Sijoitushomma

[Golimar]

Ei ole mitään lisättävää tuohon aikaisempaan.

Nyt ei ihmetytä enää yhtään miksi roskalehdet hehkuttivat asuntosijoittamista ja huijarifirmat kauppasivat sijoitusasuntoja tuulipukukansalle oivana sijoituskohteena.

TILAAJILLE
Vuokra-asunnoista on nyt ylitarjontaa, joten vuokrat laskevat ja sijoitusasunto voi jäädäkin tyhjäksi: "Tilannetta voi jo verrata 2000-luvun alun it-kuplaan"

2.6.202112:44päivitetty 2.6.202112:44

Vuokra-asuntoja makaa tyhjillään selvästi yli tarpeen ja se pudottaa uusien vuokrasopimusten vuokria. Myös vuokratuotot alkavat laskea tänä vuonna.

OP Ryhmä kertoi tiistaina, että sijoitusasuntolainojen kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti. Näin siitäkin huolimatta, että vuosia kestänyt vuokrien nousu hiipuu kasvukeskuksissa.

Lue koko juttu
Kokeile kuukausi hintaan 1 €.

X

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/11c1c9f6-3fc6-4040-b8af-c95076e99655

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Veikatkaapa ketä niihin tyhjiin vuokra-asuntoihin otetaan vuokralle, ja ketkä maksavat laskun.

[Titus]

Tiedän yhden joka lähti asuntosijoitusbuumiin mukaan ja nyt kirosi että koronan myötä ei saa vuokralaisia, pakko ottaa semmoinen millä on luottotiedoissa merkintä.

Isommilla yrityksillä (Nokia etc) on yleensä henkilö joka välittää vuokra-asuntoja yrityksen omille työntekijöille ja sopimus tehdään ko yrityksen/välittäjän kanssa. Näitä kannattaa kaivaa ihan itse.

Toki jos on vittumaisia naapureita ko asunnolla, niin Kela/kaupunki on mainio vuokranmaksaja 

[arctic-tern]

Paitsi jos on kova kiire vaurastua, pakko lisätä riskikerrointa ja lähteä vivuttamaan sumeilematta.

Totta mitä kirjoitat, tosin vaurastuminen on kaukana kunnes asunto on myyty voitolla pois. Vuokralaisesta saatava mahdollinen plussa lähinnä kattaa asunnon ylläpidon ja hyvällä tuurilla lainan ja korot. Pienikin vastoinkäyminen, putki-, ikkuna-, julkisivu- younameitremppa ja laskelmat kontallaan. Sama tietenkin jos vuokralainen perseilee asunnon remonttikuntoon. Pelkkä keittiön kaappien ovien uusinta tai kevyt pintaremppa syö monen kuukauden tuotot asunnon ollessa tuottamattomassa tilassa kun kulut juoksee (ja ne pitää saada kiinni myöhemmin).

Toki tähän se "sijainti, sijainti ja sijainti" koska mitä halvemmasta asunnosta on kyse, sitä suurempia nuo mainitut alueellisesti melko kiinteän hintaiset rempat suhteellisesti on.

Mutta jos joku lähtee vuokrasijoittajaksi, niin "good luck with that"   

Et ole selvästi ikinä omistanut sijoitusasuntoa. Itse olen remontoinut kaksi sijoitusasuntoa siten, että yhtään tyhjää kuukautta ei ole ollut. Remonttien myötä asuntojen arvo on noussut ja olen nostanut vuokraa. Putkiremontti on helppo ottaa laskelmissa huomioon ja sen lyhennykset saa vähentää verotuksessa. Asunnon tuhoutuessa vuokravakuus ja vakuutus korvaa. Mitä yrität sanoa sijainnista, ei ansaitse mitään kommenttia.

Vaikka välillä on remonttia ja vuokralaisten etsintää, pidän itse asuntosijoittamista passiivisena tulonlähteenä. Omaisuus karttuu tasaisen varmasti velkojen vähetessä, verottajan suosiessa toimintaa.

Kaikkien suunnitelmille tai mielenrauhalle tämä ei sovi, mutta sijoittaminen on mielestäni jokaisen velvollisuus. Ennen kuin antaa tienaamansa rahat pois muille ostoksien muodossa, on osa maksettava itselleen eli sijoitettava. Pelkkä työpaikka ei tarkoita mitään, koska jokaisella orjallakin on töitä. Vapautta sen sijaan tulee tavoitella.

