Sijoitushomma

[Jäniksenkäpälä]

Nyt ei ihmetytä enää yhtään miksi roskalehdet hehkuttivat asuntosijoittamista ja huijarifirmat kauppasivat sijoitusasuntoja tuulipukukansalle oivana sijoituskohteena.

TILAAJILLE
Vuokra-asunnoista on nyt ylitarjontaa, joten vuokrat laskevat ja sijoitusasunto voi jäädäkin tyhjäksi: "Tilannetta voi jo verrata 2000-luvun alun it-kuplaan"

2.6.202112:44päivitetty 2.6.202112:44

Vuokra-asuntoja makaa tyhjillään selvästi yli tarpeen ja se pudottaa uusien vuokrasopimusten vuokria. Myös vuokratuotot alkavat laskea tänä vuonna.

OP Ryhmä kertoi tiistaina, että sijoitusasuntolainojen kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti. Näin siitäkin huolimatta, että vuosia kestänyt vuokrien nousu hiipuu kasvukeskuksissa.

Lue koko juttu
Kokeile kuukausi hintaan 1 €.

X

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/11c1c9f6-3fc6-4040-b8af-c95076e99655

Ja siksipä jotkut tahot niin kovasti haluavat lisäväkeä kehitysmaista Suomeen.

[Hamsteri]

Ja kyllä, on paljon ihmisiä joille esim. 300-700 tuhannen euron asunto ei ole nykyisessä lainaympäristössä temppu eikä mikään, ja eivät pidä pääkaupunkiseutua helvettinä maan päällä. Väitteitä siitä että tuo olisi jotenkin poikkeuksellisen pieni joukko tuntuvat yleensä levittävän ne joilla ei ole joko halua tai kykyä hankkia ko. lukaaleja.

Painotuksella lainaympäristössä. Jos haluaa tehdä 40-50 vuotta duunia jonkun kämpän eteen (hinnalla jolla saa Ranskasta linnan ja golfkentän), niin paperilla kenellä vain on rahaa noihin.

90-luvulla monet ajatteli näin ja sen jälkeen itsariaalto.

[Tavan]

Kannattaa ensin rikastua joko yksityisyrittämällä tai osakemarkkinoilla, ja ostaa asunto vasta sen jälkeen käteisellä.

Suuren asuntolainan lyhentäminen palkkatuloilla kymmenien vuosien ajan (samalla kun asunnon markkina-arvo todennäköisesti laskee), on sielua murskaava oravanpyörämetodi, jossa jää äkkiä luu kouraan.

[foobar]

Ja kyllä, on paljon ihmisiä joille esim. 300-700 tuhannen euron asunto ei ole nykyisessä lainaympäristössä temppu eikä mikään, ja eivät pidä pääkaupunkiseutua helvettinä maan päällä. Väitteitä siitä että tuo olisi jotenkin poikkeuksellisen pieni joukko tuntuvat yleensä levittävän ne joilla ei ole joko halua tai kykyä hankkia ko. lukaaleja.

Painotuksella lainaympäristössä. Jos haluaa tehdä 40-50 vuotta duunia jonkun kämpän eteen (hinnalla jolla saa Ranskasta linnan ja golfkentän), niin paperilla kenellä vain on rahaa noihin.

90-luvulla monet ajatteli näin ja sen jälkeen itsariaalto.

En ole tähän mennessä kuullut kenestäkään joka olisi ottanut tuon mittaisia lainoja, kyllä normaali ihminen esim. 8000 euron kuukausituloilla pärjää lyhyemmälläkin.

[Lalli IsoTalo]

Miksi suomalaisessa kulttuurissa ja ajattelussa se omistusasuminen on niin hirveän vahvana nykyäänkin, vaikka useimmissa tapauksissa olisi paljon viisaampaa ja turvallisempaa vuokrata? Yritetäänkö tässä sumuttaa ihmisiä? Ajaa heitä velka-ansaan? Ilmaksi kuplan sisälle? Kuka ja ketkä tämän juonen ovat punoneet?

Olen ymmärtänyt asian siten, että "pankkisysteemille" on edullista saada asiakkaita, ja että "pankkisysteemi" enemmän tai vähemmän määrää mitä maailmassa tapahtuu.

Olen myös ymmärtänyt, että uutta rahaa luodaan fiat-systeemissä vain siten, että joku suostuu ottamaan uutta velkaa. Tästä jää "pankkisysteemille" korot pääomasta, jota pankilla ei oikestaan tarvitse olla.

Nyt kun korkoa ei käytännössä ole, ymmärtääkseni tavoitteena on saada ihmiset velkaantumaan, ja niittää voitot sitten myöhemmin eri tavoin, kun korot nousevat. Samalla tavalla kuin 1990-luvulla Suomessa.

Jos joku voisi osoittaa, että ymmärrykseni on väärä, olisin siitä kiitollinen, koska olisin mielummin oikeassa kuin väärässä ymmärryksessä.

