Vs: Onko Suomelle mitään hyötyä EU:sta?

[Mietiskeliä]

Tässä videolla on Antti Pesosella aika hyvää settiä EU:sta https://www.youtube.com/watch?v=dTIokDN11xY
Ainoa hyvä asia minkä hän lyötää EU:sta on propaganda.

Olisi mielenkiintoista tietää löytääkö joku muu jotain sellaista EU:sta mistä ollsi Suomelle hyötyä? Vihjeeksi voin antaa ettei oikea vastaus ole ainakaan se, että liikkuminen ja kaupankäynti olisi vapaampaa, koska jo Suomi eroaisti EU:sta astuisi voimaan ETA sopimus, joka mahdollistaisi edelleen vapaan liikkumisen ja kaupankäynnin elintarvikkeita  lukuunottamatta.

[Micke90]

Ei, EU:sta ei ole mitään hyötyä Suomelle. Ei mitään sellaista, jota emme voisi muutenkin saada. Siksi meidän tulee välittömästi järjestää EU:sta kansanäänestys ja tuloksesta riippuen erota siitä.

[desperaato]

Ei, EU:sta ei ole mitään hyötyä Suomelle. Ei mitään sellaista, jota emme voisi muutenkin saada. Siksi meidän tulee välittömästi järjestää EU:sta kansanäänestys ja tuloksesta riippuen erota siitä.

tulee välittömästi järjestää EU:sta kansanäänestys ja tuloksesta riippuen riippumatta erota siitä. 

[Micke90]

tulee välittömästi järjestää EU:sta kansanäänestys ja tuloksesta riippuen riippumatta erota siitä. 

Eikös Muutos ollutkaan suoran demokratian asialla? 

[Ari-Lee]

Kaikesta haitallisesta tulee pyrkiä eroon. Jos ei päättäjät tätä ymmärrä niin päättäjistä tulee pyrkiä eroon.

Edit.lis.
Perustuslaki tulee kirjoittaa uusiksi. Schengen sopimuksesta tulee irtautua. Seuraavana ovat euro ja EU. Näin asteittain. Me pääsemme eroon haitallisesta toiminnasta jos vain halua on. Suomi nousuun!

[desperaato]

tulee välittömästi järjestää EU:sta kansanäänestys ja tuloksesta riippuen riippumatta erota siitä. 

Eikös Muutos ollutkaan suoran demokratian asialla? 

Äänestys tulee järjestää välittömästi, eikä Muutos 2011 ole vielä saanut suoran demokratian ilosanomaa lailliseksi päätäntäkeinoksi Suomessa.
Joten mennään nyt niillä mitä on käytössä, eli kusetus, valehtelu jä väärentäminen.

[Ilkka Partanen]

Tässä ihan virallinen vastaus:

Miksi euro?

Euro luotiin, koska yhteinen valuutta tarjoaa monia etuja ja hyötyjä verrattuna entiseen tilanteeseen, jossa jokaisella jäsenvaltiolla oli oma valuutta. Euron käyttöönotto poisti valuuttakurssivaihtelujen riskit ja valuutanvaihdosta aiheutuvat kustannukset ja vahvisti EU:n sisämarkkinoita. Euron myötä tiivistettiin myös jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä vakaan valuutan ja talouden luomiseksi, mikä hyödyttää kaikkia kansalaisia.

Kun Euroopan talousyhteisö perustettiin vuonna 1957, jäsenvaltiot keskittyivät rakentamaan yhteisiä markkinoita kaupankäyntiä varten. Ajan mittaan kävi kuitenkin selväksi, että tarvittaisiin tiiviimpää talous- ja rahapoliittista yhteistyötä sisämarkkinoiden kehittämisen ja menestyksen varmistamiseksi sekä koko Euroopan talouden toimivuuden parantamiseksi. Tämän kehityksen tavoitteena oli uusien työpaikkojen luominen ja eurooppalaisten hyvinvoinnin lisääminen. Vuonna 1991 jäsenvaltiot hyväksyivät sopimuksen Euroopan unionista (Maastrichtin sopimus), jonka mukaan Euroopalla on 2000-luvulla määrä olla vahva ja vakaa valuutta.

Eurosta saatavat edut ovat monipuolisia, ja niitä voidaan hyödyntää niin yksilö- ja yritystasolla kuin kansantalouksien tasollakin. Etuja ovat muun muassa:

    enemmän valinnanvaraa ja vakaammat hinnat kuluttajille ja kansalaisille
    parempi turvallisuus ja enemmän mahdollisuuksia yrityksille ja markkinoille
    talouden vakauden ja kasvun edistäminen
    rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen jatkuminen
    EU:n aseman vahvistaminen maailmantaloudessa
    eurooppalaisen identiteetin konkreettinen ilmentäminen.


Monet näistä eduista liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi taloudellinen vakaus on hyväksi jäsenvaltion taloudelle, koska se antaa valtion hallitukselle liikkumavaraa tulevaisuuden suunnittelua varten. Lisäksi taloudellisesta vakaudesta on hyötyä myös yrityksille, koska se vähentää epävarmuutta ja kannustaa yrityksiä investoimaan. Tästä on vuorostaan hyötyä kansalaisille, kun työllisyys ja työpaikkojen laatu paranevat.

