Kumman kaa, Gripen vai F-35? Hävittäjäkaupat.

[f-35fan]

Mikään ei myöskään estä kiinnittämästä aseita perinteisesti pyloneihin siipien.

Joka kerta kun niin tehdään, häivehimmeli laskeutuu tutkanäkyvyydessä samaan luokkaan muiden tavallisempien koneiden kanssa. Mutta lento-ominaisuuksia ne pylonit eivät paranna eivätkä koneen hankintahintaa vähennä.

Yritin Sinulle kertoa että tätä käytetään niin että siellä edessä häiveessä lentävät osoittava takana tuleville ei-häiveisille maalit.
Oli ne sitten f-15 Eagle ohjusrekkoja taikka sitten ulkoisella kuormalla olevia f-35 hävittäjiä.
Ideahan on siinä että ainoastaan häivekoneet tuodaan riskialttiiseen ympäristöön osoittamaan maaleja ja sitten nämä ei-häivekoneet laukaisevat aseensa turvallisen matkan päästä. F-35 koneella voidaan ottaa kumpikin rooli.

Grepukka ei jaksa kantaa aseita, eikä ole häiveessä, ei ole halpa sekä tuotanto on tyyliin "lumikki ja seitsemän kääpiötä".
F-35 kantaa enemmän aseita enemmän kuin Grepukka ulkoisesti.

Meidän kannaltamme on yksi kaikkein tärkeimmistä eduista F-35:llä on se pystymme käyttämään läheisten liittolaismaiden infrastruktuuria heittämällä sekä toisinpäin liittolaiset pystyvät käyttämään meidän infrastruktuuria.
Gloobali mailma yksinkertaisesti pakottaa liittoutuman.

@Supernuiva
Meillä on ollut tilanteita joissa ei ole ollut vapaus valita, mutta heti ensimmäisenä kun se vapaus tuli niin silmääkään räpäyttämättä valitsimme amerikkalaisen Hornetin. Nyt näyttää myös vahvasti että käytämme vapauttamme hankkiaksemme jenkkiläläisen koneen.
I love yankes!❤️

[Oho]

Hmm..., syystä tai toisesta juuri nämä valtiot olen liittänyt mielessäni tiukasti USA:n etupiiriin kuuluviksi. Voisivatko sotilasliiton jäsenmaat edes ostaa aikuisten oikeasti tärkeää sotateknologiaa muusta kuin emomaasta...

https://www.dw.com/en/turkey-needles-nato-by-buying-russian-weapons/a-40475465 --- vaati noin 15s....

Jos Turkki haluaa operatiivisen viidennen sukupolven hävittäjän sillä on tasan yksi vaihtoehto, Venäläisethän kaytännössä peruuttivat oman ohjelmansa, kun eivät saaneet konettaan toimimaan....

[Kirjolohikäärme]

Voisivatko sotilasliiton jäsenmaat edes ostaa aikuisten oikeasti tärkeää sotateknologiaa muusta kuin emomaasta

Noille maille on käytössä lentokoneita seuraavista maista:

UK: Italia, Espanja, USA, Kanada, UK, Saksa, Ranska, Brasilia, Ruotsi
Kanada: UK, Italia, Ranska, Kanada, USA, Ranska, Hollanti, Israel, Saksa, Venäjä
Hollanti: USA, Saksa, Ranska, EU, Sveitsi
Tanska: USA, Kanada, Ranska, UK, Italia, Ruotsi
Italia: Italia, USA, Israel, Ranska, UK
Australia: USA, Australia, Italia, Espanja, Ranska, Kanada, Sveitsi
Norja: USA, Ranska, UK, Ruotsi
Turkki: USA, Espanja, Saksa, Ranska, Korea, Turkki, Kanada, Italia
Israel: USA, Ranska, Italia, Saksa (, Israel - vain miehittämättömiä)

Laivastot ja muut härpäkkeet sitten tuohon päälle, kaivelkaa itse jos kiinnostaa.  Jos noilla on ostopakko vain yhden maan vehkeille niin pakotus ei näytä toimivan.

[stefani]

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3ab762f4-fe0c-43c5-a76a-d620a78601b8

"Yhdeksän G:tä"

Norjalaisia johtaa koelentäjä, everstiluutnantti Martin Tesli, joka on ollut Lukessa jo kolme ja puoli vuotta.

– Kun aloin lentää täällä, rajoite oli ensin kolme g:tä, sitten viisi ja seitsemän G:tä. Nyt lennän jo yhdeksän G:tä, Tesli kertoo.

Onko tuo mahdollista?

Aika monta kertaa on lentäjä pelastanut lentokoneensa ja henkensä väistelemällä ohjusta. Temppu tietenkin vaatii lentokoneen jolla voi väistellä.

