Libertarismi - arvoliberalismi. Voittava suuntaus?

[Kimmo Pirkkala]

Onko olemassa absoluuttista oikeudenmukaisuutta, vai onko oikeudenmukaisuus aina subjektiivinen arvovalinta?

[Rubiikinkuutio]

Onko olemassa absoluuttista oikeudenmukaisuutta, vai onko oikeudenmukaisuus aina subjektiivinen arvovalinta?

Jälkimmäinen. Ihmisen keksimiä sanoja. Tietenkin jos joku uskoo johonkin jumalaan, niin heistä toki se jumalan mielipide lienee se absoluuttinen oikeudenmukaisuus?

Itselläni on toki mielipide oikeudenmukaisuudesta ja se on ehdottomasti lähempänä libertarismia kuin kommunismia. Vähän riippuu siitä ihan oikeasta käytännön todellisuudesta kuinka lähellä sitä ensimmäistä. Kauniit teoriat kun itsesään eivät tee minuun vaikutusta. Makuasioita toki. Ymmärrän utopistejakin, mutta en vain ole samaa mieltä. Olivatpa minkä sortin utipisteja tahansa.

Viimeisestä vierlä taas täsmennys, että en ole varma onko anarkikapitalismi utopistinen järjestelmä. Jos ei ole, niin suhtaudun siihen paljon myönteisemmin kuin jos on.

[Miniluv]

Yhdysvaltain perustajaisät tuntuivat olevan kovasti sitä mieltä, että myös yksilötasolla tarvitaan jotain ennen kuin heidän valtiomallinsa voisi toimia: industriousness, honesty, religiousness, marriage.

http://www.amazon.com/Coming-Apart-State-America-1960-2010/dp/030745343X

Ovatko tähän kirjoittaneet libertaarit ajatelleet asiaansa noin pitkälle?

Jotkut ovat kyllä väittäneet, että Yhdysvaltojen perustamisessa uskonnolla ei olisi juurikaan merkitystä.

Uskonnolliset lähtökohdat poikkesivat, mutta kaikki perustuslain laatijat pitivät "Raamatun eettistä sanomaa yhteiskuntien tasapainon ja hyvinvoinnin ainoana oikeana perustana" ja useimmat katsoivat kirkkojen roolin tämän perustan ylläpidossa merkittäväksi. Liittovaltiota kiellettiin puuttumasta uskonnonharjoitukseen. Tässä oli tarkoituksena sekä ehkäistä uskonnolista tyranniaa että säilyttää kirkot vapaina valtion rappeuttavasta vaikutuksesta.

Tästä löytyy paljon tekstiä...

Hyvinvointivaltio voi kyllä murentaa uutteruutta, rehellisyyttä ja avioliittoa.

Tämä on varmaan totta, mutta tästä ei ollut kysymys. Kysymys oli siitä, mitä arvoja vaaditaan vapaammaan yhteiskunnan ennakkoehtoina.

Voin kyllä nähdä, miten libertaariin valtioon siirtyminen lisäisi uutteruutta, mutta onkin jo vaikeampaa selittää, miten se lisäisi rehellisyyttä...

[Anarkonuiva]

Ei ole mielekästä kysyä, voiko oikeudenmukaisuus toimia. Se on pantava toimimaan.

Joo. Tässä on nyt vähän se kommunismi ongelma, että sekin olisi toimiakseen vaatinut erilaiset ihmiset. En usko että sitä olsii saatu toimimaan millään ilveellä ikinä piti sitä kukin miten oikeudenmukaisena tahansa.

Huomaa, että sanomaani ei voi loogisesti soveltaa kommunismiin, vaan ainoastaan anarkokapitalismiin (tai voluntarismiin, anarkismiin, vapaamarkkina-anarkismiin... rakkaalla lapsella on monta nimeä.) Nimittäin epäoikeudenmukaisuudesta pidättäytyminen ei vääjäämättömästi johda kommunismiin. Epäoikeudenmukaisuudesta pidättäytyminen on anarkokapitalismia, kutsui sitä sitten miksi tahansa. Ihminen, joka noudattaa maksiimia "muut ihmiset eivät ole omaisuuttasi", on de facto anarkokapitalisti, vaikka sitten vihaisi anarkismia ja/tai kapitalismia.

