Helsinkiläisvanhemmat teeskentelevät vaikka asumuseroa, jotta lapsi ei joudu lähikouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia.
Pasi ja Merja muuttivat juuri asumuseroon. "Se oli parasta, mitä tässä tilanteessa saattoi tehdä", Pasi sanoo.
Kotinsa avarassa olohuoneessa istuva perheenisä ei näytä eron murtamalta. Eikä hän olekaan, sillä pariskunta on eronnut vain paperilla. Pasi ja perheen nuorempi lapsi muuttivat kirjoille sukulaisten luokse, mutta oikeasti perhe asuu edelleen yhdessä.
Paperiero piti tehdä, jotta syksyllä koulunsa aloittava lapsi ei joutuisi alueen lähikouluun.
"Emme jättäneet mitään sattuman varaan."
[...]
Siksi hämmästyin, kun kuulin Metsälä-ilmiöstä. Kun puhuin asiasta metsäläläisten kanssa, syyt alkoivat tarkentua.
Maunulan ja Metsälän rajalla kulkee näkymätön muuri. Maunulan asukkaiden keskitulo on 22400 euroa vuodessa, kun metsäläläiset tienaavat 37000 euroa.
Maunulassa asuu paljon vähävaraisia eläkeläisiä, ja asunnoista puolet on sosiaalisin perustein rakennettuja aravavuokra-asuntoja, kun Metsälässä niitä on alle kymmenesosa asuntokannasta. Ja sitten se arka asia: Maunulan asukkaista joka kymmenes asukas puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Tuhannen asukkaan Metsälässä muunkielisiä henkilöitä asuu 43. Se porukka mahtuisi melkein yhteen HSL:n bussiin.
[...]
"Varmasti me kaikki haluamme elää monikulttuurisessa ja suvaitsevaisessa ympäristössä, mutta fakta on, että jos on paljon lapsia, jotka eivät osaa suomen kieltä, opettajan aika menee heihin", kahden lapsen äiti sanoo.
Hän ei tunne yhtään lasta Maunulan koulusta, mutta "on kuullut juttuja".
Jutut leviävät äitien päiväkahveilla, mutta vain harva viitsii selvittää, onko mielikuvissa totuuspohjaa. Ja näin alkaa joukkopako.
Pasillakin on käsitys Maunulan ala-asteesta. "Siellä normaalista oppimisesta ei tule mitään. On paljon lapsia, jotka eivät kuuluisi ekalle luokalle kouluun. Kun kyse on omasta lapsesta, sitä on aika tarkkana."
Maahanmuuttajalasten määrä arveluttaa häntä. "On helvetin vaikea opettaa, jos jengi ei osaa lainkaan kieltä. Siellä ne huutavat kulttuurintuskissaan."
Pasikaan ei tunne yhtään Maunulan oppilasta tai oppilaan vanhempaa. "Mulla ei ole ensi käden tietoa, mutta olen kuullut juttuja parin tuttavan kautta."
Käydäänpä tutustumassa tähän kouluun.
[...]
Koulu saa vuosittain 49000 euroa "positiivisen diskriminaation" määrärahaa. Rahat myönnetään vanhempien koulutustason ja tulojen sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella. Maunulassa rahat on käytetty muun muassa kahden koulunkäyntiavustajan palkkaamiseen ja erilaisuudesta kertovien tapahtumien järjestämiseen.
Entä nämä metsäläläisten pelot?
Lamminpään mukaan ekaluokkalaisten opetus räätälöidään valmiuksien mukaan. Eikä lasten vaativuus riipu etnisestä taustasta. "Kaikki lapset vaativat nykyään enemmän oppilashuoltoa", Lamminpää sanoo
[...]
Metsälä-ilmiö leviää pääkaupunkiseudulla. Keskiluokkaiset vanhemmat pelkäävät, etteivät heidän lapsensa saa kunnon opetusta, jos koulussa on paljon maahanmuuttajia.
Ja mitä siitä seuraa? Koulut eriytyvät entisestään. Koulushoppailijat äänestävät autoillaan ja kuskaavat lapsensa vaikka toiselle puolelle kaupunkia, ettei oma kullannuppu joutuisi liian kirjavaan ympäristöön.
Vanhemmat kysyvät asunnonvälittäjältä avajaisiksi, millainen on alueen lähikoulu.
Helsingissä noin kolmannes lapsista aloittaa koulun jossain muualla kuin omassa lähikoulussa. Koulut eriytyvät varsinkin Itä-Helsingissä, missä maahanmuuttajien osuus on joillain alueilla huomattavasti korkeampi kuin vaikkapa Maunulassa.
Maahanmuuttajat ovat jakautuneet epätasaisesti eri puolille kaupunkia. Merkittävä osa on päätynyt alueille, joissa on aravavuokra-asuntoja. Niillä alueilla asuu jo ennestään runsaasti pienituloisia kantasuomalaisia.
Koulushoppailu on ilmiö, josta viranomaisetkaan eivät mielellään puhu. Useampi tätä kirjoitusta varten haastateltu toivoo, ettei koko ilmiöstä kirjoitettaisi mitään. He pelkäävät, että julkisuus vain voimistaa ilmiötä.
[...]
Helsingin koulujen eriytymistä tutkinut Venla Bernelius sanoo, ettei koulun valikointi hyödytä yksittäistä oppilasta: "Suomessa tehdyt tutkimukset eivät tue sitä oletusta, että lähikoulu olisi huono koulu. Koulujen erot Helsingissäkin palautuvat oppilaiden taustaan."
Eniten oppimiseen vaikuttaa vanhempien koulutus ja oppilaan oma motivaatio.
"Jos vanhemmat alkavat shoppailla kouluja mielikuvien perusteella, eriytyminen voimistuu ja ongelma voi räjähtää käsiin."
Berneliuksesta heikompien alueiden kouluja pitäisi tehdä houkuttelevammiksi erityispanostuksilla. Helsingin kaupunki on jo yrittänyt hillitä koulujen eriytymistä positiivisen diskriminaation kaltaisilla keinoilla, mutta siitä huolimatta eriytyminen on voimistunut.
[...]
Mitä ilmiölle pitäisi tehdä? Vanhemmat haluavat lastensa parasta, mutta jos he shoppailevat kouluja mielikuvien perusteella, moni lähikoulu näivettyy eikä monikulttuurisesta rinnakkainelosta tule mitään.
Jos me vanhemmat istutamme ennakkoluulomme lapsiimme, Helsingistä tulee vastenmielinen kaupunki.
[...]
HS Sunnuntai 1.5.2011
Erot tulevat kasvamaan koulujen valilla. Jos sita yritetaan estaa, niin todennakoisesti yksityiskoulujen maara kasvaa.
Maahanmuuttajissa ei ole koulun kannalta mitään ongelmaa, toistan, mitään ongelmaa, paitsi jos kanta-asukkaat muuttavat pois. Silloin kanta-asukkaat ovat luoneet ongelman. Vhm on syyllinen. Aina.
Tuossahan Venla Bernelius sanoo asian ihan selvästi, mistä ongelmat johtuvat.
Minkähänlaista taustaa Venla meinaa ???
Quote[...]
Helsingin koulujen eriytymistä tutkinut Venla Bernelius sanoo, ettei koulun valikointi hyödytä yksittäistä oppilasta: "Suomessa tehdyt tutkimukset eivät tue sitä oletusta, että lähikoulu olisi huono koulu. Koulujen erot Helsingissäkin palautuvat oppilaiden taustaan."
Toimittaja yrittää ei-niin-hienovaraisesti kertoa meille tyhmille, että valkoiseen pakoon ei ole mitään syytä. Kaikki on pelkkää väärää mielikuvaa, akkojen kahvijuoruilua ja väärinymmärrystä.
Tähän epäterveeseen kehitykseen on vain yksi lääke; humanitäärisen maahanmuuton rajoittaminen.
"Kaikkihan me haluamme elää suvaitsevaisessa ja monikulttuurisessa ympäristössä kunhan se ei vaikuta elämäämme. Toisten kakarat saavat käydä monikulttuurista koulua kunhan meidän lapsemme eivät sellaiseen joudu".
Siinä kiteytettynä suvishaihattelijoiden pseudo-dilemma-ajattelu.
Miten niin "kaikkihan me haluamme..." ? ? ?
Minä toki haluan elää suvaitsevassa yhteiskunnassa, mutta en todellakaan sellaisessa, miksi sitä on yritetty rakentaa monikulttuurisuuden nimissä.
Haluan elää suomalaisessa yhteiskunnassa.
Olisin laitanut lapseni monikulttuuriseen kouluun, mutta sitten seurasin Päivi Lipposen esimerkkiä:
Pistin poikkeusmenettelyllä erikoisoikeuksin lapseni hienostokouluun, koska olen niin tiedostava, periaatteellinen monikulttuuria kannattava eliitti-ihmi,,, solidaarinen työväenliikkeen ihminen.
Sanottu ei tietenkään tarkoita sitä, että muilta vaatimani minua itseäni koskisi. Ja jos monikulttuuri tulee lähellekään minun takapihaani, käytän erikoisoikeuksia ja poliittista kähmintää.
En ymmärrä, miksi kukaan riskeeraisi tai uhraisi lapsensa opiskelumenestystä monikulttuuri-ideologian kaltaisen älyllisessä ja taloudellisessa umpikujassa olevan ajattelun alttarille. Monikulttuuri-ideologia on ääneen sanottuna epäonnistunut, mistä muista länsimaista tuttu, väistämätön koulujen eriytyminen on yksi konkreettisimmista ilmentymistä. Ja kuinka ollakaan, juuri kukaan suomalainen vanhempi ei näe sijoittautumisongelmaa työelämässä olevien, länsimaisesta tai aasialaisesta kulttuuripiiristä tulevien maahanmuuttajien lapsia sisältävissä kouluissa.
Quote from: juge on 01.05.2011, 08:58:17
Jos me vanhemmat istutamme ennakkoluulomme lapsiimme, Helsingistä tulee vastenmielinen kaupunki.
jotenkin tuntui, että kirjoittajalla oli jo oma näkemys asiasta. tuntui kovasti harmittavan, että monet vanhemmat ajavat vain
omien lapsien etua.
Maunulan ala-asteen iloisen punainen pallukka:
(http://farm6.static.flickr.com/5128/5356475115_8549a7279f_b.jpg)
Quote from: Jouko on 01.05.2011, 09:25:36
"Kaikkihan me haluamme elää suvaitsevaisessa ja monikulttuurisessa ympäristössä kunhan se ei vaikuta elämäämme. Toisten kakarat saavat käydä monikulttuurista koulua kunhan meidän lapsemme eivät sellaiseen joudu".
Siinä kiteytettynä suvishaihattelijoiden pseudo-dilemma-ajattelu.
Sama tuli mieleen.Noi huonosti suomea osaavat yms voisi sijoittaa ihan omiin kouluihinsa etteivät haittaa niiden hyvin suomea osaavien opiskelua.
Quote from: Mika.H on 01.05.2011, 09:58:16
jotenkin tuntui, että kirjoittajalla oli jo oma näkemys asiasta. tuntui kovasti harmittavan, että monet vanhemmat ajavat vain omien lapsien etua.
Tämä on vähän OT, mutta minä valveutuneena vanhempana en aja pelkästään omien lasteni etua vaan kaikkien lasten etua ja erityisesti tulevaisuuden yhteiskuntaa.
Ainakin pääkaupunkiseudulla nykyiset
luokkakoot ovat aivan liian suuret peruskouluissa. Tämä on varmasti monen kunnan ongelma Suomessa, mutta omat kokemukseni ovat Espoosta.
Koska resursseja ei ole, ala-asteella jo 1-2 luokkakoot ovat lähes 30 oppilasta luokassa. Virallinen luokkakoko 3. luokalla on 32 oppilasta!!!
Mitä olen havainnut, opettajat väsyvät liian suurten oppilasmäärien kanssa koska homma ei voi millään pysyä kasassa. Koska lisäresursseihin ei ole rahaa, niin
järjestelmä otetaan käyttöön ja
käytännössä luokkakokoja pienennetään valitsemalla 5-10 oppilasta massasta ja ohjaamalla heidät pienopetusryhmiin eli erityisluokalle (nykypäivän sana nuorison kesken on "palikkaluokka").
Järjestelmä toimii siten että opettaja ehdottaa oppilaan vanhemmille että lapselle tehdään ns. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS (http://fi.wikipedia.org/wiki/HOJKS)) ja sitä kautta "koulupsykologit" tulevat kuvioon mukaan ja psykologit ovat sen realiteetin edessä että he tietävät opettajien mahdottoman tilanteen ja korjaavat tilannetta suosittelemalla oppilaan siirtämistä erityisluokalle.
Tämä on erittäin hälyttävä tilanne yhteiskunnassamme.
Eriarvoistaminen alkaa siis jo ala-asteella ensimmäisillä luokilla. Meillä on yhteiskunnassamme jo aivan tarpeeksi työttömiä ja syrjäytyneitä lapsia.
Nykymenolla aivan normaalitkin lapset ovat vaarassa joutua "palikkaluokalle" ja täten yhteiskuntamme on luomassa tulevaisuutte jossa eriarvoisuus vain kasvaa. Erityisluokalta on äärimmäisen vaikea nousta takaisin "putkeen" mukaan.
Sama asia se on jo sosiaali-, terveys- ja erityissairaanhoidossa. Jos työssäkäyvä hyvä veronmaksaja rikkoo polvensa vaikka sählyssä, lääkärit kyllä siirtävät hänet leikkausjonon kärkeen jotta hänet saadaan mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään tienaamaan ja maksamaan veroja. Eläkeläiset saavat olla rikki menneen polvensa kanssa yli 2 vuotta leikkausjonossa.
Hyvinvointiyhteiskunta on jo mennyttä, mutta nyt sen kurjistumista ja eriarvoisuuden kasvamista on
pakko jarruttaa kaikin keinoin.
Tietääkö kukaan onko uusissa Perussuomalaisissa kansanedustajissa opettajaa tai rehtoria?
Lasten asiat (kouluruoat, liian suuret luokkakoot, maahanmuuttajat) tulisi olla ehdottomasti yksi pääteemoista perussuomalaisten hallituspolitiikassa (näin hallituspaikkoja ennakoiden), koska lasten ja nuorten ongelmat muokkaavat tulevaisuuden yhteiskunnan ja hyvältä ei näytä...
>:(
QuoteJos vanhemmat alkavat shoppailla kouluja mielikuvien perusteella, eriytyminen voimistuu ja ongelma voi räjähtää käsiin.
Ongelmaa ei ole ja ongelmaan reagointi vain pahentaa ongelmaa, jota ei siis ole.
Toimittaja ja tutkija yrittävät vakuutella, että vanhemmat laittavat elämänsä uusiksi pelkkien mielikuvien perusteella mutta he unohtavat kysyä, että miksi äidit eivät päiväkahveillaan puhu monikulttuurisuuden rikastavasta vaikutuksesta ja kuinka heidän lapsensa hyötyvät kansainvälisestä ilmapiiristä. Ihan kuin arkipäivän monikulttuurisuus ei olisi sellaista kuin juhlapuheissa luvattiin.
Quote from: Melbac on 01.05.2011, 10:13:35
Sama tuli mieleen.Noi huonosti suomea osaavat yms voisi sijoittaa ihan omiin kouluihinsa etteivät haittaa niiden hyvin suomea osaavien opiskelua.
Eipä tuollaista voi tehdä ylhäältä käsin. Lopputulos on kuitenkin sama, kun omien lastensa oppimisedellytyksistä välittävät tekevät omat aktiiviset valintansa. Viime kädessä jopa vaihtamalla asuinseutua. Vähemmän välittävien ja vähemmän vaihtoehtoja omaavien lapset jäävät sitten jäljelle.
Tosi ikävä juttu, mutta eipä sille ilmeisesti voi oikein mitään. Ei suomalaisrahvaan jälkikasvulla ole mitään velvollisuuksia toimia vetenä maaahanmuuttajien kielikylvyissä, jos se samalla häiritsee edellytyksiä saavuttaa normaali yleissivistys. Eivät nämä Hesarissa saarnaavat suvisreportteritkaan omia lapsiaan noihin "rikastuneisiin" kouluihin pistäisi.
Ylen englanninkieliset uutiset se varsinainen mokutuskanava onkin. Nytkin olivat nostaneet ihan ykkösjutuksi sen kuinka mamuoppilaat viihtyvät koulussa paljon paremmin kuin suomalaisoppilaat ja heillä on jopa paremmat suhteet opettajiin kuin suomalaisoppilailla. Taustalla leikkivät Turun Varissuon koulun iloiset monikulttuurilapset. Haasteena on enää kuinka saada nämä lapset kiinnostumaan toisen asteen koulutuksesta. Muutamaa mamuoppilasta haastateltiinkin, ja ammattitoiveetkin olivat, mitäpä muuta kuin esim. lääkäri.
Quote from: Jouko on 01.05.2011, 09:25:36
"Kaikkihan me haluamme elää suvaitsevaisessa ja monikulttuurisessa ympäristössä kunhan se ei vaikuta elämäämme. Toisten kakarat saavat käydä monikulttuurista koulua kunhan meidän lapsemme eivät sellaiseen joudu".
Siinä kiteytettynä suvishaihattelijoiden pseudo-dilemma-ajattelu.
Älä kuitenkaan unohda, että nämä lipposkat kyllä voivat laittaa lapsensa monikulttuurikouluun, kunhan tuo koulu on ns. kansainvälinen koulu (school for better and motivated kids)
Quote from: pelle12 on 01.05.2011, 10:28:43
Ylen englanninkieliset uutiset se varsinainen mokutuskanava onkin. Nytkin olivat nostaneet ihan ykkösjutuksi sen kuinka mamuoppilaat viihtyvät koulussa paljon paremmin kuin suomalaisoppilaat ja heillä on jopa paremmat suhteet opettajiin kuin suomalaisoppilailla. Taustalla leikkivät Turun Varissuon koulun iloiset monikulttuurilapset. Haasteena on enää kuinka saada nämä lapset kiinnostumaan toisen asteen koulutuksesta. Muutamaa mamuoppilasta haastateltiinkin, ja ammattitoiveetkin olivat, mitäpä muuta kuin esim. lääkäri.
Siellä mielenosoituksessakin oli englanninkielisissä "near one thousand" osallistujaa. Paljonkohan oli todellisuudessa, pari - kolme sataa?.
QuoteKoulushoppailu on ilmiö, josta viranomaisetkaan eivät mielellään puhu. Useampi tätä kirjoitusta varten haastateltu toivoo, ettei koko ilmiöstä kirjoitettaisi mitään. He pelkäävät, että julkisuus vain voimistaa ilmiötä.
Ongelms poistuu, kun siitä ei puhuta, hyss hyss hyss!
Voi vain kuvitella mokuttajien kasvavan raivon, "miksei monikulttuuri kelpaa, mikä teitä vaivaa!?".
QuoteEikä lasten vaativuus riipu etnisestä taustasta.
No eipä varmaan. Ihan yhtä helppo on opettaa lapsia joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä tai yhteistä käsitystä hyvistä käytöstavoista, kuin sellaisia joiden kanssa on.
Quote from: gloaming on 01.05.2011, 09:53:06
En ymmärrä, miksi kukaan riskeeraisi tai uhraisi lapsensa opiskelumenestystä monikulttuuri-ideologian kaltaisen älyllisessä ja taloudellisessa umpikujassa olevan ajattelun alttarille.
Varsinkin, kun tulevaa filmiä voi katsoa ennakkoon seuraamalla tilannetta Ruotsin suuremmissa kaupungeissa ja esim. Oslossa. Ei alisuoritujien määrä Tenstan ja Rosengårdin kouluissa ole aina ollut yhtä hurja kuin nykyään. Eikä sille voi mitään, että luokassa(kin) seura tuppaa tekemään kaltaisekseen.
Alueiden rikastuminen voi olla myös hyvin nopeaa. Jos alueella ala-asteen ensimmäisellä luokalla on mamuja 20%, voi heitä ylä-asteen alussa olla esim. 40%.
Ehkäpä pitää ruveta maksamaan palkkiota äidinkieleltään suomenkielisille vanhemmille, jotka suostuvat pitämään lapsensa kieli- ja kulttuurikylpyvetenä mamurikastuneissa kouluissa?
Vaalit ovat ohi ja mediassa saa taas puhua maahanmuutosta.
QuoteKoulu saa vuosittain 49000 euroa "positiivisen diskriminaation" määrärahaa. Rahat myönnetään vanhempien koulutustason ja tulojen sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella. Maunulassa rahat on käytetty muun muassa kahden koulunkäyntiavustajan palkkaamiseen ja erilaisuudesta kertovien tapahtumien järjestämiseen.
En ymmärrä tuota kohtaa. Voisiko joku selittää? Jos koulussa on jo ennestään paljon erilaisuutta, pitääkö sitten vielä järjestää erilaisudesta kertovia tapahtumia? Miksi?
Quote from: Nina on 01.05.2011, 12:01:38
QuoteKoulu saa vuosittain 49000 euroa "positiivisen diskriminaation" määrärahaa. Rahat myönnetään vanhempien koulutustason ja tulojen sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella. Maunulassa rahat on käytetty muun muassa kahden koulunkäyntiavustajan palkkaamiseen ja erilaisuudesta kertovien tapahtumien järjestämiseen.
En ymmärrä tuota kohtaa. Voisiko joku selittää? Jos koulussa on jo ennestään paljon erilaisuutta, pitääkö sitten vielä järjestää erilaisudesta kertovia tapahtumia? Miksi?
Pitäähän erilaisuudesta kertovienkin elää. ;)
Quote from: Siili on 01.05.2011, 12:03:08
Quote from: Nina on 01.05.2011, 12:01:38
QuoteKoulu saa vuosittain 49000 euroa "positiivisen diskriminaation" määrärahaa. Rahat myönnetään vanhempien koulutustason ja tulojen sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella. Maunulassa rahat on käytetty muun muassa kahden koulunkäyntiavustajan palkkaamiseen ja erilaisuudesta kertovien tapahtumien järjestämiseen.
En ymmärrä tuota kohtaa. Voisiko joku selittää? Jos koulussa on jo ennestään paljon erilaisuutta, pitääkö sitten vielä järjestää erilaisudesta kertovia tapahtumia? Miksi?
