Kumman kaa, Gripen vai F-35? Hävittäjäkaupat.

[Titus]

Onko missään ollut juttua siitä, että kuinka tulevaisuuden kestävä ominaisuus tämä "häive" on, eli kestääkö kauan, että tekniikka ns ottaa kiinni ja ko ominaisuus on mennyttä ja jäljellä on hidas ja kömpelö lavetti. Varmaan tullee eteen ennenkuin teknisesti koneen elinkaari on käytetty ?

Onko jo kehitetty esim tunnistuskäyttöön droneja ?

[Hippo]

Onko missään ollut juttua siitä, että kuinka tulevaisuuden kestävä ominaisuus tämä "häive" on, eli kestääkö kauan, että tekniikka ns ottaa kiinni ja ko ominaisuus on mennyttä ja jäljellä on hidas ja kömpelö lavetti. Varmaan tullee eteen ennenkuin teknisesti koneen elinkaari on käytetty ?

Onko jo kehitetty esim tunnistuskäyttöön droneja ?

Onhan noista paljon erilaisissa tahoissa ollut keskustelua. Ainakin kun on puhuttu hävittäjien 6. sukupolvesta, on niissä huomiota tutkahäivettäkin mutta myös fyysinen suorituskyky on palaamassa tapetille. 6. sukupolven koneissa olisi esim. supercruise, joka F-35A:stä puuttuu.

[Jaska Pankkaaja]

Välttelen töiden aloitusta ja siksi kerronkin kaikille teille ilmapuolustukseen Täydellisen Suunnitelman jota putinistit, kommunistit, trumppi ja globalistit eivät ole tuottaneet suomalaisten päänmenoksi.

Itsenäinen maa tarvitsee yleensä, ja ainakin Suomi tarvitsee, omat ilmavoimat, se on selvää, mutta mikä niiden tehtävä on? Mielestäni ainoastaan tunnistus ja tietysti sitten aivan poikkeustapauksessa eli siinä lyhyessä sodassa vihollisen alasampuminen tai sen yrittäminen.

Paljoko tähän toimintaan tarvitaan koneita? Ehkä 12? Jos ei ihan 6 tai 4 kuitenkaan.. Ihan heti ei tarvittaisi yhtään konetta mutta jos Hornettien ja niihin hankittujen helvetin kalliiden asejärjestelmien käyttöaikaa haluttaisiin jatkaa niin uusien koneiden lisätilaus voisi olla fiksuakin, ja se noin tusinan verran. Hinnasta riippuen parhaat valinnat olisivat SH koska ne jo hankitut asejärjestelmät ja huolto-osaaminen, Rafale tai EF koska ne ovat nopeita ja ehkä jopa Jas jos se tosiaan lentää..

SITTEN loppurahoilla ohjuksia ja droneja, JA mahdollisuuksien mukaan kokonaan ja/tai osin itse valmistettuja ja suunniteltuja. Olen aivan varma että kiinnostuneita partnereita kyllä löytyisi näihin projekteihin kauko- ja jopa lähi-idästä kun meillä olisi siihen pottiin muutakin pantavaa kuin tekohampaat. "lämärisalamakakkosen" jälkeen meillä ei enää ole rahaa mihinkään uuteen asejärjestelmään ja siksi se onkin Putinin Valinta.

"lämäriläiset" f35shuihkaristit "tietävät" että huippupätevät ilmavaivojen upseerit ja muutama poliitikko "tietävät" paremmin asian kuin Jaska mutta ne ovat väärässä, hirvittävästi vääärässä. Parhaiden Voimien väärässäolemisesta löytyy esimerkkejä joka-ainoasta isommasta sodasta mitä on käyty ja jopa esikuntaupseerikursseilla kerrotaan se suuri salaisuus että aina valmistaudutaan edelliseen sotaan ja se voittaa kuka keksi jotain uutta. WW2een rakennettiin päät märkinä tähtitieteellisen kalliita taistelulaivoja ja mikä niiden merkitys sitten olikaan? Aikas 0. "Monitoimihävittäjä 4,5-5" on 2020 luvun taistelulaiva vaikka toki siitä kelpaakin ampua miljoonia $ maksavia pommeja rättipäiden telttoihin ja neekerien savimajoihin. Voi vaan miettiä mitä iloa siitä on kenellekään paitsi youtubevideorunkkareille.

Näin ei kuitenkaan tehdä koska meillä on valtion johdossa ainoastaan talutettavia hölmöläisiä ja putinen ja vähän muidenkin ostomiehiähenkilöitä. Me valitsemme sen läpinäkyvämmättömämmän f35ihmesfhuihkarin jonka huippunopeus on jopa suurempi kuin Myrsky hävittäjällä aikoinaan muttei toki minkään 1960 luvun alun suhoi-migien luokkaa vaan vain puolet siitä. Sitten koska koko projekti meni käteen, kuten esim. strykerikin, niin tämä paska on päälle päätteeksi helvetin kallis eli niitä saadaan ehkä 50 joista lentokuntoisia voi parhaina päivinä olla 30, toki niistä pitää vielä pudottaa pois joku kriittinen järjestelmäkin että "neuvotteliat" pääsevät sovittuun hintakattoon.

Ja sitten kun lennukoira ja helsingin seniili kaatuvat ja Putler hyökkää niin ekax ne laittaa muutaman sata ohjusta kaikkiin niihin paikkoihin mistä näiden ihmekoneiden pitäisi nousta. Loppu onkin sitten historiaa..

Todellisuudessa Putlerille riittäisi voittoisaan ja lyhyeen sotaan vankiloiden ja mielisairaaloiden tyhjennys ja iSlamilaisten huippuosaajien vessan veto suami-viämäriin. Tähän taas ei auta shuihkarit, dronet tai ne ohjuksetkaan vaan Vika tulisi korjata Toisella hyvin halvalla Tavalla.

[Melbac]

Onko missään ollut juttua siitä, että kuinka tulevaisuuden kestävä ominaisuus tämä "häive" on, eli kestääkö kauan, että tekniikka ns ottaa kiinni ja ko ominaisuus on mennyttä ja jäljellä on hidas ja kömpelö lavetti. Varmaan tullee eteen ennenkuin teknisesti koneen elinkaari on käytetty ?

Onko jo kehitetty esim tunnistuskäyttöön droneja ?

Onhan noista paljon erilaisissa tahoissa ollut keskustelua. Ainakin kun on puhuttu hävittäjien 6. sukupolvesta, on niissä huomiota tutkahäivettäkin mutta myös fyysinen suorituskyky on palaamassa tapetille. 6. sukupolven koneissa olisi esim. supercruise, joka F-35A:stä puuttuu.

https://www.defenseworld.net/news/28001/Boeing_Picks_Queensland_as_Loyal_Wingman_Drone_Production_Facility

Tollaiset taitaa olla se tulevaisuus.Se oli joko toi(tai vastaava) tai sitten 6 sukupolven hävittäjä joka testeissä oli voittanut jokaisen dogfightin miehitetyn 5 sukupolven hävittäjän kanssa.