Tässä F-16 pilotti joutui väistelemään kuusi: US F-16 dodging 6 Iraqi SAM missiles - pilot breathing heavily YouTube, 2015-01-13.

Jos IL:n jutussa vastaan tullut väite on tosi, myös F-35:lla voidaan sitten väistellä ohjuksia noin. Pitäisikö uskoa? Miten väite varmistuisi varmemmaksi?

[Nikolas]

Jos IL:n jutussa vastaan tullut väite on tosi, myös F-35:lla voidaan sitten väistellä ohjuksia noin. Pitäisikö uskoa? Miten väite varmistuisi varmemmaksi?

Pystyykö F-35 tuollaiseen suoritukseen – ehkä pystyy mutta varmaksi en sano. Mutta siitä riippumatta tämä aihe voi tuottaa päänvaivaa, sillä myös vastapuolen lentokone saattaa kyetä samaan temppuun.

The F-35A Strike Fighter carries no more than four air-to-air missiles in its internal bays. Less if it has to add air-to-ground weapons to that mix.

While the Lightning II can carry a much more extensive payload — including air-to-air missiles — under its wings, it does so at a significant cost.

It loses its stealth ability.

Without that ability to hide in the skies, its relatively poorer manoeuvrability, acceleration and speed puts it at a disadvantage to most modern Russian and Chinese fighter aircraft designs.

Which is why the F-35's concept relies upon all air-to-air combat being conducted 'beyond visual range', where it is not required to manoeuvre. But long-range missile attacks are generally regarded as having less chance of success than those at close range.

And the F-35's less than outstanding manoeuvrability also means it has less ability to 'dodge' in the final moments of an attacking missile's approach.

A 2008 study by the RAND Corporation showed that, even assuming a 50 per cent offensive missile success rate and a 100 per cent successful defensive missile evasion rate, F-35 Strike Fighters would run out of missiles long before they ran out of targets.

F-35 proponents argued this warning was not relevant, as missile success rates were close to 100 per cent. Given Sunday's performance, perhaps they were being optimistic.

• Seidel, Jamie: Syrian dogfight reveals F-35 stealth fighter may be toothless tiger news.com.au, 2017-06-23.

Eli tuossa jutussa edellä esiin tuotu ongelma ei olekaan se että kuinka F-35 onnistuisi väistelemään tai eksyttämään kohti tulevaa ohjusta, vaan kuumottava pulma on siinä, montako ohjusta F-35:n pitää kyetä kantamaan, jotta niitä olisi mukana riittävästi. Ok, laitetaanko sitten lisää ohjuksia siipien alle, niin että riittää? Jos laitetaan, asiaa pitää ehkä ensin miettiä hyvin tarkkaan.

Tarkastellaan kysymystä myös siltä kannalta kuin stefani aivan ilmeisesti tarkoitti, eli voisiko F-35 tarpeen tullen väistelemällä karistaa ohjuksen.

Epäileväinen kirjoittaja:

Honestly speaking the new PAS 2017 routine seems to be more dynamic than expected. But in terms of instantaneous and sustained turn rates the F-35 does not seem to match the performance of the famous super-maneuverable Sukhois, Eurofighter Typhoon, Gripen or Rafale (to name but few).

• Demerly, Tom: Here's The Video Of The First Aerobatic Flight Demo Of The F-35: Does It Showcase Exceptional Maneuverability Or Quite The Opposite? The Aviationist, 2017-06-19.

Mitä tuo sitten tarkoittaa kysymyksen kannalta: Onko se kyllä vai ei?

[Tauno-yksi]

Mikähän autonomisten "hävittäjien" rooli tulevaisuudessa mahtaa olla: Ettei käy niin, että kun uudet hävittäjät on hankittu ja käytössä, ne ovatkin jo vanhentuneita, koska ilman pilottia toimivien koneiden ei tarvitse välittää g-voimista yms. jne. juuri mitään, verrattuna miehitettyyn hävittäjään.

Varmaan ihmissilmiä taivaalla tarvitaan, mutta pidän autonomisia tai puoliautonomisia hävittäjiä merkittävänä uhkana ns. perinteisille hävittäjille.

[stefani]

Pystyykö F-35 tuollaiseen suoritukseen – ehkä pystyy mutta varmaksi en sano.

F-35:n puolustajat eivät hypänneet keskusteluun kertomaan muista todisteista, joten kyllä tuo 9 G:n väite jäi näyttämään epäilyttävälle.

