2011-05-01 HS: Metsälä-ilmiö leviää Helsingissä

[Aksiooma]

Koska resursseja ei ole, ala-asteella jo 1-2 luokkakoot ovat lähes 30 oppilasta luokassa. Virallinen luokkakoko 3. luokalla on 32 oppilasta!!!

Paljonko se pitäisi olla? Meillä viiskymppisillä se oli Kontulassa kategorisesti 40 henkeä ekasta luokasta luokion loppuun.

Niin meilläkin Impiwaarassa. Oi niitä aikoja! Kyllä oli hienoa silloin aikanaan vaikka luokkakoko oli 40 oppilasta. Tuolloin kyllä esimerkiksi opettajillakin oli paljon enemmän auktoriteettia ja keinoja pitää kuria luokassa. Nykypäivänä kurin pitäminen on oma taiteen lajinsa ettei vaan tee virkavirhettä liiallisesta kurittamisesta.

Pointti on se, että Impiwaara oli Impivaara. Nyt eletään tätä päivää ja tulevaisuutta. Syitä voi hakea vaikka mistä. Nyky-yhteiskunnassa vanhemmat ovat kiireisiä, stressaantuneita ja loppuunpalaneita. Lapset pelaavat pleikkaa ja tietokonepelejä. Istuvat Facebookissa jne. Elämän arki on muuttunut Impiwaaralaisesta ajasta.

Tässä Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa hieman tilastotietoja oppilasmääristä koko Suomesta:

Virkkunen: Valtionavustukset ovat pienentäneet perusopetuksen opetusryhmiä

Keväällä 2010 keskimääräinen opetusryhmäkoko oli 1.-6. luokilla (mukana esiopetus ja yhdysluokat) 19,21 oppilasta, kun vuoden 2008 keväällä luku oli 19,57. Suomenkielisissä kouluissa opetusryhmien keskimääräinen koko oli 19,61 ja ruotsinkielisissä 16,96. Ryhmäkoot ovat pienentyneet kaikilla luokka-asteilla vuoteen 2008 verrattuna. Ryhmät ovat pienentyneet eniten 4. - 6. luokilla.

Vuosiluokilla 7.-9. ryhmäkoot ovat hieman pienentyneet. Vuonna 2010 keskimääräinen ryhmäkoko oli 17,14 oppilasta (vuonna 2008 17,3 oppilasta).

Opetusryhmäkokojen vaihtelu on hieman kaventunut, mutta erot ovat edelleen suuria. Pienimmät opetusryhmien keskikoot ovat 1-6 luokilla Utsjoella, Enontekiöllä, Luhangalla ja Puumalassa. Suurimmat opetusryhmäkoot ovat Keravalla, Kemissä, Valkeakoskella ja Vantaalla. Utsjoella opetusryhmän keskikoko oli 6,08 kun Keravalla luku oli 25,07.

Suurimmista kaupungeista 1-6 luokkien opetusryhmäkoot olivat suurimpia Vantaalla (22,76) ja Lahdessa (22,5). Pienimpiä ryhmät olivat Oulussa (20,25) ja Espoossa (20,3). Verrattuna vuoteen 2008 opetusryhmäkoot olivat pienentyneet eniten Porissa ja Helsingissä. Vuosiluokkien 7-9 suurimmat opetusryhmät olivat Vantaalla ja Jyväskylässä (18,82) ja pienimmät Helsingissä (16,79) ja Espoossa (16,94). Eniten ryhmät olivat pienentyneet alaluokkien tavoin Helsingissä ja Porissa.

Suurten oppilasryhmien määrä on vähentynyt vuodesta 2008. Yli 30 oppilaan ryhmien osuus kaikista ryhmistä oli 1,7% kun vuonna 2008 osuus oli 2,4%. Toiseksi suurimpien, 25-29 oppilaan ryhmien, määrä väheni noin 17,8 prosentista 15 prosenttiin. Vastaavasti alle 20 oppilaan ryhmien osuus kasvoi. Suurten opetusryhmien osuus väheni erityisesti 4. 5. ja 6. luokilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut valtionavustusta ryhmäkokojen pienentämiseen. Vertailua vuoteen 2008 tehtäessä on huomioitava, että ryhmäkokoihin on vaikuttanut vuoden 2009 perusopetuksen yksikköhintojen mukana jaettu 16 miljoonan euron summa. Vuodelle 2010 jaettu 30 miljoonan euron perusopetuksen ryhmäkokojen pienennysraha näkyy vasta osittain ja tulee näkymään kokonaisuutena vasta vuoden 2012 tuloksissa.

Perusopetuksen opetusryhmien koolla on vaikutusta yleiseen kouluviihtyvyyteen, oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin, henkilökohtaiseen ohjausaikaan ja tätä kautta oppimistuloksiin. Koulutuksenjärjestäjän tulee taata turvalliset ja viihtyisät koulutilat oppilaille. Tietojen pohjalta voidaan todeta, että opetusryhmien koon pienentämiseen suunnatut varat ovat vaikuttaneet peruskoulujen opetusryhmäkokoihin.

Voitte käydä itse katsomassa tilastokeskuksen taulukosta oman kuntanne tilanteen liittyen peruskoulun erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määriä vuosina 2005-2009.

