2011-10-28 Poliisin tietoon tuli edellisvuotta vähemmän viharikoksia

[Elemosina]

Laskeskelin huvikseni montako prosenttia minkäkin maan kansalaisista on ollut epäiltyinä rasistisista rikoksista vuonna 2011.

Minulla on käytössä Väestörekisterikeskuksen taskutieto 2011. Otin sieltä lukuja kohdasta väestö äidinkielen mukaan.
Äidinkieli             Yhteensä
suomi                  4863351
ruotsi                   291219
saame                  1870
somali                   14045
viro                        33076

Ynnäsin suomen-, ruotsin ja saamenkieliset yhteen: 5156440
Suomessa syntyneihin Suomen kansalaisiin kohdistui 2011 raportin taulukon 20 (sivu 65) mukaan rasistisia rikosepäilyjä 591 kappaletta.

Kärjistäen ja tiedostaen että epäiltyihin voi lukeutua maahanmuuttajataustaisia totean että 0,01% suomen-ruotsin-saamenkielisistä on ollut epäiltyinä rasistisista rikoksista. (591/5156440*100)

Samat luvut muilla:
somalinkielisiä 14045 ja Somaliassa syntyneitä epäiltyjä rasistista rikoksista 35--> 0,25%
vironkielisiä 33076 ja Virossa syntyneitä epäiltyjä rasistisista rikoksista 26-->0,08%

Ikävää tässä on että maassamme väkimäärältään pienehkö vähemmistö on epäiltynä useammin rasistisista rikoksista kuin väkimäärältään suuremmat joukot.

[Sami Aario]

Pitäisi kai huomauttaa että tässäkin uutisessa on hienosti unohdettu että puhutaan vain ilmoituksista. Ilmoitus ei ole sama asia kuin rikos. Olennaisempaa olisi tietää tuomioista ja niiden perusteella tarkastella tätäkin asiaa.

Tämän tutkimuksen suhteen pätee se vanha viisaus, että kun kysytään mitä sattuu, niin saadaan vastaukseksi mitä sattuu.

[Marko Parkkola]

Välikommentti. Epäilyillä ei mielestäni ole mitään merkitystä. Tuomiot ne ovat jotka ratkaisevat. Pirkanmaalla mamujen osuus oli siis 2010 14% rassismustuomioista. Asukkaita Wikipedian mukaan Pirkanmaalla on 491472, joista mamuja vajaa 11000 (en löytänyt täsmällistä lukua, mutta Tampereella ja lähiseuduilla asui ~10500 mamua), eli 2,2%.

2,2% mamuja, 14% osuus rasistisista rikoksista.

[Elemosina]

MTV3 ehti apajille :

Rasistisia pahoinpitelyjä enemmän kuin koskaan

Rasististen pahoinpitelyjen määrä oli viime vuonna suurempi kuin koskaan aiemmin poliisiammattikorkeakoulun seurantatutkimuksessa.

Poliisin tietoon viime vuonna tulleiden viharikosten määrä nousi selvästi edellisvuodesta. Kun vuonna 2010 poliisin tietoon tuli 860 viharikoksiksi luokiteltua tapausta, viime vuonna niitä oli 918. Viharikosten määrää on seurattu poliisiammattikorkeakoulussa nykyisessä laajuudessaan nyt neljä vuotta.

Rasistisia piirteitä sisältäneitä pahoinpitelyitä kirjattiin viime vuonna enemmän kuin kertaakaan seurannan aikana - yli 600. Niistä joka kolmas oli lievä pahoinpitely.

Syrjintärikosepäilyjen määrä kasvoi kolminkertaiseksi vuosien 2010 ja 2011 välillä. Viime vuonna syrjintärikosepäilyjä kirjattiin 86.

Muut viharikokset, kuten uhkailu ja vahingonteot, sen sijaan vähenivät edellisvuodesta.

Viharikoksiksi määritellään rikokset, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta, elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä tai vammaisuutta kohtaan.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa viharikoksiksi luokitellaan kaikki sellaiset rikosepäilyt, joiden kohdalla esimerkiksi uhri tai poliisi epäilee vihamotiivia.
Somalit rasistisen rikollisuuden uhreja

Rasistisiksi luokiteltuja rikosilmoituksia oli 788, ja ilmoituksiin sisältyi yhteensä 1229 päärikosnimikettä.