[Murkula]

Toki tähän se "sijainti, sijainti ja sijainti" koska mitä halvemmasta asunnosta on kyse, sitä suurempia nuo mainitut alueellisesti melko kiinteän hintaiset rempat suhteellisesti on.

Mutta jos joku lähtee vuokrasijoittajaksi, niin "good luck with that"   

Pieni huomio vielä tähän, että sijainti vaikuttaa myös riskiin. Jos hintaromahdus tulee, niin normaalisti sitä suurempaa, mitä suurempaa on ollut velkaantuminen ja asuntojen hinnannousu viimeaikoina. Toki vuokralaisen saamisen suhteen asia on toisinpäin, kaupungissa niitä riittää, mutta vuokra voi toki tippua myös. Tämän lisäksi kannattaa huomioda, että kaupunkilaisten ongelmat eivät rajoitu kaupunkiin. Tälläkin hetkellä monet pakenevat kaupungeista, sekä nostattavat ympäryspitäjien ja pienempien kaupunkien, sekä viimevuonna myös mökkien hintoja ison kaupungin palkoilla. Eli olisi hyvin tarkkana sen suhteen, millainen ja minkäsuuntainen hintaliike on ollut alueella. 

Yksi kysymys on myös kaikki muu toiminta, eli monella tapaa ei lupaa kovin hyvää, sen kummemmin paikallisesti tai valtakunnallisestikkaan, jos käytännössä arvoa tuottamaton asuminen on parasta bisnesta ja raha valuu siihen. Tällä on paitsi inflaatio/romahdussuojaa hakevaa merkitystä, joka enteilee pahaa taloudelle, niin sillä myös merkitystä tulevaisuudessa. Jos jotain parempaa sijoitettavaa ilmaantuu, niin se saattaa tarkoittaa hyvinkin pitkiä jaksoja, jolloin asuntojen arvo pysyy vakiona tai laskee.


Itse sanoisin vielä sellaisenkin, että kun täällä puhutaan suurista vivuista ja vastaavista, niin minä en kannata tasan mitään sijoittamista johon ei ole oikeasti varaa. Tällöin tilanne on merkittävästi erilainen ja monet asuntojen edut tuleva esille, kuten esimerkiksi tuo ylläoleva inflaatiolta/romahdukselta suojautuinen. Vaan jos asunnon hinnasta on 90% vipua, vastaavat edut katoavat kuin pieru saharaan korko-, vakuus- yms-riskien myötä. myötä. On täysin eriasia menettää omistamansa talon "arvosta" 50%, kuin että se laina lunastetaan pohjilla ja jää 50% "arvosta" maksettavaa.

Jos tarkoitus taas on tehdä rahaa riskillä, niin miksi sitten alunperinkään sijoittaa jähmeisiin asuntoihin, sekä tehdä siitä vivulla arvaamattoman riskaabelia. Todennäköisesti paljon paremmin pärjää valitsemalla kokonaan toisen sijoituslajin. Vähän sama siis, kuin mitä kirjoitin täällä taannoin Bitcoinista, että jos tarkoitus on hedgeä rahajärjestelmän romahtamista vastaan, niin miksi suojautumiseen käytetään epävakaata Cryptoa? 

[Golimar]

Tykkään näistä Prepper Princess videoista, niissä on ihan hyviä juttuja.

WHAT IF THE STOCK MARKET CRASHES?
https://www.youtube.com/watch?v=rITNgKd-ESQ

[Golimar]

TILAAJILLE

Viivin omakotitalossa asuu nainen, joka ei ole maksanut vuokraa kuukausiin – Häädössä voi mennä jopa vuosi, syy piilee tuomioistuimissa

10.7.202108:00

"Minun on selvittävä lainasta ja talon muista kuluista ilman vuokratuloja", sanoo Viivi Tukiainen. Hänen vuokralaisensa ei ole maksanut asumisestaan tammikuun jälkeen – eikä välttämättä poistu talosta vielä kuukausiin. Miksi tämä on mahdollista?

Riskitön sijoitus? Nollakorot ovat kasvattaneet asuntosijoittamisen suosiota.

