2014-07-18 Rovion Vesterbacka: Suomeen 100 000 ulkomaalaista opiskelijaa

[Skeptikko]

Koko juttu maksumuurin takana, mutta eiköhän tästä selviä kupletin juoni. Koulutusvientiyritys Edunationin taustalla kukapa muukaan kuin Peter Vesterbacka.

Tampereelle opiskelemaan koulutusvientiyritys Edunationin ja sen alihankkijana toimivan Shannon & Cloverin kautta. Opiskelijat ovat maksaneet koulutuksesta tuhansia euroja.

Dokumentoidaan vielä se, että Peter Vesterbacka on tosiaan tuossa Edunationissakin mukana:

Peter Vesterbacka vierailulla SeAMKissa – keskusteluissa yhteistyö kansainvälisessä opiskelijarekrytoinnissa
https://www.seamk.fi/peter-vesterbacka-vierailulla-seamkissa-keskusteluissa-yhteistyo-kansainvalisessa-opiskelijarekrytoinnissa/

Yrittäjä ja sijoittaja Peter Vesterbacka vierailee parhaillaan Seinäjoella ja SeAMKissa.
...
Vesterbacka on opiskelijoita Suomeen ja Eurooppaan hankkivan Edunation Finlandin sekä lukio-opiskelijoita Suomeen ja Suomenlahden alueelle houkuttelevan uuden Finest Future -yrityksen perustajia.

Peter Vesterbacka vahvasti mukana osakkaiksi tulevissa yhtiöissä: Saskyn pääomistama koulutusyritys tähtää kansainvälisille markkinoille
https://alueviesti.fi/2022/01/26/peter-vesterbacka-vahvasti-mukana-osakkaiksi-tulevissa-yhtioissa-saskyn-paaomistama-koulutusyritys-tahtaa-kansainvalisille-markkinoille/

Koulutuspalveluyrityksen pääomistaja on koulutuskuntayhtymä Sasky.

Uusiksi osakkaiksi tulevat kansainväliseen koulutustoimintaan erikoistuneet Edunation ja Finest Future.
...
Omistuspohjan laajentamisella ja yhteistyöllä turvataan osaavan työvoiman saatavuutta etenkin sote-sektorilla ja teknologiateollisuudessa. Lisäksi vastataan koulutusviennin kasvavaan kysyntään.

Yhtiön omistajia ovat myös pörssiyhtiöt Lassila & Tikanoja ja Eezy Henkilöstöpalvelut sekä Pihlajalinna Terveys.

[IDA]

Eikä kukaan voi näille koulutusvientihuijareille mitään?

Tulevan hallituksen pitäisi voida.

[Outo olio]

Omistuspohjan laajentamisella ja yhteistyöllä turvataan osaavan työvoiman saatavuutta etenkin sote-sektorilla ja teknologiateollisuudessa. Lisäksi vastataan koulutusviennin kasvavaan kysyntään.

Yhtiön omistajia ovat myös pörssiyhtiöt Lassila & Tikanoja ja Eezy Henkilöstöpalvelut sekä Pihlajalinna Terveys.

Pihlajalinna Terveys siis haluaa halpaa sote-työvoimaa jostain kaakkois-Aasiasta sun muualta, ja on siksi mukana työvoimantuontiyhtiössä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Saisi tuo rovioäijä aloittaa koulutusbisneksensä masseilla, jotka sai rovion myynneistä tai siis saa jos firma myydään.

[Pentecost]

Omistuspohjan laajentamisella ja yhteistyöllä turvataan osaavan työvoiman saatavuutta etenkin sote-sektorilla

Saattaapi olla tosiaan, mutta millainen on näiden osaajien taso?

Eilen keskustelin Kaakkois-Aasiasta tulleiden kahden sairaanhoitajan kanssa siitä, että he ovat käyneet kaikki kurssit ja vihdoin päteviä työhönsä. Heitä otti ns. pattiin se, että Filippiineiltä tulleet rekryhoitajat asetettiin johdon toimesta erityisasemaan, jossa vaadittiin heitä pisteytettävän vähintään kolmen pisteen verran, jotta läpäisisivät seulan. Itse en pistesysteemiä tunne, mutta tuo ilmeisesti on alin pisteytys, jotta pääsevät läpi harjoittelusta.

Nyt ensimmäistä kertaa konkreettisesti sain vahvistuksen sille käsitykselleni, että ulkomailta tänne rahdatuille hoitajille on alemmat vaatimukset kuin mitä meille muille. Business tietty edellä. Kysyivät minulta, että mitä tämä tälläinen epärehellinen toiminta on, korruptiotako? Vastasin, ettei meillä Suomessa ole korruptiota. Meillä on täällä olemassa voimissaan Maan Tapa.

Nyt sitten Hae Won tai kuka tahansa maatessaan sairaalassa letkuissa tietysti toivoo, että se sairaanhoitaja osaa antaa oikeat lääkkeet oikean määräisinä, ettei satu ns. filippiiniläiset. Potilaan ja terveydenhuollon vaarantaminen on todella sairasta toimintaa.

Minä pidän tätä toimintaa rikollisena. Paperilla kaikki on kunnossa, muttei käytännössä.

[Radio]

Saisi tuo rovioäijä aloittaa koulutusbisneksensä masseilla, jotka sai rovion myynneistä tai siis saa jos firma myydään.

Lieneekö äijällä enää Rovion osakkeita, ne myymällä voi vain voittaa.
2016 Rovion perustajiin kuulunut Vesterbacka jätti yhtiön ja myi 2017 osakkeensa.
Vuositulot 2017  4,8 miljoonaa egeä eli 400 000€ / kk.
Rovio listautui pörssiin syyskuussa 2017. Listautumisen yhteydessä yhtiön vanhat omistajat – Vesterbacka mukaan lukien – myivät osakkeitaan miljoonilla euroilla.
Vesterbackan verotettavat tulot ovat 7,8 miljoonaa euroa vuosilta 2010–2018.
Ainakin tämä touhopetteri on kerran onnistunut pelibusineksessa. Myönnän innovaatioiden vaativan tekijöitä ja riskinottokykyä. Semmoisia ihmisiä tarvitaan lisää, jotka pystyvät moisiin suorituksiin. Kateellisia maailmanparantajia kyllä riittää räksyttämään.,

[Niobium]

"Minä pidän tätä toimintaa rikollisena. Paperilla kaikki on kunnossa, muttei käytännössä."