[Hamsteri]

kyllä normaali ihminen esim. 8000 euron kuukausituloilla pärjää lyhyemmälläkin.

Normaali ihminen ja 8000 euron kuukausitulot ei taida ihan toteutua samassa lauseessa nykypäivän Suomessa. 

Ihmiset saa ehkä mediaanina 500€ kuussa lyhennettyä asuntovelkoja, jos haluaa jotain muutakin tehdä elämässä. Mitä pidempi riskinottoaika (velka) sitä pidempi aika, että homma kusahtaa sillä välillä jotenkin.

Miksi suomalaisessa kulttuurissa ja ajattelussa se omistusasuminen on niin hirveän vahvana nykyäänkin, vaikka useimmissa tapauksissa olisi paljon viisaampaa ja turvallisempaa vuokrata? Yritetäänkö tässä sumuttaa ihmisiä? Ajaa heitä velka-ansaan? Ilmaksi kuplan sisälle? Kuka ja ketkä tämän juonen ovat punoneet?

Koska ihmiset haluaa muut samaan kuseen ja mitään muita vaurastumisen keinoja ei ole keksitty. Systeemi myös tykkää siitä, että porukka sidotaan/sitoutuu systeemiin. Velka helvetti on yksi parhaista keinoista.

[Murkula]

kyllä normaali ihminen esim. 8000 euron kuukausituloilla pärjää lyhyemmälläkin.

Normaali ihminen ja 8000 euron kuukausitulot ei taida ihan toteutua samassa lauseessa nykypäivän Suomessa. 

Ihmiset saa ehkä mediaanina 500€ kuussa lyhennettyä asuntovelkoja, jos haluaa jotain muutakin tehdä elämässä. Mitä pidempi riskinottoaika (velka) sitä pidempi aika, että homma kusahtaa sillä välillä jotenkin.

Juurikin näin, meinasin kommentoida jo itse, mutta kerkisit ensin. Suomessa on tilastojen mukaan < 90 000 henkeä eli < 2%, jotka tienaavat noin hyvin. Toinen tärkeä olisi kiinnittää huomiota tuohon velkaantumiskäppyrään, jonka linkkasin tuohon aikaisemmin. Siinä näkyy selkeästi miten kotiataloudet ovat velkaantuneet verrattuna tuloihinsa.

Niin ja onhan tämä lisäksi nähty myös ihan käytännössä, kun vieressä ihan mediaanituloilla kannetaan 300 k€ asuntovelkaa.

[Hamsteri]

Suomessa on tilastojen mukaan < 90 000 henkeä eli < 2%, jotka tienaavat noin hyvin.

Joo, ja toisaalta kuka näistä haluaa maksaa sen 300K kun somput asuu samanlaisessa tai melkein samanlaisessa kämpässä melkein ilmaiseksi. Samalla rahalla saa tosiaan linnan Ranskasta ja golfkentän tai elää loppuelämänsä Thaimaassa tms. tekemättä töitä enää ikinä.

[Golimar]

Tämä juttu haisee kuin mätä 

Toivon First North -listautumisanti 31.5. – 8.6.
Tutustu listautumisantiin
Toivo kehittää, rakentaa ja vuokraa Suomen upeimmat vuokrakodit. Tarjoamme ensiluokkaisen asukaskokemuksen uniikeissa kohteissamme Suomen kasvukeskuksissa – normaalilla vuokratasolla.

https://toivo.fi/

https://www.finder.fi/Kiinteist%C3%B6hallinto/Toivo+Group+Oyj/Vantaa/yhteystiedot/3075451

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/toivo-group-oyj/26879332/taloustiedot

https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=258768&start=0&tstart=0

[jmk]

Joo, ja toisaalta kuka näistä haluaa maksaa sen 300K kun somput asuu samanlaisessa tai melkein samanlaisessa kämpässä melkein ilmaiseksi. Samalla rahalla saa tosiaan linnan Ranskasta ja golfkentän

Kattelin varmaan väärältä saitilta, kun ei ihan irtoa kolmella huntilla.
https://properties.lefigaro.com/luxe/mansion/mansions-france/

[Hamsteri]

Joo, ja toisaalta kuka näistä haluaa maksaa sen 300K kun somput asuu samanlaisessa tai melkein samanlaisessa kämpässä melkein ilmaiseksi. Samalla rahalla saa tosiaan linnan Ranskasta ja golfkentän

Kattelin varmaan väärältä saitilta, kun ei ihan irtoa kolmella huntilla.
https://properties.lefigaro.com/luxe/mansion/mansions-france/

Niin katselet.


https://www.french-property.com/sale-property/1688-47-TUCNYO326

https://www.french-property.com/sale-property/1646-4990

Tämä on vaan 200K eli se golf kenttäkin menisi tai viinitila
https://www.french-property.com/sale-property/1658-15732-E0028

[jmk]

Miksi suomalaisessa kulttuurissa ja ajattelussa se omistusasuminen on niin hirveän vahvana nykyäänkin, vaikka useimmissa tapauksissa olisi paljon viisaampaa ja turvallisempaa vuokrata?

