Pitäiskö/Miten pitää Suomen syrjäseutuja elinvoimaisena?

[kriittinen_ajattelija]

Asutus keskittyy taajamiin, kylät hiljenevät. Tämä kehitys on jatkunut vuosikymmeniä eikä muutosta näy, pikemminkin päinvastoin. Entistä suurempi osa maatamme kokee muuttotappiota ja asutus keskittyy vain muutamiin kasvukeskuksiin. Viimeisimmän juuri julkistetun tutkimuksen mukaan parhaiten kasvavia keskuksia on vain viisi, jo ennestään tunnettujen Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun lisäksi tähän joukkoon on nyt nostettu Jyväskyläkin. Kakkoskastiin pääsevät Kuopio ja Vaasa, Ahvenanmaa ja joitakin yksittäisiä kuntia. Vaasa kyllä ihmetyttää tässä jokossa, ennemminkin sen tilalla näkisen Seinäjoen. Kaikkein synkintä on Lapissa ja Itä-Suomessa, jossa ei edes Rovaniemen, Joensuun eikä Kajaaninkaan imu riitä.

Niinpä Kuusamosta kerrotaan viimeisenkin myymäläauton lopetuksen jälkeen kauppamatkojen olevan yli 40 kilometriä. Kauppias olisi hankkinut ikälopun auton tilalle uuden veroisen, mutta 50.000€ avustus tyssäsi byrokratiaan, haja-asutusalueen kaupalle tarkoitettua kehittämisavustusta ei voida antaa yritykselle, jonka toimipaikka on Kuusamon keskustassa, vaikka auto olisikin liikkennöinyt kylillä. Ei sekään olisi auttanut, että olisi perustettu tytäryritys syrjäkylälle. Järjen käyttökin olisi sallittua. Näin Kuusamon syrjäkyliltä meni ainoa palvelu. Myymäläautoja onkin koko maassa enää vain 32 kappaletta.

Aiemmin kylillä oli kauppa ja koulu. Molemmat on nykyään yleensä lopetettu. Nuoret kaikkoavat työn perässä, vanhat joutuvat muuttamaan keskustaajamiin palveluiden perässä. Kylien elävöittämiseksi ei ole keksitty keinoja.

http://anssijoutsenlahti.blogspot.fi/2010/01/kylat-autioituvat.html

1951-99 koko maan väkiluku on kasvanut 27 %. Helsingin väkiluku 46 %. 313:ssa Suomen kunnassa väkiluku on vähentynyt ja vain 139 kunnassa kasvanut. 44 kunnassa väestön määrä on pudonnut alle puoleen sodan jälkeisestä tasostaan. Nopeimmin kasvaneiden kuntien joukossa on Helsingin, Oulun, Turun ja Tampereen ja Kouvolan seudun kuntia. Maaseutukunnat ovat poikkeuksetta menettäneet väestöään, eniten itärajan ja saariston kunnat. Vuodesta 1960 taajamaväestö on Suomessa miltei kaksinkertaistunut (4,5 miljoonaa asukasta) ja haja-asutusväestö puolittunut ( 900 000 asukasta). Suurin taajama on Helsingin keskustaajama, joka kattaa pääosin Espoon ja Vantaa ja jarkuu pääradan vartta pohjoiseen. Sen asukasluku oli vuonna 1960 vain 470 000 ja nykyisellään lähes miljoona.

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2012/06/suomi-jakautuu-kasvukeskuksiin-ja.html

PERUSSUOMALAISET julkaisi torstaina Taloustutkimus Oy:n tekemän kyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä maahanmuuttopolitiikasta.
KAIKISTA vastaajista 51 prosenttia pitää nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman tai aivan liian löysänä.
Sopivana sitä pitää 32 prosenttia vastaajista.
Yhteensä 16 prosenttia pitää sitä hieman tai aivan liian tiukkana.
Miehet ovat kriittisempiä kuin naiset ja työikäiset kriittisempiä kuin eläkeläiset ja opiskelijat.
Ammatti ja asema heijastuvat asenteissa voimakkaammin.
KAIKKEIN kriittisimpiä maahanmuuttoa kohtaan ovat maanviljelijät.
Heistä 89 prosenttia pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman tai aivan liian löyhänä.

