2011-05-01 HS: Metsälä-ilmiö leviää Helsingissä

[gloaming]

Röyhkeä veto toimittajalta ryhtyä normittamaan toisten perhekohtaisia päätöksiä. 

Ihan tavanomaista, keskimääräistä vihervasemmiston totalitarismia. Ei uutta auringon alla.

[hattiwatti]

Helsinkiläisvanhemmat teeskentelevät vaikka asumuseroa, jotta lapsi ei joudu lähikouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia.



[...]

Helsingin koulujen eriytymistä tutkinut Venla Bernelius sanoo, ettei koulun valikointi hyödytä yksittäistä oppilasta: "Suomessa tehdyt tutkimukset eivät tue sitä oletusta, että lähikoulu olisi huono koulu. Koulujen erot Helsingissäkin palautuvat oppilaiden taustaan."

Eniten oppimiseen vaikuttaa vanhempien koulutus ja oppilaan oma motivaatio.

"Jos vanhemmat alkavat shoppailla kouluja mielikuvien perusteella, eriytyminen voimistuu ja ongelma voi räjähtää käsiin."

Berneliuksesta heikompien alueiden kouluja pitäisi tehdä houkuttelevammiksi erityispanostuksilla. Helsingin kaupunki on jo yrittänyt hillitä koulujen eriytymistä positiivisen diskriminaation kaltaisilla keinoilla, mutta siitä huolimatta eriytyminen on voimistunut.

Venla Berneliuksesta tehtyjä aiempia huomioita blogosfäärin arkistoista:

http://nikopol2008.blogspot.com/2009/08/syksyn-enteita-2.html

http://octavius1.wordpress.com/2008/11/


Ikivanhasta Päivi Lipposen ja Mirja Talibin puklauksesta:

"Artikkelimme perustuu myös Venla Berneliuksen tutkimukseen "Lähi(ö)koulu - Helsingin koulut ja kaupunginosat (2008). Siinä kerrotaan, että pääkaupungin parhaiten menestyvien koulujen osaamisprosentti on 69% ja heikkojen koulujen 46%. Berneliuksen raportissa todetaan, että on löydettävissä yhteys aikuisväestön koulutustason, sosiaalisen asuntotuotannon ja maahanmuuttajien määrään. Näin voidaan selittää noin 70% alakoulujen ja 60% yläkoulujen oppimistulosten vaihtelusta."

[kohmelo]

Eikös kyseessä ole täysin euroopalainen ilmiö? Miksi suomalaiset olisivat impivaaralaisia ja toimisivat toisin kuin muut eurooppalaiset?

2010-06-18 Hollanti: Etnisellä monimuotoisuudella kielteinen vaikutus oppimiseen
http://hommaforum.org/index.php/topic,30247.0.html
2010-12-04 Hollanti: Vihervasemistolainen otti lapsensa pois monikulttuurikoulu
http://hommaforum.org/index.php/topic,38591.0.html
2011-03-18 Hollanti: Tutkimus: Etninen monimuotoisuus vähentää hyvinvointia
http://hommaforum.org/index.php/topic,45454.0.html
2011-04-29 Hollanti: Uhkailun kohteena olevat opettajat vaiennetaan
http://hommaforum.org/index.php/topic,48819.0.html
2011-02-07 Hollanti: Hallitus luopuu koulujen segregaation vastaisesta taistelus
http://hommaforum.org/index.php/topic,42733.0.html

[maltti on valttia]

Minä taas luulen, että näissä tapahtumista kerrotaan osallistujille, että erilaisuus ei ole ongelma, vaikka siltä näyttääkin.

Erilaisuus ei ole ongelma niille jotka ovat muodostaneet itselleen hyväpalkkaisen ja vastuuvapaan suojatyöpaikan erilaisuuden eri yhteyksissä.

  Erilaisuus on ongema niille jotka maksavat tuon turhuusrumban.

Turhuusrumban maksajien erilaisuus taas sitten onkin erittäin "haasteellinen" ongelma erilaisuuden ongelmattomuudesta puhuville.
 