Sijoitusasunto maksaa sitä varten otetun lainan takaisin. Usein toistettu väite ei pidä paikkaansa, jos omalle kohdalle sattuu ongelmavuokralainen, joka tuntee järjestelmän. Häätöprosessi voi kestää pahimmillaan puolesta vuodesta vuoteen, ja vuokrat jäävät tältä ajalta saamatta.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/viivin-omakotitalossa-asuu-nainen-joka-ei-ole-maksanut-vuokraa-kuukausiin-haadossa-voi-menna-jopa-vuosi-syy-piilee-tuomioistuimissa/462a6d6d-888e-4b41-9d6d-f184f6307ff6

[Golimar]

X

Toinen dogecoinin luojista, Jackson Palmer, on rikkonut pitkään jatkuneen Twitter-hiljaisuutensa. Häneltä on paljon kyselty paluuta kryptovaluuttojen maailmaan, joten nyt hän päätti kerralla avata näkemyksensä. Näkemys ei ole kryptofanien kannalta kovin imarteleva.

Palmer kertoi näkemyksiään useamman tviitin verran. Hän kertoo useita vuosia aihetta opiskeltuaan uskovansa, että kryptovaluutat ovat oikeiston hyperkapitalistista teknologiaa.

Vaikka kryptovaluuttojen kehutaan olevan hajautetusti hallittuja, käytännössä bisnestä pyörittää rikkaiden hahmojen kartelli, ja järjestelmä on vahvasti sidoksissa perinteisen finanssimaailman instituutioihin, joita kryptovaluuttojen piti syrjäyttää, Palmer kuvailee näkemyksiään.

X

https://www.tivi.fi/uutiset/dogecoinin-luoja-kryptovaluutat-ovat-sumutusta/388c31de-2b2a-4fe4-b865-da9f493abc43

[tweet]1356311976067166208[/tweet]

https://twitter.com/tiktokinvestors/status/1356311976067166208

[WinstonSmith]

Teslalle on muodostunut kuoleman risti (Death Cross) päivänäkymässä. Teslan kurssi tulee suurella todennäköisyydellä laskemaan ainakin seuraavien kuukausien ajan, ellei Elon Musk yllätä.

https://www.fool.com/investing/2021/07/08/as-markets-fall-heres-how-tesla-death-cross-matter/

[Golimar]

X

Jokos täällä mahdettiin pureskella oheista iCare Home tutkimusta, jonka tulos on joka tapauksessa sangen merkillepantava? 40 (=80 silmää) silmäpotilaan kotiseurantaa tehtiin 4-5 päivän ajan neljän vrk mittauskerran puitteissa. Seurannan tuloksena todettiin että puolessa tapauksista (= 40 silmää) hoitolinjaa piti korjata. Aika merkittävä tulos, vai mitä?


Role of home monitoring with iCare ONE rebound tonometer in glaucoma patients management
Int J Ophthalmol. 2021; 14(3): 405–408

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7930534/
Treatment Modification
The home monitoring results led to treatment modification in 44 eyes (55%). The treatment regime was insufficient for 40 eyes (50%): large fluctuations of IOP were noticed in 16 eyes, IOP measurements above target pressure in one eye and both reasons in 23 eyes. Of these 40 eyes, nine eyes (22%) were treated with the maximum tolerated medical therapy (MTMT), and therefore referred to trabeculectomy. Four (10%) eyes (all with NTG) had a reduction of the number of medications secondary to the RT-ONE measurements.

https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=252383&start=12255&tstart=0

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7930534/

[Golimar]

Tämä on kuulemma Arvopaperi lehden mallisalkku.

[Hamsteri]

^
Tavallaan symbolisoi, miksi pörssi ei ole erityisen hyvä sijoituspaikka. Siellä on pari firmaa, jotka nousee arvossa ja 95% kökköä. Näihin sitten pitäisi osua. Tuosta puuttuu kansainvälinen hajautus. Ei siellä pitäisi olla suomalaisia firmoja kuin pari. Osingotkin noissa huonot vrt muu maailma.

[Mika]

^
Tavallaan symbolisoi, miksi pörssi ei ole erityisen hyvä sijoituspaikka. Siellä on pari firmaa, jotka nousee arvossa ja 95% kökköä. Näihin sitten pitäisi osua. Tuosta puuttuu kansainvälinen hajautus. Ei siellä pitäisi olla suomalaisia firmoja kuin pari. Osingotkin noissa huonot vrt muu maailma.

