TS: Väitös: Onko psykoottisella ihmisellä oikeus harhaluuloihinsa

[törö]

Tää on ihan mielenkiintoinen aihe kun sitä tarkemmin ajattelee. Onko paranoidi skitsofrenia edes ongelma kun sitä vertaa vaikkapa Kokoomuksen puolueohjelmaa?

www.ts.fi/uutiset/kotimaa/605100/Vaitos+Onko+psykoottisella+ihmisella+oikeus+harhaluuloihinsa

[Goldstein]

Psykoosi on määritelmällisesti vakava todellisuudentajun järkkymistila.

Vaan kenen meistä todellisuus on se todellisin?

[Make M]

Vaan kenen meistä todellisuus on se todellisin?

Jussilla tietysti.

[Mursu]

Entä ne velvollisuudet? Lain mukaan mielisairasta ei voi rangaista. Ei voi olla oikeuksia ilman velvollisuuksia.

[Emo]

Entä ne velvollisuudet? Lain mukaan mielisairasta ei voi rangaista. Ei voi olla oikeuksia ilman velvollisuuksia.

Ai ei voi olla vai?

[Durrur]

Mielenkiintoinen, tosin lähinnä teoreettinen, pohdinta. Itse olen hyvin pitkälti sitä mieltä, että ihminen saa tehdä ihan mitä lystää paitsi vahingoittaa muita. Niin kauan kuin ei ketään vahingoiteta ei mielestäni suurempaa ongelmaa ole. Kuitenkin mielenterveyshäiriöistä kärsittäessä ei välttämättä kyetä tekemään perusteltua päätöstä ja näen selkeästä mielenhäiriöstä kärsivän hoitamatta jättämisen tämän omasta toiveesta huolimatta heitteille jättönä. Jos ongelma on lääkityksessä niin voisi kokeilla muilla keinoin ongelmien ratkaisemista. Itse siis lähtökohtaisesti laittaisin hullut hoitoon, mutta pakkolääkitsemistä vastustaisin ellei siihen ole selkeitä muiden turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

[törö]

Entä ne velvollisuudet? Lain mukaan mielisairasta ei voi rangaista. Ei voi olla oikeuksia ilman velvollisuuksia.

Jos tuon saisi pätemään politiikassakin niin maailma olisi paljon parempi paikka.

[Franklin]

Jos ongelma on lääkityksessä niin voisi kokeilla muilla keinoin ongelmien ratkaisemista. Itse siis lähtökohtaisesti laittaisin hullut hoitoon, mutta pakkolääkitsemistä vastustaisin ellei siihen ole selkeitä muiden turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

Akuutissa psykoosissa ei ole oikeastaan mitään muuta keinoa hoitaa potilasta kuin lääkehoito. Lääkehoidosta pidättäytyminen psykoosipotilaiden kohdalla olisi todella epäeettistä.

[Onnikka]

Jos ongelma on lääkityksessä niin voisi kokeilla muilla keinoin ongelmien ratkaisemista. Itse siis lähtökohtaisesti laittaisin hullut hoitoon, mutta pakkolääkitsemistä vastustaisin ellei siihen ole selkeitä muiden turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

Akuutissa psykoosissa ei ole oikeastaan mitään muuta keinoa hoitaa potilasta kuin lääkehoito. Lääkehoidosta pidättäytyminen psykoosipotilaiden kohdalla olisi todella epäeettistä.

Kukas määrittelee sen psykoosin? Eli miksi hallitus, suurin osa eduskuntaa ja kirkon jäsenet eivät ole lääkehoidossa?

Noh, tuloluokkien mukaanhan nämä pääasiassa menee, persaukisia kiusaavat kaikenmoisilla lääkkeillä, välillä pelottelevat muita sillä että muutaman lääkitsevät pikaisemmin hautaan.

[Franklin]

Kukas määrittelee sen psykoosin?

Lääkäri.

