2015-04-05 Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen (yhdistetty)

[Roope]

Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtajana työskentelevä SDP:n entinen puoluesihteeri Mikael Jungner ottaa voimakkain sanankääntein kantaa kiistaan työperäisestä maahanmuutosta.

Uusi Suomi: Huomio Anna Kontulan ja ay-pomojen riidasta: "Aika uskomatonta jos SAK edelleen jatkaa tuolla harhapolulla" 15.10.2017

Mikael Jungner
56 min ·
Rakennusliiton pomo haastaa Anna Kontulaa tiukoilla sanoilla. Aiheena työperäinen maahanmuutto.

Minulle tulee mieleen vuosituhannen alku. Viro liittyy EUn jäseneksi. SAKn aktiivit maalaavaat kauhukuvaa sadoista tuhansista virolaisista, jotka mullistavat Suomen työmarkkinat. SDP uskoo ja vaatii päähallituspuolueena erityiset lait pitääkseen virolaiset poissa Suomen työmarkkinoilta. Vaatimus menee läpi.

Muistan kommentoineeni tuota silloin sisäpiirissä. "Kiva. Kuulun nyt Suomen suurimpaan järjestäytyneeseen rasistiseen organisaatioon."

Jälkikäteen voi sanoa, että tuo kaikki perustui katteettomaan uhkailuun, väärään ajatteluun, ja oli vaikutuksiltaan yksi tämän vuosituhannen vahingollisimmista laeista. Se synnytti vuokratyömarkkinat ongelmineen, ohjasi virolaisia ammattilaisia muualle Eurooppaan töihin, edisti osaltaan Suomen taloudellista taantumista ja oli arvopohjaltaan väärä.

Aika uskomatonta jos kaiken tämän jälkeen SAK edelleen jatkaa tuolla harhapolulla. Toivottavasti ei. Totuus kun on nytkin lähempänä Anna Kontulan ja kumppaneiden ajattelua kuin Rakennusliiton pelottelua.

Se on totta, että saatavuusharkinnasta luopumisen vaikutukset eivät ole lyhyellä tähtäimellä dramaattiset puoleen eikä toiseen. Eivät ole Ruotsissakaan olleet. Mutta kuten Ruotsissa, seuraukset olisivat kantaväestön kannalta selvästi kielteisiä.

Suomen etu ei ole helpottaa subventoidun halpatyövoiman maahantuloa, etenkin kun sillä on seurauksia myös turvapaikanhaun houkuttelevuuden kannalta. Töitä voi nykyisinkin tulla etsimään vuodeksi tai pariksi turvapaikanhakijana, ja oleskeluluvan voisi lakimuutoksen jälkeen saada tai ostaa välittäjiltä, vaikka sitten velaksi.

Mitä taas tulee Jungnerin mainitsemaan SAK:n kauhukuvaan vuosituhannen alusta, että virolaiset mullistavat Suomen työmarkkinat, niin juuri näinhän on sittemmin käynyt. Tapahtunut myös osoitti, että huonosti harkittujen maahanmuuttopolitiikan muutosten mahdollistamien porsaanreikien tukkimiseen ei ole enää jälkikäteen halua. Miksi valvonta tiukkenisi saatavuusharkinnasta luopumisen jälkeen, kun tiukentamiseen ei ole löytynyt tahtoa tähänkään asti?

Saatavuusharkinnasta luopuminen ei suinkaan korjaisi entisiä virheitä vaan pahentaisi aiempia ja loisi uusia. Tarvitsee vain katsoa Ruotsissa tapahtunutta. Ja muuallahan vastaavaa järjestelmää ei jostain kumman syystä olekaan.

[writer]

Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtajana työskentelevä SDP:n entinen puoluesihteeri Mikael Jungner ottaa voimakkain sanankääntein kantaa kiistaan työperäisestä maahanmuutosta.

Uusi Suomi: Huomio Anna Kontulan ja ay-pomojen riidasta: "Aika uskomatonta jos SAK edelleen jatkaa tuolla harhapolulla" 15.10.2017

Mikael Jungner
56 min ·
Rakennusliiton pomo haastaa Anna Kontulaa tiukoilla sanoilla. Aiheena työperäinen maahanmuutto.

Minulle tulee mieleen vuosituhannen alku. Viro liittyy EUn jäseneksi. SAKn aktiivit maalaavaat kauhukuvaa sadoista tuhansista virolaisista, jotka mullistavat Suomen työmarkkinat. SDP uskoo ja vaatii päähallituspuolueena erityiset lait pitääkseen virolaiset poissa Suomen työmarkkinoilta. Vaatimus menee läpi.

Muistan kommentoineeni tuota silloin sisäpiirissä. "Kiva. Kuulun nyt Suomen suurimpaan järjestäytyneeseen rasistiseen organisaatioon."

Jälkikäteen voi sanoa, että tuo kaikki perustui katteettomaan uhkailuun, väärään ajatteluun, ja oli vaikutuksiltaan yksi tämän vuosituhannen vahingollisimmista laeista. Se synnytti vuokratyömarkkinat ongelmineen, ohjasi virolaisia ammattilaisia muualle Eurooppaan töihin, edisti osaltaan Suomen taloudellista taantumista ja oli arvopohjaltaan väärä.

Aika uskomatonta jos kaiken tämän jälkeen SAK edelleen jatkaa tuolla harhapolulla. Toivottavasti ei. Totuus kun on nytkin lähempänä Anna Kontulan ja kumppaneiden ajattelua kuin Rakennusliiton pelottelua.

Se on totta, että saatavuusharkinnasta luopumisen vaikutukset eivät ole lyhyellä tähtäimellä dramaattiset puoleen eikä toiseen. Eivät ole Ruotsissakaan olleet. Mutta kuten Ruotsissa, seuraukset olisivat kantaväestön kannalta selvästi kielteisiä.

Suomen etu ei ole helpottaa subventoidun halpatyövoiman maahantuloa, etenkin kun sillä on seurauksia myös turvapaikanhaun houkuttelevuuden kannalta. Töitä voi nykyisinkin tulla etsimään vuodeksi tai pariksi turvapaikanhakijana, ja oleskeluluvan voisi lakimuutoksen jälkeen saada tai ostaa välittäjiltä, vaikka sitten velaksi.

Mitä taas tulee Jungnerin mainitsemaan SAK:n kauhukuvaan vuosituhannen alusta, että virolaiset mullistavat Suomen työmarkkinat, niin juuri näinhän on sittemmin käynyt. Tapahtunut myös osoitti, että huonosti harkittujen maahanmuuttopolitiikan muutosten mahdollistamien porsaanreikien tukkimiseen ei ole enää jälkikäteen halua. Miksi valvonta tiukkenisi saatavuusharkinnasta luopumisen jälkeen, kun tiukentamiseen ei ole löytynyt tahtoa tähänkään asti?

Saatavuusharkinnasta luopuminen ei suinkaan korjaisi entisiä virheitä vaan pahentaisi aiempia ja loisi uusia. Tarvitsee vain katsoa Ruotsissa tapahtunutta. Ja muuallahan vastaavaa järjestelmää ei jostain kumman syystä olekaan.

Jungner on aivan pihalla niinkuin tavallisestikin.

Uhkakuvat virolaisista toteutuivat ja rakennuslalla palkat ovat laskeneet virolaisten myötä ja suuri osa työpaikoista on mennyt virolaisille ja muille EU-maiden kansalaisille ja suomalaiset nuoret ovat työttöminä tai paskaduuneissa sen sijaan että tekisivät hyvin palkattuja töitä rakennuksilla.
Lisäksi niitä pikkaisen juoppoja rakennusmiehiä jotka ennen olivat kaikki töissä ja dokailivat viikonloppuna on tyttöminä suuria määriä ja heidän tilallaan on duunissa virolainen.
.
Sitten ihmetellään poliitikoiden toimesta kun Suomessa ei synny lapsia vaikka siihen on selvä syy eli palkat ovat liian pienet suhteessa elinkustannuksiin vaikka olisi duunikin jotta voisi tehdä 2-3 lasta eli jää siihen yhteen lapseen tai sitten jäädään vasten tahtoa lapsettomiksi koska työtön duunari ei ole kovaa valuuttaa pariutumismarkkinoilla ja naiset valittavat että hyviä miehiä on liian vähän.
Jos olisi enemmän työpaikkoja suomalaisilla ja työpaikoista saisi parempaa palkkaa jolla voisi ostaa vaikkapa sen 3h+k tai 4h+k sen 2h+k sijaan niin ne jotka tekevät lapsia tekisivät sen toisen tai kolmannen ja sossuyksiöissä tällä hetkellä asuvatkin pääsisivät työpaikan myötä kiinni siihen 2h+k omistusasuntoon.
.
Vaikka välillä muuta höpötetään niin yleensä useimmat naiset katsovat että eivät lähde perhettä perustamaan kenenkään persaukisen kanssa.
-
Jungner on aivan diipadaapa hölöttäjä.

[ApuaHommmaan]

^ Kyllä tuo tietenkin tiedetään. Politiikkaan kuuluu vaan olennaisena osana selkeän ristiriidan kusettaminen joksikin muuksi. Mielikuvapelailu jossa saadaan ajettua haluttua asiaa, niin että samalla enemmistö kansasta saadaan pidettyä syvällä sumussa.

Tietenkin asia on niin, että jos maahan lappaa paljon halpaa heikkotaitoista työvoimaa se samalla syrjäyttää työpaikoilta kalliimpaa työvoimaa, sekä aiheuttaa erityyppisiä ongelmia ja kustannuksia muualle.

Kaikki tuo tiedetään ja on itsestään selvää, jolloin asiaa ajavat poliitikot tietenkin vääntävät keskustelun koskemaan keskustelua asiasta ei keskustelua.

Poliitikko arkkityyppinä on synonyymi narsistille / psykopaatille. Ei kannata koskaan luottaa ja koko ajan pitää katsoa pelin läpi realistin lasit silmillä.

[writer]

Nykyäänhän tarveharkinta koskee vain EU ULKOPUOLISIA tulijoita, eli sillä ei liene Suomalaisen duunarin kannalta mitään merkitystä.

Suomalaisen duunarin kannalta on aivan sama onko se huippuhalpa Erittäin Pätevä Ammattimies nimeltään Vitautas tai Kalev vaiko Ahmed tai Abdi.

Kyllä sillä on todella paljon merkitystä Suomalaisen duunarin kannalta poistuuko tarveharkinta kokonaan.

Nyt esim. ero palkoissa viron ja suomen välillä on pienentynyt niin että ammattimies saa virossakin jo kohtuullista palkkaa eli aivan matalapalkkatyöläisiä jotka suostuvat mihin vaan ja nielevät alihankkijoiden tekemät väärinkäytökset on vähemmän tulossa virosta ja siksi rakennusliikkeet haalivat nyt työntekijöitä EU-maista mm. Romaniasta ja Bulgariasta.
Isot rakennusliikkeet ja tilaajat tietenkin pesevät kätensä alihankkijoiden tekemistä sikailuista täysin.

Jos tarveharkinta poistuu kokonaan kaikilta aloilta ja koko Suomesta niin Venäjältä ja Ukrainasta on tulossa niin paljon työvoimaa esim. rakennusalalle että jokainen suomalainen duunari jää työttyömäksi jollei tee jatkossa työehtosopimuksen minimillä.

Julkisen mielipiteen tutkimuskeskuksen FOMin tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, minkälainen kuukausipalkka tekisi venäläiset onnellisiksi.

Suuri osa tyytyisi 50 000 ruplaan eli hieman yli 700 euroon kuukaudessa. Viime vuonna keskimääräinen kuukausipalkka Venäjällä oli noin 500 euroa.

FOMin tutkimuksesta selviää myös, että venäläiset pitävät 100 000 ruplaa eli reilut 1 400 euroa tienaavia maanmiehiään rikkaina.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201710132200458902_ul.shtml

Tarveharkinta pitää saada pidettyä voimassa. Nyt on kyse suomalaisten duunareiden elämästä jonka Vartiaisen johdolla kokoomus haluaa romauttaa täysin poistamalla tarveharkinnan ja keskustalaiset tukevat ja ajattelevat saavansa halpoja maatalouslomittajia ja vasemmistolaiset miettivät vain sitä että hylätyt turvapaikanhakijat saataisiin jäämään Suomeen.

[Kari Kinnunen]

Uhkakuvat virolaisista toteutuivat ja rakennuslalla palkat ovat laskeneet virolaisten myötä ja suuri osa työpaikoista on mennyt virolaisille ja muille EU-maiden kansalaisille ja suomalaiset nuoret ovat työttöminä tai paskaduuneissa sen sijaan että tekisivät hyvin palkattuja töitä rakennuksilla.
Lisäksi niitä pikkaisen juoppoja rakennusmiehiä jotka ennen olivat kaikki töissä ja dokailivat viikonloppuna on tyttöminä suuria määriä ja heidän tilallaan on duunissa virolainen.

Tämähän se on pikkumiihkalin ja vähän isompienkin miihkaleiden märkä uni. Tarkoituksena on luoda luokkayhteiskunta jossa duunari tekee almunsa eteen mitä mitä miihkalit haluaa.
Sehän on niin kamalan väärin jos ilman akakoomista koulutusta, ihan työtä tekemällä pystyy elättämään itsensä. Kyllä se niin on, että elintaso kuuluu akakoomikoille ja erityisesti jakkupukukalkkunoille kuten miihkalit.

