Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[veke_g]

Nordea muuttaa Suomeen - suuri imagovoitto Suomelle Ruotsin ja Tanskan kustannuksella

Nordean Kööpenhaminassa kokoontunut hallitus päätti asiasta tänään. Kööpenhamina kilpaili pääkonttorin paikasta Helsingin kanssa. Myös jääminen Tukholmaan oli mahdollisuuksien rajoissa.

Pääkonttorin siirron taustalla on Ruotsin ilmoitus nostaa tuntuvasti pankkien vakausmaksuja. Nordea olisi halunnut, että Ruotsi liittyisi EU:n pankkiunioniin. Tanska on ilmoittanut harkitsevansa pankkiunionin jäsenyyttä.

Suomi kuuluu EU:n pankkiunioniin. Pankkiunioni on pankkien EU-tason valvonta- ja kriisinratkaisujärjestelmä, jonka perustana ovat koko EU:ta koskevat säännöt.

Nordean on arvioitu laskeneen, että pankkiunionin maksut ovat pienemmät kuin Ruotsin valtion keräämät maksut.

Eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk) arvioi maaliskuussa STT:lle, että pääkonttorin siirto toisi hyvin rajatusti lisää verotuloja Suomelle. Pääkonttorin henkilökunta maksaisi veronsa Suomeen.

Imagovaikutus on sitäkin suurempi.

- Siirto osoittaisi, että uusi kotipaikka on kilpailukykyinen suuryhtiöiden houkuttelussa. Uuden kotipaikan voisi tulkita myös olevan parempi monikansallisille finanssitaloille kuin Tukholma. Imagohyöty olisi suuri. Perässä seuraisi kykyjä, korkeatuloisia veronmaksajia ja ehkä lisää pääkonttoreita, Kauppalehden toimittaja Antti Lehmusvirta arvioi tänään ennen Nordean päätöstä kirjoittamassaan jutussa.

Nordea on ennestään Suomen suurimpia veronmaksajia. Viime vuonna se oli Suomen toiseksi suurin yhteisöveron maksaja. Nordea Bank Finland maksoi viime vuonna Suomeen 116,5 miljoonan euron yhteisöverot.

Suomi sopii hyvin Nordean kotipaikaksi. Suomalainen Sampo on Nordean selkeä pääomistaja 21,3 %:n omistusosuudella.

Björn Wahlroos toimii sekä Sammon että Nordean hallitusten puheenjohtajana.

MIKA KOSKINEN

http://www.iltalehti.fi/talous/201709062200374844_ta.shtml?ref=juurinyt_desktop

Tässä ei ole mitään uutta, että ruotsalaispankki haluaa suomalaisen veronmaksajan elätiksi. Onneksi Suomessa on muitakin pankkeja.

Minä oon seb´n verran tyhmä, etten tajua miten siitä tulee suomalaisten elätti? Selitätkö mulle?

[tyhmyri]

Minä oon seb´n verran tyhmä, etten tajua miten siitä tulee suomalaisten elätti? Selitätkö mulle?

Vaikka en ollut alkuperäinen kommentoija johon viittasit, niin tämähän on helppo temppu.

Nykyinen malli on se, että jos pankki menee paskan taloudenhoidon takia vitux, niin sitä ei suinkaan päästetä konkurssiin. Sen omistajat (osakkaiden omistajat) eivät tuppaa menettämään mitään. Valtio eli veronmaksajat kutsutaan kuittaamaan tappiot. Tappiot sosialisoidaan ja voitot yksityistetään.

Tämä on ehkä lyhyellä tähtäyksellä kansalaisten etu, mutta vähän pitemmässä perspektiivissä se tuppaa näkymään veroprosentissa sitä korottavasti.

Suomen ja Ruotsin ero asiassa on se, että kun paska on aikaisemmin osunut tuulettimeen, niin Ruotsi pakkolunasti pankit valtiolle. Suomi taas antoi ilmaista rahaa niin kauan, että pankkien omistajat eivät joutuneet maksumiehiksi(/naisiksi). Ei ole mitään syytä olettaa, että tämä ero menettelytavoissa olisi poistunut.

Nordean siis todellakin kannattaa pitää konttorinsa Suomessa eikä Ruotsissa.

[veke_g]

Minä oon seb´n verran tyhmä, etten tajua miten siitä tulee suomalaisten elätti? Selitätkö mulle?