Eräs selitys tähän asiaan on, että eri koneisiin liittyy aina jotkin minimivauhdit, joilla niillä pitää lentää, että ne pystyvät kääntymään tietyillä keskeiskiihtyvyyksillä, ja F-35:lle ne minimivauhdit ovat suurempia, kuin Eurofighterilla. Eli Eurofighter pystyy kääntymään 9 G:llä, kun sen vauhti on yli jonkin tietyn minimivauhdin, ja F-35 ei pysty vielä kääntymään 9 G:llä siinä samassa vauhdissa, mutta pystyy kuitenkin, jos sillä lennetään riittävästi kovempaa?

[Nikolas]

Eli loppujen lopuksi koneen g-kyky ei näyttele kovin suurta roolia ilmataistelu/ilmatorjuntaohjusten väistämisessä.

Ohjus on tavallisesti sellainen tappi jolla on hieman älyä etupäässä, hirveästi työntövoimaa takapäässä, ilkeä räjähde jossain siellä välissä ja suhteellisen pienet aerodynaamiset pinnat. Rakettimoottorinsa avulla ohjus saa äkäisen lähdön (40 G tms. rajua) ja lähestyy sen jälkeen kohdettaan nopeasti. Jos kohde väistää, ohjus joutuu kaartamaan myös. Pienillä aerodynaamisilla pinnoilla varustettu ohjus ei ole siinä tilanteessa parhaimmillaan. Rakettimoottori antaa ohjukselle suuren kiihtyvyyden alussa, ja lennon loppuvaiheessa raketin työntövoima on huomattavasti pienempi, eikä sitäkään pitkäksi aikaa riitä.

Väistely perustuu siihen että hitaammin lentävän ja suuremmilla aerodynaamisilla pinnoilla varustetun lentokoneen kaartosäde on pienempi kuin ohjuksen. Ohjus rynnistää lentokonetta kohti paljon suuremmalla nopeudella kuin lentokone. Ohjuksen suurempi lentonopeus ja ohjuksen massaan nähden pienet aerodynaamiset ohjauspinnat yhdessä aiheuttavat ohjukselle suuremman kaartosäteen.

Paljon riippuu ajoituksesta. Monissa tapauksissa lentäjä ei edes arvaa että ohjus seuraa, ja se ratkaisee.

• F 18, F 16 Escaping From SAMS, Pilots Sharing Stories YouTube

[Nikolas]

Lisäyksenä edelliseen:

Tim Morgan, Commercial pilot (ASEL, AMEL, ASES, IA), military aircraft enthusiast
Answered Nov 22, 2017
As fighter jets are slower than missiles, they can force missiles to overshoot. A slower fighter jet can turn a tighter circle than a faster missile, and the missile will not be able to match the fighter jet's turn radius, and will overshoot. This is a typical way to defeat an incoming missile when at an energy disadvantage. (If you have enough speed/altitude, you can simply defeat the missile kinematically by flying outside its range.)

Timothy Witt, worked at U.S. Air Force (1980-2005)
Answered Nov 23, 2017
Just about any missile can be defeated if the pilot sees it in time. The problem then becomes the second or third missile that he either doesn't see or doesn't have the energy left to defeat after maneuvering against the first missile. While missiles can pull a lot more G's than a fighter, they go extremely fast so a fighter is able to turn inside it's corner capability. If he times his maneuver well, the missile overshoots and misses.

• Schachtsiek, Dominik MJ: Can a modern fighter jet maneuver sharply enough to avoid an Air to Air missile once it has locked on and fired? Quora, 2017-11-24.

Tässä on sitten vielä joku tehnyt tikusta asiaa, tosin epäilen hänen laskelmiaan:
• Picard578: Evading air-to-air missile Defense Issues, 2013-08-17.

[AcastusKolya]

Auttaa, jos ampuu samaan maaliin useamman ohjuksen hieman eri paikasta. Kun väistää yhtä, voipi jäädä 2 tulen väliin.

[f-35fan]

Taas tarvitaan "Lockheed Martinin myyntimiestä"!

On vain ajan kysymys koska F-35 asekuiluihin sopii 6 AIM-120 ohjusta kuten on F-22:ssa. Tilanpuutteesta ei ole kysymys vaan siitä miten ohjuksen "evät" toteutetaan. Niistä voidaan tehdä vaikkapa osaksi kokoontaittuvia.

Mitä suorituskykyyn tulee niin F-35 moottori on tuplasti voimakkaampi kuin SuperGripukan.
Miten te luulette että miten nämä kaksi konetta käyttäytyvät samalla asekuormalla?
Gripen on kuin ilmojen "cinquecento"

Nykyaikaisten ohjusten havaitseminen ihmisen silmillä on vaikeaa ennen kuin on myöhäistä.
Ohjuksista ei enää lähde savuvanoja.
Siksi on tärkeää että koneessa on 360 asteen aistit tarkkailemassa ja tietotekninen proseissointi joka nopeasti kertoo uhasta ja sen laadusta.
F-35:ssä on sisäänrakennettuna tälläinen järjestelmä.