Eurosta saatavien etujen taustatekijät

Yhteinen valuutta tuo mukanaan uusia vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Ne perustuvat euroalueen talouden yhdentymiseen ja alueen laajuuden hyödyntämiseen, joilla parannetaan sisämarkkinoiden tehokkuutta.

Ennen euroa valuutanvaihdosta aiheutui ylimääräisiä kustannuksia, riskejä ja avoimuuden puutetta rajat ylittävissä liiketoimissa. Yhteisen valuutan ansiosta kaupankäynti euroalueella on kustannustehokkaampaa ja riskittömämpää.

Hintojen vertailun helppous vaikuttaa suotuisasti kaikentyyppiseen rajat ylittävään kaupankäyntiin ja sijoitustoimintaan riippumatta siitä, ovatko toimijoina edullisinta tuotetta etsivät yksittäiset kuluttajat, edullisimpia palveluja hankkivat yritykset vai suuret institutionaaliset sijoittajat, jotka voivat suunnata investointeja euroalueelle ilman valuuttakurssivaihtelujen riskiä. Euroalueella on yhdet suuret yhdentyneet markkinat, joilla käytetään yhteistä valuuttaa.

Maailmanlaajuiset edut

Yhteisen valuutan käytön ja euroalueen laajuus tuo myös uusia mahdollisuuksia maailmantaloudessa. Yhteinen valuutta houkuttelee EU:n ulkopuolisia maita käymään kauppaa euroalueella, mikä edistää kaupankäyntiä ja investointeja. Järkevän taloudenhoidon ansiosta eurosta tulee hyvä vaihtoehto EU:n ulkopuolisten maiden varantovaluutaksi ja euroalueen vaikutusvalta maailmantaloudessa kasvaa.

Myös euroalueen laajuus ja maltillinen taloudenhoito tuovat taloudellista vakautta euroalueelle. Näin se selviytyy paremmin ulkoisista taloudellisista häiriöitä eli äkillisistä taloudellisista muutoksista, jotka voivat syntyä euroalueen ulkopuolella ja haitata kansallisia talouksia. Niitä ovat muun muassa öljyn maailmanmarkkinahintojen nousu tai myllerrykset kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla. Euroalue pystyy laajuutensa ja vahvuutensa ansiosta ottamaan tällaiset ulkoiset häiriöt hyvin vastaan ja ehkäisemään työpaikkojen menetystä ja kasvun heikentymistä.

Etujen toteutuminen

Euro ei yksinään voi saada aikaan taloudellista vakautta ja kasvua. Ne saavutetaan ensinnäkin euroalueen talouden moitteettomalla hallinnoinnilla noudattamalla EY:n perustamissopimuksen määräyksiä ja talous- ja rahaliiton (EMU) tärkeimmän osatekijän eli vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä. Toiseksi euro on erottamaton osa nykyisen Euroopan unionin taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia rakenteita, koska se on välttämätön edellytys sisämarkkinoiden, kauppapolitiikan ja poliittisen yhteistyön etujen tehokkaammalle hyödyntämiselle.

[Ari-Lee]

^Haitat ovat ohittaneet hyödyt jo kauan sitten. Loppu on kirjoitettua blahblahta.

[Emo]

Ei mitään hyötyä.

[Tragedian synty]

• Suuret Viisaat Johtajamme ovat saaneet muutaman paikan lisää, jossa "päteä". No, tarkemmin ajatellen se ei ollutkaan hyöty.
• Yhdet vaalit enemmän, joita jännittää ja joita varten ostaa perunalastuja.
• Jotkut osat Suomesta ovat nettosaajia, vaikka maa keskimäärin ei olekaan. Ei tämäkään varsinainen hyöty ole, mutta kunhan muistutan, etteivät asiat ole aivan mustavalkoisia.
• En osaa antaa esimerkkiä, mutta kuvittelisin, että useankin lain tai säädöksen yhdenmukaistamisesta koko Euroopassa on ollut pientä, näkymätöntä hyötyä, jota jälkeenpäin ei enää kukaan osaa osoittaa.
• Ilman EU-kriittisyyden tuomaa nostetta Perussuomalaiset ei olisi vahvistunut niin paljon, jolloin myös maahanmuuttokriitikoita löytyisi päättävistä elimistä vähemmän.

[Emo]

^ Tuossa on ihan äkistämällä päkistetty, että jotain hyödyksi nimettävää ehkä olisi löydettykin 

[Nuivanlinna]

Suomi eroaisti EU:sta astuisi voimaan ETA sopimus, joka mahdollistaisi edelleen vapaan liikkumisen ja kaupankäynnin elintarvikkeita  lukuunottamatta.

EFTA riittää mainiosti Suomelle ja miksikäs ei koko Euroopallekin. Mutta aloitetaan Suomesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_vapaakauppaj%C3%A4rjest%C3%B6

[Lasse]

Olen EU:n suhteen aika vahvasti Vaclav Klausin linjalla:

When I was here 11 years ago, it was two years before our entry into the European Union. In 2002, we did not have the experience we do have now – the experience of almost 10 years of EU membership. Nevertheless, I have to claim that my ex-ante estimation of our future membership costs and benefits was a correct one. I stressed here that – in spite of all our radical domestic changes but due to our pre-entry obligatory adjustments – "we did not succeed in avoiding the European disease of a regulated society, of an unproductive welfare state, of new, more sophisticated, more hidden and more intrusive methods of government intervention, not to speak of an empty and artificial Europeanism, corporativism, environmentalism, political correctness, human-rightism, etc."