Puolet päärikoksista oli pahoinpitelyjä tai pahoinpitelyjen yrityksiä. Niistä suurin osa on tapahtunut julkisella paikalla kuten kadulla, toreilla tai ravintoloiden edustoilla. Uhreista seitsemän kymmenestä on miehiä ja kuusi kymmenestä Suomen kansalaisia.

Kahdeksan kymmenestä rasistisen rikoksen tekijöiksi epäillyistä on miehiä ja Suomen kansalaisia. Yleisimmin pahoinpitelystä epäillään 15-24-vuotiaita miehiä.

Puolet rasististen rikosten uhreiksi joutuneista ei tunne epäiltyä tekijää ennalta. Erityisen tavallisia uhrille tuntemattomat tekijät ovat pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa ja vahingonteoissa.

Rasistisen rikollisuuden uhriksi joutuvat yleisimmin somalit, venäläiset ja irakilaiset. Suomessa asuvat somalit ovat Euroopan perusoikeusviraston mukaan yksi eniten syrjintää ja rasistista väkivaltaa kohtaavista väestöryhmistä Euroopassa.
...
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/12/1677091/rasistisia-pahoinpitelyja-enemman-kuin-koskaan

[mietinen]

Rasistisista rikoksista epäiltyjen suhteuttaminen väestön määrään

Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2011

s. 21 (sivunumeron mukaan)
Ulkomailla syntyneitä henkilöitä asui vuoden 2011 lopussa Suomessa 266 148, heistä suurin osa (64 %) on syntynyt Euroopassa.
...

Taulukko 20. Rasistisista rikoksista epäiltyjen syntymämaat vuonna 2011.
Ilman provokaatiojuttuja
Suomi 76 %
...

"Ilman provokaatiojutuissa" epäillyistä 23 prosenttia on syntynyt ulkomailla.
Ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä on noin 5 prosenttia.

Suhteutettuna väestön määrään ulkomailla syntyneiden osuus rasistisista rikoksista epäillyistä on lähes kuusinkertainen (5,75) Suomessa syntyneisiin verrattuna.


ps.
Alla olevasta taulukosta, voi tutkia mitkä kansalaisuudet nousevat esiin. Taulukossa on myös lukumäärät, mutta kirjoitin vain prosentit näkyviin.

Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2011

Taulukko 19. Rasistisista rikoksista epäiltyjen kansalaisuudet vuonna 2011.
Kansalaisuus %
Suomi       78
Irak              4
Viro             4
Somalia     3
Venäjä       2
Iran             2
Turkki         2
Ei tiedossa 1
Muut            1
Yhteensä 100

[nuiv-or]

s. 28

Etninen tai kansallinen tausta (epäillyt rasistiset rikokset)

1. Rasistiset, halventavat nimitykset tai lauseet: Tapaus luokitellaan viharikokseksi, jos epäilty on nimitellyt rikoksen uhria halventavasti esimerkiksi "ryssäksi" tai "neekeriksi" tai esimerkiksi tappelu on saanut alkunsa rasistisesta huutelusta.

2. Rasismi- tai viharikoskoodi. Jos poliisi on merkinnyt rikosilmoituksen rasismi- tai viharikoskoodilla, on tapaus luokiteltu rasismirikokseksi, vaikka teon rasistisuus ei kävisi rikosilmoituksesta lukemalla ilmi.

3. Rasistiseksi rikokseksi ei ole luokiteltu ilmoituksia
- joissa jotakin asianosaisista on nimitelty rasistiksi, natsiksi tms.,
- joissa epäiltyä kuvaillaan esimerkiksi skiniksi tai uusnatsiksi,
- tai joissa on töhritty hakaristi-merkki esimerkiksi ilmoittajan autoon eikä saatavilla ole muuta tietoa teon motiivista.

1. Mitä rasismia ryssässä tai neekerissä on?
2. Varsinaista piilorasismia
3. Eli esimerkiksi Malmön antisemitismiongelmaa ei täällä pidettäisi minään.

