Pitäiskö/Miten pitää Suomen syrjäseutuja elinvoimaisena?

[Tabula Rasa]

Mutta mitäs me sitten teemme, jos ei ole paitaa?

Mitäpä niillä paidoilla jos jokaisella on kylliksi omaa lääniä elon järjestykseen.

[Ari-Lee]

Syrjäseutujen pitäminen edes jossain määrin asuttuina edellyttäisi mielestäni vain toisenlaista politiikkaa kuin nykyään harrastetaan: vähemmän palveluja ja byrokratiaa, vähemmän veroja.

Minun mielestäni ei voi olettaa että jos ostaa mökin keskeltä metsää niin on oikeutettu kaikkiin palveluihin esim. koulukuljetuksen ym. vaan sitten pitäisi ottaa vastuuta itse elämisestään. Toisaalta tuloveroja voisi leikata reilusti koska silti tulisi maksettavaksi kaikki välilliset verot vaikkei niistä maalikylien hienoista palveluista pääsekään nauttimaan.

Sitten kaikenlaisten turhien määräysten karsiminen päälle.

Tällä politiikalla saataisiin maalle juuri sellaista porukkaa joka siellä pärjää patalaiskojen kepulaisten lippalakkien lisäksi.

Boldaan.
Eipä tarvinnut itse kirjoittaa.

[Marius]

Minne maalaiset sitten sijoitettaisiin?

Kenelle "patalaiskojen" maat annettaisiin?

[Tabula Rasa]

Minne maalaiset sitten sijoitettaisiin?

Kenelle "patalaiskojen" maat annettaisiin?

Miksi pitäisi sijoittaa minnekään? Määrittele patalaiska ja miksi heidän maansa pitäisi antaa?

[Kuningasweecee]

Käytännössä Suomen syrjäseudut eläisivät kohtalaisen hyvin jo nyt, jos verot energiasta, ruuasta, polttoaineista, kiinteistöistä, jne. sekä laskematon määrä erilaisista lupamaksuista olisi jollain järkevällä tasolla. Täällä talot ovat edullisia, tonttien neliöhinnat maltillisia, asunnot halpoja...ongelma vain että jos haluat pitää autoa niin maksaa niin vitusti ja bensat päälle niin sillä kylän asiakaskunnalla on aika vaikea saada mitään järkevää voittoa. Tämä meinaa että palveluyrittäjät kaikkoavat ja kun ne kaikkoavat alkaa liikehdintä laajemminkin. Jos ainoat kannattavat yritysmuodot ovat pubi, bensa-asema, totokioski, hautaustoimisto ja ruokakauppa niin jotain on hieman pielessä.

[Morsum]

Minä olen kotoisin maaseudulta. Siis ihan oikealta maaseudulta lehmineen, vuohineen, kanoineen ja kaikkineen. Maaseudulla kärsitään astmasta, toisin kuin täällä väitettiin. Siellä on juoppoja, huumeongelmia ja ihan samoja ongelmia kuin kaupungissakin, paitsi ehkä ruuhka puuttuu. Katupöly keväisin on minusta ihan selkein ero, mutta se näkyykin sitten talvella maaseutujen surkeampikuntoisissa teissä.

En mistään hinnasta muuttaisi enää maaseudulle asumaan. Siellä on ihan kiva käydä, mutta aika äkkiä sieltä haluaa takaisin.

[Marius]

Minne maalaiset sitten sijoitettaisiin?

Kenelle "patalaiskojen" maat annettaisiin?

Miksi pitäisi sijoittaa minnekään? Määrittele patalaiska ja miksi heidän maansa pitäisi antaa?

Hyviä kysymyksiä. Vastaan ja määrittelen, kunhan kerkiän... t. patalaiska.

[Tabula Rasa]

^^Se mitä sinä tunnet maaseudusta lienee samantekevää. Se että kaiketi jokaisella vapaus valita? Mikäli tahdottaisiin niin moni olisi paljon mielummin omavarainen kuin tukiriippuvainen. Kuitenkin nyt tahdotaan kuristaa paskamaksuilla kaupunkeihin.

[Marius]

Käytännössä Suomen syrjäseudut eläisivät kohtalaisen hyvin jo nyt, jos verot energiasta, ruuasta, polttoaineista, kiinteistöistä, jne. sekä laskematon määrä erilaisista lupamaksuista olisi jollain järkevällä tasolla. Täällä talot ovat edullisia, tonttien neliöhinnat maltillisia, asunnot halpoja...ongelma vain että jos haluat pitää autoa niin maksaa niin vitusti ja bensat päälle niin sillä kylän asiakaskunnalla on aika vaikea saada mitään järkevää voittoa. Tämä meinaa että palveluyrittäjät kaikkoavat ja kun ne kaikkoavat alkaa liikehdintä laajemminkin. Jos ainoat kannattavat yritysmuodot ovat pubi, bensa-asema, totokioski, hautaustoimisto ja ruokakauppa niin jotain on hieman pielessä.

