Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[Volmari]

Tämä on jo Kreikka, Irlanti ym. ketjussa, mutta pannaan nyt tännekin, koska on vahvasti kotimaan asia.
Katainen ilmoitti että valtioiden ylivelkaantumiselle on isketty tulppa.

Unohtuiko tulppa Suomi-nimisen veneen pohjasta? Katso http://velkakello.fi

[Turjalainen]

Leikkaustarve keväällä: 7 mrd tasapainottamiseen.

Leikkaustarve ensi vuonna: 10 mrd tasapainottamiseen

Leikkaustarve ensi vuonna, jos lama: 15 mrd plus pitää jatkaa velanottoa...

[MaisteriT]

"Katainen kirjoitti ylioppilaaksi Siilinjärven lukiosta toukokuussa 1990. Hänen lyhyen matematiikan arvosanansa oli kuusi."

Ei. Nyt sattuu. Tämä on mennyt minulta ohitse. Antakaa anteeksi.

70 Mrd EUR ennätysvelkamäärä alkaa hiljalleen avautumaan - miksi se on siis kasvanut näin suureksi.

Kuutosen laskento on sellainen suoritus että on syytä epäillä ettei tyyppi osaa ratkaista verrantoa tai sanoa, kumpi kahdesta tuotteesta on yksikköhinnaltaan pienempi.

"Hyvissä" käsissä on valtion varat. Nimittäin virkamiesten ei varmasti tarvitse esittää laskelmia tuolle miehelle.

[asdasdasdasd]

Pistää miettimään selvitetäänkö ongelmat inflaatiolla?

Alkaa tuntua jo siltä, että valtion "suur huijaus" on jo ovella. Eli raha printteri käyntiin.

Jos rehellisesti nyt myönnettäisiin vain, että rahoja ei ole, niin kaikki olisi hyvin.

Silti valtion velan otto on erittäin vastuutonta. Kaikki velka mitä valtio ottaa on

A) Pois taloutta eteenpäin vievältä yksityis sektorilta (Jota suomi tarvitsee, jos emme tulevaisuudessa halua maksaa 1000000e kiinalaisen valmistamasta vessan pöntöstä, jota emme itse pysty valmiastamaan kohta ilman puukkojaja ja puita).

B) Täytyy viellä maksaa takaisin.

Ja tämä valtioiden "pelastaminen" nyt vasta vastuutonta onkin. Heittää ongelmia ajassa eteenpäin vuodella jos toisella, sitten se kraupla vasta iskeekin.

Tänään taas sain kuulla radioasta aivan uskomatonta juttua siitä, kuinka "vapaa marketti" on aiheuttanut nämä ongelmat. Valtio vetää kyllä ihmisiä aika törkeästi linssiin... kukas se velka ongelmissa olikaan? En tajua miten tuollaisia disastereita (kuten katalainen) päästetään niin merkittäviin asemiin.

[Volmari]

Sellaista nousukautta tai inflaatiota ei ole eikä tule, joilla Suomen valtionvelka hoituisi.
Velka on nyt siis 14.000 €/hlö ja kasvaa 6,7 €/vrk/hlö, eli 200 euroa kuukaudessa ja 2.400 euroa vuodessa henkeä kohden. Ja täytyy muistaa, että sama velka on myös tänään syntyneillä vauvoilla ja vanhainkotien asukkailla.
Työssä käyvää henkeä kohden em. luvut pitää enemmän kuin tuplata.

[maltti on valttia]

Sellaista nousukautta tai inflaatiota ei ole eikä tule, joilla Suomen valtionvelka hoituisi.
Velka on nyt siis 14.000 €/hlö ja kasvaa 6,7 €/vrk/hlö, eli 200 euroa kuukaudessa ja 2.400 euroa vuodessa henkeä kohden. Ja täytyy muistaa, että sama velka on myös tänään syntyneillä vauvoilla ja vanhainkotien asukkailla.
Työssä käyvää henkeä kohden em. luvut pitää enemmän kuin tuplata.

Mutta maahanmuuttajalla tuota velkataakkaa ei siis ole?

[requiem]

Kurikka ja Ilmajoki jakavat ilmaisia lentolippuja opiskelijoille

...

Kurikan kaupunginjohtajan Paavo Tyrväisen mukaan syksyn matkustajamäärä on jäänyt niin alhaiseksi, että Kurikan täytyy lunastaa Finncommilta lentolippuja noin 30 000 eurolla. Liput luvataan jakaa opiskelijoiden lisäksi vapaa-ajanlentoja tarvitseville kurikkalaisille sekä pienyrittäjille työmatkoja varten. Sekä työmatka- että vapaa-ajanlennoista perittäisiin puolet lipun hinnasta.

...

