2011-05-01 HS: Metsälä-ilmiö leviää Helsingissä

[skrabb]

Kaupunkien vuokra-asuntoja pitää hajauttaa
Timo Mäkelä

Helsingin Sanomissa (Kaupunki 29. 4., Sunnuntai 1. 5.) kerrotaan, miten maahanmuuttajat keskittyvät pääkaupunkiseudulla kiihtyvällä vauhdilla tiettyihin kaupunginosiin ja miten kantasuomalaiset perheet pakenevat näistä kaupunginosista ja hakevat lapsiaan muualle kouluun.

Maahanmuuttajat keskittyvät kaupunkien vuokra-asuntoihin. Ne taas rakennetaan edelleen sinne, missä niitä on jo ennestään paljon. Samoilla alueilla asuu paljon myös ongelmaisia kantasuomalaisia. Tämä asia täytyy pystyä myöntämään, vaikka näissä asunnoissa asuukin paljon myös täysin ongelmattomia perheitä.

Gettoutuminen on siis täysin tietoinen ratkaisu. Asiaan täytyy puuttua välittömästi, koska muuten tilanne kriisiytyy nopeasti kuten kaikkialla muuallakin Euroopassa.

Jaetaan Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunginosat kolmeen ryhmään. Jos kaupungin vuokra-asuntoja on paljon, niitä ei enää rakenneta. Jos niitä on vähän, niitä rakennetaan. Keskimmäisessä ryhmässä käytetään harkintaa. Kriisiytyneissä kaupunginosissa vuokra-asuntoja tulee myydä omistusasunnoiksi. Tuloksena meillä on sosiaalisesti eheä metropoli, jolloin myös maahanmuuttajia on vähän kaikissa kouluissa. Miten kaupunginjohtajat vastaavat?

Espoo

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Kaupunkien+vuokra-asuntoja+pit%C3%A4%C3%A4+hajauttaa/1135265834205

Joopasen joo!
Kriisiytyneiden kaupungiosien vuokra-asuntoja, jotka on rakennettu halvalla halvoin materiaalein ja ovat surkeaakin surkeammassa kunnossa, rientää porukat ostamaan riemurinnoin!?
Ok - voivat ostaakkin, mutta millä hinnalla?
Lisää tällaista, niin white flight vie loputkin mokutuksen kustantajat pois pääkaupunkiseudulta. 

[Siili]

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Kaupunkien+vuokra-asuntoja+pit%C3%A4%C3%A4+hajauttaa/1135265834205

Joopasen joo!
Kriisiytyneiden kaupungiosien vuokra-asuntoja, jotka on rakennettu halvalla halvoin materiaalein ja ovat surkeaakin surkeammassa kunnossa, rientää porukat ostamaan riemurinnoin!?
Ok - voivat ostaakkin, mutta millä hinnalla?
Lisää tällaista, niin white flight vie loputkin mokutuksen kustantajat pois pääkaupunkiseudulta. 

Luulenpa, että jobbarit voivat niitä ostaakin (hyvin halvalla), pistää maalit seiniin ja kattoihin sekä laminaatit lattioihn ja vuokrata sen jälkeen alueen vuokratason mukaisesti, uusille mamuille tietty.  Kyllä siitä voittoa repii, vaikka vuokrataso ei olisikaan sama kuin Eirassa.

Tämä porukka, joka vannoo omistus- ja kaupungin vuokra-asuntojen sekoittamisen nimiin segregaatiokehityksen estäjänä, eivät ilmeisesti ymmärrä, että asunnon ostajan ei ole pakko asua ostamassaan asunnossa.

[ekto]

Espoon kruunun asiakkaista kasvava määrä ohjaa kaikki maksut valtiolle. Mikään ei estä kruunua nostamasta hintoja kun on noin varma maksaja ja kun kadullekkaan ei voi polosia jättää. Myös kämpät on yleensä täysremonttia vailla kun niistä muutetaan, mutta tämänkin kustantaa valde.