Pitäähän erilaisuudesta kertovienkin elää. ;)
Ai niin, tosiaan! : )
Eikö voi palkata mieluummin enemmän koulunkäyntiavustajia sen sijaan, että järjestetään näitä häppenkejä?
Quote from: Nina on 01.05.2011, 12:15:13
Quote from: Siili on 01.05.2011, 12:03:08
Quote from: Nina on 01.05.2011, 12:01:38
QuoteKoulu saa vuosittain 49000 euroa "positiivisen diskriminaation" määrärahaa. Rahat myönnetään vanhempien koulutustason ja tulojen sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella. Maunulassa rahat on käytetty muun muassa kahden koulunkäyntiavustajan palkkaamiseen ja erilaisuudesta kertovien tapahtumien järjestämiseen.
En ymmärrä tuota kohtaa. Voisiko joku selittää? Jos koulussa on jo ennestään paljon erilaisuutta, pitääkö sitten vielä järjestää erilaisudesta kertovia tapahtumia? Miksi?
Pitäähän erilaisuudesta kertovienkin elää. ;)
Ai niin, tosiaan! : )
Eikö voi palkata mieluummin enemmän koulunkäyntiavustajia sen sijaan, että järjestetään näitä häppenkejä?
Minä taas luulen, että näissä tapahtumista kerrotaan osallistujille, että erilaisuus
ei ole ongelma, vaikka siltä näyttääkin.
"Jos vanhemmat alkavat shoppailla kouluja mielikuvien perusteella, eriytyminen voimistuu ja ongelma voi räjähtää käsiin."
Ellei opetusryhmien välillä ole eroja sen koostumuksen perusteella, mikä ongelma räjähtää käsiin? Hiilijalanjälki tenavien koulukyydityksistä?
Tarvitaanko opetusryhmissä näiden shoppailijoiden lapsia jotta kyseinen ongelma ei räjähdä käsiin?
-
Röyhkeä veto toimittajalta ryhtyä normittamaan toisten perhekohtaisia päätöksiä.
Quote from: Maastamuuttaja on 01.05.2011, 12:28:25
Röyhkeä veto toimittajalta ryhtyä normittamaan toisten perhekohtaisia päätöksiä.
Ihan tavanomaista, keskimääräistä vihervasemmiston totalitarismia. Ei uutta auringon alla.
Quote from: juge on 01.05.2011, 08:58:17
Helsinkiläisvanhemmat teeskentelevät vaikka asumuseroa, jotta lapsi ei joudu lähikouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia.
[...]
Helsingin koulujen eriytymistä tutkinut Venla Bernelius sanoo, ettei koulun valikointi hyödytä yksittäistä oppilasta: "Suomessa tehdyt tutkimukset eivät tue sitä oletusta, että lähikoulu olisi huono koulu. Koulujen erot Helsingissäkin palautuvat oppilaiden taustaan."
Eniten oppimiseen vaikuttaa vanhempien koulutus ja oppilaan oma motivaatio.
"Jos vanhemmat alkavat shoppailla kouluja mielikuvien perusteella, eriytyminen voimistuu ja ongelma voi räjähtää käsiin."
Berneliuksesta heikompien alueiden kouluja pitäisi tehdä houkuttelevammiksi erityispanostuksilla. Helsingin kaupunki on jo yrittänyt hillitä koulujen eriytymistä positiivisen diskriminaation kaltaisilla keinoilla, mutta siitä huolimatta eriytyminen on voimistunut.
Venla Berneliuksesta tehtyjä aiempia huomioita blogosfäärin arkistoista:
http://nikopol2008.blogspot.com/2009/08/syksyn-enteita-2.html
http://octavius1.wordpress.com/2008/11/
Ikivanhasta Päivi Lipposen ja Mirja Talibin puklauksesta:
"Artikkelimme perustuu myös Venla Berneliuksen tutkimukseen "Lähi(ö)koulu - Helsingin koulut ja kaupunginosat (2008). Siinä kerrotaan, että pääkaupungin parhaiten menestyvien koulujen osaamisprosentti on 69% ja heikkojen koulujen 46%. Berneliuksen raportissa todetaan, että on löydettävissä yhteys aikuisväestön koulutustason, sosiaalisen asuntotuotannon ja maahanmuuttajien määrään. Näin voidaan selittää noin 70% alakoulujen ja 60% yläkoulujen oppimistulosten vaihtelusta."
Eikös kyseessä ole täysin euroopalainen ilmiö? Miksi suomalaiset olisivat impivaaralaisia ja toimisivat toisin kuin muut eurooppalaiset?
2010-06-18 Hollanti: Etnisellä monimuotoisuudella kielteinen vaikutus oppimiseen
http://hommaforum.org/index.php/topic,30247.0.html
2010-12-04 Hollanti: Vihervasemistolainen otti lapsensa pois monikulttuurikoulu
http://hommaforum.org/index.php/topic,38591.0.html
2011-03-18 Hollanti: Tutkimus: Etninen monimuotoisuus vähentää hyvinvointia
http://hommaforum.org/index.php/topic,45454.0.html
2011-04-29 Hollanti: Uhkailun kohteena olevat opettajat vaiennetaan
http://hommaforum.org/index.php/topic,48819.0.html
2011-02-07 Hollanti: Hallitus luopuu koulujen segregaation vastaisesta taistelus
http://hommaforum.org/index.php/topic,42733.0.html
Quote from: hyperbeli on 01.05.2011, 12:20:38
Minä taas luulen, että näissä tapahtumista kerrotaan osallistujille, että erilaisuus ei ole ongelma, vaikka siltä näyttääkin.
Erilaisuus ei ole ongelma niille jotka ovat muodostaneet itselleen hyväpalkkaisen ja vastuuvapaan suojatyöpaikan erilaisuuden eri yhteyksissä.
Erilaisuus on ongema niille jotka maksavat tuon turhuusrumban.
Turhuusrumban maksajien erilaisuus taas sitten onkin erittäin "haasteellinen" ongelma erilaisuuden ongelmattomuudesta puhuville.
QuoteKoulushoppailijat äänestävät autoillaan ja kuskaavat lapsensa vaikka toiselle puolelle kaupunkia, ettei oma kullannuppu joutuisi liian kirjavaan ympäristöön.
Niin joo, sehän se syy, mikäpä muukaan. Ihonväriähän ne tyhmät vanhemmat pelkää. Hyvä hyvä toimittaja, suvaitsevaisen sanavalinnan oppinäyte annettu. *tapu tapu*
Quote
Helsingin koulujen eriytymistä tutkinut Venla Bernelius sanoo, ettei koulun valikointi hyödytä yksittäistä oppilasta: "Suomessa tehdyt tutkimukset eivät tue sitä oletusta, että lähikoulu olisi huono koulu. Koulujen erot Helsingissäkin palautuvat oppilaiden taustaan."
Eniten oppimiseen vaikuttaa vanhempien koulutus ja oppilaan oma motivaatio.
"Jos vanhemmat alkavat shoppailla kouluja mielikuvien perusteella, eriytyminen voimistuu ja ongelma voi räjähtää käsiin."
Kouluissa on jo vuosia ollut vallalla ajatus, että kaikki ongelmat koulussa ovat vanhempien syytä. Kodin ja koulun yhteistyö on käytännössä sitä, että opettaja sanelee, miten koulu toimii, ja vanhempien on painostettava lapsensa toimimaan sen mukaan. Jos on jotain huomautettavaa koulusta tai opettajasta, on kotona ongelmia ja lastensuojeluviranomaiset niskassa.
Monikulttuurisessa koulussa tietenkin on toimittava monikulttuurisuuden hengessä, ja jos vanhemmat toivovat lapsen oppivan jotain, on heidän itsensä opetettava asiat. Koulussa "opitaan muita taitoja", joista on hyötyä tulevassa monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Jos lapsi ei sopeudu tähän monikulttuurisuuteen, on vika kotona.
Niinpä on oikein ja järkevää, että ottaa oikeasti vastuun lapsestaan ja valitsee koulun, jonka toiminnasta voi olla samaa mieltä. Koululta voi vielä tällä hetkellä odottaa, että lapsi oppii hyödyllisiä tietoja ja taitoja eikä vain ideologista haihattelua.
Jos vanhemmat alkavat shoppailla kouluja, he valitsevat koulun, jonka kanssa he voivat toteuttaa kodin ja koulun yhteistyötä ja välttää ristiriitoja. Ja mikäs ongelma siinä sitten räjähtää käsiin, jos vanhemmat haluavat lastensa parasta?
Yksi monikulttuurisen yhteiskunnan peruspilareista sortuu, kun koulu ei voi siihen painostaa, vai?
Hienon pilkkanimen toimittaja keksi, vai että "koulushoppailija". Aika perverssi ajatus sinäänsä, että vanhemmalla ei olisi oikeutta valita parasta mahdollista koulua lapselleen.
On hauska seurata paikallisen komsomol-lehden Hesarin toimintaa. Ennen vaaleja ei monikulttuurisuus aiheuttanut mitään muuta kuin loputonta hyvää. Vaalien jälkeen on ollut toinen ääni kellossa. Toki Pravdan mielestä edelleen ongelmat ovat perunanenäisten suomalaisten aiheuttamia, mutta ennen vaaleja ei Pravdan todellisuudessa ollut ongelmia tai kielteisiä ilmiöitä.
On aivan luonnollista, että vanhemmat eivät halua laittaa lapsiaan suomea osaamattomien mölyapinoiden ja häiriköiden kanssa samoihin kouluihin. Miksi vanhempien pitäisi uhrata oman lapsensa tulevaisuus monikulttuurisuuden alttarille? Tietysti jokaisen esim. Kokoomusta, Vihreitä tai SDP:tä äänestäneen helsinkiläisen vanhemman tulisi kysyä itseltään, miksi yhtäältä haluan lisää ongelmia Suomeen ja Helsinkiin, mutta toisaalta haluan välttää ne omalta ja lasteni kohdalta?
LB
Jutusta taas selviää, että ennakkoluulo ei voi koskaan olla totta. Tämähän ei pidä paikkaansa millään logiikalla. Toimittaja itse todistaa sen sanomalla:
Quote
Vanhemmat haluavat lastensa parasta, mutta jos he shoppailevat kouluja mielikuvien perusteella, moni lähikoulu näivettyy eikä monikulttuurisesta rinnakkainelosta tule mitään.
Näivettyy? Tässähän toimittaja ei puhu oppilaiden määrästä, että oppilaista olisi pula, vaan laadusta! Maahanmuuttajapainotteisilla alueilla oppilaista ei ole pula, koska maahanmuuttajien syntyvyys on todella paljon korkeampaa etenkin ns. varsinaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Jos ennakkoluuloille ei olisi perusteita, koulut eivät "näivettyisi". Jos ennakkoluuloille ei olisi perusteita, monikulttuurinen rinnakkain elo ei epäonnistuisi.
Toimittaja puhui itsensä täydellisesti pussiin. Lasten vanhemmat pelkäävät, että haasteellinen oppilasaines hankaloittaa heidän lastensa koulunkäyntiä ja toimittaja toteaa, että ilman näiden vanhempien lapsia tiettyihin kouluihin jää vain haasteellinen eli koulut "näivettävä" oppilasaines. MOT.
Quote from: Aksiooma on 01.05.2011, 10:15:21
Ainakin pääkaupunkiseudulla nykyiset luokkakoot ovat aivan liian suuret peruskouluissa. Tämä on varmasti monen kunnan ongelma Suomessa, mutta omat kokemukseni ovat Espoosta.
Koska resursseja ei ole, ala-asteella jo 1-2 luokkakoot ovat lähes 30 oppilasta luokassa. Virallinen luokkakoko 3. luokalla on 32 oppilasta!!!
Paitsi Vantaalla, missä ala-asteen luokkakoko pyörii ainakin 1 ja 2 luokilla kahdessakymmenessä. Jotain hyvää Vantaassakin.
Quote from: VeePee on 01.05.2011, 14:09:15
Paitsi Vantaalla, missä ala-asteen luokkakoko pyörii ainakin 1 ja 2 luokilla kahdessakymmenessä. Jotain hyvää Vantaassakin.
Mutta otat vain kolme
kalapuikkoarapeaa kalapalaa, tai poliisi sinut noutaa.
--Lasse
Quoteviranomaisetkaan eivät mielellään puhu. Useampi tätä kirjoitusta varten haastateltu toivoo, ettei koko ilmiöstä kirjoitettaisi mitään. He pelkäävät, että julkisuus vain voimistaa ilmiötä.
Vanha hyväksi havaittu viranomaismetodi taas käytössä: leikitään että mitään ei ole tapahtunut!
Muistakaa, oppilaiden vanhempien lastensa kautta kuulema tieto on väärää. Lapset eivät kykene itse kertomaan, viihtyvätkö he koulussa. Ne vanhemmat, joiden lapset eivät ole vielä edes koulussa eivätkä pysty kertomaan viihtymisestään, eivät voi edes itse jättää lasten kertomuksia huomiotta, vaan joutuvat jättämään kahviseuransa lasten kertomukset huomiotta. Vanhempien tulee itse mennä kysymään opettajilta, viihtyvätkö lapset koulussa. Kouluun ei kyllä pidä mennä välitunnin aikana, sillä välitunnilla olevat lapset saattavat antaa väärän kuvan koulun viihtyvyydestä.
Oppiminen on ihan oma kysymyksensä, mutta lisäksi koulu on lähes vahvin arkea leimaava tekijä ihmisen lapsuudessa ja nuoruudessa. Jos koulussa kärsii, niin kivat loppuelämälle.
Quote from: pelle12 on 01.05.2011, 10:28:43
Nytkin olivat nostaneet ihan ykkösjutuksi sen kuinka mamuoppilaat viihtyvät koulussa paljon paremmin kuin suomalaisoppilaat ja heillä on jopa paremmat suhteet opettajiin kuin suomalaisoppilailla.
Viihtyvät pienessä anarkiassa jossa heihin kaiken huomionsa kiinnittävät opettajat tekevät niin kuin käsketään? ;D No, realiteetit mukaan - eikö tällöin olisi fiksumpaa heittää suomalaiskakarat mäkeen, jotta viihtyvyys ja suhteet paranevat entisestään?
On erittäin törkeää ja halventavaa puhua "koulushoppailijoista".
Jos ajattelee lapsensa parasta ja tekee siihen tähtääviä valintoja, sitä kutsuttiin ennen vastuuntunnoksi. Nyt se onkin muka vain jotakin halpahintaista "shoppailua". Onko ravitsevan ruuan tarjoaminen lapsille sitten "terveysshoppailua"? Entä onko lapsen turvallisuudesta huolehtiminen puolestaan "turvallisuusshoppailua"?
Minäpä sanon, että tuo toimittajan kirjoitus edusti tyypillistä moraalishoppailua.
Moraalishoppailu on sitä, että ilman vastuuta, johdonmukaista harkintaa ja ajatusta seurauksista kannatetaan aina sitä valintaa, joka tuottaa eniten oletettua moraalisäteilyä, eli valintaa, joka on mahdollisimman suuressa ristiriidassa yleisen oikeustajun kanssa, jolloin päästään pönkittämään omaa egoa suvaitsevaisuudellaan.
Todella oksettavaa syyllistämistä, jonka todellinen vaikutus on täysin päinvastainen kuin mitä toimittaja kuvitteli mielessään.
Koulushoppailu sanana on tähän saakka tarkoittanut sitä, että vaihdetaan äkkiä maisemaa, kun alkaa lapsen ongelmat / vanhemman narsismi/ mutsin juoppous/lapsen hakkaaminen/ you name it saada huomiota osakseen ja koulu meinaa ruveta lastensuojelu-/ erityisopetus- /oppilashuoltopuolen toimiin.
Jälleen yksi käsitekaappaus.
Loogisesti ajatellenhan näiden koulujen kannalta olisi parempi, että mahdollisimman moni suomalainen vetäytyisi niistä pois. Mitään ongelmaahan maahanmuuttajalasten kanssa ei ole, ja kuten olemme muista jutuista saaneet lukea, heistä monet ovat superlahjakkaita ja kaikki viihtyvät koulussa paljon paremmin kuin kantaväestö. Kouluistahan tulisi tällä tavalla aivan ihmeellisiä opinahjoja. Jostain omituisesta syystä tämäkin artikkeli kuitenkin puhuu koulujen näivettymisestä ja ongelman räjähtämisestä käsiin. Omituista.
Suosittelen etsimään artikkelin, "What is it like to teach black students", Christofer Jackson. Kirjoittaja on valkoinen amerikkalainen, opettaja, joka vuosia opetti lähes täysin "rikastuneessa" koulussa. Eikä kyseessä olleet edes muslimit, vaan normi afro-amerikkalaiset.
Alkuperäinen artikkeli on pitkä, mutta maksaa vaivan.
Ps. voisin linkittää tekstin suoraankin, mutta nykyään ei enää oikein tiedä...
Quote from: Aksiooma on 01.05.2011, 10:15:21
Koska resursseja ei ole, ala-asteella jo 1-2 luokkakoot ovat lähes 30 oppilasta luokassa. Virallinen luokkakoko 3. luokalla on 32 oppilasta!!!
80-luvulla meillä oli ala-asteella 32 oppilasta 1. luokalla kunnan koulussa. Ihan hyvin meillä meni ja kaikki oppi lukemaan ja laskemaan.
QuoteMitä olen havainnut, opettajat väsyvät liian suurten oppilasmäärien kanssa koska homma ei voi millään pysyä kasassa. Koska lisäresursseihin ei ole rahaa, niin järjestelmä otetaan käyttöön ja käytännössä luokkakokoja pienennetään valitsemalla 5-10 oppilasta massasta ja ohjaamalla heidät pienopetusryhmiin eli erityisluokalle (nykypäivän sana nuorison kesken on "palikkaluokka").
Yläasteella meillä oli luokassa 3 häirikköä, joiden takia opettajan aika meni heidän kurissa pitämiseen. Nämä henkilöt siirrettiin tarkkailuluokalle tai apukouluun. Ja taas luokassa vallitsi rauha ja oppi meni perille. Onneksi oli käytössä tarkkis ja apuluokat, olisi muuten tullut aika rauhattomat kolme vuotta yläasteella.
Jos ei kaikille mene oppi perillle, niin on naurettavaa edetä hitaimman oppijan tahtiin (ja vielä naurettavampaa on antaa yhden ongelmalapsen pilata muiden koulupäivä). Mielummin sitten siirretään muualle, vaikka oppilaan vanhemmista se pahalta tuntuisikin. Kaikista ei nyt vaan tule fyysikoita tai lääkäräreitä - eikä se ole edes tarkoituksenmukaista.
en ymmärrä jutun tarkoitusta. Siinä syyllistetään lapsien parasta ajattelevat vanhemmat, eikä systeemiä, joka on luonut tämän hulluuden.
Sanon sen suoraan: mikäli meille olisi tullut eteen sama uhka, niin joko kämppä olisi mennyt äkkiä myyntiin tai meillä olisi laitettu pystyyn samankaltainen "pika-avioero"
monikulttuurisuus on ihana asia niille, jota sitä halajavat. Laittakoot he lapsensa monikulttuuriseen kouluun. Miksi meidän muiden pitäisi antaa lasten kärsiä hörhöjen toilailuista ja tähänastisesta poliittisesta vaikutusvallasta?
muistutan, että vanhemmat ovat valmiit tekemään monenlaisia päätöksiä, jotta lapset pääsisivät "suomalaiseen" kouluun. Ohessa vaasalainen malli:
http://hommaforum.org/index.php/topic,43658.msg589682.html#msg589682
http://octavius1.wordpress.com/2011/01/13/rauno-jarnila-elamaa-kiven-alla/
Quote
Viime päivinä yksi kuumimmista puheenaiheista on ollut koulujen muuttuminen.
Näiltä alueilta, joilla on tavanomaista enemmän maahanmuuttajia, niin sieltä syntyperäiset suomalaiset lähtevät hakemaan lapsilleen koulua muilta alueilta. Tämä on ongelma, jota kukaan ei ole vielä oikein selvästi tunnustanut, mutta hyvin perustein voidaan epäillä, että tätä tapahtuu jo, kertoo Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarnila.
En tiedä minkä kiven alla Rauno Jarnila ja kaikki toimittajat ovat viimeiset kymmenen vuotta asuneet, jos ilmiö ei ole aiemmin tullut vastaan. Vaikkapa nuoren lapsiperheen asunnon valinnassa alueen ja koulun monikulttuurisuus lienee jo kaikista tärkein kriteeri. Kuka vanhempi vihaisi lastaan niin paljon, että haluaisi hänen menevän monikulttuuriseen äläwäbälä-kouluun?
Viimeksi tänään julkaistiin Ruotsin paskalähiöistä tutkimus, jonka mukaan puolet äläwäbäläperuskoulujen suorittaneista ovat luku-, lasku- ja kirjoitustaidottomia. Kaikesta huolimatta monikulttuurin suureen onneen uskova Jarnila on tyhmyytensä lisäksi myös pohjattoman naiivi:
Kaiken kaikkiaan toivoisin kyllä kaikilta vähän myönteisempää suhtautumista erilaisuuteen, lähtökohdan pitäisi olla kaikessa vähän humanistisempi, aina ei oikein tiedetä mistä puhutaan.
Jarnila tulee määritelleeksi samalla filosofian peruskäsitteitä uudelleen. Lapsensa vihaaminen onkin siis humanismia. Ok.
Ilmiöllä on kiistämättä koomisetkin puolensa. Kaverini asuu Vuosaaressa ja hänellä on viisivuotias poika, perheen ainoa lapsi ja silmäterä. Omakotitalon myynti ei tunnesyistä ole agendalla, koska se on perintöomaisuutta ja juuriaan ei moni halua katkoa. Lapsen molemmat vanhemmat eivät missään tapauksessa tule lastaan paikalliseen kouluun laittamaan. Vaikka aikaa on kaksi vuotta, on perheen isällä jo selkeä suunnitelma.
