QuoteSampo-konsernin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos leikkaisi sosiaalietuudet alle 25-vuotiailta. Lisäksi Wahlroos luopuisi kokonaan nykyisin Suomessa EU:n erityisluvin myönnettävästä 141-maataloustuesta. Wahlroos nostaa vuosittain noin 300 000 euron maataloustuet.
Elinkeinoelämän keskusliiton veroseminaarissa lennokkaan alustuksen pitänyt Björn Wahlroos esitteli oman neljän kohdan leikkauslistansa. Wahlroosin listalla kyytiä saisivat niin nuorten nostamat opintotuet kuin sosiaalietuudet.
Wahlroosin leikkauslistan kärkeen nousevat "järjettömät" etuudet.
- Ensimmäinen järjetön tuki on opintotuen maksaminen yli viisi vuotta opiskelleille. Se ei ole vain järjetöntä, se on moraalitonta, Wahlroos lataa.
Wahlroosin lista jatkuu elinkeinotukiin, joita hän on aikaisemminkin esittänyt leikattavaksi. Nyt piikki osuu aluepolitiikkaan.
- Ennen kaikkea kyse on elinkeinotuista, joilla on jokin aluepoliittinen liitännäisyys. Eivät yritykset lähtökohtaisesti tarvitse mitään tukia, ei niille kuulu maksaa mitään tukia. Eikä varsinkaan silloin, kun tuella yritetään saada yritys tekemään järjetön sijoittumispäätös alueelle, jossa sillä ei ole menestymisen mahdollisuuksia.
Kolmantena kohteena Wahlroos listaa kansallisen maataloustuen. Suomen yksi suurimmista maataloustukien nostajista haluaisi lopettaa EU:n erityisluvalla maksettavan 141-tuen.
- Itse marssisin Brysseliin ja lupaisin, että luovumme 141-tuesta, mikäli Brysselissä suostutaan tiettyihin pieniin yksityiskohtiin. Itse asiassa Bryssel on valmis maksamaan merkittävästi päästäkseen tästä kansallisesta erityistuesta eroon.
Viimeisinä Wahlroosin neljän leikkauksen listalla on toimeentulotuen poistaminen alle 25-vuotiailta. Wahlroosin mukaan alle 25-vuotiaita ei saa "paapoa" yhteiskunnan tukiluukkujen asiakkaiksi.
- Hirvittävä häly nousi esityksestä, että koulutuspaikasta kieltäytyvältä nuorelta leikattaisiin 20 prosenttia toimeentulotuesta. Tuli vain mieleeni, että ei kai ne hullut maksa toimeentulotukea keskisormea koulutukselle näyttäville.
Wahlroosin mukaan koko sosiaalietuusjärjestelmän ongelmana on, ettei se nykyisellään kannusta työntekoon. Wahlroos perääkin päätöksiä ja askelia perustulon käyttöönottamiseksi.
- Meidän on saatava aikaan järjestelmä, jossa osa-aikatyön vastaanottaminen ei heti johda sosiaaliturvan menettämiseen. Tämä on askel kohti kansalaispalkkaa ja se tärkeä askel on otettava.
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/02/wahlroos_leikkaisi_maataloustuet_ja_nuorten_sosiaalietuudet_2370076.html
Aika moni pitää välivuoden opiskeluista työn vuoksi ja on silti oppilaitoksen kirjoilla. Muistikohan Nalle tuota?
Perustulomallille tekee pirun hyvää PR:rää kun Nallen kaltainen raharössi puffaa sitä. 8)
Quote from: Timo Hellman on 16.02.2011, 21:30:32
Aika moni pitää välivuoden opiskeluista työn vuoksi ja on silti oppilaitoksen kirjoilla. Muistikohan Nalle tuota?
Perustulomallille tekee pirun hyvää PR:rää kun Nallen kaltainen raharössi puffaa sitä. 8)
Nalle ei ehkä tajua olevansa ns. negatiivinen referenssi.
Perustulon avulla taattaisiin maanviljelijöillekin perustoimeentulo, jos maataloustukia joudutaan leikkaamaan.
Kun ihminen joka Suomessa saa maataloustukia miltei eniten sanoo, että maataloustuet pitää lakkauttaa, pitää ne silloin lakkauttaa. Näin sanoo järki.
Quote from: Pliers on 16.02.2011, 22:12:12
Kun ihminen joka Suomessa saa maataloustukia miltei eniten sanoo, että maataloustuet pitää lakkauttaa, pitää ne silloin lakkauttaa. Näin sanoo järki.
Entäpä kun ihminen, joka on melkein niin kaukana kuin mahdollista siitä että tarvitsisi toimeentulotukea, sanoo jotain nuorten toimeentulotuesta...?
Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.
Muuhun kantaa ottamatta, ainakin opintotuesta valittaminen on tyhmää. Ensinnäkin se on pieni. Toiseksi, se ei ole vastikkeeton: Kela vaatii sen vastineeksi tietyn määrän opintosuorituksia.
Mutta jos esimerkiksi jonkinlainen perustulojärjestelmä tulisi käyttöön, niin silloin tietysti opintotuki voitaisiin (haluttaessa) lopettaa ilman, että suuria järkytyksiä aiheutuisi.
Quote from: Parasiittiö on 16.02.2011, 22:58:27
Muuhun kantaa ottamatta, ainakin opintotuesta valittaminen on tyhmää. Ensinnäkin se on pieni. Toiseksi, se ei ole vastikkeeton: Kela vaatii sen vastineeksi tietyn määrän opintosuorituksia.
Opintotuki pitäisi muuttaa puhtaasti suoritusperusteiseksi. x euroa/ opintoviikko, vai pistekö se nykyisin on?! Ilman mitään tulorajahöpötyksiä ja ilman itkuvirsiä. Reilu peli kaikille, paitsi punaviiniopiskelijoille...
KISS - periaatteella.
Wahlroos ei ole mikään maanviljelijä, ei hänen pidäkään saada maataloustukia.
Ja toiset maisterin tutkinnot vaativat enemmän työtä kuin toiset.
Quote from: Timo Hellman on 16.02.2011, 21:30:32
Aika moni pitää välivuoden opiskeluista työn vuoksi ja on silti oppilaitoksen kirjoilla. Muistikohan Nalle tuota?
Perustulomallille tekee pirun hyvää PR:rää kun Nallen kaltainen raharössi puffaa sitä. 8)
Eiköhän mies tarkoita opintotukivuosia, töissä käydessä niitä ei nostella.
Quote from: JR on 16.02.2011, 22:42:39
Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.
True dat. Suomalainen vilja on sitäpaitsi melkein luomua verrattuna lämpimämpien maiden viljaan, koska viileämmän ilmaston takia torjunta-aineita ei tarvita läheskään niin paljon.
Itse olen jo opintotukeni käyttänyt(olen siis suorittamassa toista tutkintoani) ja voi pojat että on tullu ryypättyä. Olen myös matkustellut opiskeluainanani, koska kesätöistä on jäänyt aina rahaa yli. En ole valmistunut käytännössä siksi, että opiskelijaelämä on ollut niin hubaa. Jos olisin joutunut ottamaan opintolainaa, koulut olisi suoritettu jo aika päiviä sitten.
Vasta nyt opintotuen loputtua ja aikuistumisen myötä olen määrätietoisesti alkanut suorittaa opintoja töiden ohessa.
Quote from: Ystävä on 16.02.2011, 23:24:11
Quote from: JR on 16.02.2011, 22:42:39
Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.
True dat. Suomalainen vilja on sitäpaitsi melkein luomua verrattuna lämpimämpien maiden viljaan, koska viileämmän ilmaston takia torjunta-aineita ei tarvita läheskään niin paljon.
Itse olen jo opintotukeni käyttänyt(olen siis suorittamassa toista tutkintoani) ja voi pojat että on tullu ryypättyä. Olen myös matkustellut opiskeluainanani, koska kesätöistä on jäänyt aina rahaa yli. En ole valmistunut käytännössä siksi, että opiskelijaelämä on ollut niin hubaa. Jos olisin joutunut ottamaan opintolainaa, koulut olisi suoritettu jo aika päiviä sitten.
Vasta nyt opintotuen loputtua ja aikuistumisen myötä olen määrätietoisesti alkanut suorittaa opintoja töiden ohessa.
Heh. Kippis. Mutta ainakin elämänkemusta ja sivistystä on tullut hankituksi? Ja pirun paljon hyviä juttuja kerrottavaksi romahduksen jälkeisessä maailmassa nuotion ääressä lastenlapsille? ;)
T. +330 opintoviikkoa..
Kun opintotukikuukaudet on kulutettu loppuun, niin voi alkaa nostaa toimeentulotukea, jos sen saannin edellytykset täyttyy. Toimeentulotuki on selkeästi parempaa kuin opintotuki. Opintotukea pitäisi korottaa vastaamaan sosiaalipummien tukimäärää. Onko oikein, että sosiaalipummit saa paljon enemmän rahaa kuin ahkerat opiskelijat? Opintotuen korvaaminen perustulolla ratkaisisi tämänkin ongelman.
Quote from: Mika.H on 16.02.2011, 23:07:02
Opintotuki pitäisi muuttaa puhtaasti suoritusperusteiseksi. x euroa/ opintoviikko, vai pistekö se nykyisin on?! Ilman mitään tulorajahöpötyksiä ja ilman itkuvirsiä. Reilu peli kaikille, paitsi punaviiniopiskelijoille...
Hohhoh, mitäs se ketään hyödyttää jos joku suorittaa 400 opintoviikkoa vaikkapa arkeologiaa tai naistutkimusta?
Opiskelulle on hölmöä asetttaa kannustimia, koska silloin opiskellaan liikaa. Parasta olisi jos opiskelijat joutuisivat opiskelemaan lainarahalla, silloin olisi selvä kannustin mennä töihin.
Quote from: JR on 16.02.2011, 22:42:39
Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.
Hinnat nousisivat tietysti ihan luonnollisesti, jos maataloustuet lopetettaisiin. Ei kukaan tappiolla myy.
Quote from: hoxpox on 16.02.2011, 23:53:40
Quote from: Mika.H on 16.02.2011, 23:07:02
Opintotuki pitäisi muuttaa puhtaasti suoritusperusteiseksi. x euroa/ opintoviikko, vai pistekö se nykyisin on?! Ilman mitään tulorajahöpötyksiä ja ilman itkuvirsiä. Reilu peli kaikille, paitsi punaviiniopiskelijoille...
Hohhoh, mitäs se ketään hyödyttää jos joku suorittaa 400 opintoviikkoa vaikkapa arkeologiaa tai naistutkimusta?
Opiskelulle on hölmöä asetttaa kannustimia, koska silloin opiskellaan liikaa. Parasta olisi jos opiskelijat joutuisivat opiskelemaan lainarahalla, silloin olisi selvä kannustin mennä töihin.
Jäikö sinulta jutun pointti tahallaan ymmärtämättä?
Quote from: eliasj on 17.02.2011, 00:03:06
Quote from: JR on 16.02.2011, 22:42:39
Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.
Hinnat nousisivat tietysti ihan luonnollisesti, jos maataloustuet lopetettaisiin. Ei kukaan tappiolla myy.
Tuo on muuten ehkä maailman yleisin vale.
Quote from: hoxpox on 16.02.2011, 23:53:40
Quote from: Mika.H on 16.02.2011, 23:07:02
Opintotuki pitäisi muuttaa puhtaasti suoritusperusteiseksi. x euroa/ opintoviikko, vai pistekö se nykyisin on?! Ilman mitään tulorajahöpötyksiä ja ilman itkuvirsiä. Reilu peli kaikille, paitsi punaviiniopiskelijoille...
Hohhoh, mitäs se ketään hyödyttää jos joku suorittaa 400 opintoviikkoa vaikkapa arkeologiaa tai naistutkimusta?
Opiskelulle on hölmöä asetttaa kannustimia, koska silloin opiskellaan liikaa. Parasta olisi jos opiskelijat joutuisivat opiskelemaan lainarahalla, silloin olisi selvä kannustin mennä töihin.
Jep. Arkeologiahan on täysin turhaa, verrattuna naistutkimukseen. Ja toki 400 opintoviikkoa voi "suorittaa" naistutkimuksesta. Jep.
Vaikka en ole viimeisen korkein fani, niin, jotain rajaa asian ymmärtämiseen, ennen kommentoimista, kiitos!
Quote from: eliasj on 17.02.2011, 00:03:06
Quote from: JR on 16.02.2011, 22:42:39
Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.
Hinnat nousisivat tietysti ihan luonnollisesti, jos maataloustuet lopetettaisiin. Ei kukaan tappiolla myy.
Ulkomaisille maataloustuotteille ilmeisesti asetettaisiin jonkinlainen suojatulli? Muutenhan kaikki vaan ostaisi ulkomaiden tuettuja tai muuten vaan halvoilla työvoima- ja ympäristökustannuksilla tuotettuja maataloustuotteita ja Suomen maatalous katoaisi.
Jaa. Eihän sitä nykään paljoa päälle viittä vuotta opiskella opintotuella. Jos opiskelee ympärivuotisesti 12 kk/v ja korkeakoulussa maksimina on 70 kk tuet, niin saadaan revittyä yhteensä 5 v ja 10 kk irti tukia ja tuohon (70 kk) tarvitaan ilmeisesti jo toinen tutkintokin. Sikäli kummastuttaa tuon leikkauksen tuomat "isot" hyödyt. Sossupummina käärisi tuolta ajalta paremmat rahat, jos tuossa olikin se moraalinen kanta.
Kyllä leikattavaa löytyy ja runsasti ja myös opintosysteemistäkin. Täällä koulutetaan ihmisiä aivan liikaa. Jokin hintalappu olisi varmaan hyvä.
Quote from: Mika.H on 17.02.2011, 00:04:45
Quote from: eliasj on 17.02.2011, 00:03:06
Quote from: JR on 16.02.2011, 22:42:39
Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.
Hinnat nousisivat tietysti ihan luonnollisesti, jos maataloustuet lopetettaisiin. Ei kukaan tappiolla myy.
Tuo on muuten ehkä maailman yleisin vale.
Miksi hinnat eivät nousisi? Suomalaisten tuotteiden hinnat nousisivat ainakin lyhyellä aikavälillä. Tietysti jos hinnoissa on tällä hetkellä paljon ilmaa, niin hinnat eivät välttämättä nousisi, mutta en todellakaan usko tähän.
Quote from: Parasiittiö on 17.02.2011, 00:18:39
Quote from: eliasj on 17.02.2011, 00:03:06
Quote from: JR on 16.02.2011, 22:42:39
Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.
Hinnat nousisivat tietysti ihan luonnollisesti, jos maataloustuet lopetettaisiin. Ei kukaan tappiolla myy.
Ulkomaisille maataloustuotteille ilmeisesti asetettaisiin jonkinlainen suojatulli? Muutenhan kaikki vaan ostaisi ulkomaiden tuettuja tai muuten vaan halvoilla työvoima- ja ympäristökustannuksilla tuotettuja maataloustuotteita ja Suomen maatalous katoaisi.
Tulli pitäisi minusta olla niiden valtioiden tuotteille, jotka maksavat maataloustukia omille maanviljelijöilleen. Muuten suomalaisetkin tietysti hyötyisivät halvemmasta ruuasta. Jos, huom. jos, olisi vaarana, että maatalous katoaisi kokonaan Suomesta, sitä pitäisi tukea, mutta erittäin pienellä summalla. Tosin olen kuullut sellaistakin, että ruuan säilöntä hätätilaa varten on parempi keino kuin oman tuotantokapasiteetin ylläpitäminen, mutta en mene yksityiskohtiin tämän tarkemmin.
Minusta Suomen ei kannata poistaa tukia ainoana EU-maana (eikö ne muuallakin olek äytössä?), mutta itse kannatan EU:n maataloustukien poistamista.
Quote from: Jakerp on 17.02.2011, 00:29:42
Täytyy myöntää, että nuorempana itsekin arvostelin maataloustukiaisia ja olin lähesvarma, että se on hirveää rahan tuhlausta kunnes vanhempana tajusin, että asiat eivät ole aivan näin yksinkertaisia.
Sitten olet varmaan tietoinen kuinka paljon alkutuottaja saa?
Otetaanko esimerkiksi ruis? Katsoppas seuraavan kerran ruisleivän kilohinta ja mieti mitä puliset.
http://www.yrma.net/dokumentit/viljanhinnat.pdf
ps. noilla hinnoilla viljely on jo kannattavaakin.. ilman tukia.
Quote from: Parasiittiö on 17.02.2011, 00:18:39
Quote from: eliasj on 17.02.2011, 00:03:06
Quote from: JR on 16.02.2011, 22:42:39
Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.
Hinnat nousisivat tietysti ihan luonnollisesti, jos maataloustuet lopetettaisiin. Ei kukaan tappiolla myy.
Ulkomaisille maataloustuotteille ilmeisesti asetettaisiin jonkinlainen suojatulli? Muutenhan kaikki vaan ostaisi ulkomaiden tuettuja tai muuten vaan halvoilla työvoima- ja ympäristökustannuksilla tuotettuja maataloustuotteita ja Suomen maatalous katoaisi.
Tullit ei EU-maassa kuulu demokraattisen päätöksenteon piiriin, vaan niistä päätetään Brysselissä. Tämän takia maataloustuki on ainoa keino säilyttää kotimainen ruoantuotanto.
Kyllähän tuo varmaan harmittaa. Kun saisi kuvia siitä, että itse nalle on pellolla kuokkimassa.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2010/01/1039320/wahlroosille-liki-300-000-euroa-maataloustukia
QuoteWahlroosille liki 300 000 euroa maataloustukia
Maataloudelle maksettiin viime vuonna tukea yhteensä 2,1 miljardia euroa. Summa sisältää sekä Euroopan unionin tukijärjestelmän mukaiset tuet että kansallisen maataloustuen.
Tunnetuista elinkeinoelämän johtohenkilöistä eniten tukea sai Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Åminnen kartanon isäntää tuettiin 273 000 eurolla.
Istuvista kansanedustajista maataloustukea sai viime vuonna 14 edustajaa. Suurimmat tuet saivat Timo Kaunisto (kesk.) ja Jari Leppä (kesk.). Kaunisto sai tukea 125 000 euroa ja Leppä 108 000 euroa.
Viinimarjoja ja omenoita tuottava ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.) sai viime vuonna maataloustukea hieman yli 5000 euroa. Väyrysellä on peltoa 6,2 hehtaaria.
Maa-ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ei enää ole itse maataloustuottaja. Hänen molemmat tyttärensä ovat kuitenkin tuottajia. Anttila kommentoi tyttäriensä tukia toteamalla, ettei hän tiedä heidän raha-asioitaan.