Kovin on facepalmauttavaa kamaa.

Uskonnollinen vakaumus tai elämänkatsomus

1. Halventava tai kunniaa loukkaava puhe: jos ilmoituksessa esimerkiksi mainitaan, että epäillyn "loukkaavat puheet liittyivät uskontoon", tapaus luokitellaan viharikokseksi.

2. Viharikoksiksi on luokiteltu myös tapaukset, joiden syynä on se, että uhri ei kuulu esimerkiksi kirkkoon tai ei edusta jotakin tiettyä uskontokuntaa.

3. Viharikokseksi ei ole luokiteltu tapauksia
- joissa jonkin asianomistajan kerrotaan kuuluvaan tiettyyn uskontokuntaan, mutta ilmoituksesta ei käy ilmi, miten tämä seikka liittyy teon motiiviin
- jotka vaikuttavat perheen tai suvun sisäiseltä kunniaväkivallalta
- joissa on kaadettu esim. hautakiviä tai muuten vahingoitettu uskonnollisten yhteisöjen omaisuutta eikä teon motiivista ole mitään tietoa (esim. paikalle jätettyä tekstiä)
- jotka kohdistuvat selkeästi Israelin valtiota, eivät juutalaisia kohtaan.

Onko tämä poliisin raportti vai Danin opas? Vesa Puuronen toiminut konsulttina?


s. 31-32

4.5 Menetelmän ongelmakohtia

Edellä kuvattuun menetelmään liittyy ongelmia, jotka on syytä ottaa huomioon tuloksia tulkitessa. Ensinnäkin täytyy huomata, että tämä tilasto kuvaa vain poliisin tietoon tullutta rikollisuutta. Kaikki tapaukset, joista ei ole ilmoitettu poliisille tai joista poliisi ei ole kirjannut rikosilmoitusta jäävät tilaston ulkopuolelle. Aineiston poiminnassa ulkopuolelle jäävät myös kaikki tapaukset, joissa

- rikosilmoitukseen ei ole kirjattu mitään tietoa teonotiivista tai tilanteessa käytetyistä halventavista lauseista (usein esim. vahh
ingonteot, joissa ei ole mitään tietoa tekijästä)

- näistä seikoista on kerrottu, mutta ilmoituksessa on ollut kirjoitusvirhe (esim. "rasistinen" motiivi on kirjoitettu muotoon "rasisistinen" motiivi)
- teon motiivia on kuvattu jollain sellaisilla ilmauksilla, joita hakusanalistassa ei ole huomioitu
- rikosilmoitus sisältää vain sellaisia rikosnimikkeitä, joita hakuehdoissa ei ole (esim. ryöstö), eikä tapausta ole merkitty rasismi- tai viharikoskoodilla.

Tapaukset luokitellaan viharikoksiksi rikosilmoituksen sisältämän, poliisin vapaamuotoisesti kirjaaman tekstin perusteella. Luokittelu on hyvin tulkinnanvaraista ja perustuu erilaisiin vihjeisiin. On mahdollista, että osa tapauksista on virheellisesti tulkittu viharikokseksi. Kaikki poliisin rasismi- tai viharikoskoodilla merkitsemät tapaukset on luokiteltu viharikoksiksi, mutta kirjauskäytännöt voivat vaihdella eri poliisilaitoksilla. Koodia ei välttämättä käytetä samalla tavalla eri laitoksilla, ja on myös mahdollista, että poliisi on virheellisesti merkinnyt luokituksen juttuun. Lisäksi koodin käyttö voi vaihdella sen mukaan, missä vaiheessa kunkin tapauksen esitutkinta on ollut aineiston poimintavaiheessa (3.2.2012). Osassa tapauksista jutun tutkinta on voinut olla vielä niin kesken, että rasismi- tai viharikoskoodia ei ole ehditty merkitä tietojärjestelmään.

 

[BeerBelly]

Kahdeksan kymmenestä rasistisen rikoksen tekijöiksi epäillyistä on miehiä ja Suomen kansalaisia. Yleisimmin pahoinpitelystä epäillään 15-24-vuotiaita miehiä.