/edit
Taisi olla toi juttu
https://www.thedrive.com/the-war-zone/35888/ai-claims-flawless-victory-going-undefeated-in-digital-dogfight-with-human-fighter-pilot

[Ajatolloh]

Onko missään ollut juttua siitä, että kuinka tulevaisuuden kestävä ominaisuus tämä "häive" on, eli kestääkö kauan, että tekniikka ns ottaa kiinni ja ko ominaisuus on mennyttä ja jäljellä on hidas ja kömpelö lavetti. Varmaan tullee eteen ennenkuin teknisesti koneen elinkaari on käytetty ?

Onko jo kehitetty esim tunnistuskäyttöön droneja ?

Häivettä on monenlaista. F-35 käyttämä tekniikka on ns. passiivihäivettä, jossa koneen pintojen muodoilla ja päällysteillä pyritään vähentämään tietyn taajuusalueen tutkaheijasteen palaamista takaisin lähettäjäänä päin (se saatetaan siis heijastaa "mäkeen" oletuksella että vastapuoli ei näe sitä, kaikki signaali ei läheskään adsorboidu koneen pintaan - vastateknologia tuolle onkin sitten suoraan esim. bistaattinen tutka tai monistaattinen (multi static) tutka). Noita on monenlaisia systeemejä, jos myös ns. passiivitutka luetaan mukaan tuon tyyppiseen havainnointiin. Passiivi-stealth tyyppinen häive luultavasti murtuukin tai heikkenee huomattavasti tuon tyyppisissä tutkateknologioissa, joiden esiinmarssi tapahtuu suoraan signaalinprosessoinnin kehittyessä ja tehostuessa. https://en.wikipedia.org/wiki/Bistatic_radar

Sitten on myös olemassa aktiivihäive, joka näytetään missatun suomalaisessa keskustelussa stealthista täysin.

Nimittäin yksikään HX-ohjelmaan tarjotuista koneista ei ole ilman häivettä. Onkin Lockheedilta onnistunutta markkinointia ja mielipideikkunan muokkausta omia häive, stealth muka yksinomaan F-35 koneen ominaisuudeksi.

Se, että häive voidaan saavuttaa jopa tehokkaammin muilla kuin passiivihäiveen keinoin ei pitäisi tehdä asiasta ainakaan vähemmän kiinnostavaa.

Boeing tarjoaa F-18 Superherhiläistensä kylkeen Growler-pakettia, joka varmistaa koneiden kohteeseen pääsyn ja kotiinpaluun. Growler on sokaisukone, mutta kykenevä myös active stealth toimenpiteisiin.

Saabin seuraavan sukupolven Gripenien omat tutkat kykenevät active stealth toimenpiteisiin eli häivyttämään Gripenin pois vastapuolen tutkasta lähettämällä tarkalla ajoituksella manipuloitua signaalia takaisin tutkalle. Tutkasignaali voidaan eliminoida tai kaikua voidaan manipuloida niin että Gripen näyttäytyy vastapuolelle aivan toisessa paikassa kuin missä se on. Voidaan jopa hämätä maalinvasteella tai tuottaa vaikka yhden Gripenin sijasta kolme vastapuolen tutkalle. Tai vaikka vaaleanpunainen norsu tai AWACS koneen heijaste naapurin tutkalle.  Vain mielikuvitus on esteenä active stealthin mahdollisuuksille. Sekä käytettävissä oleva radioteho. Josta päästäänkin sujuvasti Saabin tarjoamaan Globaleye pakettiin, jossa on eri malliin käytettävissä niin tehoa kuin tarkkuutta. Globaleye voi skannata satojen kilometrien päähän ilmatilaa, tunnistaa maamaaleja ja valvoa meritilaa. Sen lisäksi Globaleye:n uusimmissa versioissa näyttää tulevan tarjolle active stealth tekniikoita eli GlobalEye voi olla Gripen parven takana hääräämässä Boeingin Growlerin tapaan, sokaisten vastapuolen tutkia, luoden valemaaleja, häivyttäen olemassaolevia eli kunnon active stealth meninkiä perinteisen EW:n päälle. Jostain luin että Globaleyessä on sähkötehoa 3x enemmän kuin Growlereissä (joka on siis häiriköinnin ja hässäköinnin erikoiskone, jossa on ylimääräisten genujen kautta koitettu saada sitä sähkötehoa nokalle). Mutta niin se vaan on, että isompi on parempi ja Saabin Globaleye on ainakin tehomielessä paketin paras näistä HX-hävittäjätarjokkaista.

Myös HX-kisan muut tarjokkaat kykenevät active stealth* tekniikoihin ja luottavat niihin. Eivät nykypäivänä mikään kone lennä ilman häivesuojia. Tämä on onnistuttu jättämään kertomatta suurelle yleisölle tehokkaasti. Kyllä ilmavoimat varmasti tämän tietävät, mutta koska F-35 on onnistunut jotenkin luomaan mielikuvan, että vain passiivi-stealth olisi sitä ainoaa mahdollista häiveen lajia - ja koska ilmavoimissa näytetään päätetyn etukäteen tämän kupletin voittajakin, niin eihän sitä kerrota ääneen että häivettä löytyy muistakin kandidaateista.

Mainittakoon vielä, että active stealth tekniikat eivät ole rajoittuneita vain ns. S bandin tutkalle kuten passiivi häiveen kanssa usein näyttää olevan kyse. Aktiivihäiveellä voidaan iskeä mitä tahansa radiotaajuista peilausyritystä vastaan.


* Olen laiskuuttani käyttänyt nimitystä "active stealth", virallisesti nimi on kait "active cancellation stealth" - alue on parhaillaan kovasti kehittyvä https://www.researchgate.net/publication/331006348_Active_Cancellation_Stealth_Technology_Analysis_and_Verification_in_Experiment


Droonitekniikka on huimassa kehityksessä myös ja aiheuttanee ilmasodankäynnin paradigmamuutoksen kymmenen vuoden sisään. On suuri riski, että Suomen nyt tekemä HX-hankinta vanhenee ns. käsiin eikä tule investointina kestämään suunniteltua 30 vuotta.

[Ajatolloh]

Tollaiset taitaa olla se tulevaisuus.Se oli joko toi(tai vastaava) tai sitten 6 sukupolven hävittäjä joka testeissä oli voittanut jokaisen dogfightin miehitetyn 5 sukupolven hävittäjän kanssa.