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/jussi_hallaaho_lakkauttaisi_schengenin_sopimuksen_6865632.html

-Nähdäkseni isoissa kaupungeissa kasvaa uusavuttomien sukupolvi joka kannattaa vihervasemmistoa, kuten vaalitulokset kertoo. Kun taas syrjäseuduilla ihmiset on enemmän realistisia mistä syystä peräti 89% maanviljelijöistä on maahanmuuttovastaisia ja kuten myös vaalitulokset kertoo, kuinka moni äänestää vihervasemmistoa maaseudulla/syrjäseuduilla. Nähdäkseni maahanmuuttovastaista liikettä ei siten hyödytä juurikaan se jos kaikki syrjäseudut näivettyy ja he muuttaa Helsinkiin. Samalla menetämme perinteistä kotiseutu kulttuuria jos kaikki vaan muuttaa kaupunkien lähiöihin.

-Ongelma on lähinnä se mistä töitä ihmisille syrjäseuduilla, ehdotuksia.

(http://1.bp.blogspot.com/-AaKi_YBoL_U/Us6WcmT3JzI/AAAAAAAAKYA/1kAVjDiUkN4/s1600/IMG_8226.jpg)
(http://1.bp.blogspot.com/-CDU5rcAtACU/Us6fMGWFP6I/AAAAAAAAKZQ/qSADSavZSA4/s1600/P8110026.JPG)

[Sour-One]

Miksi julkisen sektorin kokoa pitäisi pitää yllä osaltaan sillä, että muutama tyyppi voi asua syrjäkylillä keskellä ei mitään muiden varoilla?

[Marius]

Mikä on syrjäseutu?

Onko esim. Espoon Matinkylä syrjäseutua? Mielestäni on.
Onko Helsingin Punavuori syrjäseutua? Mielestäni on.
Onko Vantaan Korso syrjäseutua? Mielestäni kyllä.

Jokainen kulmakunta jossa on tarpeeksi monikulttuuria on syrjäseutua, jos ei aivan juuri tänä päivänä,
niin tulevaisuudessa takuulla.

Mikä tahansa seutu Suomessa pysyy elinvoimaisena kunhan monikulttuuri ei sitä löydä.
Kell` onni on se onnen kätkeköön.

[Sour-One]

Mikä on syrjäseutu?

Onko esim. Espoon Matinkylä syrjäseutua? Mielestäni on.
Onko Helsingin Punavuori syrjäseutua? Mielestäni on.
Onko Vantaan Korso syrjäseutua? Mielestäni kyllä.

Jokainen kulmakunta jossa on tarpeeksi monikulttuuria on syrjäseutua, jos ei aivan juuri tänä päivänä,
niin tulevaisuudessa takuulla.

Mikä tahansa seutu Suomessa pysyy elinvoimaisena kunhan monikulttuuri ei sitä löydä.
Kell` onni on se onnen kätkeköön.

Voit toki olla mitä mieltä haluat. Ehkä joskus palaat todellisuuteen?

[Marius]

Niin olenkin.
Btw, kumpi on syrjäseutua: todellisuus vai rinnakkaistodellisuus?

[Sour-One]

Niin olenkin.
Btw, kumpi on syrjäseutua: todellisuus vai rinnakkaistodellisuus?

Tai ehkä et palaa.

[Marius]

Yritän kaikkeni. 

Ehkä on niin, että Suomen "syrjäseutujen" elinvoimaisuus on kiinni syrjäseuduilla elävistä ihmisistä,
ei niinkään teeskentelystä.