Olen roikottanut tavallisella pankkitlillä jo pitempään summaa, jolla saisi vaikka pienen sijoitusasunnon Helsingistä. Teki mieli ostaa koronan alussa olleen isomman romahduksen jälkeen osakkeita tai rahastosijoituksia, mutta en uskaltanut ottaa riskiä. Nyt voi vain katsoa kurssikehitystä jälkikäteen ja harmitella. Enää en uskalla laittaa rahoja likoon, kun kurssit ovat jo korkella ja näkymät ovat epämääräisiä...

[Hamsteri]

^
Siellä romahti osassa firmoja hinnat 90-luvun tasolle niin tottakai piti ostaa pois. On siellä vieläkin ilmaa tietyillä aloilla. Jos tämä menee niinkuin "aina", niin kasvua seuraavat 5-10 vuotta ja sitten taas uusi romahdus. Sen takia ne bondit tai jotain muita hybridisijoitusinstrumentteja.

[Econ101]

^Nykyisessä nollakorkoympäristössä ja inflaatioriskien voimistuessa bondisijoitus on mielestäni aikamoinen riski, (korkojen nousu -> bondisijoituksen arvon lasku). Mieluiten joku rahasto jonka allokaatiossa bondinäkemys on "karhua" tai miksei itse suoraan johonkin bondijohdannaiseen (esim. myyntioptio), jos semmonen löytyy tarjolle.

[Econ101]

Olen roikottanut tavallisella pankkitlillä jo pitempään summaa, jolla saisi vaikka pienen sijoitusasunnon Helsingistä.
[...]

Käteisessä alkaa olla riskiä. Vuosikymmenten tauon jälkeen inflaatioriskit on ilmassa, EKP:n löysä rahapolitiikka+talouden elpyminen koronasta. Euroopan korkomarkkinoilla on toistaiseksi ollut rauhallista, ei hinnoittella inflaation nopeaa kiihtymistä - ainakaan vielä.

Jos on tommonen mälli käteisenä, inflaatio-odotuksia on syytä pitää silmällä: tavan kansalaiselle käynee helpoiten tsekkaamalla, miten Saksan valtionlainojen korot käyttäytyvät.

Itsellä on käteisenä "halvan" premium-kiesin käsiraha. Ajattelin ostaa, että pääsen käteisestä eroon. Valinta on vain pirun vaikee, kun pelimerkit ei ihan riitä siihen ykkösvaihtoehtoon.

[Herbert]

Tämä on kuulemma Arvopaperi lehden mallisalkku.

I'm happy just to dance with you
https://www.youtube.com/watch?v=vNHC_1orRnE

[Totti]

^Nykyisessä nollakorkoympäristössä ja inflaatioriskien voimistuessa bondisijoitus on mielestäni aikamoinen riski, (korkojen nousu -> bondisijoituksen arvon lasku). Mieluiten joku rahasto jonka allokaatiossa bondinäkemys on "karhua" tai miksei itse suoraan johonkin bondijohdannaiseen (esim. myyntioptio), jos semmonen löytyy tarjolle.

Tässä kaiketi tarkoitetaan valtion joukkovelkakirjaa, joka mielestäni aina on huono sijoitus ellei sitä nimenomaan hankita turvasatamakäyttöön, joka taas tuntuu turhalta yksityishenkilölle.

Kun valtio on maksukykyinen, velkakirjan korko on niin alhainen, ettei sillä tienaa mitään. Se voi jopa mennä miinukselle. Kun valtio on persaukinen, korko on suurempi mutta riski defaultille on olemassa ja kasvaa nopeasti koron kanssa.

Olen roikottanut tavallisella pankkitlillä jo pitempään summaa, jolla saisi vaikka pienen sijoitusasunnon Helsingistä.

Itse olen tehnyt asuntosijoittamista ja todennut, että se ei maksa vaivaa. Pääoman tuotto on pitkässä juoksussa vain 1-2%, hyvällä säkällä 3%, kun huomioidaan alati nousevat yhtiövastikkeet ja -lainat, tyhjäkäynti vuokralaisen vaihtuessa, välittäjäpalkkiot ja säännölliset remontit muutaman vuoden välein. Jatkuva paperityö ja byrokratia siihen vielä päälle. Tämän myötä olen luopunut lähes kokonaan asuntosijoittamisesta ja siirtynyt arvopapereihin.