Ellen väärin muista, niin ei ollut kyse pelkistä dogfighteista tuossa kokeessa. Vaan käytiin ihan ilmatilashakkia, myös BVR-ohjussota vaatii melkoista pelisilmää ja hahmotuskykyä ja siinä voisi kuvitella konejärjen olevan elementissään, koska kone voi millintarkasti evaluoida erilaisia skenaarioita ja niiden lopputuloksia. Ihminen joutuu lentämään enempi persfiiliksillä ja nehän eivät ole kovin tarkkoja ainakaan kaikilla lentäjillä.

Tuossa kokeessa muuten oli aika kovantason ihmislentäjä koneella vastassa eli ei pantu mitään nöösipoikaa asialle. Silti pataan tuli joka käänteessä ainaki tuossa testissä ihmislentäjälle. Eipä tämä ole mitenkään yllättävä lopputulos. Enemmän minua ihmetyttää, miksei tästä asiasta puhuta HX-hankkeen yhteydessä, että olemmeko me heittämässä 10+ miljardia kankkulan kaivoon, jos tilanne 10 vuoden päästä on se, että vain AI-droonilla pärjää?

Mullon ihan sellainen fiilis, että Suomi elää vuotta 1946 ja kenraalit kertoo, että pitää ostaa 10 miljardilla Saksasta Mersuja (tai joku muu sen ajan kovin kone), jotta pärjätään vuoteen 1975 asti ilmapuolustuksessa. Kuulemma hankinnalla on kiire ja ei saa miettiä liikaa mitään vaan äkkiä ostamaan. Alle 10 vuoden sisällä tuosta ostopäätöksestä taivaalla lensikin sitten tämmöisiä....https://www.fighter-planes.com/info/mig19_farmer.htm

[Melbac]

Ei nykyistä tilannetta voi verrata ww2:n jälkeiseen aikaan kun propellikoneet vaihtu suihkuhävittäjiin.Sun vertaus on kuin ettei nyt kannata ostaa polttomoottoriautoa kun sähköautot on tulossa.Omasta mielestä jos/kun ostetaan noita f-35 niin se on vähän moraalin kohottaja sekä lentäjille ja maavoimille eli sen jälkeen se kone joka lentää yli ei välttämättä ole vihollinen ja omilla lentäjillä on oikeasti mahdollisuus ampua vihollisia alas ja selvitä vähän pidempään.Noihan ampuu myös ilmasta maahan ohjuksia jotka sitten voi auttaa maavoimia eli viholliselta voi lähteä yhteydet yms

[Faidros.]

Täytyy myös muistaa, mitä kalustoa sitoutumattomaan Suomeen halutaan edes myydä. Mitä hyötyä on viimeisen teknologian hävittäjistä tai tutkista Suomelle, tai vastaavasti myyjälle, kun ei pystytä puoltamme päättämään.
No, annettiinhan ryssille vähän löysiä jo miinakiellolla, joten kai ne nyt on meidän kavereita?
Kyyristellään vaan vanhojen ritsojen kanssa maailman tappiin ja odotellaan kumpi kerkeää miehittämään tai pommittamaan meidät ensin.
Irti EU:sta ja äkkiä NATOon.

[HDRisto]

Erinomainen teknologia auttaa jonkin aikaa, lopulta se jolla on enemmän kalustoa ja resursseja vie voiton.

[Hippo]

Stealth muuten suunnitellaan X-alueen tutkia vastaan, ei S-alueen koska hävittäjätutkat ovat X-alueella.

Tuossapa tiivistyy koko stealth-teknologian heikkous. Stealth-kone voi olla näkymätön vihollisen hävittäjätutkissa mutta vihollinen tähystää taivasta muillakin taajuusalueilla ja jakaa tietoa hävittäjien ohjaamoiden taktisille näytöille. Stealth-kone siis ei ole piilossa vaikka niin uskotellaan.

F-35 on konseptina susi. Koko suunnittelu on tehty stealthin ehdoilla tinkien muista suoritusarvoista, stealthin joka piilottaa koneen vain hävittäjätutkilta mutta näkyy kaikissa muissa tutkissa kuten muutkin koneet.

[justustr]

Erinomainen teknologia auttaa jonkin aikaa, lopulta se jolla on enemmän kalustoa ja resursseja vie voiton.

Toki. Suomen maanpuolustuksessa ei olekaan kyse kyvystä voittaa vaan vain kyvystä tuottaa viholliselle riittävästi tappioita suhteessa täältä saatavaan hyötyyn. Venäjä ei onnistunut valloittamaan edes Afganistania, vaikka sotilaallinen ylivoima oli tolkuton. Venäjä olisi voinut murskata Afganistanin helposti, jos se olisi laittanut riittävästi voimaa peliin. Siinä ei vain hyöty-haitta-puntaroinnin kannalta olisi ollut mitään järkeä. Tappiot oli niin suuria, että armeija vedettiin lopulta kotiin. Samaan puntarointiin Suomenkin maanpuolustus petaa.

[Will Rogers]

Erinomainen teknologia auttaa jonkin aikaa, lopulta se jolla on enemmän kalustoa ja resursseja vie voiton.

Nimenomaan tämä väite osoitettiin vääräksi sekä talvi- että jatkosodassa. Puolustussota perustuu taistelumoraaliin, vastustajaa hämääviin taktiikoihin sekä ajoitukseen kaikissa asioissa, alkaen hetkestä jona Molotovin cocktail lähtee kädestä ja päättyen rauhan solmimisen ajoitukseen. Jos sota saa jatkua loputtomiin niin silloin tuo väite pätee. Mutta kansainvälinen diplomatia on rakennettu ajatukselle, että sodat pyritään estämään, ja jos se ei onnistu niin ne yritetään lopettaa mahdollisimman pian.

[Outo olio]

Erinomainen teknologia auttaa jonkin aikaa, lopulta se jolla on enemmän kalustoa ja resursseja vie voiton.

Täytyy ottaa huomioon että Venäjä ja Suomi eivät sijaitse omassa maailmankaikkeudessaan, vaan on muitakin maita, ja Venäjän tulee ottaa nämä muut maat huomioon sotasuunnitelmissaan. Venäjä tietysti pystyisi murskaamaan Suomen, mutta samalla menetettäisiin osa omasta sotakalustosta. Venäjällä ei välttämättä olisi kykyä korvata menetettyä kalustoa uudella, esimerkiksi sen jonkin uuden ja hienon panssarivaunun tilauksia piti perua, ja tilata edeltävää vähemmän huippuhienoa mallia tilalle, kun fyrkkaa ei vaan ollut ja ole. Jos Venäjä esimerkiksi menettäisi jonkin määrän ilmaherruushävittäjistään, eikä kykenisi hankkimaan uusia tilalle, niin maan sotilaallinen toimintakyky laskisi tämän verran pysyvästi. Tämä pitää ottaa huomioon laskelmissa, kuinka pahasti olen valmis ottamaan köniin, jos sitten joudun köniinottaneena puolustautumaan muita mahdollisia vihollisia vastaan, ja esiintymään uskottavana supervaltana maailmanpolitiikassa. Se olisi ruma juttu jos pienen naapurikahakan voittamisen hinta olisi pitkällä aikavälillä suurvaltastatuksen osittainenkin menetys.