Voittiajia tässä ovat toki ne matalapalkkaisessa työssä käyvät, jotka yrittävät omilla rahoilla maksaa vuokrat...

[junakohtaus]

Mielipidekirjoittajan malli toimisi yhdellä ehdolla, mutta siihen tämä kaatuu. Nimittäin uusien omistusasuntojen vuokravaltaisilla alueilla pitäisi lähteä hinnalla, joka on jossain suhteessa alueen yleiseen hintatasoon, mutta rakennusliikkeitä ei kiinnosta lähteä rakentamaan mitään, minkä myyntihinta ei ole vähintään 3 x rakennuskustannukset. Kaupungin pitäisi rakentaa talot omana tuotantona, mutta niin ei voi tehdä, koska niin ei voi tehdä, koska niin ei voi tehdä, mikä johtuu siitä, että niin ei voi tehdä.

Kyllä mä uskon, että jos jonnekin rakennettaisiin hyvien liikenneyhteyksien päähän laadukkaita uusia taloja ja kämpät myytäisiin esim. 4 t neliö, ostajia löytyisi.

[Mika.H]

Kaupungin pitäisi rakentaa talot omana tuotantona, mutta niin ei voi tehdä, koska niin ei voi tehdä, koska niin ei voi tehdä, mikä johtuu siitä, että niin ei voi tehdä.

en jaksa vitutuksina lukea koko ketjua, mutta tuossa on juuri se pointti.

stadissa tehdään ns hitas-taloja seka-alueille. hitas = myyntihintasäännöstelty mökki, joka on stadin vuokramaalla. olevinaan halpa, mutta totuus on toisenlainen.

stadi laskee 4% vuotuisen koron vuokramaalle, josta saa ensimmäiset 5?! vuotta hieman alennusta. kerrostalon rakennuskustannukset ovat n 2500 euroa /m2. loput on rakentajan ja rakennusliikkeen voittoa.

tontin rakennusoikeusm2 maksaa stadissa 500-2000euroa per m2, tuolle sitten lasketaan tuo vuokra. eiranrannan kalleimmat tontit maksoivat tuon 2000e.

stadissa hitakset pitäisi maksaa siis 2500e/m2. jos ja kun ei ole noin niin voitte miettiä missä mennään pieleen.

[Eino P. Keravalta]

Jaetaan Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunginosat kolmeen ryhmään. Jos kaupungin vuokra-asuntoja on paljon, niitä ei enää rakenneta. Jos niitä on vähän, niitä rakennetaan. Keskimmäisessä ryhmässä käytetään harkintaa. Kriisiytyneissä kaupunginosissa vuokra-asuntoja tulee myydä omistusasunnoiksi. Tuloksena meillä on sosiaalisesti eheä metropoli, jolloin myös maahanmuuttajia on vähän kaikissa kouluissa.

Vaikka mamut saataisiinkin sateen lailla ripoteltua tasaisesti pitkin Helsinkiä, Espoota ja Vantaata, ei se ratkaise mitään. Miksi? Siksi, että niitä tulee koko ajan lisää. Ja lisää. Ja aina vain lisää. Kantokyky ja sosiaaliset rakenteet yksinkertaisesti vain romahtavat jonakin päivänä - tietysti sitä ennen vuosikausia rapauduttuaan. Ainoa kestävä, järkevä, toimiva ja moraalinen ratkaisu on haitallisen maahanmuuton karsiminen: otamme maahan vain Suomea hyödyttäviä, koulutettuja ja länsimaiset arvot omaksuneita maahanmuuttajia ja rikoksiin syyllistyneet palautamme automaattisesti ilman valitusoikeutta perhesiteisiin katsomatta. Ei ole vaikeaa. Mutta toimii.

[rähmis]

On hölmöä suhtautua toisiin ennakkoluuloisesti

Kyllä monet meistä kantasuomalaisista osaavat olla ennakkoluuloisia, omaksi haitakseen asti. Vastapainoksi Metsälä-ilmiölle (HS Sunnuntai 1. 5.) kerron kahden lapsen perheestäni.