Samaan tapaan en ole täysin vakuuttunut, että anarkokapitalismi saataisiin välttämättä toimimaan ikinä. Piti sitä kukin sitten miten oikeutettuna tahansa.

Hyvä, ettet ole täysin vakuuttunut. Kuviteltu varmuus epävarmoissa asioissa ei ole toivottavaa. Nyt toistan pointtini: sillä ei ole väliä, kuinka vakuuttunut on. Voiko järkevä ja moraalinen ihminen ymmärrettyään valtiollisen yhteiskunnan luonteen jatkaa muiden ihmisten kohtelemista omaisuutena vedoten siihen, ettei ole varma, toimisiko yksilöiden suvereniteettiin perustuva yhteiskunta? Ei tietenkään voi. Yhtä absurdia olisi, jos murhaaja puolustelisi tekoaan vetoamalla siihen, ettei ole varma, voisiko sellainen yhteiskunta toimia, jossa ihmiset eivät murhaisi toisiaan.

Koska tällä hetkellä maailmassa ei ole olemassa modernia anarkokapitalistista yhteiskuntaa, kukaan ei voi tietenkään varmuudella sanoa, miten (ja miten hyvin) sellainen toimii. Itse en näe, miten olisi yhteiskunnan toiminnalle välttämätöntä tai edes hyödyllistä, että jollakulla tai jollakin ryhmällä katsotaan olevan oikeus päättää muiden ihmisten elämästä ja omaisuudesta.

[Anarkonuiva]

Onko olemassa absoluuttista oikeudenmukaisuutta, vai onko oikeudenmukaisuus aina subjektiivinen arvovalinta?

Vai onko tämä väärä dikotomia? Mielestäni on.

Sanoisin, että tekojen moraalinen sisältö on jokseenkin samankaltainen asia kuin kielen (puheaktin) sisältö. Se ei ole niin objektiivista, että kaikki tulkitsisivat sen aina samoin, mutta se on riittävän objektiivista, että useimmat ihmiset useimmiten tulkitsevat sen samoin.

[Rubiikinkuutio]

Huomaa, että sanomaani ei voi loogisesti soveltaa kommunismiin

Kyllä voidaan. Jos oletetaan että jokainen saa itse valita mikä on hänestä "oikeudenmukaista". Sinun mielipiteesi on niistä vain yksi. Paljon parempi toki kuin kommunistien, mutta se onkin vain minun mielipiteeni.

Ihminen, joka noudattaa maksiimia "muut ihmiset eivät ole omaisuuttasi", on de facto anarkokapitalisti

Kyllä, mutta tuo on vain yksi näkemys oikeudenmukaisuudesta.

[Rubiikinkuutio]

Vai onko tämä väärä dikotomia? Mielestäni on.

Mielestäni on sellainen ihan syystä. Tai siis kyseessä on ihan puhtaasti makuasia.

Se ei ole niin objektiivista, että kaikki tulkitsisivat sen aina samoin, mutta se on riittävän objektiivista, että useimmat ihmiset useimmiten tulkitsevat sen samoin.

Jos riittävän moni tahtoo tuollaista oikeudenmukaisuutta, niin demokratioissa kehitys toki vääjäämättä liikkuu kohti sellasista järjestelmää. Aikaa se voi toki vaatia.

[törö]

Anarko- missä tahansa on sellainen ongelma, että ilman valtiota ihmiset palaavat luonnontilaan eikä käpykauppaan siirtyminen kiinnosta juuri ketään kun nykyisin on saatavilla parempaakin tavaraa.