 

[Kukko]

Koulushoppailijat äänestävät autoillaan ja kuskaavat lapsensa vaikka toiselle puolelle kaupunkia, ettei oma kullannuppu joutuisi liian kirjavaan ympäristöön.

Niin joo, sehän se syy, mikäpä muukaan. Ihonväriähän ne tyhmät vanhemmat pelkää. Hyvä hyvä toimittaja, suvaitsevaisen sanavalinnan oppinäyte annettu. *tapu tapu*

[timouti]

Helsingin koulujen eriytymistä tutkinut Venla Bernelius sanoo, ettei koulun valikointi hyödytä yksittäistä oppilasta: "Suomessa tehdyt tutkimukset eivät tue sitä oletusta, että lähikoulu olisi huono koulu. Koulujen erot Helsingissäkin palautuvat oppilaiden taustaan."

Eniten oppimiseen vaikuttaa vanhempien koulutus ja oppilaan oma motivaatio.

"Jos vanhemmat alkavat shoppailla kouluja mielikuvien perusteella, eriytyminen voimistuu ja ongelma voi räjähtää käsiin."

Kouluissa on jo vuosia ollut vallalla ajatus, että kaikki ongelmat koulussa ovat vanhempien syytä. Kodin ja koulun yhteistyö on käytännössä sitä, että opettaja sanelee, miten koulu toimii, ja vanhempien on painostettava lapsensa toimimaan sen mukaan. Jos on jotain huomautettavaa koulusta tai opettajasta, on kotona ongelmia ja lastensuojeluviranomaiset niskassa.

Monikulttuurisessa koulussa tietenkin on toimittava monikulttuurisuuden hengessä, ja jos vanhemmat toivovat lapsen oppivan jotain, on heidän itsensä opetettava asiat. Koulussa "opitaan muita taitoja", joista on hyötyä tulevassa monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Jos lapsi ei sopeudu tähän monikulttuurisuuteen, on vika kotona.

Niinpä on oikein ja järkevää, että ottaa oikeasti vastuun lapsestaan ja valitsee koulun, jonka toiminnasta voi olla samaa mieltä. Koululta voi vielä tällä hetkellä odottaa, että lapsi oppii hyödyllisiä tietoja ja taitoja eikä vain ideologista haihattelua.  

Jos vanhemmat alkavat shoppailla kouluja, he valitsevat koulun, jonka kanssa he voivat toteuttaa kodin ja koulun yhteistyötä ja välttää ristiriitoja. Ja mikäs ongelma siinä sitten räjähtää käsiin, jos vanhemmat haluavat lastensa parasta?
Yksi monikulttuurisen yhteiskunnan peruspilareista sortuu, kun koulu ei voi siihen painostaa, vai?

[Lasisti]

Hienon pilkkanimen toimittaja keksi, vai että "koulushoppailija". Aika perverssi ajatus sinäänsä, että vanhemmalla ei olisi oikeutta valita parasta mahdollista koulua lapselleen.

[L. Brander]

On hauska seurata paikallisen komsomol-lehden Hesarin toimintaa. Ennen vaaleja ei monikulttuurisuus aiheuttanut mitään muuta kuin loputonta hyvää. Vaalien jälkeen on ollut toinen ääni kellossa. Toki Pravdan mielestä edelleen ongelmat ovat perunanenäisten suomalaisten aiheuttamia, mutta ennen vaaleja ei Pravdan todellisuudessa ollut ongelmia tai kielteisiä ilmiöitä.

On aivan luonnollista, että vanhemmat eivät halua laittaa lapsiaan suomea osaamattomien mölyapinoiden ja häiriköiden kanssa samoihin kouluihin. Miksi vanhempien pitäisi uhrata oman lapsensa tulevaisuus monikulttuurisuuden alttarille? Tietysti jokaisen esim. Kokoomusta, Vihreitä tai SDP:tä äänestäneen helsinkiläisen vanhemman tulisi kysyä itseltään, miksi yhtäältä haluan lisää ongelmia Suomeen ja Helsinkiin, mutta toisaalta haluan välttää ne omalta ja lasteni kohdalta?