Minä olen aloittanut koulutieni pahamaineisessa lähiökoulussa. Omat koulumuistoni ja toisaalta kokemukseni kapeakatseisista eliittikouluja käyneistä opiskelutovereista muokkasivat maailmankuvani sellaiseksi, että kultalusikka suussa syntyvien lasten on syytä käydä rahvaan koulua.

Tyttäreni kirjoittaa ylioppilaaksi ensi keväänä. Hänen koulu-uransa alkoi Vantaalla Pähkinärinteessä, koulussa, jossa oli paljon maahanmuuttajia, erityisesti somaleja. Seuraava koulu oli Myyrmäessä, jossa oli jälleen paljon muunkin näköisiä lapsia kuin sinisilmäisiä ja vaaleahiuksisia. Hänen parhaat kaverinsa yläasteella olivat kaksi tyttöä: toinen mongolialaistaustainen, toinen somali.

Perheemme on avoimesti kristitty, joten muistan hänen kertoneen monista kiinnostavista uskonasioita koskevista keskusteluista hyvin erilailla ajattelevien ystäviensä kanssa. Omakin tietämykseni esimerkiksi somalikulttuurista, erityisesti naisten näkökulmasta, on tyttäreni kautta lisääntynyt. Mongoliasta en tietäisi mitään ilman tyttäreni ystävää.

Poikani, joka vielä käy yläastetta, on samoin ollut monien eri maista kotoisin olevien lasten luokkatoveri. Hänellä on samoin ollut ystäviä erilaisista taustoista.

Yhteenvetona lasteni koulutiestä sanon: lapseni ovat kiinnostuneita muista kulttuureista ja muusta maailmasta ainakin osittain juuri kokemustensa vuoksi.

Ei kaikki ole ollut pelkkää auvoa: ala-asteella eräs villi somalipoika yritti jatkuvasti kiusata tytärtäni, mutta tämä pani tiukasti kampoihin ja me vanhemmat puutuimme asiaan opettajan kautta.

Kävi ilmi, että poika oli perheensä ainoa suomenkielentaitoinen mies, eikä hän oikein osannut asettua naisopettajan komennettavaksi.

Poika oli kuitenkin fiksu, ja kiusaaminen saatiin loppumaan, kun opettaja ryhtyi tiukasti mutta ystävällisesti kurin pitäjäksi ja pojan kanssa keskusteltiin käyttäytymissäännöistä. Myöhemmin tyttärestäni ja pojasta tuli kavereita.

Nykyisin monikulttuurisuus on vähäisempää lastemme kouluissa: asumme Vesivehmaalla, eikä kumpikaan lapsista tiedä koulustaan yhtään ulkomaalaistaustaista.

Kuntamme ainoa kansanedustaja on perussuomalaisten James Hirvisaari. Olisivatko hänen mielipiteensä toisenlaisia, jos lapsuuskoulussa olisi ollut muutama "kikkarapää"?

Heidi Wikström
lääketieteen tohtori, kuvataiteilija
Asikkala

[Pohjolan puolesta]

Jostain syystä tämän ilmiön nimeksi on otettu "Metsälä".
Varmasti olisi vastaaavia tapauksia löytynyt muualtakin.
Ilmiölle on vaan haluttu antaa "metsäläisyyteen" viittaava tunnus.
Kaikella kunnioituksella Metsäläisiä kohtaan.

Oslossa aivan samankaltainen ilmiö. On ilmennyt että maahanmuuttapoliitikkot bussittavat omia lapsiaan omien alueidensa ulkopulella ei-maahanmuuttaja kouluihin.
Tästä oli hiljattain juttu. Yritän vielä löytää sen.

[Pohjolan puolesta]

Suurkäräjien neljäs puheenjohtaja, pakistanilaissyntyinen Akhtar Chaudhry bussittaa oman poikansa maahanmuuttajalähiöstä ei-maahanmuuttaja kouluun.
Akhtar Chaudhry kuuluu hallituksessa olevaan Sosialistisk Venstre (SV) puolueeseen.