Ilman järjestystä ei ole järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja siksi keskushallinto on välttämätön. Jos sen valtaa halutaan vähentää, täytyy kehittää alueellista hallintoa.

Toisaalta kommarien alkuperäinen idea oli hajoittaa valta mahdollisimman tehokkaasti perustamalla joka paikkaan neuvostoja päättämään asioista, mutta sekin meni vituiksi, koska yhteiskunta olisi pysähtynyt politikoinnin ja paskanjannaamisen takia ilman kaikkivaltiasta keskushallintoa. Tässäkään asiassa ei siis kannata mennä äärimmäisyyksiin.

[MattiL]

Ehdotan muuten, että jos haluat jatkaa keskustelua, käymme sen täällä, koska onhan keskustelufoorum parempi kuin minun blogini kommenttiosio.

Minä vastasin omassa blogissani.
http://mattil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145019-libertarismi-on-maltillinen-aate
http://mattil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145086-nationalismi-sosialismi-ja-muu-kollektivismi-ovat-utopiaa

[MattiL]

Tämä on varmaan totta, mutta tästä ei ollut kysymys. Kysymys oli siitä, mitä arvoja vaaditaan vapaammaan yhteiskunnan ennakkoehtoina.

Voin kyllä nähdä, miten libertaariin valtioon siirtyminen lisäisi uutteruutta, mutta onkin jo vaikeampaa selittää, miten se lisäisi rehellisyyttä...

Ajattelin, että epärehellinen ihminen ei oikein menesty työelämässä eikä liike-elämässä mutta sosiaaliturvan asiakkaana voi menestyä. Siksi sosiaalivaltio tukee epärehellisyyttä. Myös sosiaalivaltion politiikka sinänsä on huijausta, joka palkitsee valehtelevia poliitikkoja ja luo valheellista ilmapiiriä yhteiskuntaan. Kun valtio on saanut ihmiset uskomaan valheisiinsa, he uskovat helpommin myös muita valheita.

[MattiL]

Anarko- missä tahansa on sellainen ongelma, että ilman valtiota ihmiset palaavat luonnontilaan eikä käpykauppaan siirtyminen kiinnosta juuri ketään kun nykyisin on saatavilla parempaakin tavaraa.

Päinvastoin valtio estää vapaakaupan ja taannuttaa ihmisiä primitiivisempiin elinkeinoihin.

Ilman järjestystä ei ole järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja siksi keskushallinto on välttämätön. Jos sen valtaa halutaan vähentää, täytyy kehittää alueellista hallintoa.

Järjestys on eri asia kuin keskushallinto. Keskushallinnon suunnitelmatalous johtaa aina kaaokseen. Alueellinen hallinto on hyvä idea mutta sen pitäisi olla todella alueellinen eikä kuntakaan ole riittävän hajautettua valtaa.

Toisaalta kommarien alkuperäinen idea oli hajoittaa valta mahdollisimman tehokkaasti perustamalla joka paikkaan neuvostoja päättämään asioista, mutta sekin meni vituiksi, koska yhteiskunta olisi pysähtynyt politikoinnin ja paskanjannaamisen takia ilman kaikkivaltiasta keskushallintoa. Tässäkään asiassa ei siis kannata mennä äärimmäisyyksiin.

Tuohon en usko. Itse asiassa leninistien valtio toimi todella huonosti. Espanjan sisällissodassa kokeiltiin hieman hajautuneempaa kommunismia, mutta sekin oli liian keskusjohtoinen. Todella hajautunut kommunismi voisi toimia paremmin, mutta sekin muuttuisi kapitalismiksi aika pian, jos keskusvalta ei pitäisi väkivalloin yllä kommunismia.

[MattiL]

Se että valto ei toimi yövartijavaltiona hyvin ei ole peruste olettaa, että se toimisi anarkopatilaistisena järjestelmänäkään hyvin.

