2011-05-01 HS: Metsälä-ilmiö leviää Helsingissä

[juge]

Helsinkiläisvanhemmat teeskentelevät vaikka asumuseroa, jotta lapsi ei joudu lähikouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia.

Pasi ja Merja muuttivat juuri asumuseroon. "Se oli parasta, mitä tässä tilanteessa saattoi tehdä", Pasi sanoo.

Kotinsa avarassa olohuoneessa istuva perheenisä ei näytä eron murtamalta. Eikä hän olekaan, sillä pariskunta on eronnut vain paperilla. Pasi ja perheen nuorempi lapsi muuttivat kirjoille sukulaisten luokse, mutta oikeasti perhe asuu edelleen yhdessä.

Paperiero piti tehdä, jotta syksyllä koulunsa aloittava lapsi ei joutuisi alueen lähikouluun.

"Emme jättäneet mitään sattuman varaan."

[...]

Siksi hämmästyin, kun kuulin Metsälä-ilmiöstä. Kun puhuin asiasta metsäläläisten kanssa, syyt alkoivat tarkentua.

Maunulan ja Metsälän rajalla kulkee näkymätön muuri. Maunulan asukkaiden keskitulo on 22400 euroa vuodessa, kun metsäläläiset tienaavat 37000 euroa.

Maunulassa asuu paljon vähävaraisia eläkeläisiä, ja asunnoista puolet on sosiaalisin perustein rakennettuja aravavuokra-asuntoja, kun Metsälässä niitä on alle kymmenesosa asuntokannasta. Ja sitten se arka asia: Maunulan asukkaista joka kymmenes asukas puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Tuhannen asukkaan Metsälässä muunkielisiä henkilöitä asuu 43. Se porukka mahtuisi melkein yhteen HSL:n bussiin.

[...]

"Varmasti me kaikki haluamme elää monikulttuurisessa ja suvaitsevaisessa ympäristössä, mutta fakta on, että jos on paljon lapsia, jotka eivät osaa suomen kieltä, opettajan aika menee heihin", kahden lapsen äiti sanoo.

Hän ei tunne yhtään lasta Maunulan koulusta, mutta "on kuullut juttuja".

Jutut leviävät äitien päiväkahveilla, mutta vain harva viitsii selvittää, onko mielikuvissa totuuspohjaa. Ja näin alkaa joukkopako.

Pasillakin on käsitys Maunulan ala-asteesta. "Siellä normaalista oppimisesta ei tule mitään. On paljon lapsia, jotka eivät kuuluisi ekalle luokalle kouluun. Kun kyse on omasta lapsesta, sitä on aika tarkkana."

Maahanmuuttajalasten määrä arveluttaa häntä. "On helvetin vaikea opettaa, jos jengi ei osaa lainkaan kieltä. Siellä ne huutavat kulttuurintuskissaan."

Pasikaan ei tunne yhtään Maunulan oppilasta tai oppilaan vanhempaa. "Mulla ei ole ensi käden tietoa, mutta olen kuullut juttuja parin tuttavan kautta."

Käydäänpä tutustumassa tähän kouluun.

[...]

Koulu saa vuosittain 49000 euroa "positiivisen diskriminaation" määrärahaa. Rahat myönnetään vanhempien koulutustason ja tulojen sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella. Maunulassa rahat on käytetty muun muassa kahden koulunkäyntiavustajan palkkaamiseen ja erilaisuudesta kertovien tapahtumien järjestämiseen.

Entä nämä metsäläläisten pelot?

Lamminpään mukaan ekaluokkalaisten opetus räätälöidään valmiuksien mukaan. Eikä lasten vaativuus riipu etnisestä taustasta. "Kaikki lapset vaativat nykyään enemmän oppilashuoltoa", Lamminpää sanoo

[...]

Metsälä-ilmiö leviää pääkaupunkiseudulla. Keskiluokkaiset vanhemmat pelkäävät, etteivät heidän lapsensa saa kunnon opetusta, jos koulussa on paljon maahanmuuttajia.

