2013-11-07 HS: Toivo lapsen hoidosta tuo perheitä turvapaikan hakuun

[chacha2]

Hesari kertoo meille tämän tänään:

Toivo lapsen hoidosta tuo perheitä turvapaikan hakuun

PUNKALAIDUN. Montenegrolainen perhe haki turvapaikkaa, koska perheen lapsen tila oli lääkärien mukaan hengenvaarallinen. Nyt perhe käännytetään.

Kun Mehdija Kalac tuli viisivuotiaana kaksi vuotta sitten Suomeen, hän painoi yhdeksän kiloa. Montenegrosta kotoisin olevan vaikeavammaisen pojan vanhemmat hakivat Suomesta turvapaikkaa.

Perusteeksi kirjattiin isä Salih Kalacin pelkäämä kosto. Todellisuudessa perhe tuli Suomeen hakemaan hoitoa Mehdijalle.

"Luin lehdestä, että Pohjoismaissa hoidetaan vammaisia lapsia hyvin. Poika olisi kuollut, jos emme olisi tulleet", Salih Kalac perustelee.

Kalacit eivät ole ainoa turvapaikkaa hakenut perhe, jolla on vaikeavammainen lapsi. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen tulee joka vuosi perheitä, jotka hakevat turvapaikan lisäksi hoitoa sairaalle lapselle. Perheet tulevat usein Itä-Euroopasta.

"Onhan se aika taktikointia, että tänne tullaan turistina ja pyritään hoidattamaan terveysongelmia", toteaa Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Ilmiö näkyy Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenneurologisella osastolla, jossa hoidetaan vaikeavammaisia potilaita.

"Turvapaikanhakijoiden lapsia on aiempaa enemmän potilaina. Hoitoon hakeutuminen on ymmärrettävää, sillä täällä saatu hoito voi pelastaa lapsen hengen", lastenneurologi Tuire Olli-Lähdesmäki sanoo.

Suomalaisen lääkärinlausunnon mukaan Mehdija Kalacin tila oli kaksi vuotta sitten hengenvaarallinen. Tätä nykyä poika painaa 25 kiloa.

"Montenegrossa vaimoni käytti kuusi tuntia päivässä siihen, että hän sai pojan suuhun edes yhden lusikallisen ruokaa. Poika oli kuin luuranko", isä kertoo.

Seitsemän vuotta täyttäneellä kehitysvammaisella Mehdijalla on muun muassa cp-vamma, joka aiheuttaa liikuntakyvyttömyyden. Hän ei pysty nielemään ruokaa. Suomessa hän saa ravintoa letkua pitkin mahalaukkuun.

Mehdijan suomalainen kuntoutus ja hoito ovat päättymässä, sillä Kalacin perhe käännytetään lähipäivinä takaisin kotimaahansa. Maahanmuuttovirasto hylkäsi perheen turvapaikkahakemuksen viime vuonna. Päätös ei ole julkinen, mutta perhe antoi päätöksen HS:lle.

Perhe valitti päätöksestä aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen.

Oikeuden päätöksen jälkeen Kalacit hakivat oleskelulupaa inhimillisten syiden perusteella. Maahanmuuttovirasto ei myöntänyt lupaa, vaikka poikaa hoitaneen suomalaisen lääkärin mukaan pojan terveys vaatisi pysyvää sijoituspaikkaa Suomesta.

Viraston päätöksen mukaan lasta pystytään hoitamaan myös Montenegrossa.

Montenegrolainen lastenlääkäri Senad Kolašinac on täysin eri mieltä. Hän kirjoitti toisen montenegrolaislääkärin kanssa asiasta lausunnot.

Kolašinac kertoo, että vammaista poikaa voidaan hoitaa paikallisen terveyskeskuksen osastolla vain kuukauden ajan.
... ...

http://www.hs.fi/kotimaa/Toivo+lapsen+hoidosta+tuo+perheitä+turvapaikan+hakuun/a1383718514677 loput artikkelista linkin kautta

Montenegron on se maa joka tässä tapauksessa on parantava käytäntöjään.
Priorisoida paremmin, jotta vaikeavammainen lapsi saa hoitoa.

Suomi kun ei kykene hoitamaan maailman kaikki lapset eikä myös kaikki vanhukset joiden omat maat eivät kanna vastuutaan omista kansalaisistaan. Tähän Suomen resurssit ei vaan riitä.

