2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju

[Roope]

Muuttaako syntyperä seiskan kiitettäväksi arvosanaksi?

Iltalehti: Maahanmuuttaja: Opettajat eivät vaadi meiltä tarpeeksi 8.3.2013

Kyllä muuttaa, mutta sehän perustuu opettajien ohjeistukseen. Maahanmuuttajilla peruskoulun päättötodistuksen arvosanat ovat keskimäärin noin yhden numeron korkeammat kuin heidän antamansa näyttö. Kaikin mokomin tällaiset oppilaiden ja oppilasryhmien vertailua vinouttavat käytännöt saisi lopettaa.

[Onnikka]

Luokkakoot ovat liian suuria ja selkeästi pitäisi paremmin tasottaa lapsia, koska tasoerot ja niistäkin seuraava riehuminen estää kaikkia opiskelemasta. Rahaahan se vaatisi ja paljon, mutta koulutuksesta säästäminen on saanut koko järjestelmän romahtamispisteeseen. Jos ei muuta niin vartijoita kouluihin ja oikeuksia näille häiriköiden poistamiseen. Vartijat keinona kuitenkin selkeästi ratkaisu, joka auttaa vain seurausten kurissa pitämiseen, ei itse ongelman syntyyn, minkä korjaaminen maksaisi paljon enemmän.

Montako niissä luokissa sitten on? Ei kai sitä nyt jokaista erikseen pidä kädestä pitää?

Muuttaako syntyperä seiskan kiitettäväksi arvosanaksi?

Iltalehti: Maahanmuuttaja: Opettajat eivät vaadi meiltä tarpeeksi 8.3.2013

Kyllä muuttaa, mutta sehän perustuu opettajien ohjeistukseen. Maahanmuuttajilla peruskoulun päättötodistuksen arvosanat ovat keskimäärin noin yhden numeron korkeammat kuin heidän antamansa näyttö. Kaikin mokomin tällaiset oppilaiden ja oppilasryhmien vertailua vinouttavat käytännöt saisi lopettaa.

Toihan on kätevä systeemi sitten nykyisin. Kutosen oppilas.
+1 siitä että on tyttö
+1 siitä että on hiljainen luokassa
+1 siitä että vanhemmat juttelee vanhempainillassa
+1 siitä että on mamu
Kymppihän se pamahtaa.

Tämä vaatiminen jäi vähäsen hämärän peittoon.
Millä tapaa sen opettajan pitäisi jotain vaatia? Miten ne suomalaisilta vaatii?
Nykyisin taitaa ryhmät olla puolta pienempiä kuin ennen kun oli neljäkymmentäkin luokassa, paitsi oliko kielissä ja matikassa pienet ryhmät. Eli jos vaikka parikymmentä olisi luokassa, millä tapaa erityisesti pitäisi sitten vaatia? Karttakepillä käsille ja parrua takamuksiin vai miten ne vaatimukset tehdään
Heikoimman tahtiahan ne varmaankin yhä kulkee?

Vaikuttaa oikein tekemällä tekaistulta ongelmalta jota käytetään lisärahan vaatimiseen ties mihinkä projektiin jossa voidaan käydä tutustumassa lämpöisissä maissa kuinka koulua käydään tms. eli istumassa baarissa kuukauden verran.

[Kulttuurirealisti]

- Viime vuosina maahanmuuttajien määrä kouluissa on jyrkästi lisääntynyt. Voi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta, sanoo tutkijaryhmään kuuluva Heidi Harju-Luukkainen.

Kulttuurisen osaamisen tavoitteenahan on se, että opettajat ymmärtävät mamujen kulttuuria, jonka jälkeen mamu-lapsilta osataan paremmin vaatia samaa kuin suomalaisskideiltä, mutta sillä tavalla muotoiltuna, että vaatimustaso saavutetaan todennäköisemmin. Haistan tuossa Harju-L:n sanomassa kuitenkin jonkinnäköistä vastaantuloa mamu-lapsille. En arvosta.

[Lahti-Saloranta]

Lauantai 8.3.2014 klo 04.37
Moni maahanmuuttajaperheiden koululainen kokee, että opettajat odottavat heiltä vähemmän kuin muilta lapsilta.

Kun me täällä arvostelemme positiivista syrjintää niin meidät leimataan muukalaisvihamielisiksi rasisteiksi. Kaipa se on myös meidän syy kun moni maahanmuuttajaperheen koululainen kokee samaisen positiivisen syrjinnän kiusallisena.