Aina on kukkakauppa, vaikka miten pienessä pitäjässä.

[Malla]

Maaseudulla on puhdas luonto ja terve elämä. Siellä ei kärsitä astmasta, allergioista tai kauhistella irtoneita tekokynsiä.

Ai ei vai? Tutuistani astmasta ja allergioista kroonisesti kärsivät ovat maaseudulla kasvaneita, maatilojen lapsia.
Nuoruudessani ehdottomasti tyylitietoisimmat tytöt olivat maalaisia.

[Marius]

^^Se mitä sinä tunnet maaseudusta lienee samantekevää. Se että kaiketi jokaisella vapaus valita? Mikäli tahdottaisiin niin moni olisi paljon mielummin omavarainen kuin tukiriippuvainen. Kuitenkin nyt tahdotaan kuristaa paskamaksuilla kaupunkeihin.

Tämän allekirjoitan, tottakai.

[JiM]

Jaa'a.. mielestäni lähitulevaisuuden Suomen 'syrjäseudut' saattavat olla jopa taas mitä elinvoimaisimman haluttuja muuttoalueita.. kunhan aina vaan 'monikulttuurisemmat' etelämmän pääkaupunkiseudut 'kehittyvät'.. yhä vaan ihan oikeasti kansaltamme lupaa kysymättömämpään suuntaan..

Voisimmepa kutsua jo hieman ennustavasti (muun Euroopan esimerkeistä mallia katsoen) lähitulevaisuuden pääkaupunkiseutuja ehkäpä lyhennettyinä nimellä vaikka lystikkäästi.. The Hell.. mutta tämähän saattaa tietysti olla vaikkapa ihan vaan makuasia..

[Totti]

En mistään hinnasta muuttaisi enää maaseudulle asumaan. Siellä on ihan kiva käydä, mutta aika äkkiä sieltä haluaa takaisin.

Mainostat olevasi homo. Se varmaan vaikuttaa asenteisiin. Maaseutu on kuppikuntaisempi ja homoilla on takuulla vaikeampi olla siellä kun kaupungeissa.

Itse koin nuorena että kaupunki houkutteli ja maaseutu jossa vartuin oli syvältä. Olen asunut Helsingissä vajaa kolmisenkymmentä vuotta. Vanhemmalla iällä olen muuttanut takaisin maaseudulle koska elämä "ei missään" on paljon antoisampaa kun kaupungissa. Elämä on muuttunut suorittamisesta ja "ystäväpiiristä" pienen perunamaan istuttamiseen keväisin ja puiden pilkkomiseen. Ei sen takia että on pakko vaan sen takia että voi.

On upeaa juoda aamukahvi terassilla maisemia katsellessa, voin jättää auton pihalle lukitsematta ja pitää ovia sepposen selällään koko päivän. Luonnon ja olohuoneeni välinen raja on hävinnyt, kävelen paljain jaloin sisältä ulos suoraan nurmikolle välittämättä mitä minulla on päälläni.

Maaseudulla eläminen on vaan niin paljon vapaampaa ja helpompaa. Suosittelen.

[Finka]

Sehän on oma valinta syrjäseuduilla/maalla meneekö osaksi noita pieniä piirejä, kyllähän sielläkin voi elellä ihan rauhassa siellä omassa mökissä metsän reunalla niinkuin monet tekee...

On ihan luonnollista että "pikkupomoja" tulee vastaan kaikkialla missä on ihmisiä, myös kaupungeissa.

Ei se ole oikein oma valinta, jos asuu tuollaisella alueella ja on riippuvainen paikallisesta yhteisöstä tai haluaisi kehittää ja olla osa sitä.

Tosin puhun asiasta ihan yleistasolla, en mistään kokemuksesta.

Se on totta, että samanlaista kohtelua voi tulla vastaan muuallakin. Pienillä alueilla vain joutuu olemaan osa sitä, jos ei sitten muuta pois. Isommissa kaupungeissa löytyy muitakin piirejä.

Ainakin jos on kouluikäisiä lapsia, niin ei voi vain sulkeutua omaan hyvään seuraansa.

[hitityy]

Jos kunta kaavoittaa alueelle parikymmentä omakotitalotonttia, ja uudet asukkaat jäävät ulkopuolelle? Ja vanhat asukkaat harjoittavat sakkotuomioihin asti johtavaa ilkivaltaa, kaivavat traktorilla yksityistien pelloksi ja virittelevät ansaketjuja (jotta uusien asukkaiden lapset eivät aja pyörällä alle 200 metrin päästä heidän taloaan), riehuvat kirveen kanssa, kaatavat koulun kuusiaidan, riitelevät vuosikausia vanhempainyhdistyksessä ja koulun johtokunnassa, savustavat pois opettajia jotka ovat "ulkopuolelta tulleita" jne? Niin muuttajat voivat hetken tutkia itseään?