[Finka]

Maaseudun ongelmat, joille voisi tehdä jotain:

-Keskustan pikkupolitiikot.
-Verotus- ja lupapolitiikka, joka ehkäisee maaseudulla yrittämistä. Kaupungissa voi harrastaa siistiä yrittämistä kuten palvelualat ja asiantuntijana toiminen, maaseudun yrittäjyydessä käännetään maata, kaadetaan metsää ja kaikkea muuta kauheaa.
-Rapautuva tiestö

[Jaska Pankkaaja]

Syrjäseutujen pitäminen edes jossain määrin asuttuina edellyttäisi mielestäni vain toisenlaista politiikkaa kuin nykyään harrastetaan: vähemmän palveluja ja byrokratiaa, vähemmän veroja.

Minun mielestäni ei voi olettaa että jos ostaa mökin keskeltä metsää niin on oikeutettu kaikkiin palveluihin esim. koulukuljetuksen ym. vaan sitten pitäisi ottaa vastuuta itse elämisestään. Toisaalta tuloveroja voisi leikata reilusti koska silti tulisi maksettavaksi kaikki välilliset verot vaikkei niistä maalikylien hienoista palveluista pääsekään nauttimaan.

Sitten kaikenlaisten turhien määräysten karsiminen päälle.

Tällä politiikalla saataisiin maalle juuri sellaista porukkaa joka siellä pärjää patalaiskojen kepulaisten lippalakkien lisäksi.

[Lahti-Saloranta]

Syrjäseutujen pitäminen edes jossain määrin asuttuina edellyttäisi mielestäni vain toisenlaista politiikkaa kuin nykyään harrastetaan: vähemmän palveluja ja byrokratiaa, vähemmän veroja.
Minun mielestäni ei voi olettaa että jos ostaa mökin keskeltä metsää niin on oikeutettu kaikkiin palveluihin esim. koulukuljetuksen ym. vaan sitten pitäisi ottaa vastuuta itse elämisestään. Toisaalta tuloveroja voisi leikata reilusti koska silti tulisi maksettavaksi kaikki välilliset verot vaikkei niistä maalikylien hienoista palveluista pääsekään nauttimaan.
Sitten kaikenlaisten turhien määräysten karsiminen päälle.
Tällä politiikalla saataisiin maalle juuri sellaista porukkaa joka siellä pärjää patalaiskojen kepulaisten lippalakkien lisäksi.

Aivan totta. Syrjäseutu ei ole uusavuttomien viherpiipertäjien asuinpaikka. Jos muuttaa syrjäseudulle niin tosiaan tulee myös vastata valinnastaan eikä mennä ensimmäisenä poraamaan palvelujen puutteesta. Syrjäseudulla asuminen on ihan ok kunhan osaa pitää huolen itsestään.

[Totti]

Suomen syrjäseutu pitää pitää elinvoimaisena. Ei ole mitään mieltä pakottaa ihmiset muuttamaan kaupunkeihin ajamalla alas syrjäseutujen yhteisöt.

Eräs keskeisin, ja paikoin jopa ainoa tarvittava tekijä syrjäseutujen elonolojen turvaamiseksi on varmistaa, että liikkuminen palvelujen ja työpaikkojen luo toimii. Käytännössä tämä tarkoittaa asianmukaisten bussilinjojen ylläpitämistä verovaroin.

Säästöjen nimissä ollaan kuitenkin monella paikkakunnalla siirrytty muutamaan bussivuoroon suuntaansa viikossa.  On selvä, ettei näin harvalla yhteydellä pysty edes käymään töissä syrjäseudulta. Ainoaksi vaihtoehdoksi työntekijäperheelle jää silloin muuttaa lähemmäksi keskustaa tai hankkia jopa kahdet autot kovin kustannuksin.

Poliittisesti pitäisi myös suosia työpaikkojen luomista syrjäseuduille. Työpaikkojen keskittäminen kaupunkeihin on järjetöntä koska se näivettää syrjäseudut tukikunniksi ja ruuhkauttaa kaupungit nostaen hintoja.

