suomalaisnainen ryhtyisi, mutta asenteesi ei ehkä ole ihan oikea.
Quote from: aféni Watson on 06.02.2012, 18:46:48
Mä oon ehkä aika ilkeä, mutta itse ainakin henkilökohtaisesti nauroin kauan tuolle hätäkeskukseen soittaneelle, joka saa naiseltaan pataan.
Mielestäni mies ei voi elämässään vajota alemmaksi, kuin tulla naisen hakkaamaksi. Ehkä olen hieman vanhanaikainen, mutta mielestäni miehen pitää pitää nainen sen verran aisoissa, ettei se ikinä edes ajattelisi lyödä miestään.
Pitääkö kaikki mua sairaana vai ymmärtääkö joku?
En pidä sairaana, hieman naiivina ja yksinkertaisena kyllä. Mutta joko elämä opettaa tai päädyt kokonaan vanhaksipojaksi tai sitten pahnoille naisenhakkaajana. Saas nähdä.
Quote from: aféni Watson on 06.02.2012, 18:46:48
Kun tulen töistä, nii koti pitää olla siisti ja ruoka valmiina. Ja koska nainen ei käy töissä, niin nainen ei rasitu ja on aina myös valmiina kun miestä panettaa. itse en tule koskaan siivoamaan, pyykkäämään tai tekemään ruokaa, kun olen naimisissa.
En ole trolli, vaikka monet ehkä luulee :D
Pitääkö kaikki mua sairaana vai ymmärtääkö joku?
Pidän sinua poikana, joka ei ole koskaan saanut pillua.
Quote from: aféni Watson on 06.02.2012, 18:46:48
En ole trolli, vaikka monet ehkä luulee :D
Pitääkö kaikki mua sairaana vai ymmärtääkö joku?
Pidän sinua ehkä hiukan mammanpoikana. Etsit "äitiä", joka passaa.
Mutta ymmärrän toki.
Quote from: aféni Watson on 06.02.2012, 18:46:48
Ja koska nainen ei käy töissä, niin nainen ei rasitu ja on aina myös valmiina kun miestä panettaa.
Kuka vahtii vaimoasi, ettei Speedy Gonzales käy kylässä, kun olet itse töissä?
Quote from: aféni Watson on 06.02.2012, 18:46:48
Pitääkö kaikki mua sairaana vai ymmärtääkö joku?
Ymmärrän hyvin. Olet vielä sen verran nuori poikanen, että sinulta puuttuu elämänkokemus. Parinkymmenen vuoden päästä googlailet vanhoja kirjoituksiasi ja ihmettelet miten naiivi oletkaan nuorempana ollut. Sama se on meillä kaikilla. Vanhempana sitten huomaat, ettei se elämä ihan laatimasi käsikirjoituksen mukaan mennytkään.
QuotePitääkö kaikki mua sairaana vai ymmärtääkö joku?
Noilla tavoitteilla joutuu sopeutumaan siihen, että naista joutuu vaihtamaan aika usein ja mukuloitten tekemisestä ei kannata haaveilla. Toisaalta suunnitelma menee kyllä täysin varmasti uusiksi, koska joku naisista hankkiutuu tiineeksi täysin varmasti.
Mukuloitten kanssa sitten alkaakin toinen laulu ja siinä mies tekee, mitä nainen käskee.
Quote from: JR on 06.02.2012, 21:15:18
Noilla tavoitteilla joutuu sopeutumaan siihen, että naista joutuu vaihtamaan aika usein ja mukuloitten tekemisestä ei kannata haaveilla. Toisaalta suunnitelma menee kyllä täysin varmasti uusiksi, koska joku naisista hankkiutuu tiineeksi täysin varmasti.
Miksi joutuisi vaihtamaan? Varmasti löytyy Suomesta monia naisia, jotka olisivat tyytyväisiä tuohon rooliin. Kyllä monet naiset ovat tyytyväisiä, jos eivät joudu tekemään muuta, kuin siivoomaan, pyykkäämään ja tekemään ruokaa ja saavat näin elämäänsä kaiken tarpeellisen. Esimerkiksi nykyään seurustelen naisen kanssa, joka sanoo että paljon mielummin olisi kotiäiti, kun tekisi normaaleja kahdeksan tunnin työpäiviä.
Jos saatte valita, nii kumman otatte: 1. Kun tulet töistä, niin koti on siisti ja ruoka valmiina ja nainen mukavalla tuulella ja joskus hierookin sinua vai 2. Nainen käy töissä ja kun tulet itse töistä, niin nainen alkaa nalkuttaa kuinka et ole taaskaan pessyt maitopurkkeja ja käskee sinut siivoomaan ja tekemään ruokaa. Tässä vaihtoehdossa pillua tulee myös harvemmin.
