NYT-lehdessä oli juttu ns. Hyperloopista: http://nyt.fi/a1470620823198
Kyse on alunperin Elon Muskin (Tesla sähköautojen perustaja) idea nopeasta kulkuvälineestä. Hyperloop on eräänlainen metrojuna, jonka vauhtia nopeutettaisiin sijoittamalla vaunu tyhjiöputkeen ja leijuuttamalla se magneettikentän päällä niin, että ilmanvastus ja kitka minimoituu. Tällä tavoin saataisiin vaunu liikkuman toista tuhatta kilometriä tunnissa.
Hanke on teoreettisesti toimiva, mutta täysin erärealistinen, kuten NYT-lehdessä todetaan. Ongelmat liittyvät talouteen, mutta myös fysiikan perusasioihin, joita ei voida ratkaista muuta kun kumoamalla fysiikan lait.
Hämmästyttävää kyllä Suomessakin puuhaillaan tätä putkea ihan tosissaan. Mukana ovat erinäiset Suomen "piilaaksolaiset" kuten Rovion Vesterbacka. Suomen aktivistit ovat perustaneet FS-Links -nimisen yrityksen: http://www.fsl.ax/
Lobbarit ovat myös onnistuneet saamaan ainakin salolaiset ja turkulaiset poliitikot mukaan hankkeeseen jollain tasolla: http://www.hs.fi/talous/a1467344368652
Itse pidän tätä hankkeena höyrypäiden ja lobbarien hommana, jolla yritetään lypsää julkista rahaa omaan fikkaan samaan tyyliin kun sen iso autokaupa Lahdessa (?).
Onko Hommassa muita mielipiteitä? Onko Hyperloop realismia vai hybristä?
Quote from: Totti on 08.08.2016, 14:10:44
Onko Hommassa muita mielipiteitä? Onko Hyperloop realismia vai hybristä?
En ole seurannut tätä touhotusta mitenkään aktiivisesti, mutta ennen kuin saadaan jotain oikeasti toimivia malleja, joiden perusteella voidaan arvioida todellisia kustannuksia ja toimivuutta, en kyllä menisi sijoittamaan rahojani tällaiseen. Kustannukset saattavat hyvin todennäköisesti olla niin tolkuttomia tai olla jotain muita käytännön ongelmia, ettei toteuttaminen ole millään tavalla järkevää useimmissa paikoissa tai kentis ylipäätään missään.
Vaikuttaa ilmiselvältä kusetukselta.
Tuolta voi käydä kielitaitoiset lueskelemassa visioita Helsinki-Turku-Ahvena-Tukholma -hyperloopista. Hinnaksi arvioidaan rapeat 19 mrd, ja hyötyjä tulee tietysti niin maan perusteellisesti, jos FS-Linksiltä ja HL Onelta kysytään.
https://hyperloop-one.com/blog/FS-Links-Hyperloop-One-Baltic-Sweden-Finland-Aland-Islands
Toisaalta, kilpaileva HTT kertoo saaneensa aikaan sopparin, jolla Bratislava - Wien - Budapest -reitille rakennettaisiin looppi parinsadan miljoonan euron kustannusarviolla. Kuulostaa epäuskottavan halvalta.
Quote from: wikipedia/Hyperloop Transportation TechnologiesIn 2016 the CEO, Dirk Ahlborn, announced an agreement with the Slovakian government to build Hyperloops from Vienna, Austria to Bratislava, Slovakia, and from Bratislava to Budapest, Hungary. Total costs for this project are estimated to be US$200–300 million.
Tuo 19 miljardin budjetti tulisi varmastikin nousemaan jos koko paskaa saataisiin edes ikinä valmiiksi ja toimintakuntoon. Suomella ei ole tähän masseja ja mikään yksityinen taho ei tule tähän sijoittamaan. Ei ole realistinen hanke. Tullaankohan koskaan näkemään edes muutamien kymmenien kilometrien pituista koerataa.
eikös ne ole jo kaukoidässä tämän tyyppisiä junia testanneet, 500-600km/h kulkevat. mikä tuossa nyt kusetusta on? tosin, en usko, että yksikään tällä tekniikalla kulkeva rompe loppukäytössä ylittäisi 400km/h nopeuksia
Mitä fysiikan lakeja Hyperloop rikkoo?
Talouden lait saattavat hyvinkin tulla vastaan, mutta aika näyttää tämän. Täysin pähkähulluakin asioita pitää välillä kokeilla (ja epäonnistua), jotta kehitys kulkee eteenpäin.
Hevosella ratsastaminen, höyrykone, auto ja lentokone -- avaruusraketista puhumattakaan ovat kaikki varmasti olleet aikalaisten mielestä "mahdottomia", "hulluja" ja "vaarallisia" ideoita.
Quote from: Gunnar Hymén on 08.08.2016, 14:40:47
eikös ne ole jo kaukoidässä tämän tyyppisiä junia testanneet, 500-600km/h kulkevat. mikä tuossa nyt kusetusta on? tosin, en usko, että yksikään tällä tekniikalla kulkeva rompe loppukäytössä ylittäisi 400km/h nopeuksia
Enemmän tai vähemmän normaali ranskalainen raiteilla kulkeva juna, ulkomuistista TGV Atlantic meni jo 90-luvulla maagista nopeutta 555 km/h.
The Hyperloop: BUSTED!
https://youtu.be/RNFesa01llk
Quote from: Kulttuurirealisti on 08.08.2016, 14:32:16
Toisaalta, kilpaileva HTT kertoo saaneensa aikaan sopparin, jolla Bratislava - Wien - Budapest -reitille rakennettaisiin looppi parinsadan miljoonan euron kustannusarviolla. Kuulostaa epäuskottavan halvalta.
Kieltämättä. Jonkun nettilaskurin mukaan Wienistä Bratislavaan on 55 kilometriä ja Bratislavasta Budapestiin 161 kilometriä. Yhteensä siis 216 kilometriä. Yksi metri siis maksaisi 926 euroa. Uskoo ken tahtoo... Ja tuossa ei edes ollut huomioitu mitenkään asemarakennusten, junien yms rakentamista, joka tuskin myöskään on ilmaista...
PS, tämän mukaan 200 miljoonaa olisi vain joku Bratislavan sisäinen osuus, mutta saa nähdä riittäisikö 200 miljoonaa edes siihen...:
Slovakia Is a Natural First Stop for the Hyperloop—No Joke | WIRED
https://www.wired.com/2016/03/slovakia-great-first-stop-hyperloop-no-joke/
Quote
The first stage of the Slovakia Hyperloop will run within Bratislava and cost $200-300 million, Ahlborn says. Connections to Vienna and Budapest would follow. He hasn't pulled together the funding, but wants to see stage one built by 2020—nine years before California's high-speed rail would be finished.
Quote from: repslolman on 08.08.2016, 14:47:52
The Hyperloop: BUSTED!
https://youtu.be/RNFesa01llk
Philip E. Mason is a British scientist who is best known for his YouTube channel, Thunderf00t. He has a PhD in chemistry, and studied multiple areas of biochemistry.
Kerkesit ensin.
Lyhyt versio yllä olevasta videosta:
Tämä on maglev-rata satojakilometrejä pitkässä avaruutta-vastaavassa tyhjiöputkessa jota pitkin kulkee tonneja painavia paineistettuja sukkuloita joiden nokalla on suihkumoottori.
- Kukaan ei ole demonstroinut mitä tapahtuu jos tuo 2cm paksuinen (Hyperloopin omien speksien mukaan) teräsputki repeää saumasta. Sisään äänennopeudella räjähtävä ilmamassa painaa kymmeniä tonneja ja sen paineisku tuhoaa kaiken tieltään.
- Jos sisällä kulkevaan paineistettuun sukkulaan tulee repeämä kuolevat kaikki matkustajat välittömästi hapenpuutteeseen ja heidän elimistönsä räjähtävät paine-eroon aivan kuin avaruudessa.
- Putkesta ei pääse mitenkään pelastautumaan ulos ja palokunnan pitää leikata itsensä ensin ulkoputken läpi ja sitten vielä sukkulan seinämän läpi päästäkseen pelastamaan ihmisiä.
- Putken ali-paineistamiseen ja hätä-paineen tasaamiseen ei ole minkäänlaista järkevää laitteistoa.
- Saumat eivät kestä niihin kohdistuvia voimia saatika lämpölaajenemisen aiheuttamaa stressiä. Putki on niin valtava että sen ala ja yläpuolen välillä tulee jos huomattava lämpötilaero ehdotetuissa Kalifornian aavikko-olosuhteissa.
- Sisällä kulkevan sukkulan pitäisi luoda itse oma työntövoimansa jonkinlaisella turbiinimoottorilla (koska konsepti ei oleta että maglev-rataa olisi koko satojen kilometrien matka). Turbiinimoottori taas tarvitsee ilmamassaa mitä liikuttaa taaksepäin ja lähes täydellisessä tyhjiössä sitä on pirun vähän.
Kyse on siten täysin sci-fi novellitason projektista mihin yksikään perusfysiikkaa tunteva insinööri ei koskisi pitkällä laskutikullakaan.
Kaikki kustannusarviot ovat täysin hihasta revittyjä ja niiden virhemarginaalit ovat monta magnitudia ylöspäin koska lähes mitään teknologioita mitä toimivan ja turvallisen demonstraattorin rakentamiseen tarvitaan ei ole edes vielä kehitetty.
Tavanomaisia maglev-junia on jo ja niistä tiedetään suunnilleen että ne toimivat ja mitä ne tulevat maksamaan: https://en.wikipedia.org/wiki/Maglev
Possumi: muuten hyvää pohdintaa, mutta ymmärtääkseni kapselit eivät tarvitse omia moottoreita, vaan moottorit ovat itse putkessa.
Tyhjiö on todella vaarallinen leikkikalu ihmiselle. Mm. elimistön veri kiehuu ja muuta mukavaa.
Ja tuo suunniteltu 600km putki on suurempi kuin mikään koskaan rakennettu tyhjiö, sekä pituudeltaan että kokonaistilavuudeltaan. Nasan avaruusalusten testauskseen tarkoitettu 15 000m3 halli oli monin verroin pienempi joka sekin on vahvistettu ties miten paksuin seinin. Vertailukohtana large hadron collider on 27 km pitkä ja 100m maan sisällä joten auringon lämpö ei vaikuta. Jakamalla tuo pienempiin tyhjiöpätkiin pitäisi luoda ilmalukot jotka toimisivat 1300km/h kulkevan 15 tonnin sukkulan tahtiin(ja jollaisia siis ei ole olemassakaan vielä edes teoriassa).
1. Nyt- liite on Hesarin se suurempi valhemedia.
2. Nyt- liitteessä on artikkeli asiasta X
3. Joten asia on juuri päinvastoin
4. Tästä seuraa se että Hyperloop yleistyy seuraavaan 30 vuoteen.
Eiks se näin menny
Quote from: risto on 08.08.2016, 14:41:55
Mitä fysiikan lakeja Hyperloop rikkoo?
Talouden lait saattavat hyvinkin tulla vastaan, mutta aika näyttää tämän. Täysin pähkähulluakin asioita pitää välillä kokeilla (ja epäonnistua), jotta kehitys kulkee eteenpäin.
Hevosella ratsastaminen, höyrykone, auto ja lentokone -- avaruusraketista puhumattakaan ovat kaikki varmasti olleet aikalaisten mielestä "mahdottomia", "hulluja" ja "vaarallisia" ideoita.
Hyperloopin ensimmäinen koe tulisi olla kymmeniä kilometrejä ei tuhansia niin kuin on kaavailtu. Kaikki yllä olevat keksinnöt ovat lähtenee pienestä liikkeelle.
Quote from: risto on 08.08.2016, 14:41:55Mitä fysiikan lakeja Hyperloop rikkoo?
Hyperloop ei itsessään riko fysiikan lakeja, mutta ne pitäisi rikkoa, jotta se olisi realistinen hanke.
Eräs ongelma on tajuton vauhti, jolla tämä pitäisi toimia. NYT:ssä kerrottiin, että junia voisi lähettää menemään putkeen 10 sekunnin välein ja niiden etäisyys toisiinsa olisi silloin 3 km eli vauhti 1080 km/h.
Hyperloopin FS Linksin Otto Hojarin mukaan 3 km olisi riittävä turvaetäisyys junien välillä. Eli juna pitäisi pystyä pysäyttämään tällä matkalla.
Sanomattakin on selvä, että asiakkaista ei ole mitään jäljellä jos jarrutetaan junaa näin voimakkaasti. Ainoa tapa torjua tämä ongelma on kumota fysiikan lait jotenkin tai tyytyä hitaampaan junaan.
Hyperlooppiin liittyy myös valtavia turvallisuusongelmia.
Eräs tällainen on hengitysilma. Hyperloop on tyhjiöputki, joka tarkoittaa, että hengitysilmaa junavaunuun ei ole saatavissa mistään ellei sitä generoida paikallisesti. Vaunun mukana pitää siis olla tarvittavat kaasut (mm. räjähdysaltista happea) ja ylipainejärjestelmä, joka hoitaa tämän asian.
Hengitysilman generointi on teknisesti ihan mahdollista, mutta se luo valtavan turvallisuusriskin, missä tekninen vika voi aiheuttaa matkustajien tukehtumisen. Jos taas ylipaine vaunussa laskee, asiakkaat kirjaimellisesti räjähtävät kappaleiksi.
Tämä hanke on niin järjetön, että vaikka se joskus saataisiin rakennettua, en itse astuisi jalallakaan tällaisen hulluun vekottimeen.
Eräs huvittava kuriositeetti on, että Hyperloop on tyhjiöputkessa liikkuva junavaunu. Silti hahmotelmissa ollaan pistetty valtava suihkukone (tai propelli?) keulaan antamaan liikevoimaa. Suihkukone (ja propelli) tarvitsee kuitenkin happea (kaasua) toimiakseen.
Näiden visionäärien jutut eivät siis ole alunperinkään maan pinnalla vaan niihin on sotkettu mukaan kaikkea kivan näköistä, jolla saadaan näyttäviä kuvia.
jos ylipaine romahtaa asiakkaat räjähtävät? Ai niinku hollywood elokuvissa jossa ilmalukon ulkopuolelle heitetyt turpoaa palloiksi ja räjähtää?
Ja olit niinku tietävinäsi jotain fysiikasta. Just joo.
Ei se ihan noin mene, ei ihminen niin kovan paineen alla elä että noin kävisi.
Luulisi että riittää jo pelkkä reilu alipaine?
Täysi tyhjiö taitaa olla melkoisen operaation takana....
Quote from: mikkoR on 08.08.2016, 16:13:50
Luulisi että riittää jo pelkkä reilu alipaine?
Täysi tyhjiö taitaa olla melkoisen operaation takana....
Luonnollisesti noin se tehdäänkin, mutta käytetään laveita termejä, että maallikot olisivat edes vähän kärryillä.
Mitä tulee itse hankkeeseen, niin hullujaovat jotka tuohon rahojaan kippaavat. Riippumatta ovatko kysessä yksityiset tahot vaiko valtiot.
Quote
- Jos sisällä kulkevaan paineistettuun sukkulaan tulee repeämä kuolevat kaikki matkustajat välittömästi hapenpuutteeseen ja heidän elimistönsä räjähtävät paine-eroon aivan kuin avaruudessa.
Jos paine laskee riittävän hitaasti ja/tai ihmiset eivät yritä pidättää henkeään, eivät he välttämättä kuole nopeaankaan paineen putoamiseen. Ja ilmeisesti ihminen myös selviää lyhyestä ajassa tyhjiössä hengissä, olettaen ettei ole henkeään pidättelemällä tms onnistunut nopeassa paineen pudottamisessa vaurioittamaan kroppaansa ja saadaan riittävästi painetta takaisin muutamassa kymmenessä sekunnissa:
Explosive Decompression and Vacuum Exposure
http://www.geoffreylandis.com/vacuum.html
Quote
- Putkesta ei pääse mitenkään pelastautumaan ulos ja palokunnan pitää leikata itsensä ensin ulkoputken läpi ja sitten vielä sukkulan seinämän läpi päästäkseen pelastamaan ihmisiä.
Ei ilmassa lentävästä matkustajalentokoneestakaan kovin hyvin päästä pelastautumaan. Ja voidaanhan putkeen tehdä huoltoluukkuja, käyttää tarkoitusta varten tehtyjä räjähteitä räjäyttämään aukkoja jne:
Shaped charge
https://en.wikipedia.org/wiki/Shaped_charge#Linear_shaped_charges
Quote
- Putken ali-paineistamiseen ja hätä-paineen tasaamiseen ei ole minkäänlaista järkevää laitteistoa.
Luulisi, että hätätilassa paineen tasaaminen olisi aivan ratkaistavissa oleva ongelma. Esimerkiksi riittävän suuri määrä sähköisesti avattavia venttiilejä pitkin putkea, jotka päästäisivät pienehköjen reikien kautta ilmaa, jolloin paine tasaantuisi suhteellisen nopeasti, mutta rauhallisesti.
Mitä tulee alipaineistamiseen, niin kyllähän erilaisia tyhjiöpumppuja on jo nyt olemassa vino pino ja lisääkin voidaan kehitellä. Riippuen siitä, että kuinka paljon putki vuotaa, kuinka täydellinen tyhjiön täytyy olla jne kustannukset tyhjiön ylläpitämisestä voivat kuitenkin muodostua merkittäviksi.
Quote
- Saumat eivät kestä niihin kohdistuvia voimia saatika lämpölaajenemisen aiheuttamaa stressiä. Putki on niin valtava että sen ala ja yläpuolen välillä tulee jos huomattava lämpötilaero ehdotetuissa Kalifornian aavikko-olosuhteissa.
Jos lämpötilaerot muodostuvat ongelmaksi ala- ja yläpuolen välillä, niin niitä voitaisiin todennäköisesti tarvittaessa tasoittaa. Tasoitusjärjestelmä voitaisiin mahdollisesti myös tehdä toimimaan passiivisesti. Lämpölaajenemisen kanssa voitaisiin ehkä elää, jos käytössä on riittävästi elastisia osia, joskin elastisten osien uusimistarve ajan mittaan voisi tulla kalliiksi...
En nyt sano, että tällainen hyperloop olisi välttämättä taloudellisesti järkevä toteuttaa, mutta mutta monet mieleen tulevista ongelmista on enemmän tai vähemmän tyydyttävästi ratkaistavissa rahalla. Ongelma vain on se, että rahaa voi kulua tolkuttomasti hyötyihin nähden. Lisäksi joitain teknisiä tai käytännöllisiä ongelmia voi jäädä, joiden kanssa voisi olla vaikea elää.
Quote from: ikki on 08.08.2016, 16:07:24
jos ylipaine romahtaa asiakkaat räjähtävät? Ai niinku hollywood elokuvissa jossa ilmalukon ulkopuolelle heitetyt turpoaa palloiksi ja räjähtää?
Ja olit niinku tietävinäsi jotain fysiikasta. Just joo.
Ei se ihan noin mene, ei ihminen niin kovan paineen alla elä että noin kävisi.
Maanpinnalla vallitsee noin 1 barin paine n 1kg/neliösentti. Jos ihmisen ulkopuolelta poistetaan tuo paine kyllä se alkaa turvottamaan ikävästi.
Quote from: Totti on 08.08.2016, 15:48:03
...
No jos nyt ei 10s, niin 60s. olisi jo ihan tavalliset G-voimat. Jos 0-100=10s niin tällaisella lempeällä kiihdytyksellä päästään 1000km/h 1min 40s. ja onhan tuosta nyt varaa puristaa vajaa puolet pois jos ajattelee vaikkapa henkilöauton kiihdytystä.
Hyperlooppia tutkii tällä hetkellä todella monta fiksua tahoa ihan konseptina ja mallinnuksilla(koerataa kait aletaan rakentaa ensivuonna), ja vaikkei looppia tulisikaan niin itse tutkimuskin voi olla melko uraanuurtavaa ja johtaa muihin keksintöihin.
Ei se ihan puhdasta haihattelua ole, vaikka markkinaosasto tietysti vähättelee kustannuksia ja liioittelee vauhteja.
Suomen kokoisessa maassa (väkiluvultaan) saa kyllä tekniikka olla aika halpaa että se kannattaa. Sensijaan muutaman suurkaupungin välillä esimerkiksi Japanissa(maanjäristysongelma), Kiinassa tai sopivissa kohdin Keski-Eurooppaa tuo ei ihan täysi utopia ole. Mutta kiinnostavaa tuota konseptia on seurata.
Uskon, että tyhjiöputkissa kulkevista junista tulee todellisuutta, ja että vision debunkkaajat ovat vain kouluttamattomia henkilöitä, ketkä ovat opportunistisesti hoksanneet tilaisuuden yrittää näyttää fiksuille haukkumalla jotain vierasta. Samanlaista vanhan ajan ölinää kuin sellainen, että lentokoneet eivät voisi toimia.
Tosin kun tuollainen toteutetaan, se todennäköisesti edelleen perustuu kiskoihin, laakereihin ja suurehkoihin teräsrenkaisiin. Levitaation mahdollistavien sähkömagneettien virrat ja mahdollisten suprajohteiden jäähdytykset olisivat melkoisia energian kuluttajia, joten jos tehokkuutta halutaan, ehdottomasti niiden kanssa ei pitäisi ruveta säätämään. Olennaista tuossa asiassa on ilmanvastuksen poistaminen.
Kun ei mitään tavoittele, ei mitään saakaan. Miksi ihmeessä wrightin veljeksetkin haaveili ihmisestä lentämässä; sehän on mahdotonta.
Quote from: risto on 08.08.2016, 14:43:26
Quote from: Gunnar Hymén on 08.08.2016, 14:40:47
eikös ne ole jo kaukoidässä tämän tyyppisiä junia testanneet, 500-600km/h kulkevat. mikä tuossa nyt kusetusta on? tosin, en usko, että yksikään tällä tekniikalla kulkeva rompe loppukäytössä ylittäisi 400km/h nopeuksia
Enemmän tai vähemmän normaali ranskalainen raiteilla kulkeva juna, ulkomuistista TGV Atlantic meni jo 90-luvulla maagista nopeutta 555 km/h.
Nykyinen ennätys vuodelta 2007 on 574 km/h. 1990 tehty ennätys oli 515 km/h. Nämä kuitenkin ovat testituloksia erityisvarustetulla junalla. Matkanopeus on enimmillään 320 km/h.
Kuulin Hyperloopista tästä uutisesta (http://www.talouselama.fi/uutiset/putin-hyperloop-muuttaa-perustavanlaatuisesti-maailmantalouden-6565217), joka oli siitä tyhmä että siinä ei selitetty ollenkaan mistä on kysymys. Ajattelin, että se on jokin kaasuputki Venäjän ja Kiinan välillä.
Quote from: ikki on 08.08.2016, 16:07:24jos ylipaine romahtaa asiakkaat räjähtävät? Ai niinku hollywood elokuvissa jossa ilmalukon ulkopuolelle heitetyt turpoaa palloiksi ja räjähtää? Ja olit niinku tietävinäsi jotain fysiikasta. Just joo.
Ei se ihan noin mene, ei ihminen niin kovan paineen alla elä että noin kävisi.
Tuskin turpoavat palloksi leffojen tapaan, mutta voi kyllä puhua sisäisestä räjähtämisestä. Esim. keuhkot saattavat poksahtaa kun ne laajenevat pikaisesti. Samaa tapahtuu muille ilmatäytteisille onkaloille kehossa, jos paine ei pääse tasautumaan.
Quote from: jostwix on 08.08.2016, 16:28:12
Uskon, että tyhjiöputkissa kulkevista junista tulee todellisuutta, ja että vision debunkkaajat ovat vain kouluttamattomia henkilöitä, ketkä ovat opportunistisesti hoksanneet tilaisuuden yrittää näyttää fiksuille haukkumalla jotain vierasta. Samanlaista vanhan ajan ölinää kuin sellainen, että lentokoneet eivät voisi toimia.
Tosin kun tuollainen toteutetaan, se todennäköisesti edelleen perustuu kiskoihin, laakereihin ja suurehkoihin teräsrenkaisiin. Levitaation mahdollistavien sähkömagneettien virrat ja mahdollisten suprajohteiden jäähdytykset olisivat melkoisia energian kuluttajia, joten jos tehokkuutta halutaan, ehdottomasti niiden kanssa ei pitäisi ruveta säätämään. Olennaista tuossa asiassa on ilmanvastuksen poistaminen.
Ei ole mahdotonta vaan erittäin kallista ja epäkäytännöllistä. Ensinnäkin pitäisi laittaa tuo kulkemaan maan sisällä että eliminoitaisiin auringon aiheuttama lämpöliike. Ja kaliforniassa se ei takaa mitään koska maanjäristykset. Ja jo tuossa kohtaa hinta olisi ihan toista sfääriä. Seinämävahvuutta pitäisi kasvattaa mikä nostaisi taas hintaa. 1300km/h nopeuteen ei ole teknistä estettä. Kuitenkin tuon muotoisena kuin sitä esitellään se ei tule toteutumaan. Ja supernopeusvehkeissä turvallisuuden järjestäminen on aivan eri sfääreissä kuin vaikka auton suojatyynyissä. Miten mahdollinen reikä tai este radalla vaikuttaisi. Magleveista saa tosiaan hintavertailua. Niitäkään meillä ei ole koska kallista. Suunnilleen miljardin per 100km rataa. Ja uusi tekniikka suuremmalla nopeudella on vielä kalliimpaa. Vertailukohtaa voisi etsiä myös concordematkailusta. Joka periaatteessa toimivaa tekniikkaa, mutta hintaluokka tyyliin 5000 taalaa lontoo-nyc yhdensuunnan lennosta.
Quote from: Skeptikko on 08.08.2016, 16:20:01Luulisi, että hätätilassa paineen tasaaminen olisi aivan ratkaistavissa oleva ongelma. Esimerkiksi riittävän suuri määrä sähköisesti avattavia venttiilejä pitkin putkea, jotka päästäisivät pienehköjen reikien kautta ilmaa, jolloin paine tasaantuisi suhteellisen nopeasti, mutta rauhallisesti.
Suomi-Ruotsi -putki olisi tarkoitus rakentaa meren alle. Sitä ei voi paineistaa pitkin putken pituutta vaan se on tehtävä päistä.
Putken paineen normalisointi edellyttää siis valtavan ilmamäärän päästämistä sisään päistä, eli suhteellisen pienistä aukoista, joka tarkoittaa joko helvetinmoista alipainetta päissä tai paineistus hyvin hitaasti.
Hätätilanteessa ei kuitenkaan ole aikaa odotella paineen tasaamista vaan se pitäisi tehdä nopeasti, jolloin päihin syntyy imu, joka vetää sisäänsä kaiken lähistöllä olevan ja aiheuttaa rajun pamahduksen.
Nopean paineistamisen ongelma on myös dynaamiset vaikutukset, jotka saattavat puhkaista putken ellei sitä vahvisteta tätä varten.
Jos putki on maan päällä sen voi paineistaa pitkin putkea kuten kuvailet, mutta samalla rakenne heikkene kun kuoreen tulee reikiä. Kuori pitää siis vahvistaa tätä varten, joka nostaa kustannuksia entisestään.
Quote from: Totti on 08.08.2016, 15:48:03
Eräs ongelma on tajuton vauhti, jolla tämä pitäisi toimia. NYT:ssä kerrottiin, että junia voisi lähettää menemään putkeen 10 sekunnin välein ja niiden etäisyys toisiinsa olisi silloin 3 km eli vauhti 1080 km/h.
Hyperloopin FS Linksin Otto Hojarin mukaan 3 km olisi riittävä turvaetäisyys junien välillä. Eli juna pitäisi pystyä pysäyttämään tällä matkalla.
Sanomattakin on selvä, että asiakkaista ei ole mitään jäljellä jos jarrutetaan junaa näin voimakkaasti. Ainoa tapa torjua tämä ongelma on kumota fysiikan lait jotenkin tai tyytyä hitaampaan junaan.
Jos jarrutus pystytään (paino sanalla JOS) hoitamaan suhteellisen tasaisella hidastuvuudella ja reaktioaika on lyhyt, niin kyllä tuon jarruttamisen minusta pitäisi onnistua varsin helposti ihmisen kestävällä kiihtyvyydellä. Ja ihminenhän kestää noin parikymmentäkertaisesti maapallon painovoiman kiihtyvyyden (eli 9,8 m/s
2) lyhyitä aikoja:
g-force - Wikipedia, the free encyclopedia
https://en.wikipedia.org/wiki/G-force#Horizontal
Quote
The human body is better at surviving g-forces that are perpendicular to the spine. In general when the acceleration is forwards (subject essentially lying on their back, colloquially known as "eyeballs in"[13]) a much higher tolerance is shown than when the acceleration is backwards (lying on their front, "eyeballs out") since blood vessels in the retina appear more sensitive in the latter direction[citation needed].
Early experiments showed that untrained humans were able to tolerate a range of accelerations depending on the time of exposure. This ranged from as much as 20 g for less than 10 seconds, to 10 g for 1 minute, and 6 g for 10 minutes for both eyeballs in and out.[14] These forces were endured with cognitive facilities intact, as subjects were able to perform simple physical and communication tasks. The tests were determined to not cause long or short term harm although tolerance was quite subjective, with only the most motivated non-pilots capable of completing tests.[15] The record for peak experimental horizontal g-force tolerance is held by acceleration pioneer John Stapp, in a series of rocket sled deceleration experiments culminating in a late 1954 test in which he was clocked in a little over a second from a land speed of Mach 0.9. He survived a peak "eyeballs-out" force of 46.2 times the force of gravity, and more than 25 g for 1.1 seconds, proving that the human body is capable of this. Stapp lived another 45 years to age 89, but suffered lifelong damage to his vision from this last test.[16][not in citation given]
Quote from: Skeptikko on 08.08.2016, 16:54:12Jos jarrutus pystytään (paino sanalla JOS) hoitamaan suhteellisen tasaisella hidastuvuudella ja reaktioaika on lyhyt, niin kyllä tuon jarruttamisen minusta pitäisi onnistua varsin helposti ihmisen kestävällä kiihtyvyydellä.
Junan on tarkoitus kuljettaa tavallisia ihmisiä, vanhuksia, heikkokuntoisia jne. Ei voida lähteä siitä, että jos tulee hätätilanne jarrutusmatkaa on niin vähän, että mennään tyypillisen matkustajan kestävyyden rajamailla.
FS-Linkin edustajan visio 10 sekunnin välimatkasta on siis täyttä kukkua ja osoittaa miten pihalla jengi on tästä asiasta. Mitä järkeä sekuntiaikataululla edes on? Onko jollakin todellakin niin kiire ettei voi odottaa seuraavaa junaa minuutteja tai tunteja?
Tähän vauhtiin liittyy vastaavasti myös kiihtyvyysongelma. Jos etäisyydet ovat pieniä, esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä satakunta kilometriä, kiihtyvyys joudutaan pitää epämukavan korkealla, jotta saataisiin tarvittava marssinopeus aikaan tarpeeksi nopeasti. Vastaavasti joudutaan jarruttaa epämukavan voimakkaasti. Ellei näin tehdä, junalla ei päästä edes lähelle 1000 km/h (keski)nopeutta.
Tämä hanke on oikeastaan vaikeampi kun kuuhun lentäminen koska sen pitäisi täyttää niin monia ristiriitaisia reunaehtoja samaan aikaan:
- Hinta pitää olla järkevä samalla kun tekninen vaatimustaso on erittäin korkea.
- Turvallisuus pitäisi olla hyvä samalla kun operoidaan hyvin monella riskitekijällä.
- Koko järjestelmä on luonteeltaan turvaton. Tyypillisessä vikatilanteessa se todennäköisesti tappaa kaikki asiakkaat.
Quote from: Raksa_Mies on 08.08.2016, 16:29:39
Kun ei mitään tavoittele, ei mitään saakaan. Miksi ihmeessä wrightin veljeksetkin haaveili ihmisestä lentämässä; sehän on mahdotonta.
Ja lentäminenhän vasta vaarallista pitäsi olla. Siellähän ne melkein tyhjiössä kulkee lentokoneetkin tänäpäivänä. Silti lentäminen on turvallisin tapa liikkua. Luulisi että tyhjiön turvallisuusongelmat pystytään rakaisemaan maan päällä jos ne pystytään ratkaisemaan ilmassakin.
Teknisesti tuo varmaan olisi mahdollista tehdä, kenties joskus tehdäänkin. Se on varmaa ettei pilottia tule Suomeen tai edes Eurooppaan ja se että kustannukset ovat tähtitieteellisiä koska ratkaistavia "pikku juttuja" on niin monta. Ehkä 50-100 vuotta ja jonnekin Aasiaan?
Hyperloopin pahin vika on se että se ei ole sotilaallinen hanke. Kun puolustusmäärärahoista ei saa rahoitusta on rahoituksen saaminen vaikeata. Hyperloop tarvitsee rahaa miljardettain ennen kuin se on toimiva systeemi. Ja 100% varmuudella Suomen ja Ruotsin välille tätä ei ole tulossa.