Kansanedustajista kolmanneksi eniten tukia sai kokoomuksen Pertti Hemmilä, 79 000 euroa. Entinen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) sai maataloustukea 37 000 euroa ja hiihtäjälegenda Juha Mieto (kesk.) vajaat 7000 euroa.
Maataloustukea saivat myös RKP:n Thomas Blomqvist ja Mats Nylund sekä SDP:n Esa Lahtela.
(MTV3 - STT)
Quote from: Mika.H on 16.02.2011, 23:07:02
Quote from: Parasiittiö on 16.02.2011, 22:58:27
Muuhun kantaa ottamatta, ainakin opintotuesta valittaminen on tyhmää. Ensinnäkin se on pieni. Toiseksi, se ei ole vastikkeeton: Kela vaatii sen vastineeksi tietyn määrän opintosuorituksia.
Opintotuki pitäisi muuttaa puhtaasti suoritusperusteiseksi. x euroa/ opintoviikko, vai pistekö se nykyisin on?! Ilman mitään tulorajahöpötyksiä ja ilman itkuvirsiä. Reilu peli kaikille, paitsi punaviiniopiskelijoille...
KISS - periaatteella.
Vitut. Nykyinen systeemi on oikein hyvä. Tingitään jostain muusta.
Ja jos ihan tarkkoja ollaan mitä nalle sanoi ja mitä ei niin tuo 141-tuki on vain ja ainoastaan yksi pieni osanen koko tukiviidakossa. sen vaikutus on tasan nolla.
"141-tulotukien yhteismäärä vuonna 2008 on enintään 93,9 miljoonaa euroa.!"
media siis jaksaa mokailla muidenkin kuin Jussin kanssa.
Quote from: P on 17.02.2011, 00:12:36
Jep. Arkeologiahan on täysin turhaa, verrattuna naistutkimukseen. Ja toki 400 opintoviikkoa voi "suorittaa" naistutkimuksesta. Jep.
Vaikka en ole viimeisen korkein fani, niin, jotain rajaa asian ymmärtämiseen, ennen kommentoimista, kiitos!
Kummatkin alat ovat täysin turhia.
Arkeologian opettaminen on silti yhteiskunnalle haitallisempaa kuin naistutkimus, sillä arkeologian opiskelijoista osa on järki-ihmisiä ja pärjäisi työelämässäkin, mutta ei opi koulussa mitään työelämässä tarvittavia taitoja. Naistutkimusta taas ei kukaan tolkun ihminen edes ala opiskelemaan, joten sen opettaminen ei vähennä tuottavaa työvoimaa.
Quote from: eliasj on 17.02.2011, 00:03:06
Quote from: JR on 16.02.2011, 22:42:39
Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.
Hinnat nousisivat tietysti ihan luonnollisesti, jos maataloustuet lopetettaisiin. Ei kukaan tappiolla myy.
Hinnat laskee -> tuotannon ja tuottajien määrä laskee. Hinnat nousee -> tuotannon ja tuottajien määrä nousee. Mutta, jos tuet lopetetaan -> hinnat eivät nouse -> ???
Tulee yllätyksenä, että poistamista vaatii mies, jonka lompakkoon ei taida tehdä kummempaa lovea :)
Quote from: xor_rox on 17.02.2011, 00:49:05
Quote from: eliasj on 17.02.2011, 00:03:06
Quote from: JR on 16.02.2011, 22:42:39
Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.
Hinnat nousisivat tietysti ihan luonnollisesti, jos maataloustuet lopetettaisiin. Ei kukaan tappiolla myy.
Hinnat laskee -> tuotannon ja tuottajien määrä laskee. Hinnat nousee -> tuotannon ja tuottajien määrä nousee. Mutta, jos tuet lopetetaan -> hinnat eivät nouse -> ???
Maatalous on asia, johon ei ihan lyhyesti voi perustella mitään.
Optimitilanne olisi, ettei olisi tukia ja ihmiset haluaisivat lähiruokaa tai ainakin kotimaista. Tuolloin voittaisivat alkutuottajat ja loppuasiakkaat. Välikädet voittavat nyt.
Ps kilo ruista maksoi viime vuonna n.10 centtiä alkutuottajalta ostettuna.
Ruisleipä, jossa on mukana myös hiiva ja vesi, sekä paketti, maksoi n. 3,5-5 euroa per kilo. Suurin osa rukiista tuli vielä Puolasta, joten kotimainen ruisleipä oli lähinnä vitsi. Vesi siinä oli tosin kotimaista.
Quote from: zippo on 17.02.2011, 00:55:13
Tulee yllätyksenä, että poistamista vaatii mies, jonka lompakkoon ei taida tehdä kummempaa lovea :)
Nalle on
ylivoimaisesti Suomen parhain yritysjohtaja, jonka poliittisia ajatuksia kannattaa kuunnella. Tarkasti.
Quote from: xor_rox on 17.02.2011, 00:49:05
Quote from: eliasj on 17.02.2011, 00:03:06
Quote from: JR on 16.02.2011, 22:42:39
Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.
Hinnat nousisivat tietysti ihan luonnollisesti, jos maataloustuet lopetettaisiin. Ei kukaan tappiolla myy.
Hinnat laskee -> tuotannon ja tuottajien määrä laskee. Hinnat nousee -> tuotannon ja tuottajien määrä nousee. Mutta, jos tuet lopetetaan -> hinnat eivät nouse -> ???
En nyt ymmärrä, tämänhän pitäisi olla ihan simppeli asia. Jos maataloustuet lopetettaisiin, maanviljelijän tulot laskisivat. Siksi hänen täytyisi nostaa hintojaan korvaamaan tämä tulojen väheneminen. Tämä saattaisi toki pienentää kysyntää, ja jos maanviljelystä tulisi kannattamatonta, hänen yrityksensä menisi konkurssiin. Jos tuotteelle ei ole kysyntää hinnalla, jolla tuottaminen on kannattavaa, tuotetta ei pystytä myymään. Niin yksinkertaista.
QuoteEn nyt ymmärrä, tämänhän pitäisi olla ihan simppeli asia. Jos maataloustuet lopetettaisiin, maanviljelijän tulot laskisivat. Siksi hänen täytyisi nostaa hintojaan korvaamaan tämä tulojen väheneminen. Tämä saattaisi toki pienentää kysyntää...
Tämä lopettaisi kysynnän lähes kokonaan, koska kotimainen ruoka olisi liian paljon ulkomaalaista tuontiruokaa kalliimpaa. Seurauksena kotimainen ruoantuotanto loppuu. Tilannetta ei voisi tuontitulleilla korjata, koska päätösvalta Suomen tulleista ei kuulu suomalaisille.
Quote from: Uljanov on 17.02.2011, 01:22:32
QuoteEn nyt ymmärrä, tämänhän pitäisi olla ihan simppeli asia. Jos maataloustuet lopetettaisiin, maanviljelijän tulot laskisivat. Siksi hänen täytyisi nostaa hintojaan korvaamaan tämä tulojen väheneminen. Tämä saattaisi toki pienentää kysyntää...
Tämä lopettaisi kysynnän lähes kokonaan, koska kotimainen ruoka olisi liian paljon ulkomaalaista tuontiruokaa kalliimpaa. Seurauksena kotimainen ruoantuotanto loppuu. Tilannetta ei voisi tuontitulleilla korjata, koska päätösvalta Suomen tulleista ei kuulu suomalaisille.
Täyttä höpinää.
Alkutuottajan saama korvaus on todellakin murto-osa lopputuotteesta. Alviakin saa valtio huomattavasti enemmän kuin alkutuottaja raaka-aineestaan.
Maatalouden nykytilanne on suurempaa kusetusta ja mielikuvapelleilyä kuin maahanmuuttopolitiikka. Maahanmuutto-ongelmien ratkaisun jälkeen Hommafoorum voisi keskittyä maatalousjuttuihin. Niissä olisi todellakin korjattavaa. Silleen ihan aikuisten oikeesti..;)
Quote from: Mika.H on 17.02.2011, 01:29:21
Quote from: Uljanov on 17.02.2011, 01:22:32
QuoteEn nyt ymmärrä, tämänhän pitäisi olla ihan simppeli asia. Jos maataloustuet lopetettaisiin, maanviljelijän tulot laskisivat. Siksi hänen täytyisi nostaa hintojaan korvaamaan tämä tulojen väheneminen. Tämä saattaisi toki pienentää kysyntää...
Tämä lopettaisi kysynnän lähes kokonaan, koska kotimainen ruoka olisi liian paljon ulkomaalaista tuontiruokaa kalliimpaa. Seurauksena kotimainen ruoantuotanto loppuu. Tilannetta ei voisi tuontitulleilla korjata, koska päätösvalta Suomen tulleista ei kuulu suomalaisille.
Täyttä höpinää.
Alkutuottajan saama korvaus on todellakin murto-osa lopputuotteesta. Alviakin saa valtio huomattavasti enemmän kuin alkutuottaja raaka-aineestaan.
Maatalouden nykytilanne on suurempaa kusetusta ja mielikuvapelleilyä kuin maahanmuuttopolitiikka. Maahanmuutto-ongelmien ratkaisun jälkeen Hommafoorum voisi keskittyä maatalousjuttuihin. Niissä olisi todellakin korjattavaa. Silleen ihan aikuisten oikeesti..;)
Tässä tapauksessa kannattaa etsiä se musta aukko, jonne maatalouden tukemiseen käytetyt miljardit katoavat. Sen löytäjästä tulee rikas.
Quote from: Miniluv on 16.02.2011, 22:13:55
Quote from: Pliers on 16.02.2011, 22:12:12
Kun ihminen joka Suomessa saa maataloustukia miltei eniten sanoo, että maataloustuet pitää lakkauttaa, pitää ne silloin lakkauttaa. Näin sanoo järki.
Entäpä kun ihminen, joka on melkein niin kaukana kuin mahdollista siitä että tarvitsisi toimeentulotukea, sanoo jotain nuorten toimeentulotuesta...?
No tämä. Saa mukavasti tukiaisia, mutta sitten sanoo ettei köyhät niitä sais saada :)
Quote from: Mika.H on 17.02.2011, 00:58:01
Maatalous on asia, johon ei ihan lyhyesti voi perustella mitään.
Optimitilanne olisi, ettei olisi tukia ja ihmiset haluaisivat lähiruokaa tai ainakin kotimaista. Tuolloin voittaisivat alkutuottajat ja loppuasiakkaat. Välikädet voittavat nyt.
Jakeluketju ja kauppaliikkeet ottavat siis suurimman siivun. Miten ajattelit siis ratkaista asian siten, että tuottajien määrä ei vähene? Vai pitäisikö tuottajien määrän vähentyä mielestäsi?
Quote from: xor_rox on 17.02.2011, 01:51:27
Quote from: Mika.H on 17.02.2011, 00:58:01
Maatalous on asia, johon ei ihan lyhyesti voi perustella mitään.
Optimitilanne olisi, ettei olisi tukia ja ihmiset haluaisivat lähiruokaa tai ainakin kotimaista. Tuolloin voittaisivat alkutuottajat ja loppuasiakkaat. Välikädet voittavat nyt.
Jakeluketju ja kauppaliikkeet ottavat siis suurimman siivun. Miten ajattelit siis ratkaista asian siten, että tuottajien määrä ei vähene? Vai pitäisikö tuottajien määrän vähentyä mielestäsi?
Tuo määräkysymys on hyvin vaikea asia yleisellä tasolla.
Jos ihannetilaa edelleen haetaan niin vanha osuuskuntapohjainen toimintamalli voisi olla edelleenkin toimiva asia.
Lisäksi loppukäyttäjän ja alkutuottajan olisi lähestyttävä toisiaan. Tuo olisi se juttu millä tuo ideaalitilanne toteutuisi.
Yksinkertaisesti tuota alan ongelmaa kannattaa tosiaan lähestyä leivän hinnan kautta.
Raaka-aine on mitä on, siihen hieman kuljetusta, mylly, leipomo, kuljetus ja loppuasiakas. Ei tuon yhtälön pitäisi niin hemmetin vaikea olla. Nyt se kuitenkin sitä on.
Täysin vailla riidanhaastamistarvetta haluaisin kysyä, miksi suurtilatyyppinen tehomaatalous ei onnistu Suomessa? Tähän se on mennyt kaikkialla(?), jossa ruoantuotanto on siirtynyt liiketoiminnaksi. Nykyinen järjestelmähän tekee mahdolliseksi sen, että ammatinharjoittajat voivat ylläpitää verrattain pienikokoisia plänttejä, joiden sisäinen tuotantoketju tarvitsee joka tapauksessa ne samat koneet ja rakennukset kuin naapurin isäntäkin.
Näen tukitoiminnan yksinkertaisesti pientilallisuuden ylläpitojärjestelmänä. Mikäli tukea supistetaan merkittävästi tai se lakkautetaan, lähtevät pellot myyntiin, ellei isäntä viimeisenä kostonaan aloita metsittämisprojektin jälkipolvien iloksi (metsä = rahaa).
Se on selvää, että silmänkantamattomiin ulottuvia peltoja on vaikea viritellä muualle kuin Pohjanmaalle.
Quote from: Timo Hellman on 16.02.2011, 21:30:32
Aika moni pitää välivuoden opiskeluista työn vuoksi ja on silti oppilaitoksen kirjoilla. Muistikohan Nalle tuota?
Yhdestoista välivuosi tulee kohta täyteen. Joka vuosi olen ajatellut takaisin luentosaliin siirtymistä, ja joka kerran se on tyssännyt siihen, että pitäisi syödä, asua ja muutkin laskut maksaa. Kun on kerran ehtinyt kotiutua normaaliin elämään, niin on helkkarin vaikea palata (korvatulppineen) soluasuntoon ja nuudelia syömään.
Nallen viiden
kalenterivuoden järjestelmä syntyy siten, että supistetaan pitkän sisällön (oikeita) korkeakoulututkintoja, tehdään kaikille yhteinen vuosikurssikohtainen opintorakenne oikeine lukujärjestyksineen sekä tarjotaan tutkintokohtaista liikkumavaraa hyvin vähän siirtymällä muutamaan koulutyyppiseen valinnaiskurssiin, asetetaan läsnäolopakko kaikkiin luentoihin, seminaareihin ja harjoituksiin sekä ylipäänsä lakkautetaan akateeminen vapaus.
Nalle yksinkertaisesti haluaa ekonomit ja diplomi-insinöörit liukuhihnalta nopeasti yrityskäyttöön ja vaivatta vaihtokelpoisiksi samalla tavoin kuin opistotasolta valmistuneet. Tämä vastaa yritysjohtajan, mutta ei ylemmän toimihenkilön käsitystä itsestään.
Mika H sen jo sanoi, alkutuottajan ja loppukäyttäjän on lähestyttävä. Pari kuukautta sitten oli lehdessä juttu lihantuottajasta joka haluaisi myydä lihaa suoraan paikallisille. Mutta koska meillä valtio vahtii tarkasti kaikkea, niin se ei onnistu. Tarvitaan "asianmukaiset" teurastamot, lihanjalostamot ym. Ennen joka kylässä oli kylänteurastaja, jolle elikot vietiin ja saatiin lihaa. Jokainen kyläläinen tiesi milloin sitä lihaa on.
Nykyisin melkein ainoa vaihtoehto lehmälle/kanalle on myydä se suurille jalostamoille. Jotka sitten myyvät sen lihan suurella voitolla kuluttajalle. Kesko ja S-ryhmä tukkuineen vetävät jos jonkin verran välistä. vai miten voidaan molemmille lyödä yhteensä miljardin verran voittoa vuosittain?
Hankala aihe, voitaisiin perustaa FarmiHomma jossa ratkaistaan maatalouden ongelmat.
Quote from: Mika.H on 17.02.2011, 00:58:01
Ps kilo ruista maksoi viime vuonna n.10 centtiä alkutuottajalta ostettuna.
Ruisleipä, jossa on mukana myös hiiva ja vesi, sekä paketti, maksoi n. 3,5-5 euroa per kilo. Suurin osa rukiista tuli vielä Puolasta, joten kotimainen ruisleipä oli lähinnä vitsi. Vesi siinä oli tosin kotimaista.
No jaa nillitystä mutta jo vehnänkin hinta viljapörsseissä on lähempänä 300 € / t eli 30 c / kg ja ruis on paljon kalliimpaa. Sitten siitä pitää vielä jauhaa niitä jauhoja..
Leivän leipominen ei ole myöskään mikään kultakaivos, Suomessa on joutunut lopettamaan todella paljon leipomoita viime vuosikymmmeninä. Jäljelle on jäänyt pari jättiä ja lähinnä pikkuleipomoita jotka useinkin voivat myydä ainakin osan tuotannosta suoraan kuluttajalle.
Siitä pääsemmekin leivän hintaan: kauppa se rahastaa sillä leivällä.
"Retroleipää" ketjussa käydään näköjään keskustelua tavoista säästää leipärahaa kiljun raaka-aineisiin. Tämä on totta: leipäkoneet esiin tarjousjauhoja ostamaan niin säästöjä syntyy!
Quote
Leipäkoneet esiin tarjousjauhoja ostamaan niin säästöjä syntyy!
New York Timesin leivänteko-ohje. Leipäkonetta ei tarvita:
http://video.nytimes.com/video/2006/11/07/dining/1194817104184/no-knead-bread.html?scp=1&sq=bread&st=cse
Quote from: JR on 16.02.2011, 22:42:39
Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.
Kun tuo tuki juuri aiheuttaa sen, ettei niin tule koskaan tapahtumaan. Tuki valuu lyhentämättömänä keskusliikkeiden taskuun. Maanviljelijät ovat keskittyneet alkutuotantoon, jonka he kykenevät myymään halvalla (kiitos tukien) keskusliikkeille. Keskusliikkeet taas jalostavat tuotteet ja kykenevät myymään ne euroopan kalleimmalla hinnalla, koska kunnollista kilpailua ei ole. Tämä on se mekaniikka.
Quote from: Uljanov on 17.02.2011, 01:37:06
Tässä tapauksessa kannattaa etsiä se musta aukko, jonne maatalouden tukemiseen käytetyt miljardit katoavat. Sen löytäjästä tulee rikas.
Valitettavasti tälle tiedolle on vaikeaa keksiä ansaintalogiikkaa. Se raha ei koskaan tule etsiytymään keskusliikkeiltä keksijän taskuun.
Quote from: Mika.H on 17.02.2011, 02:11:32
Lisäksi loppukäyttäjän ja alkutuottajan olisi lähestyttävä toisiaan. Tuo olisi se juttu millä tuo ideaalitilanne toteutuisi.
...
Raaka-aine on mitä on, siihen hieman kuljetusta, mylly, leipomo, kuljetus ja loppuasiakas. Ei tuon yhtälön pitäisi niin hemmetin vaikea olla. Nyt se kuitenkin sitä on.
Juuri näin. Cut the middle man.
