Monikulttuurisuuden käyttövoima ja kannattajat

[reino]

Tähän ketjuun kaikki yleinen keskustelu monikulttuuri-ideologiasta.


Siirsin tänne Jussin Vieraskirjasta nimim. Pohjosen tytön kirjoituksen, jossa oli mielestäni monia hyviä pointteja, kuten juurikin tuo "uusi" ja "vanha" monikulttuurisuus, monikulttuurisuus vs. nationalismi,saamelaisten kohtalo silloin ja suomalaisten kohtalo nyt, jne. Toivottavasti Pohjosen tyttö löytää tiensä myös tänne jatkamaan mielenkiintoista keskustelua.
   
Pakko kirjoittaa sen verran, että meille täällä pohjosessa koko etelän perussuomalaiset vs. vihreät ja monikulttuurisuus vs. maahanmuuttajakriittisyys tuntuu kovin kaukaiselta. Tuntu suorastaan että pääkaupunkiseudun erityiskysymyksistä on tullut koko valtakunnan politiikkaa.

Onhan täällä pohjosesssa joitain harvoja maahanmuuttajia, mutta ei niistä ole käsitääkseni mitään erityistä ongelmaa. On myös joitain vihreitä, eikä niistäkään ole erityisempää ongelmaa, paitsi jos tulevat etelästä sankoin joukoin jotakin mieltään osoittamaan asiasta josta eivät mitään ymmärrä.

Monikulttuurisuuskriitikkojakaan ei oikein ole, koska täällähän näitä kulttuureja ja kieliä on Pohjois-Kalotilla elänyt rinta rinnan vuosisatoja. Kaikki tietysti alunperin maahanmuuton tulosta, kun skandinaavit ja me suomalaiset muutettiin saamelaisten maille.

Ongelmat alkoivat siinä vaiheessa, kun nationalistiset kansallisvaltioajatusket levisivät sekä Suomen, Ruotsiin että Norjaan ja kukin maa alkoi sotkea Pohjois-Kalottia omien intressiensä mukaisesti, yrittäen kukin tehdä omasta osastaan aluetta yksikultuurista. Perinteisestihän esim. kolmikielisiä (suomi, joku skandinaavi, joku saame tai Suomessa saame 1 (koltta, inari tai pohjoissaame), saame 2 ja suomi) ihmisiä ja kyliä on ollut paljonkin, nykyään saa hakemalla hakea.
Mielestäni näistä perinteisistä alueista voisi ottaa oppia kaiken maailman kohkaajat puoleen ja toiseen! Ehkä olisi myös syytä keskusteluissa erottaa "perinteinen" ja "uusi" monikulttuurisuus.

[Zngr]

Mie oon kuullu tuon "uusi" ja "vanha" monikultuurisuus eri yhteydessä aikaisemmin. Olen nuivahtanut niin pahasti, etten enää välitä myöskään tästä "uudesta" monikulttuurisuudesta, koska ensimmäinen sitä mainostanut ketä luin oli nimenomaan jonkinlainen monikulttuurisuustohtori.

Idea oli kutakuinkin semmoinen, että monikulttuuri on hyvä asia, mutta monikulttuurisuus mitä on tähän mennessä harrastettu on "väärää" taikka "vanhaa" monikulttuurisuutta, joten monikulttuurisuutta ei voi tuomita. Uusi monikultuurisuus on erilaista ja toimii hyvin, ja on sellaista, miten alunperin monikulttuurisuuden ajateltiin toimivan. Monikulttuurisuus on hyvä, ja ihmiset jotka sitä kritisoivat, kritisoivat vanhaa monikulttuurisuutta, joka on huonompi kuin se uusi.

I CALL BULLSHIT

Monikultuurisuus on aina mennyt todella, saata-NA, huonosti ja piste. Uusi "monikulttuurisuus" on oikeasti monokulttuurisuutta (vai mikä se oli?) joka onkin ainoa järkevä vaihtoehto millekään kulttuurille joka pyrkii olemaan, no, oma kulttuurinsa. Mutta ne ihmiset, jotka puhuvat monokulttuurisuudesta "uutena monikulttuurina" joko puhuvat monikulttuurisuudesta, tai käyttävät väärää sanaa puhuessaan monokulttuurisuudesta. Samat tavat, sama kansa. Sama laki, sama maa. Samalla onnistuu ihan vahingossa tämä kansallisvaltiona oleminen ja onnistuminen ns. sosiaalisessa sopimuksessa.

Vittu, nyt saatana mitä helvettiä perke-LE, menkää töihin tai jotain. Ei se ole niin vaikeaa.

(edit: spamformat test)

[Kerpo]

Niinhän sitä sanotaan että monikulttuurisuus on nykypäivän kommunismia. Monikulttuurisuuden idea on täydellistä ja kaunista, ja sen vuoksi nykyinen ongelmainen monikulttuurisuus ei voi olla oikeaa monikulttuurisuutta, vaan me olemme tehneet jotakin väärin. Siksi meidän on työskenneltävä kovemmin saavuttaaksemme todellisen monikulttuurisuuden, koska täydellisen monikulttuurisessa maailmassa on vain rauhaa, rakkautta ja suvaitsevaisuutta.

Suomettumisen kohde on kommunismin haihduttua vaihtunut vain uuteen kohteeseen eli tähän monikulttuurisuuteen. Kommunismistakaan ei saanut puhua julkisesti muuten kuin ylistääkseen sen riemuvoittoja, eikä arvostelua valtamediassa suvaittu. Työmies-lehdissä hehkutettiin pietarilaisesta mullistavasta vedenpuhdistuslaitoksesta, joka todellisuudessa päästi Itämereen kaiken hetekaa pienemmän jätteen.

[IDA]

Itse olen eri mieltä tuosta, että kansallisvaltioaatteet olisivat aloittaneet ongelmat. En ollenkaan usko, että niitä edeltäneet imperiumit olisivat suhtautuneet saamelaisiin yhtään paremmin, vaan parhaimmillaankin heistä olisi tullut lähinnä reservaatti-intiaaneja.

Periaatteessa juuri nationalismin idea synnytti sen idean, että saamelaisilla on kansana ja kulttuurina joku arvo ja he voivat pyrkiä myös itsehallintoon siinä määrin kuin se on mahdollista.

[IDA]

Mistä muuten löysit joulukuun alun blogitekstiisi "Käsitteet selviksi" seuraavan kohdan (Pudasjärven kunnan/kaupungin sivuilta tietty, mutta mistä sieltä):


"Maahanmuuttaja on yleiskäsite, joka tarkoittaa kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen sieltä toimeentulotukensa. Siirtolaiseksi luetaan myös avioliiton vuoksi maahan muuttavat, mutta ei opiskelijoita tai turisteja."


Hauskaa, jos siellä todella lukee tuo "tukensa" 

Kyllä siellä ainakin luki. Se voi nyt olla jo korjattu. Octaviuksen blogissa kommentoinut Quo Vadis oli sen huomannut:

http://octavius1.wordpress.com/2008/11/27/pudasjarvi-ja-petoksen-etova-loyhka/#comments

edit: Kyllä se lukee siellä edelleen:

http://213.255.165.171/pudasjarvi/kokous/2008822-11.HTM

[Deus Ex]

Tähän ketjuun kaikki yleinen keskustelu monikulttuuri-ideologiasta.