No, tervemenoa maaseudulle!

Vähän myöhäisherännäisenä sekoitan äyskärini tähän soppaan.

Toveri Aureliuksen ikävät kokemukset maaseudusta palauttavat mieleeni erinäisiä muistoja kerrostaloasumisesta kaupungista - sitä kesti n. 20 vuotta ja nyt asun onnellisesti maaseudulla lampaiden ja kanojen kanssa. Onhan se hienoa että kaupungissa on vain fiksuja, empaattisia sekä kärsivällisiä ihmisiä - sehän vielä puuttuisi jos kaupungissa olisi kerrostalokyttääjiä, vainoajia, kiusantekijöitä tai muuten ikäviksi ihmisiksi luokiteltavia asujia. Saan oikein väristyksiä ajatuksesta että kaupungissa voisi olla ihmisiä jotka ihan suorittamisen ilosta vandalisoisivat toisten omaisuutta tai aktiivisesti yrittäisivät savustaa väärin ajattelijoita pois taloyhtiöstä. *Väristys*

Taidankin muuttaa takaisin kaupunkiin - eihän siitä mitään tule että naapuri yllättää iloisesti ja tekee lumityöt puolestasi tai leikkaa nurmikkosi ... tai myy rankaa niin edullisesti että puulämmitteisessä talossa lämmityskulut jäävät alle 500€ / vuosi. Pakko päästä  takaisin kaupunkiin.

[Aurelius]

Tässä on toki vielä se, että kaupungeissa on tarjolla paljon pieniä vuokra-asuntoja. Helppo muuttaa sisään, helppo muuttaa pois jos alue ei miellytä. Maaseudulla, taajamien ulkopuolella tarjolla on pääasiassa omakotitaloja ja mökkejä, erittäin vähän vuokra-asuntoja. On pakko tehdä pääomaa sitova investointi ja pois muuttaminen voi olla hankalaa, kun syrjäseudun kiinteistö ei mene kaupaksi - vaikka asunnot ovatkin hinnoiltaan halvempia.

Minusta maalle muuttaminen olisi suuri riski. Entäs jos joutuukin keskelle ei-mitään katselemaan hullujen kylänmiesten riehumista? Eri asia tietty, jos kyse on paluusta kotiseudulle, tuttujen ihmisten keskelle.

Haja-asutusaluella ihmisiä, joiden kanssa joutuu olemaan tekemisissä on vaikeampi valita, koska piirit ovat pienet ja palveluita ja harrastusmahdollisuuksia vähän. Vähän kouluja, päiväkoteja, ym. Kaupungissa on ihan luksusta sekin, että kävelymatkan päässä voi olla 10 päiväkotia ja 4 ala-astetta. Yläasteita ja lukioita on samoin kaupungeissa useita. Maaseudulla vaihtoehtoja on yleensä yksi, tai sitten matkaa tuleekin jo 50 km tai joutuu muuttamaan. Kavereita on samoin ne kylän 5-10 lasta. Lapsi ei pääse tapaamaan kavereita, tai sitten ekaluokkalainen pistetään pyöräilemään yksin kilometrejä jotain tienviertä. Harrastukset ovat pääsääntöisesti niin kaukana, että vanhempien pitää kuljettaa autolla joka paikkaan. Samoin kaupat, kioskit, muut palvelut. Vasta mopoiässä pääsee eroon autorumbasta. Minusta kuulostaa lähinnä lapsen vihaamiselta tai piittaamattomuudelta, jos haluaa tarjoata lapselle elinpiiriksi maaseudun haja-asutusalueen.

Lähtökohtaisesti ongelma johtuu tietysti siitä, että maaseutu on tyhjentynyt. Kyllähän siellä ennen oli jopa kymmenkertaisesti ihmisiä. Bussit kulkivat, oli kyläkauppaa, kyläkoulua, harrastusseuroja ym. Kuka muuttaisi lasten kanssa taantuvaan teollisuuskaupunkiin? Miksi sitten maaseudulle?

[-PPT-]

Tässä ketjussa taas kerran henkilökohtaisia makuasioita ja mieltymyksiä aletaan pitämään jonain faktoina. Jotkut tykkäävät asua enemmän kaupungissa kuin maaseudulla ja jotkut taas päinvastoin.

Itse olen luonteeltani selainen hieman erakomainen ja syrjäänvetäytyvä, että pidän enemmän kaupungista. Paradoksihan tuo on että jos on antisosiaalinen niin kaupunki on parempi asuinpaikka kuin pieni kylä mutta kaupungissa voi säilyttää anonymiteettinsä kun taas pienessä kylässä nopeasti leimautuisi omituiseksi hiippariksi.

