2011-02-16 YLE: Wahlroos leikkaisi maataloustuet ja nuorten sosiaalietuudet

[Mika.H]

Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.

Hinnat nousisivat tietysti ihan luonnollisesti, jos maataloustuet lopetettaisiin. Ei kukaan tappiolla myy.

Hinnat laskee -> tuotannon ja tuottajien määrä laskee. Hinnat nousee -> tuotannon ja tuottajien määrä nousee. Mutta, jos tuet lopetetaan -> hinnat eivät nouse ->

Maatalous on asia, johon ei ihan lyhyesti voi perustella mitään.

Optimitilanne olisi, ettei olisi tukia ja ihmiset haluaisivat lähiruokaa tai ainakin kotimaista. Tuolloin voittaisivat alkutuottajat ja loppuasiakkaat. Välikädet voittavat nyt.

Ps kilo ruista maksoi viime vuonna n.10 centtiä alkutuottajalta ostettuna.
Ruisleipä, jossa on mukana myös hiiva ja vesi, sekä paketti, maksoi n. 3,5-5 euroa per kilo. Suurin osa rukiista tuli vielä Puolasta, joten kotimainen ruisleipä oli lähinnä vitsi. Vesi siinä oli tosin kotimaista.

[Mika.H]

Tulee yllätyksenä, että poistamista vaatii mies, jonka lompakkoon ei taida tehdä kummempaa lovea 

Nalle on ylivoimaisesti Suomen parhain yritysjohtaja, jonka poliittisia ajatuksia kannattaa kuunnella. Tarkasti.

[eliasj]

Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.

Hinnat nousisivat tietysti ihan luonnollisesti, jos maataloustuet lopetettaisiin. Ei kukaan tappiolla myy.

Hinnat laskee -> tuotannon ja tuottajien määrä laskee. Hinnat nousee -> tuotannon ja tuottajien määrä nousee. Mutta, jos tuet lopetetaan -> hinnat eivät nouse ->

En nyt ymmärrä, tämänhän pitäisi olla ihan simppeli asia. Jos maataloustuet lopetettaisiin, maanviljelijän tulot laskisivat. Siksi hänen täytyisi nostaa hintojaan korvaamaan tämä tulojen väheneminen. Tämä saattaisi toki pienentää kysyntää, ja jos maanviljelystä tulisi kannattamatonta, hänen yrityksensä menisi konkurssiin. Jos tuotteelle ei ole kysyntää hinnalla, jolla tuottaminen on kannattavaa, tuotetta ei pystytä myymään. Niin yksinkertaista.

[Uljanov]

En nyt ymmärrä, tämänhän pitäisi olla ihan simppeli asia. Jos maataloustuet lopetettaisiin, maanviljelijän tulot laskisivat. Siksi hänen täytyisi nostaa hintojaan korvaamaan tämä tulojen väheneminen. Tämä saattaisi toki pienentää kysyntää...

Tämä lopettaisi kysynnän lähes kokonaan, koska kotimainen ruoka olisi liian paljon ulkomaalaista tuontiruokaa kalliimpaa. Seurauksena kotimainen ruoantuotanto loppuu. Tilannetta ei voisi tuontitulleilla korjata, koska päätösvalta Suomen tulleista ei kuulu suomalaisille.

[Mika.H]

En nyt ymmärrä, tämänhän pitäisi olla ihan simppeli asia. Jos maataloustuet lopetettaisiin, maanviljelijän tulot laskisivat. Siksi hänen täytyisi nostaa hintojaan korvaamaan tämä tulojen väheneminen. Tämä saattaisi toki pienentää kysyntää...

Tämä lopettaisi kysynnän lähes kokonaan, koska kotimainen ruoka olisi liian paljon ulkomaalaista tuontiruokaa kalliimpaa. Seurauksena kotimainen ruoantuotanto loppuu. Tilannetta ei voisi tuontitulleilla korjata, koska päätösvalta Suomen tulleista ei kuulu suomalaisille.

Täyttä höpinää.

Alkutuottajan saama korvaus on todellakin murto-osa lopputuotteesta. Alviakin saa valtio huomattavasti enemmän kuin alkutuottaja raaka-aineestaan.

Maatalouden nykytilanne on suurempaa kusetusta ja mielikuvapelleilyä kuin maahanmuuttopolitiikka. Maahanmuutto-ongelmien ratkaisun jälkeen Hommafoorum voisi keskittyä maatalousjuttuihin. Niissä olisi todellakin korjattavaa. Silleen ihan aikuisten oikeesti..