No "ilmaisia" ja "ilmaisia"  

Jos kerran veronmaksajien rahoilla ylläpidetään moisia rahataloudellisesti kannattamattomia lentolinjoja, niin mielestäni on oikein hyvä, että niitä lippuja jaellaan "ansaitseviksi" tai "tarvitseviksi" katsotuille kansalaisille. Siis jos kerran eivät normaalilla hinnalla kaupaksi mene ja jos kerran veronmaksajilla on lentolinjojen ylläpitoon halua ja varaa.

Voineehan rahallisesti kannattamattomien lentolinjojen ylläpitoa yrittää selittää vaikka "kulttuurisesti" tai "strategisesti" perustelluksi tai kannattavaksi. Menee ainakin minulle tässä juuri nyt läpi (jos niihin on vaan oikeasti sitä varaa)...

Juu, toki se on hyvä että kerran hankituiksi tulleet liput sentään pistetään kiertoon ilmaiseksi opiskelijoille ja puoleen hintaan muille. Tuollainen täysin virheellin otsikointi vain aina ärsyttää.

Enemmän tämä nyt on taas osoitus siitä millaisia kaikkia kivoja projekteja julkisella puolella saattaa tulla mieleen. Oikeudenmukaisempaa olisi ollut jättää kyseiset 50 000 euroa veroja keräämättä ja antaa veronmaksajien itse päättää mihin rahansa sijoittavat.

Mutta mututuntumani mukaan Kurikka ja Ilmajoki eivät ole mitään persaukisia kuntia, korjatkoon joku jos olen väärässä. Näin off-topiccina.

[junakohtaus]

Ymmmärtääkseni näissä lentolippuhommissa on kyse siitä, että kunnat takaavat lentoyhtiölle tietyn laskutuksen, jotta liikennöinti jatkuu varmasti. Pidän ihan fiksuna liikkeenä nimenomaan kunnan elinkeinoelämän kannalta ja mielestäni on pelkästään oikein jakaa kuntalaisille sellaiset liput, jotka kunta on joka tapauksessa jo maksanut.

[requiem]

TS: Kuntatyöntekijän irtisanomissuoja venyy liitoksissa jopa 15 vuoteen

Toistuvat kuntaliitokset ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudet yhteistoiminta-alueet voivat tuoda kuntien henkilöstölle jopa 15 vuoden irtisanomissuojan. Liitoksiin kannustanut kuntajakolaki takaa työntekijöille viiden vuoden turvan. Näillä näkymin vuoden vaihteessa voimaan tuleva Paras-puitelaki sisältää saman säädöksen.

...

[Volmari]

Sellaista nousukautta tai inflaatiota ei ole eikä tule, joilla Suomen valtionvelka hoituisi.
Velka on nyt siis 14.000 €/hlö ja kasvaa 6,7 €/vrk/hlö, eli 200 euroa kuukaudessa ja 2.400 euroa vuodessa henkeä kohden. Ja täytyy muistaa, että sama velka on myös tänään syntyneillä vauvoilla ja vanhainkotien asukkailla.
Työssä käyvää henkeä kohden em. luvut pitää enemmän kuin tuplata.

Mutta maahanmuuttajalla tuota velkataakkaa ei siis ole?

Maahanmuuttaja ryhtyy kantamaan omaa osuuttaan velkataakasta tietysti heti saatuaan Suomen kansalaisuuden ja slloinhan meitä vastuunkantajia on taas yksi enemmän.
Siksi tänne taitaakin olla niin paljon halukkaita tulijoita, eli pelastamaan hyvinvointivaltiota !!!   

[Parasiittiö]

TS: Kuntatyöntekijän irtisanomissuoja venyy liitoksissa jopa 15 vuoteen

Toistuvat kuntaliitokset ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudet yhteistoiminta-alueet voivat tuoda kuntien henkilöstölle jopa 15 vuoden irtisanomissuojan. Liitoksiin kannustanut kuntajakolaki takaa työntekijöille viiden vuoden turvan. Näillä näkymin vuoden vaihteessa voimaan tuleva Paras-puitelaki sisältää saman säädöksen.

...

15 vuoden irtisanomissuojia kuntatyöntekijöille tuottava järjestelmä kuulostaa minusta aika helvetin hölmöltä järjestelmältä. Lainsäätäjä ei vaikuta olleen kovin järkevä tai osaava tai todennäköisesti kumpaakaan.

[HDRisto]

Sellaista nousukautta tai inflaatiota ei ole eikä tule, joilla Suomen valtionvelka hoituisi.
Velka on nyt siis 14.000 €/hlö ja kasvaa 6,7 €/vrk/hlö, eli 200 euroa kuukaudessa ja 2.400 euroa vuodessa henkeä kohden. Ja täytyy muistaa, että sama velka on myös tänään syntyneillä vauvoilla ja vanhainkotien asukkailla.
Työssä käyvää henkeä kohden em. luvut pitää enemmän kuin tuplata.