No ei todellakaan, koska anarkokapitalismin idea nimenomaan on se, että valtiota ei ole. Anarkokapitalismin ideana on siis korvata valtio yksityisillä organisaatioilla ja yksilöiden toiminnalla.

[Rubiikinkuutio]

No ei todellakaan, koska anarkokapitalismin idea nimenomaan on se, että valtiota ei ole. Anarkokapitalismin ideana on siis korvata valtio yksityisillä organisaatioilla ja yksilöiden toiminnalla.

Ok. Semantiikka. Tarkoitin toki yhteiskuntaa. Anteeksi huono sananvalinta. Asiasisältä oli silti oikein, kunhan vaihtaa termiä täsmäälisemmäksi.

[MattiL]

Ok. Semantiikka. Tarkoitin toki yhteiskuntaa. Anteeksi huono sananvalinta. Asiasisältä oli silti oikein, kunhan vaihtaa termiä täsmäälisemmäksi.

Kun ajattelee miten älyvapaata Suomenkin poliisin ja oikeuslaitoksen toiminta on, on vaikea kuvitella, että anarkokapitalismissa asiat menisivät vielä huonommin. Suomen poliisilla ja oikeuslaitoksella riittää resursseja hampunpolttelijoiden ja bloggaajien vainoamiseen mutta ei niin paljon oikeiden rikosten. Valtion ongelmana on juuri tuo uhrittomien rikosten määrä ja anarkokapitalismissa asiat olisivat paremmin, kun ei voisi niin helposti panna muita maksamaan omien preferenssiensä pakottamista muille.

[Anarkonuiva]

Huomaa, että sanomaani ei voi loogisesti soveltaa kommunismiin

Kyllä voidaan. Jos oletetaan että jokainen saa itse valita mikä on hänestä "oikeudenmukaista". Sinun mielipiteesi on niistä vain yksi. Paljon parempi toki kuin kommunistien, mutta se onkin vain minun mielipiteeni.

Okei, totta kai on mahdollista kuvitella todella omituisia eettisiä kantoja, mutta minun on vaikeaa nähdä, miten missään eettisessä järjestelmässä pelkkä pidättäytyminen pahanteosta tarkoittaisi aktiivista osallistumista johonkin järjestelyyn tai yhteisöön kuten kommunismiin. Varsinkaan siten, että järjestelyyn osallistuminen olisi eettisesti pakollista riippumatta siitä, ovatko kokemukset järjestelyn toimivuudesta hyviä vai huonoja.

EDIT. Nyt ajauduin vähän sivuraiteille. Tarkoitukseni oli siis alun perin selventää, että tarkoitin, että minun on oman moraalini takia pidättäydyttävä kohtelemasta muita ihmisiä omaisuutena riippumatta siitä, mitä mieltä joku on anarkokapitalismin toimivuudesta. Tosin ei ole mielekästä keskustella siitä, miten "the" anarkokapitalistinen järjestelmä toimii, koska ei ole olemassa mitään tiettyä anarkokapitalistista järjestelmää. Anarkokapitalismi ei ole järjestelmä, vaan eettinen kanta.

Ihminen, joka noudattaa maksiimia "muut ihmiset eivät ole omaisuuttasi", on de facto anarkokapitalisti

Kyllä, mutta tuo on vain yksi näkemys oikeudenmukaisuudesta.

Onneksi sellaisia ihmisiä, jotka kuvittelevat omistavansa muita ihmisiä, on vähän. Useimmat ihmiset — ainakin tämä on kokemukseni, tilastotietoa ei ole — periaatteessa hyväksyvät, ettei heillä ole sen enempää oikeutta puuttua muiden elämään kuin muilla heidän. He vain ovat epäjohdonmukaisia tämän periaatteen soveltamisessa. Toisin sanoen heillä on hallitsevan luokan monivuosisataisen propagandan seurauksena moraalissaan sokea piste tämän asian suhteen.