[Uljanov]

En nyt ymmärrä, tämänhän pitäisi olla ihan simppeli asia. Jos maataloustuet lopetettaisiin, maanviljelijän tulot laskisivat. Siksi hänen täytyisi nostaa hintojaan korvaamaan tämä tulojen väheneminen. Tämä saattaisi toki pienentää kysyntää...

Tämä lopettaisi kysynnän lähes kokonaan, koska kotimainen ruoka olisi liian paljon ulkomaalaista tuontiruokaa kalliimpaa. Seurauksena kotimainen ruoantuotanto loppuu. Tilannetta ei voisi tuontitulleilla korjata, koska päätösvalta Suomen tulleista ei kuulu suomalaisille.

Täyttä höpinää.

Alkutuottajan saama korvaus on todellakin murto-osa lopputuotteesta. Alviakin saa valtio huomattavasti enemmän kuin alkutuottaja raaka-aineestaan.

Maatalouden nykytilanne on suurempaa kusetusta ja mielikuvapelleilyä kuin maahanmuuttopolitiikka. Maahanmuutto-ongelmien ratkaisun jälkeen Hommafoorum voisi keskittyä maatalousjuttuihin. Niissä olisi todellakin korjattavaa. Silleen ihan aikuisten oikeesti..

Tässä tapauksessa kannattaa etsiä se musta aukko, jonne maatalouden tukemiseen käytetyt miljardit katoavat. Sen löytäjästä tulee rikas.

[zippo]

Kun ihminen joka Suomessa saa maataloustukia miltei eniten sanoo, että maataloustuet pitää lakkauttaa, pitää ne silloin lakkauttaa. Näin sanoo järki.

Entäpä kun ihminen, joka on melkein niin kaukana kuin mahdollista siitä että tarvitsisi toimeentulotukea, sanoo jotain nuorten toimeentulotuesta...?

No tämä. Saa mukavasti tukiaisia, mutta sitten sanoo ettei köyhät niitä sais saada

[xor_rox]

Maatalous on asia, johon ei ihan lyhyesti voi perustella mitään.

Optimitilanne olisi, ettei olisi tukia ja ihmiset haluaisivat lähiruokaa tai ainakin kotimaista. Tuolloin voittaisivat alkutuottajat ja loppuasiakkaat. Välikädet voittavat nyt.

Jakeluketju ja kauppaliikkeet ottavat siis suurimman siivun. Miten ajattelit siis ratkaista asian siten, että tuottajien määrä ei vähene? Vai pitäisikö tuottajien määrän vähentyä mielestäsi?

[Mika.H]

Maatalous on asia, johon ei ihan lyhyesti voi perustella mitään.

Optimitilanne olisi, ettei olisi tukia ja ihmiset haluaisivat lähiruokaa tai ainakin kotimaista. Tuolloin voittaisivat alkutuottajat ja loppuasiakkaat. Välikädet voittavat nyt.

Jakeluketju ja kauppaliikkeet ottavat siis suurimman siivun. Miten ajattelit siis ratkaista asian siten, että tuottajien määrä ei vähene? Vai pitäisikö tuottajien määrän vähentyä mielestäsi?

Tuo määräkysymys on hyvin vaikea asia yleisellä tasolla.

Jos ihannetilaa edelleen haetaan niin vanha osuuskuntapohjainen toimintamalli voisi olla edelleenkin toimiva asia.

Lisäksi loppukäyttäjän ja alkutuottajan olisi lähestyttävä toisiaan. Tuo olisi se juttu millä tuo ideaalitilanne toteutuisi.

Yksinkertaisesti tuota alan ongelmaa kannattaa tosiaan lähestyä leivän hinnan kautta.

Raaka-aine on mitä on, siihen hieman kuljetusta, mylly, leipomo, kuljetus ja loppuasiakas. Ei tuon yhtälön pitäisi niin hemmetin vaikea olla. Nyt se kuitenkin sitä on.

[AIP]

Täysin vailla riidanhaastamistarvetta haluaisin kysyä, miksi suurtilatyyppinen tehomaatalous ei onnistu Suomessa? Tähän se on mennyt kaikkialla(?), jossa ruoantuotanto on siirtynyt liiketoiminnaksi. Nykyinen järjestelmähän tekee mahdolliseksi sen, että ammatinharjoittajat voivat ylläpitää verrattain pienikokoisia plänttejä, joiden sisäinen tuotantoketju tarvitsee joka tapauksessa ne samat koneet ja rakennukset kuin naapurin isäntäkin.