[ApuaHommmaan]

Samaan aikaan tietenkään ei puhuta tarveharkinnan lopettamisesta vaikkapa kaavoituksessa, tai missään muussakaan, jossa puolueeseen kuuluvat pelaavat pikku loossiveljilleen miljoonat tileille.

[writer]

^ Kyllä tuo tietenkin tiedetään. Politiikkaan kuuluu vaan olennaisena osana selkeän ristiriidan kusettaminen joksikin muuksi. Mielikuvapelailu jossa saadaan ajettua haluttua asiaa, niin että samalla enemmistö kansasta saadaan pidettyä syvällä sumussa.

Tietenkin asia on niin, että jos maahan lappaa paljon halpaa heikkotaitoista työvoimaa se samalla syrjäyttää työpaikoilta kalliimpaa työvoimaa, sekä aiheuttaa erityyppisiä ongelmia ja kustannuksia muualle.

Kaikki tuo tiedetään ja on itsestään selvää, jolloin asiaa ajavat poliitikot tietenkin vääntävät keskustelun koskemaan keskustelua asiasta ei keskustelua.

Poliitikko arkkityyppinä on synonyymi narsistille / psykopaatille. Ei kannata koskaan luottaa ja koko ajan pitää katsoa pelin läpi realistin lasit silmillä.

Poliitikot eivät tiedä faktoista juuri mitään mihinkään asiaan liittyen.
Sanon tämän henkilönä joka on jutellut hyvin monen kansanedustajan kanssa ja kaverini on jutellut vielä useamman kanssa ja pitää 90% aivan typeryksinä.
Tämä ilmiö menee aivan ministeritasolle saakka eli ei tiedetä edes mitä kansainvälisissä sopimuksissa lukee ja mitä Suomen ulkomaalaislaissa lukee ja miten muut maat toimivat joten virkamiehet pyörittivät kaikkea niinkuin ideologisesti parhaaksi näkivät esim. syksyllä 2015.

Esim. tähän työvoiman tarveharkinnan poistoon liittyen en usko kansanedustajien edes lukeneen tutkimuksia joilla perustelevat tarveharkinnan poistoa koska jos olisivat ne lukeneet niin silloin heille olisi selvää että työvoiman tarveharkinnan poisto on huono asia.


Muutamalle avustajalle jutelleena sain vaikutelman että avustajat lukevat kansanedustajien puolesta tutkimuksia ja avustajien tasohan on hyvin kirjava eli siellä on avustajina henkilöitä joilla ei riitä minkäänlainen kompetenssi esim. talouteen liittyvien tutkimusten lukemiseen englanninkielisenä ja niiden tulkitsemiseen kansanedustajalle ja kansanedustajissa on paljon henkilöitä joilla ei ole myöskään kykyä lukea ja ymmärtää esim. 100-sivuisia taloudellisia tutkimuksia englanniksi joten korkeintaan executive summary on silmäilty pintapuolisesti ja sitten toimitaan tunteella ja keskitytään siihen mihin poliitikot yleensä keskittyvät äänestäjille kommunikointiin joka nykyään tarkoittaa facebookkiin ja twitteriin kirjoittelua.

Eli siis kansanedustajat ovat TÄYSIN erilaisten viestintätoimistojen ohjailtavissa ja ilmeisesti lobbaus tarveharkinnan poistamiseksi kokonaan on ollut voimakasta ja kansanedustajat ovat nyökytelleet lammasmaisesti.

[Kari Kinnunen]

Jos tarveharkinta poistuu kokonaan kaikilta aloilta ja koko Suomesta niin Venäjältä ja Ukrainasta on tulossa niin paljon työvoimaa esim. rakennusalalle että jokainen suomalainen duunari jää työttyömäksi jollei tee jatkossa työehtosopimuksen minimillä.

Hyvänen aika. Sehän tässä nimenomaan on tarkoituksena. Saada Suomalainen palkkataso kilpailukykyiseksi. Tarkoittaa sitä, että duunarin elintaso on tarkoitus romahduttaa.

Julkisen mielipiteen tutkimuskeskuksen FOMin tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, minkälainen kuukausipalkka tekisi venäläiset onnellisiksi.

Suuri osa tyytyisi 50 000 ruplaan eli hieman yli 700 euroon kuukaudessa. Viime vuonna keskimääräinen kuukausipalkka Venäjällä oli noin 500 euroa.

FOMin tutkimuksesta selviää myös, että venäläiset pitävät 100 000 ruplaa eli reilut 1 400 euroa tienaavia maanmiehiään rikkaina.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201710132200458902_ul.shtml

Niin, vastaa siis meikäläistä peruspäivärahaa. Jos se raha kerran riittää etuutena, niin tottahan se riittää palkaksikin. Tätä voi kysyä vaikka miihkaleilta tai vartiaisilta.

Tarveharkinta pitää saada pidettyä voimassa. Nyt on kyse suomalaisten duunareiden elämästä jonka Vartiaisen johdolla kokoomus haluaa romauttaa täysin poistamalla tarveharkinnan ja keskustalaiset tukevat ja ajattelevat saavansa halpoja maatalouslomittajia ja vasemmistolaiset miettivät vain sitä että hylätyt turvapaikanhakijat saataisiin jäämään Suomeen.

Niin sinun minun ja tehtaanmiesten mielestä. Vaan kansankunnan kaapinpäälle olemme ihan itse äänestäneet sipilöiviä orpoja jotka ovat asiasta erimieltä.
Voin hyvin kuvitella ns. korkeastikoulutettujen nauttivan makeasti duunarin ahdistuksesta ja kehuvan puolalaista remonttia hyväksi ja halvaksi.

[Ajattelija2008]

Tarveharkinnan poisto on äärioikeistolaista politiikkaa, jolla pyritään pudottamaan matalapalkka-alojen palkkoja. Nyt on se päivä nähty, että Erkki Tuomioja, Anna Kontula ja moni muu on liittynyt äärioikeistoon.

Oikeistolaisessa USA:ssa on tarveharkinta. Tosin siellä sitä kierretään päästämällä laittomia siirtolaisia maahan suurin joukoin. Suomessa äärioikeisto on keksinyt vastaavaksi keinoksi "turvapaikanhakijoiden" ottamisen.

[writer]

Anna Kontula esittää aivan höpöhöpö-väitteitä jotka ovat kaikkien faktojen vastaisia bloginsa kommenteissa vastatessaan kommentoijille:

http://annakontula.fi/2017/10/avoin-kirje-saklaisille-ay-johtajille/

Otan niistä muutaman talteen:

Anna sanoo:
14.10.2017 7:12 pm
Hei Pertti, pahoittelen tilannettasi. Mutta kuten olen useaan kertaan todennut, tämä lakiesitys ei juuri koske rakennusalaa eikä minkään mittarin mukaan lisää ulkomaisen työvoiman määrää rakennusalalla.

Anna sanoo:
14.10.2017 5:48 pm
Janne, nämä 20000 eivät siis ole saatavuusharkinnan poiston johdosta tulleita, vaan työluvallisten kokonaismäärä. Saatavuusharkinnan poisto ei kasvattanut merkittävästi kolmansista maista tulleiden määrää. Suomessa samansuuruinen vaikutus tarkoittaisi, että saatavuusharkinnan poisto toisi Suomen työmarkkinoille jokusen sataa uutta työntekijää. 2,5 miljoonan työmarkkinoilla luku on niin pieni, että sitä ei nää edes suurennuslasilla.

Eli esityksen EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnan poistamisesta tehnyt Vasemmistoliiton Anna Kontula siis uskoo ja väittää julkisesti että Rakennusalaan tarveharkinnan poistolla ei ole mitään vaikutusta (vaikka naapurimme venäjän keskipalkka on 500 euroa ja ukrainassa vielä paljon alempi ja vaikka molemmista maista tulisi innosta kiljuen vaikka 100 000 rakennusalan työntekijää rakentamaan  Suomeen aivan työehtosopimuksen minimillä jolloin kaikkien suomalaisten rakennusalan ihmisten palkat olisivat aivan työehtosopimuksen minimissä tai sitten he voisivat olla kortistossa työttöminä) ja Anna Kontula väittää että Suomeen tulee tarveharkinnan poiston myötä jokusen sataa uutta työntekijää. vaikka naapurimaassa Venäjällä siis ansaitaan keskimäärin 500 euroa kuussa ja pidetään 1400 euroa kuussa ansaitsevia rikkaina ja vaikka Ukrainassa palkat ovat vielä alemmat ja varmaankin noin 800 euroa kuussa ansaitseva on ukrainalaisen mittapuun mukaan rikas.

Tässä on siis lakialoitteen tekijän Vasemmistoliiton Anna Kontulan asiantuntemus ja ymmärrys asiasta ja kun miettii muita aloitteen tekijöitä eli Vihreiden Emma Karia, SDP:n  Tytti Tuppuraista, RKP:n Veronica Reh-Kiveä ja Kokoomuksen Juhana Vartiaista niin luulen että muidenkin asiantuntemus ja ymmärrys asiasta on Vasemmistoliiton Anna Kontulan tasoa poikkeuksena kokoomuksen Juhana Vartiainen joka haaveilee suomalaisten palkkojen romauttamisesta ja siitä että Suomen keskiluokka muuttuisi köyhälistöksi joka palvelee rikkainta 10% eli kokoomuksen Juhana Vartiainen kannattaa tarveharkinnan poistoa varmastikin koska näkee sen romahduttavan palkat ja murtavan duunari-keskiluokan ja vievän duunareiden ammattiliitoilta kaiken vallan pois.


Tässä koko blogi kommentteineen arkistona siltä varalta että Anna Kontula sen poistaa ja väittää myöhemmin että ei ole noita höpöhöpö väitteitään esittänyt:

http://archive.fo/AjoUX

[Alaric]

https://yle.fi/uutiset/3-9884594 (16.10.2017)

Nousukausi on tuonut Suomeen vain hieman työvoimaa Euroopan ulkopuolelta

Uudenmaan ely-keskuksen keväinen päätös rakennusalan saatavuusharkinnasta joustamisesta ei tuonut Euroopan ulkopuolelta työntekijäryntäystä. Keväällä ely-keskus linjasi, että rakennusalan saatavuusharkinnasta voidaan luopua tietyissä työtehtävissä. Uudellamaalla työlupahakemukset ovat olleet tänä vuonna noin 20 prosentin kasvussa.

Jotkut rakennusalan yritykset ovat rekrytoineet Eta-alueen ulkopuolelta linjauksen jälkeen, palveluesimies Kari Koivisto Uudenmaan TE-toimistosta sanoo. Hakemusmäärien kasvussa näkyvät myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, jotka ovat hakeneet oleskelulupaa työnteon perusteella.

Ely-keskus päivittää alueellisia linjauksia säännöllisesti. Kun linjausta käsitellään seuraavan kerran, työvoiman saatavuutta tarkastellaan hotelli- ja ravintola-alan osalta.

– Alalla näyttää olevan työttömiä, mutta työnantajien mukaan heillä on ollut vaikeuksia saada työntekijöitä näihin tehtäviin, Koivisto sanoo.

Hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioi, että talouskasvun käynnistyminen koko maassa on suurin syy työlupahakemusten määrän kasvuun, joka alkoi jo vuonna 2015. Alueellisesti saatavuusharkinnasta on joustettu toistuvasti, kun eri alat ovat kärsineet työvoimapulasta.

Ukrainalaisille eniten päätöksiä

Tammi–syyskuussa TE-toimistot ovat tehneet yli 6  100 työlupapäätöstä, joista myönteisiä tai osittain myönteisiä on ollut lähes 5  200. Koko viime vuonna TE-toimiston päätöksiä tehtiin lähes 8  200, joista ainakin osittain myönteisiä oli yli 7  000.

Alkuvuonna TE-toimistot ovat tehneet eniten työlupapäätöksiä ukrainalaisille hakijoille. Heitä on ollut yli 1  400. Venäläisille työlupapäätöksiä on tehty tammi–syyskuussa lähes 900.

TE-toimistot ovat käsitelleet yli 300 hakemusta myös Filippiineiltä, Vietnamista, Kiinasta ja Thaimaasta tulevilta hakijoilta.

Saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, että ennen työluvan myöntämistä viranomaisen on arvioitava, olisiko Suomessa jo saatavilla tähän tehtävään sopivaa työvoimaa.

Euroopan talousalueelta (Eta) tulevat työnhakijat eivät tarvitse Suomessa työlupaa.

[writer]

https://yle.fi/uutiset/3-9884594 (16.10.2017)

Nousukausi on tuonut Suomeen vain hieman työvoimaa Euroopan ulkopuolelta

Uudenmaan ely-keskuksen keväinen päätös rakennusalan saatavuusharkinnasta joustamisesta ei tuonut Euroopan ulkopuolelta työntekijäryntäystä. Keväällä ely-keskus linjasi, että rakennusalan saatavuusharkinnasta voidaan luopua tietyissä työtehtävissä. Uudellamaalla työlupahakemukset ovat olleet tänä vuonna noin 20 prosentin kasvussa.

Jotkut rakennusalan yritykset ovat rekrytoineet Eta-alueen ulkopuolelta linjauksen jälkeen, palveluesimies Kari Koivisto Uudenmaan TE-toimistosta sanoo. Hakemusmäärien kasvussa näkyvät myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, jotka ovat hakeneet oleskelulupaa työnteon perusteella.