Miksi punavihreään maailmankuvaan kuuluu niin olennaisena osana monikulttuurisuus? Onko kyseessä samanlainen troijalainen hevonen yhteiskuntarauhan järkyttämiseksi kuten vihreänliikkeen syntyminen oli?

[Avrelivs]

Miksi punavihreään maailmankuvaan kuuluu niin olennaisena osana monikulttuurisuus?

Minusta kyse on siitä, että monikultturismi on kommunismin ja kommunistien perintö ja jälkeläinen. Kommunismi halusi liittää yhteen "maailman työläiset" (eli pretty much kaikki paitsi tilanteen mukaan muuttuvat sikarikkaat pahikset, poislukien sikarikkaat kommunistipuolueen johtohahmot). Monikultturismi haluaa liittää yhteen maailman ihmiset, tai kulttuurit. Kyseessä on käytännössä sama asia, paitsi että painotus on siirretty taloudellisesta näkökulmasta kulttuurin näkökulmaan. Kun kommunismi romahti omaan typeryyteensä, ihmiset joihin se vetosi tarvitsivat jotain uutta ja samansisältöistä. Enter monikultturismi.

Voin tietysti olla väärässä.   

[Valitse käyttäjätunnus]

"Tuulipukukansalainen" ja "oikeistokonservatiivi" vastustavat maahanmuuttoa, joten "tiedostavan" tyypin on siis kannatettava sitä. En oikeasti usko että takana olisi  mitään sen erityisempää kuin ne 60-70-luvulla syntyneet jakolinjat.

[ekto]

Olen itse saanut sellaisen kuvan, että kommunismin kuoltua moni aktiivisesti mukana ollut siirtyi greenpeaceen ja muihin vastaaviin aktivistiryhmiin. Ja kun miettii mitä kommunistit vastustivat ja mitä nykypäivän piipertäjät vastustaa, niin joissakin asioissa ero on aika pieni...

[väärinäänestäjä]

Monikulttuurisuuden tavoittelu perustuu väestötieteeseen ja faktoihin, että Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan väestön kasvu on vajaassa sadassa vuodessa ennustettu olevan yli 200% Samanaikaisesti eurooppalaisten määrä tulee vähenemään, johtuen alhaisesta syntyvyydestä, vajaat 10%. Köyhien alueiden kasvavat ihmismassat lähtevät siirtymään ,elinolojen kurjistuttua synnyinseuduillaan entisestään, väljemmille elinkelpoisille alueille (Eurooppaan). Tämä siirtyminen on jo käynnissä.

Vaimentaakseen uskontojen ja kulttuurien törmäyksestä johtuvia väistämättömiä konflikteja, on eurooppalaisista maista päätetty tehdä merkittävissä määrin islamilaisia-monikulttuureja. Maahanmuuttoa lisäämällä käännetään eurooppalaisten maiden väkilukujen kehitys laskevista nouseviksi. Suomelle sovittua osuutta ei ole saatu täytetyksi ja tästä syystä emme palauta ketään. Lupauksien täyttämiseksi tarvitsemme jokaisen tulijan, rikollisenkin.

Euroopalla on kaksi huonoa vaihtoehtoa suhtautua tulevaisuudessa siintävään uhkaan:

-torjua invaasio ja vahvistaa rajojaan, joka lisäisi vastakkainasettelua, ruokkisi terrorismia ja saattaisi johtaa lopulta sotaan.

-sallia invaasio ja pyrkiä hallitsemaan sitä (MoKu). Epäonnistuminen tässä johtaa Euroopan muuttumiseen arabialaiseksi, kuten paikoin on jo käynyt.

Monikulttuurisuus on punavihreiden suosiossa, koska em. liikkeet perustuvat realiteettien sijasta "yhteishyviin" ideologioihin. MoKu on heidän "pyhä sotansa" rauhan puolesta.
Sen vastustajat raivataan tieltä, mitään keinoa kaihtamatta. Samoin runnotaan väkisin lakeja, jotka edistävät aatetta. Esimerkkinä ulkomaalaislaki, joka tullaan viemään väkisin läpi.

[Toukka]

Hedelmällinen keskustelu on vaikeaa, mikäli keskustelijoilla on eri merkitykset käytetyille käsitteille.

Jos olemme monikulttuurisuuskriittisiä, mitä me oikeastaan kritisoimme? Mitkä muut käsitteet kaipaisivat määrittelyä?

Ehdotan modeille, että tämä ketju siirretään Salonkiin.

[IDA]

Monikulttuurisuus tarkoitti alunperin sitä, että monen kansan eläessä samassa valtiossa jokaisen pitäisi pystyä ylläpitämään kansallista identiteettiään - joka koettiin ihmisille tärkeäksi - ilman, että valtio alistaa sitä tai sulauttaa kansalliset identiteetit täysin osaksi omaa, yhteistä arvomaailmaansa.

Homma - ei siis HOMMA  - lähti liikkeelle lähinnä alkuperäiskansojen oikeuksista ja sellaisten valtioiden kuin Kanada tilanteesta. Maahanmuuttajien oikeuksia omiin kulttuureihinsa ei niin ajateltu. Ja onkin todella järjetöntä, että maahanmuuttajille suodaan nuo samat oikeudet, koska he yleensä tulevat jostain missä heidän kansallinen kulttuurinsa voi kohtuullisen hyvin. Eli Suomessa on hyvinkin järkevää ajatella esimerkiksi suomenruotsalaisten tai saamelaisten oikeuksia Suomessa, mutta ei niinkään järkevää ajatella kurdien, somalien tai vaikkapa flaamien oikeuksia Suomessa, koska sellaisille ei täällä ole mitään perinteitä ja toisaalta heillä on omat paikkansa, jossa heidän kulttuurinsa kukoistaa jo. Muuttajilta pitää odottaa sopeutumista.

Oikeastaan koko kulttuuri pitäisi käsitteenä määritellä, koska alunperin ei siis tarkoitettu mitään musiikin, ruuan, juoman, tanssin ja sellaisen tapaisia asioita vaan nimenomaan kansallisia kulttuureja kokonaisuutena.

[Toukka]

"Kulttuuri tarkoittaa tavallisesti yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta: tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuri

Toisaalta emme koskaan ole tekemisissä toisten yhteisöjen kaikkien "henkisten ja aineellisten saavutusten" kanssa, vain osien, ovat ne sitten kulttuurikäytäntöjä tai artefakteja. Milloin siis tapahtuu niinku aito kohtaaminen "monikulttuurin" kanssa, milloin vain näennäinen?

[Jii]

Luulisin asian kiteytyvän tuohon em. "kaikkien maailman ihmisten yhdistämiseen" ja moraaliseen ylemmyydentuntoon, eli moraalisäteilyyn.

http://reinoblog.blogspot.com/2006/12/moraalisteilyn-haitallisuudesta.html

[väärinäänestäjä]

Linkissä on pitkä, mutta lukemisen arvoinen ennuste Euroopan tulevaisuudesta. Voi olla, että syyllistyn vainoharhaisuuteen uskoessani tekstistä löytyvän selityksen MoKuttajien motiiviksi.

http://www.thesocialcontract.com/artman2/publish/tsc1603/article_1392.shtml

[Deus Ex]

Monikulttuurisuuden puolustajat taas sanovat etnisten ryhmien elävän orgaanisina soluina laajemmassa yhteisössä.