Norjalaisten "koulupaosta" (skuleflukten) on kirjoitettu paljon.
Tämä on viimeisin episodi.

2011-27-4 Aftenposten.no : SV-topp busser sønnen til vestkanten

http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article4104284.ece
Artikkelissa olevasta kartasta näette bussireitin.

(http://gfx.dagbladet.no/labrador/144/144046/14404662/jpg/active/978x.jpg)

[Siili]

Suurkäräjien neljäs puheenjohtaja, pakistanilaissyntyinen Akhtar Chaudhry bussittaa oman poikansa maahanmuuttajalähiöstä ei-maahanmuuttaja kouluun.
Akhtar Chaudhry kuuluu hallituksessa olevaan Sosialistisk Venstre (SV) puolueeseen.

Artikkelin mukaan tuo puolue vastustaa vapaata kouluvalintaa.

[Pohjolan puolesta]

Suurkäräjien neljäs puheenjohtaja, pakistanilaissyntyinen Akhtar Chaudhry bussittaa oman poikansa maahanmuuttajalähiöstä ei-maahanmuuttaja kouluun.
Akhtar Chaudhry kuuluu hallituksessa olevaan Sosialistisk Venstre (SV) puolueeseen.

Artikkelin mukaan tuo puolue vastustaa vapaata kouluvalintaa.

Mitä muuta voi odottaakaan Työväenpuoluetta vasemmalla olevalta ryhmältä. Vastaa suurinpiirtein meikäläistä Vasemmistoliitoa.
"Tehkää niinkuin me sanomme, mutta ei niin kuin me teemme".

Artikkelin alussa oli myös linkkiluettelo lehden muihin asiaa sivuaviin artikkeleihin:
http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article4104284.ece

2011-03-30 Aftenposten.no, Politikernes barn går på hvite skoler
http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article4076022.ece

Miksiköhän asianomaiset politikot ovat rasisistisia huolimatta korkeahyveellisistä saaranoistaan?
Eikö rikkaus enää olekaan rikkautta?
Eliitti taitaa olla niin pyyteetön että jättää rikkauden tavallisille ihmisille!

[juge]

Suurkäräjien neljäs puheenjohtaja, pakistanilaissyntyinen Akhtar Chaudhry bussittaa oman poikansa maahanmuuttajalähiöstä ei-maahanmuuttaja kouluun.
Akhtar Chaudhry kuuluu hallituksessa olevaan Sosialistisk Venstre (SV) puolueeseen.

Artikkelin mukaan tuo puolue vastustaa vapaata kouluvalintaa.

Mitä muuta voi odottaakaan Työväenpuoluetta vasemmalla olevalta ryhmältä. Vastaa suurinpiirtein meikäläistä Vasemmistoliitoa.
"Tehkää niinkuin me sanomme, mutta ei niin kuin me teemme".

Vastaa täysin esim. SDP:n Päivi Lipposta. Paasaa monikulttuurin autuutta, mutta laittaa lapsensa SYK:n eliittikoulun oppiin.

[Eino P. Keravalta]

Sehän on toki oikein hauskaa, että joku on koulussa tutustunut mukavaan somaliin.

Tosiasiaksi kuitenkin jää, ettei meillä ole varaa kehitysmaista suuntautuvaan massamaahanmuuttoon, sillä se on selkeästi huoltosuhdetta heikentävä prosessi ja monen ulkomaisen esimerkin nojalla myös valtava sosiaalinen riski - huolimatta niistä mukavista yksilöistä.

Eino P.
Maalasin pehmeillä pastelliliiduilla jääkarhun ja siitä tuli aika hyvä vaikka itse sanonkin
Kerava

[AIP]

Seuraava koulu oli Myyrmäessä, jossa oli jälleen paljon muunkin näköisiä lapsia kuin sinisilmäisiä ja vaaleahiuksisia.