[Ari-Lee]

Työpaikallani opetetaan suomen kieltä ja tietokoneen käyttötaitoja. Olemme huomanneet että huomattavan suurella osalla somaleista ja osalla afgaaneista on pahanlaatuinen dysleksia. Havainnon teki ammattilainen kielenopettaja, maisteri. Havaintoon ei toki tarvitse maisteria vaan aivan kuka tahansa kelpaa. Annan paperilla muutaman sanan jotka pitää kopioida. Kirjaimet vaihtavat dysleksiaa sairastavalla paikkaa poikkeuksetta vaikka kuinka jankutan oikeinkirjoituksesta.

Dysleksiaa sairastavat eivät pääse kovinkaan hyvin käyttämään esimerkiksi sähköpostiaan koska he eivät kirjoita kirjautumisnimeään eivätkä varsinkaan salasanaa korrektisti. Tähän vaivaan minulla ei ole ollut lääkkeitä eikä edes huonoja neuvoja. Olen lopettanut dysleksiaa sairastavien opettamisen tyystin.

En ihmettele jos kouluosaaminen laahaa. Se tulee laahaamaankin läpi elämän.

[Blanc73]

..ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta..

Mikähän tuokin aivopieru nyt oikein on? Pitäisikö mamu-kakaroita opettaa eri tavalla kuin pottunokka-pilttejä? Ihminen oppii, jos on kiinnostusta ja motivaatiota.  Hyysärit ja kukkahatut, lopettakaa jo tuo naurettava moku-lässytys.

[Siili]

..ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta..

Mikähän tuokin aivopieru nyt oikein on? Pitäisikö mamu-kakaroita opettaa eri tavlla kuin pottunokka-pilttejä? Ihminen oppii jos on kiinnostusta ja motivaatiota.  Hyysärit ja kukkahatut, lopettakaa jo tuo naurettava moku-lässytys.

Ehkäpä se tarkoittaa sitä, että opettajan pitää osata nähdä epäsosiaalinen ja vastenmielinen käyttäytyminen osana oppilaan kotona oppimaa kulttuuria.  Näin ollen siihen ei pidä yrittää puuttua samalla tavalla kuin traditionaaliseen epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, vaan muuttaa luokan käytäntöjä niin, että tämä uusi käyttäytymisnormi mahtuu niiden joukkoon.

[Onnikka]

Työpaikallani opetetaan suomen kieltä ja tietokoneen käyttötaitoja. Olemme huomanneet että huomattavan suurella osalla somaleista ja osalla afgaaneista on pahanlaatuinen dysleksia. Havainnon teki ammattilainen kielenopettaja, maisteri. Havaintoon ei toki tarvitse maisteria vaan aivan kuka tahansa kelpaa. Annan paperilla muutaman sanan jotka pitää kopioida. Kirjaimet vaihtavat dysleksiaa sairastavalla paikkaa poikkeuksetta vaikka kuinka jankutan oikeinkirjoituksesta.

Dysleksiaa sairastavat eivät pääse kovinkaan hyvin käyttämään esimerkiksi sähköpostiaan koska he eivät kirjoita kirjautumisnimeään eivätkä varsinkaan salasanaa korrektisti. Tähän vaivaan minulla ei ole ollut lääkkeitä eikä edes huonoja neuvoja. Olen lopettanut dysleksiaa sairastavien opettamisen tyystin.

En ihmettele jos kouluosaaminen laahaa. Se tulee laahaamaankin läpi elämän.

Olisiko tullut sukuja joilla se on, isompi määrä.
Aika kalliiksi tulee opettaa heitä lukemaan, veikkaan. Ilmeisesti syytä olisi joka penikalle tehdä testit ettei semmosta satu olemaan, ettei opettaja totea heillä olevan jokin adhd tms. ja määrää lääkärille pillereitä hakemaan ja sitä myötä menettämään muunkin oppimiskyvyn.
Suomessahan taitaa vähäsen olla opettajilla noussut päähän ne pisatestit, lapset kun on osanneet huolimatta kehnosta tai olemattomasta opetuksesta. Nyt sitten kun tuleekin muualta lapsia joihin se hieno opetus ei toimikaan, niin ihmettely ja syyttely alkaa.

Onko nämä opetettavat aikuisia? Etteivät vaan harrasta kulttuurisidonnaista piristeen käyttöä ja siksi mene loggaamiset miten sattuu?

[Kemolitor]

Leena Sharman juttu Suomen Kuvalehdestä vuodelta 2009, tuskin menettänyt ajankohtaisuuttaan:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/pystyyko-koulu-kotouttamaan-maahanmuuttajat/

Keskustelua jutusta:
https://hommaforum.org/index.php/topic,2360.0.html

Vielä enemmän asiaa löytyy jutusta Minun kouluni on nyt heidän (pdf)

Yllämainitusta ketjusta löytyy lainauksia tuosta jutusta, kannattaa kyllä lukea kokonaan, karua tarinaa monikulttuurisen koulun arjesta.