Teki mieli ostaa koronan alussa olleen isomman romahduksen jälkeen osakkeita tai rahastosijoituksia, mutta en uskaltanut ottaa riskiä.

Itselläni oli epäonninen tilanne kun irtonaista pääomaa ei ollut juuri silloin käytettävissä ja ostot jäi tekemättä. Salkkuni sakkasi pahasti koronan alkaessa mutta pidin pään kylmänä enkä myynyt mitään. En oikeastaan olisi voinutkaan myydä koska hinnat laski nopeammin kun pystyisin tekemään kauppoja ja veroseuraukset olisivat olleet hirvittävät. Nyt olen kuitenkin reippaasti yli sen mitä oli ennen koronaa, joten en suuremmin valita.

Nyt voi vain katsoa kurssikehitystä jälkikäteen ja harmitella. Enää en uskalla laittaa rahoja likoon, kun kurssit ovat jo korkella ja näkymät ovat epämääräisiä...

Tällä hetkellä en lähtisi ostelemaan papereita muutoin kun erinomaisen tarkkaan valituilta firmoilta. Hyviä ostokohteita on kyllä olemassa, mutta ne löytyvät ns. epäseksikkäiltä aloilta. Suuria tunnettuja nimiä en lähtisi tällä hetkellä ostelemaan eikä ainakaan mitään, jossa P/E on sanotaan  30 tai yli. Kannattaa myös välttää suhdanneherkkiä aloja (rakentaminen jne.) koska ne romahtavat nopeasti jos talous sakkaa.

Tilanne hieman hirvittää koska osakkeissa on selvästi kupla meneillään. Koska se puhkeaa ja miten rajusti on sitten eri kysymys. Itse olen harkinnut salkun keventämistä mutta ongelmana on tosiaan helvetinmoiset verot, joten paljon ei voi keventää menettämättä yöunia.

[Tavan]

Jos sijoitushorisonttisi on esim 20 vuotta niin ei sillä ajankohdalla ole väliä. Markkinoille vaan. Pienikuluiset, laajapohjaiset, ajan myötä itse itseään korjaavat indeksirahastot ovat mainioita.

Sinne kun upotat ylimääräisen käteisen vaikkapa 12-18 erässä kuukauden välein, niin saat ne jauhamaan tuottoa ilman pelkoa siitä, että tulisi lyötyä kaikki sisään juuri sinä pahimpanala ATH piikkinä ennen seuraavaa romahdusta. Mikä kyllä sekään ei olisi mikään katastrofi, jos vaan malttaa odottaa. Todellinen katastrofi on olla ylivarovainen ja olla sijoittamatta ollenkaan. Kynnystä ei saa tehdä itselleen liian korkeaksi.

Nyrkkisääntö: mitä vähemmän sijoittamisessa ottaa kantaa mihinkään, sitä paremmin pärjää. Automatisoitu aivokuollut sijoitus tikkaamaan joka kuukausi, ei mitään ajoituksia, ei markkinoiden seuraamista, ei suoria osakkeita yksittäisistä firmoista, ei painotuksia kuviteltujen megatrendien mukaan.

[Econ101]

^Nykyisessä nollakorkoympäristössä ja inflaatioriskien voimistuessa bondisijoitus on mielestäni aikamoinen riski, (korkojen nousu -> bondisijoituksen arvon lasku). Mieluiten joku rahasto jonka allokaatiossa bondinäkemys on "karhua" tai miksei itse suoraan johonkin bondijohdannaiseen (esim. myyntioptio), jos semmonen löytyy tarjolle.

Tässä kaiketi tarkoitetaan valtion joukkovelkakirjaa, joka mielestäni aina on huono sijoitus ellei sitä nimenomaan hankita turvasatamakäyttöön, joka taas tuntuu turhalta yksityishenkilölle.

Kun valtio on maksukykyinen, velkakirjan korko on niin alhainen, ettei sillä tienaa mitään. Se voi jopa mennä miinukselle. Kun valtio on persaukinen, korko on suurempi mutta riski defaultille on olemassa ja kasvaa nopeasti koron kanssa.

Juu, tarkoitettiin valtioiden joukkovelkakirjamarkkinaa. Tuo kommentisi ei ihan istu, bondeihin (valtionjoukkovelkakirjoihin) sijoitetaan aika paljon muutenkin kuin siten, että ostetaan paperi emissiossa ja pidetään se maturiteettiin asti. (Tapaus johon yo. kommenttisi pätee).

