Kumman kaa, Gripen vai F-35? Hävittäjäkaupat.

[Nikolas]

Tuunasin taulukkoa edellä hiukan ja lisäsin siihen F-22A Raptorin tiedot ylimääräiseen sarakkeeseen avartaakseni näkökulmaa aiheeseen.

[f-35fan]

Kuvitelkaapa laittaa kuormaa siihen alkuperäiseen cinquecentoon ja menkää ylös vuorta.
Olemattomasta tavaratilasta johtuen pitää laittaa kattotelineelle taakkaa.
Siinä on sekä cinquecento että kuski kovilla.
Aivan samanlainen ilmiö käy kun Grepukkaan ripustellaan aseita.

Nuo Grepukalle annettut suoritusarvot ovat kaunisteltuja.
Todennäköisesti Grepukan "taistelukuorma" merkitse ainoastaan siivenkäjissä olevia sidewindereita.
Jos Grepukan lukemat olisivat tosia, niin asiakkaat olisivat jonossa.
Joskus näitä taistelusäteitä venytetään drop-tankeilla joka jätetään tietenkin kertomatta.

Jos ja kun Grepukkaa laitettaisiin vaikka 4-6 kappaletta AIM-120 niin mikä olisi tilanne siinä tapauksessa?
Siinä käy niin kuin cinquecentolle.
Fysiikan lait ovat täysin amottomia.

Prätin F135 on tällä hetkellä mailman tehkokkain ja nykyaikaisin hävittäjämoottori mitä löytyy.
Mikä parasta sitä kehitellää jatkuvasti tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi. Moottoriin tullaan lisäämään kolmas ohivirtauskanava. Tämä tarkoittaa sitä että tilanteen mukaan voidaan valita tehon ja taloudellisuuden kannalta oikea ohivirtaussuhde.
Tämä on se moottori johon amerikkalaiset uhraavat kehitysrahansa ja kysymys ei ole pikkusummista.

PS
Mihin nämä Grepukan suoritusarvot oikein perustuvat?
Koneesta kun on vaivoin saatu valmiiksi kaksi prototyyppiä.
Ne eivät ainakaan voi perustua empiirisen tietoon.

[Nikolas]

Mihin nämä Grepukan suoritusarvot oikein perustuvat?

En ole Saab. En ole mikään muukaan lentokonetehdas. En ole myöskään Suomen ilmavoimat. Olen vain keräillyt netin kautta tietoja mistä niitä olen helpoimmin saanut, niin kuin kuka tahansa.

Onko Saabilla ollut tapana ennakkoon liioitella lentokoneidensa suorituskykyä?

[f-35fan]

Mihin nämä Grepukan suoritusarvot oikein perustuvat?

En ole Saab. En ole mikään muukaan lentokonetehdas. En ole myöskään Suomen ilmavoimat. Olen vain keräillyt netin kautta tietoja mistä niitä olen helpoimmin saanut, niin kuin kuka tahansa.

Onko Saabilla ollut tapana ennakkoon liioitella lentokoneidensa suorituskykyä?

Lainaus Ojalan taulukosta, Grepukka, F-35, F-22
Toimintasäde (combat radius) (km)                   1 482                   1 408                     852

Sisäinen polttoaine kg                              3400         8380         8200
Grepukan lukema Saabin sivuilta, F-35 ja F-22 wikipediasta

Miten ihmeessä on mahdollista että Grepukka pystyy 3400 kg:n polttoainekuormalla melkeinpä 1500 km taistelusäteeseen?

Tämä on hyvä esimerkki disinformaatiosta. Voitte itse päätellä että onko tämä tehty tahallaan vaiko tahattomasti!
Tässä on olennaista tietoa jätetty kertomatta.

Tiedän jo etukäteen minkälainen selittely ja jankkaaminen tästä mahdollisesti alkaa.

[Nikolas]

Miten ihmeessä on mahdollista että Grepukka pystyy 3400 kg:n polttoainekuormalla melkeinpä 1500 km taistelusäteeseen?

Siksi koska Gripenin aerodynamiikkaan ei ole tehty kompromisseja häiveominaisuuksien hyväksi ja myös siksi että Gripen on massaltaan puolet pienempi lentokone kuin F-35 ja ehkä myös siksi että Gripenissä on massaansa nähden järkevänkokoiset siivet, siis siipikuorma on kohtuullinen. Oisko näistä arvauksista hyötyä sinulle?