[-PPT-]

Syrjäseudut ovat oma lukunsa ja kannettu vesi ei kaivossa pysy. Jos syrjäseudut ovat kuihtuaakseen niin mitkään julkisen vallan toimet eivät tuota kehitystä käännä.

Kokonaan toinen asia on kuitenkin miten syrjäseutu määritellään. Esim Kouvola on keskisuuri kaupunki eli ei täytä syrjäseudun määritelmää. Kuitenkin Kouvolan kokoisessa kaupungissa ei ole synnytyssairaalaa. Kouvolassa on joukkoliikenne ajettu täysin alas. Kouvolassa on lakkautettu lähes kaikki muut lukiot kuin kanta-Kouvolassa ja Kuusankoskella sijaitsevat.

[Totti]

Syrjäseudut ovat oma lukunsa ja kannettu vesi ei kaivossa pysy. Jos syrjäseudut ovat kuihtuaakseen niin mitkään julkisen vallan toimet eivät tuota kehitystä käännä.

Pötyä! Syrjäseudut toimivat ihan hyvin jos niiden annetaan toimia. Syrjäseutu ei tarkoita yksittäistä mökkiä jossain saaressa vaan noin satojen tai tuhansien henkilöiden ja sitä suuremmat yhteisöt.

Tällaiset seudut eivät tarvitse muuta kun toimivan kommunikaation (puhelin, netti) sekä edes jonkin tasoinen yhteysliikenne lähikeskustaan, jolla pääsee palvelujen ja työpaikkojen ääreen.

Näiden ylläpitäminen jopa verovaroin ei maksa juuri mitään valtiollisella tasolla. Satakunta miljoonalla pystyttäisiin pitää edes bussiyhteydet toimivina.

[Marius]

Jos asun Mutkanperällä, siinä viimeisessä talossa ennen Susikulmaa, viistoista kilsaa valtatielle, ja saan kunnalta työpaikan,
niin pitääkö kunnan järjestää työmatkoilleni bussikuljetus?

[Sour-One]

Suomen syrjäseutu pitää pitää elinvoimaisena. Ei ole mitään mieltä pakottaa ihmiset muuttamaan kaupunkeihin ajamalla alas syrjäseutujen yhteisöt.

Eräs keskeisin, ja paikoin jopa ainoa tarvittava tekijä syrjäseutujen elonolojen turvaamiseksi on varmistaa, että liikkuminen palvelujen ja työpaikkojen luo toimii. Käytännössä tämä tarkoittaa asianmukaisten bussilinjojen ylläpitämistä verovaroin.

Säästöjen nimissä ollaan kuitenkin monella paikkakunnalla siirrytty muutamaan bussivuoroon suuntaansa viikossa.  On selvä, ettei näin harvalla yhteydellä pysty edes käymään töissä syrjäseudulta. Ainoaksi vaihtoehdoksi työntekijäperheelle jää silloin muuttaa lähemmäksi keskustaa tai hankkia jopa kahdet autot kovin kustannuksin.

Poliittisesti pitäisi myös suosia työpaikkojen luomista syrjäseuduille. Työpaikkojen keskittäminen kaupunkeihin on järjetöntä koska se näivettää syrjäseudut tukikunniksi ja ruuhkauttaa kaupungit nostaen hintoja.

Tyhjillä busseilla edestakaisin ajaminen onkin järkevää aluepolitiikkaa. Tai siis hetkonen...

[Totti]

Jos asun Mutkanperällä, siinä viimeisessä talossa ennen Susikulmaa ja saan kunnalta työpaikan, niin pitääkö kunnan järjestää työmatkoilleni bussikuljetus?

Lähes kaikilla on apostolin hevoset käytössä. Jos haluaa olla moderni, niin velosipeediakin voi käyttää, jotta pääsee lähimmälle bussipysäkille.

Olennaista ei ole se, että bussi kulkee jokaisen talon ohi vaan että se ylipäätään kulkee jostain edes jollain järjellisellä taajuudella. Se että bussi on käytettävissä 2 kertaa viikossa ei riitä kellekään.