Bondeihin sijoitetaan h*lvetin paljon myös jälkimarkkinoilla, ja silloin ei kiinnostuksen kohde ole korko vaan bondin hinta.

Ysärillä kun korot lähtivät laskuun, Pimcon Phil Gross teki tolkuttomat määrät rahaa, kun uskoi, että korot laskevat trendinomaisesti (l. bondien hinnat jälkimarkkinoilla nousevat). Näin kävi myös Saksan bondeille, ja Saksa totisesti on maksukykyinen valtio.

----
Edit. Korjaus

[Golimar]

Ei se pelaa joka pelkää. Alea iacta est.

Wall Street (1/5) Movie CLIP - The Art of War (1987) HD
https://www.youtube.com/watch?v=-TLCaDbBv_s

ALEA IACTA EST Caesar is in Italy!
https://www.youtube.com/watch?v=T0kr6woXWDM&t=140s


THE ART OF WAR - FULL AudioBook 🎧📖 by Sun Tzu (Sunzi) - Business & Strategy Audiobook | Audiobooks
https://www.youtube.com/watch?v=X7rhovBK_eA

[Totti]

Bondeihin sijoitetaan h*lvetin paljon myös jälkimarkkinoilla, ja silloin ei kiinnostuksen kohde ole korko vaan bondin hinta.

Toki, mutta tuollainen sijoittaminen ei oikein ole enää taviksen juttuja.

Ysärillä kun korot lähtivät laskuun, Pimcon Phil Gross teki tolkuttomat määrät rahaa, kun uskoi, että korot laskevat trendinomaisesti (l. bondien hinnat jälkimarkkinoilla nousevat). Näin kävi myös Saksan bondeille, ja Saksa totisesti on maksukykyinen valtio.

(Bill Gross).

Gross perusti Pimcon, joka on sijoitusfirma eli hän oli ammattilainen ja osasi tehdä hyviä veikkauksia bondimarkkinoista.

Tämän palstan puitteissa sanoisin, että sijoittaminen koskee lähinnä sellaisia juttuja, johon tavis voi kohtuudella osallistua. Siten, että hän pystyy ymmärtämään mihin ja miten sijoitta sekä myös pystyy hankkimaan teknisen kyvyn tehdä sijoituksia.

Käytännössä tämä tiputtaa pois suuren määrän erinäisiä johdannaisia, raaka-aineita, shorttausta ja muuta, johon ammattilaiset sotkeutuvat koska harva ymmärtää niiden päälle eikä taviksille edes ole helposti tarjolla kaupankäyntivälineitä esim. erinäisiin raaka-aine pörsseihin jne.

[Mika]

Jos sijoitushorisonttisi on esim 20 vuotta niin ei sillä ajankohdalla ole väliä. Markkinoille vaan. Pienikuluiset, laajapohjaiset, ajan myötä itse itseään korjaavat indeksirahastot ovat mainioita.

Sinne kun upotat ylimääräisen käteisen vaikkapa 12-18 erässä kuukauden välein, niin saat ne jauhamaan tuottoa ilman pelkoa siitä, että tulisi lyötyä kaikki sisään juuri sinä pahimpanala ATH piikkinä ennen seuraavaa romahdusta. Mikä kyllä sekään ei olisi mikään katastrofi, jos vaan malttaa odottaa. Todellinen katastrofi on olla ylivarovainen ja olla sijoittamatta ollenkaan. Kynnystä ei saa tehdä itselleen liian korkeaksi.

Nyrkkisääntö: mitä vähemmän sijoittamisessa ottaa kantaa mihinkään, sitä paremmin pärjää. Automatisoitu aivokuollut sijoitus tikkaamaan joka kuukausi, ei mitään ajoituksia, ei markkinoiden seuraamista, ei suoria osakkeita yksittäisistä firmoista, ei painotuksia kuviteltujen megatrendien mukaan.

Koko lailla hyviä pointteja, mutta sijoitushorisonttini ei ole läheskään noin pitkä (20 v).  Se on hyvä juttu  koska se pienentää ongelman suuruutta    

[Econ101]

Bondeihin sijoitetaan h*lvetin paljon myös jälkimarkkinoilla, ja silloin ei kiinnostuksen kohde ole korko vaan bondin hinta.