Quote from: AIP on 17.02.2011, 05:37:44
Täysin vailla riidanhaastamistarvetta haluaisin kysyä, miksi suurtilatyyppinen tehomaatalous ei onnistu Suomessa? Tähän se on mennyt kaikkialla(?), jossa ruoantuotanto on siirtynyt liiketoiminnaksi.
Olen kanssasi täysin eri mieltä. Olisi silkkaa typeryyttä pieneltä maalta yrittää olla halvin. Siihen emme koskaan tule kykenemään. Joku on aina halvempi.
Meidän tulisi keskittyä laatuun eikä määrään. Toistaiseksi Suomea pidetään vielä puhtaana ja vähäsaasteisena maana. Minä hyödyntäisin sitä mielikuvaa. Tehdään maailman arvostetuin luomutuotanto, eikä keskitytä pelkkään alkutuotantoon, vaan jalostetaan se tuotteiksi.
Parman kinkku on jo, mutta entäs Pöytyän lammas?
Ja eikä valde voi ottaa riskiä siitä, että tukien leikkaaminen johtaa tilojen lopettamiskierteeseen. Ei edes tiedetä kerrannaisvaikutuksia niille aloille joita maatalous välilleseti tai välittömästi työllistää. Tuet tuovat kuntiin elintärkeitä verorahoja. Totta. Koko tukijärjestelmä on luotu sellaiseksi ettei siitä voida koskaan luopua.
Jälleen hyviä ideoita nallella :)
Se aiempi kohulause:
QuoteWe can't keep taxing people the way we do and we can't go on subsidising poverty and broken families
Maatalouskeskustelu on yksi lempiaiheitani. Yksinkertainen asia on politisoitu ja byrokratisoitu mahdottomaksi umpisolmuksi.
Fakta on, että kaikkien täytyy syödä. Jonkunlainen huoltovarmuuskin olisi oltava. Siteeraankin Cai-Göran Alexanderia: "Sivistyksen pintakerroksen ja eläimellisyyden välissä on vain kolme ateriaa".
Quote from: Toni Mono on 17.02.2011, 07:54:07
New York Timesin leivänteko-ohje. Leipäkonetta ei tarvita:
http://video.nytimes.com/video/2006/11/07/dining/1194817104184/no-knead-bread.html?scp=1&sq=bread&st=cse
Olen tämän videon nähnyt aikaisemminkin, mutta kun en nyt mikään varsinainen jauhopeukalo ole, niin ovatko videolla leivän paistamiseen käytetyt valurautapadat jotain erikoisia vain leivontaan tarkoitettuja vai käykö tavallinen marketista ostettu valurautapata?
Quote from: JNappula on 17.02.2011, 12:26:33
Quote from: Toni Mono on 17.02.2011, 07:54:07
New York Timesin leivänteko-ohje. Leipäkonetta ei tarvita:
http://video.nytimes.com/video/2006/11/07/dining/1194817104184/no-knead-bread.html?scp=1&sq=bread&st=cse
Olen tämän videon nähnyt aikaisemminkin, mutta kun en nyt mikään varsinainen jauhopeukalo ole, niin ovatko videolla leivän paistamiseen käytetyt valurautapadat jotain erikoisia vain leivontaan tarkoitettuja vai käykö tavallinen marketista ostettu valurautapata?
Heh, itsekin katsoin tuon videon kun tässä oli ja epäilen että mikä vain mikä uunin kestää. Toivottavasti asiantuntijat korjaavat mikäli olen väärässä ettei mene hukkaan taikinat.
En kyllä ymmärtänyt täysin sitä että oliko ne tavallisia jauhoja vai mitä? Esim. jos vehnäjauhoilla koittaisi? (Netin suomenkielisillä sämpyläresepteillä olen kyllä onnistunut tekeen sämpylöitä monestikin, ja kun ei ollut konetta, niin tuttavan äitin reseptillä myös useamman kerran :) )
Quote from: Mika.H on 17.02.2011, 01:29:21
Quote from: Uljanov on 17.02.2011, 01:22:32
QuoteEn nyt ymmärrä, tämänhän pitäisi olla ihan simppeli asia. Jos maataloustuet lopetettaisiin, maanviljelijän tulot laskisivat. Siksi hänen täytyisi nostaa hintojaan korvaamaan tämä tulojen väheneminen. Tämä saattaisi toki pienentää kysyntää...
Tämä lopettaisi kysynnän lähes kokonaan, koska kotimainen ruoka olisi liian paljon ulkomaalaista tuontiruokaa kalliimpaa. Seurauksena kotimainen ruoantuotanto loppuu. Tilannetta ei voisi tuontitulleilla korjata, koska päätösvalta Suomen tulleista ei kuulu suomalaisille.
Täyttä höpinää.
Alkutuottajan saama korvaus on todellakin murto-osa lopputuotteesta. Alviakin saa valtio huomattavasti enemmän kuin alkutuottaja raaka-aineestaan.
Maatalouden nykytilanne on suurempaa kusetusta ja mielikuvapelleilyä kuin maahanmuuttopolitiikka. Maahanmuutto-ongelmien ratkaisun jälkeen Hommafoorum voisi keskittyä maatalousjuttuihin. Niissä olisi todellakin korjattavaa. Silleen ihan aikuisten oikeesti..;)
SAmaa sanovat kaikki maanviljelijätuttuni. Nykyinen järjestelmä on tulonsiirtoa veronmaksajilta viljelijöille jotta heidän tuotteidensa dumppaaminen alihintaan jotenkin pyörisi, ja systeemistä välikädet ja suuret ruoanprosessointikonglomeraatit korjaavat voitot. Tosin EU ei sallisi maatalouspolitiikan järkevöittämistä. Siksi yleensä Eurooppalaiset pienviljelijäliikkeet ovatkin automaattisesti EU-kriittisiä.
Tälläisestä hommaforum-aivoriihestä hyötyisivät erityisesti persut Suomen Maaseudun Puolueen perillisinä, ja myöhemmin myös muutos. Keskustapuolueelta olisi valtavasti ääniä jaossa, mutta persut ovat vielä liian juntteja kehittääkseen niin pitkälle meneviä ongelmien juuriin käyviä linjauksia saadakseen kepulien ääniä ihan kunnolla. Tilanne kuitenkin voi parantua tulevaisuutta kohti.
Erilaiset pienviljelijöiden kansanliikkeet ovat erittäin merkittävä voima muualla maailmassa ja Euroopassa. Persujen tulisi jotenkin liittyä näihin tutustumalla näiden liikkeiden vaatimuksiin. Pontta tulee myös ihan tavallisilta kuluttajilta jotka alkavat olla tietoisempia millaista myrkkyä erilaiset agroteollisuudesta tehdyt prosessiruoat ovat täynnä, ja haluavat enenevissä määrin lähellä tuotettua ruokaa josta voi farmilla käydä tarkistamassa tuotannon olevan just sellaista että tuotteita kehtaa myös syödä. Suomessa eläinten ja kasvien tuotanto on varsin eettistä ja melkein luonnomukaista verrattuna vaikka USAn auswitchia karmeampiin sikatehtaisiin (joista yhdestä sikainfluenssakin lähti liikkeelle) ja umpimyrkytettyihin espanjan mamu-riistotyövoimalla pyöritettyihin tomaattiplantaaseihin tai läpimyrkytteyihin gmo-soijaa entisillä sademetsillä viljeleviin Brasilian plantaaseihin joista tuodaankin tavaraa Suomeen sianrehuksi.
Siitä että suomalainen ruoka on melkein luomua, on todisteena suomalaisen miehen sperman korkea laatu keski-eurooppalaiseen verrattuna. Sen laatu kun melkein suoraan korreloi sen mukaan kuinka paljon ravinnosta tulee erilaisia torjuntamyrkkyjen jäämiä, siittiöt ovat niille herkkiä.
Tästä tulisi jalostaa asteittain Suomelle kilpailuvaltti, koska bulkkimäärässä ja hinnoissa emme voi koskaan kilpailla maataloustuotannossa. Sen sijaan Suomen valttina on karmea talvi mikä pitää tuholaiset kurissa ja minimoi myrkkyjen tarpeen. Euroopassa on ainiaan laajeneva kysyntä puhtaalle, eettisesti ja kontrolloidusti tuotetulle ruoalle. Vain kepu on esteenä sille, ettei Suomessa lähdetä ajamaan tätä määrätietoisemmin.
Lisäksi tulee muistaa kuinka monikulttuurisuuden syventyessä ns. white-flight ilmiöstä tulee aina vaan voimakkaampi yhteiskuntaa muuttava tekijä. Tällöin perämetsien nuivilla kunnanvaltuustoilla varustetut junttikylät alkavat vaikuttaa todella houkuttelevilta Suomalaisen urbaanin alkuperäisasukkaiden silmissä. Eihän kaupungeissa ole edes varaa asua kun kaikki asunnot menevät mamuille, mutta maalta saa halvalla lääniä ja mummonmökkejä. Siksikin maatalouspolitiikan tulisi kytkeytyä osaksi nuivien puolueiden agendaa.
Maatalouden tukemisessa lie kyse kauppapolitiikasta. Suomi voisi ehkä luopua omasta maataloudestaan mutta ensin pitää laskea sekä miettiä muiltakin kanteilta onko se varmasti edes taloudellisesti järkevää. Maatalouteen uppoava tukiraha voidaan joutua ihan helposti antamaan esimerkiksi Puolalle noin verrannollisesti tulevaisuudessa, joka on ennustamaton, koska Suomi ei yksinään päätä euroopan budjeteista. Kyse on siitä, että kaikilla euromailla on maataloutta ja ne kilpailee lähinnä tukieuroista. Minusta kysymys tiivistyy siihen, että paljonko Suomen on kannattavaa maksaa saadakseen saatavissa olevan kokonaispotin kansantalouteensa. On mahdollista, että nykyinen maksu on liikaa, en minä sellaista osaa laskea mutta voin hyvin ajatella, että jollain meijerillä on esim. etua kotimaan tuotannosta. Miten tälle alalle käy, jos esimerkiksi ruotsalainen meijeri jatkaa tämän tunnetun kilpailutekijän nauttimisesta suomalainen ei? Onko näillä tekijöillä merkitystä yhtälössä? Tekijät pitäisi olla kokonaan riisuttuna näkyvissä ennen yksityiskohtien arvostelua.
Wahlroos saattaa olla oikeassakin maataloustukien vähentämisestä mutta luulisin hänen tarkoittavan, että se pitäisi ensisijaiseesti tapahtua koko Euroopan laajuudelta.
Suomessa voitaisiin myös ehkä valita mistä epäkriittisistä omista tuista on kannattavaa luopua. En kuitenkaan ole ollenkaan sitä mieltä, että loppuosa Suomesta pitäisi muuttaa vihreiden haikailemaksi suojelualueeksi ilman mitään toimintaa. Ja monin paikoin maatalouden tuki on kiistämätön tekijä edelleen. Siitä toiminnasta mikä alueilla nyt on, voi 50 vuoden säteellä syntyä vaikka mitä. Tietyt asiat kuten Talvivaaran synty, on osittain seurauksia jonkinmoisen valmiin infran olemassaolosta.
Nopea käännös näissä asioissa ei säästä lyhyellä tähtäimellä kovin paljon ja pitkällä tähtäimellä se voi olla se tekijä, joka vie Suomen pienennetyksi eteläsuomeksi plus suojelureservaatti. Kuitenkin, vaikka sanotaan kehityskulku on nyt näin ja niin ikäänkuin annettuna varmuutena, emme todella tiedä mitä tapahtuu 30-70 vuoden päästä. Vähän samoin kuin ei tiedetä onko täällä silloin islamilainen enemmistö, joka on ihan mahdollinen skenaario ja siksi sitä skenaariota jos emme halua, siihen johtavat avoimet kehityskulut pitäisi saada demokraattiseesti katkaista. Sysäys kaupunkien kasvuun on lopulta aika pieni siemen mutta niin on kutistumiseenkin. Heti tulee mieleen Lahti, jossa ei olisi kenenkään kannalta mitään etua verrattuna Asikkalaan mutta sinne vedettiin rautatie, eikä liene epäselvää kumpi edellisistä on nyt kaupunki ja kumpi kylä. Näkisin niin, ettei ole kauhean järkevää tehdä vuosikymmenten päähän heijastavia massiivisia täyskäännöksiä pelkästään vuoden parin budjettitilanteen takia, vaan pitäisi oikeasti miettiä vaikutuksia pitkälle. Ihan kuten on maahanmuuttoasioissa mielestäni kaikkein tärkein miettiä tulevaisuusvaikutuksia ja päättää sen politiikan suuntaviivat tulevaisuuden todennäköisten vaikutusten kautta.
Quote from: Tilitantti on 17.02.2011, 12:32:12
En kyllä ymmärtänyt täysin sitä että oliko ne tavallisia jauhoja vai mitä? Esim. jos vehnäjauhoilla koittaisi? (Netin suomenkielisillä sämpyläresepteillä olen kyllä onnistunut tekeen sämpylöitä monestikin, ja kun ei ollut konetta, niin tuttavan äitin reseptillä myös useamman kerran :) )
Ilmeisesti puolikarkeata vehnäjauhoa, "regular all-purpose flour". Täytyypä koittaa kuinka käy. Pannu ilmeisesti kuuluu esilämmittää.
http://www.bigoven.com/glossary/All-Purpose%20Flour
Vielä kun osaisi tehdä ohraleipää. Ne on kalliita kaupassa mutta parempia kuin muut leivät. :D
Yritetty on, ei onnistunut. :facepalm:
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/28060/OHRALEIP%C3%84%202%20LEIP%C3%84%C3%84.
Ohjeet helppoja, monia löytyy netistä ihan nimellä, ei vaan osaa.
:roll:
Sitä tarvisi naisen juuri noita varten. Eli ei siis semmosta tyttöstä joita ollut, joita joutuu kuljettaan ravintolaan syömään. Ei ole mitenkään semmonen että ikävä asia olisi, mutta "lähdetään ravintolaan mieluummin" kun sanoo että mitäs ruokaa tehtäisiin. Omat pihvit ei kelpaa, ravintolassa syö. En katkera ole mutta kumminkin. ;D
Nim. Jakerp,
Muuttotappiokunnan syrjäisessä metsässä 10 vuotta asuneena ja yli 10 vuotta aktiivisesti maata ostettavaksi hakeneena, kysyn, mistä mainitsemiasi maatiloja oikein voi ostaa mainitsemallasi "pilkkahinnalla"? Tarkoitan tiloja, joissa voisi jotakin jo touhuta (kooltaan esim. 100 - 500 ha), enkä mökkipalstoja ...
Täälläpäin on tapana hakata metsä hakkuuaukeaksi ja sitten pyytää siitä 2000-3000 e /ha tai myydä metsä hakkaamattomana "hiljaisella" huutokaupalla ennalta valikoidulle ostajaehdokasporukalle jopa alle 1000 e / ha. Pellon myyminen menee aina joko "hiljaisella" huutokaupalla tai ehdolla, ettei uusi omistaja pura olemassa olevia vuokrasopimuksia ... Toinen hauska ilmiö on omistussuhteet: esim. jakamattomien kuolinpesien osaomistajina on jakamattomia kuolinpesiä jne ... Jos joku osakas näkisi valon, ei tila mene myyntiin; kukaan täysipäinen ei osta 5/12 tai 33/64 osaa jostakin tilasta ... Kolmas hauskuus on se, että saat ostaa 2-3 hehtaaria jonkun tilan takanurkkaa, jos rakennat tien perille ja maksat lohkomiskulut ja rajankäynnin ... Mutta kaikki edellä mainitut tapaukset ovat täällä päin poikkeustapauksia; lähes poikkeuksetta voi sanoa, että maa ei tuotteena liiku; ei ole ostettavaa. Ei oikein tällaisessa toimintaympäristöissä pääse toimintaideoitaan toteuttamaan.
Totta; maanomistukseen liittyvässä kulttuurissa on suuria seudullisia eroja, mutta täälläpäin maa makaa näinpäin.
PS: Maalla on hyvä asua, vaikka metsässä asunkin. Suosittelen kaikille – kovin lämpimästi.
Quote from: Jakerp on 17.02.2011, 11:58:49
Jostain syystä uusia maatiloja ei kuitenkaan perusteta katoavien tilalle vaikka suu käy kokoajan tietyllä osalla kaupunkilaisista asiasta josta eivät mitään tiedä.
Minulla on muuten maatila. Saan tukiakin, vaikka entinen kaupunkilainen olen.
Voin kokemuksesta sanoa, että ala vaatisi asennemuutoksen. Ihan jokaisessa portaassa.
Mutta kun tuo maahanmuuttopolitiikka saadaan kuntoon niin aloitetaan sitten tosiaan FarmiHomma.. siihen varmaan saa jo tukiakin..;)
Quote from: hattiwatti on 17.02.2011, 12:38:57
Tästä tulisi jalostaa asteittain Suomelle kilpailuvaltti, koska bulkkimäärässä ja hinnoissa emme voi koskaan kilpailla maataloustuotannossa. Sen sijaan Suomen valttina on karmea talvi mikä pitää tuholaiset kurissa ja minimoi myrkkyjen tarpeen. Euroopassa on ainiaan laajeneva kysyntä puhtaalle, eettisesti ja kontrolloidusti tuotetulle ruoalle. Vain kepu on esteenä sille, ettei Suomessa lähdetä ajamaan tätä määrätietoisemmin.
Kuunnelkaa nyt hyvät ihmiset järjen ääntä! Asia on juuri näin kuten hattiwatti todistaa.
Tämä sama asia tulee vetää kaikkeen toimintaan läpi linjan. Sen sijaan, että yritettäisiin keksiä jotain tekaistua suomiprändiä, tulee meidän meidän ymmärtää, mikä erottaa meidät kaikista muista maista ja keskittyä siihen. Myös matkailussa. Suomessa on huikea luonto ja eläimistö. Joissakin muissakin maissa on, mutta Suomi on läntinen sivistysvaltio, joten tänne on turvallista tulla ja olla.
Tämä asia on meidän kilpailuetumme, puhdas luonto ja rehelliset ihmiset, ei muumi- tai joulupukkimaa. Huvipuistoja on kaikissa maissa.
Quote from: hoxpox on 17.02.2011, 00:48:10
Quote from: P on 17.02.2011, 00:12:36
Jep. Arkeologiahan on täysin turhaa, verrattuna naistutkimukseen. Ja toki 400 opintoviikkoa voi "suorittaa" naistutkimuksesta. Jep.
Vaikka en ole viimeisen korkein fani, niin, jotain rajaa asian ymmärtämiseen, ennen kommentoimista, kiitos!
Kummatkin alat ovat täysin turhia.
Arkeologian kautta saadaan tietoa muun muassa Suomen menneisyydestä. Snellman sanoi, että kansalla joka ei tunne menneisyyttään, ei ole myöskään tulevaisuutta. Kumpaa siis vihaat: Suomen menneisyyden tutkimista vai sivistystä yleisesti?