I may formulate it more radically now, not being tied-up by the very high political offices I held at that time but the substance of my criticism remains the same. Two years ago, still in my presidential office, I wrote a book about it with the title "European Integration without Illusions", which was written and originally published in Czech language and later translated into English, German, Italian, Spanish, Bulgarian, Danish and recently also into Russian. The Spanish version "La Integración Europea Sin Ilusiones" was published in 2012.[2]

The book reflects my deep frustration with the current developments in Europe, calls in question the naïve and excessively optimistic expectations as regards the size of the economic benefits of territorial integration and of monetary unification of economically too heterogeneous countries (without paying due attention to its inevitable costs) and criticizes the undemocratic consequences of the existing form of the EU institutional arrangements.

As I see it, the present, rather gloomy situation in Europe is a consequence both of the non-efficient European economic and social system and of the increasingly centralistic and bureaucratically intrusive European Union institutions. They together represent a fundamental obstacle to any future positive development, an obstacle which cannot be removed by marginal corrections (or cosmetic changes) or by – eventually – more rational short term economic policies. The problems go much deeper. Their solution needs something else.

For an economist, who understands – or at least hopes to understand – the dominant role of an economic system in shaping the economic performance, it is more than evident that the European economic and social system itself, the overregulated economy, additionally constrained by a heavy load of social and environmental requirements, operating in a paternalistic welfare state atmosphere, cannot lead to economic growth. This burden is too heavy and the incentives to a productive work are too weak. If Europe wants to restart its economic development, it has to undertake a fundamental transformation, a systemic change, something we had to do 20 years ago in our part of Europe: radical and far reaching depolitization, deregulation, liberalization and desubsidization of the economy.

The other part of the problem is the European integration model and, as a consequence, the undergoing de-democratization of Europe. The excessive and unnatural centralization, harmonization, standardization and unification of the European continent based on the concept of "an ever-closer Union" become a fundamental problem. I dare put it sharply: the European Union conquered Europe and deprived it of its democracy. The issue of democracy or, better to say, of the lack of it, is for me the most important and the most pressing one.

http://www.klaus.cz/clanky/3485


Speech of the President of the Czech Republic Václav Klaus in the European Parliament
http://www.klaus.cz/clanky/310

Václav Klaus stands up for Freedom
http://www.youtube.com/watch?v=ljAANHPkrAE

[Kim Evil-666]

Riippuu keneltä kysytään . Mokuklusterin mielestä varmasti paljonkin hyötyä . Minun , nuivan nationalistin mielestä ei mitään hyötyä . Niin ja jossainmäärin konservatiivikin olen .

[Mietiskeliä]

Tässä ihan virallinen vastaus:

Miksi euro?

Euro luotiin, koska yhteinen valuutta tarjoaa monia etuja ja hyötyjä verrattuna entiseen tilanteeseen, jossa jokaisella jäsenvaltiolla oli oma valuutta. Euron käyttöönotto poisti valuuttakurssivaihtelujen riskit ja valuutanvaihdosta aiheutuvat kustannukset ja vahvisti EU:n sisämarkkinoita. Euron myötä tiivistettiin myös jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä vakaan valuutan ja talouden luomiseksi, mikä hyödyttää kaikkia kansalaisia.

Kun Euroopan talousyhteisö perustettiin vuonna 1957, jäsenvaltiot keskittyivät rakentamaan yhteisiä markkinoita kaupankäyntiä varten. Ajan mittaan kävi kuitenkin selväksi, että tarvittaisiin tiiviimpää talous- ja rahapoliittista yhteistyötä sisämarkkinoiden kehittämisen ja menestyksen varmistamiseksi sekä koko Euroopan talouden toimivuuden parantamiseksi. Tämän kehityksen tavoitteena oli uusien työpaikkojen luominen ja eurooppalaisten hyvinvoinnin lisääminen. Vuonna 1991 jäsenvaltiot hyväksyivät sopimuksen Euroopan unionista (Maastrichtin sopimus), jonka mukaan Euroopalla on 2000-luvulla määrä olla vahva ja vakaa valuutta.

Eurosta saatavat edut ovat monipuolisia, ja niitä voidaan hyödyntää niin yksilö- ja yritystasolla kuin kansantalouksien tasollakin. Etuja ovat muun muassa:

    enemmän valinnanvaraa ja vakaammat hinnat kuluttajille ja kansalaisille
    parempi turvallisuus ja enemmän mahdollisuuksia yrityksille ja markkinoille
    talouden vakauden ja kasvun edistäminen
    rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen jatkuminen
    EU:n aseman vahvistaminen maailmantaloudessa
    eurooppalaisen identiteetin konkreettinen ilmentäminen.


Monet näistä eduista liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi taloudellinen vakaus on hyväksi jäsenvaltion taloudelle, koska se antaa valtion hallitukselle liikkumavaraa tulevaisuuden suunnittelua varten. Lisäksi taloudellisesta vakaudesta on hyötyä myös yrityksille, koska se vähentää epävarmuutta ja kannustaa yrityksiä investoimaan. Tästä on vuorostaan hyötyä kansalaisille, kun työllisyys ja työpaikkojen laatu paranevat.