Quadruplata, koska ensi vuonna työssä on vain puolet nykyisestä.

[Volmari]

Suomen tärkein asia on valtion mielettömän velkaantumisen pysäyttäminen. Tuntuu  koomiselta, että valtiovarainministeri ja koko hallitus ovat muka kunnollisesti oman maansa asiat hoitaneina auttamassa muita ylivelkaantuneita.

Maailma on täynnä vääryyttä ja kärsimystä. On aina ollut ja tulee luultavasti aina olemaan. Oman maan kansalaisista huolehtimisen on oltava vastuullisiksi valittujen tärkein tehtävä.
Joka 1300:s maapallon ihminen on suomalainen, eli yhtä meikäläistä kohti on maapallolla 1299 muunmaalaista ihmistä. Omassa maassa on aivan tarpeeksi apua tarvitsevia.

Siltä varalta, että joku vielä luulee Suomen olevan rikas maa, pistän jälleen kerran linkin Suomen valtiovelan kehitystä näyttävään velkakelloon tähän, eli www.velkakello.fi .
Tätä kirjoitettaessa klo 12.50 oli Suomen valtiolla velkaa 74 977 170 000 €, eli henkeä kohden laskettuna 14.010,70 €.
Laitan silloin tällöin tietoja velan kehityksestä tälle keskustelupalstalle niitä varten, jotka eivät käy itse vilkaisemassa velkakelloa.

[requiem]

TS: Kuntatyöntekijän irtisanomissuoja venyy liitoksissa jopa 15 vuoteen

Toistuvat kuntaliitokset ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudet yhteistoiminta-alueet voivat tuoda kuntien henkilöstölle jopa 15 vuoden irtisanomissuojan. Liitoksiin kannustanut kuntajakolaki takaa työntekijöille viiden vuoden turvan. Näillä näkymin vuoden vaihteessa voimaan tuleva Paras-puitelaki sisältää saman säädöksen.

...

15 vuoden irtisanomissuojia kuntatyöntekijöille tuottava järjestelmä kuulostaa minusta aika helvetin hölmöltä järjestelmältä. Lainsäätäjä ei vaikuta olleen kovin järkevä tai osaava tai todennäköisesti kumpaakaan.

Tässä nyt pitää muistaa paria asiaa.

Tuo hölmö järjestely saa siis alkunsa kuntaliitoksesta. Kuntaliitokset on myyty julkisen puolen tavallisille työntekijöille viiden vuoden irtisanomissuojalla, veronmaksajille taas säästöillä.

Toki irtisanomissuojan myöntäminen tavallisille kuntatyöntekijöille on kaunis ele, koska virkamiestason säästösignaalit näyttäisivät suuntautuvan juuri sinne käytännön työn pariin. Mutta kun kaksi kuntaa liitetään toisiinsa, niin aivan varmasti syntyy hallinnollisia ja virkamiestasoisia päällekkäisyyksiä, ja tuo irtisanomissuoja estää myös näiden juuri purkamista vaativien rakenteiden poistamisen. Sitten kärvistellään talouden kanssa irtisanomissuojan ajan, jokainen voi kuitenkin arvata mistä tämän jälkeen tullaan leikkaamaan kun virkamiehet päättävät asioista?

Tuosta ensimmäisestä viiden vuoden irtisanommissuojasta voi tulla kymmenen vuoden mittainen, jos irtisanommissuojan jo omaava kunta toteuttaa toisen kuntaliitoksen. Sitten suoja on jo kolminkertaisilla päällekkäisyyksillä.

Tämä viimeinen viisivuotiskausi, joka voisi venyttää irtisanomissuojan jopa 15 vuoteen, mahdollistuisi sitten tuolla uuden lain hölmöydellä.

[requiem]

Kokonaisuuden kannalta olisi kyllä ollut kyse mitättömistä summista, mutta ei voi muuta kuin taas hirnahtaa tälle hauskuudelle. Sentään tässä tarinassa näyttäisi olevan onnellinen loppu.

Käsidesikoneista 7183 euron lasku - kaupunki perui kaupat

Tampereen Ateria tilasi kaupungin henkilöstöruokaloihin uudet, Ristomatti Ratian ja Davide Lamparellin muotoilemat käsidesikoneet.

...

Lopulta selvisi, että yhden laitteen hinnaksi tulee 1460 euroa. Handysept Oy lähetti kaupungille laskun neljästä laitteesta. Summa oli veroineen 7183 euroa.Tampereen Aterialta ilmoitettiin viime maanantaina, että kaupat puretaan ja laitteet palautetaan.

Siis tällaisista vehkeistä on kyse: Handysept.