[Jaska Pankkaaja]

Monet Etelä-Amerikan valtiot ostivat 1940-luvulla aikansa melko huippukoneita ja vieläpä halvalla eli Mustangeja ja Corsaireja. Hyvinhän ne pärjäsivät niillä jopa 80 - luvun alkupuolelle asti ihan se "jalkapallosotakin" niillä käytiin.. Kalliiden ja juuri nyt vanhenemassa olevien koneiden tilalle voitaisiin miettiä yhtä hyvin oikeasti halpaa vaihtoehtoa eli vaikkapa Drakenien tai MiG21bis koneiden lisenssiä. Molemmat ovat nopeampiakin kuin f35lämäri. Saataisiin varmasti halvalla ja osattaisiin tehdä ja huoltaa ite.

[Fiftari]

Koska tämän ajattelusuunnan sekoilijat istuvat hallituksessa niin näen tarpeellisena lainata kansanuutisten "uutista".

Yli 200 tutkijaa, taiteilijaa ja kansalaistoimijaa vetoaa aikalisän ja uuden harkinnan puolesta hävittäjähankkeessa

Asevarustelun sijasta voimavaroja on ohjattava ilmastotekoihin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliseen turvallisuuteen ja maailmanlaajuisen eriarvoisuuden vähentämiseen, esittävät vetoomuksen allekirjoittajat.
HX-hävittäjähankkeessa tarvitaan aikalisä, uutta harkintaa ja vaihtoehtoehtojen selvittämistä, vetoaa yli 200 tieteen, taiteen ja muiden alojen asiantuntijaa. Vetoomus toimitettiin tiistaina kansanedustajille, jotka ottavat ennen joulua kantaa hävittäjien tilausvaltuuksiin valtion ensi vuoden budjettiesityksessä.

XXX

Haaparanta uskoo, että perinteiset sotilaalliset uhat voivat vähentyä, koska uusien uhkien lievittäminen vaatii uusien tuotantoteknologioiden ja lääkkeiden kehittämistä ja siten myös erityisesti julkista rahoitusta.

– Kansainvälisin toimin voidaan varmistaa, että kaikki maat pääsevät hyötymään näistä investoinneista. Jos tämä onnistuu, niin perinteiset sotilaalliset uhat voivat vähentyä. Siksi nyt parasta suomalaista politiikkaa olisi lykätä hävittäjien hankintaa kauemmas tulevaisuuteen ja käyttää sille varattua rahoitusta ilmasto-ongelmien ja pandemioiden lievittämiseen. Tällöin voidaan arvioida nykyistä monipuolisemmin hävittäjien tarve, katsoo taloustieteen emeritusprofessori Haaparanta.

XXX

 Jos Suomi haluaa vahvistaa puolustuskykyään Venäjää vastaan, hävittäjät ovat suurin piirtein typerin mahdollinen valinta. Olisi paljon älykkäämpää hankkia esimerkiksi automatisoituja telatykkejä tai tykistöohjusjärjestelmiä, jotka ovat selkeästi puolustusaseita, mutta joilla olisi merkittävä hyökkäyshaluja hillitsevä pelotevaikutus. Venäjällä on maailman parhaana pidetty ilmatorjuntaohjus, S-400, joten Venäjä pystyisi ampumaan myös Suomen uudet hävittäjät alas suhteellisen helposti, Isomäki huomauttaa.

Kansanuutiset

Jos noille annettaisiin täysin vapaat kädet niin ne sulattaisivat kaiken rynnäkkökivääreistä lähtien ja muuttaisivat varuskunnat toisinajattelijoiden uudelleenkoulutusleireiksi. Sitten kun venäjä päättää tulla vakauttamaan olot tänne niin tekisivät kukkaseppeleitä kaulaan.

[svobo]

^ Onhan noiden "tutkijoiden, taiteilijoiden ja kansalaistoimijoiden" sanomassa sinänsä logiikkaa, että kymmenen miljardin hävittäjät ovat hyödyttömiä, jos sandaali läpisee jatkuvasti tullissa.

[Ajatolloh]

Onko missään ollut juttua siitä, että kuinka tulevaisuuden kestävä ominaisuus tämä "häive" on, eli kestääkö kauan, että tekniikka ns ottaa kiinni ja ko ominaisuus on mennyttä ja jäljellä on hidas ja kömpelö lavetti.

Siitä ollaa hipi-hiljaa. Kauppa ei kävisi, jos tuosta keskusteltaisiin. Toinen vaijettu aihe on AI-dronet ja 6. sukupolvi, joka on täällä alle 10 vuoden.

Varmaan tullee eteen ennenkuin teknisesti koneen elinkaari on käytetty ?

F-35:n tyyppinen passiivi-stealth tullee tiensä päähän myös aika nopeasti ellei osin ole tullut jo. Tapoja kukistaa stealth-kone matkankin päästä on useita, mutta jos puhutaan spekulatiivisesta tutkatekniikasta, niin läpimurto, joka murtaa F-35 stealth-taijan lopullisesti lienee tutka-varjoheistuksiin ja tehokkaaseen tietojenkäsittelykykyyn perustuva tekniikka.

Sinänsä F-35 näkyy jo loistavasti venäläisten VHF-tutkilla. Siihen ei mitään uutta tarvita.