Tässä hauska pikkukertomus kielen opiskelusta S2-tunnilla:

Rapatin omalla S2-tunnilla hänen optimisminsa vaikuttaa hieman erikoiselta.

Luokan takarivi on vajoamassa täydelliseen anarkiaan. Viiden pojan rinki pelaa korttia eikä ota kuuleviin korviinsa opettajan määräyksiä.

"Ne kortit pois nyt, tämä alkaa olla jo törkeää", Rapatin ääni kohoaa aavistuksen verran.

Kukaan ei reagoi.

Rapatti arvelee, että luokassa ollaan kapinamielellä, koska osa oppilaista on tyytymättömiä saamiinsa arvosanoihin.

"Arvosanat eivät ole lahjoja tai rangaistuksia, vaan arviointia. En voi antaa noin vain kahdeksaa, se antaa väärän signaalin jatko-opintojen suhteen", hän selittää, ja luokka kuuntelee hetken aikaa hiljaisena. Sitten venäläis-latvialais-serbialainen korttirinki pyörähtää uudestaan käyntiin.
Opettaja valitsee nyt taktiikakseen välinpitämättömyyden, hän ei puutu kortinpeluuseen, kunhan  muu luokka saa työrauhan. Luokassa on toki niitäkin, joita opiskelu kiinnostaa.

"Mitä tärkeää tapahtui vuonna 1802? Kyllä, Elias Lönnrot syntyi. Ja miksi hän oli tärkeä? Kyllä, hän kehitti Kalevalan. Mikä on Kalevala?"

Vanha kertomus, jossa on paljon runoja, oppilaat ehdottavat.

Opettaja kirjoittaa tauluun malliksi yhden säkeen. Ei ollut sitä urosta / eikä miestä rohkeata. Mitä se tarkoittaa? Eturivin kenialainen tyttö ehkä tietäisi, mutta ei halua kertoa, koska takarivissä naureskellaan vastauksille.

"Ketä vittu kiinnostaa, jos venäläiset nauraa", hänen vieressään istuva afgaanityttö Nigin sähähtää.

Pojat keskeyttävät korttipelin ja alkavat viskoa paperipalloja tyttöjen päähän. Opettaja käskee lopettamaan.

"I don't give a fuck. Voiksmä mennä röökille?" Daniel-niminen poika kysyy ja roikottaa tupakkaa alahuulessaan

Jos jollekin tulee mieleen pieninkin myötätunnon tapainen opettaja Katriina Rapattia kohtaan, niin ei kannata, hukkaan menisi empatiat:

Näiden havaintojen jälkeen voisi kuvitella, että kansankynttilät suhtautuvat kriittisesti maahanmuuttajaväestön määrän kasvattamiseen. Mutta mitä vielä: Rapatin ja Sissosen mielestä maahanmuuttajat ovat rikkaus, heitä on ajateltava voimavarana, suomalainen "yksi kieli ja yksi kansa" -ajattelutapa ei ole terve ja monikulttuurisuus tuo tuulahduksia maailmalta

Edit: korjasin näppäilyvirheen.

[Ari-Lee]

[...]

Olisiko tullut sukuja joilla se on, isompi määrä.
[...]
Onko nämä opetettavat aikuisia? Etteivät vaan harrasta kulttuurisidonnaista piristeen käyttöä ja siksi mene loggaamiset miten sattuu?

Siis Mohammedin ja sen johdannaisia sukuja. Tilastot puuttuvat siltä osin kuinka moni heistä on serkusliittojen hedelmiä.

Aikuisia he kaikki ovat koska se ei ole koulu. Kyse on myös siitä että kaikki ovat työharjoittelussa siinä samassa paikassa ja opetus tapahtuu heidän työajallaan. En ole havainnut piristeiden käyttöä. Kallista on tämä lähi-itäläisten ja afrikkalaisten kotoutus Suomeen.

[rölli2]

kun suomalaisperheiden lapsetKIN aikoinaan menivät ummikkoina ruotsalaiseen kouluun he eivät saaneet ilmeisesti erityiskohtelua. kuinka kävi laahasiko oppiminen, olivatko he häirikköjä. onko tietoa?
enostani, joka lapsena muutti ruotsiin tuli matematiikan opettaja, tosin hän oli muistaakseni kuusivuotias ja ehkä ehti sopeutua ennen kouluun menoa

[Lahti-Saloranta]

Lauantai 8.3.2014 klo 04.37
Maahanmuuttajien ja kantaväestön Pisa-tuloksissa on Suomessa suurempi ero kuin missään muualla Euroopassa.

Tatu Vanhanen varmaan osaisi kertoa miksi näin on.

