Hyperloop - Bullshittiä piilaaksosta

[Kni]

Hankkeesta tulee mieleen Guggenheim.

[Kokoliha]

1) Astut teleportaation lähdekoppiin.
2) Sinut kopioidaan.
3) Sinusta luodaan kopio kohdekoppiin.
4) Kopiosi poistuu kohdekopista

12) Lähdekopin ovet avautuvat. Kopissa leijuu sähköinen haju.
13) "Määritä uusi teleportaation kohde."

Uskon vakaasti, että ainakin Suomessa ja Ruotsissa asiaan tunnetaan suurta mielenkiintoa. Nopea liikkuminen paikasta A paikkaan B on vain hämäystä. Todellinen tavoite on muualla.

Kuulin huhua, että prototyyppi on jo valmis ja pilottitestaus on ensi kesäkuussa Jyväskylässä, tarkemmin sanottuna aseman seudulla. Radan ylittävä kävelyputki on sattumoisin juuri tuolloin remontissa, mutta ei hätää: tilalle tarjotaan teleporttaus suoraan Paviljongin sisäänkäynnin viereen. Ruotsissa vastaava testaus alkaa SD:n puoluekokouksen pitopaikalla.

Laite toimii seuraavasti:
1) Nuiva kansallismielinen, kenties jopa semmoinen nationalisti, astuu lähdekopppiin.
2) Kohdekopista radan toisella puolella ja näköetäisyyden ulkopuolella astelee ulos Jani Toivolan habituksella ja Alexander Stubbin ajatusmaailmalla varustettu maailmankansalainen, valmiina osallistumaan puoluekokoukseen.
3) Lähdekopin ovet avautuvat. Koppi on tyhjentynyt. Seuraava nuiva sisään, hopihopi. Kokous alkaa kohta.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Äläkä sotke Teslaa tähän.

Teslan akkuja on kai tarkoitus käyttää sukkulan käyttövoimana putkessa. En tosin ymmärrä, miten sähkömoottorilla pyöritettävä propelli voi saada aikaiseksi työntövoiman lähes tyhjiössä, jossa ei ole ilmaa, jota työntää. Avaruusaluksetkin liikkuu rakettimoottoreilla eikä tuulettimilla.

Tesla äijän viritelmiä molemmat. Kun tesla katuu niin tämä hanke kaatuu lopullisesti.

[Dredex]

Teslan akkuja on kai tarkoitus käyttää sukkulan käyttövoimana putkessa. En tosin ymmärrä, miten sähkömoottorilla pyöritettävä propelli voi saada aikaiseksi työntövoiman lähes tyhjiössä, jossa ei ole ilmaa, jota työntää. Avaruusaluksetkin liikkuu rakettimoottoreilla eikä tuulettimilla.

Mutta tässä on siis eri firma kyseessä. Ja sähköpropellilla varmaan lähinnä siirretään vähäistä jäljellä olevaa ilmaa sukkulan edestä sukkulan taakse, mutta on myös muu keino liikkua eteenpäin.

Hyperloopin vaunu ei siis pysähdy jos ei ole pois jääviä, eli jo vaunussa istuvat periaatteessa päättävät tuleeko ketään kyytiin seuraavilta asemilta? Tuohan on totaalisen typerää.  Luotijuna ei ole sen vaarallisempi talvella kuin muutkaan junat, Japanilla on kokemusta näistä ja sielläkin on talvi uso tai älä. Miksi en sotkisi Teslaa tähän? Kun sen takana oleva Musk on myös tämän urpouden takana.

Joko muuten Hyperloop putkessa on huomioitu lämpötilan aiheuttamat muutokset teräksessä, eli putken piteneminen ja lyheneminen lämpötilan mukaan? Se kun vaikuttaa valtavasti eli oikeastaan Hyperlooppiin vaikuttaa sää siinä mihin muihinkin juniin.