Eurosta saatavien etujen taustatekijät

Yhteinen valuutta tuo mukanaan uusia vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Ne perustuvat euroalueen talouden yhdentymiseen ja alueen laajuuden hyödyntämiseen, joilla parannetaan sisämarkkinoiden tehokkuutta.

Ennen euroa valuutanvaihdosta aiheutui ylimääräisiä kustannuksia, riskejä ja avoimuuden puutetta rajat ylittävissä liiketoimissa. Yhteisen valuutan ansiosta kaupankäynti euroalueella on kustannustehokkaampaa ja riskittömämpää.

Hintojen vertailun helppous vaikuttaa suotuisasti kaikentyyppiseen rajat ylittävään kaupankäyntiin ja sijoitustoimintaan riippumatta siitä, ovatko toimijoina edullisinta tuotetta etsivät yksittäiset kuluttajat, edullisimpia palveluja hankkivat yritykset vai suuret institutionaaliset sijoittajat, jotka voivat suunnata investointeja euroalueelle ilman valuuttakurssivaihtelujen riskiä. Euroalueella on yhdet suuret yhdentyneet markkinat, joilla käytetään yhteistä valuuttaa.

Maailmanlaajuiset edut

Yhteisen valuutan käytön ja euroalueen laajuus tuo myös uusia mahdollisuuksia maailmantaloudessa. Yhteinen valuutta houkuttelee EU:n ulkopuolisia maita käymään kauppaa euroalueella, mikä edistää kaupankäyntiä ja investointeja. Järkevän taloudenhoidon ansiosta eurosta tulee hyvä vaihtoehto EU:n ulkopuolisten maiden varantovaluutaksi ja euroalueen vaikutusvalta maailmantaloudessa kasvaa.

Myös euroalueen laajuus ja maltillinen taloudenhoito tuovat taloudellista vakautta euroalueelle. Näin se selviytyy paremmin ulkoisista taloudellisista häiriöitä eli äkillisistä taloudellisista muutoksista, jotka voivat syntyä euroalueen ulkopuolella ja haitata kansallisia talouksia. Niitä ovat muun muassa öljyn maailmanmarkkinahintojen nousu tai myllerrykset kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla. Euroalue pystyy laajuutensa ja vahvuutensa ansiosta ottamaan tällaiset ulkoiset häiriöt hyvin vastaan ja ehkäisemään työpaikkojen menetystä ja kasvun heikentymistä.

Etujen toteutuminen

Euro ei yksinään voi saada aikaan taloudellista vakautta ja kasvua. Ne saavutetaan ensinnäkin euroalueen talouden moitteettomalla hallinnoinnilla noudattamalla EY:n perustamissopimuksen määräyksiä ja talous- ja rahaliiton (EMU) tärkeimmän osatekijän eli vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä. Toiseksi euro on erottamaton osa nykyisen Euroopan unionin taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia rakenteita, koska se on välttämätön edellytys sisämarkkinoiden, kauppapolitiikan ja poliittisen yhteistyön etujen tehokkaammalle hyödyntämiselle.

Virallinen selitys ei ole aina se todellinen selitys

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/12/01/jos-euro-olisi-elintarvike-se-olisi-vedettava-myynnista/201316624/170

EU:n komissio ja EKP kehuvat euroa väittämillä, jotka ovat makeaa markkinointia mutta eivät totta. Kriisi ja nyt myös tuore tutkimus osoittavat, että väitteet euron suopeista talousvaikutuksista ovat keskeisiltä osin puppua. Jos euro olisi elintarvike ja sitä mainostettaisiin samaan tapaan perättömillä terveysvaikutuksilla, olisi se vedettävä myynnistä.

Elintarvikkeiden on oltava turvallisia, ja ruoan markkinoinnissa mahdollisesti esiintyvien terveysväittämien on oltava tutkitusti totta. Katteettomat ravinto- tai terveysväitteet ovat ruoan markkinoinnissa kiellettyjä.

Ruoan turvallisuutta ja terveysväitteiden todenperäisyyttä valvoo iso joukko viranomaisia, kuten Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Euroopan unionissa (EU) vastaava virasto Efsa.

Epäterveellisistä eineistä tai perusteettomista ravinto- ja terveysväitteistä seuraa ruokaviranomaisten sapiskat ja väärien väitteiden oikominen. Ääritapauksessa kelvottomat elintarvikkeet on vedettävä myynnistä.

Ruokaviranomaiset tekevät parhaansa, jotta kansalaiset voisivat turvallisin mielin luottaa kaupan olevien elintarvikkeiden laatuun ja niiden laadusta ja terveysvaikutuksista väitettyjen tietojen todenperäisyyteen.

Toisin on taloudessa ja varsinkin rahataloudessa.

Euron markkinointia ja markkinoinnissa esiintyviä talousväittämiä ei valvo yksikään viranomainen. Tätä eivät tee Suomen tai EU:n kuluttajaviranomaiset eivätkä talous- ja rahaviranomaiset, kuten EU:n komissio ja euroalueen keskuspankki EKP.