[Volmari]

Itsenäisyyspäivän kunniaksi lienee paikallaan kertoa Suomen valtiovelan tilanne.
Tänään klo 11.30 oli valtiolla velkaa 75 100 220 000 euroa, eli henkeä kohti laskettuna 14.033,67 euroa.

Viimeksi tässä ketjussa tiedotettu tilanne oli 2.12 klo 12.50, jolloin valtiolla oli velkaa 74 977 170 000 euroa, eli viimeksi kuluneiden vajaan neljän vuorokauden aikana on velka kasvanut yli 123 miljoonaa euroa. Henkeä kohti lisäystä on tullut 23 euroa.

Viime päivinä on pääpuheenaihe julkisuudessa ja eduskunnassa ollut Suomen antama taloudellinen tuki Irlannille eli 741 miljoonaa euroa.
Suomen valtio tarvitsee kaikkien keräämiensä verojen lisäksi menoihinsa lainaa tuon saman tukisumman verran jatkuvasti 3,5 viikon välein. Suomen valtion veloista 90 % on otettu ulkomailta ja 10 % kotimaasta.

Valtionvelan kehitystä voi edelleen seurata osoitteessa www.velkakello.fi

[requiem]

Itsenäisyyspäivän kunniaksi lienee paikallaan kertoa Suomen valtiovelan tilanne.
Tänään klo 11.30 oli valtiolla velkaa 75 100 220 000 euroa, eli henkeä kohti laskettuna 14.033,67 euroa.

Viimeksi tässä ketjussa tiedotettu tilanne oli 2.12 klo 12.50, jolloin valtiolla oli velkaa 74 977 170 000 euroa, eli viimeksi kuluneiden vajaan neljän vuorokauden aikana on velka kasvanut yli 123 miljoonaa euroa. Henkeä kohti lisäystä on tullut 23 euroa.

Viime päivinä on pääpuheenaihe julkisuudessa ja eduskunnassa ollut Suomen antama taloudellinen tuki Irlannille eli 741 miljoonaa euroa.
Suomen valtio tarvitsee kaikkien keräämiensä verojen lisäksi menoihinsa lainaa tuon saman tukisumman verran jatkuvasti 3,5 viikon välein. Suomen valtion veloista 90 % on otettu ulkomailta ja 10 % kotimaasta.

Valtionvelan kehitystä voi edelleen seurata osoitteessa www.velkakello.fi

Toki hölmöstä ja ongelmia tuovista talouspäätöksistä on hyvä pitää ääntä, mutta en nyt oikein osaa vedellä viivoja miksi itsenäisyyspäivän kautta noita päätöksiä pitäisi paheksua jonkin erityisen syyn vuoksi.

Suomen valtio tässä aivan omaehtoisesti on päättänyt ajaa velan ottamista vaatimaa julkisen talouden politiikkaa ja osallistumisestaan taloutensa kuralle laittaneiden valtioiden auttamisohjelmiin lähtemisestä. Kyllä se perimmäinen syyllinen tällä(kin) kertaa löytyy peilistä.

[Volmari]

Itsenäisyyspäivän kunniaksi lienee paikallaan kertoa Suomen valtiovelan tilanne.
Tänään klo 11.30 oli valtiolla velkaa 75 100 220 000 euroa, eli henkeä kohti laskettuna 14.033,67 euroa.

Viimeksi tässä ketjussa tiedotettu tilanne oli 2.12 klo 12.50, jolloin valtiolla oli velkaa 74 977 170 000 euroa, eli viimeksi kuluneiden vajaan neljän vuorokauden aikana on velka kasvanut yli 123 miljoonaa euroa. Henkeä kohti lisäystä on tullut 23 euroa.

Viime päivinä on pääpuheenaihe julkisuudessa ja eduskunnassa ollut Suomen antama taloudellinen tuki Irlannille eli 741 miljoonaa euroa.
Suomen valtio tarvitsee kaikkien keräämiensä verojen lisäksi menoihinsa lainaa tuon saman tukisumman verran jatkuvasti 3,5 viikon välein. Suomen valtion veloista 90 % on otettu ulkomailta ja 10 % kotimaasta.

Valtionvelan kehitystä voi edelleen seurata osoitteessa www.velkakello.fi

Toki hölmöstä ja ongelmia tuovista talouspäätöksistä on hyvä pitää ääntä, mutta en nyt oikein osaa vedellä viivoja miksi itsenäisyyspäivän kautta noita päätöksiä pitäisi paheksua jonkin erityisen syyn vuoksi.

Suomen valtio tässä aivan omaehtoisesti on päättänyt ajaa velan ottamista vaatimaa julkisen talouden politiikkaa ja osallistumisestaan taloutensa kuralle laittaneiden valtioiden auttamisohjelmiin lähtemisestä. Kyllä se perimmäinen syyllinen tällä(kin) kertaa löytyy peilistä.