Perheeseen hankitaan kolmas auto ja au pair -tyyppisellä sopimuksella oleva kodinhoitaja, jonka tehtäviin tulee kuulumaan myös pojan koulukyyditys. Suurin kynnys kodinhoitajan löytymiseen on kansainvälisestä ajokortista, viimeksi lupaavin tarjonta oli kuulemma Filippiinien suunnalla. Toinen vaihtoehto on värvätä tehtävään majoitusta vastaan suomalainen opiskelijatyttö.
Koko kyseinen kuvio avartaa myös minun maailmankuvaani. En nimittäin ole koskaan aiemmin tuntenut ketään seitsemänvuotiasta, jolla on oma autonkuljettaja.
Quote from: MMA on 01.05.2011, 16:55:45
Yläasteella meillä oli luokassa 3 häirikköä, joiden takia opettajan aika meni heidän kurissa pitämiseen. Nämä henkilöt siirrettiin tarkkailuluokalle tai apukouluun. Ja taas luokassa vallitsi rauha ja oppi meni perille. Onneksi oli käytössä tarkkis ja apuluokat, olisi muuten tullut aika rauhattomat kolme vuotta yläasteella.
Jos ei kaikille mene oppi perillle, niin on naurettavaa edetä hitaimman oppijan tahtiin (ja vielä naurettavampaa on antaa yhden ongelmalapsen pilata muiden koulupäivä). Mielummin sitten siirretään muualle, vaikka oppilaan vanhemmista se pahalta tuntuisikin. Kaikista ei nyt vaan tule fyysikoita tai lääkäräreitä - eikä se ole edes tarkoituksenmukaista.
Niin meilläkin oli aikanaan Impiwaarassa. Puhun nykypäivän yhteiskunnasta ja kuntien talousahdingosta ja siitä seuraavista lieveilmiöistä tulevaisuudessa. En siitä elämästä mitä sinä ja minä olemme joskus eläneet.Tilastokeskuksen mukaan peruskoulujen erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrä on kasvanut: Espoossa vuonna 2008 siirrettyjen oppilaiden määrä oli 2889 ja vuonna 2009 siirrettyjen oppilaiden määrä oli 3060 eli kasvua oli 171 oppilasta yhdessä vuodessa!!!
Hyvä MMA. Maailma ja yhteiskunta on muuttunut radikaalisti niistä ajoista kun sinä ja minä kävimme koulua. Omalla kohdallani peruskoulu alkoi siinä kunnassa jossa asuin kun olin kansakoulun 3. luokalla. Sinusta en tiedä. Elämä muuttuu ja yhteiskunta muuttuu jatkuvasti. Siksi politiikassa pitää olla korvat ja silmät auki ja edes koittaa havaita niitä heikkoja signaaleja jotka voivat johtaa katastrofaalisiin seurauksiin.
:(
Aksioomalle terveisiä:
Tyttäreni luokalla on enimmillään ollut 32 oppilasta. Eikä tämä ollut 1950-luvulla, vaan parisen vuotta sitten.
Mutta varsinaisia ongelmia ei ole ollut. Koska luokalla ei ole myöskään varsinaisia.
Quote from: cgm on 01.05.2011, 16:08:50
Todella oksettavaa syyllistämistä, jonka todellinen vaikutus on täysin päinvastainen kuin mitä toimittaja kuvitteli mielessään.
Juuri näin. Mutta mitä se kertoo näiden toimittajien ja mielipidevaikuttajien realismin tajusta, kun he eivät vielä eduskuntavaalien jälkeenkään ole ymmärtäneet, ettei yksisilmäinen ja tosiasiat kieltävä monikulttuurista puhuminen johda sen hyväksymiseen?
Quote from: MaisteriT on 01.05.2011, 09:07:24
Maahanmuuttajissa ei ole koulun kannalta mitään ongelmaa, toistan, mitään ongelmaa, paitsi jos kanta-asukkaat muuttavat pois. Silloin kanta-asukkaat ovat luoneet ongelman. Vhm on syyllinen. Aina.
Tätä itsekin ihmettelin. Jos vanhempien harjoittama "koulushoppailu" on vain tietämättömyyttä ja typerää ennakkoluuloisuutta (sillä opetus on yhtä laadukasta tai jopa parempaa mamu-kouluissa) niin mitä tarkoittaa puhe kasvavan eriytymisen ongelmasta ja koulujen näivettymisestä? Jos kantasuomalaisten poistuminen näivettää näitä kouluja, eikö tämä jo osoita, että parhaimpia kouluja ovat ne joissa on paljon suomea puhuvia kantasuomalaisia?
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.05.2011, 18:11:38
Aksioomalle terveisiä:
Tyttäreni luokalla on enimmillään ollut 32 oppilasta. Eikä tämä ollut 1950-luvulla, vaan parisen vuotta sitten.
Mutta varsinaisia ongelmia ei ole ollut. Koska luokalla ei ole myöskään varsinaisia.
Kiitos Eino positiivisista terveisistä! Itse olen huolissani luonnollisesti oman lapseni koulun tilanteesta Espoossa ja uskoisin että on myös muita kuntia joissa tilanne on luisumassa käsistä pätevien opettajien puutteesta ja liian suurista oppilaiden määristä. Onneksi tyttäresi koulussa ei moista ongelmaa ole ja kaikki menee hyvin.
Todennäköisesti ongelma ei ole vielä onneksi liian laajalle levinnyt, mutta heikkoihin signaaleihin ja selviin ongelmiin tulee puuttua välittömästi kun on kysymys lapsista ja nuorista. Koulujen eriarvoistuminen ja sitä kautta opettajien väsyminen ja lopuksi lasten eriarvoistuminen täysin heistä riippumattomista asioista jo ala-asteella johtaa pitkällä juoksulla todellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Terveisiä Keravalle (jos siellä vielä asutte).
;)
Suomalaisten ei kannata "uhrautua". He eivät missään nimessä saa tehdä niin.
Varsinkin kun asian oikea tola on mielestäni sellainen, ettei esim. muslimien tarkoitus tai tavoite ole oppia mitään länsimaisessa koulussa.
Tarkoituksenaan, koko rintamana, on päinvastoin tuhota koko koulujärjestelmä.
Yliopisto on seuraavana vuorossa.
Quote from: Aksiooma on 01.05.2011, 10:15:21
Tietääkö kukaan onko uusissa Perussuomalaisissa kansanedustajissa opettajaa tai rehtoria? Lasten asiat (kouluruoat, liian suuret luokkakoot, maahanmuuttajat) tulisi olla ehdottomasti yksi pääteemoista perussuomalaisten hallituspolitiikassa (näin hallituspaikkoja ennakoiden), koska lasten ja nuorten ongelmat muokkaavat tulevaisuuden yhteiskunnan ja hyvältä ei näytä...
Perussuomalaisten Juha Väätäinen on luokanopettaja. Muut nykyisen eduskunnan opettajat ja rehtorit löytyvät mm. täältä...
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_16/page4.htm
Miksi nämä samat toimittajat eivät osoittaisi kuinka tyhmästi "koulushoppailijat" toimivat yksinkertaisesti tekemällä juttuja niistä "esimerkillisistä" suomalaisvanhemmista jotka pitävät lapsiaan monikultikouluissa? Lapsetkin voisi päästää ääneen kertomaan koulupäiviensä rikkaudesta. Pakkohan tällaisia kannustavia ja julkaisukelpoisia esimerkkejä on olla. Onhan?
Quote from: Toofast24 on 01.05.2011, 18:47:00
Muut nykyisen eduskunnan opettajat ja rehtorit löytyvät mm. täältä...
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_16/page4.htm
Kiitos Toofast24.
:)
Quote from: juge on 01.05.2011, 09:21:01
Toimittaja yrittää ei-niin-hienovaraisesti kertoa meille tyhmille, että valkoiseen pakoon ei ole mitään syytä. Kaikki on pelkkää väärää mielikuvaa, akkojen kahvijuoruilua ja väärinymmärrystä.
Jutussa todellakin vahvasti vihjaillaan, että mamukoulun opettamisongelmat olisi vain harhaa. Epäsuorasti annetaan myös ymmättää, että vanhemmat siirtävät lapsensa etnisyyden takia, eli rasismia. Yleensäähän mielikuvilla on jokin tausta. Ellei olisi, niin ainoa looginen selitys olisi, että joku levittelee tahallan vääriä huhuja koulujen mamuongelmasta. Onko tällainen koordinoitu huhujen salajuoni edes mahdollinen? Ilmiöhän on maanlaajuinen.
Todennäköistä on, että vanhempien kuulemat asiat perustuvat todelliseen tilanteeseen. Voi olla, että jutut on liioiteltuja mutta toisaalta, haluaako joku oikeesti ottaa riskejä oman pentunsa kanssa jos jutut ovat edes osittain tosia.
Jos lapsi laitetaan multikultikouluun niin on todellakin olemassa suuri riski, että koulutuksen taso on heikompi ihan käytänön syistä. Ruotsissä tämä näky jo usean oppilassukupolven tuloksissa. Pahimmillaan lapsen kehitys ja tulevaisuus voi olla vaakalaudalla.
Lapsen koulutusta ja kasvatusta voi harjoittaa vaan yhden kerran. Jos multikultti tuo riskin epäonnistumisesta, niin minusta venhempien pitäisi ilman muuta siirtää lapsensa toiseen kouluun. Mokuttajat huutakoon niin paljon rasismia kun haluavat. Vastuullinen vanhempi ei altista lapsensa kasvatusta jollekin naiville ideologialle.
Quote from: Kukko on 01.05.2011, 18:47:59
Miksi nämä samat toimittajat eivät osoittaisi kuinka tyhmästi "koulushoppailijat" toimivat yksinkertaisesti tekemällä juttuja niistä "esimerkillisistä" suomalaisvanhemmista jotka pitävät lapsiaan monikultikouluissa? Lapsetkin voisi päästää ääneen kertomaan koulupäiviensä rikkaudesta. Pakkohan tällaisia kannustavia ja julkaisukelpoisia esimerkkejä on olla. Onhan?
On niitä muistaakseni silloin tällöin ollut. Haastateltavat tosin ovat lähes poikkeuksetta kiinalaisia, venäläisiä, espanjalaisia, meksikolaisia, jne. Juuri ja juuri tarpeeksi valkoisia edustamaan "suurta suvaitsevaa suomalaista yhteisöä".
Jos suomalainen lapsi väittää jossain haastattelussa vilpittömästi viihtyvänsä esim. muslimienemmistöisessä koululuokassa, silloin hälytyskellojen "haastattelun" suhteen pitää lukijalla räikää jo nupit kaakossa....
Quote from: Nina on 01.05.2011, 12:01:38
En ymmärrä tuota kohtaa. Voisiko joku selittää? Jos koulussa on jo ennestään paljon erilaisuutta, pitääkö sitten vielä järjestää erilaisudesta kertovia tapahtumia? Miksi?
Miksi Neuvostoliitossa kansalle kerrottiin mitä sosialismi on?
Quote from: Siili on 01.05.2011, 11:28:43
Ehkäpä pitää ruveta maksamaan palkkiota äidinkieleltään suomenkielisille vanhemmille, jotka suostuvat pitämään lapsensa kieli- ja kulttuurikylpyvetenä mamurikastuneissa kouluissa?
Tuollainen raha olisi ikään kuin negatiivinen sijoitus lasten tulevaisuuteen.
Quote from: Aksiooma on 01.05.2011, 10:15:21
Koska resursseja ei ole, ala-asteella jo 1-2 luokkakoot ovat lähes 30 oppilasta luokassa. Virallinen luokkakoko 3. luokalla on 32 oppilasta!!!
Paljonko se pitäisi olla? Meillä viiskymppisillä se oli Kontulassa kategorisesti 40 henkeä ekasta luokasta luokion loppuun.
Quote from: Siili on 01.05.2011, 10:25:03
Quote from: Melbac on 01.05.2011, 10:13:35
Sama tuli mieleen.Noi huonosti suomea osaavat yms voisi sijoittaa ihan omiin kouluihinsa etteivät haittaa niiden hyvin suomea osaavien opiskelua.
Eipä tuollaista voi tehdä ylhäältä käsin.
Tuskin kieliosaamisen perustuva luokittelu olisi rasismia.
Noista linkeistä löytyy tietoa viisi vuotta sitten julkaistusta väitöskirjasta, jossa tutkittiin kiusaamista kuudessa Turun monikulttuurisessa alakoulussa... Aika kovat prosenttiluvut eli ei hyvältä vaikuttanut tuolloinkaan!
http://www.tkukoulu.fi/~arsoila/documents/mAAHANMUUTTAJAOPPILASJAKOULUKIUSAAMINEN.htm
http://www.doria.fi/handle/10024/43426
Eipä tähän voi juuri muuta lisätä kuin sen, että kiitän kaikkia jumalia ja piruja siitä, että omat lapseni ovat monokulttuurisessa koulussa ja koko kaupunginosa on täysin "monoliittinen". Voi vain kuvitella, miten rasittavaa lapselle on yrittää opiskella koulussa, mikä on kielten ja etnisyyksien sekamelska. Omilta kouluvuosilta vuosikymmenien takaa muistaa sen, ettei pelkistetyn suomalaisessakaan joukossa aina niin herkkua ollut.
Aikuisellekin on pitemmän päälle rasittavaa yrittää keskustella esim. työkavereiden kanssa, jotka puhuvat erittäin vajavaisesti suomea. Jatkuvia väärinkäsityksiä ja tiedonkulun katkoja. Myös small talk vaatii varsin täydellistä kielitaitoa, että siitä tulisi yhtään mitään. Menee stressin puolelle kun huomaa jatkuvasti, että taas se ei ymmärtänyt mitään, mutta teeskentelee ymmärtävänsä. Palkattoman kielenopettajan virka ei kovinkaan monia kiinnosta, varsinkin jos "oppilas" ei todellisuudessa ole edes kiinnostunut oppimaan, vaan viettää vapaa-aikansa katsoen lautasantennilla oman maansa TV-lähetyksiä. Jopa 17 vuoden maassa olon jälkeen rikastaja ei välttämättä puhu suomea käytännössä ollenkaan.
Quote from: planeta on 01.05.2011, 19:29:45
Quote from: Kukko on 01.05.2011, 18:47:59
Miksi nämä samat toimittajat eivät osoittaisi kuinka tyhmästi "koulushoppailijat" toimivat yksinkertaisesti tekemällä juttuja niistä "esimerkillisistä" suomalaisvanhemmista jotka pitävät lapsiaan monikultikouluissa? Lapsetkin voisi päästää ääneen kertomaan koulupäiviensä rikkaudesta. Pakkohan tällaisia kannustavia ja julkaisukelpoisia esimerkkejä on olla. Onhan?
Kerron esimerkkejä (tosin open näkökulmasta, mutta paikalla olleena kuitenkin) heti, kun pääsen eläkkeelle. Sopiiko?
Vasta eläkepäivillä? Ei kai tämä nyt vain tarkoita sitä että jutut eivät ole erityisen kannustavia tai valtamedioissamme julkaisukelpoisa? Tiedän että olen pessimisti, mutta...
QuoteMetsälä-ilmiö leviää pääkaupunkiseudulla. Keskiluokkaiset vanhemmat pelkäävät, etteivät heidän lapsensa saa kunnon opetusta, jos koulussa on paljon maahanmuuttajia.
Ja mitä siitä seuraa? Koulut eriytyvät entisestään. Koulushoppailijat äänestävät autoillaan ja kuskaavat lapsensa vaikka toiselle puolelle kaupunkia, ettei oma kullannuppu joutuisi liian kirjavaan ympäristöön.
Vanhemmat kysyvät asunnonvälittäjältä avajaisiksi, millainen on alueen lähikoulu.
Jotenkin syyllistävä asenne vanhempia kohtaan jotka vain haluavat lapselleen parasta. Jos olisin helsinkiläinen tekisin aivan samoin. Onneksi en ole.
Tuli mieleen tämä Norjan ohjelma, joka ainakin itselle oli aika pysäyttävä:
Muslim Racism in Norway - Part 1 of 2
http://www.youtube.com/watch?v=d7p4pq8nB2Y
Muslim Racism in Norway - Part 2 of 2
http://www.youtube.com/watch?v=CoUpXclfsXk
Koskakohan meillä ollaan tuollaisessa tilanteessa?
Quote from: Mursu on 01.05.2011, 19:10:15
Quote from: Nina on 01.05.2011, 12:01:38
En ymmärrä tuota kohtaa. Voisiko joku selittää? Jos koulussa on jo ennestään paljon erilaisuutta, pitääkö sitten vielä järjestää erilaisudesta kertovia tapahtumia? Miksi?
Miksi Neuvostoliitossa kansalle kerrottiin mitä sosialismi on?
Koska kukaan ei ymmärtänyt mihin sitä tarvitaan.
Quote from: Asta Tuominen on 01.05.2011, 18:25:40
...kantasuomalaisten olemassaolon tarkoitus on edistää maahanmuuttajien kotoutumista ...
Tarkka ja järkyttävä havainto.
Mikään uhraus ei ole liian iso, kun uhrataan uskonnolle.
Media laulaa hallelujaata, kun mokuttajat uhraavat suomalaiset lapset kotoutumisen alttarille.
QuoteMitä ilmiölle pitäisi tehdä? Vanhemmat haluavat lastensa parasta, mutta jos he shoppailevat kouluja mielikuvien perusteella, moni lähikoulu näivettyy eikä monikulttuurisesta rinnakkainelosta tule mitään.
Jos me vanhemmat istutamme ennakkoluulomme lapsiimme, Helsingistä tulee vastenmielinen kaupunki.
Suomalaiset vanhemmat eivät ole mitään shoppailijoita. Maahan tulee sen sijaan
elintasoshoppailijoita. Syyllisiä ennakkoluulojen istutuksiin eivät ole pelkästään suomalaiset vanhemmat kun tiedetään, että muslimikulttuureissa lapsille nimenomaan opetetaan voimakkaita ennakkoluuloja liittyen esim. tyttöjen ja poikien kanssakäymiseen tai esimerkiksi naisopettajien tottelemiseen.
Tässä taas haukutaan suomalaisia vanhempia. He todellakin haluavat lapsensa parasta ja siinä ei ole mitään tuomittavaa. Jos oma lapsi ei pärjääkään sen vuoksi, että luokka on rauhaton, niin mikä olisi pahempaa?
Me tiedämme että kantaväestön lapsi ei tule saamaan mitään tukitoimia syrjäytyessään. Koulutusjärjestelmä ratkaisee koko tulevaisuuden ja on täysin luonnollista, että vanhemmat eivät riskeeraa mitään.
Quote from: Lalli IsoTalo on 01.05.2011, 20:02:42
Quote from: Asta Tuominen on 01.05.2011, 18:25:40
...kantasuomalaisten olemassaolon tarkoitus on edistää maahanmuuttajien kotoutumista ...
Tarkka ja järkyttävä havainto.
Mikään uhraus ei ole liian iso, kun uhrataan uskonnolle.
Media laulaa hallelujaata, kun mokuttajat uhraavat suomalaiset lapset kotoutumisen alttarille.
Tosin mokuttajat eivät yleensä uhraa
omia lapsiaan kyseiselle alttarille...
Joku raja heilläkin sentään on ;D
Olen ihmetellyt ennenkin. Fiksut ihmiset äänestävät kokkareita, demareita, vihreitä ja rkp:tä ja suojelevat jälkikasvuaan mamu-kouluilta.
Tod.näk. mainituista fiksuista ihmisistä suurin osa äänesti "monimuotoisuuden, erilaisuuden ja kansainvälisen Suomen" puolesta nytkin.
Muutamia Helsingin lukuja viime vuodelta (2010)...
QuoteHelsingin koulutulokkaista lähikoulun valitsi 85 % oppilaista. Tavoitteena oli, että vähintään 80 % oppilaista valitsee lähikoulun. Myös kuudesluokkalaisten kouluvalinnoissa asetetut tavoitteet toteutuivat. Oman lähikoulun valitsi suomenkielisissä peruskouluissa 71 % (tavoite 60 %) oppilaista ja ruotsinkielisissä peruskouluissa 85 % (tavoite 70 %) oppilaista. Lähikoulun valinneisiin on laskettu mukaan myös ne, jotka ovat päässeet soveltuvuuskokeella omassa lähikoulussa järjestettävään painotettuun opetukseen.
Maahanmuuttajataustaisia, suomi toisena kielenä – oppimäärää opiskelevia oppilaita oli kaupungin ylläpitämissä suomenkielisissä peruskouluissa 5 453 eli yli 16 % oppilaista ja yksityisissä sopimuskouluissa 425 eli yli 8 % oppilaista. Maahanmuuttajataustaisista oppilaista 359 opiskeli valmistavassa opetuksessa kaupungin ylläpitämissä peruskouluissa.
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/6c52a98042423e4999ccd9a1adf32673/Vuosikertomus_fin_28+4+2011.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=6c52a98042423e4999ccd9a1adf32673
Tuossa toisessa ketjussa "Super-suomalaiset" asiaa esitettiin näin:
Mutta kauan ei Muhamed yläkoulun penkkiä kuluta. Halimo on näitä ällistyttävän lahjakkaita nuoria, joiden oppimiskyky, lahjakkuus ja motivaatio ovat omassa luokassaan. Heitä tulee kouluun muutama vuodessa, opettaja Vartiainen sanoo.
Muhamed ei ollut käynyt päivääkään koulua synnyinmaassaan Somaliassa. Hän ei osannut lukea eikä kirjoittaa. Yhteenlaskusta tyttö ei ollut kuullutkaan.
Elchon tavoin myös Muhamed rakastaa koulunkäyntiä. Niin tekevät monet muutkin maahanmuuttajat. Opetushallituksen vuonna 2008 tekemän selvityksen mukaan selvästi yli puolet maahanmuuttajista pitää koulunkäynnistä paljon tai hyvin paljon.
Eihän metsäläläisillä ole siis mitään hätää ja huolta, kun mamu-nuoret vetävät impiwaaralaiset huimiin opinnollisiin saavutuksiin...
Mutta asiaan. Tuttavani myy työkseen kiinteistöjä pääkaupunkiseudulla ja viime vuonna hänellä oli asiakas, joka etsi perheelleen ja kouluun menevälle lapselleen sopivaa asuinaluetta Vantaalta. Rouva oli töissä kaupungilla (koulu/sivistystoimistossa)ja hänellä oli selkeää tietoa siitä, minne lapsi kannatti kouluun laittaa. Ja niin perhe myös teki - maksoivat rahkeisiinsa nähden extraa, jotta asunto toivotulta alueelta löytyi.