Hyperloopin vaunut ovat irrallisia. Junan pitää pysähtyä kokonaan, jos yhdestäkin vaunusta jää porukkaa jollain asemalla. Ja koska vaunut ovat irrallisia, niin niitä voi myös lähettää matkaan useammin, eli ei ole pakko odottaa, että kello on esim. 15:00 ja sitten vasta kaikki lähtevät matkaan vaan ensin lähetetään ensin asemalle saapuneet, sitten seuraavat, jne...

Tesla tuottaa sähköautoja eikä sen menestys riipu Hyperloopin menestyksestä.

Lämpötilan aiheuttamat muutokset teräksessä pitää tietysti huomioida jotenkin. Ainakin sukkula tehtäisiin näköjään komposiittimateriaalista: http://compositesmanufacturingmagazine.com/2016/05/hyperloop-vibranium-carbon-fiber-composites/

[MW]

https://www.youtube.com/watch?v=ZDOI0cq6GZM Monorail.

[Uuno Nuivanen]

Hankkeesta tulee mieleen Guggenheim.

10 x Guggenheim. Tarkoitus on toki vain tienata fyrkkaa konsulttifirmoille, ja sitähän ilmeisesti on jo jaettu. Saatanan tunarit!   

[Lalli IsoTalo]

Mitä veikkaat valitsevatko ihmiset hyperloopin vai junan, jos matka on Helsingistä Turkuun? Hyperloop noin 10 min, juna noin 2 h.

Paitsi että matka Helsingin keskustasta lentoasemalle (jossa hyperhypetyksen pysäkki on) kestää tunnin ruuhka-aikaan.

[b_kansalainen]

Koska hypeluupissa kaikki tekniset, taloudelliset ja hallinnolliset esteet ovat voitettavissa, niin se tietysti alkaisi Helsingissä rautatieaseman metroasemalta. Lähijunasta tai metrovaunusta vain pikaisesti hypähdeltäisiin putkisukkulaan.  Vaihdon aikana iltapäivälehti kainaloon ja jäätelötötterö käteen. Jäätelöä ei tosin ehdi syödä ennen kuin sukkula on jo Turussa.

[Skeptikko]

Toivon hartaasti, että Suomi ei mene hassaamaan suuria määriä rahoja tällaiseen erittäin kokeelliseen hankkeeseen, josta ei ole näyttää mitään järkevää protyyppiä, josta voisi todellista toimivuutta ja ennen kaikkea todellisia rakennuskustannuksia arvioida. On erittäin hyvät syyt uskoa, että on erittäin vaikeaa, ellei suorastaan mahdotonta saada rakennuskustannuksia niin alas, että tästä tulisi mitenkään kannattavaa. Ja jo sitä ennen pitäisi rakentaa edes toimiva prototyyppi tällaisesta.

[mannym]

Hyperloopin vaunut ovat irrallisia. Junan pitää pysähtyä kokonaan, jos yhdestäkin vaunusta jää porukkaa jollain asemalla. Ja koska vaunut ovat irrallisia, niin niitä voi myös lähettää matkaan useammin, eli ei ole pakko odottaa, että kello on esim. 15:00 ja sitten vasta kaikki lähtevät matkaan vaan ensin lähetetään ensin asemalle saapuneet, sitten seuraavat, jne...

Tesla tuottaa sähköautoja eikä sen menestys riipu Hyperloopin menestyksestä.

Lämpötilan aiheuttamat muutokset teräksessä pitää tietysti huomioida jotenkin. Ainakin sukkula tehtäisiin näköjään komposiittimateriaalista: http://compositesmanufacturingmagazine.com/2016/05/hyperloop-vibranium-carbon-fiber-composites/

Käydään kohta kohdalta läpi. Hyperloop on tyhjiöity tai lähes tyhjiöity putki, johon laukaistaan vaunuja, joiden on kuitenkin pysähdyttävä joka asemalla. Ne asemat eivät ole tyhjiöityjä sillä vaunuun nouseminen on melko tympeää jos ei kykene hengittämään.