Ohjuksissa on myös thrust vectoring ja ne ovat hyvin liikehtimiskyisiä. Jos katsotte vaikkapa AIM-120 ohjusta niin ei ainakaan liikehtimiskyky ole evistä kiinni.

[Nikolas]

Mitä suorituskykyyn tulee niin F-35 moottori on tuplasti voimakkaampi kuin SuperGripukan.

Voihan siinä sitten olla jotain muutakin tuplasti, vai mitä? Ehkäpä tarkastelua tulisi hivenen laajentaa.

mitattu suure		JAS 39E/F Gripen NG		F-35A Lightning Ⅱ		F-22A Raptor
Tyhjäpaino (kg)		8 000		13 154		19 700
Suurin lentoonlähtöpaino (kg)		16 500		31 800		38 000
Polttoainekapasiteetti (sisäinen) (kg)		3 400		8 382		8 200
Työntövoima (kuiva) (kN)		64		125		232
Työntövoima (jälkipoltin) (kN)		98		191		312
Siipipinta-ala (m2)		31		42,7		78,04
Nousunopeus (m/s)		200		91,4		?
Huippunopeus (jälkipoltin) (Mach)		2,0		1,61		2,25
Huippunopeus (ei jp) (Mach)		1,1 (AAM)		?		1,82
Suurin lentokorkeus (km)		16		15,2		20,0
Toimintasäde (combat radius) (km)		1 482		1 408		852
Siipikuorma (kg/m2)		258–532		308–745		252–487

(AAM): Taulukossa on huomioitu Gripen NG huippunopeus ilman jälkipoltinta ilmasta-ilmaan aseistuksessa.

[Nikolas]

Auttaa, jos ampuu samaan maaliin useamman ohjuksen hieman eri paikasta. Kun väistää yhtä, voipi jäädä 2 tulen väliin.

Tätähän se on: Joku siellä tukikohdassa päättää, mitä lentokoneeseen lastataan ja kuinka monta.

Esimerkiksi: Montako ilmasta-ilmaan ohjusta pitäisi laittaa kyytiin?

[AcastusKolya]

Pitääköhän tuo Gripenin Mach 2 paikkansa, kun käsittääkseni koneessa on kiinteägeometrinen ilmanotto(kuten myös F-16 ja F/A-18) joka yleensä ei anna Mach 2 nopeuksia.

[Nikolas]

Pitääköhän tuo Gripenin Mach 2 paikkansa, kun käsittääkseni koneessa on kiinteägeometrinen ilmanotto(kuten myös F-16 ja F/A-18) joka yleensä ei anna Mach 2 nopeuksia.

Se on kiinni myös lentokoneen muotoilusta eli koko härvelin ilmanvastuksesta. Drakenin myöhäisimmät versiot myös saavuttivat Mach 2 jälkipolttimella, joten en varsinaisesti näe mitään erityisen epäuskottavaa tässä.

[f-35fan]

Voihan siinä sitten olla jotain muutakin tuplasti, vai mitä? Ehkäpä tarkastelua tulisi hivenen laajentaa.

Olen samaa mieltä laajentamisesta. Unohdit kertoa asioita kuten toimintasädettä.

Mitä saavutetaan muutaman sekunnin 2 Machin nopeudella illman aseistusta yläkorkeuksissa ja vielä rajoitteena toimintasäde?
Vähänkin asiaan perehtynyt ymmärtää mistä on kysymys.

Aivan oikeasti suorituskyky on sitä että niitä aseita viedään riittävän kauas ja niillä pystytään taistelemaan.
Samalla kun ollaan häiveessä ja on sensori-integraation avulla tilannetaju uhkista. Siis ilman mitään podeja.
Se että on tuplasti voimakkaampi moottori kertoo paljon koneen koko suorituskyvystä.
Sitä ei voi esittää ylioptimistisilla numeroilla.

Sori vaan, ruotsalaisten "cinquecento" ei pysty tähän!

On siinä aikamoinen ero jos valmistetaan 3000-4000 yksilöä kuin että Lumikki ja seitsemän kääpiötä niittaa sen 100 grepukkaa.
Oli se suuri uutinen kun Grepukka vihdoin pääsi kantamaan siipensä alla Meteor-ohjusta. Hui ui, ui, olipa jännää!
Koskakohan mahdetaan päästä laukaisemaan? Onkohan niillä varaa edes siihen?