Myös ns. fotonisen tutkan vaikutus stealth-koneisiin on vielä arvoitus. Se tiedetään, että mm. itänaapurissa tutkitaan ja kehitellään aihetta kiivaasti.  https://en.wikipedia.org/wiki/Photonic_radar

Ylläolevan kaiken sanotun jälkeen oikeastaan kannattaa vilkaista kuvaa, jonka liitän liiteeksi. Sen kuvan opetus on, että F-35 tyyppiset stealth-koneet ovat "heikosti näkyviä" vain tietyillä radiotaajuuksilla ja vain tiettyyn suuntiin. Tyypillisesti amerikkalaiset stealth-koneet ovat huonosti näkyviä vain suoraan edestä ja jonkinverran suoraan takaakatsottuna, parhaiten heidän passiivistealth toimii X-bandin tutkilla ja jonkin verran S-bandin tutkilla. VHF ja L-bandin tutkilla häiveominaisuuksia ei ole. Yleinen argumentti on, ettei VHF tai L -bandin tutkilla voitaisi johtaa tulta mutta tuokin väite on kummallinen eikä kestä tarkempaa analyysiä. Jo nykyään on mm. BVR-tyyppisiä ilmataisteluohjuksia, jotka voidaan laukaista matkaan ilman tarkkaa tutkalukitusta. Tutkalukitus maaliin otetaan vasta lähempänä kohdetta ja siinäkin on monenlaisia vaihtoehtoja. Yksi niistä on, että tutka itse tekee sen terminaalivaiheessa lähellä kohdetta monisensoritekniikalla, IR-hakupäällä tai vaikka perinteisellä X-bandin seuraajalla. Noinhan on muuten toimittu jo klassisessa AMRAAM-ohjuksessa. Aivan loppuvaiheen lennon kyseinen ohjus suorittaa jotka tapauksessa oman tutkansa avulla, jolloin tutkalukitus maalista voidaan jo irroittaa.

Etsiskelin kuvaa F-35 RCS-heijasteen muodosta koneeltani, mutten sitä tähän hätään löytänyt. Jokatapauksessa silläkin kuvalla olisi opetus ja se on se, että F-35 on optimoitu antamaan heikko X-bandin tutkaheijasto suoraan eteenpäin mutta se nakkaa edestä tulevan peilauksen hyvin voimakkaana piikkinä vain vähän etulinjasta poikkeutettuna (noin 15 astetta). Luultavasti senkin perusteella tietojenkäsittelyn ja parvitekniikan kehittyessä voidaan kehittää vastatoimenpiteitä.

17. marraskuuta 2017 Syyrian ja Israelin kesken tapahtui erikoinen sattumus. Israelilaiset F-35 koneet suorittivat hyökkäyksen Syyriaan, ilmeisesti SA-5 tyyppistä ilmatorjunta-asemaa vastaan. Paluumatkalla kotiin Syyria laukaisi koneiden perään SA-5 /S-200 ohjuksia. Ilmeisesti koneisiin saatiin jonkinlainen tutkalukitus aikaiseksi. Israel laukaisi Arrow-puolustusjärjestelmänsä ohjuksia vaikkei niitä normaalisti käytetä ilmatorjuntaohjusten alasampumiseen (ei ole tarvetta). Arrowia käytetään normaalisti ballististen ohjusten torjuntaan. Israel väitti ensin, ettei heidän koneisiin ollut tullut mitään. Spekulaatioiden mukaan  S-200 ohjukset olisivat päässet tarpeeksi lähelle koneita ja vahingoittaneet niitä. Myöhemmin Israel raportoi yhden koneista ottaneen hittiä linnun kanssa.  Saman tarinan englanniksi voi lukea https://www.thedrive.com/the-war-zone/15212/the-f-35-rumor-mill-is-spinning-after-israels-counter-strike-on-syrian-sam-site

Onko jo kehitetty esim tunnistuskäyttöön droneja ?

Tietääkseni ei, mutta kehitteillä on.

[Radio]

Kyseessä on ikiaikainen oravanpyörä tai ikiliikkuja, jolla aseteollisuus elää. Kilpavarustelu valtioiden välillä ja asetekniikoiden kehityttyminen. Panssarivaunu vs. panssarintorjuntatykki on hyvä esimerkki asiasta. Panssari paksunee ja tykki järeytyy.
Toimiva ja uskottava armeija ei ole museo, vaan pitää kalustonsa ajan tasalla. Tuskin enää saamme nähdä Talvisodan ihmettä, jossa asu oli mallia Cajander.
Suomalaiset lentäjät ovat olleet kurjilakin lentokoneilla pärjääviä sodassa. Kalusto on ollut viime vuosina kirjavaa, idästä ja lännestä. Näillä mennään. En kyllä osaa sanoa, kumman kaa. Asia siirtynee koronan johdosta..,

[Shemeikka]

Suomalaiset lentäjät ovat olleet kurjilakin lentokoneilla pärjääviä sodassa.

Se oli olkihattuisten miesten aikaan, jolloin lentäjät oikeasti lensivät hävittäjiä ja lentäjän taidot tai onni ratkaisivat ilmataistelun. Korean sota oli tiettävästi viimeinen, jossa lentäjä ohjasi konetta taitojensa varassa, ei anturien ja mittarien. Nykysodissa ei enää tule kymmenien tai satojen ilmavoittojen ässiä. Irakin- Iranin sodan jälkeen ei ole tainnut yhtään ässää tulla.

https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Iran%E2%80%93Iraq_War_flying_aces

[Radio]

Ethän toivottavasti väheksy ässiämme. Toisen maailmasodan lentäjät eivät väheksyneet ensimäisen maailmansodan ässiä.
Ja mtä vittua on olkihatuilla tekemistä sotahistorian kanssa?
Nykyisillä lentokoneilla lentävät korkeasti koulutetut ammattilaiset. Hävittäjäkoneen puikkoihin pääsemiseksi on oltava huippuyksilö. Ainakin Suomessa.
Nykyaikaisen hävittäjälentokoneen hallinta taistelussa on hyvin vaativa työmaa.
Everstiluuttnantti Niskanen on muuten mieleiseni naispuolinen lentäjä.

Everstiluutnantti Inka Niskanen aloittaa vuodenvaihteessa Karjalan lennoston hävittäjälentolaivueen komentajana.

https://yle.fi/uutiset/3-10518245

[Shemeikka]

Ja mtä vittua on olkihatuilla tekemistä sotahistorian kanssa?

Olkihattuinen mies oli viittaus Tapio Rautavaaran kappaleeseen Isoisän olkihattu ja menneeseen aikaan.

Enkä minä väheksy ketään. Nykyään ei vain ole eikä tule suuren luokan ässiä. Hävittäjän lentäminen on vaativaa puuhaa, mutta viholliskoneen pudotukset tapahtuvat teknologialla, eikä lentäjän taidoilla.

HX-hankkeen hävittäjien ei uskota pudottavan enempää kuin 10 konetta ennen omaa tuhoutumistaan. Riittää ässäksi (5 kpl pudotuksia) mutta ei kovin paljon Ilmari Juutilaisen 94 ja 1/6 osa ilmavoittoihin tai Hans Windin 75 ilmavoittoon verrattuna.

[P]

Äskettäin kuultua kertausharjoituksissa: F-35 on ihan ylivoimainen kun se pysyy muille näkymättömänä!

Oikeasti F-35 on hävittäjien välisissä taisteluissa Sitting Duck. Se on myös niin hidas, että normiolojen tunnistuslentoimintatakin vaikeutuu.