[guest3656]

Herää väkisinkin kysymys, pitäisikö psykoottisilta ihmisiltä evätä äänioikeus. Mielenterveysohjelmat näyttävät korreloivan ainakin puoluekannatuksen kanssa. Vihervasemmiston kannatuksen kasvu johtuukin kiistämättömästi pelkästään mielenterveysongelmien lisääntymisestä. Esimerkiksi Alppila-Kallio alueella vihervasemmiston kannatus on reilut 70%. Vastaavasti vakavat mielenterveysongelmat ovat 60 % yleisempiä kuin Suomessa keskimäärin.

http://www.metro.fi/uutiset/a1387800823015

http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/aanestysalueet/helsinki_aanestysalueet_1_91.html

[Durrur]

Jos ongelma on lääkityksessä niin voisi kokeilla muilla keinoin ongelmien ratkaisemista. Itse siis lähtökohtaisesti laittaisin hullut hoitoon, mutta pakkolääkitsemistä vastustaisin ellei siihen ole selkeitä muiden turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

Akuutissa psykoosissa ei ole oikeastaan mitään muuta keinoa hoitaa potilasta kuin lääkehoito. Lääkehoidosta pidättäytyminen psykoosipotilaiden kohdalla olisi todella epäeettistä.

Tuossa lienet oikeassa, enkä tarpeeksi huominoinut kyseessä olevan juuri psykoottisten tapausten. Mielipiteitäni luultavasti vääristävät omat lievät psykoosit, jotka eivät lääkehoitoa välttämättä vaadi/vaatineet. Ajatus lääkeriippuvuudesta on myös itsessään ahdistava ja koen vaihtoehtojen kokeilemisen, silloin kuin niitä löytyy, harkinnan arvoisina. Pidän pohdintaa kuitenkin lähinnä teoreettisena, eikä soveltaminen reaalimaailmaan halvalla, jos ollenkaan, onnistuisi.

[Onnikka]

Kukas määrittelee sen psykoosin?

Lääkäri.

Yritetäänkö palata todellisuuteen?

Todellisuudessa sitten se on ihan jokaisella joka lääkärille viedään, lääkäri vain kirjoittaa nimensä alle. Eli oikeasti määrittelijä on se, joka lääkärille vie tai vaihtoehtoisesti se, joka lääkärille viejälle kertoo sellaisen olevan.

Psykoosisi ilmenemistapa, usko lääkärin määrittelyyn, antaa ymmärtää laajempaa uskoa auktoriteettien kaikkivoipaisuuteen olevan. Missä muussa se ilmenee, miten voisit päästä siitä eroon? Millaisilla lääkkeillä luulet pääseväsi siitä eroon?
Usko huumaaviin lääkkeisiin on vahingollinen toisia ihmisiä kohtaan. Eristystä tarvitaan.

Herää väkisinkin kysymys, pitäisikö psykoottisilta ihmisiltä evätä äänioikeus. Mielenterveysohjelmat näyttävät korreloivan ainakin puoluekannatuksen kanssa. Vihervasemmiston kannatuksen kasvu johtuukin kiistämättömästi pelkästään mielenterveysongelmien lisääntymisestä. Esimerkiksi Alppila-Kallio alueella vihervasemmiston kannatus on reilut 70%. Vastaavasti vakavat mielenterveysongelmat ovat 60 % yleisempiä kuin Suomessa keskimäärin.

http://www.metro.fi/uutiset/a1387800823015

http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/aanestysalueet/helsinki_aanestysalueet_1_91.html

Nähtävästi joukkopsykoosi vallitsee, on vallinnut jo pitkään.
Vihervasemmiston osalta selitys on helppo, liika pilvenpoltto on luonut kuvan yhteisöstä joka on oikeassa muita vastaan.
Syytä lopettaa huumeitten käyttö.

Demarien (mikäli ei lasketa vihervasemmistoon), kokkarien ja kepulien osalta pitkäaikainen, uskonnonomainen toisto vaikuttaisi todennäköisemmältä syyltä. Yhdistettynä koulutuksen ja maailmanhahmotuksen puutteeseen. Heidän osaltaan voisi toimia pitkäaikainen koulutus kriittiseen ajatteluun.

Ajatus lääkeriippuvuudesta on myös itsessään ahdistava ja koen vaihtoehtojen kokeilemisen, silloin kuin niitä löytyy, harkinnan arvoisina. Pidän pohdintaa kuitenkin lähinnä teoreettisena, eikä soveltaminen reaalimaailmaan halvalla, jos ollenkaan, onnistuisi.