Minun viimeinen yläasteeni oli sellainen, jossa oli paljon tummasilmäisiä, tummahiuksisia ja paikoin tummakasvoisia lapsia. Ei kai se ilmiasu mitään kerro, eihän ? Minäkin olen kiinnostunut vieraskulttuureista, mutta pääosin siellä, missä ne ovat elinvoimaisia - siis kotonaan. Lapsena yksi kaveri oli "ulkomaalaistaustainen," eli irakilais-suomalainen, pari yhtiön penskaa olivat amerikkalais-suomalaisia. Eiväthän nämä toki oikein käy oikeista ulkomaalaistaustaisia. Ensimmäiselle yläasteelle saapui toki se kylän ensimmäinen "varsinainen," eli Etiopian poika, joka oli ihan pää pyörällä siitä kun kaikki kyselivät kyllästymiseen asti ihan mitä tahansa mistä tahansa asiasta joka suunnasta. Nykyään sellainen lähestyminen olisi varmaan rasismia .

Ja olen ihan nuiva. Hirvisaarikin on hieno mies.

Mutta sotamuistot sikseen. kyllähän tässä oli juuri niitä hyviä kokemuksia, joita peräänkuulutettiin. Ei sitä voi kieltää. Lisää vain! Onnea ja menestystä tohtorin jälkikasvulle myös siellä uudessa, epäkansainvälisessä ilmapiirissä!

[skrabb]

Keinutien ala-asteen 532 oppilasta puhuvat yhteensä 22:ta äidinkieltä
Koulu vailla yhtään Virtasta
Itä-Helsingissä vain harva hylkää lähikoulun maahanmuuttajien määrän takia, uskoo rehtori Timo Mustonen.

Irina Vähäsarja

HELSINGIN SANOMAT

Somali, suomi, urdu, suomi, suomi, suomi, somali, suomi, suomi, persia, venäjä, somali.

Tältä näyttää ensimmäinen tusina listalla Keinutien ala-asteen ekaluokkalaisten äidinkielistä Helsingin Kontulassa.
Kyllä, kyseessä on juuri sellainen koulu, jonka oppilaista joka neljännellä on maahanmuuttajatausta ja jossa ei opiskele yhtään Virtasta.
Sellainen koulu, joka ei enää kelpaa kaikille.

HS kertoi viikko sitten (HS 1. 5.), että osa pääkaupunkiseudun vanhemmista on alkanut karsastaa kouluja, joissa on paljon maahanmuuttajia.
Vanhemmat pelkäävät huonosti suomea osaavien oppilaiden vievän opettajan ajan sillä seurauksella, että oman lapsen oppiminen kärsii.

"Tavallaan ymmärrän, koska eiväthän he tiedä, millaista koulun arki on", sanoo Keinutiellä viidettä luokkaa opettava Arja Rasilainen.
No, millaista? Mennään katsomaan.

"Miksi Kaaba on muslimeille tärkeä?"
Islamin opettaja Abdelhaï Azzouzi heijastaa valkokankaalle kuvan moskeijasta.
Koska sen suuntaan rukoillaan, viides–kuudesluokkalaiset oppilaat tietävät. Toisella puolen käytävää viidesluokkalaiset etsivät Raamatusta Saarnaajan kirjan, jossa kerrotaan tuonelasta.

Eri uskontojen tunnit pidetään samaan aikaan. Se helpottaa palapeliä, jossa myös S2- eli suomi toisena kielenä -tunneille ja kotikielen opetukselle on löydettävä kolot lukujärjestyksiin.

Keinutien 532 oppilaalla on yhteensä 22 äidinkieltä. Kuudesluokkalaiset Hamida Asir ja Ayaan Moge haluaisivat opiskella somalia enemmän kuin kaksi tuntia viikossa.

"Oma kieli unohtuu", Ayaan Moge pelkää.

Muilla oppitunneilla käytetään suomea, ja suositus on, että sitä puhuttaisiin myös välitunneilla. Monessa muussakin asiassa koulu toimii enemmistön ehdoilla. Suvivirrestä ei ole luovuttu.
...