Tämäkin on vähän maan tapa. Olin töissä firmassa, joka kopioi suoraan netistä ympäristöilmoituksen, joka oli tehty opinnäytetyönä. Sitten muutettiin oman firman nimi ja muutama luku sopiviin paikkoihin. Ely-keskuksesta meni läpi.

Sitten jatkettiin paskan kaatamista jokeen.

[ikuturso]

Saisi tuo rovioäijä aloittaa koulutusbisneksensä masseilla, jotka sai rovion myynneistä tai siis saa jos firma myydään.

Lieneekö äijällä enää Rovion osakkeita, ne myymällä voi vain voittaa.
2016 Rovion perustajiin kuulunut Vesterbacka jätti yhtiön ja myi 2017 osakkeensa.
Vuositulot 2017  4,8 miljoonaa egeä eli 400 000€ / kk.
Rovio listautui pörssiin syyskuussa 2017. Listautumisen yhteydessä yhtiön vanhat omistajat – Vesterbacka mukaan lukien – myivät osakkeitaan miljoonilla euroilla.
Vesterbackan verotettavat tulot ovat 7,8 miljoonaa euroa vuosilta 2010–2018.
Ainakin tämä touhopetteri on kerran onnistunut pelibusineksessa. Myönnän innovaatioiden vaativan tekijöitä ja riskinottokykyä. Semmoisia ihmisiä tarvitaan lisää, jotka pystyvät moisiin suorituksiin. Kateellisia maailmanparantajia kyllä riittää räksyttämään.,

Niin. Mikä lienee Rovion omistuspohja nykyään.

Jonkun talousuutisen mukaan pelivalmistaja Sega olisi tehnyt 900 miljoonan euron ostotarjouksen Roviosta.

-i-

[Outo olio]

^Neljä milliä miinus verot tietty.

Jos Rovio myydään, he tekevät rahaa – tässä ovat yrityksen suurimmat omistajat

--

Taloussanomat
17.4. 20:10

--

Kahdenkymmenen suurimman omistajan joukosta löytyy Rovion alkutaipaleen avainhenkilöihin kuuluva, yhtiön entinen markkinointijohtaja Peter Vesterbacka, jolla on vajaat puoli miljoonaa osaketta. Tällä määrällä hän olisi saamassa 4,3 miljoonaa euroa.

--

Asiasta kertoi ensimmäiseksi Helsingin Sanomat.

Juttua korjattu kello 22.45: Peter Vesterbacka ei lukeudu Rovion perustajiin, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009525680.html

[ikuturso]

Juttua korjattu kello 22.45: Peter Vesterbacka ei lukeudu Rovion perustajiin, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Niin ne suomut poistuvat silmiltä.

Kyllä Vesterbacka on ollut mr. Rovio. Näköjään siis ei ole ollut mukana alusta asti. Kuinka moni tiesi?

No, oli Ollilakin mr. Nokia, vaikka vasta Rauramon itsarin jälkeen lähti nostamaan firmaa menestykseen.

Menköön tällä kertaa.

-i-

[Penan kaveri Eki]

Kyllä Vesterbacka on ollut mr. Rovio. Näköjään siis ei ole ollut mukana alusta asti. Kuinka moni tiesi?

(Porilainen) Markkinointimies, henkeen ja vereen. Vesterbacka oli 2000-luvun alussa Suomen Hewlett Packardin "mannekiini" Suomessa, että ulkomailla. Vesterbacka oli mm. hyvää pataa HP:n pääjohtaja Carly Fiorinan kanssa, mitä HP:n Suomen johtajia hieman harmitti, kun tällaisella pojanklopilla oli paremmat yhteydet Texasiin, kuin mitä pitkää uraa tehneet johtajat.

Vesterbackalta meni valitettavasti duuni alta, kun HP siivosi kaikki rönsyt ja keskittyi puhtaasti raudan sekä raudan oheispalvelujen myyntiin. ->  Noin 10-15 vuotta sitten olin yhtenä aamupäivänä ostoksilla verkkokauppa.com:ssa ja silloiseen ostosrituaaliin kuului nauttia tuplaspressot kyseisen (Ruoholahden) ostoskeskuksen kahviossa. Sattuipa siinä istua Vesterbacka, tuoppi kädessä, ja kello ennen puolta päivää.

Kun ajattelin, että parempi istahtaa seuraksi, kuin olla olevinaan tuntemattomia, niin tilasin itsellenikin oluen ja istahdin seuraan. Peteriä vitutti, mutta oli selvät sävelet: Monta pikkufirmaa mitä voisi jeesata. Pari ekaa yritelmää taisi mennä reisille (nekin pelifirmoja), mutta Rovion kohdalla kaikki synkkasi.

[Skeptikko]

En tiedä liittyykö juuri Vesterback mitenkään tähän ilmiöön, mutta ulkomaalaisiin opiskelijoihin ilmeisesti kuitenkin liittyy. Afrikkalaisista opiskelijoistahan joku teki itsemurhankin.


"Jag erbjöds en timlön på två euro"
https://www.hbl.fi/2024-06-14/jag-erbjods-en-timlon-pa-tva-euro/

Tusentals studerande från bland annat Bangladesh lockas till finländska högskolor för att ta examen på egen bekostnad. HBL kan nu avslöja att flera av dem utnyttjas som lågavlönad arbetskraft.

År 2021 anländer 46 studerande från Bangladesh, året därpå över 800 och i fjol över 1500. Många av dem lever nu i svåra ekonomiska situationer, visar HBL:s granskning.

Den unga bangladeshiska mannen är iögonfallande trött. Han har anlänt till vår träff i Östra centrum en halv timme försenad. Håret är trassligt, blicken förtvivlad, kläderna skrynkliga.

Konekäännös:

"Minulle tarjottiin kahden euron tuntipalkka" - Hufvudstadsbladet

Tuhannet opiskelijat muun muassa Bangladeshista houkuttelevat suomalaisiin yliopistoihin suorittamaan tutkintonsa omalla kustannuksellaan. HBL voi nyt paljastaa, että useita heistä käytetään matalapalkkaisena työvoimana.