Ja mitä siitä seuraa? Koulut eriytyvät entisestään. Koulushoppailijat äänestävät autoillaan ja kuskaavat lapsensa vaikka toiselle puolelle kaupunkia, ettei oma kullannuppu joutuisi liian kirjavaan ympäristöön.

Vanhemmat kysyvät asunnonvälittäjältä avajaisiksi, millainen on alueen lähikoulu.

Helsingissä noin kolmannes lapsista aloittaa koulun jossain muualla kuin omassa lähikoulussa. Koulut eriytyvät varsinkin Itä-Helsingissä, missä maahanmuuttajien osuus on joillain alueilla huomattavasti korkeampi kuin vaikkapa Maunulassa.

Maahanmuuttajat ovat jakautuneet epätasaisesti eri puolille kaupunkia. Merkittävä osa on päätynyt alueille, joissa on aravavuokra-asuntoja. Niillä alueilla asuu jo ennestään runsaasti pienituloisia kantasuomalaisia.

Koulushoppailu on ilmiö, josta viranomaisetkaan eivät mielellään puhu. Useampi tätä kirjoitusta varten haastateltu toivoo, ettei koko ilmiöstä kirjoitettaisi mitään. He pelkäävät, että julkisuus vain voimistaa ilmiötä.

[...]

Helsingin koulujen eriytymistä tutkinut Venla Bernelius sanoo, ettei koulun valikointi hyödytä yksittäistä oppilasta: "Suomessa tehdyt tutkimukset eivät tue sitä oletusta, että lähikoulu olisi huono koulu. Koulujen erot Helsingissäkin palautuvat oppilaiden taustaan."

Eniten oppimiseen vaikuttaa vanhempien koulutus ja oppilaan oma motivaatio.

"Jos vanhemmat alkavat shoppailla kouluja mielikuvien perusteella, eriytyminen voimistuu ja ongelma voi räjähtää käsiin."

Berneliuksesta heikompien alueiden kouluja pitäisi tehdä houkuttelevammiksi erityispanostuksilla. Helsingin kaupunki on jo yrittänyt hillitä koulujen eriytymistä positiivisen diskriminaation kaltaisilla keinoilla, mutta siitä huolimatta eriytyminen on voimistunut.

[...]

Mitä ilmiölle pitäisi tehdä? Vanhemmat haluavat lastensa parasta, mutta jos he shoppailevat kouluja mielikuvien perusteella, moni lähikoulu näivettyy eikä monikulttuurisesta rinnakkainelosta tule mitään.

Jos me vanhemmat istutamme ennakkoluulomme lapsiimme, Helsingistä tulee vastenmielinen kaupunki.

[...]

HS Sunnuntai 1.5.2011

[Marjapussi]

Erot tulevat kasvamaan koulujen valilla. Jos sita yritetaan estaa, niin todennakoisesti yksityiskoulujen maara kasvaa.

[MaisteriT]

Maahanmuuttajissa ei ole koulun kannalta mitään ongelmaa, toistan, mitään ongelmaa, paitsi jos kanta-asukkaat muuttavat pois. Silloin kanta-asukkaat ovat luoneet ongelman. Vhm on syyllinen. Aina.

[jopparai]

Tuossahan Venla Bernelius sanoo asian ihan selvästi, mistä ongelmat johtuvat.
Minkähänlaista taustaa Venla meinaa

[...]

Helsingin koulujen eriytymistä tutkinut Venla Bernelius sanoo, ettei koulun valikointi hyödytä yksittäistä oppilasta: "Suomessa tehdyt tutkimukset eivät tue sitä oletusta, että lähikoulu olisi huono koulu. Koulujen erot Helsingissäkin palautuvat oppilaiden taustaan."

[juge]

Toimittaja yrittää ei-niin-hienovaraisesti kertoa meille tyhmille, että valkoiseen pakoon ei ole mitään syytä. Kaikki on pelkkää väärää mielikuvaa, akkojen kahvijuoruilua ja väärinymmärrystä.

[MoonShine]

Tähän epäterveeseen kehitykseen on vain yksi lääke; humanitäärisen maahanmuuton rajoittaminen.