Eli siis monokulttuurit elävät rinnakkain omissa kaupunginosissaan pyrkien välttämään kohtaamisesta aiheutuvia konflikteja. Onko tämä sellaista uutta monikulttuurisuutta, johon kannattaa pyrkiä?

[Turjalainen]

Monikulttuurisuuden puolustajat taas sanovat etnisten ryhmien elävän orgaanisina soluina laajemmassa yhteisössä.

Eli siis monokulttuurit elävät rinnakkain omissa kaupunginosissaan pyrkien välttämään kohtaamisesta aiheutuvia konflikteja. Onko tämä sellaista uutta monikulttuurisuutta, johon kannattaa pyrkiä?

Kohta meillä on eri lähiöt Lähi-Idän musulmaaneille, venäläisille, suomalaisille, somaleille, jne. ja rikkaat vielä omassa muurein ympäröidyssä ghetossaan. Sitten ihmetellään, kun köyhät tulee rikkaiden muurien ja toista kulttuuria edustavien köyhien ovien taakse kalashnikovien ja polttopullojen kanssa.

[Anti-Utopisti]

Deus Ex kysyi: "Miksi punavihreään maailmankuvaan kuuluu niin olennaisena osana monikulttuurisuus?"

Mahdollisesti siksi, että punavihreän maailmankuvan taustalla oleva 1960-luvun henki sai oman tulkintani mukaan alkunsa USA:ssa vuonna 1961 ns. Freedom Ride -bussiretkillä eli monietnisten aktivistiporukoiden tekemillä kiertueilla Etelävaltioihin puolustamaan mustien kansalaisoikeuksia:

http://en.wikipedia.org/wiki/Freedom_ride

Eli monikulttuurisuuden taustalla oleva diversiteetin arvostaminen ja edistäminen olisivat tämän tulkintani mukaan olleet osa punavihreää maailmankuvaa aivan alusta asti.

"An interracial group of activists from CORE attempted to ride Greyhound and Trailways buses from Washington, D.C. to New Orleans, Louisiana, to test the Interstate Commerce Commission's ban on segregated buses and facilities on interstate routes."

lähde: http://www.usm.edu/crdp/html/cd/rides.htm

Myöhemmin 1960-luvulla monietninen solidaarisuus vahvistui vasemmistopiireissä entisestään yhdessä suoritettujen kampustenvaltausten seurauksena.

Koska missä tahansa poliittisessa joukkoliikkeessä sen syntyimpulssiin liittyvien prioriteettien ja emotionaalisten tunnelmien voitaneen olettaa jäävän melko sellaisenaan liikkeen identiteetin ytimeksi, niin tämän vuoksi Freedom Ride -bussiretkien ja kampustenvaltausten tunnelman siirtyminen 1960-luvun aktivisteilta keskeiseksi osaksi vihervasemmiston maailmankuvaa ei olisi yllätys.

Jos tälle hypoteesilleni halutaan etsiä teoreettisempaa tukea, niin sopiva teoreettinen lähtökohta löytyy esimerkiksi Georg Lukácsin filosofiasta 1920-luvun alkuvuosina (kts. Warenstruktur), jossa oletettiin aikakauden henkeä dominoivan ajatusmallin siirtyvän alkuperäiseltä yhteiskunnan osa-alueelta vähitellen muille osa-alueille ohjaten lopulta koko yhteiskunnan ajattelua.

Esimerkiksi suurorganisaatioiden kapitalismin aikakaudella 1900-luvun alkupuoliskolla teollisuustyötä tekevien ihmisten ja teollisuustuotteita tarvitsevien asiakkaiden välinen vaihdantakuvio ruvettiin kapitalismin kylmien talousteorioiden johdosta hahmottamaan inhimillisestä komponentista vapaana mekaanisena suhteena, jossa sekä työläiset että asiakkaat olivat ikään kuin vain lukuarvoja paperilla. Tämä ns. reifikaatio levisi sitten vähitellen teollisuustuotteiden myynnin parista kaikille kapitalistisen yhteiskunnan muillekin osa-alueille, jolloin ihmisten väliset suhteet perustuivat lopulta universaalisti kaikilla osa-alueilla esineellistäviin ajatusmalleihin (esim. avioliitot rahan takia, kasvoton byrokratia, jne.).

1960-luvulla Uusi Vasemmisto alkoi visioida kapitalismin korvaajaksi uudenlaista yhteiskuntamallia, sillä perinteinen marxismi ei vaikuttanut heille tarpeeksi radikaalilta vaihtoehdolta. Visiointi kesti todella pitkään, kunnes lopulta Uuden Vasemmiston perillinen eli vihervasemmisto vaikuttaisi valinneen yhteiskuntamallinsa perusrakennuspalikaksi diversiteetin itseisarvoisen palvonnan, jonka esikuvat löytynevät Freedom Ride -bussiretkien ja vallattujen kampusten monietnisistä aktivistiporukoista. "Monikulttuurisuuden edistäminen" tarkoittanee yksinkertaisesti tämän diversiteetti-rakennuspalikan levittämistä nyky-yhteiskunnan vihervasemmistolaisista linnakkeista kuten kampuksilta ja kommuuneista käsin yhteiskunnan kaikille muillekin osa-alueille kuten kouluihin (ns. monikulttuurinen kasvatus), työpaikoille (vrt. Tarja Cronbergin väite, että henkilöstön monimuotoisuus olisi vahvuus yrityksille) ja vapaa-ajan sosiaalisiin tilaisuuksiin (esim. syrjintätuomiot portsareille, jotta ravintoloihin saataisiin enemmän diversiteettiä).

Länsimaiden oikeistopuolueet vaikuttavat teollisuustuotannon siirryttyä Aasiaan ja muihin halvemman tuotannon maihin luopuneen aiemmasta visiostaan strukturoida länsimaalainen yhteiskunta tuotantoprosessi-rakennuspalikan ympärille ja eräänlaisen faustilaisen sopimuksen seurauksena ovat ehkä suostuneet vihervasemmiston tavoitteeseen korvata tuotantoprosessi-rakennuspalikka diversiteetti-rakennuspalikalla yhteiskunnan perusrakenteena. Tämä selittäisi myös sen, miksi sekä Kokoomuksen että Keskustan johto nyökyttelevät robottimaisesti ilman pienintäkään kritiikkiä monille vihervasemmiston diversiteettipuheenvuoroille sekä Astrid Thorsin maahanmuuttopolitiikalle.

Riistokapitalististen talousteoreetikoiden levittämän reifikaation ja äärisuvaitsevaisten levittämän diversiteettifanatismin rahoittajana toimii vastentahtoisten veronmaksajien ohella länsimaiden yläluokka, joka ilmeisesti seurauksia tarkemmin miettimättä luulee näihin kahteen rakennuspalikkaan perustuvan yhteiskuntainsinöröinnin johtavan ihmiskunnan edistykseen - eikä länsimaiden romahdukseen kuten kadunmiehestä näyttää.