Jos 78% epäillyistä on Suomen kansalaisia ja 81% miehiä, niin se ei tarkoita että kahdeksan kymmenestä epäillystä on Suomen kansalaisuuden omaavia miehiä. Olettaen että sukupuolijakauma on sama Suomen kansalaisten ja ulkomaalaisten epäiltyjen välillä, saadaan suunnilleen seuraavat luvut:

Mies, Suomen kansalainen 63%
Mies, ulkomaalainen 18%
Nainen, Suomen kansalainen 15%
Nainen, ulkomaalainen 4%

Rasistisen rikollisuuden uhriksi joutuvat yleisimmin somalit, venäläiset ja irakilaiset.

Raportissa kylläkin lukee:

Ulkomaan kansalaisista yleisimmin uhreiksi joutuivat somalit, venäläiset
ja irakilaiset.

[Golimar]

Setan viharikoskysely
Jouduitko viharikoksen uhriksi vuonna 2017?
Onko sinulle kerrottu viharikoksesta vuonna 2017?
Oletko todistanut viharikosta vuonna 2017?

Seta kerää tietoja vuonna 2017 koetuista viharikoksista koskien seksuaalista suuntautumista ja sukupuolta tai sukupuolen ilmaisua. Tietoja käytetään Setan vaikuttamistyössä ja ne luovutetaan ETYJille. Kaikki tiedot käsitellään nimettöminä.

Kun rikos tehdään uhrin etnisen tai kansallisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen tai sukupuoli-identiteetin, uskonnon tai vakaumuksen tai vammaisuuden vuoksi, kyse on viharikoksesta.

Voit kertoa lomakkeella nimettömästi ja siinä laajuudessa kuin haluat:
-viharikoksesta, jonka uhri itse olet
- viharikoksesta, josta olet kuullut tai jota olet todistanut
- vainosta, syrjinnästä tai häirinnästä
- poliisille ilmoittamastasi itseäsi koskevasta rikoksesta, jota ei kuitenkaan tulkittu rikokseksi.

Jos et osaa suoraan vastata johonkin kohtaan, jätä siihen viiva! Vastaa kuitenkin niin tarkasti kuin osaat.

https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=0ZOaI9b2kkeCpTya_UtZ0HC6wMwqMShDlRFcgsnSE2RURFpFTVRHMTNWSkRQMUZSOE5WWjQ2NFFaRi4u

[Archaeopteryx]

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/vihapuheilmoitusten-maara-kasvanut-oulun-poliisin-tutkintaan-tullut-solvaavia-facebook-kirjoituksia/791819/

Vi­ha­pu­heil­moi­tus­ten määrä kasvanut – Oulun poliisin tutkintaan tullut solvaavia Facebook-kirjoituksia

Poliisin tietoon tuli viime vuonna lähes 200 rikosilmoitusta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tai sen törkeästä tekomuodosta, mikä on lähes neljä kertaa edellisvuotta enemmän. Myös uskonrauhan rikkomisesta tehdyt ilmoitukset lisääntyivät.

– Kyse on yleensä muslimiväestön, turvapaikanhakijoiden tai ylipäätään maahanmuuttajien panettelusta tai solvaamisesta, ryhmää vetävä rikostarkastaja Jouni Niskanen kuvailee.

...

– Aktiiviset kansalaiset ja nettikeskusteluja seuraavat ryhmät antavat meille jatkuvasti vinkkejä. Niitä on käyty läpi ja kirjattu rikosilmoituksia, hän sanoo.

– Ilmoitusten määrän kasvu ei siis tarkoita sitä, että rasismi olisi lisääntynyt noin paljon. Kyse on poliisin toiminnan tehostumisesta.

...

Yhdessä tutkinnassa olleessa jutussa oli yli 20 asianomistajaa eli uhria ja teot kirjattiin erillisiksi rikoksiksi, vaikka vastaavankaltaiset teot nykyisin niputetaan yhdeksi rikosepäilyksi.

Kyseisessä jutussa pohjoispohjalaisen miehen epäillään solvanneen ja panetelleen Facebookissa muslimeja, romaneja ja juutalaisia marraskuun 2016 ja maaliskuun 2017 välisenä aikana. Juttu on syyteharkinnassa.