Quote from: Totti on 08.08.2016, 17:18:28
Quote from: Skeptikko on 08.08.2016, 16:54:12Jos jarrutus pystytään (paino sanalla JOS) hoitamaan suhteellisen tasaisella hidastuvuudella ja reaktioaika on lyhyt, niin kyllä tuon jarruttamisen minusta pitäisi onnistua varsin helposti ihmisen kestävällä kiihtyvyydellä.
Junan on tarkoitus kuljettaa tavallisia ihmisiä, vanhuksia, heikkokuntoisia jne. Ei voida lähteä siitä, että jos tulee hätätilanne jarrutusmatkaa on niin vähän, että mennään tyypillisen matkustajan kestävyyden rajamailla.
Mitäs jos laskisit ne G-voimat . On lukion fysiikkaa. Ei pitäisi olla liian vaikeaa.
Quote from: rapa-nuiv on 08.08.2016, 17:58:39
Quote from: Totti on 08.08.2016, 17:18:28
Quote from: Skeptikko on 08.08.2016, 16:54:12Jos jarrutus pystytään (paino sanalla JOS) hoitamaan suhteellisen tasaisella hidastuvuudella ja reaktioaika on lyhyt, niin kyllä tuon jarruttamisen minusta pitäisi onnistua varsin helposti ihmisen kestävällä kiihtyvyydellä.
Junan on tarkoitus kuljettaa tavallisia ihmisiä, vanhuksia, heikkokuntoisia jne. Ei voida lähteä siitä, että jos tulee hätätilanne jarrutusmatkaa on niin vähän, että mennään tyypillisen matkustajan kestävyyden rajamailla.
Mitäs jos laskisit ne G-voimat . On lukion fysiikkaa. Ei pitäisi olla liian vaikeaa.
Mieti itse: 10 sekunnissa pitäisi pysäyttää juna yli 1000 km/h vauhdista nollaan. Onko se mielestäsi nopea pysähdys vai ei?
Ei jumalauta. Kaiken tuollaisen paskan sijaan insinöörien tulisi suunnitella laitteita jotka kulkisivat hitaammin! Se olisi paljon terveellisempää yksilölle ja kollektiiville...
Quote from: Totti on 08.08.2016, 16:49:11
Quote from: Skeptikko on 08.08.2016, 16:20:01Luulisi, että hätätilassa paineen tasaaminen olisi aivan ratkaistavissa oleva ongelma. Esimerkiksi riittävän suuri määrä sähköisesti avattavia venttiilejä pitkin putkea, jotka päästäisivät pienehköjen reikien kautta ilmaa, jolloin paine tasaantuisi suhteellisen nopeasti, mutta rauhallisesti.
Suomi-Ruotsi -putki olisi tarkoitus rakentaa meren alle. Sitä ei voi paineistaa pitkin putken pituutta vaan se on tehtävä päistä.
Putken paineen normalisointi edellyttää siis valtavan ilmamäärän päästämistä sisään päistä, eli suhteellisen pienistä aukoista, joka tarkoittaa joko helvetinmoista alipainetta päissä tai paineistus hyvin hitaasti.
Hätätilanteessa ei kuitenkaan ole aikaa odotella paineen tasaamista vaan se pitäisi tehdä nopeasti, jolloin päihin syntyy imu, joka vetää sisäänsä kaiken lähistöllä olevan ja aiheuttaa rajun pamahduksen.
Nopean paineistamisen ongelma on myös dynaamiset vaikutukset, jotka saattavat puhkaista putken ellei sitä vahvisteta tätä varten.
Jos putki on maan päällä sen voi paineistaa pitkin putkea kuten kuvailet, mutta samalla rakenne heikkene kun kuoreen tulee reikiä. Kuori pitää siis vahvistaa tätä varten, joka nostaa kustannuksia entisestään.
Sinä ootkin hyvin perillä tästä hyperlookista. Ootko ollut kauankin mukana suunnittelussa?
Quote from: Totti on 08.08.2016, 18:00:25
Mieti itse: 10 sekunnissa pitäisi pysäyttää juna yli 1000 km/h vauhdista nollaan. Onko se mielestäsi nopea pysähdys vai ei?
Miksi pitää juuttua lillukanvarsiin? 10s lähtöväli oli jonkun yksittäisen tyypin päiväuni. Sensijaan hyvinkin rauhallisesti kiihdyttäen/jarruttaen päästään alle minuutin kiihdytyksiin/jarrutuksiin. Ne vanhukset jne. kestävät tavallisen henkilöauton hiukan ripeämmän lähdön varsin hyvin, eikä reittilentokoneitakaan suunnitella sen mukaan että joka ikisen potilaan pitää kestää se kiihdytys.
Kiihdytys ja jarrutus ovat varmasti pienimmät ongelmat itse projektissa.
Kiihdytys on taatusti ongelmista pienin, eihän tuo aiheuta ongelmia lentokoneessakaan. Jos 0-100 menee 10 sekunnissa että kauppakassin täyskiihdytysvauhtia niin 1200 km/h vaatii 120s eli 2 minuuttia. Kyllä kerkee, sen puolesta.
Quote from: Vesa Heimo on 08.08.2016, 18:15:13
Quote from: Totti on 08.08.2016, 18:00:25
Mieti itse: 10 sekunnissa pitäisi pysäyttää juna yli 1000 km/h vauhdista nollaan. Onko se mielestäsi nopea pysähdys vai ei?
Miksi pitää juuttua lillukanvarsiin? 10s lähtöväli oli jonkun yksittäisen tyypin päiväuni. Sensijaan hyvinkin rauhallisesti kiihdyttäen/jarruttaen päästään alle minuutin kiihdytyksiin/jarrutuksiin. Ne vanhukset jne. kestävät tavallisen henkilöauton hiukan ripeämmän lähdön varsin hyvin, eikä reittilentokoneitakaan suunnitella sen mukaan että joka ikisen potilaan pitää kestää se kiihdytys.
Kiihdytys ja jarrutus ovat varmasti pienimmät ongelmat itse projektissa.
Pointtini ei ollut se ettei voisi ajaa hitaammin, vaan se, että hankkeen saarnamiehet heittävät pöytään täysin poskettomia lukuja ja visioita.
Pienelläkin teknisellä ymmärryksellä tajuaa, että tämä hanke on täynnä hyvin vaikeita teknisiä ongelmia, joita ei voida ratkaista kun valtavalla rahamäärällä. Silti jäljelle jää vielä suuria turvallisuusriskejä, joita ei käytännössä voi poistaa mitenkään (kuten maanjäristysongelmat jne.). Jostain syystä tätä juttua kaupataan silti ihan vakavasti myös Suomessa.
En keksi muuta syytä kun että hankkeen vetäjät ovat kerta kaikkiaan hurahtaneet täysin utopistiseen tieteisfantasiaan, tai yritetään huijaa poliitikot rahoittamaan kymmenien miljoonien pilottihanketta.
Jälkimmäinen vaikuttaa todennäköiseltä huomioiden että joku Salo on jo ainakin aietasolla mukana.
Quote from: Raksa_Mies on 08.08.2016, 16:29:39
Kun ei mitään tavoittele, ei mitään saakaan. Miksi ihmeessä wrightin veljeksetkin haaveili ihmisestä lentämässä; sehän on mahdotonta.
Sitten täytyy muistaa, että:
a) Kaataa rahaa tuollaiseen odottaen sijoituksen tuottavan tai olettaa että tuollaisen rakentaminen olisi missään lähitulevaisuudessa taloudellisesti järkevää.
b) tuollaisen toteuttaminen on teknisesti mahdollista
..ovat kaksi eri asiaa.
Uskon jälkimmäiseen, mutta en ensimmäiseen. Jos joku tahtoo rahojaan tuhlata tuollaiseen, niin hienoa, mutta toivon että se en ole minä edes verojen muodossa.
Quote from: Totti on 08.08.2016, 18:25:18
Pointtini ei ollut se ettei voisi ajaa hitaammin, vaan se, että hankkeen saarnamiehet heittävät pöytään täysin poskettomia lukuja ja visioita.
Juu, ja lentokoneissakaan ei ole otettu huomioon että joskus se voi pudota hallitsemattomasti. Eikä nykyjunissakaan muuten. Jos vaikka silta romahtaa 100m junan keulan edessä, niin pitäisi 500km/h TVG hidastaa aika äkkiä ettei törmäys ole tappava.
Edelleen, tuo lähtöväli, yhtenä heittona on juuri sellainen millä ei ole mitään merkitystä itse tekniikan kannalta. Toki se antaa kaikille nillittäjille hyvän lähtökohdan mistä nillittää.
Quote from: Rubiikinkuutio on 08.08.2016, 18:29:10
Quote from: Raksa_Mies on 08.08.2016, 16:29:39
Kun ei mitään tavoittele, ei mitään saakaan. Miksi ihmeessä wrightin veljeksetkin haaveili ihmisestä lentämässä; sehän on mahdotonta.
Sitten täytyy muistaa, että:
a) Kaataa rahaa tuollaiseen odottaen sijoituksen tuottavan tai olettaa että tuollaisen rakentaminen olisi missään lähitulevaisuudessa taloudellisesti järkevää.
b) tuollaisen toteuttaminen on teknisesti mahdollista
..ovat kaksi eri asiaa.
Uskon jälkimmäiseen, mutta en ensimmäiseen. Jos joku tahtoo rahojaan tuhlata tuollaiseen, niin hienoa, mutta toivon että se en ole minä edes verojen muodossa.
Ei verojen muodossa tietenkään. Ei valtion kuulu olla innovaatioiden rahoittaja. Toki osa näistä virityksistä on tuhoon tuomittuja, mutta tosiaankin, jos mitään ei yritä, mitään ei saa.
Ja sitten on oma lukunsa sähköauto. Niitä on valmistettu toistasataa vuotta ja vieläkään ei ole selvää, onko siitä polttomoottorikäyttöisen auton korvaajaksi.
Minun kysymys: mikä tarve on päästä Tukholmaan puolessa tunnissa? Tämän sitten suhteuttaa kustannuksiin.
Quote from: yks vaan on 08.08.2016, 18:35:17
Minun kysymys: mikä tarve on päästä Tukholmaan puolessa tunnissa?
Ahmed Ahneelle ei Helsingin diskot riitä.
Lentokoneet lentää niin hyvin kunne lentää koska niiden kehittämiseen on lykätty puolustusmenoina miljardeittain rahaa. Hyperloop ei tule saamaan mistään tarvittavaa rahoitusta.
Quote from: Raksa_Mies on 08.08.2016, 18:33:37
mutta tosiaankin, jos mitään ei yritä, mitään ei saa.
Joo kyllä ilman muuta tälläisiä saa rahoittaa kuka vaan joka tahtoo.
Quote
Ja sitten on oma lukunsa sähköauto. Niitä on valmistettu toistasataa vuotta ja vieläkään ei ole selvää, onko siitä polttomoottorikäyttöisen auton korvaajaksi.
Onhan se nyt aika selvää, että ne tulevat palasen leikkamaan autokannasta. Se kuinka suuri se prosentti tulee lopulta olemaan riippuu aika monestakin tekijästä. Vaikea kuvitella, että lähelläkään sataa prosenttia vielä pitkään pitkään aikaan mutta kyllä se taatusti kasvaa vielä selvästi nykyisestä. Jo nyt kaupunkiliikenteessä nykybensiinin hinnalla oikein käteviä pelejä tiettyyn käyttöön ja hintapohjaa ei taatusti ole lähelläkään saavutettu. Useimmat suuret autonvalmistajatkin ovat avaamassa peliä vasta lähivuosina.
Quote from: Hohtava Mamma on 08.08.2016, 18:48:03
Ottaen huomioon sen, että isojen kaupunkien lentokentät alkavat olla jo aika ruuhkaisia on nopealle, lentokoneen korvaavalle transportaatiomuodolle varmasti tilausta. Varsinkin, jos se on (mielikuva siitä on) cleantech.
Helsingin keskustasta lentokentälle taksilla 30min, odottelu ja jonottelu lentokentällä 1h 30min, Lento 1h, lentokentältä koneesta laukunsaaminen ja matka pysäkille 40min ja pikakuljetus tukholman keskustaan 20min.
Yhteensä käytännössä neljä tuntia jos sattuu juuri oikeaan aikaan bussiin ja mutenkin tähden asennot täydellisen oikeassa asennossa. Käytännössä 4h 30min olisi jo hyvä saavutus.
Quote from: Hohtava Mamma on 08.08.2016, 18:48:03
Quote from: yks vaan on 08.08.2016, 18:35:17
Minun kysymys: mikä tarve on päästä Tukholmaan puolessa tunnissa? Tämän sitten suhteuttaa kustannuksiin.
Ottaen huomioon sen, että isojen kaupunkien lentokentät alkavat olla jo aika ruuhkaisia on nopealle, lentokoneen korvaavalle transportaatiomuodolle varmasti tilausta. Varsinkin, jos se on (mielikuva siitä on) cleantech.
Wikipedian jutussa (https://en.wikipedia.org/wiki/Hyperloop) on Hyperloop kuvattu muuten aika eri tavalla kuin tässä ketjussa on asia "tiedetty". Laitteen on tarkoitus toimia 100 Pa paineessa (0,1 ATM) ja etu"roottorin" tarkoitus on imeä laitteen eteen muodostuva ilmapatja pois ja siirtää se osittain ilmapatjaksi laitteen alle. Kyse ei ole siis Maglevistä.
Laitteen kiihtyvyydeksi on ilmoitettu 0,5 G joka on 2-3x matkustajalentokoneen lähtökiihtyvyys. Eli ei paljon mitään.
Älä nyt, kun täällä jo tiedettiin, että se ropelli siinä laitteen edessä oltiin tehty kuviin vain kusetussyistä.
Ja että ihminen räjähtää (melkein) tyhjiössä.
Quote from: Totti on 08.08.2016, 18:00:25
Mieti itse: 10 sekunnissa pitäisi pysäyttää juna yli 1000 km/h vauhdista nollaan. Onko se mielestäsi nopea pysähdys vai ei?
Itse asiassa, aikaa taitaa olla oikeasti 20 sekuntia. Juna kulkisi 300 m/s vauhdilla toki sen 3 kilometriä jo 10 sekunnissa. Koska jarrutuksen takia junan vauhti kuitenkin koko ajan hidastuu, junalta kuluu tosiasiassa jarruttaessa sen 3 kilometrin kulkemiseen pidempi aika. Tässä pieni lasku laiskuuden vuoksi Mathematicalla, toivon mukaan en kämmännyt mitään laskussa:
Quote
x = 3000
v = 300
Solve[{x==v*t+((a*t^2)/2), a*t==-v}, {a, t}]
Out[3]= {{a -> -15, t -> 20}}
Eli jos en kämmännyt, niin jos jarrutetaan 15 m/s
2 vauhdilla ja jarrutukseen käytetään 20 sekuntia, niin jarrutus tapahtuu kolmessa kilometrissä. Tuo 15 m/s
2 on noin 1,5 kertaa painovoiman aiheuttama normaaliputoamiskiihtyvyys (g) - ja normaalin ihmisen pitäisi kestää tuon aiemmin laittamani lähteen mukaan vajaan 10 sekunnin ajan 20 g:n kiihtyvyyttäkin- ja minuutin ajan 10 g:n kiihtyvyyttä.
Jos aikaa olisi kuitenkin vain 10 sekuntia pysäyttää juna, niin silloinkin selvittäisiin (300/10)/9,8 eli noin 3 g:n kiihtyvyydellä.
Quote from: risto on 08.08.2016, 18:59:03
Ja että ihminen räjähtää (melkein) tyhjiössä.
Nuohan oli sinut omat kuvitelmasi; ilmapallon tapaan paisuvat ihmiset.
Hyperlooppi on käytännössä täysi pommi. Jos (maan päällä oleva) putki repeää jostain, siihen virtaa sisään ilmaan sellaisella voimalla, että putkessa olevat 1000 km/h ajavat junat pysähtyvät kun seinään törmätessään ilmavirtaan. Se taas vuorostaan hajottaa putken uudesta kohdasta ja vaurio leviää lopulta pitkin koko putken sarjana.
Kuka koskaan menisi tällaisen laitoksen kyytiin, sillä tiedolla, että koko putki pamahtaa taivaan tuulin jos joku kahjo päättää vetää hirvikiväärillä reikiä siihen?
Mitä enemmän tätä Hyperlooppia miettii, sen kahjompi hanke se on.
Minun tietämykseni ei riitä arvioimaan kuinka paljon tämä maksaisi mutta asiaa sivuten totean että jos pöhöbyrokratiaa, puolustusmenoja ja matu-kuluja leikattaisiin ja otettaisiin vielä avuksi ihan reilu setelirahoitus niin kaikenlaista kivaa ja järkevää voitaisiin Euroopan tasolla tehdä. Vaikka sitten supernopeita junia, loopilla tai ilman. Siten se lamakin loppuisi..
Quote from: Totti on 08.08.2016, 17:18:28
Quote from: Skeptikko on 08.08.2016, 16:54:12Jos jarrutus pystytään (paino sanalla JOS) hoitamaan suhteellisen tasaisella hidastuvuudella ja reaktioaika on lyhyt, niin kyllä tuon jarruttamisen minusta pitäisi onnistua varsin helposti ihmisen kestävällä kiihtyvyydellä.
Junan on tarkoitus kuljettaa tavallisia ihmisiä, vanhuksia, heikkokuntoisia jne. Ei voida lähteä siitä, että jos tulee hätätilanne jarrutusmatkaa on niin vähän, että mennään tyypillisen matkustajan kestävyyden rajamailla.
Jos jarrutus voidaan hallita hyvin, niin hätätilanteen kiihtyvyydet pitäisi olla melko rapakuntoisenkin vielä kestettävissä noilla oletuksilla mitä tässä käytettiin. Lisäksi on syytä muistaa, ettei poikkeuksellisten hätätilanteiden käsittely usein muutenkaan ole kaikille mitään superturvallista. Auto voi lähteä vaikka vesiliirtoon tai ohjauskyvyn menettämisen takia ajautua ulos tieltä hätäjarrutuksessa, turvatyynyn laukeaminen voi aiheuttaa vammoja tai jopa tappaa jne.
Quote
FS-Linkin edustajan visio 10 sekunnin välimatkasta on siis täyttä kukkua ja osoittaa miten pihalla jengi on tästä asiasta. Mitä järkeä sekuntiaikataululla edes on? Onko jollakin todellakin niin kiire ettei voi odottaa seuraavaa junaa minuutteja tai tunteja?
Taustalla on todennäköisesti se, että mitä pidempi vuoroväli on, sitä vähemmän ihmisiä pystyy tunnin aikana siirtymään hyperloopin kautta. Ja jos tunnissa ei pääse siirtymään sen kautta kuin pieni määrä ihmisiä, nousevat kustannukset matkustajaa kohden vielä entisestään ja samalla hankkeen taloudellinen kannattavuus heikkenee entisestään.
Quote from: Totti on 08.08.2016, 19:17:53
Quote from: risto on 08.08.2016, 18:59:03
Ja että ihminen räjähtää (melkein) tyhjiössä.
Nuohan oli sinut omat kuvitelmasi; ilmapallon tapaan paisuvat ihmiset.
Arnold Schwarzenegger Marsissa on ainoa ihminen joka paisuu matalapaineessa. Ihmisen sisällä ei ole ulospäin työntävää voimaa joka saisi paisumaan. Keuhkoissa oleva ilma tulee nopeasti ulos. Suurin osa ihmisestä on vettä, ja se ei ole kompressoitunut (nesteet ja kiinteät aineet eivät kompressoidu mainittavasti) eikä siten laajene.
Ihmiset ovat kokeilleet tätä useasti niin tahallaan kuin vahingossa. Kerran yhden ilmapalloilijan käsi paisui kun painepuvun hanska hajosi ja veri pakkautui käteen; jos koko painepuku feilaa, tätäkään ei tapahdu.
Vedessä kymmenen metrin syvyydessä on kahden ilmakehän paine; ihminen ei siellä romahda rusinaksi eikä paisu tyhjiössä palloksi.
Relevantti artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/Space_exposure
Quote from: Totti on 08.08.2016, 16:49:11
Quote from: Skeptikko on 08.08.2016, 16:20:01Luulisi, että hätätilassa paineen tasaaminen olisi aivan ratkaistavissa oleva ongelma. Esimerkiksi riittävän suuri määrä sähköisesti avattavia venttiilejä pitkin putkea, jotka päästäisivät pienehköjen reikien kautta ilmaa, jolloin paine tasaantuisi suhteellisen nopeasti, mutta rauhallisesti.
Suomi-Ruotsi -putki olisi tarkoitus rakentaa meren alle. Sitä ei voi paineistaa pitkin putken pituutta vaan se on tehtävä päistä.
Itse asiassa, tähän taitaa olla aika helppo ratkaisu. Laitetaan pääputken rinnalla kulkemaan ohut ilmaputki, johon pumpataan paineilmaa. Ja sitten sen ja pääputken välille laitetaan paineilmasäiliöitä venttiileineen matkan varrelle. Jos pääputki täytyy paineistaa, niin se voi tapahtua näiden ennalta täytettyjen ilmasäiliöiden avulla, jotka toimivat kuin kondensaattorit elektroniikassa.
Sen sijaan pelastustoimet meren alla tuollaisessa putkessa voivatkin olla sitten haasteellisempia...
Quote
Jos putki on maan päällä sen voi paineistaa pitkin putkea kuten kuvailet, mutta samalla rakenne heikkene kun kuoreen tulee reikiä. Kuori pitää siis vahvistaa tätä varten, joka nostaa kustannuksia entisestään.
En usko, että tällaisten täyttöreikien mahdollisesti vaativat paikalliset vahvistukset ovat tämän hankkeen pääasiallisten ongelmien joukossa. Kyllä sitä reikiä tehdään huomattavasti kovempienkin paineiden kanssa tekemisiin tulevissa kohteissa, kuten syvänmeren sukellusveneissä, joissa voidaan puhua tuhatkertaisista paineista. Niihin verrattuna joku yhden barin paine on pelkkä pyöristysvirhe.
On kyllä paskamaista että jotkut yrittää ja vielä jotain uutta teknologiaa. Pitäis pysyä himassa valittamassa niinku me muutkin.
Quote from: Tabula Rasa on 08.08.2016, 16:44:51
Magleveista saa tosiaan hintavertailua. Niitäkään meillä ei ole koska kallista. Suunnilleen miljardin per 100km rataa. Ja uusi tekniikka suuremmalla nopeudella on vielä kalliimpaa. Vertailukohtaa voisi etsiä myös concordematkailusta. Joka periaatteessa
Mikäs maglev-rata noin halpa on? Tässä vertailun vuoksi jotain hinta-arvioita Wikipediasta:
Maglev
https://en.wikipedia.org/wiki/Maglev#Economics
Quote
The Shanghai maglev demonstration line cost US$1.2 billion to build.[65] This total includes capital costs such as right-of-way clearing, extensive pile driving, on-site guideway manufacturing, in-situ pier construction at 25 metre intervals, a maintenance facility and vehicle yard, several switches, two stations, operations and control systems, power feed system, cables and inverters, and operational training. Ridership is not a primary focus of this demonstration line, since the Longyang Road station is on the eastern outskirts of Shanghai. Once the line is extended to South Shanghai Train station and Hongqiao Airport station, which may not happen because of economic reasons, ridership was expected to cover operation and maintenance costs and generate significant net revenue.[according to whom?]
The South Shanghai extension was expected to cost approximately US$18 million per kilometre. In 2006 the German government invested $125 million in guideway cost reduction development that produced an all-concrete modular design that is faster to build and is 30% less costly. Other new construction techniques were also developed that put maglev at or below price parity with new high-speed rail construction.[66]
The United States Federal Railroad Administration, in a 2005 report to Congress, estimated cost per mile of between $50m and $100m.[67] The Maryland Transit Administration (MTA) Environmental Impact Statement estimated a pricetag at US$4.9 billion for construction, and $53 million a year for operations of its project.[68]
The proposed Chuo Shinkansen maglev in Japan was estimated to cost approximately US$82 billion to build, with a route requiring long tunnels. A Tokaido maglev route replacing the current Shinkansen would cost 1/10 the cost, as no new tunnel would be needed, but noise pollution issues made this infeasible.[citation needed][neutrality is disputed]
The only low-speed maglev (100 km/h or 62 mph) currently operational, the Japanese Linimo HSST, cost approximately US$100 million/km to build.[69] Besides offering improved operation and maintenance costs over other transit systems, these low-speed maglevs provide ultra-high levels of operational reliability and introduce little noise[verification needed]and generate zero air pollution into dense urban settings.
QuoteKyse on alunperin Elon Muskin (Tesla sähköautojen perustaja) idea nopeasta kulkuvälineestä. Hyperloop on eräänlainen metrojuna, jonka vauhtia nopeutettaisiin sijoittamalla vaunu tyhjiöputkeen ja leijuuttamalla se magneettikentän päällä niin, että ilmanvastus ja kitka minimoituu. Tällä tavoin saataisiin vaunu liikkuman toista tuhatta kilometriä tunnissa.
Minne ihmeeseen ihmisellä olisi niin kiire? Ja kyyti tulisi olemaan niin kallista lystiä, että kenellä siihen olisi varaa? Ei ainakaan duunareilla. Tulevaisuudessa töitäkin on yhä harvemmalla ja useat työt tulevat katoamaan kokonaan.
Kun aloitin tietotekniikan opiskelut A.D. 1998 höpinät ja jorinat keskittyivät
paperittomaan toimistoon ja etätyöskentelyyn.
"Kohta ei tarvitsisi sännätä pakkasaamuina ruuhkaan vaan omalle tietokoneelle omassa kotona." Siihen aikaan tietoliikenteen hitaus oli merkittävin este etätyöskentelylle. Entäs nyt? Minne se etätyöskentely unohtui?
Uutinen on ankka.
Quote from: Kirjolohikäärme on 08.08.2016, 19:37:12
Ihmiset ovat kokeilleet tätä useasti niin tahallaan kuin vahingossa. Kerran yhden ilmapalloilijan käsi paisui kun painepuvun hanska hajosi ja veri pakkautui käteen; jos koko painepuku feilaa, tätäkään ei tapahdu.
No miksi ne ilmapalloilijat ja hävittäjälentöjätkin sitten käyttävät hankalaa ja epämukavaa painepukua?
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 20:20:06
Quote from: Kirjolohikäärme on 08.08.2016, 19:37:12
Ihmiset ovat kokeilleet tätä useasti niin tahallaan kuin vahingossa. Kerran yhden ilmapalloilijan käsi paisui kun painepuvun hanska hajosi ja veri pakkautui käteen; jos koko painepuku feilaa, tätäkään ei tapahdu.
No miksi ne ilmapalloilijat ja hävittäjälentöjätkin sitten käyttävät hankalaa ja epämukavaa painepukua?
Altistuminen tyhjiölle rikkoo ihon pintaverisuonet. Tulee punaiset silmät ja violetti kroppa. Mutta ei ilmapalloefektiä. Lisäksi painepuku tekee muutakin kivaa; estää ihon kuivumista ja auttaa lämpötilan säätelyssä ainakin. Ja hävittäjäpiloteilla estää veren pakkautumisen alaraajoihin manööverejä tehtäessä. Suosittelen yllämainittua Wikipedian artikkelia; siinä kerrotaan mitä tapahtui kun tätä kokeiltiin useita kertoja.
Quote from: Kirjolohikäärme on 08.08.2016, 20:32:37
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 20:20:06
No miksi ne ilmapalloilijat ja hävittäjälentöjätkin sitten käyttävät hankalaa ja epämukavaa painepukua?
Altistuminen tyhjiölle rikkoo ihon pintaverisuonet. Tulee punaiset silmät ja violetti kroppa. Mutta ei ilmapalloefektiä. Suosittelen yllämainittua Wikipedian artikkelia; siinä kerrotaan mitä tapahtui kun tätä kokeiltiin useita kertoja.
Kuulin nyt jo edesmenneeltä hävittäjälentäjältä, että jollei ole painepukua päällä MiGin ohjaamossa, niin 10 km:n korkeudella veri tuppaa kiehumaan suonien sisällä. Taisi puhua paskaa.
Ilmapalloefekti on elokuvaefektejä, siitä olen samaa mieltä.
Quote from: jka on 08.08.2016, 17:31:44
Quote from: Raksa_Mies on 08.08.2016, 16:29:39
Kun ei mitään tavoittele, ei mitään saakaan. Miksi ihmeessä wrightin veljeksetkin haaveili ihmisestä lentämässä; sehän on mahdotonta.
Ja lentäminenhän vasta vaarallista pitäsi olla. Siellähän ne melkein tyhjiössä kulkee lentokoneetkin tänäpäivänä. Silti lentäminen on turvallisin tapa liikkua. Luulisi että tyhjiön turvallisuusongelmat pystytään rakaisemaan maan päällä jos ne pystytään ratkaisemaan ilmassakin.
Ei. Lentokoneet lentävät max 10km korkeudessa eli hieman korkeammalla kuin Everest ja niiden paineistuksen pettäessä matkustajille ja piloteille annetaan muutaman minuutin ajan lisähappea kunnes lentokone on muuttanut korkeuttaa alemmas. Tämä on testattu ja toimiva menetelmä ja tälläisiä 'onnettomuuksi' tapahtuu jatkuvasti niiden aiheuttamatta kuolonuhreja.
Tämä teräsputki taas on paineistettu 45km korkeudelle ja tuossa korkeudessa olet käytännössä avaruuden rajalla. Tällä korkeudella olevilla piloteilla on painehappilaitteet ja painepuvut jotta he pysyvät hengissä. Katastrofinen paineenmenetys tuollaisessa korkeudessa on aina fataali. Tuubin sisällä rikkoutunut kapseli ei pysty 'laskeutumaan' mitenkään ihmisen hengittämisen mahdollistavaan korkeuteen ja ainoa tapa pelastaa heidät on paineistaa koko satoja kilometrejä pitkä tuubi sen päistä johon menee aivan liian kauan että mitään olisi enää tehtävissä.
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 20:20:06
No miksi ne ilmapalloilijat ja hävittäjälentöjätkin sitten käyttävät hankalaa ja epämukavaa painepukua?
Jos kyse on erittäin korkealla tapahtuvasta ilmapalloilusta, niin eräs tärkeä syy voi olla se, että hengittäminen onnistuisi paremmin. Samoin iho voi ja muut pintakudokset voivat kärsiä sekä paineesta suoraan, että kosteuden haihtumisesta.
Sen sijaan hävittäjälentäjät eivät tietääkseni yleensä pidä varsinaista painepukua, vaan g-housuja, joihin pumpattava paine estää sen, ettei voimakkaita g-voimia sisältävissä lentoliikkeissä veri pakenisi päästä jalkoihin ja taju menisi:
g-suit
https://en.wikipedia.org/wiki/G-suit
Poikkeuksellisen korkealla lentävissä lentokoneissa voidaan toki käyttää varsinaista painepukua estämään tajunnan menetys, jos ohjaamon paine jostain syystä pääsee laskemaan. Lisäksi voi olla, ettei ohjaamo edes ole jossain erikoiskoneissa paineistettu.
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 20:39:02
Quote from: Kirjolohikäärme on 08.08.2016, 20:32:37
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 20:20:06
No miksi ne ilmapalloilijat ja hävittäjälentöjätkin sitten käyttävät hankalaa ja epämukavaa painepukua?
Altistuminen tyhjiölle rikkoo ihon pintaverisuonet. Tulee punaiset silmät ja violetti kroppa. Mutta ei ilmapalloefektiä. Suosittelen yllämainittua Wikipedian artikkelia; siinä kerrotaan mitä tapahtui kun tätä kokeiltiin useita kertoja.
Kuulin nyt jo edesmenneeltä hävittäjälentäjältä, että jollei ole painepukua päällä MiGin ohjaamossa, niin 10 km:n korkeudella veri tuppaa kiehumaan suonien sisällä. Taisi puhua paskaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Armstrong_limit Tuplat vaatii
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 20:39:02
Kuulin nyt jo edesmenneeltä hävittäjälentäjältä, että jollei ole painepukua päällä MiGin ohjaamossa, niin 10 km:n korkeudella veri tuppaa kiehumaan suonien sisällä. Taisi puhua paskaa.
Kyllä, puhui paskaa. Sellaista luultiin wanhoina aikoina, nyt tiedetään paremmin. Paljonkin ihmisiä altistuu 10 km korkeudessa alipaineelle kun matkustajakoneiden kabiineista lähtee paineet. Happinaamari suun eteen vaan; veren kiehumista ei tarvitse murehtia.
Veri kiehuu jos se on altisteinen tyhjiölle. Useimmat ihmiset kuitenkin säilyttävät verensä ihon alla, mikä estää verta kohtaamasta tyhjiötä.