[Jouko]

"Kaikkihan me haluamme elää suvaitsevaisessa ja monikulttuurisessa ympäristössä kunhan se ei vaikuta elämäämme. Toisten kakarat saavat käydä monikulttuurista koulua kunhan meidän lapsemme eivät sellaiseen joudu".
Siinä kiteytettynä suvishaihattelijoiden pseudo-dilemma-ajattelu.

[Lodi]

Miten niin "kaikkihan me haluamme..." ? ? ?
Minä toki haluan elää suvaitsevassa yhteiskunnassa, mutta en todellakaan sellaisessa, miksi sitä on yritetty rakentaa monikulttuurisuuden nimissä.
Haluan elää suomalaisessa yhteiskunnassa.

[far angst]

Olisin laitanut lapseni monikulttuuriseen kouluun, mutta sitten seurasin Päivi Lipposen esimerkkiä:

Pistin poikkeusmenettelyllä erikoisoikeuksin lapseni hienostokouluun, koska olen niin tiedostava, periaatteellinen monikulttuuria kannattava eliitti-ihmi,,, solidaarinen työväenliikkeen ihminen.

Sanottu ei tietenkään tarkoita sitä, että muilta vaatimani minua itseäni koskisi.  Ja jos monikulttuuri tulee lähellekään minun takapihaani, käytän erikoisoikeuksia ja poliittista kähmintää.

[gloaming]

En ymmärrä, miksi kukaan riskeeraisi tai uhraisi lapsensa opiskelumenestystä monikulttuuri-ideologian kaltaisen älyllisessä ja taloudellisessa umpikujassa olevan ajattelun alttarille. Monikulttuuri-ideologia on ääneen sanottuna epäonnistunut, mistä muista länsimaista tuttu, väistämätön koulujen eriytyminen on yksi konkreettisimmista ilmentymistä. Ja kuinka ollakaan, juuri kukaan suomalainen vanhempi ei näe sijoittautumisongelmaa työelämässä olevien, länsimaisesta tai aasialaisesta kulttuuripiiristä tulevien maahanmuuttajien lapsia sisältävissä kouluissa.

[Mika.H]

Jos me vanhemmat istutamme ennakkoluulomme lapsiimme, Helsingistä tulee vastenmielinen kaupunki.

jotenkin tuntui, että kirjoittajalla oli jo oma näkemys asiasta. tuntui kovasti harmittavan, että monet vanhemmat ajavat vain omien lapsien etua.

[juge]

Maunulan ala-asteen iloisen punainen pallukka:

(http://farm6.static.flickr.com/5128/5356475115_8549a7279f_b.jpg)

[Melbac]

"Kaikkihan me haluamme elää suvaitsevaisessa ja monikulttuurisessa ympäristössä kunhan se ei vaikuta elämäämme. Toisten kakarat saavat käydä monikulttuurista koulua kunhan meidän lapsemme eivät sellaiseen joudu".
Siinä kiteytettynä suvishaihattelijoiden pseudo-dilemma-ajattelu.

Sama tuli mieleen.Noi huonosti suomea osaavat yms voisi sijoittaa ihan omiin kouluihinsa etteivät haittaa niiden hyvin suomea osaavien opiskelua.

[Aksiooma]

jotenkin tuntui, että kirjoittajalla oli jo oma näkemys asiasta. tuntui kovasti harmittavan, että monet vanhemmat ajavat vain omien lapsien etua.

Tämä on vähän OT, mutta minä valveutuneena vanhempana en aja pelkästään omien lasteni etua vaan kaikkien lasten etua ja erityisesti tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Ainakin pääkaupunkiseudulla nykyiset luokkakoot ovat aivan liian suuret peruskouluissa. Tämä on varmasti monen kunnan ongelma Suomessa, mutta omat kokemukseni ovat Espoosta.

Koska resursseja ei ole, ala-asteella jo 1-2 luokkakoot ovat lähes 30 oppilasta luokassa. Virallinen luokkakoko 3. luokalla on 32 oppilasta!!!