Näen tukitoiminnan yksinkertaisesti pientilallisuuden ylläpitojärjestelmänä. Mikäli tukea supistetaan merkittävästi tai se lakkautetaan, lähtevät pellot myyntiin, ellei isäntä viimeisenä kostonaan aloita metsittämisprojektin jälkipolvien iloksi (metsä = rahaa).

Se on selvää, että silmänkantamattomiin ulottuvia peltoja on vaikea viritellä muualle kuin Pohjanmaalle.

Aika moni pitää välivuoden opiskeluista työn vuoksi ja on silti oppilaitoksen kirjoilla. Muistikohan Nalle tuota?

Yhdestoista välivuosi tulee kohta täyteen. Joka vuosi olen ajatellut takaisin luentosaliin siirtymistä, ja joka kerran se on tyssännyt siihen, että pitäisi syödä, asua ja muutkin laskut maksaa. Kun on kerran ehtinyt kotiutua normaaliin elämään, niin on helkkarin vaikea palata (korvatulppineen) soluasuntoon ja nuudelia syömään.

Nallen viiden kalenterivuoden järjestelmä syntyy siten, että supistetaan pitkän sisällön (oikeita) korkeakoulututkintoja, tehdään kaikille yhteinen vuosikurssikohtainen opintorakenne oikeine lukujärjestyksineen sekä tarjotaan tutkintokohtaista liikkumavaraa hyvin vähän siirtymällä muutamaan koulutyyppiseen valinnaiskurssiin, asetetaan läsnäolopakko kaikkiin luentoihin, seminaareihin ja harjoituksiin sekä ylipäänsä lakkautetaan akateeminen vapaus.

Nalle yksinkertaisesti haluaa ekonomit ja diplomi-insinöörit liukuhihnalta nopeasti yrityskäyttöön ja vaivatta vaihtokelpoisiksi samalla tavoin kuin opistotasolta valmistuneet. Tämä vastaa yritysjohtajan, mutta ei ylemmän toimihenkilön käsitystä itsestään.

[mannym]

Mika H sen jo sanoi, alkutuottajan ja loppukäyttäjän on lähestyttävä. Pari kuukautta sitten oli lehdessä juttu lihantuottajasta joka haluaisi myydä lihaa suoraan paikallisille. Mutta koska meillä valtio vahtii tarkasti kaikkea, niin se ei onnistu. Tarvitaan "asianmukaiset" teurastamot, lihanjalostamot ym. Ennen joka kylässä oli kylänteurastaja, jolle elikot vietiin ja saatiin lihaa. Jokainen kyläläinen tiesi milloin sitä lihaa on.

Nykyisin melkein ainoa vaihtoehto lehmälle/kanalle on myydä se suurille jalostamoille. Jotka sitten myyvät sen lihan suurella voitolla kuluttajalle. Kesko ja S-ryhmä tukkuineen vetävät jos jonkin verran välistä. vai miten voidaan molemmille lyödä yhteensä miljardin verran voittoa vuosittain?

Hankala aihe, voitaisiin perustaa FarmiHomma jossa ratkaistaan maatalouden ongelmat.

[Jaska Pankkaaja]

Ps kilo ruista maksoi viime vuonna n.10 centtiä alkutuottajalta ostettuna.
Ruisleipä, jossa on mukana myös hiiva ja vesi, sekä paketti, maksoi n. 3,5-5 euroa per kilo. Suurin osa rukiista tuli vielä Puolasta, joten kotimainen ruisleipä oli lähinnä vitsi. Vesi siinä oli tosin kotimaista.

No jaa nillitystä mutta jo vehnänkin hinta viljapörsseissä on lähempänä 300 € / t eli 30 c / kg ja ruis on paljon kalliimpaa. Sitten siitä pitää vielä jauhaa niitä jauhoja..

Leivän leipominen ei ole myöskään mikään kultakaivos, Suomessa on joutunut lopettamaan todella paljon leipomoita viime vuosikymmmeninä. Jäljelle on jäänyt pari jättiä ja lähinnä pikkuleipomoita jotka useinkin voivat myydä ainakin osan tuotannosta suoraan kuluttajalle.

Siitä pääsemmekin leivän hintaan: kauppa se rahastaa sillä leivällä.