Vaikka en ollut alkuperäinen kommentoija johon viittasit, niin tämähän on helppo temppu.

Nykyinen malli on se, että jos pankki menee paskan taloudenhoidon takia vitux, niin sitä ei suinkaan päästetä konkurssiin. Sen omistajat (osakkaiden omistajat) eivät tuppaa menettämään mitään. Valtio eli veronmaksajat kutsutaan kuittaamaan tappiot. Tappiot sosialisoidaan ja voitot yksityistetään.

Tämä on ehkä lyhyellä tähtäyksellä kansalaisten etu, mutta vähän pitemmässä perspektiivissä se tuppaa näkymään veroprosentissa sitä korottavasti.

Suomen ja Ruotsin ero asiassa on se, että kun paska on aikaisemmin osunut tuulettimeen, niin Ruotsi pakkolunasti pankit valtiolle. Suomi taas antoi ilmaista rahaa niin kauan, että pankkien omistajat eivät joutuneet maksumiehiksi(/naisiksi). Ei ole mitään syytä olettaa, että tämä ero menettelytavoissa olisi poistunut.

Nordean siis todellakin kannattaa pitää konttorinsa Suomessa eikä Ruotsissa.

Jaha ja Nordea on siis menossa konkkaan?

[J.M]

Asiakastiedon tuorein konkurssilista elokuulta 2017. 191 yritystä teki viime kuussa konkurssin, suurimpana Seppälä. Velkoja haki konkurssia 139 tapauksessa.

[MW]

Joka tuutista, TV mukaan lukien, yritetään tuputtaa lainaa.

80-luvun loppu / 90-luvun alku, anyone? Kuulostaako tutulta?

Kohta mennään taas.

[Uuno Nuivanen]

Tuotakin Uuvatit joutuvat tukemaan. PS-jytkyä pukkaa.

Ministeriölähde: Kreikka saattaa kaivata uusia tukitoimia ensi vuonna
...
Kreikan hallitus ylittää tälle vuodelle asetetut taloudelliset tavoitteensa, mutta maa saattaa tarvita uusia tukitoimia ensi vuonna.

Näin sanoi Kreikan valtiovarainministeriön virkamieslähde toimittajille tänään.

Hänen mukaansa hallituksen tavoitteena on saada pelastuspakettiin liittyä kolmas tarkastuskierros päätökseen tammikuuhun mennessä. ...

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005365970.html

[guest15036]

https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

Maksukyvytön Seppälä meni konkurssiin

Kulujen leikkaus ja uudelleenorganisointi eivät auttaneet, koska myynti on liian vähäistä. Saneerausmenettely keskeytettiin.

[veke_g]

https://yle.fi/uutiset/3-9826427

Mehiläinen kasvaa ja palkkaa tuhat uutta työntekijää

[guest14935]

On se hienoa että mahtavalla valtiolla menee noinkin hienosti.
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005373869.html

VM: Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,9 prosenttia

Spolander nostaa esimerkiksi ulkomaalaisen työvoiman tarpeen Suomessa. Hän toivoo, että työvoima liikkuisi nykyistä sujuvammin.

Samaan uutiseen kuitenkin mahtunut

Kotitalouksien ostovoima heikkenee

Kansanvaihdon kannalta siis optimaalinen tilanne. Eiköhän suomalaisten syntyvyyttäkin saada alas entisestään.

[Golimar]

Hyödyllinen ja ekologinen voimalaitos ei kelpaa mutta jätteiden kippaaminen luontoon käy.

Saloon suunniteltu jätevoimala aiotaan toteuttaa Lounais-Suomen Jätehuollon ja Salon Kaukolämmön yhteisenä hankkeena. Jätehuoltoyhtiön hallituksen turkulaisen puheenjohtajan Olli A. Mannin (kok.) mukaan tämä on ensisijainen tavoite.