Ely-keskus päivittää alueellisia linjauksia säännöllisesti. Kun linjausta käsitellään seuraavan kerran, työvoiman saatavuutta tarkastellaan hotelli- ja ravintola-alan osalta.

– Alalla näyttää olevan työttömiä, mutta työnantajien mukaan heillä on ollut vaikeuksia saada työntekijöitä näihin tehtäviin, Koivisto sanoo.

Hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioi, että talouskasvun käynnistyminen koko maassa on suurin syy työlupahakemusten määrän kasvuun, joka alkoi jo vuonna 2015. Alueellisesti saatavuusharkinnasta on joustettu toistuvasti, kun eri alat ovat kärsineet työvoimapulasta.

Ukrainalaisille eniten päätöksiä

Tammi–syyskuussa TE-toimistot ovat tehneet yli 6  100 työlupapäätöstä, joista myönteisiä tai osittain myönteisiä on ollut lähes 5  200. Koko viime vuonna TE-toimiston päätöksiä tehtiin lähes 8  200, joista ainakin osittain myönteisiä oli yli 7  000.

Alkuvuonna TE-toimistot ovat tehneet eniten työlupapäätöksiä ukrainalaisille hakijoille. Heitä on ollut yli 1  400. Venäläisille työlupapäätöksiä on tehty tammi–syyskuussa lähes 900.

TE-toimistot ovat käsitelleet yli 300 hakemusta myös Filippiineiltä, Vietnamista, Kiinasta ja Thaimaasta tulevilta hakijoilta.

Saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, että ennen työluvan myöntämistä viranomaisen on arvioitava, olisiko Suomessa jo saatavilla tähän tehtävään sopivaa työvoimaa.

Euroopan talousalueelta (Eta) tulevat työnhakijat eivät tarvitse Suomessa työlupaa.

Jokaiseen tai ainakin 90% noiden henkilöiden täyttämistä työpaikoista olisi löytynyt suomalainen työntekijä tai suomessa jo valmiiksi asuva maahanmuuttajataustainen työntekijä jos yritykset vain olisivat korottaneet palkkaa minkä maksavat työstä.

Nyt yritykset hinkuvat työvoimaa vain työehtosopimuksen minimillä ja kovapalkkaiset byrokraatit antavat siihen sitten poikkeuksia koko aloille.

Tarvehakintaan EI pitäisi tehdä mitään alakohtaisia poikkeuksia vaan tarveharkinta pitäisi olla aina voimassa.

Lisäksi nykyistä tarveharkinta-prosessia pitäisi muuttaa niin että työpaikka julistetaan ensin hakuun Suomessa ja sen on oltava pidemmän aikaa kuin nykyinen naurettavan lyhyt 10 päivää ja jos työntekijää ei löydy niin yrityksen on kokeiltava sama hakuprosessi 20% korkeammalla palkka-tarjouksella ja vasta jos 20% korkeammalla palkkatarjouksella ei löydy työvoimaa niin saisi tuoda EU:n ulkopuolelta.

Suomesta ja EU-maista löytyy työntekijät ihan kaikkiin työpaikkoihin kunhan vain palkkaus on kunnossa.

Erityisasiantuntijoita joilla hyvä noin 4000-5000 euron palkka tarveharkinta ei edes koske.

[Aimo Räkä]

Nyt olisi kulta lautasella tarjolla tilaisuus iskea kannatusta pois demareilta ja vasemmistolta ja saada osa tällä hetkellä nukkuvistakin heräämään palaamalla Soinin alkuperäiseen työväenpuolue ilman sosialismia sijoittumiseen puoluekentälle vastustamalla tarveharkinnan poistoa ja pitämällä tarveharkinta voimassa suomalaisten ja suomessa jo asuvien maahanmuuttajien työllistämiseksi

Työväenpuolue ilman sosialismia. Työväenpuolue ilman kapitalismia. Työväenpuolue.

[Vapautus]

Tarveharkintaan en suoraan ota kantaa, mutta en ymmärrä, miksi yrityksiä pitäisi pakottaa palkkaamaan suomalainen, jos yhtä hyvän ulkomaalaisen saa halvemmalla.

[Tabula Rasa]

Tarveharkintaan en suoraan ota kantaa, mutta en ymmärrä, miksi yrityksiä pitäisi pakottaa palkkaamaan suomalainen, jos yhtä hyvän ulkomaalaisen saa halvemmalla.

Miksi huolehtia oman kansan hyvinvoinnista kun halvemmallakin saa kansaa tekemään hommat? Siinäpä globalismin perusaakkonen. Se sitten että kun yhteiskunnallinen luottamus romahtaa niin halpa tuleekin yllättävän kalliiksi. Saati kun isommat firmat vievät leivän suusta ja sitten itketään globalismia kun osuu omaan nilkkaan kuten nyt vaikka marjafirmat jotka eivät enää tarvitse suomalaisia välikäsiä ollenkaan.

[Vapautus]

Miksi huolehtia oman kansan hyvinvoinnista kun halvemmallakin saa kansaa tekemään hommat?

Lähinnä mietityttää se, miksi se on juuri yrittäjän vastuu maksaa suomalaiselle työntekijälle enemmän sen sijaan, että työntekijä tyytyisi vähempään? Miksi yrittäjän tulee olla se hyväntekijä ja tinkiä omasta hyvinvoinnistaan työntekijän eduksi?

[Vapautus]

Ja miksi käyttää suomalaista yrittäjää kun kiinalainen tekee sen kolmanneksella taksoista?

En minä vain tiedä. Itse ostan sieltä, mistä saan halvimmalla. Jos joku haluaa omista rahoistaan maksaa ylimääräistä suomalaisen yrityksen palvelusta, ihan vapaasti.

[Vapautus]

kun sillä kiinalaisella on monopoli se palkkaa edelleenkin kiinalaisia sillä niitä riittää joka lähtöön

Jos suomalainen ei lähde samalla hinnalla Suomen metsiin kuin kiinalainen, on parempi, että suomalainen keskittyy tekemään sellaista työtä, jossa hän voittaa kiinalaisen. Antaa kiinalaisten poimia marjat, kunhan maksavat veronsa Suomeen.

[nimetönkeskustelija]

Noin muuten on kontulan postaukset aivan eeppisiä. Kun alkaa nurkka häämöttämään tämä lätkäisee tutkijakortin ja vetoaa tutkijan ja sosiologin statukseen sekä tilastoihin. Tilastot ne vasta ovatkin sellainen valkosipulinippu että siinä kavahtaa kamalinkin rasisti  Lisäksi hän lähtee vänkäämään ilmeisesti Ruotsissa ay-asioita hoitaneen kaverin kanssa ja vastaa kirkkain silmin että tämä on väärässä. Toinen kertoo niistä ongelmista joita konkreettisesti on työelämässä ulkomaisen työvoiman kanssa kokemuksesta! Mutta kun ei ole oikeaa tilastoa.

En koskaan ymmärtänyt Kontulan kaltaisten kohtuu fiksujen vassareiden ideologiaa. Miksi he haluavat pistää suomalaisen duunarin pään pölkylle tarjoamalla ns. "kapitalistille" kehitysmaiden massiivisen halpatyöreseptin, jolla saadaan joka tapauksessa duunarien palkat painettua alas. Eikö tämän pitäisi olla vasemmiston tai ammattiliittojen ideologian vastaista pahimmalla tavalla? Hehän kusevat omille kintuille tuhoamalla heitä tukevan suomalaisen työväestön.

Asiassa piilee kuitenkin vinha logiikka. Kontulan uskonto on marxismi. Hän on syntynyt kommunistiperheeseen ja koko suku on tulipunaisia. Heidän kaikki aatteensa ja toimintansa pohjaa marxilaiseen uskoon, jonka mukaan maiden rajat tulee kaataa ja työmies lyö kättä toisen kanssa ja kaikilla on ihanaa. Koska Kontula ajattelee marxistisen logiikan kautta, koko homma vaikuttaa täysin järkevältä. Samalla tavalla ajattelee kaikki vasemmistoälyköt. Heidän logiikantajussaan ei ole mitään vikaa. Ongelma on vaan siinä, että se teoria/usko johon he uskovat on pohjimmiltaan täysin utopistinen ja toimimaton. Eihän se toiminut koskaan missään. Marxsismi johti surkeaan köyhyyteen ja diktatuuriin kaikkialla missä sitä sovellettiin. Tämän asian myöntäminen on kommunisteille edelleen mahdotonta.

[writer]

Kova syytös kiukuttelijaksi haukutulta ay-pomolta: "Olemme nähneet kohta 20 vuoden ajan, kuinka valtion pörssiyhtiö pyörittää koneistoa"

Katja Incoronato
Luotu: 16.10.2017 18:57
Päivitetty: 16.10.2017 19:17

KOTIMAA
|
AY-LIIKE
Kiista ay-johtajien ja saatavuusharkinnan poistamisen esittävän lakialoitteen allekirjoittajien kesken jatkuu.  Maanantaina sekä SAK:laisen Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys SLSY:n puheenjohtaja Juha Kuurne että Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas vastasivat kansanedustaja Anna Kontulalle (vas.), joka on lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja ja syytti perjantaina ay-pomoja teinikiukuttelusta.

Juha Kuurne toivoo omassa avoimessa kirjeessään, että lakialoitteen allekirjoittaneet kansanedustajat kuuntelisivat tarkemmalla korvalla "teinikiukuttelusta syytettyjen ay-pomojen" näkemyksiä ja ajatuksia niin saatavuusharkinnan poistamiseen liittyvistä riskeistä kuin niistä keinoista, joilla Suomessa työskentelevän ulkomaalaisen työntekijän asemaa voitaisiin parantaa nykyisestä.

–Ymmärrän, että kansanedustaja Kontula tarkastelee saatavuusharkintaa jo "jonkin muun työskentelyyn oikeuttavan oleskelustatuksen nojalla työllistyneen" henkilön näkökulmasta ja katsoo saatavuusharkinnan heikentävän EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman autonomiaa ja mahdollisuuksia työpaikan tai alan vaihtoon Suomessa. Kontula tuntuu kuitenkin olevan täysin tietämätön niistä jo olemassa olevista ongelmista, joita liittyy EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten työntekijöiden työehtojen ja palkkauksen valvontaan sekä niistä mahdollisista riskeistä, joita saatavuusharkinnan poistoon liittyy eräiden ammattialojen osalta, Kuurne sanoo.

Hän kertoo SLSY:n käyneen omaa taisteluaan Finnairin aasialaisen vuokratyövoiman työehtoihin ja palkkaukseen liittyvistä ongelmista vuodesta 2002 alkaen. Kuurne sanoo kiinalaisten työntekijöiden kokonaisansioiden jääneen reiluun tuhanteen euroon kuukaudessa, vaikka jo pelkän peruspalkan olisi seitsemän vuoden työskentelyn jälkeen pitänyt olla yli 1 600 euroa.

–Ongelmana on ollut se, ettei työnantaja ole maksanut aasialaiselle työvoimalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa, vaikka se on työlupia hakiessaan näin vakuuttanut tekevänsä. Asiaan on pyritty hakemaan korjausta niin viranomaisten avulla kuin oikeusteitse, mutta toistaiseksi tuloksetta, Kuurne kertoo.

Hän korostaa, että ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa ei Suomessa paranneta pelkällä saatavuusharkinnan poistamisella. Kuurne sanoo, että samassa yhteydessä luottamusmiesten tiedonsaantioikeutta pitää lisätä ja järjestöille tulee antaa kanneoikeus.

–Vain näillä keinoilla voidaan oikeasti varmistaa, että ulkomaalaiselle työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja häneen sovelletaan asianmukaisia työehtoja.Pelkästään resurssien ja toimivaltuuksien takaamisella viranomaisvalvonnalle ei ongelmia ratkaista. Olemme nähneet kohta 20 vuoden ajan, kuinka valtion enemmistöomisteinen pörssiyhtiö pyörittää koneistosta ulos sille suotuisan päätöksen tai tulkinnan, kun kyse on sen aasialaisen työvoiman  palkkauksesta ja työehdoista. Kiistaton totuus on kuitenkin, että heihin noudatetaan suomalaisista poikkeavia työehtoja ja saamiemme tietojen esimerkiksi hongkongilaisten osalta poljetaan jo paikallisia, hongkongilaisia työehtoja.

Kuurne sanoo olevansa eri mieltä myös siitä, ettei saatavuusharkinnalla olisi vaikutusta suomalaiseen palkkatasoon. Hän nostaa esiin jälleen esimerkin Finnairista ja muistuttaa parin vuoden takaisesta tilanteesta, jossa yhtiö päätti käyttää New Yorkin lennollaan halvempaa ulkopuolista työvoimaa.

–Asiasta tehtiin jopa kirjallinen kysely eduskunnassa ja hanke kaatui saamiemme tietojen mukaan lopulta juuri saatavuusharkintaan. Ilman saatavuusharkintaa New Yorkin lennot olisivat avautuneet halvemmin työehdoin palkatulle vuokratyövoimalla Aasian lentojen tavoin.

"Eri viranomaistahot ovat todenneet Finnairin toiminnan asianmukaiseksi"

Kuurnen mukaan syntyneellä säästösopimuksella leikattiin jo talossa olevien suomalaisten lentoemäntien ja stuerttien ansioita 7–17 prosenttia ja sen seurauksena syntyivät myös uudet palkkaluokat taloon tuleville.