[B52]

http://www.hs.fi/kotimaa/Toivo+lapsen+hoidosta+tuo+perheitä+turvapaikan+hakuun/a1383718514677

Vaikeavammainen Mehdija Kalac lähetetään lääkäreiden vastustuksesta huolimatta takaisin Montenegroon

PUNKALAIDUN. Montenegrolainen perhe haki turvapaikkaa, koska perheen lapsen tila oli lääkärien mukaan hengenvaarallinen. Nyt perhe käännytetään.

Kun Mehdija Kalac tuli viisivuotiaana kaksi vuotta sitten Suomeen, hän painoi yhdeksän kiloa. Montenegrosta kotoisin olevan vaikeavammaisen pojan vanhemmat hakivat Suomesta turvapaikkaa.

Perusteeksi kirjattiin isä Salih Kalacin pelkäämä kosto. Todellisuudessa perhe tuli Suomeen hakemaan hoitoa Mehdijalle.

"Luin lehdestä, että Pohjoismaissa hoidetaan vammaisia lapsia hyvin. Poika olisi kuollut, jos emme olisi tulleet", Salih Kalac perustelee.

Kalacit eivät ole ainoa turvapaikkaa hakenut perhe, jolla on vaikeavammainen lapsi. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen tulee joka vuosi perheitä, jotka hakevat turvapaikan lisäksi hoitoa sairaalle lapselle. Perheet tulevat usein Itä-Euroopasta.

"Onhan se aika taktikointia, että tänne tullaan turistina ja pyritään hoidattamaan terveysongelmia", toteaa Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Ilmiö näkyy Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenneurologisella osastolla, jossa hoidetaan vaikeavammaisia potilaita.

"Turvapaikanhakijoiden lapsia on aiempaa enemmän potilaina. Hoitoon hakeutuminen on ymmärrettävää, sillä täällä saatu hoito voi pelastaa lapsen hengen", lastenneurologi Tuire Olli-Lähdesmäki sanoo.

Suomalaisen lääkärinlausunnon mukaan Mehdija Kalacin tila oli kaksi vuotta sitten hengenvaarallinen. Tätä nykyä poika painaa 25 kiloa.

"Montenegrossa vaimoni käytti kuusi tuntia päivässä siihen, että hän sai pojan suuhun edes yhden lusikallisen ruokaa. Poika oli kuin luuranko", isä kertoo.

Seitsemän vuotta täyttäneellä kehitysvammaisella Mehdijalla on muun muassa cp-vamma, joka aiheuttaa liikuntakyvyttömyyden. Hän ei pysty nielemään ruokaa. Suomessa hän saa ravintoa letkua pitkin mahalaukkuun.

Mehdijan suomalainen kuntoutus ja hoito ovat päättymässä, sillä Kalacin perhe käännytetään lähipäivinä takaisin kotimaahansa. Maahanmuuttovirasto hylkäsi perheen turvapaikkahakemuksen viime vuonna. Päätös ei ole julkinen, mutta perhe antoi päätöksen HS:lle.

Perhe valitti päätöksestä aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen.

Oikeuden päätöksen jälkeen Kalacit hakivat oleskelulupaa inhimillisten syiden perusteella. Maahanmuuttovirasto ei myöntänyt lupaa, vaikka poikaa hoitaneen suomalaisen lääkärin mukaan pojan terveys vaatisi pysyvää sijoituspaikkaa Suomesta.

Viraston päätöksen mukaan lasta pystytään hoitamaan myös Montenegrossa.

Montenegrolainen lastenlääkäri Senad Kolašinac on täysin eri mieltä. Hän kirjoitti toisen montenegrolaislääkärin kanssa asiasta lausunnot.

Kolašinac kertoo, että vammaista poikaa voidaan hoitaa paikallisen terveyskeskuksen osastolla vain kuukauden ajan.

"Pojalla ei ole tulevaisuutta täällä. Kuukauden hoitojakson jälkeen hänet siirrettäisiin vanhempien vastuulle, ja he joutuisivat huolehtimaan letkuruokinnasta. Siihen he eivät kykene", Kolašinac kertoo puhelimitse.