Erään astronautin avaruuspuku repesi tyhjiökammiossa harjoitellessa. Taju meni 14 sekunnissa - aika jossa veri vie happea keuhkoista aivoihin. Viimeinen asia jonka hän muistaa oli että sylki kiehui hänen suussaan. Veri oli ok.
Quote from: Skeptikko on 08.08.2016, 20:42:27
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 20:20:06
No miksi ne ilmapalloilijat ja hävittäjälentöjätkin sitten käyttävät hankalaa ja epämukavaa painepukua?
Jos kyse on erittäin korkealla tapahtuvasta ilmapalloilusta, niin eräs tärkeä syy voi olla se, että hengittäminen onnistuisi paremmin. Samoin iho voi ja muut pintakudokset voivat kärsiä sekä paineesta suoraan, että kosteuden haihtumisesta.
Sen sijaan hävittäjälentäjät eivät tietääkseni yleensä pidä varsinaista painepukua, vaan g-housuja, joihin pumpattava paine estää sen, ettei voimakkaita g-voimia sisältävissä lentoliikkeissä veri pakenisi päästä jalkoihin ja taju menisi:
g-suit
https://en.wikipedia.org/wiki/G-suit
Poikkeuksellisen korkealla lentävissä lentokoneissa voidaan toki käyttää varsinaista painepukua estämään tajunnan menetys, jos ohjaamon paine jostain syystä pääsee laskemaan. Lisäksi voi olla, ettei ohjaamo edes ole jossain erikoiskoneissa paineistettu.
Miten nestemäinen veri muka ei noudattaisi Newtonin ensimmäistä teoreemaa, jatkavuuden lakia, oli päällä sitten painepuku eli ei?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mekaniikan_peruslait
Quote from: Vesa Heimo on 08.08.2016, 20:45:29
https://en.wikipedia.org/wiki/Armstrong_limit Tuplat vaatii
MiG-21 taisi lentää tuollakin.
Quote from: Vesa Heimo on 08.08.2016, 18:15:13
Quote from: Totti on 08.08.2016, 18:00:25
Mieti itse: 10 sekunnissa pitäisi pysäyttää juna yli 1000 km/h vauhdista nollaan. Onko se mielestäsi nopea pysähdys vai ei?
Miksi pitää juuttua lillukanvarsiin? 10s lähtöväli oli jonkun yksittäisen tyypin päiväuni. Sensijaan hyvinkin rauhallisesti kiihdyttäen/jarruttaen päästään alle minuutin kiihdytyksiin/jarrutuksiin. Ne vanhukset jne. kestävät tavallisen henkilöauton hiukan ripeämmän lähdön varsin hyvin, eikä reittilentokoneitakaan suunnitella sen mukaan että joka ikisen potilaan pitää kestää se kiihdytys.
Kiihdytys ja jarrutus ovat varmasti pienimmät ongelmat itse projektissa.
Koska kyse ei ole lillukanvarsista. Jotta tässä liikennevälineessä olisi mitään taloudellista järkeä on sen pystyttävä liikuttamaan vähintään samanlaisia ihmismääriä kuin vaikkapa junat ja lentokoneet. Hyperloopin laskelmissa sen yhteen kapseliin mahtuu vain 28 ihmistä kerralla ja systeemin kapasiteetti on laskettu siirtämään 820 ihmistä tunnissa. Jotta Hyperloopin järkyttävän kallista putkesta olisi mitään taloudellista järkeä on sen pystyttävä laukaisemaan kapseleita 2 minuutin välein.
Vertaa tätä esim. Osakan ja Tokion välillä yksi N700 Nozomi vuoro siirtää 1300 matkustajaa 10 minuutin välein (7800 ihmistä tunnissa) - ja väleihin mahtuu vielä muita vuoroja.
Jo WWII loppupuolella monet lentokoneet nousivat kevyesti yli 10 km korkeuteen ja ani harva niistä oli varustettu paineistetulla ohjaamolla. Voi kuvitella kaikenlaiset "kutinat" korvissa ja silmissä kun jostain 11 km tullaan syöksyssä alas liki 1000 km/h vauhdilla..
EDIT: lisätään vielä että silloin pilottien varusteina l. painepukuna oli tyylikäs nahkarotsi, villapaita ja kantti- tai jopa pussihousut :D
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 20:50:44
Quote from: Skeptikko on 08.08.2016, 20:42:27
Sen sijaan hävittäjälentäjät eivät tietääkseni yleensä pidä varsinaista painepukua, vaan g-housuja, joihin pumpattava paine estää sen, ettei voimakkaita g-voimia sisältävissä lentoliikkeissä veri pakenisi päästä jalkoihin ja taju menisi:
Miten nestemäinen veri muka ei noudattaisi Newtonin ensimmäistä teoreemaa, jatkavuuden lakia, oli päällä sitten painepuku eli ei?
Mikä saa sinut kuvittelemaan, että veren pakkaantuminen jalkoihin voimakkaissa kaarteissa ei noudattaisi Newtonin lakeja? Juuri niiden takiahan se sinne jalkoihin pakkaantuukin.
Esimerkiksi tältä videolta saa hyviä esimerkkejä siitä millaista asua saatetaan käyttää hävittäjissä. Kuten näkyy, niin ei ole paineasusta tietoakaan, mutta kylläkin näkyy g-housuja, vaikka niille Afganistanissa ei ole oikeasti ollut yhtä kriittistä tarvetta kuin silloin, jos vastassa olisi vihollisen lentokoneita tai kunnollista ilmapuolustusta, jolloin voi helposti tulla tarve tehdä erittäin nopeita kaarteita:
F 16 Fighter Pilots over Afghanistan
https://www.youtube.com/watch?v=6Ts7TQno6Ko
F-16 vs F-15 dogfight
https://www.youtube.com/watch?v=INb-421E-mo
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 20:50:44
Miten nestemäinen veri muka ei noudattaisi Newtonin ensimmäistä teoreemaa, jatkavuuden lakia, oli päällä sitten painepuku eli ei?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mekaniikan_peruslait
Koska se laki on: "Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy levossa,
jos siihen ei vaikuta ulkoisia voimia.". G-puvun olemassaolon tarkoitus on luoda ulkoinen voima. Paine rajoittaa kuinka paljon nestettä jalkoihin pääsee. Kun otetaan litran pullo, sen sisään menee korkeintaan litra nestettä (neste ja kíinteä aine ei juurikaan kompressoidu). G-puvun pöksyt ovat pullo joka rajoittaa niiden sisälle pääsevän nesteen määrää.
Lukekaan niiden omat speksit täältä älkääkä 'nillittäkö' :P
http://www.spacex.com/sites/spacex/files/hyperloop_alpha-20130812.pdf
Pelkästään toi niiden kompressorijärjestelmä akkuineen ja vesihöyrykammioineen on semmoinen hirvitys että 'what could possible go wrong' :facepalm:
Itse uskoisin että tulevaisuudessa matkaamme valon nopeudella virtuaalitodellisuudessa. Tapaamiset hoituisivat todellista tapaamista vastaavan illuusion luonnilla.
Mihinkähän muuten käyttäisimme tuolla hyperloopilla säästetyn ajan, rentoutumiseen ja rauhoittumiseenko.
Quote from: Kirjolohikäärme on 08.08.2016, 21:02:14
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 20:50:44
Miten nestemäinen veri muka ei noudattaisi Newtonin ensimmäistä teoreemaa, jatkavuuden lakia, oli päällä sitten painepuku eli ei?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mekaniikan_peruslait
Koska se laki on: "Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy levossa, jos siihen ei vaikuta ulkoisia voimia.". G-puvun olemassaolon tarkoitus on luoda ulkoinen voima. Paine rajoittaa kuinka paljon nestettä jalkoihin pääsee. Kun otetaan litran pullo, sen sisään menee korkeintaan litra nestettä (neste ja kíinteä aine ei juurikaan kompressoidu). G-puvun pöksyt ovat pullo joka rajoittaa niiden sisälle pääsevän nesteen määrää.
Kiitos, nyt alkaa ymmärtää! Olin juuri aikeissa kysyä Skeptikolta tätä.
Ja toden totta, yksi ensimmäisistä suomalaisista MiG-21 - lentäjistä, ja ensimmäisistä 2-machia lentäneistä, kertoi minulle tuon veren kiehumisen korkeuksissa. Tottakai uskoin, mutta kaipa tuo oli Mengelen joissain kokeissa havaittu asia, johon haluttiin varautua.
Veren pakkautumisen estäminen "g-housuilla" tms. on ihan fiksu idea.
Mutta tämä otsikon asia, bullshittiä on. Toki, tutkikoon ja kokeilkoon, jolla perse kestää, mutta julkinen rahoitus pysyköön kaukana tällaisesta haihattelusta.
Quote from: Possumi on 08.08.2016, 20:41:38
Quote from: jka on 08.08.2016, 17:31:44
Quote from: Raksa_Mies on 08.08.2016, 16:29:39
Kun ei mitään tavoittele, ei mitään saakaan. Miksi ihmeessä wrightin veljeksetkin haaveili ihmisestä lentämässä; sehän on mahdotonta.
Ja lentäminenhän vasta vaarallista pitäsi olla. Siellähän ne melkein tyhjiössä kulkee lentokoneetkin tänäpäivänä. Silti lentäminen on turvallisin tapa liikkua. Luulisi että tyhjiön turvallisuusongelmat pystytään rakaisemaan maan päällä jos ne pystytään ratkaisemaan ilmassakin.
Ei. Lentokoneet lentävät max 10km korkeudessa eli hieman korkeammalla kuin Everest ja niiden paineistuksen pettäessä matkustajille ja piloteille annetaan muutaman minuutin ajan lisähappea kunnes lentokone on muuttanut korkeuttaa alemmas. Tämä on testattu ja toimiva menetelmä ja tälläisiä 'onnettomuuksi' tapahtuu jatkuvasti niiden aiheuttamatta kuolonuhreja.
Tämä teräsputki taas on paineistettu 45km korkeudelle ja tuossa korkeudessa olet käytännössä avaruuden rajalla. Tällä korkeudella olevilla piloteilla on painehappilaitteet ja painepuvut jotta he pysyvät hengissä. Katastrofinen paineenmenetys tuollaisessa korkeudessa on aina fataali. Tuubin sisällä rikkoutunut kapseli ei pysty 'laskeutumaan' mitenkään ihmisen hengittämisen mahdollistavaan korkeuteen ja ainoa tapa pelastaa heidät on paineistaa koko satoja kilometrejä pitkä tuubi sen päistä johon menee aivan liian kauan että mitään olisi enää tehtävissä.
No tuossahan tuli jo yksi ratkaisu. Matkustajilla samat releet kuin Red Bullin Baumgartnerilla joka hyppäsi tuolta korkeudelta maahan. Luulisi että olisi edelleenkin turvallisempaa maan pinnalla kuin 40 km korkeudessa.
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 21:14:34
Kiitos, nyt alkaa ymmärtää!
Mitä mitä mitä!!!! Sinäkö opit jotain internet-keskustelussa??? Eieieiei, ei näin pidä toimia. Internetissä väitellään ja vängätään maailman tappiin asti. Koskaan ei anneta periksi. Nyt, herraseni, jatkat kiltisti kinastelua katkeraan äärettömyyteen asti! Internetissä ei oppimiskykyisiä hyväksytä!
Olen tuota hyperluuppia miettinyt, ettei ehkä sittenkään kannattaisi tehdä hankalaa tyhjiötä putkeen, vaan junan etupuolelle lievä alipaine ja takapuolelle lievä ylipaine.
Radan varrella voisi olla sopivin välimatkoin paineasemia, jotka pumppaavat ilmaa painesäiliöihin. Ennen junan tuloa putken sisusta pumpataan alipaineiseksi, ja sillä hetkellä, kun juna kulkee painesäiliön ohi, painesäiliön paine puretaan junan taakse, jolloin junan takainen paine nousee. Ongelmia syntyy tietysti siitä, että junan taakse tuleva ilma jäähtyy kovaan pakkaslukemaan, ja venttiilit voivat jäätyä. (syntynyttä kylmää voisi tosin hyödyntää esim suprajohtavien magneettien jäähdytyksessä)
Toinen, ehkä käyttökelpoisempi ratkaisu olisi sellainen, jossa junan edessä on pumpuilla tehty kevyt alipaine ja takana normaali ulkoilman paine. Putken seiniin tulisi avautuvia seiniä, jolloin junan kulkiessa seinän ohi, seinä aukeaisi nopeasti ja tekisi junan takapuolen normaalipaineiseksi, eli ylipaineiseksi kevyessä alipaineessa olevaan etupäähän verrattuna.
Pyörien tilalla junassa olisi suprjajohtavat magneetit, tai edes sähkömagneetit. Useita junia saataisiin samalle rataosuudelle esim 100 km välein, koko putken sulkevat nopeasti liikkuvat väliseinät mahdollistaisivat erilaiset paineolosuhteet radan eri osissa. Tekniikan pettäessä junat voisivat kulkea perinteistä vauhtia korjaustoimenpiteiden aikana.
En usko, että tarkoitus olisi pyrkiä äärimmäiseen tyhjiöön, vaan erilaisiin painetiloihin junan etu- ja takapuolella, ilmanvastuksen pienentämiseksi. Tulee mullistamaan liikkumisen kaupunkien välillä. Tosin se on sitten sitä aikaa, kun Verottaja seuraa kaikkia liikkeitäsi GPS:n välityksellä ja maksat väylämaksuja 20-30% tuloista, yksityisautoilu on kielletty.
Quote from: Possumi on 08.08.2016, 21:02:35
Lukekaan niiden omat speksit täältä älkääkä 'nillittäkö' :P
http://www.spacex.com/sites/spacex/files/hyperloop_alpha-20130812.pdf
Ihan mielenkiintoista luettavaa, vaikken kyllä jaksanut kovin huolella lukea läpi. Voi olla aivan pienimuotoisen kokeilemisen arvoinen asia, vaikka suhtaudunkin skeptisesti siihen, että saadaanko touhusta taloudellisesti kannattavaa tai edes riittävän hyvin toimivaa järjellisesti käytettävissä olevilla rahasummilla. En menisi kuitenkaan Suomen verorahoilla tilaamaan tällaista, ennen kuin toimivuudesta ja todellisista kustannuksista, joiden pelkään muodostuvan korkeiksi, on mitään kunnollista käsitystä.
http://tapioarjo.com/?s=blog&sivu=Blogi%201
Quote from: Artisti on 08.08.2016, 21:38:35
Olen tuota hyperluuppia miettinyt, ettei ehkä sittenkään kannattaisi tehdä hankalaa tyhjiötä putkeen, vaan junan etupuolelle lievä alipaine ja takapuolelle lievä ylipaine.
...
t väylämaksuja 20-30% tuloista, yksityisautoilu on kielletty.
Ei pieni paine-ero auta mitään isommassa vauhdissa vaan virtaus alkaa muuttumaan turbulenttiseksi ja näin vastus kasvaa exponentaalisesti. Koko idis on juuri se tyhjiö, ilman tyhjiötä nopeasti liikkuvia laitteita sanotaan lentokoneiksi ;)
Quote from: Kirjolohikäärme on 08.08.2016, 20:46:47
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 20:39:02
Kuulin nyt jo edesmenneeltä hävittäjälentäjältä, että jollei ole painepukua päällä MiGin ohjaamossa, niin 10 km:n korkeudella veri tuppaa kiehumaan suonien sisällä. Taisi puhua paskaa.
Kyllä, puhui paskaa. Sellaista luultiin wanhoina aikoina, nyt tiedetään paremmin. Paljonkin ihmisiä altistuu 10 km korkeudessa alipaineelle kun matkustajakoneiden kabiineista lähtee paineet. Happinaamari suun eteen vaan; veren kiehumista ei tarvitse murehtia.
Veri kiehuu jos se on altisteinen tyhjiölle. Useimmat ihmiset kuitenkin säilyttävät verensä ihon alla, mikä estää verta kohtaamasta tyhjiötä.
Erään astronautin avaruuspuku repesi tyhjiökammiossa harjoitellessa. Taju meni 14 sekunnissa - aika jossa veri vie happea keuhkoista aivoihin. Viimeinen asia jonka hän muistaa oli että sylki kiehui hänen suussaan. Veri oli ok.
Vereen liennut typpi on ongelma nopeassa dekompressiossa, jolloin se kaasuuntuu ja muodostaa vereen kuplia. Siksi sukeltajatkin viettävät aikaa nousun aikana etapeissa, jotta vereen liennut typpi ehtii poistumaan verestä hengitysilman mukana ja nousu on turvallista. http://jarisaarinen.pp.fi/Mer_sal/sa2/4.html
Quote from: Kirjolohikäärme on 08.08.2016, 21:27:32
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 21:14:34
Kiitos, nyt alkaa ymmärtää!
Mitä mitä mitä!!!! Sinäkö opit jotain internet-keskustelussa??? Eieieiei, ei näin pidä toimia. Internetissä väitellään ja vängätään maailman tappiin asti. Koskaan ei anneta periksi. Nyt, herraseni, jatkat kiltisti kinastelua katkeraan äärettömyyteen asti! Internetissä ei oppimiskykyisiä hyväksytä!
Emmä, meni argumenteiltani pohja pois!
Quote from: Possumi on 08.08.2016, 21:02:35
Lukekaan niiden omat speksit täältä älkääkä 'nillittäkö' :P
http://www.spacex.com/sites/spacex/files/hyperloop_alpha-20130812.pdf
Pelkästään toi niiden kompressorijärjestelmä akkuineen ja vesihöyrykammioineen on semmoinen hirvitys että 'what could possible go wrong' :facepalm:
Onhan tuo aika helvetinmoinen häkkyrä.
Dokumentin turvallisuus-"analyysi" on erittäin ylimalkainen. Siinä todetaan vaan, että jos jotain tapahtuu, niin pysäytetään junat. Kun suihkautetaan menemään tuhat kilsaa tunnissa hyvin rajatussa tilassa, turvallisuushaasteet kuitenkin kasvavat monella dekaadilla.
Turvallisuusnäkökulman ohittaminen muutamalla lauseella antaa ymmärtää, että hankkeen vetäjät tietävät miten massiivisia turvaongelmia pitäisi ratkaista. Niitä ei kuitenkaan jakseta pohtia muun kivan puuhastelun takia.
Jo se, että tällainen huippukallis ja herkkä putki on ilmiselvä terrorismin kohde pitäisi aiheuttaa päänsärkyä hankkeen vetäjissä.
Tosin kun junarata, tämän putken räjäyttäminen yhdestä kohtaa aiheuttaa valtavia tuhoja koska se leviää alipaineen takia lähes koko putkeen ja siten kaikkiin putken matkustajiin. Valtavat ajonopeudet eivät lainkaan helpota tilannetta.
Voiko tällaista terroriuhkaa mitenkään edes torjua? Onhan se helppo tipauttaa räjähde putken päälle ilmasta käsin vaikka halvalla kuluttajadronella.
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 21:14:34
Kiitos, nyt alkaa ymmärtää! Olin juuri aikeissa kysyä Skeptikolta tätä.
Tässä muuten vähän videoita siitä kuinka nopeiden kaarteiden aiheuttamat g-voimat saavat veren karkaamaan pois aivoista ja kuinka g-asuilla voidaan taistella tätä vastaan. Mukana myös esimerkkejä oikeista pyörymisistä g-voimien takia:
How A G Suit Helps A Fighter Pilot To Tolerate G Forces
https://www.youtube.com/watch?v=VBYpAtWW1UU
F-4 Phantom anti g suit
https://www.youtube.com/watch?v=WdnazS-Y4u4
F-16 9G Dogfighting and equipment to survive the Gs
https://www.youtube.com/watch?v=dfSWE4tZw08
https://en.wikipedia.org/wiki/Hyperloop_pod_competition
Ensi vuonna saataneen aika paljon dataa kunhan testirata on valmis.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.08.2016, 21:58:47
Quote from: Artisti on 08.08.2016, 21:38:35
Olen tuota hyperluuppia miettinyt, ettei ehkä sittenkään kannattaisi tehdä hankalaa tyhjiötä putkeen, vaan junan etupuolelle lievä alipaine ja takapuolelle lievä ylipaine.
...
t väylämaksuja 20-30% tuloista, yksityisautoilu on kielletty.
Ei pieni paine-ero auta mitään isommassa vauhdissa vaan virtaus alkaa muuttumaan turbulenttiseksi ja näin vastus kasvaa exponentaalisesti. Koko idis on juuri se tyhjiö, ilman tyhjiötä nopeasti liikkuvia laitteita sanotaan lentokoneiksi ;)
Tyhjiötä sinne putkeen ei kuitenkaan saada. Alipaine kyllä, muttei tyhjiötä. Turbulenssia voi pienentää alipaineella ja aerodynamiikalla. Lentokonekin lentää korkealla osittain pienemmän ilmanvastuksen vuoksi, osittain edullisten ilmavirtausten vuoksi.
Quote from: Totti on 08.08.2016, 22:03:54
Voiko tällaista terroriuhkaa mitenkään edes torjua? Onhan se helppo tipauttaa räjähde putken päälle ilmasta käsin vaikka halvalla kuluttajadronella.
Terrorismin suurin ongelma ei ole edes yksittäinen vaaraelementti. Suurempi ongelma on että koko miljardeja maksanut tuubi on kuukausia pois käytöstä kun sitä korjataan. Tuollaisella investoinnilla tuon pitää olla jatkuvassa käytössä tai utopistiset investointilaskelmat ei päde senkään vertaa.
Sanoisin, että terrorismi torppaa tämän vaikka mikään muu ei torppaisi. Lentokoneessa riittää sentään että tarkastetaan kaikki mikä menee koneeseen sisään. Tuubin voit räjäyttää mistä kohtaa vaan. Edes maan alle kaivaminen tai miinoittaminen tai mikään muukaan ei ratkaise ongelmaa. Satojen tai tuhansien kilometrien putki on aina haavoittuvainen.
Sinänsä putken pettäminen esimerkiksi "yksittäisen mielenterveystapauksen" toiminnan johdosta ei välttämättä olisi täysi katastrofi koska kun putkessa ilman paine alkaa nousta jarruttaa se tulevan kapselin vauhtia ja kenties järjestelmät pystyisivät sen sitten pysäyttämään..
Quote from: Artisti on 08.08.2016, 22:09:13
Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.08.2016, 21:58:47
Quote from: Artisti on 08.08.2016, 21:38:35
Olen tuota hyperluuppia miettinyt, ettei ehkä sittenkään kannattaisi tehdä hankalaa tyhjiötä putkeen, vaan junan etupuolelle lievä alipaine ja takapuolelle lievä ylipaine.
...
t väylämaksuja 20-30% tuloista, yksityisautoilu on kielletty.
Ei pieni paine-ero auta mitään isommassa vauhdissa vaan virtaus alkaa muuttumaan turbulenttiseksi ja näin vastus kasvaa exponentaalisesti. Koko idis on juuri se tyhjiö, ilman tyhjiötä nopeasti liikkuvia laitteita sanotaan lentokoneiksi ;)
Tyhjiötä sinne putkeen ei kuitenkaan saada. Alipaine kyllä, muttei tyhjiötä. Turbulenssia voi pienentää alipaineella ja aerodynamiikalla. Lentokonekin lentää korkealla osittain pienemmän ilmanvastuksen vuoksi, osittain edullisten ilmavirtausten vuoksi.
No ei täydellistä tyhjiötä mutta tarkoitus lienee saada sinne hyvin alhainen paine. Ei jaksa enää lukea niitä speksejä mutta jos joku muistaa niin voisi laittaa sen paljonko se paine siinä putkessa on? Joku 0,05bar?
Quote from: Vesa Heimo on 08.08.2016, 20:45:29
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 20:39:02
Quote from: Kirjolohikäärme on 08.08.2016, 20:32:37
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 20:20:06
No miksi ne ilmapalloilijat ja hävittäjälentöjätkin sitten käyttävät hankalaa ja epämukavaa painepukua?
Altistuminen tyhjiölle rikkoo ihon pintaverisuonet. Tulee punaiset silmät ja violetti kroppa. Mutta ei ilmapalloefektiä. Suosittelen yllämainittua Wikipedian artikkelia; siinä kerrotaan mitä tapahtui kun tätä kokeiltiin useita kertoja.
Kuulin nyt jo edesmenneeltä hävittäjälentäjältä, että jollei ole painepukua päällä MiGin ohjaamossa, niin 10 km:n korkeudella veri tuppaa kiehumaan suonien sisällä. Taisi puhua paskaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Armstrong_limit Tuplat vaatii
Tuplat vaatii, että neste kiehuu kehon ulkopuolella, esim. kielellä oleva sylki.
Verenkierto on itsessään paineistettu järjestelmä, joten se vaatii paljon enemmän. Olikohan se niin, että ei kiehu edes täydessä tyhjiössä ruumiin lämmössä. Ehkä jotain yksittäisiä kaasukuplia tulee verenkiertoon.
Niin ja terouhkaan voi todeta että kyllä Kanaalin tunnelin tai jonkun jo olemassa olevan luotijunan räjäyttäminen olisi jo nyt melkoinen mediatapaus joka pitäisi poliisit ja oikeudenpilkkalaitoksen kiireisenä kun verkkorasisteja jahdattaisiin 24/7 ja media joutuisi valkopesemään harmillista yksittäistapausta viikkotolkulla ennen kuin teeveeperunoiden mielet tasoittuisivat keskikalijan ja "viihteen" parissa. Jostain atomiälläähjytkystä suurkaupungissa nyt puhumattakaan.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.08.2016, 22:12:33
Sinänsä putken pettäminen esimerkiksi "yksittäisen mielenterveystapauksen" toiminnan johdosta ei välttämättä olisi täysi katastrofi koska kun putkessa ilman paine alkaa nousta jarruttaa se tulevan kapselin vauhtia
Se jarrutus on vaan aika raju. Räjäytettyyn putkeen virtaa ilmaa sisään lähes äänen nopeudella. Vastaan tulee 1000 km/h alipaineessa ajava juna. Kun nämä törmäävät jälki on aika ruma. Käytännössä putki halkeaa silloin uudesta kohdasta ja ilmarintama jatkaa etenemistä kohti seuraavaa vaunua.
Ainakaan näillä näkymin putkessa ei ole mitään ilmatiiviitä ovia missään jotka voisivat pysäyttää tapahtumaketjun matkan varrella, joten painerintama tule etenemään päihin saakka räjäyttäen koko paskan sirpaleiksi.
Käytännössä koko tuubi voidaan tuhoa lopullisesti yhdellä paukulla.
Quote from: Kirjolohikäärme on 08.08.2016, 21:27:32
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 21:14:34
Kiitos, nyt alkaa ymmärtää!
Mitä mitä mitä!!!! Sinäkö opit jotain internet-keskustelussa??? Eieieiei, ei näin pidä toimia. Internetissä väitellään ja vängätään maailman tappiin asti. Koskaan ei anneta periksi. Nyt, herraseni, jatkat kiltisti kinastelua katkeraan äärettömyyteen asti! Internetissä ei oppimiskykyisiä hyväksytä!
Homma onkin internet 2.0. Täällä opitaan virheistään.
Ja kun ei tuohon 2cm seinämävahvuuteen tarvita edes räjähdettä. Jenkeissä yleiset raskaat kiväärit tyyliin .50 BMG riittävät reiän tekoon. Yksi hupiammuskelija kaataa koko systeemin.
Noin muuten, mikäli tahdotaan ja tarvitaan lisää liikennettä niin koeteltu ja luotettava sähköveturi on kelpo peli. Esim nykyinen vrllä käytössä oleva Lok 2000 sähköveturi voisi teknisesti saavuttaa huippunopeuden 230km/h. Ja kalustoa uusimalla saa yli 300km/h nopeuksiin pystyviä junia. Rataverkkoa pitäisi vain päivittää suurnopeusjunille sopivaksi. Mutta onhan entisen parantelu vähemmän mediaseksikästä kuin uuden teknologian myynti. Kaksiraiteinen suurnopeusjuna ja riittävästi vuoroja niin alle tunnin juna kolmioon hki-tre-turku olisi ihan mahdollista. Ja jos rahaa olisi, niin jyväskylä ja lahti samaan tai vaikka mikkeli ja porikin. Ja jos olisi paljon rahaa niin laittaisi junan putkeen tai maan sisään niin sääolot eivät pääsisi häiritsemään.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.08.2016, 22:14:49
Quote from: Artisti on 08.08.2016, 22:09:13
Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.08.2016, 21:58:47
Quote from: Artisti on 08.08.2016, 21:38:35
Olen tuota hyperluuppia miettinyt, ettei ehkä sittenkään kannattaisi tehdä hankalaa tyhjiötä putkeen, vaan junan etupuolelle lievä alipaine ja takapuolelle lievä ylipaine.
...
t väylämaksuja 20-30% tuloista, yksityisautoilu on kielletty.
Ei pieni paine-ero auta mitään isommassa vauhdissa vaan virtaus alkaa muuttumaan turbulenttiseksi ja näin vastus kasvaa exponentaalisesti. Koko idis on juuri se tyhjiö, ilman tyhjiötä nopeasti liikkuvia laitteita sanotaan lentokoneiksi ;)
Tyhjiötä sinne putkeen ei kuitenkaan saada. Alipaine kyllä, muttei tyhjiötä. Turbulenssia voi pienentää alipaineella ja aerodynamiikalla. Lentokonekin lentää korkealla osittain pienemmän ilmanvastuksen vuoksi, osittain edullisten ilmavirtausten vuoksi.
No ei täydellistä tyhjiötä mutta tarkoitus lienee saada sinne hyvin alhainen paine. Ei jaksa enää lukea niitä speksejä mutta jos joku muistaa niin voisi laittaa sen paljonko se paine siinä putkessa on? Joku 0,05bar?
Ai 0,05 baria suunnittelivat? Kuulostaa melko epärealistiselta ja hajoamisalttiilta. Ettei ollut 0,5 baria? 10000 metrin korkeudessa, jossa matkustajakoneet lentävät, taitaa olla 0,3 baria. En usko, että lähdetään 0,05 baria tavoittelemaan, vaatii liian raskaat ja kalliit systeemit. Hyvä järjestelmä on sellainen, joka toimii, vaikka joku paikka repsottaakin, tuo lakkaisi toimimasta jos kärpänen jäisi oven väliin.
Quote from: Tabula Rasa on 08.08.2016, 22:29:15
Noin muuten, mikäli tahdotaan ja tarvitaan lisää liikennettä niin koeteltu ja luotettava sähköveturi on kelpo peli. Esim nykyinen vrllä käytössä oleva Lok 2000 sähköveturi voisi teknisesti saavuttaa huippunopeuden 230km/h. Ja kalustoa uusimalla saa yli 300km/h nopeuksiin pystyviä junia. Rataverkkoa pitäisi vain päivittää suurnopeusjunille sopivaksi.
Tämä!
Huomattavasti kustannustehokkaampi systeemi kun Hyperloop olisi tehdä korkeanopeusradat muutaman metrin maan yläpuolelle tolppien varaan, jotta erinäiset kolaritilanteet voidaan eliminoida ja nopeutta kasvattaa.
Kun siis unohdetaan vanhantyyliset kiskot maan päällä, on mahdollista rakentaa halpa ja nopea rata esim. jonkinlaisena monorailina. Monorailin etu on, että maa sen alla on käytettävissä eikä juna voi suistua siltä pois kovissakaan nopeuksissa.
Nopeuden voisi silloin kasvattaa aika helposti jonnekin 200-300 km/h, joka olisi täysin riittävä vielä 1000 km etäisyyksille.
Monorail: https://en.wikipedia.org/wiki/Monorail
Quote from: Artisti on 08.08.2016, 22:35:47
Ai 0,05 baria suunnittelivat? Kuulostaa melko epärealistiselta ja hajoamisalttiilta. Ettei ollut 0,5 baria? 10000 metrin korkeudessa, jossa matkustajakoneet lentävät, taitaa olla 0,3 baria. En usko, että lähdetään 0,05 baria tavoittelemaan, vaatii liian raskaat ja kalliit systeemit. Hyvä järjestelmä on sellainen, joka toimii, vaikka joku paikka repsottaakin, tuo lakkaisi toimimasta jos kärpänen jäisi oven väliin.
Emmää tosiaan tiedä mutta eiköhän se paineen pidä olla todella pieni jotta idis toteutuu? Sinne 0,3 baarin paineeseen kun päästään jo niillä lentokoneilla..
Quote from: Hohtava Mamma on 08.08.2016, 21:50:24
Quote from: Possumi on 08.08.2016, 21:02:35
Lukekaan niiden omat speksit täältä älkääkä 'nillittäkö' :P
http://www.spacex.com/sites/spacex/files/hyperloop_alpha-20130812.pdf
Pelkästään toi niiden kompressorijärjestelmä akkuineen ja vesihöyrykammioineen on semmoinen hirvitys että 'what could possible go wrong' :facepalm:
Mikä tuossa kompurasysteemissä sinun mielestäsi oli pielessä?