Sitten jos ammut vaunun 5 minuutin välein ja se pysähtyy asemalla ollen siellä muutaman minuutin ennen kuin lähtee uudelleen liikenteeseen, niin väkimäärän kannalta sillä ei ole oleellista merkitystä lähteekö yksi juna joka kuljettaa 1000 henkeä kerrallaan tunnissa, tai 12 vaunua joiden yhteenlaskettu kapasiteetti olisi tuo 1000 henkeä.

Syy miksi junia ei ajeta jatkuvasti pätkinä on se ettei se ole järkevää. Kun nykyinen junan veturi kykenee vetämään perässään useamman vaunun kuin vain yhden niin on sulaa hulluutta ajaa niitä pätkinä. Saataisiinhan junatkin kulkemaan vähän väliä, mutta se vaatii sen verran kalustoa ettei se ole järkevää, jos harvemmalla vuorovälillä saadaan kuitenkin sama ihmismäärä liikkumaan kuin tiuhemmalla.

Tesla kun pätkäisee itsensä konkurssiin, niin Hyperloopin akut jäävät saamatta, solarcity sidos puretaan jne... Se ei ole niin triviaalia kuin ajattelisi.

[Uuno Nuivanen]

Toivon hartaasti, että Suomi ei mene hassaamaan suuria määriä rahoja tällaiseen erittäin kokeelliseen hankkeeseen, josta ei ole näyttää mitään järkevää protyyppiä, josta voisi todellista toimivuutta ja ennen kaikkea todellisia rakennuskustannuksia arvioida. On erittäin hyvät syyt uskoa, että on erittäin vaikeaa, ellei suorastaan mahdotonta saada rakennuskustannuksia niin alas, että tästä tulisi mitenkään kannattavaa. Ja jo sitä ennen pitäisi rakentaa edes toimiva prototyyppi tällaisesta.

Berneriläisessä katsannossa tuossahan on koossa kaikki kärkihankkeen ainekset. Me tienataan tällä!

[b_kansalainen]

Odottelen edelleen niitä 50/60-luvulla visioituja lentoautoja, liikkuvia jalkakäytäviä ymv. Niiden olisi pitänyt olla jo jokapäiväisessä käytössä vuosituhannen alusta lähtien. Dick Tracy -sarjakuvan ranneviestimet sentään ovat jo todellisuutta älykellojen muodossa.

[Dredex]

Käydään kohta kohdalta läpi. Hyperloop on tyhjiöity tai lähes tyhjiöity putki, johon laukaistaan vaunuja, joiden on kuitenkin pysähdyttävä joka asemalla. Ne asemat eivät ole tyhjiöityjä sillä vaunuun nouseminen on melko tympeää jos ei kykene hengittämään.

Asemilla voi olla ilmalukot. Jos vaunu ei pysähdy asemalla, se menee ohitse eri putkea.

- - Tesla kun pätkäisee itsensä konkurssiin, niin Hyperloopin akut jäävät saamatta, solarcity sidos puretaan jne... Se ei ole niin triviaalia kuin ajattelisi.

Tesla ei ole menossa konkurssiin, koska sai rahoituksensa kuntoon. Ja jos Hyperloop ostaa akkuja, niin akuille olisi enemmän tilausta. Eli Hyperloop lähinnä vahvistaisi Teslaa, ei heikentäisi.

[Impi Waara]

Alkaa olla Ruotsi siinä tilassa, että sinne ei halua kukaan vapaaehtoisesti tai edes pienellä pakolla matkustaa.

Näitä hemmetin hukkaputkihankkeita syntyy aina vaan lisää. Yksi kun saadaan haudattua, on jo pari uutta vireillä. Hullu maailma 

[b_kansalainen]

TEKES on myöntänyt Salon kaupungille 95.000 euroa vuonna 2016 (toimiala: julkinen yleishallinto). Tarkempi käyttötarkoitus ei selvinnyt avoimesta aineistosta. Ramboll Finland Oy on saanut tukea viimeksi vuonna 2015 (129.818 euroa). Se tuskin liittyy hypeluuppiin.