No joo. Yritin vain ihan luvuilla kertoa, kuinka surkeassa jamassa on Suomen valtiontalous.
Toivoin, että edes joku ymmärtäisi ikioman Suomemme lohduttoman tilan numeroiden avulla.

Tappelut toreilla näyttävät kumminkin olevan kymmenen kertaa kiinnostavampia asioita tälläkin keskustelupalstalla.

Suomea johtaa eduskunnassa kahdensadan korruptoituneen ihmisen roskajoukko, joista myös maan hallitus on muodostettu.
Joku viisas on sanonut, että eduskunta on maa pienoiskoossa.
Kai se on sitten niin, että sitä saa mitä tilaa, eli kansa saa sen minkä on ansainnut.

Yritän vielä tämän kerran www.velkakello.fi

[hattiwatti]

*Ei riitä! 120 euroa lisää perusturvaan.*

Vapaus valita toisin –kansalaisverkoston Ei riitä –kampanja haastaa puolueet ja eduskuntavaaliehdokkaat. Vaihtoehto-SATA- komiteamietintö julkaistaan eduskunnan kansalaisinfossa torstaina 9.12. klo 12.30-14.

Mietinnön esittelevät: kirjoittaja VTT Arja Alho sekä kansanedustaja Erkki Tuomioja. Mietintöä kommentoivat: valtiosihteeri Eeva Kuuskoski, ministeri Lauri Ihalainen sekä tutkija Heikki Hiilamo. Vaihtoehto-SATA-komitea esittää 120 euron ensikorotusta perusturvaan. Sen jälkeen on luotava kattava perustulo ja palattava tuloeroja tasaavaan politiikkaan niin verotuksen kuin asumistuen avulla. Vähimmäisturvan ostovoima on jäänyt entistä pahemmin jälkeen ansiokehityksestä terveys- ja tuloerojen kasvaessa.
Meillä on varaa tähän: 120 euron korotuksen taloudellinen nettovaikutus on alle 140 miljoonaa euroa. Perusturvan korotus menee suoraan kulutukseen ja tasaisempi tulonjako edistää talouskasvua. Meillä on mahdollisuus valita toisin!

Vapaus valita toisin –kansalaisverkoston julkaiseman mietinnön on työstänyt VTT Arja Alho. Sitä ovat kommentoineet Heikki Hiilamo, Pertti Honkanen, Jouko Kajanoja, Erkki Tuomioja ja Vapaus valita toisin –yhdistyksen hallitus.

Tervetuloa!

Lisätietoja:

Arja Alho Puh. 040 709 3770

[Parasiittiö]

*Ei riitä! 120 euroa lisää perusturvaan.*

Vapaus valita toisin –kansalaisverkoston Ei riitä –kampanja haastaa puolueet ja eduskuntavaaliehdokkaat. Vaihtoehto-SATA- komiteamietintö julkaistaan eduskunnan kansalaisinfossa torstaina 9.12. klo 12.30-14.

Mietinnön esittelevät: kirjoittaja VTT Arja Alho sekä kansanedustaja Erkki Tuomioja. Mietintöä kommentoivat: valtiosihteeri Eeva Kuuskoski, ministeri Lauri Ihalainen sekä tutkija Heikki Hiilamo. Vaihtoehto-SATA-komitea esittää 120 euron ensikorotusta perusturvaan. Sen jälkeen on luotava kattava perustulo ja palattava tuloeroja tasaavaan politiikkaan niin verotuksen kuin asumistuen avulla. Vähimmäisturvan ostovoima on jäänyt entistä pahemmin jälkeen ansiokehityksestä terveys- ja tuloerojen kasvaessa.
Meillä on varaa tähän: 120 euron korotuksen taloudellinen nettovaikutus on alle 140 miljoonaa euroa. Perusturvan korotus menee suoraan kulutukseen ja tasaisempi tulonjako edistää talouskasvua. Meillä on mahdollisuus valita toisin!

Tykkään sosiaaliturvavaltiosta periaatteessa. Siksi tämä 140 miljoonaa euroa Suomen köyhille elämiseen ja taloutta elvyttävään kulutukseen on mielestäni jees idea... yhdellä edellytyksellä. Se edellytys on se, että koska nykyinen valtiontalouden tila on mikä on, niin tämän 140 miljoonan panostuksen yhteydessä jostain muualta on samalla leikattava vähintään vaikka se 2 * 140 eli 280 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi kehitysavussa olisi varaa leikata tämän verran. Timo Soini onkin julkisesti sanonut, että kehitysavusta pitäisi voida leikata satoja miljoonia tässä taloustilanteessa, mikä on nostanut Soinia kohtaan tuntemaani arvostusta. Soini tykkää tunnetusti myös "sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta" ja "hyvinvointivaltiosta". Ehkäpä tässä olisi yksi esimerkki lehmänkaupasta, jonka PS ja SDP voisivat hallituksessa tehdä? Olisin tyytyväinen.