Perusvirhe tapahtui ehkä jo siinä vaiheessa, kun länsimaalaiset alkoivat 1800-luvulla lähteä kotikylistään sankoin joukoin kaupunkeihin työtä etsimään. Se altisti länsimaat monille vahingollisille ideologioille, joita tarvittiin kaupungistuneen yhteiskunnan homogenisointia varten ja joista tunnetuimpia ovat olleet kapitalismi, sosialismi, natsismi, fasismi ja vihervasemmistolaisuus.

Nyt emme kai voi enää länsimaissa tehdä muuta kuin yrittää jarruttaa tuhokehitystä ja toivoa, että homogenisointi-ideologioihin ja niitä edistäviin kultteihin hurahtanut valtaeliitti törmäisi seinään ennen tavallista kansaa, jotta jotain jäisi länsimaista jäljelle valtaeliitin kulttimeiningin jäljiltä.

Näin ollen vastaus kysymykseen "miksi punavihreään maailmankuvaan kuuluu niin olennaisena osana monikulttuurisuus" edellyttää kultti-ihmisten mentaliteettiin sekä yhteiskuntateorioiden synty- ja etenemisprosessiin perehtymistä, jotka selittävät, kuinka mielipuoliset ideat yhteiskunnan rakenteen muuttamiseksi pääsevät leviämään ja saavat rahoittajilta toteuttamiseensa tarvittavia resursseja.

Deus Ex kysyi: "Onko kyseessä samanlainen troijalainen hevonen yhteiskuntarauhan järkyttämiseksi kuten vihreänliikkeen syntyminen oli?"

Tästä kysymyksestä saamme ainakin seuraavat kaksi hypoteesia tarkempaa tarkastelua varten:

1) Ensimmäinen hypoteesi on sellainen, että vihervasemmiston sisällä yltiöeettiseltä pohjalta päätöksiä tekevä enemmistö on niskan päällä heitä rationaalisempaan väkivaltaista vallankumousta masinoivaan vähemmistöön verrattuna. Tämän eettisen enemmistön tavoitteena lienee yksinkertaisesti samojen pikkutarkkojen oikeuksien myöntäminen kehitysmaalaisille kuin mitä 1960-luvulla Uuden Vasemmiston aktivistit ajoivat länsimaiden etnisille vähemmistöille.

Eli siis vihervasemmiston yltiöeettisen enemmistön agendana olisi tässä hypoteesissa alkuperäisen kansalaisoikeustaistelun jatkaminen ja 1960-luvun traditioiden säilyttäminen, mutta ulottaen tällä kerralla kansalaisoikeuksien tarjoamisen vaikutuspiiri kehitysmaiden asukkaille asti.

Tässä vihervasemmiston oletetussa tavoitteessa olisivat tällöin kahtena piilo-oletuksena ensinnäkin se, että talouskasvun jatkumisen myötä jaettavaa riittäisi 2000-luvulla ulkopuolisillekin eikä pelkästään Euroopan omalle väestölle, sekä toiseksi se, että Eurooppa olisi vielä 2000-luvulla merkittävä kansainvälinen toimija. Nämä molemmat piilo-oletukset olisivat ehkäpä peräisin 1960-luvun tilanteesta, jolloin ne todallakin pätivät ja josta ne oletettavasti jäivät vihervasemmiston kollektiiviseen muistiin.

Ja ketkäpä nykyään kuuluvat vihervasemmiston innokkaimpiin kannattajiin: opiskelijat! Opintotuen ansiosta nykytilanteen radikaali huonontuminen 1960-lukuun verrattuna Euroopan resurssien osalta ei pääse välittymään vihervasemmistolaisille opiskelijoille, vaan he ilmeisesti ensinnäkin opiskelijaliikkeen 1960-luvun tilannetta säilyttävästä kollektiivisesta muistista poimien sekä toiseksi länsimaiden suurkapitalistien ja rikkaiden porvarien nykypäivän kulutustottumuksia katsoen päättelevät, että keskimääräinen länsimaalainen olisi edelleen hyvinvointivaltion asukas. Tosiasiassa melko suurella osalla yhdysvaltalaisista ja eurooppalaisista taviksista rahat riittävät enää vain perustarpeisiin ja osa näistäkin rahoista on saatu velaksi kiinalaisilta ja arabeilta.

Mitä taas tulee Euroopan säilymiseen 2000-luvulla merkittävänä kansainvälisenä toimijana, niin EU:n taloudellinen ja sotilaallinen voima sen paremmin kuin EU-kansalaisten luottamus EU:n tulevaisuuteenkaan eivät vaikuta olevan tällä hetkellä kovinkaan korkealla.

2) Toinen hypoteesi on sellainen, että vihervasemmiston rationaalinen vähemmistö manipuloi eettistä enemmistöä ja edistää maahanmuuttoa todellakin nimen omaan eräänlaisena troijalaisena hevosena länsimaiden yhteiskuntarauhan järkyttämiseksi omien vallankumoustavoitteidensa takia.

Tällaisia vallankumouksellisia manipulaattoreita on ollut ainakin jonkin verran vihervasemmiston sisällä, mistä ovat todisteena Saksan Vihreiden sisälle soluttautuneet K-Gruppe-kommunistit:

http://www.lib.umd.edu/drum/bitstream/1903/320/1/dissertation.pdf

Tämän hypoteesin tueksi löytyy jonkin verran muutakin evidenssiä. Vuoden 1968 esseessään An Essay on Liberation Herbert Marcuse korostaa länsimaiden metropoleissa tapahtuvan vastarinnan merkitystä kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän tuhoamispyrkimyksissä (kts. kirjan sivut 80-82):

"The National Liberation Fronts threaten the life line of imperialism; they are not only a material but also an ideological catalyst of change. The Cuban revolution and the Viet Cong have demonstrated: it can be done; there is a morality, a humanity, a will, and a faith which can resist and deter the gigantic technical and economic force of capitalist expansion. More than the 'socialist humanism' of the early Marx, this violent solidarity in defence, this elemental socialism in action, has given form and substance to the radicalism of the New Left; in this ideological respect too, the external revolution has become an essential part of the opposition within the capitalist metropoles."

Käsittääkseni Marcuse ei niinkään itse ideoinut näitä vasemmistolaisen radikalismin strategioita vaan imi niitä ympärillään pyöriviltä opiskelijoilta, joten idea vastarinnasta metropoleissa saattaa olla vuotta 1968 vanhempaakin 1960-luvun opiskelijaliikkeen perua. Eikä Marcusella olisi ollut itsellään kompetenssiakaan strategioiden laatimiseen, sillä filosofin osaamisprofiili on aivan erilainen kuin mitä tarvitaan toiminnan organisointiin tai strategioiden laatimiseen:

"[Marcuse] is a writer of articles and manifestos, not an organiser of reality." (Gold 1968; cited in Kellner 1984: 1)

Väärinkäsitysten välttämiseksi kannattaa muistaa myös Marcusen suosiman hegeliläis-marxilaisen filosofian olleen niin teoreettisesti edistynyttä, ettei 1960-luvun parikymppisten radikaalien voida olettaa ymmärtäneen sen ydintä, joka olisi vaatinut vuosikausien kokopäiväisiä opintoja:

"Although radical new leftists "seized upon the works of Herbert Marcuse in order to justify their own ideas of cultural revolution" in the mid-1960s, it was often with little understanding of Marcuse's Frankfurt School background or the philosophical tradition from which his work had emerged." (Lasch 1975: xiv)

lähde: http://reconstruction.eserver.org/081/panton.shtml

Mutta jos katsomme maahanmuuttajien asuinpaikkoja Euroopan sisällä, niin hehän ohjautuvat yleensä juuri metropoleihin! Onko tämä pelkkä yhteensattuma vaiko nykypäivän versio Marcusen mainitsemasta 1960-lukulaisten Uuden Vasemmiston radikaalien laatimasta vastarintastrategiasta? Tähän en osaa vastata suoralta kädeltä, vaan tarvittaisiin tämän hypoteesin huolellista tarkastelua historiallisen evidenssin valossa.