LB

[elven archer]

Jutusta taas selviää, että ennakkoluulo ei voi koskaan olla totta. Tämähän ei pidä paikkaansa millään logiikalla. Toimittaja itse todistaa sen sanomalla:

Vanhemmat haluavat lastensa parasta, mutta jos he shoppailevat kouluja mielikuvien perusteella, moni lähikoulu näivettyy eikä monikulttuurisesta rinnakkainelosta tule mitään.

Näivettyy? Tässähän toimittaja ei puhu oppilaiden määrästä, että oppilaista olisi pula, vaan laadusta! Maahanmuuttajapainotteisilla alueilla oppilaista ei ole pula, koska maahanmuuttajien syntyvyys on todella paljon korkeampaa etenkin ns. varsinaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Jos ennakkoluuloille ei olisi perusteita, koulut eivät "näivettyisi". Jos ennakkoluuloille ei olisi perusteita, monikulttuurinen rinnakkain elo ei epäonnistuisi.

Toimittaja puhui itsensä täydellisesti pussiin. Lasten vanhemmat pelkäävät, että haasteellinen oppilasaines hankaloittaa heidän lastensa koulunkäyntiä ja toimittaja toteaa, että ilman näiden vanhempien lapsia tiettyihin kouluihin jää vain haasteellinen eli koulut "näivettävä" oppilasaines. MOT.

[VeePee]

Ainakin pääkaupunkiseudulla nykyiset luokkakoot ovat aivan liian suuret peruskouluissa. Tämä on varmasti monen kunnan ongelma Suomessa, mutta omat kokemukseni ovat Espoosta.

Koska resursseja ei ole, ala-asteella jo 1-2 luokkakoot ovat lähes 30 oppilasta luokassa. Virallinen luokkakoko 3. luokalla on 32 oppilasta!!!

Paitsi Vantaalla, missä ala-asteen luokkakoko pyörii ainakin 1 ja 2 luokilla kahdessakymmenessä. Jotain hyvää Vantaassakin.

[Lasse]

Paitsi Vantaalla, missä ala-asteen luokkakoko pyörii ainakin 1 ja 2 luokilla kahdessakymmenessä. Jotain hyvää Vantaassakin.

Mutta otat vain kolme kalapuikkoarapeaa kalapalaa, tai poliisi sinut noutaa.

--Lasse

[Luotsi]

viranomaisetkaan eivät mielellään puhu. Useampi tätä kirjoitusta varten haastateltu toivoo, ettei koko ilmiöstä kirjoitettaisi mitään. He pelkäävät, että julkisuus vain voimistaa ilmiötä.

Vanha hyväksi havaittu viranomaismetodi taas käytössä: leikitään että mitään ei ole tapahtunut!

[AIP]

Muistakaa, oppilaiden vanhempien lastensa kautta kuulema tieto on väärää. Lapset eivät kykene itse kertomaan, viihtyvätkö he koulussa. Ne vanhemmat, joiden lapset eivät ole vielä edes koulussa eivätkä pysty kertomaan viihtymisestään, eivät voi edes itse jättää lasten kertomuksia huomiotta, vaan joutuvat jättämään kahviseuransa lasten kertomukset huomiotta. Vanhempien tulee itse mennä kysymään opettajilta, viihtyvätkö lapset koulussa. Kouluun ei kyllä pidä mennä välitunnin aikana, sillä välitunnilla olevat lapset saattavat antaa väärän kuvan koulun viihtyvyydestä.

Oppiminen on ihan oma kysymyksensä, mutta lisäksi koulu on lähes vahvin arkea leimaava tekijä ihmisen lapsuudessa ja nuoruudessa. Jos koulussa kärsii, niin kivat loppuelämälle.

Nytkin olivat nostaneet ihan ykkösjutuksi sen kuinka mamuoppilaat viihtyvät koulussa paljon paremmin kuin suomalaisoppilaat ja heillä on jopa paremmat suhteet opettajiin kuin suomalaisoppilailla.