[ajl]

Piia Elonen
Helsingin sanomat

Suomen julkisessa taloudessa on runsaan 10 miljardin kestävyysvaje, kertoo valtiovarainministeriö tänään perjantaina julkistetussa kestävyysvajearviossaan. Julkinen talous tarkoittaa valtiota, kuntia ja sosiaalirahastoja kuten työeläke- ja työttömyysturvarahastoja. Kestävyystarkastelussa mitataan, riittävätkö tulot menoihin eli palveluihin, eläkkeisiin ja muihin etuuksiin ilman, että velkaantuminen ryöpsähtää käsistä. Arvion mukaan eivät riitä.

Julkisesta taloudesta puuttuu runsas kymmenen miljardia euroa rahaa.

Virkamiestyönä tehty raportti jakaa vajeen paikkaamisen kahteen urakkaan. Ensi vaalikaudella taloutta pitäisi tasapainottaa 1,5 miljardilla eurolla joka vuosi. Neljän vuoden aikana se tarkoittaa veronkorotuksia ja menoleikkauksia 6 miljardin euron edestä. Raportti ei ota kantaa, mitä veroja kiristetään tai mistä säästetään, vaan työ jätetään huhtikuun eduskuntavaaleissa valittavien poliitikkojen tehtäväksi.

Nämä välittömät budjettitoimet eivät kuitenkaan yksin riitä.

Loput neljä miljardia raportti esittää kerättäväksi kasaan rakenteellisia uudistuksia tekemällä. Käytännössä se tarkoittaa opiskelun vauhdittamista, uusien työpaikkojen luomista ja entistä pidempien työurien tekemistä. Virkamiehet patistavat päättämään myös näistä keinoista jo ensi hallituskaudella, vaikka itse päätökset tulisivatkin voimaan pidemmän ajan kuluessa. Jos päätöksiä ei saada aikaan, myös tämä 4 miljardia pitäisi kerätä menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla.

Useat puolueet, muun muassa keskusta ja Sdp, ovat jo etukäteen arvioineet talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomisen hoitavan osan kestävyysvajeesta, jolloin leikkauksia ei tarvittaisi. Sen sijaan kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen on korostanut, että ilman leikkauksia tuskin selvitään.

Myös vajeraportissa varoitetaan luottamasta liikaa talouskasvun varaan. Kun työvoima Suomessa vähenee ikääntymisen takia, talouskasvu jää yksin tuottavuuden eli työnteon tehostumisen varaan. Tuottavuus taas ei kohene yhtä nopeasti kuin takavuosina esimerkiksi siksi, että työtä siirtyy helpommin automatisoitavasta teollisuudesta lähinnä ihmistyönä tehtäviin palveluihin.

Kestävyysvajelaskelmat lähtevät siitä, että pelkkä menojen ja tulojen saaminen tasapainoon eri riitä, sillä palvelujen ja etuuksien rahoittamisen lisäksi pitää hoitaa myös velkaa. Taantuman takia Suomi on velkaantunut nopeasti. Siksi taloudessa pitäisi olla ylimääräistä rahaa (ylijäämää) 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kestävyysvajetarkastelu on tehty vuosille 2015–2060. Lähtökohtavuonna 2015 talous on laskelmien mukaan alijäämäinen (miinuksella) noin yhden prosentin verrattuna bkt:hen. Erotus on siis 5 prosenttia suhteessa bkt:hen, ja tästä on saatu laskettuaa runsaan 10 miljardin vaje valtion, kuntien ja sosiaalirahastojen taloudessa.

Kestävyysvaje on pitkän ajan ongelma, ja johtuu lähes pääosin väestön ikääntymisestä. Yhä harvempi suomalainen on tuottavassa työssä, ja samaan aikaan ikääntyneiden ihmisten eläkemenot sekä hoivamenot paisuvat.

Tuore talouskriisi sekä hallituksen päätökset alentaa veroja ja lisätä menoja ovat kärjistäneet kestävyysvajetta, vaikka eivät olekaan sen syy.

Mikä ratkaisuksi kestävyysvajeeseen?

[Volmari]

Valtiovarainministeriössä on liian ylikoulutettua väkeä, koska yksinkertaiset laskutoimitukset ovat päässeet unohtumaan.
Suomen valtion menot tänä vuonna (samoin myös ensi vuonna) ovat 50 miljardia ja tulot 37 miljardia. Tuloja pitää lisätä tai menoja vähentää tuo erotus 13 miljardia, jotta tasapaino saavutetaan.