[f-35fan]

Miten ihmeessä on mahdollista että Grepukka pystyy 3400 kg:n polttoainekuormalla melkeinpä 1500 km taistelusäteeseen?

Siksi koska Gripenin aerodynamiikkaan ei ole tehty kompromisseja häiveominaisuuksien hyväksi ja myös siksi että Gripen on massaltaan puolet pienempi lentokone kuin F-35 ja ehkä myös siksi että Gripenissä on massaansa nähden järkevänkokoiset siivet, siis siipikuorma on kohtuullinen. Oisko näistä arvauksista hyötyä sinulle?

Levität totaalista disinformaatiota!
Jätät kokonaan kertomatta, todennäköisesti vielä tahallaan, että Grepukan 1480 km taistelusäde on saavutettu pudotus-tankeilla.

Ps
Wikipedia:
JAS 39E/F and other developments
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Saab_JAS_39_Gripen#JAS_39E/F_and_other_developments
Its combat radius was 1,300 kilometres (810 mi) when carrying six AAMs and drop tanks.[65][67]

On paljon asioita jotka ovat aivan liian hyviä ollakseen totta!

[Nikolas]

Levität totaalista disinformaatiota!

Voisitko täsmentää, mikä sanomassani oli sinun mielestäsi disinformaatiota?

Jätät kokonaan kertomatta, todennäköisesti vielä tahallaan, että Grepukan 1480 km taistelusäde on saavutettu pudotus-tankeilla.

Onko näin? Näinkö on?
Jos sinulla on asiasta parempaa tietoa, niin
näytä tietolähde, kiitos.

[alussaolisana]

Miten ihmeessä on mahdollista että Grepukka pystyy 3400 kg:n polttoainekuormalla melkeinpä 1500 km taistelusäteeseen?

Siksi koska Gripenin aerodynamiikkaan ei ole tehty kompromisseja häiveominaisuuksien hyväksi ja myös siksi että Gripen on massaltaan puolet pienempi lentokone kuin F-35 ja ehkä myös siksi että Gripenissä on massaansa nähden järkevänkokoiset siivet, siis siipikuorma on kohtuullinen. Oisko näistä arvauksista hyötyä sinulle?

Levität totaalista disinformaatiota!
Jätät kokonaan kertomatta, todennäköisesti vielä tahallaan, että Grepukan 1480 km taistelusäde on saavutettu pudotus-tankeilla.

Mä yritän sanoa saman asian kuin Nikolas eri sanoin. Miten tosiaan on mahdollista, että puolet kevyempi kone puolella moottorimäärällä ja -teholla, joka kuitenkin on niin liukas, että lentää tarvittaessa kovempaa kuin F35, voisi käyttää matka-ajossa vain puolet 35n löpön määrästä. Ihmeellistä! Mistä kaikesta muusta sinä joudut vielä toteamaan, että "Miten on mahdollista?"? Jos "Grepukka" lunastaa lupauksensa käyttötuntien hinnasta ja elinkaarikustannuksista, lyhyistä nousu- ja laskumatkoista sekä huollon nopeudesta vähillä ukoilla, niin pidän sitä erittäin varteenotettavana vaihtoehtona. Miksi ei lunastaisi?

[Faidros.]

Miten ihmeessä on mahdollista että Grepukka pystyy 3400 kg:n polttoainekuormalla melkeinpä 1500 km taistelusäteeseen?

Siksi koska Gripenin aerodynamiikkaan ei ole tehty kompromisseja häiveominaisuuksien hyväksi ja myös siksi että Gripen on massaltaan puolet pienempi lentokone kuin F-35 ja ehkä myös siksi että Gripenissä on massaansa nähden järkevänkokoiset siivet, siis siipikuorma on kohtuullinen. Oisko näistä arvauksista hyötyä sinulle?

Mitä hyötyä on viedä raskas asekuorma tuhottavaksi kaukana vihollisesta, jos vaihtoehtona on vähän pienenpi asekuorma suoraan maaliin, ennenkuin vihollinen edes reagoi?