Viihtyvät pienessä anarkiassa jossa heihin kaiken huomionsa kiinnittävät opettajat tekevät niin kuin käsketään? No, realiteetit mukaan - eikö tällöin olisi fiksumpaa heittää suomalaiskakarat mäkeen, jotta viihtyvyys ja suhteet paranevat entisestään?

[Eino P. Keravalta]

On erittäin törkeää ja halventavaa puhua "koulushoppailijoista".

Jos ajattelee lapsensa parasta ja tekee siihen tähtääviä valintoja, sitä kutsuttiin ennen vastuuntunnoksi. Nyt se onkin muka vain jotakin halpahintaista "shoppailua". Onko ravitsevan ruuan tarjoaminen lapsille sitten "terveysshoppailua"? Entä onko lapsen turvallisuudesta huolehtiminen puolestaan "turvallisuusshoppailua"?

Minäpä sanon, että tuo toimittajan kirjoitus edusti tyypillistä moraalishoppailua.

Moraalishoppailu on sitä, että ilman vastuuta, johdonmukaista harkintaa ja ajatusta seurauksista kannatetaan aina sitä valintaa, joka tuottaa eniten oletettua moraalisäteilyä, eli valintaa, joka on mahdollisimman suuressa ristiriidassa yleisen oikeustajun kanssa, jolloin päästään pönkittämään omaa egoa suvaitsevaisuudellaan.

[cgm]

Todella oksettavaa syyllistämistä, jonka todellinen vaikutus on täysin päinvastainen kuin mitä toimittaja kuvitteli mielessään.

[Entti]

Koulushoppailu sanana on tähän saakka tarkoittanut sitä, että vaihdetaan äkkiä maisemaa, kun alkaa lapsen ongelmat / vanhemman narsismi/ mutsin juoppous/lapsen hakkaaminen/ you name it saada huomiota osakseen ja koulu meinaa ruveta lastensuojelu-/ erityisopetus- /oppilashuoltopuolen toimiin.

Jälleen yksi käsitekaappaus.

[LW]

Loogisesti ajatellenhan näiden koulujen kannalta olisi parempi, että mahdollisimman moni suomalainen vetäytyisi niistä pois. Mitään ongelmaahan maahanmuuttajalasten kanssa ei ole, ja kuten olemme muista jutuista saaneet lukea, heistä monet ovat superlahjakkaita ja kaikki viihtyvät koulussa paljon paremmin kuin kantaväestö. Kouluistahan tulisi tällä tavalla aivan ihmeellisiä opinahjoja. Jostain omituisesta syystä tämäkin artikkeli kuitenkin puhuu koulujen näivettymisestä ja ongelman räjähtämisestä käsiin. Omituista.

[Marius]

Suosittelen etsimään artikkelin, "What is it like to teach black students", Christofer Jackson. Kirjoittaja on valkoinen amerikkalainen, opettaja, joka vuosia opetti lähes täysin "rikastuneessa" koulussa. Eikä kyseessä olleet edes muslimit, vaan normi afro-amerikkalaiset.
Alkuperäinen artikkeli on pitkä, mutta maksaa vaivan.

Ps. voisin linkittää tekstin suoraankin, mutta nykyään ei enää oikein tiedä...

[MMA]

Koska resursseja ei ole, ala-asteella jo 1-2 luokkakoot ovat lähes 30 oppilasta luokassa. Virallinen luokkakoko 3. luokalla on 32 oppilasta!!!

80-luvulla meillä oli ala-asteella 32 oppilasta 1. luokalla kunnan koulussa. Ihan hyvin meillä meni ja kaikki oppi lukemaan ja laskemaan.

Mitä olen havainnut, opettajat väsyvät liian suurten oppilasmäärien kanssa koska homma ei voi millään pysyä kasassa. Koska lisäresursseihin ei ole rahaa, niin järjestelmä otetaan käyttöön ja käytännössä luokkakokoja pienennetään valitsemalla 5-10 oppilasta massasta ja ohjaamalla heidät pienopetusryhmiin eli erityisluokalle (nykypäivän sana nuorison kesken on "palikkaluokka").