[Durrur]

Luokkakoot ovat liian suuria ja selkeästi pitäisi paremmin tasottaa lapsia, koska tasoerot ja niistäkin seuraava riehuminen estää kaikkia opiskelemasta. Rahaahan se vaatisi ja paljon, mutta koulutuksesta säästäminen on saanut koko järjestelmän romahtamispisteeseen. Jos ei muuta niin vartijoita kouluihin ja oikeuksia näille häiriköiden poistamiseen. Vartijat keinona kuitenkin selkeästi ratkaisu, joka auttaa vain seurausten kurissa pitämiseen, ei itse ongelman syntyyn, minkä korjaaminen maksaisi paljon enemmän.

Montako niissä luokissa sitten on? Ei kai sitä nyt jokaista erikseen pidä kädestä pitää?

Mitähän muistaisin omista ajoistani. Ala-asteen puolella oli siinä kahdenkymmenen pinnassa oppilaita/luokka. Yläasteella nousi lähemmäs kolmeakymmentä. Lukiossa vaihtelee kurssin suosiosta riippuen ja täälläpäin maksimiksi lyöty 32 oppilasta, mutta hyvin opettajalle puhuessa saattaa pari ylimääräistä päästä. Lukiota ei välttämättä tarvitsisi tuohon lisätä vaan siellä voisi olettaa käytöksen huomioivan muut. Tosin muistan liian hyvin sen, että joitain ei sielläkään opiskelu nappaa ja harvassa on ne opettajat, jotka oikeasti heittää jengin luokasta pihalle, vaikka sillä uhkailevatkin. 32 oppilasta pitkän matikan kurssilla on myös ajatuksena jonkin verran kyseenalainen, koska millään ei opettaja tuollaisessa ryhmässä kykene kaikkia ohjausta tarvitsevia auttamaan, vaikka häiriöitä ei tunnilla olisikaan.

Ne 1-4 luokkaa olin erittäin pienessä koulussa, oppilaita luokassa se 6, kunnes yhdistettiin vuotta vanhempien kanssa ja olisiko määrä noussut vajaaseen 15:sta. Niin tai näin, isompaan kouluun vaihtaessa paljon muuta tunneilla ensimmäisenä vuotena huvittanut tehdä kuin idlailla, koska lähes kaikki opetettavat asiat oli jo aiemmassa koulussa käytynä. En kyseisen pienemmän koulun metodeja arvosta paljoakaan, mutta omalla kohdallani huomasin sen eron, jota luokkakoosta voi seurata.

[ilkka75]

Maahanmuuttajien ja kantaväestön Pisa-tuloksissa on Suomessa suurempi ero kuin missään muualla Euroopassa.

Mikä ihme tuo nyt on? Suomen koulujärjestelmä on hiottu suomalaisten tarpeisiin hyvin pitkän aikaa. Muutaman luokan käytyään, lasten osaaminen on jo eurooppalaista keskiarvoa korkeammalla tasolla. Varsinaiset maahanmuuttajalapset saapuvat kesken kaiken ja tuloksena on jo keskimääräistä suurempi kuilu kantislapsiin, kuin missään muualla Euroopassa.

Ja koska järjestelmä on jo opettanut kantislapsille hyvin paljon ja aikaisin, ei välin umpeen kurominen tapahdu usein koskaan.

edit. lisäsin puuttuvan sanan

[ElinaElina]

Työpaikallani opetetaan suomen kieltä ja tietokoneen käyttötaitoja. Olemme huomanneet että huomattavan suurella osalla somaleista ja osalla afgaaneista on pahanlaatuinen dysleksia. Havainnon teki ammattilainen kielenopettaja, maisteri. Havaintoon ei toki tarvitse maisteria vaan aivan kuka tahansa kelpaa. Annan paperilla muutaman sanan jotka pitää kopioida. Kirjaimet vaihtavat dysleksiaa sairastavalla paikkaa poikkeuksetta vaikka kuinka jankutan oikeinkirjoituksesta.

Dysleksiaa sairastavat eivät pääse kovinkaan hyvin käyttämään esimerkiksi sähköpostiaan koska he eivät kirjoita kirjautumisnimeään eivätkä varsinkaan salasanaa korrektisti. Tähän vaivaan minulla ei ole ollut lääkkeitä eikä edes huonoja neuvoja. Olen lopettanut dysleksiaa sairastavien opettamisen tyystin.

En ihmettele jos kouluosaaminen laahaa. Se tulee laahaamaankin läpi elämän.