Eli nykypäivän yhteiskunnassa paras luokkakoko ei saisi ylittää yli 20 oppilasta johtuen nykypäivän aivan erilaisista haasteista sekä vanhemmille että lapsille verrattuna Impiwaaraan.

On aivan turha verrata "miten meillä asiat oli 50-70 luvuilla Impiwaarassa" nykypäivän vanhempien, lasten ja nuorten haasteisiin. Politiikassa on pysyttävä hereillä ja seurata miten asiat kehittyvät tai ovat kehittymättä ja varsinkin niitä heikkoja signaaleja jotka selvästi osoittavat että lapset ja nuoret maksavat hyvinvointiyhteiskunnan kurjistumisesta.

Tämä on äärimmäisen tärkeä ja merkittävä epäkohta yhteiskunnassamme kuten esimerkiksi mielenterveydenhoidon resurssiongelmat jne. Ongelmat ovat prioriteetiltaan paljon tärkeämpiä hoitaa kuntoon vs. asevarustelu, EU-tukilainat jne.

Hallitsematon maahanmuutto on myös äärimmäisen tärkeä johon tämäkin ketju alkujaan viittaa, koska se tulee varmasti rasittamaan juuri näitä lapsiin ja mielenterveyteen liittyviin ongelmiin tulevaisuudessa.

Pitäisi saada ensin omat - nykyiset - ongelmat kuntoon ennen kuin tänne otetaan lisää haasteita hoidettavaksi.

Kun lukee vastauksia "Meilläkin oli..." niin näyttäisi siltä että Keskustan Kiviniemen taustaporukoissa on ihmisiä jotka ymmärtävät "Miten meillä on nyt..." tilannetta kun lukee Mari Kiviniemen kommentit joissa Kiviniemi ehdottaa Suomeen Perheministeriä.

- Keskustan mielestä seuraavassa hallituksessa pitää olla lapsi- ja perheministeri, mutta erillistä ministeriöitä ei tarvita. Järkevintä olisi, että perheministeri istuisi sosiaali- ja terveysministeriössä, mutta hänellä olisi vastuuta useissa eri ministeriöissä, esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä, Kiviniemi sanoi.

Tuosta Kiviniemen ehdotuksesta kannattaisi Perussuomalaisten ottaa koppi jotta Impiwaaralainen kansakoulu ja peruskoulu säilyvät tulevaisuudessakin.



PS. "Eino P. Keravalta" - huomaa että Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa mainitaan Kerava erikseen

[Veistos]

Kuinkas paljon vaikeammaksi se koulunkäynti on nykyään sitten muuttunut? Ajattelen omaa tytärtäni joka oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan yksinkertaisia yhteen-ja vähennyslaskuja ja kun hän vuoden päästä menee kouluun niin raahaa koko koululuokkaansa jäljessä ja metelöi ja häiriköi tunneilla koska ei osaa yhtä hyvin asioita kuin aidot suomalaiset. Taitaa eniten häiritä kuitenkin lapsen nimi kuin käytös näissäkin tapauksissa.

Lapsi kuin lapsi oppii patistamalla lukemaan ennen koulua, asialla on turha elvistellä semminkin kun tarkoituksena oli ilmeisesti vain nikkaroida tämä olkiukko "aidoista suomalaisista"?

Koulunkäynti on muuttunut ainakin omasta näkökulmastani huomattavasti vaikeammaksi, enkä tarkoita tällä sitä että koulussa opetettavat lukeminen ja kirjoittaminen tai yksinkertaiset laskutoimitukset sinällään olisivat muuttuneet, vaan luokkahuoneet ovat nykyään kaoottisia ja koulukiusaaminen ja erityisesti siitä hyssyttely rehottavat.  Vertailen tässä peruskoulua omana koululaisaikanani ja 17 vuotta nuoremman veljeni tulevaa koulua johon vein hänet tutustumaan.  Hänkin muuten osaa lukea ennen koulua aivan kuten minäkin, joten voin kertoa kokemuksesta että on turha pelätä lapsen joutuvan raahaamaan perässään kokonaisia koululuokkia tai keskitysleirejä.

[Eino P. Keravalta]

Onko muuten käytännössä niin, että suomenruotsalaiset onnistuvat välttämään mokukoulut automaattisesti kielensä turvin? Jos näin on, niin katselkaahan nuoret suomenkieliset neidot ja uroot kumppaniksenne ruotsinkielistä - lapsenne välttyy mahdollisesti vielä monelta pahalta.

PS. "Eino P. Keravalta" - huomaa että Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa mainitaan Kerava erikseen

Suuret näkyivät olevan ryhmäkoot Keravallakin.

[LVirus]

VHM on syyllinen. Aina.

Eiköhän se ole tässä, se mikä tiivistää mocutuksen syvimmäisen ja ihanimman ideologian.

[juge]

Peruskoululaisten taidot näyttävät huonontuneen 2000-luvun kuluessa. Vantaalla tehty seurantatutkimus paljastaa ysiluokkalaisten osaamisen heikentyneen dramaattisesti kuudessa vuodessa. Vastaavia havaintoja on tehty muuallakin.

Peruskoulun luokkahuoneista on viime aikoina kantautunut huolestuttavia signaaleja. Opetushallituksen selvitys paljasti joka kolmannen yhdeksäsluokkalaisen pojan kirjoitustaidot heikoiksi. PISA-vertailussa Suomi menestyi hyvin, mutta tulokset olivat hieman huonompia kuin edellisellä kerralla.