Yläasteella meillä oli luokassa 3 häirikköä, joiden takia opettajan aika meni heidän kurissa pitämiseen. Nämä henkilöt siirrettiin tarkkailuluokalle tai apukouluun. Ja taas luokassa vallitsi rauha ja oppi meni perille. Onneksi oli käytössä tarkkis ja apuluokat, olisi muuten tullut aika rauhattomat kolme vuotta yläasteella.

Jos ei kaikille mene oppi perillle, niin on naurettavaa edetä hitaimman oppijan tahtiin (ja vielä naurettavampaa on antaa yhden ongelmalapsen pilata muiden koulupäivä). Mielummin sitten siirretään muualle, vaikka oppilaan vanhemmista se pahalta tuntuisikin. Kaikista ei nyt vaan tule fyysikoita tai lääkäräreitä - eikä se ole edes tarkoituksenmukaista.

[EL SID]

en ymmärrä jutun tarkoitusta. Siinä syyllistetään lapsien parasta ajattelevat vanhemmat, eikä systeemiä, joka on luonut tämän hulluuden.

Sanon sen suoraan: mikäli meille olisi tullut eteen sama uhka, niin joko kämppä olisi mennyt äkkiä myyntiin tai meillä olisi laitettu pystyyn samankaltainen "pika-avioero"

monikulttuurisuus on ihana asia niille, jota sitä halajavat. Laittakoot he lapsensa monikulttuuriseen kouluun. Miksi meidän muiden pitäisi antaa lasten kärsiä hörhöjen toilailuista ja tähänastisesta poliittisesta vaikutusvallasta?

muistutan, että vanhemmat ovat valmiit tekemään monenlaisia päätöksiä, jotta lapset pääsisivät "suomalaiseen" kouluun. Ohessa vaasalainen malli:

http://hommaforum.org/index.php/topic,43658.msg589682.html#msg589682

[hattiwatti]

http://octavius1.wordpress.com/2011/01/13/rauno-jarnila-elamaa-kiven-alla/

Viime päivinä yksi kuumimmista puheenaiheista on ollut koulujen muuttuminen.

Näiltä alueilta, joilla on tavanomaista enemmän maahanmuuttajia, niin sieltä syntyperäiset suomalaiset lähtevät hakemaan lapsilleen koulua muilta alueilta. Tämä on ongelma, jota kukaan ei ole vielä oikein selvästi tunnustanut, mutta hyvin perustein voidaan epäillä, että tätä tapahtuu jo, kertoo Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarnila.

En tiedä minkä kiven alla Rauno Jarnila ja kaikki toimittajat ovat viimeiset kymmenen vuotta asuneet, jos ilmiö ei ole aiemmin tullut vastaan. Vaikkapa nuoren lapsiperheen asunnon valinnassa alueen ja koulun monikulttuurisuus lienee jo kaikista tärkein kriteeri. Kuka vanhempi vihaisi lastaan niin paljon, että haluaisi hänen menevän monikulttuuriseen äläwäbälä-kouluun?

Viimeksi tänään julkaistiin Ruotsin paskalähiöistä tutkimus, jonka mukaan puolet äläwäbäläperuskoulujen suorittaneista ovat luku-, lasku- ja kirjoitustaidottomia. Kaikesta huolimatta monikulttuurin suureen onneen uskova Jarnila on tyhmyytensä lisäksi myös pohjattoman naiivi:

Kaiken kaikkiaan toivoisin kyllä kaikilta vähän myönteisempää suhtautumista erilaisuuteen, lähtökohdan pitäisi olla kaikessa vähän humanistisempi, aina ei oikein tiedetä mistä puhutaan.

Jarnila tulee määritelleeksi samalla filosofian peruskäsitteitä uudelleen. Lapsensa vihaaminen onkin siis humanismia. Ok.