Valtiolla on nyt velkaa runsaat 75 miljardia. Jos tehdään päätös velan maksamisesta pois vaikka 30:n vuoden kuluessa, pitää edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi lisäksi kasvattaa vuosittaisia tuloja tai vähentää menoja 2,5 miljardia.
Ei tämä sen monimutkaisempaa ole.

Valtiovarainministeriön korkeapalkkaiset taloustieteilijät voisivat hallitsemaansa korkeampaa matematiikkaa käyttäen laskea jotain hyödyllisempää. Vaikkapa sen, paljonko pitää juoda keskiolutta päivittäin, jotta voisi rahoittaa juomisensa tyhjien pullojen palautuksella. 

[hattiwatti]

Mitä tapahtuu talouskriisin jälkeen? Degrowth, uhka vai mahdollisuus? Millaisten
ideologioiden varaan Suomen tulevaisuus rakentuu?

Millaiset visiot johtavat maamme poliitikkoja ja virkamiehiä? Ja millainen on talouden
rooli näissä visioissa?

Tervetuloa seuraamaan paneelikeskustelua Suomen tulevaisuutta ohjaavista visioista ja
ideologioista

tiistaina 14.12.2010 klo 18-20 Porthanian saliin III

HY Attacin järjestämässä tilaisuudessa ovat puhumassa:

Arja Alho, VTT, Ydin-lehden päätoimittaja
Osmo Soininvaara, VTL, yrittäjä, kirjailija
Jarna Pasanen, tutkija, ympäristöaktivisti
Sixten Korkman, VTT, ETLAn toimitusjohtaja

Puhetta johtaa Suomen Attacin pj. Mikko Sauli.


Levitä kutsua ja tule mukaan!

[skrabb]

Talous kaipaisi vahvaa hallitusta
12.12.2010 3:00 
A A Helsingin Sanomat

Samalla kun perussuomalaisten kannatusluvut vain komistuvat, puheenjohtaja Timo Soini on jo selvästi ryhtynyt miettimään vakavasti hallitusvastuuta. Tämä näkyy muun muassa sovittelevana asenteena politiikan asiakysymyksissä. Soini ei ole "pultannut kiinni" edes kantaansa eläkeiän nostamiseen, toisin kuin Sdp.

Kesällä Soini pohti viestimissä ääneen, mitkä ministerinsalkut olisivat puolueelle mieluisia. Viime viikolla Soini mietiskeli STT:n haastattelussa sopivia hallitusvaihtoehtoja, tosin hieman vastentahtoisesti. Vähiten mieluisa kokoonpano olisi porvarihallitus.

"Se, että meillä korvattaisiin vain vihreät, ei tunnu hyvältä", Soini sanoi. Sinipunahallitus tai punamultahallitus sen sijaan kelpaisi. Soini haluaa siis kaveriksi hallitukseen demarit.

Yksi syy saattaa olla se, että jos perussuomalaiset ovat hallituksessa ja Sdp oppositiossa, perussuomalaisten kannatus alkaisi valua takaisin demareille.

Vihreät taas vaikuttaa näkemyserojen vuoksi mahdottomalta hallituskumppanilta.

Hallitusta näyttäisi olevan nykyisten kannatuslukujen perusteella vaikea muodostaa ilman perussuomalaisia. Puolue voikin päästä eduskunnassa kokoaan painavampaan asemaan, teoriassa jopa valitsemaan hallituskumppaneita – tosin ei hallituksen muodostajana.

Riippuu siitä, kuinka tiukkana Soini on hallituspohjaa koskevasta mielipiteestään. Voi toki olla niinkin, että mieli muuttuu, kun ministerinpaikkaa tarjotaan. Demarit saavatkin jäädä, jos kyseessä on oma hallituspaikka.

Ilman perussuomalaisia riittävän tukeva hallitus – edelleen nykyisten kannatuslukujen perusteella – syntyisi vain kolmen suuren puolueen eli kokoomuksen, keskustan ja Sdp:n yhteishallituksena. Tämä on yhä epätodennäköinen vaihtoehto, mutta se on tärkeää pitää kalupakissa, jos euroalueen ja Suomen taloustilanne tästä vielä huononee ja tarvitaan mahdollisimman leveitä kansallisia harteita viemään läpi vaikeita päätöksiä.

Kolmesta suuresta mitkä hyvänsä kaksi pääsevät hallitusohjelmasta aina sovintoon. Kahdentoista viime vuoden aikana on kokeiltu kaikkia kolmea vaihtoehtoa. Mutta kolmen suuren puolueen yhteisessä hallitusohjelmassa olisi enemmän punnertamista.

On lisäksi epävarmaa, suostuisiko Sdp selvästi porvarienemmistöiseen hallitukseen.