Pidän epäiltyjen "viharikosten" määrää erittäin alhaisena, jos viimeisen kahden vuoden jatkuvan rummutuksen ja "aktiivisten kansalaisten" toiminnan kautta on saatu aikaan alle 200 ilmoitusta. Kyseessä ei ole suuri ongelma, varsinkin kun puhutaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan -rikoslain kohdasta, jota tulkitaan äärimmäisen vapaamielisesti sananmukaisen kiihottamisen osalta. Jos verrataan vaikka ylinopeudesta määrättyihin rikesakkoihin, niitä annettiin viime vuonna peräti 272 000 kappaletta.

Ihmetyttää myös tuon yhden jutun 20 "uhria", jos pohjoispohjalainen mies on panetellut muslimeja, romaneja ja juutalaisia nimeämättä ketään erityisesti. Yhteensä noissa ihmisryhmissä on vajaa 2 miljardia ihmistä, joten millä tavalla tämä uhrimäärä oikein on laskettu?

[Roope]

Helsingin Sanomat: Viharikos­epäilyjen määrä ryöpsähti Suomessa – Näissä kaupungeissa tilanne on pahin 26.10.2023

Kuten aina ennenkin viharikosepäilyjä, jotka eivät suurimmaksi osaksi ole edes viharikosepäilyjä, käsitellään uutisoinnissa kuin todettuja viharikoksia, jotka muka osoittavat jotakin.

Epäiltyjen viharikosten määrä jatkoi katsauksen mukaan kasvuaan viime vuonna. Poliisi kirjasi vuoden aikana yhteensä 1 245 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin katsauksessa epäillyiksi viharikoksiksi.

Määrä kasvoi siten käytännössä yhtä suureksi kuin viharikosepäilyjen ennätysvuotena 2015, jolloin rikosilmoituksia oli 1 250. Tuolloin Suomeen tuli poikkeuksellisen suuri määrä turvapaikanhakijoita.

Ylivoimaisesti suurinta osaa ei määritelty "epäillyiksi viharikoksiksi" vaan rikosepäilyiksi, joihin liittyy viharikoksen piirteitä kuten ns. vihasanalistalla olevan sanan käyttö.

Mistä tällaisten rikosten mahdollinen yleistyminen voi sitten johtua?

Poliisiammattikorkeakoulun katsauksessa ei oteta kantaa Suomen tilanteen suoriin syihin, mutta siinä mainitaan joitakin Euroopan viharikosilmapiiriin vaikuttaneita seikkoja viime vuodelta.

Sellaisia ovat esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, pandemian jälkeen lisääntynyt ihmisten liikkuminen ja turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrän kasvu EU:ssa.

Lisäksi vuosi 2022 oli Euroopassa väkivaltaisin vuosi aikoihin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluville.

Katsauksessa huomautetaan myös, että viime vuonna heräsi aiempaa laajempi keskustelu incel-ajattelusta. Incel tulee englannin sanoista involuntary celibacy eli vastentahtoinen selibaatti.

Ei rikosten lisääntyminen vaan luokiteltujen rikosepäilyjen lisääntyminen, jolle on luultavasti hyvin toisenlaiset syyt. Ukrainan sodan yhteys on älytön, mutta voiton vie incel-ajattelun liittäminen viharikostilastoihin. Montako tällaista rikosta tai edes rikosepäilyä on todettu viime vuonna? Nolla?

Katsauksen tiedot viharikollisuudesta eivät muodosta kattavaa kuvaa viharikollisuudesta, sillä vain osa rikoksista tulee poliisin tietoon. Lisäksi ilmoitetuistakin rikosepäilyistä voi jäädä viharikosmotiivi tunnistamatta.

Rikosepäilyt voidaan myös todeta myöhemmässä oikeusprosessissa aiheettomiksi.

Tosiaankin, sillä arviolta (poliisi ei julkaise viharikostilastoja) noin 98 prosenttia näistä väitetyistä viharikosepäilyistä ei johda oikeusprosessissa viharikostuomioon.

Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2022

[Roope]

Helsingin Sanomat: Viharikos­epäilyjen määrä ryöpsähti Suomessa – Näissä kaupungeissa tilanne on pahin 26.10.2023

Viharikosepäilyjen määrä jatkaa kasvuaan

Poliisin tietoon tulleiden viharikosepäilyjen määrä kasvoi viidenneksellä viime vuonna, selviää Poliisiammattikorkeakoulun vuosiraportista.

"Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2022" -raportin mukaan poliisi kirjasi viime vuonna yhteensä 1 245 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Viharikoksiin liittyvien rikosilmoitusten määrä on siis edelleen kasvussa ja lähes vuoden 2015 lukemissa, jolloin ilmoituksia oli 1 250. Määrä on korkein koko viharikollisuusselvitysten historian aikana.
...

Poliisi 26.10.2023

Raportista käy kyllä ilmi, miksi määrä on kasvanut, mutta sitä ei mainita tiedotteessa tai uutisoinnissa vaan höpistään typeriä Ukrainan sodasta ja inceleistä.

Lisäksi huomioitavaa on, että vuoden 2022 elokuusta lähtien asianomistajan tehdessä sähköistä rikosilmoitusta pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta tai kunnianloukkauksesta, hänen on tullut täyttää myös ilmoituslomakkeen kohta, jossa hän arvioi onko joutunut rikoksen uhriksi jostakin vihavaikuttimesta johtuen. Jos asianomistaja arvioi rikoksen johtuneen vihavaikuttimesta, niin sähköisen ilmoituksen siirtyessä poliisin ilmoitusjärjestelmään, se automaattisesti luokiteltiin viharikokseksi. Yli puolet tässä selvityksessä epäillyiksi viharikoksiksi todetuista tapauksista oli ilmoitettu poliisille sähköisesti. Niinpä voidaankin ajatella, että ainakin osittain ylläolevasta syystä johtuen viharikosluokiteltujen rikosilmoitusten määrä on hieman kasvanut vuoteen 2021 verrattuna.

Kun poliisin viharikoskoodilla merkkaamien rikosilmoitusten määrä lisääntyi peräti 117 prosenttia (153=>332), mutta tutkijoiden poimimien tapausten (joita moninkertaisesti enemmän) vain 5 prosenttia (873=>913), on ilmeistä, että viharikosepäilyjen määrän "ryöpsähtäminen" johtui nimenomaan tuosta kirjauskäytännön muutoksesta.

[Caucasian]

Ja rikosEPÄILYT uutisoidaan rikoksina. Tottakai rikosilmoituksen tekijän kannattaa rasia että varmaan vihamotiivi(kin)
Vähän sama kun menet julkiselle päivystykseen, niin kannattaa sanoa, että hammasta vihloo ja särkee aivan helvetisti, koska arvioija voi muutoin käännyttää kotiin, että varaileppa ite aikaa... Jos siis haluaa sitä hoitoa.

[Roope]

Ylivoimaisesti suurinta osaa ei määritelty "epäillyiksi viharikoksiksi" vaan rikosepäilyiksi, joihin liittyy viharikoksen piirteitä kuten ns. vihasanalistalla olevan sanan käyttö.

Ylellä vedetään mutkat vieläkin suoremmiksi, ja rikosepäilyt muuttuvat tapahtuneiksi viharikoksiksi.

Viharikoksia tehtiin Suomessa ennätyspaljon – tekijänä usein oma naapuri

Viharikosten määrä kasvoi vuonna 2022 viidenneksellä, selviää Poliisiammattikorkeakoulun raportista.

Yle 26.10.2023

Epäiltyjä viharikoksia kirjattiin yhteensä 1 245. Se on käytännössä yhtä paljon kuin vuonna 2015.

Määrä on korkein koko viharikollisuusselvitysten historian aikana, selviää Poliisiammattikorkeakoulun vuosiraportista.

Ei ole korkein, vaan vuoden 2015 määrä oli korkeampi.

Motiivina suurimmassa osassa viime vuoden viharikosilmoituksista oli uhrin etninen tai kansallinen tausta. Poliisi kirjasi tällaisia ilmoituksia 930 kappaletta, mikä on kolmannes enemmän kuin edellisenä vuonna.