Ilmiöllä on kiistämättä koomisetkin puolensa. Kaverini asuu Vuosaaressa ja hänellä on viisivuotias poika, perheen ainoa lapsi ja silmäterä. Omakotitalon myynti ei tunnesyistä ole agendalla, koska se on perintöomaisuutta ja juuriaan ei moni halua katkoa. Lapsen molemmat vanhemmat eivät missään tapauksessa tule lastaan paikalliseen kouluun laittamaan. Vaikka aikaa on kaksi vuotta, on perheen isällä jo selkeä suunnitelma.

Perheeseen hankitaan kolmas auto ja au pair -tyyppisellä sopimuksella oleva kodinhoitaja, jonka tehtäviin tulee kuulumaan myös pojan koulukyyditys. Suurin kynnys kodinhoitajan löytymiseen on kansainvälisestä ajokortista, viimeksi lupaavin tarjonta oli kuulemma Filippiinien suunnalla. Toinen vaihtoehto on värvätä tehtävään majoitusta vastaan suomalainen opiskelijatyttö.

Koko kyseinen kuvio avartaa myös minun maailmankuvaani. En nimittäin ole koskaan aiemmin tuntenut ketään seitsemänvuotiasta, jolla on oma autonkuljettaja.

[Aksiooma]

Yläasteella meillä oli luokassa 3 häirikköä, joiden takia opettajan aika meni heidän kurissa pitämiseen. Nämä henkilöt siirrettiin tarkkailuluokalle tai apukouluun. Ja taas luokassa vallitsi rauha ja oppi meni perille. Onneksi oli käytössä tarkkis ja apuluokat, olisi muuten tullut aika rauhattomat kolme vuotta yläasteella.

Jos ei kaikille mene oppi perillle, niin on naurettavaa edetä hitaimman oppijan tahtiin (ja vielä naurettavampaa on antaa yhden ongelmalapsen pilata muiden koulupäivä). Mielummin sitten siirretään muualle, vaikka oppilaan vanhemmista se pahalta tuntuisikin. Kaikista ei nyt vaan tule fyysikoita tai lääkäräreitä - eikä se ole edes tarkoituksenmukaista.

Niin meilläkin oli aikanaan Impiwaarassa. Puhun nykypäivän yhteiskunnasta ja kuntien talousahdingosta ja siitä seuraavista lieveilmiöistä tulevaisuudessa. En siitä elämästä mitä sinä ja minä olemme joskus eläneet.

Tilastokeskuksen mukaan peruskoulujen erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrä on kasvanut: Espoossa vuonna 2008 siirrettyjen oppilaiden määrä oli 2889 ja vuonna 2009 siirrettyjen oppilaiden määrä oli 3060 eli kasvua oli 171 oppilasta yhdessä vuodessa!!!

Hyvä MMA. Maailma ja yhteiskunta on muuttunut radikaalisti niistä ajoista kun sinä ja minä kävimme koulua. Omalla kohdallani peruskoulu alkoi siinä kunnassa jossa asuin kun olin kansakoulun 3. luokalla. Sinusta en tiedä. Elämä muuttuu ja yhteiskunta muuttuu jatkuvasti. Siksi politiikassa pitää olla korvat ja silmät auki ja edes koittaa havaita niitä heikkoja signaaleja jotka voivat johtaa katastrofaalisiin seurauksiin.

[Eino P. Keravalta]

Aksioomalle terveisiä:

Tyttäreni luokalla on enimmillään ollut 32 oppilasta. Eikä tämä ollut 1950-luvulla, vaan parisen vuotta sitten.

Mutta varsinaisia ongelmia ei ole ollut. Koska luokalla ei ole myöskään varsinaisia.

[Professori]

Todella oksettavaa syyllistämistä, jonka todellinen vaikutus on täysin päinvastainen kuin mitä toimittaja kuvitteli mielessään.

Juuri näin. Mutta mitä se kertoo näiden toimittajien ja mielipidevaikuttajien realismin tajusta, kun he eivät vielä eduskuntavaalien jälkeenkään ole ymmärtäneet, ettei yksisilmäinen ja tosiasiat kieltävä monikulttuurista puhuminen johda sen hyväksymiseen?