"Retroleipää" ketjussa käydään näköjään keskustelua tavoista säästää leipärahaa kiljun raaka-aineisiin. Tämä on totta: leipäkoneet esiin tarjousjauhoja ostamaan niin säästöjä syntyy!

[Toni Mono]

Leipäkoneet esiin tarjousjauhoja ostamaan niin säästöjä syntyy!

New York Timesin leivänteko-ohje. Leipäkonetta ei tarvita:
http://video.nytimes.com/video/2006/11/07/dining/1194817104184/no-knead-bread.html?scp=1&sq=bread&st=cse

[Pliers]

Maataloustuki voidaan lopettaa heti, kun maataloustuotteista saadaan asianmukainen hinta.

Kun tuo tuki juuri aiheuttaa sen, ettei niin tule koskaan tapahtumaan. Tuki valuu lyhentämättömänä keskusliikkeiden taskuun. Maanviljelijät ovat keskittyneet alkutuotantoon, jonka he kykenevät myymään halvalla (kiitos tukien) keskusliikkeille. Keskusliikkeet taas jalostavat tuotteet ja kykenevät myymään ne euroopan kalleimmalla hinnalla, koska kunnollista kilpailua ei ole. Tämä on se mekaniikka.

Tässä tapauksessa kannattaa etsiä se musta aukko, jonne maatalouden tukemiseen käytetyt miljardit katoavat. Sen löytäjästä tulee rikas.

Valitettavasti tälle tiedolle on vaikeaa keksiä ansaintalogiikkaa. Se raha ei koskaan tule etsiytymään keskusliikkeiltä keksijän taskuun.

Lisäksi loppukäyttäjän ja alkutuottajan olisi lähestyttävä toisiaan. Tuo olisi se juttu millä tuo ideaalitilanne toteutuisi.
...
Raaka-aine on mitä on, siihen hieman kuljetusta, mylly, leipomo, kuljetus ja loppuasiakas. Ei tuon yhtälön pitäisi niin hemmetin vaikea olla. Nyt se kuitenkin sitä on.

Juuri näin. Cut the middle man.

[Pliers]

Täysin vailla riidanhaastamistarvetta haluaisin kysyä, miksi suurtilatyyppinen tehomaatalous ei onnistu Suomessa? Tähän se on mennyt kaikkialla(?), jossa ruoantuotanto on siirtynyt liiketoiminnaksi.

Olen kanssasi täysin eri mieltä. Olisi silkkaa typeryyttä pieneltä maalta yrittää olla halvin. Siihen emme koskaan tule kykenemään. Joku on aina halvempi.

Meidän tulisi keskittyä laatuun eikä määrään. Toistaiseksi Suomea pidetään vielä puhtaana ja vähäsaasteisena maana. Minä hyödyntäisin sitä mielikuvaa. Tehdään maailman arvostetuin luomutuotanto, eikä keskitytä pelkkään alkutuotantoon, vaan jalostetaan se tuotteiksi.

Parman kinkku on jo, mutta entäs Pöytyän lammas?

[ElenaDaylights]

Ja eikä valde voi ottaa riskiä siitä, että tukien leikkaaminen johtaa tilojen lopettamiskierteeseen. Ei edes tiedetä kerrannaisvaikutuksia niille aloille joita maatalous välilleseti tai välittömästi työllistää. Tuet tuovat kuntiin elintärkeitä verorahoja. Totta. Koko tukijärjestelmä on luotu sellaiseksi ettei siitä voida koskaan luopua.

[Tupakkamies]

Jälleen hyviä ideoita nallella 

Se aiempi kohulause:

We can't keep taxing people the way we do and we can't go on subsidising poverty and broken families

[JR]

Maatalouskeskustelu on yksi lempiaiheitani. Yksinkertainen asia on politisoitu ja byrokratisoitu mahdottomaksi umpisolmuksi.
Fakta on, että kaikkien täytyy syödä. Jonkunlainen huoltovarmuuskin olisi oltava. Siteeraankin Cai-Göran Alexanderia: "Sivistyksen pintakerroksen ja eläimellisyyden välissä on vain kolme ateriaa".

[JNappula]

New York Timesin leivänteko-ohje. Leipäkonetta ei tarvita:
http://video.nytimes.com/video/2006/11/07/dining/1194817104184/no-knead-bread.html?scp=1&sq=bread&st=cse

Olen tämän videon nähnyt aikaisemminkin, mutta kun en nyt mikään varsinainen jauhopeukalo ole, niin ovatko videolla leivän paistamiseen käytetyt valurautapadat jotain erikoisia vain leivontaan tarkoitettuja vai käykö tavallinen marketista ostettu valurautapata?