Tätä geneettistä taustaa pitäisi tutkia. Dysleksian suomalainen nimi lukihäiriö on onneton, häiriö mielletään ohimeneväksi. Dysleksikot tarvitsisivat erityisopetusta, vaikka mikään ei poista sitä. Dysleksiassa aivot ovat ylinopeita kun lukee, ja arvaavat sanan väärin (tai oikein) ja arvaus jää päälle, vaikka lukeminen jatkuu.
Olen hyvin läheltä seurannut ja nähnyt että periytyi isältä pojalle, kumpikin epäonnistuivat koulussa, mutta pärjäsivät käden taitojensa avulla työelämässä.
Prinsessa Victorialla myös.

Tämä voisi selittää, miksi Somalian lukutaitoprosentti on alhainen.

[JNappula]

kun suomalaisperheiden lapsetKIN aikoinaan menivät ummikkoina ruotsalaiseen kouluun he eivät saaneet ilmeisesti erityiskohtelua. kuinka kävi laahasiko oppiminen, olivatko he häirikköjä. onko tietoa?
enostani, joka lapsena muutti ruotsiin tuli matematiikan opettaja, tosin hän oli muistaakseni kuusivuotias ja ehkä ehti sopeutua ennen kouluun menoa

Monesti, ainakin voimakkaimman siirtolaisuuden aikaan ja niillä paikkakunnilla johon siirtolaisuutta tuli paljon, suomalaislapset opiskelivat omissa luokissansa ekat vuodet ennen kuin heidät voitiin kielitaidon karttuessa integroida ruotsalaisluokkiin. Suomalaisia opettajia rekryttiin myös ruotsiin opettamaan kielitadottomia suomalaislapsia.

Ja juu, laahasivat ja olivat häirikköjä...

Vuodelta 1965, koulusta ja kielenoppimisesta suomalaisessa enklaavissa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomalaiselamaa_goteborgissa_51967.html#media=51972

Vuodelta 1969, suomalainen opettaja Raimo Rönnholm lähtee ruotsiin opettamaan:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/finne_-_ruotsinsuomalaiset_52174.html#media=52190

Vuodelta 1972, käsittelee myös koulunkäyntiä, n. puolet suomalaislapsista alemmalla luokkatasolla kun mitä heidän ikänsä edellyttäissi, suuri osa apuluokilla:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/svea-mamman_ottolapset_559.html#media=623

[Kemolitor]

Muuttaako syntyperä seiskan kiitettäväksi arvosanaksi?

Iltalehti: Maahanmuuttaja: Opettajat eivät vaadi meiltä tarpeeksi 8.3.2013

Kyllä muuttaa, mutta sehän perustuu opettajien ohjeistukseen. Maahanmuuttajilla peruskoulun päättötodistuksen arvosanat ovat keskimäärin noin yhden numeron korkeammat kuin heidän antamansa näyttö. Kaikin mokomin tällaiset oppilaiden ja oppilasryhmien vertailua vinouttavat käytännöt saisi lopettaa.

Tuosta samasta Iltalehden jutusta yksi lainaus ja sen kaveriksi sitten teksti, jota kyllä taisin juuri pari päivää sitten lainata, mutta tuon sitaatin arvon moninkertaistaa se, että se on lähtöisin somalilta, jolloin ei voi (kai?) kansanryhmää vastaan kiihottumisesta epäillä:

Farah myöntää, että kaikki maahanmuuttajaperheet eivät pidä koulunkäyntiä ja ammattikoulutusta ensiarvoisina. Hänen mielestään tämä kuitenkin yleistetään koskemaan kaikkia maahanmuuttajia.

Iltalehti

Siirtolaisuusjärjestö IOM:n projektikoordinaattori, 1990-luvun alussa Suomeen muuttanut somali Saed Guled puhuu Maahanmuuttajien matka suomalaiseen yhteiskuntaan -kirjassa näinkin avoimesti: "Ymmärtämättömyys suomalaisesta koulutus- ja työllisyyspoliittisesta järjestelmästä sekä tulevaisuuden suunnittelun taitojen puute vaikeuttavat somalien työllistymistä. Useimmat somalinuoret elävät ns. päivä kerrallaan -asenteella, sillä tulevaisuuden suunnittelua ei pidetä merkityksellisenä somalialaisessa kulttuurissa. Tämä asenne juontaa juurensa somalien alkuperään; he olivat alun perin paimentolaiskansaa, joilla oli tapana liikkua ja toimia spontaanisti. Somaleilla on usein vaikeuksia visioida mielessään seuraavat, hyvään tulevaisuuteen johtavat toimenpiteet eivätkä he välttämättä osaa vakavasti suunnitella tulevaisuutta ja pohtia sitä, mitä heistä tulee tai mitä he voisivat opiskella. Tästä syystä voi johtua se, että monet heistä eivät menesty koulussa, sillä opetussuunnitelma ei sovi yhteen heidän todellisuuskäsitystensä kanssa. Lisäksi oppilailta jää osa koulusta käymättä heidän perheidensä muuttaessa maasta toiseen paremman elämän toivossa tai lapsia sopeutettaessa omaksumaan somalialaisen ja muslimikulttuurin tapoja."