Finnairin viestintäjohtaja Arja Suominen sanoo Kauppalehdelle, että  lentoyhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan lakeja ja sopimuksia - myös matkustajahenkilökuntansa palkkauksessa.

–Asiaa on käsitelty julkisuudessakin usein. Eri viranomaistahot, jotka asiaa ovat tarkastelleet, ovat myös todenneet Finnairin toiminnan asianmukaiseksi. Kun Finnairin koneessa työskenteleville, ulkomailla asuville lentoemännille on myönnetty työn teon edellytyksenä olevat oleskeluluvat, prosessissa on tarkasteltu myös yksittäisten henkilöiden tulotasoa.

Suomisen mukaan pääosin tarveharkintakeskustelua käydään siitä, miten maahamme saataisiin täällä asuvaa, asiantuntijahenkilöstöä täydentämään omaa osaamistamme.

–Finnair, kuten monet muutkin suomalaisyritykset, tarvitsee kasvunsa toteuttamiseen esimerkiksi digiosaajia, joiden saatavuus Suomessa on haastavaa kovan kysynnän vuoksi. Kun maailma digitalisoituu, on Suomen tulevan kilpailukyvyn kannalta aivan olennaista, että yritykset saavat rekrytoiduksi ne digiresurssit, joita muutos ja kasvu edellyttävät, Suominen sanoo.

"Menee jo nettikiusaamisen puolelle"

Anna Kontula jätti neljän muun kansanedustajan kanssa lakialoitteen saatavuusharkinnan poistamiseksi syyskuun alussa. Syyskuun loppuun mennessä sen allekirjoitti yli sata kansanedustajaa ja aloite tulee eduskunnan käsittelyyn 25. lokakuuta.

Ay-liike on jo aikaisemmin arvostellut aloitetta kovin sanoin. Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas on hyökännyt lakialoitetta vastaan voimakkaimmin. Hän on sanonut muun muassa, että taistelu työpaikoista kovenisi ja Suomeen alkaisi virrata halpatyövoimaa, joka olisi valmis tekemään töitä millä hinnalla hyvänsä.

Suokas vastasi maanantaina blogissaan Anna Kontulalle ja tätä viikonloppuna puolustaneille vihreiden puheenjohtaja Touko Aallolle ja SDP:n entiselle puoluesihteerille, viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtajalle Mikael Jungnerille.

–Väite vanhojen ay-setien organisoidusta parjauskampanjasta kansanedustaja Anna Kontulaa kohtaan tämän sukupuolen takia menee jo nettikiusaamisen puolelle, hän kommentoi.

Suokas korostaa, että jokaisessa maassa on oma työn tekemisen kulttuuri sekä lainsäädäntö.

–Yhden maan kehitys ei välttämättä toteudu toisessa. Toki näinkin voi tapahtua, mutta siitä ei ole pienintäkään varmuutta. Vastoin Anna Kontulan väitettä en koe itseäni uhriksi. On yhdentekevää, voinko jatkossa äänestää vasemmistoliittoa. Olen tehnyt niin jo koko elämäni. Minulla ei ole mitään hätää. Todellisia uhreja ovat nuoret rakentajat, joiden tulevaisuuden ja toimeentulon poliitikkojen egonnostatus vaarantaa.


https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/232843-kova-syytos-kiukuttelijaksi-haukutulta-ay-pomolta-olemme-nahneet-kohta-20-vuoden-ajan

Kuurneelta muuten hyviä kommentteja mutta hänen lähtöasenteensa on että tarveharkinta poistetaan joten hän esittelee valvonnan lisäämistä vaikka hänen pitäisi tarveharkinnan poistamista viimeiseen asti vastustaa koska vaikka valvonta 100-kertaistettaisiin nykyisestä niin tilanne huononisi silti ja valvontaa ei olla 100-kertaistamassa.

Vaikka valvonta olisi aukotonta niin että TES:n minimejä noudatettaisiin niin duunareiden tilanne huononisi silti koska tulijoita TES:in minimillä olisi vaikka miljoonia joten TES:n minimeistä tuli maksimi-palkkoja monilla aloilla eli duunareiden tilanne huononisi ratkaisevasti nykyiseen verrattuna.

Kyösti Suokas näyttää olevan ainoa duunareiden ystävä.

Finnairin viestintäjohtaja Arja Suominen muuten osoittaa kuinka paikkansa pitämätön höpöhöpö kiertää aina vain kerran liikkeelle lähdettyään:

Suomisen mukaan pääosin tarveharkintakeskustelua käydään siitä, miten maahamme saataisiin täällä asuvaa, asiantuntijahenkilöstöä täydentämään omaa osaamistamme.

–Finnair, kuten monet muutkin suomalaisyritykset, tarvitsee kasvunsa toteuttamiseen esimerkiksi digiosaajia, joiden saatavuus Suomessa on haastavaa kovan kysynnän vuoksi. Kun maailma digitalisoituu, on Suomen tulevan kilpailukyvyn kannalta aivan olennaista, että yritykset saavat rekrytoiduksi ne digiresurssit, joita muutos ja kasvu edellyttävät, Suominen sanoo.

Finnairin viestintäjohtaja Arja Suominen väittää siis että tarveharkinta pitäisi poistaa jotta yritykset saisivat palkattua digiosaajia!!!



Arja Suominen valehtelee joko tietoisesti saadakseen tarveharkinnan pois jotta Finnair voi antaa potkut Suomalaisille lentoemännille ja stuerteille ja palkata tilalle halvempia tai siitten hän on vain lukenut höpöhöpö-väitteen mediasta että tarveharkinnan poisto auttaisi saamaan suomeen asiantuntijoita, ohjelmoijia ja digiosaajia ja toistelee kyseistä höpöhöpö-valhetta.

Oikeasti asiantuntijat kuten ohjelmoijat ja muut digiosaajat on VAPAUTETTU tarveharkinnasta:

Ensin hyvät uutiset. Suomi imee nyt ohjelmistoalan osaajia ulkomailta nopeammin kuin viime vuosina.

Syyskuun loppuun mennessä Suomeen on Migrin mukaan tullut yli tuhat erityisasiantuntijaa EU:n ulkopuolisista maista eli saman verran kuin koko viime vuonna yhteensä.

Tulijat helpottavat osaajapulaa, josta varsinkin pelialan firmat ovat valittaneet jo pitkään.

...

EU:n ulkopuolta tulevat erityisasiaintuntijat eivät ole moititun saatavuusharkinnan piirissä. He saavat oleskeluluvan Migrin mukaan keskimäärin 21 vuorokaudessa.

https://www.talouselama.fi/uutiset/ohjelmistoalan-osaajia-virtaa-nyt-suomeen-ennatystahtia-oleskelulupa-heltiaa-keskimaarin-21-vuorokaudessa/25e4c7bd-a55b-31eb-b2d9-04123dd4c7cc

Eli jokainen poliitikko, kansanedustaja, virkamies, yritysjohtaja ja toimittaja ja ministeri joka on höpissyt että tarveharkinta pitää poistaa jotta Suomeen saadaan asiantuntijoista ja osaajia kuten ohjelmoijia on JOKO a) VALEHDELLUT tai b) aivan pihalla faktoista ja toistelee vain mitä joku toinen poliitikko, kansanedustaja, virkamies, yritysjohtaja, toimittaja tai ministeri on joskus jossain kirjoittanut tai sanonut.

[writer]

Rakentajien puolustaja torjuu Touko Aallon väitteen "ay-setien" parjauskampanjasta
17.10.2017 08:30 | päivitetty 17.10.2017 12:27TyöelämäPolitiikkaTyömarkkinatAy-liike

Mielipiteiden vaihdon taustalla on eduskunnalle jätetty lakiesitys, jossa ehdotetaan Euroopan unionin ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Kontula kuuluu lakialoitteen ensimmäisiin allekirjoittajiin.

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokastorjuu blogissaan vihreiden puheenjohtajan Tuoko Aallon väitteen siitä, että kokeneet ammattiyhdistysjohtajat parjaisivat kansanedustaja Anna Kontulaa.

Suokkaan mukaan Aallon väite, että "väite vanhojen ay-setien organisoidusta parjauskampanjasta kansanedustaja Anna Kontulaa (vas) kohtaan tämän sukupuolen takia menee jo nettikiusaamisen puolelle".

Kirjoituksessaan Suokas totea, että ay-liikkeen työntekijänä hänelle on kertynyt asiantuntemusta rakennusalan työvoiman liikkeistä ja hinnoittelusta. Sen johdosta hänellä on omasta mielestään riittävä asiantuntemus arvioida saatavuusharkinnan mahdollisen poiston vaikutuksia.

Mielipiteiden vaihdon taustalla on eduskunnalle jätetty lakiesitys, jossa ehdotetaan Euroopan unionin ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Kontula kuuluu lakialoitteen ensimmäisiin allekirjoittajiin.

Suomalaisten rakennusalan työntekijöiden etuja valvova Suokas vastustaa saatavuusharkinnasta luopumista. "Rakentajille lakiesityksen läpimeno tarkoittaisi synkkeneviä aikoja. Maasta toiseen liikkuva työvoima on valtaosin rakennusporukkaa. Yli näköpiirissä olevan tulevaisuuden meille virtaisi halpatyövoimaa, joka olisi valmis tekemään töitä millä hinnalla hyvänsä", Suokas kirjoitti lokakuussa.

https://www.talouselama.fi/uutiset/rakentajien-puolustaja-torjuu-touko-aallon-vaitteen-aysetien-parjauskampanjasta/b5ee4399-1341-3f4a-bd7f-58e23cdc5a81

[writer]

Parjaava ay-setä

Näin nimitteli Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto meikäläistä viikonlopun some-keskustelussa. Ei siinä mitään, näinhän varmaan onkin. Mutta väite vanhojen ay-setien organisoidusta parjauskampanjasta kansanedustaja Anna Kontulaa (vas) kohtaan tämän sukupuolen takia menee jo nettikiusaamisen puolelle.

Vielä paremmaksi pisti ex-kansanedustaja "saako täällä puhua rakkaudesta" –Mikael Jungner (sd). Mies kehui kutsuneensa SDP:tä Suomen suurimmaksi rasistiorganisaatioksi, kun puolue vaati siirtymäaikaa itä-eurooppalaiselle työvoimalle. Työnantajien lapsellisen propagandakoukun mies oli niellyt sellaisenaan. EU:n itälaajenemisen synnyttämä pimeän vuokratyön tsunami johtui ay-liikkeestä. Ilman siirtymäaikaa kaikki olisi mennyt toisin.

Sain viime viikolla eläkkeelle jääneeltä ay-toimitsijalta valokuvan työnhakuilmoituksesta Ukrainasta. Rakennusmiehiä haettiin, työaika 10 tuntia, palkka 3,20 euroa päivä. Jos joku tätäkin epäilee ja pitää pelotteluna, voin lähettää saamani valokuvan.

Ukrainassa on 45 miljoonaa asukasta. Viisi miljoonaa enemmän kuin Puolassa. Puolalaiset rakentajat ovat riittäneet koko Eurooppaan. He rakensivat pääosin myös Olkiluodon kolmannen reaktorin, joka aikanaan käynnistyy, jos käynnistyy.

Ukraina ei ole EU:n jäsen ja ukrainalaisten on mentävä sinne, minne pääsevät. Euroopassa vapaasti vain Ruotsiin, kohta ehkä myös Suomeen. Eivät kaikki tietenkään Suomeen tule. Suhteellisen läheinen etäisyys ja käsittämätön elintasoero kuitenkin varmistavat, että halukkaita riittää. Näin väitän.

Asiantuntemukseni ja puheeni on kiistetty erityisesti Vasemmistoliiton kansanedustajan ja puolueelta palkkaa saavien taholta. En voi esittää tutkimuksia puheideni tueksi. Totta. Tulevaisuutta voi kuitenkin yleensä tutkia vasta sitten, kun se on menneisyyttä.

En ole dosentti enkä kirjoittanut yhtään kirjaa. Rakennusalan reppumiehiä olen tavannut tuhansittain kaikissa maanosissa Australiaa lukuun ottamatta. Liikkuvaa työvoimaa käsittelevissä kokouksissa ja tapaamisisissa olen ollut lukemattomissa eri puolilla maailmaa. Omakohtaisesta kokemuksesta oli hyötyä, kun kynäilin esityksen veronumerosta. Tiesin, että missään ei ole toimivaa järjestelmää harmaan talouden torjumiseksi. Mitään ei voinut kopioida. Järjestelmä piti luoda itse suomalaiseen lainsäädäntöön, kulttuuriin ja poliittisiin realiteetteihin. Nyt olemme kehityksen kärjessä.

Joka maassa on oma työn tekemisen kulttuuri sekä lainsäädäntö. Yhden maan kehitys ei välttämättä toteudu toisessa. Toki näinkin voi tapahtua, mutta siitä ei ole pienintäkään varmuutta.

Vastoin Anna Kontulan väitettä en koe itseäni uhriksi. On yhdentekevää, voinko jatkossa äänestää Vasemmistoliittoa. Olen tehnyt niin jo koko elämäni. Jonkun vuoden päästä olen eläkkeellä ja vaikka raaputtelen pallejani palmupuun alla, jos parempaa tekemistä en keksi. Minulla ei ole mitään hätää. Todellisia uhreja ovat nuoret rakentajat, joiden tulevaisuuden ja toimeentulon poliitikkojen egonnostatus vaarantaa.