[stefani]

Tässä on eräs aiempi keskustelu liittyen ohjusten ja hävittäjälentokoneiden ketteryyksiin:

Muistaakseni joku joskus jossain on vähätellyt lentokoneen liikehtimiskyvyn merkitystä nykyaikaisessa ilmasodankäynnissä, perustellen tätä nykyaikaisten ilmatorjuntaohjusten kyvyllä repiä rikki mikä tahansa tutkassa näkyvä lentokone.

• picard578: Evading air-to-air missile Defense Issues, 2013-08-13.

Kuitenkin, ohjuksilla on suuri kiihtyvyys vain lähtiessään. Niissä on tyypillisesti laitteen kokoon suhteutettuna verrattain pienet aerodynaamiset ohjaavat pinnat (suomeksi: siivet ja pyrstö). Siksi ohjuksen kyky tehdä tiukkoja mutkia ilmassa on joko tyystin heikko tai perustuu runsaaseen polttoaineen kulutukseen. Polttoainetta taas ohjuksella ei ole pitkäksi aikaa. Ihminen kestää lyhytaikaisina annoksina sellaisia kaarrosten G-voimia, mihin ohjus ei välttämättä kykene lainkaan.

Suoraan sanottuna, olin melkein jo tiennyt tuon, mutta jostain syystä en osannut kiinnittää huomiota asiaan, kun jotkut itsevarmasti julistivat ohjukset ylivertaisiksi taivaalla liikkujiksi.

Aiheeseen liittyviä tarinoita:

https://www.youtube.com/watch?v=gkWKMAzy2bM "F 18, F 16 Escaping From SAMS, Pilots Sharing Stories"

Koska tässä tuli vastaan uutta informaatiota ja uusia ajatuksia, minulta kesti hetki miettiä mistä on kyse, ja mihin arvioida johtopäätöksiin pitäisi päätyä. Palaan asiaan nyt parin päivän viiveellä.

Linkin takana kerrottiin näin:

missile cannot turn tighter than the aircraft: in order to pull as tight turn as a fighter aircraft, missile has to pull amount of g that is amount of g's aircraft can pull multiplied by factor of difference in speed squared. For example, Typhoon can pull 9 g at 360 kts, and IRIS-T can pull 60 g at Mach 3, or 1.984 knots. What this means is that IRIS-T will have 4,5 times as wide turn diameter.

Kaikki järkevät koulutetut ihmiset tietenkin tietävät, ettei keskeiskiihtyvyys ole sama asia kuin kaarteen säde, tosin asia ehkä oli jotenkin unohtunut, kun jotkut itsevarmasti uhosivat, että ohjukset olisivat kuitenkin moninverroin "ketterämpiä" kuin mikään lentokone. Tilanne joka tapauksessa on näköjään se, että ohjukset pystyvät tekemään suuremman keskeiskiihtyvyyden (suuremman G:n) käännöksiä kuin lentokoneet, mutta johtuen niiden suuresta vauhdista, itse ohjusten lentorata kuitenkin kaartaa väistämättä loivemmin kuin hyvillä hävittäjäkoneilla.

Vanhan linkin takaa löytyi myös informaationpalanen, joka on ehkä olennainen uudelle IL:n kautta vastaantulleelle väitteelle.

For example, Typhoon can pull 9 g at 360 kts

Eli Eurofigther Typhoon kykenee kääntymään 9 G:llä noin 0.5 Machin nopeudessa? Asia mikä kiinnostaisi tietää seuraavaksi, että jos myös F-35 kykenee kääntymään 9 G:llä, pystyykö se siihen samoilla vauhdeilla, kuin Eurofighter Typhoon, vai pitääkö F-35:n lentää nopeammin sitä varten?

[ÄmTeeAa]

F-35:n suorituskyky on julkisuudessa saatavien tietojen mukaan vähintään sama kuin F-16:a samassa taisteluvarustuksessa. Eurofighter suunniteltiin muistaakseni vähintään F-16:n tasoiseksi. Koska Lockheed Martin on suunnitellut koneen myös tukialuskäyttöön, on sillä ihan riittävän hyvä kohtauskulmasuorituskyky. F-35 saattaa pystyä vetämään 9G:tä jopa aikaisemmin kuin F-16, jos vaan ruumaan pistetyt tavarat kestävät sen. Veikkaan myös, että nokan kulman rajoittimien ohitukset löytyvät koneesta.

Kyllähän niitä ilmatorjuntaohjuksia voi väistää, vaikka niitä ammuttaisiin ihan läheltä maasta. Tässä ensimmäisen Irakin sodan ajalta oleva pomminpudotuksesta alkava pätkä, missä ohjaaja joutuu väistelemään yhteensä kuusi ohjusta. Ei muistanut laittaa tutkanhäirintää päälle tai pistää ulos sitä foliosilppua, jolla saa sotkettua tutkakaikuja, ja sai siitä hyvästä sitten uuden lisänimen.