Oletko yrittänyt vuokrata omakotitaloa?

Oletko asunut vuokratussa omakotitalossa ja verrannut kokemusta omistamasi omakotitalon asumiseen? Huomasitko mitään eroa?

[jmk]

Tämä on vaan 200K eli se golf kenttäkin menisi tai viinitila
https://www.french-property.com/sale-property/1658-15732-E0028

No, "apartment of 280m2 in a chateau" ei ole ihan sama kuin koko linna, mutta mikäs siinä.

[Murkula]

Miksi suomalaisessa kulttuurissa ja ajattelussa se omistusasuminen on niin hirveän vahvana nykyäänkin, vaikka useimmissa tapauksissa olisi paljon viisaampaa ja turvallisempaa vuokrata?

Oletko yrittänyt vuokrata omakotitaloa?

Oletko asunut vuokratussa omakotitalossa ja verrannut kokemusta omistamasi omakotitalon asumiseen? Huomasitko mitään eroa?

Itseasiassa tässä on montakin tuttua, jotka vuokraavat omakotitaloa, joka ei ole ollenkaan harvinaista maaseudulla nykyisin. Hyvin ovat viihtyneet, toiset jo yli 5 vuotta, se kertonee myös vastaavaa vuokraavan hyvän vuokralaisen vuokrasuhteen vakaudesta. Sen sijaan tuntuuko se erilaiselta, niin totta kai se tuntuu. Vaan onko se mikään ongelma?

Päinvastoin, moni ihminen kokee sen nimeomaan etuna ja vapautena, että voi tarvittaessa nostaa kytkintä. Ei ole riskejä, ei homeesta ei vesivahingosta. Ei ole ongelmaa jos joutuu lähtemään paremman työn perään. Ei ole ongelmaa vaihtaa isompaan tai pienempään jos tilanne sitä vaatii.

Juu ja ymmärrän kyllä omistusasumisen pointin, jos siihen on oikeasti varaa. Vaan se ikuinen velkahelvetti ja pallojalkaan omistusasuinen, jota se nykyisin niin usein on, se on minun silmissäni enemän valheellista turvallisuuden tunnetta ja itsensä huijaamista. Kyllä se omistusasuntokin alta lähtee, jos maksut jää maksamatta.

[jmk]

Itseasiassa tässä on montakin tuttua, jotka vuokraavat omakotitaloa, joka ei ole ollenkaan harvinaista maaseudulla nykyisin. Hyvin ovat viihtyneet, toiset jo yli 5 vuotta, se kertonee myös vastaavaa vuokraavan hyvän vuokralaisen vuokrasuhteen vakaudesta. Sen sijaan tuntuuko se erilaiselta, niin totta kai se tuntuu. Vaan onko se mikään ongelma?

No, mitä kukakin haluaa. Ja riippuu millaisen diilin löytää. Jos et tarvitse sitä vapautta, että voit tehdä talolle ja pihalle mitä lystäät, ja tekemäsi työ tulee omaksi hyödyksesi eikä jonkun tulevan vuokralaisen, niin mikäs siinä. Käytännössä ainakin kaupungeissa on omakotitalon löytäminen vuokralle todella työn takana, eli markkinat ovat todella ohuet ja tarjolla on esim. "voit asua tässä 1,5 vuotta kun omistajaperhe on komennuksella ulkomailla". Voi sopia jonkun elämäntilanteeseen joo.

Juu ja ymmärrän kyllä omistusasumisen pointin, jos siihen on oikeasti varaa.

Niin. Ei tietysti kaikilla ole varaa, mutta monella on.

[Tavan]

Ymmärrän sen tietysti, jos etenkin omakotitalon ostaminen velaksi on ainoa järkevä tai toimiva vaihtoehto. Silloin ei auta kuin ostaa.

Mutta hyvin suuri osa asunnon ostajista ostaa sen vain koska se on maan tapa js se kuuluu suomalaiseen kulttuuriin. Siis tilanteissa jossa asunnon ostaminen tarkoittaa raakaa velanottoa ilman vastaavaa hyötyä.

Ja ihan sen tavallisen asuntovelkaisuuden varjopuolista ei puhuta tarpeeksi. Ne varjopuolet ovat mittavia, vaikka monissa tapauksissa ne voivatkin olla oikeasti välttämätön paha.

[Arvoton]

Omistusasumisen järkevyys ei tule oikein kysymykseen silloin, kun ei ole perillisiä. Toinen vaihtoehto on, että myy kämppänsä ja talonsa päästessään eläkkeelle ja alkaa panostaa rahallisesti myös itseen. Voi vaikkapa asua jonkin aikaa ulkomailla, jos se on hyödyllistä. Valitettavasti monet sortuvat eläkkeellä ryyppäämään, oli talorahoja tai ei.