Hyperloop-testiradan toteuttamismahdollisuudet Salossa -hanke

Tavoite: Selvittää Hyperloop-testiradan ja innovaatiokeskittymän toteuttamismahdollisuuksia ja työllistämisvaikutuksia Salossa
Aikataulu: 18.10.2016 - 30.6.2017
Toteuttaja: Salon kaupunki
Rahoittaja: Tekes
Kustannusarvio: 190 000 euroa
Ulkoinen rahoitus: 95 000 euroa

Eli TEKESin raha 2016 oli summista päätellen nimenomaan tähän.

http://www.saloon.fi/sijoitumenesty/hyperloop/default.aspx

Tavoitteena työpaikat Saloon. Toteutuessaan testirata ja innovaatiokeskus toisivat Saloon uusia työpaikkoja sekä suoraan että välillisesti. Välillisten työpaikkojen arvioidaan syntyvän yrityksiin, jotka tuottaisivat palveluita ja tuotteita Hyperloop One:n tarpeisiin ja testiradan rakentamiseen Salossa ja myöhemmin ratojen rakentuessa ympäri maailmaa.

Ei ollut yllätys, että työllisyyttä tavoitellaan. Hienoa optimismia Eiköhän se mahdollinen tuotteiden valmistus kilpailuteta maailmanlaajuisesti kuten nyt jo Teslan akkujen valmistus.

[Khevonen]

Joskus luin jutun tunnelijunasta, jossa idea oli sama. Muistaakseni testijunaa alettiin rakentamaan jonnekin Itävaltaan tai Sveitsiin. Juna kulkisi siis tunnelissa, josta on imetty kaikki ilma ulos. Juna kulkisi magneettien päällä kuten maglev, mutta tyhjiössä. Silloin puhuttiin jostain 700 kmh nopeuksista. Samassa jutussa oli tulevaisuuden suunnitelmia, että juna voisi kulkea Japanissa saarien välillä meressä.

Tästä hyperloopista en tiedä mitään.

[toumasho]

Hyperloopissa on "ideaa" kerrakseen, mutta taloudellisesti sitä ei pystytä saamaan kannattavaksi. Eli sellaisen rakentajan pitää varautua samoihin voittomarginaaleihin mitä vesi- ja viemäriverkon ylläpito tuottaa.  Jos rahaa jollakin on, niin rakentakoot sellaisen, ei ole köyhien juttu. Teknisesti ei ole esteitä tehdä sitä valmiiksi asti.

Kuten kaikessa muussa liikenteessä ja oleskelussa missä tahansa tällä planeetalla Hyperloopissa on oma riski- ja onnettomuuspotentiaalinsa. Jotkut ottavat riskin autoilusta, toiset lentämisestä, joten aivan varmasti matkustajia löytyy myös Hyperlooppiin. Ajansäästö varmasti heillä suurin syy kyseisen matkustustavan valintaan.

Spinoff-potentiaali, mistä täällä ei ole vielä keskustelu ollenkaan, on Hyperloopin kaltaisen tyhjiö-maglev -radan käyttö avaruuden valloitukseen. Ideaa on jo suunniteltu pitkälle, lyhykäisyydessään se menee näin:

- Tarvitaan joko riittävän pitkä tai ympyrämuotoinen liki-tyhjiö -rata johon pakattu avaruusalus on samalla Maglev-radan "roottori" (eli liikkuva osa).
- Kiihdytetään avaruusalus radan sisällä pakonopeuteen tai sen yli (8200m/s)
- Ripustetaan radan toinen pää ensin maasta tuettuna, sitten helium/vety täytteisillä ultrakevyillä rakenteilla avaruuden rajalle
- Avaruusalus poistuu matalalle kiertoradalle tyhjiöradan 100km korkeudessa (paine siellä sama mikä "tyhjiöputkessa", eli 0.032 Pa)