Videolta kuuluu muuten muutama mielenkiintoinen juttu. Väistelevää konetta ohjeistetaan - ilmeisesti saattolentueen puolesta - aika hyvin silloinkin, kun ohjaaja itse on menettänyt tilannetietoisuutensa.
"Break" tarkoittaa tässä yhteydessä tiukkaa käännöstä sanottuun suuntaan. Jos se tulee radiosta, ei kysellä enää että kuka sen sanoi, vaan käännytään.

Isoin juttu ilmasta-ilmaan ohjuksien osalta on ohjuksen lentoradan profiili ja lähtönopeus, sekä yllätysmomentti. Rakettimoottori palaa jokusen sekunnin alussa, ja sen jälkeen ohjus sitten yrittää osua siihen pisteeseen, mihin kohde on menossa. Jos kohteen nopeuden suunta muuttuu, ohjus joutuu tekemään korjauksia, ja se pudottaa sen nopeutta. Jokusen käännön jälkeen ohjus ei välttämättä pysty tekemään riittävän tiukkaa kaartoa, että osuisi koneeseen. Näin periaatteessa. Yllätysmomentti muuttaa tilannetta paljon.

Uudemmat ohjukset lähtevät liikkeelle lentokoneen tai laukaisuaseman tutkan ohjaamaan paikkaan, eikä laukaisusta välttämättä tule varoituksia, riippuen vastustajan elektronisen sodankäynnin valmiustasosta. Vasta siinä vaiheessa, kun ohjus on saavuttanut oman tutkan aktivoimispisteensä (joka voi muuttua matkan varrella), kilahtaa hytissä summerit soimaan. En ala spekuloimaan montako sekuntia ennen osumaa tämä tapahtuu, mutta joka tapauksessa reagointiaikaa on harvinaisen vähän. Lisäksi tiukkaan käännökseen pitää ohjaajan valmistautua, sillä muuten käännöksessä lähtee taju aika nopeasti. Tämän takia USA:n ilmavoimat ottivat lähestymistavan, että on parempi olla tulematta lähtökohtaisesti havaituksi, kuin koko ajan kaarrella ohjusvastatoimien vuoksi.

EDIT: Ai niin joo, unohtui sellainen juttu, että tuo nopeus missä järkevän mittainen 9 G:n kaarto saadaan koneesta, riippuu myös lentokorkeudesta. Tämän vuoksi kymmenisen vuotta vanhempi F-15 voi kaartaa paremmin kuin F-16 korkealla (enemmän pinta-alaa ja siinä on kaksi tehokasta moottoria), mutta häviää sille alempana. Riippuu siis myös koneen suunnitellusta käyttötavasta.

[Nikolas]

Unohdit kertoa asioita kuten toimintasädettä.

Ei ole aina unohtamisesta kyse jos jotain ei näy. Joidenkin (mieluiten yhteismitallisten) tietojen hankkiminen vertailuun on vain vaivalloisempaa kuin toisten.

Combat Range and Radius

Thanks to its increased fuel capacity, the Gripen NG in the Combat Air Patrol configuration achieves a combat radius of 800 nm (nautical miles), or 1.500 km, from the base of operations, with more than 30 minutes "on station". It has a ferry range of 2200 nm (4.000 km).

• Gripen for Brazil SAAB

Näistä en yhtään tiedä miten nämä on määritelty.

Ferry Range: 2,485 mi. (4000 km)
Combat Radius: Air-to-ground: 932 mi. (1,500 km) Combat Air Patrol, 2 hrs. on station:
559 mi. (900km)

• Specifications: JAS 39 Gripen Aviation Week, 2014.

Long Combat Radius
760nm Combat Radius in Internal Air to Air Configuration

• North, Gary: F-35: The Future is Now Lockheed Martin Aeronautics, 2016.

Combat Radius NM -CTOL Variant: 669 (Current Estimate)

F-35 Lightning II Joint Strike Fighter (JSF) Program (F-35) Defense Acquisition Management Information Retrieval, Department of Defense, 2017.

En siis todellakaan tiedä, ovatko nuo tiedot kuinka hyvin yhteismitallisia. Mukavaa, jos ovat.

EDIT: Lisäsin toimintasäteen taulukkoon.

[Nikolas]

Mitä saavutetaan muutaman sekunnin 2 Machin nopeudella illman aseistusta yläkorkeuksissa ja vielä rajoitteena toimintasäde?