[Ulkopuolinen]

Asia on niin tärkeä ja keskustelu niin hakoteillä että rikon kirjoitustaukoni tämän yhden kirjoituksen verran. Nämä ovat sitten näkemyksiä ja kohdeltakoon niitä sellaisina.

Koska ketjussa on erimielisyyttä siitä, että mitä termillä "syrjäseutu" tarkoitetaan niin määrittelen sen tässä: Syrjäseutuja ovat tekstissäni haja-asutusalueet, pienet taajamat, kylät, kirkonkylät ja sellaiset pikkukaupungit, joissa Henna Virkkusen on vaikea löytää tarpeeksi trendikästä naistenhuonetta. Jos joku muu haluaa määritellä syrjäseudun toisin, niin tehköön sen itse.


1) Syrjäseutu pysyy elinvoimaisena ja sen elinvoimaisuus jopa lisääntyy ilman erillisiä tukitoimia jos Suomi suostuu antamaan syrjäseuduille mahdollisuuden.

2) Keskeisin mahdollisuuden antamisen keino olisi syrjäseutuja kuristavan turhan säätelyn vähentäminen.
- Paskalaki tappoi aika paljon syrjäseutuja. Ei sellaisia, kiitos.
- On täysin mielipuolista jos syrjäseutujen rintamiestalojen peruskorjaukset pitäisi tehdä maalaisjärjen sijaan muovipullotalojen rakennusmääräysten mukaan. Samoin uusien omakotitalojen rakennusmääräykset nostavat rakennuskustannukset ohi syrjäseutujen suhteen järkevän tason.
- Jos joku haluaa muuttaa talviasuttavaan kesämökkiinsä niin siitä vain. Sillä se syrjäseutu elpyy ainakin vähän.
- Kun kasvukeskuksia tuetaan aivan järjettömillä summilla viemällä niihin julkisen alan työpaikkoja, oppilaitoksia, subventoimalla julkista liikennettä.... niin ehkä niitä kyläkoulujakin voisi subventoida sopivasti. Jos kyläkoulu tuottaa huonoa oppimista tai onnettomia ihmisiä, niin sitten nurin ja samantien.
- Liika ja vääränlainen säätely + luparahastus pois metsästyksen, kalastuksen yms. parista.
- Syrjäseuduilla tapahtuvaa puulla lämmittämistä ei pidä vaikeuttaa.
- Turpeen hyödyntäminen luontoarvoiltaan keskinkertaisilla ja matalilla paikoilla helpommaksi.
- Ainakin syrjäseuduilla asuvilla pitäisi olla mahdollisuus suorittaa ajokortti 16-vuotiaana niin että opiskelu ja työelämän harjoittelu onnistuu ilman turhia esteitä.
- Jos jollakulla on syrjäseudulla tontti tai pläntti johon mahtuu talo niin ilman todella, todella pätevää juuri kyseiseen tonttiin liittyvää estettä ei rakentamista saisi estää tai vaikeuttaa.
- jne. jne. jne.

3) Toiseksi keskeisin mahdollisuuden antamisen muoto olisi ajastaan jälkeenjääneen keskittämiseen ja keskusjohtoisuuteen nojautuvan ajattelun heittäminen romukoppaan.
- Netti, sähköposti, mobiili kommunikointi, GPS, yhteiskunnan kehittyminen kansalaisyhteiskunnan suuntaan, some ja kiljoona muuta asiaa tukeva 1800-1900 luvun keskitettyjen ratkaisujen sijaan modernimpia hajautettuja ratkaisuja oli sitten kyse energiantuotannosta ja jakelusta, hallinnosta, palveluiden järjestämisestä... Jos lakataan rakentamasta viime vuosisadan "tehokkuus"ajattelun mukaista maailmaa pakolla ja annetaan maailman rakentua tehokkaasti siten kuin se rakentuu, niin syrjäseudut elävöityvät aika paljon jo siitä että niitä ei suunnitelmallisesti suljeta ulos.