1960-luvun opiskelijaliikkeen haaveena oli kuitenkin joka tapauksessa länsimaiden vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän (eli tarkemmin sanoen USA:n, Britannian ja Ranskan kapitalismiin ja valistusarvoihin perustuvan yhteiskuntajärjestelmän sekä Länsi-Saksan näiden arvojen suuntaan kehittyvän järjestelmän - eikä niinkään enää näissä maissa unholaan jääneen kristillis-isänmaallisen yhteiskuntajärjestelmän) mahdollisimman nopea murskaaminen ja opiskelijaliikkeen arvoille perustuvan utopian perustaminen tilalle. Tästä on melko vahvana evidenssinä brittianalyytikoiden 1960-luvun lopussa laatima raportti sikäläisen Uuden Vasemmiston tavoitteista:

While a 1968 report drawn up for the British Cabinet by the "anti-communism (home) official working group" warned that "the militant [students] look for revolution as an aim in itself ... If they have an ideological bible it consists of the work of Professor Herbert Marcuse," whose work "has a simple theme: the complete rejection of the existing order" (tämän raportin siteeraus löytyy James Pantonin ylläolevasta artikkelista; kts. myös Travis 2000)

Toisaalta tässä raportissa ei korosteta riittävästi sitä, että 1960-luvun radikaaleille oli mahdollisesti tarjolla kaksi erillistä strategiaa riippuen kunkin aktivistin henkilökohtaisista mieltymyksistä eli joko vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän ulkopuolelle jättäytyminen (Marcusen popularisoima The Great Refusal) tai aktiivinen pyrkimys vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän musrkaamiseen.

Britannian silloinen kasvatusministeri Edward Short kommentoi vuonna 1969 parlamentissa maan opiskelijaradikalismia seuraavasti:

"I come now to what is an extremely serious point. There is quite a different element in student protest today, and that has been seen clearly in the events at the London School of Economics in recent weeks. I wish to speak about this in terms in which it has not been spoken about before in this House, and I do not want to be misunderstood. L.S.E. has about 3,000 students. The disruptions which have taken place involve probably about 300 of these, though it is difficult to say because a great many others have come into the college who are not students. The real perpetrators are a tiny handful of people—fewer than one-half of 1 per cent of the 3,000 at L.S.E. Of these, at least four are from the United States. They are subsidised to the extent of between £1,000 and £2,000 for their one-year master's degree course by the British taxpayer. These gentlemen are clearly not here to study, but to disrupt and undermine British institutions. This small group of less than half of 1 per cent are the thugs of the academic world. Already they have succeeded in closing L.S.E., whose former free and easy and delightful relationships are remembered by so many hon. Members. This small core is not interested in redressing grievances, either at the school or in society. Indeed, its members have been offered everything agreed between the vice-chancellors and the students in the latter part of last year. So far, it has not been accepted. They are out to destroy and disrupt. I hope that no one in this House or outside it will underestimate the long-term effect of this kind of activity. It can only result in the slow rotting of institutions like the London School of Economics."

lähde: http://hansard.millbanksystems.com/commons/1969/jan/29/universities

Sen selvittäminen, missä määrin 1960-luvun vallankumousstrategiat ohjaavat nykyisen vihervasemmiston agendaa, edellyttäisi laajempaa tarkastelua kuin on mahdollista tämän viestin puitteissa.

Toki sekin on mahdollista, että 1960-luvun jälkeen jotkut minulle tuntemattomat vihervasemmiston gurut ovat laatineet heille aivan uudenlaisen strategian, joka poikkeaa täysin 1960-luvun alkuperäisistä painotuksista. Ainakin Hardtin ja Negrin kirjoista löytyy yksi esimerkki tällaisesta uudemmasta strategiasta eli ns. vastaimperiumin rakentamisesta lisääntyvän siirtolaisuuden tuella, mutta toisaalta Hardtin ja Negrin teorioita kannattavat autonomistit ovat niin pieni osa nykyistä radikaaliliikehdintää, ettei tämä suuntaus yksin voine selittää vihervasemmiston laajan enemmistön tukea maahanmuuton ja monikulttuurisuuden edistämiselle.


[email protected]

[Anti-Utopisti]

Deus Ex ehdotti: "Tähän samaan yhteyteen voisi koostaa jonkinlaisen sikalistan niistä poliitikoista, toimittajista, tutkijoista, aktivisteista ja muista toimijoista, jotka vyöryttävät monikulttuurista propagandaansa tavallisen nuivan "väärin ajattelevan" kansan niskaan."

Joku muu osannee minua paremmin koota listan nimen omaan suomalaisista monikulttuurisuuden edistämisen keskushahmoista. Uskoisin kuitenkin heidänkin käyttämiensä taustateorioiden olevan melko suoraan peräisin ulkomaalaisilta radikaaliguruilta, joten keskityn tässä mainitsemaan vain kansainvälisesti tunnettuja ja historiallisesti merkittäviä keskushahmoja pyydetyistä ammattiryhmistä:

Poliitikko:

Daniel Cohn-Bendit (Pariisin opiskelijaliikkeen kapinajohtaja vuonna 1968, nykyään Vihreiden EU-tason johtavia poliitikoita)

"Part of this mixture of hurt pride, economic prosperity, and a enduring tradition and admiration of economic internationalism and globalism, is the early attraction to "multiculturalism" in a "we-should-have-it-too!" attitude. Multiculturalism was introduced into local discourse in the 1989 local election campaign when the disoriented left was afraid of a new German nationalism and chauvinism. Daniel Cohn-Bendit, the May 1968 Paris student leader and prominent Frankfurt house squatter, who ran for lord mayor for the Green Party two years later, partially supported by the mass media, promoted the idea in a rhetorically and strategically brilliantly organised campaign under the slogan "cultural diversity instead of national simplicity". Cohn-Bendit and his Green electorate were convinced that Frankfurt was, and had to be perceived as, a "multicultural city" and that the local government had to respond to this fact by restructuring the administration. Even if Cohn-Bendit was not elected mayor, he succeeded in doubling the Green vote, becoming a honorary member of the city council responsible for the by-then established OMCA, the first such office in the republic."