Ylläoleva ei tosiaan ole välttämättä ihmis-yhteensopiva, ainakaan heti alkuun. Tuollaisella Maglev-tyhjiörata -avaruusjunalla saataisiin kuitenkin melko iisisti tärkeää materiaalia kiertoradalle pilkkahintaan. Maanpintaa riittää monessa paikkaa 6-8km korkeuteen, ja osaamme jo nyt rakentaa vähintään kilometrin korkuisia taloja. Todennäköisesti ensimmäiset 10km ilmakehää rata olisi maanpinnan varassa, siitä eteenpäin se kelluisi noiden helium- tai vetyponttoonien varassa, nanoputki-langoin maahan sidottuna. Tällä saataisiin $€/kg hinta todennäköisesti 1/1000 nykyisestä riippuen toki siitä, minkälaisella takaisinmaksuajalla projekti tehdään. Hintalappu -arvion jonka näin oli kahdeksan ja kahdenkymmenenviiden miljardin dollarin kieppeillä.

tl;dr Muskilla on taka-ajatus tässä joka liittyy Space-X:n toimintaan.

[mannym]

Asemilla voi olla ilmalukot. Jos vaunu ei pysähdy asemalla, se menee ohitse eri putkea.

Miksi se vaunu ei pysähtyisi asemalla? Mitä virkaa asemalla on jos vaunut kiitävät ohitse? Lisäksi ilmalukko ja vielä vaunun kokoinen tai no kaksi per putki eli käytännössä neljä. Varmaan pirun vikkelää ajaa vaunu ilmalukkoon, murtaa tyhjiö ajaa vaunu sitten asemalle ja sitten taas ilmalukon ja tyhjiöinnin kautta takaisin putkeen. Se on varmasti myös pirun helppoa rakentaa putkivaihde jossa tyhiiö pysyy jotta vaunu joka kulkee liki äänen nopeudella kykenee turvallisesti väistämään asemaa.

Tesla ei ole menossa konkurssiin, koska sai rahoituksensa kuntoon. Ja jos Hyperloop ostaa akkuja, niin akuille olisi enemmän tilausta. Eli Hyperloop lähinnä vahvistaisi Teslaa, ei heikentäisi.

Tällä hetkellä Teslalla on akuutti käteisen tarve. Tarttis joko myydä lisää osakkeita ja siten rapauttaa edellisten arvoa, ottaa lisää lainaa jota ei oikeastaan ole saatavissa. Sitten pitäisi vielä toimittaa ennakkotilatut autot jotka on jo maksettu mutta mitä ei ole valmistettu.

Joo o. Muuten Teslan rahoitustilanne tuli julki torstaina ja se on vieläkin auki.

[b_kansalainen]

Tämä linkki oli Salon kaupungin hankesivulla:
http://www.tiedetuubi.fi/tekniikka/olisiko-hyperloop-superjuna-turun-ja-tukholman-valilla-realistinen

Tänään aamulla MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa vierailleen tulevaisuudentutkija Risto Linturin mukaan esimerkiksi Helsingin ja Turun tai Tampereen välille tehty hyperloop maksaisi itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa, pessimistisestikin arvioiden 12 vuodessa.

Millähän meriiteillä IT-kouluttaja Risto Linturi on ylentänyt itsensä tulevaisuuden tutkijaksi? Futurologi? Astrologi? Tarkalleen ottaenhan tulevaisuutta ei voi tutkia, koska sitä ei ole vielä edes olemassa. Spekuloida voi ja kirjoittaa sci-fiä. Historian tutkimus sitten näyttää, osuiko arvaus/ennustus/fiktio oikeaan. Oliko Jules Verne oman aikansa tulevaisuudentutkija? Antoiko hän asiantuntijalausuntoja sen ajan teknologisiin hankkeisiin ja kuultiinko häntä rahoituspäätöksiä tehdessä? Tämä on nyt tätä aikaa, jolloin jokainen voi halutessaan esiintyä asiantuntijana ja tutkijana.