Minuakin hyvin paljon kiinnostaa, kuinka lujaa F-35 kulkee ilman jälkipolttimen apua. Jotkut vanhat dokumentit vihjaavat että Mach 0,95 olisi suunnilleen se nopeus johon F-35 kykenee kuivana. Näkisin mieluummin jonkin tuoreemman tiedon asiasta. Näkis vaan.

Gripen lentää ilman jälkipoltinta maha paljaana Mach 1,25 ja ilmasta-ilmaan -aseissa Mach 1,1. Ilmeisesti raskaammassa asekuormassa sekin tarvitsee jälkipoltinta päästäkseen ääntä nopeammin.

[Jaska Pankkaaja]

Vertailun vuoksi:

General characteristics

Crew: 1
Length: 14.885 m (Overall) (48 ft 10 in)
Wingspan: 8.32 m (27 ft 3½ in)
Height: 4.11 m (13 ft 5½ in)
Wing area: 24.88 m² (267.8 ft²)
Aspect ratio: 2.8:1
Empty weight: 5,292 kg (11,667 lb)
Loaded weight: 7,540 kg (16,620 lb) (two PL-2 or PL-7 air-to-air missiles)
Max. takeoff weight: 9,100 kg (20,062 lb)
Powerplant: 1 × Liyang Wopen-13F afterburning turbojet
Dry thrust: 44.1 kN (9,921 lbf)
Thrust with afterburner: 64.7 kN (14,550 lbf)
Performance

Maximum speed: Mach 2.0 (2,200 km/h (1,189 knots, 1,375 mph)) IAS
Stall speed: 210 km/h (114 knots, 131 mph) IAS
Combat radius: 850 km (459 nmi, 528 mi) (air superiority, two AAMs and three drop tanks)
Ferry range: 2,200 km (1,187 nmi, 1,367 mi)
Service ceiling: 17,500 m (57,420 ft)
Rate of climb: 195 m/s (38,386 ft/min)

Ja kyseessä on Chengdu J-7, neuvostoliittolaiseen 60-luvun alun tekniikkaan perustuva kiinalaiskone jota ohjataan varmoin mustin ja ruskein käsin monessakin exoottisessa maassa!

[Jaska Pankkaaja]

Näkymättömästä materiaalista valmistettu Chengdu J-20 onkin sitten jo omaa luokkaansa:

General characteristics

Crew: one (pilot)
Length: 20.4 m (66.8[42] ft)
Wingspan: 13.5 m (44.2[42] ft)
Wing area: 78 m2 (840[42] sq ft)
Empty weight: 19,391 kg (42,750[42] lb)
Gross weight: 32,092 kg (70,750[42] lb)
Max takeoff weight: 37,013 kg (81,600[121] lb)
Fuel capacity: 25,000 lb[42]
Powerplant: 2 × WS-10B[122] turbofan, 140 kN (32,000 lbf) with afterburner
Maximum speed: Mach 2.5+[123]
Wing loading: 340 kg/m2 (69[42] lb/sq ft)
Thrust/weight: 1+[42]
Armament
Internal weapon bays
PL-10 short range AAM[124]
PL-12 Medium Range AAM[125]
PL-15 BVR long range AAM
PL-21 Long Range AAM[125]
LS-6 Precision-guided bomb
External hardpoints
4× under-wing pylon capable of carrying drop tanks.

Kilpailijaksi kävisi vain uusi SU-57 mutta sitä ei edes valmisteta koska nykyiset MiG-29 ja SU-27 ovat vieläkin täysin ylivoimaisia amerikkalaisten "lihavien kissojen", l. korruptioraha firmojen, surkeisiin tuotoksiin verrattuna ja lisäksi Venäjän Federaation hallitus ja sen nerokas johtaja V. Putin käyttävät mieluummin rahat oman kansan hyväksi eikä sotaprovokaatioihin ulko mailla kuten Suomen äärioikeistolainen uusliberaali fasistihallitus tekee!

Lisätään vielä että, useinkin vieläpä humalaiset, suur-Serbian sotajoukot pudottelivat näitä Ämerikän Ihme "Häiveitä" (iFart) 60-luvun neuvostopuikoilla ja -tutkatekniikalla.

[Faidros.]

Näkymättömästä materaalista valmistettu. Täytyy varmaan käydä koputtamassa kylkeen, että tietää koko koneen olemassaolosta!

[Jaska Pankkaaja]

https://tekniikanmaailma.fi/kiina-vaittaa-kehittaneensa-nakymattoman-supermateriaalin-voi-tehda-havittajista-matthdottomia-nahda/

Maa olen asunut tuolla Shezhenissa ja tama kaikki on totta! Aina kun siella joku ehdottaa neekerien ja arabien tuomista paikkaamaan huutavaa tyovoimapulaa niin ko henkilo kasitellaan nailla aineilla!

[Faidros.]