Nyt pilven taivaalle tuo Vantaalla tehty koko yhdeksännen luokanseurantatutkimus, jossa mitattiin yleisiä oppimis- ja päättelytaitoja. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2004.

- Päällimmäinen havainto ja huoli on se, että keskimäärin oppilaiden osoittaman osaamisen taso laski kaikilla mitatuilla osa-alueilla noin neljänneksen. Lasku on huomattavan suuri, sanoo Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksen tutkija Sirkku Kupianen

Vanhempien koulutustasossa ei ollut tapahtunut muutosta vuoden 2004 jälkeen. Syvintä lasku oli keskitason oppilailla, joiden kotikieli on suomi.

[...]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/05/peruskoululaisten_heikkenevat_taidot_huolettavat_2552876.html


---


PISA-pisteet Pohjoismaissa:
1. sukupolven,, 2. sukupolven maahanmuuttajat, maahanmuuttajat yhteensä ja alkuperäisasukkaat.

(http://www.cphpost.dk/images/stories/pisa_500.jpg)

http://www.cphpost.dk/news/national/88-national/51398-low-marks-for-educating-kids-with-immigrant-backgrounds.html

[Hommelitäti]

Kahden kouluikäisen äitinä olen erittäin kiitollinen siitä, että he ovat saaneet käydä koulunsa vähemmän monikulttuurisessa ilmapiirissä. Koulunkäynnin tarkoitus on ensisijaisesti opiskelu ja oppivelvollisuuden suorittaminen, ei minkään monikulttuurisuuspropagandan sisäistäminen ja mokuttajien hihhulointiin osallistuminen. Joskus tuntuu, että joillakin opettajillakin tämä koulunkäynnin päätarkoitus on hukassa. Vähän OT, mutta esimerkkinä: Eräs tyttöni luokalla ollut häirikköoppilas vaikeutti pitkän aikaa muiden opiskelua, varasteli heidän omaisuuttaan (teki mm. tyttäreltäni varastamaansa kännykkään yli 70 e laskun) jne. Kun kokoonnuimme asiasta palaveriin, opettajan asenne oli kovin ymmärtäväinen ja sosiaalitanttamainen häirikköä kohtaan ja hän olisi edellyttänyt että mm. minun lapseni olisi "edelleen" ystävä tämän kiusaajan kanssa, mitä lapseni ei ollut ollut ennen tätä kiusaamistakaan. Äitinä jouduin toteamaan, että lapseni saa itse valita ystävänsä eikä koulussa ole tarkoitus sopeutua luovimaan häiriköiden ehdoilla vaan sinne tullaan opiskelemaan. Sittemmin häirikköä ei nähty tyttöni luokalla, hän joutui lastenkotiin.

[Louhi]

(Mikä se on se, aitosuomalainen?
Boldaus minun.)

Kuinkas paljon vaikeammaksi se koulunkäynti on nykyään sitten muuttunut? Ajattelen omaa tytärtäni joka oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan yksinkertaisia yhteen-ja vähennyslaskuja ja kun hän vuoden päästä menee kouluun niin raahaa koko koululuokkaansa jäljessä ja metelöi ja häiriköi tunneilla koska ei osaa yhtä hyvin asioita kuin aidot suomalaiset. Taitaa eniten häiritä kuitenkin lapsen nimi kuin käytös näissäkin tapauksissa.

Aina kannattaa harkita lapsen kotiopetusta. Saa sitten selkeän kuvan siitä opettamisen ilosta ja helppoudesta.

Ylipäätään, jollei ole "aito suomalainen" (what ever) niin, pakkoko sitä on semmoiseen ikävään läpeen lastansa laittaa, missä aitosuomalaiset kantavat niemisten, virtasten tai peltosten -identiteetiä sukurasitteenaan: ottaa pois sieltä sitten vaan ja valitsee koulun, jossa pidetään niin kovaa kuria, ettei ketään kiusta.

Lakkaa häntä valittamasta ja sen sijaan tekee asialle jotakin.

[ekto]

Metsälä-ilmiö. Tuo on kyllä heti hienomman kuuloinen mitä valkopako tai valkovuoto Kuulostaa enemmän suomalaiselta. Toivottavasti yleistyy mediassa...

Muutin perheeni kanssa PK-seudun ulkopuolelle jo muutama vuosi sitten. Harkitsimme pitkään seudulle jäämistä, mutta tämä olisi vaatinut erityisen suurta asunto-lainaa, jotta olisimme päässet aluelle jossa on suomalainen koulu. Myös tuohon aikaan tietoa oli huonosti saatavilla ja kun kehitys on näin kovaa, ei ollut mitään takeita, etteikö tilanne voisi nopeasti muuttua.

Moni on tiedustellut miksi muutimme juuri tänne ja tottahan se on, ettei jokaista syytä viitsi kaikille kertoa.