Ei se sen hitaampi ole kuin Hornetkaan.

[P]

F-35-hävittäjästä on useita versioita, jotka eroavat toisistaan esim tarvittavan kiitoradan pituuden osalta.

Mistä versiosta Suomi on pyytänyt tarjouksen? Media käyttää vain nimeä F-35.

Suomihan käsittääkseni valitsi horneteistakin tukialus-version koska siinä on koukku pysäytysvaijeria varten juurikin maantietukikohtia silmällä pitäen. Olisiko samankaltainen ratkaisu myös uusissa hankinnoissa?

A-mallia on tarjolla Suomeen. Siinä on kertakäyttöinen pysäytysloukku. Samoin siihen saa jarruvarjon, koska moinen kehitettiin norjalaisten vaatimuksesta.

[Auringonvalo]

HX-hankkeen hävittäjien ei uskota pudottavan enempää kuin 10 konetta ennen omaa tuhoutumistaan.

Lähde? Millaista simulaatiomallia tuossa on ajettu - 100 hävittäjää kerralla rajan yli, vai jotain et s300/s400 pattereille ei muka pystyttäisi mitään (vastahan juuri noiden takia vaikutuskykyä on päivitetty)? Kuitenkin paljon enemmän kuin mihin nykyisistä horneiteista olisi kun katsotaan kymmenen-viisitoista vuotta eteenpäin. Elektronisen sodankäynnin mahtiin perustaen.

[pectus3]

Hävittäjä hankkeen vastustajat  :

Helsinki 1.12.2020
https://www.sadankomitea.fi/wp-content/uploads/2020/12/Vetoomus-aikalisa-ja-uusi-harkinta-HX-hankkeessa_rauhanverkkosivuille.pdf

Vetoomus valtioneuvostolle ja eduskunnalle:

Me allekirjoittaneet vetoamme valtioneuvostoon ja eduskuntaan: HX-hävittäjähankkeessa tarvitaan aikalisä, uutta harkintaa ja vaihtoehtojen selvittämistä.

Asevarustelunsijasta on tarpeen ohjata voimavarojailmastotekoihin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliseen turvallisuuteen jamaailmanlaajuisen eriarvoisuuden vähentämiseen.