Se että se on pelkkä piirustus paperilla. Sen kompleksisuutta tai siihen liittyviä ingenjöörimäisiä haasteita et ymmärrä sinä enkä minäkään koska kukaan ei ole koskaan yrittänyt rakentaa tuollaista härpäkettä.
Pointti on edelleen se että yksikin kohta tuosta järjestelmästä korkkaa ja porukka on tyhjiö putkessa ilman hätäpoistumistietä ja mahdollisesti räjähtävä/palava kapseli ympärillään sekä perässä parin kilsan päässä heitä kohti kiitää seuraava kapseli äänen nopeudella.
PS: Sen verran tuota katseltuani totesin että perhana aikovat siinä niiku kompressorin bleedairilla muodostaa ilma-patjan/laakerin jonka varassa koko kapseli siis putkessa liikkuu. Mitähän kapseli sanoo jos tuo ilmapatja katoaa syystä tai toisesta 1200km/h nopeudessa. Saa olla hyvät vaseliinit tuubin seinämän ja kapselin välissä ettei vaan tulis kitkaa 8)
Quote from: JoKaGO on 08.08.2016, 21:14:34
Mutta tämä otsikon asia, bullshittiä on. Toki, tutkikoon ja kokeilkoon, jolla perse kestää, mutta julkinen rahoitus pysyköön kaukana tällaisesta haihattelusta.
tämähän sopii nakutettuna Helsingin yliopistolle. onhan niillä jo sähköyliherkkyyshuonekin valmiina!
Quote from: Artisti on 08.08.2016, 22:35:47
Ai 0,05 baria suunnittelivat? Kuulostaa melko epärealistiselta ja hajoamisalttiilta. Ettei ollut 0,5 baria? 10000 metrin korkeudessa, jossa matkustajakoneet lentävät, taitaa olla 0,3 baria. En usko, että lähdetään 0,05 baria tavoittelemaan, vaatii liian raskaat ja kalliit systeemit. Hyvä järjestelmä on sellainen, joka toimii, vaikka joku paikka repsottaakin, tuo lakkaisi toimimasta jos kärpänen jäisi oven väliin.
Hyperloopin speksistä:
Quote"The pressure of air in Hyperloop is about 1/6 the pressure of the atmosphere on Mars. This is an operating pressure of 100 Pascals, which reduces the drag force of the air by 1,000 times relative to sea level conditions and would be equivalent to flying above 150,000 feet altitude"
0,001 baria.
Mutta mitäs pikku pilkkuvirheestä. Kyllä ingenjöörit hoitaa homman 8)
Quote from: Totti on 08.08.2016, 22:39:04
Quote from: Tabula Rasa on 08.08.2016, 22:29:15
Noin muuten, mikäli tahdotaan ja tarvitaan lisää liikennettä niin koeteltu ja luotettava sähköveturi on kelpo peli. Esim nykyinen vrllä käytössä oleva Lok 2000 sähköveturi voisi teknisesti saavuttaa huippunopeuden 230km/h. Ja kalustoa uusimalla saa yli 300km/h nopeuksiin pystyviä junia. Rataverkkoa pitäisi vain päivittää suurnopeusjunille sopivaksi.
Tämä!
Huomattavasti kustannustehokkaampi systeemi kun Hyperloop olisi tehdä korkeanopeusradat muutaman metrin maan yläpuolelle tolppien varaan, jotta erinäiset kolaritilanteet voidaan eliminoida ja nopeutta kasvattaa.
Kun siis unohdetaan vanhantyyliset kiskot maan päällä, on mahdollista rakentaa halpa ja nopea rata esim. jonkinlaisena monorailina. Monorailin etu on, että maa sen alla on käytettävissä eikä juna voi suistua siltä pois kovissakaan nopeuksissa.
Nopeuden voisi silloin kasvattaa aika helposti jonnekin 200-300 km/h, joka olisi täysin riittävä vielä 1000 km etäisyyksille.
Monorail: https://en.wikipedia.org/wiki/Monorail
Maglev on ikivanha keksintö ja ollut kaupallisessa toiminnassa jo iät ja ajat. Pidän kyllä leijuvaa magleviä hyvinkin toteutuskelpoisena vaihtoehtona. Pikavuoro Helsinki-Tampere 500 km/h olisi ihan riittävän nopea, matka taittuisi parissakymmenessä minuutissa: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Transrapid TUO on mahdollista! Tyhjiöputki on täysin turha.
Quote from: Gunnar Hymén on 08.08.2016, 23:21:08
tämähän sopii nakutettuna Helsingin yliopistolle. onhan niillä jo sähköyliherkkyyshuonekin valmiina!
Mikä tämä sähköyliherkkyyshuonejuttu oikein on? En olekaan sellaisesta kuullut ennen.
PS, olisiko kyse tästä? Kaikkea sitä tuleekin vastaan...:
Huuhaata Helsingin yliopistolla – "sähköeristysverhot" ja kaikki!
http://blogit.image.fi/vesanlinja/huuhaata-helsingin-yliopistolla-sahkoeristysverhot-ja-kaikki/
Quote
Siis: "hiljainen työskentelytila henkilöille, jotka ovat herkistyneet esimerkiksi hajusteille, kotieläimille tai sähkölle". Sähkö mainitaan vain suomeksi, ja ehkä hyvä niin, ettei tuosta tule kansainvälistä naureskelun kohdetta. Tilasta löytyy maininta myös yliopiston kirjaston sivuilta:
...
Olin kerran tuolla fiilistelemässä. Virkailija esitteli ylpeänä sähköeristysverhoja ja mitä kaikkea siellä oli.
Helsingin yliopiston kirjasto
https://www.facebook.com/hulib/posts/10153975155318858
Sähköyliherkkyys ei ole sairaus Suomessa
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/08/01/sahkoyliherkkyys-ei-ole-sairaus-suomessa
Quote
Pieni askel parempaan on kuitenkin tapahtunut. Helsingin yliopiston uusi Kaisa-talo on ensimmäinen julkinen tila Suomessa, joka on suunniteltu myös sähköyliherkkiä ajatellen. Kirjastossa ei ole lainkaan pistorasioita ja valaistus on toteutettu värinättömällä, tasavirta valaistuksella.
Kas, kun ei valaistusta kynttilöillä, niin kuin tuossa yhdessä YLEn videossa... Ensimmäisellä videolla on muuten näköjään valittelemassa sähköyliherkkyyttään surullisenkuuluisan Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja, Hanna Nurminen. Jo ennenkin tämä Koneen Säätiö on päässyt moneen kertaan esiin Hommaforumilla. Tässä vain joitain juttuja mainitakseni:
2012-05-28 Somalitutkimus sai 600 000 euroa (Päivi Harinen)
http://hommaforum.org/index.php/topic,71150.msg1684691.html#msg1684691
2011-03-17 Umayya Abu-Hanna muutti Amsterdamiin (yhdistetty)
http://hommaforum.org/index.php/topic,45227.msg614018.html#msg614018
2016-06-16 Tuunaustalkoilla vahvistetaan tp-hakijanuorten kielenoppimista
http://hommaforum.org/index.php/topic,114080.msg2316838.html#msg2316838
Maryan Abdulkarim on näkymätön (yhdistetty)
http://hommaforum.org/index.php/topic,97265.msg2002105.html#msg2002105
2013-04-26 TS: Koneen Säätiö tukee monikielisyyttä edistäviä taidehankkeita
http://hommaforum.org/index.php?topic=81685.0
2011-03-17 Umayya Abu-Hanna muutti Amsterdamiin (yhdistetty)
https://hommaforum.org/index.php/topic,45227.msg1678886.html#msg1678886
joo, sähköyliherkkyysasiantuntija Vesa Linja-Aho sai tuon ajettua läpi yliopistolle, näin olen kuullut :facepalm:
Quote from: Gunnar Hymén on 09.08.2016, 00:10:23
joo, sähköyliherkkyysasiantuntija Vesa Linja-Aho sai tuon ajettua läpi yliopistolle, näin olen kuullut :facepalm:
Eikö Vesa Linja-Aho pikemminkin vastustanut tuota huuhaana, niin kuin tuosta ensimmäisestä linkistä ilmenee?
PS, ennen kuin joku huomauttaa, niin en minäkään kiistä sitä, etteikö esimerkiksi riittävän voimakkas sähkömagneettinen säteily aiheuttaisi haittaa - jos ei muuten, niin kudoksia riittävän voimakkaasti kuumentamalla, kuten kissan mikroaaltouunin laittamalla. Kokonaan eri asia on se, että aiheutuuko tällaisia haittoja tai huomaako sitä edes näissä puheena olevista varsin heikkotehoisista asioista, joista sähköyliherkät väittävät saavansa oireita. Siihen suhtaudun hyvin skeptisesti, koska he eivät ole näyttäneet kunnolla toteutetuissa sokkotesteissa (siis esimerkiksi sellaisissa, joissa he eivät itse ole tienneet, onko laite päälla vaiko ei) osaavan sanoa sattumaa paremmin, että altistuvatko he sillä hetkellä tälle heidän mukaansa yliherkkyyttä aiheuttavalle asialle vaiko ei.
Samoin värisevä valaistus varmasti voi olla häiritsevä ja kenties aiheuttaa herkimmissä päänsärkyäkin, mutta tätä ei kai yleensä tarkoiteta sähköyliherkkyydellä.
Huomoitava asia tässä on muuten se, että tämäkin huuhaa, kuten mokutus, on taas kerran Ruotsista tänne tuotu haitallinen ja hölmö muotivillitys.
Quote from: Totti on 08.08.2016, 22:03:54Jo se, että tällainen huippukallis ja herkkä putki on ilmiselvä terrorismin kohde pitäisi aiheuttaa päänsärkyä hankkeen vetäjissä.
Tosin kun junarata, tämän putken räjäyttäminen yhdestä kohtaa aiheuttaa valtavia tuhoja koska se leviää alipaineen takia lähes koko putkeen ja siten kaikkiin putken matkustajiin. Valtavat ajonopeudet eivät lainkaan helpota tilannetta.
Voiko tällaista terroriuhkaa mitenkään edes torjua? Onhan se helppo tipauttaa räjähde putken päälle ilmasta käsin vaikka halvalla kuluttajadronella.
Miten niin ilmiselvä terrorismin kohde? Matka hki-sto voisi kestää 1000 km/h nopeudella noin 20 min, kapselissa noin 30 hlö ja kapseleita 2 min välein liikkeelle. Putkessa siis max. 300 hlö kerrallaan.
Lisäksi voitaisiin toteuttaa turvajärjestelmä, että kapselit pysähtyvät automaattisesti ja tunnelin paine nostetaan hallitusti, mikäli tunneli alkaa yhdestä kohtaa vuotamaan. Tällöin yksittäinen isku vaikuttaisi ehkä vain pariin kapseliin.
Eli kohteena putki ei olisi ainakaan niin ilmiselvä kuin juna, lentokone tai laiva. Rahalliset tappiot ehkä olisivat suuremmat.
Kovin moni tuntuu osaavan katsoa asiaa vain nykyhetken kannalta. Kehitys kehittyy vain kehittämällä. Tutkimalla uutta. Kokeilemalla. Vai olisitteko kenties halunneet pysyä esimerkiksi NMT 450:ssä?
Quote from: Artisti on 08.08.2016, 23:36:43
Quote from: Totti on 08.08.2016, 22:39:04
Quote from: Tabula Rasa on 08.08.2016, 22:29:15
Noin muuten, mikäli tahdotaan ja tarvitaan lisää liikennettä niin koeteltu ja luotettava sähköveturi on kelpo peli. Esim nykyinen vrllä käytössä oleva Lok 2000 sähköveturi voisi teknisesti saavuttaa huippunopeuden 230km/h. Ja kalustoa uusimalla saa yli 300km/h nopeuksiin pystyviä junia. Rataverkkoa pitäisi vain päivittää suurnopeusjunille sopivaksi.
Tämä!
Huomattavasti kustannustehokkaampi systeemi kun Hyperloop olisi tehdä korkeanopeusradat muutaman metrin maan yläpuolelle tolppien varaan, jotta erinäiset kolaritilanteet voidaan eliminoida ja nopeutta kasvattaa.
Kun siis unohdetaan vanhantyyliset kiskot maan päällä, on mahdollista rakentaa halpa ja nopea rata esim. jonkinlaisena monorailina. Monorailin etu on, että maa sen alla on käytettävissä eikä juna voi suistua siltä pois kovissakaan nopeuksissa.
Nopeuden voisi silloin kasvattaa aika helposti jonnekin 200-300 km/h, joka olisi täysin riittävä vielä 1000 km etäisyyksille.
Monorail: https://en.wikipedia.org/wiki/Monorail
Maglev on ikivanha keksintö ja ollut kaupallisessa toiminnassa jo iät ja ajat. Pidän kyllä leijuvaa magleviä hyvinkin toteutuskelpoisena vaihtoehtona. Pikavuoro Helsinki-Tampere 500 km/h olisi ihan riittävän nopea, matka taittuisi parissakymmenessä minuutissa: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Transrapid TUO on mahdollista! Tyhjiöputki on täysin turha.
Itse asiassa en ajatellut monorailia edes Maglev versionsa vaan ihan perinteisenä metallipyöräjunana.
Tähän monorailin keskipalkkiinhan voi upottaa kiskot, jotka voidaan optimoida korkeita nopeuksia ja tyypillistä kuormaa varten. Kiskoja voi olla monta esim. 2 kantavaa päällä ja 2 ohjaavaa sivuissa. Tämä mahdollistaa ainakin nopeuden kaksinkertaistamista nykyisistä perinteisistä kiskoista ilman suuria teknisiä ponnistuksia.
Tällä tavalla tehtynä saadaan nopea juna, jonka rata on halpa rakentaa koska se voidaan vetää suoraan peltojen ja metsien läpi ilman suuria maakustannuksia samalla suoristaen mutkat korkeita nopeuksia varten.
Junavaunun pitäisi olla pitkän bussin kaltainen eli aika kapea, matala, kevyt ja ilman mitään suurta rahtitilaa.
Ihmettelen ettei Suomessa jo olla suunniteltu tällaista nopeaa halpajunaa. Se käytännössä kytkisi Tampereen, Lahden ja muut kaupungit lähes kiinni Helsinkiin 30-60 min. matkan päähän.
Quote from: Raksa_Mies on 09.08.2016, 01:16:49
Kovin moni tuntuu osaavan katsoa asiaa vain nykyhetken kannalta. Kehitys kehittyy vain kehittämällä. Tutkimalla uutta. Kokeilemalla. Vai olisitteko kenties halunneet pysyä esimerkiksi NMT 450:ssä?
Kovin moni pelkää (aiheellisesti), että seuraava kukkaronnyörejä avaava taho tälläisissä on sama osoite joka maksaa länsimetrot ja guggeihaimit.
Olisihan tuolla kätevä roudata sosiaaliturvapaikanhakijoita Tukholmasta Helsinkiin.
No, täysin epärealistinenhan tuo on. Jos ihan välttämättä halutaan Tukholman ja Helsingin välille raideyhteys, eikö se olisi järkevämpää toteuttaa perinteisenä rautatienä, jossa junat ajelisivat 200+ nopeuksilla. Silläkin tavalla matka-aika tippuisi huomattavasti.
Quote from: AaJii on 09.08.2016, 08:33:50
Olisihan tuolla kätevä roudata sosiaaliturvapaikanhakijoita Tukholmasta Helsinkiin.
No, täysin epärealistinenhan tuo on. Jos ihan välttämättä halutaan Tukholman ja Helsingin välille raideyhteys, eikö se olisi järkevämpää toteuttaa perinteisenä rautatienä, jossa junat ajelisivat 200+ nopeuksilla. Silläkin tavalla matka-aika tippuisi huomattavasti.
Tai vielä helpommalla päästään kun lisätään laivavuoroja. Nytkään ei ilmeisesti laivat liiku lähes koskaan täyteen buukattuina ja jos nopeammin haluaa on jo olemassa sekä helikopteri, lentokone että pikalaivayhteydet.
https://en.wikipedia.org/wiki/High-speed_rail_in_France
Tuolla ennätykset jo 574,8km/h ja normaali operointinopeus 320km/h uusimmilla osuuksilla. Luulisi että tekniikkaa kehittämällä voisi tuota nostaa vaikka tasolle 400-500km/h. Suurnopeusverkosto henkilönkuljetuksiin ja jätetään perinteinen rata rahtikäyttöön. Turvallisuus voitaisiin taata melko pitkälti jo sillä että ensinnäkin rata olisi tieverkon ylittävää/alittavaa. Törmäysonnettomuudet eliminoitaisiin täysin. Avoin rakenne tolppien päällä niin lumi ei pääsisi juurikaan kertymään. Suistumiselta suojaavaksi voisi normaalien pyörien vastapariksi lukita alapuolelle tulevat pyörät jotka eivät olisi normaalisti käytössä(koska lisävierintävastus=lisäenergiankulutus), mutta jotka alkaisivat pyöriä mikäli vaunu tai veturi nousisi radan pinnasta irtaalleen.
QuoteBan Ki-moon kirjoitti Hyysärissä että 90% "pakolaisista" on otettu naapuri/kehitysmaihin. Ja että pakolaiset edistävät kasvua sekä lähtiessä että tullessa.
Hyperloop Afrikan ja Suomen välillä maksaisi itsensä nopeasti takaisin.
Quote from: Peltipaita on 09.08.2016, 10:02:16
QuoteBan Ki-moon kirjoitti Hyysärissä että 90% "pakolaisista" on otettu naapuri/kehitysmaihin. Ja että pakolaiset edistävät kasvua sekä lähtiessä että tullessa.
Hyperloop Afrikan ja Suomen välillä maksaisi itsensä nopeasti takaisin.
Nyt tajuan mitä varten tätä hyperlooppia kehitetään.
Quote from: jostwix on 08.08.2016, 16:28:12
Uskon, että tyhjiöputkissa kulkevista junista tulee todellisuutta, ja että vision debunkkaajat ovat vain kouluttamattomia henkilöitä, ketkä ovat opportunistisesti hoksanneet tilaisuuden yrittää näyttää fiksuille haukkumalla jotain vierasta. Samanlaista vanhan ajan ölinää kuin sellainen, että lentokoneet eivät voisi toimia.
Kyllä kai hyperloop voisi teknisesti toimia, mutta ongelma on arkisempi.
Tällainen putki pitäisi porata niin syvälle maahan, että se alittaisi maantiet, vesistöt ja rautatiet. Silti pitäisi vielä ratkaista putken mahdolliset haittavaikutukset pohjavesien virtaamiin ja maanpäällisiin rakenteisiin.
Ongelmana olisi myös maanomistajien oikeudet, jotka pätevät maan alle.
Toiseksi olisi jokseenkin hassua rakentaa joku henkilöitä kiidättävä putki, joka olisi aina hitaampi kuin samojen ihmisten välinen internet-yhteys, e-mail tai Skype. Tavarankuljetuksessa tällainen putki olisi täysin hyödytön, jollei siihen saisi 12-metrisiä, 4.000-kiloisia ja 76-kuutioisia merikontteja sisään - kaikkine tavaroineen.
Quote from: AaJii on 09.08.2016, 08:33:50
Olisihan tuolla kätevä roudata sosiaaliturvapaikanhakijoita Tukholmasta Helsinkiin.
No, täysin epärealistinenhan tuo on. Jos ihan välttämättä halutaan Tukholman ja Helsingin välille raideyhteys, eikö se olisi järkevämpää toteuttaa perinteisenä rautatienä, jossa junat ajelisivat 200+ nopeuksilla. Silläkin tavalla matka-aika tippuisi huomattavasti.
Tai ihan lentokoneella.
Quote from: AaJii on 09.08.2016, 08:33:50
No, täysin epärealistinenhan tuo on. Jos ihan välttämättä halutaan Tukholman ja Helsingin välille raideyhteys, eikö se olisi järkevämpää toteuttaa perinteisenä rautatienä, jossa junat ajelisivat 200+ nopeuksilla. Silläkin tavalla matka-aika tippuisi huomattavasti.
Siinäkin tapauksessa junan viinakauppaan tulisi melkoinen tungos.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 09.08.2016, 13:42:43
Quote from: AaJii on 09.08.2016, 08:33:50
Olisihan tuolla kätevä roudata sosiaaliturvapaikanhakijoita Tukholmasta Helsinkiin.
No, täysin epärealistinenhan tuo on. Jos ihan välttämättä halutaan Tukholman ja Helsingin välille raideyhteys, eikö se olisi järkevämpää toteuttaa perinteisenä rautatienä, jossa junat ajelisivat 200+ nopeuksilla. Silläkin tavalla matka-aika tippuisi huomattavasti.
Tai ihan lentokoneella.
SAS lentää Tampereelta Tukholmaan -5 minuutissa, kuinka paljon nopeampaa menetelmää enää tarvitaan ja kuka tarvitsee?
:D
Quote from: JoKaGO on 10.08.2016, 19:22:13
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 09.08.2016, 13:42:43
Quote from: AaJii on 09.08.2016, 08:33:50
Olisihan tuolla kätevä roudata sosiaaliturvapaikanhakijoita Tukholmasta Helsinkiin.
No, täysin epärealistinenhan tuo on. Jos ihan välttämättä halutaan Tukholman ja Helsingin välille raideyhteys, eikö se olisi järkevämpää toteuttaa perinteisenä rautatienä, jossa junat ajelisivat 200+ nopeuksilla. Silläkin tavalla matka-aika tippuisi huomattavasti.
Tai ihan lentokoneella.
SAS lentää Tampereelta Tukholmaan -5 minuutissa, kuinka paljon nopeampaa menetelmää enää tarvitaan ja kuka tarvitsee?
:D
Laskeppa huviksesi kauanko matka Tampereen keskustasta Tukholman keskustaan kestää. Vaikka rautatieasema->rautatieasema lentokoneella matkaten.
Quote from: Vesa Heimo on 10.08.2016, 19:25:36
Laskeppa huviksesi kauanko matka Tampereen keskustasta Tukholman keskustaan kestää. Vaikka rautatieasema->rautatieasema lentokoneella matkaten.
Vähän riippuu mitä asioita siitä laskee ja mistä putki kulkee, mutta tuossa vähän pohjaa laskuille:
http://hommaforum.org/index.php/topic,115010.msg2366922.html#msg2366922 (http://hommaforum.org/index.php/topic,115010.msg2366922.html#msg2366922)
Quote from: Rubiikinkuutio on 10.08.2016, 19:29:48
Quote from: Vesa Heimo on 10.08.2016, 19:25:36
Laskeppa huviksesi kauanko matka Tampereen keskustasta Tukholman keskustaan kestää. Vaikka rautatieasema->rautatieasema lentokoneella matkaten.
Vähän riippuu mitä asioita siitä laskee ja mistä putki kulkee, mutta tuossa vähän pohjaa laskuille:
http://hommaforum.org/index.php/topic,115010.msg2366922.html#msg2366922 (http://hommaforum.org/index.php/topic,115010.msg2366922.html#msg2366922)
Tätäpä tarkoitin. Mitä lyhyempi lento sen enemmän suhteessa menee kentällä ja tavaroita odotellessa+matka keskustaan. Asemat ovat keskustassa, kentät monesti todella kaukana.
Quote from: Vesa Heimo on 10.08.2016, 19:25:36
Tätäpä tarkoitin. Mitä lyhyempi lento sen enemmän suhteessa menee kentällä ja tavaroita odotellessa+matka keskustaan. Asemat ovat keskustassa, kentät monesti todella kaukana.
Vaan lentokone on paljon halvempi ja siksi suositumpi, jos hyperloopin kaikki kulut maksaisi käyttäjä.
Niinno, tuon hyperloopin ehdoton etu on, että se menee Helsingistä Tukholmaan kolmen minuutin välein, eikä mitään hidastavia muodollisuuksia tietenkään ole, kuten vaikkapa check-in. :facepalm:
Sitä paitsi, junalla Tampereelta Helsinkiin kestää Pendolinollakin puolitoista tuntia, siihen sitten siirtymä hyperlooppiasemalle. Lento Tampere - Tukholma on nopeampi tapa mennä keskustasta keskustaan kuin Helsingin kautta hyperloopilla. Ei jatkoon.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 10.08.2016, 19:55:42
Quote from: Vesa Heimo on 10.08.2016, 19:25:36
Tätäpä tarkoitin. Mitä lyhyempi lento sen enemmän suhteessa menee kentällä ja tavaroita odotellessa+matka keskustaan. Asemat ovat keskustassa, kentät monesti todella kaukana.
Vaan lentokone on paljon halvempi ja siksi suositumpi, jos hyperloopin kaikki kulut maksaisi käyttäjä.
Me emme tiedä hyperloopin kustannuksia, emmekä suosiota. Emmekä edes sitä, onnistutaanko moista vempelettä koskaan käytännössä rakentamaan. Oletettavasti kustannukset karkaavat käsistä, mutta odotellaan nyt ensin prototyyppivaiheen tuloksia.
Lentokoneella matkaaminen on sikäli surullista, että esim. vaihtoyhteys HKI-TRE + taksi on monesti hitaampi kuin Helsinki-Vantaalta omalla autolla tai taksilla perille saakka.
Tilanteen ratkomiseen ei välttämättä hyperlooppeja kaivata, mutta suurnopeusjuna voisi oikeasti tuoda helpotusta asioihin. Joku muu kuin Pendolino, kiitos.
Quote from: JoKaGO on 10.08.2016, 22:23:03
Niinno, tuon hyperloopin ehdoton etu on, että se menee Helsingistä Tukholmaan kolmen minuutin välein, eikä mitään hidastavia muodollisuuksia tietenkään ole, kuten vaikkapa check-in. :facepalm:
Sitä paitsi, junalla Tampereelta Helsinkiin kestää Pendolinollakin puolitoista tuntia, siihen sitten siirtymä hyperlooppiasemalle. Lento Tampere - Tukholma on nopeampi tapa mennä keskustasta keskustaan kuin Helsingin kautta hyperloopilla. Ei jatkoon.
Jossitteluahan tämä kaikki on, mutta entä jos TRE-HKI olisi myös Looppi? Edelleen, TRE-Tukholma (asema->asema) on n. 5h juttu lentäen ja yhteyksiä ei kovin runsaasti ole. Arlanda on 50km päässä Tukholmasta.
Enkä nyt kyllä ihan ensimmäisenä vaikka saisivat konseptin toimimaan niin odottelisi HKI-Tukholma väliä. Jo meren takia kuulostaa aika absurdilta, ja onko ylipäänsä sellaista tarvetta yhdistää hki-tku-tukholma? Sensijaan esimerkiksi tuonne jenkkeihin kyllä, ja ehkä keskieuroopan suurkaupunkien välille.
Edes tre-hki-tku ei ole sellainen metropoli että kymmenen miljardin projektissa olisi mitään tolkkua.
Mutta kuten joskus jo ketjussa sanoin, 2017 tammikuussa ajetaan suunnittelukilpailun testejä 1,5km radalla. Se kertonee jo aika monta asiaa.
Quote from: Vesa Heimo on 10.08.2016, 22:28:47
Quote from: JoKaGO on 10.08.2016, 22:23:03
Niinno, tuon hyperloopin ehdoton etu on, että se menee Helsingistä Tukholmaan kolmen minuutin välein, eikä mitään hidastavia muodollisuuksia tietenkään ole, kuten vaikkapa check-in. :facepalm:
Sitä paitsi, junalla Tampereelta Helsinkiin kestää Pendolinollakin puolitoista tuntia, siihen sitten siirtymä hyperlooppiasemalle. Lento Tampere - Tukholma on nopeampi tapa mennä keskustasta keskustaan kuin Helsingin kautta hyperloopilla. Ei jatkoon.
Jossitteluahan tämä kaikki on, mutta entä jos TRE-HKI olisi myös Looppi? Edelleen, TRE-Tukholma (asema->asema) on n. 5h juttu lentäen ja yhteyksiä ei kovin runsaasti ole. Arlanda on 50km päässä Tukholmasta.
Enkä nyt kyllä ihan ensimmäisenä vaikka saisivat konseptin toimimaan niin odottelisi HKI-Tukholma väliä. Jo meren takia kuulostaa aika absurdilta, ja onko ylipäänsä sellaista tarvetta yhdistää hki-tku-tukholma? Sensijaan esimerkiksi tuonne jenkkeihin kyllä, ja ehkä keskieuroopan suurkaupunkien välille.
Edes tre-hki-tku ei ole sellainen metropoli että kymmenen miljardin projektissa olisi mitään tolkkua.
Itse pyysit laskemaan aikaa Tampereen rautatieasemalta Tukholman rautatieasemalle. Minun argumenttini on se, että mitään hyperloopia ei tule Tampereelta Tukholmaan, eikä edes Turusta Tukholmaan. Helsinki on se, joka nämä sanelee, eikä kukaan helsinkiläinen kaipaa mitään nopeaa yhteyttä vaikkapa Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä tai Kuopiosta Helsinkiin, joten se siitä. Helsinki-Tukholma on se hyperlooppi, joka rakennetaan jos rakennetaan.
Mutta väitteesi siitä, että ottaa 5 tuntia mennä Tampereen keskustasta Tukholman keskustaan, on puppua. Tampereen keskustasta pääsee puolessa tunnissa lentoasemalle. Tunnin lentoasemalla odottelun jälkeen olet jo koneessa, joka tunnissa on Arlandassa. Saat laukkusi puolessa tunnissa, sitten vartin sisällä lähtee juna Tukholman keskustaan, matka kestää 20 minuuttia. Yhteensä meni aikaa reilu 3,5 tuntia. Tätä ei mikään hyperloop-systeemi tule koskaan päihittämään.
Quote from: JoKaGO on 10.08.2016, 22:52:09
..Yhteensä meni aikaa reilu 3,5 tuntia. Tätä ei mikään hyperloop-systeemi tule koskaan päihittämään.
Ja minä sanoin että n. 5h, minkä se käytännössä ottaa ellei kaikki mene juuri optimaalisesti. Sen vastasin siihen kun joku sanoi että lentokoneella tre-tukholma on vain 1.05h, mikä ei siis pidä paikkaansa yhtään minään päivänä vuodesta. Mutta sivuseikkahan tuo on.
Näissä uuden tekniikan jutuissa tuntuu aina olevan sitä porukkaa jolle kaikki on aina pelkkää haihattelua; sähköauto on kelvoton ellei sillä pääse parilla vartin latauksella helsingistä ivaloon keskitalvella jne.
Konsepti on se mikä tässä kiinnostaa, ei se keskustelu että onko tuo suomen oloissa mitenkään järkevä missään.
Eihän jollain matka-ajalla Helsinki-Tukholma ole oikeastaan mitään väliä. Suomalainen käyttää tällä hetkellä melkein tunnin joka hemmetin päivä pelkkiin työmatkoihin. Jos halutaan jotain aitoa kehitystä niin tämä on se mistä pitää saada puolet pois. Jos tässä onnistuttaisiin niin Helsinki-Tukholma aika voi vaikka kymmenkertaistua niin siltikin oltaisiin kansantaloudellisesti plussalla.
Tulevaisuudessa pitkiä matkoja ei tee kuin turistit. Minkä hemmetin takia turistien pitäisi pystyä matkustamaan nykyistä nopeammin. Työmatkat tulee vähenemään jokatapauksessa kun hyperlooppiakin fiksumpaa on jättää matka kokonaan tekemättä jos saman voi hoitaa virtuaalisesti.
Quote from: jka on 10.08.2016, 23:01:22
***
Tulevaisuudessa pitkiä matkoja ei tee kuin turistit. Minkä hemmetin takia turistien pitäisi pystyä ***
...ja juhlapaikanhakijat. Mutta hyvä pointti. En halua Tukholmaan muutenkaan, niin yks hailee kestääkö matka tunnin vai viikon. No, on siellä ollut joskus pakko käydä, mutta en nyt pendelöimään alkaisi.
Quote from: Vesa Heimo on 10.08.2016, 23:00:48
Quote from: JoKaGO on 10.08.2016, 22:52:09
..Yhteensä meni aikaa reilu 3,5 tuntia. Tätä ei mikään hyperloop-systeemi tule koskaan päihittämään.
Ja minä sanoin että n. 5h, minkä se käytännössä ottaa ellei kaikki mene juuri optimaalisesti. Sen vastasin siihen kun joku sanoi että lentokoneella tre-tukholma on vain 1.05h, mikä ei siis pidä paikkaansa yhtään minään päivänä vuodesta. Mutta sivuseikkahan tuo on
Sinä nyt heittelet ilmoille perustelemattomia väitteitä. Minun 3,5 tuntia Tampereen keskustasta Tukholman keskustaan perustuu faktoihin, mutta ei se tietenkään toteudu kolmen minuutin välein. Uskotko todella, että hyperloopin lähtöväli olisi 3 min, aikuisten oikeasti :P ?