Mitä olen havainnut, opettajat väsyvät liian suurten oppilasmäärien kanssa koska homma ei voi millään pysyä kasassa. Koska lisäresursseihin ei ole rahaa, niin järjestelmä otetaan käyttöön ja käytännössä luokkakokoja pienennetään valitsemalla 5-10 oppilasta massasta ja ohjaamalla heidät pienopetusryhmiin eli erityisluokalle (nykypäivän sana nuorison kesken on "palikkaluokka").

Järjestelmä toimii siten että opettaja ehdottaa oppilaan vanhemmille että lapselle tehdään ns. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja sitä kautta "koulupsykologit" tulevat kuvioon mukaan ja psykologit ovat sen realiteetin edessä että he tietävät opettajien mahdottoman tilanteen ja korjaavat tilannetta suosittelemalla oppilaan siirtämistä erityisluokalle.

Tämä on erittäin hälyttävä tilanne yhteiskunnassamme. Eriarvoistaminen alkaa siis jo ala-asteella ensimmäisillä luokilla. Meillä on yhteiskunnassamme jo aivan tarpeeksi työttömiä ja syrjäytyneitä lapsia.

Nykymenolla aivan normaalitkin lapset ovat vaarassa joutua "palikkaluokalle" ja täten yhteiskuntamme on luomassa tulevaisuutte jossa eriarvoisuus vain kasvaa. Erityisluokalta on äärimmäisen vaikea nousta takaisin "putkeen" mukaan.

Sama asia se on jo sosiaali-, terveys- ja erityissairaanhoidossa. Jos työssäkäyvä hyvä veronmaksaja rikkoo polvensa vaikka sählyssä, lääkärit kyllä siirtävät hänet leikkausjonon kärkeen jotta hänet saadaan mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään tienaamaan ja maksamaan veroja. Eläkeläiset saavat olla rikki menneen polvensa kanssa yli 2 vuotta leikkausjonossa.

Hyvinvointiyhteiskunta on jo mennyttä, mutta nyt sen kurjistumista ja eriarvoisuuden kasvamista on pakko jarruttaa kaikin keinoin.

Tietääkö kukaan onko uusissa Perussuomalaisissa kansanedustajissa opettajaa tai rehtoria? Lasten asiat (kouluruoat, liian suuret luokkakoot, maahanmuuttajat) tulisi olla ehdottomasti yksi pääteemoista perussuomalaisten hallituspolitiikassa (näin hallituspaikkoja ennakoiden), koska lasten ja nuorten ongelmat muokkaavat tulevaisuuden yhteiskunnan ja hyvältä ei näytä...

[herranen]

Jos vanhemmat alkavat shoppailla kouluja mielikuvien perusteella, eriytyminen voimistuu ja ongelma voi räjähtää käsiin.

Ongelmaa ei ole ja ongelmaan reagointi vain pahentaa ongelmaa, jota ei siis ole.

Toimittaja ja tutkija yrittävät vakuutella, että vanhemmat laittavat elämänsä uusiksi pelkkien mielikuvien perusteella mutta he unohtavat kysyä, että miksi äidit eivät päiväkahveillaan puhu monikulttuurisuuden rikastavasta vaikutuksesta ja kuinka heidän lapsensa hyötyvät kansainvälisestä ilmapiiristä. Ihan kuin arkipäivän monikulttuurisuus ei olisi sellaista kuin juhlapuheissa luvattiin.

[Siili]

Sama tuli mieleen.Noi huonosti suomea osaavat yms voisi sijoittaa ihan omiin kouluihinsa etteivät haittaa niiden hyvin suomea osaavien opiskelua.

Eipä tuollaista voi tehdä ylhäältä käsin.  Lopputulos on kuitenkin sama, kun omien lastensa oppimisedellytyksistä välittävät tekevät omat aktiiviset valintansa.  Viime kädessä jopa vaihtamalla asuinseutua.  Vähemmän välittävien ja vähemmän vaihtoehtoja omaavien lapset jäävät sitten jäljelle.

Tosi ikävä juttu, mutta eipä sille ilmeisesti voi oikein mitään.  Ei suomalaisrahvaan jälkikasvulla ole mitään velvollisuuksia toimia vetenä maaahanmuuttajien kielikylvyissä, jos se samalla häiritsee edellytyksiä saavuttaa normaali yleissivistys. Eivät nämä Hesarissa saarnaavat suvisreportteritkaan omia lapsiaan noihin "rikastuneisiin" kouluihin pistäisi.