Pitäisikö kaikkien olla mielestäsi levyseppähitsaajia tai putkimiehiä?
Quote from: Jaakko Sivonen on 17.02.2011, 13:39:16
Quote from: hoxpox on 17.02.2011, 00:48:10
Kummatkin alat ovat täysin turhia.
Arkeologian kautta saadaan tietoa muun muassa Suomen menneisyydestä. Snellman sanoi, että kansalla joka ei tunne menneisyyttään, ei ole myöskään tulevaisuutta. Kumpaa siis vihaat: Suomen menneisyyden tutkimista vai sivistystä yleisesti?
Pitäisikö kaikkien olla mielestäsi levyseppähitsaajia tai putkimiehiä?
No kerropa mitä oleellista uutta tietoa Suomen menneisyydestä ovat arkeologit löytäneet vaikkapa viimeisen kymmenen vuoden aikana?
Quote from: hoxpox on 17.02.2011, 13:50:56
No kerropa mitä oleellista uutta tietoa Suomen menneisyydestä ovat arkeologit löytäneet vaikkapa viimeisen kymmenen vuoden aikana?
http://www.helsinki.fi/arkeologia/kirjasto_arkisto/opinnaytetyot.html#vaitos
Quote from: Jaakko Sivonen on 17.02.2011, 13:39:16
Arkeologian kautta saadaan tietoa muun muassa Suomen menneisyydestä. Snellman sanoi, että kansalla joka ei tunne menneisyyttään, ei ole myöskään tulevaisuutta. Kumpaa siis vihaat: Suomen menneisyyden tutkimista vai sivistystä yleisesti?
Pitäisikö kaikkien olla mielestäsi levyseppähitsaajia tai putkimiehiä?
Naistutkimus nykyisellään on pelkkää feminististä haihattelua, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä.
Arkeologia: http://www.helsinki.fi/arkeologia/opiskelu/haku.html
QuoteArkeologiaan otetaan vuosittain 9 uutta opiskelijaa.
sen sijaan on tärkeä tieteenala.
En ole selvillä arkeologien työllisyystilanteesta, mutta 9 ei kuulosta paljolta, vaikka voi sekin olla liikaa. En tiedä, mitkä muiden yliopistojen sisäänottomäärät ovat. Jos jollakin on tietoa asiasta, niin kertokoon.
Yliopiston tehtävä ei perinteisesti ole ollut vain tuottaa yrityksille työvoimaa, vaan sivistäminen on ollut pääosassa.
Arkeologien kouluttaminen on perusteltua, kunhan opiskelijoille tehdään selväksi, että kyseessä on kutsumusammatti, jossa ei (käsittääkseni) ole käytännössä mahdollisuutta koviin tienesteihin.
Quote from: JNappula on 17.02.2011, 12:26:33
Quote from: Toni Mono on 17.02.2011, 07:54:07
New York Timesin leivänteko-ohje. Leipäkonetta ei tarvita:
http://video.nytimes.com/video/2006/11/07/dining/1194817104184/no-knead-bread.html?scp=1&sq=bread&st=cse
Olen tämän videon nähnyt aikaisemminkin, mutta kun en nyt mikään varsinainen jauhopeukalo ole, niin ovatko videolla leivän paistamiseen käytetyt valurautapadat jotain erikoisia vain leivontaan tarkoitettuja vai käykö tavallinen marketista ostettu valurautapata?
Ei liene väliä. Itse käytän lasista tehtyä uunipataa.
Tosin jos katsot niitä muita NYT-videoita, niin hiivan käyttö on melko turhaa. Ruokasooda tai
leivinjauhe ja loraus etiikkaa, eiku etikkaa, tekee mielestäni ihan yhtä kuohkean limpun, eikä tarvitse venata kymmentä tuntia.
Quote from: Jakerp on 17.02.2011, 14:01:00
Quote from: Tilitantti on 17.02.2011, 12:46:04
Sitä tarvisi naisen juuri noita varten. Eli ei siis semmosta tyttöstä joita ollut, joita joutuu kuljettaan ravintolaan syömään. Ei ole mitenkään semmonen että ikävä asia olisi, mutta "lähdetään ravintolaan mieluummin" kun sanoo että mitäs ruokaa tehtäisiin. Omat pihvit ei kelpaa, ravintolassa syö. En katkera ole mutta kumminkin. ;D
Oma leipomistietotaitoni on kaikki peräisin nykyiseltä vaimoltani. On minulla ollut sata kertaa avuttomampiakin naisia elämäni varrella. Nykyisen puolison kanssa ollaan kyllä oltu varsin hyvissä ruuissa ehkä liiankin, koska viimeisen parin vuoden sisällä se maratoonarin 71kg vartalo on vaihtunut 85kg vartaloon. 180cm pitkällä 85kg on vielä normaali paino, mutta jo sillä rajalla, että menee lievän ylipainon puolelle.
Se on vaikeaa pysyä painoindeksin paremmalla puolella kun oma puoliso osaa vääntää sellaisia herkkuja joita et tiennyt olevan edes olemassa ihan kotioloissa.
Mua opetti ruoanlaitossa mummo (rip) mutten oppinut. Vaikka kuin yritin niin ei tullut yhtä hyviä (sama uuni, samaan aikaan tehtiin.) Taikasormen tarvisi. Ei periintynyt.
E: Ei nyt haukuta äitiä vaikkei sekään osaa. :D
Semmonen italialainen nainen vaikkas ois kiva. Osaisi tehdä ruokaa. Vaan eipä ole toivoa semmoisesta.
Quote from: Jakerp on 17.02.2011, 14:16:44
Quote from: Tilitantti on 17.02.2011, 14:06:39
Mua opetti ruoanlaitossa mummo (rip) mutten oppinut. Vaikka kuin yritin niin ei tullut yhtä hyviä (sama uuni, samaan aikaan tehtiin.) Taikasormen tarvisi. Ei periintynyt.
E: Ei nyt haukuta äitiä vaikkei sekään osaa. :D
Semmonen italialainen nainen vaikkas ois kiva. Osaisi tehdä ruokaa. Vaan eipä ole toivoa semmoisesta.
Täytyy sanoa, että en itsekään aluksi tajunnut miksi vaimon tekemä kerma-kana-tuorepasta maistui sellaiselle, että tuntui että kielitippuu ja omani maistuu pahvilta ainakin sivumakuna vaikka raaka-aineet on samat.
Vuosien varrella oma versioni on lähestynyt maun kanssa vaimon versiota, mutta en vieläkään saa siitä ihan yhtä hyvää. ???
Nyt jo alkoi mietityttään että pitäsko homman treffipalstalle laittaa ilmotus.
No en uskalla, käyn paikallisessa taas kun jaksan lähteä. :facepalm:
Quote from: Jakerp on 17.02.2011, 13:45:12
Suomalainen kuluttaja ostaa ennemmin Kiinassa tuotettuja Nuudeleita ja Riisia, koska ne ovat 30c halvempia kuin Suomalainen ruoka ...
Viimeisetkin maataloustukiaiset halutaan lopettaa, jotta voitaisiin jäädä kokonaan Kiinalaisen ruuan varaan, koska se on niin halpaa.
...
Kyllä sä vain niin, on, että Suomalainen ruoka on tässä maassa hemmettin aliarvostettua ja siitä voisi ihan hyvin maksaa enemmänkin kuin mitä nykyään maksetaan.
Kysymys kuuluu, että mistä mahtaa ruoan aliarvostus johtua? Kun maajussit keskittyvät pelkkään alkutuotantoon, ja myyvät sen keskusliikkeille raaka-aineeksi, puuttuu ruoalta tarina. Suomalainen maatalous on ihan puhdasta kolhoositoimintaa, eikä liiketoimintaa.
Maataloustukiaiset halutaan lopettaa, koska ainakin minulla on halu, että Suomessa jatkossakin tuotetaan ruokaa ja, että sitä arvostettaisiin ihan ulkomaita myöten. Niin pitkään kuin maatalousyrittäjät elävät sosiaaliavusten varassa, ei niin tule käymään.
Quote from: Mika.H on 16.02.2011, 23:07:02
Opintotuki pitäisi muuttaa puhtaasti suoritusperusteiseksi. x euroa/ opintoviikko, vai pistekö se nykyisin on?! Ilman mitään tulorajahöpötyksiä ja ilman itkuvirsiä. Reilu peli kaikille, paitsi punaviiniopiskelijoille...
Itken tähän sen verran, että opintopisteet tehtyyn työmäärän nähden vaihtelevat kursseittain ja tiedekunnittain. Joskus kolmen opintopisteen eteen saa tehdä pirusti ylityötä, kun jotkut viiden opintopisteen kurssit saa läpi yhden opintopisteen panostuksella. Lisäksi tällaisessa esittämässäsi kannuksessa on se ongelma, että siinä keskitytään opintopisteiden määrään eikä oppimisen laatuun. Toisin sanoen mahdollisimman paljon kursseja ykkösellä läpi niin rahaa ropisee.
Pidän nykyistä käytäntöä hyvänä, että kaikille annetaan sama määrä opintotukea, kunhan tekee vuodessa riittävästi opintoja. Minimiopintopisteet voisi kyllä nostaa 50-60:en vuodelle (nykyään 40 op), sillä tällainen määrä on hyvin helppo jokaisen ansaita. Yli viiden vuoden menevästä opiskelusta saa sitten jo ruveta mielestäni maksamaan. Jos haluaa elää leveästi ja kalliisti ja käyttää puolet ajastaan työntekoon, niin se on sitten oma ongelma. Itse opintotukea en näe ongelmana, sillä työttömänä opiskelija nettoaisi rahaa 200 euroa enemmän kuin opintotukea nostamalla. Itse pidä hullunkurisena sitä, että mitään tekemättömät luuserit makaavat sohvallaan ja tienaavat enemmän kuin opiskelijat, joilla on sentään edes jotain velvoitteita rahansa tienaamiselle. Hommanhan pitäisi kaiken järjen mukaan mennä toisin päin...
Quote from: Suvaitsija on 17.02.2011, 14:35:50
Itse opintotukea en näe ongelmana, sillä työttömänä opiskelija nettoaisi rahaa 200 euroa enemmän kuin opintotukea nostamalla. Itse pidä hullunkurisena sitä, että mitään tekemättömät luuserit makaavat sohvallaan ja tienaavat enemmän kuin opiskelijat, joilla on sentään edes jotain velvoitteita rahansa tienaamiselle. Hommanhan pitäisi kaiken järjen mukaan mennä toisin päin...
Työttömillä on myös velvoite ottaa tarjottu työ vastaan tai menettävät korvaukset.
Yhteiskunnan maksama koulutus usein kasvattaa tulotasoa myöhemmässä elämässä. En ymmärrä miksi tämmöisen kalliin koulutusedun lisäksi opiskelijoille täytyisi antaa korkeampaa rahallista tukea kuin niille, jotka eivät koulutusta vastaanota.
Elinikäinen opiskelija on yhteiskunnalle paljon kalliimpi kuin elinikäinen työtön.
Quote from: Pliers on 17.02.2011, 14:28:11
Kysymys kuuluu, että mistä mahtaa ruoan aliarvostus johtua? Kun maajussit keskittyvät pelkkään alkutuotantoon, ja myyvät sen keskusliikkeille raaka-aineeksi, puuttuu ruoalta tarina. Suomalainen maatalous on ihan puhdasta kolhoositoimintaa, eikä liiketoimintaa.
Maataloustukiaiset halutaan lopettaa, koska ainakin minulla on halu, että Suomessa jatkossakin tuotetaan ruokaa ja, että sitä arvostettaisiin ihan ulkomaita myöten. Niin pitkään kuin maatalousyrittäjät elävät sosiaaliavusten varassa, ei niin tule käymään.
Komppaan kympillä.
Markkinointi ja mielikuvat tuossa on se juttu. "Repen 100% kotimaista viljaa" on huomattavasti seksikkäämpi juttu kun Pirkka-aletuote.
Tietysti pitää olla kriittinen massa koossa. Jokainen vilejelijä ei voi itse tavaraansa myydä, mutta sopiva erä lähialueelta niin hups. Maailma onkin taas hieman parempi paikka olla ja elää.
Maanviljelijöillä on halua poistaa tuet ja päästä sosiaalipummin maineesta eroon, loppukäyttäjillä on halu tukea suomalaista pientuotantoa.
Mikä siis puuttuu? Kevyt, tehokas organisaatio ja tavaran tuotteistaminen. 30c/kg kun alkutuottaja saa niin tuet voidaan unohtaa. Lopullisesti.
Quote from: Jakerp on 17.02.2011, 14:45:31
Saadaksemme jotain itsellemme, meidän pitää ottaa se ensin muilta.
- Ernesto "Che" Guevara
Nim. Jakerp,
Asun siis yhä metsässä, jos se hieman asiaa valaisee ...
Jos mainitsemasi tilat ovat tyypillisiä rintamamiestiloja (noin 10 – 20 ha , joista peltoa 2-4 ha), niin tilakoko jää liian pieneksi, jotta niistä elantoa saisi, kuten varsin hyvin omasta kokemuksestasi tiedät. Eivät tuollaiset tilat minua kiinnosta. Sen vuoksi mainitsin tilakoon, josta olisin itse kiinnostunut.
Se, että joku tila ränsistyy, ei ikävä kyllä tarkoita sitä, että se olisi myynnissä. Se, että jokin tila olisi myynnissä, ei tarkoita sitä, että se myytäisiin esim. minulle (yksityinen myyjä saa valita ostajansa, joten kysymys myytäisiinkö tila sellaiselle henkilölle, jota myyjä ei tunne, on todellakin täysin avoin kysymys). Se, että tila myytäisiin minulle, ei tarkoita, että se myytäisiin minulle järkevällä hinnalla. Aika monta kynnystä tuossa on ostajalla ylitettävänä, vaikka maksukykyä olisikin.
Joten mainitsepa jokin esimerkki jostakin tilasta, joka on ostettu kohtuuhintaan, tai jopa peräti pilkkahintaan, viime aikoina seutukunnaltasi. Perustiedot riittävät: tilan koko, peltoala ja laatu, metsän laji- ja ikäjakautuma ja kuutiomäärä, paljonko suota, vesijättöä, rantaa tms... ja tietysti hinta. Ihan mielenkiinnosta vain kyselen. Ei tarvitse siis tilan rekisterinumeroa kertoa. ;)
PS. En kysele kenenkään osoitteita täällä. En myöskään niitä suinpäin anna. :)
PPS. Tiedän kokemuksestani itsekin jotakin tästä aihepiiristä, joten en voi muuta kuin kehua jaksamistasi kertomasi kaltaisesssa tilanteessa. :)
Quote from: Jakerp on 17.02.2011, 14:45:31
Quote from: Pliers on 17.02.2011, 14:28:11
Kysymys kuuluu, että mistä mahtaa ruoan aliarvostus johtua? Kun maajussit keskittyvät pelkkään alkutuotantoon, ja myyvät sen keskusliikkeille raaka-aineeksi, puuttuu ruoalta tarina. Suomalainen maatalous on ihan puhdasta kolhoositoimintaa, eikä liiketoimintaa.
Maataloustukiaiset halutaan lopettaa, koska ainakin minulla on halu, että Suomessa jatkossakin tuotetaan ruokaa ja, että sitä arvostettaisiin ihan ulkomaita myöten. Niin pitkään kuin maatalousyrittäjät elävät sosiaaliavusten varassa, ei niin tule käymään.
Suurin osa Suomen kansasta elää jonkun antaman sosiaaliavun varassa. Mukaanlukien kaikki lapset, vanhukset, sairaat, opiskelijat, valtion- ja kuntientyöntekijät. Se, että poliisia nimitetään poliisiksi ei muuta sitä tosiasiaa, että hänen palkkansa tulee samasta rahakasasta kuin työttömän kela korvaus. Se, että työtöntä aletaan nimittää turhakkeeksi tai laiskaksi ei poista sitä tosiasiaa, että kapitalismi on epäonnistunut luomaan hänelle töitä ja toimeentuloa.
Kapitalismi ei ikinä tule ruokkimaan meitä kaikkia, koska jo oman neuvotteluasemansa takia kapitalismi ei ikinä ja missään tule luomaan työpaikkoja yhtäpaljon kuin on työnhakijoita. Täystyöllisyyttä ei ole saavutettu ikinä missään maailmassa, jossa on kapitalistinen talousjärjestelmä. Kapitalismiin on sisäänrakennettu mekanismit, jossa aina joku jää ilman työtä ja mahdollisuutta saada toimeentuloa sitä kautta. Nimittämällä heitä, jotka jäävät työvoimareserviksi, koska työpaikkoja ei ikinä ole riittävästi turhakkeiksi ei varmaankaan tee maailmasta yhtään parempaa. Leipäjonot ovat Suomessakin kasvaneet ja se on ollut ihan tietoista politiikkaa valitettavasti.
...
Itseäni harmittaa miljonääri Nallet ja Jyrki Käteiset, jotka kokoajan yrittävät esittää asian niin, että jos kaikista köyhimmät vielä kiristäisivät vyötään entisestään maksamalla enemmän kulutusveroja ja pienentämällä entisestään pieniä etuuksia muka saamme entistä enemmän työpaikkoja vaikka he aivan hyvin tietävät, että tämä ei ole ikinä toteutunut missään maailmassa. Vielä enemmän kuin Nallen ja Jykän jutut minua harmittaa heidän puolestaan, jotka sokeasti uskovat näihin juttuihin suurena totuutena.
Tässä on muuten asiaa, mikä liittyy erittäin vahvasti siihen miksi nimenomaan markkinakapitalismia syleilevä oikeisto on merkittävin väestönsiirtoa ajava tekijä. Käyttäen erityisesti argumenttia
työvoimapula. Jos et usko, niin katso miten kokoomus jaksaa edelleen ajaa mokutustaan siinä kun kaikilla muilla on jo takit kääntyneet. Ja vielä paremminkin Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, joka on kokoomukselle merkittävä taustavaikuttaja, mikä tunnetaan työvoimapulaa saarnaavista lausunnoistaan joita on julkaistu vielä viime vuoden puolella. Kokoomuksen 'nuivia' tulevaisuuden maahanmuuttolinjauksia esiteltiin Satosen raportissa joka kannattaa ihmeessä etsiä ruodittavaksi jostain netin syövereistä. Siinä koko agendan avainsana on 'varautuminen taantuman jälkeiseen työvoimapulaan'.