Alun perin Ekokemin piti rakentaa lounaisen Suomen jätteitä hyödyntävä voimala Salon Korvenmäkeen. Valitusten takia hanke siirtyi. Ekokem on nykyään osa Fortumia, joka ei halua rakentaa voimalaa kolmen vuoden takaisilla ehdoilla.

http://www.sss.fi/2017/09/kuntien-yhtiot-aikovat-rakentaa-salon-jatevoimalan/

8 vastausta: Kuntien yhtiöt aikovat rakentaa Salon jätevoimalan
Onko järkevä paikka? kirjoitti 20.9.2017 at 13:04
Näytää olevan pakko saada jätevoimala laskemaan savunsa ja hajunsa keskustan kattilalaaksoon.
Onko järkevä paikka jätevomalalle?
Kommentoi
Muurlalainen kirjoitti 20.9.2017 at 13:32
Julkisten yhtiöiden etu, että pystyy tekemään päätökset satojen miljoonien investoinnesta pienessä piirissä. Tietoja ei voi antaa ulkopuolisille vedoten osakeyhtiölakiin. Veronmaksajat ne lopulta kustantaa kohonneina taksoina.
Paljonko tuo laitos työllistäisi paikkakuntalaisia? Systeemit ohjataan kauko-ohjauksilla. Kuinka moni tietää esim. tuulimyllyjen operoinnin tapahtuvan Espanjasta? Eikö olisi nyt syytä kysellä, miksei Fortum tarttunut tilaisuuteen, jos se kerran on niin tuottava?
Odottelen myös kunnon laskelmia menoista ja tuloista, riittäisi yhden arkin excel-taulukko.
Kommentoi
Ei Jummarra kirjoitti 20.9.2017 at 17:24
Miksi tätä ängetään kuin käärmettä pyssyyn? Kenen, tai minkä etu tässä on? Hajuhaitat ovat käsinkosketeltavia! Ei kiitos!
Kommentoi
Pysäyttäjää kaivataan kirjoitti 21.9.2017 at 10:26
Samaa mieltä, että tässä on pakkomielle kyseessä. Entinen Salon kaatopaikan päämies on ilmeisesti päättänyt rakentaa muistomerkin itselleen hinnalla millä hyvänsä. Muistelen lukeneeni kymmenkunta vuotta sitten, etteivät Suomen polttokelpoiset jätteet riitä kuin parille voimalalle. Sen jälkeen on tullut määräyksiä kierrätyksestä, joten ilmeisesti jatkossa jätettä haalitaan täältä Uraliin ulottuvalta alueelta.
Kommentoi
Veronmaksaja kirjoitti 20.9.2017 at 17:27
Ei tätä laitosta Saloon vai ollaanko täällä jo niin epätoivoisia, että mikä tahansa käy!
Miksei sitä jätekrematoriota tehdä Turkuun, jos se kerran on niin kannattava bisnes? Vaan taitaa olla oma lehmä ojassa ja tarkotuskin saada tuo imagoltaan kyseenalainen laitos Turusta katsottaessa reuna-alueelle!
Ja onko ihan oikeasti tutkittu EU-lainsäädäntö ja sen tuomat velvoitteet nostaa jätteiden kierrätysvelvollisuus tämän päivän puheita korkeammalle tasolle?
Kommentoi
Ex-Noksu kirjoitti 20.9.2017 at 21:41
Turussa on liikaa vihervassuja, ei onnistu. On toki myös Turun virka- ja luottamusmiesten vika ettei ajoissa lähdetty valmistelemaan uutta laitosta Topinojan alueelle vaan härkäpäisesti uskottiin että Orikedon laitos asutuksen lähistöllä saa jatkaa. Niin ei käynyt.
Kommentoi
Näinköhän on kirjoitti 20.9.2017 at 22:34
Mikä joukko oikein sitä jätevoimalaa tänne asutuksen keskelle hommaa. Lieneekö se sitä samaa porukkaa, joka on tähänkin asti viis veisannut Korvenmäen kaatopaikan vuosia levittämistä hajuista. Taitaa nämä itse ja lapset ja lapsenlapset asua sen verran kaukana kaatopaikasta, että onkin hyvä kun pysyy hajut ja päästöt Korvenmäen suunnalla, eikä vaan missään tapauksessa suuntaudu omiin nurkkiin.
Kommentoi
Jerppu kirjoitti 21.9.2017 at 09:09
Ei hyvää päivää...
Tällä hetkellä EU-lainsäädäntö sanoo, että kaatopaikoille ei saa haudata enää jätteitä. Hyvin pian tulevaisuudessa niitä ei saa myöskään polttaa, vaan kaikki hyödynnettävissä oleva on kierrätettävä. Mutta jo paljon ennen sitä tuollainen polttolaitos tulee olemaan kannattamaton, koska jo nyt jätteistä käydään kilpailua, suurin osa jätteistä kun on kierrätettävissä uudelleen käyttöön. Nytkin ex-Rouskis on jo joutunut tukkanuottasille toisten alan toimijoiden kanssa, kun sen roskapöntöt tahtovat jäädä vajaalle täytölle.
Jos laitos olisi kannattava, Fortum rakentaisi sen. Jos siitä ei koituisi ylivoimaisia haittoja sijoituspaikan ympäristöön, se rakennettaisiin Turkuun tai jonnekin Turun lähialueelle, koska siellä syntyy melkoisesti enemmän poltettavaa jätettä kuin piskuisessa Salossa.
Ja eritoten: Jos se voimala nyt jostain täysin käsittämättömästä syystä kannattaisikin Saloon rakentaa, niin ei nyt missään nimessä Korvenmäkeen. Mitä ihmeen järkeä tuossa sijoituspaikassa on? Kyllä sen polttolaitoksen paikka olisi silloin rautatien varressa, jotta vältettäisiin rekkaralli 110-tiellä Salon keskustassa ja poltettava jäte voitaisiin tuoda JUNILLA Turusta.
No mutta. Joku näyttää meidän puolestamme päättäneen tehdä Salosta Varsinais-Suomen kaatopaikan. Kun vaan tietäisi että kuka.
Se sama taho varmaan, joka päätti, että meidän kuntalaisten täytyy tehdä jätehuoltosopimus ja maksaa vaikka tyhjän pöntön tyhjennyksestä, vaikka kierrättäisimme joka ikisen viilipurkin muovinkeräykseen. Ja joka langetti meille veroluonteisen jätehuollon perusmaksun, jolle emme saa minkäänlaista vastinetta ja jonka saajaa emme voi kilpailuttaa.