[Kivikova]

Jos joku olisi vuosia sitten ennustanut, että tämmöinen ilmiö tulee tapahtumaan, niin en olisi uskonut. Näyttää tämä mokuilu tuovan odottamattomiakin lieveilmiöitä esille ja mitä vielä onkaan tulossa, jos mamu-politiikkaa ei saada aisoihin. *väristyksiä*

[Malla]

Kuinkas paljon vaikeammaksi se koulunkäynti on nykyään sitten muuttunut? Ajattelen omaa tytärtäni joka oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan yksinkertaisia yhteen-ja vähennyslaskuja ja kun hän vuoden päästä menee kouluun niin raahaa koko koululuokkaansa jäljessä ja metelöi ja häiriköi tunneilla koska ei osaa yhtä hyvin asioita kuin aidot suomalaiset. Taitaa eniten häiritä kuitenkin lapsen nimi kuin käytös näissäkin tapauksissa.

En usko. Monet nykylapset osaavat lukea ennen koulunkäynnin aloittamista (esim. muksun muinaisen ekaluokan aloittajista vain 2/20 ei osannut lainkaan lukea, kirjoittaa ja laskea.) Mekaanisen lukutaidon erot tasoittuvat alakoulun aikana, eikä nimillä ole mitään vaikutusta oppimiseen.
Varhain lukemaan oppineet eivät kuitenkaan välttämättä pärjää koulussa muita paremmin. Ns. rauhallisissa luokissa oppimistulokset ovat parempia kuin levottomissa.

[Veistos]

Vain miehiä opettajiksi, niinkuin tosi-ennenwanhaan, mieluiten rekrytoituina puolustusvoimien kantapeikoista väliltä ylikersantti-sotilasmestari, ja triplapalkalla sekä valtuuksien normalisoinnilla motivoituina. Kyllä se siittä.

Ymmärrän että heitit tämän pikemminkin vitsinä, mutta naisopettajilla on suomalaisessa kulttuurissa pitkät perinteet ja heistä luopuminen ongelmatapauksiin sopeutumiseksi olisi jo periaatteessa täsmälleen väärä reaktio, puhumattakaan siitä millainen vääryys se olisi itse opettajia kohtaan.  Voisin kyllä kuvitella islaminuskoisen maahanmuuttajan olevan juuri haltioissaan ajatuksesta etteivät naiset voi enää Suomessa opettaa.

[Saippuakupla]

Ohessa mielenkiintoinen uutinen tältä aamulta. Asiahan ei välttämättä liity tai ole millään lailla sidoksissa multikulti-ihmeiden (super-suomalaisten) opettamiseen ja siihen käytettäviin resursseihin. Silti tällaiset tiedot laittavat pohtimaan, että mistä tämä johtuu?

Peruskoululaisten heikkenevät taidot huolettavat
julkaistu tänään klo 08:25, päivitetty tänään klo 10:03

Peruskoululaisten taidot näyttävät huonontuneen 2000-luvun kuluessa. Vantaalla tehty seurantatutkimus paljastaa ysiluokkalaisten osaamisen heikentyneen dramaattisesti kuudessa vuodessa. Vastaavia havaintoja on tehty muuallakin.

Peruskoulun luokkahuoneista on viime aikoina kantautunut huolestuttavia signaaleja. Opetushallituksen selvitys paljasti joka kolmannen yhdeksäsluokkalaisen pojan kirjoitustaidot heikoiksi. PISA-vertailussa Suomi menestyi hyvin, mutta tulokset olivat hieman huonompia kuin edellisellä kerralla.

Nyt pilven taivaalle tuo Vantaalla tehty koko yhdeksännen luokanseurantatutkimus, jossa mitattiin yleisiä oppimis- ja päättelytaitoja. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2004.

- Päällimmäinen havainto ja huoli on se, että keskimäärin oppilaiden osoittaman osaamisen taso laski kaikilla mitatuilla osa-alueilla noin neljänneksen. Lasku on huomattavan suuri, sanoo Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksen tutkija Sirkku Kupianen

Vanhempien koulutustasossa ei ollut tapahtunut muutosta vuoden 2004 jälkeen. Syvintä lasku oli keskitason oppilailla, joiden kotikieli on suomi.

Harmaita hiuksia opetushallituksessa

Vantaan seurantatutkimuksesta ei voi tehdä koko maata koskevia johtopäätöksiä, mutta Opetushallituksessa (OPH) kevään merkkejä on seurattu huolestuneina. OPH:n erikoistutkija Jorma Kuusela uskoo, että ensisijaiset syyt heikentyneisiin tuloksiin ovat kotona ja ympäröivässä yhteiskunnassa, eivät niinkään koulun tarjoamassa opetuksessa.

- Vantaan tulos tuntui hätkähdyttävältä, etenkin kun vastaavia hiljaisia signaaleja on saatu muualtakin. Ensimmäisenä lähtisin etsimään sellaisia syitä, jotka liittyvät koulun arvostukseen, koulun tärkeänä pitämiseen, siihen tukeen, jota lapset saavat koulunkäynnilleen.

Opetussuunnitelmia voisi Kuuselan mielestä kuitenkin rukata. Nykynuoret elävät jatkuvassa informaatiopommituksessa, joten on syytä pohtia, miten paljon tietoa lasten niskaan kannattaa koulussa kaataa.

- Ehkä pitää jossain määrin luopua sellaisesta ajattelusta, että kaikki opetus painottuu sisältöihin ja sisällöt vain lisääntyvät. Meidän pitäisi antaa kouluille mahdollisuus siihen, että oppilaille jätetaan enemmän tilaa ja aikaa ajatella, Kuusela pohtii.

Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus neuvottelee opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa seurantatutkimuksesta, joka kattaisi koko maan peruskoulut.