Suomen Kuvalehti

Tässä Heidi Harju-Luukkaisen tutkimuksessa on tarkoitus selvittää etnisen taustan merkitystä, odotan suurella mielenkiinnolla, mitä sieltä oikeastaan paljastuukaan, jos maahanmuuttajia uskalletaan olla käsittelemättä yhtenä klönttinä, jaetaan vielä tulokset kansallisuuksittain.

Maahanmuuttajataustaisten lasten osaaminen on keskimäärin 2–3 kouluvuotta jäljessä muiden tasosta, ilmenee vuoden 2012 Pisa-tutkimuksesta. Tutkija Heidi Harju-Luukkainen on selvittänyt Jyväskylän yliopistossa toimivan tutkijaryhmän kanssa, miksi.

Etnisen taustan merkitystä oppimiseen selvitetään tutkimuksessa, joka valmistuu kesään mennessä.

Aamulehti

[Archaeopteryx]

Tämä vaatiminen jäi vähäsen hämärän peittoon.
Millä tapaa sen opettajan pitäisi jotain vaatia? Miten ne suomalaisilta vaatii?

Oppilaita pyydetään biologian kokeessa tunnistamaan kuvan eläin. Ensimmäinen arvaa "tali tinti", ja toinen tietää eläimen olevan "punatulkku, pyrrhula pyrrhula".
Ensimmäinen saa kehut siitä, että tunnisti ainakin että kuvassa on lintu, edistystä edellisestä kerrasta kun hän luuli saukon olevan matelija. Toinen oppilas saa pisteet siitä, että tunnisti punatulkun, mutta menetti osan kun ei hoksannut kyseessä olevan nuoren koiraan eikä aikuisen naaraslinnun.

Lopputuloksena molempien biologian numero on sama. Toiselta vaaditaan vain vähän enemmän samaan numeroon.

[Roope]

Tässä Heidi Harju-Luukkaisen tutkimuksessa on tarkoitus selvittää etnisen taustan merkitystä, odotan suurella mielenkiinnolla, mitä sieltä oikeastaan paljastuukaan, jos maahanmuuttajia uskalletaan olla käsittelemättä yhtenä klönttinä, jaetaan vielä tulokset kansallisuuksittain.

Muutaman vuoden takaista suomalaistutkimusta lainattiin aluksi tiedotusvälineissä niin, että "maahanmuuttajilla on myönteinen asenne koulunkäyntiin". Sitäkin hehkutettiin, että osa maahanmuuttajista pärjäsi koulussa jopa paremmin kuin suomalaiset. Keskimäärin maahanmuuttajat pärjäsivät huonommin, ja ne huonosti pärjäävät ryhmät olivat muista vuosia jäljessä.

2008-12-12 Opettaja-lehti 50: Liian moni putoaa (maahanmuuttajien koulumenestys)

[Fincum]

Kirjoitin vuosi sitten toiseen ketjuun, mutta sopii tähän yhteyteen.

Salolainen ilmaisjakelulehti Salonjokilaakso 14.3.2013. Juttu salolaisesta monikulttuurisesta koulusta

Koulunkäyntiavustaja, 25 vuotta Suomessa asunut, Ukrainalaistaustainen Viktoria Heimo:
" Välillä joudun myös tarkentamaan oppilaille, että rasistista käytöstä ei ole se, että opettaja käskee tekemään läksyt

[rölli2]

lisätäänkö nyt sitten kotoutusmäärärahoja, jos se vaikka parantaisi koulumenestystä

[Juffe]

Lauantai 8.3.2014 klo 04.37
- Viime vuosina maahanmuuttajien määrä kouluissa on jyrkästi lisääntynyt. Voi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta, sanoo tutkijaryhmään kuuluva Heidi Harju-Luukkainen.STT

Tähän minäkin kiinnitin huomioni, kun luin jutun Hämeen Sanomista.
Pääsanoma on siis, että maahanmuuttajataustaisia oppilaita kohdellaan eri tavalla kuin kantisoppilaita, ja tämä on ongelma. Kuitenkin ratkaisuksi ehdotetaan kulttuurikoulutusta. Eikö ratkaisu olisi, että kohdellaan oppilaita samalla tavalla taustoista riippumatta? Mihin siinä kulttuuriosaamista tarvitaan?? Toimitaa vain samalla tavalla, kuin kaikkien muidenkin kohdalla.