Varautuminen pitää kuulemma aloittaa jo nyt, ja ratkaisuksi ehdotetaan mm. suurlähetystöjen yhteyteen perustettavia rekrypalveluja. Ihan sama mitä Thorsillakin oli aikoinaan agendana. Ihan sama kuvio mihin tässäkin viitataan:
http://hommaforum.org/index.php/topic,2484.0.html
http://www.express.co.uk/posts/view/78180/50million-invited-to-Europe
Eli summa nuivarum: markkinakapitalismia eniten ihannoivat tahot ovat samat jotka ajavat työvoimapulaan perustuvaa väestönsiirtopolitiikkaa. Ei liene ihme, että Björn Wahlroos on halukas leikkaamaan alkuperäisväestön etuuksia, mutta maahanmuuttajien tuista joihin kuuluu ilmainen asuminen eräässä Euroopan kalleimmassa kaupungissa ei tietenkään puhuta.
Syy lienee juuri se kuin ylläolevassakin viestissä. Kapitalismiin kuuluu elimellisesti se, että on aina pieni fragmentti porukkaa ei tienaa juurikaan mitään. Koska kukaan ei halua kuulua siihen, voidaan muidenkin palkkatasoa laskea tai vaihtoehto on kuulua tähän porukkaan.
Mielenkiintoinen on myös mokutuskielen sana 'voimavara'. Varissuolla vieraillessaan Ritva Viljanen jankutti kuinka mamu-oppilaita on käytetty voimavarana, mikä sana toistui hänen puheessaan useasti naurettavuuspisteeseen asti.
Mitä 'voimavara' oikeastaan tarkoittaa? Englannissa läheisin termi on resource, mikä voi tarkoittaa esim. polttoaineresurssia siinä kuin vaikka työvoimaresurssia. Käytännössä sana on sama kuin 'reservi'. Jos sanotaan että mamut ovat voimavara, tarkoittaa se käännettynä reserviä. Eli työvoiman reserviä. Samoin postmodernin glossokratian toinen maahanmuuttajista käytetty termi 'rikkaus' muuttuu loogiseksi kun sen kääntää alkukielelle. Englannissahan sanaa voidaan käyttää viitaten jonkun resurssin, tai luonnonvaran määrään joista talous koostuu 'iraq is rich in oil, so americans invaded it' tai 'there is plenty of young unemployed people in our suburbs, so we are rich in potential labour for market'.
Tämän tajutessaan länkytys 'voimavara ja rikkaus' kuulostavat loogisemmalta kun ruvetaan tarkastelemaan mikä on todellinen merkityssisältö alkukielessä. Kyse ei ole postmodernista glossokratiasta, vaan ihan raa'asta talouselämän rakennuspalikoista.
Kyseessä on todellakin tarve luoda työvoimareservi mamutuksella ja kantaväestön sosiaalitukien leikkaamisella kapitalismin tarpeisiin. Jakerpin huomiot ovat mielestäni vahvasti oikeilla jäljillä - ja erityisesti jos halutaan miettiä miksi Wahlroos ei sano sanaakaan mamutuksen kustannuksista.
Lisäksi kaikki ne jotka tekevät jotain yhteiskunnalista julkishyödykettä tuottavaa toimintaa, kuten vaikkapa nuivuuden harrastamista niin nostakaa niitä sosiaalitukia ilman tunnon tuskaa. Ei maailmanhistoriassa ole ollut ainuttakaan maata jossa ei olisi ollut työvoimareserviä työllisten ohella ja itse toivon että mahdollisimman moni suomalainen täyttäisi tämän tarpeen ettei ulkomailta tarvitse porukkaa roudata.
QuoteArkeologien kouluttaminen on perusteltua, kunhan opiskelijoille tehdään selväksi, että kyseessä on kutsumusammatti, jossa ei (käsittääkseni) ole käytännössä mahdollisuutta koviin tienesteihin.
Eiks se mene niin että ottaa vain ruoskan käteen, pistää hatun päähän ja lähtee etsimään muinaisia aarteita? Itselleni kun kuva arkeologiasta on välittynyt lähinnä Indiana Jones elokuvien ja satunnaisesti myös muiden pätkien (mm. manaaja) perusteella ;D.
Vaikka en alaa kovin hyvin siis tunnekaan, kuulostaa arkeologian tutkimuksen rahoittaminen huomattavasti vähemmän turhalta kuin moni muu touhu. Menneisyyden tunteminen ei varmaan ole pahasta ja sitä selvittäessä voi kenties myös tuntea tekevänsä työtä, joka tuo omaan ja mahdollisesti muidenkin ihmisten elämään sisältöä. Vaikka sitten Indiana Jones leffojen muodossa.
Itse aiheeseen: Nallen leikkauslista kuulostaa melko tavanomaiselta eliitin vuodatukselta, jota ei ole jaksettu miettiä kovinkaan kauaa; kunhan vain roiskitaan jotain. Vähintäänkin suoranaiset virheet (elleivät olleet tarkoituksellisia?) olisi ollut hyvä karsia minimiin ennen teesien julkistamista. Opintotukea saa muun muassa vain maksimissaan viideksi vuodeksi (9 tukikuukautta per vuosi tahdilla). Sen jälkeen opiskellaan omilla rahoilla tai velaksi.
Mitä yliopistojen kirjoilla roikkumiseen tulee, ei siitä yhteiskunnalle juurikaan kustannuksia synny. Kustannukset tulevat aktiivisten opiskelijoiden muodostamasta kokonaisuudesta, ja siinäkin vain suuruusluokan tarkkuudella. Ei ole juurikaan merkitystä osallistuuko kurssille 10 vai 100 ihmistä, kustannukset ovat joka tapauksessa suunnilleen samat.
Toki aina voidaan laskea keskiarvoja ja kiinnittää hintalappu jokaiseen matrikkelista löytyvään opiskelijaan.
Quote from: Mika.H on 17.02.2011, 15:17:22
Mikä siis puuttuu? Kevyt, tehokas organisaatio ja tavaran tuotteistaminen. 30c/kg kun alkutuottaja saa niin tuet voidaan unohtaa. Lopullisesti.
Just näin!
Kun vientituki ohjattaisiin tähän toimintaan, eikä hintahäiriköintiin, niin johan alkaisi pöhinä. Suomesta löytyisi jo nyt 5-10 tuotetta, josta saisi puhuttavaa ulkomaisilla messuilla, kun homma hoidettaisiin oikein.
Quote from: Peksi on 17.02.2011, 17:19:10
Opintotukea saa muun muassa vain maksimissaan viideksi vuodeksi (9 tukikuukautta per vuosi tahdilla). Sen jälkeen opiskellaan omilla rahoilla tai velaksi.
Itse asiassa kuudeksi vuodeksi. Opintotukea voi saada ylempään korkeakoulututkintoon 55 kk. Opintotuen asumislisää ei tietääkseni ole rajattu mitenkään, joten sitä voi nostaa kesälläkin, kunhan vuodessa suoritettujen opintopisteiden määrä riittää 12 kuukauden tukien nostoon.
Quote from: kelloseppä on 17.02.2011, 15:41:12
Joten mainitsepa jokin esimerkki jostakin tilasta, joka on ostettu kohtuuhintaan, tai jopa peräti pilkkahintaan, viime aikoina seutukunnaltasi.
[/quote
Tuosta tulikin mieleen n 10 vuotta vanha tapaaminen yhden tilallisen kanssa. Kaveri valitti ja valitti, Eu vei kaiken jne jne. Olin silloin puhdas kaupunkilainen, mutta mielessä oli pyörinyt, että joskus voisi maallekin muuttaa... Kuuntelin valitusta aina kun veijarin näin. Kerran sitten kypsyin ja kysyin, että paljonko paska sitten maksaa? Ääni muuttui ja alkoi "ei hyvää halvalla saa" -jutut... No ei sen jälkeen kyllä enää valittanutkaan kun nähtiin..;)
Jyvikset ovat hyvin erikoista porukkaa, mutta potentiaali löytyisi. Kunhan vaan saataisiin yleinen ilmapiiri ja asenne myöteiseksi. Voipi olla tosin vaikeeta...
ps. ja juuei halpaa peltoa ole koko Suomessa...
Quote from: Jakerp on 17.02.2011, 13:35:16En varsinaisesti puhunut metsä maasta vaan maantiloista, pelloista ja maanviljelyn kannattavuudesta Suomessa. Pelkästään sen tien varrella, jossa itse asun on puolisen tusinaa kuollutta tilaa, jossa vanhat omistajat ovat, joko kuolleet, vanhainkodissa tai lähellä sitä. Ainoastaan yhdellä tilalla omani lisäksi on aktiiviset jatkajat. Lisäksi on pari vanhusten pyörittämää tilaa, jotka elävät eläkkeillä ja metsätuloilla. Eli lähiaikoina lopettamassa toimintansa.
Itse asun myös maalla. Seudulla paljon ränsistyneitä tiloja etc... Mutta yhtään ei myytävänä. Pellot joko vuokralla tai perikunnalla ei pikkurahasta pulaa.
QuoteOlen viljellyt maata nyt 5 vuotta ja en ole vielä saanut rahaa edes sen verran, että olisi saanut maksettua takaisin kaikkia perintöveroja. Olisin mennyt jo konkurssiin aikoja sitten kaikkien velkojen ja maksujen kanssa jos vaimoni ei olisi opettaja ja valtion vakituisessa virassa eli aika pitkälle vaimon palkka tulojen varassa selvitään.
Itse olen yrittäjä. Yrityksemme pyrkii tuomaan markkinoille omia teollisia tuotteita, eli tuotekehitys ja tuotteistaminen ottaa oman aikansa. Neljä vuotta olen toiminut yrittäjänä ja ehkä jo tänä vuonna voin ensimmäistä kertaa nostaa yrityksestä palkkaa. Tähän asti olen ollut yksinomaan vaimon palkan varassa. Ilman vaimon tuloja olisin jo konkurssissa tai myynyt kaiken omaisuuteni. Täältä on kanssa 60 kilsaa suuntaansa kaupunkiin ja bensaa palaa. Matkakuluja ei voi edes vähentää verotuksessa kun ei ole tuloveroa mistä vähentää.
Jotta kyllä mielestäni tuo kuvailemasi maatalousyrittäjyys kuulostaa ihan... Kauhealta? vai ihan tavalliselta yrittäjyydeltä? Mieti siis sitä.
-i-
Quote from: Jakerp on 17.02.2011, 14:45:31Suurin osa Suomen kansasta elää jonkun antaman sosiaaliavun varassa. Mukaanlukien kaikki lapset, vanhukset, sairaat, opiskelijat, valtion- ja kuntientyöntekijät. Se, että poliisia nimitetään poliisiksi ei muuta sitä tosiasiaa, että hänen palkkansa tulee samasta rahakasasta kuin työttömän kela korvaus. Se, että työtöntä aletaan nimittää turhakkeeksi tai laiskaksi ei poista sitä tosiasiaa, että kapitalismi on epäonnistunut luomaan hänelle töitä ja toimeentuloa.
Kapitalistinen talousjärjestelmä toimii markkinoiden määrittelemän kysynnän ja tarjonnan kautta. Kapitalismilla ei ole mitään määriteltyä päämäärää, koska se perustuu yksilöiden vapaaehtoiselle interaktiolle ja tätä kautta tapahtuvalle orgaaniselle kasvulle.
Kapitalismi ei ole koskaan voinut luvata yhtään mitään, koska ei ole olemassa mitään kapitalistismia edustavaa monoliittistä instituutioa. Kapitalistisen järjestelmän muodostuu minusta, sinusta, alakerran nakkikioskista, Fortumin pääkonttorista ja lukemattomista muista yksittäisistä markkinatoimijoista.
Sosialismi taas on luvannut paljonkin asioita. Sosialismi on voinut luvatakkin jotain, koska sitä on aina pyritty toteuttamaan väkivalloin jonkin yksituumaisena esiintyvän kollektiivin nimissä, yleensä tämä kollektiivi muodostuu valtiosta. Esim. Suomen valtio on luvannut asioita, osan se on pitänyt ja osan se on pettänyt. Kuitenkin kaikkien valtion lupaamat asiat lunastetaan yksityisen sektorin, siis kapitalismin, tuottaman taloudellisen hyvinvoinnin voimin.
Quote from: Jakerp on 17.02.2011, 14:45:31Kapitalismi ei ikinä tule ruokkimaan meitä kaikkia, koska jo oman neuvotteluasemansa takia kapitalismi ei ikinä ja missään tule luomaan työpaikkoja yhtäpaljon kuin on työnhakijoita. Täystyöllisyyttä ei ole saavutettu ikinä missään maailmassa, jossa on kapitalistinen talousjärjestelmä. Kapitalismiin on sisäänrakennettu mekanismit, jossa aina joku jää ilman työtä ja mahdollisuutta saada toimeentuloa sitä kautta. Nimittämällä heitä, jotka jäävät työvoimareserviksi, koska työpaikkoja ei ikinä ole riittävästi[/b] turhakkeiksi ei varmaankaan tee maailmasta yhtään parempaa. Leipäjonot ovat Suomessakin kasvaneet ja se on ollut ihan tietoista politiikkaa valitettavasti.
Kapitalismi toimii markkinoiden kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kuten edellä totesin, ei kapitalismilla ole olemassa mitään ennalta-asetettua tavoitetta pyrkiä yhtään mihinkään suuntaan.
Täystyöllisyyden saavuttaminen modernissa yhteiskunnassa on jo hyvin epätodennäköistä teknisen kehityksen vuoksi. Toiseksi markkinatalouden piirissä toimivilla yrityksillä on tavoitteenaan palkata henkilöstö ensisijaisesti tuottavaan toimintaan, yritysten työntekijöiden tarkoituksena ei ole teeskennellä työntekoa.
Täystyöllisyys Neuvostoliitossa saavutettiin "palkkaamalla" ihmisiä leikkimään työntekoa, siis muka tekemään jotain. Kauppojen tarjonta oli sitten mitä oli, jos nyt jotain ylipäänsä sattui olemaan. Ja taisipa jonottaminen olla se itä-blokin suurin kansanhuvi. Siitä huolimatta kyseisissä kommunistissa maissa markkinat toimivat vallan mainiosti, tosin mustan pörssin puolella ;)
Kun kyseisiä järjestelmiä tarkastellaan niiden historiallisten lopputulosten perusteella, niin kapitalismi nousee selvästi pienemmän pahan järjestelmäksi.
Quote from: hattiwatti on 17.02.2011, 16:43:27Eli summa nuivarum: markkinakapitalismia eniten ihannoivat tahot ovat samat jotka ajavat työvoimapulaan perustuvaa väestönsiirtopolitiikkaa. Ei liene ihme, että Björn Wahlroos on halukas leikkaamaan alkuperäisväestön etuuksia, mutta maahanmuuttajien tuista joihin kuuluu ilmainen asuminen eräässä Euroopan kalleimmassa kaupungissa ei tietenkään puhuta.
Työvoimapulaako ja sosiaaliturvashoppailuako hokevat vain Kokoomus (Katainen) ja EK (Wahlroos)? No joo, muut tahot taitavat hokea enemmän sitä globaalia vastuunkantoa, ihmisoikeuksia ja orjalaivantervaa.
Monet markkinaliberaalit ovat luonnollisesti vapaan maahanmuuton puolustajia, koska tämä mahdollistaa resurssien tehokkaan allokoinnin. Markkinoiden vapaan toiminnan tarkoituksena on juuri mahdollistaa tuo resurssien mahdollisimman tehokas allokointi.
Kuitenkin monet markkinaliberaalit, jopa se "pääperkele" Friedman (http://www.youtube.com/watch?v=ySIz4mV5Ccs), kuitenkin näkevät nykyrakenteissa ongelman kyseisen lähestymistavan kannalta. Se on hyvinvointivaltio. Vapaa maahanmuutto ja hyvinvointiyhteiskunta eivät ole mahdollisia samanaikaisesti. Tiedämme kyllä miksi.
QuoteItse asiassa kuudeksi vuodeksi. Opintotukea voi saada ylempään korkeakoulututkintoon 55 kk. Opintotuen asumislisää ei tietääkseni ole rajattu mitenkään, joten sitä voi nostaa kesälläkin, kunhan vuodessa suoritettujen opintopisteiden määrä riittää 12 kuukauden tukien nostoon.
Heh, totta. Kuusi vuotta on tosiaankin oikea luku, kokovuotisesti tukea nostamalla 4,5 vuotta. Eli samaan roiskimiseen tuli sorruttua, josta itse Nallea syytin :).
Asumistuki on hieman oudompi juttu ja säännöstö melko rönsyilevä. Hommat kuitenkin yhtenäistetään ja 1.8.2011 alkaen myös pelkkä asumistuen nostaminen rinnastetaan tukikuukaudeksi. Lähde: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/310111141038JP
Quote from: requiem on 17.02.2011, 18:29:07
Monet markkinaliberaalit ovat luonnollisesti vapaan maahanmuuton puolustajia, koska tämä mahdollistaa resurssien tehokkaan allokoinnin. Markkinoiden vapaan toiminnan tarkoituksena on juuri mahdollistaa tuo resurssien mahdollisimman tehokas allokointi.
Kuitenkin monet markkinaliberaalit, jopa se "pääperkele" Friedman (http://www.youtube.com/watch?v=ySIz4mV5Ccs), kuitenkin näkevät nykyrakenteissa ongelman kyseisen lähestymistavan kannalta. Se on hyvinvointivaltio. Vapaa maahanmuutto ja hyvinvointiyhteiskunta eivät ole mahdollisia samanaikaisesti. Tiedämme kyllä miksi.
Henri Heikkinen on kirjoittanut aiheesta selvästi suomenkielellä. http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54332-liberaalin-maahanmuuttopolitiikan-edellytykset
Quote from: hoxpox on 17.02.2011, 15:09:41
Quote from: Suvaitsija on 17.02.2011, 14:35:50
Itse opintotukea en näe ongelmana, sillä työttömänä opiskelija nettoaisi rahaa 200 euroa enemmän kuin opintotukea nostamalla. Itse pidä hullunkurisena sitä, että mitään tekemättömät luuserit makaavat sohvallaan ja tienaavat enemmän kuin opiskelijat, joilla on sentään edes jotain velvoitteita rahansa tienaamiselle. Hommanhan pitäisi kaiken järjen mukaan mennä toisin päin...
Työttömillä on myös velvoite ottaa tarjottu työ vastaan tai menettävät korvaukset.
Periaatteessa kai näin, mutta jokaisen tarjotun työn voi halutessaan kuseksia niin, ettei ketään enää kiinnosta tarjota kuseksijalle töitä.
QuoteYhteiskunnan maksama koulutus usein kasvattaa tulotasoa myöhemmässä elämässä. En ymmärrä miksi tämmöisen kalliin koulutusedun lisäksi opiskelijoille täytyisi antaa korkeampaa rahallista tukea kuin niille, jotka eivät koulutusta vastaanota.