Koulu saa kaupungilta "positiivisen diskriminaation tukea", johon vaikuttavat vanhempien koulutus- ja tulotaso sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus.
Tukea on käytetty lisäopettajien ja kouluavustajien palkkaamiseen. Osa maahanmuuttajaoppilaista aloittaa koulun valmistavalla luokalla.
...

Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.
"Eniten painaa se, miten vanhemmat luottavat koulun hoitavan perustehtävänsä", Mustonen uskoo.

Päivi Räisäsen tytär käy Keinutien koulua.
"Jos hän olisi nyt aloittamassa koulun, harkitsisin ehkä uudelleen", Räisänen sanoo. Hänen mukaansa koulu on rauhaton ja syy on osin maahanmuuttajien määrässä.

Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Jani Rautiainen on tyytyväisempi. Hänen tyttärensä käy Nallia.
"Meillä ei ole moitittavaa. On vain plussaa, että ympäristö on monikulttuurinen."
...

http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Koulu+vailla+yht%C3%A4%C3%A4n+Virtasta/1135265974206

[Kitaransoittaja]

Keinutien ala-asteen 532 oppilasta puhuvat yhteensä 22:ta äidinkieltä
Koulu vailla yhtään Virtasta
Itä-Helsingissä vain harva hylkää lähikoulun maahanmuuttajien määrän takia, uskoo rehtori Timo Mustonen.

Harvalla on varaa muuttaa ja saakos noi oppilaat ilmaisia kyytejä vai pitääkö vanhemmilla olla aikaa ja mahdollisuus kuljettaa toiseen kouluun? Lisäksi taitaa olla niin että sen toisen koulun pitää hyväksyä oppilas, ei sinne muutoin pääse.

[pelle12]

Ensimmäiselle yläasteelle saapui toki se kylän ensimmäinen "varsinainen," eli Etiopian poika, joka oli ihan pää pyörällä siitä kun kaikki kyselivät kyllästymiseen asti ihan mitä tahansa mistä tahansa asiasta joka suunnasta. Nykyään sellainen lähestyminen olisi varmaan rasismia .

Mahtoikohan tuo etiopialainen traumatisoitua loppuelämäksi kun joutui tuollaisen ihmislajille tyypillisen uteliaisuuden kohteeksi? Varmaan häntä myös tuijoteltiin. Jännää, etteivät sinun aikanasi vielä suomalaisteinit olleet niin ujoja, etteivät olisi uskaltaneet kysyä mitään.

[juge]

Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.

White flight estetty. Ei syytä huoleen. Tilanne normaali.

[Kitaransoittaja]

Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.

White flight estetty. Ei syytä huoleen. Tilanne normaali.

Seuraava askel on yksityiset koulut joihin kaikilla ei ole varaa ja jotka eivät ole nykyisten julkisten tasoisia.

[Louhi]

Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.

White flight estetty. Ei syytä huoleen. Tilanne normaali.

Seuraava askel on yksityiset koulut joihin kaikilla ei ole varaa ja jotka eivät ole nykyisten julkisten tasoisia.

Siinä välissä akateemiset työttömät opettavat lapsiaan kotona.

[Rafael K.]

Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.

White flight estetty. Ei syytä huoleen. Tilanne normaali.

Seuraava askel on yksityiset koulut joihin kaikilla ei ole varaa ja jotka eivät ole nykyisten julkisten tasoisia.

Ruotsissa ongelma on ratkaistu juuri yksityisillä kouluilla, jotka saavat valtion tukea. Näin ylempi keskiluokka voi rauhassa kannattaa monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta, koska se ei haittaa arkielämää.

[Louhi]

Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.

White flight estetty. Ei syytä huoleen. Tilanne normaali.

Seuraava askel on yksityiset koulut joihin kaikilla ei ole varaa ja jotka eivät ole nykyisten julkisten tasoisia.

Ruotsissa ongelma on ratkaistu juuri yksityisillä kouluilla, jotka saavat valtion tukea. Näin ylempi keskiluokka voi rauhassa kannattaa monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta, koska se ei haittaa arkielämää.