Siitä olen samaa mieltä, että uutta ei pidä vastustaa vain vastustamisen vuoksi. Mutta jos hyperloopin takia lopetetaan lentoreittejä, niin siinä tapauksessa hyperloopin ei voida väittää olevan nopein tapa, kun ei ole vaihtoehtoa. Se olisi laiskuutta. Melkein yhtä typerää olisi maksaa tuulivoiman tuottajalle "syöttötariffina" enemmän, kuin on sähkön hinta pienkuluttajalle, ja väittää tuulivoimaa edulliseksi ... OHO :facepalm:
Hyperlooppi on sen verta kallis että realismia koskaan ainoastaan suurmetropolien sisällä tai välilä. Mutta hallitus voisi päättää rakentaa hki-Tampere välille uuden rautatieraiteen. Maksaisi 300 miljoonaa €
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 11.08.2016, 00:23:40
Hyperlooppi on sen verta kallis että realismia koskaan ainoastaan suurmetropolien sisällä tai välilä. Mutta hallitus voisi päättää rakentaa hki-Tampere välille uuden rautatieraiteen. Maksaisi 300 miljoonaa €
Siis kokonaan uuden? Mistä repäisit tuon 300 miljoonaa?
Quote from: Raksa_Mies on 11.08.2016, 00:24:49
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 11.08.2016, 00:23:40
Hyperlooppi on sen verta kallis että realismia koskaan ainoastaan suurmetropolien sisällä tai välilä. Mutta hallitus voisi päättää rakentaa hki-Tampere välille uuden rautatieraiteen. Maksaisi 300 miljoonaa €
Siis kokonaan uuden? Mistä repäisit tuon 300 miljoonaa?
Selvitäppä paljonko tuo olisi yhden vuoden budjetista tai mitä moisen rahoituskulut olisi vuodessa vs. hyöty.
Mielestäni Hyperloop kuullostaa ajatuksena erinomaiselta. Se on sitten toinen seikka miten hanke onnistuu millään tasolla. Sitä pitäisi testata ensin pienemmässä mittakaavassa ennen kuin alettaisiin rakentamaan mitään jättiputkia minnekkään.
Jos saataisiin luotua magneettikentässä liikkuva kapseli, niin se nostaisi nopeuden todella isoihin lukemiin. Matkustaminen ja tavaraliikenteen merkitys saisi aivan uuden ulottuvuuden tämän avulla.
Tässä ketjussa kyllä ihmisten tyhmyys ja tietämättömyys tulevat hienosti näkyviin. Ei ihme, että maailmassa on niin paljon uskovaisia, helpot selitykset maailman ilmiöihin varmasti kiehtovat, kun perusfysiikkakin on niin vaikeata.
Magneettikenttäputken etu olisi luoda kitkaton ympäristö liikenteelle. Sen hintataso voi nykyisin tuntua korkealta, mutta ilman uutta polttoaineteknologiaa lentokoneliikenne tulee katoamaan maapallolta kokonaan. Tuossa olisi merkittävä ratkaisu tulevaisuuden liikenneongelmaan.
Yksi syy miksi valtion kannattaa huomioida tälläiset hankkeet on siinä, että sitä enemmän ne saavat tutkimus- ja käyttörahaa. Silloin on mahdollisuus uusiin innovaatioihin.
Jos miettii liikenteen kehitystä kävelijästä veneisiin, autoista ja junista lentovälineisiin, niin onhan siinä tapahtunut huima kehityskulku taustalla. Tuskimpa monikaan haluaisi palata "aikaan entiseen". Tämä olisi yksi askel pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
Tyhjiö vastaa ulkopuoliselta ympäristöltä samanlaista vaaraa ihmiselle kuin lentokoneen ulkopuoli. Pommin räjähdys ja kaikki kuolevat. Että pommia ei pääsisi tuomaan sisälle tarvitaan samanlaiset turvatarkastukset kuin lentokentillä. Tämä voi tyssätä tähän vaikka muuten olisi toimiva tekniikka.
Quote from: JoKaGO on 11.08.2016, 00:00:53
Quote from: Vesa Heimo on 10.08.2016, 23:00:48
Quote from: JoKaGO on 10.08.2016, 22:52:09
..Yhteensä meni aikaa reilu 3,5 tuntia. Tätä ei mikään hyperloop-systeemi tule koskaan päihittämään.
Ja minä sanoin että n. 5h, minkä se käytännössä ottaa ellei kaikki mene juuri optimaalisesti. Sen vastasin siihen kun joku sanoi että lentokoneella tre-tukholma on vain 1.05h, mikä ei siis pidä paikkaansa yhtään minään päivänä vuodesta. Mutta sivuseikkahan tuo on
Sinä nyt heittelet ilmoille perustelemattomia väitteitä. Minun 3,5 tuntia Tampereen keskustasta Tukholman keskustaan perustuu faktoihin, mutta ei se tietenkään toteudu kolmen minuutin välein. Uskotko todella, että hyperloopin lähtöväli olisi 3 min, aikuisten oikeasti :P ?
Siitä olen samaa mieltä, että uutta ei pidä vastustaa vain vastustamisen vuoksi. Mutta jos hyperloopin takia lopetetaan lentoreittejä, niin siinä tapauksessa hyperloopin ei voida väittää olevan nopein tapa, kun ei ole vaihtoehtoa. Se olisi laiskuutta. Melkein yhtä typerää olisi maksaa tuulivoiman tuottajalle "syöttötariffina" enemmän, kuin on sähkön hinta pienkuluttajalle, ja väittää tuulivoimaa edulliseksi ... OHO :facepalm:
Minä heitin tuon n. 5h vastauksena siihen 1.05h väitteeseen, että todellisuudessa kentillä menee aikaa moninkertaisesti tuon. Se mikä on Hyperloopin lähtöväli tai mihin minä uskon on täysin toissijaista- kuten jo totesin. Toteutuessaan Hyperloop on nopeampi(kokonaisajassa) kun lentokone lyhyemmillä väleillä. Sillä onko se realismia HKI-Tukholma välillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä kuten ei silläkään onko lähtöväli 1min, 3min vai 1h kun ei ne lentokoneetkaan kovin tiheällä lähtövälillä lennä.
Ero tuossa konseptissa lentokoneeseen on se että aloituskustannus on korkea, mutta ennakoidut käyttökustannukset taasen erittäin matalat. Minimikitkainen pötkylä tyhjiöputken läpi vs. nostetaan pötkylä useamman kilometrin korkeuteen kovassa ilmanvastuksessa. Tämän takia looppi vs. lentokone mahdollistaisi sen että matkoja on enemmän (pieni lähtöväli) koska itse matka on edullinen vrt. lentokone.
Mitä taas tukieuroihin tulee, niin eivät nuo lentokentät nykyliikennemäärillä ilmaisia ole ja niitä on tuettu eri valtoiden/kaupunkien tasolla erittäin merkittävästi. Lentomatkustaminenkaan ei ole "infratonta", päin vastoin.
Lisäksi haluan edelleen huomauttaa että sillä onko Hyperloop koskaan järkevä vaikka HKI-Tukholma välillä tai onko sen matkustusväli kerran tunnissa vai kerran minuutissa on aivan toissijainen asia suhteessa siihen saako tuon järkevästi toimimaan vaikka keskieuroopassa tai SanFran-LosA välillä.
Sanon myös tuohon terrorismiin sen että lentoterrorismin pelko on täysin suhteetonta. Ruuhkabussissa tai metrossa ei ole mitään tarkastuksia ja näköjään rekankin saa ajettua väkijoukkoon.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 11.08.2016, 00:53:00
Quote from: Raksa_Mies on 11.08.2016, 00:24:49
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 11.08.2016, 00:23:40
Hyperlooppi on sen verta kallis että realismia koskaan ainoastaan suurmetropolien sisällä tai välilä. Mutta hallitus voisi päättää rakentaa hki-Tampere välille uuden rautatieraiteen. Maksaisi 300 miljoonaa €
Siis kokonaan uuden? Mistä repäisit tuon 300 miljoonaa?
Selvitäppä paljonko tuo olisi yhden vuoden budjetista tai mitä moisen rahoituskulut olisi vuodessa vs. hyöty.
Ymmärsit väärin, miten päädyit tai mistä luit, että hki-tre uuden radan rakentaminen maksaisi 300 miljoonaa?
Miksi juuri ihmistä siirtää? Logistiset mahdollisuudet tuossa voisivat olla aika hienot.
Eiköhän isojen herrojen työmatkailu ole periaatteessa melko pitkälti ole ratkaistu kaapeilla. Mitään tarvettahan ei ole vetää kokouksia samassa tilassa. Jotain 3D tekniikkaa vielä mukaan.
Teleportaatio sen sijaan materiaalien tasolla ei ole viekä relistista.
Paljonkohan energiaa vaatisi sen parituhatkilometrisen (tarvitseehan olla paluutuubikin) magneettikentän tekeminen?. Yhden atomivoimalallisen?. Mitäs sitten kun joku painaa punaista nappia (oho, hups..) ja magneettikenttä katoaa täydessä vauhdissa?.
Hyperloop voisi teoriassa toimia, mutta käytännössä systeemi ei ole mielestäni realistinen nykyisillä materiaaleilla ja olisi lisäksi painajaismainen ylläpidettävä.
Oletan että projektit pääsevät kyllä "testirata"-vaiheeseen, joku vääntää siis jokusen mailin putkea johon saadaan tyhjiö ja siellä pyöritellään kokeellisia härveleitä, mutta homman lopputuloksena todetaan että radan rakennus on liian kallista.
Niin kauan kuin löytyy yksityistä rahaa niin mikäs siinä, kokeilkoon ja testailkoon.
Sitten jos joku tulee käsi ojossa pyytämään julkista rahaa miljarditolkulla tuollaiseen isompaan ratahankkeeseen, sanoisin että "uni seis" - jos homma olisi toimiva ja hyvä bisnes, siihen taatusti löytyisi myös yksityistä rahaa. Ei julkista rahaa riskisijoitettavaksi noin isoon teknologiaprojektiin, kitoos.
Quote from: HDRisto on 11.08.2016, 10:01:06
Paljonkohan energiaa vaatisi sen parituhatkilometrisen (tarvitseehan olla paluutuubikin) magneettikentän tekeminen?. Yhden atomivoimalallisen?. Mitäs sitten kun joku painaa punaista nappia (oho, hups..) ja magneettikenttä katoaa täydessä vauhdissa?.
Ei juuri mitään. Ei sitä magneettikenttää tarvitse kuin putkessa olevan härvelin alle, eli 99% putkesta ei ole "päällä". Ei maglev-junissa ole mitään vikaa paitsi karmaisevan kallis radan rakennus - Kiinassa on esim. lentokenttä-maglev ja toimii oikein hyvin. Jos magneettikenttä katoaa, härveli oletettavasti putoaa pyörille ja jarruttaa rankasti koska vierintävastus. Voi olla entiset pyörät, mutta ei mitään erityistä syytä miksei moista voisi hanskata.
Paljon suurempi ongelma on tehdä noin valtava tyhjiö ja pitää huoli että se pysyy tyhjiönä. Iso reikä tarkoittaa helposti "kaikki putkessa matkalla olevat pääsivät juuri hengestään" kun ilma tunkee sisään...
Quote from: Raksa_Mies on 11.08.2016, 00:24:49
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 11.08.2016, 00:23:40
Hyperlooppi on sen verta kallis että realismia koskaan ainoastaan suurmetropolien sisällä tai välilä. Mutta hallitus voisi päättää rakentaa hki-Tampere välille uuden rautatieraiteen. Maksaisi 300 miljoonaa €
Siis kokonaan uuden? Mistä repäisit tuon 300 miljoonaa?
Huutelen sivusta aiheeseen, että Tampereen eteläpuolella on kolmannelle raiteelle varattu tila kyllä olemassa, ja raide rakennetaan "joskus".
Paljonko maglevin käyttö ja ylläpitokulut sitten ovat, tai sen puoleen suurnopeusjunien? Ja mitenkä testattu maglev on talviolosuhteissa? Jos on vain sentin rako niin siinä lumi ja jää voi nopeasti aiheuttaa ongelmia. Pitäisi suhteuttaa nykyisiin liikennöintimääriin ja ottaa huomioon ettei suuri osa tahdo junamatkailla nykyisten monikulttuuristen rikkauksien aikakaudella.
Vielä enemmän voisi olla hyötyä kunnon autobahneista. Kolme, neljä kaistaa, minimaaliset kallistukset+mutkat ja sisin kaista ajettavissa niin nopeasti kuin lähtee. Nykyautot kulkevat sen 200km/h helposti. Lisäksi autolla pääsee ovelta ovelle jos kaupungit osaavat suunnitella kyllin toimivan parkkipaikkamitoituksen. Nopeammalla autolla hurauttaisi hki-rovaniemi välin 300km/h tahtiin alle kolmeen tuntiin.
Japanin maalla on maglev junia käytössä. Hyvin tuntuvat toimivan talvellakin, tosin japanialaisen pedanttiuden tuntien, sen on toimittavakin. Japsi kun arvostaa estetiikkaa yhtä lailla kuin toimivuutta. Jos se on kaunis muttei toimi, sitä ei käytetä, jos se toimii mutta on ruma kuin perkele, siitä tehdään kaunis ja toimiva.
Hyperloopin tekninen puoli on vielä liiaksi kysymysmerkkejä täynnä. Miten liki tyhjiö saadaan aikaiseksi/ylläpidettyä. Kuinka putken lämpölaajeneminen/kutistuminen on otettu huomioon? Kun tavan junaradalla se tietääkseni otetaan huomioon näillä radoilla ei minnekään.
Kaukolämpöverkolla on käytössä laajenemisputket (termi hukassa) jotka menevät sisäkkäin ja laajentumisen/kutistumisen poisto tapahtuu sen muutoksilla.
Hyperloop junien propulsio herättää vielä enemmän kysymyksiä. Kun nyt ilmeisesti tarkoituksena on käyttää aurinkoenergialla ladattavaa turbiinia. Mielenkiintoinen idea mutta miten putken ja junan välinen sähkönsiirto tapahtuu.
Thundetf00tin video on erinomainen lähde kun tuota pohtii. Hypoteettinen "näin se toimisi jos toimisi ja me tehtäis sitten näin kun se toimii" on pilvilinnojen rakentelua ja markkinointi hypeä. Jos se toimii sen potentiaaliset käyttötarkoitukset tulevat sitä myöten esille. Jos se ei toimi, se ei toimi eikä kauneinkaan "me matkustetaan tunnissa tuonne" ajatus sitä pelasta.
Siis kokonaan uuden? Mistä repäisit tuon 300 miljoonaa?
[/quote]
Selvitäppä paljonko tuo olisi yhden vuoden budjetista tai mitä moisen rahoituskulut olisi vuodessa vs. hyöty.
[/quote]
Ymmärsit väärin, miten päädyit tai mistä luit, että hki-tre uuden radan rakentaminen maksaisi 300 miljoonaa?
[/quote]
Josdtakin luin en muista mistä joku taho oli jo tehnyt laskelmat.
Quote from: Totti on 08.08.2016, 15:48:03
Eräs ongelma on tajuton vauhti, jolla tämä pitäisi toimia. NYT:ssä kerrottiin, että junia voisi lähettää menemään putkeen 10 sekunnin välein ja niiden etäisyys toisiinsa olisi silloin 3 km eli vauhti 1080 km/h.
Hyperloopin FS Linksin Otto Hojarin mukaan 3 km olisi riittävä turvaetäisyys junien välillä. Eli juna pitäisi pystyä pysäyttämään tällä matkalla.
Sanomattakin on selvä, että asiakkaista ei ole mitään jäljellä jos jarrutetaan junaa näin voimakkaasti.
Miten niin sanomaattakin (tai laskematta) selvää? Eihän tuo nyt muutamaa G:tä enempää hidastuvuutena olisi. Kysessä ei olisi normaali operointi vaan hätäpysäytys, eikä tuo sellaiseksi mitenkään mahdottomalta kuulosta. Selviävät ihmiset autokolareissa pahemmistakin ja samasta syystä molemmissa olisi turvavyöt.
Tekninen toteuttamiskelpoisuus on toki eri asia kuin taloudellinen toteuttamiskelpoisuus A) yleisesti ja B) Suomessa.
Quote from: RP on 11.08.2016, 14:37:36
Quote from: Totti on 08.08.2016, 15:48:03
Eräs ongelma on tajuton vauhti, jolla tämä pitäisi toimia. NYT:ssä kerrottiin, että junia voisi lähettää menemään putkeen 10 sekunnin välein ja niiden etäisyys toisiinsa olisi silloin 3 km eli vauhti 1080 km/h.
Hyperloopin FS Linksin Otto Hojarin mukaan 3 km olisi riittävä turvaetäisyys junien välillä. Eli juna pitäisi pystyä pysäyttämään tällä matkalla.
Sanomattakin on selvä, että asiakkaista ei ole mitään jäljellä jos jarrutetaan junaa näin voimakkaasti.
Miten niin sanomaattakin (tai laskematta) selvää? Eihän tuo nyt muutamaa G:tä enempää hidastuvuutena olisi. Kysessä ei olisi normaali operointi vaan hätäpysäytys, eikä tuo sellaiseksi mitenkään mahdottomalta kuulosta. Selviävät ihmiset autokolareissa pahemmistakin ja samasta syystä molemmissa olisi turvavyöt.
Kuten joku jo totesikin, todellinen jarrutusaika olisi 20s 3km etäisyydellä koska vauhtihan tippuu jarruttaessa. Äkkiä räknättynä tuo olisi n.selvästi alle 2G. Huvipuistoissakin päästään parhaimmillaan tuon yli ja jonkun kiihdytysauton maksimit ovat tuon yli. Kyllä siinä varmaan jotain jää jäljelle ;D
Quote from: mannym on 11.08.2016, 14:01:55
Jos se ei toimi, se ei toimi eikä kauneinkaan "me matkustetaan tunnissa tuonne" ajatus sitä pelasta.
Täsmälleen näin. On tietysti hienoa kun yritetään rakentaa uutta. Kukaan ei kiistä teknisen kehityksen hyviä puolia.
Silti asiassa on vahvoja hypetyksen piirteitä. Rinnakkaisena ideana on ollut mm. fuusiovoima. Aina jonkun vuosikymmenen päässä. Sen yhdistää hyperlooppiin se tosiseikka, että myös fuusio on teknisesti mahdollinen.
Faktoja penää erityisesti hankkeen puoltajat, jos joku esittää poikkipuolista sanaa. Nyt verkosta löytyy melkein jokaiseen seikkaan tasan kaksi näkemystä. Otetaan esimerkkejä:
- Per kilometrin hintahaarukka on sanojansa mukaan 8 tai 164 miljoonaa ja väliltäkin.
- Putken materiaali on millin paksulti uutta vibraniumia tai tuuman vahvuista terästä.
- Sukkulat on joko 30:lle tai 300:lle ja ne on sekä halpoja että kalliita.
- Asemat on keskellä kaupunkia, eikä se maksa mitään. / Asemat on vaikea rakentaa keskustoihin ja maksaa tähtitieteellisesti varsinkin ottaen kiinteistöhinnat huomioon.
- Asemia voi lisätä helposti putkeen. Asemien lisäys on mahdotonta.
- Ongelmat on ratkaistavissa. Ongelmat on yhtä suuria kuin hiukkaskiihdyttimessä.
Ja niin edelleen.
Ja tällä perusteella pitäisi meidän osata tuomita onko ideassa järkeä vai ei. Ei, kyllä se on puuhamiesten vastuulla esittää asiat ja kumota faktoilla vastaväitteet.
Olennaista on järjestelmän hinta. Järjestelmän perusluonne on junarata+juna. Konsensusarvioissa on havaittavissa, että teknologiaa karkeasti ottaen pidettäisiin mahdollisena lentoliikenteen korvaajana välillä, jossa matkaa on karkealla haarukalla 1000 kilometriä ja matkustajamäärä noin kone per 10 minuuttia. Erittäin karkeasti sellainen väli on vaikkapa Chicago - New York.
Pidän hyvin epätodennäköisenä, että järjestelmän hinta tulisi lähellä niitä oloja missä Suomen oloissa on tarjolla ulkomaan yhteydet mukaanlukien. Ok, myönnetään sen verran, että varmuudella sama väite on esitetty ensimmäisen suomalaisen rautatien aikoihin mutta rautatie-aikaan sen ainoa vaihtoehto oli kärripolku ja rautatie oli jo teknisesti todistettu mahdolliseksi ensimmäisenä päivänä liikuteltavan kokoisen höyrykoneen rakentamisesta. Nyt meillä on paljon vaihtoehtoja, eikä loopin toimivuudesta ole kuin pieniä viitteitä.
Tätä hanketta on pakko verrata oleviin vaihtoehtoihin ensin. Ei se ole teknologiavastaisuutta vaan ihan käytännön järkeä. Jos niin ei tehdä, edessä voi olla joko supermenestys tai Talvivaaran kaltainen huonosti testattu kustannuskatastrofi. Samalle rahalle on taatusti liikenteessä muutakin käyttöä.
Jatkoon, jos teknisistä ja taloudellisista seikoista tulee varmistettu selvitys, muuten ei.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 11.08.2016, 14:34:46
Siis kokonaan uuden? Mistä repäisit tuon 300 miljoonaa?
Selvitäppä paljonko tuo olisi yhden vuoden budjetista tai mitä moisen rahoituskulut olisi vuodessa vs. hyöty.
[/quote]
Ymmärsit väärin, miten päädyit tai mistä luit, että hki-tre uuden radan rakentaminen maksaisi 300 miljoonaa?
[/quote]
Josdtakin luin en muista mistä joku taho oli jo tehnyt laskelmat.
[/quote]
Uuden radan rakentamien HKI:stä Treelle taitaa maksaa "hieman" enemmän. Kustannuksena reilu 1500 eur/m uutta on kovin vähän.
Quote from: Jepulis on 11.08.2016, 15:17:03
Faktoja penää erityisesti hankkeen puoltajat, jos joku esittää poikkipuolista sanaa. Nyt verkosta löytyy melkein jokaiseen seikkaan tasan kaksi näkemystä. Otetaan esimerkkejä:
- Per kilometrin hintahaarukka on sanojansa mukaan 8 tai 164 miljoonaa ja väliltäkin.
- Putken materiaali on millin paksulti uutta vibraniumia tai tuuman vahvuista terästä.
- Sukkulat on joko 30:lle tai 300:lle ja ne on sekä halpoja että kalliita.
- Asemat on keskellä kaupunkia, eikä se maksa mitään. / Asemat on vaikea rakentaa keskustoihin ja maksaa tähtitieteellisesti varsinkin ottaen kiinteistöhinnat huomioon.
- Asemia voi lisätä helposti putkeen. Asemien lisäys on mahdotonta.
- Ongelmat on ratkaistavissa. Ongelmat on yhtä suuria kuin hiukkaskiihdyttimessä.
Ja niin edelleen.
Ja tällä perusteella pitäisi meidän osata tuomita onko ideassa järkeä vai ei. Ei, kyllä se on puuhamiesten vastuulla esittää asiat ja kumota faktoilla vastaväitteet.
Tätä hanketta on pakko verrata oleviin vaihtoehtoihin ensin. Ei se ole teknologiavastaisuutta vaan ihan käytännön järkeä. Jos niin ei tehdä, edessä voi olla joko supermenestys tai Talvivaaran kaltainen huonosti testattu kustannuskatastrofi. Samalle rahalle on taatusti liikenteessä muutakin käyttöä.
Jatkoon, jos teknisistä ja taloudellisista seikoista tulee varmistettu selvitys, muuten ei.
Kun asiat ovat näinkin paljon auki on huvittavaa että jos hanke lopulta onnistuu, olivat täällä Hommaforumissa olleet hankkeen epäilijät väärässä olevia, asiaa tuntemattomia tunareita ja hankkeen kannattajat laajaa teknologista tietämystä omaavia suuria visiönäärejä.
Voihan tuo joskus jollain järkevällä menetelmällä onnistua. Kuitenkin nyt esitetyssä on vielä niin paljon aukkoja etten näe tuota realistiseksi.
Tempus rerum imperator. Jos hyperloop tulee joskus toimimaan se toimii. Näillä tiedoilla mitä siitä on, ei voida sanoa oikein mitään.
Bernerin kanssa kokoustettu, tähän sitä rahaa vissiin oltiin vailla?
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mtv-n-erikoishaastattelu-hyperloopin-paajohtajan-hullu-idea-puolessa-tunnissa-helsingista-tukholmaan-suomi-ei-ole-pieni-maa-vaan-henkinen-jattilainen/6334250 (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mtv-n-erikoishaastattelu-hyperloopin-paajohtajan-hullu-idea-puolessa-tunnissa-helsingista-tukholmaan-suomi-ei-ole-pieni-maa-vaan-henkinen-jattilainen/6334250)
QuoteQuoteShervin Pishevar on tavannut vakavahenkisissä neuvotteluissa elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) sekä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.).
– Maantieteellisesti Suomen sijainti on uskomaton. Suomi on luonnollinen silta Aasiasta Venäjän kautta Eurooppaan, kun rakennamme Hyperloop-verkostoa ympäri maailmaa, Pishevar sanoo MTV:n haastattelussa.
E:
voisko tällä palauttaa nopeasti kehitysmaalaisia ruotsistaniaan?
Quote from: mannym on 11.08.2016, 22:13:42
Jos hyperloop tulee joskus toimimaan se toimii. Näillä tiedoilla mitä siitä on, ei voida sanoa oikein mitään.
Hyperloop olisi turvallisin jos ympärillä ei olisi ilmakehää. Sepä olisikin hyvä, koska sitten sen putken voisi myös jättää pois tarpeettomana. Sattumoisin tällä planeetalla on ilmakehä.
Minä en haluaisi arvailla projektin teknillistä mahdollisuutta tai mahdottomuutta. Sen sijaan tuntuuu turvalliselta arvata, että jos tuolaisia aletaan joskus rakentaa, sitä ei aloiteta Euroopan vähäväkisimmilä alueilla, siis Suomessa.
^ Aloitetaan sieltä missä sinisilmäiset poliitikot jakavat loperösti veronmaksajien rahaa huuhaa-hankkeisiin.
Mitään tyhjiötä ei siihen hukkaputkeen saada luotua. Jonkinlainen alipaine mahdollisesti. Pneumaattinen putkisiirto keksittiin jo 1830-luvulla englannissa. Sitä käytettiin tavarataloissa ja posteissa rahan ja paperien siirtoon. Jules Verne esitteli idean pneumaattisesta putkijunasta romaanissaan 1860-luvulla. Hype-luuppi ei todellakaan ole mikään uusi keksintö muuten kuin rahastusmielessä. Luvatut siirtonopeudet ovat ihan mielikuvituksellisia. Jos nyt edes rotan saavat joskus niillä nopeuksilla hengissä vammautumatta siirrettyä kymmenien vuosien päästä.
Hämeenlinnassa oli eräänlainen autokaupan hyperloop,,ihmisiä kuljettavan putkiston keksimiseen menee vuosisatoja,,b_kansalaisen perusteluhin yhtyen.
Nopeus olisi 1080 kmh.,,en ole kovinkaan hyvä fysiikassa,mutta luulisin,että tuosta vauhdista tehty hätäjarrutus tekee jauhelihaa jarrutettavista?
Quote from: b_kansalainen on 04.03.2017, 01:08:19
Pneumaattinen putkisiirto keksittiin jo 1830-luvulla englannissa. Sitä käytettiin tavarataloissa ja posteissa rahan ja paperien siirtoon. Jules Verne esitteli idean pneumaattisesta putkijunasta romaanissaan 1860-luvulla. Hype-luuppi ei todellakaan ole mikään uusi keksintö muuten kuin rahastusmielessä.
Täsmälleen näin, ja toistan vielä sen viimeisen vaiheen tarinasta, jonka olen jo kertonut. Tarina menee muistaakseni näin.
Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1889 oli tarkoitus ottaa käyttöön tällainen hyperloop-juna eli tyhjiössä huippunopeudella kulkeva juna. Ongelmaksi muodostuivat rotat. Tyhjiön aikaansaamiseksi putkeen oli pitänyt tehdä matkan varrelle paljon tyhjiöpumppuja, ja ne piti saada tiiviisti liitettyä putkeen. Putken tiivistyksissä käytettiin rasvattua nahkaa. Rotat söivät nahat ja suunnitelmat menivät pilalle. Tietenkin nahkoja olisi voitu peitellä rautapaloilla ja ongelmaa olisi voitu korjata, mutta siinä vaiheessa taisi jo kaikille valjeta, ettei tyhjiötä silti saataisi aikaan ja koko ajatus oli kelvoton.
Pariisin maailmannäyttelyn vuonna 1889 aikoihin oli sitäpaitsi teknisesti paremmat edellytykset onnistua tässä hankkeessa kuin nyt. Elon Muskin junaidea nimittäin pohjautuu lähes pelkästään 150-vuotta vanhaan teknologiaan, ja se teknologia eli huippukauttaan ennen Ensimmäisen Maailmansodan alkamista eli noin sata vuotta sitten. Silloin oli opittu tekemään hyviä junia ja metroja. Silloin oli opittu tekemään tyhjiöputkia, ja Pariissakin oli toimiva tyhjiöputkipostijärjestelmä, jossa tyhjiöputkissa kulkivat kirjeet kaupungin nurkasta toiseen. Junateknologiassa on tapahtunut hyvin vähän kehitystä niistä ajoista.
Tietokoneiden, autojen, nanoteknologian tai minkään muun uudemman teknologisen läpimurron hyödyntämistä tässä uudessa Hyperloopissa ei ole edes ajateltu käytettävän. Hyperloopia ei voi missään nimessä pitää uudenaikaisena keksintönä. Se on vanhan ja epäonnistuneeksi todetun keksinnön uudelleen henkiinelvyttämistä suuremmissa mittasuhteissa. Sitä voisi hyvin verrata uuteen zeppelin hankkeeseen: Vanhat zeppelinit poistettiin käytöstä liian vaarallisina noin sata vuotta sitten, mutta nyt on taas uusia kymmenen kertaa suurempia taas rakenteilla. Tosin zeppelinien suhteen on tapahtunut yksi merkittävä kehitysaskel: Entiset zeppelinit olivat vetytäytteisiä, ja vety on erittäin räjähdysherkkä kaasu; uudet zeppelinit ovat helium täytteisiä ja helium on erittäin turvallinen kaasu. Turun ja Tukholman välisessä zeppelin-reitissäkin olisi huomattavasti enemmän järkeä kuin tässä hype-putkessa.
EDIT: Korjaus maailmannäyttelyn vuosilukuun. Tyhjiöputkijuna oli käytössä jo vuoden 1889 maailmannäyttelyssä (https://en.wikipedia.org/wiki/Exposition_Universelle_(1889)) eikä vuoden 1900, kuten aiemmin esitin. Wikipedian mukaan se jopa saatiin toimivaksi ja sillä kulkikin 6,342,446 matkustajaa messujen aikana.
Quote from: RP on 04.03.2017, 01:01:40
[...] sitä ei aloiteta Euroopan vähäväkisimmilä alueilla, siis Suomessa.
Tästäkin huomiosta annan pisteen. Amerikassa Hyperloopin ensimmäiseksi reitiksi yritettiin markkinoida Los Angelesin ja San Franciscon välistä reittiä. Los Angeles ja San Francisco ovat isoja kaupunkeja, ja niiden välillä on paljon liikennettä: 30 miljoonaa lentomatkustajaakin joka kuukausi sanottiin jossain. Helsinki ja Tukholma eivät ole läheskään saman kokoluokan kaupunkeja; näiden välillä liikkuu tuskin edes 3 miljoonaa ihmistä vuodessa.
Suomen sosialistisen lehdistön täysin kritiikitön suhtautuminen tähänkin vedätykseen kertoo, miten pilalla Suomen sosialistinen lehdistö on, ja pilalla se on.
Voisinpa väittää että Tesla on eräänlainen sunny carin ja hyperloopin yhdistelmä elikkä kupla joka puhkeaa ennemmin tai myöhemmin. Hyperloopista ei ole edes tomivaa koepätkää ja tuskin tuleekaan. Teslakin taitaa olla pahemmissa ongelmissa kuin uskommekaan.
Quote from: Jepulis on 11.08.2016, 15:17:03
Silti asiassa on vahvoja hypetyksen piirteitä. - - ensimmäisen suomalaisen rautatien aikoihin mutta rautatie-aikaan sen ainoa vaihtoehto oli kärripolku ja rautatie oli jo teknisesti todistettu mahdolliseksi ensimmäisenä päivänä liikuteltavan kokoisen höyrykoneen rakentamisesta. Nyt meillä on paljon vaihtoehtoja, eikä loopin toimivuudesta ole kuin pieniä viitteitä. - -
Mitä veikkaat valitsevatko ihmiset hyperloopin vai junan, jos matka on Helsingistä Turkuun? Hyperloop noin 10 min, juna noin 2 h.