Poliisi ei kirjannut kuin pienen osan tuollaisia ilmoituksia. Suurin osa raportin tilastoon merkityistä tapauksista on tutkijoiden jälkikäteen vihasanalistan avulla poimimia.

Sen sijaan rikosepäilyjen määrä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan laski edelleen. Poliisi kirjasi kaikkiaan 29 ilmoitusta, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 41.

Yllättävää, kun rasismiulinan luulisi johtavan määrän kasvuun.

[Rasvari]

Ylivoimaisesti suurinta osaa ei määritelty "epäillyiksi viharikoksiksi" vaan rikosepäilyiksi, joihin liittyy viharikoksen piirteitä kuten ns. vihasanalistalla olevan sanan käyttö.

Onkohan jossain saatavilla ajantasainen vihasanalista? Tuollainen pitää ehdottamasti julkaista jotta kansalaiset osaavat itsesensuroida parantaa kielenkäyttöään.

[Roope]

On taas se aika vuodesta, jolloin uutisoidaan väärin poliisiammattikorkeakoulun viharikosraportista, jotta voidaan kauhistella rasismia.

Helsingin Sanomat: Epäiltyjä viha­rikoksia ennätys­määrä viime vuonna – rasististen tekojen uhreissa korostuivat Somalian kansalaiset 10.10.2024

Kuten aina ennenkin, kyse ei ole poliisin epäilemistä viharikoksista...

POLIISIN tietoon tulleiden epäiltyjen viharikosten määrä nousi viime vuonna lähes 30 prosenttia vuoteen 2022 nähden, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) viharikoksia käsittelevä vuosiraportti.

Viime vuonna kirjattiin yhteensä 1 606 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista, mikä on suurin määrä koskaan.

Ei kirjattu. Tällaisia tapauksia oli 701. Lisäksi tutkijat poimivat jälkikäteen 905 sellaista rikosilmoitusta, joiden kuvauksessa oli joitain viharikoksen piirteitä (esim. vihasanalistan sana). Näitä ei tulla tutkimaan epäiltyinä viharikoksina.

Niistä henkilöistä, joiden kansalaisuus oli muu kuin suomalainen, suhteellisesti eniten etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvän epäillyn viharikoksen kohteeksi joutuivat Somalian kansalaiset.

"Vaikka Somalian kansalaisiin kohdistuneiden viharikosten suhteellinen määrä ylittikin tarkasteluvuonna Venäjän ja Ukrainan kansalaisiin kohdistuneiden viharikosten suhteellisen määrän, niin lukumäärällisesti Venäjän ja Ukrainan kansalaisiin sekä Neuvostoliitossa syntyneisiin kohdistui edelleen, todennäköisesti Venäjän hyökkäyssodan takia, paljon epäiltyjä viharikoksia", raportissa todetaan.

RAPORTISSA korostetaan, että aineistossa on kyse vasta epäillyistä viharikoksista eikä oikeudessa tuomituista rikoksista. Viime kädessä tuomioistuin arvioi, mikä epäillyn rikoksen motiivi oli.

Suurimmaksi osaksi ei ole kyse edes epäillyistä viharikoksista. Tutkijoiden lisäämiä tapauksia ei tulla tutkimaan viharikoksina saati viemään tuomioistuimeen sellaisina.

Poliisin tietoon tulleista epäillyistä viharikoksista 26 prosenttia kirjattiin Helsingissä. Seuraavaksi eniten epäiltyjä viharikoksia tapahtui Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella.

"Jos viharikosilmoitusten määrä suhteutetaan kunnan asukaslukuun, Maarianhamina, Hamina, Iisalmi ja Jämsä nousevat Helsingin ohi. Tämän selvityksen perusteella ei voida sanoa, johtuuko tämä viharikosten määrän kasvusta näissä kunnissa vai siitä, että poliisi tunnisti ja kirjasi siellä epäillyt viharikokset aikaisempaa paremmin."

Ei paremmin vaan huonommin, sillä vain hyvin harva tapaus (pari prosenttia?) vahvistetaan viharikokseksi. Poliisilla ei edes ole asiassa harkintavaltaa, jos asianomistaja haluaa merkitä rikosilmoituksensa viharikoskoodilla.