4) Kolmanneksi keskeisin mahdollisuuden antaminen olisi koulutusjärjestelmän siirtäminen tälle vuosituhannelle.
- Ketjussa puhutaan paskaa. Eivät ihmiset muuta syrjäseuduilta taajamiin niinkään työn kuin kouluttautumisen perässä. Itse asiassa jo kouluttautuneideen ja työelämään päässeiden kohdalla on jo aika voimakasta paluumuuttoa. Näin ollen keskeinen kysymys ei ole se, että kuinka voitaisiin (keinotekoisesti) luoda tai kuljettaa syrjäseudulle töitä vaan se, että kuinka voitaisiin poistaa osin keinotekoiset, vanhentuneeseen ajatteluun ja politiikkaan sekä turhaan byrokraattisuuteen pohjaavat etä- ja monimuotokouluttautumisen esteet.
- Iso osa peruskoulun, lukion, ammattikoulujen, ammattikorkeiden, työvoimakoulutusten, muunto- ja täydennyskoulutusten teoriaopetuksesta voitaisiin antaa etä- ja monimuoto-opetuksena sujuvammin, kustannustehokkaammin ja paljon laajemmalle kohderyhmälle kuin tässä kiertokoulukulttuurin aikaisessa penkinkulutuskoulutusjärjestelmässä. Raju rakennemuutos koko koulutuslaitokseen ja rakennemuutokseen mukaan myös mahdollisuus tenttiä esseenä etänä osa kokeista niin maaseutu nousee koulutustason nousun myötä. Ja kun yhdistetään lähes rajattomat opiskelumahdollisuudet varsin moninpuolisia muita resursseja ja mahdollisuuksia sisältävään ympäristöön, niin työpaikat alkavat pian keksiä itse itsejään.


Ei maaseutu tarvitse mitään tekohengittämistä tai keinotekoista elinvoimaisena pitämistä.

Maaseutu tarvitsee sen, että sen rintakehällä istuminen lopetetaan, sen henkisen infran kehittymiselle annetaan kasvukeskusten kanssa samat edellytykset ja että maaseudun olosuhteisiin sopimaton säätely-kiusaaminen lopetetaan. Toi riitää.

Tämän kirjoitettuani palaan kirjoitustaolle. Yksäreihin vastaan. Palstalle en kirjoita - en myöskään puolustaakseni yllä olevia näkemyksiä jos niitä kritisoidaan.

Mukavaa hommailua vaan kaikille kuitenkin.

[Pyöräilijä]

Ja siksi toivon että valtion politiikkaa todellakin muutettaisiin tukemaan maalla/syrjäseuduilla asumista.

Päinvastoin - Suomessa tuetaan syrjäseutujen asumista jättiläismäisellä rahalla.

Aalto-yliopiston (TKK - tuotantotalous) professori Esko  Niemi laski joku aika sitten Tilastokeskuksen vuosikirjasta, että kuntien tulontasaukset ja maaseudun yritytuet maksavat palkansaajille vuodessa 7.000 miljoonaa euroa.

Tästä summasta puuttuvat vielä kaikki maaseudun epäsuorat tuet kuten maatalouden lomitukset ja vakuutukset, eläkemaksujen tuet, korko- ja investointuet, harvaan asuttujen alueiden mittavat infrakustannukset sekä hallinto- ja tutkimus- ja palvelukustannukset. Maa- ja metsätalousministeriö on lähes kokonaan syrjäseutujen palveluksessa, samoin suuri osa liikenneministeriötä.

Syrjäseutujen tukiaiset nousevat kevyesti 10.000 - 13.000 miljoonaan euroon vuodessa.

On yksinkertaisesti väärin ja epätasa-arvoista, että taajamien palkansaajat joutuvat maksamaan syrjäseutujen asukkaiden koko elämän ja palvelut. Maasedulta on helppo löytää kuntia, joiden palveluista helsinkiläiset, turkulaiset ja tamperelaiset maksavat puolet.  Esimerkiksi pääkaupunkiseutu maksaa joka vuosi yli 500 miljoonaa euroa kuntien tulontasausta.

Syrjäseudulla asuminen voi olla kivaa ja lupsakkaa, mutta jokainen rahoittakoot sen omilla rahoillaan.

Kaikki me tiedämme, miksi syrjäseutujen tukiaiset on keksitty. Maalaisliitto on sotien jälkeen syytänyt jokaisen liikenevän markan ja euron maaseudulle, missä raha ei tuota mitään muuta kuin tappiota. Tämä raha on käytännössä vain suoraa tukea Maalaisliiton kannattajille.

Jo 1970-luvulla oli näkyvissä tämän aluepolitiikan politiikan umpikuja, mutta nykyisin umpikuja on vielä selvempi - jos joku ei ryhdy lahjoittamaan Suomelle taikaseinästä konttikaupalla rahaa. Sitä ennen on niin, että taajamien palkansaajat joutuvat ahkeroimaan kaksinkertaisesti rahoittaakseen ensin oman perheensä ja sitten vielä maaseudun perheen elämän. Se on väärin.

Toiseksi on muistettava, että jokseenkin kaikki uusi ajattelu ja yritystoiminta syntyvät taajamissa ja kaupungeissa. Maaseudut eivät ole koskaan olleet kuin maataloustuotantoa - ja sittemmin kesämökkeilyä varten - eivätkä tule koskaan muuta olemaan. Mutta - kuten  sanoin - minulla ei ole mitään syrjäseutuja ja maaseudulla asumista vastaan - jos minä en joudu tätä asumista muiden puolesta maksamaan.