[Tilitantti]

New York Timesin leivänteko-ohje. Leipäkonetta ei tarvita:
http://video.nytimes.com/video/2006/11/07/dining/1194817104184/no-knead-bread.html?scp=1&sq=bread&st=cse

Olen tämän videon nähnyt aikaisemminkin, mutta kun en nyt mikään varsinainen jauhopeukalo ole, niin ovatko videolla leivän paistamiseen käytetyt valurautapadat jotain erikoisia vain leivontaan tarkoitettuja vai käykö tavallinen marketista ostettu valurautapata?

Heh, itsekin katsoin tuon videon kun tässä oli ja epäilen että mikä vain mikä uunin kestää. Toivottavasti asiantuntijat korjaavat mikäli olen väärässä ettei mene hukkaan taikinat.
En kyllä ymmärtänyt täysin sitä että oliko ne tavallisia jauhoja vai mitä? Esim. jos vehnäjauhoilla koittaisi? (Netin suomenkielisillä sämpyläresepteillä olen kyllä onnistunut tekeen sämpylöitä monestikin, ja kun ei ollut konetta, niin tuttavan äitin reseptillä myös useamman kerran )

[hattiwatti]

En nyt ymmärrä, tämänhän pitäisi olla ihan simppeli asia. Jos maataloustuet lopetettaisiin, maanviljelijän tulot laskisivat. Siksi hänen täytyisi nostaa hintojaan korvaamaan tämä tulojen väheneminen. Tämä saattaisi toki pienentää kysyntää...

Tämä lopettaisi kysynnän lähes kokonaan, koska kotimainen ruoka olisi liian paljon ulkomaalaista tuontiruokaa kalliimpaa. Seurauksena kotimainen ruoantuotanto loppuu. Tilannetta ei voisi tuontitulleilla korjata, koska päätösvalta Suomen tulleista ei kuulu suomalaisille.

Täyttä höpinää.

Alkutuottajan saama korvaus on todellakin murto-osa lopputuotteesta. Alviakin saa valtio huomattavasti enemmän kuin alkutuottaja raaka-aineestaan.

Maatalouden nykytilanne on suurempaa kusetusta ja mielikuvapelleilyä kuin maahanmuuttopolitiikka. Maahanmuutto-ongelmien ratkaisun jälkeen Hommafoorum voisi keskittyä maatalousjuttuihin. Niissä olisi todellakin korjattavaa. Silleen ihan aikuisten oikeesti..

SAmaa sanovat kaikki maanviljelijätuttuni. Nykyinen järjestelmä on tulonsiirtoa veronmaksajilta viljelijöille jotta heidän tuotteidensa dumppaaminen alihintaan jotenkin pyörisi, ja systeemistä välikädet ja suuret ruoanprosessointikonglomeraatit korjaavat voitot. Tosin EU ei sallisi maatalouspolitiikan järkevöittämistä. Siksi yleensä Eurooppalaiset pienviljelijäliikkeet ovatkin automaattisesti EU-kriittisiä.

Tälläisestä hommaforum-aivoriihestä hyötyisivät erityisesti persut Suomen Maaseudun Puolueen perillisinä, ja myöhemmin myös muutos. Keskustapuolueelta olisi valtavasti ääniä jaossa, mutta persut ovat vielä liian juntteja kehittääkseen niin pitkälle meneviä ongelmien juuriin käyviä linjauksia saadakseen kepulien ääniä ihan kunnolla. Tilanne kuitenkin voi parantua tulevaisuutta kohti.

Erilaiset pienviljelijöiden kansanliikkeet ovat erittäin merkittävä voima muualla maailmassa ja Euroopassa. Persujen tulisi jotenkin liittyä näihin tutustumalla näiden liikkeiden vaatimuksiin. Pontta tulee myös ihan tavallisilta kuluttajilta jotka alkavat olla tietoisempia millaista myrkkyä erilaiset agroteollisuudesta tehdyt prosessiruoat ovat täynnä, ja haluavat enenevissä määrin lähellä tuotettua ruokaa josta voi farmilla käydä tarkistamassa tuotannon olevan just sellaista että tuotteita kehtaa myös syödä. Suomessa eläinten ja kasvien tuotanto on varsin eettistä ja melkein luonnomukaista verrattuna vaikka USAn auswitchia karmeampiin sikatehtaisiin (joista yhdestä sikainfluenssakin lähti liikkeelle) ja umpimyrkytettyihin espanjan mamu-riistotyövoimalla pyöritettyihin tomaattiplantaaseihin tai läpimyrkytteyihin gmo-soijaa entisillä sademetsillä viljeleviin Brasilian plantaaseihin joista tuodaankin tavaraa Suomeen sianrehuksi.