Toki, mutta tuollainen sijoittaminen ei oikein ole enää taviksen juttuja.

Ysärillä kun korot lähtivät laskuun, Pimcon Phil Gross teki tolkuttomat määrät rahaa, kun uskoi, että korot laskevat trendinomaisesti (l. bondien hinnat jälkimarkkinoilla nousevat). Näin kävi myös Saksan bondeille, ja Saksa totisesti on maksukykyinen valtio.

(Bill Gross).

Gross perusti Pimcon, joka on sijoitusfirma eli hän oli ammattilainen ja osasi tehdä hyviä veikkauksia bondimarkkinoista.

Tämän palstan puitteissa sanoisin, että sijoittaminen koskee lähinnä sellaisia juttuja, johon tavis voi kohtuudella osallistua. Siten, että hän pystyy ymmärtämään mihin ja miten sijoitta sekä myös pystyy hankkimaan teknisen kyvyn tehdä sijoituksia.

Käytännössä tämä tiputtaa pois suuren määrän erinäisiä johdannaisia, raaka-aineita, shorttausta ja muuta, johon ammattilaiset sotkeutuvat koska harva ymmärtää niiden päälle eikä taviksille edes ole helposti tarjolla kaupankäyntivälineitä esim. erinäisiin raaka-aine pörsseihin jne.

En tiedä halusitko ymmärtää tahallaan väärin, jotta pääsisit vääntämään asiasta kommenttia, mutta tietenkin se kanava, jolla tavis näihin bondihommiin osallistuu, on korkorahastot, joissa tarjontaa kyllä piisaa.
----
Lisäys. Sama tietenkin pätee myös johdannaisiin ja raaka-aineisiin - jos niihin tavis haluaa sijoittaa, niin rahastot.

[Hamsteri]

^Nykyisessä nollakorkoympäristössä ja inflaatioriskien voimistuessa bondisijoitus on mielestäni aikamoinen riski, (korkojen nousu -> bondisijoituksen arvon lasku). Mieluiten joku rahasto jonka allokaatiossa bondinäkemys on "karhua" tai miksei itse suoraan johonkin bondijohdannaiseen (esim. myyntioptio), jos semmonen löytyy tarjolle.

Jos pitää valtioiden bondeja riskeinä niin sitten kaikki muu on vuorikiipeilyä ilman turvaköysiä.  Tarkoitit varmaan yritysbondeja tietty. Valtioiden bondit nousee melkein aina kullan lisäksi talousromahduksissa, koska ihmiset pitää niitä safe heaveneinä. Nämä silloin myyntiin ja ilma pois markkinoilta, jos ns oikeaoppisia ollaan.

Tässä kaiketi tarkoitetaan valtion joukkovelkakirjaa, joka mielestäni aina on huono sijoitus ellei sitä nimenomaan hankita turvasatamakäyttöön, joka taas tuntuu turhalta yksityishenkilölle.

Ei se ole turha. Kun näkee, että salkusta sulaa arvo romahduksessa kovaa, mutta bondit nousee samaa rataa, niin pienentää psykologista riskiä ja ns "peli täyttyy toteen". Muitakin safe heaveneitä on. Bondien etu on se, että kokonaisen maan pitäisi mennä konkkaan.

Jos sijoitushorisonttisi on esim 20 vuotta niin ei sillä ajankohdalla ole väliä. Markkinoille vaan. Pienikuluiset, laajapohjaiset, ajan myötä itse itseään korjaavat indeksirahastot ovat mainioita.

80-luvulla sijoittaneet japanilaiset saattaa olla  erimieltä.  Jos oli Nikkeissä silloin mukana niin ainoa, millä oli väliä oli hypertarkka hyvien firmojen poiminta, kun 95% laski 30 vuotta putkeen.

[Econ101]

^Nykyisessä nollakorkoympäristössä ja inflaatioriskien voimistuessa bondisijoitus on mielestäni aikamoinen riski, (korkojen nousu -> bondisijoituksen arvon lasku). Mieluiten joku rahasto jonka allokaatiossa bondinäkemys on "karhua" tai miksei itse suoraan johonkin bondijohdannaiseen (esim. myyntioptio), jos semmonen löytyy tarjolle.