Seppo Aalto, historiantutkija, dosentti
Elisa Aaltola, dosentti
Jouko Aaltonen, dokumenttielokuvantekijä
Kalevi Aho, säveltäjä
Eija Ahvo, näyttelijä
Elina Airikkala, taiteen maisteri
Arja Alho, päätoimittaja
Heidi Anttila,lastenohjaaja
Timo Bergholm, ohjaaja
Mikael Böök, valtiotieteiden maisteri
Saara Cantell, elokuvaohjaaja
Kaj Chydenius, säveltäjä
Tapani Elgland, päätoimittaja
Pekka Elomaa, valokuvaaja
Kirsti Era, kääntäjä
Hannu Eerikäinen, filosofian tohtori
Jaakko Ellisaari, valtiotieteiden maisteri
Juha Gogulski, lääketieteen tohtori
Jukka Gronow, professori emeritus
Mervi Grönfors, varhaiskasvattaja
Laura Gustafsson, kirjailija
Leila Haaparanta, emeritaprofessori, filosofia
Pertti Haaparanta, taloustieteen emeritusprofessori
Paul Haarla, veneenveistäjä
Olli-Pekka Haavisto, ympäristöaktivisti
Outi Haikarainen, toimitusjohtaja, KTM
Yrjö Hakanen, toimittaja
Maija Hakanen, filosofian tohtori
Kari Hanhisuanto, kirjailija
Neil Hardwick, kirjailija, ohjaaja
Irma Hauska, diakoniatyöntekijä
Pasi Heikkurinen, yliopistonlehtori
Lassi Heininen, professoriemeritus
Mikko Heiniö, säveltäjä, professoriemeritus
Tero Heinänen, toimittaja
Heikki Helenius, ympäristöaktivisti
Elina Hemminki, tutkimusprofessori emerita
Olli Herranen, tutkijatohtori
Heikki Hiilamo, tutkimusprofessori
Niillas Holmberg, kirjailija, muusikko
Paula Holmila, toimittaja
Antti Holopainen, yleislääketieteen erikoislääkäri
Marketta Horn, valtiotieteiden tohtori
Lena Huldén, dosentti
Larry Huldén, hyönteistutkija
Seppo Hyytinen, sairaanhoitaja
Ville Hänninen, toimittaja, tietokirjailija
Hannu Ikonen, aktivisti-eläkeläinen
Olli Ikonen, näyttelijä
Risto Isomäki, kirjailija
Matti Ijäs, elokuvaohjaaja
Jonimatti Joutsijärvi, kirjailija, FM
Kari Junttila, kirvesmies
Kati Juva, dosentti
Marja Järvelä, professori emerita
Timo Järvilehto, professori
Jouko Kajanoja, dosentti
Satu Kalliokuusi, kuvataiteilija
Jaana Kanninen, toimittaja, tietokirjailija
Ismo Kantola, sosiologian dosentti
Monna Kamu, muusikko
Markku Kangaspuro, tutkimusjohtaja
Tuula Karjalainen, filosofian tohtori
Tintti Karppinen, draamaopettaja
Viljo Karppinen, DI
Jari Karttunen, pääsihteeri
Eeva Kaukoluoto, filosofian tohtori
Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja
Mika Kaurismäki, elokuvaohjaaja
Hannu Kautto, tekniikan lisensiaatti
Jukka Kekkonen, professori
Samuli Ketola, koulutussuunnittelija
Kaisu Kinnunen, puheenjohtaja
Merikukka Kiviharju, laulaja
Ulla-Maija Kivikuru, professoriemerita
Pertti Koistinen, professori emeritus
Risto Kolanen, toimittaja
Marjut Komulainen, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, näyttelijä
Elias Krohn, päätoimittaja
Leena Krohn,kirjailija
Olli Kruuna,kirurgi
Voitto Kumpulainen, eläkeläinen
Timo Kuronen, filosofian tohtori
Janne Kuusi, kirjailija, elokuvaohjaaja
Sofia Laine, dosentti
Anni Lahtinen, pääsihteeri
Tapio Laurinolli, patenttiasiamies
Erkki Laukkanen, kauppatieteen tohtori
Lea Launokari, teatterituottaja
Eero Lehto, kauppatieteiden tohtori
Juhani Lehto, professori emeritus
Arja Lehtonen, eläkeläinen
Juha Leiviskä, akateemikko, arkkitehti
Ilkka Liikanen, professori
Kirsi Marie Liimatainen, elokuvaohjaaja
Reine Lindeman, sosiaaliohjaaja
Laura Lodenius, toiminnanjohtaja
Pekka Lundgren, eläkeläinen
Paula Matilainen, yrittäjä
Juho Matinlauri, opiskelija
Teemu Matinpuro, toiminnanjohtaja
Tuomo Melasuo, professori emeritus
Karri Paleface Miettinen, rap-artisti ja kirjailija
Marja-Leena Mikkola, kirjailija
Pelle Miljoona,muusikko-kirjailija
Outi Mononen, erityisopettaja
Claus Montonen, dosentti
Pertti Multanen, dosentti
Veijo Murtomäki, musiikkihistorian professori emeritus
Hannu Nieminen, professori
Esa Niemitalo, taiteilija
Mila Nirhamo, nukketeatteritaiteilija
Kalle Niskanen (MC Kajo), rap-artisti
Karoliina Niskanen, näyttelijä, kirjailija
Kaarle Nordenstreng, emeritusprofessori
Markus Nordenstreng,musiikintekijä ja muusikko
Esa Noresvuo, järjestökoordinaattori
Ilkka Norros, dosentti
Leena Norros, dosentti
Matti Nummelin, dosentti
Juha Nurmela, sosiologian dosentti
Lena Näre, sosiologian apulaisprofessori
Sari Näre, dosentti, tutkija, tietokirjailija
Jyrki Näsänen, elokuvaohjaaja
Ritva Oesch, yritystutkija, KTM
Vesa Oittinen, professori emeritus
Hanna Ojamo, väitöskirjatutkija, kuvataiteilija
Eero Ojanen, säveltäjä
Kari Paasonen, tutkija
Pauli Paasonen, apulaisprofessori
Petra Packalén, päätoimittaja
Jussi Pakkasvirta, professori
Leo Partanen, opintojohtaja
Heikki Patomäki,professori
Mikko Perkoila, muusikko
Mauri Perä, kirvesmies
Rosa-Maria Perä, teatterityöntekijä
Tapani Poikela, kaivosmies
Outi Popp, toimittaja
Panu Pulma, dosentti
Vesa Puuronen, sosiologian professori
Jukka Pääkkönen, yrittäjä, valokuvaaja
Ossi Rahkonen, emeritusprofessori
Pentti Raittila, dosentti
Jussi Raittinen, muusikko
Jouko Raivio, yhteiskuntatieteidentohtori
Tuula Rajavaara, käsikirjoittaja, ohjaaja
Raija-Sinikka Rantala, teatteriohjaaja, kirjailija
Juha Rekola, asiamies
Reijo Rinne, dipl.ins, valt.maist
Laura Rontu, dosentti
Seppo Ruotsalainen, VTT, sosiaaliturvan erikoistutkija
Toni Ruuska, KTT, tutkijatohtori, yliopisto-opettaja
Kikka Rytkönen, kuva-ja esitystaiteilija
Sanna Ryynänen, yliopistonlehtori
Syksy Räsänen, fyysikko ja aktivisti
Mika Rönkkö, kustantaja
Erkki Saarela, näyttelijä
Mauno Saari, toimittaja-kirjailija
Helena Saarikoski, dosentti
Saana Saarinen, tietokirjailija
Joonas Saartamo, näyttelijä, rap-artisti
Pentti Sainio, tietokirjailija
Harri Saksala, muusikko, lakimies
Aleksis Salusjärvi, opettaja ja oppikirjailija
Anneli Sauli, näyttelijä
Olli Savela, yliaktuaari
Leena Saraste, FT, valokuvaaja
Hannele Seitsonen, FT, dosentti
Birgitta Selin, tietotekniikan opettaja
Tove Selin, kestävän kehityksen asiantuntija
Sanni Seppo, valokuvataiteilija
Antti Seppänen, taiteilija
Samu Seppälä, historian opiskelija
Cay Sevón, valtiotieteiden tohtori
Jussi Siirilä, kirjailija
Tapio Siirilä, työsuojeluinsinööri, tietokirjailija
Jussi Silvonen, dosentti
Raisa Simola, dosentti
Pertti Simula, FM,psykoanalyytikko
Ritva Sorvali, näyttelijä, teatteritaiteen maisteri
Alpo Suhonen, valmentaja
Ville Suhonen, elokuvaohjaaja, kirjailija
Elina Suolahti, FM, suomentaja-kääntäjä
Riitta Suominen, valtiotieteiden maisteri
Heikki Susiluoma, tutkija, yrittäjä
Risto Suvanto, varatuomari, KM
Jussi Särkelä, tietokirjailija
Hannu Taanila, toimittajaemeritus
Ilkka Taipale, dosentti
Vappu Taipale, dosentti
Heikki Takkinen, elokuvatuottaja, kansalaisaktivisti
Maiju Tawast, kulttuuritoimija
Liisa Tavi, laulaja
Heikki Tervahattu,FT, ekologisen ympäristönsuojelun dosentti
Esa Tulkki, lääkäri
Sanna Turoma, professori
Pirkko Turpeinen-Saari, psykiatri, tietokirjailija
Esko Turunen, FT, professori
Reija Tähtinen, taidemaalari
Päivi Uljas, filosofian tohtori
Risto Uljas, toimittaja
Marko Ulvila, tietokirjailija
Kai Vaara, FM, ekoyhteisöaktiivi
Harri Vajaste, sosionomi
Tumppi Varonen (Valokainen), muusikko
Matti Vartiainen, professori emeritus
Marjatta Vehkaoja, valtiotieteiden maisteri
HannuVesa, maakuntaneuvos
Ulla-Maija Vikman, tekstiilitaiteilija
Aku Virtanen, insinööri
Telle Virtanen, toimittaja, eläkeläinen
Kaarlo Voionmaa, kielentutkija
Matti Vesa Volanen, emeritus koulutustutkija, PsT
Heikki S. Vuorinen, dosentti
Hannu Vuorio, kirjailija
Juha-Pekka Väisänen, käsitetaiteilija
Riitta Wahlström, KL, psykologi
Jyrki Yrttiaho, ex-kansanedustaja
Soran Zaki, opettaja, kääntäjä

Vetoomus valtioneuvostolle ja eduskunnalle: Aikalisä ja uusi harkinta hävittäjähankkeessa

Asevarustelunsijasta on tarpeen ohjata voimavarojailmastotekoihin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliseen turvallisuuteen ja maailmanlaajuisen eriarvoisuuden vähentämiseen.

https://www.sadankomitea.fi/wp-content/uploads/2020/12/Vetoomus-aikalisa-ja-uusi-harkinta-HX-hankkeessa_rauhanverkkosivuille.pdf


Liittenä myös Pertti Haaparannan, Risto Isomäen ja Arja Alhon lausunnot, jotka antavat lisätietoja medialle.