[hyperbeli]

Ja vanha remonttikohde sen olla pitäisi, uuden ostaminen tai rakentaminen ei tunnu missään nimessä järkevältä.

Myönnetään, etten tiedä taloudesta käytännössä mitään, mutta olen kyllä aivan ihmeissäni tämän ketjun ajatuksista rakentamista kohtaan?

Me ollaan aika tavanomainen keskiluokkainen perhe. Kilpailutettiin rakennusvaihe tosi tiukasti ja valittiin pelkästään hinta/laatu-suhteeltaan järkeviä ratkaisuja. Kokonaiskustannus (muutama vuosi sitten) n. 200 k€. Naapurit rakensi 300 k€ ja se kyllä vähän ihmetyttää, että miks ne noin tekkee?

Tuntuis ihan hirveältä ajatukselta, että ois ostettu samalla rahalla joku homepommi ja sitten rakennettu se käytännössä uudelleen. Tyhjälle tontille talon rakentaminen on aina helpompaa, kuin vanhan rakentaminen uudelleen pikku hiljaa osia vaihtelemalla. Siinä on ne purkukustannukset mukana. Eikä se rempattukaan homeläjä oo kuitenkaan sama asia kuin uusi.

Itsellä on ainakin plääni nostaa kytkintä sitten kun ensimmäiset rempat alkais tulemaan vastaan ja rakentaa uusi jonnekin muualle. Jotkut hölmöt sitten ostaa tämän 300 k€ (pankin tämänhetkinen arvio) ja rakentaa sen tyytyväisenä uudelleen pikkuhiljaa remppaillen.

Beats me???

[Tavan]

^Ehkä olen kuullut liikaa kauhutarinoita huonosta hintasuhteesta sekä siitä paineesta minkä talonrakennus usein aiheuttaa avioliitolle.

Ja toki remntoitavaan kohteeseen liittyy omat riskinsä juuri kosteusvaurioiden suhteen. Mutta maalta voi löytää vanhoja remontoimattomia taloja hintaluokkaan 30-40 tuhatta euroa. Niihin kun tekee perusteelliset remontit niin kokonaishinta voi nousta sinne sadantuhannen tietämille. Joskin remontoinnin voi tehdä erissä ja vaiheittain ja omien tarpeiden ja budjetin venymisen mukaan pitemmän ajan kuluessa, ilman että missään vaiheessa tarvitsee pulittaa sadan tonnin könttää.

Iloitsen joka tapauksessa siitä, että te onnistuitte hyvin!

Silti joku 150-200 tuhannen euron velkataakka tuntuu aivan kammottavalta ajatukselta...

[Murkula]

Myönnetään, etten tiedä taloudesta käytännössä mitään, mutta olen kyllä aivan ihmeissäni tämän ketjun ajatuksista rakentamista kohtaan? Me ollaan aika tavanomainen keskiluokkainen perhe. Kilpailutettiin rakennusvaihe tosi tiukasti ja valittiin pelkästään hinta/laatu-suhteeltaan järkeviä ratkaisuja. Kokonaiskustannus (muutama vuosi sitten) n. 200 k€. Naapurit rakensi 300 k€ ja se kyllä vähän ihmetyttää, että miks ne noin tekkee?

Tuntuis ihan hirveältä ajatukselta, että ois ostettu samalla rahalla joku homepommi ja sitten rakennettu se käytännössä uudelleen. Tyhjälle tontille talon rakentaminen on aina helpompaa, kuin vanhan rakentaminen uudelleen pikku hiljaa osia vaihtelemalla. Siinä on ne purkukustannukset mukana. Eikä se rempattukaan homeläjä oo kuitenkaan sama asia kuin uusi. Itsellä on ainakin plääni nostaa kytkintä sitten kun ensimmäiset rempat alkais tulemaan vastaan ja rakentaa uusi jonnekin muualle. Jotkut hölmöt sitten ostaa tämän 300 k€ (pankin tämänhetkinen arvio) ja rakentaa sen tyytyväisenä uudelleen pikkuhiljaa remppaillen. Beats me???

Annat vastauksen omaan kysymykseesi huomaamattasi. Nimittäin listaat kovasti, miten itse olet nähnyt vaivaa, osannut, kilpaluttanut, valvonut ja etsinyt parhaat ratkaisut. Juuri tämä on se asia joka ratkaisee, ei se onko talo uusi vai vanha. Nimittäin uudenkin talon kanssa voi astua helposti täysin samaan homepommiin, kun rakennusyhtiön ulkomaalainen työvoima asentaa vesisateessa kastuneet eristeet ja vielä nekin väärin. Samaan aikaan sinun kaltaisesi ostaja ilmaantuu näyttöön homekoiran kanssa, sekä valikoi kohteen jossa remppaa tarvitsee mielestäsi vain keittiö ja makuuhuone.