YLE Uutiset

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/05/peruskoululaisten_heikkenevat_taidot_huolettavat_2552876.html

[JKtiikeri]

Onko muuten käytännössä niin, että suomenruotsalaiset onnistuvat välttämään mokukoulut automaattisesti kielensä turvin? Jos näin on, niin katselkaahan nuoret suomenkieliset neidot ja uroot kumppaniksenne ruotsinkielistä - lapsenne välttyy mahdollisesti vielä monelta pahalta.

PS. "Eino P. Keravalta" - huomaa että Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa mainitaan Kerava erikseen

Suuret näkyivät olevan ryhmäkoot Keravallakin.

Kyllä näin on. Lapsemme (13 ja 17 v pojat) ovat ruotsinkielisessä koulussa. Yhdelläkään luokka-asteella ei ole ollut yhtään rikastajaa. Vanhemmat ovat saaneet valita mihin kouluun menevät ja sama koskee lukiota, tietysti keskiarvon pitää olla kohdallaan. Molemmat pojat ovat aika vilkkaita, mutta opetuksen laadusta ja koulukurista (joka on todella kova) johtuen kummankin keskiarvon on aina olut yli 8 (toisin kuin isällä). Kiitän luojaani, että menin naimisiin ruotsalaisen naisen kanssa, joka suojelee ja vahtii lapsiemme etuja kuin tiikeriemo. Kotikielenä on ollut Ruotsi ja Suomi, molemmat ovat lukeneet ala-asteelta lähtien Englantia ja vanhempi ylä-asteella lisäksi Ranskaa (puhuvat jo nyt sujuvasti kolmea kieltä). Luokkakoot ovat pieniä (20-25) oppilasta, kiusaamiseen puututaan kovalla kädellä heti, opettaja on jatkuvassa yhteydessä kotiin (hyvässä ja pahassa), mikäli on oppimisvaikeuksia löytyy tukiopetusta välittömästi ja tarvittaessa kouluavustaja. Myös vanhemmat ovat erittäin aktiivisia, jokaisella luokalla on ns. luokkamamma (yksi vanhemmista), joka toimii koulun ja vanhempien välisenä linkkinä. Luokkien vanhemmat tapaavat 3 kertaa lukukaudessa jne. eli kaikki tuntevat toisensa, joka helpottaa ongelmien hoitamista. Miesopettajalla, joka nuoremmalla pojalla on luokanvalvojana, on tapana heittää tunnilla häiritsevää oppilasta märällä sienellä, käytännön on hyväksynyt jokainen vanhempi.
Kun näitä juttuja lukee, niin olen todella kiitollinen aiitä miten hyvin lapsiemme asiat ovat.

[EwithAllinPoe]

Juu, sitä mieltä olen, että opettajat ovat kyllä aika suuressa asemassa tässä. Kyllä opettajien pitäisi avata suu tässä monikulttuurinen koulu -asiassa. Kertokaa oikeille tahoille se, miten helppoa sitä monikulttuurisesti rikasta luokkaa on opettaa.

Sitten on myös neuvolat, joissa terveydenhoitajat kyllä näkevät monikulttuuristen perheiden ongelmat. Pitäisi voida sieltäkin käsin jotenkin herätellä näitä perheitä itse näkemään ongelmansa, eikä vaan hymyillä ja nyökytellä, että kiva kun teillä on niin mukava perhe, onnea vaan, vaikka kakarat on ihan häiriintyneitä ja äiti itkee.

Mutta joo, eikös erityislapset laiteta nykyään aika pitkälle normiluokkiin? Miksi? Siksikö, että vanhemmat ovat ajaneet tätä asiaa, että heidän lapsensa ovat normilapsia: mitään sairautta tai jälkeenjääneisyyttä ei ole. Ei ole, kuuletteko! Vai...ovatko nämä säästösyitä? Vai pitääkö monikulttuurisuutta lisätä tässäkin asiassa, ja lapsia nyt vaan totutetaan opiskelemaan luokissa, joissa pitää näitä "erilaisia" olla. Vaikka siinä sitten menisi muilta opiskelurauha, ja opettajalta opetusrauha.

Itse juuri vierailin luokassa, jossa oli 15 oppilasta ja 5 heistä oli tällaisia keskittymishäiriöisiä lapsia, joista jokainen olisi tarvinnut vähintään henkilökohtaisen avustajan. Voin sanoa, että luokassa ei ollut minkäänlaista rauhaa. Yhtään maahanmuuttajalasta en tässä luokassa nähnyt.

Ja sitten oli iso poikaluokka, jossa oli vain 3 tyttöä ja miesopettaja. Mitään häiriöitä ei ollut. Niin hauskaa ja älykästä luokkaa en näillä main toista tavannut. Jäi oikein hyvä mieli loppupäiväksi, liekö tuossa luokassa meidän kaupungin älykkäimmät pojat. Poikia kun aina parjataan kaiken maailman tutkimuksissa.

Sitten on tietenkin opettajia ja vanhempia, joiden on vaan vaikea myöntää, ettei ongelmien kanssa pärjätä. Se on sitten se, joka heijastuu koko yhteiskunnassa. Olivat lapset lähikoulussa tai yksityisessä, vanhempien pitää tehdä yhteistyötä koulun ja opettajien kanssa. Ei kasvatus ole mitään sellaista, että sen voi sysätä jollekin muulle siksi aikaa kun itse käy töissä, tai kun ovi sulkeutuu nuoren lähdettyä ulos.