Kössi

https://kossi.rakennusliitto.fi/blogi/parjaava-ay-seta/

Uskomatonta että tästä blogista ja siitä mikä on todellisuus jos tarveharkinta poistetaan ei ole uutisoitu enemmän.

Anna Kontula on aivan käsittämätön henkilö.

[qwerty]

Sisäministeri Risikko kannustaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita hakemaan työperäistä oleskelulupaa, mikä on sama kuin kannustaisi laittomia siirtolaisia hakemaan turvapaikkaa.

Risikko kannustaa turvapaikanhakijoita: Hakekaa työperäistä oleskelupaa

Keskisuomalainen 8.9.2017

KK 370/2017 vp
Kirjallinen kysymys sisäministeri Risikon lausunnosta hakea työperäistä oleskelulupaa kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen

Aikooko hallitus jatkossa kannustaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä jäämään Suomeen jollain muulla kuin alkuperäisellä perusteella,

onko odotettavissa työperäisten oleskelulupahakemusten määrän huomattava kasvu ja 

miten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden työperäisten oleskelulupahakemusten ja niihin liittyvien seikkojen valvonta tullaan järjestämään mahdollisten väärinkäytösten estämiseksi?

Helsingissä 18.9.2017
Mika Raatikainen ps

– Turvapaikanhakijan saadessa kielteisen turvapaikkapäätöksen on työperäinen oleskelulupa toinen vaihtoehto, (-snip-) Risikko kommentoi.

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kysymyksessä on nostettu 8.9.2017 Keskisuomalaisen verkkosivulta olleesta haastattelustani esiin osa, joka ei kuvaa sanomaani kokonaisuudessaan.

Haastattelussa minulta kysyttiin erääseen turvapaikkaprosessiin liittyviä asioita. Kerroin, etten voi puuttua yksittäistapauksiin. Sen sijaan kerroin, mitä eri oleskelulupia turvapaikanhakija voi hakea. Korostin haastattelussa myös sitä, ettei lupakikkailua sallita.

Yleisesti Suomen turvapaikkapolitiikasta voidaan todeta seuraavaa:

Turvapaikkamenettelyä ei ole Suomessa tarkoitettu työvoiman maahanmuuttoon. Mikäli tarkoituksena on tulla Suomeen töihin, on sitä varten haettava erillistä oleskelulupaa, jota tulee lähtökohtaisesti hakea ennen Suomeen saapumista siinä maassa, jossa laillisesti oleskelee. Turvapaikanhakijoilla on Suomessa kuitenkin oikeus tehdä työtä turvapaikkaprosessin aikana tiettyjen aikarajojen puitteissa. Monet hakijat ovatkin prosessin aikana saaneet työtä ja heillä on työtä saatuaan lain mukaan oikeus hakea erillistä oleskelulupaa myös työnteon perusteella.

Ulkomaalaislain mukaan työntekoperusteisen oleskelulupahakemuksen käsittelyyn kuuluu kaksi vaihetta. Työ- ja elinkeinotoimiston työlupayksikkö tekee hakemukseen osapäätöksen ja kun osapäätös on valmis, Maahanmuuttovirasto käsittelee hakemuksen ja tekee siihen päätöksen. Työ- ja elinkeinotoimisto tekee omassa harkinnassaan saatavuusharkinnan eli arvioi, onko avoinna olevaan työpaikkaan kohtuullisessa ajassa saatavissa sopivaa työvoimaa omalta työmarkkina-alueelta (EU/ETA-alue). Työ- ja elinkeinotoimisto arvioi lisäksi, että työsuhteen ehdot ovat vaaditun mukaiset ja varmistaa, että työntekijällä on tarvittavat edellytykset työhön nähden, kuten työn mahdollisesti vaatima koulutus ja luvat. Työ- ja elinkeinotoimiston tulee myös vakuuttua siitä, että työntekijän toimeentulo on Suomessa turvattu ansiotyöllä.

Vaikka työ- ja elinkeinotoimiston osapäätös on myönteinen, tulee hakijan oleskeluluvan saadakseen täyttää muutkin oleskeluluvan edellytykset, joiden harkinta kuuluu Maahanmuuttovirastolle. Edellytyksiin kuuluu muun muassa vaatimus voimassa olevasta matkustusasiakirjasta. Oleskelulupa voidaan ulkomaalaislain mukaan jättää myöntämättä muun muassa, jos hakijan katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta, kansanterveyttä (oma lisäys: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2017 Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista. mm. tubi ja tuhkarokko ovat yleisvaarallisia tartuntatauteja jotka täyttävät tuon kriteerin heittämällä) tai Suomen kansainvälisiä suhteita. (nuo ovat harvemmin kuultuja perusteluja) Myös tämän harkinnan tekee Maahanmuuttovirasto.

Hakijalla on oltava työpaikka jo ennen työperusteisen oleskeluluvan hakemista. Työnantajan on vahvistettava, että hän varmasti palkkaa hakijan töihin ja tämä tehdään yleensä solmimalla työsopimus, jonka työnantaja toimittaa hakemuksen liitteeksi. Työnantajan on lisäksi ilmoitettava työsuhteen ehdoista lupahakemuksen liitteenä. Ulkomaalaisen työntekijän työsuhteessa on sovellettava Suomen työlainsäädäntöä ja suomalaisia alakohtaisia yleissitovia työehtosopimuksia. Ulkomaalaisten työsuhteiden ehtojen on vastattava suomalaisiin työntekijöihin samalla alalla noudatettavaa käytäntöä kaikin tavoin, myös palkkauksen osalta. Työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, onko työnantajalla realistiset edellytykset ja tahto huolehtia työnantajavelvoitteistaan. Viranomaiset myös valvovat työelämän pelisääntöjen toteutumista työpaikoilla.

Kun otetaan huomioon kaikki edellä mainittu, voidaan todeta, että työperusteisen oleskeluluvan harkinnassa otetaan monipuolisesti huomioon muun muassa sopivan työvoiman saaminen omalta työmarkkina-alueelta, riittävä toimeentulo sekä turvallisuusnäkökohdat. Edellytysten ja perusteellisen harkinnan takia työperusteinen oleskelulupa on mahdollinen ainoastaan niille hakijoille, joilla on aito työpaikka, jossa noudatetaan Suomen työlainsäädäntöä. Tarkoituksena ei ole kannustaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita hakemaan Suomesta oleskelulupaa työnteon perusteella. Heillä on siihen lain mukaan oikeus, jos he ovat onnistuneet saamaan Suomesta työpaikan. Maahanmuuttoviraston tämän hetkisten tilastojen perusteella ei voida ennustaa, että odotettavissa olisi työperäisten oleskelulupahakemusten huomattava kasvu. Oleskelulupaa työnteon perusteella haetaan edelleen pääasiassa ulkomailta ennen Suomeen tuloa, siitä maasta, jossa hakija laillisesti oleskelee, mikä ulkomaalaislain mukaan on pääsääntö.

Helsingissä 11.10.2017
Sisäministeri Paula Risikko

[writer]

Anna Kontula on kirjoittanut Uuden blogin jossa on paljon ihmeellisiä kohtia:

17. Lokakuu 2017 RASKAAN SAATAVUUSHARKINTAPROSESSIN KAUTTA KULKEE VUOSITTAIN VAIN JOITAKIN TUHANSIA TYÖLUPIA


Natcha on tullut Suomeen töihin sukulaisensa ravintolaan. Hän ei ole aivan varma, onko kaikki niin kuin pitää. Jo lentokentällä ravintolan omistaja otti talteen hänen passinsa ja kertoi, että palkkaa ei aluksi maksettaisi, vaan se käytetään matka- ja viranomaiskulujen kattamiseen. Natcha saa nukkua lattialla ravintolan keittiössä. Päivät voivat venyä 14-tuntisiksi.

Natcha epäilee, että Suomessa työelämän ei kuuluisi olla tällaista, mutta ei tiedä mitä tehdä. Jos hän menisi poliisin puheille, siitä seuraisi varmasti potkut. Ilman työtä ja sosiaaliturvaa hänellä ei ole muuta mahdollisuutta kuin palata kotiin, tuomisina kotikylään matkaa varten otettu velka.

Alejandro työskentelee kasvihuoneella Maaningalla. Hän viihtyy työssään hyvin, mutta kaipaa lapsiaan. Palkka on liian pieni mahdollistaakseen perheen tulon Suomeen, eikä Alejandron työluvalla saa tehdä muun alan töitä.

Irina ja Kari vihittiin samassa kirkossa, jossa Karin vanhemmat olivat aikanaan menneet naimisiin. Sitten tuli takaisku: viranomaisen arvion mukaan heidän liittonsa ei ole aito, eikä Irinalla ole oikeutta perheenjäsenen oleskelulupaan. Kari ei vielä luovu toivosta, sillä hän on kuullut, että 40 % lumeliittopäätöksistä kumoutuu hallinto-oikeudessa. Valitusta varten olisi kuitenkin esitettävä lisää todisteita yhteiselämästä, ja poliisi on kehottanut Irinaa poistumaan maasta.

Karin veli lupaa palkata Irinan kauppaansa töihin, ja he hakevat tätä varten työlupaa. Päätös on kielteinen, sillä TE-toimiston mielestä myyjiä on saatavilla EU-alueen sisältä. Kun Irina ei saa tehdä töitä, on molempien pärjättävä Karin kirvesmiehen palkalla. Yhdessä he ovat silti päättäneet asua – Irina on sitten valituksen käsittelyyn asti Suomessa väliin turistiviisumilla, väliin luvattomasti.

Camilla myy seksiä Tampereella. Oikeastaan hän haluaisi tehdä jotakin muuta, jotain vähemmän vaarallista, mutta viralliseen oleskelulupaan oikeuttavan työn löytäminen on hankalaa: työnantajat eivät pidä paperitöistä. Lisäksi työluvan hakeminen maksaa 500 euroa, eikä rahaa saa takaisin, vaikka päätös olisi kielteinen.

Lakialoite saatavuusharkinnan poistamisesta

Ensi viikolla eduskunta käy lähetekeskustelun lakialoitteesta, jossa ehdotetaan kolmansista maista tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Saatavuusharkinta tarkoittaa työperäisen oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä tehtävää arviota siitä, onko tehtävään löydettävissä henkilöä EU/ETA-alueelta. Käytännössä arvio tehdään yleensä avaamalla työpaikka järjestelmään noin kymmenen päivän ajaksi.

Saatavuusharkinnan alaisilla aloilla työlupia myönnetään Suomessa vähän, sillä velvoite kohdistuu ainoastaan niin sanottuihin kolmansien maiden kansalaisiin ja vain osaan ammattialoista (lähinnä matalapalkkaiset suorittavan työn alat). Lisäksi myös kolmansien maiden kansalaiset voivat työllistyä Suomessa ilman saatavuusharkintaa, jos heillä on jokin muu työntekoon oikeuttava oleskelulupa.[1]

Vuonna 2016 saatavuusharkintaan liittyviä TE-toimiston osapäätöksiä tehtiin yhteensä 8 186, joista 5 255 myönteisiä, 1 801 osittain myönteisiä ja 1 119 kielteisiä.[2] Vain osaan näistä päätöksistä kohdistettiin kuitenkin työpaikkakohtaista saatavuusharkintaa, sillä merkittävä osa luvista myönnetään aloille ja alueille, joilla viranomainen on luopunut erillisestä saatavuusharkinnasta.

Raskaan saatavuusharkintaprosessin kautta kulkee siis vuosittain vain joitakin tuhansia työlupia. Toisaalta näissä kielteisten osapäätösten osuus on niin suuri, että saatavuusharkinnan piiriin kuuluva työntekijä ei voi suhtautua prosessiin läpihuutomenettelynä. Vaikka järjestelmän merkitys suomalaisille työmarkkinoille on vähäinen, yksittäisten henkilöiden kohdalla siitä voi muodostua merkittäviä ongelmia.

Työnantajalle saatavuusharkinnan hankaluus on siinä, että menettely pidentää entisestään muutenkin kallista ja vaivalloista työlupaprosessia. Etenkin suurissa kaupungeissa ulkomaalaiset työllistyvät usein palvelualoille, joissa rekrytointisyke lyö huomattavasti viranomaisprosesseja nopeammin.

Työntekijän näkökulmasta keskeiset ongelmat liittyvät tilanteisiin, joissa henkilö on jo Suomessa – joko saatavuusharkinnan alaisella työluvalla tai sellaista hakemassa. Työlupajärjestelmä sitoo ulkomaalaisen oleskeluoikeuden työntekoon nimenomaisella alalla, mikä luo riippuvuussuhteen työnantajaan.[3]

Saatavuusharkinta vaikeuttaa työpaikan vaihtamista tai useamman työn tekemistä silloinkin, kun työnantajalla on ilmeisiä vaikeuksia noudattaa asianmukaisia työehtoja. Se myös kyseenalaistaa työntekijän työsuhdeturvan, jos henkilö on alkujaan työllistynyt jollakin muulla lupatyypillä ja tämän umpeuduttua hakee työperäistä oleskelulupaa: tällöin työnantaja voidaan velvoittaa laittamaan työpaikka avoimeen hakuun, vaikka työntekijällä olisi toistaiseksi voimassa oleva työsuhde ja hän olisi hoitanut työnsä mallikkaasti.