Siitä että suomalainen ruoka on melkein luomua, on todisteena suomalaisen miehen sperman korkea laatu keski-eurooppalaiseen verrattuna. Sen laatu kun melkein suoraan korreloi sen mukaan kuinka paljon ravinnosta tulee erilaisia torjuntamyrkkyjen jäämiä, siittiöt ovat niille herkkiä.

Tästä tulisi jalostaa asteittain Suomelle kilpailuvaltti, koska bulkkimäärässä ja hinnoissa emme voi koskaan kilpailla maataloustuotannossa. Sen sijaan Suomen valttina on karmea talvi mikä pitää tuholaiset kurissa ja minimoi myrkkyjen tarpeen. Euroopassa on ainiaan laajeneva kysyntä puhtaalle, eettisesti ja kontrolloidusti tuotetulle ruoalle. Vain kepu on esteenä sille, ettei Suomessa lähdetä ajamaan tätä määrätietoisemmin.

Lisäksi tulee muistaa kuinka monikulttuurisuuden syventyessä ns. white-flight ilmiöstä tulee aina vaan voimakkaampi yhteiskuntaa muuttava tekijä. Tällöin perämetsien nuivilla kunnanvaltuustoilla varustetut junttikylät alkavat vaikuttaa todella houkuttelevilta Suomalaisen urbaanin alkuperäisasukkaiden silmissä. Eihän kaupungeissa ole edes varaa asua kun kaikki asunnot menevät mamuille, mutta maalta saa halvalla lääniä ja mummonmökkejä. Siksikin maatalouspolitiikan tulisi kytkeytyä osaksi nuivien puolueiden agendaa.

[Jepulis]

Maatalouden tukemisessa lie kyse kauppapolitiikasta. Suomi voisi ehkä luopua omasta maataloudestaan mutta ensin pitää laskea sekä miettiä muiltakin kanteilta onko se varmasti edes taloudellisesti järkevää. Maatalouteen uppoava tukiraha voidaan joutua ihan helposti antamaan esimerkiksi Puolalle noin verrannollisesti tulevaisuudessa, joka on ennustamaton, koska Suomi ei yksinään päätä euroopan budjeteista. Kyse on siitä, että kaikilla euromailla on maataloutta ja ne kilpailee lähinnä tukieuroista. Minusta kysymys tiivistyy siihen, että paljonko Suomen on kannattavaa maksaa saadakseen saatavissa olevan kokonaispotin kansantalouteensa. On mahdollista, että nykyinen maksu on liikaa, en minä sellaista osaa laskea mutta voin hyvin ajatella, että jollain meijerillä on esim. etua kotimaan tuotannosta. Miten tälle alalle käy, jos esimerkiksi ruotsalainen meijeri jatkaa tämän tunnetun kilpailutekijän nauttimisesta suomalainen ei? Onko näillä tekijöillä merkitystä yhtälössä? Tekijät pitäisi olla kokonaan riisuttuna näkyvissä ennen yksityiskohtien arvostelua.

Wahlroos saattaa olla oikeassakin maataloustukien vähentämisestä mutta luulisin hänen tarkoittavan, että se pitäisi ensisijaiseesti tapahtua koko Euroopan laajuudelta.

Suomessa voitaisiin myös ehkä valita mistä epäkriittisistä omista tuista on kannattavaa luopua. En kuitenkaan ole ollenkaan sitä mieltä, että loppuosa Suomesta pitäisi muuttaa vihreiden haikailemaksi suojelualueeksi ilman mitään toimintaa. Ja monin paikoin maatalouden tuki on kiistämätön tekijä edelleen. Siitä toiminnasta mikä alueilla nyt on, voi 50 vuoden säteellä syntyä vaikka mitä. Tietyt asiat kuten Talvivaaran synty, on osittain seurauksia jonkinmoisen valmiin infran olemassaolosta.  