Kolmesta suuresta kaksi löytäisi aina toisensa yksittäisissä asiakysymyksissä, joten hallitusohjelmasta tulisi pikkutarkka selostus paitsi siitä, mitä tehdään seuraavan vaalikauden aikana, myös siitä, mitä ei varmasti tehdä.

Ainakin toistaiseksi on todennäköistä, että syntyy heikko, vain niukkaan enemmistöön nojaava ja kahden suuren puolueen rungon varaan perustettava hallitus.

Perussuomalaisten luotettavuudesta ei voi mennä takuuseen, sillä ryhmä näyttäisi kasvavan uusilla kansanedustajilla tavattoman nopeasti. Soini toki aikoo pitää tiukkaa jöötä, mutta riittääkö se?
...

Koko kirjoitus:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Talous+kaipaisi+vahvaa+hallitusta/1135262321964

[_w_]

Vahvasti olen sitä mieltä että talous tarvitsisi kansanäänestyksiä kannattavia puolueita, muut voisi jättää pois hallituksesta kokonaan. Perustelen tätä sillä että suurin osa kansasta osaa talouttaan hoitaa hyvin, ikävä vain että ne jotka ei osaa, päätyy sitten epäonnistuttuaan näihin suuriin puolueisiin ja päättämään.

[ElenaDaylights]

Kallis virkamieskoneisto kunnissa ja valtiohallinnossa ovat suojatyöpaikoissaan, he eivät ole säästötalkoisiin vielä osallistuneet.Tämä homma ajan tasalle. Saisivat hekin sitten kokeilla työttömyytensä aikana vaikka niin loistavasti toteutettua tukityöllistämispolkua (ts. orjatyövoimaa harjoittelijan palkalla,ei pelkoa työllistymisestä . Lisäksi oikeuslaitos toimivammaksi,on turhan byrokraattinen kalliine valitusoikeuksineen.Eroon myös eu:n nuoleskelusta. Opetellaan eteläeurooppalaisille tavoille ja venkoillaan maksuissa. Sillä taktiikalla ne ovat pelanneet tähänkin asti 8)Onhan näitä!

[Jouko]

Minäkin myönnän, että saamme sitä mitä tilaamme. Se vain pitäisi muistaa äänestyskopillakin. Jos sinne joku jaksaa raahautua asiakseen.

[skrabb]

http://areena.yle.fi/video/1524337 alkaa 0.10.17

Esitetty graafi kertoo tylyä kieltään siitä, kuinka verovaroja on hassattu - varsinkin koko 2000-luvun ajan.
Mihin ne rahat ovat menneet ja kenelle?

[Volmari]

Valtiokonttori on tänään tiedottanut sivuillaan valtion taloustilanteen 30.11.2010.
Koko kaameus löytyy sivuilta www.valtiokonttori.fi josta edelleen "hallinnon ohjaus" ja sieltä "kuukausitiedote, marraskuu 2010".

Velkaa valtiolla näkyi olleen marraskuun lopussa 74 410 000 000 euroa. Tämän vuoden aikana velka on lisääntynyt yli 10 miljardia.
www.velkakello.fi näkyy käyvän hyvin ajassa, eli sieltä löytyy tämän päivän tilanne.

[Pliers]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Sailas%20ihmettelee%20absurdia%20ideaa%20nostaa%20viinaveroa/art-1288360456067.html

Sailas ihmettelee "absurdia" ideaa nostaa viinaveroa

Valtiosihteeri Raimo Sailas näkee suomalaisessa verokeskustelussa järjenvastaisia piirteitä. Sellainen löytyy esimerkiksi alkoholiveron nostosta käydystä keskustelusta.
- Poliittinen tavoite on, että viinan ja tupakan kulutusta vähennetään. Viinan kulutus väheneekin jo. Miten siihen yhdistetään se, että sieltä halutaan lisää verotuloa, varsinkin kun tiedetään, että jos viinaveroa vähänkin nostetaan, tuonti Virosta lähtee kasvuun. Aika absurdia, Sailas kommentoi Ilta-Sanomille.

Ylen äskettäin tekemässä kyselyssä valtaosa suomalaisista kannatti alkoholiveron nostamista. Niin tekivät myös eduskuntapuolueet kokoomusta lukuunottamatta.

Sailas sanoo Ilta-Sanomien keskiviikon printtilehden haastattelussa, että Suomi ei voi välttyä leikkauksilta.

- On epäuskottavaa ajatella, että talouskasvu, veronkorotukset, pidemmät työurat tai julkisen sektorin tuottavuuden kasvu kuittaisivat julkisen talouden alijäämän, Sailas perustelee käsitystään Ilta-Sanomien haastattelussa.

Leikkauslistoistaan kuulu valtiosihteeri antaa lehdessä mallia siitä, millainen voisi olla 2010-luvun leikkauslista.

Millähän tämän takoisi poliitikkojen kalloon...