Eipä ne ole sen kummoisempia kuin muutkaan huumeet, mutta se, että niitä käytetään päivittäin aiheuttaa paitsi sen riippuvuuden, myös lisää niitä psykooseja koskapa niitten nimenomainen tarkoitus on sekoittaa päätä. Valitettavasti kyseessä ei ole laitos joka potkimalla lähtee käytiin tai juoma joka sekoittamalla asettuu oikeisiin mittasuhteisiinsa.
Mikäli terapiaan menet, teetäpä ensin terapeutilla jonkinlainen älykkyystesti. Jos saa edes yli keskiarvon, sitten voinet jatkaa juttelemista (mutta en kyllä ymmärrä miksi valtio niitä makselee, halvemmaksi tulisi maksaa matka baariin.)

[Emo]

Kukas määrittelee sen psykoosin?

Lääkäri.

Yritetäänkö palata todellisuuteen?

Todellisuudessa sitten se on ihan jokaisella joka lääkärille viedään, lääkäri vain kirjoittaa nimensä alle. Eli oikeasti määrittelijä on se, joka lääkärille vie tai vaihtoehtoisesti se, joka lääkärille viejälle kertoo sellaisen olevan.
...

Ei se noin tosiaankaan mene. Tiedän useammankin tapauksen jossa suku tai aviovaimo ovat kovasti yrittäneet saada henkilölle psykoosidiagnoosin ja "potilaan" lukkojen taakse mutta lääkäri ei ole lähtenyt tähän jännään leikkiin mukaan.

[Onnikka]

Ei se noin tosiaankaan mene. Tiedän useammankin tapauksen jossa suku tai aviovaimo ovat kovasti yrittäneet saada henkilölle psykoosidiagnoosin ja "potilaan" lukkojen taakse mutta lääkäri ei ole lähtenyt tähän jännään leikkiin mukaan.

Nykyisin varmaan useimmilla syynä on pitkäaikainen miedompien lääkkeiden käyttö näihin ongelmiin, jos oikeasti juuri se jolle yritetään on sekaisin eikä se joka tahtoo syystä tai toisesta sinne viedä. Eli oletan ettei olisi käynyt vaikkapa niin että vaimo taikka suvussa päättävässä asemassa oleva on juuri lukenut artikkelin jonka oireitten päättää siihen mieheensä hyvin sopivan.
Alkavat niin nuorille niitä syöttämään, opettajista kouluissa on tullut vilkkaita oppilaita lääkkeillä rankaisevia, että ei voi olla pitkäaikainen käyttö vaikuttamatta heihin.
Kun kerran jo rankaistaan lääkkeillä, ei sitten välttämättä aina koe lääkäri elikkänä tarkemmin ilmaistuna pyöveli tarvetta ottaa sisälle lisärankaisua varten. Tätäkin varten on olemassa esimerkiksi sosiaaliviranomaisilla antaa ohjeita kuinka liioitellaan ja mitä sanotaan, jotta miehestä tai sukulaisesta eroon päästään.

[Marija]

Psykoosi on määritelmällisesti vakava todellisuudentajun järkkymistila.

Vaan kenen meistä todellisuus on se todellisin?

Uskomukset eivät liity psykoosiin. Psykoosi on kuin henkinen kuume, siihen joutuneen ihmisen mielessä.

Mutta kuinka ulkopuolinen henkilö voi määritellä psykoosissa olevan henkilön olevan myöskin "harhaluulojen" vallassa?

Psykoosi itsessään ei edellytä harhaluuloja, psykoosi useimmiten perustuu tosiasioihin, joita psykoosiin joutunut ei kykene kantamaan ja tästä seuranneeseen kauhuntilaan. Psykoosi olemukseltaan onkin nk. kauhun tila. Hän ei kykene taistelemaan nk. näkymättömissä olevia tosiasioita vastaan, tekee niistä osin vääriä tulkintojaan. Tällöin ulkopuolinen puoskarilääkäri, TUTKIMATTA MIKÄ ON AIHEUTTANUT ja YLLÄPITÄÄ psykoosia, hymähtelee tietokoneensa edessä kuin pöllö ja kirjaa potilaan diagnoosiksi omat luulonsa ja harhansa.