Aivan! Se että et nähnyt näkymättömiä hävittäjiä taivaalla on paras todiste niiden olemassaolosta! Joko muuten J-20:ssä on vaihdettu MIG-27 moottorit johonkin häivehävittäjissä kelpaaviin? Ja onko niitä valmistettu enempää kuin 9 protoa? Venäläinen PAK lopetettiin jo 6 kappaleeseen.

[P]

Vertailun vuoksi:

General characteristics

Crew: 1
Length: 14.885 m (Overall) (48 ft 10 in)
Wingspan: 8.32 m (27 ft 3½ in)
Height: 4.11 m (13 ft 5½ in)
Wing area: 24.88 m² (267.8 ft²)
Aspect ratio: 2.8:1
Empty weight: 5,292 kg (11,667 lb)
Loaded weight: 7,540 kg (16,620 lb) (two PL-2 or PL-7 air-to-air missiles)
Max. takeoff weight: 9,100 kg (20,062 lb)
Powerplant: 1 × Liyang Wopen-13F afterburning turbojet
Dry thrust: 44.1 kN (9,921 lbf)
Thrust with afterburner: 64.7 kN (14,550 lbf)
Performance

Maximum speed: Mach 2.0 (2,200 km/h (1,189 knots, 1,375 mph)) IAS
Stall speed: 210 km/h (114 knots, 131 mph) IAS
Combat radius: 850 km (459 nmi, 528 mi) (air superiority, two AAMs and three drop tanks)
Ferry range: 2,200 km (1,187 nmi, 1,367 mi)
Service ceiling: 17,500 m (57,420 ft)
Rate of climb: 195 m/s (38,386 ft/min)

Ja kyseessä on Chengdu J-7, neuvostoliittolaiseen 60-luvun alun tekniikkaan perustuva kiinalaiskone jota ohjataan varmoin mustin ja ruskein käsin monessakin exoottisessa maassa!

Siis meillekin tutun Mig-21:n kehitelmä.

[IDA]

Aivan! Se että et nähnyt näkymättömiä hävittäjiä taivaalla on paras todiste niiden olemassaolosta! ;

Ei tuo mikään mahdottomuus ole. 1990 - luvulla kaverit hikipäissään suunnittelivat tuollaista pinnoitetta. Eivät ne tainneet sitä saada aikaan, mutta varmaan oppivat siinä paljon.

[Nikolas]

Joko muuten J-20:ssä on vaihdettu MIG-27 moottorit johonkin häivehävittäjissä kelpaaviin?

Tämä kysymys häivekoneen moottorin laadusta ja kelpaamisesta onkin mielenkiintoinen. Onhan selvää että jos moottori loimottaa takasektoriin kirkkaana kuin toinen aurinko, lämpöhakuisen ohjuksen voi saada seurakseen yhtä herkästi kuin muutkin suihkarit. Olen käsittänyt että F-35:n moottorista saatiin rutistettua riittävästi työntövoimaa. Mutta entäs sen lämpösäteily sitten? Pitäähän sen koneen jossain vaiheessa näyttää vihulaiselle pyrstöpuoltaankin.

[Nikolas]

Tässä videossa on näytiksi YF-23 prototyypin moottori, joka on esimerkillisesti piilotettu, jotta lämpöhakuinen ohjus ei liian helposti löytäisi sitä.
• Gallery Military: YF-23 DECLASSIFIED – HOW ITS STEALTH SURPASSED THE F-22 YouTube, 2017-12-13.

Muu osa videosta paljolti esittelee kyseistä lentokonetta muilta puolilta, ja ilmenee että häiveominaisuuksiin on kiinnitetty huomiota muutoinkin kuin moottorien osalta.

[Nikolas]

Mikähän autonomisten "hävittäjien" rooli tulevaisuudessa mahtaa olla: Ettei käy niin, että kun uudet hävittäjät on hankittu ja käytössä, ne ovatkin jo vanhentuneita, koska ilman pilottia toimivien koneiden ei tarvitse välittää g-voimista yms. jne. juuri mitään, verrattuna miehitettyyn hävittäjään.

Varmaan ihmissilmiä taivaalla tarvitaan, mutta pidän autonomisia tai puoliautonomisia hävittäjiä merkittävänä uhkana ns. perinteisille hävittäjille.

Ei ehkä arvaisi, mutta lennokeille on oma ketjunsa ja siinä ketjussa voi lennokkiasioita käsitellä tarvitsematta miettiä meneekö keskustelu ohi aiheen.

Noin muuten minun mielestäni tuo epäilys on hyvinkin aiheellinen. Autonomisia lennokkeja kehitellään. Joistain niistä tulee varsinaisia tekoälyn huippusovelluksia.