Tiedän, että tämä on dilemma tutkatekniikan ja häiveominaisuuden välillä, mutta sillä osapuolella jolla on rahaa ja tietotaitoa käytettäväksi muita enemmän voittaa kisan.
Itse veikkaan USA:ta, koska Venäjältä puuttuu taito ja Kiinalla on aivan saakelisti maksamattomia velkoja jenkeiltä. Jos jenkit laittaa lainojensa maksun jäihin, Kiina romahtaa.

Vielä lisäksi, USA:lla on reilun parinkymmenen vuoden etumatka häivetekniikasta, joten en aseta hirveästi panoksia muihin toimijoihin.

Vielävielä lisäksi, maailmassa on ammuttu alas vain yksi häivekone, likimain 20 vuotta sitten ja senkään pudotus ei johtunut huonosta häivetekniikasta, vaan ylimielisestä strategiasta.

[Lasse]

Hush-Kitillä hyvää settiä:

6th Generation Swede: The Saab Gripen E
https://hushkit.net/2018/05/12/6th-generation-swede-the-saab-gripen-e/

MAY 12, 2018
6th Generation Swede: The Saab Gripen E

Is the Gripen E too good to be true? Hushkit met Richard Smith the Head of Marketing & Sales for the Saab Gripen to find out more.

When I interviewed the widely respected aviation journalist Bill Sweetman in 2013, I pointed out the Typhoon, F-22 and F-35 programmes have all received a great deal of criticism, but could he give an example of a well-run military aircraft project? He replied: "Almost anything from the land of blondes, aquavit and IKEA."

In an article Sweetman wrote for Aviation Week he argued that there the case for describing the forthcoming Gripen E/F as the first sixth generation fighter. Whereas fifth generation was an old (1980s) concept based on the use of stealth and superior situational awareness to defeat a well-equipped (but easy to find and identify) enemy, Saab's vision of 6th Gen Gripen E is a new kind of machine that puts kinematics second, and software and ISR capabilities first. What 'software first' means is that the all important software in Gripen E should be far easier to upgrade than in rival platforms. This is a big deal, as military aircraft technology currently moves at a glacial pace compared to that of the commercial world, such as the rapid developments in smart phones. The conventional approach would have been to produce a higher performance lower-observable fighter, a programme which would have proved too expensive for Sweden. As Sweetman put it in the Aviation Week article, "The requirements were deliberately constrained because the JAS 39E is intended to cost less to develop, build and operate than the JAS 39C, despite doing almost everything better."

[Nikolas]

Mitä hyötyä on viedä ...

Nämähän ovat kompromisseja kaikki. Erilaisia kompromisseja vain. Ne perustuvat erilaiseen järkeilyyn.

Kompromissien tekeminen alkaa speksausvaiheessa. Lockheed-Martinin lentokoneinsinöörit ovat saaneet eteensä hyvin erilaiset speksit kuin Saabin lentokoneinsinöörit. Mutta niitä speksejä kompromisseineen he ovat lähteneet toteuttamaan taitojensa ja resurssiensa puitteissa.

Veikkaan että jos Lockheed-Martinin lentokoneinsinöörit olisivat saaneet eteensä samat speksit kuin Saabin insinöörit saivat, he olisivat suunnitelleet hyvin samankaltaisen lentokoneen. Verratkaa esimerkiksi YF-22 ja YF-23 toisiinsa. Tai verratkaa YA-9 ja YA-10 / A-10 toisiinsa (ja näistä lisäksi vielä video). Toteutuksissa on eroja mutta speksit ovat samat.

... raskas asekuorma tuhottavaksi kaukana vihollisesta, jos vaihtoehtona on vähän pienenpi asekuorma suoraan maaliin, ennenkuin vihollinen edes reagoi?

Tämä perustuu oletukseen. Siinä on järki mukana, mutta siinä on myös oletusta.

Nyt jo tiedetään, että heikommasta tutkakaiusta huolimatta häivekoneilla ei kyetä täydelliseen yllätysiskuun, koska pitemmän aallonpituuden tutkat havaitsevat lentokoneet. Tähän on vastattu, että ei auta pelkkä havaitseminen jos ei ohjuksia saada perille ja osumaan. Tässä on se vaarallisin oletus: Oletetaan että kun on saatu etumatka jossain merkittävässä asiassa, esimerkiksi lentokoneen häiveominaisuuksissa, se etumatka myös säilyy. Venäläisistä ja kiinalaisista kuitenkin tiedetään, että he mielellään satsaavat tutkatekniikan ja ohjustekniikan paranteluun.