[Dredex]

Miksi se vaunu ei pysähtyisi asemalla? Mitä virkaa asemalla on jos vaunut kiitävät ohitse? Lisäksi ilmalukko ja vielä vaunun kokoinen tai no kaksi per putki eli käytännössä neljä. Varmaan pirun vikkelää ajaa vaunu ilmalukkoon, murtaa tyhjiö ajaa vaunu sitten asemalle ja sitten taas ilmalukon ja tyhjiöinnin kautta takaisin putkeen. Se on varmasti myös pirun helppoa rakentaa putkivaihde jossa tyhiiö pysyy jotta vaunu joka kulkee liki äänen nopeudella kykenee turvallisesti väistämään asemaa.

Eihän sen vaunun tarvitse pysähtyä väliasemalla, jos ketään ei jää pois kyydistä sillä asemalla eikä ole tulossa kyytiinkään. Junan vauhtia hidastaa myös se, että se pysähtyy kaikilla väliasemilla.

[b_kansalainen]

Tietääkö Hyperloop Onen amerikkalaislobbarit, kuinka vaikeata Suomessa oli saada pelkästään Helsinki-Turku-moottoritien maantietunnelin tekniikka toimimaan? Hypeluuppiin tarvittaisiin moninverroin monimutkaisempaa teknologiaa. Länsimetro vielä päälle lisämään uskoa suomalaiseen teknologiaosaamiseen.

EDIT

Länsimetron 21 kilometrin linjan rakennuskustannukset olivat syyskuussa 2016 arvioitu 1,186 miljardiksi. 0,056 miljardia euroa per kilometri. Helsinki-Tukholma -hypeluupin 500 km pitkän linjan kustannuksiksi on ilmoitettu 19 miljardia. 0,038 miljardia euroa per kilometri. Metrolinjoja on rakennettu yli sata vuotta. Hypeluupista vasta lyhyitä koeratoja. Pitäisikö oikeasti uskoa, että toistaiseksi ratkaisemattomia teknisiä ongelmia sisältävä hanke toteutuisi lähes puolet halvemmalla kuin hanke, jossa toteutuksen tiellä olevat tekniset ongelmat on ratkaisu jo aikoja sitten?

[Lalli IsoTalo]

Millähän meriiteillä IT-kouluttaja Risto Linturi on ylentänyt itsensä tulevaisuuden tutkijaksi?

Näin 23.11.2016 Linturin esityksen Solita Digitalist Thinkers Forumilla (09.00 KEYNOTE: 2020-luvun digitalisaatio haastaa yhteiskunnan kaikki rakenteet, Risto Linturi) joka oli kyllä erittäin hyvä.

Mitenkään en puolustele hänen hyperhypetyskantaansa.

[Kirjolohikäärme]

Miksi se vaunu ei pysähtyisi asemalla? Mitä virkaa asemalla on jos vaunut kiitävät ohitse?

Vinkki: pikajuna vs paikallisjuna.  Tai kaukoliikenteen linja-auto vs paikallisbussi.  Vertaa myöskin paikallisbussi joka pysähtyy vain jos joku on painanut nappia tai Valtteri on pysäkillä kättä heiluttamassa.  Pikavuorobusseissakin joskus lajitellaan väliasemille jäävät matkustajat eri busseihin.  Mitä tiheämmät vuorot sitä enemmän matkustajien optimointia voidaan tehdä.  Tietokone reitittää mielellään asiakkaat vaunuihin ja laskee miltä asemilta on ostettu lippuja minnekin.

Ehkä pitäisi ajatella vähemmän "juna" ja enemmän "joukko älykkäästi reititettyjä kimppatakseja".