Vuonna 2021 Bangladeshista saapuu 46 opiskelijaa, seuraavana vuonna yli 800 ja viime vuonna yli 1500. Monet heistä elävät nyt vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, HBL:n katsaus osoittaa.

Nuori bangladeshilainen mies on näkyvästi väsynyt. Hän on saapunut tapaamiseemme East Centeriin puoli tuntia myöhässä. Hiukset ovat sekaisin, ilme on epätoivoinen, vaatteet ryppyisiä.

Loput maksumuurin takana.

[Niobium]

^ Mikähän firma tarjoaa työpaikkaa kahdella eurolla tunti?

Haiskahtaa aika pitkälle myrskyiseen vastatuuleen laittomalta paikalta. Kannattaisi vinkata verottajan suuntaan, että siellä saattaa olla muutakin epämääräistä.

En erityisesti rakasta verottajaa, mutta tasapuolisuuden nimissä nuo hämärät firmat olisi saatava kitkettyä pois. Ei ole mitään järkeä pyörittää firmaa, joka ei hoida asioita oikein. Jossain vaiheessa jää joka tapauksessa kiinni. Mutta ilmeisesti se vaan hiljaisesti hyväksytään, että "ne nyt vaan ovat sellaisia."

Pitserioihin tehdyt yllätystarkistukset löysivät viitisen miljoonaa euroa epämääräisyyksiä, se oli vasta jäävuoren huippu, sen voin luvata.

Tänne annetaan ihan rauhassa pesiintyä näitä kahden euron paikkoja, samaan aikaan ihan tavallisilta junteilta tarkistetaan vaikka p#rsläpi, ettei vaan ole könttiä sinne piillotettuna.

Ei tämä ole ollut viidakko, se on tänne tilattu ja tilauksesta toimitettu. Ja vastaanottaja maksaa.

[Niobium]

Kyllä Vesterbacka on ollut mr. Rovio. Näköjään siis ei ole ollut mukana alusta asti. Kuinka moni tiesi?

(Porilainen) Markkinointimies, henkeen ja vereen. Vesterbacka oli 2000-luvun alussa Suomen Hewlett Packardin "mannekiini" Suomessa, että ulkomailla. Vesterbacka oli mm. hyvää pataa HP:n pääjohtaja Carly Fiorinan kanssa, mitä HP:n Suomen johtajia hieman harmitti, kun tällaisella pojanklopilla oli paremmat yhteydet Texasiin, kuin mitä pitkää uraa tehneet johtajat.

Vesterbackalta meni valitettavasti duuni alta, kun HP siivosi kaikki rönsyt ja keskittyi puhtaasti raudan sekä raudan oheispalvelujen myyntiin. ->  Noin 10-15 vuotta sitten olin yhtenä aamupäivänä ostoksilla verkkokauppa.com:ssa ja silloiseen ostosrituaaliin kuului nauttia tuplaspressot kyseisen (Ruoholahden) ostoskeskuksen kahviossa. Sattuipa siinä istua Vesterbacka, tuoppi kädessä, ja kello ennen puolta päivää.

Kun ajattelin, että parempi istahtaa seuraksi, kuin olla olevinaan tuntemattomia, niin tilasin itsellenikin oluen ja istahdin seuraan. Peteriä vitutti, mutta oli selvät sävelet: Monta pikkufirmaa mitä voisi jeesata. Pari ekaa yritelmää taisi mennä reisille (nekin pelifirmoja), mutta Rovion kohdalla kaikki synkkasi.

Katsotaan, kuinka pitkälle all-in kaverilla pää kestää, kun olisi ihan hyvät mahdollisuudet vaan asustella rauhassa. Tallinnan tunneli on yksi ajatus, kunhan vaan saisi valtion lähtemään mukaan hankkeeseen maksamaan.

Pikkuserkku oli just tuolla tiellä kun sai äidiltään hyvän perinnön ja päätti lähteä pyramidin tielle, ei ihan kauhean hyvin käynyt.

Jos onnistuu kerran, niin ei se merkitse sitä, että on taikasormet. Peterin taktiikka on lypsää muilta rahat laillisin keinoin.

[Skeptikko]

"Minulle tarjottiin kahden euron tuntipalkka" - Hufvudstadsbladet

Tuhannet opiskelijat muun muassa Bangladeshista houkuttelevat suomalaisiin yliopistoihin suorittamaan tutkintonsa omalla kustannuksellaan. HBL voi nyt paljastaa, että useita heistä käytetään matalapalkkaisena työvoimana.

Tässä vielä vähän konekäännöksenä maksumuurin takaa:

Ainoa asia, mikä Suomea kiinnostaa, on saada rahamme. Sinua ei kiinnosta, miten asiat menevät meille. Meitä kohdellaan kuin maksavia eläimiä.
...
Kuten monet muut, hän onnistui säästämään rahaa ensimmäisen vuoden. Sitten ajateltiin, että hän saisi työpaikan ja rahoittaisi siten sekä suomalaisen arjen että jatko-opintomaksut.

Se oli se mielikuva, joka oli myyty hänelle ja tuhansille muille länsimaihin suuntaaville jatko-opiskelijoille: että on olemassa vaikka kuinka paljon hyvin palkattuja töitä, jotka voidaan yhdistää helposti opintojen kanssa ja että ahkerat opiskelijat saavat kunnollisen alennuksen. lukukausimaksuista. - Mutta töitä ei ollut. Olen hakenut satoja kaikenlaisia ​​töitä. Ainoa mitä minulle on tarjottu, ovat ravintolatyöt, joissa tuntipalkka olisi ollut 2-3 euroa. Tällaisia ​​töitä en ole hyväksynyt. Silti joka tapauksessa.

Suomi haluaa kolminkertaistaa määrän Euroopan ulkopuolelta tulevien tutkinto-opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Hallituksen aikomuksena on kolminkertaistaa määrä 15 000:een ennen vuotta 2030.
...
Koska he maksavat kaiken itse, he ovat myös tulonlähde taloudellisesti stressaantuneille korkeakouluille ja yliopistoille.

Mutta HBL:n selvitys osoittaa, että tuskin kukaan päättäjistä näyttää olleen huomioon sitä, että se, mikä suomalaisesta näkökulmasta näyttää hyvältä, voi johtaa ja on johtanut tutkinto-opiskelijat hyvin vaikeisiin tilanteisiin.