Niin ja osaamattomuuskaan ei ole välttämättä peruste. Aika nopeasti löyttää ja palkkaa hyvän tarkastajan puuttumaan asioihin, joka tulee nopeasti hintansa arvoiseksi. Ellei sitten lähipiiristä löydy jotain osaajaa jo valmiiksi.

[mökkihöperö]

Ymmärrän sen tietysti, jos etenkin omakotitalon ostaminen velaksi on ainoa järkevä tai toimiva vaihtoehto. Silloin ei auta kuin ostaa.

Mutta hyvin suuri osa asunnon ostajista ostaa sen vain koska se on maan tapa js se kuuluu suomalaiseen kulttuuriin. Siis tilanteissa jossa asunnon ostaminen tarkoittaa raakaa velanottoa ilman vastaavaa hyötyä.

Ja ihan sen tavallisen asuntovelkaisuuden varjopuolista ei puhuta tarpeeksi. Ne varjopuolet ovat mittavia, vaikka monissa tapauksissa ne voivatkin olla oikeasti välttämätön paha.

Allekirjoitan tämän. Itse olen ottanut pahasti takkiini asuntokaupoilla, nyt vuokralaisena omk-talossa tuntuu nimenomaan taloudellisesti turvalliselta omistusasumiseen verrattuna.

[mikkojuha]

Nordea Private Banking puhelinhäiriköi ja tarkoituksena lienee ollut myydä törkyä "laajennetun hajautuksen" verukkeella, pitäkööt tunkkinsa.

Jotenkin esitteestä tuli mieleen nigerialaiskirjeet. Niissähän tuotto-odotukset olivat tapissaan. Vipuvaikutusta ainakin riitti.

[Golimar]

Nordea Private Banking puhelinhäiriköi ja tarkoituksena lienee ollut myydä törkyä "laajennetun hajautuksen" verukkeella, pitäkööt tunkkinsa.

Jotenkin esitteestä tuli mieleen nigerialaiskirjeet. Niissähän tuotto-odotukset olivat tapissaan. Vipuvaikutusta ainakin riitti.

Nordean koijarit kauppaa jotain omia rahastojaan tjsp. ja tuotot ovat luultavasti aika surkeita kun ties mitkä palkkiot on vähennetty.

[Ajatolloh]

Tämä juttu haisee kuin mätä 

Toivon First North -listautumisanti 31.5. – 8.6.
Tutustu listautumisantiin
Toivo kehittää, rakentaa ja vuokraa Suomen upeimmat vuokrakodit. Tarjoamme ensiluokkaisen asukaskokemuksen uniikeissa kohteissamme Suomen kasvukeskuksissa – normaalilla vuokratasolla.

Toivo lupaa siis preemium asumista normaalin hinnalla? Oletko  Golimar perehtynyt että millä kikalla väittävät kyseisen epäyhtälön ratkaisevansa?

[Golimar]

^ Se lienee siten että koijarit asuvat premium-taloissa kun tuulipukukansa on kynitty, en minä tuota muuten ymmärrä.

https://www.finder.fi/Kiinteist%C3%B6hallinto/Toivo+Group+Oyj/Vantaa/yhteystiedot/3075451

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/toivo-group-oyj/26879332/taloustiedot

https://www.linkedin.com/in/markus-myllym%C3%A4ki-7331a174/

Buildertalk – Uuden ajan kiinteistökehitys, Markus Myllymäki, Toivo Group
https://www.youtube.com/watch?v=vtUWYKd0_xg

[Golimar]

Pörssianalyysi
6 it-taloa takoo kovaa tulossarjaa – tässä ovat pörssin jatkuvat parantajat

Suurin osa tulosylittäjistä on tarjonnut kovia tuottoja sijoittajille. Peräkkäisten tulosparantajien joukossa on kuusi it-alan yritystä.

Koronakriisi oli vain etäinen muisto Helsingin pörssin ensimmäisen neljänneksen tulosjulkistusten yhteydessä. Muistelua harjoittivat lähinnä analyytikot, sillä 69 prosentilla yrityksistä liiketulos ylitti konsensusennusteet ja 47 prosentilla ylitys oli yli 10 prosenttia.

Tilaajille

X

Pörssin eliittiklubista, jatkuvista tulosparantajista, moni kuului tähän joukkoon. Pisimpään liiketulosta suhteessa vertailukauteen on kasvattanut finanssitalo eQ , jonka juoksu on jatkunut tasan seitsemän vuotta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä parannus liiketuloksessa oli 75,6 prosenttia vertailukauteen.

Muikean tuloskasvun taustalla oli yrityksen sijoitustoiminta, jonka liikevaihto ja -tulos kasvoivat 236 prosenttia. Varainhoito, joka on yrityksen kannalta merkittävästi tärkeämpi osa, kasvoi voitolla mitattuna 38 prosenttia.

Tulosparantajien joukossa on kuusi it-alalla tunnettua yritystä: Digia, Admicom, Efecte, Basware, QT Group ja TietoEvry.