Minusta on ihan perusteltua tukea niitä, jotka ovat lahjakkaita ja haluavat elämässään eteenpäin, enemmän kuin elämäntapaloisia. Kirjoitat ihan kuin yliopistoon voisi kuka tahansa vain kävellä sisään ja hakea maisterin paperit kouraan.
Quote
Elinikäinen opiskelija on yhteiskunnalle paljon kalliimpi kuin elinikäinen työtön.
Millä perusteella?
Quote from: Suvaitsija on 17.02.2011, 19:35:30
Quote from: hoxpox on 17.02.2011, 15:09:41
Quote
Elinikäinen opiskelija on yhteiskunnalle paljon kalliimpi kuin elinikäinen työtön.
Millä perusteella?
Yliopistot eivät ole valtiolle ilmaisia.
Quote from: eliasj on 17.02.2011, 19:52:22
Yliopistot eivät ole valtiolle ilmaisia.
En ymmärrä, miksi tästä pitää syyttää opiskelijoita. Ikäänkuin se olisi minun vikani, että valtio tuhlailee verorahoja ylikouluttamalla liikaa porukkaa. Sama opetus pidetään joka tapauksessa riippumatta siitä, vaikka lopettaisin heti opiskeluni ja ryhtyisin sosiaalipummiksi, enkä varmasti tulisi yhteiskunnalle ainakaan halvemmaksi kuin nyt.
Melkoinen umpisolmu tosiaankin nämä maataloustuet. Ne ja varsinkin niihin liittyvä paperisota ja kyttääminen koetaan perin nöyryyttävänä ja ärsyttävänä. Tuskin yhdelläkään suomalaisella maajussilla tulisi niitä ikävä jos jonain kauniina päivänä maataloustuotteiden myynnistä saisi taas tuotantokustannukset takaisin ja sopivasti työpalkkaa päälle.
Mutta viljelijällä ei ole mitään sanomista hintoihin, viimeistään silloin on pakko myydä kun varastot on täynnä ja seuraava sato odottaa korjaamista.
Quote from: Mika.H on 17.02.2011, 00:36:14
http://www.yrma.net/dokumentit/viljanhinnat.pdf
ps. noilla hinnoilla viljely on jo kannattavaakin.. ilman tukia.
Heh :) Ei se nyt taida (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/12/fi_FI/kannattavuus_vajosi_viime_vuonna_1612/) aivan noinkaan olla... (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2010/Korkeat%20viljanhinnat%20eiv%E4t%20pelasta%20maatalouden%20kannattavuutta)
Mainitsemasi ruis on vähän huono esimerkki, sitä on vain pari prossaa pinta-alasta, toki sen hintataso yleensä seurailee tärkeämpiä viljoja eli rehuohraa, kauraa ja vehnää. Puolet koko sadosta menee rehuksi ja neljäsosa vientiin. Leiväksi vain kymmenesosa.
Yleisimpien viljojen tonnihinta pysyi koko 2000-luvun alkupuolen 100 eurossa (plusmiinus 20) mutta kustannukset nousi tasaisesti. Tuloista puolet oli viljan myyntiä ja puolet tukiaisia.
2008 tuli viljan hintapiikki 150-200 euroon mutta käsi-kädessä karkasi mm. polttoaineiden ja varsinkin monopoli-Yaran hinnat (NPK-lannoitteet nousi vuodessa 230 eurosta 570 euroon!).
2009-2010 viljan hinnat romahti alle 2000-luvun alkupuolen, kustannukset laski vain vähän ja moni teki persnettoa kun oli pakko myydä esim. 70 euron tonnihintaan. Maataloustuet oli silloin yli puolet tuloista.
Viime syksystä lähtien tuottajahinnat ovat taas nousseet ja nyt ollaan vuoden 2008 piikin tasolla, kustannukset toki laukkaavat taas edellä. Tällä tasolla viljely lienee taas kannattavaa mutta huomiseen ei voi luottaa. Tukiaisia tänään kolmasosa tuloista. "kannattavaa ilman tukia"... joopajoo.
Quote from: Suvaitsija on 17.02.2011, 20:02:20
Quote from: eliasj on 17.02.2011, 19:52:22
Yliopistot eivät ole valtiolle ilmaisia.
En ymmärrä, miksi tästä pitää syyttää opiskelijoita. Ikäänkuin se olisi minun vikani, että valtio tuhlailee verorahoja ylikouluttamalla liikaa porukkaa. Sama opetus pidetään joka tapauksessa riippumatta siitä, vaikka lopettaisin heti opiskeluni ja ryhtyisin sosiaalipummiksi, enkä varmasti tulisi yhteiskunnalle ainakaan halvemmaksi kuin nyt.
Ei kukaan ole syyttänyt opiskelijoita. Minusta vain todettiin, että ikuinen opiskelija tulee valtiolle kalliimmaksi kuin ikuinen työtön. Varsinaisestihan asia on juuri valtion syytä, sillä se tarjoaa niin ilmaisen koulutuksen, opintotuen, ja vieläpä kouluttaa joillekin aloille liikaa ihmisiä.
Quote from: Rouge on 17.02.2011, 20:07:00
Mutta viljelijällä ei ole mitään sanomista hintoihin, viimeistään silloin on pakko myydä kun varastot on täynnä ja seuraava sato odottaa korjaamista.
Lue koko ketju läpi.
Nim. Jakerp,
Sinä olet puhunut tukiaisista, en minä. Minä olen puhunut siitä, kuinka vaikeaa on saada ostetuksi maata käyvällä päivän hinnalla mainitsemani kokoista plänttiä kerralla.
Eiköhän yksityistietoimitukseen tyytymättömät voi valittaa maaoikeuteen; vai tarkoitatko, että valitustien loputtua korkeimman oikeuden jälkeen on käynnistetty käräjäoikeudessa riita-asiana tyyppiä: tyytymätön vs. valtio? Jos näin, niin kovin hurjaa on meno teilläpäin. Täällä tyydytään yleensä vain soittamaan suuta tietoimituksissa.
Rantaviivaa olisi hyvä olla, koska ideani vaatii vettä melkoisesti kohtuullisen pinta-alan ohella; harvassa on Suomessa niin isot purot, ettei naapurit tai viranomaiset valita makean veden jo tykkänään loppuneen pumppaamiseni vuoksi.
Niin, kyllä kai kaupunkilaisiltakin lähtee lopulta asunto alta, jos ei pysty muutoin elämään ja on tullut otettua velkaa ja kyllä kai vielä toistaiseksi kaupunkilaisten omistamat huoneistot "arvo-omaisuutta" ovat? Ei kai maan omistaminen tästä periaatteesta pitäisi voida poiketa? Jos maanomistaja ei muutoin elä, niin hän realisoi omaisuuttaan siinä kuin kuka muu tahansa; ei siinä sen kummempaa.
Aloitin noin vuosi sitten tiirailun Ruotsin puolella ja siellä kieltämättä nuo maan markkinat tuntuvat olevan paljon terveemmällä pohjalla kuin täällä ... saatan toteuttaa ideani siellä tai jopa Chilessä tai Argentiinassa ... maapohjan hinta on myös molemmissa maissa Suomea edullisempaa (myös Ruotsissa, pidemmän kasvukauden alueilta ja kalkkipohjaisilla maillakin), kun korpeen hakeutuu ...
PS. 0,55 ha maata ja omistaja vaihtui "muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla"? :o Kallista tuo raakamaa teillä päin, vaikka olisi järven rantaakin; ettei vain ollut rantakaavoitettua mökkitonttia valmiin tien päässä ...? Tiedät toki hyvin yleisen hintatason :); tuo toteutunut hintataso maanmittaushallituksen sivuilta löytyy aika tarkasti tilastoituna. :)
PPS. Hirvittää minuakin menneiden sukupolvien hukkaan mennyt työ nyt ränsistyvien tilojen muodossa, mutta leipää minäkin syön ja kapitalismiin uskon – ei täydellisyyttä maan päältä löytyne.
Juuri tulin kokouksesta, missä käsitelliin Suomalaisen erikoisviljelyn ongelmia. Sitten, kun tuotannon äärimmilleen tehostat, tulee hiilijalanjälkeä ja voi voi, kun sekin on paha. Tuotantokustannukset ovat karkaamassa käsistä, polttoöljykin napsahtaa lahiaikoina toiselle eurolle litra, ei sillä kohta enää kannata mitään lämmittää.
Monesti olen esittänyt kysymyksen, että mitä täällä Suomessa sitten kannattaa tehdä? Minä en keksi mitään, mitä ei voisi jossain muualla tehdä paremmin ja halvemmalla.
Quote from: eliasj on 17.02.2011, 21:10:18
Quote from: Suvaitsija on 17.02.2011, 20:02:20
Quote from: eliasj on 17.02.2011, 19:52:22
Yliopistot eivät ole valtiolle ilmaisia.
En ymmärrä, miksi tästä pitää syyttää opiskelijoita. Ikäänkuin se olisi minun vikani, että valtio tuhlailee verorahoja ylikouluttamalla liikaa porukkaa. Sama opetus pidetään joka tapauksessa riippumatta siitä, vaikka lopettaisin heti opiskeluni ja ryhtyisin sosiaalipummiksi, enkä varmasti tulisi yhteiskunnalle ainakaan halvemmaksi kuin nyt.
Ei kukaan ole syyttänyt opiskelijoita. Minusta vain todettiin, että ikuinen opiskelija tulee valtiolle kalliimmaksi kuin ikuinen työtön. Varsinaisestihan asia on juuri valtion syytä, sillä se tarjoaa niin ilmaisen koulutuksen, opintotuen, ja vieläpä kouluttaa joillekin aloille liikaa ihmisiä.
Jeps, mutta ratkaisuksi on tässä ketjussa lähinnä esitelty opiskelijoiden etuuksien kitkmistä ja muita rangaistuskeinoja. En edelleenkään kyllä ymmärrä, miksi ikuinen opiskelija tulisi kalliimmaksi kuin ikuinen työtön. Ei sinne yliopistoon sillä perusteella oteta porukkaa sisään, että kuinka paljon siellä on jo valmiiksi kirjoilla olevia. Eihän se yhtään vähennä sisäänotettavien tai koulutuksen määrää ja koulutukseen sysättyjä verorahoja, vaikka jäisinkin roikkumaan yliopiston kirjoille loppuiäkseni. Sitä paitsi eihän työvoimatoimiston tai kelan tai sossunkaan ylläpitäminen työttömiä varten ole ilmaista.
Quote
- Meidän on saatava aikaan järjestelmä, jossa osa-aikatyön vastaanottaminen ei heti johda sosiaaliturvan menettämiseen.
No tästä olen samaa mieltä.
Maataloustukien leikkaaminen? Joo, soitetaan Unioniin, että emme tarvitse rahoja, vaan pistetään ne vaikka Espanjan tukirahastoon.
Quote from: Jakerp on 17.02.2011, 19:00:43
Peltoja on mahdollista vuokrata tietojeni mukaan jopa 500€ per hehtaari, joka on käsittääkseni aika halpa hinta tosin maasto on kukkulaista ja kivikkoista osassa pelloista on sitä ongelmaa, että sinne tulvii vettä runsaasti keväisin. Ongelma joka on alkanut esiityä vasta viimevuosia runsaslumisten talvien seurauksena.
Ei hemmetti miten metsässä oletkaan..;)
Ihan oikeasti. Kannattaako jankata asiasta mistä ei tiedä yhtään mitään?
Quote from: Suvaitsija on 17.02.2011, 20:02:20
Quote from: eliasj on 17.02.2011, 19:52:22
Yliopistot eivät ole valtiolle ilmaisia.
En ymmärrä, miksi tästä pitää syyttää opiskelijoita. Ikäänkuin se olisi minun vikani, että valtio tuhlailee verorahoja ylikouluttamalla liikaa porukkaa. Sama opetus pidetään joka tapauksessa riippumatta siitä, vaikka lopettaisin heti opiskeluni ja ryhtyisin sosiaalipummiksi, enkä varmasti tulisi yhteiskunnalle ainakaan halvemmaksi kuin nyt.
Jokaisesta yksittäisestä turvapaikanhakijasta voidaan ajatella samoin, eli että sama määrä vastaanottokeskuksia ja vastaanottotoimintaa Suomessa olisi ilman tätäkin hakijaa.
Eli yksittäisen turvapaikanhakijan aiheuttamat kulut Suomelle ovat siis nolla euroa.
Sinä varmaan koulutettuna ihmisenä ymmärrät miksi tälläinen ajattelutapa on väärä.
Quote from: Jakerp on 17.02.2011, 12:10:32
Nuo sinun puhumasi pientilat ovat lähinnä eläkeläisten ylläpitämä harrastus vanhoilla päivillä. Ihmisiä, jotka tykkäävät harrastuksena vielä puuhailla ja monet niistä ovat olleet käytännössä kuolleita tiloja jo vuosikymmeniä. Vanhuksetkin pärjäävät pelkästään sen takia, että usein jo saavat eläkettä ja satunnaisia metsatuloja maanviljelystä ei jää yleensä taskurahoja enempää voittoa.
Joo siis - niin hurjalta kuin se kuulostaakin - tarkoitin pientilalla sellaista suomalaisella mittapuulla kohtuullisen kokoista tilaa, ja tehomaataloustiloilla samassa mittakaavassa
todella suuria peltoalueita. Kunpa osaisinkin luetella hehtaareja, mutta parhaiten suuren tilan käsitystä kuvannee se, että sen pyörittämiseksi täytyy hankkia palkattua työvoimaa.
Tunnen kyllä esimerkiksi nuorehkon viljelijän, jolla on meidän mittapuulla riittävästi maa-alaa, ettei tuotot ja tuet ynnättynä touhua tarvitse harrastuksena tehdä. Kaikki koneet omia, mahtuu joukkoon telakaivuriakin ja sen sellaista. Yksin kuitenkin tekee, emännän keskittyessä hevosiin ja motkotukseen ( ;) ), ja työpäivien pituus on luonnollisesti sen mukainen.
Quote
Kuten aikaisemmassa viestissä totesin väestökatokunnista voi ostaa aikapäiviä sitten tyhjentyneitä maatiloja useinkin pilkkahintaan ja sitten vain rikastumaan. Siihen on kaikilla maanviljelijöitä kadehtivilla hyvä mahdollisuus. Tällä hetkellä tiloja, joille ei koskaan löytynyt jatkajia on vapaana enemmän kuin koskaa Suomen historiassa.
Itse asiassa tämä kuulostaisi siltä, että pienistä tiloista saisi rakennettua yhden suuren ja tuottavan, jos keskinäinen sijainti ja maasto periksi antaa. Itse en lähtisi yrittämään, kun ei minusta ole oman alanikaan yrittäjäksi.
Useimmat negatiiviset näkökannat perustuvat ymmärtääkseni siihen, että kannattamattoman liiketoiminnan pyörittämistä väkisin ei katsota hyvällä. Tai sitten kateuteen tukiaisista. Itse kallistun ehkäpä ensimmäisen kannalle, mutta sama se kun leipää kerran tulee, ensisijaisesti kyllä lopettaisin tuon kehitysavun, monikulttuurisuustoiminnan ja humanitaarisen maahanmuuton tukemisen ja saattaisin vakavasti harkita taiteen tukemisen karsimista mikäli kysymys ei ole populaaritaiteesta.
Vähemmän jalostettujen viljatuotteiden arvo käy muuten huvittavalla tavalla esille kaupan hyllyssä. Kilo vehnäjauhoja maksaa "omassa" kaupassani vähemmän kuin puoli kiloa. Ei siis kilohinta, vaan yksikköhinta. Ostankin siis aina kilon jauhoja ja heitän puolet siitä pois kun se on vanhentunut hyllyssä suurin piirtein vuoden yli parasta ennen -päiväyksen, biojäte kun ei kiloja kysy. Tuntuu typerältä, mutta minkäpä teet.
Rinnastaisin muuten maataloustuen esimerkiksi Tekesin 250 miljoonaan euroon, jota jaellaan yrityksille jopa melko heppoisin perustein. Vaikka puhutaankin eri kokoluokan summista.
Quote from: JR on 17.02.2011, 21:55:07
Monesti olen esittänyt kysymyksen, että mitä täällä Suomessa sitten kannattaa tehdä? Minä en keksi mitään, mitä ei voisi jossain muualla tehdä paremmin ja halvemmalla.
Helvetti sentään, kun viljelijät kerrankin tulisivat ulos siitä laatikosta, missä ovat tähän saakka asuneet. Onko parmankinkku suosittua, siksi, että se on halpaa ja sitä on paljon? Onko Shampanja hyvä liiketoiminta samasta syystä?
Paremmuus on makuasia. Kysymys on siitä, miten jokin asia myydään. Parmankinkku on kuivalihaa, ei sen kummenpaa, silti siitä saatu kilohinta huimaa. Unohtakaa nyt jumalauta se halpuus. Hinta on mielikuva! Jos jokin asia on halpa, on se kuluttajan mielestä paskaa.
Ei kai tonttia voi tonttina myydä, jollei sinne ole tietä?
Tässä muutamia kohtia perussuomalaisten maaseutuohjelmasta (http://www.perussuomalaiset.fi/getfile.php?file=1382):
Quote
1. Pellon kiinteistöverot on torjuttava.
2. Hallintobyrokratiaa on vähennettävä. Maatilojen valvonta on oltava oikeassa suhteessa väärinkäytöksiin. Pienistä takaisinperinnöistä on luovuttava.
3. Maatalousväestölle turvattava muita väestöryhmiä vastaava tulotaso ja eläke-edut.
4. Valkuais- ja öljykasvien osalta on pyrittävä omavaraisuuteen, vapauttamalla tukijonossa olevia peltoja niiden viljelyyn. Jalostus ja kauppa edistämään valkuaisomavaraisuuden lisäämistä rehuntuotannossa. Sokeriomavaraisuutta ei saa alentaa.
5. Pienet tilat on vapautettava jokavuotisesta tukihakemusbyrokratiasta. Näille tiloille valmisteltava mahdollisuus kevennettyyn veroilmoitusmenettelyyn.
6. Geenimuuntelusta vapaa Suomi. GMO-merkinnät on otettava viipymättä käyttöön. GMO- kokeet on lopetettava ja geenitekniikan lautakunnalta koelupien myöntövaltuudet on siirrettävä valtioneuvostolle. GMO:n tuonti on esitettävä kiellettäväksi.
7. Eläinten kloonausta ei tule sallia. Kloonieläinten tuonti on kiellettävä.
8. Luomutuotannon laajentumiselle ja kehittämiselle riittävät puitteet. Luomukoulutukseen pitää panostaa ja luomututkimus tulee elvyttää.
9. Tilojen kriisivalmiutta on parannettava. Maatiloilla tapahtuva energiantuotanto ja polttoaineiden tai elintarvikkeiden varastointi on nähtävä osana Suomen kriisivalmiutta.