Syrjäseutu pysyy ja voidaan pitää elinvoimaisena kunhan ihmiset ei eristetä sinne katkaisemalla kohtuuhintaiset puhelin-/nettiyhteydet ja lopeteta julkinen liikkuminen.

Tämä edellyttää jotain tukia veronmaksajilta ja itse olen valmis sen maksamaan vaikka porvari olenkin.

[mikkoR]

Jos lapsen koulumatka on kohtuuton niin vanhemmat miettii järkevämpää vaihtoehtoa, tästä voi jokainen päätellä miksi kylät kuihtuu.

[Marius]

Totti:
Minkälaisia työpaikkoja syrjäseuduille pitäisi "luoda"?

Pitäisikö niiden olla kannattavia, vai tarkoitatko kenties, että maallemuuttajille pitäisi vain antaa kolme tonnia kuussa käteen,
ilman sen kummempaa?

Kunhan ostaa kyläkaupasta hangon ja keksejä?

[Totti]

Jos lapsen koulumatka on kohtuuton niin vanhemmat miettii järkevämpää vaihtoehtoa, tästä voi jokainen päätellä miksi kylät kuihtuu.

Minusta kyläkoulut pitäisi palauttaa. Ne ovat oppimismielessä tehokkaita, luovat yhteishenkeä ja vähentävät liikkumista. Toki ne maksavat pikkasen enemmän kun 500-1000 oppilaan massakoulut oppilasta kohden, mutta niiden tuottama oppilaslaatu ja osaaminen on ihan omaa luokkkaansa.

[Totti]

Totti:
Minkälaisia työpaikkoja syrjäseuduille pitäisi "luoda"?

Valtion tai kunnan ei pidä luoda työpaikkoja, mutta ei myöskään pidä ottaa yrittämisen mahdollisuudet pois kokonaan karsimalla kaikki palvelut ja verottamalla yritykset hautaan.

Pitäisikö niiden olla kannattavia

Tottakai! Työpaikat pitää synnyttää yksityiselle sektorille, jolla on voittotavoite. Silloin työpaikat ovat myös kannattavia.

Suomen ongelma on valtavat julkisen sektorin kustannukset, jotka aiheuttaa jatkuvia kustannuspaineita ja verojen korotuksia.

Kuntatasolla aletaan silloin katsomaan mistä voidaan karsia ja ensimmäisenä karsitaan siitä mistä kuntalaiset eivät ymmärrä valittaa eli infrastruktuurista.
Infran karsimisen myötä lähtee myös työpaikat koska yritykset eivät voi toimia tilassa, missä työntekijät eivät pääse töihin kohtuullisin kustannuksin. Silloin jäädään mielummin työttömäksi ja yritykset joutuvat sulkemaan ovensa.
Valtion tasolla ongelmana on verotus, joka johtaa kohtuuttomiin työllistämiskustannuksiin.

Syrjäseudulle tulee silloin kaksinkertainen rasite, jolloin siellä asuville ei jää muu vaihtoehto kun muuttaa pois.

[nollatoleranssi]

-Ongelma on lähinnä se mistä töitä ihmisille syrjäseuduilla, ehdotuksia.

Iso ongelmahan tuo on. Toki monet tehtaat voivat toimia tuollaisilla alueillakin, mutta eipä sinne halua kukaan niitä perustaa.

Matkailuala pystyisi toimimaan varmaankin alueellisesti monissa paikoissa, mutta sekin taitaisi "rajoittua" tietyille aikakausille ja olisi epävarma-ala.

Paljon riippuu juuri maaseutuelinkeinosta ja sen kannattavuudesta, että jäävätkö ihmiset kyseisille alueille vai eivät.

Merkittävä tekijä alueellisesti ovat erilaiset oppilaitokset ja niiden tukeminen valtion taholta. Jos tukea löytyy, niin silloin monet alueet säilyttävät elinvoimansa.