Nopea käännös näissä asioissa ei säästä lyhyellä tähtäimellä kovin paljon ja pitkällä tähtäimellä se voi olla se tekijä, joka vie Suomen pienennetyksi eteläsuomeksi plus suojelureservaatti. Kuitenkin, vaikka sanotaan kehityskulku on nyt näin ja niin ikäänkuin annettuna varmuutena, emme todella tiedä mitä tapahtuu 30-70 vuoden päästä. Vähän samoin kuin ei tiedetä onko täällä silloin islamilainen enemmistö, joka on ihan mahdollinen skenaario ja siksi sitä skenaariota jos emme halua, siihen johtavat avoimet kehityskulut pitäisi saada demokraattiseesti katkaista. Sysäys kaupunkien kasvuun on lopulta aika pieni siemen mutta niin on kutistumiseenkin. Heti tulee mieleen Lahti, jossa ei olisi kenenkään kannalta mitään etua verrattuna Asikkalaan mutta sinne vedettiin rautatie, eikä liene epäselvää kumpi edellisistä on nyt kaupunki ja kumpi kylä. Näkisin niin, ettei ole kauhean järkevää tehdä vuosikymmenten päähän heijastavia massiivisia täyskäännöksiä pelkästään vuoden parin budjettitilanteen takia, vaan pitäisi oikeasti miettiä vaikutuksia pitkälle. Ihan kuten on maahanmuuttoasioissa mielestäni kaikkein tärkein miettiä tulevaisuusvaikutuksia ja päättää sen politiikan suuntaviivat tulevaisuuden todennäköisten vaikutusten kautta.

[JNappula]

En kyllä ymmärtänyt täysin sitä että oliko ne tavallisia jauhoja vai mitä? Esim. jos vehnäjauhoilla koittaisi? (Netin suomenkielisillä sämpyläresepteillä olen kyllä onnistunut tekeen sämpylöitä monestikin, ja kun ei ollut konetta, niin tuttavan äitin reseptillä myös useamman kerran )

Ilmeisesti puolikarkeata vehnäjauhoa, "regular all-purpose flour". Täytyypä koittaa kuinka käy. Pannu ilmeisesti kuuluu esilämmittää.

http://www.bigoven.com/glossary/All-Purpose%20Flour

[Tilitantti]

Vielä kun osaisi tehdä ohraleipää. Ne on kalliita kaupassa mutta parempia kuin muut leivät.  
Yritetty on, ei onnistunut.  

http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/28060/OHRALEIP%C3%84%202%20LEIP%C3%84%C3%84.
Ohjeet helppoja, monia löytyy netistä ihan nimellä, ei vaan osaa.

Sitä tarvisi naisen juuri noita varten. Eli ei siis semmosta tyttöstä joita ollut, joita joutuu kuljettaan ravintolaan syömään. Ei ole mitenkään semmonen että ikävä asia olisi, mutta "lähdetään ravintolaan mieluummin" kun sanoo että mitäs ruokaa tehtäisiin. Omat pihvit ei kelpaa, ravintolassa syö. En katkera ole mutta kumminkin. 

[kelloseppä]

Nim. Jakerp,

Muuttotappiokunnan syrjäisessä metsässä 10 vuotta asuneena ja yli 10 vuotta aktiivisesti maata ostettavaksi hakeneena, kysyn, mistä mainitsemiasi maatiloja oikein voi ostaa mainitsemallasi "pilkkahinnalla"? Tarkoitan tiloja, joissa voisi jotakin jo touhuta (kooltaan esim. 100 - 500 ha), enkä mökkipalstoja ...

Täälläpäin on tapana hakata metsä hakkuuaukeaksi ja sitten pyytää siitä 2000-3000 e /ha tai myydä metsä hakkaamattomana "hiljaisella" huutokaupalla ennalta valikoidulle ostajaehdokasporukalle jopa alle 1000 e / ha. Pellon myyminen menee aina joko "hiljaisella" huutokaupalla tai ehdolla, ettei uusi omistaja pura olemassa olevia vuokrasopimuksia ... Toinen hauska ilmiö on omistussuhteet: esim. jakamattomien kuolinpesien osaomistajina on jakamattomia kuolinpesiä jne ... Jos joku osakas näkisi valon, ei tila mene myyntiin; kukaan täysipäinen ei osta 5/12 tai 33/64 osaa jostakin tilasta ... Kolmas hauskuus on se, että saat ostaa 2-3 hehtaaria jonkun tilan takanurkkaa, jos rakennat tien perille ja maksat lohkomiskulut ja rajankäynnin ... Mutta kaikki edellä mainitut tapaukset ovat täällä päin poikkeustapauksia; lähes poikkeuksetta voi sanoa, että maa ei tuotteena liiku; ei ole ostettavaa. Ei oikein tällaisessa toimintaympäristöissä pääse toimintaideoitaan toteuttamaan.