Mikseivät?

Siksi, että euroa markkinoivat juuri nämä samat talous- ja rahaviranomaiset. Ja siksi, että euron markkinoinnissa esiintyvät väitteet euron suotuisista talousvaikutuksista ovat näiden samojen viranomaisten itse keksimiä väittämiä.

Käytännössä EU:n talous- ja rahaviranomaisten pitäisi kieltää omat euroväitteensä totuuden vastaisina tai vetää väärin väittämin markkinoimansa euro pois "myynnistä".

Euron edut
tutkitusti tarua

EU:n talous- ja rahaviranomaiset eivät ole korjanneet saati kieltäneet euron talousvaikutuksia koskevia omia väittämiään, vaikka viimeistään kriisin tapahtumat ovat osoittaneet markkinointiväittämät keskeisiltä osin vääriksi.

Sen sijaan komissio ja EKP pitävät yhä kiinni euron alkuperäisistä kehuista, joiden mukaan

♦ euron ansiosta euroalueen inflaatio ja korkotaso ovat matalat,

♦ euro tasoittaa euromaiden elintaso- ja työllisyyseroja,

♦ euro tasoittaa euromaiden kilpailukykyeroja ja

♦ euro vakauttaa ja vahvistaa euromaiden talouskasvua ja työllisyyttä.

Näitä ja vastaavia väitteitä komissio on toistanut euron rakennusvaiheesta alkaen ja toistaa yhä. Eurokansalaiset oppivat komission ilosanomaa lapsesta asti. Samat väittämät ovat EKP:n puheenvuorojen vakiosisältöä.

Komission vuonna 2008 julkaisema yli 300-sivuinen rahaliiton kymmenvuotisjuhlakirja esitti samoja talousväittämiä euron suotuisista vaikutuksista tavallistakin ylenpalttisemmin, vaikka kriisin ensi oireet veivät jo pohjaa pois väitteiltä.

Jos euron keskeiset kehut olisivat totta, ei euroalue olisi nyt jo pian viidettä vuottaan vuosikymmeniin ankarimman velka- ja rahoituskriisin kourissa. Kriisi on kuitenkin totta ja euron suotuisat talousvaikutukset keskeisiltä osin mielikuvamarkkinointia.

Kriisin lisäksi tämän osoittaa nyt myös vastikään julkaistu tutkimus. Euroa markkinoivat talousväittämät eivät ole tutkitusti totta vaan ne ovat tutkitusti tarua.

Tutkimustiedolla
pohja pois pupulta

Eurooppalainen taloustieteilijöiden arvovaltainen tutkimusverkosto CEPR (Centre for Economic Policy Research) on vastikään julkaissut tutkimuksen, joka osoittaa keskeiset väittämät euron suotuisista talousvaikutuksista vääriksi.

Tutkimuksen otsikko on Patterns of Convergence and Divergence in the Euro Area (Yhdentymistä ja eriytymistä euroalueella), ja sen ovat laatineet ekonomistit Angel Estrada Garcia, Jordi Gali ja David Lopez-Salido.

Kolmikko tuskin edustaa "eurovastaisia voimia", vaan ennemmin he vaikuttavat tekstinsä perusteella vakavilta taloustutkijoilta. Garcia työskentelee Espanjan keskuspankissa, Gali Barcelonan yliopistossa ja Lopez-Salido Yhdysvaltain keskuspankissa.

He ovat tutkineet juurta jaksain euromaiden ja useiden rahaliittoon kuulumattomien vertailumaiden talouskehitystä 25 viime vuoden ajalta selvittääkseen, miten euro- ja vertailumaissa on kehittynyt:

♦ Inflaatio,

♦ Työttömyys,

♦ Hintakilpailukyky ja

♦ Vaihtotase.

Tarkastelun ulottaminen riittävän pitkälle ajalle ennen ja jälkeen euron käyttöönoton ja pelkkiä euromaita huomattavasti laajempaan maajoukkoon antaa tutkijoille perusteet kyseenalaistaa komission ja EKP:n keskeisiä eurokehuja.

Tämän tutkimuksen tulokset antaisivat aiheen kieltää euron katteeton kehuminen.

Euron inflaatio-
ja korkoharha

Euron suotuisista vaikutuksista kenties tavallisin ja useimmin esiintyvä on väite, jonka mukaan inflaation hidastuminen ja korkotason lasku ovat euron ansiota. Tämä väite esiintyy toisinaan suomalaisessakin talouskeskustelussa, jota vahvistavat karvaat muistot viime lamavuosien pitkälti yli kymmenen prosentin markkakoroista.

Siksi on jopa hieman yllättävää, miten vahvoin perustein ja samalla vaivattomasti ekonomistit kumoavat tämän euroon liittyvän inflaatio- ja korkoharhan.

Sitä ekonomistit eivät edes yritä kiistää, että inflaatio ja yleinen korkotaso laskivat euron ensimmäisen vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Ja totta onkin, että inflaatiovauhti on nyt kautta euromaiden verrattomasti matalampi kuin euroa edeltäneinä vuosikymmeninä tai varsinkaan 1970- ja 1980-luvuilla.