Maksamaton vuokra, ei ruokaa Kävimme kevään aikana Facebookin eri suljetuissa ryhmissä läpi satoja postauksia. Ryhmät on suunnattu niille, jotka haluavat tulla tai ovat tulleet Suomeen Bangladeshista. Keskitymme Bangladeshin opiskelijoihin, sillä se on viime vuosina nopeasti kasvanut ryhmä.

Olemme myös haastatelleet neljää bangladeshilaista opiskelijaa eri paikkakunnilla Suomessa, ja heidän kauttaan on saatu tietoa vielä useammista vakaviin talousongelmiin joutuneista. Oppilaat, joiden kohtalosta saimme tietää toisen käden, ovat kieltäytyneet suorista haastatteluista, koska he häpeävät, ovat liian huonossa henkisessä tilassa tai pelkäävät kostotoimia, jos he paljastavat tilanteensa todella vaikean.

Neljä nuorta miestä, joiden kanssa puhuimme, ovat epätoivoisia. Heillä on maksamaton vuokra, eikä heillä ole aavistustakaan, miten kerätä rahaa ensi vuoden lukukausimaksuihin.
...
Heidän tuttavuuspiirissään on sellaisia, jotka ovat rahoittaneet alkuopintonsa kotimaassaan hajalainoilla. Mutta ilman työtä he eivät pysty maksamaan erääntyviä lainoja, kalliita arjen menoja eivätkä tulevan lukuvuoden maksuja. - Se oli valhe, joka myytiin meille. Suomesta on mahdotonta löytää töitä. Perheelläni on rahat lopussa. He ovat jo ottaneet lainaa tullakseni tänne. En voi sanoa, kuinka vaikeaa se minulle on, sanoo yksi heistä.

Eri Facebook-ryhmissä on kymmeniä postauksia muilta Suomessa yhtä vaikeissa tilanteissa eläviltä opiskelijoilta. Osa ryhmistä on Bangladeshin hallinnassa olevien virastojen ylläpitämiä – ainakin kahdella on lonkerot Suomeen –, jotka näyttävät houkuttelevan tänne opiskelijoita optimistisilla, jopa väärillä käsityksillä tulevasta. Tarkastelemme virastojen toimintatapoja erillisessä artikkelissa. "Kaikki rahat, jotka toin, on mennyt. En saa unta, mietin vain, miten maksan ensi kuun vuokran... Unelmien maa on muuttunut helvetiksi." kirjoittaa anonyymi henkilö viestissä yhdessä ryhmässä 23.10.2023.
...
Jätin yliopistoni ja kaupunkini ja tulin Helsinkiin. Kolmen kuukauden jälkeen sain Woltin työpaikan, mutta lisenssin saanut henkilö otti sen minulta pois. kirjoittaa henkilö 30.3.2024.

Taloudellisen stressin ja ahdistuksen vuoksi monien on ollut vaikea saada vaadittuja opintopisteitä. Useat ovat vaarassa joutua häätöksi kodeistaan. Jotkut kertovat, että heillä oli itsemurha-ajatuksia Suomen tilanteensa vuoksi. "Kolmen kuukauden vuokra on maksamatta ja vuokranantaja on vienyt laskut oikeuteen ja sanoi, että minun täytyy ❞
...
Väärinkäsitykset suomalaisesta elämästä ja vaikeista tilanteista, joihin he joutuivat, ovat tietojemme mukaan johtaneet monet opiskelijat kyseenalaisiin ja alipalkattuihin työjärjestelyihin, joita voidaan melkein kuvailla koronkiskoiseksi hyväksikäytöksi.

Työpaikan saaminen mahdotonta Ulkomaisilla tutkinto-opiskelijoilla ei ole pääsyä Suomen sosiaalijärjestelmään, mikä tarkoittaa, että jos omat rahat eivät riitä, he eivät saa apua ollenkaan. - Virastot antavat täysin väärän kuvan Suomen todellisista kustannuksista. Lukukausimaksun lisäksi Suomessa ylipäänsä selviytymiseen tarvitaan noin 6 700 euroa vuodessa, ja sitä rahaa useimmilla ei ole, kertoo tapaamamme 29-vuotias opiskelija.

Eli kehitysmaasta huijataan katteettomilla lupauksilla opiskelemaan Suomeen. Höynäytetyt tulevat tänne velkarahalla ja suvun omaisuutta myymällä. Raha ei riitä kuin ehkä yhteen lukukausimaksuun, eikä lupailtuja hyväpalkkaisia työpaikkoja löydy Suomesta. Vuokrat jäävät pian maksamatta, ei ole rahaa seuraavien vuosien lukukausimaksuihin, tai edes ruokaan ja vuokraan, asunnottomuus uhkaa, nähdään nälkää, yli sata on pyrkinyt hakemaan ruoka-apua. Ja kaiken kukkuraksi tätä kammottavaa hyväksikäyttöviritelmää halutaan vielä kasvattaa pikavauhtia moninkertaiseksi.

^ Mikähän firma tarjoaa työpaikkaa kahdella eurolla tunti?

Haiskahtaa aika pitkälle myrskyiseen vastatuuleen laittomalta paikalta. Kannattaisi vinkata verottajan suuntaan, että siellä saattaa olla muutakin epämääräistä.

Jos oikein tulkitsin ja muistan silmäilemääni juttua, niin ilmeisesti kyseessä oli joku pitseria itäisemmästä Helsingistä. Tuskin kuitenkaan mitenkään ainut laatuaan.

PS, yritän löytää tuota muistelemaani pitseriajuttua. Sitä etsiessäni tuli vastaan mainosten jakaminen, josta ilmeisesti ainakin tuntipalkaksi muodostui 2 euroa. Lisäksi vastaan tuli maininta siitä, että ilmeisesti useampaakin 2-3 euron tuntipalkalla olevaa ravintolatyötä olisi tarjottu.

Ja jos tulkitsen oikein tätä tekstiä, niin ilmeisesti moni toimii jonkun toisen ruokalähetin lisenssillä ja saa esimerkiksi puolet rahoista itselleen ja puolet menee lisenssin haltijalle.