Mutta näinhän vastuulliset aikuiset tekevät, eli toimivat kaikkensa antaen perheensä eteen karikoita ja ongelmia vältellen. Elämässä on muutenkin nykyään ihan tarpeeksi tekemistä, niin miksei Metsälässä ja muuallakin saisi näin toimia?
Quote from: Arvoton on 01.05.2011, 20:45:50
Olen ihmetellyt ennenkin. Fiksut ihmiset äänestävät kokkareita, demareita, vihreitä ja rkp:tä ja suojelevat jälkikasvuaan mamu-kouluilta.
Tod.näk. mainituista fiksuista ihmisistä suurin osa äänesti "monimuotoisuuden, erilaisuuden ja kansainvälisen Suomen" puolesta nytkin.
Ne fiksut ihmiset ovat siinä luulossa, että nuo mainitut puolueet kyllä tekevät ongelmille jotakin. Jollei nyt, niin ainakin aivan pian. Ne fiksut ihmiset eivät tiedä, että heidän äänestämänsä puolueet ovat ongelmien suhteen täysin neuvottomia - sikäli kuin edes suostuvat myöntämään mitään ongelmaa olemassaolevaksikaan.
Quote from: Aksiooma on 01.05.2011, 18:07:27
Niin meilläkin oli aikanaan Impiwaarassa. Puhun nykypäivän yhteiskunnasta ja kuntien talousahdingosta ja siitä seuraavista lieveilmiöistä tulevaisuudessa. En siitä elämästä mitä sinä ja minä olemme joskus eläneet.
Ei se raha tässäkään asiassa ole se ratkaisevin asia. Monessa muussa maassa on paljon huonommin asiat ja silti lapset ja nuoret oppivat kouluissa.
Quote
Tilastokeskuksen mukaan peruskoulujen erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrä on kasvanut: Espoossa vuonna 2008 siirrettyjen oppilaiden määrä oli 2889 ja vuonna 2009 siirrettyjen oppilaiden määrä oli 3060 eli kasvua oli 171 oppilasta yhdessä vuodessa!!!
So? Saisivat siirtää vielä nykyistä helpommin erikoisluokille. Muutama varoitus ja jos ei nuomerot tai käytös parane, niin erityisluokalle. Toki pitäisi olla mahdollisuus siirtyä takaisin normaaliin luokkaan jos on haluja ja on esittänyt edistystä (näin varmaan joissain toimitaankin).
Quote
Hyvä MMA. Maailma ja yhteiskunta on muuttunut radikaalisti niistä ajoista kun sinä ja minä kävimme koulua. Omalla kohdallani peruskoulu alkoi siinä kunnassa jossa asuin kun olin kansakoulun 3. luokalla. Sinusta en tiedä. Elämä muuttuu ja yhteiskunta muuttuu jatkuvasti. Siksi politiikassa pitää olla korvat ja silmät auki ja edes koittaa havaita niitä heikkoja signaaleja jotka voivat johtaa katastrofaalisiin seurauksiin.
Ei ihminen ole 30 vuodessa paljon muuttunut. Samat elämän perussäännöt pätevät edelleen oppimisessa ja ihmistenvälisessä vuorovaikutuksessa. Tekniikka on mennyt eteenpäin ja informaatiota on tarjolla paljon enemmän, mutta edelleen oppiminen vaatii samat perusedellytykset kuten esim. riittävästi uusia haasteita ja koulurauhan.
Mutta onhan meillä vaikka kuinka paljon tutkijoita, kasvatustieteilijöitä yms. joten en epäile yhtään etteikö silmiä ja korvia olisi riittävästi auki kaiken aikaa kaikille signaaleille. Tasapäistäminen, liika ymmärtäväisyys tai suvaitsevaisuus ei vaan johda parhaimpaan lopputulokseen, jos/kun se estää puuttumasta oikeisiin ongelmakohtiin (lue: ongelmatapauksiin).
Quote from: Kukko on 01.05.2011, 18:47:59
Miksi nämä samat toimittajat eivät osoittaisi kuinka tyhmästi "koulushoppailijat" toimivat yksinkertaisesti tekemällä juttuja niistä "esimerkillisistä" suomalaisvanhemmista jotka pitävät lapsiaan monikultikouluissa? Lapsetkin voisi päästää ääneen kertomaan koulupäiviensä rikkaudesta. Pakkohan tällaisia kannustavia ja julkaisukelpoisia esimerkkejä on olla. Onhan?
Varmaan on, kunhan otetaan esimerkiksi sellainen koulu jossa on paljon länsimaalaisten lapsia ja jonkin verran kehitysmaista tulleiden korkeasti koulutettujen vanhempien lapsia. Jos juttu on tehty oikein taitavasti niin luokassa on joku Muhammed-niminen poika joka olisi esim. Suomen töihin tulleen pakistanilaisen insinöörin lapsi, ja vaikkapa jonkun tummaihoisen lääkärin lapsi. :)
Quote from: Vera on 01.05.2011, 23:28:31
Quote from: Kukko on 01.05.2011, 18:47:59
Miksi nämä samat toimittajat eivät osoittaisi kuinka tyhmästi "koulushoppailijat" toimivat yksinkertaisesti tekemällä juttuja niistä "esimerkillisistä" suomalaisvanhemmista jotka pitävät lapsiaan monikultikouluissa? Lapsetkin voisi päästää ääneen kertomaan koulupäiviensä rikkaudesta. Pakkohan tällaisia kannustavia ja julkaisukelpoisia esimerkkejä on olla. Onhan?
Varmaan on, kunhan otetaan esimerkiksi sellainen koulu jossa on paljon länsimaalaisten lapsia ja jonkin verran kehitysmaista tulleiden korkeasti koulutettujen vanhempien lapsia. Jos juttu on tehty oikein taitavasti niin luokassa on joku Muhammed-niminen poika joka olisi esim. Suomen töihin tulleen pakistanilaisen insinöörin lapsi, ja vaikkapa jonkun tummaihoisen lääkärin lapsi. :)
Tottahan toki tälläisista juttuja tulee taikka onkin :D Mutta kun haluais joskus lukea lehdestä vaikka aivan tavallisen varissuolaiskoulun kantis-oppilaidenkin rikkaista kokemuksista niiden uusien supersuomalaisten autuaaksi tekevässä seurassa.
Tämä rasistinen koulushoppailu on niin vastenmielistä, että toivon aivan sydämeni pohjasta, että
Päivi Lipponen järjestäisi asian tiimoilta mahdollisimman pian Marssin.
Quote from: Maastamuuttaja on 01.05.2011, 12:28:25
Röyhkeä veto toimittajalta ryhtyä normittamaan toisten perhekohtaisia päätöksiä.
Minusta taas tuo oli toimittajalta todella hyvä veto.
Monet vanhemmat ovat varmasti pohtineet hyvin syvällisesti oman lapsensa koulunkäyntiä. Moni monikulttuurisen koulunkäynnin uhan alla oleva perhe ei kuitenkaan ole välttämättä tiennyt, mitä asialle voisi tehdä. Tietysti aina voi muuttaa toiselle paikkakunnalle, mutta etenkin omistusasujilla kynnys tällaisen peliliikkeen suorittamiseen on varmasti hyvin korkea.
Nyt kaikki ongelman kanssa yksinään painiskelleet perheet saavat hyvän ja selkeän vinkin, kun Pravdan toimittaja ystävällisesti informoi heitä yhdestä uudesta lapsen tulevaisuuden pelastavasta toimintamallista. Minusta tämä on yksi arvokkaimpia vinkkejä, mitä Pravdan sivuilta on voinut pitkään aikaan lukea.
Kiitos toimittajalle! Tämän jutun jälkeen monella perheellä tulee olemaan helpompaa järjestellä lastensa koulunkäyntiin liittyviä asioita, kun toimittajan esille nostama positiivinen esimerkki antaa sekä selkeät toimintaohjeet että varmasti paljon kaivattua vertaistukea sen tiedon muodossa, että yksikään pääkaupunkiseudun vastuullinen ja lapsistaan välittävä perhe ei ole yksin tämän ongelman kanssa.
Sattuneesta syystä tunnen aika paljon lapsiperheitä. Tämä aihe on polttava, arka, tabu ja kaikkea siltä väliltä. Siitä puhutaan verhotuin sanankääntein, korrektisti ja yrittäen säilyttää ns. sivistynyt ja suvaitsevainen ulkokuori. Sisällä ja ajatuksissa kuitenkin jyllää. En ainakaan itse tiedä yhtään pk-seudulla asuvaa vanhempaa, joka haluaisi lapsensa äläwäbälä-kouluun. Jostain kumman syystä isän ja äidinrakkaus jälkeläisiään kohtaan on aika syvä. Evoluutio on rasistista.
Tunteeko joku ihmisen, joka haluaa lapsensa kouluun, jossa voi oppia monikulttuurisia taitoja? Anyone?
Jos pitäisi lonkalta heittää, niin veikkaisin koulushoppailun lisääntyvän hurjasti parin vuoden sisällä myös Vantaalla ja Espoossa. Helsingissähän se on jo arkipäivää. En kauhean monessa asiassa ole ollut väärässä ja tuskin tässäkään. Tieto leviää hämmästyttävän hyvin ja voi olla, että tulemme näkemään vielä monta virkahenkilöiden itkua asian tiimoilta. Itse asiassa varmaan on tulossa jokin massiivinen tiedotusisku monikulttuuristen taitojen puolesta tms. paskaa.
Afro-Suomen seuraava askel onkin sitten yksityiskoulujen tsunami aivan kuin Ruotsissa. Siinä onkin virkakyösteillä ihmettelemistä, kun tarve lisääntyy ja paine kasvaa. Paine tulee kasvamaan erityisesti ns. eliitin taholta, piltit kun pitäisi saada kunnolliseen opinahjoon. Nykyinen virkahenkilöiden ei-ei-linja yksityiskouluille ei voi kauaa enää pitää.
Evoluutio ja äidinrakkaus on rasistista. Se pitäisi kieltää.
Quote from: Octavius on 02.05.2011, 00:25:10
Tunteeko joku ihmisen, joka haluaa lapsensa kouluun, jossa voi oppia monikulttuurisia taitoja? Anyone?
Tohon voisivat Rastaat ja Kontulat valehdella mitä hyvänsä, ja toisaalta olla ihan oikeassakin, sillä aina löytyy niitä joille omatkin lapset ovat vähäarvoisempia kuin aate.
Sairasta sakkia...
Kansa, ihan kirjaimellisesti, on äänestämässä jaloillaan, tai lapsillaan, ja sitä seuraavaa selittelyä on kiinnostavaa seurata.
Quote from: gloaming on 01.05.2011, 09:53:06
En ymmärrä, miksi kukaan riskeeraisi tai uhraisi lapsensa opiskelumenestystä monikulttuuri-ideologian kaltaisen älyllisessä ja taloudellisessa umpikujassa olevan ajattelun alttarille.
Valitettavasti tässä ei ole kyse edes mistään koulumenestyksistä. Monikulttuurinen koulunkäynti voi pahimmillaan olla kohtalokkaan vaarallista jopa lasten hengelle ja terveydelle.
Täältä Hommastakin^^^ löytyy esimerkkejä siitä, kuinka suomalaisia lapsia on esimerkiksi
pahoinpidelty tajuttomaksi monikulttuurisissa kouluissa:
Quote from: Poro on 21.05.2010, 19:41:31
Ala-asteella oli ongelmia jatkuvasti ja päivittäin. Poika piestiin mamulapsen toimesta vuosittain, parhaana vuonna kahdesti. Enkä nyt puhu mistään pikku "nahisteluista" vaan siis niin että silmät on mustana ja posket turvoksissa. Kerran kuristettiin melkein tajuttomaksi. Yksin on vaikea puolustautua kun vastassa on monta mamua afrikan sarvesta. Nämä kun tapaavat pitää yhtä kouluissa.
Quote from: Viktor on 31.05.2010, 12:51:15
satuin kuulemaan viereisten, noin 16-v tyttöjen keskustelun. Tytöt mietiskelivät siinä että se on kovin vaikeaa kun tummahipiäinen kanssaopiskelija alkaa lähentelemään. Olivat toki opettajalle tästä kertoneet mutta opettaja sanoi vain että pitää ymmärtää, hänhän on Afrikasta. Kulttuurierot jne. Suoraankaan ei kuulemma voinut lähentelijälle sanoa koska sitten saa syytteet rasismista. Ja poikaystäväkään ei voinut mennä valittamaan koska sitten "Mun isoveli ja kummenen kaveri tulla ja hakkaa sina".
No. Monikulttuuri, varsinkin Afrikan sarvesta on rikkautta.
Quote from: Saunaherra on 03.09.2010, 15:27:52
Serkun lapset (14- ja 13-vuotiaat) käyvät Myyrmäessä yläkoulua ja ovat joutuneet rinnakkaisluokalla olevan mamuporukan pahoinpitelemäksi, pahimmillaan toinen joutunut suoraan koulusta terveyskeskukseen. Opettajilla taas ei tunnu olevan suuria sympatioita oppilaita kohtaan, kovan kiusaamisen seurauksena järjestettiin kiusaajien ja kiusattujen perheiden yhteinen vanhempainilta (lapset mukana), jossa serkkuni lapsia syyllistettiin ymmärtämättömyydestä ja suvaitsemattomuudesta. Eräs opettaja sanoi kummilapselleni mm. näin: "Jos te olisitte joutuneet muuttamaan Afrikkaan, niin kyllä tekin käyttäytyisitte aivan samalla tavalla." Opettaja myös väitti kiusaamisen johtuvan lasten ylläpitämästä syrjinnästä
Quote from: Poro on 03.09.2010, 17:52:11
Oman lapseni tilanne oli suurin piirtein sama kuin Saunaherralla, vaikkakin ala-asteella. Somalijengi pahoinpiteli lastani toistuvasti, opettajat eivät asiaan saaneet parannusta. Olivat kovin vihaisia minulle, kun puutuin itse asiaan ja ilmoittelin tapahtumista eri viranomaisille. Koulun maine kuulemma oli vaarassa.
Minä olin myös kuulemma liian jyrkkä, ja suvaitsematon kun vaadin kovia rangaistuksia tajuttomaksi hakkaamisesta ja mm. kuristamisesta niin, että kuoleman vaara oli olemassa.
Quote from: VeePee on 17.09.2010, 07:21:55
Jaahas, eihän se sitten ottanut kuin kuukauden verran, kun oma ekaluokkalainenkin sai nauttia monikulttuurisesta kohtaamisesta kun mamutaustainen neljäsluokkalainen tuli kaverinsa kanssa ykkös- ja kakkosluokkalaisten pihalle haastamaan pienempiä kamppailemaan kanssaan. Siinä lähellä seissyt oma lapseni sai sitten navakan karatepotkun vatsaansa.
Tällaisia juttuja kun lukee, niin oma mielipiteeni on, että lapsen laittaminen monikulttuuriselle luokalle on sellainen teko, jonka tulisi välittömästi johtaa lastensuojelullisten toimenpiteiden käynnistymiseen.
Eihän näin tietenkään tapahdu, koska käytännössä vanhemmat saavat tehdä lapsilleen aivan mitä haluavat. Itse en kuitenkaan voi kuvitella mitään sellaista syytä, joka voisi tehdä lapsen altistamisen monikulttuuriselle koulunkäynnille moraalisesti hyväksyttäväksi. Aika moni muu suomalainen näyttää olevan samaa mieltä.
Aiemmin jossain kirjoitin, että vertaisin tilannetta sellaiseen, jossa normi Virtanen pakotettaisiin laittamaan lapsensa tarkkailuluokalle vain siksi, että tarkkis-luokkalaisilla olisi kliffempaa.
Tässä kouluasiassa olen kyllä sitä mieltä, että ensiksi pitäisi kiikuttaa kaakinpuuhun kaikki opettajat. He ovat silkkaa laiskuuttaan ja arkajalkaisuuttaan tilanteen noin pitkälle laskeneet.
Kouluissa on ollut säännöt, joita vain kalpeanaamaisten on ollut pakko noudattaa. Kyllähän koulujen järjestyksestä ovat ainakin aikoinaan huolehtineet juuri opettajat.
Jos ne merikansalaiset, tai rauhanuskonnon edustajat ovat niin pelottavia, että niitä ei uskalla käskeä olemaan ihmisiksi, se kissa on nostettava pöydälle.
Monet muistamani ja nykyisinkin tuntemani opettajat eivät kyllä loista selkärankaisuudellaan. Vaan mitäpä minä tuosta.
TässäKIN asiassa maamme ongelma on liika kohteliaisuus ja se yli kaiken järjen kiivennyt suvaitsevaisuus. Jospa meidän nyt vain pitäisi oppia uudelleen karjaisemaan, että "Nyt se perkeleen pelleily loppuu!" ihan sujuvasti, kun tilanne niin vaatii. Ei se ole vaikeata edes. Päinvastoin.
Kun asetutte vastustamaan epätervettä kehitystä, tunnette itsenne pitkästä aikaa ihmisiksi jälleen. Kokeilkaapa.
Quote from: Mulli on 02.05.2011, 02:02:41
Tässä kouluasiassa olen kyllä sitä mieltä, että ensiksi pitäisi kiikuttaa kaakinpuuhun kaikki opettajat. He ovat silkkaa laiskuuttaan ja arkajalkaisuuttaan tilanteen noin pitkälle laskeneet.
Kouluissa on ollut säännöt, joita vain kalpeanaamaisten on ollut pakko noudattaa. Kyllähän koulujen järjestyksestä ovat ainakin aikoinaan huolehtineet juuri opettajat.
Jos ne merikansalaiset, tai rauhanuskonnon edustajat ovat niin pelottavia, että niitä ei uskalla käskeä olemaan ihmisiksi, se kissa on nostettava pöydälle.
Monet muistamani ja nykyisinkin tuntemani opettajat eivät kyllä loista selkärankaisuudellaan. Vaan mitäpä minä tuosta.
TässäKIN asiassa maamme ongelma on liika kohteliaisuus ja se yli kaiken järjen kiivennyt suvaitsevaisuus. Jospa meidän nyt vain pitäisi oppia uudelleen karjaisemaan, että "Nyt se perkeleen pelleily loppuu!" ihan sujuvasti, kun tilanne niin vaatii. Ei se ole vaikeata edes. Päinvastoin.
Kun asetutte vastustamaan epätervettä kehitystä, tunnette itsenne pitkästä aikaa ihmisiksi jälleen. Kokeilkaapa.
Mutsini on erityisopettajana yhdessä koulussa pk-seudulla. Aikalaista informaatiosotaahan tuo meinaa olla, kun ei aina löydy sitä oikeaa kieltä ja ymmärrystä. Onneksi sentään äiteellä on jonkin verran selkärankaa, että "seo vaa kulttuurii!" jargonilla ei pääse jymäyttämään. Lähinnä vetänyt tiukan linjan etenkin koulunkäynnin suhteen. Päivittelee vain sitä, kuinka helvetin vaikeaksi esim muslimiperheet voivat tyttären elämän tehdä. Mahdotonta sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, kun "kulttuurisilla" syillä yritetään luistaa kaikesta mahollisesta.
Samaten, pelkkä opettajien munattomuus ei ole tarpeeksi hyvä syy. Tilanne on vain mennyt niin perverssiksi, että käytännössä opettajat eivät saa koskea oppilaisiin, sillä muuten tulee pahoinpitelysyytettä ja virkavirhettä auttamattomalla nopeudella. Ja nyt puhun siis ihan perus valkoihoisista ongelmateineistä. Lisätkää soppaan vielä rasismisyytteet ja avot, komboplatteri on valmis. Onneksi esimerkiksi oman mutsin tapauksessa AINA otetaan ylös toinen opettaja todistamaan ja seuraamaan tilannetta, koska silloin voidaan yliajaa virkavirhesyytteet.
Ongelmanahan siis näin yleistettynä on se, että "kunniakulttuurin" lapsoset eivät pahemmin sanoja ymmärrä - etenkään jos ne tulevat naisilta. Ylipäätään lapsien kohdalla ne kiusaajat yleensä tottelevat vain sitä vahvempaa. Kaapin paikkaa on vain mahdotonta nykyään näyttää opettajien toimesta.
Vain miehiä opettajiksi, niinkuin tosi-ennenwanhaan, mieluiten rekrytoituina puolustusvoimien kantapeikoista väliltä ylikersantti-sotilasmestari, ja triplapalkalla sekä valtuuksien normalisoinnilla motivoituina. Kyllä se siittä.
Kuinkas paljon vaikeammaksi se koulunkäynti on nykyään sitten muuttunut? Ajattelen omaa tytärtäni joka oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan yksinkertaisia yhteen-ja vähennyslaskuja ja kun hän vuoden päästä menee kouluun niin raahaa koko koululuokkaansa jäljessä ja metelöi ja häiriköi tunneilla koska ei osaa yhtä hyvin asioita kuin aidot suomalaiset. Taitaa eniten häiritä kuitenkin lapsen nimi kuin käytös näissäkin tapauksissa.
Quote from: Lalli IsoTalo on 01.05.2011, 19:20:48
Quote from: Aksiooma on 01.05.2011, 10:15:21
Koska resursseja ei ole, ala-asteella jo 1-2 luokkakoot ovat lähes 30 oppilasta luokassa. Virallinen luokkakoko 3. luokalla on 32 oppilasta!!!
Paljonko se pitäisi olla? Meillä viiskymppisillä se oli Kontulassa kategorisesti 40 henkeä ekasta luokasta luokion loppuun.
Niin meilläkin Impiwaarassa. Oi niitä aikoja! Kyllä oli hienoa silloin aikanaan vaikka luokkakoko oli 40 oppilasta. Tuolloin kyllä esimerkiksi opettajillakin oli paljon enemmän auktoriteettia ja keinoja pitää kuria luokassa. Nykypäivänä kurin pitäminen on oma taiteen lajinsa ettei vaan tee virkavirhettä liiallisesta kurittamisesta.