Kaikkiaan selvityksessä viharikoksiksi määritellyistä tapauksista poliisi itse luokitteli viharikoksiksi 44 prosenttia. Raportin mukaan tämän perusteella ei voida kuitenkaan arvioida sitä, tunnistaako poliisi viharikoksia.

"Viharikosselvityksessä havaintoaineisto käsittää myös tapaukset, joissa motiivi on mainittu, mutta poliisin viharikosluokitusta ei ole käytetty. Luokittelun käyttämättä jättämisestä huolimatta poliisi on saattanut huomioida vihamotiivin tapauksen esitutkinnassa", raportissa sanotaan.

Tällainen lienee hyvin harvinaista, enkä ole kuullut ainoastakaan kerrasta, jossa tällainen tapaus olisi vahvistettu oikeudessa viharikokseksi. Joka tapauksessa vahvistettujen viharikosten määrä on mitätön sekä absoluuttisesti että suhteellisesti verrattuna raportin rikosepäilylukuihin.

RAPORTIN mukaan huomioon pitää ottaa myös sähköisessä rikosilmoituksessa tapahtunut muutos. Elokuusta 2022 lähtien pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta tai kunnianloukkauksesta on pitänyt täyttää ilmoituslomakkeen kohta, jossa ilmoittaja arvioi, onko joutunut rikoksen uhriksi jostakin vihavaikuttimesta johtuen.

Jos ilmoittaja arvioi näin tapahtuneen, rikosepäily luokitellaan automaattisesti viharikokseksi poliisin ilmoitusjärjestelmässä.

"Kaksi kolmasosaa tässä selvityksessä epäillyiksi viharikoksiksi todetuista tapauksista oli ilmoitettu poliisille sähköisesti. Niinpä voidaankin ajatella, että ainakin osittain yllä olevasta syystä johtuen viharikosluokiteltujen rikosilmoitusten määrä on edelleen kasvanut vuoteen 2022 verrattuna", raportissa sanotaan.

Eihän tuosta ole mitään epäselvyyttä, sillä muutos näkyi jo edellisen vuoden raportin luvuissa. Tekee vain raportin luvuista ja väitetyistä ennätyksistä entistäkin paisutellumpia ja epäuskottavampia, kun todellisuudessa mikään ei ole muuttunut.

[Roope]

Ylen tv-uutisissa sekoitettiin iloisesti viharikokset, epäillyt viharikokset ja raportin luvut rikosilmoituksista, joissa on ollut viharikoksen piirteitä, mutta sehän on jo traditio.

Studiotoimittaja
Minkälaisia viharikoksia Suomessa tehdään eniten?

Jesse Mäntysalo, rikos- ja oikeustoimittaja
Tällaisissa rikoksissa korostuvat etenkin pahoinpitelyt ja kunnianloukkaukset.

Ei, vaan vahvistetuissa viharikoksissa korostuvat uhrittomina sananvapausrikoksina tuomiot kiihottamisista kansanryhmää vastaan. Näistä ei tosin ole tarjolla tilastoja.

Studiotoimittaja
Kerro vielä lyhyesti, ketkä näitä viharikoksia tekevät.

Jesse Mäntysalo, rikos- ja oikeustoimittaja
Tilastojen mukaan valtaväestö, eli valkoiset suomalaiset, pääosin miehet.

Toimittaja viittaa tässäkin raportin tilastoihin, ei vahvistettuihin viharikoksiin, mutta raportissakaan ei mainita valtaväestöä tai ihonväriä.

Ensi vuonna taas uudet ennätykset ja taivastelut:

Vuosittain vain noin neljäsosa Poliisiammattikorkeakoulun viharikosselvityksessä epäillyiksi viharikoksiksi luokitelluista tapauksista on luokiteltu vastaavasti poliisin omasta toimesta. Poliisihallitus onkin valmistellut uutta, vanhan ohjeistuksen korvaavaa ja laajempaa viharikosohjeistusta, joka tuli voimaan joulukuun 2023 alusta (Poliisihallitus 2023).