Asioille pitää tehdä jotain silloin, kun on vielä jotain tehtävissä. Eikä tuo "koulushoppailu" ole mitään uutta. Fiksut ovat aina valinneet jälkikasvulleen parhaat mahdolliset olot tulevaisuuden varalle.

[Lasisti]

Mutta joo, eikös erityislapset laiteta nykyään aika pitkälle normiluokkiin? Miksi? Siksikö, että vanhemmat ovat ajaneet tätä asiaa, että heidän lapsensa ovat normilapsia: mitään sairautta tai jälkeenjääneisyyttä ei ole. Ei ole, kuuletteko! Vai...ovatko nämä säästösyitä?

Valtio on kyllä leikannut erityisopetukseen myönnettäviä avustuksia, se saattaa vähän leikata kuntien intoa siirtää oppilaita sen piiriin.

[Mursu]

Metsälä-ilmiö. Tuo on kyllä heti hienomman kuuloinen mitä valkopako tai valkovuoto Kuulostaa enemmän suomalaiselta. Toivottavasti yleistyy mediassa..

Tuo sanan "valkovuoto" käyttö tulisi lopettaa. Sehän on kuin mustista  puhuisi ulosteina. Minusta ihmisten vertaaminen ruumiineritteisiin on hyvin halventavaa.

[Embo]

Täältä Hommastakin^^^ löytyy esimerkkejä siitä, kuinka suomalaisia lapsia on esimerkiksi pahoinpidelty tajuttomaksi monikulttuurisissa kouluissa:

Juuri nämä konkreettiset, omakohtaiset kokemukset monikulttuurisuudesta ovat Homman arvokkainta antia. Tänne kun vielä saataisiin opettajia ja terkkareita kertomaan nimettömänä kokemuksistaan, niin se olisi hienoa.

[Vera]

Lehmä yrittää täällä toistuvasti esittää, että lapsensa olisi maahanmuuttaja. Vaan kun ei ole. Lehmän lapsi on suomalainen, suomalaiselle äidille syntynyt lapsi.

Lehmän lapsi on toki suomalainen, mutta minulle ei todellakaan ole selvää ketkä ovat ne "maahanmuuttajalapset" joista puhutaan kun puhutaan esim. maahanmuuttajalasten osuudesta kouluissa. Lapset jotka eivät ole Suomen kansalaisia? Lapset jotka ovat syntyneet ulkomailla? Lapset joiden äidinkieli väestörekisterissä on jotain muuta kuin suomi, ruotsi tai saame? Lapset jotka eivät tosiasiallisesti osaa suomea?

[ekto]

Onhan toki olemassa tarkempia tuntomerkkejä, mutta niitä kun ei ääneen voi sanoa. Itse pidän erikoisena sitä, että oppimisongelmia on vain tietyllä porukalla. Tunnen perheitä jotka ovat tulleet euroopan maista, eikä heillä ole ollut mitään ongelmia integroitua ja lapsikin pärjää hyvin koulussa. Suomenkieli ei voi olla ainoa vaikuttava tekiä, tai suomalainen yhteiskuntakaan. Pieniä lapsia on turha syyttää, joten eiköhän se todellinen ongelma ole vanhemmissa, jotka kulttuurierojen takia eivät halua integroitua.

[ekto]

Minä en uskaltaisi antaa opettajille kyllä kuritusoikeuksia. Kun ottaa huomioon, millaisia suviksia osa opettajista on ja kun 80% heistä on naisia, epäilen että osalla porukasta voi olla erilainen näkemys asioista kuin minulla. Kuten noista hommaan kirjotetuista omista kokemuksista näki, osa opettajista suhtautui aivan väärin kun kulttuurit törmäsivät. Näin joku opettaja voisi myös kurittaa lasta aivan väärästä syystä, ja se jos joku on omiaan tuhoamaan lasten kykyä pärjätä missään.

[Lalli IsoTalo]

Hyvinvointiyhteiskunta on jo mennyttä, mutta nyt sen kurjistumista ja eriarvoisuuden kasvamista on pakko jarruttaa kaikin keinoin.

"It's too late to work within the system, but too early to shoot the bastards."

-- opening lines of 101 Things To Do 'Til The Revolution by Claire Wolfe
http://hommaforum.org/index.php/topic,7677.msg624007.html#msg624007

[Timo Rainela]

"It's too late to work within the system, but too early to shoot the bastards."
-- opening lines of 101 Things To Do 'Til The Revolution by Claire Wolfe
http://hommaforum.org/ind....msg624007.html#msg624007

Oikheilla jälillä.
Biltemasta tuo raskas yksikkö hakee huoltotarvikkeita.
Numerus Clausus ja Appropo 4.0. tilanteessa hykertelee;
Dim-Zuh

[quieto]

itse oppilaana ollessa ei kyllä ole muitten kanssa kuin romaneitten
ja ns.tarkkisluokkalaisten kanssa

[Pliers]

Koska resursseja ei ole, ala-asteella jo 1-2 luokkakoot ovat lähes 30 oppilasta luokassa. Virallinen luokkakoko 3. luokalla on 32 oppilasta!!!