On käsittämätöntä, jos potilas saa käsiinsä oman epikriisinsä, se onkin täynnänsä lääkärin omia harhoja, kuvitelmia ja väittämiä, joita potilas itse ei ole sanonut, potilaan sanat ovat kuin tahallaan väärinymmärretty. Samoin on poliisiraporttien kanssa.

[Emo]

Ei se noin tosiaankaan mene. Tiedän useammankin tapauksen jossa suku tai aviovaimo ovat kovasti yrittäneet saada henkilölle psykoosidiagnoosin ja "potilaan" lukkojen taakse mutta lääkäri ei ole lähtenyt tähän jännään leikkiin mukaan.

Nykyisin varmaan useimmilla syynä on pitkäaikainen miedompien lääkkeiden käyttö näihin ongelmiin, jos oikeasti juuri se jolle yritetään on sekaisin eikä se joka tahtoo syystä tai toisesta sinne viedä. Eli oletan ettei olisi käynyt vaikkapa niin että vaimo taikka suvussa päättävässä asemassa oleva on juuri lukenut artikkelin jonka oireitten päättää siihen mieheensä hyvin sopivan.
Alkavat niin nuorille niitä syöttämään, opettajista kouluissa on tullut vilkkaita oppilaita lääkkeillä rankaisevia, että ei voi olla pitkäaikainen käyttö vaikuttamatta heihin.
Kun kerran jo rankaistaan lääkkeillä, ei sitten välttämättä aina koe lääkäri elikkänä tarkemmin ilmaistuna pyöveli tarvetta ottaa sisälle lisärankaisua varten. Tätäkin varten on olemassa esimerkiksi sosiaaliviranomaisilla antaa ohjeita kuinka liioitellaan ja mitä sanotaan, jotta miehestä tai sukulaisesta eroon päästään.

En nyt ihan ymmärtänyt mitä kaikkea sanoit tuossa edellä mutta varmaankin pääpirteittäin tajusin ja samaa mieltä olen että lapsille ja nuorille tuputetaan nykyään liikaa ja aivan liian kevyesti mielialalääkkeitä. Niillä ajetaan kehittyvä päänuppi sekaisin. Ongelmien syihin ei luonnollisestikaan paneuduta kun se olisi kallista ja nekin rahat tarvitaan ulkomaalaislemmikkien hoitokuluihin.

Samaten tiedän mikä on sossuviranomaisten/ lastensuojelun hirmuvalta Suomessa ja millaisia valheisiin perustuvia ajojahteja nämä viranomaiset ihmisiä vastaan nostattavat ja hyvin usein vielä isät erityisesti joutuvat syyttöminä syytettyjen penkille.

Mutta turhista perättömistä psykoosidiagnooseista minulla ei ole havaintomateriaalia, vaikka noista innokkaista sukulaisista ja vaimoista psykoosiväitteineen on ja samoin lastensuojelun ajojahtaamiakin tunnen jopa henk koht.

[Lupu(kulkuri)]

Psykoosi on määritelmällisesti vakava todellisuudentajun järkkymistila.

Vaan kenen meistä todellisuus on se todellisin?

Hyvä kysymys.

Varsinkin maanisdepressiivisissä psykooseissa osalla ihmisistä maanisessa vaiheessa olo on heidän omien kertomustensa mukaan niin mahtava, että mieluusti jättävät psykoosilääkityksensä ottamatta kokeakseen olon uudestaan. Kuitenkin maaninen vaihe usein aiheuttaa sen, että tehdään käsittämättömiä tempauksia, mistä seuraa masennus, koska hlö ei moisia tempauksia tekisi, jos lääkitys olisi säännöllisesti otettu.
Todellisuus on tarua ihmeellisempi voisi kai ajatella.

[Joopa]

Mielenkiintoinen, tosin lähinnä teoreettinen, pohdinta. Itse olen hyvin pitkälti sitä mieltä, että ihminen saa tehdä ihan mitä lystää paitsi vahingoittaa muita. Niin kauan kuin ei ketään vahingoiteta ei mielestäni suurempaa ongelmaa ole.

Pakkohoito lähtee siitä, että mielenterveydeltään horjuva ihminen on vaarallinen itselleen tai muille. Ei näitä varttihulluja pakkohoitoon laiteta ihan jo kustannussyistä eikä sinne hoitoon aina pääse nekään, joilla se vaara on suorastaan käsinkosketeltava.