[Ari-Lee]

Työpaikallani opetetaan suomen kieltä ja tietokoneen käyttötaitoja. Olemme huomanneet että huomattavan suurella osalla somaleista ja osalla afgaaneista on pahanlaatuinen dysleksia. Havainnon teki ammattilainen kielenopettaja, maisteri. Havaintoon ei toki tarvitse maisteria vaan aivan kuka tahansa kelpaa. Annan paperilla muutaman sanan jotka pitää kopioida. Kirjaimet vaihtavat dysleksiaa sairastavalla paikkaa poikkeuksetta vaikka kuinka jankutan oikeinkirjoituksesta.

Dysleksiaa sairastavat eivät pääse kovinkaan hyvin käyttämään esimerkiksi sähköpostiaan koska he eivät kirjoita kirjautumisnimeään eivätkä varsinkaan salasanaa korrektisti. Tähän vaivaan minulla ei ole ollut lääkkeitä eikä edes huonoja neuvoja. Olen lopettanut dysleksiaa sairastavien opettamisen tyystin.

En ihmettele jos kouluosaaminen laahaa. Se tulee laahaamaankin läpi elämän.

Tätä geneettistä taustaa pitäisi tutkia. Dysleksian suomalainen nimi lukihäiriö on onneton, häiriö mielletään ohimeneväksi. Dysleksikot tarvitsisivat erityisopetusta, vaikka mikään ei poista sitä. Dysleksiassa aivot ovat ylinopeita kun lukee, ja arvaavat sanan väärin (tai oikein) ja arvaus jää päälle, vaikka lukeminen jatkuu.
Olen hyvin läheltä seurannut ja nähnyt että periytyi isältä pojalle, kumpikin epäonnistuivat koulussa, mutta pärjäsivät käden taitojensa avulla työelämässä.
Prinsessa Victorialla myös.

Tämä voisi selittää, miksi Somalian lukutaitoprosentti on alhainen.

Nämä dysleksikot tarvitsisivat erityisopetusta siellä mistä ovat lähteneetkin. He tulivat tänne kaikkine ongelmineen mitä heillä on kotimaassaankin. Erityisopetus ei poista yhtäkään heidän ongelmistaan - ei ensimmäistäkään.

[Malla]

En ihmettele jos kouluosaaminen laahaa. Se tulee laahaamaankin läpi elämän.

Ei pidä paikkaansa. Lähipiirissä on muutama hyvä esimerkki. Toinen, nuorempi, jäi "seulaan" heti koulun alussa, sai lukiopetusta ja kirjoitti varsin kelvolliset yo-pahvit. Toinen, vanhempi, meni aluksi yo-kirjoitusten jälkeen opiskelemaan käytännön alaa mutta jatkoi sitten yliopistoon ja on nyt proffa, väitteli englanniksi. Molemmat tietävät heikot kohtansa ja osaavat tarkistaa tekstinsä sen mukaan -- ovat jopa huolellisempia kuin vaivattomat. Iän myötä vaiva  on myös huomattavasti lieventynyt.

[Ari-Lee]

En ihmettele jos kouluosaaminen laahaa. Se tulee laahaamaankin läpi elämän.

Ei pidä paikkaansa. Lähipiirissä on muutama hyvä esimerkki. Toinen, nuorempi, jäi "seulaan" heti koulun alussa, sai lukiopetusta ja kirjoitti varsin kelvolliset yo-pahvit. Toinen, vanhempi, meni aluksi yo-kirjoitusten jälkeen opiskelemaan käytännön alaa mutta jatkoi sitten yliopistoon ja on nyt proffa, väitteli englanniksi. Molemmat tietävät heikot kohtansa ja osaavat tarkistaa tekstinsä sen mukaan -- ovat jopa huolellisempia kuin vaivattomat. Iän myötä vaiva  on myös huomattavasti lieventynyt.

Tunnen itsekin erään dysleksikko maisterin. Tarkkana hän on saanut olla vaikka onkin lievimmästä päästä. Avun saanti mahdollisimman nuorena on avain menestykseen.

Esimerkkinä omalta kohdaltani voin kertoa jos aikuinen ihminen ei onnistu viiteen minuuttiin kirjoittamaan kopioiden valkokankaalta "yle.fi" korrektisti ohjauksessani niin että jopa osoitan näppäimistöltä mitä painellaan niin voin todeta puuhasteluni olevan turhaa. Potilas siinä vain tuskastuu paitsi itsekin. Havaintonani pahimmassa dysleksiassa kaikkein vaikeimpina sanoina ovat kaikki sanat joissa on kaksi vokaalia peräkkäin. Toisinsanoen melkein kaikki sanat. Saman havainnon teki siis mainitsemani kielen opettaja. Kyse on tuontiongelmista. Tämä on aivan kauheaa, hei oikeesti.

[ElinaElina]

Tähänkö tulkin tarve perustuu osittain? Silloin hommat pitäisi hoidella vammaispalvelulain puitteissa tms eikä kotouttamispuuhana.