Joissakin tilanteissa saatavuusharkinta estää ihmisiä hakeutumasta pois sietämättömistä olosuhteista. Näin on esimerkiksi silloin, jos henkilö sinnittelee väkivaltaisessa parisuhteessa, jotta ei riskeeraisi työpaikkaansa ja maassa oleskeluaan. Myös useissa työperäisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan tapauksissa henkilöllä on ollut saatavuusharkinnan alainen työlupa. Vähäisemmänkin hyväksikäytön oloissa epävarmalla oikeudellisella asemalla näyttää olevan pitkäkestoisia kielteisiä seurauksia ulkomaalaisten asemaan työmarkkinoilla.[4]

Ensimmäisiä lupia myönnettiin selvästi eniten maatalous- ja puutarhatyöntekijöille. Seuraavaksi suurimpia ryhmiä ovat siivoojat sekä ravintola- ja suurtaloustyöntekijät. Jatkoluvissa palvelualat nousevat suosituimmiksi. Kausityölainsäädännön muuttuessa voidaan olettaa, että palvelualojen rooli korostuu tulevaisuudessa entisestään.[5] Esimerkiksi perinteisten teollisuusalojen osuus luvista on marginaalinen, ja asiantuntija-ammatteihin ei saatavuusharkintaa kohdisteta lainkaan.

Ei halpatyövoiman aaltoja

Saatavuusharkinnan poistamisen on pelätty johtavan työvoiman hallitsemattomaan ryntäykseen kolmansista maista. Mikään tiedossa oleva seikka ei tue tätä oletusta.

Ruotsissa saatavuusharkinta poistettiin kokonaan vuonna 2008. Uudistus lisäsi jonkin verran kolmansista maista tulevan työvoiman määrää, suurimmaksi osaksi aloilla, jotka eivät ole Suomessa saatavuusharkinnan piirissä.[6]

Suomessa saatavuusharkinnasta luopumiseen on suhtaudutta Ruotsia varovaisemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty vähitellen koko 2000-luvun ajan. Jo ennen vuotta 2004 saatavuusharkinnasta oli vapautettu muun muassa ulkomailta lähetetyt keikkatyöntekijät, erityisasiantuntijat, yritysjohtajat, urheilijat, merimiehet, konserttimuusikot ja taiteilijat sekä osittain opiskelijat, turvapaikanhakijat ja marjanpoimijat. Tuolloin voimaan tulleessa ulkomaalaislaissa saatavuusharkinnan poistoa laajennettiin edelleen: saatavuusharkinnasta vapautettiin kaikki marjanpoimijat, kaikki perheenjäsenet, turkistarhatyö, tulkit, asiantuntijat, matkaoppaat ja osa autonkuljettajista. Tällä hetkellä saatavuusharkinnan piiristä on eri puolilla Suomea poistettu myös esimerkiksi maatalousala, metalliala, siivousala, rakennusala sekä ravintola-ala.

Mikään näistä päätöksistä ei ole johtanut työntekijöiden määrän merkittävään kasvuun, vaikka päätöksen perusteena on yleensä ollut työvoimapula. Millään näistä aloista ei myöskään ole pidetty tarpeellisena ottaa saatavuusharkintaa uudestaan käyttöön.

Työperäisen oleskeluluvan ehtona on, että hakijalla on jo Suomessa tiedossa sellainen työnantaja, joka on halukas selvittämään TE-toimistolle työsuhteen ehtoja ja omaa kykyään huolehtia työnantajavelvoitteista. Yrittäjät eivät kuitenkaan suosi tätä hankalampaa ja valvotumpaa kanavaa, kun työvoimaa on saatavissa EU/ETA-alueelta lähes olemattomalla valvonnalla ilman odotusaikoja. Tiedämmekin, että yksittäisiä suuria toimijoita lukuun ottamatta kolmansista maista tulevia työntekijöitä palkkaavat lähinnä maahanmuuttajien omistamat pienet yritykset.

Kun saatavuusharkinta aikanaan säädettiin, Suomen työmarkkinat olivat käytännössä suljetut. Tuolloin sen tarkoituksena oli säädellä työntekijöiden määrää ja suojella maassa jo oleskelevien työehtoja.

Kun Suomi jakaa työmarkkinansa koko EU/ETA-alueen kanssa, ei tämä ajattelu enää toimi.

Itse asiassa saatavuusharkinta toimii nyt alkuperäistä tarkoitustaan vastaan: se nimittäin asettaa mekaanisesti jokaisen romanialaisen ja kreikkalaisen työttömän kolmansien maiden kansalaisten edelle, vaikka nämä eivät olisi ikinä Suomesta kuulleetkaan ja vaikka työluvan hakija olisi oleskellut Suomessa vuosia.

Kolmannes ensimmäisistä työluvista haetaan Suomesta käsin.[7] Nämä ihmiset ovat saattaneet asua ja kenties työskennelläkin täällä jo vuosien ajan. Jos esimerkiksi kolmansista maista Jyväskylään tullut opiskelija haluaa työskennellä yli 25 viikkotuntia, edellyttää saatavuusharkinta kuitenkin työpaikan avaamista ensin koko EU/ETA-alueen haettavaksi.

Työntekijän autonomiasta

Toinen keskeinen argumentti saatavuusharkinnan säilyttämisen puolesta on, että sen poisto lisäisi laitonta lupakauppaa ja työvoiman hyväksikäyttöä Suomessa. Osittain tämä väite nojaa jo edellisessä luvussa purkamaani oletukseen kolmansista maista tulevan työvoiman kasvusta. Sitä on kuitenkin perusteltu myös "Ruotsin kokemuksilla", joita on syytä katsoa tässä vielä tarkemmin.

Pääsääntöisesti tässä yhteydessä vedotaan Ruotsin palkansaajakeskusjärjestön selvitykseen, jossa suhtaudutaan vuoden 2008 uudistukseen kriittisesti. Selvitys epäilee muutosten johtaneen työehtojen heikentymiseen ja jopa hyväksikäytön lisääntymiseen työmarkkinoilla.[8] Jos näin todella on, voisi sama tietysti tapahtua myös Suomessa!

Kyseisessä raportissa Ruotsin työehtojen ongelmakohdaksi ei kuitenkaan nimetä niinkään tarveharkintaa, vaan tekijöitä, joiden osalta Suomen ja Ruotsin työmarkkinajärjestelmät eroavat selkeästi toisistaan:

Työehtojen valvonta on hankalaa aloilla, joissa minimiehtoja ei ole määritelty – Ruotsissa kun ei ole Suomeen vertautuvaa yleissitovuutta.
Työnantajakohtainen lupajärjestelmä lisää työntekijöiden riippuvuutta. Suomessa on siirrytty (edelleen ongelmalliseen, mutta vähemmän) alakohtaiseen työlupajärjestelmään.
Raportti arvioi väärinkäytösten vähentyneen sen jälkeen, kun Ruotsissa vahvistettiin työlupaharkinnan yhteydessä tehtävää työsuhteen ehtojen arviointia. Suomessa tällainen järjestelmä jo on.
Saatavuusharkinnan kannalta oleellisinta on, että myöskään tämä raportti ei väitä työperäisen hyväksikäytön uudistuksen myötä todistetusti lisääntyneen. Tällaista väitettä olisikin vaikeaa perustella, sillä viranomaisten ja liittojen tietoon tulevat tapaukset heijastelevat enemmän valvontaan käytettyjä resursseja kuin ilmiön laajuutta.

Meillä on näyttö siitä, että ulkomaalaiset kohtaavat edelleen ruotsalaisilla työmarkkinoilla kohtuuttomia työoloja ja rikollista työlupakauppaa.[9] Edelleen tiedämme, että kaikkia tunnettuja työperäisen hyväksikäytön muotoja vähäisestä työntekijän harhauttamisesta ihmiskauppaan löytyy myös Suomesta. Samoin on tavallista, että ihmiset joutuvat meilläkin maksamaan työluvistaan viranomaisten lisäksi myös epämääräisille välittäjille.[10]

Sen sijaan ei ole näyttöä siitä, että saatavuusharkinta ehkäisisi näitä ilmiöitä. Tai toisaalta siitä, että saatavuusharkinnan poisto vähentäisi työperäistä hyväksikäyttöä.

Miksi siis aloitteessa oletetaan saatavuusharkinnan poiston parantavan työehtoja?

Kaiken työehtojen valvonnan taustalla on työntekijän riittävä autonomia. Viranomaisvalvonnalla voidaan kyllä tarkastaa paperit, mutta viranomainen ei pääse käsiksi niihin sopimuksiin ja järjestelyihin, joista ei ole papereita tehty. Asiattomista maksuista tai työaikakirjanpidon ulkopuolisista työtunneista voi yleensä kertoa vain työntekijä.

Tyypillisesti ulkomaalaiset työntekijät uskaltautuvat peräämään oikeuksiaan vasta, kun ovat varmistaneet uuden työpaikan. Näin siksi, että asian riitauttaminen johtaa aivan varmasti potkuihin, ja mikäli henkilö ei ole vielä oikeutettu Suomessa sosiaaliturvaan, on uusi työ silloin ainoa mahdollisuus itsensä elättämiseen. Jos työpaikan vaihto ei ole mahdollista, on turha yrittää penätä oikeuksiaan – se johtaisi vain kotimatkaan, mahdollisesti raskaan velkataakan kanssa.

Työlupa sallii kuitenkin uuden työn ainoastaan alalta, jolle työlupa on alkujaan myönnetty. Jos alalla ei ole paljon yrityksiä tai sen työnantajat tuntevat hyvin toisensa, voi työpaikan vaihtaminen olla hyvin vaikeaa. Uuden työpaikan hankkiminen joltakin toiselta alalta taas edellyttää koko työlupaprosessin uusimista, ja lopputulos on saatavuusharkinnan vuoksi epävarma.

Näin työ- ja oleskelulupajärjestelmästä tulee keskeinen ulkomaalaisen työntekijän neuvotteluasemaa ja vaihtoehtoja määrittävä tekijä. Ja samalla työn ja oleskelun ehdollistamisesta keskeinen keino tuottaa mukautuvaa, paljoon suostuvaa työvoimaa.[11]

Koska saatavuusharkinta kohdistuu lähinnä duunarialoihin, sitä voidaan pitää myös luokkakontrollin muotona. Saatavuusharkinta ei rajoita viranomaista, jolla on oikeus päättää sen toteutuksesta haluamallaan tavalla. Työnantajille se aiheuttaa byrokratiakitkaa, mutta ei varsinaista estettä, sillä saatavuusharkinta on helppo kieltää esimerkiksi vaatimalla työntekijältä "nepalilaisten kalaruokien tuntemusta". Sen sijaan työntekijän vaihtoehtoja saatavuusharkinta saattaa kaventaa merkittävästi.

Ammatillinen järjestäytyminen perustuu oletukselle työntekijästä, joka pyrkii myymään työaikaansa mahdollisimman kalliilla. Työntekijän neuvotteluasemaa voidaan parantaa kahdella (toisiinsa sidoksissa olevalla) tavalla: joko hillitsemällä työn tarjontaa tai vähentämällä työntekijän riippuvuutta työnantajastaan. Shengen-järjestelmän oloissa työn tarjonta on käytännössä ääretön. Siten ainoa keino puolustaa työn hintaa on huolehtia työntekijän autonomiasta.

Miksi saatavuusharkintaa ei voisi poistaa vain jo maassa oleskelevilta?

Koska useimmat saatavuusharkinnan ongelmat liittyvät nimenomaan maassa jo oleskeleviin henkilöihin, on ehdotettu, että saatavuusharkinnan voisi poistaa rajatusti näissä tapauksissa. Ehdotus on ilman muuta kannatettava, ja helpottaisi monen ihmisen elämää.

Ratkaisu jättäisi kuitenkin edelleen pulaan työmarkkinoiden kaikkein haavoittuvaisimman ryhmän eli paperittomat.[12] Vaikka he olisivat oleskelleet ja työskennelleet Suomessa pitkäänkin, he eivät voi todentaa oleskeluaan tavalla, joka vapauttaisi saatavuusharkinnasta.

Paperittomalla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, jolla ei ole Suomen valtion myöntämää oleskeluoikeutta. Usein kyse on siitä, että henkilö on syystä tai toisesta jäänyt Suomeen oleskelulupansa umpeutumisen jälkeen. Alun esimerkeistä Irinan tapaus on tällainen, samoin ne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, joita ei voida kotimaahansa palauttaa.

Edellisten lisäksi Suomessa oleskelee joukko ihmisiä, joilla on jonkun muun EU-maan myöntämä oleskelulupa ilman työnteko-oikeutta. Tällöin henkilö ei ole Suomessa luvatta, mutta hänen oleskelunsa ei ole työlupaa varten todennettavissa (tai se vaatii raskaan byrokratian).

Mikäli saatavuusharkinnan poistamista ajetaan ihmis- ja työoikeusperusteilla, ei paperittomia tietenkään voi sivuuttaa. Juuri nyt paperittomuuteen liittyy kuitenkin myös laajempaa yhteiskunnallista problematiikkaa:

Ruotsia lukuun ottamatta kaikissa EU-, ETA- ja OECD-maissa sovelletaan tarveharkintaa ulkomaisen työvoiman työmarkkinoille pääsyyn. Erityisesti isoissa (ja kolonialistisen historian omaavissa) maissa se kuitenkin käytännössä säätelee vain pääsyä virallisille työmarkkinoille, ei niinkään pääsyä maahan – työtä kun on verraten helppo löytää myös ilman lupia virallisten työmarkkinoiden ulkopuolelta.