Tämän lainauksen lähde "Multiculturalism and Political Integration in Modern Nation-States" on yksi parhaita julkaisuja niille, jotka haluvat kokonaiskuvan monikulttuurisuuden historiallisesta kehityksestä eri maissa:

http://preview.tinyurl.com/5edyuw

Toimittajia:

Wall Street Journalin etusivun toimittajakunta (Eivät ole monikulttuurisuuden vaan pikemminkin uusliberalismin tai jopa neokonservatismin kannattajia, mutta sitäkin enemmän Open Borders -maahanmuuttopolitiikan äänitorvi USA:ssa ja siinä sivussa automaattisesti maahanmuuton kannatuksen lisääjiä kansainvälisissä kapitalistipiireissä)

"The editorial page of the Journal summarizes its philosophy as being in favor of free markets and free people. It is typically viewed as adhering to American conservatism and economic liberalism. The page takes a free-market view of economic issues and an often neoconservative view of American foreign policy. The editorial board has long argued for a less-restrictive immigration policy. In a July 3, 1984 editorial, the board wrote: If Washington still wants to 'do something' about immigration, we propose a five-word constitutional amendment: There shall be open borders.'"

lähde: http://www.cavenger.com/wsj.php

Tutkijoita:

James A. Banks

http://faculty.washington.edu/jbanks/selectpublications.htm

http://preview.tinyurl.com/5dychf

Christine Sleeter

http://home.csumb.edu/s/sleeterchristine/world/Homepage/Articles.html

http://www.uwm.edu/~gjay/Whiteness/sleeterinterview.html

Carl A. Grant

http://www.nameorg.org/scholars.html

http://www.amazon.com/History-Multicultural-Education-Carl-Grant/dp/0415988896

Aktivisti:

Angela Davis (ei ollut varsinaisesti monikulttuurisuuden aktivisti, mutta kuitenkin yksi tärkeimmistä esikuvista 1960-luvulta periytyvälle etnisten vähemmistöjen aktivismille)

http://www.amazon.com/Angela-Davis-Autobiography/dp/0553117955

Tämä kirja kertoo erinomaisesti, mitä 1960-lukulaisen radikaalin päässä liikkui. Vasemmistolaisten näkökulmasta kirja on varmaankin sankaritarina hellittämättömästä oikeustaistelijasta. Sen sijaan poliittisten aktioiden riskit tiedostavan inhorealistin näkökulmasta kirja on enimmäkseen tragikomedia, joka päättyy lopulta Angela Davisin tutkintavankeuteen.


[email protected]

[todellisuus]

Jussi Halla-ahon vieraskirjassa oli tälläinen anonyymin kansalaisen kirjoitus:

Nimi: Ihan aikuisten oikeasti

Viesti: Onko Halla-aho sekaisin? Mielisairas? Persoonallisuushäiriöinen?

Ei ihan terve otsikoi kirjoituksiaan: kirjoituksia uppoavasta lännestä. Millä tavalla länsi on uppoamassa? Ei ainakaan maahanmuuttajien seurauksena. Ajatus että islaminuskosta tulisi euroopan valtauskonto on kertakaikkiaan uskomattoman tyhmä ja älytön.

Monikultturisti on sellainen, joka toivoo että islamilainen kulttuuri voisi korvata länsimaisen, jos nykykehitys jatkuu.
Monikulttuurikriitikko on sellainen, joka tietää että näin tulee käymään, jos nykykehitys jatkuu.

Viiteryhmältään vasemmistolainen nykynuori on opetettu inhoamaan kapitalistista länttä, sen monikansallisia yrityksiä, ja sen 1950-luvulla vakiintunutta yhden miehen ja yhden naisen monilapsista perhettä. Kuuliaisena Voima-lehdestä ja koulujärjestelmästämme omaksumilleen opeille hän kapinoi aktiivisesti tätä "länsimaista kulttuuria" vastaan pyrkien tuhoamaan sen. Haavekuvana on epämääräinen "islamilainen kulttuuri", joka mielletään jonkinlaiseksi "jalon villin" kulttuurivastineeksi: Aidoksi, luonnolliseksi ja puhtaaksi kulttuuriksi. Islamin voittokulkua Euroopassa ei kuitenkaan pidetä realistisena kehityskulkuna, joten sen piirteisiin ei vaivauduta tutustumaan.

Ne, jotka todella ovat tutustuneet Islamiin kuitenkin tietävät sellaisia tapoja kuin pikkutyttöjen infibuloinnin, homojen kivittämisen, ihmisten rajaamisen heimoihin yksilönvapauksien kunnioittamisen sijaan, naisen säkittämisen ja käsittämisen omistettuna lihakappaleena, jne. Heti kun viiteryhmältään vasemmistolainen nykynuori ymmärtää, että Islam ei ole jalo vaihtoehto rappeutuneelle sekulaarikapitalismille (tai kristinuskolle), vaan barbaarinen ja luonteeltaan aggressiivis-ekspansiivinen heimouskonto, hän valveutuu meidän toivomallamme tavalla. Pitäisi keksiä mitä tahansa keinoja, jolla nykyisissä anarkomarkoissa (esim. Paavo Arhinmäen äänestäjissä Helsingissä) saataisiin käyntiin tämä prosessi.

Tuosta kysymykseni vastauksesta voisi luoda jonkinlaisen hyvän sutkautuksen, jos sitä vähän tiivistäisi ja kielen saisi puhekieleen sopivampaan muotoon. Myöskin termejä voi muuttaa, jos niistä saa poliittisiin tarkoitusperiimme sopivampia.

[prestionat]

Eikä mitä, mä saatan olla ihan väärässäkin.

Aloittajan kysymys on erittäin aiheellinen! Mutta ensin pitäisi tietää, mitä monikulttuurisuus on. Otetaan esimerkiksi päivän uutinen:Saamelaisten kotialueella sijaitsevalle Enontekiön kunnalle on määrätty uhkasakko, koska se ei ole palvellut saamenkielisiä kuntalaisiaan Suomen lakien vaatimalla tavalla. Enempää perustelematta tai muita esimerkkejä, vaikkapa tataareista ja islamista Suomessa, esiin vetämättä väittäisin, että triviaali "monikulttuurisuuskritiikki" ei kestä vasta-arvostelua. Suomi on monikulttuurinen maa.

Siis: On määriteltävä tämä nuivien 'monikulttuurisuus' -käsite kielteisenä jotenkin fiksummin.

[JohannaS]

Minusta monikulttuuristilla on jonkinlainen utopinen oletus että länsimaiden demokratia ja ihmisoikeudet ovat itsestäänselvyyksiä jotka eivät voi mitenkään hävitä länsimaista vuosisatojenkaan päästä. Hän uskoo että Eurooppa on saavuttanut jonkinlaisen "pysyvän" tilan; valistuksen ja sivistyksen tason sekä rauhan ajan, joita ei ole mitenkään mahdollista menettää.

Scriptan Vieraskirjassa joku kritisoi Halla-ahon teesejä ja sanoi tuon mitä ekassa postauksessa siteerattiin:

Millä tavalla länsi on uppoamassa? Ei ainakaan maahanmuuttajien seurauksena. Ajatus että islaminuskosta tulisi euroopan valtauskonto on kertakaikkiaan uskomattoman tyhmä ja älytön.

Eli tämä kaveri ilmeisesti tajusi sen, että sharia ja islam eivät sovi yhteen demokratian ja sananvapauden kanssa. Mutta hän näki, että islam ei mitenkään voi tulla suuruskonnoksi Euroopassa eikä uhata ihmisoikeuksiamme.

Tämän näkemyksen ohella on toinen katsantokanta jonka monikulttuuristi voi myös omaksua. Eräät monikulttuuristit uskovat, että demografisten seikkojen johdosta islam tosiaan on tulossa. Mutta heidän mielestään islam on rauhallinen uskonto ja sen tuleminen Suomeen on vain positiivista. He uskovat että islam "länsimaistuu" tänne tullessaan ja sulautuu täkäläiseen kulttuuri-ilmastoon.