Maahanmuuttoviraston mukaan Montenegroon on suunnitteilla vammaisten kuntoutuskeskus. Montenegrolaislääkärin mukaan maassa ei ole yhtään hoitolaitosta, johon vaikeavammainen poika voitaisiin sijoittaa.

Pojan isä taas kertoo, että Mehdijalle ei myönnetty kotimaassaan edes vammaisavustusta. Suomessa poika on sataprosenttisesti invalidi.

Isä on valmis matkustamaan takaisin kotimaahansa neljän muun lapsen kanssa.

"Olen valmis tekemään mitä tahansa, että poikani saa lisäelinvuosia", Salih Kalac sanoo.


Hesarin tämänpäiväinen nyyhkytarina, lompakot levälleen.

[Siili]

Jäsen Vöyrille ja muille sfääreissä eläville tämä on ilmeinen esimerkki siitä, kuinka länsimainen ihmisarvon kunnioitus rappeutuu.  Sairas lapsi lähetetään vanhempineen pois Suomesta, koska yhteiskunta ei halua ottaa hänestä vastuuta. 

Tosiasiassa tällaista priorisointia on harjoitettu vuosikausia, mutta hyvinvointiyhteiskunnan pumpulissa kasvaneille tuottaa ilmeisesti ylivoimaisia vaikeuksia ymmärtää, että kattava huolenpito kaikista lähimmäisistä ei ole yksinomaan tahtokysymys.  Tämän kaltaista (kaikin puolin ikävää) priorisointia on pakko harrastaa, jotta hyvinvointiyhteiskuntien huolenpitokoneistot eivät tukkeutuisi.  Jos suomalainen terveydenhuolto ottaisi loppuelämäksi kontolleen kaikki laittominkin keinoin maahan tulleet potilaat, putoaisi esimerkiksi suomalaisten autistien hoitotaso huomattavasti.

Toivottavasti sfääreissä elävät ymmärtävät arvostaa niidenkin työtä, jotka tätä ikävää priorisointia joutuvat tekemään.

[Aukusti Jylhä]

Jokaisen vastaavan, surullinen tarina toki, uutisen loppuun tulisi laittaa karkea arvio kuinka monta vaikeasti vammaista lasta maailmassa joutuu elämään ilman asianmukaista hoitoa. Ihan vaikka reilusti alakanttiin heitetty arvio. Ihan vaan, että voisi tulla joku realistinen käsitys ongelman laajuudesta, ja että onko Suomella varaa hoitaa näitä KAIKKIA. Koska jos annetaan hoitoa yhdelle, niin sitä pitää antaa myös seuraavalle...

[Nuivanlinna]

Jokaisen vastaavan, surullinen tarina toki, uutisen loppuun tulisi laittaa karkea arvio kuinka monta vaikeasti vammaista lasta maailmassa joutuu elämään ilman asianmukaista hoitoa. Ihan vaikka reilusti alakanttiin heitetty arvio. Ihan vaan, että voisi tulla joku realistinen käsitys ongelman laajuudesta, ja että onko Suomella varaa hoitaa näitä KAIKKIA. Koska jos annetaan hoitoa yhdelle, niin sitä pitää antaa myös seuraavalle...

Hyvä idea! Jos ajatellaan niin, että maailman väestöstä 7mrd yhdellä prosentilla olisi jonkinlainen hoitoa ja huolenpitoa vaativa vamma, niin näitä ihmisiä olisi silloin 70 000 000, eli siitä vaan laatimaan budjettia jotta saamme kaikki hoidetuiksi.

[BeerBelly]

Miksi Montenegro ei huolehdi kansalaisistaan? Tai siis huolehtii kuukauden ajan minkä jälkeen lycka till? Suomi sentään huolehti vieraan maan kansalaisesta ja tämän isohkosta perheestä kahden vuoden ajan. Mikään kehitysmaa ei kuitenkaan ole kyseessä vaan BKT/capita on selvästi yli Kiinan ja Thaimaan.

[Emo]

Sama toivo lapsensa hoidosta on kantasuomalaisilla vanhemmilla, ja siksi tässä raskaan verotuksen maassa parhaillaan kerätään almuja uuden lastensairaalan rakentamiseksi.

Turvapaikkajärjestelmä on nykyään jo aikansa elänyt, kun sitä käytetään jonotussysteeminä sairaanhoitoon ja milloin mihinkin etuuteen tai hyödykkeeseen, jonka kantasuomalainen yksin kustantaa.