Vetoomus valtioneuvostolle ja eduskunnalle

https://www.sadankomitea.fi/uutinen/yli-200-tutkijaa-taitelijaa-ja-kansalaistoimijaa-vetoaa-aikalisa-ja-uudelleenarvio-hx-hankkeesta/

Sadankomitean hallitukseen vuonna 2020 kuuluvat

Kaisu Kinnunen
Puheenjohtaja
[email protected]

Nora Luoma
Varapuheenjohtaja

Annika Hämäläinen

Toni Kuoremäki

Hilkka Lahtinen-Ojala

Juho Matinlauri

Ulla Mikkola

Jarmo Pykälä

Eekku Aromaa
Varajäsen

Juhis Ranta
Varajäsen

Johanna Kelhu
Varajäsen

https://www.sadankomitea.fi/hallitus/

https://www.sadankomitea.fi/yhteystiedot/

[Melbac]

F-35-hävittäjästä on useita versioita, jotka eroavat toisistaan esim tarvittavan kiitoradan pituuden osalta.

Mistä versiosta Suomi on pyytänyt tarjouksen? Media käyttää vain nimeä F-35.

Suomihan käsittääkseni valitsi horneteistakin tukialus-version koska siinä on koukku pysäytysvaijeria varten juurikin maantietukikohtia silmällä pitäen. Olisiko samankaltainen ratkaisu myös uusissa hankinnoissa?

A-mallia on tarjolla Suomeen. Siinä on kertakäyttöinen pysäytysloukku. Samoin siihen saa jarruvarjon, koska moinen kehitettiin norjalaisten vaatimuksesta.

Missäs on faktaa tosta pysäytyskoukusta?.

[P]

F-35-hävittäjästä on useita versioita, jotka eroavat toisistaan esim tarvittavan kiitoradan pituuden osalta.

Mistä versiosta Suomi on pyytänyt tarjouksen? Media käyttää vain nimeä F-35.

Suomihan käsittääkseni valitsi horneteistakin tukialus-version koska siinä on koukku pysäytysvaijeria varten juurikin maantietukikohtia silmällä pitäen. Olisiko samankaltainen ratkaisu myös uusissa hankinnoissa?

A-mallia on tarjolla Suomeen. Siinä on kertakäyttöinen pysäytysloukku. Samoin siihen saa jarruvarjon, koska moinen kehitettiin norjalaisten vaatimuksesta.

Missäs on faktaa tosta pysäytyskoukusta?.

Yllättävää kyllä - netissä. Tässä ensimmäinen linkki haustani googlessa.

https://www.businessinsider.com/f-35a-begins-tailhook-testing-2016-5?amp

"Tailhook landings by land-based aircraft are used in emergency situations to arrest a plane experiencing a failure that could imply a braking malfunction.

That's why almost all U.S. combat aircraft have a tailhook, including the U.S. Air Force's new F-35A Joint Strike Fighter.

According to an Air Force release, the JSF Integrated Test Force have started the first set of tests for the F-35A's tailhook at Edwards Air Force Base, California. Although F-35s have landed using a tailhook before, they did not catch the arresting wire at the speeds and weights being tested now.

Since the tailhooks on the land-based aircraft are used rarely, they are designed as a one-time use device, as opposed to the Navy tailhooks. For this reason the F-35C (the carrier variant used by the Navy) has a significantly more robust tailhook that can be used for several thousands deploy-engage-retract-stow cycles."

[P]

Ja tuossa linkki jo valmiiksi jarruvarjosta, joka kehitettiin norjalaisten vaatimusten takia ja tulee Suomen F-35A:han, jos kone valitaan.

https://www.defensenews.com/global/europe/2019/10/11/norways-f-35s-have-a-problem-with-a-unique-piece-of-gear/

"WASHINGTON — Norway's F-35s have a unique feature that distinguishes them from other countries' version of the joint strike fighter: a drag chute that is used to slow the landing of the jet in icy conditions.

However, the the drag chute is failing more than expected and the Royal Norwegian Air Force is working with the Pentagon to fix the issue before next winter.

"It's not working the way we expected, and they are working on reconfiguring this capability," Norwegian air chief Brig. Gen. Tonje Skinnarland said in an exclusive interview with Defense News on Thursday."

[Ajatolloh]

Hävittäjä hankkeen vastustajat  :

Me allekirjoittaneet vetoamme valtioneuvostoon ja eduskuntaan: HX-hävittäjähankkeessa tarvitaan aikalisä, uutta harkintaa ja vaihtoehtojen selvittämistä.

Asevarustelunsijasta on tarpeen ohjata voimavarojailmastotekoihin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliseen turvallisuuteen jamaailmanlaajuisen eriarvoisuuden vähentämiseen.


Seppo Aalto, historiantutkija, dosentti
Elisa Aaltola, dosentti
Jouko Aaltonen, dokumenttielokuvantekijä
Kalevi Aho, säveltäjä
Eija Ahvo, näyttelijä
Elina Airikkala, taiteen maisteri
Arja Alho, päätoimittaja
Heidi Anttila,lastenohjaaja
Timo Bergholm, ohjaaja
Mikael Böök, valtiotieteiden maisteri
Saara Cantell, elokuvaohjaaja
Kaj Chydenius, säveltäjä
Tapani Elgland, päätoimittaja
Pekka Elomaa, valokuvaaja
Kirsti Era, kääntäjä


<listaa nipsaistu>

Kiitos listasta. Maansyöjät ja -petturit perkele tuossa listattuna. Tarkkaan nimi mieleen ja kaikki tekeminen noiden kanssa pannaan. Moni näyttää olevan jonkin sortin taitelija. Heidän tuotoksensa boikottiin.

Itse olen kyllä pienen lisäajan kannalla, mutta en maanpuolustuksesta riisuakseni vaan sitä parantaakseni. Toisin kuin nuo maanpetturit.

[Hippo]

Ja tuossa linkki jo valmiiksi jarruvarjosta, joka kehitettiin norjalaisten vaatimusten takia ja tulee Suomen F-35A:han, jos kone valitaan.

https://www.defensenews.com/global/europe/2019/10/11/norways-f-35s-have-a-problem-with-a-unique-piece-of-gear/

"WASHINGTON — Norway's F-35s have a unique feature that distinguishes them from other countries' version of the joint strike fighter: a drag chute that is used to slow the landing of the jet in icy conditions.

However, the the drag chute is failing more than expected and the Royal Norwegian Air Force is working with the Pentagon to fix the issue before next winter.

"It's not working the way we expected, and they are working on reconfiguring this capability," Norwegian air chief Brig. Gen. Tonje Skinnarland said in an exclusive interview with Defense News on Thursday."

Hyvin tuntuu toimivan. Ehkä ensi talvena?