PS2, en onnistunut löytämään tuota pitseriajuttua, mutta minun on jossain määrin epäergonomista lukea tuota Höblän juttua tällä hetkellä erinäisistä teknisistä syistä, enkä välttämättä pysty näkemään sitä, vaikka se olisi jossain jutun nurkassa tms. Tai voi olla, että muistini teki minulle vain tepposet.

Tuohon HBL:n juttuun on muuten ilmeisesti tulossa jatko-osa/osiakin, ilmeisesti maanantaina. Kerrottehan, jos huomaatte.

[Niobium]

^ Mitäköhän ne maailmalla ajattelevat meistä?

Suhteellisen vakaa yhteiskunta, joka ei aiheuta hankaluuksia. Houkutellaan opiskelijoita varman ja taatun työpaikan perään.

Ongelmana on vain saamarin hankala kieli, jonka avulla pitäisi läpäistä opinnot. No eipä hätää, kevennetään vaatimuksia. Aina voidaan rimaa laskea.

En yhtään epäile, etteikö maailmalta tulisi tänne motivoituneita ja osaavia henkilöitä, mutta tämä nykyinen "kaikki tänne vaan"- linja on kyllä syvältä.
Nykyäänkin valtion avustuksella koulutetut ammattilaiset vaihtavat alaa heti kun mahdollista kun kypsyvät paskaan palkkaan ja stanalliseen byrokratiaan.

Pidettäisiin nyt ensin kiinni niistä äidinkielenään puhuvista hoitajista.

[Skeptikko]

Tuohon HBL:n juttuun on muuten ilmeisesti tulossa jatko-osa/osiakin, ilmeisesti maanantaina. Kerrottehan, jos huomaatte.

Nyt on tullut jatkoa:

Så lockas bangladeshiska studerande till Finland på falska premisser
https://www.hbl.fi/2024-06-18/sa-lockas-bangladeshiska-studerande-till-finland-pa-falska-premisser/

Alle kymmenessä vuodessa Suomeen hakevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut. Kasvu kahden tai kolmen viime vuoden aikana on erityisen selvää opiskelijoiden keskuudessa, jotka tulevat esimerkiksi Sri Lankasta, Nepalista ja Bangladeshista.
...
Suomi on uskomattoman kallis ja viimeisen vuoden aikana on tullut lähes mahdottomaksi saada työtä täältä. Heille Bangladeshissa myydyt kuvat ovat väärennettyjä, eivätkä virastot ota vastuuta, kun asiat menevät pieleen. Nyt monet heistä ovat todella haavoittuvia ja heidän on erittäin vaikea selviytyä, hän sanoo.

Yli 100 000 ryhmän jäsentä Kahdella tarkastelemistamme Facebook-ryhmistä on lukumääräisesti merkittävä jäsenmäärä: reilusti yli 100 000 jäsentä ryhmää kohden. Uutissyötteessä jäsenet kysyvät joukon käytännön kysymyksiä, mutta postausten joukossa on myös hätäpuheluita, joissa jo Suomeen saapuneet opiskelijat joutuvat taloudellisesti haavoittuviin tilanteisiin. Viranomaiset ovat jättäneet huomiotta hätäkutsut.

Niille, joilla ei ole tarpeeksi rahaa päästä Pohjoismaihin, jotkut toimistot tarjoavat myös niin sanottuja sponsoreita. Tulevien opiskelijoiden tulee maksaa lukuvuosimaksunsa itse. Lisäksi heidän tulee pystyä esittämään 6 800 euron omaisuutta, joka kattaa heidän elinkustannukset ensimmäisen vuoden.

Mutta kaikilla ei ole tätä rahaa. Sitten virasto tai välittäjä voi astua väliin ja järjestää eräänlaisen ulkopuolisen sponsorin.
...
Tietojemme mukaan sponsorointijärjestelmä tarkoittaa sitä, että virastot tai välittäjät rekrytoivat taloudellisesti vakaita henkilöitä, jotka sijoittavat opiskelijan tilille riittävän määrän rahaa siten, että he täyttävät Maahanmuuttoviraston muodolliset tukivaatimukset. Osa ns. sponsoreista on myös tietojemme mukaan valmiita panemaan paperille, että he ovat vastuussa opiskelijoiden toimeentulosta Suomessa.

Tätä järjestelymuotoa näyttäisi käytettävän, jos omaa omaisuutta ei ole tarpeeksi tai perheellä ei ole taloudellisia resursseja. – Todellisuudessa opiskelijat eivät koskaan saa näitä rahoja. He eivät edes tiedä kuka niin sanottu sponsori on, vaan virastot, jotka hallinnoivat tätä. Rahat vain talletetaan tilille, jotta kaikki näyttää oikein tarvittavissa asiakirjoissa. Kun kaikki on valmista, rahat nostetaan tililtä. Näin jopa täysin rahattomat opiskelijat pääsevät Suomeen, sanoo yksi keskustelemistamme lähteistä.

Tällaisista sponsoreista apua ottavat opiskelijat uskovat, että varsinainen toimeentulo selviää heidän ollessaan Suomessa. Täällä heidän pitäisi saada työtä ja ansaita tarpeeksi selviytyäkseen. Tämä kuva on levinnyt myös useissa Facebookin ryhmissä.

Mutta työmarkkinoilla, jonne nämä opiskelijat muuttavat, on syvä kriisi, ja ainakin suuremmilla opiskelualueilla heidän on ollut vaikeaa tai täysin mahdotonta saada töitä ollenkaan. Se on ajanut opiskelijat tilanteisiin, joissa heillä on suuri riski joutua hyväksikäytetyksi.
...
Kun HBL alkaa esittää kysymyksiä, hänen osoitteensa poistetaan sivustolta ja YouTube-kanavalta, joka on olemassa Eurozone Education Bangladesh -nimellä.

Agentuurit veloittavat ilmeisesti tuhansia euroja opiskelemaan haluavilta. Suvut sitten velkaantuvat ja makselevat rahoja agentuureille ja Suomessa oleskelun aluksi, mutta sitten rahat eivät riitäkään, kun lupailtuja/luultuja työpaikkoja ei löydykään elämisen rahoittamiseksi ja Suomi on kehitysmaista tuleville hyvin kallis maa.