Oli muuten jo 80-luvulla, kun minä koulun jakkaroita kulutin. Taisi meidän luokalla olla ala-asteella tarkalleen 32 oppilasta.

[AIP]

Oli muuten jo 80-luvulla, kun minä koulun jakkaroita kulutin. Taisi meidän luokalla olla ala-asteella tarkalleen 32 oppilasta.

Täältä myös käsi ylös 80-luvun ja 32:n oppilaan luokkakoon puolesta. Taisi olla jonkinlainen ohje. Viimeinen luokka jätettiin aina jostain syystä vajaaksi.

[hyperbeli]

Minä en uskaltaisi antaa opettajille kyllä kuritusoikeuksia.

Kirjoitin kurinpidollisesta vallasta, en kuritusoikeudesta. Jos noiden välinen ero ei valkene ilman rautalankaa niin tilanne lienee aika toivoton.

Joku opettaja voisi vaikka selostaa vähän tällä palstalla että mitä opettaja nykypykälien mukaan voi ja ei voi oikean elämän käytännön tilanteissa tehdä jos ja kun joku parrakas yhdeksäsluokkalainen päättää pistää ranttaliksi.

Voinhan toki opettajana laittaa tuntia häiriköivän Perttu-Petterin käytävään, mutta jos Perttu-Petteri saa päähänsä viiltää käytävällä ranteensa auki, niin minähän siitä sitten joudun maksumieheksi. Niin muuten, jos ranteiden auki viiltäminen tuntuu liioittelulta, niin kerran opettaessani matematiikkaa oppilaani luokassa tosiaan veti ranteensa auki.

Minulla ei ole mitään oikeuksia koskea oppilaaseen tai hänen omaisuuteensa. Jos haluaisin tarkistaa pikku Perttu-Petterin koululaukun huumeiden varalta, en voi sitä tehdä, vaan minun pitää soittaa poliisi se tekemään. Kerran poliisi suorittikin ratsian eräällä yläasteella ja huumeita ja teräaseitahan sieltä löytyi useammaltakin oppilaalta.

Ainoat rangaistusmuodot, joita voin käyttää, on huutaminen ja jälki-istunnot. Yhdeksännelle luokalle mennessä oppilaat ovat kyllä jo huomanneet, ettei huutamisesta seuraa mitään, se on pelkkää teatteria. Jälki-istunnon antamiseen oppilas saattaa todeta, että ei se haittaa, kun niitä on jo nyt yli kaksikymmentä, eikä muutenkaan aio tulla niitä istumaan. (Peruskoulun päästötodistushan siitä saattaa jäädä saamatta. Tai sitten ei.)

Sanottakoon nyt vielä, että lähes kaikki nuoremme ovat aivan loistotyyppejä ja pääasiassa tekevät tosissaan töitä ja kohtelevat opettajia kunnioittavasti. Siellä on mukana niitä kovakalloisia tapauksia nykyään, kun erityiskoulut on pääsääntöisesti lakkautettu. Nämä pitäisi mielestäni siivota normaalista koulujärjestelmästä jonnekin pois silmistä, ettei ison massan opiskelu kärsi.

Sitten sitä miettii, että ehkä minä en vain osaa. Entäpä jos muut saakin nuo tietyt häiriköt opiskelemaan, mutta minä vaan en...

[Lehmä]

Kuinkas paljon vaikeammaksi se koulunkäynti on nykyään sitten muuttunut? Ajattelen omaa tytärtäni joka oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan yksinkertaisia yhteen-ja vähennyslaskuja ja kun hän vuoden päästä menee kouluun niin raahaa koko koululuokkaansa jäljessä ja metelöi ja häiriköi tunneilla koska ei osaa yhtä hyvin asioita kuin aidot suomalaiset. Taitaa eniten häiritä kuitenkin lapsen nimi kuin käytös näissäkin tapauksissa.

Lapsi kuin lapsi oppii patistamalla lukemaan ennen koulua, asialla on turha elvistellä semminkin kun tarkoituksena oli ilmeisesti vain nikkaroida tämä olkiukko "aidoista suomalaisista"?

Lehmä yrittää täällä toistuvasti esittää, että lapsensa olisi maahanmuuttaja. Vaan kun ei ole. Lehmän lapsi on suomalainen, suomalaiselle äidille syntynyt lapsi.

Höpsis, ihan päivähoidon taholta lapsi on luokiteltu maahanmuuttajataustaiseksi lapseksi, hänelle on tehty ihan oma kotoutumissuunnitelmakin. Päiväkoti saa sitten pointseja siitä miten hyvin heidän päiväkotinsa ainut maaahanmuuttajataustainen lapsi on saatu kotoutettua ja oppimaan suomen kieltä. Olemme yrittäneet tätä vastustaa koska me miellämme ja lapsi mieltää itsensä enemmän suomalaiseksi, mutta tässä on vedottu sekä lapsen että koko perheen etuun. Maahanmuuttajataustaisena on myös menossa esikouluun ja peruskouluun. Saimme jo lippulappusia kotiin aiheesta . Meiltä on myös kysytty useasti onko ruokavaliossa rajoitteita uskonnollisista tai kulttuurisista syistä (lapsi ilmoittaa kesäkeiton).
Olisi siis ihan järkevä miettiä mikä oikeasti on syytä merkitä maahanmuuttajataustaiseksi lapseksi.