Muistutan, että Heinolan Reumasairaalan jatkomahdollisuudet olivat kiinni alle 2 miljoonasta eurosta, mitä rahasummaa ei löytynyt minkään laarin pohjalta vaikka kuinka muka yritettiin etsiä. Jos jonossa olisi silloin ollut montenegrolaisia reumalapsia niin olisiko Reumasairaalaa voitu lopettaa? Lopettaminenhan olisi ollut rasismia! Omille kansalaisille senkin kepposen saattoi tehdä.

[Ernst]

Toivottavasti sfääreissä elävät ymmärtävät arvostaa niidenkin työtä, jotka tätä ikävää priorisointia joutuvat tekemään.

Minkä tahansa keskussairaalan lastenneurologia on ns. pienten lukujen matematiikkaa ja palvelua. Ei tarvita kuin muutama "turvapaikanhakijan" vaikeavammainen lapsi, niin palvelu kärsii. Palvelun kärsiminen tarkoittaa lasten kärsimystä. Lähivuosina erikoissairaanhoidossa (tai kehitysvammapalveluissa sosiaalilainsäädännön puolella) ei ole olemassa eikä tulossa lisäresursseja. Pikemminkin niitä karsitaan monta prosenttia vuodessa. Jos montenegrolaisia vaikeavammaisia otetaan "inhimillisistä" syistä maahan, sinun tai minun vaikeasti neurologisesti oireileva lapsi jää vaille tarvitsemaansa tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta. Terveydenhuollossa hoitamatta jättämisen tai hoitamisen päätös on klinikan ylilääkärillä (on voinut delegoida sen muullekin lääkärille). Lääkärit eivät voi tehdä maahanmuuttopolitiikkaa potilaiden hoitopääätösten kanssa: montenegrolainen ja samalla tavalla vammautunut suomalainen lapsi saavat samat palvelut. Ja näillä lääketieteen pienillä erikoisaloilla sama palvelu tarkoittaa sitä, että mitoitus menee pieleen ja taso laskee kaikilla. Inhimilliset seuraukset kantaa suomalainen veronmaksaja, jolla on sairas lapsi. Erikoissairaanhoidossa on ihan täyttä huuhaata, että joku valde muka maksaisi montenegrolaisen potilaan palveluille aiheuttamat haitat.

Maahanmuuttopolitiikka pitää tehdä eduskunnassa ja toteuttaa maahanmuuttovirastossa.

[Franklin]

Loistava esimerkki elintasopakolaisuudesta. Ihmetyttää, miksi perhe ei muka voi Montenegrolaisen hoitolaitoksen opastamana opetella nenämahaletkun laittamista, jos kerran toisena vaihtoehtona on lapsen kuolema.

[dothefake]

Mikä lienee potilaalle itselleen olisi parasta? Kärsiikö joka hetkestä?

[Leso]

Mikä halvatun turvapaikka?
Lapsi on sairas, joten turvapaikka?!

Nyt vittu oikeesti. Piruakos lisäännyitte?

On se Montenegro niin vtun vaarallinen paikka.
Kappas - tsekkasin. Budvaan ei taida isot matkatoimistot enää järkätäkään lomia.
Onko siellä taas joku Jugoslavia-säätö päällä?
Haloo haloo! 

[mikkoR]

Onneksi ei ole itse samassa asemassa mutta mitä itse tekisitte lapsen parhaaksi?
Toisaalta on aivan eri juttu kestääkö Suomen talous olla maailman sosiaalitoimisto ja terveyskeskus mutta jos pitää valita niin mieluummin sairas lapsi kuin muutama karva-ankkuri jotka ovat niin terveitä että pystyy pitämään steissiä pystyssä.

Jos tässä nyt jotain pitäisi tehdä ja vaihtoehtoja ei ole niin halvempaa olisi varmasti maksaa vaikka hänen hoitoaan kotimaassaan kuin täällä, tosin jos yhdelle tämä tehdään niin ei mene aikaakaan kun tuolta on tulossa laivalasteittan ihmisiä tänne.

Suo siellä vetelä täällä, joku aina kärsii.

[Aukusti Jylhä]

Nyt vittu oikeesti. Piruakos lisäännyitte?