Polisen om lurade studerande: Stor risk för utnyttjande
https://www.hbl.fi/2024-06-18/polisen-om-lurade-studerande-stor-risk-for-utnyttjande/

Esimerkiksi Närpiön vietnamilaisten kasvihuonetyöläisten kohdalla kävi ilmi, että ihmiset maksoivat valtavia kynnysrahoja päästäkseen Suomen pienituloiselle toimialalle. Suomessa sairaanhoitajiksi kouluttautuneiden kenialaisten opiskelijoiden tapauksessa sekä heitä että heidän perheitään oli huijattu ja syvästi velkaantunut korruptoituneen lääninhallituksen toimesta.

Ongelmat näkyvät uudessa maassa Partanen vastaa CKP:n kansallisesta tiedustelutoiminnasta ihmiskaupparikosten, ihmiskaupan ja laittoman maahantulon osalta. Erilaisten siirtoliikkeiden yhteydessä on vahvoja signaaleja siitä, että rikollista toimintaa tapahtuu, mutta miten tarkasti, Partanen ei osaa mennä. Se on turvaluokiteltua tietoa.

Yleisellä tasolla hän voi silti soittaa sinne, missä riskit ovat sisäänrakennettuja. Kun on kyse nuorista, jotka haluavat opiskella länsimaissa, se tarkoittaa usein suuria investointeja perheille. Keräät rahaa, otat ehkä lainaa, myyt omaisuutta, jotta pystyt maksamaan lapsen tulevaisuuden.

[Niobium]

^ Ei helvetti sentään! Luvataan maat ja taivaat eikä muuta ole tarjolla kuin kylmää ja nälkää.

Kiva idea, mutta laitetaan takaisin kotiinsa yhdellä turistilennolla olla kertomaan, miten paska maa Suomi on.

Jollei tuota tehtailua saada loppumaan lähtömaassa, niin se vain jatkuu. Kurjuus lisääntyy, mikä ei ole kenenkään tavoitteena.

[Niobium]

Sen sijaan, että Vesterbacka haalisi rahaa muilta, voisi poimia lähtömaista ihan omalla rahalla opiskelijoita yksitellen, vastaisi kustannuksista ja olisi oikeasti vastuussa.

Hitto, minäkin olen vastuussa muksuistani, monella tavalla. Miksi Vesterbacka haluaa bisnesmiehenä todella haluaa tänne massoittain uutta nuorisoa, josta ehkä 10% selviää tuottavaksi työvoimaksi? No siksi, että se on bisnestä hänelle.

Rautalankaa, olkaa hyvä. Vesterbacka on markkinamies, käärmeöljyä myyvä nilkki. "Mulla on hemmetin hyvä idea, tarvitsen vain vähän rahaa."

[ikuturso]

Tässä vielä vähän konekäännöksenä maksumuurin takaa:

Ainoa asia, mikä Suomea kiinnostaa, on saada rahamme. Sinua ei kiinnosta, miten asiat menevät meille. Meitä kohdellaan kuin maksavia eläimiä.

Tähän ketjuun OT, mutta tuo ensimmäinen lause. Kenelle tulee mieleen kokdemvas jargonin: Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Kuka muuten maksaa eläkkeemme.

Ja itse asiaan. Japanissa on tarvittu sponsori jo kymmeniä vuosia. Jos menet opiskelemaan vaikka kattavalla stipendillä ja vaikka sinulla olisi maassa perhettä tai puoliso, jolla on vakituinen työpaikka, tarvitset allekirjoituksen joltain japanilaiselta, yleensä professorilta tai kutsuvan organisaation vakavaraiselta edustajalta, joka lupaa joko kustantaa elämisesi tai maksaa lentolippusi kotimaahan viisumin umpeutuessa, mikäli et itse siihen kykene.

Siellä se on laki. Täällä siitä on tullut näköjään yhden sortin ponzihuijaus siitäkin.

Kynnysrahasysteemi ei ole suomalaisten synti vaan tulijoiden omien maanmiesten, jotka heitä kynivät.

Ilmeisesti ne, jotka saavat stipendejä tai joilla on kyky ottaa lainaa, menevät Britannian tai USA:n huippukouluihin. Ne, joilla ei ole mitään, tuodaan Suomeen, koska täällä opiskelu on "ilmaista" 

-i-

[juhania]

Ylellä uusi juttu aiheesta
https://yle.fi/a/74-20143747

Pienten lukioiden pelastajat

Yrittäjä Peter Vesterbackan yhtiö tuo opiskelijoita Aasiasta ja Afrikasta jo yli sataan suomalaiseen lukioon. Rantasalmen lukion ykkösluokan opiskelijoista puolet on ulkomaalaisia.

Peter Vesterbackan Finest Future -yhtiö on tuonut yli sataan lukioon Suomessa opiskelijoita ulkomailta.

Esimerkiksi Rantasalmen lukiossa opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita Vietnamista, Myanmarista, Thaimaasta ja Kiinasta.

Vesterbacka väittää, että jokainen oppilas säästää 260 000 euroa veronmaksajien rahaa 

[Kemolitor]

Laitetaan nyt vähän enemmän lainausta tuosta Ylen jutusta:

-----
Lähes vaivihkaa ulkomaalaisten opiskelijoiden tulo Suomeen on muodostunut isoksi ilmiöksi ympäri Suomea. Heitä opiskelee nyt jo yli sadassa lukiossa. Osa lukioista on jopa hyvin riippuvaisia ulkomaalaisista opiskelijoista.
------
Finest Future saa tulonsa sekä opiskelijoilta että kunnilta. Chi Phạm Diêp Vũn vanhemmat maksoivat tyttärensä vuoden kestäneestä kielikoulutuksesta 7 000 euroa.

Rantasalmen kunta maksaa joka vuosi Finest Futurelle 2 500 euron markkinointimaksun. Sillä se saa pääsyn Finest Futuren verkkoalustalle, josta opiskelijat voivat etsiä lukioita ja jolla lukiot voivat nähdä oppilaiden tietoja, esittelyvideoita ja haastatella heitä.