Lähes kaikissa länsimaissa paperittomia on nimittäin ollut niin paljon ja niin pitkään, että heitä varten on muodostunut erillisiä instituutioita: paperittomia ei virallisesti ole olemassa, mutta käytännössä he työskentelevät ja harrastavat, hoidattavat lapsiaan, käyvät lääkärissä ja asuvat vuokralla lähes kuin kuka tahansa.

Tämä ei ole hyvä asia sen paremmin yhteiskunnan kuin yksilönkään kannalta. Oikeudettoman asemansa vuoksi paperittomat ovat poikkeuksellisen haavoittuvassa asemassa ja joutuvat usein työskentelemään kohtuuttomilla ehdoilla. Valtiolle kukoistava harmaa sektori tarkoittaa tietysti menetettyjä verotuloja, minkä lisäksi eriarvoisuus rasittaa välillisesti kansantaloutta ja yhteiskunnallista vakautta.

Suomea on laajamittaiselta paperittomuudelta suojannut syrjäinen sijaintimme, käsittämätön kielemme sekä vuoteen 2015 saakka niin sanottu b-lupajärjestelmä.[13] Perinteisesti meillä on ajateltu, että jos luvatta maassa oleskelevaa ei voida palauttaa, on hänelle löydyttävä jokin oleskelustatus. Näin jälkikäteen katsottuna tämä on ollut viisasta politiikkaa, sillä sen seurauksena meille ei ole syntynyt samanlaista paperittomien varjoyhteiskuntaa kuin moneen muuhun maahan.

Viime vuosina oleskelun virallistamista on meillä kuitenkin järjestelmällisesti vaikeutettu, samaan aikaan kuin liikkuvuuden lisääntymisen ja kielteisten turvapaikkapäätösten kasvu ovat hyvää vauhtia kasvattamassa paperittomuutta Suomeenkin. Näistä asetelmista on vain ajan kysymys, milloin harmaa sektori on riittävän suuri toimiakseen itsenäisenä vetovoimatekijänä.

Saatavuusharkinta on yksi niistä tekijöistä, jotka heikentävät jo maassa oleskelevien ihmisten mahdollisuutta työllistyä virallisille työmarkkinoille. Se jopa pakottaa ihmisiä virallisen työn piiristä harmaaseen. Siten se osaltaan työntää Suomea kohti pistettä, jossa varjojärjestelmät alkavat toimia ja rekrytoida ihmisiä itsenäisesti.

Muuttaisiko saatavuusharkinnan poisto kaiken?

Entäpä, jos saatavuusharkintaa ei olisikaan. Miten se muuttaisi esimerkkihenkilöidemme elämää?

Natcha sai uuden työpaikan toisen sukulaisensa kampaamosta. Kun toimeentulo ja sitä kautta maahan jääminen oli turvattu, hän uskaltautui lopulta paikalliseen ammattiliiton toimistoon kysymään apua palkkojen perintään. Juttu etenee viranomaistutkintaan.

Alejandro työskentelee nyt lähihoitajana, johon hänellä on koulutuskin. Lapset ovat Suomessa. Perheensä elättääkseen on Alejandron jatkettava työpäivän jälkeen vielä siivoamaan toimistoja, ja usein hän on hyvin väsynyt. Tärkeintä kuitenkin on, että he saavat olla yhdessä.

Irina on nyt töissä lankonsa kaupassa. Hänen ja Karin rakkautta punnitaan pian hallinto-oikeudessa, ja he uskovat näytön tällä kertaa riittävän – Irina on nimittäin raskaana.

Camilla puolestaan on päätynyt ajamaan taksia. Palkka on paljon pienempi kuin seksibisneksessä, mutta ainakaan hänen ei tarvitse piiloutua ovisyvennykseen aina poliisiauton nähdessään. Hän säästää rahaa mennäkseen opiskelemaan, sitten vähän myöhemmin, kun kieli sujuu paremmin.

Saatavuusharkinta ei ole mikään ilkeän noidan kirous, jonka rauetessa hyvyys saa valtakunnassa vallan ja kaikki elävät elämänsä onnellisina loppuun asti. Aivan varmasti Suomen työmarkkinoilla esiintyy kohtuuttomia tilanteita, riistoa ja epäoikeudenmukaisuutta vielä huomennakin. Aivan varmasti tehtävää paremman elämän ja työelämän puolesta riittää edelleen.

Oleellista kuitenkin on, tuottaako saatavuusharkinnan poisto parannuksen vai heikennyksen tähän tilanteeseen. Ja minun väittämäni on, että parannuksen: jos työntekijöiden määrä pysyy ennallaan (josta on näyttöä), mutta riippuvuus heikkenee (josta on näyttöä), seurauksena on työehtojen paraneminen.

Lähteet:

[1] Esim. opiskelun, turvapaikkahakemuksen tai perhesiteen perusteella.

[2] Luvut TEM:n Olli Soraiselta. "Osittain myönteinen päätös" voi tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa tarveharkinta ei aseta oleskeluluvalle esteitä, mutta kyseisen työnantajan kykyä suoriutua velvoitteistaan on syytä epäillä esimerkiksi siksi, että hän ei ole aikaisemmin noudattanut vakuuttamiansa minimityöehtoja.

[3] Ks. esim Kontula Anna: Näkymätön kylä. Siirtotyöläisten asemasta Suomessa. Like, Helsinki 2010.

[4] Könönen Jukka: Prekaari työvoima ja uudet hierarkiat metropolissa. Ulkomaalaiset matalapalkkaisilla palvelualoilla. Sosiologia 3/2012.

[5] Koska maa- ja puutarha-alojen työluvissa on paljon lyhytaikaista työvoimaa, on todennäköistä, että eduskunnan käsittelyssä oleva laki kausityöntekijöiden oleskeluluvista pienentää saatavuusharkinnan piirissä olevien työntekijöiden määrää näillä aloilla merkittävästi. Ks. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 80/2017 vp).

[6] OECD 2011. Recruiting Immigrant Workers: Sweden. OECD Publishing & RIR 2016:32. Ett välfungerande system för arbetskraftsinvandring. En granskningsrapport från Riksrevisionen 5.12.2916. Kahden maan työmarkkinoita ei koskaan voi täysin verrata, mutta mikäli vaikutukset olisivat Suomessa yhtäläiset, tarkoittaisi saatavuusharkinnan poisto meillä alle tuhannen hengen työvoiman lisäystä. Luku perustuu niiden alojen työvoiman määrän lisäykseen, jotka Suomessa ovat saatavuusharkinnan piirissä. Ruotsissa saatavuusharkinta oli ennen vuotta 2008 laajempi, joten vertailua ei ole mielekästä tehdä suoraan.

[7] Leppäkorpi Mervi: "Pragmaattisuudesta" politiikkaan. Peruste 1/2014. Koska viranomainen ei suoraan tilastoi lupien jättöpaikkaa, tarkistin Leppäkorvelta itseltään, miten arvio oli laadittu. Luvut on kerätty vuoden 2013 ensimmäisistä työluvista haravoimalla Poliisin tilastopalvelusta luvat, jotka jätettiin poliisille Suomessa.

[8] Fusk och utnyttjande – om avregleringen av arbetskraftsinvandringen. Landsorganisationen i Sverige 2013.

[9] Ulkomaalaisen työvoiman asemasta Ruotsissa, ks. myös Arbetskraft från hela världen. Hur blev det med 2008 års reform? Delmi 2015:19.

[10] Jokinen Anniina & Ollus Natalia (2014) "Tuulikaapissa on tulijoita": Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ravintola- ja siivouspalvelualoilla. European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations (HEUNI). Publication Series No. 76.

[11] Könänen Jukka (2014) Tilapäinen elämä, joustava työ. Rajat maahanmuuton ja työvoiman prekarisaation mekanismina. Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 93. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Joensuu.

[12] Jokinen Anniina & Ollus Natalia (2014) "Tuulikaapissa on tulijoita": Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ravintola- ja siivouspalvelualoilla. European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations (HEUNI). Publication Series No. 76. Jokinen & Ollus eivät työmarkkinaosapuolten, viranomaisten ja hyväksikäyttöä kokeneiden työntekijöiden haastatteluille perustuvassa raportissaan suosittele saatavuusharkinnan luopumista, ainakaan ilman huomattavia panostuksia jälkivalvontaan. He kuitenkin tarkoittavat ilmeisesti saatavuusharkinnalla sekä lakialoitteessa tarkoitettua työvoiman tarveharkintaa että työlupien ennakkovalvontaa, joita ei esitetä poistettavaksi.

[13] Himanen Markus (2015) Kiista B-luvista – Rajattu yhdenvertaisuus, perusoikeudet ja jäsenyys suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa 2004–2015. Pro gradu. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos.


http://annakontula.fi/2017/10/raskaan-saatavuusharkintaprosessin-kautta-kulkee-vuosittain-vain-joitakin-tuhansia-tyolupia/

[Roope]

Kai Hirvasnoro: Yksi aloite ei tee tyhjäksi muita

Yli sadan kansanedustajan aloite saatavuusharkinnan poistamisesta on synnyttänyt erikoisen keskustelun. Se todistaa, että "boksin ulkopuolelta" yhteiskunnallisia uudistuksia esittävä ottaa ison henkilökohtaisen riskin. Hänet ymmärretään väärin sekä tahattomasti että tahallaan. Tämä ei millään lailla kannusta ennakkoluulottomaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Aloitteen ensimmäisenä allekirjoittanut kansanedustaja Anna Kontula perustelee sitä tämän lehden Horisontti-palstalla. Hänen väitteensä on, että saatavuusharkinnan poistaminen parantaa työehtoja, koska se vähentää työntekijän riippuvuutta työnantajasta.

Asiasta voidaan olla perustellusti kahta mieltä. Eri mieltä oleminen ei kuitenkaan oikeuta aloitteen tekijän, ja hänen puolueensa, leimaamiseen ja motiivien kyseenalaistamiseen. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei ole ottanut asiaan ryhmänä kantaa ja vain kaksi sen kansanedustajaa on allekirjoittanut aloitteen.

Nyt käytävässä keskustelussa on nähtävissä tarkoitushakuisuutta. Otsikoissa puhutaan "Kontulan ja ay-johtajien sanasodasta". Ay-johtajille ei tunnu olevan mitään huomauttamista siihen, että aloitteen takana on huomattavasti enemmän sosiaalidemokraatteja kuin vasemmistoliittolaisia. Näin huomio on kuitenkin käännetty pois siitä, että SDP kannatti kiky-sopimusta, jonka kanssa se nyt kipuilee.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:n puheenjohtaja Juha Kuurne totesi maanantaina, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä vastaan tarvitaan muita keinoja.

Kriitikoilta jää huomaamatta, että politiikassa ajetaan aina samaan aikaan monia asioita. Kuurne vaati luottamusmiesten tiedonsaantioikeuden lisäämistä ja järjestöille kanneoikeutta.

Juuri näistä vasemmistoliitto on tehnyt saatavuusharkintaa paljon vähemmälle huomiolle jääneitä lakialoitteita. Eduskuntaryhmän Tolkkua työelämään -kampanjaan tasan vuosi sitten sisältyi myös alipalkkauksen kriminalisointi. Niistä vaiettiin ehkä siksi, että esittäjä oli väärä.

Saatavuusharkintaa koskeva aloite on mahdollistanut tärkeän keskustelun ulkomaisen työvoiman asemasta Suomessa. Valitettavasti asiakeskustelu ei ole kiinnostanut juuri muita kuin Kansan Uutisia. Varsinainen epäkohta on se, että rajat ovat nytkin auki EU-alueelta tuleville työntekijöille, mutta viranomaisilla ei ole resursseja valvontaan. Siksi räikeät väärinkäytökset ovat täällä jo nyt.

Kansan Uutiset 20.10.2017

Totta kai aloite oikeuttaa sekä Kontulan että hänen puolueensa leimaamiseen ja motiivien kyseenalaistamiseen. Kuten toimituspäällikkö Hirvasnoro mainitsee, Vasemmistoliiton nykyinen eduskuntaryhmä ei ole ottanut saatavuusharkintaan kantaa. Mutta miksei ole, kun vielä muutama vuosi sitten puolueen kielteinen kanta saatavuusharkinnan poistamiseen ja järjestelmän kaikenlaisiin murentamisyrityksiin oli täysin yksiselitteinen? Jokin on vaivihkaa muuttunut, mutta sen enempää puheenjohtaja Li Andersson kuin Kansan Uutisten toimittajatkaan eivät rohkene puhua asiasta, vaan kampeavat keskustelua keskusteluksi keskustelusta kansanedustaja Kontulaa uhriuttamalla.

Niin ikään se, että politiikassa ajetaan samaan aikaan muitakin asioita, ei ole mikään puolustus, mikäli näitä muita asioita ei vähintäänkin kytketä ehdoksi saatavuusharkinnan lopettamisessa. Kontula ja muut allekirjoittajat eivät vaadi mitään sellaista, joten väärinkäytösten ja haittamaahanmuuton lisääntyminen on rakennettu lakialoitteen sisään.