[SuperSaatana]

Kuinkas paljon vaikeammaksi se koulunkäynti on nykyään sitten muuttunut? Ajattelen omaa tytärtäni joka oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan yksinkertaisia yhteen-ja vähennyslaskuja ja kun hän vuoden päästä menee kouluun niin raahaa koko koululuokkaansa jäljessä ja metelöi ja häiriköi tunneilla koska ei osaa yhtä hyvin asioita kuin aidot suomalaiset. Taitaa eniten häiritä kuitenkin lapsen nimi kuin käytös näissäkin tapauksissa.

Lapsi kuin lapsi oppii patistamalla lukemaan ennen koulua, asialla on turha elvistellä semminkin kun tarkoituksena oli ilmeisesti vain nikkaroida tämä olkiukko "aidoista suomalaisista"?

Lehmä yrittää täällä toistuvasti esittää, että lapsensa olisi maahanmuuttaja. Vaan kun ei ole. Lehmän lapsi on suomalainen, suomalaiselle äidille syntynyt lapsi.

Höpsis, ihan päivähoidon taholta lapsi on luokiteltu maahanmuuttajataustaiseksi lapseksi, hänelle on tehty ihan oma kotoutumissuunnitelmakin. Päiväkoti saa sitten pointseja siitä miten hyvin heidän päiväkotinsa ainut maaahanmuuttajataustainen lapsi on saatu kotoutettua ja oppimaan suomen kieltä. Olemme yrittäneet tätä vastustaa koska me miellämme ja lapsi mieltää itsensä enemmän suomalaiseksi, mutta tässä on vedottu sekä lapsen että koko perheen etuun. Maahanmuuttajataustaisena on myös menossa esikouluun ja peruskouluun. Saimme jo lippulappusia kotiin aiheesta . Meiltä on myös kysytty useasti onko ruokavaliossa rajoitteita uskonnollisista tai kulttuurisista syistä (lapsi ilmoittaa kesäkeiton).
Olisi siis ihan järkevä miettiä mikä oikeasti on syytä merkitä maahanmuuttajataustaiseksi lapseksi.

Miten, kuinka aktiivisesti ja millä keinoin olette yrittäneet tätä mamutaustaiseksi luokittelua vastustaa?

Tämä on aika häkellyttävä tieto. Jos väittämäsi on todella on totta ja jopa yleinen käytäntö niin sehän tarkoittaa törkeää tilastojen vääristelyä; Jos täysin suomalaisia, suomessa syntyneitä ja suomen kieltä osaavia lapsia rekisteröidään kouluihin ja tilastoihin maahanmuuttajataustaisiksi niin mitenköhän synkältä ne ihan oikeiden maahanmuuttajien oppimis- yms. tilastot näyttävätkään?  

[Lehmä]

Kyllähän tätä on yritetty vienosti vastustaa, mutta mielellään haluaisi olla hyvissä väleissä ihmisten kanssa joiden hoidossa lapsi on suurimman osan ajasta. Vastustusta on yrittänyt myös mieheni ystävän vaimo joiden Suomessa syntyneet ja suomalaiseksi itsensä mieltävät lapset merkattiin maahanmuuttajataustaisiksi kunnes rouva huomautti että hän itse on erityislastentarhanopettaja ja tietää että tuollainen tilastointi vääristää kotouttamis ja kielenopetustilastoja.

Toki tilastot voisivat olla pahemmat jos laskettaisiin vain täysin maahanmuuttajataustaiset ja vieläpä sellaiset jotka eivät ole syntyneet Suomessa ja joiden vanhemmat eivät osaa suomea tai eivät ole integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Maalaisjärjellä ajateltuna silloin olisi tosin helpompi aikaisemmassa vaiheessa auttaa lapsia jotka tarvitsevat tukea enemmän varhaisemmassa vaiheessa.

[Malla]

Ehkäpä pitää ruveta maksamaan palkkiota äidinkieleltään suomenkielisille vanhemmille, jotka suostuvat pitämään lapsensa kieli- ja kulttuurikylpyvetenä mamurikastuneissa kouluissa?

Päiväkodeissa ei tarvitse maksaa. Riittää, kun vedotaan vanhempien ylemmyydentunteeseen ja pyydetään heidän lapsensa tukilapseksi. Tuossa linkin ketjussa puhutaan lähinnä suomalaisista erityislapsista, mutta oli siellä joukossa maahanmuuttajiakin.

Omaa lastani pyydettiin aikoinaan, parivuotiaana, tukilapseksi. Äidinrakkaus voitti itsensä tärkeäksi tuntemisen 100-0, eli ei tullut kauppoja. Tädit olivat yllättyneen oloisia, kun en langennutkaan omahyväisyysansaan.

Tuo tukilapsijuttu on todella syvältä. Parivuotiaan tukilapseus on täysin käsittämätöntä. Tukea ehtii myöhemminkin, vapaaehtoisesti.
Tädit olivat luultavasti lirissä, joten ymmärrän hiukan kaupittelua -- vaikken sitä hyväksykään. Erityislapsille kun on kuulemma nykyään todella vaikea saada ns. tuplapaikkaa (eli lisää henkilöstöä päiväkotiin); siitä joutuu taistelemaan, vaikka erityistuen tarve olisi ilmiselvä. Tukilapsiryhmässä tavislapsi jää auttamatta huonolle hoidolle (kertoi tuttu täti).