Jos riittävän moni tahtoo tuollaista oikeudenmukaisuutta, niin demokratioissa kehitys toki vääjäämättä liikkuu kohti sellasista järjestelmää. Aikaa se voi toki vaatia.

Tällaista kehitystä voi tapahtua — demokratiasta huolimatta. Lait ja asetukset laativat aina sellaiset ihmiset, joiden toimeentulo riippuu valtion jatkuvuudesta. Sen takia valtion vallan kaventamisesta ei koskaan tule lainsäädännön trendiä, oli sitten kansan enemmistö mitä mieltä vain.

[Rubiikinkuutio]

Anarkokapitalismi ei ole järjestelmä, vaan eettinen kanta.

Eiväthän nuo sulje toisiaan pois? Onhan se molempia?

[Anarkonuiva]

Anarkokapitalismi ei ole järjestelmä, vaan eettinen kanta.

Eiväthän nuo sulje toisiaan pois? Onhan se molempia?

Järjestelmä — jos sillä tarkoitetaan yhteiskunnan instituutioita — voi olla luonteeltaan anarkokapitalistinen, mutta se ei ole silloin ainoa mahdollinen anarkokapitalistinen järjestelmä. Erilaisia anarkokapitalistisia järjestelmiä voi olla suuri (tai ääretön?) määrä.

[huhha]

... mutta se ei ole silloin ainoa mahdollinen anarkokapitalistinen järjestelmä. Erilaisia anarkokapitalistisia järjestelmiä voi olla suuri (tai ääretön?) määrä.

Missä olenkaan kuullut tällaista puhetta aikaisemmin, hmm... ainoa mahdollinen...ääretön määrä...

Nyt vaikuttaa sille että olet etsinyt elämäsi rakkautta väärästä paikasta. Kokeileppa laittaa googleen sana 'ryhmäteoria', siinä on hyvä paikka aloittaa, jotain tuttua ja jotain uutta. Aksioomia on hieman enemmän kuin libertarismin kolme (omistusoikeus, NAP, vapaat markkinat vaikka varpaat jäätyisivät jukulauta), mutta kuitenkin sormilla laskettava määrä.

Vapaat markkinat ja vapaus ja muu sellainen on kyllä ihan hyviä juttuja noin peukalosääntöinä, mutta jos niistä yrittää johtaa ehdottomia sääntöjä kaikelle inhimmilliselle toiminnalle, siitä ei seuraa vain sutta ja sekundaa, siitä seuraa katastrofi. There are more things in heaven and earth, Horatio, Than are dreamt of in your philosophy, sanoi Shakespeare.

[M.K.Korpela]

Ottamatta kantaa ketjun aiheeseen, eräs kielenhuollon mielipide.

Kukahan nämä sanat libertaari, libertaarinen jne. on oikein vääntänyt alkuperäisistä englanninkielisistä termeistä ? Kun englanninkielinen sana libertarian  väännetään suomeksi libertaari, mieleen tulee kuinka liberaali väännetään lipilaari, tai kuinka sosiaalidemokraatti väännetään solisaliratti. Eräänlainen SMP-Suomen ylvästely siitä, kuinka kaikki vähänkään vierasperäiseen edes miedosti viittaava on niin ylivoimaista.

Olisiko ylivoimaista käyttää termejä libertaari, libertaarinen, libertarismi libertariaani, libertariaaninen, libertarianismi ?

[Anarkonuiva]

Olisiko ylivoimaista käyttää termejä libertaari, libertaarinen, libertarismi libertariaani, libertariaaninen, libertarianismi ?

Mielestäni edellinen litania on parempi kuin jälkimmäinen. Suomen sanan "libertaari" voi ajatella tulevan ranskan sanasta libertaire. Miksi käyttää pitkää sanaa, jos on keksittävissä yhtä ymmärrettävä mutta lyhyempi ja helpompi sana.

Eri juttu on sitten se, onko englannin libertarianism mitenkään järkevä kategoria, kun siihen laajimmillaan sisällytetään toisistaan täysin poikkeavia näkemyksiä.