EQ on jatkuvana tulosparantajana aivan omassa luokassaan, sillä toisena tulevan ohjelmistoyhtiö Digian vastaava jakso on jatkunut puolet lyhyemmän aikaa, yhteensä 13 kvartaalia.

X

Samanlaisia yhtiöitä, joiden pitkään tulosparannusjaksoon on osunut muutama koukkupolvi, löytyy pörssistä useita. Esimerkiksi Revenion tulos on peitonnut vertailukauden 19 kertaa viimeisestä 20:sta neljänneksestä.

X

https://www.tivi.fi/uutiset/6-it-taloa-takoo-kovaa-tulossarjaa-tassa-ovat-porssin-jatkuvat-parantajat/07c61ccd-5c99-4a1d-8f86-2307c57e784d

[Golimar]

Inderesin 45 sivuinen rapsa Reveniosta.

Ei mikään yhden tempun poni

Revenio tunnetaan silmänpainemittareiden globaalina johtotähtenä, mutta nykyään yhtiö on varteenotettava
haastaja myös laajemmin silmäsairauksien terveysteknologiassa. Kuvantamislaitteet (ent. CenterVue) ovat yhä
suuremmassa roolissa tulevaisuuden kasvussa, ja HOME-tuotteet sekä ohjelmistoliiketoiminta tarjoavat pidemmän
aikavälin kasvulupauksia. Liiketoiminta kasvaa erittäin kannattavasti, markkinoilla on tukevat kasvuajurit ja tuotteilla
vahvat kilpailuedut. Lisäksi yhtiöllä on erinomaiset näytöt sen kyvystä luoda arvoa investoinneilla tuotekehitykseen,
rakennejärjestelyihin ja uusiin pitkän aikavälin kasvuaihioihin. Toistamme lisää-suosituksen tavoitehinnalla 65,0 €.
Yhä vahvempi globaali peluri silmäsairauksien terveysteknologiassa
Revenio on tehnyt onnistuneen uudistumisen yhden teknologian niche-toimijasta globaaliksi oftalmologisten
laitteiden ja ohjelmistoratkaisujen toimittajaksi. iCare -silmänpainemittarit ovat ylivoimaisilla ominaisuuksillaan
nousseet segmenttinsä markkinajohtajiksi, ja Revenion patentoima RBT-teknologia nousemassa toimialastandardiksi syrjäyttäen vanhoja teknologioita. Erinomaisella CenterVue -yrityskaupalla Revenio kasvoi globaaliksi
laajemman tuoteportfolion peluriksi silmäsairauksien terveysteknologiassa, mikä käynnisti uuden vaiheen Revenion
tarinassa. Tänä vuonna strateginen uudistuminen jatkui yhtiön tehdessä ensimmäiset panostukset
ohjelmistoliiketoimintaan ostamalla pienen mutta erittäin lupaavan Oculon. Yhtiön onnistuneen uudistumisen myötä
Revenion markkina-arvo on noussut vuoden 2019 jälkeen 300 MEUR:sta nyt jo yli 1,5 miljardiin euroon.
Vahva tuoteportfolio sisältää useita kasvuvetureita niin lyhyelle kuin pitkälle aikavälille
Revenion merkittävästi laajentunut tuoteportfolio on todistetusti iskukykyinen. iCare silmänpainemittareiden kasvu
jatkuu edelleen, mutta hiljalleen veturiksi täytyy nousta HOME 2 -tuote, jotta tahtia voidaan pitää yllä. Kotimittauksien
yleistyminen ei ole vielä löytänyt kiihtymisvaihdetta, mikä on epävarmuustekijä varsin aggressiivisissa
ennusteissamme. Toisaalta kuvantamislaitteet ovat osoittautuneet erittäin kilpailukykyisiksi ja yritysoston tuomat
hyödyt kasvulle ovat arviomme mukaan vielä laajalti näkemättä. Portfoliosta on löytynyt etenkin uusi syömähammas
DRSplus, joka odotamme ajavan kasvua lähivuosina. Pitkällä aikavälillä arvioimme yhtiön edelleen pyrkivän edelleen
vahvistamaan tuoteportfoliotaan silmäsairauksien alueella oman tuotekehityksen ja yritysostojen kautta.
Riskitaso maltillinen ja vallihaudat kunnossa
Revenion uudistettu strategia keskittyy markkinoille, joilla on vahvat rakenteelliset pitkän aikavälin kasvuajurit. Yhtiön
kasvua tukevat syvät vallihaudat kilpailulle, jotka liittyvät teknologioiden kilpailusuojaan (kuten patentit), brändiin ja
maineeseen, yleisesti hidasliikkeiseen toimialaan sekä korkeaan alalle tulon kynnykseen. Liiketoiminnan riskitaso on
maltillinen johtuen toimialan defensiivisyydestä ja yhtiön vahvoista kilpailueduista. Merkittävimmät riskit liittyvät
mielestämme siihen, että Revenio on saanut ensimmäisen haastajan iCaren laajalti patentoimaan RBT-teknologiaan.
Arvostus tekee kipeää
Revenion arvostus on erittäin korkea lähes kaikilla mittareilla, mutta perusteltavissa tuloskasvuodotuksilla. Tämän
vuoden ennusteilla kivuliaalla 72x tasolla oleva P/E-kerroin muuttuu kohtuulliseksi, kun sen suhteuttaa odotettuun
tuloskasvunopeuteen (EPS-kasvu 34 % 2021-2024e CAGR). Näin ollen pitkän aikavälin PEG-kerroin on noin 2,1x,
mikä on kohtuullinen ja tarjoaa riittävän tuotto-odotuksen lisää-suositukselle. Sijoittajien suurimmat riskit liittyvät
mielestämme siihen, pysyykö tuloskasvu odotetulla kiihdytyskäyrällä ja kestääkö erittäin korkea arvostustaso.