[Ernst]

Entä ne velvollisuudet? Lain mukaan mielisairasta ei voi rangaista. Ei voi olla oikeuksia ilman velvollisuuksia.

Voi rangaista kuten muitakin, jos ymmärtää tekonsa luonteen ja vaikutukset.

[Ernst]

Mielenkiintoinen, tosin lähinnä teoreettinen, pohdinta. Itse olen hyvin pitkälti sitä mieltä, että ihminen saa tehdä ihan mitä lystää paitsi vahingoittaa muita. Niin kauan kuin ei ketään vahingoiteta ei mielestäni suurempaa ongelmaa ole.

Pakkohoito lähtee siitä, että mielenterveydeltään horjuva ihminen on vaarallinen itselleen tai muille. Ei näitä varttihulluja pakkohoitoon laiteta ihan jo kustannussyistä eikä sinne hoitoon aina pääse nekään, joilla se vaara on suorastaan käsinkosketeltava.

Vaarallisuuden lisäksi pitää tietysti olla lain tarkoittamalla tavalla mielisairas, hoitamatta jättäminen pahentaisi tilaa ja muut hoitokeinot eivät sovellu tai riitä.

[AuggieWren]

Eiköhän tässä nyt haeta sitä, missä määrin hoidon puitteissa voidaan määritellä tämän psykoottisen ihmisen suhtautumista elämään, ts. milloin hoidetaan ja milloin tuputetaan liikaa vain hoitohenkilökunnan omia arvoja ja elämänasennetta.

[Goldstein]

Pakkohoito lähtee siitä, että mielenterveydeltään horjuva ihminen on vaarallinen itselleen tai muille. Ei näitä varttihulluja pakkohoitoon laiteta ihan jo kustannussyistä eikä sinne hoitoon aina pääse nekään, joilla se vaara on suorastaan käsinkosketeltava.

Vaarallisuuden lisäksi pitää tietysti olla lain tarkoittamalla tavalla mielisairas, hoitamatta jättäminen pahentaisi tilaa ja muut hoitokeinot eivät sovellu tai riitä.

Se vain, että laissa ei ole tarkemmin määritelty mielisairautta. Koko mielisairauden määritelmä on niin ongelmallinen, jopa lääketieteellisestikin, että juridiikan osalta ei ole edes uskallettu yrittää. Määrittely on jätetty lääkäreille ja sitä myötä tosiasiassa vakiintuneiden käytäntöjen varaan. Tämä on ymmärrettävää, mutta todellakin, yksilön oikeusturvan kannalta todella suuri puute.

[siviilitarkkailija]

Näitä ihmisiä tulee vastaan tasaiseen tahtiin. Vastaus on että ei ole jos harhaluulo aiheuttaa häiriötä tai vaaraa.

Hoitoon EI pääse noinvain. Käytännössä aika moni kajahtanut otetaan sisään ja lääkitään turvoksiin ja jos eivät päästä ääniä, niin hyvä. Kyse on pakkotilasta. Kunnalla ja sen kapasiteetillä järjestää hoitoa on elimellinen osa siinä saako potilas lääkehoivaa vai lääkehoitoa. Toisen kunnan potilas saa hoitoa. Toisen ei.

Hoitoonpääsyn ehto yleensä on siis se että pitää olla pohjalla vaarallinen teko. Jos henkilö X astelee politlinikalle ja kertoo olevansa vaarallinen hullu, hän voi 5 tapauksessa 10:stä kävellä samoin tein ulos. Meikäläisen hullujenhoidon pelisäännöt menee niin. Yleensä hullut hoidetaan parhaiten keskustelulla ja lääkkeillä mutta nämä vaaralliset ja itsetuhoiset ovat yleensä aivan pihalla että heidän kanssaan ei saa mitään keskusteluyhteyttä. Joskus jantteraan tarrautuu puolitusinaa äkeää hoitajaa (ja naisetkin voi tapella aivan hulluna jos ovat hulluja) ja sitten odotetaan kunnes lääke vaikuttaa.