Eipä nuo varmaankaan terveen lapsen kanssa täällä olisi...

[Emo]

Jos montenegrolaisia vaikeavammaisia otetaan "inhimillisistä" syistä maahan, sinun tai minun vaikeasti neurologisesti oireileva lapsi jää vaille tarvitsemaansa tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta.

... näillä lääketieteen pienillä erikoisaloilla sama palvelu tarkoittaa sitä, että mitoitus menee pieleen ja taso laskee kaikilla. Inhimilliset seuraukset kantaa suomalainen veronmaksaja, jolla on sairas lapsi. Erikoissairaanhoidossa on ihan täyttä huuhaata, että joku valde muka maksaisi montenegrolaisen potilaan palveluille aiheuttamat haitat.

Lastenneurologia on todellakin hyvin pieni erikoisala, Suomessa on 105 lääkäriä joilla on erikoislääkärioikeudet lastenneurologiaan. Vähyyden huomaa kun yrittää hakea yksityispuolelta lapselleen aikaa lastenneurologille, pääkaupunkiseudulla on pari kolme lastenneurologia jotka vastaanottavat potilaita yksityispuolella harvakseltaan (saatan liioitella tämänhetkistä tilannetta) ja muissa suurimmissa kaupungeissa ei ensimmäistäkään.

http://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/1268/ll_vuositil13_net1_130909.pdf

(s. 17, taulukko 3)

Ei tarvita kummoista kansainvaellusta, kun lastenneurologian resurssit ovat loppuun kalutut. Tuosta linkistä selvisi sekin, että 86% lastenneurologeista on nykyään naisia, ja tiedetään että naiset tekevät lyhyempää työpäivää kuka mistäkin syystä.

[dothefake]

Se joku, joka aina kärsii, on suomalainen. Suomalainen saa aina pitkän nenän.

[kekkeruusi]

Suomi-han on koko maailman sosiaalitoimi ja terveydenhuolto. Tänne vaan kaikki, ei se ole keneltäkään pois.

Nyyhkytarinat eivät vakuuta.

[chacha2]

Loistava esimerkki elintasopakolaisuudesta. Ihmetyttää, miksi perhe ei muka voi Montenegrolaisen hoitolaitoksen opastamana opetella nenämahaletkun laittamista, jos kerran toisena vaihtoehtona on lapsen kuolema.

Luulisi kyllä että se olisi mahdollista tämmöisessä maassa:

Healthcare in Montenegro


Montenegro has a good standard of compulsory, state funded healthcare. Medical staff are extremely well trained. All citizens are entitled by law to equal access to healthcare. The Ministry of Health is responsible for overseeing the system and the Republican Health Fund is in charge of the insurance fund and executing government policy. In 2004, the government of Montenegro introduced new laws concerning healthcare and funding, thus establishing a solid basis for a modern and efficient health system. Private healthcare is also available.

The State System
Employers must register their employees with the health insurance fund when a new employee starts work. Employees and employers pay 13.5 percent into the healthcare fund, which is split with the employer paying 6 percent of employee salaries and the employee paying 7.5 percent. Dependant family members are covered by the contributions paid by employed family members. The unemployed, old age pensioners and people on long-term sickness benefit or maternity leave do not have to pay healthcare contributions.  Foreigners immigrating to Montenegro without jobs must produce proof of private health insurance in order to obtain their residence permit.

Self-employed persons and farmers must pay the full 13.5 percent contribution rate, this is calculated according to the taxable revenue from self-employment, and the base cannot be lower than the average wage in the country for the month that the contribution is paid in.

The state fund covers most medical services including treatment by specialists, hospitalisation, prescriptions, pregnancy and childbirth and rehabilitation.

Doctors and Health Centres
Doctors are the first point of contact with the Montenegrin health system. Citizens can register with the doctor of their choice; however, people seeking state medical care must make sure that their doctor is contracted into the state scheme. If you are treated by anyone other than a state funded doctor, you will have to pay the fees yourself.

Doctors are well trained but often lack good facilities and supplies. They are responsible for prescribing drugs and making referrals, treating acute and chronic illnesses, and providing preventive care and health education.