Finest Futuren välittämiä opiskelijoita on tällä hetkellä Suomen lukioissa noin 570 ja ammatillisissa oppilaitoksissa noin 200. Yrityksen liikevaihto on neljässä vuodessa noussut nollasta jo noin 6,5 miljoonaan euroon viime vuonna.
------
Keskimääräinen valtionapu kunnille yhdestä lukiolaisesta on 8 400 euroa. Finest Futuren ulkomailta välittämistä 570 lukiolaisesta kertyy siis veronmaksajille tänä vuonna vajaan viiden miljoonan euron lasku.
-----
Vesterbackan Finest Finland tähtää 15 000 opiskelijan tuomiseen lukioihin ja 15 000 ammattioppilaitoksiin vuodessa. Kustannukset veronmaksajille olisivat tuollaisessa tilanteessa valtionosuuksina (tämän vuoden korvaustason mukaan laskettuna) lähes 300 miljoonaa euroa.

Vesterbacka vastaa tähän kauhukuvaan toisella kertolaskulla.

Hän muistuttaa, että jokainen työllistynyt korkeakoulutettu tuottaa noin 100 000 euroa lisää bruttokansantuotteeseen. 30 000 lukion ja korkeakoulun käynyttä ulkomaalaisopiskelijaa tuottaisi kolmen miljardin, prosentin lisän bruttokansantuotteeseen per vuosi. Jos he siis jäisivät Suomeen ja työllistyisivät.

https://yle.fi/a/74-20143747

Tuo laskelma on vähän pielessä siinä mielessä, että etupäässä tuontilukiolaisia on juuri pienissä lukioissa ja valtionapu kasvaa sen mukaan, mitä pienempi lukio on. Keskimääräinen valtionapu Suomessa varmaankin on 8400 euroa lukiolaista kohti, mutta näistä Vesterbackan tuomista luku on paljon korkeampi.

[Golimar]

 

Pienten lukioiden pelastajat
Yrittäjä Peter Vesterbackan yhtiö tuo opiskelijoita Aasiasta ja Afrikasta jo yli sataan suomalaiseen lukioon. Rantasalmen lukion ykkösluokan opiskelijoista puolet on ulkomaalaisia.

X

Puolet ykkösluokkalaisista on tullut Rantasalmelle ulkomailta. Heitä on Vietnamista, Myanmarista, Thaimaasta ja Kiinasta.

Nämä nuoret opiskelevat lukiossa suomeksi. Lain mukaan suomen- ja ruotsinkielinen lukio-opetus on ilmaista, myös ulkomaalaisille oppilaille.

Juuri tämä mahdollisuus on houkuttanut ulkomaalaisia opiskelijoita myös Rantasalmelle.

Lähes vaivihkaa ulkomaalaisten opiskelijoiden tulo Suomeen on muodostunut isoksi ilmiöksi ympäri Suomea. Heitä opiskelee nyt jo yli sadassa lukiossa. Osa lukioista on jopa hyvin riippuvaisia ulkomaalaisista opiskelijoista.

X

Lukio tuo rahaa kuntaan
Kaikki Suomen kunnat maksavat lukiokoulutuksesta 100 euroa per asukas.
Käytännössä raha ei liiku kuntien ja valtion välillä, vaan tuo 100 euroa per asukas vähennetään kunkin kunnan valtionosuuksista.
Valtio maksaa valtionosuuksina tukea niille kunnille, jotka järjestävät lukio-opetusta.
Rantasalmen lukiossa on 60 oppilasta. Jokaisesta oppilaasta kunta saa noin 12 000 euroa valtionosuutta, yhteensä 700 000 euroa. Tuosta summasta vähennetään omavastuuosuus, joka 3 300 asukkaan Rantasalmella on 330 000 euroa.
Käytännössä Rantasalmi siis saa lukio-opetuksen perusteella valtiolta tänä vuonna 370 000 euroa.
Jos Rantasalmella ei olisi olisi lukiota, 370 000 euron valtionosuus jäisi saamatta ja kunnan saamista muista valtionavuista vähennettäisiin lisäksi lukiokoulutuksen omavastuuosuus. Se siirtyisi valtionosuuksina johonkin sellaiseen kuntaan, jossa lukio vielä toimii.

https://yle.fi/a/74-20143747

[Analyysi7]

Vesterbackan Finest Finland tähtää 15 000 opiskelijan tuomiseen lukioihin ja 15 000 ammattioppilaitoksiin vuodessa. Kustannukset veronmaksajille olisivat tuollaisessa tilanteessa valtionosuuksina (tämän vuoden korvaustason mukaan laskettuna) lähes 300 miljoonaa euroa.

30 000 kehitysmaalaista vuodessa siis, + eiköhän ne tuo jollain keinoilla perheensäkin Suomeen ennenpitkää.
10 vuodessa 300 000.

Noh onneksi on persut hallituksessa, jotka leikkaa suomalaisilta köyhiltä.

[Outo olio]

Rantasalmen lukion ykkösluokan opiskelijoista puolet on ulkomaalaisia.

Jäin miettimään väestöennustetta. Jos tänä vuonna on 50%, niin mitenkäs ensi vuonna? 60%? 75%? Ja milloin menee rikki maaginen raja, 90%?

[Analyysi7]

Peter Vesterbacka hämmästelee ulkomaalaisten lukukausimaksuja: "Haluaako ministeriö tehdä Suomesta englanninkielisen?"

Hallitus valmistelee lukion ja toisen asteen ammattikoulutuksen tekemistä maksulliseksi EU-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Opiskelijoita maahan välittävä Peter Vesterbacka pitää ajatusta veronmaksajien edun vastaisena.

Peter Vesterbackan Finest Future -yritys välittää lukioihin ja ammattioppilaitoksiin opiskelijoita, jotka opiskelevat suomen kielellä. Lain mukaan toisen asteen opetus on ilmaista kaikille, jotka suorittavat sen suomeksi tai ruotsiksi.

Ulkomaalaisia opiskelijoita on eri puolilla Suomea jo sadassa lukiossa. Yle kertoi aiemmin Rantasalmesta, jonka lukiolle ja yläasteelle ulkomaiset opiskelijat ovat erittäin tärkeitä taloudellisesti.

Tavoitimme Vesterbackan, joka kertoo kannattavansa kaiken opetuksen maksullisuutta, jos se toteutetaan englanniksi.

– Ei Suomessa ole mitään järkeä tarjota ilmaista koulutusta englanniksi. Eikä edes halpaa. Englanninkielinen koulutus on globaalia bisnestä, ja sitä kannattaa tehdä vain jos siitä saa voittoa, Vesterbacka perustelee.