Toisaalta valtion tehtävä on ennen kaikkea kuntien vähentäminen, joten tuo voi luoda paineen olla tukematta merkittävästi pienten alueiden yrityksiä.

[Finka]

Poliittisesti pitäisi myös suosia työpaikkojen luomista syrjäseuduille. Työpaikkojen keskittäminen kaupunkeihin on järjetöntä koska se näivettää syrjäseudut tukikunniksi ja ruuhkauttaa kaupungit nostaen hintoja.

Minusta suosiminen eli tekemällä kannattavaksi kannattamattoman tekeminen on huono ajatus, sillä se vain lisää byrokraattien työtä. Maaseudulla pitäisi enemmänkin purkaa sääntelyä niin, että siellä kannattaa kokeilla kaikkea sellaista liiketoimintaa, joka juuri maaseudulle sopii. Esimerkiksi pomppiva ja hötkyilevä energiapolitiikka estää vaihtoehtoisten energiamuotojen kokeilun.

Luontoarvot: raskasmetallien, muovien ja kaiken muun, joka siirtyy ruokaketjussa eteenpäin, kanssa pitääkin olla tarkka mutta maatuvien ainesten kanssa pitäisi ottaa rennommin rantein.

[Marius]

Jos asun Mutkanperällä, siinä viimeisessä talossa ennen Susikulmaa ja saan kunnalta työpaikan, niin pitääkö kunnan järjestää työmatkoilleni bussikuljetus?

Lähes kaikilla on apostolin hevoset käytössä. Jos haluaa olla moderni, niin velosipeediakin voi käyttää, jotta pääsee lähimmälle bussipysäkille.

Olennaista ei ole se, että bussi kulkee jokaisen talon ohi vaan että se ylipäätään kulkee jostain edes jollain järjellisellä taajuudella. Se että bussi on käytettävissä 2 kertaa viikossa ei riitä kellekään.

Syrjäseutu pysyy ja voidaan pitää elinvoimaisena kunhan ihmiset ei eristetä sinne katkaisemalla kohtuuhintaiset puhelin-/nettiyhteydet ja lopeteta julkinen liikkuminen.

Tämä edellyttää jotain tukia veronmaksajilta ja itse olen valmis sen maksamaan vaikka porvari olenkin.

Mutta jos en voi käyttää fillaria enkä voi kävellä, niin miten pääsen kunnan minulle osoittamaan toimeen?
Jos en pääse, menetän duunin, ja joudun kaiketi karenssille, eli menetän työttömyyskovaukseni ja joudun vielä
parin, kolmen kuukauden karenssille, ilman mitään tuloja.
Vain siksi, että bussi ei kulje.

[nollatoleranssi]

Poliittisesti pitäisi myös suosia työpaikkojen luomista syrjäseuduille. Työpaikkojen keskittäminen kaupunkeihin on järjetöntä koska se näivettää syrjäseudut tukikunniksi ja ruuhkauttaa kaupungit nostaen hintoja.

Olen samaa mieltä tuosta ongelmasta, mutta samalla taas kuntien määrää pitää joka tapauksessa vähentää. Kuntien vähentäminen tietää lähes automaattisesti myös alueen näivettymistä pidemmällä aikavälillä.

Kaikkea elinkeinoelämää ei pitäisi kuitenkaan poliittisten päätösten kautta luoda vain pääkaupunkiseudulle. Tämän takia oppilaitoksia ja valtion virastotaloja yms. pitäisi hajauttaa alueellisesti koko Suomeen.

[nollatoleranssi]

Jos asun Mutkanperällä, siinä viimeisessä talossa ennen Susikulmaa ja saan kunnalta työpaikan, niin pitääkö kunnan järjestää työmatkoilleni bussikuljetus?

Tuossa ei taida olla sitten muuta vaihtoehtoa kuin muutto lähemmäksi työpaikkaa tai auton käyttäminen tai sitten bussin tarvittaessa. Riippuen tietenkin etäisyyksistä.