Health centres known as Dom Zdravljas and there are 18 throughout the country. Health centres only provide outpatient care but they do offer a wide variety of specialist services. Health centres are staffed by qualified doctors and nurses. They are responsible for general medicine, paediatrics, maternity care, home visits and treatment[/size], dental care, laboratory and radiological diagnostics and emergency services.

Consultants
Consultants are senior doctors who have completed a higher level of specialised training. GPs refer patients to a consultant if he believes that a patient may need specialist help and diagnosis. There are numerous specialist fields of medicine in Montenegro like gynaecology, oncology, paediatrics and dermatology. There is often a waiting list to see consultant doctors.

Hospitals
The number of hospitals in Montenegro is within the European average. Hospitals and clinics exist in all major towns and cities and fall into two categories general and specialised. There are seven general and three specialist hospitals. Patients are admitted to hospital either through the emergency department or through a referral by their doctor. Once a patient is admitted treatment is controlled by one of the hospital doctors. There may be a waiting list for some non-emergency treatments and services and the hospital may expect direct payment in cash in order to treat you.

Emergency Care
Emergency care is available free for everyone including those without state health insurance. However, once your condition is stabilised they will want proof of your insurance status and may expect payment in cash. Emergency treatment is provided at the emergency room of all general hospitals, which is open non-stop all year. You may use their services if you need immediate attention, or if your GP refers you to them, or if there is no GP service available.

Private Clinics
There are around 100 private practices in Montenegro, which are provided by independent office-based doctors and specialists. The premises, equipment and personnel are funded by the doctors themselves and largely by private insurance contributions, but it is used only by a limited percentage of people, often as a top up to the basic state healthcare and to cover them for the services deemed non-essential.

Dentists
Dental care in Montenegro is good, but much of it is private. Some dental treatment is available through the state healthcare system, but it only covers routine visits and check-ups. Citizens must pay themselves for more detailed dental treatment like crowns and bridges.

Pharmacies
Dispensing chemists sell medicines in the country. Some are state owned and others are privately owned. The privately owned chemists are well stocked with most essential drugs and basic supplies. Only doctors and consultants can prescribe medicine in Montenegro. Non-prescription drugs are priced higher than prescription drugs. Under this system, you may pay less for a packet of aspirin if it has been prescribed by your doctor. You must pay for your prescription and some of the money will be reimbursed through the national health system.

http://www.europe-cities.com/en/633/montenegro/health/ boldaukset oma

Ihan hyvät mahdollisuudet pitäisi olla perheenjäsenillä saada hyvää hoitoa, jos todellakin ovat Montenegron kansalaisia.

[Aukusti Jylhä]

Onneksi ei ole itse samassa asemassa mutta mitä itse tekisitte lapsen parhaaksi?
Toisaalta on aivan eri juttu kestääkö Suomen talous olla maailman sosiaalitoimisto ja terveyskeskus mutta jos pitää valita niin mieluummin sairas lapsi kuin muutama karva-ankkuri jotka ovat niin terveitä että pystyy pitämään steissiä pystyssä.

Jos tässä nyt jotain pitäisi tehdä ja vaihtoehtoja ei ole niin halvempaa olisi varmasti maksaa vaikka hänen hoitoaan kotimaassaan kuin täällä, tosin jos yhdelle tämä tehdään niin ei mene aikaakaan kun tuolta on tulossa laivalasteittan ihmisiä tänne.

Suo siellä vetelä täällä, joku aina kärsii.

Olis tosiaankin kiva kun kaikilla oli kivaa, mutta ensiks kaikkien pitäis haluta, että kaikilla on kivaa. Ja tämä on skenaario joka tuskin koskaan tulee toteutumaan, kun siis puhutaan maapallon koko väestöstä. Ja mistä muustakaan sitä voi puhua, tänä ihquna globaalina aikana. Heittäisin semmosen, että hyvä jos viisi prosenttia väestöstä haluaa pyyteettömästi KAIKILLE hyvää, jos niinkään moni.

Maailmassa on liian paljon ihmsiä, ja liian suuria näkemyseroja toisen ihmisen huomioimisesta tahi kunnioittamisesta, vertaa afrikkalainen savimajan asukki vs. gepardihattu, länsimainen suviskukkahattu vs. iranilainen partasuuimaami.

Nykyinen maailma tarvitsee rajoja selvitäkseen.

[VH]

, vaikka poikaa hoitaneen suomalaisen lääkärin mukaan pojan terveys vaatisi pysyvää sijoituspaikkaa Suomesta.