Ihmiset valitsisivat teleportaation. Matka-aika olisi sekunteja.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 13:13:20
Mitä veikkaat valitsevatko ihmiset hyperloopin vai junan, jos matka on Helsingistä Turkuun? Hyperloop noin 10 min, juna noin 2 h.
Minulla valintaani vaikuttasi mitä tapahtuu kun joku keksii kokeilla miten tyhjiöputki reagoi kun siitä tekee hirvikiväärillä reikäjuustoa.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 13:13:20
Quote from: Jepulis on 11.08.2016, 15:17:03
Silti asiassa on vahvoja hypetyksen piirteitä. - - ensimmäisen suomalaisen rautatien aikoihin mutta rautatie-aikaan sen ainoa vaihtoehto oli kärripolku ja rautatie oli jo teknisesti todistettu mahdolliseksi ensimmäisenä päivänä liikuteltavan kokoisen höyrykoneen rakentamisesta. Nyt meillä on paljon vaihtoehtoja, eikä loopin toimivuudesta ole kuin pieniä viitteitä. - -
Mitä veikkaat valitsevatko ihmiset hyperloopin vai junan, jos matka on Helsingistä Turkuun? Hyperloop noin 10 min, juna noin 2 h.
Tai luotijunalla 20 minuuttia. Luotijuna tosin on testattua ja toimivaa tekniikkaa, Hyperloop taasen on utopistinen kuvitelma jolla ei ole vielä minkäänlaista konkreettista selkänojaa. Jos muuten tilanne jatkuu samaa rataa kuin aikaisemmin, niin Tesla yhtiönä päätyy napa kohti taivasta parissa vuodessa. Kehno juttu, varsinkin kun nykyinen hallinto ei ole kovin suopea velalla rahoittamaan Muskin unelmia.
Quote from: b_kansalainen on 04.03.2017, 13:23:32
Ihmiset valitsisivat teleportaation. Matka-aika olisi sekunteja.
Itsemurhan voi tehdä muutoinkin kuin teleportaatiolla. Jos teleportaatio tulisi kaupalliseksi huomenna, en käyttäisi sitä vaan lentäisin/kulkisin junalla/autolla. Riippuen tilanteesta.
Quote from: Kirjolohikäärme on 04.03.2017, 13:26:32
Minulla valintaani vaikuttasi mitä tapahtuu kun joku keksii kokeilla miten tyhjiöputki reagoi kun siitä tekee hirvikiväärillä reikäjuustoa.
Eihän se muuta kuin alkaa täyttyä ilmasta. Mutta mitä se hyperloopissa kulkeva sukkula tekee törmätessään yllättäen vastaansa syöksyvään ilmamassaan? Ja mitäs ne ihmiset sukkulan sisällä siitä pitävät?
Quote from: Kirjolohikäärme on 04.03.2017, 13:26:32
Minulla valintaani vaikuttasi mitä tapahtuu kun joku keksii kokeilla miten tyhjiöputki reagoi kun siitä tekee hirvikiväärillä reikäjuustoa.
Putki on paksua terästä. Mitään ei tapahdu.
Jos putken anturit havaitsevat vuodon, muualla putkessa avautuu venttiileitä, jotka tasaavat ilmanpainetta tasaisesti ja vaunut hidastuvat. Vaunusta pääsee pois hätäovesta ja putkessa on hätäuloskäyntejä.
Muutenkaan ei pitäisi tulla yhtäkkistä ilmamassaa vastaan, ilma käyttäytyy eri lailla kuin vesi.
Quote from: mannym on 04.03.2017, 13:28:58
Tai luotijunalla 20 minuuttia. Luotijuna tosin on testattua ja toimivaa tekniikkaa, Hyperloop taasen on utopistinen kuvitelma jolla ei ole vielä minkäänlaista konkreettista selkänojaa. Jos muuten tilanne jatkuu samaa rataa kuin aikaisemmin, niin Tesla yhtiönä päätyy napa kohti taivasta parissa vuodessa. Kehno juttu, varsinkin kun nykyinen hallinto ei ole kovin suopea velalla rahoittamaan Muskin unelmia.
Juna joutuu pysähtymään asemilla. Hyperloopin vaunu ei pysähdy, jos ei ole pois jääviä. Luotijuna on vaarallinen talvella. Putkessa sisällä ei ole sään vaikutuksia.
Äläkä sotke Teslaa tähän.
Quote from: mannym on 04.03.2017, 13:31:09
Quote from: b_kansalainen on 04.03.2017, 13:23:32
Ihmiset valitsisivat teleportaation. Matka-aika olisi sekunteja.
Itsemurhan voi tehdä muutoinkin kuin teleportaatiolla. Jos teleportaatio tulisi kaupalliseksi huomenna, en käyttäisi sitä vaan lentäisin/kulkisin junalla/autolla. Riippuen tilanteesta.
No mutta siihen mennessä kun se olisi kaupallisessa käytössä sitä olisi varmaan testattu niin monesti, ettei suurta vaaraa olisi.
Viisi pulmaa hyperloopin tiellä: Scientist Lays Out 5 Huge Problems With Elon Musk's Hyperloop (http://dailycaller.com/2016/07/26/scientist-lays-out-5-huge-problems-with-elon-musks-hyperloop-video/)
Quote from: Frida Hotell on 04.03.2017, 13:37:16
No mutta siihen mennessä kun se olisi kaupallisessa käytössä sitä olisi varmaan testattu niin monesti, ettei suurta vaaraa olisi.
Oletetaan, että teleportaatio toimii viiveellä, jotta havaitsemme, miten se toimii.
1) Astut teleportaation lähdekoppiin.
2) Sinut kopioidaan.
3) Sinusta luodaan kopio kohdekoppiin.
4) Kopiosi poistuu kohdekopista ja menee ostoksille.
5) Olet edelleen lähdekopissa.
6) Käynnistyy vaihe, missä alkuperäinen teleportattava kappale tuhotaan.
7) Tuhoamismekanismin käynnistyslaskuri vilkkuu lähdekopin näytöllä 20, 19, 18, ...
8 ) Mietit minkälainen tuhomekanismi oikein on.
9) Haluatko ulos lähdekopista vai odotatko laskurin päättymistä?
10) Seuraava "teleportattava" asiakas odottaa lähdekopin ulkopuolella.
11) Seuraava asiakas kuulee lähdekopin sisältä huutoja "apua päästäkää ulos!!"
12) "3, 2, 1, zap." Lähdekopin ovet avautuvat. Kopissa leijuu sähköinen haju.
13) "Määritä uusi teleportaation kohde."
Quote from: Nikolas Ojala on 04.03.2017, 13:41:50
Viisi pulmaa hyperloopin tiellä: Scientist Lays Out 5 Huge Problems With Elon Musk's Hyperloop (http://dailycaller.com/2016/07/26/scientist-lays-out-5-huge-problems-with-elon-musks-hyperloop-video/)
Toisaalta tuon videon väittämiä on jo debunkattu. Esimerkiksi Hyperloopin ei tarvitse olla niin tyhjiö kuin mainitun ison tyhjiökammion. Lisäksi tosiaan voi olla erilaisia turvamekanismeja ilmanpaineen tasaamiseksi tarvittaessa, jne...
Jos yksi teleportaatiolaite toimii siten, että alkuperäinen matkustaja tuhotaan kopioinnin jälkeen huippukehittyneellä sähköisellä tekniikalla, joka tuottaa vain valonväläyksen, ja toinen teleportaatiolaite toimii siten, että alkuperäinen matkustaja tuhotaan kopioinnin jälkeen pudottamalla se lattialuukusta mekaaniseen silppuriin, joka leikkaa matkustajan pieniksi palasiksi, ja joka sitten ohjaa veriset palaset liukuhihnalla lannoitteen raaka-aineeksi, olisiko näissä teleportaatiolaitteissa jokin olennainen ero käytännön kannalta?
Quote from: jostwix on 04.03.2017, 14:07:14
Jos yksi teleportaatiolaite toimii siten, että alkuperäinen matkustaja tuhotaan kopioinnin jälkeen huippukehittyneellä sähköisellä tekniikalla, joka tuottaa vain valonväläyksen, ja toinen teleportaatiolaite toimii siten, että alkuperäinen matkustaja tuhotaan kopioinnin jälkeen pudottamalla se lattialuukusta mekaaniseen silppuriin, joka leikkaa matkustajan pieniksi palasiksi, ja joka sitten ohjaa veriset palaset liukuhihnalla lannoitteen raaka-aineeksi, olisiko näissä teleportaatiolaitteissa jokin olennainen ero käytännön kannalta?
Ööö... ei? Molemmat teleportaatiolaitteet ovat huonoja, koska alkuperäiskappale siis "matkustaja" ei oikeasti siirry mihinkään vaan vain kopioidaan.
Lupaan valmistaa teleportin Tampereen ja Turun välille. Tarvitsen 20 miljardia euroa valden rahaa ensialkuun ja rakentamiseen menee 5 vuotta aikaa. Lupaan matkanopeuden olevan enintään muutamia minuutteja, joten jokainen Tampereen ja Turun välillä kulkeva säästää huomattavasti aikaa, ja koska aika on rahaa, niin rahaakin säästyy. Tämä on nykyaikaa ja uusinta teknologiaa. Elon Musk näki unessaan jotain tällaista. Suomen poliitikot ovat maailman viisaimpia ja käytännön läheisempiä toiminnan ihmisiä. Mistä voin noutaa ne 20 miljardia euroa? Vai pitääkö minun piirtää paperille ensin viiva Turun ja Tampereen välille, jotta suunnitelmani olisi uskottavampi?
Minä olen tähän asti uskonut ministeri Berneriin ja pitänyt häntä ainoana järkevänä ja toimintakykyisenä ministerinä. En usko enää -- jos hän on jollain tavalla osallistunut tähän historiallisen suuren vedätyksen edistämiseen --. Onko hän? Nopeasti googlailemalla ei löytynyt mitään. En löytänyt yhdenkään ministerin osallistuneen vielä tähän 20 miljardin euron hankkeen valmisteluun millään tavalla. Pienten kaupunkien viskaalit, virastoherrat ja muut turhantärkeilijät ovat jo lyöneet nimensä lokaan. Samoin konsulttiyhtiöt, jotka tosin saavat verovaroista palkkansa siitä, että virastoherrojen puolesta ovat sylkykuppeja. Suurin uskottavuuden lasku osuu kuitenkin tälläkin kertaa Suomen sosialistisen lehdistön kohdalle. Laadukasta journalismia on tarjolla aamusta iltaan eli valheita, vedätyksiä ja mielipideuutisia. Tästäkään täydestä kusetuksesta, jonka hintalappu on vaivaiset 20 miljardia euroa, ei ole annettu kriitikoiden ja arvostelijoiden sanoa edes puolta pahaa sanaa. Suomen sosialistinen lehdistö on todellinen "totuusbisneksen" mestari. Kansan kusetusta kansan kusetuksen perään -- ja jotkut hölmöt vielä uskovat --.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 13:34:47
Äläkä sotke Teslaa tähän.
Teslan akkuja on kai tarkoitus käyttää sukkulan käyttövoimana putkessa. En tosin ymmärrä, miten sähkömoottorilla pyöritettävä propelli voi saada aikaiseksi työntövoiman lähes tyhjiössä, jossa ei ole ilmaa, jota työntää. Avaruusaluksetkin liikkuu rakettimoottoreilla eikä tuulettimilla.
Quote from: Nikolas Ojala on 04.03.2017, 13:41:50
Viisi pulmaa hyperloopin tiellä: Scientist Lays Out 5 Huge Problems With Elon Musk's Hyperloop (http://dailycaller.com/2016/07/26/scientist-lays-out-5-huge-problems-with-elon-musks-hyperloop-video/)
Hyvä että asiaa tutkitaan, samalla voidaan keksiä jotakin muuta hyödyllistä.
Sitä en ymmärrä mitä tekemistä Hyperloopilla on Suomen kanssa. Täällä ei ole rahaa hankkeen tutkimiseksi saati toteuttamiseksi eikä täällä ole ihmisiä matkustamaan jos vehje joskus saataisiin toimiaan.
Haistan ja maistan kusetuksen. Menkää Kiinaan, siellä on sekä rahaa että ihmisiä.
Hyperloopin maankäyttö- ja ympäristövaikutuksia selvitetään Turun ja Helsingin välillä (http://yle.fi/uutiset/3-9490875?origin=rss)
QuoteSelvitystyön tekee suunnittelualan yritys Ramboll. Tilaajana on Salon kaupunki. Hanke saa Tekes-rahoitusta.
Hypeluuppi varmaankin työllistää kaikki Salon työttömät nokiainsinöörit :P Ihmettelen myös, ettei lehdissä ole jo kerrottu, kuinka hypeluuppi työllistää myös kaikki maahan tunkeutuneet koneinsinöörit ja muut huippuosaajat. Jos kaarnalaivoihin saa valtion rahaa, niin miksi ei sitten tähänkin. Tässähän on sentään kyse korkeasta teknologiasta ja suomalaisten mahdollisuudesta osoittaa olevansa maailman kykenevin kansakunta :)
EDIT
Hyperloopin pääjohtajan hullu idea: Puolessa tunnissa Helsingistä Tukholmaan – "Suomi ei ole pieni maa, vaan henkinen jättiläinen" (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mtv-n-erikoishaastattelu-hyperloopin-paajohtajan-hullu-idea-puolessa-tunnissa-helsingista-tukholmaan-suomi-ei-ole-pieni-maa-vaan-henkinen-jattilainen/6334250)
QuoteShervin Pishevar on tavannut vakavahenkisissä neuvotteluissa elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) sekä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.).
QuoteHyperloop sai vierailullaan Sipilän hallitukselta ehdotuksen, mitä Suomi voisi tarjota projektin etenemisessä.
Valitettavasti ei uutisoitu, mitä
Sipilä ministerit lupasivat.
QuoteHintalappu hankkeelle on hurjat 19 miljardia euroa ja mukaan tarvittaisiin niin yksityisiä sijoittajia kuin julkista rahoitusta. Projektin alkuvaiheessa Hyperloopin johto ei osaa vielä sanoa, kuinka suurista summista puhuttaisiin esimerkiksi Suomen valtion osalta.
Tuskin kuitenkaan koko 19 miljoonaa euroa.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 13:34:47
Quote from: mannym on 04.03.2017, 13:28:58
Tai luotijunalla 20 minuuttia. Luotijuna tosin on testattua ja toimivaa tekniikkaa, Hyperloop taasen on utopistinen kuvitelma jolla ei ole vielä minkäänlaista konkreettista selkänojaa. Jos muuten tilanne jatkuu samaa rataa kuin aikaisemmin, niin Tesla yhtiönä päätyy napa kohti taivasta parissa vuodessa. Kehno juttu, varsinkin kun nykyinen hallinto ei ole kovin suopea velalla rahoittamaan Muskin unelmia.
Juna joutuu pysähtymään asemilla. Hyperloopin vaunu ei pysähdy, jos ei ole pois jääviä. Luotijuna on vaarallinen talvella. Putkessa sisällä ei ole sään vaikutuksia.
Äläkä sotke Teslaa tähän.
Hyperloopin vaunu ei siis pysähdy jos ei ole pois jääviä, eli jo vaunussa istuvat periaatteessa päättävät tuleeko ketään kyytiin seuraavilta asemilta? Tuohan on totaalisen typerää. Luotijuna ei ole sen vaarallisempi talvella kuin muutkaan junat, Japanilla on kokemusta näistä ja sielläkin on talvi uso tai älä. Miksi en sotkisi Teslaa tähän? Kun sen takana oleva Musk on myös tämän urpouden takana.
Joko muuten Hyperloop putkessa on huomioitu lämpötilan aiheuttamat muutokset teräksessä, eli putken piteneminen ja lyheneminen lämpötilan mukaan? Se kun vaikuttaa valtavasti eli oikeastaan Hyperlooppiin vaikuttaa sää siinä mihin muihinkin juniin.
Minkään junan ei ole pakko pysähtyä väliasemilla. Kyseessä on vain tapa, jolla mahdollistetaan matkustaminen ilman etukäteisvarausta. No, höyryjunat joutuivat kyllä tankkaamaan vettä ja halkoja/hiiliä väliasemilla. Väliasemat vie pohjan pois hypeluupin nopeusolettamukselta. Siihen on syynsä, miksi lentokoneetkaan eivät yleensä tee välilaskuja matkustajien vaihtamiseksi.
Hankkeesta tulee mieleen Guggenheim.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 13:48:03
1) Astut teleportaation lähdekoppiin.
2) Sinut kopioidaan.
3) Sinusta luodaan kopio kohdekoppiin.
4) Kopiosi poistuu kohdekopista
12) Lähdekopin ovet avautuvat. Kopissa leijuu sähköinen haju.
13) "Määritä uusi teleportaation kohde."
Uskon vakaasti, että ainakin Suomessa ja Ruotsissa asiaan tunnetaan suurta mielenkiintoa. Nopea liikkuminen paikasta A paikkaan B on vain hämäystä. Todellinen tavoite on muualla.
Kuulin huhua, että prototyyppi on jo valmis ja pilottitestaus on ensi kesäkuussa Jyväskylässä, tarkemmin sanottuna aseman seudulla. Radan ylittävä kävelyputki on sattumoisin juuri tuolloin remontissa, mutta ei hätää: tilalle tarjotaan teleporttaus suoraan Paviljongin sisäänkäynnin viereen. Ruotsissa vastaava testaus alkaa SD:n puoluekokouksen pitopaikalla.
Laite toimii seuraavasti:
1) Nuiva kansallismielinen, kenties jopa semmoinen
nationalisti, astuu lähdekopppiin.
2) Kohdekopista radan toisella puolella ja näköetäisyyden ulkopuolella astelee ulos Jani Toivolan habituksella ja Alexander Stubbin ajatusmaailmalla varustettu maailmankansalainen, valmiina osallistumaan puoluekokoukseen.
3) Lähdekopin ovet avautuvat. Koppi on tyhjentynyt. Seuraava nuiva sisään, hopihopi. Kokous alkaa kohta.
Quote from: b_kansalainen on 04.03.2017, 14:17:45
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 13:34:47
Äläkä sotke Teslaa tähän.
Teslan akkuja on kai tarkoitus käyttää sukkulan käyttövoimana putkessa. En tosin ymmärrä, miten sähkömoottorilla pyöritettävä propelli voi saada aikaiseksi työntövoiman lähes tyhjiössä, jossa ei ole ilmaa, jota työntää. Avaruusaluksetkin liikkuu rakettimoottoreilla eikä tuulettimilla.
Tesla äijän viritelmiä molemmat. Kun tesla katuu niin tämä hanke kaatuu lopullisesti.
Quote from: b_kansalainen on 04.03.2017, 14:17:45
Teslan akkuja on kai tarkoitus käyttää sukkulan käyttövoimana putkessa. En tosin ymmärrä, miten sähkömoottorilla pyöritettävä propelli voi saada aikaiseksi työntövoiman lähes tyhjiössä, jossa ei ole ilmaa, jota työntää. Avaruusaluksetkin liikkuu rakettimoottoreilla eikä tuulettimilla.
Mutta tässä on siis eri firma kyseessä. Ja sähköpropellilla varmaan lähinnä siirretään vähäistä jäljellä olevaa ilmaa sukkulan edestä sukkulan taakse, mutta on myös muu keino liikkua eteenpäin.
Quote from: mannym on 04.03.2017, 14:30:02
Hyperloopin vaunu ei siis pysähdy jos ei ole pois jääviä, eli jo vaunussa istuvat periaatteessa päättävät tuleeko ketään kyytiin seuraavilta asemilta? Tuohan on totaalisen typerää. Luotijuna ei ole sen vaarallisempi talvella kuin muutkaan junat, Japanilla on kokemusta näistä ja sielläkin on talvi uso tai älä. Miksi en sotkisi Teslaa tähän? Kun sen takana oleva Musk on myös tämän urpouden takana.
Joko muuten Hyperloop putkessa on huomioitu lämpötilan aiheuttamat muutokset teräksessä, eli putken piteneminen ja lyheneminen lämpötilan mukaan? Se kun vaikuttaa valtavasti eli oikeastaan Hyperlooppiin vaikuttaa sää siinä mihin muihinkin juniin.
Hyperloopin vaunut ovat irrallisia. Junan pitää pysähtyä kokonaan, jos yhdestäkin vaunusta jää porukkaa jollain asemalla. Ja koska vaunut ovat irrallisia, niin niitä voi myös lähettää matkaan useammin, eli ei ole pakko odottaa, että kello on esim. 15:00 ja sitten vasta kaikki lähtevät matkaan vaan ensin lähetetään ensin asemalle saapuneet, sitten seuraavat, jne...
Tesla tuottaa sähköautoja eikä sen menestys riipu Hyperloopin menestyksestä.
Lämpötilan aiheuttamat muutokset teräksessä pitää tietysti huomioida jotenkin. Ainakin sukkula tehtäisiin näköjään komposiittimateriaalista: http://compositesmanufacturingmagazine.com/2016/05/hyperloop-vibranium-carbon-fiber-composites/
https://www.youtube.com/watch?v=ZDOI0cq6GZM (https://www.youtube.com/watch?v=ZDOI0cq6GZM) Monorail.
Quote from: Kni on 04.03.2017, 14:38:56
Hankkeesta tulee mieleen Guggenheim.
10 x Guggenheim. Tarkoitus on toki vain tienata fyrkkaa konsulttifirmoille, ja sitähän ilmeisesti on jo jaettu. Saatanan tunarit! >:(
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 13:13:20
Mitä veikkaat valitsevatko ihmiset hyperloopin vai junan, jos matka on Helsingistä Turkuun? Hyperloop noin 10 min, juna noin 2 h.
Paitsi että matka Helsingin keskustasta lentoasemalle (jossa hyperhypetyksen pysäkki on) kestää tunnin ruuhka-aikaan.
Koska hypeluupissa kaikki tekniset, taloudelliset ja hallinnolliset esteet ovat voitettavissa, niin se tietysti alkaisi Helsingissä rautatieaseman metroasemalta. Lähijunasta tai metrovaunusta vain pikaisesti hypähdeltäisiin putkisukkulaan. Vaihdon aikana iltapäivälehti kainaloon ja jäätelötötterö käteen. Jäätelöä ei tosin ehdi syödä ennen kuin sukkula on jo Turussa.
Toivon hartaasti, että Suomi ei mene hassaamaan suuria määriä rahoja tällaiseen erittäin kokeelliseen hankkeeseen, josta ei ole näyttää mitään järkevää protyyppiä, josta voisi todellista toimivuutta ja ennen kaikkea todellisia rakennuskustannuksia arvioida. On erittäin hyvät syyt uskoa, että on erittäin vaikeaa, ellei suorastaan mahdotonta saada rakennuskustannuksia niin alas, että tästä tulisi mitenkään kannattavaa. Ja jo sitä ennen pitäisi rakentaa edes toimiva prototyyppi tällaisesta.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 14:52:19
Hyperloopin vaunut ovat irrallisia. Junan pitää pysähtyä kokonaan, jos yhdestäkin vaunusta jää porukkaa jollain asemalla. Ja koska vaunut ovat irrallisia, niin niitä voi myös lähettää matkaan useammin, eli ei ole pakko odottaa, että kello on esim. 15:00 ja sitten vasta kaikki lähtevät matkaan vaan ensin lähetetään ensin asemalle saapuneet, sitten seuraavat, jne...
Tesla tuottaa sähköautoja eikä sen menestys riipu Hyperloopin menestyksestä.
Lämpötilan aiheuttamat muutokset teräksessä pitää tietysti huomioida jotenkin. Ainakin sukkula tehtäisiin näköjään komposiittimateriaalista: http://compositesmanufacturingmagazine.com/2016/05/hyperloop-vibranium-carbon-fiber-composites/
Käydään kohta kohdalta läpi. Hyperloop on tyhjiöity tai lähes tyhjiöity putki, johon laukaistaan vaunuja, joiden on kuitenkin pysähdyttävä joka asemalla. Ne asemat eivät ole tyhjiöityjä sillä vaunuun nouseminen on melko tympeää jos ei kykene hengittämään.
Sitten jos ammut vaunun 5 minuutin välein ja se pysähtyy asemalla ollen siellä muutaman minuutin ennen kuin lähtee uudelleen liikenteeseen, niin väkimäärän kannalta sillä ei ole oleellista merkitystä lähteekö yksi juna joka kuljettaa 1000 henkeä kerrallaan tunnissa, tai 12 vaunua joiden yhteenlaskettu kapasiteetti olisi tuo 1000 henkeä.
Syy miksi junia ei ajeta jatkuvasti pätkinä on se ettei se ole järkevää. Kun nykyinen junan veturi kykenee vetämään perässään useamman vaunun kuin vain yhden niin on sulaa hulluutta ajaa niitä pätkinä. Saataisiinhan junatkin kulkemaan vähän väliä, mutta se vaatii sen verran kalustoa ettei se ole järkevää, jos harvemmalla vuorovälillä saadaan kuitenkin sama ihmismäärä liikkumaan kuin tiuhemmalla.
Tesla kun pätkäisee itsensä konkurssiin, niin Hyperloopin akut jäävät saamatta, solarcity sidos puretaan jne... Se ei ole niin triviaalia kuin ajattelisi.
Quote from: Skeptikko on 04.03.2017, 16:15:00
Toivon hartaasti, että Suomi ei mene hassaamaan suuria määriä rahoja tällaiseen erittäin kokeelliseen hankkeeseen, josta ei ole näyttää mitään järkevää protyyppiä, josta voisi todellista toimivuutta ja ennen kaikkea todellisia rakennuskustannuksia arvioida. On erittäin hyvät syyt uskoa, että on erittäin vaikeaa, ellei suorastaan mahdotonta saada rakennuskustannuksia niin alas, että tästä tulisi mitenkään kannattavaa. Ja jo sitä ennen pitäisi rakentaa edes toimiva prototyyppi tällaisesta.
Berneriläisessä katsannossa tuossahan on koossa kaikki kärkihankkeen ainekset. Me tienataan tällä!
Odottelen edelleen niitä 50/60-luvulla visioituja lentoautoja, liikkuvia jalkakäytäviä ymv. Niiden olisi pitänyt olla jo jokapäiväisessä käytössä vuosituhannen alusta lähtien. Dick Tracy -sarjakuvan ranneviestimet sentään ovat jo todellisuutta älykellojen muodossa.
Quote from: mannym on 04.03.2017, 16:15:45
Käydään kohta kohdalta läpi. Hyperloop on tyhjiöity tai lähes tyhjiöity putki, johon laukaistaan vaunuja, joiden on kuitenkin pysähdyttävä joka asemalla. Ne asemat eivät ole tyhjiöityjä sillä vaunuun nouseminen on melko tympeää jos ei kykene hengittämään.
Asemilla voi olla ilmalukot. Jos vaunu ei pysähdy asemalla, se menee ohitse eri putkea.
Quote from: mannym on 04.03.2017, 16:15:45
- - Tesla kun pätkäisee itsensä konkurssiin, niin Hyperloopin akut jäävät saamatta, solarcity sidos puretaan jne... Se ei ole niin triviaalia kuin ajattelisi.
Tesla ei ole menossa konkurssiin, koska sai rahoituksensa kuntoon. Ja jos Hyperloop ostaa akkuja, niin akuille olisi enemmän tilausta. Eli Hyperloop lähinnä vahvistaisi Teslaa, ei heikentäisi.
Alkaa olla Ruotsi siinä tilassa, että sinne ei halua kukaan vapaaehtoisesti tai edes pienellä pakolla matkustaa.
Näitä hemmetin hukkaputkihankkeita syntyy aina vaan lisää. Yksi kun saadaan haudattua, on jo pari uutta vireillä. Hullu maailma :facepalm:
TEKES on myöntänyt Salon kaupungille 95.000 euroa vuonna 2016 (toimiala: julkinen yleishallinto). Tarkempi käyttötarkoitus ei selvinnyt avoimesta aineistosta. Ramboll Finland Oy on saanut tukea viimeksi vuonna 2015 (129.818 euroa). Se tuskin liittyy hypeluuppiin.
Hyperloop-testiradan toteuttamismahdollisuudet Salossa -hanke (http://www.salo.fi/tyojayrittaminen/kilpailukyvynkehittaminen/kehittamishankkeet/hankkeidentiedot/default.aspx/#Hyperloop)
QuoteTavoite: Selvittää Hyperloop-testiradan ja innovaatiokeskittymän toteuttamismahdollisuuksia ja työllistämisvaikutuksia Salossa
Aikataulu: 18.10.2016 - 30.6.2017
Toteuttaja: Salon kaupunki
Rahoittaja: Tekes
Kustannusarvio: 190 000 euroa
Ulkoinen rahoitus: 95 000 euroa
Eli TEKESin raha 2016 oli summista päätellen nimenomaan tähän.
http://www.saloon.fi/sijoitumenesty/hyperloop/default.aspx
QuoteTavoitteena työpaikat Saloon. Toteutuessaan testirata ja innovaatiokeskus toisivat Saloon uusia työpaikkoja sekä suoraan että välillisesti. Välillisten työpaikkojen arvioidaan syntyvän yrityksiin, jotka tuottaisivat palveluita ja tuotteita Hyperloop One:n tarpeisiin ja testiradan rakentamiseen Salossa ja myöhemmin ratojen rakentuessa ympäri maailmaa.
Ei ollut yllätys, että työllisyyttä tavoitellaan. Hienoa optimismia :) Eiköhän se mahdollinen tuotteiden valmistus kilpailuteta maailmanlaajuisesti kuten nyt jo Teslan akkujen valmistus.
Joskus luin jutun tunnelijunasta, jossa idea oli sama. Muistaakseni testijunaa alettiin rakentamaan jonnekin Itävaltaan tai Sveitsiin. Juna kulkisi siis tunnelissa, josta on imetty kaikki ilma ulos. Juna kulkisi magneettien päällä kuten maglev, mutta tyhjiössä. Silloin puhuttiin jostain 700 kmh nopeuksista. Samassa jutussa oli tulevaisuuden suunnitelmia, että juna voisi kulkea Japanissa saarien välillä meressä.
Tästä hyperloopista en tiedä mitään.
Hyperloopissa on "ideaa" kerrakseen, mutta taloudellisesti sitä ei pystytä saamaan kannattavaksi. Eli sellaisen rakentajan pitää varautua samoihin voittomarginaaleihin mitä vesi- ja viemäriverkon ylläpito tuottaa. Jos rahaa jollakin on, niin rakentakoot sellaisen, ei ole köyhien juttu. Teknisesti ei ole esteitä tehdä sitä valmiiksi asti.
Kuten kaikessa muussa liikenteessä ja oleskelussa missä tahansa tällä planeetalla Hyperloopissa on oma riski- ja onnettomuuspotentiaalinsa. Jotkut ottavat riskin autoilusta, toiset lentämisestä, joten aivan varmasti matkustajia löytyy myös Hyperlooppiin. Ajansäästö varmasti heillä suurin syy kyseisen matkustustavan valintaan.
Spinoff-potentiaali, mistä täällä ei ole vielä keskustelu ollenkaan, on Hyperloopin kaltaisen tyhjiö-maglev -radan käyttö avaruuden valloitukseen. Ideaa on jo suunniteltu pitkälle, lyhykäisyydessään se menee näin:
- Tarvitaan joko riittävän pitkä tai ympyrämuotoinen liki-tyhjiö -rata johon pakattu avaruusalus on samalla Maglev-radan "roottori" (eli liikkuva osa).
- Kiihdytetään avaruusalus radan sisällä pakonopeuteen tai sen yli (8200m/s)
- Ripustetaan radan toinen pää ensin maasta tuettuna, sitten helium/vety täytteisillä ultrakevyillä rakenteilla avaruuden rajalle
- Avaruusalus poistuu matalalle kiertoradalle tyhjiöradan 100km korkeudessa (paine siellä sama mikä "tyhjiöputkessa", eli 0.032 Pa)
Ylläoleva ei tosiaan ole välttämättä ihmis-yhteensopiva, ainakaan heti alkuun. Tuollaisella Maglev-tyhjiörata -avaruusjunalla saataisiin kuitenkin melko iisisti tärkeää materiaalia kiertoradalle pilkkahintaan. Maanpintaa riittää monessa paikkaa 6-8km korkeuteen, ja osaamme jo nyt rakentaa vähintään kilometrin korkuisia taloja. Todennäköisesti ensimmäiset 10km ilmakehää rata olisi maanpinnan varassa, siitä eteenpäin se kelluisi noiden helium- tai vetyponttoonien varassa, nanoputki-langoin maahan sidottuna. Tällä saataisiin $€/kg hinta todennäköisesti 1/1000 nykyisestä riippuen toki siitä, minkälaisella takaisinmaksuajalla projekti tehdään. Hintalappu -arvion jonka näin oli kahdeksan ja kahdenkymmenenviiden miljardin dollarin kieppeillä.
tl;dr Muskilla on taka-ajatus tässä joka liittyy Space-X:n toimintaan.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 16:42:56
Asemilla voi olla ilmalukot. Jos vaunu ei pysähdy asemalla, se menee ohitse eri putkea.