Esimerkki tästä katsantokannasta: Hesarin verkkokeskusteluissa joku kommentoi tuossa viime viikolla jotain tyyliin "Suomesta tulee aikanaan islamilainen, mutta tämä on OK koska islam on kiva uskonto, ja islamilaiseksi muuttumisessa ei ole mitään eroa siihen aikaan kun Suomi käännettiin pakanauskosta kristinuskoon". Mutta en nyt millään löydä missä tuo viesti oli. Joten pastetan toisen mokutustekstin jonka löysin HS:n keskusteluista:

Ehkä elämme juuri nyt monikulttuurisuuden kautta siirtymävaihetta voimakkaaseen yhtenäiskulttuuriin. Ongelmat Euroopassa eivät selity yksin monikulttuurisuudesta vaan takana on myös historiallisia, kolonialistisia, polittisia ja taloudellisia syitä. Se, että täällä Suomessa peloitellaan monikulttuurisuudella on pelkkää populismia ja halpaa sellaista!

Johtoteemana tälläkin kannalla on utopistinen oletus, että länsimainen hyvinvointi ja ihmisoikeudet eivät mitenkään voi hävitä, vaikka länsimaiden vallassa oleva väestörakenne, kulttuuri, uskonto, tms. muuttuisivat.

Eli käsitykseni mukaan monikulttuuristi voi myöntää jommankumman näistä:

-islamin sharia ei sovi yhteen länsimaisen demokratian kanssa
-länsimaiden väestönrakenne on maahanmuuton sekä mamujen väestönkasvun myötä muuttumassa

...mutta monikulttuuristi ei myönnä molempia, eikä tee niiden perusteella loogista johtopäätöstä (laajamittainen ja kontrolloimaton islamilainen maahanmuutto on haitaksi länsimaiden kulttuurille ja ihmisoikeuksille). Hän hyväksyy vain jommankumman ja luo sen perusteella oman utopistisen johtopäätöksensä:

-islamin sharia ei sovi yhteen länsimaisen demokratian kanssa, mutta se ei haittaa, koska islam ei koskaan tule saamaan jalansijaa länsimaissa.

tai

-länsimaiden väestönrakenne on maahanmuuton sekä mamujen väestönkasvun myötä muuttumassa, mutta se ei haittaa, koska islam on rauhanuskonto ja monikulttuurisuus on rikkaus.

Eli monikulttuuristi myöntää faktat vain siltä osin kuin ne sopivat hänen maailmankuvaansa. Hän tekee valikoimiensa faktojen pohjalta utopistisen johtopäätöksen, eikä anna kylmien realiteettien vaikuttaa ajatuskulkuunsa. Realiteetit nääs ovat joskus todella pelottavia kohdata. Tietämättömyys sekä todellisuuden kieltäminen tällaisissa tilanteissa luovat tiettyä turvallisuuden tunnetta.

[junakohtaus]

Eikä mitä, mä saatan olla ihan väärässäkin.

Aloittajan kysymys on erittäin aiheellinen! Mutta ensin pitäisi tietää, mitä monikulttuurisuus on. Otetaan esimerkiksi päivän uutinen:Saamelaisten kotialueella sijaitsevalle Enontekiön kunnalle on määrätty uhkasakko, koska se ei ole palvellut saamenkielisiä kuntalaisiaan Suomen lakien vaatimalla tavalla. Enempää perustelematta tai muita esimerkkejä, vaikkapa tataareista ja islamista Suomessa, esiin vetämättä väittäisin, että triviaali "monikulttuurisuuskritiikki" ei kestä vasta-arvostelua. Suomi on monikulttuurinen maa.

Siis: On määriteltävä tämä nuivien 'monikulttuurisuus' -käsite kielteisenä jotenkin fiksummin.

Ei kai siellä ole hyvänen aika äänessä itse S foorumilta A? 

Sanotaan nyt vaikka, että tämän keskustelun tarpeiksi monikulturisti on henkilö, joka kannattaa jatkuvasti kasvavaa maahanmuuttoa ja monikulttuurisuus on politiikkaa, joka pyrkii tähän tai toteuttaa tätä. Sanakirjamerkitykset ja muut kilkkeet & kalkkeet ovat sitten seuraava pykälä ja kertovat siitä, miten tahdotaan toimia oloissa, joissa jatkuvasti kasvava maahanmuutto vallitsee.

[prestionat]

Sanotaan nyt vaikka, että tämän keskustelun tarpeiksi monikulturisti on henkilö, joka kannattaa jatkuvasti kasvavaa maahanmuuttoa ja monikulttuurisuus on politiikkaa, joka pyrkii tähän tai toteuttaa tätä.

Tässä kyllä sitten haksahdetaan pahasti ja annetaan aseet mukujen käsiin. Toivoisin nokkamiehiltä vähän ruokkivampaa evästä. Että eroteltaisiin kotoperäinen kansallinen monikulttuurisuus siitä sitä uhkaavasta jostain.

[junakohtaus]

Kotoperäinen monikulttuurisuus on sangen staattista sorttia. Ei se sen kummempaa ole.

[Kami]

Sanotaan nyt vaikka, että tämän keskustelun tarpeiksi monikulturisti on henkilö, joka kannattaa jatkuvasti kasvavaa maahanmuuttoa ja monikulttuurisuus on politiikkaa, joka pyrkii tähän tai toteuttaa tätä.

Tuo kattaa vaan luonnin, monikulturisti on myös henkilö joka pyrkii ylläpitämään monikulttuurisuutta ja aktiivisesti luomaan rakenteita jotka ovat riippuvaisia monikulttuurisuudesta. Monikulttuurisuus on tila?

Auki jää, mikä on tarpeeksi. Mikä on se ideaalitilanne jota kohti monikultturisti pyrkii ja jota se pyrkii sitten ylläpitämään?

Tässä kyllä sitten haksahdetaan pahasti ja annetaan aseet mukujen käsiin. Toivoisin nokkamiehiltä vähän ruokkivampaa evästä. Että eroteltaisiin kotoperäinen kansallinen monikulttuurisuus siitä sitä uhkaavasta jostain.

Vaikken mikään nokkamies olekaan, ero on minun silmissä se keinotekoisen ja luonnollisen välissä. Täällä ennestään oleva monikulttuurisuus on muodostunut aikana, jolloin suurin ponnistelu oli muuttaminen itse. Nykyaikainen hyppää lentokoneeseen ja muuta toiselle puolella maapalloa on minun mielestä täysin eri asia. Jonkinlainen -voisiko sanoa evolutionäärinen - prosessi puuttuu välistä. Niitä ei siten voisi verrata keskenään. Kuulostanko järkevältä?

[prestionat]

Vaikken mikään nokkamies olekaan, ero on minun silmissä se keinotekoisen ja luonnollisen välissä...Kuulostanko järkevältä?

Kyllä kuulostat. Pitäisi siis tehdä ero luonnollisen monikulttuurin, jota Suomessa puolustamme ja keinotekoisen, jota Suomessa vastustamme, välillä.

[Opuksen valvova silmä]

Monikultturisti on sellainen, joka toivoo että islamilainen kulttuuri voisi korvata länsimaisen, jos nykykehitys jatkuu.
Monikulttuurikriitikko on sellainen, joka tietää että näin tulee käymään, jos nykykehitys jatkuu.