FB:n välityksellä PerusSuomalaisten vaalivoitosta reuhanneet kaverini ovat olleet huolissaan rasismista ja maahanmuuttajien ulosheittomeiningistä ja natsismista. Yksikään heistä ei ole missään lähemmissä tekemisissä mamu -ongelman kanssa. Eli, mitä ärhäkämpi suvaitsija sitä kauempana lähiöstä.

[MaisteriT]

Tämähän näkyy äänestyskartoissa. RKP ei asu Vesalassa. Myöskin näkyy, miten asiat avautuvat iän myötä. Korkeakouluopiskelijat, eritysesti nuoret naiset eivät ole vielä oppineet. Onneksi kuitenkin elänkokemys auttaa.

[Maastamuuttaja]

Aatos Erkko jatkaa johdonmukaisesti valitsemallaan linjalla, painosluvuista piittaamatta. No, onhan miehellä varaa. Mutta kuka huolii työttömiksi jäävät hesarin toimittajat? Mihin sellaiset kelpaavat? Mokuteollisuuskaan ei pysty kaikkia työllistämään.

[Lalli IsoTalo]

Kontulua 2011: Somali, suomi, urdu, suomi, suomi, suomi, somali, suomi, suomi, persia, venäjä, somali.

Kontula 1966: Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen ja Kekkonen.

[nimetönkeskustelija]

Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.

White flight estetty. Ei syytä huoleen. Tilanne normaali.

Seuraava askel on yksityiset koulut joihin kaikilla ei ole varaa ja jotka eivät ole nykyisten julkisten tasoisia.

Voi myös muuttaa pääkaupunkiseudulta pois tai sitten voi muuttaa PK-seudun ympäryskuntiin, jotka ovat hämmästyttävän mamuköyhiä toistaiseksi. Helsingin kaupunginvaltuusto ei voi pakottaa ihmisiä pistämään lapsensa mamukouluihin vielä.

[Saippuakupla]

Opettajien etujärjestö: "Ei maahanmuuttajien kiintiöitä kouluihin"
8.5.2011 klo 11:01

Helsingin Sanomien mukaan suomalaisperheet ovat alkaneet karttaa Helsingissä lähikouluja, joissa on paljon maahanmuuttajia. Tunnetaanko ilmiö opettajanhuoneissa, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutusasiain päällikkö Heljä Misukka?

"Ilmiö ei ole uusi. Aiemmin vanhemmat ovat halunneet lapsen tiettyyn kouluun esimerkiksi harrastuksen tai kielivalinnan takia, nyt se liittyy maahanmuuttoon."

Kantaväestön huono-osaiset ja maahanmuuttajat kasautuvat usein vuokralähiöihin. Ovatko koulut huonon kaupunkisuunnittelun maksumiehiä?

"Uusia asuinalueita suunniteltaessa pitäisi suosia monipuolista rakentamista, mutta aina sitä ei ole helppoa toteuttaa. Lisäksi jollakin alueella voi olla yksi vuokratalokortteli ja omakotitaloja. Vaikuttaa siltä, että joskus vauraiden perheiden vanhemmille ei sovi, että heidän lapsensa käyvät samaa lähikoulua vuokratalojen lasten kanssa."

Suhtautuvatko suomalaislapset eri tavalla monikulttuuriseen kouluun kuin vanhempansa?

"Lapset suhtautuvat yleensä avoimesti eri kulttuureihin. Vanhemmat ovat eri sukupolvea, he eivät ole tottuneet monikulttuurisuuteen. Iso osa heistä tekee kouluvalintoja mielikuvien ja huhujen perusteella."

Miten koulu voi kasvattaa vanhempia?

"Ei ole koulun tehtävä kasvattaa vanhempia. Mutta jos koulussa on hyvä henki, rehtori ja opettajat taitavia ja olosuhteet muutoin kunnossa, monikulttuurisuus kääntyy positiivisuudeksi. Jokainen oppilas voi olla ylpeä omasta äidinkielestään ja oppia mallin, että meitä on moneksi."