Miksi se vaunu ei pysähtyisi asemalla? Mitä virkaa asemalla on jos vaunut kiitävät ohitse? Lisäksi ilmalukko ja vielä vaunun kokoinen tai no kaksi per putki eli käytännössä neljä. Varmaan pirun vikkelää ajaa vaunu ilmalukkoon, murtaa tyhjiö ajaa vaunu sitten asemalle ja sitten taas ilmalukon ja tyhjiöinnin kautta takaisin putkeen. Se on varmasti myös pirun helppoa rakentaa putkivaihde jossa tyhiiö pysyy jotta vaunu joka kulkee liki äänen nopeudella kykenee turvallisesti väistämään asemaa.
QuoteTesla ei ole menossa konkurssiin, koska sai rahoituksensa kuntoon. Ja jos Hyperloop ostaa akkuja, niin akuille olisi enemmän tilausta. Eli Hyperloop lähinnä vahvistaisi Teslaa, ei heikentäisi.
Tällä hetkellä Teslalla on akuutti käteisen tarve. Tarttis joko myydä lisää osakkeita ja siten rapauttaa edellisten arvoa, ottaa lisää lainaa jota ei oikeastaan ole saatavissa. Sitten pitäisi vielä toimittaa ennakkotilatut autot jotka on jo maksettu mutta mitä ei ole valmistettu.
Joo o. Muuten Teslan rahoitustilanne tuli julki torstaina ja se on vieläkin auki.
Tämä linkki oli Salon kaupungin hankesivulla:
http://www.tiedetuubi.fi/tekniikka/olisiko-hyperloop-superjuna-turun-ja-tukholman-valilla-realistinen
QuoteTänään aamulla MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa vierailleen tulevaisuudentutkija Risto Linturin mukaan esimerkiksi Helsingin ja Turun tai Tampereen välille tehty hyperloop maksaisi itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa, pessimistisestikin arvioiden 12 vuodessa.
Millähän meriiteillä IT-kouluttaja Risto Linturi on ylentänyt itsensä tulevaisuuden tutkijaksi? Futurologi? Astrologi? :) Tarkalleen ottaenhan tulevaisuutta ei voi tutkia, koska sitä ei ole vielä edes olemassa. Spekuloida voi ja kirjoittaa sci-fiä. Historian tutkimus sitten näyttää, osuiko arvaus/ennustus/fiktio oikeaan. Oliko Jules Verne oman aikansa tulevaisuudentutkija? Antoiko hän asiantuntijalausuntoja sen ajan teknologisiin hankkeisiin ja kuultiinko häntä rahoituspäätöksiä tehdessä? Tämä on nyt tätä aikaa, jolloin jokainen voi halutessaan esiintyä asiantuntijana ja tutkijana.
Quote from: mannym on 04.03.2017, 17:12:50
Miksi se vaunu ei pysähtyisi asemalla? Mitä virkaa asemalla on jos vaunut kiitävät ohitse? Lisäksi ilmalukko ja vielä vaunun kokoinen tai no kaksi per putki eli käytännössä neljä. Varmaan pirun vikkelää ajaa vaunu ilmalukkoon, murtaa tyhjiö ajaa vaunu sitten asemalle ja sitten taas ilmalukon ja tyhjiöinnin kautta takaisin putkeen. Se on varmasti myös pirun helppoa rakentaa putkivaihde jossa tyhiiö pysyy jotta vaunu joka kulkee liki äänen nopeudella kykenee turvallisesti väistämään asemaa.
Eihän sen vaunun tarvitse pysähtyä väliasemalla, jos ketään ei jää pois kyydistä sillä asemalla eikä ole tulossa kyytiinkään. Junan vauhtia hidastaa myös se, että se pysähtyy kaikilla väliasemilla.
Tietääkö Hyperloop Onen amerikkalaislobbarit, kuinka vaikeata Suomessa oli saada pelkästään Helsinki-Turku-moottoritien maantietunnelin tekniikka toimimaan? Hypeluuppiin tarvittaisiin moninverroin monimutkaisempaa teknologiaa. Länsimetro vielä päälle lisämään uskoa suomalaiseen teknologiaosaamiseen.
EDIT
Länsimetron 21 kilometrin linjan rakennuskustannukset olivat syyskuussa 2016 arvioitu 1,186 miljardiksi. 0,056 miljardia euroa per kilometri. Helsinki-Tukholma -hypeluupin 500 km pitkän linjan kustannuksiksi on ilmoitettu 19 miljardia. 0,038 miljardia euroa per kilometri. Metrolinjoja on rakennettu yli sata vuotta. Hypeluupista vasta lyhyitä koeratoja. Pitäisikö oikeasti uskoa, että toistaiseksi ratkaisemattomia teknisiä ongelmia sisältävä hanke toteutuisi lähes puolet halvemmalla kuin hanke, jossa toteutuksen tiellä olevat tekniset ongelmat on ratkaisu jo aikoja sitten?
Quote from: b_kansalainen on 04.03.2017, 17:17:44
Millähän meriiteillä IT-kouluttaja Risto Linturi on ylentänyt itsensä tulevaisuuden tutkijaksi?
Näin 23.11.2016 Linturin esityksen Solita Digitalist Thinkers Forumilla (
09.00 KEYNOTE: 2020-luvun digitalisaatio haastaa yhteiskunnan kaikki rakenteet, Risto Linturi) joka oli kyllä erittäin hyvä.
Mitenkään en puolustele hänen hyperhypetyskantaansa.
Quote from: mannym on 04.03.2017, 17:12:50
Miksi se vaunu ei pysähtyisi asemalla? Mitä virkaa asemalla on jos vaunut kiitävät ohitse?
Vinkki: pikajuna vs paikallisjuna. Tai kaukoliikenteen linja-auto vs paikallisbussi. Vertaa myöskin paikallisbussi joka pysähtyy vain jos joku on painanut nappia tai Valtteri on pysäkillä kättä heiluttamassa. Pikavuorobusseissakin joskus lajitellaan väliasemille jäävät matkustajat eri busseihin. Mitä tiheämmät vuorot sitä enemmän matkustajien optimointia voidaan tehdä. Tietokone reitittää mielellään asiakkaat vaunuihin ja laskee miltä asemilta on ostettu lippuja minnekin.
Ehkä pitäisi ajatella vähemmän "juna" ja enemmän "joukko älykkäästi reititettyjä kimppatakseja".
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 17:27:46
Eihän sen vaunun tarvitse pysähtyä väliasemalla, jos ketään ei jää pois kyydistä sillä asemalla eikä ole tulossa kyytiinkään. Junan vauhtia hidastaa myös se, että se pysähtyy kaikilla väliasemilla.
Niin ja miksi se juna pysähtyy väliasemilla? Koska sen on päätetty tekevän niin. Hyperloop pysähtyy joka asemalla koska senkin päätetään tekevän niin. Se on niiden asemien tarkoitus että ne pirun värkit pysähtyvät niillä. Miten tuo "ei ketään jää kyydistä pois eikä ole tulossa kyytiin" käytännössä teknisesti toteutuu? niin että matkustajan on painettava "pysähdy seuraavalla" nappia ja asemalla on painettava kutsunappia? Sitten jos kumpaakaan ei ole painettu niin asemasta ohitse? Ei se ihan niin mene.
Jos Junalla on kaksi pysäkkiä ja se pysähtyy vain niillä se on tehokkaampi ja käytännöllisempi sekä paljon halvempi kuin hyperloop jolla on kaksi asemaa.
Tässä on edelleen kaksi järjestelmää vastakkain. Juna joka on kulkenut eri muodoissaan pari sataa vuotta, todettu luotettavaksi ja toimivaksi, jonka heikkoudet ja vahvuudet tunnetaan sekä tärkeintä kustannukset. Hyperloop, josta ei ole vielä prototyyppiä, ei ensiajoa, ei kustannustietoja, ei varmuutta toteutuksesta, ei teknistä julkitekoa, eli ei oikeastaan muuta kuin idea ja hype, jonka tekniset ongelmat joita julkistettujen tietojen perusteella on nostettu esille, selitetään pois selittämättä miten se tekninen ongelma ratkaistaan.
Quote from: toumasho on 04.03.2017, 17:06:44
Spinoff-potentiaali, mistä täällä ei ole vielä keskustelu ollenkaan, on Hyperloopin kaltaisen tyhjiö-maglev -radan käyttö avaruuden valloitukseen. Ideaa on jo suunniteltu pitkälle, lyhykäisyydessään se menee näin [...]
Olet sitten ihana tässä teknologiauskossasi. Minä muistan katselleeni havainnekuvia vanhalta hyvältä neuvostoajalta, jolloin tällaisia rakettiasemia oli tarkoitus tehdä jokaiseen Siperian pienempäänkin kaupunkiin. Silloin Neuvostoliitto oli vielä Suuri ja Mahtava, ja usko sosialismin kaikki esteet voittavaan kykyyn oli rajaton. Todellisuus ei koskaan päässyt sotkemaan hyvää unelmaa.
Sitä en käsitä, miksi Neuvostoliitto lopulta päätettiin lakkauttaa, koska sehän oli lähes paratiisi. Tämäkin hanke laitettiin vireille jo 1960-luvulla ja 1980-luvulla se oli edelleen yhtä korkealla korkeimman neuvoston asialistalla. Jos sosialismille olisi annettu tilaisuus, olisi voinut Siperia elää rakettiaikaa jo vuonna 1995. Miksi sitä tilaisuutta ei annettu?
Eurostoliitto on todellakin aikamme Neuvostoliitto, ja Suomi on euroopan Siperia. Mutta niin totta kuin on Neuvostoliiton hajoaminen, niin totta on oleva myös Eurostoliiton hajoaminen; ehkä jo tänä vuonna. Näistä kaiken järjen vastaisista hankkeista Eurostoliitto tullaan muistamaan. Historiankirjoissa kuuluu entisiä epäonnistujia muistella huumorilla ja pilkaten. Tämä hanke tulee niissä kirjoissa loistamaan ja tämä tullaan muistamaan vielä pitkään, vaikka hanke ei etenisi tästä pisteestä enää pistettäkään eteenpäin. Sipilän hallitus sai tahtomattaan tästä oman muistomerkkinsä tulevien sukupolvien mielissä.
Quote from: mannym on 04.03.2017, 17:51:43
- - Juna joka on kulkenut eri muodoissaan pari sataa vuotta - -
Niin, mutta koko junan on mentävä sinne, minne se menee. Hyperloopissa voidaan osa vaunuista pysäyttää samalla kun muut eivät pysähdy. Hyperloopissa matkustaja voi etukäteen päättää, minne on menossa. Lisäksi lippuja voi ostaa asemalta. Ei sen välttämättä tarvitse toimia niin, että mennään kyytiin ja sitten vasta arvotaan kohde.
Eikä se, että juna on ollut olemassa, tarkoita, etteikö mitään edistystä pyrittäisi tekemään.
Quote from: Kirjolohikäärme on 04.03.2017, 17:48:01
Quote from: mannym on 04.03.2017, 17:12:50
Miksi se vaunu ei pysähtyisi asemalla? Mitä virkaa asemalla on jos vaunut kiitävät ohitse?
Vinkki: pikajuna vs paikallisjuna. Tai kaukoliikenteen linja-auto vs paikallisbussi. Vertaa myöskin paikallisbussi joka pysähtyy vain jos joku on painanut nappia tai Valtteri on pysäkillä kättä heiluttamassa. Pikavuorobusseissakin joskus lajitellaan väliasemille jäävät matkustajat eri busseihin. Mitä tiheämmät vuorot sitä enemmän matkustajien optimointia voidaan tehdä. Tietokone reitittää mielellään asiakkaat vaunuihin ja laskee miltä asemilta on ostettu lippuja minnekin.
Ehkä pitäisi ajatella vähemmän "juna" ja enemmän "joukko älykkäästi reititettyjä kimppatakseja".
Niin, hyperloop jolla on monia väliasemia vs juna jolla on monia väliasemia, sekä hyperloop jolla ei ole monia väliasemia vs juna jolla ei ole monia väliasemia. Paikallisbussi vertailu vähän ontuu, kun hyperloop joka kulkee väitetysti umpiputkessa äänen nopeudella, on vähän hankalampi pysäyttää asemalle jolla matkustaja heiluttelee kättä tai joku painaa nappia. Asemien välimatka myös asettaa rajoitteita yms. Tekninen toteutus ja sen yksityiskohdat kun ovat vielä kertomatta ja homma kulkee vain hypellä.
Kyseessä taitaa olla hyperpoop.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 17:59:16
Quote from: mannym on 04.03.2017, 17:51:43
- - Juna joka on kulkenut eri muodoissaan pari sataa vuotta - -
Niin, mutta koko junan on mentävä sinne, minne se menee. Hyperloopissa voidaan osa vaunuista pysäyttää samalla kun muut eivät pysähdy. Hyperloopissa matkustaja voi etukäteen päättää, minne on menossa. Lisäksi lippuja voi ostaa asemalta. Ei sen välttämättä tarvitse toimia niin, että mennään kyytiin ja sitten vasta arvotaan kohde.
Eikä se, että juna on ollut olemassa, tarkoita, etteikö mitään edistystä pyrittäisi tekemään.
Osaat varmaan osoittaa lähteen tuolle osa vaunuista pysäyttää ja muut eivät pysähdy? Varsinkin kun tähän saakka suunnitelmissa on esitetty vain kahta putkea, yksi molempiin suuntiin. Lisäksi Junassakin matkustaja voi etukäteen päättää minne on menossa, lippuja voi ostaa asemalta ja ajattele jopa internetistä etukäteen.
Hyperloopissakin sen vaunun on mentävä sinne minne se menee, eli minne putki vie. Onko Hyperloop kehitystä verrattuna Junaan? Vai onko se teknologinen unelma? Itse käännyn vielä jälkimmäiseen, kun ensimmäistäkään toimivaa testipätkää ei ole olemassa eikä toimintaa ole mitenkään demonstroitu, muuten kuin mainospuheilla.
Tässä nyt vaan taas putsataan hölmöläisten rahoja parempiin taskuihin. Arvioni koko hankkeesta on..
Quote from: Totti on 08.08.2016, 14:10:44
Onko Hyperloop hybristä?
O' (vähentäisin yksärin vieläkin lyhemmäksi, mutta luettavuuden kannalta en osaa).
Quote from: mannym on 04.03.2017, 18:09:42
Osaat varmaan osoittaa lähteen tuolle osa vaunuista pysäyttää ja muut eivät pysähdy? Varsinkin kun tähän saakka suunnitelmissa on esitetty vain kahta putkea, yksi molempiin suuntiin. Lisäksi Junassakin matkustaja voi etukäteen päättää minne on menossa, lippuja voi ostaa asemalta ja ajattele jopa internetistä etukäteen.
Kyse on siitä, millainen järjestelmä rakennetaan. Esimerkiksi tällä videolla puhutaan pysähtymisestä halutulla asemalla: Video (https://www.youtube.com/watch?v=gyhWZHFbHP4&t=7m30s) Videolla on myös malli ilmalukosta. Vaunut parkkeeraavat ilmatiiviisiin oviin, ja matkustajat poistuvat vaunuista.
Kaksi putkea yksi molempiin suuntiin ei tarkoita, etteikö voisi olla asemia... Putkissa voi olla haaraumia.
Lippujen ostaminen etukäteen ei siis ole myyntivaltti vaan osoitus siitä, että voidaan tietää etukäteen, mihin matkustajat ovat menosssa.
Quote from: mannym on 04.03.2017, 18:09:42
Hyperloopissakin sen vaunun on mentävä sinne minne se menee, eli minne putki vie. Onko Hyperloop kehitystä verrattuna Junaan? Vai onko se teknologinen unelma? Itse käännyn vielä jälkimmäiseen, kun ensimmäistäkään toimivaa testipätkää ei ole olemassa eikä toimintaa ole mitenkään demonstroitu, muuten kuin mainospuheilla.
Lentokoneiden matkanopeus ei tule olemaan koskaan suurempi kuin se on nyt. Lisäksi on kaikenlaisia viiveitä, jolloin ihmiset odottelevat lähtöäkin vaikka kuinka kauan.
Video (https://www.youtube.com/watch?v=n1QEj09Pe6k)
Junat kehittyvät jonkin verran, mutta eivät niin paljon, kuin lähes tyhjiössä ajavat vaunut. Tyhjiövaunut ovat energiatehokkaita. Tässä vielä ensimmäinen video alusta asti:
Video (https://www.youtube.com/watch?v=gyhWZHFbHP4)
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 18:27:06
Kyse on siitä, millainen järjestelmä rakennetaan. Esimerkiksi tällä videolla puhutaan pysähtymisestä halutulla asemalla: Video (https://www.youtube.com/watch?v=gyhWZHFbHP4&t=7m30s) Videolla on myös malli ilmalukosta. Vaunut parkkeeraavat ilmatiiviisiin oviin, ja matkustajat poistuvat vaunuista.
Kaksi putkea yksi molempiin suuntiin ei tarkoita, etteikö voisi olla asemia... Putkissa voi olla haaraumia.
Lippujen ostaminen etukäteen ei siis ole myyntivaltti vaan osoitus siitä, että voidaan tietää etukäteen, mihin matkustajat ovat menosssa.
Eli periaatteessa se on juna joka kulkee tyhjiöputkessa, tekniikan toimivuudesta ei ole todisteita ja jälleen kerran, selittelet pois ongelmia hypellä.
QuoteLentokoneiden matkanopeus ei tule olemaan koskaan suurempi kuin se on nyt. Lisäksi on kaikenlaisia viiveitä, jolloin ihmiset odottelevat lähtöäkin vaikka kuinka kauan.
Video (https://www.youtube.com/watch?v=n1QEj09Pe6k)
Junat kehittyvät jonkin verran, mutta eivät niin paljon, kuin lähes tyhjiössä ajavat vaunut. Tyhjiövaunut ovat energiatehokkaita. Tässä vielä ensimmäinen video alusta asti:
Video (https://www.youtube.com/watch?v=gyhWZHFbHP4)
Lentokoneiden matkanopeus on tällä hetkellä ihan riittävä, ja onhan noita hype konsepteja lentokonessakin esitetty, joissa nopeus nostetaan liki äänen nopeuteen ja matka-ajat lyhenevät. Ne kuten hyperloop ovat kuitenkin vielä toteutusta vailla.
Sitten on tuo, lähes tyhjiössä kulkevat vaunut kehittyvät enemmän kuin junat. Kun koko hyperloop järjestelmä perustuu junaan niin silloin Juna kehittyy. Lähes tyhjiössä ajavat vaunut eivät myöskään kehity, ainakaan huomattavasti junia enempää, kun vieläkään ei konseptia kummempaa lähes tyhjiössä ajavaa vaunua ole olemassa.
Todellisuus vs utopia. Hyperloop on vieläkin vahvasti utopiaa, eikä sitä pysty selittämään pois sillä että "se riippu millaiseksi se rakennetaan, se kehittyy koko ajan" jne... Jos se ei todistetusti toimi se ei ole minkään arvoinen. jos se toimii niin katsotaan sitten. Energiatehokkuudesta puhuttaessa on myös se osoitettava toteen. Mulla on autotallissa auto joka kiihtyy nollasta sataan 2 sekunnissa, siihen mahtuu 20 henkeä ja 10 tonnia tavaraa, se kulkee 800km/h ja kuluttaa 0,5 litraa bensiiniä per 100km. On on, ihan yhtä varmasti kuin hyperloop tällä hetkellä toimii kaikilla niillä utopistisilla tavoilla joita esitelty on mutta joita ei ole kyetty todistettavasti, kouriituntuvilla todisteilla osoittamaan. Tai edes vuoden päästä.
Quote from: mannym on 04.03.2017, 18:40:00
Lentokoneiden matkanopeus on tällä hetkellä ihan riittävä, ja onhan noita hype konsepteja lentokonessakin esitetty, joissa nopeus nostetaan liki äänen nopeuteen ja matka-ajat lyhenevät. Ne kuten hyperloop ovat kuitenkin vielä toteutusta vailla.
Tarkoitus Hyperloopissa onkin nostaa nopeus suuremmaksi kuin lentokoneilla. Lentokoneet eivät voi lentää kunnolla nopeammin kuin alle 1000 km/h, koska sitten polttoaineen kulutus nousee. Hyperloopissa taas on se lähes tyhjiö -putki! Lentokoneiden osalta asia oli sitten siinä. Ei pysty parempaan, koska turbulenssi. Hyperloopin osalta voidaan rakentaa putket. Ei turbulenssia. Lisäksi ei tarvitse lentää vaan voidaan käyttää magneettia. Siis sähköä. Jossain vaiheessa myöskin öljy hupenee.
Tämän videon mukaan vaunussa olisi akulla toimiva moottori. Junia varten taas pitäisi olla suuremmat infrastruktuurit, jotka täytyisi rakentaa:
Video (https://www.youtube.com/watch?v=vbtNrpkHmpA)
Quote from: mannym on 04.03.2017, 18:40:00
Sitten on tuo, lähes tyhjiössä kulkevat vaunut kehittyvät enemmän kuin junat. Kun koko hyperloop järjestelmä perustuu junaan niin silloin Juna kehittyy. Lähes tyhjiössä ajavat vaunut eivät myöskään kehity, ainakaan huomattavasti junia enempää, kun vieläkään ei konseptia kummempaa lähes tyhjiössä ajavaa vaunua ole olemassa.
Ei Hyperloop-järjestelmä perustu junaan vaan irrallisiin vaunuihin lähes tyhjiö -putkissa. Ja tätä voidaan kehittää. Junat sen sijaan -> turbulenssi. Ja lehdet radalla.
Quote from: mannym on 04.03.2017, 18:40:00
Todellisuus vs utopia. Hyperloop on vieläkin vahvasti utopiaa, eikä sitä pysty selittämään pois sillä että "se riippu millaiseksi se rakennetaan, se kehittyy koko ajan" jne... Jos se ei todistetusti toimi se ei ole minkään arvoinen. jos se toimii niin katsotaan sitten. Energiatehokkuudesta puhuttaessa on myös se osoitettava toteen. Mulla on autotallissa auto joka kiihtyy nollasta sataan 2 sekunnissa, siihen mahtuu 20 henkeä ja 10 tonnia tavaraa, se kulkee 800km/h ja kuluttaa 0,5 litraa bensiiniä per 100km. On on, ihan yhtä varmasti kuin hyperloop tällä hetkellä toimii kaikilla niillä utopistisilla tavoilla joita esitelty on mutta joita ei ole kyetty todistettavasti, kouriituntuvilla todisteilla osoittamaan. Tai edes vuoden päästä.
Mielikuvitusautosi on vain olkinukkesi siitä, että ihmeitä ei voi tapahtua. Hyperloop sen sijaan ei perustu ihmeeseen vaan lähes tyhjiö -putkeen. Lisäksi ei vaadi kovin kummoista ratkaisua tehdä putki, joka on y-muotoinen, siis haarautuva. Ja asemalla vaunut voivat parkkeerata lähes tyhjiö -huoneeseen, missä kiinnittyvät ilmatiiviisiin oviin. Eikä niiden ovien tarvitse olla täysin ilmatiiviitä, koska kyse ei ole täysin tyhjiöstä. Ilmapumput on jo keksitty, jne... eli ei mahdoton.
On myös ollut Hyperloop-kilpailu, missä pienemmässä putkessa ovat vaunut ajaneet. Ei ensimmäinen lentokonekaan kovin ihmeellinen ollut.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 18:27:06
Lentokoneiden matkanopeus ei tule olemaan koskaan suurempi kuin se on nyt. Lisäksi on kaikenlaisia viiveitä, jolloin ihmiset odottelevat lähtöäkin vaikka kuinka kauan.
Hyperloopin turvajärjestelyt olisivat niin massiiviset, että viiveet olisivat vähintään lentokentän luokkaa.
Kehotan selvittämään miten ihmiselle kävisi tyhjiössä ja sitten suhteuttamaan sen vaadittavaan turvallisuuteen.
Lyhyesti sanottuna tyhjiöön joutuminen eli vuoto vaunusta putken suuntaan johtaa välittömästi äärimmäiseen sukeltajantautiin. Tyhjiössä kaikki kehon nesteet kiehuvat eli menevät kuplivaksi kaasu-nesteseokseksi. Se tietää lähes välitöntä kuolemaa. Lentokoneiden paineenmenetys on aivan lastenleikkiä tyhjiöön verrattuna.
Jos tyhjiö putkeen tulee reikä ulkopuolelta, niin koko tyhjiö täyttyy siitä virtaavasta ilmasta, vedestä, maa-aineksesta ja mistä tahansa jota reikä imee sisäänsä. Samalla se putkeen tuleva tavara työntää edellään ne matkustajavaunut liiskaten ne putken päähän, elleivät murkaannu jo aiemmin törmätessään vastaantulevaan "seinämään".
Kaikki tuo pitäisi saa 110 %:n varmuudella estetty satojen kilometrien putkista, joissa olisi tuhansia saumoja ym. Miten edes lämpötilan vaihteluista johtuva lämpölaajentuminen saataisiin estettyä, kun osa putkesta olisi helteisellä mantereella ja loput kylmässä meressä tai talella päinvastoin. Entä terrorismin estäminen? Ei kukaan pysty koko putkea valvomaan, ja kun siihen saa reiän kohtuullisen pienellä räjähdemäärällä tai törmäämällä vaikka rekka-autolla. Seuraukset putkessa oleville olisivat edellä kerrotut.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 18:27:06
Junat kehittyvät jonkin verran, mutta eivät niin paljon, kuin lähes tyhjiössä ajavat vaunut. Tyhjiövaunut ovat energiatehokkaita.
Teoriassa kyllä, mutta paljonko energiaa syö sen tyhjiön aikaansaaminen ja ylläpito? Varsinkin kun järjestelmän pitää olla pvaljon varmempi kuin nykyisten lentokoneiden turvallisuuden.
In Finland we have this called "veronmaksajien rahat parempaan talteen". Siitä tässäkin on kyse. Kivaa pikku kehitystyötä ja puuhastelua veronmaksajien rahoilla, jonka ei ole edes tarkoitus toteutua.
Quote from: Oto Hascak on 04.03.2017, 19:09:09
In Finland we have this called "veronmaksajien rahat parempaan talteen". Siitä tässäkin on kyse. Kivaa pikku kehitystyötä ja puuhastelua veronmaksajien rahoilla, jonka ei ole edes tarkoitus toteutua.
Niin tai näin, onhan siitä hyvä tehdä ensin virallinen selvitys. Ei se ole mikään selvitys, jos joku netissä kirjoittelee epäuskoisesti asian suhteen. Käsittääkseni rakennustöitä ei olla vielä kuitenkaan aloittamassa vaan selvitetään.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 19:11:59
Niin tai näin, onhan siitä hyvä tehdä ensin virallinen selvitys.
Kenen rahoilla?
Quote from: Lalli IsoTalo on 04.03.2017, 19:12:51
Kenen rahoilla?
Virallinen selvitys maksetaan virallisista rahoista. Toki voit olla selvitystä vastaankin. Mistä näistä ikinä sitten päätetäänkin. Pitäisiköhän osallistua kunnan hallitukseen tms. kunta- tai muuhun politiikkaan. Mutta jos siitä tehdäänkin rata ja se menisi johonkin Intiaan, niin miten sitten suu pantaisiin?
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 19:25:00
Quote from: Lalli IsoTalo on 04.03.2017, 19:12:51
Kenen rahoilla?
Virallinen selvitys maksetaan virallisista rahoista.
Kuulosta melko
viralliselta termiltä.
Minunkin mieleni tekisi saada tukku virallista rahaa.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 19:11:59Niin tai näin, onhan siitä hyvä tehdä ensin virallinen selvitys. Ei se ole mikään selvitys, jos joku netissä kirjoittelee epäuskoisesti asian suhteen. Käsittääkseni rakennustöitä ei olla vielä kuitenkaan aloittamassa vaan selvitetään.
Muistatko vielä Helsinkiin puuhatun Guggenheimin? Niihin selvityksiin meni jokunen euro veronmaksajien rahoja ja oli aika hilkulla, että rahahanoja ei saatu sepposen selälleen uuden museon muodossa. Eli jos säästettäisiin jokunen euro ja todettaisiin, että tällä(kin) kertaa internetin skeptikot olivat oikeassa ja kyseessä on yksiselitteisesti rahareikä.
Toki Hyperloopin arvoisa väki voi firman omilla rahoilla selvityksiä tehdä just niin paljon kuin haluaa. Lienee sanomattakin selvää, että selvityksen lopputulosta arvioitaessa kannattaa vilkaista, että kuka homman tilasi ja maksoi.
Esitin huippunopean tyhjiöputkessa kulkevan junan - "supermetron" - rakentamista jo 1980-luvun alkupuolella kirjoittamassani omakustannekirjassa, jota jakelin toimittajille ja poliitikoille. Kirjaa painettiin 500 kappaletta. Supermetron tekninen idea oli sama kuin nykyisessä Superloopissa. Ehdotin sitä ympäristöä säästävänä vaihtoehtona järviä ylittäville pengerteille, joita tuolloin suunniteltiin, ja joita vastustin. Tässä kopio kirjan sivulta kohdista, jossa idea esitellään.
https://uppaa.fi/image/h6j
Pidin ajatusta supermetrosta hyvänä 35 vuotta sitten, enkä näe syytä muuttaa kantaani nyt, kun sitä suunnitellaan toteutettavaksi Superloopin nimellä.
Olisikohan tämän yllättävän innostuksen takana jonkinlainen koplaus Teslan akkutehdasprojektiin?
Quote from: Uuno Nuivanen on 04.03.2017, 19:28:47
Minunkin mieleni tekisi saada tukku virallista rahaa.
Eikö Kela-Gold -kortti olisi juuri sitä?
Sen verran vielä asian vierestä, että ei minulla ole pienintäkään tarvetta seisoa kehityksen tiellä ja vastustaa tätä innovaatiota vain vastustamisen ilosta. Toisin sanoen, jos Hyperloop haluaa rakentaa yksityisellä rahalla tällaisen matkustumuodon, niin kyllä minä olen valmis liputtamaan asian puolesta. Jos taas Hyperloop haluaa hankkeen toteuttaa minunkin rahoillani, niin kehoitan poliittisesti epäkorrektilla tavalla painumaan hankkeineen huisin v*ttuun. Ihan samaa sanoin myös Guggenheimista.
Quote from: punanuttu on 04.03.2017, 20:10:46
Quote from: Uuno Nuivanen on 04.03.2017, 19:28:47
Minunkin mieleni tekisi saada tukku virallista rahaa.
Eikö Kela-Gold -kortti olisi juuri sitä?
Se ei ainakaan olisi keltään pois...
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 18:27:06
Lentokoneiden matkanopeus ei tule olemaan koskaan suurempi kuin se on nyt. Lisäksi on kaikenlaisia viiveitä, jolloin ihmiset odottelevat lähtöäkin vaikka kuinka kauan.
Video (https://www.youtube.com/watch?v=n1QEj09Pe6k)
Tuossa taitaa olla virhe: turbofan-moottorissakin suurin osa työntövoimasta tulee propellista.
Tulevaisuudessa tulee varmasti matkustajakoneita, jotka ylittää tuon "transonic rangen", eli ne lentävät vähintään noin mach 1,5. Tällöin lentäminen on kohtuu ekonomista. Toki eivät välttämättä syrjäytä hitaampia koneita kokonaan.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 18:27:06Kyse on siitä, millainen järjestelmä rakennetaan. Esimerkiksi tällä videolla puhutaan pysähtymisestä halutulla asemalla: Video (https://www.youtube.com/watch?v=gyhWZHFbHP4&t=7m30s) Videolla on myös malli ilmalukosta. Vaunut parkkeeraavat ilmatiiviisiin oviin, ja matkustajat poistuvat vaunuista.
Kaksi putkea yksi molempiin suuntiin ei tarkoita, etteikö voisi olla asemia... Putkissa voi olla haaraumia.
Hyperloopin ongelma ei ole ettei sitä voisi rakentaa. Ongelma on, että millä tahansa järjellisellä hinnalla tällainen laitos on hengenvaarallinen.
Esimerkiksi asemien rakentamien matkalle, eli vaunujen pysäyttäminen, aiheuttaa valtavan turvallisuusriskin kun takaa tulee 800 km/h (230 m/s) kiitävä vaunu, joka antaa vain sekuntien turvaikkunan, jonka puitteissa vaunu pitää saada pois edestä jotta välttäisi kolareita.
Sitten on koko problematiikka vuodoilla, valtavien tyhjiöiden luomisella, hurjilla keskipakovoimilla (kaarissa), terrorismilla jne. jne.
QuoteLentokoneiden matkanopeus ei tule olemaan koskaan suurempi kuin se on nyt.
Tulee nousemaan, paljonkin. Moni konevalmistaja suunnittelee Concordelle seuraajaa. Kysyntää nopealle matkailulle olisi, mutta ongelma on lähinnä ylinopeuskoneiden ääniongelmat, joka estää niillä lentämisen maan päällä. Asiaa tutkitaan ja kehitellään.