[MattiL]

Nyt vaikuttaa sille että olet etsinyt elämäsi rakkautta väärästä paikasta. Kokeileppa laittaa googleen sana 'ryhmäteoria', siinä on hyvä paikka aloittaa, jotain tuttua ja jotain uutta. Aksioomia on hieman enemmän kuin libertarismin kolme (omistusoikeus, NAP, vapaat markkinat vaikka varpaat jäätyisivät jukulauta), mutta kuitenkin sormilla laskettava määrä.

Anarkokapitalismeja voi kuitenkin keksiä hyvin monenlaisia erilaisia.

Vapaat markkinat ja vapaus ja muu sellainen on kyllä ihan hyviä juttuja noin peukalosääntöinä, mutta jos niistä yrittää johtaa ehdottomia sääntöjä kaikelle inhimmilliselle toiminnalle, siitä ei seuraa vain sutta ja sekundaa, siitä seuraa katastrofi. There are more things in heaven and earth, Horatio, Than are dreamt of in your philosophy, sanoi Shakespeare.

Ihmiset ovat kyllä hyviä kiertämään sääntöjä, vaikka ne laadittaisiin kuinka ehdottomiksi. Ongelmana ei ole se, että vapaussäännöt olisivat liian ehdottomia, vaan se, että säännöt eivät ole alkuunkaan tarpeeksi vapautta sallivia.

[MattiL]

Olisiko ylivoimaista käyttää termejä libertaari, libertaarinen, libertarismi libertariaani, libertariaaninen, libertarianismi ?

Suomen kielessä käytetään myös termejä vegetaari, vegetaarinen, vegetarismi mieluummin kuin vegetariaani, vegetariaaninen, vegetarianismi.

[Taikakaulin]

Mielenkiintoinen vieras tulossa esiintymään kaikille libertarismista kiinnostuneille:

Hans-Hermann Hoppe: Libertaari ulkopoltiikka/Libertarian Foreign Policy

Liberaali akatemia ylpeänä esittää: itävaltalaisen taloustieteen suuri nimi Hans-Hermann Hoppe suostui tulemaan luennoimaan libertaarista ulkopolitiikasta.

Aikataulu:

18:00 Marco de Wit: Johdanto Ukrainan kriisiin
18:30 Hans-Hermann Hoppe: Libertaari ulkopolitiikka
19:15 Kysymykset ja keskustelu
19:45 Tilaisuus päättyy

Tilaisuus on englanninkielinen. Tervetuloa paikalle kaikki kiinnostuneet ja vapaamieliset!

***
Liberal Academia is proud to present: Austrian economics superstar Hans-Hermann Hoppe has agreed to give a lecture on libertarian foreign-policy.

Timetable:

18:00 Marco de Wit: Introduction to Ukraine crisis
18:30 Hans-Hermann Hoppe: Libertarian foreign policy
19:15 Questions and discussion
19:45 Event closes

The event will of course be held in English. Welcome!

   
9. toukokuuta 2014
klo 18:00–20:00

Mannerheim-sali, Uusi ylioppilastalo 5.krs, Mannerheimintie 5A, Helsinki

https://www.facebook.com/events/857096954304128/

[Rubiikinkuutio]

Järjestelmä — jos sillä tarkoitetaan yhteiskunnan instituutioita — voi olla luonteeltaan anarkokapitalistinen, mutta se ei ole silloin ainoa mahdollinen anarkokapitalistinen järjestelmä. Erilaisia anarkokapitalistisia järjestelmiä voi olla suuri (tai ääretön?) määrä.

Järjestelmä — jos sillä tarkoitetaan yhteiskunnan instituutioita — voi olla luonteeltaan (demokraattinen, totalitäärinen, hyvinvointivaltio), mutta se ei ole silloin ainoa mahdollinen (demokraattinen, totalitäärinen, hyvinvointivaltiollinen), järjestelmä. Erilaisia (demokraattisia, totalitäärisiä, hyvinvointivaltiollisia) järjestelmiä voi olla suuri (tai ääretön?) määrä.