Pointti on se, että Impiwaara oli Impivaara. Nyt eletään tätä päivää ja tulevaisuutta. Syitä voi hakea vaikka mistä. Nyky-yhteiskunnassa vanhemmat ovat kiireisiä, stressaantuneita ja loppuunpalaneita. Lapset pelaavat pleikkaa ja tietokonepelejä. Istuvat Facebookissa jne.
Elämän arki on muuttunut Impiwaaralaisesta ajasta.
Tässä Opetus- ja kulttuuriministeriön (http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2011/01/ryhmakoko.html) tiedotteessa hieman tilastotietoja oppilasmääristä koko Suomesta:
Quote
Virkkunen: Valtionavustukset ovat pienentäneet perusopetuksen opetusryhmiä
Keväällä 2010 keskimääräinen opetusryhmäkoko oli 1.-6. luokilla (mukana esiopetus ja yhdysluokat) 19,21 oppilasta, kun vuoden 2008 keväällä luku oli 19,57. Suomenkielisissä kouluissa opetusryhmien keskimääräinen koko oli 19,61 ja ruotsinkielisissä 16,96. Ryhmäkoot ovat pienentyneet kaikilla luokka-asteilla vuoteen 2008 verrattuna. Ryhmät ovat pienentyneet eniten 4. - 6. luokilla.
Vuosiluokilla 7.-9. ryhmäkoot ovat hieman pienentyneet. Vuonna 2010 keskimääräinen ryhmäkoko oli 17,14 oppilasta (vuonna 2008 17,3 oppilasta).
Opetusryhmäkokojen vaihtelu on hieman kaventunut, mutta erot ovat edelleen suuria. Pienimmät opetusryhmien keskikoot ovat 1-6 luokilla Utsjoella, Enontekiöllä, Luhangalla ja Puumalassa. Suurimmat opetusryhmäkoot ovat Keravalla, Kemissä, Valkeakoskella ja Vantaalla. Utsjoella opetusryhmän keskikoko oli 6,08 kun Keravalla luku oli 25,07.
Suurimmista kaupungeista 1-6 luokkien opetusryhmäkoot olivat suurimpia Vantaalla (22,76) ja Lahdessa (22,5). Pienimpiä ryhmät olivat Oulussa (20,25) ja Espoossa (20,3). Verrattuna vuoteen 2008 opetusryhmäkoot olivat pienentyneet eniten Porissa ja Helsingissä. Vuosiluokkien 7-9 suurimmat opetusryhmät olivat Vantaalla ja Jyväskylässä (18,82) ja pienimmät Helsingissä (16,79) ja Espoossa (16,94). Eniten ryhmät olivat pienentyneet alaluokkien tavoin Helsingissä ja Porissa.
Suurten oppilasryhmien määrä on vähentynyt vuodesta 2008. Yli 30 oppilaan ryhmien osuus kaikista ryhmistä oli 1,7% kun vuonna 2008 osuus oli 2,4%. Toiseksi suurimpien, 25-29 oppilaan ryhmien, määrä väheni noin 17,8 prosentista 15 prosenttiin. Vastaavasti alle 20 oppilaan ryhmien osuus kasvoi. Suurten opetusryhmien osuus väheni erityisesti 4. 5. ja 6. luokilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut valtionavustusta ryhmäkokojen pienentämiseen. Vertailua vuoteen 2008 tehtäessä on huomioitava, että ryhmäkokoihin on vaikuttanut vuoden 2009 perusopetuksen yksikköhintojen mukana jaettu 16 miljoonan euron summa. Vuodelle 2010 jaettu 30 miljoonan euron perusopetuksen ryhmäkokojen pienennysraha näkyy vasta osittain ja tulee näkymään kokonaisuutena vasta vuoden 2012 tuloksissa.
Perusopetuksen opetusryhmien koolla on vaikutusta yleiseen kouluviihtyvyyteen, oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin, henkilökohtaiseen ohjausaikaan ja tätä kautta oppimistuloksiin. Koulutuksenjärjestäjän tulee taata turvalliset ja viihtyisät koulutilat oppilaille. Tietojen pohjalta voidaan todeta, että opetusryhmien koon pienentämiseen suunnatut varat ovat vaikuttaneet peruskoulujen opetusryhmäkokoihin.
Voitte käydä itse katsomassa tilastokeskuksen taulukosta (http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Varvalagg.asp?ma=020%5Ferop%5Ftau%5F101%5Ffi&ti=Peruskoulun+erityisopetukseen+siirretyt+oppilaat+alueittain+2005%2D2009&path=../Database/StatFin/kou/erop/&lang=3&xu=&yp=&nr=1&aggfile(1)=Kunnat+aakkosj%E4rjestyksess%E4+2009&prevagg=NNN&mapname=&multilang=fi) oman kuntanne tilanteen liittyen peruskoulun erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määriä vuosina 2005-2009.
Eli nykypäivän yhteiskunnassa paras luokkakoko ei saisi ylittää yli 20 oppilasta johtuen nykypäivän aivan erilaisista haasteista sekä vanhemmille että lapsille verrattuna Impiwaaraan.
On aivan turha verrata "miten meillä asiat oli 50-70 luvuilla Impiwaarassa" nykypäivän vanhempien, lasten ja nuorten haasteisiin. Politiikassa on pysyttävä hereillä ja seurata miten asiat kehittyvät tai ovat kehittymättä ja varsinkin niitä heikkoja signaaleja jotka selvästi osoittavat että lapset ja nuoret maksavat hyvinvointiyhteiskunnan kurjistumisesta.
Tämä on äärimmäisen tärkeä ja merkittävä epäkohta yhteiskunnassamme kuten esimerkiksi mielenterveydenhoidon resurssiongelmat jne. Ongelmat ovat prioriteetiltaan paljon tärkeämpiä hoitaa kuntoon vs. asevarustelu, EU-tukilainat jne.
Hallitsematon maahanmuutto on myös äärimmäisen tärkeä johon tämäkin ketju alkujaan viittaa, koska se tulee varmasti rasittamaan juuri näitä lapsiin ja mielenterveyteen liittyviin ongelmiin tulevaisuudessa.
Pitäisi saada ensin omat - nykyiset - ongelmat kuntoon ennen kuin tänne otetaan lisää haasteita hoidettavaksi.
Kun lukee vastauksia "Meilläkin oli..." niin näyttäisi siltä että Keskustan Kiviniemen taustaporukoissa on ihmisiä jotka ymmärtävät "Miten meillä on nyt..." tilannetta kun lukee Mari Kiviniemen kommentit (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/108508-%E2%80%9Dsuomelle-uusi-perheministeri%E2%80%9D) joissa Kiviniemi ehdottaa Suomeen Perheministeriä.
Quote from: Mari Kiviniemi
- Keskustan mielestä seuraavassa hallituksessa pitää olla lapsi- ja perheministeri, mutta erillistä ministeriöitä ei tarvita. Järkevintä olisi, että perheministeri istuisi sosiaali- ja terveysministeriössä, mutta hänellä olisi vastuuta useissa eri ministeriöissä, esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä, Kiviniemi sanoi.
Tuosta Kiviniemen ehdotuksesta kannattaisi Perussuomalaisten ottaa koppi jotta Impiwaaralainen kansakoulu ja peruskoulu säilyvät tulevaisuudessakin.
>:(
PS. "Eino P. Keravalta" - huomaa että Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa mainitaan Kerava erikseen :D
Quote from: Lehmä on 02.05.2011, 07:14:06
Kuinkas paljon vaikeammaksi se koulunkäynti on nykyään sitten muuttunut? Ajattelen omaa tytärtäni joka oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan yksinkertaisia yhteen-ja vähennyslaskuja ja kun hän vuoden päästä menee kouluun niin raahaa koko koululuokkaansa jäljessä ja metelöi ja häiriköi tunneilla koska ei osaa yhtä hyvin asioita kuin aidot suomalaiset. Taitaa eniten häiritä kuitenkin lapsen nimi kuin käytös näissäkin tapauksissa.
Lapsi kuin lapsi oppii patistamalla lukemaan ennen koulua, asialla on turha elvistellä semminkin kun tarkoituksena oli ilmeisesti vain nikkaroida tämä olkiukko "aidoista suomalaisista"?
Koulunkäynti on muuttunut ainakin omasta näkökulmastani huomattavasti vaikeammaksi, enkä tarkoita tällä sitä että koulussa opetettavat lukeminen ja kirjoittaminen tai yksinkertaiset laskutoimitukset sinällään olisivat muuttuneet, vaan luokkahuoneet ovat nykyään kaoottisia ja koulukiusaaminen ja erityisesti siitä hyssyttely rehottavat. Vertailen tässä peruskoulua omana koululaisaikanani ja 17 vuotta nuoremman veljeni tulevaa koulua johon vein hänet tutustumaan. Hänkin muuten osaa lukea ennen koulua aivan kuten minäkin, joten voin kertoa kokemuksesta että on turha pelätä lapsen joutuvan raahaamaan perässään kokonaisia koululuokkia tai keskitysleirejä.
Onko muuten käytännössä niin, että suomenruotsalaiset onnistuvat välttämään mokukoulut automaattisesti kielensä turvin? Jos näin on, niin katselkaahan nuoret suomenkieliset neidot ja uroot kumppaniksenne ruotsinkielistä - lapsenne välttyy mahdollisesti vielä monelta pahalta.
;D
QuotePS. "Eino P. Keravalta" - huomaa että Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa mainitaan Kerava erikseen
Suuret näkyivät olevan ryhmäkoot Keravallakin.
Quote from: MaisteriT on 01.05.2011, 09:07:24
VHM on syyllinen. Aina.
Eiköhän se ole tässä, se mikä tiivistää mocutuksen syvimmäisen ja ihanimman ideologian.
Peruskoululaisten taidot näyttävät huonontuneen 2000-luvun kuluessa. Vantaalla tehty seurantatutkimus paljastaa ysiluokkalaisten osaamisen heikentyneen dramaattisesti kuudessa vuodessa. Vastaavia havaintoja on tehty muuallakin.
Peruskoulun luokkahuoneista on viime aikoina kantautunut huolestuttavia signaaleja. Opetushallituksen selvitys paljasti joka kolmannen yhdeksäsluokkalaisen pojan kirjoitustaidot heikoiksi. PISA-vertailussa Suomi menestyi hyvin, mutta tulokset olivat hieman huonompia kuin edellisellä kerralla.
Nyt pilven taivaalle tuo Vantaalla tehty koko yhdeksännen luokanseurantatutkimus, jossa mitattiin yleisiä oppimis- ja päättelytaitoja. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2004.
- Päällimmäinen havainto ja huoli on se, että keskimäärin oppilaiden osoittaman osaamisen taso laski kaikilla mitatuilla osa-alueilla noin neljänneksen. Lasku on huomattavan suuri, sanoo Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksen tutkija Sirkku Kupianen
Vanhempien koulutustasossa ei ollut tapahtunut muutosta vuoden 2004 jälkeen. Syvintä lasku oli keskitason oppilailla, joiden kotikieli on suomi.
[...]
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/05/peruskoululaisten_heikkenevat_taidot_huolettavat_2552876.html
---
PISA-pisteet Pohjoismaissa:
1. sukupolven,, 2. sukupolven maahanmuuttajat, maahanmuuttajat yhteensä ja alkuperäisasukkaat.
(http://www.cphpost.dk/images/stories/pisa_500.jpg)
http://www.cphpost.dk/news/national/88-national/51398-low-marks-for-educating-kids-with-immigrant-backgrounds.html
Kahden kouluikäisen äitinä olen erittäin kiitollinen siitä, että he ovat saaneet käydä koulunsa vähemmän monikulttuurisessa ilmapiirissä. Koulunkäynnin tarkoitus on ensisijaisesti opiskelu ja oppivelvollisuuden suorittaminen, ei minkään monikulttuurisuuspropagandan sisäistäminen ja mokuttajien hihhulointiin osallistuminen. Joskus tuntuu, että joillakin opettajillakin tämä koulunkäynnin päätarkoitus on hukassa. Vähän OT, mutta esimerkkinä: Eräs tyttöni luokalla ollut häirikköoppilas vaikeutti pitkän aikaa muiden opiskelua, varasteli heidän omaisuuttaan (teki mm. tyttäreltäni varastamaansa kännykkään yli 70 e laskun) jne. Kun kokoonnuimme asiasta palaveriin, opettajan asenne oli kovin ymmärtäväinen ja sosiaalitanttamainen häirikköä kohtaan ja hän olisi edellyttänyt että mm. minun lapseni olisi "edelleen" ystävä tämän kiusaajan kanssa, mitä lapseni ei ollut ollut ennen tätä kiusaamistakaan. Äitinä jouduin toteamaan, että lapseni saa itse valita ystävänsä eikä koulussa ole tarkoitus sopeutua luovimaan häiriköiden ehdoilla vaan sinne tullaan opiskelemaan. Sittemmin häirikköä ei nähty tyttöni luokalla, hän joutui lastenkotiin.
(Mikä se on se,
aitosuomalainen?
Boldaus minun.)
Quote from: Lehmä on 02.05.2011, 07:14:06
Kuinkas paljon vaikeammaksi se koulunkäynti on nykyään sitten muuttunut? Ajattelen omaa tytärtäni joka oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan yksinkertaisia yhteen-ja vähennyslaskuja ja kun hän vuoden päästä menee kouluun niin raahaa koko koululuokkaansa jäljessä ja metelöi ja häiriköi tunneilla koska ei osaa yhtä hyvin asioita kuin aidot suomalaiset. Taitaa eniten häiritä kuitenkin lapsen nimi kuin käytös näissäkin tapauksissa.
Aina kannattaa harkita lapsen kotiopetusta. Saa sitten selkeän kuvan siitä opettamisen ilosta ja helppoudesta.
Ylipäätään, jollei ole "aito suomalainen" (what ever) niin, pakkoko sitä on semmoiseen ikävään läpeen lastansa laittaa, missä aitosuomalaiset kantavat niemisten, virtasten tai peltosten -identiteetiä sukurasitteenaan: ottaa pois sieltä sitten vaan ja valitsee koulun, jossa pidetään niin kovaa kuria, ettei ketään kiusta.
Lakkaa häntä valittamasta ja sen sijaan tekee asialle jotakin.
Metsälä-ilmiö. Tuo on kyllä heti hienomman kuuloinen mitä valkopako tai valkovuoto :D Kuulostaa enemmän suomalaiselta. Toivottavasti yleistyy mediassa...
Muutin perheeni kanssa PK-seudun ulkopuolelle jo muutama vuosi sitten. Harkitsimme pitkään seudulle jäämistä, mutta tämä olisi vaatinut erityisen suurta asunto-lainaa, jotta olisimme päässet aluelle jossa on suomalainen koulu. Myös tuohon aikaan tietoa oli huonosti saatavilla ja kun kehitys on näin kovaa, ei ollut mitään takeita, etteikö tilanne voisi nopeasti muuttua.
Moni on tiedustellut miksi muutimme juuri tänne ja tottahan se on, ettei jokaista syytä viitsi kaikille kertoa.
Jos joku olisi vuosia sitten ennustanut, että tämmöinen ilmiö tulee tapahtumaan, niin en olisi uskonut. Näyttää tämä mokuilu tuovan odottamattomiakin lieveilmiöitä esille ja mitä vielä onkaan tulossa, jos mamu-politiikkaa ei saada aisoihin. *väristyksiä*
Quote from: Lehmä on 02.05.2011, 07:14:06
Kuinkas paljon vaikeammaksi se koulunkäynti on nykyään sitten muuttunut? Ajattelen omaa tytärtäni joka oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan yksinkertaisia yhteen-ja vähennyslaskuja ja kun hän vuoden päästä menee kouluun niin raahaa koko koululuokkaansa jäljessä ja metelöi ja häiriköi tunneilla koska ei osaa yhtä hyvin asioita kuin aidot suomalaiset. Taitaa eniten häiritä kuitenkin lapsen nimi kuin käytös näissäkin tapauksissa.
En usko. Monet nykylapset osaavat lukea ennen koulunkäynnin aloittamista (esim. muksun muinaisen ekaluokan aloittajista vain 2/20 ei osannut lainkaan lukea, kirjoittaa ja laskea.) Mekaanisen lukutaidon erot tasoittuvat alakoulun aikana, eikä nimillä ole mitään vaikutusta oppimiseen.
Varhain lukemaan oppineet eivät kuitenkaan välttämättä pärjää koulussa muita paremmin. Ns. rauhallisissa luokissa oppimistulokset ovat parempia kuin levottomissa.
Quote from: Marius on 02.05.2011, 02:24:14
Vain miehiä opettajiksi, niinkuin tosi-ennenwanhaan, mieluiten rekrytoituina puolustusvoimien kantapeikoista väliltä ylikersantti-sotilasmestari, ja triplapalkalla sekä valtuuksien normalisoinnilla motivoituina. Kyllä se siittä.
Ymmärrän että heitit tämän pikemminkin vitsinä, mutta naisopettajilla on suomalaisessa kulttuurissa pitkät perinteet ja heistä luopuminen ongelmatapauksiin sopeutumiseksi olisi jo periaatteessa täsmälleen väärä reaktio, puhumattakaan siitä millainen vääryys se olisi itse opettajia kohtaan. Voisin kyllä kuvitella islaminuskoisen maahanmuuttajan olevan juuri haltioissaan ajatuksesta etteivät naiset voi enää Suomessa opettaa.
Ohessa mielenkiintoinen uutinen tältä aamulta. Asiahan ei välttämättä liity tai ole millään lailla sidoksissa multikulti-ihmeiden (super-suomalaisten) opettamiseen ja siihen käytettäviin resursseihin. Silti tällaiset tiedot laittavat pohtimaan, että mistä tämä johtuu?
Quote
Peruskoululaisten heikkenevät taidot huolettavat
julkaistu tänään klo 08:25, päivitetty tänään klo 10:03
Peruskoululaisten taidot näyttävät huonontuneen 2000-luvun kuluessa. Vantaalla tehty seurantatutkimus paljastaa ysiluokkalaisten osaamisen heikentyneen dramaattisesti kuudessa vuodessa. Vastaavia havaintoja on tehty muuallakin.
Peruskoulun luokkahuoneista on viime aikoina kantautunut huolestuttavia signaaleja. Opetushallituksen selvitys paljasti joka kolmannen yhdeksäsluokkalaisen pojan kirjoitustaidot heikoiksi. PISA-vertailussa Suomi menestyi hyvin, mutta tulokset olivat hieman huonompia kuin edellisellä kerralla.
Nyt pilven taivaalle tuo Vantaalla tehty koko yhdeksännen luokanseurantatutkimus, jossa mitattiin yleisiä oppimis- ja päättelytaitoja. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2004.
- Päällimmäinen havainto ja huoli on se, että keskimäärin oppilaiden osoittaman osaamisen taso laski kaikilla mitatuilla osa-alueilla noin neljänneksen. Lasku on huomattavan suuri, sanoo Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksen tutkija Sirkku Kupianen
Vanhempien koulutustasossa ei ollut tapahtunut muutosta vuoden 2004 jälkeen. Syvintä lasku oli keskitason oppilailla, joiden kotikieli on suomi.
Harmaita hiuksia opetushallituksessa
Vantaan seurantatutkimuksesta ei voi tehdä koko maata koskevia johtopäätöksiä, mutta Opetushallituksessa (OPH) kevään merkkejä on seurattu huolestuneina. OPH:n erikoistutkija Jorma Kuusela uskoo, että ensisijaiset syyt heikentyneisiin tuloksiin ovat kotona ja ympäröivässä yhteiskunnassa, eivät niinkään koulun tarjoamassa opetuksessa.
- Vantaan tulos tuntui hätkähdyttävältä, etenkin kun vastaavia hiljaisia signaaleja on saatu muualtakin. Ensimmäisenä lähtisin etsimään sellaisia syitä, jotka liittyvät koulun arvostukseen, koulun tärkeänä pitämiseen, siihen tukeen, jota lapset saavat koulunkäynnilleen.
Opetussuunnitelmia voisi Kuuselan mielestä kuitenkin rukata. Nykynuoret elävät jatkuvassa informaatiopommituksessa, joten on syytä pohtia, miten paljon tietoa lasten niskaan kannattaa koulussa kaataa.
- Ehkä pitää jossain määrin luopua sellaisesta ajattelusta, että kaikki opetus painottuu sisältöihin ja sisällöt vain lisääntyvät. Meidän pitäisi antaa kouluille mahdollisuus siihen, että oppilaille jätetaan enemmän tilaa ja aikaa ajatella, Kuusela pohtii.
Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus neuvottelee opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa seurantatutkimuksesta, joka kattaisi koko maan peruskoulut.
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/05/peruskoululaisten_heikkenevat_taidot_huolettavat_2552876.html
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.05.2011, 08:28:02
Onko muuten käytännössä niin, että suomenruotsalaiset onnistuvat välttämään mokukoulut automaattisesti kielensä turvin? Jos näin on, niin katselkaahan nuoret suomenkieliset neidot ja uroot kumppaniksenne ruotsinkielistä - lapsenne välttyy mahdollisesti vielä monelta pahalta.
;D
QuotePS. "Eino P. Keravalta" - huomaa että Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa mainitaan Kerava erikseen
Suuret näkyivät olevan ryhmäkoot Keravallakin.
Kyllä näin on. Lapsemme (13 ja 17 v pojat) ovat ruotsinkielisessä koulussa. Yhdelläkään luokka-asteella ei ole ollut yhtään rikastajaa. Vanhemmat ovat saaneet valita mihin kouluun menevät ja sama koskee lukiota, tietysti keskiarvon pitää olla kohdallaan. Molemmat pojat ovat aika vilkkaita, mutta opetuksen laadusta ja koulukurista (joka on todella kova) johtuen kummankin keskiarvon on aina olut yli 8 (toisin kuin isällä). Kiitän luojaani, että menin naimisiin ruotsalaisen naisen kanssa, joka suojelee ja vahtii lapsiemme etuja kuin tiikeriemo. Kotikielenä on ollut Ruotsi ja Suomi, molemmat ovat lukeneet ala-asteelta lähtien Englantia ja vanhempi ylä-asteella lisäksi Ranskaa (puhuvat jo nyt sujuvasti kolmea kieltä). Luokkakoot ovat pieniä (20-25) oppilasta, kiusaamiseen puututaan kovalla kädellä heti, opettaja on jatkuvassa yhteydessä kotiin (hyvässä ja pahassa), mikäli on oppimisvaikeuksia löytyy tukiopetusta välittömästi ja tarvittaessa kouluavustaja. Myös vanhemmat ovat erittäin aktiivisia, jokaisella luokalla on ns. luokkamamma (yksi vanhemmista), joka toimii koulun ja vanhempien välisenä linkkinä. Luokkien vanhemmat tapaavat 3 kertaa lukukaudessa jne. eli kaikki tuntevat toisensa, joka helpottaa ongelmien hoitamista. Miesopettajalla, joka nuoremmalla pojalla on luokanvalvojana, on tapana heittää tunnilla häiritsevää oppilasta märällä sienellä, käytännön on hyväksynyt jokainen vanhempi.