JAS 39E Gripen NG perustuu erilaiseen kompromissiin kuin F-35A Lightning Ⅱ. Sanotaan että häivekone on vaikea maali koska se "ei näy" tutkassa. Gripen on vaikea maali koska se on pieni ja ketterä. Tutkajärjestelmien ja ohjusten kehittäjät tekevät voitavansa mitätöidäkseen nämä edut.

[f-35fan]

Mä yritän sanoa saman asian kuin Nikolas eri sanoin. Miten tosiaan on mahdollista, että puolet kevyempi kone puolella moottorimäärällä ja -teholla, joka kuitenkin on niin liukas, että lentää tarvittaessa kovempaa kuin F35, voisi käyttää matka-ajossa vain puolet 35n löpön määrästä. Ihmeellistä! Mistä kaikesta muusta sinä joudut vielä toteamaan, että "Miten on mahdollista?"? Jos "Grepukka" lunastaa lupauksensa käyttötuntien hinnasta ja elinkaarikustannuksista, lyhyistä nousu- ja laskumatkoista sekä huollon nopeudesta vähillä ukoilla, niin pidän sitä erittäin varteenotettavana vaihtoehtona. Miksi ei lunastaisi?

Voi hellanletta!
Miksi te luulette että Saab on Gripen E/F:n prosareista jättänyt kokonaan mainitsematta taistelusäteen?
Jos se ihan oikein olisi se 1480 km 3400 kg:llä polttoainetta, niin sehän myisi jo itsessään ja asiakkaat olisivat jonossa.
Mitä luulette että miksi Saab kertoo moottorista aina vain märän tehon prosareissa?

Siitä huolimatta vaikka koneessa sileäna olisikin tajunnan räjäyttävä aerodynamiikkaa, niin se kuolee sillä sekunnilla kun siihen ripustetaan niitä aseita. Samalla häivekoneessä säilyy aerodymaakka, josta on sitten hyötyä mm hyvänä taistelusäteenä.

Pienellä koneella on pienen koneen ominaisuudet.
Vastaan nyt itse minkä takia Saab ei kerro taistelusädettä.
Se yksinkertaisesti on niin vaatimaton.

[Lasse]

JAS 39E Gripen NG perustuu erilaiseen kompromissiin kuin F-35A Lightning Ⅱ. Sanotaan että häivekone on vaikea maali koska se "ei näy" tutkassa. Gripen on vaikea maali koska se on pieni ja ketterä.

Edelleen tuosta linkkaamastani Hush-Kitin jutusta:

Though the F-35 may, by a combination of manipulation and mass production, eventually have a competitive quoted price tag, the Gripen E will be far cheaper to operate and maintain. The Gripen has a history of punching above its weight class, with the C/D frequently entered in procurement competitions against the middle-weight Typhoon, Gripen and late-life F-16. Indeed when Hush-Kit asked Jim Smith , who had significant technical roles in the development of the  the JSF and Eurofighter Typhoon, to rank modern modern fighter aircraft he put the Meteor-armed Gripen in joint 2nd place (just behind the F-22) as homeland air defence fighter (ranking it higher than the current Typhoon, Rafale, Su-30/ F-18E/F, F-15, Su-35, J-11, F-35 and the J-20). He noted, "Starting with Air Defence, let's suppose you have a small-ish nation, where the Government does not have global dominance in its agenda. For such a nation, the key aim is deterrence, ensuring that any country wishing to invade or dominate you cannot easily do so. For such a nation, Gripen/Meteor might be the ultimate air defender, especially if you have a well-integrated air defence system and dispersed bases. Never being far from the border or a base, fuel volume and even weapons load don't matter so much, because you'll scoot back to your cave and re-arm/refuel. Having a big stick, however, is great, because you can defeat threats while keeping out of their missile range."

[Nikolas]

Googlaamisessa ratkaisee, mitä hakusanoja kulloinkin keksii käyttää. Niin tälläkin kertaa.

Löysin keskustelun, jossa käsitellään pitkälti näitä samoja asioita kuin me täällä.

Varsin tutun näköistä mutta vielä enemmän yksityiskohtiin:
• Combat radius of Western multirole fighters Reddit, 2016.