Quote from: mikkoellila on 06.02.2012, 19:18:15
Pidän sinua poikana, joka ei ole koskaan saanut pillua.
Kyllä olen saanut, mutta tässä tapauksessa sillä ei ole mitään väliä :D Tuon vastauksesi perusteella puolestaan minä luulen, että olet itse saanut pillua vain sen avulla, että olet naisesi tossun alla ja teet kaiken minkä naisesi haluaa :D Siivoat kotona ja teet ruokaa, jotta voit leijua, että saat pillua :D
Quote from: aféni Watson on 06.02.2012, 18:46:48
Mä oon ehkä aika ilkeä, mutta itse ainakin henkilökohtaisesti nauroin kauan tuolle hätäkeskukseen soittaneelle, joka saa naiseltaan pataan.
Mielestäni mies ei voi elämässään vajota alemmaksi, kuin tulla naisen hakkaamaksi. Ehkä olen hieman vanhanaikainen, mutta mielestäni miehen pitää pitää nainen sen verran aisoissa, ettei se ikinä edes ajattelisi lyödä miestään.
Itse olen tällä hetkellä opiskelija ja aion tehdä oikeasti paljon töitä, jotta saan kunnon työn ja paljon palkkaa. Sen jälkee hankin naisen, joka suostuu jäämään kotiäidiksi. Kun tulen töistä, nii koti pitää olla siisti ja ruoka valmiina. Ja koska nainen ei käy töissä, niin nainen ei rasitu ja on aina myös valmiina kun miestä panettaa. itse en tule koskaan siivoamaan, pyykkäämään tai tekemään ruokaa, kun olen naimisissa.
En ole trolli, vaikka monet ehkä luulee :D
Pitääkö kaikki mua sairaana vai ymmärtääkö joku?
Nooh, Siperia tulee opettamaan parahin Watson. Sen verran voin kuitenkin antaa pientä ennakkotietoa tulevasta, että kun se ensimmäinen muksu syntyy voit heittää kaikki fantasiasi siitä kuinka koti pysyy isännän rautaisessa otteessa suoraan romukoppaan.
Quote from: Eugen235 on 03.02.2012, 22:50:52
mä en itse saa naiseltani pataan.
Mutta sellainen tilanne missä joutuisi valitsemaan ottaako pataan tai lähteekö ämmä lasten kanssa, olisi kammottava.
Yhteiskunta on varmaan sellainen missä mies saa ilman muuta syyt päälleen vaikka nainen olisi syypää.
Silti neuvoisin välttämään löysässä hirressä olemista. Kannattaisi ehkä mennä omin päin kertomaan tilanteesta jollekin viranomaiselle että akka lyö ja uhkaa viedä lapset jos en anna lyödä.
Mutta jos tilanteeseen ei liity lapsia, niin sitten vaan nyrkillä ämmää naamaan jos käy päälle. Tasa-arvo pitää olla.
Mikä perkeleen yhteiskunta se on jossa ämmat vie kaiken?
Quote from: Ulkopuolinen on 06.02.2012, 15:04:45
Sinänsä vitsikästä että näissä narsismikirjon häiriöissä on aika yleistä että asiat nähdään niin, että itse ei olla vastuussa mistään ja muut ovat vastuussa siitä kuinka persoonallisuushäiriöinen omia tulkintojaan vääristelee tai kärjistää.
Quote
Tiedoksi, että rajatilahäiriöön saa terapiaa eikä se merkitse elämänpituista taakkaa, sillä pitkäkestoisella hoidolla monen potilaan tila ei enää täytä rajatilahäiriön tautikriteereitä. Monella ongelma myös lievenee ajan myötä "kuin itsestään" persoonallisuuden tasoittuessa 30-40 ikävuoden jälkeen.
Pitää paikkansa.
Mutta kaikkien narsismikirjon persoonallisuushäiriöiden kohdalla ennuste on huono. Tärkein syy tähän on se, että hoidokki tuppaa olemaan paljon kiinnostuneempi löytämään hoidon avulla uusia keinoja vaikuttaa manipuloivasti ympäristöönsä kuin kehittämään itseään.
Sekin on hyvä muistaa että jos tila lievenee niin että se ei enää täytä dg-kriteereitä niin se voi silti jatkua hyvin ongelmallisena esim. sen vuoksi että persoonallisuushäiriöinen ei juuri koskaan ole valmis ottamaan vastuuta aikaisemmista teoistaan, joten ne jäävät muiden emotionaaliseksi ja sosiaaliseksi kuormaksi.
Quote
Quote
Mikään ei kuitenkaan ole mahdotonta sellaiselle, joka tunnistaa itse mitä on.