https://www.inderes.fi/sites/default/files/company-reports/revenio_laaja_raportti_090621_ok.pdf

[Golimar]

Inderesin 49 sivun rapsa eQ:sta.

Erittäin hyvä ellei täydellinen
Tarkistamme eQ:n tavoitehintamme 22,0 euroon (aik. 20,0e) ja nostamme suosituksemme tasolle lisää (aik.
vähennä). Olemme tarkistaneet etenkin pidemmän aikavälin ennusteitamme selvästi ylöspäin ja yhtiön
tuloskasvunäkymä on erinomainen. Myös luottamuksemme tuloskasvun kestävyyttä kohtaan on noussut ja yhtiön
sijoittajatarinasta on tällä hetkellä vaikea löytää heikkoja kohtia. Osakkeen arvostus on korkea, mutta vahva
tuloskasvu yhdessä hyvin maltillisen riskiprofiilin kanssa tarjoaa riittävän tuotto-odotuksen.
Kotimainen finanssipalvelutalo
eQ on suomalainen varainhoitoon ja investointipankkitoimintaan keskittyvä konserni. Konsernin hallinnoitavat
varat olivat Q1'21 lopussa 9,9 miljardia euroa. Konsernilla on kolme liiketoimintaa: Varainhoito, investointipankki
(Advium) ja omasta taseesta tehtävä sijoitustoiminta. Varainhoito on yhtiön liiketoiminnoista ylivoimaisesti tärkein ja
sen osuus konsernin tuloksesta on yli 90 %. eQ on täyden palvelun instituutiovarainhoitaja ja sen tuotetarjonnan
keihäänkärkenä ovat kiinteistö- ja private equity -rahastot.
Historiallinen kehitys ollut poikkeuksellisen vahvaa oikeiden strategisten valintojen ansiosta
Nykymuotoinen eQ on syntynyt vuonna 2011, kun Amanda Capital, eQ Varainhoito ja Advium yhdistyivät. Yhtiö on
tehnyt strategisesti jatkuvasti oikeita valintoja ja yhtiö on kyennyt hyödyntämään toimialan trendit erittäin hyvin
(mm. matala korkotaso, regulaatio sekä vaihtoehtoiset omaisuusluokat). Oikeiden strategisten valintojen sekä
määrätietoisen fokuksen ansiosta yhtiön tulos on kasvanut keskimäärin yli 20 % vuodessa 2011-2020 välillä ja
osakkeen kokonaistuotto on samalla ajanjaksolla noin 1500 % (IRR +30 % p.a).
Tuloskasvunäkymä on erinomainen
Olemme tarkistaneet tulosennusteita selvästi ylöspäin, etenkin pidemmällä aikavälillä. Taustalla on etenkin PErahastojen kohonneet ennusteet, sekä yleinen luottamus yhtiön tuloskasvun sekä kannattavuuden kestävyyteen.
Yhtiö on vahvan kiinteistö- ja PE-rahasto painonsa sekä laadukkaiden tuotteiden johdosta asemoitunut
poikkeuksellisen hyvin nykymarkkinaan. Markkina tarjoaakin yhtiölle erinomaiset edellytykset jatkaa vahvaa
tuloskasvuaan tulevina vuosina ja 2020-2026e välinen EPS:n kasvuennusteemme on 14 %/v. Kovasta
tuloskasvusta huolimatta tuloskasvuun liittyvä riskitaso on kohtuullisen maltillinen, kunhan yhtiö onnistuu
seuraavissa asioissa: rahastojen hyvien tuottojen ylläpidossa, Kiinteistö ja PE-rahastojen uusmyynnissä sekä
erinomaisen kulutehokkuuden ylläpidossa. Yhtiön kasvu ei finanssiyhtiölle tyypillisesti sido käytännössä ollenkaan
pääomaa ja yhtiö pystyy jatkamaan hyvin vuolasta osinkopolitiikkansa.
Pidemmän aikavälin tuotto-odotus edelleen houkutteleva
eQ:n arvostustaso on toteutuneella tuloksella korkea (2020 P/E 32x), mutta 2021 vahvan tuloskasvun myötä se
painuu yhtiön historialliselle tasolle (2021e P/E 23x). Yhtiötä hinnoitellaan oikeutetusti merkittävällä preemiolla
suhteessa verrokkiryhmään. Korkeasta arvostustasosta johtuen kertoimissa ei näkemyksemme mukaan ole
lyhyellä aikavälillä nousuvaraa. Yhtiön poikkeuksellisen vahva sekä ennustettava tuloskasvu yhdistettynä vahvaan
osinkoon tarjoavat kuitenkin pitkällä tähtäimellä edelleen houkuttelevan tuotto-odotuksen. Tätä tuotto-odotusta
kuvastaa myös DCF-mallimme, joka on selvästi nykykurssin yläpuolella. Keskeiset riskit liittyvät mielestämme
tuloskasvun hidastumiseen ja/tai pysähtymiseen, sillä se johtaisi väistämättä myös hyväksyttävien arvostustasojen
laskuun.