[pelle12]

 Ylen englanninkieliset uutiset se varsinainen mokutuskanava onkin. Nytkin olivat nostaneet ihan ykkösjutuksi sen kuinka mamuoppilaat viihtyvät koulussa paljon paremmin kuin suomalaisoppilaat ja heillä on jopa paremmat suhteet opettajiin kuin suomalaisoppilailla. Taustalla leikkivät Turun Varissuon koulun iloiset monikulttuurilapset. Haasteena on enää kuinka saada nämä lapset kiinnostumaan toisen asteen koulutuksesta. Muutamaa mamuoppilasta haastateltiinkin, ja ammattitoiveetkin olivat, mitäpä muuta kuin esim. lääkäri.

[pelle12]

"Kaikkihan me haluamme elää suvaitsevaisessa ja monikulttuurisessa ympäristössä kunhan se ei vaikuta elämäämme. Toisten kakarat saavat käydä monikulttuurista koulua kunhan meidän lapsemme eivät sellaiseen joudu".
Siinä kiteytettynä suvishaihattelijoiden pseudo-dilemma-ajattelu.

Älä kuitenkaan unohda, että nämä lipposkat kyllä voivat laittaa lapsensa monikulttuurikouluun, kunhan tuo koulu on ns. kansainvälinen koulu (school for better and motivated kids)

[matkamasentaja]

Ylen englanninkieliset uutiset se varsinainen mokutuskanava onkin. Nytkin olivat nostaneet ihan ykkösjutuksi sen kuinka mamuoppilaat viihtyvät koulussa paljon paremmin kuin suomalaisoppilaat ja heillä on jopa paremmat suhteet opettajiin kuin suomalaisoppilailla. Taustalla leikkivät Turun Varissuon koulun iloiset monikulttuurilapset. Haasteena on enää kuinka saada nämä lapset kiinnostumaan toisen asteen koulutuksesta. Muutamaa mamuoppilasta haastateltiinkin, ja ammattitoiveetkin olivat, mitäpä muuta kuin esim. lääkäri.

Siellä mielenosoituksessakin oli englanninkielisissä "near one thousand" osallistujaa. Paljonkohan oli todellisuudessa, pari - kolme sataa?.

[Lemmy]

Koulushoppailu on ilmiö, josta viranomaisetkaan eivät mielellään puhu. Useampi tätä kirjoitusta varten haastateltu toivoo, ettei koko ilmiöstä kirjoitettaisi mitään. He pelkäävät, että julkisuus vain voimistaa ilmiötä.

Ongelms poistuu, kun siitä ei puhuta, hyss hyss hyss!

[cgm]

Voi vain kuvitella mokuttajien kasvavan raivon, "miksei monikulttuuri kelpaa, mikä teitä vaivaa!?".

[Lauri Karppi]

Eikä lasten vaativuus riipu etnisestä taustasta.

No eipä varmaan. Ihan yhtä helppo on opettaa lapsia joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä tai yhteistä käsitystä hyvistä käytöstavoista, kuin sellaisia joiden kanssa on.

[Siili]

En ymmärrä, miksi kukaan riskeeraisi tai uhraisi lapsensa opiskelumenestystä monikulttuuri-ideologian kaltaisen älyllisessä ja taloudellisessa umpikujassa olevan ajattelun alttarille.

Varsinkin, kun tulevaa filmiä voi katsoa ennakkoon seuraamalla tilannetta Ruotsin suuremmissa kaupungeissa ja esim. Oslossa.  Ei alisuoritujien määrä Tenstan ja Rosengårdin kouluissa ole aina ollut yhtä hurja kuin nykyään. Eikä sille voi mitään, että luokassa(kin) seura tuppaa tekemään kaltaisekseen.  

Alueiden rikastuminen voi olla myös hyvin nopeaa.  Jos alueella ala-asteen ensimmäisellä luokalla on mamuja 20%, voi heitä ylä-asteen alussa olla esim. 40%.  