[Aurelius]

Perusongelmahan on talouden rakennemuutos. Kun maatalous ei enää tarvitse työvoimaa, ei syrjäseuduilla ole töitä. Kaikki kynnelle kykenevät muuttavat töiden perässä kaupunkiin. Väestöpohjan kuihtuessa palvelut vähenevät.

Jokin umpimielisten junttien kansoittama kyläkoulu keskellä ei-mitään on lapselle aika ankea kasvuympäristö. En suosittele. Maalaiskylän yhteisöllisyyskin on yleensä kaiken uuden ja erilaisen ulossulkevaa. Kaksikymmentä vuotta sitten kylälle muuttanut on helposti vielä vieras, jota ei oteta yhteisön jäseneksi. Maalla toimii myös omankädenoikeus. Viinapäissä voidaan esim. käydä kaatamassa moottorisahalla naapurin aita, jos se ei kyläpäällikköä miellytä.

Omasta lapsuudesta on kokemusta n. 100 oppilaan ala-asteesta ja n. 30 oppilaan kyläkoulusta. En kyllä suosittele jälkimmäistä.

[Totti]

Mutta jos en voi käyttää fillaria enkä voi kävellä, niin miten pääsen kunnan minulle osoittamaan toimeen?

Silloin olet jo hyödytön asuit missä tahansa. Liikuntarajoitteiset eivät ole miltään osin olennaisia syräjseutukeskustelun osalta.

[nollatoleranssi]

Omasta lapsuudesta on kokemusta n. 100 oppilaan ala-asteesta ja n. 30 oppilaan kyläkoulusta. En kyllä suosittele jälkimmäistä.

Tuollainen voi olla joillekin (sanoisin useimmille) erittäin hyvä juttu, vaikka ei kaikille olisikaan. Suurempi ongelma useimmille voivat olla yliahdetut kaupungit, joissa luokkahuoneissa on 30-40 oppilasta. Eivätkä kaikki käy naapurin aitoja kaatamassa...

[Tabula Rasa]

Esimerkiksi polttoaineen verojen tiputtaminen nollaan. Lisäksi poistetaan pakollisia vuosittaisia maksuja jne. Tuetaan biokaasutuotantoa tiloilla joissa kylliksi paskaa omasta takaa tehdäkseen sen suht järkevässä ajassa kannattavaksi/omavaraiseksi jne.

Energian hinta. Jos 1000km matka kustantaa nyt pitkälti toista sataa pelkästään polttoaineiden osalta niin ykköskymppien hintaisena kellä hyvänsä olisi mahdollisuus käydä pidemmältä työssä. Lisäksi lämmityksestä ja muusta pakollisesta vapautuisi rahaa talouden käyttöön.

Ja toki kaikenlainen byrokratia. Siinä niin tuhottomasti turhaa työtä että kannattavuus heikkenee.

[Totti]

Perusongelmahan on talouden rakennemuutos. Kun maatalous ei enää tarvitse työvoimaa, ei syrjäseuduilla ole töitä.

On ja ei ole. Itse yrittäjänä teen kaiket päivät maaseudulta käsin etätöitä vaikka liiketoiminta on kaukana pääkaupunkiseudulla. Maaseutu ei ole sama kun maatalous.

Jokin umpimielisten junttien kansoittama kyläkoulu keskellä ei-mitään on lapselle aika ankea kasvuympäristö.

Ei todellakaan ole. Kyläkoulu on laadullisesti täysin ylivoimainen massakouluihin verrattuna. Olen käynyt aikoinaan  molempia ja otan kyläkoulun koska tahansa ennemmin kun 500 oppilaan massakoulua, jota myös olen kokenut.

Maalla toimii myös omankädenoikeus. Viinapäissä voidaan esim. käydä kaatamassa moottorisahalla naapurin aita, jos se ei kyläpäällikköä miellytä.

Missäköhän mustalaisyhteisössä olet elänyt?