 

[hiemannuivis]

Taidankin muuttaa takaisin kaupunkiin - eihän siitä mitään tule että naapuri yllättää iloisesti ja tekee lumityöt puolestasi tai leikkaa nurmikkosi ... tai myy rankaa niin edullisesti että puulämmitteisessä talossa lämmityskulut jäävät alle 500€ / vuosi. Pakko päästä  takaisin kaupunkiin.

Asun Ähtärin "kaupungissa" .. kaupunki heh.hee.. mutta just noin pääsi käymään yhtenä lumisena talvipäivänä. Muijan kanssa olimme Madeiran aurigossa ja sillä aikaa naapurin rouva (puolen kilometrin takana) oli lumikolansa roudannut meitin pihaan ja noin 1500 neliötä lunta kolannut ihan itekseen.. on täällä kurjaa.

Suoli24 kun lukee paikkakuntien kohdalta Ähtäri, en kyllä tunnista siitä kotikuntaani. On täällä muitakin vittumaisia tyyppejä ihteni lisäksi, mutta kai sekin on geneettinen erityispiirre.

[hiemannuivis]

pyöräilijän mielipiteet kuulostavat niin helvetin usein kuullulta, en itsekään saa elantoa maataloudesta, kynäniska Suomen vanhimman teollisuuskonsernin palveluksessa n.30 vuotta. Maalla muka kaikki maataloutta.. tekis mieli haistattaa, mutta kato edes tilastosta: http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/989.html

tämän kyläpahaisen asukeista 9 prossaa toimii alkutuotannossa. Vituttaa oikeasti tuo iänikuinen vastakkainasettelu. Päätän keskustelun osaltani tähän.

[hiemannuivis]

Syrjäseutujen tukiaiset nousevat kevyesti 10.000 - 13.000 miljoonaan euroon vuodessa.

verokertymästä jää sitten kaupunkeihin jaettavaa rapiat 40.000 miljoonaa..

[kelloseppä]

...

...

Ihailen sitkeyttänne tässäkin keskustelussa vääntää ties kuinka monennen kerran taas uudelleen rautalankaa.

Itse en tästäkään aiheestä jaksa vääntää, kun päivällä tuli siirrettyä aika läjä niin ruokakasvien kuin puuvartisten kasvien taimia ruukkukasvatukseen 1-2 vuodeksi ennen istuttamistaan isänmaan multiin. Tyrneillekin löytyi ehkä sopiva paikka eräästä sopivan oloisesta rantalepikosta. Samalla tuli täytettyä metsätiehen ilmaantunut monttu "muutamalla" kasvimaalta kerätyllä mukulakivellä jahka ne kuormaan sai heitettyä. Sorat heitin kottikärryllä päälle, kun talvella jäi lähelle kasaan hivenen ylimääräistä. Kahvit join termarista rannalla ja illemmalla kylvettiin vaimon kanssa saunamökillä.

Jokainen neliömetri plantaasia on ostettu tulotasolla, joka ei riittäisi meillä pääkaupunkiseudulla edes köyhyysrajan ylittämiseen ja loppu on itse raivattu tai rakennettu. Tapiolassa tuli asuttua muutaman vuoden; Espoon keskus tai Kontula eivät nekään vieraita asuinpaikkoja ole.

Kukin tyylillään ja kuten itse haluaa.

Lopetan tämän aiheen käsittelyn tähän.

[Pyöräilijä]

Syrjäseutujen tukiaiset nousevat kevyesti 10.000 - 13.000 miljoonaan euroon vuodessa.

verokertymästä jää sitten kaupunkeihin jaettavaa rapiat 40.000 miljoonaa..

Ei, vaan tämä 10.000 - 13.000 on tulonsiirtoa kaupungeista maaseudulle.

Loput 40.000 euroa jaetaan kaikkien suomalaisten kesken. Siihen kuuluvat muun muassa poliisi- ja puolustusvoimat, koulutus- ja terevspalvelut sekä lapsilisän kaltaiset tuet. 

Toistan vielä, että minulla ei ole mitään syrjäseutuja ja siellä asuvia vastaan - puhun vain rahasta. Jos joku haluaa asua kaupungissa, se on hänen valintansa. Jos joku haluaa asua syrjäseudulla, se on hänen henkilökohtainen valintansa. Kukin suomalainen maksakoot omat valintansa itse omista rahoistaan.

Minä asun Helsingissä ja maksan viimeistä senttiä myöten siitä päätöksestä seuraavat kulut.