[Alaric]

https://demokraatti.fi/kokoomusedustaja-tukee-julkisen-riidan-nostanutta-kohualoitetta-on-aika-karistella-1980-luvun-jaanteet-pois-lainsaadannosta/ (25.10.2017)

Kokoomusedustaja tukee julkisen riidan nostanutta kohualoitetta: "On aika karistella 1980-luvun jäänteet pois lainsäädännöstä"

(...)

"Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee vahvasti lakialoitteen etenemistä lainsäädännöksi. Työperäinen maahanmuutto on juuri sellaista maahanmuuttoa, jota Suomi tarvitsee. Meidän mielestämme jokainen, joka haluaa tulla tänne tekemään töitä, maksamaan veroja ja rakentamaan yhteiskuntaa, on tervetullut", sanoo Jokinen.

Jokisen mukaan Suomen ikärakenne muuttuu lähivuosina merkittävästi. Yhä useampi suomalainen on eläkkeellä, ja myös eläkeläisten hoivatarve kasvaa väestön ikääntyessä. Samaan aikaan työssäkäyvien suhteellinen osuus väestöstä pienenee.

"Kokoomus haluaa, että tulevaisuudessakin on mahdollisuus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyviin palveluihin. Tarvitsemme lisää ihmisiä tekemään työtä ja yrittämään, jotta verotulomme riittävät kasvavaan menopaineeseen", sanoo Jokinen.

Jokisen mukaan tälle vuosikymmenelle ei kuulu viranomaisen harkinta ja monimutkainen byrokratia siitä, voiko ihminen tulla Suomeen tekemään työtä ja maksamaan veroja.

"On aika karistella 80-luvun jäänteet pois lainsäädännöstä, ja siirtyä myös tässä asiassa nykypäivään."

---

https://demokraatti.fi/arahdys-hallitusrintamasta-kokoomuksen-kalle-jokinen-puhuu-aivan-omiaan/ (25.10.2017)

Ärähdys hallitusrintamasta: "Kokoomuksen Kalle Jokinen puhuu aivan omiaan"

"Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen puhuu aivan omiaan vaatiessaan luopumista ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Sininen linja pitää. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinta säilyy. Kyllä sileäkätinenkin lukea osaa. On vakava asia, jos kokoomuksen eduskuntaryhmä aikoo irtautua sovitusta hallitusohjelmasta", jyrähtää sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Elon mukaan saatavuusharkinnan poistaminen olisi karhunpalvelus suomalaiselle työntekijälle.

"Se ei ratkaisisi eräiden alojen työvoimapulaa, vaan loisi Suomeen yleiset halpatyömarkkinat. Jokisen puheet hoiva-alan työvoimapulasta viittaavat siihen, että kokoomus toivoo alalle edullista ulkomaista työvoimaa.".

(...)

[Alaric]

http://www.aamuset.fi/uutiset/3703276/PAMin+hallitus+Saatavuusharkinnasta+ei+pida+luopua+mutta+sita+pitaa+kehittaa (25.10.2017)

PAMin hallitus: Saatavuusharkinnasta ei pidä luopua, mutta sitä pitää kehittää

Saatavuusharkinnan vaikutuksista ja maahanmuutosta käytävään keskusteluun on saatava nykyistä kehittävämpi ja erilaisia näkökulmia kunnioittavampi ote, linjasi Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus. Puheenjohtaja Ann Selin toteaa, että työperäisen maahanmuuton on hyvä olla kontrolloitua, mutta se ei saa hankaloittaa työsuhteessa olevan työntekijän oleskelulupaprosessia.

Saatavuusharkinnassa valtiovalta voi rajoittaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta työvoiman rekrytointia, jos kotimaan työmarkkinoilta löytyy työn tarjontaa tai kotimaisen työvoiman työllistyminen vaikeutuu. Nykyinen saatavuusharkinta pitää sisällään kuitenkin elementtejä, joita on pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti.

– On selvää, että rekrytointia EU/ETA-alueen ulkopuolelta pitää rajoittaa. Emme kuitenkaan halua, että saatavuusharkinta hankaloittaa tai estää työntekijää saamasta sujuvasti oleskelulupaa tilanteessa, jossa työsuhde on jo olemassa, toteaa Selin.

(...)

– Ihminen on työllistynyt Suomessa laillisesti ja toiminut kaikkien pelisääntöjen mukaisesti. Silti edessä voi olla pahimmillaan työsuhteen päättyminen ja poistuminen maasta. Tilanne on maahanmuuttajan näkökulmasta äärimmäisen epäreilu ja epäinhimillinen, Selin toteaa.

(...)

[Ari-Lee]

– Ihminen on työllistynyt Suomessa laillisesti ja toiminut kaikkien pelisääntöjen mukaisesti. Silti edessä voi olla pahimmillaan työsuhteen päättyminen ja poistuminen maasta. Tilanne on maahanmuuttajan näkökulmasta äärimmäisen epäreilu ja epäinhimillinen, Selin toteaa.

Niin, kyllähän reiluuteen ja inhimillisyyteen kuuluu, koska kerran on kutsuttukin veronmaksajaksi, ansiosidonnainen loppuun saakka ja vielä sen jälkeen Kelan kaikki etuudet ja koko sosiaalihoito maailman tappiin.

[Outo olio]

https://demokraatti.fi/kokoomusedustaja-tukee-julkisen-riidan-nostanutta-kohualoitetta-on-aika-karistella-1980-luvun-jaanteet-pois-lainsaadannosta/ (25.10.2017)

Kokoomusedustaja tukee julkisen riidan nostanutta kohualoitetta: "On aika karistella 1980-luvun jäänteet pois lainsäädännöstä"

Ihan yhtä hyvin voisi vaikka sanoa että laki väkisinmakaamisesta avioliitossa (1994/1999) pitäisi poistaa koska se "edustaa 1990-lukua".

– Ihminen on työllistynyt Suomessa laillisesti ja toiminut kaikkien pelisääntöjen mukaisesti. Silti edessä voi olla pahimmillaan työsuhteen päättyminen ja poistuminen maasta. Tilanne on maahanmuuttajan näkökulmasta äärimmäisen epäreilu ja epäinhimillinen, Selin toteaa.

Niin, kyllähän reiluuteen ja inhimillisyyteen kuuluu, koska kerran on kutsuttukin veronmaksajaksi, ansiosidonnainen loppuun saakka ja vielä sen jälkeen Kelan kaikki etuudet ja koko sosiaalihoito maailman tappiin.

Tuohon lauseeseen muuten voisi tehdä yhden muutoksen, "poistuminen maasta" voitaisiin korvata sanoilla "työttömyys ja köyhyys". Näin: "Ihminen on työllistynyt Suomessa laillisesti ja toiminut kaikkien pelisääntöjen mukaisesti. Silti edessä voi olla pahimmillaan työsuhteen päättyminen ja työttömyys ja köyhyys. Tilanne on työntekijän näkökulmasta äärimmäisen epäreilu ja epäinhimillinen, Selin toteaa." Eli vain vähän viilaamalla tästä saa argumentin sille että irtisanomisia ei pitäisi tapahtua, jos irtisanottavalla ei ole seuraavaa työpaikkaa jo valmiina. Olen toki surullinen irtisanottavan ja maastapoistettavan puolesta, mutta se ei muuta miksikään sitä että argumentti on huono.

[Roope]

Kansan Uutiset: Silvia Modig: Saatavuusharkinnan poisto on pieni palanen ihmisoikeusperustaista työpolitiikkaa 25.10.2017

Mitä ihmettä on "ihmisoikeusperustainen työpolitiikka" ja mitä tekemistä sillä on Suomen maahanmuuttopolitiikan kanssa?

Oleskeluluvan sitominen tiettyyn työhön voi kansanedustaja Silvia Modigin mukaan pakottaa työntekijän ongelmalliseen riippuvuusasemaan vaikkapa hyväksikäyttävään työnantajaan.

Hän jatkaa, että jo työllistyneiden turvapaikanhakijoiden käännyttämisessä jäykkien prosessien vuoksi taas ei ole päätä eikä häntää.

Kyse ei ole "jäykistä prosesseista" vaan siitä, että perusteettomasti turvapaikkaa hakeneet palkitaan oleskeluluvalla turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöstä ja valehtelusta. Juuri oleskelulupaahan he lähtivät tavoittelemaan. Kyse on myös siitä, että saatavuusharkinnan poistaminen mahdollistaisi aivan uudenlaisen keinottelun ja rikollisuuden takaamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden Suomeen jääminen.

Kielteisen päätöksen oheen pitäisi päinvastoin liittää automaattisesti pitkäaikainen maahantulokielto.

Hän puolustaa aloitetta, mutta sanoo ottavansa myös aloitteen vastustajien esittämät huolet vakavasti.

Ei ryntäystä Uudenmaan rakennustyömaille

– Pääkaupunkiseudulla on käynnissä merkittävä osuus koko maan rakennusprojekteista. Rakennusbuumin keskellä saatavuusharkintaa on täällä rakennusalan hommissa poistettu, mutta EU- ja ETA-alueen ulkopuolista työvoimaa ei ole tulvinut syrjäyttämään alalla toimivia suomalaisia työntekijöitä.

Ei ole kyse lyhyellä tähtäimellä "ryntäyksestä" tai "tulvasta", vaan suomalaisten ja hieman alasta riippuen jopa virolaisten vähittäisestä syrjäyttämisestä. Rakennusalalla sentään tarvitaan osaamista, mutta odotettavissa olisi tulijoita nimenomaan sellaisille aloille, joille kynnys on matalampi. Lisäksi rakennusalalla varsinaista työvoimapulaa on ollut viime aikoina lähinnä työnjohdossa.

Modig muistuttaa, että läpi poliittisen vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen paiskitaan töitä työntekijöiden oikeuksien puolesta.

– On vain luonnollista, että keinoista on joskus erilaisia näkemyksiä, vaikka tavoitteet ja päämäärät ovat yhteisiä. Ei pitäisi kuitenkaan lähteä lietsomaan vastakkainasettelua suomalaisen tai eurooppalaisen ja Euroopan ulkopuolelta lähtöisin olevan työntekijän välille.

Saatavuusharkinnasta ei luulisi olevan minkäänlaisia erimielisyyksiä vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen keskuudessa, eikä vielä muutama vuosi sitten ollutkaan. Mikä on muuttunut?

Vastakkainasettelu suomalaisen tai eurooppalaisen ja Euroopan ulkopuolelta lähtöisin olevan työntekijän välillä on väistämätöntä. Asia ei muutu vaikenemalla tai ikävät faktat sivuuttamalla miksikään.

Modig asettaa saatavuusharkintakeskustelua perspektiiviin myös painottamalla, että kyseessä on vain yksi, verrattain pieni kysymys työntekijän oikeuksien parantamisen kannalta.

– Tietenkään saatavuusharkinnan poisto ei ole ihmelääke, jolla työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu yksinään turvataan tai työehtojen polkeminen kitketään. Vasemmistoliitto on esittänyt ja tulee jatkossakin vaatimaan useita konkreettisia keinoja, joilla työelämän epäkohtiin puututaan.

Vasemmistoliitto on vaatinut ryhmäkanneoikeutta työntekijöiden suojaamiseksi lain tai työehtosopimusten rikkomiselta. Puolue on esittänyt myös alipalkkauksen kriminalisointia. Lisäksi vasemmistoliitto on esittänyt muun muassa luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksien tehostamista.

On samantekevää, mitä muuta vasemmistoliitto on esittänyt, jos ja kun sen kansanedustajat eivät aseta näitä muita keinoja ehdoksi saatavuusharkinnan poistamiselle.

Jännä kuitenkin, että Modig tuntuu esittävän saatavuusharkinnan poistamisen koko vasemmistoliiton ajamana asiana, yhtenä keinona muiden joukossa, kun taas puheenjohtaja Andersson korosti, että ryhmällä ei ole asiasta kantaa.

– Vasemmisto on nyt ja jatkossa duunarin ja heikoimmassa asemassa olevan puolella. Pidämme meteliä ihmisoikeuksien puolesta, eikä tämä ole muuttumassa mihinkään, Modig muistuttaa.

Ei ole mahdollista olla saatavuusharkinnasta rehellisesti yhtä aikaa kahta täysin vastakkaista mieltä niin, että molemmat puolet olisivat suomalaisen duunarin puolella. Valitkaa puolenne.



Vaikka hyväksyisi (minä en hyväksy) Kontulan ja Modigin argumentit siitä, että Suomessa jo työskentelevin ulkomaalaisten oloja ja oikeusturvaa on parannettava nimenomaan saatavuusharkinta poistamalla, tämä ei selitä, miksi saatavuusharkinta pitäisi poistaa myös Euroopan ulkopuolella oleskelevilta.

Kontula vastustaa tällaisen rajoituksen jättämistä sillä perusteella, että tämä estäisi Suomessa laittomasti oleskelevia saamasta helpommin oleskelulupaa. Toisin sanoen Kontula haluaa kiertää lakimuutosta, jolla lopetettiin tilapäisten oleskelulupien jakaminen palaamisesta kieltäytyville kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille.

Kielteisten turvapaikkapäätöksen saaneiden laittoman oleskelun helppo laillistaminen on vääränlainen palkkio, ilmeinen vetotekijä ja jo itsessään riittävä syy vastustaa lakialoitetta.