[f-35fan]

Taulukon yksiköt ovat kilogrammoja ja kilometrejä

                                        Grepukka   F-35
Max lentoonlähtöpaino.       16500       31800
Tyhjäpaino.                        8000        13154
Sisäinen polttoaine.            3400          8382
Drop-tankkien polttoaine.   3655         ?
Siirtoetäisyys
sisäisellä polttoaineella.      ?               2200
Partiointisäde.                   900           1407
Ilmasta maahan      
Taistelusäde
      Ilman drop-tankkeja.    ?              1239
      Drop-tankeilla.             1480.        ?


Grepukassa on kolme drop-tankkia. Kun lasketaan polttoaine, koneen tyhjäpaino yhteen niin saadaan lukema 15055 kg. Tästä vielä puuttuu kolmen drop-tankin tyhjäpaino.
Tässä tapauksessa ollaan hyvin lähellä max lentolähtöpainoa 16 500 kg.
Nyt pitäisi sitten vielä ripustaa aseet. Ollaan hyvin rajoilla, että saadaanko Grepukka ilmaan.
Minkä takia taulukosta puuttu ilman drop-tankkeja taistelusäde? Saab ei anna sitä koska se on niin vaatimaton.

Ilmataistelukonfiguraatiolla varustettu kone on kevyempi ja siksi tähän tarkoitukseen taistelusäde on pidempi kuin ilmasta maahan konfiguraatiolla. Olen käyttänyt Wikipediasta termiä partiontisäde(Patrol range).
Tässä ei voida käyttää drop-tankkeja vaan on mentävä sisäisellä polttoaineella.
Kuten huomaatte F-35:llä se on 500 km pidempi kuin Grepukalla.

Taulokosta puuttu myös F-35 drop-tankeilla  ilmasta maahan taistelusäde.
Vielä ei ole sovitettu F-35 drop-tankkeja. Kuitenkin Israelilaiset ovat ilmaisseet mahdollisesti kehittävänsä sellaiset jotka vieläpä ovat häivekykyisiä.

Nämä kaikki arvot ovat otettu Wikipedian vastaavilta sivuilta
Grepukka
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Saab_JAS_39_Gripen#Specifications
F-35
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Lockheed_Martin_F-35_Lightning_II#Specifications_(F-35A)

Norjalaiset tekivät aikanansa tietokonesimulaatioita.
Niissä ilmeni että Grepukalla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia Venäjän Su-57 vastaan.
Mielenkiintoista myös että norjalaiset arvioivat Grepukan kalliimmaksi kuin F-35:n.

Ruotsalaisilla on Gripenille myös sellainen lempinimi kuin Gökungen.

[Possumi]

Surkea kone mikä ei tule näkemään taisteluita vain vaan kritiikkiä!

Kustannukset ovat karanneet käsistä ja merivoimat harkitsevat koko koneohjelman lopettamista:

se on tonnin ylipainoinen, laskutelineet ei toimi, moottoritehot ja toiminta etäisyys ei täytä vaatimuksia ...

Kuulostaako tutulta?

Tämä oli F-18 Hornet vuonna 1980 : https://www.youtube.com/watch?v=4xJBvKJht78 

[Nikolas]

I had seen the harsh conditions under which military equipment had to work in wartime. I felt sure that a quite different breed of fighter would also have a place in any future conflict: one that could operate from ill-prepared front-line airfields; one that could be flown and maintained by men who had received only short training; and one that could absorb a reasonable amount of battle damage and still get back.

Kuulostaako tämä sitten tutulta?

[risto]

I had seen the harsh conditions under which military equipment had to work in wartime. I felt sure that a quite different breed of fighter would also have a place in any future conflict: one that could operate from ill-prepared front-line airfields; one that could be flown and maintained by men who had received only short training; and one that could absorb a reasonable amount of battle damage and still get back.

Kuulostaako tämä sitten tutulta?

Aisopos mahdollisesti? Tai Grimmin veljekset? Tyyli saattaisi sopia toisaalta paremmin H.C. Anderseniin.

Haluaisin nähdä sen modernin hävittäjän, jota käytetään tehokkaasti vain lyhyen harjoituksen jälkeen.

[L.N]

Mites tämä homma nyt oikein menee? Kuka tai mikä taho tekee lopullisen päätöksen, mitkä koneet ostetaan? Eduskunta, puolustusvoimat, joku työryhmä /komitea?