[Histon]

Maahanmuuttajissa ei ole koulun kannalta mitään ongelmaa, toistan, mitään ongelmaa, paitsi jos kanta-asukkaat muuttavat pois. Silloin kanta-asukkaat ovat luoneet ongelman. Vhm on syyllinen. Aina.

Tätä itsekin ihmettelin. Jos vanhempien harjoittama "koulushoppailu" on vain tietämättömyyttä ja typerää ennakkoluuloisuutta (sillä opetus on yhtä laadukasta tai jopa parempaa mamu-kouluissa) niin mitä tarkoittaa puhe kasvavan eriytymisen ongelmasta ja koulujen näivettymisestä? Jos kantasuomalaisten poistuminen näivettää näitä kouluja, eikö tämä jo osoita, että parhaimpia kouluja ovat ne joissa on paljon suomea puhuvia kantasuomalaisia?

[Aksiooma]

Aksioomalle terveisiä:

Tyttäreni luokalla on enimmillään ollut 32 oppilasta. Eikä tämä ollut 1950-luvulla, vaan parisen vuotta sitten.

Mutta varsinaisia ongelmia ei ole ollut. Koska luokalla ei ole myöskään varsinaisia.

Kiitos Eino positiivisista terveisistä! Itse olen huolissani luonnollisesti oman lapseni koulun tilanteesta Espoossa ja uskoisin että on myös muita kuntia joissa tilanne on luisumassa käsistä pätevien opettajien puutteesta ja liian suurista oppilaiden määristä. Onneksi tyttäresi koulussa ei moista ongelmaa ole ja kaikki menee hyvin.

Todennäköisesti ongelma ei ole vielä onneksi liian laajalle levinnyt, mutta heikkoihin signaaleihin ja selviin ongelmiin tulee puuttua välittömästi kun on kysymys lapsista ja nuorista. Koulujen eriarvoistuminen ja sitä kautta opettajien väsyminen ja lopuksi lasten eriarvoistuminen täysin heistä riippumattomista asioista jo ala-asteella johtaa pitkällä juoksulla todellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Terveisiä Keravalle (jos siellä vielä asutte).

[Marius]

Suomalaisten ei kannata "uhrautua". He eivät missään nimessä saa tehdä niin.
Varsinkin kun asian oikea tola on mielestäni sellainen, ettei esim. muslimien tarkoitus tai tavoite ole oppia mitään länsimaisessa koulussa.
Tarkoituksenaan, koko rintamana, on päinvastoin tuhota koko koulujärjestelmä.
Yliopisto on seuraavana vuorossa.

[Saippuakupla]

Tietääkö kukaan onko uusissa Perussuomalaisissa kansanedustajissa opettajaa tai rehtoria? Lasten asiat (kouluruoat, liian suuret luokkakoot, maahanmuuttajat) tulisi olla ehdottomasti yksi pääteemoista perussuomalaisten hallituspolitiikassa (näin hallituspaikkoja ennakoiden), koska lasten ja nuorten ongelmat muokkaavat tulevaisuuden yhteiskunnan ja hyvältä ei näytä...

Perussuomalaisten Juha Väätäinen on luokanopettaja. Muut nykyisen eduskunnan opettajat ja rehtorit löytyvät mm. täältä...

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_16/page4.htm

[Kukko]

Miksi nämä samat toimittajat eivät osoittaisi kuinka tyhmästi "koulushoppailijat" toimivat yksinkertaisesti tekemällä juttuja niistä "esimerkillisistä" suomalaisvanhemmista jotka pitävät lapsiaan monikultikouluissa? Lapsetkin voisi päästää ääneen kertomaan koulupäiviensä rikkaudesta. Pakkohan tällaisia kannustavia ja julkaisukelpoisia esimerkkejä on olla. Onhan?

[Aksiooma]

Muut nykyisen eduskunnan opettajat ja rehtorit löytyvät mm. täältä...

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_16/page4.htm

Kiitos Toofast24.