Toisaalta pitää muistaa että maailmanhistorian suurimpia keksijöitä (Louis Pasteur esim) pidettiin asiantuntijalääkäreiden taholla niin hulluina että vaadittiin miehen sulkemista mielisairaalaan. Yksikään tervejärkinen ylilääkäri ei voinut uskoa että olisi jotain "mikrobeja" jotka aiheuttavat tauteja. Ja jokainen kirurgi tiesi että mitä nopeammin sahasi, sitä todennäköisemmin potilas jäi henkiin. Nämä ovat kutenkin äärimmäisiä poikkeuksia.

Kun vastaasi tulee ensikerran ihan oikeasti vaarallinen ja itsetuhoinen psykootikko ja harhainen ihminen. Älä pelkää. Saat vastauksen kysymykseesi.  jos et, niin et ole vielä tavannut sellaista.

[nurkkakuntalainen]

Mielenkiintoinen, tosin lähinnä teoreettinen, pohdinta. Itse olen hyvin pitkälti sitä mieltä, että ihminen saa tehdä ihan mitä lystää paitsi vahingoittaa muita. Niin kauan kuin ei ketään vahingoiteta ei mielestäni suurempaa ongelmaa ole.

Pakkohoito lähtee siitä, että mielenterveydeltään horjuva ihminen on vaarallinen itselleen tai muille. Ei näitä varttihulluja pakkohoitoon laiteta ihan jo kustannussyistä eikä sinne hoitoon aina pääse nekään, joilla se vaara on suorastaan käsinkosketeltava.

Tuo itselleen vaarallisuus on vähän kyseenalainen, ainakin jos lähdetään siitä, että ihminen omistaa itse itsensä. Mutta me elämmekin sosialistisessa demarilandiassa, jossa valtio omistaa kansalaisensa.

[Emo]

Se vain, että laissa ei ole tarkemmin määritelty mielisairautta. Koko mielisairauden määritelmä on niin ongelmallinen, jopa lääketieteellisestikin, että juridiikan osalta ei ole edes uskallettu yrittää. Määrittely on jätetty lääkäreille ja sitä myötä tosiasiassa vakiintuneiden käytäntöjen varaan. Tämä on ymmärrettävää, mutta todellakin, yksilön oikeusturvan kannalta todella suuri puute.

Ei mielisairauden tai minkään muunkaan sairaiden määrittelyä löydy lakikirjasta eikä koskaan voikaan löytyä koska sairaudet kuuluvat lääketieteen määriteltäviksi eivätkä lainsäätäjän määriteltäviksi.

Muutoinhan kaikki sairaudet pitäisi löytyä määriteltyinä lakikirjoista, ja sitten kun esim. jonkun umppari voidaan poistaa vaikkei se lopulta edes olisi poistoa tarvinnut, niin taas rikottiin lakia.
Ongelma on lisäksi siinä, että juristit eivät ymmärtäisi sairauden lääketieteellisiä määritelmiä oman juristin koulutuksensa pohjalta, eli miten he valvoisivat että sairauksien laissa määritellyt kriteerit täyttyvät?

Ei pidä tehdä elämää turhan vaikeaksi, jokainen pysyköön lestissään paitsi tietysti moniosaajat jotka sopivat lestiin kuin lestiin!

[Ernst]

Pakkohoito lähtee siitä, että mielenterveydeltään horjuva ihminen on vaarallinen itselleen tai muille. Ei näitä varttihulluja pakkohoitoon laiteta ihan jo kustannussyistä eikä sinne hoitoon aina pääse nekään, joilla se vaara on suorastaan käsinkosketeltava.

Vaarallisuuden lisäksi pitää tietysti olla lain tarkoittamalla tavalla mielisairas, hoitamatta jättäminen pahentaisi tilaa ja muut hoitokeinot eivät sovellu tai riitä.

Se vain, että laissa ei ole tarkemmin määritelty mielisairautta. Koko mielisairauden määritelmä on niin ongelmallinen, jopa lääketieteellisestikin, että juridiikan osalta ei ole edes uskallettu yrittää. Määrittely on jätetty lääkäreille ja sitä myötä tosiasiassa vakiintuneiden käytäntöjen varaan. Tämä on ymmärrettävää, mutta todellakin, yksilön oikeusturvan kannalta todella suuri puute.

Onneksi pakkohoidossa ei olla [perusteitta] ennen kuin kolme arvioijaa ovat perusteellisesti erehtyneet.