Voi olla, että tähän löytyisi vastaus selaamalla 85 sivua

[Nikolas]

Haluaisin nähdä sen modernin hävittäjän, jota käytetään tehokkaasti vain lyhyen harjoituksen jälkeen.

Anna minun korostaa sinulle oleelliset kohdat tekstistä:

I had seen the harsh conditions under which military equipment had to work in wartime. I felt sure that a quite different breed of fighter would also have a place in any future conflict: one that could operate from ill-prepared front-line airfields; one that could be flown and maintained by men who had received only short training; and one that could absorb a reasonable amount of battle damage and still get back.

Tällaisia ajatuksia esitti Kurt Tank sen perusteella mitä hän oli havainnut muuten suorituskykyisestä Messerschmitt Bf 109 hävittäjästä. Tank suunnitteli Focke-Wulf Fw 190 hävittäjän. Kyse oli suunnittelufilosofiasta.

[risto]

Haluaisin nähdä sen modernin hävittäjän, jota käytetään tehokkaasti vain lyhyen harjoituksen jälkeen.

Anna minun korostaa sinulle oleelliset kohdat tekstistä:

I had seen the harsh conditions under which military equipment had to work in wartime. I felt sure that a quite different breed of fighter would also have a place in any future conflict: one that could operate from ill-prepared front-line airfields; one that could be flown and maintained by men who had received only short training; and one that could absorb a reasonable amount of battle damage and still get back.

Tällaisia ajatuksia esitti Kurt Tank sen perusteella mitä hän oli havainnut muuten suorituskykyisestä Messerschmitt Bf 109 hävittäjästä. Tank suunnitteli Focke-Wulf Fw 190 hävittäjän. Kyse oli suunnittelufilosofiasta.

Siinä seisoo ihan selvästi että "flown ... by men who had received only short training".

Toinen maailmansota oli hienoa aikaa sotatekniikan kehittymisen näkökulmasta. FW 190:ssä oli kuitenkin yksi potkuri ja yksi perinteinen moottori, vajaa parikymmentä tärkeää mittaria, oletettavasti kaksi konekivääriä ja yksi tai kaksi konetykkiä. Ei nykyaikaista elektroniikkaa, ei ohjuksia. Saikohan Fockeen edes sodanaikaisia raketteja.

Nykyvehkeet ovat ihan pakosta käsittämättömän paljon monimutkaisempia, joskin arvelen, että F-35:n tapauksessa informaatioähkyä voidaan ns. älykkäiden ohjelmistojen avulla pureskella, palastella ja käsitellä valmiiksi helppoon muotoon pilotille.

Toisen maailmansodan suunnitteluperiaatteet eivät kaikilta osin ole siirrettävissä vuoteen 2019.

[risto]

Mites tämä homma nyt oikein menee? Kuka tai mikä taho tekee lopullisen päätöksen, mitkä koneet ostetaan? Eduskunta, puolustusvoimat, joku työryhmä /komitea?

Voi olla, että tähän löytyisi vastaus selaamalla 85 sivua

"Valtion asioissa ylintä päätösvaltaa käyttää eduskunta."

Pätee myös tähän hankintaan. Tuolla on puolustusvoimien väestä muodostettu 70-80 -jäseninen hankinnan suunnittelukomitea, joka aikanaan tuo ehdotuksensa eduskunnalle, joka tekee lopullisen päätöksen. Oletettavasti asiaa käsitellään puolustusvaliokunnassa ja hallitus tuo normaaliin tapaan ehdotuksen eduskunnan äänestettäväksi.

[Lahti-Saloranta]

Mites tämä homma nyt oikein menee? Kuka tai mikä taho tekee lopullisen päätöksen, mitkä koneet ostetaan? Eduskunta, puolustusvoimat, joku työryhmä /komitea?

Voi olla, että tähän löytyisi vastaus selaamalla 85 sivua

Eduskuntahan sen päätöksen kaiketi tekee puolustusvoimien suositusten mukaisesti. Itse olen sitä mieltä että hävittäjät tulisi ehdottomasti hankkia Ruotsista. Tosin kaupan ehdoksi tulisi asettaa että Ruotsi ottaa takaisin Tornion kautta tulleet läpsyttelijät eikä päästäisi uusia tulemaan. Siinä olisi vastakauppaa kerrakseen ja Suomi säästäisi 30 miljardia euroa.