Minusta on kohtuullisen törkeää ajatella, että pääkaupunkiseudun yksinhuoltajat, lapsiperheet, vammaiset, syrjäytyneet, työttömät ja työkansa eivät saisi käyttää omia rahojaan omiin palveluihinsa. Tässäkin ketjussa aika moni  pitää itsestään selvänä, että pääkaupunkilaisten tulee lähettää rahansa syrjäseudun lupsakalle väestölle.
     

[mannym]

Pyöräilijä varmaan viittaa tulonsiirroilla valtionosuuksiin, joita helsinki menettää muun maan hyväksi 300 miljoonaa. Samalla Helsinkiin kuitenkin keskitetään valtionvirastot, ministeriöt jne, muu maa kouluttaa helsingin työvoiman. Sillä pendelöiviä että.maaseudulta kaupunkiin muuttaneet, usein on koulutettu siellä maaseudulla. Armas Helsinkisi muuten velkaantuu vuosi vuodelta, johtuen ihan päättäjien päättömyyksistä.

Pääkaupunkiseudun yksinhuoltajat jne, käyttävät siis enemmän rahaa palveluihinsa kuin heidän maksamansa verot antaisivat myöten. Budjettisi mukaan 20% rahasta on tulonsiirtoa kaupungeilta maaseudulle. Samalla se loppu 80% jaettaisiin kaikkien kesken. Valtion budjetin miettiminen koko maan kattavasti on vähän näköalatonta. Sillä pitäisi tarkistella myöa kuntien budjetteja. Kokonaisuutta. Julkisen sektorin menot pyöreästi à 100 mjd/58%bkt. On jo itsessään budjetin ylittävä jolloin 10 - 13 mjd tulonsiirrot on harrison-stetson metodia.

Kaupungit elävät koska maaseutu, maaseutu elää koska kaupunki. Symbioosi on ehkä epäterve. Mutta sen epäterveyden luo pääasiassa kaupungeissa paperia pyörittävät virkajoutilaat, joille maaseudun kampitus on elämänasia.

Jos ostan vaikkapa 100ha metsää. Lähinpään naapuriin olisi 4km matkaa. Kaataisin puita ja rakentaisin talon itselleni. Johon vetäytyisin elämään maani antimilla. Kuulostaa kivalta. Mut rakennussäädökset määrää että kattotuolien pitää olla lujuusluokitellut. Talosta pitää olla arkkitehdin tai vastaavan piirustukset, perustukset hyväksytyt, talon mallin, ulkovuorauksen ja värin tulee olla hyväksyttyjä kaavoituksessa. Ympärivuotien asuminen vaatii sähkö liittymän jne. Se ei helsinkiläistä kauheasti heilauta kun Ministeriö x keksii idiotismeja maaseudun kiusaksi.

[Tabula Rasa]

Syrjäseutujen tukiaiset nousevat kevyesti 10.000 - 13.000 miljoonaan euroon vuodessa.

verokertymästä jää sitten kaupunkeihin jaettavaa rapiat 40.000 miljoonaa..

Ei, vaan tämä 10.000 - 13.000 on tulonsiirtoa kaupungeista maaseudulle.

Loput 40.000 euroa jaetaan kaikkien suomalaisten kesken. Siihen kuuluvat muun muassa poliisi- ja puolustusvoimat, koulutus- ja terevspalvelut sekä lapsilisän kaltaiset tuet. 

Toistan vielä, että minulla ei ole mitään syrjäseutuja ja siellä asuvia vastaan - puhun vain rahasta. Jos joku haluaa asua kaupungissa, se on hänen valintansa. Jos joku haluaa asua syrjäseudulla, se on hänen henkilökohtainen valintansa. Kukin suomalainen maksakoot omat valintansa itse omista rahoistaan.

Minä asun Helsingissä ja maksan viimeistä senttiä myöten siitä päätöksestä seuraavat kulut.

Minusta on kohtuullisen törkeää ajatella, että pääkaupunkiseudun yksinhuoltajat, lapsiperheet, vammaiset, syrjäytyneet, työttömät ja työkansa eivät saisi käyttää omia rahojaan omiin palveluihinsa. Tässäkin ketjussa aika moni  pitää itsestään selvänä, että pääkaupunkilaisten tulee lähettää rahansa syrjäseudun lupsakalle väestölle.
   

Njooh. Mitenkäs moni esim s tai k-kaupan pisteistä on muualla kuin pk-seudulla? Tai montako hehtaaria paperimetsää kaadetaan siellä? Kerro myös helsingin kaivoksista ja muusta tuotannosta. Se että joku pääkonttori on helsingissä ei tee kerro helsinkiläisten työpanoksesta mitään. Erittele vaikka ne ''väärät'' tuet joita jaetaan mielestäsi väärin perustein. nyt sinun mukaasi niitä pitäisi löytyä ainakin 10 miljardin edestä. Pelasta suomi ja kerro mistä säästetään.