[Roope]

Suomen oppilaat Euroopan parhaita PISA 2012 - tutkimuksen ongelmanratkaisussa

Suomi menestyi hyvin PISA 2012 -tutkimuksen ongelmanratkaisutehtävissä. Suomalaisoppilaiden pistemäärä oli OECD-maiden neljänneksi korkein yhdessä Australian kanssa ja Euroopan maiden paras. Kaikista osallistuneista maista ja alueista Suomen pisteiden keskiarvo oli yhdeksänneksi korkein. Ongelmanratkaisu on PISAssa tässä muodossa uusi sisältöalue ja vertailukohtaa aiempaan tulokseen ei siten ole. Suomessa PISA 2012 -tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

[...]

Pojat menestyivät tyttöjä paremmin ongelmanratkaisutaidoissa osallistujamaissa keskimäärin. Suomessa tyttöjen pistemäärien keskiarvo (526) oli kuitenkin poikia (520) merkittävästi korkeampi.

[...]

Maahanmuuttajat menestyivät heikosti kantaväestöön verrattuna

Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ongelmanratkaisutaidoissa olivat suuret kaikissa osallistujamaissa. Suomessa kantaväestöä edustavien oppilaiden pistemäärien keskiarvo oli 526 pistettä, kun toisen polven maahanmuuttaja-taustaisten oppilaiden keskiarvo oli 461 pistettä ja ensimmäisen polven 426 pistettä. Suomessa maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön ero menestymisessä oli suurempi kuin osallistujamaissa keskimäärin. Suomen- ja ruotsinkieliset koulut menestyivät Suomessa lähes yhtä hyvin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 1.4.2014

[koli]

Suomessa tyttöjen pistemäärien keskiarvo (526) oli kuitenkin poikia (520) merkittävästi korkeampi.

Olipa merkittävästi korkeampi. No kait se on pakko tämänkin suuren ongelman ratkaisemista varten perustaa muutama työryhmä ja työllistää kasapäin byrokraatteja.

[Mursu]

Suomessa tyttöjen pistemäärien keskiarvo (526) oli kuitenkin poikia (520) merkittävästi korkeampi.

Olipa merkittävästi korkeampi. No kait se on pakko tämänkin suuren ongelman ratkaisemista varten perustaa muutama työryhmä ja työllistää kasapäin byrokraatteja.

Ei, koska ero on noin päin. Se vain osoittaa tyttöjen luontaista paremmuutta. Toisinpäin kyse olisi siitä, että tyttöjä sorretaan. Tuossa luultavasti tarkoitetaan tilastollista merkitsevyyttä, eli sitä, että 95 % todennäköisyydellä ero ei johdu sattumasta.

[Mursu]

Siirtolaisuusjärjestö IOM:n projektikoordinaattori, 1990-luvun alussa Suomeen muuttanut somali Saed Guled puhuu Maahanmuuttajien matka suomalaiseen yhteiskuntaan -kirjassa näinkin avoimesti: "Ymmärtämättömyys suomalaisesta koulutus- ja työllisyyspoliittisesta järjestelmästä sekä tulevaisuuden suunnittelun taitojen puute vaikeuttavat somalien työllistymistä. Useimmat somalinuoret elävät ns. päivä kerrallaan -asenteella, sillä tulevaisuuden suunnittelua ei pidetä merkityksellisenä somalialaisessa kulttuurissa. Tämä asenne juontaa juurensa somalien alkuperään; he olivat alun perin paimentolaiskansaa, joilla oli tapana liikkua ja toimia spontaanisti. Somaleilla on usein vaikeuksia visioida mielessään seuraavat, hyvään tulevaisuuteen johtavat toimenpiteet eivätkä he välttämättä osaa vakavasti suunnitella tulevaisuutta ja pohtia sitä, mitä heistä tulee tai mitä he voisivat opiskella. Tästä syystä voi johtua se, että monet heistä eivät menesty koulussa, sillä opetussuunnitelma ei sovi yhteen heidän todellisuuskäsitystensä kanssa. Lisäksi oppilailta jää osa koulusta käymättä heidän perheidensä muuttaessa maasta toiseen paremman elämän toivossa tai lapsia sopeutettaessa omaksumaan somalialaisen ja muslimikulttuurin tapoja."

Suomen Kuvalehti

Tätä toki voi mieltää vain kulttuurisena, mutta kyllä tulevaisuuteen katsominen nimenomaan on älykkyyden merkki. Tällainen puute on monessa ongelma. Se saattaa johtaa esimerkiksi rikollisuuteen. Ehkä tällainen asenne on syy Somalian ja yleisemminkin Afrikan ongelmiin eikä vain mukauma ko. maan olosuhteisiin.