[Goldstein]

Se vain, että laissa ei ole tarkemmin määritelty mielisairautta. Koko mielisairauden määritelmä on niin ongelmallinen, jopa lääketieteellisestikin, että juridiikan osalta ei ole edes uskallettu yrittää. Määrittely on jätetty lääkäreille ja sitä myötä tosiasiassa vakiintuneiden käytäntöjen varaan. Tämä on ymmärrettävää, mutta todellakin, yksilön oikeusturvan kannalta todella suuri puute.

Ei mielisairauden tai minkään muunkaan sairaiden määrittelyä löydy lakikirjasta eikä koskaan voikaan löytyä koska sairaudet kuuluvat lääketieteen määriteltäviksi eivätkä lainsäätäjän määriteltäviksi.

Ehkä niin, mutta kun aletaan puhua tahdosta riippumattomista hoitotoimista ilman potilaan suostumusta, kyllä minä ainakin tuntisin oloni mukavammaksi (molemmilla puolilla vastaanottoa), jos mielisairauden määritelmä olisi vähemmän tulkinnanvarainen ja lavea kuin mitä se on nykyhetkellä, ja nimenomaan koskien pakkohoidon kriteerejä. Toinen juttu on se, että järjestelmä on altis sekä virheille, joita tapahtuu jatkuvasti, että pahimmissa tapauksissa törkeille väärinkäytöksille, ja tämä siksi, että hoitoonmääräämisprosessiin tarvitaan vain muutaman lääkärin allekirjoitus, joista viimeisen linkin ei edes tarvitse itse tutkia tai nähdä potilasta. En siis tarkoita, että ihmisiä tänään lukittaisiin suljetulle poliittisten mielipiteidensä vuoksi mala fide, mutta kuka voi puhua tulevaisuudesta? Tästähän tykättiin neukkulassa kovasti, mistä sen tietää jos eräänä kauniina päivänä EUkkulassakin.

[Lupu(kulkuri)]

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116

Mielenterveyslaki.

[Pikkuvaimo]

Se vain, että laissa ei ole tarkemmin määritelty mielisairautta. Koko mielisairauden määritelmä on niin ongelmallinen, jopa lääketieteellisestikin, että juridiikan osalta ei ole edes uskallettu yrittää. Määrittely on jätetty lääkäreille ja sitä myötä tosiasiassa vakiintuneiden käytäntöjen varaan. Tämä on ymmärrettävää, mutta todellakin, yksilön oikeusturvan kannalta todella suuri puute.

Ei mielisairauden tai minkään muunkaan sairaiden määrittelyä löydy lakikirjasta eikä koskaan voikaan löytyä koska sairaudet kuuluvat lääketieteen määriteltäviksi eivätkä lainsäätäjän määriteltäviksi.

Ehkä niin, mutta kun aletaan puhua tahdosta riippumattomista hoitotoimista ilman potilaan suostumusta, kyllä minä ainakin tuntisin oloni mukavammaksi (molemmilla puolilla vastaanottoa), jos mielisairauden määritelmä olisi vähemmän tulkinnanvarainen ja lavea kuin mitä se on nykyhetkellä, ja nimenomaan koskien pakkohoidon kriteerejä. Toinen juttu on se, että järjestelmä on altis sekä virheille, joita tapahtuu jatkuvasti, että pahimmissa tapauksissa törkeille väärinkäytöksille, ja tämä siksi, että hoitoonmääräämisprosessiin tarvitaan vain muutaman lääkärin allekirjoitus, joista viimeisen linkin ei edes tarvitse itse tutkia tai nähdä potilasta. En siis tarkoita, että ihmisiä tänään lukittaisiin suljetulle poliittisten mielipiteidensä vuoksi mala fide, mutta kuka voi puhua tulevaisuudesta? Tästähän tykättiin neukkulassa kovasti, mistä sen tietää jos eräänä kauniina päivänä EUkkulassakin.

Minun käsitykseni mukaan Suomessa ei ole pakkohoitoa. Suljetulle osastollekin päästään, ei jouduta. Eikä se suljettu osasto sellainen vankila ole, kuin ehkä kuvittelet. Kyllä ihan oikea vankila on parempi vankila. Ei ole mitään ideaa alkaa lakiin määritellä, kuka on mielisairas ja kuka ei.