[nollatoleranssi]

Minä asun Helsingissä ja maksan viimeistä senttiä myöten siitä päätöksestä seuraavat kulut.

Minusta on kohtuullisen törkeää ajatella, että pääkaupunkiseudun yksinhuoltajat, lapsiperheet, vammaiset, syrjäytyneet, työttömät ja työkansa eivät saisi käyttää omia rahojaan omiin palveluihinsa. Tässäkin ketjussa aika moni  pitää itsestään selvänä, että pääkaupunkilaisten tulee lähettää rahansa syrjäseudun lupsakalle väestölle.

Kirjoittajalla on selvästi kovin kieroutunut käsitys Suomesta ja mm. pääkaupunkiseudusta.

Juuri sieltä syrjäseudultakin sitä osaamista tulee mittavassa määrin pääkaupunkiseudulle. Siinä missä heidät toki ensin koulutetaan yhteiskunnan varoin ihan siellä syrjäseudullakin, mutta lopulta heidän hyöty näkyy ennen kaikkea pääkaupunkiseudun liike-elämässä ja tuloissa.

Samalla tavalla tämä tulos näkyy niin Suomen ykköspoliitikoissa kuin urheilijoissakin. Toisaalta näitä henkilöitä sitten hurrataan "koko Suomen voimalla", vaikka pääosin heidänkin rahoituksensa on voinut alunperin olla tuon tulonsiirron ansiota. Nykyisin he sitten vaikuttavat muissa maissa tai pääkaupunkiseudulla.

Sen takia on varsin järjetöntä ajatella, että kun Suomen osaaminen keskittyy yhdelle alueelle muualta Suomesta, niin sen alueen pitäisi rahoittaa pelkästään oman alueen väkeä.

[Lovecraft]

Jos ostan vaikkapa 100ha metsää. Lähinpään naapuriin olisi 4km matkaa. Kaataisin puita ja rakentaisin talon itselleni. Johon vetäytyisin elämään maani antimilla. Kuulostaa kivalta. Mut rakennussäädökset määrää että kattotuolien pitää olla lujuusluokitellut. Talosta pitää olla arkkitehdin tai vastaavan piirustukset, perustukset hyväksytyt, talon mallin, ulkovuorauksen ja värin tulee olla hyväksyttyjä kaavoituksessa. Ympärivuotien asuminen vaatii sähkö liittymän jne. Se ei helsinkiläistä kauheasti heilauta kun Ministeriö x keksii idiotismeja maaseudun kiusaksi.

Tässä taas yksi hyvä syy, miksi taidan jättää tähän maahan rakentamatta, ainakaan mitään ympäri "virallisesti" ympäri vuoden asuttavaa tönöä.

[Markkanen]

Minusta se, että kaikki asuisi kaupungeissa ja taajamissa on tulevaisuuden dystopian alku. Jos ihmiset pakotetaan palvelujen puutteen vuoksi muuttamaan lähiöihin niin ihmiseltä viedään käytännössä vapaus. Sote uudistuksen pääasia taitaakin olla juurikin se, että kansa muuttaisi maalta vaikka Helsinkiin. Maailman verotetuimmassa maassa kun ei ole rahaa kuntien peruspalveluihin. Kukaan ei tunnu ihmettelevän menoa.

[nollatoleranssi]

Jos ostan vaikkapa 100ha metsää. Lähinpään naapuriin olisi 4km matkaa. Kaataisin puita ja rakentaisin talon itselleni. Johon vetäytyisin elämään maani antimilla. Kuulostaa kivalta. Mut rakennussäädökset määrää että kattotuolien pitää olla lujuusluokitellut. Talosta pitää olla arkkitehdin tai vastaavan piirustukset, perustukset hyväksytyt, talon mallin, ulkovuorauksen ja värin tulee olla hyväksyttyjä kaavoituksessa. Ympärivuotien asuminen vaatii sähkö liittymän jne. Se ei helsinkiläistä kauheasti heilauta kun Ministeriö x keksii idiotismeja maaseudun kiusaksi.

Tässä taas yksi hyvä syy, miksi taidan jättää tähän maahan rakentamatta, ainakaan mitään ympäri "virallisesti" ympäri vuoden asuttavaa tönöä.

Eipä kannata liikaa sääntöjä morkata. Suomessa ajattelu lähtee turvallisuuden näkökulmasta varsinkin rakentamisessa.

Onhan sitä maailmalla niitä maita, joissa ei paljon välitetä, että minkälaisia pytinkejä pystytetään minnekin. Jälki on sitten sen mukaista, kun perustukset sortuvat alta ja luonto pilataan jätteillä.

Turvallisuudessa pitää ajatella myös muitakin ihmisiä, ei pelkästään talon rakentajaa. Lisäksi sama talo saatetaan myydä myöhemmin eteenpäin.