Jos pitää valtioiden bondeja riskeinä niin sitten kaikki muu on vuorikiipeilyä ilman turvaköysiä.  Tarkoitit varmaan yritysbondeja tietty. Valtioiden bondit nousee melkein aina kullan lisäksi talousromahduksissa, koska ihmiset pitää niitä safe heaveneinä. Nämä silloin myyntiin ja ilma pois markkinoilta, jos ns oikeaoppisia ollaan.

Tässä kaiketi tarkoitetaan valtion joukkovelkakirjaa, joka mielestäni aina on huono sijoitus ellei sitä nimenomaan hankita turvasatamakäyttöön, joka taas tuntuu turhalta yksityishenkilölle.

Ei se ole turha. Kun näkee, että salkusta sulaa arvo romahduksessa kovaa, mutta bondit nousee samaa rataa, niin pienentää psykologista riskiä ja ns "peli täyttyy toteen". Muitakin safe heaveneitä on. Bondien etu on se, että kokonaisen maan pitäisi mennä konkkaan.

Tulee ehkä vähän kertausta. Mutta tämän nyt vielä tähän laitan.

Taviksen mahdollisuudet sijoittaa valtion velkakirjoihin on aika pitkälle rahastojen kautta. Rahastot tekevät tiliä - tai ovat olematta - jälkimarkkinakaupankäynnissä. Näin ollen, korkoliike ylöspäin tarkoittaa bondien arvon laskua ja siis rahaston arvon laskua.

Tietenkin tavis voi ostaa valtion velkakirjan myös emissiossa, mutta piensijoittajalla näihin osallistuminen on melko lailla rajattua. Annit on pääsääntöisesti suunnattu insititutionaalisille sijoittajille, ei taviksille.

[Hamsteri]

Taviksen mahdollisuudet sijoittaa valtion velkakirjoihin on aika pitkälle rahastojen kautta

Esim Usan ja Saksan bondeja voi nykyään kuka vain ostaa suoraan ilman rahastoja. Kaikkiin maihin tämä ei tietysti päde.

[Econ101]

Taviksen mahdollisuudet sijoittaa valtion velkakirjoihin on aika pitkälle rahastojen kautta

Esim Usan ja Saksan bondeja voi nykyään kuka vain ostaa suoraan ilman rahastoja. Kaikkiin maihin tämä ei tietysti päde.

Liikkeeseenlaskusta? Jälkimarkkinoilta? Pistäpä linkkiä.

----
Edit. Hiukan epäilen, mutta kun laitat linkit, niin uskon kyllä.

[Hamsteri]

Jos googlaat Long Duration US bond niin siellä ne on kenen tahansa ostettavissa mm suomalaisilta välittäjiltä. Jos tarkoitat jotain spesifiä niin en voi auttaa. Bondien tuottohistoriaa voi katsoa ja näiden arvo kasvanut aina romahduksissa.

[Econ101]

Jos googlaat Long Duration US bond niin siellä ne on kenen tahansa ostettavissa mm suomalaisilta välittäjiltä. Jos tarkoitat jotain spesifiä niin en voi auttaa. Bondien tuottohistoriaa voi katsoa ja näiden arvo kasvanut aina romahduksissa.

Ei tässä mitään apua olla hakemassa, kiitos vain.

Long Duration US bond -haulla ei kyllä kovin nopeasti löytynyt mitään ostokanavan tapaista - mutt toki sellainen voi olla. Sen sijaan löysin palvelun nimeltä Treasury Direct (https://www.treasurydirect.gov/), jolla pystyy osallistumaan satasen minimipanoksella emissioon.

Jälkimarkkinakaupankäyntiin osallistumisen tavikselle helpoin kanava taitaa yhä edelleen edelleen olla korkorahastot.

PS. Romahduksissa arvo on kasvanut, koska romahduksissa korkotaso yleensä romahtaa. Nyt kun ollaan nollakorkoympäristössä, korkotason romahdus on epätodennäköinen vaikka talous sakkaisi kuinka. Bondin hinta muodostuu kassavirroista ja diskonttotekijästä. Kassavirrat jaetaan diskonttokorolla, joka on bondin tuottovaatimus tässä yhteydessä, bondin hinta vaihtelee käänteisesti korkotasoon nähden: korot laskevat, bondien hinta nousee/korot nousevat, bondien hinta laskee.
----
Edit. Muutamia tarkennuksia.