X

https://www.inderes.fi/fi/system/files/company-reports/eq_laaja_2021_final080621.pdf

eQ: Poikkeuksellinen tulosjyrä
https://www.youtube.com/watch?v=gkGAyv1KLKo

[Golimar]

Revenio: Yhä vahvempi globaali peluri
https://www.youtube.com/watch?v=Ezi1aC3btKQ

Revenio tunnetaan silmänpainemittareiden globaalina johtotähtenä, mutta nykyään yhtiö on varteenotettava haastaja myös laajemmin silmäsairauksien terveysteknologiassa. Revenion Liiketoiminta kasvaa erittäin kannattavasti, markkinoilla on tukevat kasvuajurit ja tuotteilla vahvat kilpailuedut.

X

[Golimar]

Tuossahan saa raataa ihan hulluna ja riskit vs tuotot suhde on huono.

X

KOKENUT asuntosijoittaja Tellervo Uotila, 45, muistaa erään hetken jo kouluajoilta, historian tunnilla. Luokka ahdisti ja koulupakko. Uotila mietti, mitä hän haluaa aikuisena tehdä

– Minulla oli jo pienenä jokin tunne, että en tule tekemään töitä eläkeikään asti. En halunnut tuntea oloani sidotuksi, vaan päästä tilanteeseen, jossa voin päättää itse, miten aikani käytän.

Koulussa tai historiassa ei ollut mitään vikaa, Uotila pärjäsi niissä oikein hyvin ja opiskeli kauppatieteen maisteriksi.

KOLMIKYMPPISENÄ Uotila asetti tavoitteekseen taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisen 40-vuotiaana.

– Se tavoite on saavutettu, hän kertoo.

Päämäärä on vaatinut ajatustyötä ja riskinottamistakin.

X

UOTILA oli työskennellyt pitkään S-ryhmässä, viimeksi Helsingin Sokos-tavaratalon johtajana.

Vuonna 2012 hän päätyi kuuntelemaan asuntosijoitusluentoa, jossa kerrottiin sijoittamisesta hallitulla velkavivulla.

X

UOTILAN tahti on ollut huima. Jo ensimmäisenä vuonna pariskunta osti kuusi asuntoa. Kymmenen vuotta myöhemmin asuntoja on 40.

Uotila kertoo sijoittaneensa aiemmin osakkeisiin ja rahastoihin. Vaikka pesti ja palkka S-ryhmässä olivat hyviä, hän huomasi, miten hidasta palkasta säästäminen oli muiden menojen ja säästökohteiden rinnalla.

X

VELKAVIPU tarkoittaa asuntojen ostamista lainarahalla. Vivun avulla voi kiihdyttää oman pääoman tuottoa, koska lainaraha tuottaa enemmän kuin sen kustannukset ovat. Velkavivussa on riski, sillä asuntolainan korko voi nousta ja asunnon tuotto laskea, jolloin tappiokin vivuttuu.

Uotilakin muistuttaa riskeistä.

Hänen nykyinen päivätyönsä on perheyrityksessä toimitusjohtajana. Yrittäjäksi hän siirtyi vuonna 2014, kun he ostivat yrityksen Tellervon miehen Jaakon sisaruksilta.

Yritystoiminta tuo heillä tuloja ja tasaa riskiä.

X

ALUKSI Uotila mietti vuokratuottoa.

– Siinä olen muuttanut ajattelua, sillä nykyään meitä kiinnostaa yhä enemmän arvon säilyminen tai mahdollinen nousu. Alussa ajattelimme, että emme mene alle viiden prosentin tuoton. Alkuvuosina 5–7 prosentin kohteita löytyi. Tänä päivänä näitä ei juuri löydy hyvällä sijainnilla, vaan kannattaa tyytyä 3,5–4,5 prosenttiin.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008026426.html