[Tunkki]

Saikohan Fockeen edes sodanaikaisia raketteja.

Sai. Versio 190 A-8 oli dedikoitu maataistelukone jolla kelkottiin kaikkea vihollisen niskaan. Loppupuolella sotaa saksalaiset kokeilivat myös ilmasta-ilmaan -raketteja kehnoin tuloksin.
Focke-Wulffeissa oli aseistuksena 2 kk, 4 20mm tykkiä joista 2 eli lähinnä runkoa sijaitsevat olivat synkronoituja (= ampuivat potkurinkehän läpi).

Miksi se oli hyvä maatalouskone? Itsetiivistyvät tankit ja ilmajäähdytteinen BMW 801-tähtimoottori (joka oli Pratt&Whitney:n lisenssilä alunperin tehty).
Nestejäähdytteisiin koneisiin verrattuna (Spitfire, Messerschmitt) kestää kuritusta paljon enemmän.

[Nikolas]

Toisen maailmansodan suunnitteluperiaatteet eivät kaikilta osin ole siirrettävissä vuoteen 2019.

Rauhan aikana saattaa käydä niin että sodan aikana hyviksi havaitut suunnitteluperiaatteet unohdetaan. Kyllä ne sitten taas nostetaan arvoonsa seuraavan sodan aikana.

[risto]

Toisen maailmansodan suunnitteluperiaatteet eivät kaikilta osin ole siirrettävissä vuoteen 2019.

Rauhan aikana saattaa käydä niin että sodan aikana hyviksi havaitut suunnitteluperiaatteet unohdetaan. Kyllä ne sitten taas nostetaan arvoonsa seuraavan sodan aikana.

Aivan, mutta kelloa ei voida siirtää taaksepäin.

Jos yhteisesti sovittaisiin että vain potkurikoneet ja perinteiset konekiväärit ja konetykit on sallittuja sekä lentokonetutkat ja monimutkaiset kommunikaatiovälineet sekä kaikenlainen elektroniikka ovat kiellettyjä, ja kielto pitää myös sodan aikana, saataisiin hävittäjistä kenties saada sellaisia, että niitä voisi miten kuten käytellä kohtuullisen lyhyen koulutusjakson jälkeen.

Mutta kun ei sovita niin ei myöskään saada, ja huipputekniset vempaimet ovat ja pysyvät huipputeknisinä. Toki jo nyt monimutkaisuutta piilotetaan piloteilta ja varmaan jatkossa vieläkin enemmän.

[Nikolas]

Aivan, mutta kelloa ei voida siirtää taaksepäin.

Tässä taas ei ole kyse potkurikoneesta:

Eräs esitetyistä vaatimuksista oli operointi maantiekentiltä sekä varusmiesten suorittaman tankkaamisen ja aseistamisen kestoajan rajoittaminen kymmeneen minuuttiin.

Kyseessä on suihkari mutta mikä?

[risto]

Aivan, mutta kelloa ei voida siirtää taaksepäin.

Tässä taas ei ole kyse potkurikoneesta:

Eräs esitetyistä vaatimuksista oli operointi maantiekentiltä sekä varusmiesten suorittaman tankkaamisen ja aseistamisen kestoajan rajoittaminen kymmeneen minuuttiin.

Kyseessä on suihkari mutta mikä?

Hornet, veikkaisin. Tai ainakin Draken ennen sitä.

Edit: lunttasin, Drakenhan se. Joiltain osin Hornet-hankinnan yhteydessä puhuttiin myös maantiekentiltä operoinnista.

[Möhömaha]

Sai. Versio 190 A-8 oli dedikoitu maataistelukone jolla kelkottiin kaikkea vihollisen niskaan.

Ei ollut. F ja G -versiot olivat. Kuhlmeyn  1./SG5:n kalusto oli F-8 -mallia.

[Nikolas]

Loppupuolella sotaa saksalaiset kokeilivat myös ilmasta-ilmaan -raketteja kehnoin tuloksin.

He vain saivat ne myöhään käyttöön. Kyllä niillä pommikoneita pudotettiin. Rakettien ansiosta ampumisetäisyys kasvoi, joten pommikoneiden konekiväärien aiheuttama vaara hävittäjälle sen myötä väheni.