Siis Suomiko on ainoa maa maailmassa, jossa poikaa voidaan hoitaa?
Enpä ole kuullutkaan, että meillä olisi tältä saralta sellaista erityisosaamista, mitä ei mistään muualta löydy.

[Aallokko]

Erittäin mielellään sitä soisi hyvän hoidon kaikille maailman sairaille, mutta silti ei ole realistista että Suomi rupeaa koko maailman sairaalaksi. Ei siinä sen kummempaa.

[Pyöräilijä]

Tämä Kalacin perhe ei tullut Suomeen lapsen hoidon vaan lapsen ilmaisen hoidon perässä.

Erinomaista hoitoa Karacin perhe olisi saanut lapselleen myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta se olisi pitänyt maksaa itse. Tämä sama vastikkeellisuus koskee Yhdysvalloissa myös maan omia kansalaisia, jotka eivät voi kävellä vaikkapa Mount Sinai -sairaalaan saamaan hoitoa ilman rahaa kuten Suomessa.

Jos poliittinen johto haluaa, että suomalainen veronmaksaja avaa lompakkonsa jokaisen ulkomaisen potilaan hyväksi, niin vauhti kohti Yhdysvaltojen maksullista hoitojärjestelmää kiihtyyy. Ehkä se on palkansaajille ja veronmaksajille kohta edullisempi vaihtoehto.

[Blanc73]

On kuvottava ajatus että Pohjois-euroopasta on tulossa kaiken maailman Paskastanioiden sosiaalitoimisto, lääkärinpalvelut kuuluvat myös samaan pakettiin. Onhan tämä helvetin mieltä ylentävää näin maksajan näkökulmasta. 

[RP]

Aiheeeen liittyen:

(Minkähän vähemmistön muodotaa se runsaat seitsemän miljardia ihmistä, jotka eivät ole suomalaisia (tai jos niin halutaan ilmaista, ne runsaat 6.5 miljardia, joiden terveyden huollon taso on olennaisesti täkäläistä huonompi))
http://www.hs.fi/kotimaa/V%C3%A4hemmist%C3%B6valtuutettu+moittii+Maahanmuuttoviraston+k%C3%A4%C3%A4nnytyksi%C3%A4/a1383718319695

Vähemmistövaltuutetun toimiston ja lapsiasiavaltuutetun mukaan turvapaikanhakijoiden käännytyspäätöksiä tehdään liian usein miettimättä lapsen etua. Viranomaisen pitää ottaa huomioon lapsen etu lasta koskevaa päätöstään tehdessään.

"Viranomaisen pitäisi esimerkiksi selvittää, saako käännytettävä vammainen lapsi kotimaassaan realistisesti jatkohoitoa", sanoo ylitarkastaja Päivi Keskitalo vähemmistövaltuutetun toimistosta.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mukaan käännytyspäätöksistä puuttuu selkeä linja.

"Jos vanhempia ollaan käännyttämässä, poikkeuksellisen sairaan lapsen tilanne pitäisi olla päätökseen vaikuttava tekijä."

Vähemmistövaltuutetun toimisto selvitti vuonna 2010 lapsen edun toteutumista turvapaikanhaussa. Selvityksen mukaan lapsen etu ei näy päätöksissä.

"Sen lisäksi, että lapsen etua ei arvioida riittävästi, arviointia ei myöskään kirjata päätöksiin auki", Keskitalo kertoo.

Turvapaikanhakijoita auttavan Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Elina Castrén on samoilla linjoilla.

"Päätöksissä kerrotaan harvoin, miksi käännyttäminen on lapsen edun kannalta paras ratkaisu. Liian usein on vain kirjattu, että lapsen etu on otettu huomioon", Castrén kertoo.

Johtaja Esko Repo Maahanmuuttovirastosta painottaa, että lapsen etu on pääsääntöisesti olla vanhemman luona.

"Se, että hakijan kotimaassa on huonompi terveydenhuolto, ei ole peruste antaa oleskelulupaa kokonaiselle perheelle."

Castrénin mukaan painavat inhimilliset syyt huomioidaan hyvin harvoin lupapäätöksissä.