"Toisaalta on ongelma, jos suurin osa koulun oppilaista on maahanmuuttajien lapsia. Silloin he eivät kuule eivätkä opi kunnolla alkuperäistä suomen kieltä lasten keskinäisessä kanssakäymisessä."

Pitäisikö kouluissa olla maahanmuuttajakiintiö?

"OAJ ei kannata kiintiötä. Laki lähtee siitä, että lapsella on oikeus lähikouluun. Millä perusteella toisella lapsella on suurempi oikeus lähikouluun kuin jollakin toisella? Osa opettajista toivoisi kiintiötä, mutta OAJ:n mielestä on etsittävä muita keinoja."

Millä keinoin estetään jako A- ja B-kouluihin?

"Olisi katsottava, että oppilaat jakautuisivat mahdollisimman tasaisesti eri kouluihin. Toinen keino on tukea kouluja, joissa on paljon ulkomaalaistaustaisia tai muutoin erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Pieni, 10-15 lapsen ryhmä olisi ihanteellinen, siitä hyötyvät eniten heikot oppilaat ja muut erityisryhmät."

Ovatko suomalaislasten oppimistulokset heikompia kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia?

"Suomi on saanut kiitosta juuri siitä, että erot oppimistuloksissa ovat olleet pienet. Nyt on hiljaisia signaaleja, että erot oppimistuloksissa ovat kasvamassa tyttöjen ja poikien, koulujen ja eri alueiden välillä. Keskeinen tekijä on tietoyhteiskunnan ja median murros, lasten ja nuorten kulttuuri on erilaista kuin 10-20 vuotta sitten."

Eduskuntavaalien jälkeen on vaadittu tiukennuksia maahanmuuttoon. Voiko kasvava ulkomaalaiskriittisyys näkyä koulussa?

"Lapset oppivat asenteita kotona, ja niitä on koulun vaikea muuttaa."

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/opettajien-etujarjesto-ei-maahanmuuttajien-kiintioita-kouluihin

[juge]

Ovatko suomalaislasten oppimistulokset heikompia kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia?

"Suomi on saanut kiitosta juuri siitä, että erot oppimistuloksissa ovat olleet pienet. Nyt on hiljaisia signaaleja, että erot oppimistuloksissa ovat kasvamassa tyttöjen ja poikien, koulujen ja eri alueiden välillä. Keskeinen tekijä on tietoyhteiskunnan ja median murros, lasten ja nuorten kulttuuri on erilaista kuin 10-20 vuotta sitten."

Vastaaja sivuttaa olennaisen kysymyksen täysin. Väitän, että vastaus on "Kyllä, suomalaiset menestyvät huonommin mamukouluissa". Siitä ei vain saa puhua.

[Lalli IsoTalo]

Vastaaja sivuttaa olennaisen kysymyksen täysin.

Vastaus on kaivettavissa esiin rivien välistä käyttämällä ylivertaista editointitekniikkaa.

...erot oppimistuloksissa ovat kasvamassa ... eri alueiden välillä. Keskeinen {selittävä} tekijä on ... {moni}kulttuuri ...

[nuiv-or]

Kuinkas paljon vaikeammaksi se koulunkäynti on nykyään sitten muuttunut? Ajattelen omaa tytärtäni joka oppi 5-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan yksinkertaisia yhteen-ja vähennyslaskuja ja kun hän vuoden päästä menee kouluun niin raahaa koko koululuokkaansa jäljessä ja metelöi ja häiriköi tunneilla koska ei osaa yhtä hyvin asioita kuin aidot suomalaiset. Taitaa eniten häiritä kuitenkin lapsen nimi kuin käytös näissäkin tapauksissa.

Miksi 6-vuotiaana kouluun, ja miksei osaa yhtä hyvin asioita kuin "aidot suomalaiset"? Käsittääkseni sinä olet suomalainen, joten pennullasi on suomalaiset geenit, eli on aito suomalainen.

Nimen voi muuttaa 91 eurolla (http://maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/), jos noin rasistiksi on äitynyt meno siellä etelässä.