10. Artiklojen 141 ja 142 tukitasot on säilytettävä ja rahoitus turvattava.
11. Maaseudun keksintöjen ja palveluiden kehittämiseen on löydyttävä riskirahaa.
jatkuu...
Eniten tuossa ihmetytti geenimanipuloitujen tuotteiden sekä eläinkloonauksen vastustaminen. Ovatkohan uskonnolliset syyt perusteina näille kannoille?
QuoteEniten tuossa ihmetytti geenimanipuloitujen tuotteiden sekä eläinkloonauksen vastustaminen. Ovatkohan uskonnolliset syyt perusteina näille kannoille?
GM-uskonto on uskonto. Toimivia sovelluksia vähän ja GM-jäteillä paljon rahaa pelissä. Monsanton lakiosasto on kuulemma isompi, kuin tuotekehitysosasto.
GM.mää on vastustettava kaikin keinoin, mitään hyvää siitä ei seuraa, lähes kaikki tutkimus on GM-jäteillä itsellään, eikä mikään valvonta pysy perässä.
Quote from: JR on 18.02.2011, 11:12:23
QuoteEniten tuossa ihmetytti geenimanipuloitujen tuotteiden sekä eläinkloonauksen vastustaminen. Ovatkohan uskonnolliset syyt perusteina näille kannoille?
GM-uskonto on uskonto. Toimivia sovelluksia vähän ja GM-jäteillä paljon rahaa pelissä. Monsanton lakiosasto on kuulemma isompi, kuin tuotekehitysosasto.
GM.mää on vastustettava kaikin keinoin, mitään hyvää siitä ei seuraa, lähes kaikki tutkimus on GM-jäteillä itsellään, eikä mikään valvonta pysy perässä.
Tästä olen täysin samaa mieltä. Geenimanipuloidusta lehmästä saatava maito ei todellakaan ole tulevaisuuden kilpailutekijä. Kyytön maito sen sijaan olisi.
Quote from: Mika.H on 16.02.2011, 23:07:02
Opintotuki pitäisi muuttaa puhtaasti suoritusperusteiseksi. x euroa/ opintoviikko, vai pistekö se nykyisin on?! Ilman mitään tulorajahöpötyksiä ja ilman itkuvirsiä. Reilu peli kaikille, paitsi punaviiniopiskelijoille..
Tässä on vain sellainen kohtalaisen paha ongelma, että opintopisteet eivät ole oikeasti millään tavoin verrannollisia opintomääriin. Leijanlennätyksen AMK-opintoja ei mitenkään voi verrata vaikkapa lääkärin tai DI:n tutkintoon, vaikka ne saattavat opintopisteissä olla samaa luokkaa. Tämä systeemi johtaisi siihen, että ihmiset voisivat työkseen opiskella aloja, joissa on mahdollisimman helpot opintopisteet. Tämä ongelma on jo nytkin osalla aloja, opintopisteet ovat niin alimitoitetut että tavoitetahtiin opiskeleminen ei onnistu.
Ajatus ei ole kelvoton, mutta ihan näin yksinkertaisesti se ei toimi kunnolla.
Perustin joskus ketjun nimeltä koulutuspoliittista keskustelua, mutta se taisi kuolla aika nopeasti. Tästä voisi jatkaa siellä, asia on opiskelijana lähellä sydäntä.
Quote from: Kaptah on 18.02.2011, 11:58:38
Tässä on vain sellainen kohtalaisen paha ongelma, että opintopisteet eivät ole oikeasti millään tavoin verrannollisia opintomääriin.
Täydellistä tasapuolisuutta emme löydä koskaan.
Muutetaan siis opintopisteitä, ei tukijärjestelmää, jos suurta eriarvoisuutta löytyy..
Tukijärjestelmänä tuo olisi tasapuolinen, motivoiva ja tarpeeksi yksinkertainen.
Ja tietysti tukitoimia voi hieman säätää erityistilanteiden mukaan, mutta periaatetasolla tuo kuulostaisi kyllä toimivalta.
QuoteRuuan hinta nousee kokoajan, mutta ei se tuottajan kukkarossa näy johonkin muuhun osaan tuotantoketjua rahat uppoavat.
Mihinkähän mahtaa upota, tuskin ainakaan suurempien kaupunkien jokaisen ulosmenotien varteen nousseisiin/nouseviin hehtaarihalleihin, vieri vieressä jokaisella ketjulla omansa,halpaa kuin saippua?
Quote from: JR on 18.02.2011, 11:12:23
QuoteEniten tuossa ihmetytti geenimanipuloitujen tuotteiden sekä eläinkloonauksen vastustaminen. Ovatkohan uskonnolliset syyt perusteina näille kannoille?
GM-uskonto on uskonto. Toimivia sovelluksia vähän ja GM-jäteillä paljon rahaa pelissä. Monsanton lakiosasto on kuulemma isompi, kuin tuotekehitysosasto.
GM.mää on vastustettava kaikin keinoin, mitään hyvää siitä ei seuraa, lähes kaikki tutkimus on GM-jäteillä itsellään, eikä mikään valvonta pysy perässä.
Eikös GM:llä ole ratkaistu mm. Intian ravitsemusongelmat?
Onko sinulla jotain muita perusteluja väitteillesi? Asiantuntijat näyttävät olevan aika yksimielisiä siitä että geenimuuntelu ei ole uhka:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Professorit+vetosivat+tietellisen+argumentaation+puolesta+geenimuuntelukeskustelussa/1135263168373
"Allekirjoittajien mukaan geenimuunneltujen kasvien kehittelyn rajoittamisessa on menty Suomessa ja EU:ssa liian pitkälle ilman tieteellisiä perusteita."
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 12:17:27
Eikös GM:llä ole ratkaistu mm. Intian ravitsemusongelmat?
http://www.worldfoodprize.org/index.cfm?nodeID=25304&audienceID=1
Norman Borlaugin innovaatiot ovat pelastaneet lukemattomia ihmishenkiä, mutta toisaalta ovat johtaneet valtavaan väestönkasvuun.
Joten on kiistanalaista, onko ongelmat "ratkaistu" , mutta kyllä silti on minunkin mielestäni sinänsä perusteltua käyttää kaikkia sopivia tieteen metodeja viljalajikkeiden parantamiseen.
Eri asia sitten on se, että käsittääkseni geenimuuntelulla voidaan tuottaa siemeniä, joista kasvatetut kasviteivät itse tuota itämiskykyisiä siemeniä, jolloin viljelijät joutuvat ostamaan siemenet joka vuosi uudestaan.
Korjatkaa, jos olen väärässä.
Quote from: Jakerp on 18.02.2011, 12:25:23
Geenimanipuloinnin sallimisessa on se ongelma, että tuottamalla peruskasveista ja eläimistä geenimanipuloituja versioita ja patentoimalla ne isot amerikkalaiset alan yritykset yrittävät saada haltuunsa kokoravinnon tuotanto ketjun eli oikeuden lisenssimaksujen kautta verottaa koko ravinnontuotantoketjua, koska he omistavat patentit kaikkiin kasveihin ja siemeniin.
Saadessaan jalan ovenväliin amerikkalaiset kyllä osaavat valvoa aggressiivisesti, että jokainen joka tuottaa ruokaa maksaa heille lisenssimaksua eli käytännössä veroa.
Suomihan oli jo joutua kauppapakotteiden kohteeksi lakkauttamalla kaikkein kalliimpien jenkkiläisten lääkefirmojen hintojen tukemista lääkehinta uudistuksessa ja korvaamalla ainoastaan kela korvauksista halvimpia kilpailevia tuotteita. Saas nähdä mitä käy kun jenkit saavat suuremman otteen ruuantuotantoketjuista patenttien kautta.
En oikein ymmärrä tälläistä argumentointia. Eihän näiden yritysten siemeniä ole kenenkään pakko ostaa. Jos taas siemenet ovat korkeammasta hinnastaan huolimatta ostajan kannalta parempia kuin ei-patentoidut niin hyötyyhän tästä myös ostaja.
Lisäksi kaikilla patenteilla on rajallinen voimassaoloaika. Jossain vaiheessa patentoidut siemenet muuttuvat kopiosiemenvalmistajien vapaasti kopioitaviksi, ja patentoitujen siementen hinnat romahtavat. Tällöin kaikki patentin haltijan tekemä tuotekehitys siirtyy yhteiseksi omaisuudeksi.
Käsittämätöntä, että joku voi omistaa oikeudet geeniin. Minusta ehkä hirvittävämmästä päästä uhka, mitä voin kuvitella.
Quote from: JR on 18.02.2011, 12:46:30
Käsittämätöntä, että joku voi omistaa oikeudet geeniin. Minusta ehkä hirvittävämmästä päästä uhka, mitä voin kuvitella.
Kumpiko on mielestäsi pahempi asia, se että joku yritys omistaa oikeudet joihinkin geeneihin, vai se että miljoona ihmistä kärsii aliravitsemuksesta?
Nyt ymmärrän miksi suomalaiset professorit olivat kyllästyneet tunnepohjaiseen argumentointiin geenimuuntelukysymyksessä.
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 12:51:17
Quote from: JR on 18.02.2011, 12:46:30
Käsittämätöntä, että joku voi omistaa oikeudet geeniin. Minusta ehkä hirvittävämmästä päästä uhka, mitä voin kuvitella.
Kumpiko on mielestäsi pahempi asia, se että joku yritys omistaa oikeudet joihinkin geeneihin, vai se että miljoona ihmistä kärsii aliravitsemuksesta?
Nyt ymmärrän miksi suomalaiset professorit olivat kyllästyneet tunnepohjaiseen argumentointiin geenimuuntelukysymyksessä.
Heh heh, http://www.dailymail.co.uk/news/worldnews/article-1082559/The-GM-genocide-Thousands-Indian-farmers-committing-suicide-using-genetically-modified-crops.html
GM siemeniä käyttäneet farmarit ovat päättäneet ratkaista aliravitsemisongelman omalta osaltaan varsin tehokkaasti. Tämä gm-hommahan on ikivanha juttu ja tästä oli kai joku ylenkin ohjelma.
Quote from: Teekkari Tampereelta on 18.02.2011, 12:56:10
Heh heh, http://www.dailymail.co.uk/news/worldnews/article-1082559/The-GM-genocide-Thousands-Indian-farmers-committing-suicide-using-genetically-modified-crops.html
GM siemeniä käyttäneet farmarit ovat päättäneet ratkaista aliravitsemisongelman omalta osaltaan varsin tehokkaasti. Tämä gm-hommahan on ikivanha juttu ja tästä oli kai joku ylenkin ohjelma.
Juuri noin.
Quote from: hoxpoxEihän näiden yritysten siemeniä ole kenenkään pakko ostaa.
Köyhien, käytännössä kädestä suuhun elävien maanviljelijöiden
on pakko ostaa siemeniä, kun vaihtoehto on nälkään nääntyminen.
Ja köyhiä viljelijöitä täynnä ovat Intia, Kiina ja lukemattomat kehitysmaat.
Itse
kannatan geenimuuntelua sinällään: tieteellisen tiedon käyttö viljakasvien ravitsevuuden, vastustuskyvyn taudeille jne parantamiseen on itsessään loistohomma.
Ja totta on, että osa (joidenkin tahojen) geenimuuntelun vastustuksesta perustuu käytännössä taikauskoon.
Mutta valvonnan tulee olla tiukkaa.
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 12:17:27
Onko sinulla jotain muita perusteluja väitteillesi? Asiantuntijat näyttävät olevan aika yksimielisiä siitä että geenimuuntelu ei ole uhka:
Asiantuntijat olivat myös yksimielisiä, ettei sikalentsurokotus aiheuta narkolepsiaa.
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 12:51:17
Quote from: JR on 18.02.2011, 12:46:30
Käsittämätöntä, että joku voi omistaa oikeudet geeniin. Minusta ehkä hirvittävämmästä päästä uhka, mitä voin kuvitella.
Kumpiko on mielestäsi pahempi asia, se että joku yritys omistaa oikeudet joihinkin geeneihin, vai se että miljoona ihmistä kärsii aliravitsemuksesta?
Ehdottomasti ensimmäinen vaihtoehto. Sana, jota etsit, on väestöräjähdys.
Oisko vuosi sitten tullut dokkari Roundupin kestävästä maissista. Idea oli se, että yhtiö (joka valmistaa Rounduppia) oli manipuloinut maissin geenejä siten, että se kesti rounduppia. Juttu myytiin viljelijöille siten, että myrkkyä voidaan levittää kätevästi lentokoneilla. Loistava idea! Kun alueella kriittinen massa viljelijöitä oli siirtynyt käyttämään tuota metodia, ei tavallista maissia voinut enää viljellä. Viljelijät joutuivat ostamaan sekä maissin, että myrkyn samasta firmasta. Kuka arvaa, alkoiko niiden hinta nousta? Arvaako joku vielä, että viljelijät joutuivat helkkarinmoiseen kuseen?
Geenimanipuloinnista jokainen voi uskoa, mitä haluaa. On täällä ennenkin keskusteltu asiasta, mutta se on vaikeaa, koska täytyy tietää pirun paljon, ennenkuin voi edes keskustella järkevästi.
Suosittelen vanhaa sääntöä: "Hedelmistään puu tunnetaan".
http://www.bioturva.org/eigmkasv.htm
Quote from: Pliers on 18.02.2011, 13:15:12
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 12:51:17
Quote from: JR on 18.02.2011, 12:46:30
Käsittämätöntä, että joku voi omistaa oikeudet geeniin. Minusta ehkä hirvittävämmästä päästä uhka, mitä voin kuvitella.
Kumpiko on mielestäsi pahempi asia, se että joku yritys omistaa oikeudet joihinkin geeneihin, vai se että miljoona ihmistä kärsii aliravitsemuksesta?
Ehdottomasti ensimmäinen vaihtoehto. Sana, jota etsit, on väestöräjähdys.
Nyt menee jo absurdiksi. Väestöräjähdys on paha juttu sen takia koska se oletettavasti laskee ihmisten elämänlaatua. Aliravitsemuksesta kärsiminen taas laskee varmasti ihmisten elämänlaatua.
Tekijä joka laskee varmasti elämänlaatua on aina pahempi juttu kuin tekijä joka laskee oletettavasti elämänlaatua. Trollailua voit jatkaa vaikka suomi24:ssä.
QuoteJokaisesta yksittäisestä turvapaikanhakijasta voidaan ajatella samoin, eli että sama määrä vastaanottokeskuksia ja vastaanottotoimintaa Suomessa olisi ilman tätäkin hakijaa.
Eli yksittäisen turvapaikanhakijan aiheuttamat kulut Suomelle ovat siis nolla euroa
Tilanteet eivät ole verrannollisia. Jokainen turvapaikanhakija on aktiivinen palveluiden kuluttaja ja tarvitsee esimerkiksi ruokaa ja asuintilat. Tällöin myös kustannukset esimerkiksi 100 turviksen joukolle on helpompi laskea.
100 passiivista opiskelijaa, jotka ovat vain yliopistolla kirjoilla, eivät taas aiheuta kuin pieniä hallinnollisia kuluja (jos niitäkään). Heidät voidaan potkia lipastolta pois eikä mikään muutu. 100 turvapaikanhakijan karsiminen näkyy taas jo varmasti kustannuksissa.
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 13:38:17
Nyt menee jo absurdiksi. Väestöräjähdys on paha juttu sen takia koska se oletettavasti laskee ihmisten elämänlaatua.
Tämäkö sinusta on väestöräjähdyksen huono puoli! :D
voi yhden kerran... ei siitä sitten kai tarvitse huolestua.
LISÄYS: Kun sinulle tuo elämänlaatu on niin tärkeää, niin eiköhän paranneta näitten ihmisten elämänlaatua varmalla tavalla ja otetaan ne tänne tuhansien järvien maahan.
http://hommaforum.org/index.php/topic,43388.msg585452.html#msg585452
huomaa tämä kommentti:
http://hommaforum.org/index.php/topic,43388.msg585495.html#msg585495
ja tämä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,43388.msg585611.html#msg585611
Quote from: Peksi on 18.02.2011, 13:56:11
QuoteJokaisesta yksittäisestä turvapaikanhakijasta voidaan ajatella samoin, eli että sama määrä vastaanottokeskuksia ja vastaanottotoimintaa Suomessa olisi ilman tätäkin hakijaa.
Eli yksittäisen turvapaikanhakijan aiheuttamat kulut Suomelle ovat siis nolla euroa
Tilanteet eivät ole verrannollisia. Jokainen turvapaikanhakija on aktiivinen palveluiden kuluttaja ja tarvitsee esimerkiksi ruokaa ja asuintilat. Tällöin myös kustannukset esimerkiksi 100 turviksen joukolle on helpompi laskea.
100 passiivista opiskelijaa, jotka ovat vain yliopistolla kirjoilla, eivät taas aiheuta kuin pieniä hallinnollisia kuluja (jos niitäkään). Heidät voidaan potkia lipastolta pois eikä mikään muutu. 100 turvapaikanhakijan karsiminen näkyy taas jo varmasti kustannuksissa.
Tietääkseni valtio rahoittaa yliopistoja mm. opiskelijamäärien ja suoritettujen tutkintojen perusteella. Ainakin ammattikorkeakoulujen rahoitus toimii em. periaatteella. Eli kyllä passiivisesta opiskelijastakin koituu valtiolle kuluja opiskelijamäärän kasvamisen muodossa.
Jos turvapaikanhakijat nukkuisivat ulkona teltassa ja söisivät sieniä ja marjoja metsästä, mutta olisivat silti nimellisesti asukkaina vastaanottokeskuksessa, niin eivät vastaanottokeskuksen kulut tästä juuri vähenisi.
Quote from: Pliers on 18.02.2011, 14:13:56
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 13:38:17
Nyt menee jo absurdiksi. Väestöräjähdys on paha juttu sen takia koska se oletettavasti laskee ihmisten elämänlaatua.
Tämäkö sinusta on väestöräjähdyksen huono puoli! :D
voi yhden kerran... ei siitä sitten kai tarvitse huolestua.
LISÄYS: Kun sinulle tuo elämänlaatu on niin tärkeää, niin eiköhän paranneta näitten ihmisten elämänlaatua varmalla tavalla ja otetaan ne tänne tuhansien järvien maahan.
http://hommaforum.org/index.php/topic,43388.msg585452.html#msg585452
huomaa tämä kommentti:
http://hommaforum.org/index.php/topic,43388.msg585495.html#msg585495
ja tämä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,43388.msg585611.html#msg585611
Olen tosiaan sitä mieltä että nykyhetkeen diskontattu kansalaisten yhteenlaskettu elämänlaatu on ainoa järkevä mittari yhteiskunnallisen päätöksenteon hyvyydelle.
Jos sinulla on esittää joku toinen mittari niin kerro toki.