Pitää paikkansa.
Juuri tässä on yksi keskeisimmistä ongelmakohdista. Erilaiset narsistit saattavat hyväksyä senkin että kuuluvat tietyn nimikkeen alle, mutta jokainen heistä on sitten sen nimikkeen puitteissa niin ihmeellinen erikoistapaus, että oksat pois. Eli defenssit nousevat pystyyn ja estävät omien piirteiden ja oman toiminnan rehellisen reflektoinnin.
Sori nyt vaan kaikille narsismikirjon persoonallisuushäiriöitä symppaaville, mutta meikäläisen neuvo olisi se, että jos tunnistaa kyseisen kirjon piirteitä laaja-alaisina ja intensiteetiltään syvinä jossakussa niin kyseisen henkilön kanssa ei pidä mennä sänkyyn, seurustelusuhteeseen, avoliittoon, naimisiin tai välttämättä edes samaan työpaikkaan.
Kyllä noista voi toipua/parantua. Mutta useimmiten tilanne on se, että narsisti ei halua parantua koska hänessä ei ole mitään vikaa joten hän kuormitta muita niin rajusti että näille jää hyvin raskas toipumisprosessi niskaansa.
Jokainen toki päättää omasta elämästään ja siitä millaisia riskejä on halukas ja valmis ottamaan, joten neuvollani voi vapaasti pyyhkiä juuri sitä pintaa jonka pyyhkimiseen katsoo sen parhaiten sopivan.
En ole alan ammattilainen. Emon tavoin ihmettelen silti myös sitä, onko tässä nyt nimenomaan kyse epävakaasta persoonallisuudesta vai narsistisesta persoonallisuudesta, sillä kuvauksen ja varsinkin lihavoitujen kohtien mukaan se sijoittuisi jälkimmäisen alle. Luetun kirjallisuuden perusteella epävakaalla persoonallisuudella on ongelmia juuri tuossa minäkuvassa ja itsetunnossa. Kritiikin sietokyky on alhainen ja epäonnistumisen ja syyllisyyden tuntemukset painavat. Elinpiirissä on ollut epävakautta ja narsismia ja väittäisin, että näistä ensimmäiselle menee "paremmin perille". Narsisti ei usko mitään.
Quote from: elukka on 06.02.2012, 22:08:40
Mikä perkeleen yhteiskunta se on jossa ämmat vie kaiken?
Se on punavihreä, suvaitsevainen yhteiskunta.
Quote from: JR on 06.02.2012, 21:15:18
QuotePitääkö kaikki mua sairaana vai ymmärtääkö joku?
Mukuloitten kanssa sitten alkaakin toinen laulu ja siinä mies tekee, mitä nainen käskee.
Juuri tuosta syystä ei tällä hetkellä ole mitään kiinnostusta lapsien hankkimista kohtaan. Saa sitäpaitsi töissäkin toisten ihmisten pentujen kyttäämisestä tarpeeksi tekemisistä.
En itse oikeen hyväksy tälläistä käytäntöä, että "mä saan käydä käsiksi suhun, mutta sä et saa käydä käsiksi muhun, koska nainen."
Olen kerran joutunut tälläiseen tilanteeseen, mutta silloin ei ollut edes oma muija kyseessä. Tietysti tilanne on hankalampi jos se päälle hyökkäävä on oma tyttöystävä/vaimo.
Ei ehkä ihan vertailukelpoinen tarina, mutta kerrotaan silti.
Jokus nulikkana oltiin porukalla pihalla ja vähän nautittiin salaa alkomahoolia. Kaveri ja sen rasittava ja äänekäs muija lyöttäytivät seuraamme, molemmat tietysti kännissä kuin käet. Muija alko sitten huutaan ja riehuun, tuli luokseni ja alkoi kikatteleen "saaks mä potkia sua?"
Totesin tyynesti, että "et saa." Muija sitten potkasi kikatellen ja ilman mitään syytä sellaisella helvetin naisten monolla ja osui reiteeni. Muija ei tietenkään humalassa osannut arvioida omia voimiaan ja voin sanoa, että kipeää teki.
Sanoin sitten, että nyt riittää, muija jatkoi. Yritti potkaista ja vetäsin siististi tukijalan hänen altaan ja muija rojahti hankeen. Potkiminen loppui siihen...ja samalla kaverisuhde. :o
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tulvituttaako? Lue Tulva (http://www.tulva.fi)
Jos pahoinpidellyt ottaisivat yhteyttä lakimiehiin jotka neuvovat dokumentoinnissa yms. Näitten neuvojen mukaan sitten vaihtaa sopivassa kohtaa lukot ja hakee lähestymiskiellot. Kakaratkin jäävät omalle kontolle.