Totta; maanomistukseen liittyvässä kulttuurissa on suuria seudullisia eroja, mutta täälläpäin maa makaa näinpäin.

PS: Maalla on hyvä asua, vaikka metsässä asunkin. Suosittelen kaikille – kovin lämpimästi.

[Mika.H]

Jostain syystä uusia maatiloja ei kuitenkaan perusteta katoavien tilalle vaikka suu käy kokoajan tietyllä osalla kaupunkilaisista asiasta josta eivät mitään tiedä.

Minulla on muuten maatila. Saan tukiakin, vaikka entinen kaupunkilainen olen.

Voin kokemuksesta sanoa, että ala vaatisi asennemuutoksen. Ihan jokaisessa portaassa.

Mutta kun tuo maahanmuuttopolitiikka saadaan kuntoon niin aloitetaan sitten tosiaan FarmiHomma.. siihen varmaan saa jo tukiakin..

[Pliers]

Tästä tulisi jalostaa asteittain Suomelle kilpailuvaltti, koska bulkkimäärässä ja hinnoissa emme voi koskaan kilpailla maataloustuotannossa. Sen sijaan Suomen valttina on karmea talvi mikä pitää tuholaiset kurissa ja minimoi myrkkyjen tarpeen. Euroopassa on ainiaan laajeneva kysyntä puhtaalle, eettisesti ja kontrolloidusti tuotetulle ruoalle. Vain kepu on esteenä sille, ettei Suomessa lähdetä ajamaan tätä määrätietoisemmin.

Kuunnelkaa nyt hyvät ihmiset järjen ääntä! Asia on juuri näin kuten hattiwatti todistaa.

Tämä sama asia tulee vetää kaikkeen toimintaan läpi linjan. Sen sijaan, että yritettäisiin keksiä jotain tekaistua suomiprändiä, tulee meidän meidän ymmärtää, mikä erottaa meidät kaikista muista maista ja keskittyä siihen. Myös matkailussa. Suomessa on huikea luonto ja eläimistö. Joissakin muissakin maissa on, mutta Suomi on läntinen sivistysvaltio, joten tänne on turvallista tulla ja olla.

Tämä asia on meidän kilpailuetumme, puhdas luonto ja rehelliset ihmiset, ei muumi- tai joulupukkimaa. Huvipuistoja on kaikissa maissa.

[Jaakko Sivonen]

Jep. Arkeologiahan on täysin turhaa, verrattuna naistutkimukseen. Ja toki 400 opintoviikkoa voi "suorittaa" naistutkimuksesta. Jep.

Vaikka en ole viimeisen korkein fani, niin, jotain rajaa asian ymmärtämiseen, ennen kommentoimista, kiitos!

Kummatkin alat ovat täysin turhia.

Arkeologian kautta saadaan tietoa muun muassa Suomen menneisyydestä. Snellman sanoi, että kansalla joka ei tunne menneisyyttään, ei ole myöskään tulevaisuutta. Kumpaa siis vihaat: Suomen menneisyyden tutkimista vai sivistystä yleisesti?

Pitäisikö kaikkien olla mielestäsi levyseppähitsaajia tai putkimiehiä?

[hoxpox]

Kummatkin alat ovat täysin turhia.

Arkeologian kautta saadaan tietoa muun muassa Suomen menneisyydestä. Snellman sanoi, että kansalla joka ei tunne menneisyyttään, ei ole myöskään tulevaisuutta. Kumpaa siis vihaat: Suomen menneisyyden tutkimista vai sivistystä yleisesti?

Pitäisikö kaikkien olla mielestäsi levyseppähitsaajia tai putkimiehiä?

No kerropa mitä oleellista uutta tietoa Suomen menneisyydestä ovat arkeologit löytäneet vaikkapa viimeisen kymmenen vuoden aikana?

[Jaakko Sivonen]

No kerropa mitä oleellista uutta tietoa Suomen menneisyydestä ovat arkeologit löytäneet vaikkapa viimeisen kymmenen vuoden aikana?

http://www.helsinki.fi/arkeologia/kirjasto_arkisto/opinnaytetyot.html#vaitos