Eiköhän tuo ole jo vähän liioittelua. Minusta tuo tiettyjen poliitikkojen monikulturistiksi leimaaminen ei ole edes kovin rakentavaa, kauhean mustavalkoinen ajatusmaailma.

Heti kun viiteryhmältään vasemmistolainen nykynuori ymmärtää, että Islam ei ole jalo vaihtoehto rappeutuneelle sekulaarikapitalismille (tai kristinuskolle), vaan barbaarinen ja luonteeltaan aggressiivis-ekspansiivinen heimouskonto, hän valveutuu meidän toivomallamme tavalla. Pitäisi keksiä mitä tahansa keinoja, jolla nykyisissä anarkomarkoissa (esim. Paavo Arhinmäen äänestäjissä Helsingissä) saataisiin käyntiin tämä prosessi.

Miksi valita kohteeksi vasemmistolaiset nuoret? Siellä suunnalla tuskin mitään asennemuutoksia kovin helpolla tapahtuu, porukka on aika marginaalista ja osa todennäköisesti ei edes äänestä. Tämän ryhmän olemassaolo ei ole mitenkään näkynyt vaalituloksissa, vihreiden ja vasemmiston kannatus on pysynyt suurinpiirtein samana viimeiset viitisen vuotta.

Suurin liikkuvien äänestäjien joukko on poliittisessa keskustassa, tosin on ihan salettia että puheenvuorot alkavat tiukentua silläkin suunnalla, sitä mukaan kun nuivuuden suosio kasvaa. Samahan kävi vihreän liikkeen kanssa, kun vihreydestä tulikin valtavirtaa, isot puolueet rynnivät kilvan kehumaan luonnonsuojeluohjelmiaan ja kestävän kehityksen politiikkaa.

Varsinkin Keskusta on jo nyt tarkkana persujen nousevan suosion kanssa, luultavasti seuraaviin vaaleihin päästetään Keskustan omat nuivat irti, joiden tarkoitus on ainoastaan kerätä nuivien leiristä äänet Keskustan laariin. Tätä samaa täsmäehdokkaiden strategiaa harjoitetaan vihreiden kustannuksella, samoin mamujen äänillä.

Tavallaan esim. Juha Mieto on juuri tällainen ehdokas. Mieto keräsi valtavan äänipotin Keskustan laariin, mutta poliittista painoarvoa hänellä ei ole eduskunnassa juuri laisinkaan.

[Pöllämystynyt]

Monikultturisti on sellainen, joka toivoo että islamilainen kulttuuri voisi korvata länsimaisen, jos nykykehitys jatkuu.
Monikulttuurikriitikko on sellainen, joka tietää että näin tulee käymään, jos nykykehitys jatkuu.

Eiköhän tuo ole jo vähän liioittelua. Minusta tuo tiettyjen poliitikkojen monikulturistiksi leimaaminen ei ole edes kovin rakentavaa, kauhean mustavalkoinen ajatusmaailma.

Heti kun viiteryhmältään vasemmistolainen nykynuori ymmärtää, että Islam ei ole jalo vaihtoehto rappeutuneelle sekulaarikapitalismille (tai kristinuskolle), vaan barbaarinen ja luonteeltaan aggressiivis-ekspansiivinen heimouskonto, hän valveutuu meidän toivomallamme tavalla. Pitäisi keksiä mitä tahansa keinoja, jolla nykyisissä anarkomarkoissa (esim. Paavo Arhinmäen äänestäjissä Helsingissä) saataisiin käyntiin tämä prosessi.

Miksi valita kohteeksi vasemmistolaiset nuoret? Siellä suunnalla tuskin mitään asennemuutoksia kovin helpolla tapahtuu, porukka on aika marginaalista ja osa todennäköisesti ei edes äänestä. Tämän ryhmän olemassaolo ei ole mitenkään näkynyt vaalituloksissa, vihreiden ja vasemmiston kannatus on pysynyt suurinpiirtein samana viimeiset viitisen vuotta.

Suurin liikkuvien äänestäjien joukko on poliittisessa keskustassa, tosin on ihan salettia että puheenvuorot alkavat tiukentua silläkin suunnalla, sitä mukaan kun nuivuuden suosio kasvaa. Samahan kävi vihreän liikkeen kanssa, kun vihreydestä tulikin valtavirtaa, isot puolueet rynnivät kilvan kehumaan luonnonsuojeluohjelmiaan ja kestävän kehityksen politiikkaa.

Varsinkin Keskusta on jo nyt tarkkana persujen nousevan suosion kanssa, luultavasti seuraaviin vaaleihin päästetään Keskustan omat nuivat irti, joiden tarkoitus on ainoastaan kerätä nuivien leiristä äänet Keskustan laariin. Tätä samaa täsmäehdokkaiden strategiaa harjoitetaan vihreiden kustannuksella, samoin mamujen äänillä.

Tavallaan esim. Juha Mieto on juuri tällainen ehdokas. Mieto keräsi valtavan äänipotin Keskustan laariin, mutta poliittista painoarvoa hänellä ei ole eduskunnassa juuri laisinkaan.

Vasemmistolle on annettu voimakas painoarvo tietyissä kysymyksissä. Lähes kaikkien vaikuttajien täytyy käyttää sellaista retoriikkaa, josta vasemmistoksi itseään kutsuvat eivät voi vetää natsikorttia esiin. Usein vasemmistolle myös annetaan suhteellisesti muuta vaikutusvaltaansa suurempi päätös- ja kommentointivalta maahanmuuttopolitiikan suhteen. Tämä kai osin siksi, koska vasemmistoa asia kiinnostaa paljon, ja muita kiinnostuneita voidaan lyödä natsikortilla. Osin myös siksi, että monia vasemmistolaisia pidetään maahanmuuttoasioiden asiantuntijoina.

Millään äsken sanotulla en yrittänyt lokeroida vasemmistoa yhdeksi porukaksi, puhuin siitä valtavirrasta jolla on ääni. Olen itsekin vasemmalla ja vihreä.

[Pöllämystynyt]

Miksi valita kohteeksi vasemmistolaiset nuoret? Siellä suunnalla tuskin mitään asennemuutoksia kovin helpolla tapahtuu, porukka on aika marginaalista ja osa todennäköisesti ei edes äänestä.

Vielä tähän sellainen, että olen itse esimerkki asennemuutoksesta juuri poliittisesti korrektista vasemmistolaisuudesta maahanmuuttokriitikoksi, ja näissä piireissä on monia muitakin joilla on samankaltainen tausta. Olen edelleen punavihreä, mutta yksinkertaisesti sellainen punavihreä, joka kieltäytyy poliittisen korrektiuden vaatimuksista ja kaksinaismoralismista. Koska arvostan kulttuurillista monimuotoisuutta, en voi kannattaa politiikkaa, joka sulauttaa kansoja toisiinsa, ja siten heikentää niiden omaleimaisia piirteitä. Ennen en osannut nähdä länsimaisia kulttuureita samalla tavalla vaalimisen arvoisina alkuperäiskansoina kuin muita, vaikka vaadin samaa oikeutta muille. Tavallaan vasta nyt olen ristiriidattomasti punavihreä.