Kun näitä juttuja lukee, niin olen todella kiitollinen aiitä miten hyvin lapsiemme asiat ovat.
Juu, sitä mieltä olen, että opettajat ovat kyllä aika suuressa asemassa tässä. Kyllä opettajien pitäisi avata suu tässä monikulttuurinen koulu -asiassa. Kertokaa oikeille tahoille se, miten helppoa sitä monikulttuurisesti rikasta luokkaa on opettaa.
Sitten on myös neuvolat, joissa terveydenhoitajat kyllä näkevät monikulttuuristen perheiden ongelmat. Pitäisi voida sieltäkin käsin jotenkin herätellä näitä perheitä itse näkemään ongelmansa, eikä vaan hymyillä ja nyökytellä, että kiva kun teillä on niin mukava perhe, onnea vaan, vaikka kakarat on ihan häiriintyneitä ja äiti itkee.
Mutta joo, eikös erityislapset laiteta nykyään aika pitkälle normiluokkiin? Miksi? Siksikö, että vanhemmat ovat ajaneet tätä asiaa, että heidän lapsensa ovat normilapsia: mitään sairautta tai jälkeenjääneisyyttä ei ole. Ei ole, kuuletteko! Vai...ovatko nämä säästösyitä? Vai pitääkö monikulttuurisuutta lisätä tässäkin asiassa, ja lapsia nyt vaan totutetaan opiskelemaan luokissa, joissa pitää näitä "erilaisia" olla. Vaikka siinä sitten menisi muilta opiskelurauha, ja opettajalta opetusrauha.
Itse juuri vierailin luokassa, jossa oli 15 oppilasta ja 5 heistä oli tällaisia keskittymishäiriöisiä lapsia, joista jokainen olisi tarvinnut vähintään henkilökohtaisen avustajan. Voin sanoa, että luokassa ei ollut minkäänlaista rauhaa. Yhtään maahanmuuttajalasta en tässä luokassa nähnyt.
Ja sitten oli iso poikaluokka, jossa oli vain 3 tyttöä ja miesopettaja. Mitään häiriöitä ei ollut. Niin hauskaa ja älykästä luokkaa en näillä main toista tavannut. Jäi oikein hyvä mieli loppupäiväksi, liekö tuossa luokassa meidän kaupungin älykkäimmät pojat. Poikia kun aina parjataan kaiken maailman tutkimuksissa.
Sitten on tietenkin opettajia ja vanhempia, joiden on vaan vaikea myöntää, ettei ongelmien kanssa pärjätä. Se on sitten se, joka heijastuu koko yhteiskunnassa. Olivat lapset lähikoulussa tai yksityisessä, vanhempien pitää tehdä yhteistyötä koulun ja opettajien kanssa. Ei kasvatus ole mitään sellaista, että sen voi sysätä jollekin muulle siksi aikaa kun itse käy töissä, tai kun ovi sulkeutuu nuoren lähdettyä ulos.
Asioille pitää tehdä jotain silloin, kun on vielä jotain tehtävissä. Eikä tuo "koulushoppailu" ole mitään uutta. Fiksut ovat aina valinneet jälkikasvulleen parhaat mahdolliset olot tulevaisuuden varalle. :)
Quote from: Winnie on 02.05.2011, 10:55:55
Mutta joo, eikös erityislapset laiteta nykyään aika pitkälle normiluokkiin? Miksi? Siksikö, että vanhemmat ovat ajaneet tätä asiaa, että heidän lapsensa ovat normilapsia: mitään sairautta tai jälkeenjääneisyyttä ei ole. Ei ole, kuuletteko! Vai...ovatko nämä säästösyitä?
Valtio on kyllä leikannut erityisopetukseen myönnettäviä avustuksia, se saattaa vähän leikata kuntien intoa siirtää oppilaita sen piiriin.
Quote from: ekto on 02.05.2011, 09:28:48
Metsälä-ilmiö. Tuo on kyllä heti hienomman kuuloinen mitä valkopako tai valkovuoto :D Kuulostaa enemmän suomalaiselta. Toivottavasti yleistyy mediassa..
Tuo sanan "valkovuoto" käyttö tulisi lopettaa. Sehän on kuin mustista puhuisi ulosteina. Minusta ihmisten vertaaminen ruumiineritteisiin on hyvin halventavaa.
Quote from: Kajsaniemi R on 02.05.2011, 01:16:03
Täältä Hommastakin^^^ löytyy esimerkkejä siitä, kuinka suomalaisia lapsia on esimerkiksi pahoinpidelty tajuttomaksi monikulttuurisissa kouluissa:
Juuri nämä konkreettiset, omakohtaiset kokemukset monikulttuurisuudesta ovat Homman arvokkainta antia. Tänne kun vielä saataisiin opettajia ja terkkareita kertomaan nimettömänä kokemuksistaan, niin se olisi hienoa.
Quote from: Bonaventura on 02.05.2011, 08:43:57
Lehmä yrittää täällä toistuvasti esittää, että lapsensa olisi maahanmuuttaja. Vaan kun ei ole. Lehmän lapsi on suomalainen, suomalaiselle äidille syntynyt lapsi.
Lehmän lapsi on toki suomalainen, mutta minulle ei todellakaan ole selvää ketkä ovat ne "maahanmuuttajalapset" joista puhutaan kun puhutaan esim. maahanmuuttajalasten osuudesta kouluissa. Lapset jotka eivät ole Suomen kansalaisia? Lapset jotka ovat syntyneet ulkomailla? Lapset joiden äidinkieli väestörekisterissä on jotain muuta kuin suomi, ruotsi tai saame? Lapset jotka eivät tosiasiallisesti osaa suomea?
Onhan toki olemassa tarkempia tuntomerkkejä, mutta niitä kun ei ääneen voi sanoa. Itse pidän erikoisena sitä, että oppimisongelmia on vain tietyllä porukalla. Tunnen perheitä jotka ovat tulleet euroopan maista, eikä heillä ole ollut mitään ongelmia integroitua ja lapsikin pärjää hyvin koulussa. Suomenkieli ei voi olla ainoa vaikuttava tekiä, tai suomalainen yhteiskuntakaan. Pieniä lapsia on turha syyttää, joten eiköhän se todellinen ongelma ole vanhemmissa, jotka kulttuurierojen takia eivät halua integroitua.
Minä en uskaltaisi antaa opettajille kyllä kuritusoikeuksia. Kun ottaa huomioon, millaisia suviksia osa opettajista on ja kun 80% heistä on naisia, epäilen että osalla porukasta voi olla erilainen näkemys asioista kuin minulla. Kuten noista hommaan kirjotetuista omista kokemuksista näki, osa opettajista suhtautui aivan väärin kun kulttuurit törmäsivät. Näin joku opettaja voisi myös kurittaa lasta aivan väärästä syystä, ja se jos joku on omiaan tuhoamaan lasten kykyä pärjätä missään.
Quote from: Ulkopuolinen on 02.05.2011, 11:57:41
Hyvinvointiyhteiskunta on jo mennyttä, mutta nyt sen kurjistumista ja eriarvoisuuden kasvamista on pakko jarruttaa kaikin keinoin.
Quote"It's too late to work within the system, but too early to shoot the bastards."
-- opening lines of 101 Things To Do 'Til The Revolution by Claire Wolfe
http://hommaforum.org/index.php/topic,7677.msg624007.html#msg624007
Quote from: Lalli Iso Talo"It's too late to work within the system, but too early to shoot the bastards."
-- opening lines of 101 Things To Do 'Til The Revolution by Claire Wolfe
http://hommaforum.org/ind....msg624007.html#msg624007
Oikheilla jälillä.
Biltemasta tuo raskas yksikkö hakee huoltotarvikkeita.
Numerus Clausus ja Appropo 4.0. tilanteessa hykertelee;
Dim-Zuh
itse oppilaana ollessa ei kyllä ole muitten kanssa kuin romaneitten
ja ns.tarkkisluokkalaisten kanssa
Quote from: Aksiooma on 01.05.2011, 10:15:21
Koska resursseja ei ole, ala-asteella jo 1-2 luokkakoot ovat lähes 30 oppilasta luokassa. Virallinen luokkakoko 3. luokalla on 32 oppilasta!!!
Oli muuten jo 80-luvulla, kun minä koulun jakkaroita kulutin. Taisi meidän luokalla olla ala-asteella tarkalleen 32 oppilasta.
Quote from: Pliers on 02.05.2011, 13:16:39
Oli muuten jo 80-luvulla, kun minä koulun jakkaroita kulutin. Taisi meidän luokalla olla ala-asteella tarkalleen 32 oppilasta.
Täältä myös käsi ylös 80-luvun ja 32:n oppilaan luokkakoon puolesta. Taisi olla jonkinlainen ohje. Viimeinen luokka jätettiin aina jostain syystä vajaaksi.
Quote from: Ulkopuolinen on 02.05.2011, 12:22:06
Quote from: ekto on 02.05.2011, 12:07:17
Minä en uskaltaisi antaa opettajille kyllä kuritusoikeuksia.
Kirjoitin kurinpidollisesta vallasta, en kuritusoikeudesta. Jos noiden välinen ero ei valkene ilman rautalankaa niin tilanne lienee aika toivoton.
Joku opettaja voisi vaikka selostaa vähän tällä palstalla että mitä opettaja nykypykälien mukaan voi ja ei voi oikean elämän käytännön tilanteissa tehdä jos ja kun joku parrakas yhdeksäsluokkalainen päättää pistää ranttaliksi.
Voinhan toki opettajana laittaa tuntia häiriköivän Perttu-Petterin käytävään, mutta jos Perttu-Petteri saa päähänsä viiltää käytävällä ranteensa auki, niin minähän siitä sitten joudun maksumieheksi. Niin muuten, jos ranteiden auki viiltäminen tuntuu liioittelulta, niin kerran opettaessani matematiikkaa oppilaani luokassa tosiaan veti ranteensa auki.
Minulla ei ole mitään oikeuksia koskea oppilaaseen tai hänen omaisuuteensa. Jos haluaisin tarkistaa pikku Perttu-Petterin koululaukun huumeiden varalta, en voi sitä tehdä, vaan minun pitää soittaa poliisi se tekemään. Kerran poliisi suorittikin ratsian eräällä yläasteella ja huumeita ja teräaseitahan sieltä löytyi useammaltakin oppilaalta.
Ainoat rangaistusmuodot, joita voin käyttää, on huutaminen ja jälki-istunnot. Yhdeksännelle luokalle mennessä oppilaat ovat kyllä jo huomanneet, ettei huutamisesta seuraa mitään, se on pelkkää teatteria. Jälki-istunnon antamiseen oppilas saattaa todeta, että ei se haittaa, kun niitä on jo nyt yli kaksikymmentä, eikä muutenkaan aio tulla niitä istumaan. (Peruskoulun päästötodistushan siitä saattaa jäädä saamatta. Tai sitten ei.)
Sanottakoon nyt vielä, että lähes kaikki nuoremme ovat aivan loistotyyppejä ja pääasiassa tekevät tosissaan töitä ja kohtelevat opettajia kunnioittavasti. Siellä on mukana niitä kovakalloisia tapauksia nykyään, kun erityiskoulut on pääsääntöisesti lakkautettu. Nämä pitäisi mielestäni siivota normaalista koulujärjestelmästä jonnekin pois silmistä, ettei ison massan opiskelu kärsi.
Sitten sitä miettii, että ehkä minä en vain osaa. Entäpä jos muut saakin nuo tietyt häiriköt opiskelemaan, mutta minä vaan en...
Quote from: Bonaventura on 02.05.2011, 08:43:57
Quote from: Veistos on 02.05.2011, 08:15:46
Quote from: Lehmä on 02.05.2011, 07:14:06
Kuinkas paljon vaikeammaksi se koulunkäynti on nykyään sitten muuttunut? Ajattelen omaa tytärtäni joka oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan yksinkertaisia yhteen-ja vähennyslaskuja ja kun hän vuoden päästä menee kouluun niin raahaa koko koululuokkaansa jäljessä ja metelöi ja häiriköi tunneilla koska ei osaa yhtä hyvin asioita kuin aidot suomalaiset. Taitaa eniten häiritä kuitenkin lapsen nimi kuin käytös näissäkin tapauksissa.
Lapsi kuin lapsi oppii patistamalla lukemaan ennen koulua, asialla on turha elvistellä semminkin kun tarkoituksena oli ilmeisesti vain nikkaroida tämä olkiukko "aidoista suomalaisista"?
Lehmä yrittää täällä toistuvasti esittää, että lapsensa olisi maahanmuuttaja. Vaan kun ei ole. Lehmän lapsi on suomalainen, suomalaiselle äidille syntynyt lapsi.
Höpsis, ihan päivähoidon taholta lapsi on luokiteltu maahanmuuttajataustaiseksi lapseksi, hänelle on tehty ihan oma kotoutumissuunnitelmakin. Päiväkoti saa sitten pointseja siitä miten hyvin heidän päiväkotinsa ainut maaahanmuuttajataustainen lapsi on saatu kotoutettua ja oppimaan suomen kieltä. Olemme yrittäneet tätä vastustaa koska me miellämme ja lapsi mieltää itsensä enemmän suomalaiseksi, mutta tässä on vedottu sekä lapsen että koko perheen etuun. Maahanmuuttajataustaisena on myös menossa esikouluun ja peruskouluun. Saimme jo lippulappusia kotiin aiheesta :D. Meiltä on myös kysytty useasti onko ruokavaliossa rajoitteita uskonnollisista tai kulttuurisista syistä (lapsi ilmoittaa kesäkeiton).
Olisi siis ihan järkevä miettiä mikä oikeasti on syytä merkitä maahanmuuttajataustaiseksi lapseksi.
Quote from: Lehmä on 02.05.2011, 14:39:05
Quote from: Bonaventura on 02.05.2011, 08:43:57
Quote from: Veistos on 02.05.2011, 08:15:46
Quote from: Lehmä on 02.05.2011, 07:14:06
Kuinkas paljon vaikeammaksi se koulunkäynti on nykyään sitten muuttunut? Ajattelen omaa tytärtäni joka oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan yksinkertaisia yhteen-ja vähennyslaskuja ja kun hän vuoden päästä menee kouluun niin raahaa koko koululuokkaansa jäljessä ja metelöi ja häiriköi tunneilla koska ei osaa yhtä hyvin asioita kuin aidot suomalaiset. Taitaa eniten häiritä kuitenkin lapsen nimi kuin käytös näissäkin tapauksissa.
Lapsi kuin lapsi oppii patistamalla lukemaan ennen koulua, asialla on turha elvistellä semminkin kun tarkoituksena oli ilmeisesti vain nikkaroida tämä olkiukko "aidoista suomalaisista"?
Lehmä yrittää täällä toistuvasti esittää, että lapsensa olisi maahanmuuttaja. Vaan kun ei ole. Lehmän lapsi on suomalainen, suomalaiselle äidille syntynyt lapsi.
Höpsis, ihan päivähoidon taholta lapsi on luokiteltu maahanmuuttajataustaiseksi lapseksi, hänelle on tehty ihan oma kotoutumissuunnitelmakin. Päiväkoti saa sitten pointseja siitä miten hyvin heidän päiväkotinsa ainut maaahanmuuttajataustainen lapsi on saatu kotoutettua ja oppimaan suomen kieltä. Olemme yrittäneet tätä vastustaa koska me miellämme ja lapsi mieltää itsensä enemmän suomalaiseksi, mutta tässä on vedottu sekä lapsen että koko perheen etuun. Maahanmuuttajataustaisena on myös menossa esikouluun ja peruskouluun. Saimme jo lippulappusia kotiin aiheesta :D. Meiltä on myös kysytty useasti onko ruokavaliossa rajoitteita uskonnollisista tai kulttuurisista syistä (lapsi ilmoittaa kesäkeiton).
Olisi siis ihan järkevä miettiä mikä oikeasti on syytä merkitä maahanmuuttajataustaiseksi lapseksi.
Miten, kuinka aktiivisesti ja millä keinoin olette yrittäneet tätä mamutaustaiseksi luokittelua vastustaa?
Tämä on aika häkellyttävä tieto. Jos väittämäsi on todella on totta ja jopa yleinen käytäntö niin sehän tarkoittaa törkeää tilastojen vääristelyä; Jos täysin suomalaisia, suomessa syntyneitä ja suomen kieltä osaavia lapsia rekisteröidään kouluihin ja tilastoihin maahanmuuttajataustaisiksi niin mitenköhän synkältä ne ihan oikeiden maahanmuuttajien oppimis- yms. tilastot näyttävätkään? ???
Kyllähän tätä on yritetty vienosti vastustaa, mutta mielellään haluaisi olla hyvissä väleissä ihmisten kanssa joiden hoidossa lapsi on suurimman osan ajasta. Vastustusta on yrittänyt myös mieheni ystävän vaimo joiden Suomessa syntyneet ja suomalaiseksi itsensä mieltävät lapset merkattiin maahanmuuttajataustaisiksi kunnes rouva huomautti että hän itse on erityislastentarhanopettaja ja tietää että tuollainen tilastointi vääristää kotouttamis ja kielenopetustilastoja.
Toki tilastot voisivat olla pahemmat jos laskettaisiin vain täysin maahanmuuttajataustaiset ja vieläpä sellaiset jotka eivät ole syntyneet Suomessa ja joiden vanhemmat eivät osaa suomea tai eivät ole integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Maalaisjärjellä ajateltuna silloin olisi tosin helpompi aikaisemmassa vaiheessa auttaa lapsia jotka tarvitsevat tukea enemmän varhaisemmassa vaiheessa.
Quote from: Bonaventura on 02.05.2011, 18:45:43
Quote from: Siili on 01.05.2011, 11:28:43
Ehkäpä pitää ruveta maksamaan palkkiota äidinkieleltään suomenkielisille vanhemmille, jotka suostuvat pitämään lapsensa kieli- ja kulttuurikylpyvetenä mamurikastuneissa kouluissa?
Päiväkodeissa ei tarvitse maksaa. Riittää, kun vedotaan vanhempien ylemmyydentunteeseen ja pyydetään heidän lapsensa tukilapseksi (http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1343353/minkalaista_kokemusta_teilla_on_tukilapsena_paivak). Tuossa linkin ketjussa puhutaan lähinnä suomalaisista erityislapsista, mutta oli siellä joukossa maahanmuuttajiakin.
Omaa lastani pyydettiin aikoinaan, parivuotiaana, tukilapseksi. Äidinrakkaus voitti itsensä tärkeäksi tuntemisen 100-0, eli ei tullut kauppoja. Tädit olivat yllättyneen oloisia, kun en langennutkaan omahyväisyysansaan.
Tuo tukilapsijuttu on todella syvältä.
Parivuotiaan tukilapseus on täysin käsittämätöntä. Tukea ehtii myöhemminkin, vapaaehtoisesti.
Tädit olivat luultavasti lirissä, joten ymmärrän hiukan kaupittelua -- vaikken sitä hyväksykään. Erityislapsille kun on kuulemma nykyään todella vaikea saada ns. tuplapaikkaa (eli lisää henkilöstöä päiväkotiin); siitä joutuu taistelemaan, vaikka erityistuen tarve olisi ilmiselvä. Tukilapsiryhmässä tavislapsi jää auttamatta huonolle hoidolle (kertoi tuttu täti).
QuoteKaupunkien vuokra-asuntoja pitää hajauttaa
Timo Mäkelä
Helsingin Sanomissa (Kaupunki 29. 4., Sunnuntai 1. 5.) kerrotaan, miten maahanmuuttajat keskittyvät pääkaupunkiseudulla kiihtyvällä vauhdilla tiettyihin kaupunginosiin ja miten kantasuomalaiset perheet pakenevat näistä kaupunginosista ja hakevat lapsiaan muualle kouluun.
Maahanmuuttajat keskittyvät kaupunkien vuokra-asuntoihin. Ne taas rakennetaan edelleen sinne, missä niitä on jo ennestään paljon. Samoilla alueilla asuu paljon myös ongelmaisia kantasuomalaisia. Tämä asia täytyy pystyä myöntämään, vaikka näissä asunnoissa asuukin paljon myös täysin ongelmattomia perheitä.
Gettoutuminen on siis täysin tietoinen ratkaisu. Asiaan täytyy puuttua välittömästi, koska muuten tilanne kriisiytyy nopeasti kuten kaikkialla muuallakin Euroopassa.
Jaetaan Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunginosat kolmeen ryhmään. Jos kaupungin vuokra-asuntoja on paljon, niitä ei enää rakenneta. Jos niitä on vähän, niitä rakennetaan. Keskimmäisessä ryhmässä käytetään harkintaa. Kriisiytyneissä kaupunginosissa vuokra-asuntoja tulee myydä omistusasunnoiksi. Tuloksena meillä on sosiaalisesti eheä metropoli, jolloin myös maahanmuuttajia on vähän kaikissa kouluissa. Miten kaupunginjohtajat vastaavat?
Espoo
http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Kaupunkien+vuokra-asuntoja+pit%C3%A4%C3%A4+hajauttaa/1135265834205
Joopasen joo!
Kriisiytyneiden kaupungiosien vuokra-asuntoja, jotka on rakennettu halvalla halvoin materiaalein ja ovat surkeaakin surkeammassa kunnossa, rientää porukat ostamaan riemurinnoin!?
Ok - voivat ostaakkin, mutta millä hinnalla?
Lisää tällaista, niin white flight vie loputkin mokutuksen kustantajat pois pääkaupunkiseudulta.