[mannym]

Eihän sen vaunun tarvitse pysähtyä väliasemalla, jos ketään ei jää pois kyydistä sillä asemalla eikä ole tulossa kyytiinkään. Junan vauhtia hidastaa myös se, että se pysähtyy kaikilla väliasemilla.

Niin ja miksi se juna pysähtyy väliasemilla? Koska sen on päätetty tekevän niin. Hyperloop pysähtyy joka asemalla koska senkin päätetään tekevän niin. Se on niiden asemien tarkoitus että ne pirun värkit pysähtyvät niillä. Miten tuo "ei ketään jää kyydistä pois eikä ole tulossa kyytiin" käytännössä teknisesti toteutuu? niin että matkustajan on painettava "pysähdy seuraavalla" nappia ja asemalla on painettava kutsunappia? Sitten jos kumpaakaan ei ole painettu niin asemasta ohitse? Ei se ihan niin mene.

Jos Junalla on kaksi pysäkkiä ja se pysähtyy vain niillä se on tehokkaampi ja käytännöllisempi sekä paljon halvempi kuin hyperloop jolla on kaksi asemaa.

Tässä on edelleen kaksi järjestelmää vastakkain. Juna joka on kulkenut eri muodoissaan pari sataa vuotta, todettu luotettavaksi ja toimivaksi, jonka heikkoudet ja vahvuudet tunnetaan sekä tärkeintä kustannukset. Hyperloop, josta ei ole vielä prototyyppiä, ei ensiajoa, ei kustannustietoja, ei varmuutta toteutuksesta, ei teknistä julkitekoa, eli ei oikeastaan muuta kuin idea ja hype, jonka tekniset ongelmat joita julkistettujen tietojen perusteella on nostettu esille, selitetään pois selittämättä miten se tekninen ongelma ratkaistaan.

[sivullinen.]

Spinoff-potentiaali, mistä täällä ei ole vielä keskustelu ollenkaan, on Hyperloopin kaltaisen tyhjiö-maglev -radan käyttö avaruuden valloitukseen. Ideaa on jo suunniteltu pitkälle, lyhykäisyydessään se menee näin [...]

Olet sitten ihana tässä teknologiauskossasi. Minä muistan katselleeni havainnekuvia vanhalta hyvältä neuvostoajalta, jolloin tällaisia rakettiasemia oli tarkoitus tehdä jokaiseen Siperian pienempäänkin kaupunkiin. Silloin Neuvostoliitto oli vielä Suuri ja Mahtava, ja usko sosialismin kaikki esteet voittavaan kykyyn oli rajaton. Todellisuus ei koskaan päässyt sotkemaan hyvää unelmaa.

Sitä en käsitä, miksi Neuvostoliitto lopulta päätettiin lakkauttaa, koska sehän oli lähes paratiisi. Tämäkin hanke laitettiin vireille jo 1960-luvulla ja 1980-luvulla se oli edelleen yhtä korkealla korkeimman neuvoston asialistalla. Jos sosialismille olisi annettu tilaisuus, olisi voinut Siperia elää rakettiaikaa jo vuonna 1995. Miksi sitä tilaisuutta ei annettu?

Eurostoliitto on todellakin aikamme Neuvostoliitto, ja Suomi on euroopan Siperia. Mutta niin totta kuin on Neuvostoliiton hajoaminen, niin totta on oleva myös Eurostoliiton hajoaminen; ehkä jo tänä vuonna. Näistä kaiken järjen vastaisista hankkeista Eurostoliitto tullaan muistamaan. Historiankirjoissa kuuluu entisiä epäonnistujia muistella huumorilla ja pilkaten. Tämä hanke tulee niissä kirjoissa loistamaan ja tämä tullaan muistamaan vielä pitkään, vaikka hanke ei etenisi tästä pisteestä enää pistettäkään eteenpäin. Sipilän hallitus sai tahtomattaan tästä oman muistomerkkinsä tulevien sukupolvien mielissä.