Mutta tutkijat eivät mene komission ja EKP:n helppoon, jonka mukaan samanaikaiset tapahtumat automaattisesti ilmentävät syy-seuraussuhdetta ja että inflaatiovauhdin ja korkotason lasku olisivat euron ansiota.

Heidän tarkastelunsa ulottuu hyvän aikaa ennen euron käyttöön ottamisen ja ulottuu laajalti muihinkin kuin euromaihin. Näin ei jää erehtymisen vaaraa: inflaation hidastuminen ei ole euron eikä EKP:n ansiota

[Sour-One]

On. Kun menee euromaahan, niin ei tarvitse vaihtaa valuuttaa.

[J.M]

On. Kun menee euromaahan, niin ei tarvitse vaihtaa valuuttaa.

Oletko yläasteen yhteiskuntaopin opettaja?

Ajattelin vain, että tuo vastaus olisi voinut olla jonkun oppilaan kokeesta   

[guest3656]

On. Kun menee euromaahan, niin ei tarvitse vaihtaa valuuttaa.

Entä jos ei matkustele euromaissa?

[Sour-One]

On. Kun menee euromaahan, niin ei tarvitse vaihtaa valuuttaa.

Entä jos ei matkustele euromaissa?

No jos tämä nyt pitää ihan erikseen kertoa, niin kerrotaan nyt sitten, että silloin ei ole hyötyä. Toki kun ajattelee kuinka iso osa matkailusta suuntautuu euromaihin, niin on tuo hyödyksi, vaikka sitä täällä hommassa toki ei saisi ääneen sanoa.

[FatFrank]

On hyötyä, ei kai suomipoika ole niin tyhmä et on mukana jossain hyötymättä siitä.

[Micke90]

Äänestys tulee järjestää välittömästi, eikä Muutos 2011 ole vielä saanut suoran demokratian ilosanomaa lailliseksi päätäntäkeinoksi Suomessa.
Joten mennään nyt niillä mitä on käytössä, eli kusetus, valehtelu jä väärentäminen.

Kuulostaa jokseenkin epädemokraattiselta ja... miten sen nyt sanoisi... Kataismaiselta. 

[nollatoleranssi]

Näkisin EU:sta tulevan hyötyä Suomelle kansainvälisyyden kautta. Suomella on vahvempi asema maailmalla ja Suomi on osaltaan mukana päättämässäkin asioista. EU ja eurokin ovat tuoneet Suomelle sellaista vakautta ja näkyvyyttä maailmalla, että voisiko Suomi olla nykyisessä asemassaan ilman näitä liittoja?

Holtiton velanotto ja Neuvostoliiton romahdus 1990-luvun taitteissa oli iso syy siihen, miksi Suomenkin talous romahti. Suomen sanotaan olleen vähintään yhtä vaikeassa tai pahemmassa tilanteessa kuin Kreikankin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_pankkikriisi

Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen pankki vapautti luoton hakemisen 1986[4] ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100 % vuodessa.[5] Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia.Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja sijoittamisella rikastumista.

Marraskuussa 1991 tehty suuri devalvaatio nosti ulkomaisia lainoja ottaneiden valuuttavelkoja. Ulkomaisissa valuutoissa otetut lainat eivät sopineet lainkaan yhteen devalvaation kanssa, minkä Kouri–Porter-malli oli osoittanut jo vuonna 1974. Suomessa jätettiin noudattamatta tätä mallia rahamarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä. Valuuttalainojen määrä oli tosin vain 15% koko lainakannasta.

Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta, joten kaupan romahdus 1990-luvun taitteessa leikkasi selvästi vientiä. Öljyn hinnan nouseminen sekä 1973 että 1979 öljykriiseissä ja Suomen nopea autoistuminen oli nostanut Neuvostoliiton kanssa käytävän bilateraalikaupan tasoa. Kaupankäynnissä vaihdettiin paljon teollisuuden tuottamia hyödykkeitä vastineeksi öljystä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_1990-luvun_alun_lama

Suomi nousi jopa "käsittämättömän nopeasti" 1990-luvun jälkeen taas yhdeksi maailman vakavaraisimmista maista. Samoihin aikoihin Suomi meni osaksi niin EU:ta kuin Emua (euroa).

[Mietiskeliä]

Näkisin EU:sta tulevan hyötyä Suomelle kansainvälisyyden kautta. Suomella on vahvempi asema maailmalla ja Suomi on osaltaan mukana päättämässäkin asioista. EU ja eurokin ovat tuoneet Suomelle sellaista vakautta ja näkyvyyttä maailmalla, että voisiko Suomi olla nykyisessä asemassaan ilman näitä liittoja?

Mitä hyötyä on olla päättämässä asioista, ellei asioihin voi vaikutta? Onko Suomen nykyinen asema nyt sitten niin hyvä? Vienti takkuaa ja valtio velkaantuu kovaa vauhtia.. Verrataan vaikka euroon kuulumattoman Ruotsin kanssa? Sweitsi,Norja ja Islanti eivät kuulu näihin kumpaankaan liittoon. Onko näiden maiden ongelma, ettei niillä ole vakautta ja näkyvyyttä maailmalla?