Minusta ainakin äkkipäältä mietittynä demokratia, totalitarismi tai vaikkapa hyvinvoitivaltio vaikuutvat kaikki yhtälailla sekä järjestelmiltä, että eettisiltä kannoilta, niinkuin anarkokapitalismikin. En vieläkään ymmärtänyt mitä toisiensa poissulkevaa noissa on?

[Jaska Pankkaaja]

Anarko- missä tahansa on sellainen ongelma, että ilman valtiota ihmiset palaavat luonnontilaan eikä käpykauppaan siirtyminen kiinnosta juuri ketään kun nykyisin on saatavilla parempaakin tavaraa.

Ilman järjestystä ei ole järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja siksi keskushallinto on välttämätön. Jos sen valtaa halutaan vähentää, täytyy kehittää alueellista hallintoa.

Toisaalta kommarien alkuperäinen idea oli hajoittaa valta mahdollisimman tehokkaasti perustamalla joka paikkaan neuvostoja päättämään asioista, mutta sekin meni vituiksi, koska yhteiskunta olisi pysähtynyt politikoinnin ja paskanjannaamisen takia ilman kaikkivaltiasta keskushallintoa. Tässäkään asiassa ei siis kannata mennä äärimmäisyyksiin.

En tiedä mitä laatua kommareita tarkoitit mutta Lenin ja muu Nl terävä pää pitivät niitä neuvostoja pelkkänä "vaali"höpönä ja propaganda-aseena. Neuvostoajattelun aktiivit vietiin useinkin saunan taa ja kohta tehdasta johti taas sen entinen johtaja.

[Jack]

En ole ihan varma ymmärränkö negatiivisen ja positiivisen vapauskäsityksen oikein, mutta minun näkemykseni on, että yksilöllä pitää olla vapaus tehdä mitä haluaa, jos sitä erikseen ei ole todettu kielletyksi.

Pohjois-Koreakin täyttää tämän määritelmän.

Mitä libertaristiseen yhteiskuntaan ja siinä elämiseen tulee, niin Somaliaahan on taidettu sanoa tämän hetken libertaristisimmaksi maaksi, joten siellä kannattaa käydä katsomassa, millaista eläminen on.

Yksilönvapauden ja tasa-arvon kannattajana tunnen tiettyä myötätuntoa libertarismia kohtaan, mutta en usko, että se oikeasti voi toteutua. Siinä on muutamia heikkouksia. Olen aikoinaan käynyt pitkiä keskusteluja libertaristien kanssa ja saanut vastauksen peruskysymyksiin; esimerkiksi siihen, miten lait säädetään libertaristisessa yhteiskunnassa. Valitettavasti en enää muista.

Luulen, että käytännössä libertaristinen yhteiskunta olisi jonkinlainen sisällissodan riivaama diktatuuri, jossa erilaiset maata omistavat sotaherrat kamppailisivat vallasta. Maanomistajan roolihan olisi nykyistä merkittävämpi, koska libertaristisen ideologian mukaan omistaja on herra maallaan ja saa laatia sinne säännöt. Suurista yksityisistä maa-alueista tulisi näin ollen minivaltioita, joiden alueella asuvat maattomat ihmiset olisivat maanomistajan ja hänen lakiensa alaisia. Koska omaisuudella kuten poliittisella vallallakin on taipumus kasautua harvojen käsiin, maalle kävisi samoin. Olisihan se merkittävä vallan resurssi.

[Miniluv]

Olisiko ylivoimaista käyttää termejä libertaari, libertaarinen, libertarismi libertariaani, libertariaaninen, libertarianismi ?

Kyllä se tuntuisi ylivoimaiselta. Montä ylimääräistä kirjainta sentään!