Sen sijaan suomen- ja ruotsinkielinen opetus pitäisi hänen mukaansa säilyttää ilmaisena, myös EU-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Suomen elinvoiman kannalta on Vesterbackan mielestä oleellista, että koulutamme nuoria ihmisiä kansalliskielillämme.

– On järkevää täyttää pikkupaikkakuntien lukioiden tyhjät paikat ulkomaalaisilla opiskelijoilla. Olemme investoineet hienoihin koulurakennuksiin, niiden käyttämättä jättäminen menisi maanpetturuuden puolelle, Peter Vesterbacka sanoo.

Vesterbacka muistuttaa, että Suomi tarvitsee joka tapauksessa nuoria osaajia. Jos he tulevat opiskelemaan lukioihin ja ammattioppilaitoksiin suomeksi tai ruotsiksi, saadaan heistä muutamassa vuodessa pätevää ja lähes täydellisesti kotimaisia kieliä puhuvia työntekijöitä.

Vesterbackan mukaan hänen Finest Future -yrityksensä ryhtyy välittämään Suomeen vain englanniksi opiskelevia nuoria, jos lukukausimaksut tulevat voimaan suomen- ja ruotsinkielisissä opinnoissa. Hän ei usko, että thaimaalaiset tai myanmarilaiset enää ryhtyisivät opiskelemaan suomea, jos ilmaisen koulutuksen antamaa kannustinta ei olisi.

– Ministeriö kehotti meitä keskittymään englanninkieliseen opetukseen jo silloin kun aloittelimme toimintaamme. Mutta haluammeko me, että maahan tulevat ulkomaalaiset eivät osaa suomea tai ruotsia? Haluaako opetus- ja kulttuuriministeriö tehdä Suomesta englanninkielisen? Vesterbacka ihmettelee.

https://yle.fi/a/74-20146495
Kovaa puhetta maanpetturuudesta mieheltä joka rahtaa tänne kehitysmaalaisia.

[Outo olio]

^Jos "investoinnin hukkaaminen" on väärin, niin pitäisi analysoida vähän tarkemmin. Paljonko on käytetty rahaa rakennukseen, ja paljonko rakennuksessa on käyttöikää jäljellä? Ja sitten, paljonko on opetustoiminnan juoksevat kulut, palkat, lämmitys, yms.?

Vaikka nyt (esim. vitsin vuoksi) hyväksyisimme Vesterbackan ajattelun lähtökohdan, niin on mahdollista, että vähäisin rahanmenovaihtoehto olisi vain myydä tai purkaa talot pois huomenna. Tässä tapauksessa tuleva jäljellä oleva käyttöikä menetettäisiin, mutta myös tulevan jäljellä olevan käyttöiän aikaiset juoksevat kulut vältettäisiin.

[Niobium]

^Jos "investoinnin hukkaaminen" on väärin, niin pitäisi analysoida vähän tarkemmin. Paljonko on käytetty rahaa rakennukseen, ja paljonko rakennuksessa on käyttöikää jäljellä? Ja sitten, paljonko on opetustoiminnan juoksevat kulut, palkat, lämmitys, yms.?

Vaikka nyt (esim. vitsin vuoksi) hyväksyisimme Vesterbackan ajattelun lähtökohdan, niin on mahdollista, että vähäisin rahanmenovaihtoehto olisi vain myydä tai purkaa talot pois huomenna. Tässä tapauksessa tuleva jäljellä oleva käyttöikä menetettäisiin, mutta myös tulevan jäljellä olevan käyttöiän aikaiset juoksevat kulut vältettäisiin.

Komppaan tuota purkamisen mahdollisuutta ihan hyvänä vaihtoehtona. Vaikka lähtökohtaisesti vastuntankin toiminnan keskittämistä kasvukeskuksiin, pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle jo pitkään ylhäältä johdettuna kehityksensä, niin aika selvää on se, että pikkukunnat eivät vedä lapsiperheitä asumaan. Ja miksi? Ei töitä, koulujen tulevaisuus vähintäänkin epävarmaa, niin nämä paikkakunnat silti yrittävät sinnitellä ylläpitämällä edes jotain palveluja. Kiinteistöjen ylläpito pelkästään maineen vuoksi ei ole taloudellisesti kannattavaa ilman mittavaa valtiontukea.

Vesterbacka lupailee kunnille juuri sitä valtion tukea, jos vain on käyttöä. Vesterbacka loisi mielellään imua valtion tuille ja samalla nappaisi mukavan siivun siinä sivussa itselleen.

Pyyttömyydellä ei Vesterbackan touhussa ole mitään osuutta, kylmää tuoton tavoittelua pelkästään.

[Outo olio]

Jos ne on niin hienoja niin eikö ne voisi kopioida, ja rakentaa kasvukeskukseen tarkan kopion siitä koulurakennuksesta? Kun siis jonkinlainen rakennus kuitenkin rakennetaan.

[AJIH]

^Jos "investoinnin hukkaaminen" on väärin, niin pitäisi analysoida vähän tarkemmin. Paljonko on käytetty rahaa rakennukseen, ja paljonko rakennuksessa on käyttöikää jäljellä? Ja sitten, paljonko on opetustoiminnan juoksevat kulut, palkat, lämmitys, yms.?

Vaikka nyt (esim. vitsin vuoksi) hyväksyisimme Vesterbackan ajattelun lähtökohdan, niin on mahdollista, että vähäisin rahanmenovaihtoehto olisi vain myydä tai purkaa talot pois huomenna. Tässä tapauksessa tuleva jäljellä oleva käyttöikä menetettäisiin, mutta myös tulevan jäljellä olevan käyttöiän aikaiset juoksevat kulut vältettäisiin.

Neljä sanaa: uponneet kustannukset. Se on laskentatoimen peruskäsite. Siinä vaiheessa, kun johonkin asiaan on jo käytetty rahaa, ei tuota käytettyä rahaa saa enää takaisin, eikä sen huomioiminen päätöksenteossa ole järkevää. Eli jos asiaa on käytetty rahaa, ja asia muuttuu kannattamattomaksi, ei asiaa kuulu ylläpitää vain siksi, että siihen on käytettyä rahaa. Vesterbacka luultavasti tietää tämän, mutta suomalaisten verorahat houkuttavat monia.