[nollatoleranssi]

Näkisin EU:sta tulevan hyötyä Suomelle kansainvälisyyden kautta. Suomella on vahvempi asema maailmalla ja Suomi on osaltaan mukana päättämässäkin asioista. EU ja eurokin ovat tuoneet Suomelle sellaista vakautta ja näkyvyyttä maailmalla, että voisiko Suomi olla nykyisessä asemassaan ilman näitä liittoja?

Mitä hyötyä on olla päättämässä asioista, ellei asioihin voi vaikutta? Onko Suomen nykyinen asema nyt sitten niin hyvä? Vienti takkuaa ja valtio velkaantuu kovaa vauhtia.. Verrataan vaikka euroon kuulumattoman Ruotsin kanssa? Sweitsi,Norja ja Islanti eivät kuulu näihin kumpaankaan liittoon. Onko näiden maiden ongelma, ettei niillä ole vakautta ja näkyvyyttä maailmalla?

Asioihin vaikuttaminen voi olla vaikeaa, mutta samat poliitikot ne sielläkin hääräävät, mitkä muuallakin. Missä määrin Suomelle on etua siitäkin, että pienenä maana Suomen ykköspoliitikot hääräävät siellä "ykkössarjassa" kuin oltaisiin täysin ulkona niistä pöydistä? Eihän Suomea maana muuten tunnettaisi missään päin maailmaa ja edistäisikö se suomalaisten yritystenkään läpimurtoa maailmalla?

Suomella ei ole luonnonvaroja (kuten Norjalla öljy) tai maantieteellistä huippusijaintia (kuten Sveitsillä). Islannin tilanne taas ei taida nykyisin olla paljon parempi kuin Kreikallakaan, mutta apua ei tule oikein mistään (paitsi Venäjältä).

Suomen tilannetta voisi ehkä enemmänkin verrata mm. Baltian maihin, Ruotsiin yms. Suoranaisia luonnonrikkauksia Suomesta ei löydy. Koulutuksen suhteen Suomi on vain onnistunut panostamaan oikeisiin asioihin ja samalla Suomi on onnistunut pärjäämään maailman mittakaavassakin loistavasti. Yksi selittävä tekijä voi löytyä tuostakin, että Suomi on osaltaan halunnut maana mennä muiden mukaan, eikä eristäytyä kansainvälisestä yhteisöstä.

[pottunokka]

Mitä hyötyä on olla päättämässä asioista, ellei asioihin voi vaikutta? Onko Suomen nykyinen asema nyt sitten niin hyvä? Vienti takkuaa ja valtio velkaantuu kovaa vauhtia.. Verrataan vaikka euroon kuulumattoman Ruotsin kanssa? Sweitsi,Norja ja Islanti eivät kuulu näihin kumpaankaan liittoon. Onko näiden maiden ongelma, ettei niillä ole vakautta ja näkyvyyttä maailmalla?

Viennin takkuaminen ja valtion velkaantuminen johtuvat siis mielestäsi EU:sta, eivätkä esim. taloutemme rakenteesta ja omista päättäjistämme?

[repo]

^Syy-seuraussuhteet näyttävät olevan vaikeita. Vai onko vihervassaritoimittajan mielestä Suomen virallisessa asenteessa EU:hun ollut paljonkin korjattavaa? Olisiko meidän pitänyt jo purkaa kansallinen päätöksenteko, jotta olisimme vapaita "omien päättäjiemme" virheistä koska EU:ssa olisi tehty meidän puolesta niin paljon viisaampia päätöksiä?

Onko toimittaja kuullut mitään sellaisesta ilmiöstä kuin eurokriisi? Eikö tuon hoitaminen ole ollut täysin EU:n piirissä tehtävien päätöksien varassa? Meidän eduskunta on toiminut vain kumileimasimena, Suomen osallistuminen yhteenkään tukipakettiin ei ole ollut uhattuna kuin poliittisissa puheissa, joista suurin saatana on ollut Timo Soini nk. eurokriittisine puheineen.

Yhdessä asiassa toimittaja on oikeassa, me saamme syyttää vain itseämme, ja tietysti valitsemiamme päättäjiä, siitä, että olemme olleet liian kritiikittömiä niin EU:hun kuin päättäjiin. Päättäjien ohella oma kriittisyyteni kohdistuu myös voimakkaasti itseään toimittajiksi tituleeraaviin, joten pahoitteluni, jos teksti voi tuntua ikävältä.

Mitä tulee talouden rakenteisiin, niin ei näytä olevan EU:llakaan sitä ihmeellisen kirkasta kristallipalloa, josta voisimme ammentaa meille oikean rakenteen kulloiseenkin taloudelliseen tilanteeseen. Eihän meillä muutoin olisi jotain "rakenteellista ongelmaa" ja valtion velkaantumista, koska EU:ssa majaileva suuri viisaus - ja kristallipallo - omien päättäjiemme sijaan olisi jo meidät säästänyt ylivelkaantumiselta ja tässä tilanteessa väärältä talouden rakenteelta.

Vielä nollatoleranssille: Ehkä sinulla on vielä opittavaa elämästä, mikä oleellinen ero on vaikuttamisessa ja rähmällään olemisessa. Toiseksi vaikka väheksyt Suomen luonnonvaroja ja saavutuksia verrokkeihisi, niin ei me tähän ole päästy tyhjästä. Meillä on ollut jotain, jolla tämä vauraus on rakennettu ja vastineeksi vauraudelle sekä saavutuksille meihin on luotettu, jotta olemme saaneet lainarahaa uuden vaurauden luomiseen. Mutta vahva epäilys on, että meillä onkin luotu otetulla velkarahalla vain suuria kirjanpitoarvoja eli lumevaurautta.