[Dredex]

- - Juna joka on kulkenut eri muodoissaan pari sataa vuotta - -

Niin, mutta koko junan on mentävä sinne, minne se menee. Hyperloopissa voidaan osa vaunuista pysäyttää samalla kun muut eivät pysähdy. Hyperloopissa matkustaja voi etukäteen päättää, minne on menossa. Lisäksi lippuja voi ostaa asemalta. Ei sen välttämättä tarvitse toimia niin, että mennään kyytiin ja sitten vasta arvotaan kohde.

Eikä se, että juna on ollut olemassa, tarkoita, etteikö mitään edistystä pyrittäisi tekemään.

[mannym]

Miksi se vaunu ei pysähtyisi asemalla? Mitä virkaa asemalla on jos vaunut kiitävät ohitse?

Vinkki: pikajuna vs paikallisjuna.  Tai kaukoliikenteen linja-auto vs paikallisbussi.  Vertaa myöskin paikallisbussi joka pysähtyy vain jos joku on painanut nappia tai Valtteri on pysäkillä kättä heiluttamassa.  Pikavuorobusseissakin joskus lajitellaan väliasemille jäävät matkustajat eri busseihin.  Mitä tiheämmät vuorot sitä enemmän matkustajien optimointia voidaan tehdä.  Tietokone reitittää mielellään asiakkaat vaunuihin ja laskee miltä asemilta on ostettu lippuja minnekin.

Ehkä pitäisi ajatella vähemmän "juna" ja enemmän "joukko älykkäästi reititettyjä kimppatakseja".

Niin, hyperloop jolla on monia väliasemia vs juna jolla on monia väliasemia, sekä hyperloop jolla ei ole monia väliasemia vs juna jolla ei ole monia väliasemia. Paikallisbussi vertailu vähän ontuu, kun hyperloop joka kulkee väitetysti umpiputkessa äänen nopeudella, on vähän hankalampi pysäyttää asemalle jolla matkustaja heiluttelee kättä tai joku painaa nappia. Asemien välimatka myös asettaa rajoitteita yms. Tekninen toteutus ja sen yksityiskohdat kun ovat vielä kertomatta ja homma kulkee vain hypellä.

[Eino P. Keravalta]

Kyseessä taitaa olla hyperpoop.

[mannym]

- - Juna joka on kulkenut eri muodoissaan pari sataa vuotta - -

Niin, mutta koko junan on mentävä sinne, minne se menee. Hyperloopissa voidaan osa vaunuista pysäyttää samalla kun muut eivät pysähdy. Hyperloopissa matkustaja voi etukäteen päättää, minne on menossa. Lisäksi lippuja voi ostaa asemalta. Ei sen välttämättä tarvitse toimia niin, että mennään kyytiin ja sitten vasta arvotaan kohde.

Eikä se, että juna on ollut olemassa, tarkoita, etteikö mitään edistystä pyrittäisi tekemään.

Osaat varmaan osoittaa lähteen tuolle osa vaunuista pysäyttää ja muut eivät pysähdy? Varsinkin kun tähän saakka suunnitelmissa on esitetty vain kahta putkea, yksi molempiin suuntiin. Lisäksi Junassakin matkustaja voi etukäteen päättää minne on menossa, lippuja voi ostaa asemalta ja ajattele jopa internetistä etukäteen.

Hyperloopissakin sen vaunun on mentävä sinne minne se menee, eli minne putki vie. Onko Hyperloop kehitystä verrattuna Junaan? Vai onko se teknologinen unelma? Itse käännyn vielä jälkimmäiseen, kun ensimmäistäkään toimivaa testipätkää ei ole olemassa eikä toimintaa ole mitenkään demonstroitu, muuten kuin mainospuheilla.

[Uuno Nuivanen]

Tässä nyt vaan taas putsataan hölmöläisten rahoja parempiin taskuihin. Arvioni koko hankkeesta on..