Summa summarum:
Hyperloop koettelee fysiikan rajoja (maan päällä), joka tekee siitä rakenteellisesti huippuvaralliseen. Tämän tosiasia on täysin selvä hiemankin fysiikan perusteita ymmärtävälle.
Tämän myötä mitkään "selvitykset" eivät enää tuo mitään uutta pöytään. Selvitykset eivät pysty muuttamaan fysiikan lakeja, joka tarkoitta, että kaikki Hyperlooppia puoltavat selvitykset ovat joko suoria valheita tai rankasti alihinnoiteltuja toiveanalyyseja.
Yksityisellä rahalla voidaan toki selvittää mitä vaan, mutta veroaroja tähän hölynpölyyn ei pidä laittaa.
Pelottava värkki, mutta kokeilkoon toki se kuka maksaa omalla vastuullaan, kuten kuussakin käyntiä. Seuraan mielenkiinnolla.
Yksi pahimmista skenaarioista tuossa on jos tyhjiöputkeen tulee reikä tai repeämä jostain syystä.
Ilma syöksyy tällöin tulevaa junaa vastaan äänennopeudella, juna törmää kuin seinään. Hätätilanteissa evakuointi tyhjiöstä on vaikeaa.
Itse suosisin mieluummin ehkä jotain suprajohteista tai magneettista, vastaavaa nopeaa junaa, niillä taitaa päästä jo lähelle 500 km/h tai jotain eikä tarvita tyhjiötä eikä putkea. Kyllä mulle 500 km/h riittäisi.
Hypeluuppi-uutisia on kyllä hauska lukea. Tässä yksi viime kesältä.
Helsingistä Tukholmaan tunnissa 25 €:lla? – Hyperloop One -yhtiö esitteli suunnitelmansa 1000 km/h kulkevasta kapselijunasta (http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/helsingista-tukholmaan-tunnissa-25-lla-hyperloop-one-yhtio-esitteli-suunnitelmansa-1000-km-h-kulkevasta-kapselijunasta-6564037)
QuoteAlan Jamesin mukaan kapselien vuoroväli olisi parhaimmillaan jopa 10 sekuntia, vaikka yhteen sellaiseen mahtuisi vain joitain kymmeniä tai noin sata ihmistä.
Vuoroväliutopia on ihan mielipuolinen. Miten siihen noin 2,5 metriä halkaisijaltaan olevaan putkeen saadaan kapseli, johon mahtuu 100 ihmistä siten, että se vielä jotenkin mahtuisi kääntymään mutkissa?
QuoteAlan Jamesin mukaan Hyperloop olisi tarkoitettu nimenomaan tavallisten ihmisten matkustusmuodoksi, ja useimpien lippujen hinnat olisivat 17-25 euroa jopa välillä Helsinki-Tukholma. – Eikä tämä ole kaukaista tulevaisuutta.
Just joo :) Lähes ilmaisia Viron risteilyjen tapaan ne eivät ainkaan voisi olla, koska kukaan ei ehtisi ostaa minkäänlaisia verovapaita tuotteita matkalla.
QuoteParhaimmillaan ensimmäinen liikennekäyttöön tarkoitettu hyperloop-rata voisi olla valmis 2020 ja liikennöinti aloittaa 2021.
"Parhaimmillaan" eli parhaimmissa myyntiunelmissa. Länsimetron, 21 km, rakentaminen aloitettiin 2009 eli noin 8 vuotta sitten. 500 km hypeluuppi siis rakennettaisiin puolet lyhyemmässä ajassa, vaikka tarvittavia teknisiä ratkaisuja ei vielä edes ole olemassa.
Joko toimittajat ovat erittäin yksinkertaisia tai sitten heidät on ohjeistettu hankkeen mainospropagandan tuottamiseen.
Quote from: b_kansalainen on 04.03.2017, 21:45:23
Hypeluuppi-uutisia on kyllä hauska lukea. Tässä yksi viime kesältä.
Helsingistä Tukholmaan tunnissa 25 €:lla? – Hyperloop One -yhtiö esitteli suunnitelmansa 1000 km/h kulkevasta kapselijunasta (http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/helsingista-tukholmaan-tunnissa-25-lla-hyperloop-one-yhtio-esitteli-suunnitelmansa-1000-km-h-kulkevasta-kapselijunasta-6564037)
Nyt on sitten keksitty junalipulle hintakin. Kuulostaa sen verran edulliselta, että en voi muuta kuin kannattaa hanketta. 19 miljardin euron putki ja matkalipun hinta on 25 euroa. 800 miljoonan matkan jälkeen rakennuskulut on katettu. Korot ovat nollassa, joten niistä ei tule lisäkuluja, mutta jokunen työntekijäkin vaaditaan varmaan toimintaa pyörittämään. Mutta lasketaan nyt ilman niitä. Matkoja ei mitenkään 8 miljoonaa vuodessa tulisi tehtyä, mutta lasketaan nyt silti sen mukaan.
Todellisella optimismilla hanke maksaisi itsensä takaisin 100 vuodessa; realistisempien laskelmien mukaan 300-400 vuodessa -- jos joku nyt vuonna 2417 vielä junalla matkustaa, kun teleportitkin ovat olleet jo yli sata vuotta arkipäivää --. Kreikan valtiolainatkin ovat tähän vedätykseen verrattuna loistava sijoitus, jolla me tienataan.
Minäkun luulin Kataisen kaltaisen täysin laskutaidottoman tomppelin olevan harvinaisuus pääministerinä. Ei näytä olevan. Sipilä on jo ehtinyt osoittaa oman kyvyttömyytensä kaikkeen. Ei muuta kun nimi alle paperiin Juha. Hulluimmat valtionjohtajat pääsevät historiankirjoissa aina isommin esiin. Perinteisesti kulttuurikauden romahduksessa on ollut tapana rakentaa mahdollisimman isoja kivikasoja -- pyramideja --. Sitä suosisin tämänkin hankkeen sijaan. Putki todennäköisesti saadaan aikaan, mutta tyhjiötä ei, ja turhana makaava putki ruostuu puhki 50 vuodessa ja 100 vuoden päästä siitä ei ole jäljellä enää mitään. Hyvin tehty kivikasa kestää parhaimmillaan jopa vuosituhansia. Jos kivikasan katselusta veloitetaan 20 senttiä hengeltä, ja 100 000 henkeä vuodessa käy sitä katsomassa, niin 1000 vuodessa tuloja on 20 miljoonaa euroa. Sillä me tienattaisiin.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 18:58:39
Tarkoitus Hyperloopissa onkin nostaa nopeus suuremmaksi kuin lentokoneilla. Lentokoneet eivät voi lentää kunnolla nopeammin kuin alle 1000 km/h, koska sitten polttoaineen kulutus nousee. Hyperloopissa taas on se lähes tyhjiö -putki! Lentokoneiden osalta asia oli sitten siinä. Ei pysty parempaan, koska turbulenssi. Hyperloopin osalta voidaan rakentaa putket. Ei turbulenssia. Lisäksi ei tarvitse lentää vaan voidaan käyttää magneettia. Siis sähköä. Jossain vaiheessa myöskin öljy hupenee.
Tämän videon mukaan vaunussa olisi akulla toimiva moottori. Junia varten taas pitäisi olla suuremmat infrastruktuurit, jotka täytyisi rakentaa:
Video (https://www.youtube.com/watch?v=vbtNrpkHmpA)
Jos, ehkä, kenties, voidaan, tarkoitus. Lentokoneet kykenevät lentämään nopeammin kuin 1000km/h, polttoaineen kulutuksesta viis. Hyperloopissa taas on satojen kilometrien lähes tyhjiö, jonka aikaansaaminen pumpuilla syö energiaa valtavasti, yhdenkin vuodon hinta on huomattava, lisäksi on vaunuja jotka tarvitsevat energiaa liikkuakseen siinä putkessa. Mikä parasta kaikki aiotaan toteuttaa aurinkovoimalla. Tiedäthän että tavaroiden ja väen kuljettaminen perinteisen jo rakennetun juna infran puitteissa on huomattavasti halvempaa ja energiaa säästävämpää kuin hyperloopin askartelu. Varsinkaan kun siitä ei vieläkään ole mitään takeita toiminnasta.
QuoteEi Hyperloop-järjestelmä perustu junaan vaan irrallisiin vaunuihin lähes tyhjiö -putkissa. Ja tätä voidaan kehittää. Junat sen sijaan -> turbulenssi. Ja lehdet radalla.
Juna = rata jota pitkin juna kulkee. Juna perinteisesti on vielä muutakin kuin pelkkä veturi, joskin nykyisin se veturi onkin integroitu osaksi vaunua. Joten Hyperloop on veturi ympättynä vaunuun ja siten se on juna. Olet myös käyttämässä magneettia eli maglev junan tekniikkaa, joten hyperlooppisi on juna joka kulkee putkessa. Putkessa joka on teknisesti erittäin vaikea ja kallis rakennettava, jonka rakentaja ei ole antanut vieläkään toimivaa pätkää täydessä mittakaavassa esille.
QuoteMielikuvitusautosi on vain olkinukkesi siitä, että ihmeitä ei voi tapahtua. Hyperloop sen sijaan ei perustu ihmeeseen vaan lähes tyhjiö -putkeen. Lisäksi ei vaadi kovin kummoista ratkaisua tehdä putki, joka on y-muotoinen, siis haarautuva. Ja asemalla vaunut voivat parkkeerata lähes tyhjiö -huoneeseen, missä kiinnittyvät ilmatiiviisiin oviin. Eikä niiden ovien tarvitse olla täysin ilmatiiviitä, koska kyse ei ole täysin tyhjiöstä. Ilmapumput on jo keksitty, jne... eli ei mahdoton.
On myös ollut Hyperloop-kilpailu, missä pienemmässä putkessa ovat vaunut ajaneet. Ei ensimmäinen lentokonekaan kovin ihmeellinen ollut.
Mikä mielikuvitusauto, se on ihan yhtä todellinen kuin toimiva hyperloop. Kummastakaan ei ole mainospuheita enempää todisteita. Tosin voin kertoa että minun autoni vaihtaa väriä mielialani mukaan. Ajattele nyt tuota y putkeasi, joka tunnetaan tavanomaisesti putkimiesten keskuudessa Y-haarana. Kuinka tiukan Y haaran voit tehdä ilman että hyperloop vaunu törmää risteykseen kulkiessaan sen 1200 km/h? Lisäksi oviratkaisusi on varsin kummallinen, kun Hyperloopin designissa on vain yksi ovi ja se nousee pystyyn lokinsiipioven tavoin. Sekin vielä että sen oven on oltava tiivis. Golfpallon kokoinen reikä tyhjiössä riittää tuhoamaan sen lähes tyhjiön sillä niin pienestä reiästä virtaa valtavasti ilmaa.
Oletko muuten koskaan tehnyt tyhjiötä? Tai mikä on suurin kappale jonka olet saattanut lähes tyhjiöpaineeseen? Itsellä se on useamman kuution vetoinen kylmäkone, jonka tyhjiöiminen vaati useamman tunnin.
Ajatellaan 400km pitkä putki halkaisijaltaan 3 metriä ja tyhjiöidään se tai lähes, niin siinä tyhjiöinnissä palaa energiaa niin valtavasti että sitä ei helposti uskoisi. Lisäksi hyperlooppisi arvioksi on annettu 3360 matkustajaa tunnissa. Perinteinen nopea juna kykenee 12 000 matkustajaan tunnissa. Piruvie tavanomainen moottoritie kykenee 8000 matkustajaan tunnissa. Sen hintalapuksi on annettu opitimistinen 7 miljardia ja skeptikoiden muiden infra rakenteiden kustannusten perusteella luoma arvio onkin 100 miljardia.
Kunnes näytät minulle Hyperloopin joka toimii kuten ajattelet sen toimivan, niin saatan uskoa utopiaasi, siihen saakka ajelen autollani väriä vaihdellen.
Rinkeby - Itäkeskus, 19mrd. One-way., 1/2 tunnissa lisää osaajia hyperloopillinen.
Kuka sanoi, että kallista; tämähän on pohjoismaista sosiaalidemokratiaa hienoimmillaan.
"Yhtiö valmistelee hyperloop-teknologiaan perustuvan yhteyden rakentamista Helsingin ja Tukholman välille. Matka-aika Salon, Turun ja Ahvenanmaan kautta olisi yhtiön mukaan noin tunti".
En usko yhtiöön,enkä toteutukseen,luultavasti kohta on viritteillä jonkinlainen osake-anti Hyperloop Onelta.
Olen työni puolesta päivittäin tekemisissä ns. uusimman teknologian kanssa,tosin vain ohjelmisto puolella,mutuna voisin todeta,että se ei riitä,että kapseli putkessa kulkee 1000 kmh,jonkun on valvottava , kontrolloitava,suunniteltava ja ylläpidettävä järjestelmää,en ole huomannut ensimmäistäkään varteenotettavaa yritystä, joka ilmoittaa; no me tehdään softa.
Jos joku loop-visionääri on juuri päivittänyt ms-10:n läppäriinsä,niin siitä vaan pseudokoodia väsäämään.
ps. miksi Tukholmaan on ennätettävä tunnissa?, voihan sinne soittaakin.
Quote from: mannym on 04.03.2017, 23:32:46Ajattele nyt tuota y putkeasi, joka tunnetaan tavanomaisesti putkimiesten keskuudessa Y-haarana. Kuinka tiukan Y haaran voit tehdä ilman että hyperloop vaunu törmää risteykseen kulkiessaan sen 1200 km/h?
Teknisesti valveutuneille ihmisille tämä Hyperloop näyttäytyy lähes heti järjettömältä hankkeelta koska se sisältää niin monta show-stopperia, missä lukuisat pienet tekniset ongelmat muodostuvat valtaviksi esteiksi.
Maallikoille hanke kuitenkin vaikuttaa realistiselta koska teknisten ongelmien yksityiskohtia ei ymmärretä.
Tekniset ongelmat ovat kuitenkin valtavat. Suuret nopeudet ja tyhjiö tekee laitteesta rakenteellisesti huippuvaarallisen, missä oikeastaan mitään vikoja ei saisi esiintyä jottei koko laitos kirjaimellisesti räjähtäisi silmille.
Hyperloopiin sisältyy lisäksi eräs varsin hankala kaupallinen riski: Jos Hyperlooppiin kerran tulee vakava uhreja vaativa vika, kukaan ei enää koskaan uskalla matkustaa sillä.
Yksi onnettomuus lopettaisi siis Hyperloopin toiminnan samalla lailla kun Hindenburgin turma olennaisesti lopetti zeppeliinien aikakauden.
Tämä tarkoittaa, että rahoittajalla on valtava riski, missä kymmenien miljardien investointi voi mitätöityä yön yli jos laitos kokee yhdenkin turman.
En ymmärrä miksi tällaista älytöntä projektia edes vakavasti harkitaan ja rahoitetaan. Ilmeisesti Elon Muskin ympärillä pyörivä wunderkind hype riittää saaman hurahtaneet työntämään rahansa hankkeisiin, joiden epärealistisuus selviää 5 minuutin pohdiskelulla.
Quote from: Dredex on 04.03.2017, 13:13:20
Quote from: Jepulis on 11.08.2016, 15:17:03
Silti asiassa on vahvoja hypetyksen piirteitä. - - ensimmäisen suomalaisen rautatien aikoihin mutta rautatie-aikaan sen ainoa vaihtoehto oli kärripolku ja rautatie oli jo teknisesti todistettu mahdolliseksi ensimmäisenä päivänä liikuteltavan kokoisen höyrykoneen rakentamisesta. Nyt meillä on paljon vaihtoehtoja, eikä loopin toimivuudesta ole kuin pieniä viitteitä. - -
Mitä veikkaat valitsevatko ihmiset hyperloopin vai junan, jos matka on Helsingistä Turkuun? Hyperloop noin 10 min, juna noin 2 h.
Ennenkuin asiaa kannattaa edes pohtia lainkaan, täytyy hankkeiden olla edes etäisesti vertailukelpoisia. Nyt kysymys on muotoa, seurustelisitko mieluummin Scarlett Johanssonin kanssa kun vasemman villasukkasi. Varmaan aika moni tykkäis Scarletista mutta heidänkin osaltaan sukalle jää monta tyydyttävää vaihtoehtoa.
Tilanne on niin, että po. putkulan valmistuminen Suomeen vaatii vielä aika paljon tapahtumia reaalimaailmassa. Tässä ei ole tosiaan kyse siitä, että "valmis ihan kelpo hanke torpataan". Kyse on utopian vertailusta konkretiaan. Eikä vain konkretiaan vaan lisäksi on karsittu muut konkretiat ja myös lisää utopioita pois. On esimerkiksi teoriassa vertailukohdaksi mahdollista, että henkilöautoliikenne automatisoituu ja energian osalta muuntuu samaksi kuin putken, jossa - kuinkas muuten - on energiamuodoksi maalailtu mitä hurskauttavinta vaihtoehtoa.
Jo tuollaisen vaihtoehdon ottaminen pelipöydälle muuttaa koko tässä esitettyä putki-ideaa melkoisesti. Jos nykyautoilija nousee kärriinsä Kaarinassa juuri nyt tällä minuutilla, hän on tuurilla Espoossa perillä tunti ja 40 minuutin päästä ja mukaan saa akvaariokalat ja oman Scarletin. Vertaa kysymyksenasetteluasi tilanteeseen, missä henkilön kärri ajaa itsekseen saasteettomalla energialla noin puolitoistakertaisella nopeudella ja saat ylimääräisen matka-ajan vaikka pussailla matkustajaasi. Tässäkin on joitain ehken epärealistisia oletuksia mutta ei yhtään epärealistisempia kuin putkula. Saman havaitsisi Kaarinalainenkin viimeistään kun akvaariosta läikkyy Scarletin päälle metrojonossa.
Kysy otatko Miss Suomen vai Scarletin, niin siihen edes voi vastata. 10 minuuttia putkessa on sama kuin päivässä Marsiin Malmin lentokentältä. Toistaiseksi.
http://www.nationalreview.com/article/289686/getting-nowhere-very-fast-thomas-sowell
Quote from: Totti on 05.03.2017, 01:00:23
En ymmärrä miksi tällaista älytöntä projektia edes vakavasti harkitaan ja rahoitetaan...
On totta ettei matkustaminen eikä tavarankuljetus tuolla ole realistista. Tulee vähän SunnyCarCenter-fiilikset tästä, että joku tässäkin ehkä tarvii nyt yhteiskunnan rahaa omaan laadukkaampaan elämiseensä.
Ainoa kuviteltavissaoleva käyttö tuolle voisi oikein suunnattuna olla "raketinheittimenä". Ammus/tavarakontti kuhunkin putkeen, tyhjiöt eteen ja toisesta päästä raotetaan putken seinää, jolloin suuri ilmamassa syöksyy voimalla ammusta/konttia vasten ja työntää sen vauhdilla putkesta ulos. Silloinkin ongelmia riittää, eikä tuo ole oikein siihenkään realistinen ja tulisi lopulta tuhottoman kalliiksikin.
"Rail gun". Sopii guuglata. Ei tule näkymään Salossa. Tai vastaanottavana tietysti on nollaa suurempia todennäköisyyksiä.
Eikä ole pelkkää puhetta.
Ilmatiiviys normaalimaailman ja Hyperloop-järjestelmän välillä täytyy olla ehdoton. Se tarkoittaa että musli... terroristien ei pidä päästä lähelle kriittisiä kohtia asemilla pommeineen. Se taas tarkoittaa samanlaisia turvatarkastuksia kuin lentoasemilla. Asemalle saavuttava tuntia ennen lähtöä. Se on kuin lentokone maan alla, eikä niinkään juna. Missä hyöty?
Tämä on kallis ja teknisesti liki mahdoton saada turvalliseksi, joten ei tule tänne tai minnekkään. Teslakin kun tekee konkan niin tämä muuttuu entistä vaikeammaksi.
Quote from: Peltipaita on 05.03.2017, 04:58:47
...musli... terroristien ei pidä päästä lähelle kriittisiä kohtia asemilla pommeineen.
Asemalle saavuttava tuntia ennen lähtöä.
Kyllä. Jo tuo tekijä yksin kääntäisi edellä esittämäni kuvitteellisen Kaarinalaisen valitsemaan yksityisauton matkallaan Espooseen. 10 minuutinkaan teoreettinen matkaaika ei auta kun välissä on inhottu hikinen jonotus anaalitutkimuksineen.
Putken verrokki on kuitenkin junamatka. Ja ei tuollaista järjestelmää voitaisi koskaan pitää yllä vähemmän vilkkailla reiteillä, joten se vaatisi aina rinnalleen junia ja muita välineitä. Rajapinta ei voi olla saumaton, joten väistämättä matkustajan kannalta matkaaika ei ole 1:1 nopeampi putken tuottaman yhden välin siirtymän nopeutumisen kanssa. Esimerkin Kaarinalainen siirtyy ensin Turkuun, sieltä Helsinkiin, sieltä Espooseen. 3 nousua eri laitteisiin vastaan yhden kerran auton ovesta sisään. Muiden välineiden pitäisi liikahtaa viiden minuutin välein ja kulkea todella kovaa. Skenaario siltikin kallistuisi autolle.
Putken rahoitusidistä kaupataan poliitikoille ympäristöystävyydellä. Kärkiargumenttina on, että putki käyttäisi mm. aurinkoenergiaa. Kuvaavaa, katteeton lupaus toisen katteettoman pönkittämiseen. Mikä mahti sitten estää käyttämästä samoja "hurskaita" energiamuotoja muualla? Ei toki mikään mutta ihan sopivaa kun myydään tyhjiötä maksajille.
Hommaforumilla on toinenkin ketju Elon Muskin suurista ja mahtavista hankkeista. Ne kaikki liittyvät tavallaan toisiinsa ja muodostavat yhdessä sosialistisen tiedeunelman perusrakenteet. Laitan tähän ketjuun huomioksi toisen ketjun. Jos sitten näistä hankkeista joskus joku saa Suomen sosialistisen lehdistön ja valden huomiota, niin osataan yhdistää asioita.
Teslan Gigafactory Vaasaan -projekti (http://hommaforum.org/index.php/topic,118968.msg2623853.html#msg2623853)
Viimeisessä viestissä huomioin Muskin uusimman suurhankkeen: Kaikkien kattotiilien vaihtamisen aurinkopaneeleihin.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 05.03.2017, 10:36:31
Tämä on kallis ja teknisesti liki mahdoton saada turvalliseksi, joten ei tule tänne tai minnekkään. Teslakin kun tekee konkan niin tämä muuttuu entistä vaikeammaksi.
Hyperloop ja muut Elon Muskin far out ideat ovat etupäässä "baffle them with bullshit" teorian käyttämistä eli siitä faktasta että Tesla tekee tappiota joka autolla yritetään kääntää huomio jonnekin muualle.
Teslan halpis-auto tulee nostamaan tappioita entisestään per auto ja jossain vaiheessa rahoituksen saaminen markkinoilta vaikeutuu jolloin seuraa konkurssi.
Aurinko-katto idea perustuu muuten valtion tukiaisiin ja on ilman niitä tappiollinen.
Autothan ovat tappiollisia Teslalla huolimatta valtion tuista eli jos tuet loppuvat konkurssi iskee nopeammin.
Elon Musk toimii Trumpin neuvonantajana teknologiateollisuuden osalta ja tästä saanut kritiikkiä mutta kun Muskin koko bisnestä ei olisi lman valtion tukia niin pakko pysytellä lähellä valtaa...
Quote from: writer on 16.05.2017, 01:03:48
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 05.03.2017, 10:36:31
Tämä on kallis ja teknisesti liki mahdoton saada turvalliseksi, joten ei tule tänne tai minnekkään. Teslakin kun tekee konkan niin tämä muuttuu entistä vaikeammaksi.
Hyperloop ja muut Elon Muskin far out ideat ovat etupäässä "baffle them with bullshit" teorian käyttämistä eli siitä faktasta että Tesla tekee tappiota joka autolla yritetään kääntää huomio jonnekin muualle.
Teslan halpis-auto tulee nostamaan tappioita entisestään per auto ja jossain vaiheessa rahoituksen saaminen markkinoilta vaikeutuu jolloin seuraa konkurssi.
Aurinko-katto idea perustuu muuten valtion tukiaisiin ja on ilman niitä tappiollinen.
Autothan ovat tappiollisia Teslalla huolimatta valtion tuista eli jos tuet loppuvat konkurssi iskee nopeammin.
Elon Musk toimii Trumpin neuvonantajana teknologiateollisuuden osalta ja tästä saanut kritiikkiä mutta kun Muskin koko bisnestä ei olisi lman valtion tukia niin pakko pysytellä lähellä valtaa...
Moni tappiopesä tulee muuten kaatumaan teslan mukana. Esim.Twitterin olisi syytä olla voitollinen silloin kuin tesla menee konkurssiin.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 16.05.2017, 11:31:58
Quote from: writer on 16.05.2017, 01:03:48
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 05.03.2017, 10:36:31
Tämä on kallis ja teknisesti liki mahdoton saada turvalliseksi, joten ei tule tänne tai minnekkään. Teslakin kun tekee konkan niin tämä muuttuu entistä vaikeammaksi.
Hyperloop ja muut Elon Muskin far out ideat ovat etupäässä "baffle them with bullshit" teorian käyttämistä eli siitä faktasta että Tesla tekee tappiota joka autolla yritetään kääntää huomio jonnekin muualle.
Teslan halpis-auto tulee nostamaan tappioita entisestään per auto ja jossain vaiheessa rahoituksen saaminen markkinoilta vaikeutuu jolloin seuraa konkurssi.
Aurinko-katto idea perustuu muuten valtion tukiaisiin ja on ilman niitä tappiollinen.
Autothan ovat tappiollisia Teslalla huolimatta valtion tuista eli jos tuet loppuvat konkurssi iskee nopeammin.
Elon Musk toimii Trumpin neuvonantajana teknologiateollisuuden osalta ja tästä saanut kritiikkiä mutta kun Muskin koko bisnestä ei olisi lman valtion tukia niin pakko pysytellä lähellä valtaa...
Moni tappiopesä tulee muuten kaatumaan teslan mukana. Esim.Twitterin olisi syytä olla voitollinen silloin kuin tesla menee konkurssiin.
Tesla voi olla tappiollinen, bullshittiä ja sitä ja tätä, mutta mitäs jos laitetaan ennen paasaamista ne valtion tuet mittasuhteisiin?
Autoteollisuuden tukisaldoja vuoteen 2016 mennessä:
Tesla: tukia n. 2,4 miljardia, lainaa n. 500 miljoonaa.
Tuista noin puolet on veronalennuksia, jotka on sidottu 20 vuoden investointivelvoitteeseen Nevadassa.
Fiat/Chrysler: tukia n. 2,2 miljardia, lainaa 17,6 miljardia
General Motors: tukia n. 5,8 miljardia, lainaa 50,3 miljardia.
Ford: tukia n. 4 miljardia, lainaa 27,6 miljardia.
https://electrek.co/2016/11/25/tesla-subsidies-big-three-oil-industry/
Jos ei olisi Teslaa ilman tukia, niin eipä olisi ilman tukia jenkeissä nykyään näitä perinteisiä autonvalmistajiakaan.
Viimeisin tieto minulla on se, että Tesla on voitollinen.
http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/tesla-yllatti-teki-voittoa-ensimmaista-kertaa-kolmeen-vuoteen/6137794
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 16.05.2017, 11:31:58
Esim.Twitterin olisi syytä olla voitollinen silloin kuin tesla menee konkurssiin.
Twitterin toiseksi suurin omistaja ja päärahoittaja on saudiprinssi Alwaleed Bin Talal Bin Abdulaziz Alsaud. Hänelle -- kuten muillekin saudisheikeille -- valtion rahoilla tehdyn sähköautokehityksen konkurssiin meno tarkoittaisi omaisuuden arvon nousua. Teslan konkurssissa rahojaan menettäisivät pääasiassa Teslan suurhankkeiden takaajat. Toistaiseksi Suomessa ei vielä yhtään sellaista ole.
Jos Hyperloop tai akkutehdas perustetaan, niin Finnvera tai joku muu valtion instituutio takaisi sitä varten pankeista otetut lainat. Silloin hankkeen kaatuessa valtio joutuu maksamaan pankille velat takaisin. Teslan ei tarvitse edes mennä konkurssiin. Tesla voi toimia ainoastaan emoyhtiönä, joka myy teknologiaa, brändiä ja muuta tarpeellista paikallisesti perustetulle tytäryhtiölle; tällä tavalla suuryritykset toimivat jo nyt kaikkialla.
Finnveran luottomäärä on muuten lähes tuplaantunut lähivuosina yli 20 miljardien euron. Kun huonoja hankkeita ajetaan alas, alkaa valtiolla takaukset paukkua. Tosin niin kauan kun korot ovat alle nollassa, voi täysin konkurssikypsä yrityskin pyörittää liiketoimintaa pelkällä velanotolla. Amerikan keskuspankin korkojen nouseminen esimerkiksi viiteen prosenttiin tarkoittaisi välitöntä niskalaukausta koko Teslan yritysryppäälle.
Sosialistinero Elon Musk jatkaa #unelmointiaan. Enää ei edes meidän Suomen sosialistinen lehdistö jaksa kiinnostua tämän toverin kaikkia maailman tovereita yhdistävistä hankkeista. Joskus kun pitäisi olla sanojen lisäksi myös näytettävää. Pelkästään tarinoita #unelmista ja mielipideuutisia valttereista kirjoittamalla ei olemattomiin laskenut uskottavuus pääse nousemaan; sen tajuavat nyt jo toverit itsekin.
Uusin #unelma on hyperloop-rata Washington D.C.:n ja New Yorkin välillä. Järkikin sanoo, että jos molemmissa kaupungeissa asuu miljoonittain sosialisteja, niin mikä tahansa sosialismille edes etäisesti haiseva täytyy olla menestys. Minä en siihen usko; minä en usko edes sosialistien olevan niin tyhmiä, että astuvat vapaaehtoisesti peltipurkkiin, jonka pitäisi lentää tuhatta ja sataa tyhjiössä, ja jota ei sosialistien oppien mukaan edes kannata kokeilla pienessä mittakaavassa ennenkuin miljardien hanketta aletaan kasaamaan.
[tweet]888150676190232576[/tweet]
Aikaloikka tähän hetkeen
Suuren ja Mahtavan Elon Muskin seikkailut jatkuvat -- ja Suomen sosialistinen lehdistö toimii kuoropoikana --. Yle uutisoi taas jotain edistysaskeleita Hyperloopista. (https://yle.fi/uutiset/3-10038427) Uutisesta ei käy ilmi mitä, mutta mitä se haittaa, kun vain on hyvä #unelma elettävänä. Pörssiin pääseen ja siellä -14% alaspäin raketoineen -- ja ilman listausannin suorittaneen tahon tukiostoja suuremmankin tappion kärsineen -- Rovion "Mighty Eagle" on myös ollut otsikoissa asiaan liittyen. Tosin hän kutsuu hankettaan nykyään Tallinnan tunneliksi; hän ei enää liitä tarinaansa osaksi Hyperlooppia, vaan nyt on myyntipuheena kiinalaiset sijoittajat, jotka lupaavat miljardeja euroja, jos vain joku yksityinen taho -- eli Suomen valtio -- laittaisi ensin heidän tililleen muutamia satoja miljoonia euroja. Sunny Car Centerin kohdalla onnistui virkamiesten vedätys niin hyvin, ettei ole edes tyhmää yrittää näin selkeää kusetusta. Jotain silti "Mighty Eaglen" irtaantuminen kertoo. Olisiko Hyperloop sittenkin enemmän hypeä ja vähemmän rautatietä?
Kuluneena aikana Hyperlooppia kehittävä The Boring Company on saanut sentään paljon aikaan. Ensin se myi lippalakkeja hypestä tykkääville ja nyt on alkanut myymään liekinheittimiä (https://www.boringcompany.com/flamethrower). Liekinheittimiä ja rautatieverkkoja onkin nykyisen sosialistisen elvytyssuunnitelmatalouden mielestä loistava yhdistelmä, koska siinä näkyy selviä synergiaetuja; minä en näe, mutta en olekaan suunnitelmatalouden kannattajien kanssa samassa #unelmassa elävä visionääri. Joku myös voisi pitää liekinheittimien myymistä hyvänä sissimarkkinointina. Näin se onkin. Sillä saa huomiota jopa Hommaforumissa. Kysymys tietenkin on, mitä hyötyä rautatieverkkoja kaupustelevalle suunnittelutoimistolle on hompanssien huomiosta? Heidän pitäisi ennemmin tavoitella nuoria poliittisia kykyjä, jotka pääsevät jakamaan rahaa valden kirstusta. Persujen alamäestä johtuen täällä ei sellaisia enää ole.