Itse kannatin EU:ta aikoinaan, mutta en kannata enää.

[nollatoleranssi]

Vielä nollatoleranssille: Ehkä sinulla on vielä opittavaa elämästä, mikä oleellinen ero on vaikuttamisessa ja rähmällään olemisessa. Toiseksi vaikka väheksyt Suomen luonnonvaroja ja saavutuksia verrokkeihisi, niin ei me tähän ole päästy tyhjästä. Meillä on ollut jotain, jolla tämä vauraus on rakennettu ja vastineeksi vauraudelle sekä saavutuksille meihin on luotettu, jotta olemme saaneet lainarahaa uuden vaurauden luomiseen. Mutta vahva epäilys on, että meillä onkin luotu otetulla velkarahalla vain suuria kirjanpitoarvoja eli lumevaurautta.

Olen joskus miettinyt sellaista kysymystä, että "Onko parempi olla yksin oikeassa kuin yhdessä väärässä?". Suomi voisi tosiaan kuulua harvoina maina niihin "oikeassa olevien" maiden joukkoon, mutta tällöin pitäisi ajatella sitäkin, että mitä Suomi menettäisi siinä samalla.

Maailmanpolitiikkakin vaikuttaa usein olevan sellaista "sulle-mulle"-politiikkaa. Palveluksista ja kaverisuhteista seuraa vastapalveluksia. Tämä voi näkyä siinäkin, että Suomen yritykset pääsevät helpommin laajentumaan toisessa maassa, kun ensin pääministeri on esitellyt heidät toisen maan pääministerille (johon on vaikka tutustuttu sitten EU:n päättäjäelimissä). Tai vaihtoehtoisesti pelkkä EU-status on voinut tuoda ne mahdollisuudet muuten tuiki tuntemattoman maan yrityksille tai Suomen edustajat ovat puoltaneet jotakin esitystä EU:ssa ja tätä kautta päässeet esittelemään omia yrityksiään eteenpäin.

En tarkoittanut sanoa väheksyväni Suomen tai suomalaisten saavutuksia eli enemmänkin päinvastoin. Suomihan on pärjännyt loistavasti maailman mittakaavassa ja ohittanut monissa vertailuissa jopa Ruotsin, vaikka on joutunut lähtemään paljon kauempaa kuin Ruotsi tai monet muut maat vertailussa.

Kyse on vain monista tekijöistä asioiden taustalla ja ei aina pidä tuijotella sitä yksittäistä hintalappua, kun mietitään kokonaishyötyjä ja haittoja.

---

Suomeen tosiaan luotettiin aikoinaan, mutta myöhemmin on saanut lukea, että sitä apua piti hakea Japanistakin asti, kun muut maat eivät olleet halukkaita tukemaan. Onkin jäänyt käsitys, että paljolti Japanin ansiosta Suomikin sai sitä rahoitusta, mitä muualta ei tullut.

Myöhemmät saavutukset ovat tietenkin asia erikseen, mutta hyvä on pitää lähtökohdat mielessä, ettei Suomenkaan tie ole aina ollut kovin ruusuinen ja miten olisi käynyt, jos sitä ulkomaalaista apua ei olisi tullutkaan? Menisikö Suomella yhtä hyvin tai huonommin kuin Baltian mailla?

[Seal]

Saadaan myytyä puuta ja paperia halvemmalla EU:n alueelle. Kepun rakastamat maataloustuet.

[Agentti]

Kauhistuttaa ajatella mitä kaikki maksaisi jos emme kuuluisi euroopan unioniin.. silloin luvattiin aikanaan halvempaa bensaa ruokaa ja autoja jumalauta! Eu:hun vain ja haasteita riittää! Aina vain haasteita, 10 lisää kun yhdestä on selvitty, lisää haasteita, haasteita, eu on mahdollisuus! haaste saaste. Jumalauta!

[chacha2]

Nykyään maksamme ainakin aika paljon siitä että olemme 'klubilaisia'.
EUn alkuvusina oli toisin. 1996, 1997 ja 2000 olimme jopa plussan puolella:

Suomen nettomaksuosuus 1995-2010
Vuosi   Nettomaksu, miljoonaa euroa
1995   -70,8
1996   +72,6
1997   +30,1
1998   -105
1999   -200
2000   +275,9
2001   -153
2002   -4,9
2003   -26,7
2004   -69,6
2005   -84,8
2006   -241
2007   -171,6
2008   -318,5
2009   -544,2
2010   -300,2

http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=97138&contentlan=1&culture=fi-FI#.Up5B-41t87A

Viime vuonna nettomaksu oli kaikkien aikojen korkein,
658,8 miljoonaa euroa:

Suomen nettomaksu Euroopan unionille vuonna 2012 oli 658,8 miljoonaa euroa eli 122 euroa asukasta kohden. Se pysyi vuoden 2011 tasolla, jolloin Suomen nettomaksu oli 652,1 miljoonaa euroa.

http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20131127Suomen/name.jsp

Jippii?