EDIT: Somalian tilanteeseen on myös muita vaihtoehtoja kuin ottaa ihmisiä tänne. Voi olla yhteenlasketun elämänlaadun kannalta parempi esim. asuttaa heitä lähialueille.
Katselin tuota suorakylkylvöä, jonka pitäisi vähentää huomattavasti kasvinviljelyn työmääriä koska äestäminen ja kyntäminen jää pois. Käsitin että yksi ukkoo pystyy hyvin kylvämään 200 hehtaaria kaudessa.
Eiköhän tämä tarkoita että tilakokoa pitäisi suurentaa reippaasti koska työn tuottavuus on kasvanut?
Suomalainen viljely pitäisi saada ammattimaiseksi ja oman toimen ohella viljelevät harrastelijat pois.
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 14:30:43
Olen tosiaan sitä mieltä että nykyhetkeen diskontattu kansalaisten yhteenlaskettu elämänlaatu on ainoa järkevä mittari yhteiskunnallisen päätöksenteon hyvyydelle.
Jos sinulla on esittää joku toinen mittari niin kerro toki.
Minä olen taas sitä mieltä, että jarrua tulee painaa ennen kuin auto törmää seinää, vaikka sisällä olisikin lämmintä ja hyvää musaa. Kyllä päätöksiä tehdessä tulee ymmärtää pidempi aikaväli.
Quote from: Pliers on 18.02.2011, 14:35:34
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 14:30:43
Olen tosiaan sitä mieltä että nykyhetkeen diskontattu kansalaisten yhteenlaskettu elämänlaatu on ainoa järkevä mittari yhteiskunnallisen päätöksenteon hyvyydelle.
Jos sinulla on esittää joku toinen mittari niin kerro toki.
Minä olen taas sitä mieltä, että jarrua tulee painaa ennen kuin auto törmää seinää, vaikka sisällä olisikin lämmintä ja hyvää musaa. Kyllä päätöksiä tehdessä tulee ymmärtää pidempi aikaväli.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Diskonttaus
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 14:38:13
Quote from: Pliers on 18.02.2011, 14:35:34
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 14:30:43
Olen tosiaan sitä mieltä että nykyhetkeen diskontattu kansalaisten yhteenlaskettu elämänlaatu on ainoa järkevä mittari yhteiskunnallisen päätöksenteon hyvyydelle.
Jos sinulla on esittää joku toinen mittari niin kerro toki.
Minä olen taas sitä mieltä, että jarrua tulee painaa ennen kuin auto törmää seinää, vaikka sisällä olisikin lämmintä ja hyvää musaa. Kyllä päätöksiä tehdessä tulee ymmärtää pidempi aikaväli.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Diskonttaus
Diskonttaas maailmanlaajuinen 10 mrd. ihmisen tuho 100-200 vuoden päästä siihen, että tänään on 1 miljoona ihmistä aliravittuna. Siinä sulle laskuharjoitusta.
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 00:47:56
Jokaisesta yksittäisestä turvapaikanhakijasta voidaan ajatella samoin, eli että sama määrä vastaanottokeskuksia ja vastaanottotoimintaa Suomessa olisi ilman tätäkin hakijaa.
Eli yksittäisen turvapaikanhakijan aiheuttamat kulut Suomelle ovat siis nolla euroa.
Miten niin? Jokainen turvapaikanhakija saa käsittääkseni täysin yksilöllistä tukea, joka on riippumaton mahdollisista valtion antamista tuista pakolaiskeskukselle. Ei tässä kukaan olekaan väittänytkään, että opiskelijan aiheuttamat kulut olisivat valtiolle 0 euroa, sillä opiskelija saa joko opintotukea tai työttömyystukea (ellei käy töissä). Työttömyystuki on suurempi. Et ole vieläkään osoittanut, miksi opiskelija tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin työtön. Tai sitten mallissasi on jokin koukero, joka sinun pitää vääntää minulle rautalangasta.
Mielipiteesi oli se, että opiskelijoiden tulee tyytyä huonompaan tukeen kuin työttömien, koska he ottavat vastaan valtion tarjoamaa koulutusta. Miksi siis työttömien ei tarvitse tyytyä vähäisempään tukeen, vaikka he ihan yhtäläisesti ottavat vastaan valtion tarjoamaa palvelua, jolla heidät yritetään työllistää? Se ei ole opiskelijoiden tahi työttömien päätettävissä, kuinka paljon rahaa pistetään mihinkin julkisen sektorin palveluihin, joten mielestäni oikeudenmukaisuuden nimissä opiskelijoiden pitäisi saada tukea yhtä paljon kuin työttömienkin. Vai pitäisikö tukia mielestäsi nostaa toisilla ryhmillä tai leikata toisilta ryhmiltä sen perusteella, kuinka paljon näiden ryhmien palvelun yhteishinta on yhteiskunnalle?
Quote from: Suvaitsija on 18.02.2011, 15:35:42
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 00:47:56
Jokaisesta yksittäisestä turvapaikanhakijasta voidaan ajatella samoin, eli että sama määrä vastaanottokeskuksia ja vastaanottotoimintaa Suomessa olisi ilman tätäkin hakijaa.
Eli yksittäisen turvapaikanhakijan aiheuttamat kulut Suomelle ovat siis nolla euroa.
Miten niin? Jokainen turvapaikanhakija saa käsittääkseni täysin yksilöllistä tukea, joka on riippumaton mahdollisista valtion antamista tuista pakolaiskeskukselle. Ei tässä kukaan olekaan väittänytkään, että opiskelijan aiheuttamat kulut olisivat valtiolle 0 euroa, sillä opiskelija saa joko opintotukea tai työttömyystukea (ellei käy töissä). Työttömyystuki on suurempi. Et ole vieläkään osoittanut, miksi opiskelija tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin työtön. Tai sitten mallissasi on jokin koukero, joka sinun pitää vääntää minulle rautalangasta.
Mielipiteesi oli se, että opiskelijoiden tulee tyytyä huonompaan tukeen kuin työttömien, koska he ottavat vastaan valtion tarjoamaa koulutusta. Miksi siis työttömien ei tarvitse tyytyä vähäisempään tukeen, vaikka he ihan yhtäläisesti ottavat vastaan valtion tarjoamaa palvelua, jolla heidät yritetään työllistää? Se ei ole opiskelijoiden tahi työttömien päätettävissä, kuinka paljon rahaa pistetään mihinkin julkisen sektorin palveluihin, joten mielestäni oikeudenmukaisuuden nimissä opiskelijoiden pitäisi saada tukea yhtä paljon kuin työttömienkin. Vai pitäisikö tukia mielestäsi nostaa toisilla ryhmillä tai leikata toisilta ryhmiltä sen perusteella, kuinka paljon näiden ryhmien palvelun yhteishinta on yhteiskunnalle?
Jokainen voi valita onko työtön vai opiskelija. Jos opiskelee niin vastaanottaa yhteiskunnan maksamaa koulutusta joka oletettavasti hyödyttää itseä tulevaisuudessa. Jos opiskelijan tuki on yhtäsuuri tai suurempi kuin työttömän, niin kaikki opiskelisivat työttömyyden sijaan, vaikka heillä olisi jo ammattitaitoa jollekin alalle. Tälläinen olisi valtiolta hölmöä tuhlausta.
Mielestäni koulutusjärjestelmää pitäisi muuttaa entistä enemmän siihen suuntaan että koulutuksesta peritään aina maksu, tai vaihtoehtoisesti opintotukea täytyisi pienentää.
Täältä löydät lisätietoja koulutuksen kustannuksista, ilmaista se ei tosiaankaan ole: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/05/hintaerot_huimia_yliopisto-opetuksessa_731806.html
Quote from: Pohjolan puolesta on 18.02.2011, 14:33:26
Katselin tuota suorakylkylvöä, jonka pitäisi vähentää huomattavasti kasvinviljelyn työmääriä koska äestäminen ja kyntäminen jää pois. Käsitin että yksi ukkoo pystyy hyvin kylvämään 200 hehtaaria kaudessa.
Eiköhän tämä tarkoita että tilakokoa pitäisi suurentaa reippaasti koska työn tuottavuus on kasvanut?
Suomalainen viljely pitäisi saada ammattimaiseksi ja oman toimen ohella viljelevät harrastelijat pois.
Harvemmin kylvötyöt mikään ongelma on, mutta sateisen syksyn sadonkorjuu monesti on. Kevyillä mailla saattaa kyntämättä jättäminen poikia melkoisen roskaheinäongelman.
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 16:00:08
Jokainen voi valita onko työtön vai opiskelija. Jos opiskelee niin vastaanottaa yhteiskunnan maksamaa koulutusta joka oletettavasti hyödyttää itseä tulevaisuudessa. Jos opiskelijan tuki on yhtäsuuri tai suurempi kuin työttömän, niin kaikki opiskelisivat työttömyyden sijaan, vaikka heillä olisi jo ammattitaitoa jollekin alalle. Tälläinen olisi valtiolta hölmöä tuhlausta.
Mielestäni koulutusjärjestelmää pitäisi muuttaa entistä enemmän siihen suuntaan että koulutuksesta peritään aina maksu, tai vaihtoehtoisesti opintotukea täytyisi pienentää.
Ajattelusi vaikuttaa kummalliselta. Ensinnäkin, opiskelupaikkojahan on rajallinen määrä. "Kaikki" ei siis voi koskaan opiskella kaiken aikaa. Toiseksi, mitä ihmeen vikaa siinä on, että ihmisellä olisi taloudellisesti enemmän intressiä opiskella mieluummin jotain yhteiskunnan hyödylliseksi katsomaa asiaa kuin olla työttömänä?
Opiskelussahan käsittääkseni pelkästään maksaja (kuka se sitten missäkin järjestelmässä on) ei ole investoija, vaan myös itse opiskelija joka sitä opiskelua suorittaa. Myöskään investoinnista hyötyjä ei ole pelkästään itse opiskelija, vaan myös yhteiskunta tai valtio jolle opiskelija tulevaisuudessa toivon mukaan tuottaa jotain hyötyä.
Ja opintotuki on nyt jo pieni. Ja jos nyt saataisiin niille EU:n ulkopuolelta tuleville ne maksut ensin.
Quote from: Jakerp on 18.02.2011, 15:51:30
Kenestä sitten pitäisi aloittaa tämä väestörajähdyksestä aiheutunut jarrun painaminen?
Mitä tarkoitat? Ai että mistä aletaan uunittamaan? Tuo on olkiukko. Vastaus on, ettei mistään, vaan syntyvyyden pitää vähentyä ihan kaikkialla, mutta luonnollisesti eniten siellä missä se on korkeinta.
Quote from: Jakerp on 18.02.2011, 15:51:30
Samalla logiikalla kouluampujatkin muuttuvat pyyteettömiksi hyväntekijöiksi, ...
Toinen olkiukko. Tee seuraavaksi himmeli.
Quote from: Jakerp on 18.02.2011, 15:51:30
Kehitysmaissa on tietenkin enemmän ihmisiä, mutta toisaalta länsimaiden ihmiset aiheuttavat elämäntavallaan paljon enemmän tuhoa ympäristölle kuin kehitysmaan ihmiset yhteensä, joten ympäristön kannalta olisi parempi tuhota ensin Eurooppa ja jenkit ensin.
Sinä se nyt innostuit tuosta uunitusteemasta.
Quote from: Jakerp on 18.02.2011, 16:25:31
Luonto hoitaa sen minkä on antanutkin ei siinä diskonttauksia tarvita. Jos hyvin käy ihmiskunta saa luonnolta uuden mahdollisuuden ja jos huonosti kivaa oli niin kauan kuin sitä kesti. Tämä on aika pitkälle tämän maajussin ideologia.
Niin olen huomannut. Maajussit elävät kuin neekerit - viimeistä päivää. Valistuneempaa olisi proaktiivisesti yrittää välttää ilmiselvä tuho.
Quote from: Parasiittiö on 18.02.2011, 19:20:37
Myöskään investoinnista hyötyjä ei ole pelkästään itse opiskelija, vaan myös yhteiskunta tai valtio jolle opiskelija tulevaisuudessa toivon mukaan tuottaa jotain hyötyä.
Näinhän se tasan tarkkaan on, väitän minä. Yhteiskunnan suorittama opiskelun rahallinen tukeminen perustuu juuri investointiin tulevan veronmaksajan suhteen. Ei suomalaisten koulutusmenestyksellä kansainvälisissä vertailuissa leuhuutella minkään itseisarvoisen hyvän hyvyyden ansiosta.
Oletus on, että pidempään opiskelevat kompensoivat pidemmältä ajalta saatua tukea suuremman työajalta maksetun ansiotuloveron osalta. Opintotuen suhteesta työttömyystukeen voidaan suoraan todeta se, kuinka kannattavaksi yhteiskunta tämän investoinnin kannattaa. Lyhytaikaisemman ja merkittävästi korkeamman työttömyysturvan oletetaan johtavan pikaiseen palaamiseen veronmaksun piiriin. Se, että opintorahasta on alettu toissa vuosikymmenellä periä tuloveroa, tarkoittaa sitä, että, että yhteiskunta haluaa suuremman osan investoinnista takaisin jo opiskelun ohessa tehdyistä hanttihommista.
Yhteiskunnan tasapuolinen tuki myös sellaisiin opintoihin, jotka eivät johda merkittävään työllistymiseen - tai joiden tulevat verot kiertävät takaisin yhteiskunnan omasta pussista maksetusta palkasta - on rinnastettavissa myönnytykseksi yhteiseen hyvään tai puhtaaseen intelligentsiin, joka ilmenee esimerkiksi epäkaupallisen tutkimuksen tai vaikkapa taiteen tukemisena.
Jos opintotuki on pieni, niin se kielii suoraan siitä, että yhteiskunta ei koe investointia kovin kannattavaksi, vaan haluaa jopa työntää ihmisiä pienipalkkaisille aloille, jotka vaativat vähän opintoja pohjalle, mikä on kyllä räikeässä ristiriidassa niiden utooppisten tavoitteiden kanssa, jotka tähtäävät siihen, että kaikilla kansalaisilla on vähintään amk:n päättötodistus kourassa.
Sitä paitsi opintotuellahan on jo enimmäisaika. Mikäli työssä käyvä, opinnoista taukoa pitävä opiskelija tuottaa menoja oppilaitoksille, on syy huonossa resursoinnissa eikä opiskelijassa. Tämähän tuntuu aina unohtuvan noissa enimmäisaikapuheissa, vaikka sen merkitys onkin pienehkö, ja ehkä puhujat takaraivossaan kyllä tiedostavat asian ja eivät ehkä laske poissaoloaikoja opintojen ajalliseen kestoon vuosina, mutta eivät vaan muista tuoda sitä ilmi.
Jos työttömäksi ajautuneen, voimakkaasti supistetun alan osaajan halua opiskella uusia hommia ei katsota suopeasti eikä tukemisen arvoiseksi, on jossain jotain pielessä. Nämä työttömien pakolliset kurssitukset eivät tuota mahdollisuuksia yhtään mihinkään. Jokin työvoimapalvelujen rahoittama, suuresti kehuttu tulityökortti saattaa kyllä tehdä kokoonpanijasta aloittelevan hitsarin, jos kokemusta on edes harrastepohjalta, mutta ei kyllä mitään koneistajaa.
Quote from: Jakerp on 18.02.2011, 23:38:21
Quote from: Pliers on 18.02.2011, 21:10:59
Sinä se nyt innostuit tuosta uunitusteemasta.
En puhunut missään kohtaa uuneista sen kyllä keksit ihan itse.
Tällainen toisen sanomisia koskeva piikittelevä väittely kertoo kyllä perinteisesti siitä, että ketju alkaa vedellä viimeisiään. ;D
En käy syyttelemään ketään, toteanpahan vain ja käytin esimerkkinä, ehkäpä jopa vihjeenä jälkipolville. Kun arkeologidroidit joskus 3000-luvulla kaivavat raunioista kiintolevyt, joille nämä keskustelut ovat taltioineet, ylilipaston tutkimustekoälyt toteavat datan kvanttirekonstruktion jälkeen, että olipahan p***eleen epäystävällistä sakkia. Tai pitävät 2000-luvun normaalina keskustelukulttuurina. Ovathan meidän aikakaudenkin arkeologit joskus erehtyneet.
Kaikkihan on helppoa niin kauan, kuin on rahaa.
Quote from: Jakerp on 18.02.2011, 23:38:21
Juu saat pelastaa sen maailman ihan yksinäsi meistä "neekereistä" ei taida olla ihan sinun älylliselle tasollesi muutenkaan.
Turhaa sinun on sitä erikseen alleviivata. Tämä tuli selväksi jo aiemmin.
Quote from: hoxpox on 18.02.2011, 16:00:08
Jokainen voi valita onko työtön vai opiskelija. Jos opiskelee niin vastaanottaa yhteiskunnan maksamaa koulutusta joka oletettavasti hyödyttää itseä tulevaisuudessa. Jos opiskelijan tuki on yhtäsuuri tai suurempi kuin työttömän, niin kaikki opiskelisivat työttömyyden sijaan, vaikka heillä olisi jo ammattitaitoa jollekin alalle. Tälläinen olisi valtiolta hölmöä tuhlausta.
Mielestäni koulutusjärjestelmää pitäisi muuttaa entistä enemmän siihen suuntaan että koulutuksesta peritään aina maksu, tai vaihtoehtoisesti opintotukea täytyisi pienentää.
Kuten ylempänä joku jo kommentoi, niin ei yliopistoon ketä tahansa luuseria oteta opiskelemaan. Pieni osa hakijoista otetaan sisään. Toisekseen opintotukea maksetaan vain viideltä vuodelta, ei ikuisesti. Viidessä vuodessa ei kovinkaan montaa alaa ehdi opiskella, ja jos ehtii, niin hyväksihän se vain on. Ja mielestäni on parempi opiskella kuin olla työttömänä, vaikka sinä tunnut katsovan koulutusta vain turhana ja hölmönä menoeränä valtiolle. Miksei siis koulutuksen ajalta voida maksaa sellaista tukea, että kaikki voivat keskittyä opiskeluun täyspäiväisesti, mikäli työttömätkään eivät tule pienemmällä tuella toimeen?
Ja edelleen, en ole ikinä väittänyt, että koulutus olisi ilmaista. Toki sisäänottomääriä pitäisi ohjata niin, että mitä paremmin alalle työllistyy, sitä enemmän opiskelijoita otetaan sisään. En näe järkeväksi tuhlata sataa tonnia vuodessa taitelijoihin, jotka tulevat elämään loppuelämänsä apurahoilla (kärjistys). Jos 50 % jonkun alan opiskelijoista työllistyy omalle alalleen, niin sitten sisäänottomääriä pudotetaan 50 %. Jos 90 % työllistyy omalle alalleen niin sisäänottomäärät ovat sopivahkot. Ei se sen vaikeampaa ole.