Quote from: skrabb on 03.05.2011, 09:26:24
http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Kaupunkien+vuokra-asuntoja+pit%C3%A4%C3%A4+hajauttaa/1135265834205
Joopasen joo!
Kriisiytyneiden kaupungiosien vuokra-asuntoja, jotka on rakennettu halvalla halvoin materiaalein ja ovat surkeaakin surkeammassa kunnossa, rientää porukat ostamaan riemurinnoin!?
Ok - voivat ostaakkin, mutta millä hinnalla?
Lisää tällaista, niin white flight vie loputkin mokutuksen kustantajat pois pääkaupunkiseudulta.
Luulenpa, että jobbarit voivat niitä ostaakin (hyvin halvalla), pistää maalit seiniin ja kattoihin sekä laminaatit lattioihn ja vuokrata sen jälkeen alueen vuokratason mukaisesti, uusille mamuille tietty. Kyllä siitä voittoa repii, vaikka vuokrataso ei olisikaan sama kuin Eirassa.
Tämä porukka, joka vannoo omistus- ja kaupungin vuokra-asuntojen sekoittamisen nimiin segregaatiokehityksen estäjänä, eivät ilmeisesti ymmärrä, että asunnon ostajan ei ole pakko asua ostamassaan asunnossa.
Espoon kruunun asiakkaista kasvava määrä ohjaa kaikki maksut valtiolle. Mikään ei estä kruunua nostamasta hintoja kun on noin varma maksaja ja kun kadullekkaan ei voi polosia jättää. Myös kämpät on yleensä täysremonttia vailla kun niistä muutetaan, mutta tämänkin kustantaa valde.
Voittiajia tässä ovat toki ne matalapalkkaisessa työssä käyvät, jotka yrittävät omilla rahoilla maksaa vuokrat...
Mielipidekirjoittajan malli toimisi yhdellä ehdolla, mutta siihen tämä kaatuu. Nimittäin uusien omistusasuntojen vuokravaltaisilla alueilla pitäisi lähteä hinnalla, joka on jossain suhteessa alueen yleiseen hintatasoon, mutta rakennusliikkeitä ei kiinnosta lähteä rakentamaan mitään, minkä myyntihinta ei ole vähintään 3 x rakennuskustannukset. Kaupungin pitäisi rakentaa talot omana tuotantona, mutta niin ei voi tehdä, koska niin ei voi tehdä, koska niin ei voi tehdä, mikä johtuu siitä, että niin ei voi tehdä.
Kyllä mä uskon, että jos jonnekin rakennettaisiin hyvien liikenneyhteyksien päähän laadukkaita uusia taloja ja kämpät myytäisiin esim. 4 t neliö, ostajia löytyisi.
Quote from: junakohtaus on 03.05.2011, 09:59:41
Kaupungin pitäisi rakentaa talot omana tuotantona, mutta niin ei voi tehdä, koska niin ei voi tehdä, koska niin ei voi tehdä, mikä johtuu siitä, että niin ei voi tehdä.
en jaksa vitutuksina lukea koko ketjua, mutta tuossa on juuri se pointti.
stadissa tehdään ns hitas-taloja seka-alueille. hitas = myyntihintasäännöstelty mökki, joka on stadin vuokramaalla. olevinaan halpa, mutta totuus on toisenlainen.
stadi laskee 4% vuotuisen koron vuokramaalle, josta saa ensimmäiset 5?! vuotta hieman alennusta. kerrostalon rakennuskustannukset ovat n 2500 euroa /m2. loput on rakentajan ja rakennusliikkeen voittoa.
tontin rakennusoikeusm2 maksaa stadissa 500-2000euroa per m2, tuolle sitten lasketaan tuo vuokra. eiranrannan kalleimmat tontit maksoivat tuon 2000e.
stadissa hitakset pitäisi maksaa siis 2500e/m2. jos ja kun ei ole noin niin voitte miettiä missä mennään pieleen.
QuoteJaetaan Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunginosat kolmeen ryhmään. Jos kaupungin vuokra-asuntoja on paljon, niitä ei enää rakenneta. Jos niitä on vähän, niitä rakennetaan. Keskimmäisessä ryhmässä käytetään harkintaa. Kriisiytyneissä kaupunginosissa vuokra-asuntoja tulee myydä omistusasunnoiksi. Tuloksena meillä on sosiaalisesti eheä metropoli, jolloin myös maahanmuuttajia on vähän kaikissa kouluissa.
Vaikka mamut saataisiinkin sateen lailla ripoteltua tasaisesti pitkin Helsinkiä, Espoota ja Vantaata, ei se ratkaise mitään. Miksi? Siksi, että niitä tulee koko ajan lisää. Ja lisää. Ja aina vain lisää. Kantokyky ja sosiaaliset rakenteet yksinkertaisesti vain romahtavat jonakin päivänä - tietysti sitä ennen vuosikausia rapauduttuaan.
Ainoa kestävä, järkevä, toimiva ja moraalinen ratkaisu on haitallisen maahanmuuton karsiminen: otamme maahan vain Suomea hyödyttäviä, koulutettuja ja länsimaiset arvot omaksuneita maahanmuuttajia ja rikoksiin syyllistyneet palautamme automaattisesti ilman valitusoikeutta perhesiteisiin katsomatta. Ei ole vaikeaa. Mutta toimii.
On hölmöä suhtautua toisiin ennakkoluuloisesti
Kyllä monet meistä kantasuomalaisista osaavat olla ennakkoluuloisia, omaksi haitakseen asti. Vastapainoksi Metsälä-ilmiölle (HS Sunnuntai 1. 5.) kerron kahden lapsen perheestäni.
Minä olen aloittanut koulutieni pahamaineisessa lähiökoulussa. Omat koulumuistoni ja toisaalta kokemukseni kapeakatseisista eliittikouluja käyneistä opiskelutovereista muokkasivat maailmankuvani sellaiseksi, että kultalusikka suussa syntyvien lasten on syytä käydä rahvaan koulua.
Tyttäreni kirjoittaa ylioppilaaksi ensi keväänä. Hänen koulu-uransa alkoi Vantaalla Pähkinärinteessä, koulussa, jossa oli paljon maahanmuuttajia, erityisesti somaleja. Seuraava koulu oli Myyrmäessä, jossa oli jälleen paljon muunkin näköisiä lapsia kuin sinisilmäisiä ja vaaleahiuksisia. Hänen parhaat kaverinsa yläasteella olivat kaksi tyttöä: toinen mongolialaistaustainen, toinen somali.
Perheemme on avoimesti kristitty, joten muistan hänen kertoneen monista kiinnostavista uskonasioita koskevista keskusteluista hyvin erilailla ajattelevien ystäviensä kanssa. Omakin tietämykseni esimerkiksi somalikulttuurista, erityisesti naisten näkökulmasta, on tyttäreni kautta lisääntynyt. Mongoliasta en tietäisi mitään ilman tyttäreni ystävää.
Poikani, joka vielä käy yläastetta, on samoin ollut monien eri maista kotoisin olevien lasten luokkatoveri. Hänellä on samoin ollut ystäviä erilaisista taustoista.
Yhteenvetona lasteni koulutiestä sanon: lapseni ovat kiinnostuneita muista kulttuureista ja muusta maailmasta ainakin osittain juuri kokemustensa vuoksi.
Ei kaikki ole ollut pelkkää auvoa: ala-asteella eräs villi somalipoika yritti jatkuvasti kiusata tytärtäni, mutta tämä pani tiukasti kampoihin ja me vanhemmat puutuimme asiaan opettajan kautta.
Kävi ilmi, että poika oli perheensä ainoa suomenkielentaitoinen mies, eikä hän oikein osannut asettua naisopettajan komennettavaksi.
Poika oli kuitenkin fiksu, ja kiusaaminen saatiin loppumaan, kun opettaja ryhtyi tiukasti mutta ystävällisesti kurin pitäjäksi ja pojan kanssa keskusteltiin käyttäytymissäännöistä. Myöhemmin tyttärestäni ja pojasta tuli kavereita.
Nykyisin monikulttuurisuus on vähäisempää lastemme kouluissa: asumme Vesivehmaalla, eikä kumpikaan lapsista tiedä koulustaan yhtään ulkomaalaistaustaista.
Kuntamme ainoa kansanedustaja on perussuomalaisten James Hirvisaari. Olisivatko hänen mielipiteensä toisenlaisia, jos lapsuuskoulussa olisi ollut muutama "kikkarapää"?
Heidi Wikström
lääketieteen tohtori, kuvataiteilija
Asikkala
Jostain syystä tämän ilmiön nimeksi on otettu "Metsälä".
Varmasti olisi vastaaavia tapauksia löytynyt muualtakin.
Ilmiölle on vaan haluttu antaa "metsäläisyyteen" viittaava tunnus.
Kaikella kunnioituksella Metsäläisiä kohtaan.
Oslossa aivan samankaltainen ilmiö. On ilmennyt että maahanmuuttapoliitikkot bussittavat omia lapsiaan omien alueidensa ulkopulella ei-maahanmuuttaja kouluihin.
Tästä oli hiljattain juttu. Yritän vielä löytää sen.
Suurkäräjien neljäs puheenjohtaja, pakistanilaissyntyinen Akhtar Chaudhry bussittaa oman poikansa maahanmuuttajalähiöstä ei-maahanmuuttaja kouluun.
Akhtar Chaudhry kuuluu hallituksessa olevaan Sosialistisk Venstre (SV) puolueeseen.
Norjalaisten "koulupaosta" (skuleflukten) on kirjoitettu paljon.
Tämä on viimeisin episodi.
2011-27-4 Aftenposten.no : SV-topp busser sønnen til vestkanten
http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article4104284.ece
Artikkelissa olevasta kartasta näette bussireitin.
(http://gfx.dagbladet.no/labrador/144/144046/14404662/jpg/active/978x.jpg)
Quote from: Pohjolan puolesta on 03.05.2011, 19:11:01
Suurkäräjien neljäs puheenjohtaja, pakistanilaissyntyinen Akhtar Chaudhry bussittaa oman poikansa maahanmuuttajalähiöstä ei-maahanmuuttaja kouluun.
Akhtar Chaudhry kuuluu hallituksessa olevaan Sosialistisk Venstre (SV) puolueeseen.
Artikkelin mukaan tuo puolue vastustaa vapaata kouluvalintaa.
Quote from: Siili on 03.05.2011, 19:20:15
Quote from: Pohjolan puolesta on 03.05.2011, 19:11:01
Suurkäräjien neljäs puheenjohtaja, pakistanilaissyntyinen Akhtar Chaudhry bussittaa oman poikansa maahanmuuttajalähiöstä ei-maahanmuuttaja kouluun.
Akhtar Chaudhry kuuluu hallituksessa olevaan Sosialistisk Venstre (SV) puolueeseen.
Artikkelin mukaan tuo puolue vastustaa vapaata kouluvalintaa.
Mitä muuta voi odottaakaan Työväenpuoluetta vasemmalla olevalta ryhmältä. Vastaa suurinpiirtein meikäläistä Vasemmistoliitoa.
"Tehkää niinkuin me sanomme, mutta ei niin kuin me teemme".
Artikkelin alussa oli myös linkkiluettelo lehden muihin asiaa sivuaviin artikkeleihin:
http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article4104284.ece
2011-03-30 Aftenposten.no,
Politikernes barn går på hvite skoler http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article4076022.ece
Miksiköhän asianomaiset politikot ovat rasisistisia huolimatta korkeahyveellisistä saaranoistaan?
Eikö rikkaus enää olekaan rikkautta?
Eliitti taitaa olla niin pyyteetön että jättää rikkauden tavallisille ihmisille!
Quote from: Pohjolan puolesta on 03.05.2011, 19:38:28
Quote from: Siili on 03.05.2011, 19:20:15
Quote from: Pohjolan puolesta on 03.05.2011, 19:11:01
Suurkäräjien neljäs puheenjohtaja, pakistanilaissyntyinen Akhtar Chaudhry bussittaa oman poikansa maahanmuuttajalähiöstä ei-maahanmuuttaja kouluun.
Akhtar Chaudhry kuuluu hallituksessa olevaan Sosialistisk Venstre (SV) puolueeseen.
Artikkelin mukaan tuo puolue vastustaa vapaata kouluvalintaa.
Mitä muuta voi odottaakaan Työväenpuoluetta vasemmalla olevalta ryhmältä. Vastaa suurinpiirtein meikäläistä Vasemmistoliitoa.
"Tehkää niinkuin me sanomme, mutta ei niin kuin me teemme".
Vastaa täysin esim. SDP:n Päivi Lipposta. Paasaa monikulttuurin autuutta, mutta laittaa lapsensa SYK:n eliittikoulun oppiin.
Sehän on toki oikein hauskaa, että joku on koulussa tutustunut mukavaan somaliin.
Tosiasiaksi kuitenkin jää, ettei meillä ole varaa kehitysmaista suuntautuvaan massamaahanmuuttoon, sillä se on selkeästi huoltosuhdetta heikentävä prosessi ja monen ulkomaisen esimerkin nojalla myös valtava sosiaalinen riski - huolimatta niistä mukavista yksilöistä.
Eino P.
Maalasin pehmeillä pastelliliiduilla jääkarhun ja siitä tuli aika hyvä vaikka itse sanonkin
Kerava
Quote from: rähmis on 03.05.2011, 18:21:46
Seuraava koulu oli Myyrmäessä, jossa oli jälleen paljon muunkin näköisiä lapsia kuin sinisilmäisiä ja vaaleahiuksisia.
Minun viimeinen yläasteeni oli sellainen, jossa oli paljon tummasilmäisiä, tummahiuksisia ja paikoin tummakasvoisia lapsia. Ei kai se ilmiasu mitään kerro, eihän :)? Minäkin olen kiinnostunut vieraskulttuureista, mutta pääosin siellä, missä ne ovat elinvoimaisia - siis kotonaan. Lapsena yksi kaveri oli "ulkomaalaistaustainen," eli irakilais-suomalainen, pari yhtiön penskaa olivat amerikkalais-suomalaisia. Eiväthän nämä toki oikein käy oikeista ulkomaalaistaustaisia. Ensimmäiselle yläasteelle saapui toki se kylän ensimmäinen "varsinainen," eli Etiopian poika, joka oli ihan pää pyörällä siitä kun kaikki kyselivät kyllästymiseen asti ihan mitä tahansa mistä tahansa asiasta joka suunnasta. Nykyään sellainen lähestyminen olisi varmaan rasismia ;D.
Ja olen ihan nuiva. Hirvisaarikin on hieno mies.
Mutta sotamuistot sikseen. kyllähän tässä oli juuri niitä hyviä kokemuksia, joita peräänkuulutettiin. Ei sitä voi kieltää. Lisää vain! Onnea ja menestystä tohtorin jälkikasvulle myös siellä uudessa, epäkansainvälisessä ilmapiirissä!
QuoteKeinutien ala-asteen 532 oppilasta puhuvat yhteensä 22:ta äidinkieltä
Koulu vailla yhtään Virtasta
Itä-Helsingissä vain harva hylkää lähikoulun maahanmuuttajien määrän takia, uskoo rehtori Timo Mustonen.
Irina Vähäsarja
HELSINGIN SANOMAT
Somali, suomi, urdu, suomi, suomi, suomi, somali, suomi, suomi, persia, venäjä, somali.
Tältä näyttää ensimmäinen tusina listalla Keinutien ala-asteen ekaluokkalaisten äidinkielistä Helsingin Kontulassa.
Kyllä, kyseessä on juuri sellainen koulu, jonka oppilaista joka neljännellä on maahanmuuttajatausta ja jossa ei opiskele yhtään Virtasta.
Sellainen koulu, joka ei enää kelpaa kaikille.
HS kertoi viikko sitten (HS 1. 5.), että osa pääkaupunkiseudun vanhemmista on alkanut karsastaa kouluja, joissa on paljon maahanmuuttajia.
Vanhemmat pelkäävät huonosti suomea osaavien oppilaiden vievän opettajan ajan sillä seurauksella, että oman lapsen oppiminen kärsii.
"Tavallaan ymmärrän, koska eiväthän he tiedä, millaista koulun arki on", sanoo Keinutiellä viidettä luokkaa opettava Arja Rasilainen.
No, millaista? Mennään katsomaan.
"Miksi Kaaba on muslimeille tärkeä?"
Islamin opettaja Abdelhaï Azzouzi heijastaa valkokankaalle kuvan moskeijasta.
Koska sen suuntaan rukoillaan, viides–kuudesluokkalaiset oppilaat tietävät. Toisella puolen käytävää viidesluokkalaiset etsivät Raamatusta Saarnaajan kirjan, jossa kerrotaan tuonelasta.
Eri uskontojen tunnit pidetään samaan aikaan. Se helpottaa palapeliä, jossa myös S2- eli suomi toisena kielenä -tunneille ja kotikielen opetukselle on löydettävä kolot lukujärjestyksiin.
Keinutien 532 oppilaalla on yhteensä 22 äidinkieltä. Kuudesluokkalaiset Hamida Asir ja Ayaan Moge haluaisivat opiskella somalia enemmän kuin kaksi tuntia viikossa.
"Oma kieli unohtuu", Ayaan Moge pelkää.
Muilla oppitunneilla käytetään suomea, ja suositus on, että sitä puhuttaisiin myös välitunneilla. Monessa muussakin asiassa koulu toimii enemmistön ehdoilla. Suvivirrestä ei ole luovuttu.
...
Koulu saa kaupungilta "positiivisen diskriminaation tukea", johon vaikuttavat vanhempien koulutus- ja tulotaso sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus.
Tukea on käytetty lisäopettajien ja kouluavustajien palkkaamiseen. Osa maahanmuuttajaoppilaista aloittaa koulun valmistavalla luokalla.
...
Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.
"Eniten painaa se, miten vanhemmat luottavat koulun hoitavan perustehtävänsä", Mustonen uskoo.
Päivi Räisäsen tytär käy Keinutien koulua.
"Jos hän olisi nyt aloittamassa koulun, harkitsisin ehkä uudelleen", Räisänen sanoo. Hänen mukaansa koulu on rauhaton ja syy on osin maahanmuuttajien määrässä.
Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Jani Rautiainen on tyytyväisempi. Hänen tyttärensä käy Nallia.
"Meillä ei ole moitittavaa. On vain plussaa, että ympäristö on monikulttuurinen."
...
http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Koulu+vailla+yht%C3%A4%C3%A4n+Virtasta/1135265974206
Quote from: skrabb on 08.05.2011, 08:53:23
QuoteKeinutien ala-asteen 532 oppilasta puhuvat yhteensä 22:ta äidinkieltä
Koulu vailla yhtään Virtasta
Itä-Helsingissä vain harva hylkää lähikoulun maahanmuuttajien määrän takia, uskoo rehtori Timo Mustonen.
Harvalla on varaa muuttaa ja saakos noi oppilaat ilmaisia kyytejä vai pitääkö vanhemmilla olla aikaa ja mahdollisuus kuljettaa toiseen kouluun? Lisäksi taitaa olla niin että sen toisen koulun pitää hyväksyä oppilas, ei sinne muutoin pääse.
Quote from: AIP on 04.05.2011, 06:33:44
Ensimmäiselle yläasteelle saapui toki se kylän ensimmäinen "varsinainen," eli Etiopian poika, joka oli ihan pää pyörällä siitä kun kaikki kyselivät kyllästymiseen asti ihan mitä tahansa mistä tahansa asiasta joka suunnasta. Nykyään sellainen lähestyminen olisi varmaan rasismia ;D.
Mahtoikohan tuo etiopialainen traumatisoitua loppuelämäksi kun joutui tuollaisen ihmislajille tyypillisen uteliaisuuden kohteeksi? Varmaan häntä myös tuijoteltiin. Jännää, etteivät sinun aikanasi vielä suomalaisteinit olleet niin ujoja, etteivät olisi uskaltaneet kysyä mitään.
Quote from: skrabb on 08.05.2011, 08:53:23
Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.
White flight estetty. Ei syytä huoleen. Tilanne normaali.
Quote from: juge on 08.05.2011, 09:45:25
Quote from: skrabb on 08.05.2011, 08:53:23
Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.
White flight estetty. Ei syytä huoleen. Tilanne normaali.
Seuraava askel on yksityiset koulut joihin kaikilla ei ole varaa ja jotka eivät ole nykyisten julkisten tasoisia.
Quote from: Kitaransoittaja on 08.05.2011, 09:58:37
Quote from: juge on 08.05.2011, 09:45:25
Quote from: skrabb on 08.05.2011, 08:53:23
Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.
White flight estetty. Ei syytä huoleen. Tilanne normaali.
Seuraava askel on yksityiset koulut joihin kaikilla ei ole varaa ja jotka eivät ole nykyisten julkisten tasoisia.
Siinä välissä akateemiset työttömät opettavat lapsiaan kotona.
Quote from: Kitaransoittaja on 08.05.2011, 09:58:37
Quote from: juge on 08.05.2011, 09:45:25
Quote from: skrabb on 08.05.2011, 08:53:23
Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.
White flight estetty. Ei syytä huoleen. Tilanne normaali.
Seuraava askel on yksityiset koulut joihin kaikilla ei ole varaa ja jotka eivät ole nykyisten julkisten tasoisia.
Ruotsissa ongelma on ratkaistu juuri yksityisillä kouluilla, jotka saavat valtion tukea. Näin ylempi keskiluokka voi rauhassa kannattaa monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta, koska se ei haittaa arkielämää.
Quote from: Rafael K. on 08.05.2011, 12:02:46
Quote from: Kitaransoittaja on 08.05.2011, 09:58:37
Quote from: juge on 08.05.2011, 09:45:25
Quote from: skrabb on 08.05.2011, 08:53:23
Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.
White flight estetty. Ei syytä huoleen. Tilanne normaali.
Seuraava askel on yksityiset koulut joihin kaikilla ei ole varaa ja jotka eivät ole nykyisten julkisten tasoisia.
Ruotsissa ongelma on ratkaistu juuri yksityisillä kouluilla, jotka saavat valtion tukea. Näin ylempi keskiluokka voi rauhassa kannattaa monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta, koska se ei haittaa arkielämää.