Ehkäpä pitää ruveta maksamaan palkkiota äidinkieleltään suomenkielisille vanhemmille, jotka suostuvat pitämään lapsensa kieli- ja kulttuurikylpyvetenä mamurikastuneissa kouluissa?

[nuiseva]

Vaalit ovat ohi ja mediassa saa taas puhua maahanmuutosta.

[caprifolium]

Koulu saa vuosittain 49000 euroa "positiivisen diskriminaation" määrärahaa. Rahat myönnetään vanhempien koulutustason ja tulojen sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella. Maunulassa rahat on käytetty muun muassa kahden koulunkäyntiavustajan palkkaamiseen ja erilaisuudesta kertovien tapahtumien järjestämiseen.

En ymmärrä tuota kohtaa. Voisiko joku selittää? Jos koulussa on jo ennestään paljon erilaisuutta, pitääkö sitten vielä järjestää erilaisudesta kertovia tapahtumia? Miksi?

[Siili]

Koulu saa vuosittain 49000 euroa "positiivisen diskriminaation" määrärahaa. Rahat myönnetään vanhempien koulutustason ja tulojen sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella. Maunulassa rahat on käytetty muun muassa kahden koulunkäyntiavustajan palkkaamiseen ja erilaisuudesta kertovien tapahtumien järjestämiseen.

En ymmärrä tuota kohtaa. Voisiko joku selittää? Jos koulussa on jo ennestään paljon erilaisuutta, pitääkö sitten vielä järjestää erilaisudesta kertovia tapahtumia? Miksi?

Pitäähän erilaisuudesta kertovienkin elää. 

[caprifolium]

Koulu saa vuosittain 49000 euroa "positiivisen diskriminaation" määrärahaa. Rahat myönnetään vanhempien koulutustason ja tulojen sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella. Maunulassa rahat on käytetty muun muassa kahden koulunkäyntiavustajan palkkaamiseen ja erilaisuudesta kertovien tapahtumien järjestämiseen.

En ymmärrä tuota kohtaa. Voisiko joku selittää? Jos koulussa on jo ennestään paljon erilaisuutta, pitääkö sitten vielä järjestää erilaisudesta kertovia tapahtumia? Miksi?

Pitäähän erilaisuudesta kertovienkin elää. 

Ai niin, tosiaan! : )
Eikö voi palkata mieluummin enemmän koulunkäyntiavustajia sen sijaan, että järjestetään näitä häppenkejä?

[hyperbeli]

Koulu saa vuosittain 49000 euroa "positiivisen diskriminaation" määrärahaa. Rahat myönnetään vanhempien koulutustason ja tulojen sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella. Maunulassa rahat on käytetty muun muassa kahden koulunkäyntiavustajan palkkaamiseen ja erilaisuudesta kertovien tapahtumien järjestämiseen.

En ymmärrä tuota kohtaa. Voisiko joku selittää? Jos koulussa on jo ennestään paljon erilaisuutta, pitääkö sitten vielä järjestää erilaisudesta kertovia tapahtumia? Miksi?

Pitäähän erilaisuudesta kertovienkin elää. 

Ai niin, tosiaan! : )
Eikö voi palkata mieluummin enemmän koulunkäyntiavustajia sen sijaan, että järjestetään näitä häppenkejä?

Minä taas luulen, että näissä tapahtumista kerrotaan osallistujille, että erilaisuus ei ole ongelma, vaikka siltä näyttääkin.

[Pergolaattori]

"Jos vanhemmat alkavat shoppailla kouluja mielikuvien perusteella, eriytyminen voimistuu ja ongelma voi räjähtää käsiin."


Ellei opetusryhmien välillä ole eroja sen koostumuksen perusteella, mikä ongelma räjähtää käsiin? Hiilijalanjälki tenavien koulukyydityksistä?
Tarvitaanko opetusryhmissä näiden shoppailijoiden lapsia jotta kyseinen ongelma ei räjähdä käsiin?


-

[Maastamuuttaja]

Röyhkeä veto toimittajalta ryhtyä normittamaan toisten perhekohtaisia päätöksiä.