"Meillä on tiedossa useita tapauksia, joissa vakavasti sairas tai traumatisoitunut turvapaikanhakija on käännytetty. Esimerkiksi hiv-positiivinen yksinhuoltajaäiti lastensa kanssa sai käännytyspäätöksen vaikeisiin olosuhteisiin, takaisin kotimaahan", Castrén kertoo.

Repo sanoo, että pykälää yksilöllisistä inhimillisistä syistä pitää tulkita melko suppeasti.

"Yksilöllinen syy ei saa olla yleinen pykälä, jolla annetaan ovien olla auki. Totta kai lupia myös myönnetään inhimillisin perustein", Repo sanoo.

[Blanc73]

Johtaja Esko Repo Maahanmuuttovirastosta painottaa, että lapsen etu on pääsääntöisesti olla vanhemman luona.

"Se, että hakijan kotimaassa on huonompi terveydenhuolto, ei ole peruste antaa oleskelulupaa kokonaiselle perheelle."

Kerrankin järjen ääni puhaltaa näissä asioissa viranomaisten suunnalta. Vaadimme tätä lisää!

[Ernst]

Suo siellä vetelä täällä, joku aina kärsii.

En halua, että esimerkiksi lastenneurologiset potilaat (suomalaiset ja ulkomaalaiset yhtä lailla) ovat kärsivä osapuoli siksi, että vaikkapa montenegrolaiset eivät saa palvelujaan kuntoon. Tuskin esimerkiksi amerikkalaiset haluaisivat hoitaa suomalaisen perheen lapsen vaikean neurologisen sairauden tai vamman ja antaa sen vuoksi turvapaikan koko perheelle. Voisiko heidän terveydenhuoltojärjestelmältä edellyttää globaalia vastuuta? Ei minustakaan. 

[Ernst]

, vaikka poikaa hoitaneen suomalaisen lääkärin mukaan pojan terveys vaatisi pysyvää sijoituspaikkaa Suomesta.

Siis Suomiko on ainoa maa maailmassa, jossa poikaa voidaan hoitaa?
Enpä ole kuullutkaan, että meillä olisi tältä saralta sellaista erityisosaamista, mitä ei mistään muualta löydy.

Lääkärin kannanotto on asiaton ja epäeettinen. Lapsen terveys voi lääkärin arvion mukaan vaatia hoitoja ja tukitoimia, mutta lääkäri ei voi sanella, missä ne toteutetaan. Vakavan huomautuksen paikka.

[Uuno Nuivanen]

Tämä Kalacin perhe ei tullut Suomeen lapsen hoidon vaan lapsen ilmaisen hoidon perässä.

Erinomaista hoitoa Karacin perhe olisi saanut lapselleen myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta se olisi pitänyt maksaa itse. Tämä sama vastikkeellisuus koskee Yhdysvalloissa myös maan omia kansalaisia, jotka eivät voi kävellä vaikkapa Mount Sinai -sairaalaan saamaan hoitoa ilman rahaa kuten Suomessa.

Jos poliittinen johto haluaa, että suomalainen veronmaksaja avaa lompakkonsa jokaisen ulkomaisen potilaan hyväksi, niin vauhti kohti Yhdysvaltojen maksullista hoitojärjestelmää kiihtyyy. Ehkä se on palkansaajille ja veronmaksajille kohta edullisempi vaihtoehto.

Pikku lisäetuna lapsen sairaanhoidon lisäksi Suomi antaa perheelle asunnon ja ilmaisen elämän taikaseinän varassa.

[Marius]

Montenegrolaiset lääkärit ovat siis ammattitaidottomia ja siksi käännyttävät potilaansa Suomeen.

Vai anovatko paljon-negrolaiset turvapaikkaa Suomesta siksi, että haluavat päästä montenegrolaisista lääkäreistä eroon?

Vai voisiko kyseessä olla vain yksinkertainen p....n jauhaminen, todellisena tavoitteena ilmainen elämä ?

[Micke90]

Veikkaanpa, että tämäkin perhe saa jollain verukkeella lopulta jäädä tänne. Ja Hyysäri on näköjään ottanut oikein asiakseen toimia kaikkien maailman sorrettujen ja vähäosaisten puolestapuhujana. Pistää vihaksi tuollainen. 

[Venne]

Päivän mamunyyhky. Toivottavasti levikki laskisi tuon johdosta taas vähän.