FB:n välityksellä PerusSuomalaisten vaalivoitosta reuhanneet kaverini ovat olleet huolissaan rasismista ja maahanmuuttajien ulosheittomeiningistä ja natsismista. Yksikään heistä ei ole missään lähemmissä tekemisissä mamu -ongelman kanssa. Eli, mitä ärhäkämpi suvaitsija sitä kauempana lähiöstä.
Tämähän näkyy äänestyskartoissa. RKP ei asu Vesalassa. Myöskin näkyy, miten asiat avautuvat iän myötä. Korkeakouluopiskelijat, eritysesti nuoret naiset eivät ole vielä oppineet. Onneksi kuitenkin elänkokemys auttaa.
Aatos Erkko jatkaa johdonmukaisesti valitsemallaan linjalla, painosluvuista piittaamatta. No, onhan miehellä varaa. Mutta kuka huolii työttömiksi jäävät hesarin toimittajat? Mihin sellaiset kelpaavat? Mokuteollisuuskaan ei pysty kaikkia työllistämään.
Kontulua 2011: Somali, suomi, urdu, suomi, suomi, suomi, somali, suomi, suomi, persia, venäjä, somali.
Kontula 1966: Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen ja Kekkonen.
Quote from: Kitaransoittaja on 08.05.2011, 09:58:37
Quote from: juge on 08.05.2011, 09:45:25
Quote from: skrabb on 08.05.2011, 08:53:23
Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.
White flight estetty. Ei syytä huoleen. Tilanne normaali.
Seuraava askel on yksityiset koulut joihin kaikilla ei ole varaa ja jotka eivät ole nykyisten julkisten tasoisia.
Voi myös muuttaa pääkaupunkiseudulta pois tai sitten voi muuttaa PK-seudun ympäryskuntiin, jotka ovat hämmästyttävän mamuköyhiä toistaiseksi. Helsingin kaupunginvaltuusto ei voi pakottaa ihmisiä pistämään lapsensa mamukouluihin vielä.
Quote
Opettajien etujärjestö: "Ei maahanmuuttajien kiintiöitä kouluihin"
8.5.2011 klo 11:01
Helsingin Sanomien mukaan suomalaisperheet ovat alkaneet karttaa Helsingissä lähikouluja, joissa on paljon maahanmuuttajia. Tunnetaanko ilmiö opettajanhuoneissa, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutusasiain päällikkö Heljä Misukka?
"Ilmiö ei ole uusi. Aiemmin vanhemmat ovat halunneet lapsen tiettyyn kouluun esimerkiksi harrastuksen tai kielivalinnan takia, nyt se liittyy maahanmuuttoon."
Kantaväestön huono-osaiset ja maahanmuuttajat kasautuvat usein vuokralähiöihin. Ovatko koulut huonon kaupunkisuunnittelun maksumiehiä?
"Uusia asuinalueita suunniteltaessa pitäisi suosia monipuolista rakentamista, mutta aina sitä ei ole helppoa toteuttaa. Lisäksi jollakin alueella voi olla yksi vuokratalokortteli ja omakotitaloja. Vaikuttaa siltä, että joskus vauraiden perheiden vanhemmille ei sovi, että heidän lapsensa käyvät samaa lähikoulua vuokratalojen lasten kanssa."
Suhtautuvatko suomalaislapset eri tavalla monikulttuuriseen kouluun kuin vanhempansa?
"Lapset suhtautuvat yleensä avoimesti eri kulttuureihin. Vanhemmat ovat eri sukupolvea, he eivät ole tottuneet monikulttuurisuuteen. Iso osa heistä tekee kouluvalintoja mielikuvien ja huhujen perusteella."
Miten koulu voi kasvattaa vanhempia?
"Ei ole koulun tehtävä kasvattaa vanhempia. Mutta jos koulussa on hyvä henki, rehtori ja opettajat taitavia ja olosuhteet muutoin kunnossa, monikulttuurisuus kääntyy positiivisuudeksi. Jokainen oppilas voi olla ylpeä omasta äidinkielestään ja oppia mallin, että meitä on moneksi."
"Toisaalta on ongelma, jos suurin osa koulun oppilaista on maahanmuuttajien lapsia. Silloin he eivät kuule eivätkä opi kunnolla alkuperäistä suomen kieltä lasten keskinäisessä kanssakäymisessä."
Pitäisikö kouluissa olla maahanmuuttajakiintiö?
"OAJ ei kannata kiintiötä. Laki lähtee siitä, että lapsella on oikeus lähikouluun. Millä perusteella toisella lapsella on suurempi oikeus lähikouluun kuin jollakin toisella? Osa opettajista toivoisi kiintiötä, mutta OAJ:n mielestä on etsittävä muita keinoja."
Millä keinoin estetään jako A- ja B-kouluihin?
"Olisi katsottava, että oppilaat jakautuisivat mahdollisimman tasaisesti eri kouluihin. Toinen keino on tukea kouluja, joissa on paljon ulkomaalaistaustaisia tai muutoin erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Pieni, 10-15 lapsen ryhmä olisi ihanteellinen, siitä hyötyvät eniten heikot oppilaat ja muut erityisryhmät."
Ovatko suomalaislasten oppimistulokset heikompia kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia?
"Suomi on saanut kiitosta juuri siitä, että erot oppimistuloksissa ovat olleet pienet. Nyt on hiljaisia signaaleja, että erot oppimistuloksissa ovat kasvamassa tyttöjen ja poikien, koulujen ja eri alueiden välillä. Keskeinen tekijä on tietoyhteiskunnan ja median murros, lasten ja nuorten kulttuuri on erilaista kuin 10-20 vuotta sitten."
Eduskuntavaalien jälkeen on vaadittu tiukennuksia maahanmuuttoon. Voiko kasvava ulkomaalaiskriittisyys näkyä koulussa?
"Lapset oppivat asenteita kotona, ja niitä on koulun vaikea muuttaa."
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/opettajien-etujarjesto-ei-maahanmuuttajien-kiintioita-kouluihin
QuoteOvatko suomalaislasten oppimistulokset heikompia kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia?
"Suomi on saanut kiitosta juuri siitä, että erot oppimistuloksissa ovat olleet pienet. Nyt on hiljaisia signaaleja, että erot oppimistuloksissa ovat kasvamassa tyttöjen ja poikien, koulujen ja eri alueiden välillä. Keskeinen tekijä on tietoyhteiskunnan ja median murros, lasten ja nuorten kulttuuri on erilaista kuin 10-20 vuotta sitten."
Vastaaja sivuttaa olennaisen kysymyksen täysin. Väitän, että vastaus on "Kyllä, suomalaiset menestyvät huonommin mamukouluissa". Siitä ei vain saa puhua.
Quote from: juge on 09.05.2011, 08:06:06
Vastaaja sivuttaa olennaisen kysymyksen täysin.
Vastaus on kaivettavissa esiin rivien välistä käyttämällä ylivertaista editointitekniikkaa.
Quote...erot oppimistuloksissa ovat kasvamassa ... eri alueiden välillä. Keskeinen {selittävä} tekijä on ... {moni}kulttuuri ...
Quote from: Lehmä on 02.05.2011, 07:14:06
Kuinkas paljon vaikeammaksi se koulunkäynti on nykyään sitten muuttunut? Ajattelen omaa tytärtäni joka oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan yksinkertaisia yhteen-ja vähennyslaskuja ja kun hän vuoden päästä menee kouluun niin raahaa koko koululuokkaansa jäljessä ja metelöi ja häiriköi tunneilla koska ei osaa yhtä hyvin asioita kuin aidot suomalaiset. Taitaa eniten häiritä kuitenkin lapsen nimi kuin käytös näissäkin tapauksissa.
Miksi 6-vuotiaana kouluun, ja miksei osaa yhtä hyvin asioita kuin "aidot suomalaiset"? Käsittääkseni sinä olet suomalainen, joten pennullasi on suomalaiset geenit, eli on aito suomalainen.
Nimen voi muuttaa 91 eurolla (http://maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/), jos noin rasistiksi on äitynyt meno siellä etelässä.
Quote from: nuiv-or on 29.06.2011, 07:31:18
Quote from: Lehmä on 02.05.2011, 07:14:06
Kuinkas paljon vaikeammaksi se koulunkäynti on nykyään sitten muuttunut? Ajattelen omaa tytärtäni joka oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan yksinkertaisia yhteen-ja vähennyslaskuja ja kun hän vuoden päästä menee kouluun niin raahaa koko koululuokkaansa jäljessä ja metelöi ja häiriköi tunneilla koska ei osaa yhtä hyvin asioita kuin aidot suomalaiset. Taitaa eniten häiritä kuitenkin lapsen nimi kuin käytös näissäkin tapauksissa.
Miksi 6-vuotiaana kouluun, ja miksei osaa yhtä hyvin asioita kuin "aidot suomalaiset"? Käsittääkseni sinä olet suomalainen, joten pennullasi on suomalaiset geenit, eli on aito suomalainen.
Nimen voi muuttaa 91 eurolla (http://maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/), jos noin rasistiksi on äitynyt meno siellä etelässä.
Ponttini olikin että on mamuja ja on mamuja... Ongelmia koulussa voi tulla todennäköisemmin jos vanhempien kulttuuri tai koulutustausta on kovin erilainen kuin tavallisilla suomalaisilla.
Ylläpito kehottaa erityisen suureen harkintaan ja herkkätunteisuuteen milloin puhe on muiden lapsista. Mieluummin sanoo vähän nätimmin kuin edes tekisi mieli. Kiittäen pusihalisöpö lähimodenne Junis,.
Quote from: Bonaventura on 29.06.2011, 08:15:10
Lapsesi ei edelleenkään ole mamu. On sinun häpeäsi, etä hänestä sellaista leivot. Säälin sinua ja lapsiasi, nykyistä ja tulevaa.
Voin vakuuttaa että turhaan säälit :). Lapsella on kaksi rakastavaa vanhempaa, rauhallinen koti ja luonnonläheinen elinympäristö sekä sattumoisin kaksi"kulttuuria ja kaksi kieltä. Ei ole häpeäksi eikä sääliksi kenellekään mielestäni.
QuotePonttini olikin että on mamuja ja on mamuja... Ongelmia koulussa voi tulla todennäköisemmin jos vanhempien kulttuuri tai koulutustausta on kovin erilainen kuin tavallisilla suomalaisilla.
Eiköhän tästä suurin osa ole samaa mieltä. Heikko kielitaito on varmaan kuitenkin vielä suurempi ongelma: ei ymmärrä opetusta > tylsistyy > keskittyy opetuksen sijaan häröilyyn.
Voin omakohtaisesti kertoa, että espoolaisissa kouluissa vanhemmat oikeasti harjoittavat koulutussuunnittelua lapsiensa kanssa. Kun joku koulupiiri kunnanisien toimesta alkaa rikastumaan, niin kantasuomalaiset vanhemmat siirtävät oppilaansa vähemmän rikastuneisiin kouluihin, koska rikastuneissa kouluissa järjestyshäiriöiden selvitteleminen vie kohtuuttomasti opettajien aikaa.
Vanhemmat laittavat oppilaansa kouluun, jotta lapsi oppisi erilaisia asioita Opetusministeriön tekemän opintosuunnitelman mukaisesti, mutta jos opinnot laahaavat Kolmannen maailman tahdissa, niin aikapommihan tässä tikittää.
Pään työntäminen pensaaseen on tässäkin asiassa mitä suurin virhe ja mielenkiinnolla seuraankin koska uusi opetusministeri herää tähän satojatuhansia suomalaisia perheitä koskettavaan ongelmaan.
Quote from: Uljanov on 29.06.2011, 08:50:31
QuotePonttini olikin että on mamuja ja on mamuja... Ongelmia koulussa voi tulla todennäköisemmin jos vanhempien kulttuuri tai koulutustausta on kovin erilainen kuin tavallisilla suomalaisilla.
Eiköhän tästä suurin osa ole samaa mieltä. Heikko kielitaito on varmaan kuitenkin vielä suurempi ongelma: ei ymmärrä opetusta > tylsistyy > keskittyy opetuksen sijaan häröilyyn.
Itse olen ollut ihan siinä käsityksessä että heikosti suomea ymmärtävät oppilaat ovat omalla erityisluokallaan tms..? Kielen osaaminenkaan ei aina poista sitä vaikutusta mitä vanhempien taustalla on, eivät esimerkiksi osaa auttaa läksyissä tai eivät itse tiedä normaaleja koulun käytössääntöjä tms. Lisäksi äidin koulutus tutkitustikin vaikuttaa lasten elämään (ja lapsilukuunkin).
Vanhemmilla ei siis aina ole käsitystä siitä että kouluun tullaan minuutilleen ajoissa eikä vaikkapa viiden minuutin tarkkuudella, koulukirjoja käsitellään varovaisesti ja siististi eikä tunnilla keskustella niin voi olla vaikea teroittaa moista lapsenkaan mieleen. Ehkä jokin vanhempien kouluvalmiuden testaaminen/opastus olisi paikallaan..?
Quote from: Lehmä on 29.06.2011, 09:13:56
Itse olen ollut ihan siinä käsityksessä että heikosti suomea ymmärtävät oppilaat ovat omalla erityisluokallaan tms..?
Minun käsitykseni mukaan mitään logiikkaa ei ole, kunhan yritetään pitää luokkakoon alle neljänkymmenen. Tämä ei kauaa enää onnistu, sillä tilahan loppuu kesken ja ihmisvirta ehtymätön.
Quote from: Lehmä on 29.06.2011, 09:13:56
Vanhemmilla ei siis aina ole käsitystä siitä että kouluun tullaan minuutilleen ajoissa eikä vaikkapa viiden minuutin tarkkuudella, koulukirjoja käsitellään varovaisesti ja siististi eikä tunnilla keskustella niin voi olla vaikea teroittaa moista lapsenkaan mieleen. Ehkä jokin vanhempien kouluvalmiuden testaaminen/opastus olisi paikallaan..?
Niitten kanssa pitäs olla äärimmäisen tiukkana eikä antaa mitään anteeksi. Katkaisee vaikka tuet koko perheeltä kasvattilapsineen jos ei ala elämään normaalisti. Mistä meillä riittäisi ihmisiä tai edes rahaa opettamaan tuota määrää ummikkoja? Olisi muutakin tekemistä nimittäin. Vaikka näitä "muutu ihmiseksi" -kursseja järjestettäisiinkin, tulos olisi: 30+ kälättävää huivipäätä ja se 1 juuri kasvatustieteellisestä valmistunut. Kerran tunnissa vähintään tarvii "rukoustuokion" yms. paskaa.
Epäilen kuitenkin että vaikka niiltä katkasis kädet, ni ei toiminta muuttuisi mihinkään suuntaan. Keksisivät takuulla keinon kiertää rangaistukset. Siksi näitä ei pitäisi päästää maahamme.
Joillakin näyttää olevan kova hinku tuohon mamu-kategoriaan.Pelkkä ulkomaalaistausta toisessa isovanhemmassa saattaa saada jonkun pitämään itseään 'mamutaustaisena', etenkin jos siitä on jotain (kuviteltua) hyötyä.
Rikastuneiden koulujen opettajarotaatiot ja runsaat sairauspoissaolot ovat jo tätä päivää, eivät tosin kenenkään etujen mukaisia.
Öööh... tästä aiheen vierestä vielä sen verran että minusta maahanmuuttajuus tai kaksi tai monikulttuurisuus ei tee kenestäkään "uhria" tai uhriuta ketään.
Itse aiheesta... yleisesti koulujen muuttumisesta rauhattomaksi, oppimistulosten huonontumiesta jne. Eikö lapsia enää nykyään pelota se että huonolla käytöksellä, huonoilla arvosanoilla tai myöhästelyllä aiheuttavat pettymyksen vanhemmilleen, opettajalleen tai itselleen. Minusta ainakin kouluaikoina kotimuistutuksen uhka tai huonon koenumeron mahdollisuus roikkui pään päällä kuin Damokleen miekka. Mieheni kokemukset omasta maastaan ovat samat, siellä vielä lisänä hiusten pituus tai kynsinauhojen likaisuus tai kirjaston lainan myöhästyminen olivat pelkoina.
Nykyään vanhemmat saavat tiedon sen Stasi-järjestelmän kautta, johon kirjataan kaikki myöhästymiset, häiriköinnit yms. Se tietysti vaatii sen, että vanhempia kiinnostaa. Vanhempina on nyt 90-luvulla koulusta päässeitä pitkäaikaistyöttömiä, Kettuja ja Susia, Mia-Pettereitä ja muita hörhöjä, joita kiinnostaa lähinnä oma perse.
Lehmälle; en ole lukenut jokaista kommenttia, mutta mamuja ja mokuperheitä on tosiaan monenlaisia. Suomalais-Japanilainen perhe on varmasti erilainen kuin Suomalais-Somalialainen...
Quote from: Lehmä on 29.06.2011, 09:40:32
Itse aiheesta... yleisesti koulujen muuttumisesta rauhattomaksi, oppimistulosten huonontumiesta jne. Eikö lapsia enää nykyään pelota se että huonolla käytöksellä, huonoilla arvosanoilla tai myöhästelyllä aiheuttavat pettymyksen vanhemmilleen, opettajalleen tai itselleen. Minusta ainakin kouluaikoina kotimuistutuksen uhka tai huonon koenumeron mahdollisuus roikkui pään päällä kuin Damokleen miekka. Mieheni kokemukset omasta maastaan ovat samat, siellä vielä lisänä hiusten pituus tai kynsinauhojen likaisuus tai kirjaston lainan myöhästyminen olivat pelkoina.
Riippuu varmasti kodista, mutta nähtävästi ei pelota tai aiheuta häpeää. Luulisin, että myös sosioekonomisella taustalla on osuutensa eli mitä syrjäytyneempi perhe, sen vähemmin jaksaa lasten koulumenestys kiinnostaa. Tuo ilmiöhän on itse asiassa vanha, muistan sen omilta kouluajoilta, jolloin mamuja tai edes mamutaustaisia ei hirveästi ollut (tai jos oli, siitä ei tehty mitään numeroa, tuskin edes tiedettiin).
Quote from: Lehmä on 29.06.2011, 09:40:32
Itse aiheesta... yleisesti koulujen muuttumisesta rauhattomaksi, oppimistulosten huonontumiesta jne. Eikö lapsia enää nykyään pelota se että huonolla käytöksellä, huonoilla arvosanoilla tai myöhästelyllä aiheuttavat pettymyksen vanhemmilleen, opettajalleen tai itselleen.
Riippuu kodista, koulusta ja alueesta.
Tällainen hauskuus koettiin muksun yläasteella (ihan taviskoulu, ei mikään eliittilaitos): erään kielen opettaja oli saapunut hieman, tuota, rikastuneemmalta alueelta ja hoiti kaikki opetustuokiot näyttämällä tekstitettyjä videoita. Pennut hiukan hermostuivat, koska he halusivat lukioon -- ja oikeaa opetusta. Kun he vetosivat opettajaan, tämä pillastui: "Edellisessä koulussa kaikki olivat vain tyyväisiä tällaiseen!" Muksut kävivät valittamassa rehtorille, joka otti asian hoitaakseen. Suivaantunut opettaja haukkui pennut kiittämättömiksi. Sen jälkeen oppikirjaakin tosin raotettiin hieman; kokeita ei edelleenkään valvottu. Lähes kaikki saivat kiitettävän arvosanan, monet olemattomilla taidoilla. Innokkaimmat koettivat opiskella itse, mikä on aika paljon murkuilta. Lukioon mentyään muksu totesi, että juuri tuon kielen taidoissa oli ammottavia aukkoja, vaikka oli niitä yrittänyt itsekseen paikkailla.
Quote from: Malla on 29.06.2011, 10:15:38
Pennut hiukan hermostuivat, koska he halusivat lukioon -- ja oikeaa opetusta. Kun he vetosivat opettajaan, tämä pillastui: "Edellisessä koulussa kaikki olivat vain tyyväisiä tällaiseen!" Muksut kävivät valittamassa rehtorille, joka otti asian hoitaakseen. Suivaantunut opettaja haukkui pennut kiittämättömiksi. Sen jälkeen oppikirjaakin tosin raotettiin hieman; kokeita ei edelleenkään valvottu. Lähes kaikki saivat kiitettävän arvosanan, monet olemattomilla taidoilla. Innokkaimmat koettivat opiskella itse, mikä on aika paljon murkuilta. Lukioon mentyään muksu totesi, että juuri tuon kielen taidoissa oli ammottavia aukkoja, vaikka oli niitä yrittänyt itsekseen paikkailla.
Voi prkl! ;D ...tähän ollaan tultu. Vuosikymmenet on pohdittu opiskelumotivaation perusteita ja keinoja lisätä sitä ihan kantislasten(kin) parissa. Kukapa olisi uskonut, että monikulttuurisuudesta löytyisi ratkaisu - oppilaat vaativat itse tasokkaampaa, ts. vaativampaa opetusta! On monikulttuurinen maailma nurinkurinen..
Mallan esimerkki nyt kertoo vain sen että joitakin kiinnostaa opettajan hommissa vain pitkät lomat, lyhyt työaika ja vapaus puuhailla työaikana mitä huvittaa. Tuollaisella työmoraalilla ei ole asiaa opettamaan.
Tarkoitin että opettajan työpaikallaan pakosti viettämä aika on lyhyt, pelkissä oppitunneissa laskettuna. Jos osaa ja haluaa lusmuilla, muuta aikaa työhön ei juuri kulu.
Tuo "jos työnsä hoitaa" onkin se kipukohta. Jos ei hoida, pääsee vähällä. Nähty.
Mamulapset saisi puolestani vaikka sitten bussittaa etäämmällä oleville kouluille keskitetyn seurantajärjestelmän mukaisesti. Seurantajärjestelmä mittaisi mamuryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten määriä ettei määrä kasva liian suureksi. Mamut kannattaa myös hajauttaa koulun sisällä eri luokille. Omalla yläasteellani oli yhtä luokka-astetta ylempänä tungettu viisi somalia parinkymmenen oppilaan luokkaan, ja voi arvata millainen härdelli tästä seurasi. Peruslinjan luokkia se neljä astetta kohti.
Erikoislinjat- ja koulut jäisivät luonnollisesti bussitus- ja hajasijoitusjärjestelmien ulkopuolelle.