[veke_g]

Hyödyllinen ja ekologinen voimalaitos ei kelpaa mutta jätteiden kippaaminen luontoon käy.

Saloon suunniteltu jätevoimala aiotaan toteuttaa Lounais-Suomen Jätehuollon ja Salon Kaukolämmön yhteisenä hankkeena. Jätehuoltoyhtiön hallituksen turkulaisen puheenjohtajan Olli A. Mannin (kok.) mukaan tämä on ensisijainen tavoite.

Alun perin Ekokemin piti rakentaa lounaisen Suomen jätteitä hyödyntävä voimala Salon Korvenmäkeen. Valitusten takia hanke siirtyi. Ekokem on nykyään osa Fortumia, joka ei halua rakentaa voimalaa kolmen vuoden takaisilla ehdoilla.

http://www.sss.fi/2017/09/kuntien-yhtiot-aikovat-rakentaa-salon-jatevoimalan/

8 vastausta: Kuntien yhtiöt aikovat rakentaa Salon jätevoimalan
Onko järkevä paikka? kirjoitti 20.9.2017 at 13:04
Näytää olevan pakko saada jätevoimala laskemaan savunsa ja hajunsa keskustan kattilalaaksoon.
Onko järkevä paikka jätevomalalle?
Kommentoi
Muurlalainen kirjoitti 20.9.2017 at 13:32
Julkisten yhtiöiden etu, että pystyy tekemään päätökset satojen miljoonien investoinnesta pienessä piirissä. Tietoja ei voi antaa ulkopuolisille vedoten osakeyhtiölakiin. Veronmaksajat ne lopulta kustantaa kohonneina taksoina.
Paljonko tuo laitos työllistäisi paikkakuntalaisia? Systeemit ohjataan kauko-ohjauksilla. Kuinka moni tietää esim. tuulimyllyjen operoinnin tapahtuvan Espanjasta? Eikö olisi nyt syytä kysellä, miksei Fortum tarttunut tilaisuuteen, jos se kerran on niin tuottava?
Odottelen myös kunnon laskelmia menoista ja tuloista, riittäisi yhden arkin excel-taulukko.
Kommentoi
Ei Jummarra kirjoitti 20.9.2017 at 17:24
Miksi tätä ängetään kuin käärmettä pyssyyn? Kenen, tai minkä etu tässä on? Hajuhaitat ovat käsinkosketeltavia! Ei kiitos!
Kommentoi
Pysäyttäjää kaivataan kirjoitti 21.9.2017 at 10:26
Samaa mieltä, että tässä on pakkomielle kyseessä. Entinen Salon kaatopaikan päämies on ilmeisesti päättänyt rakentaa muistomerkin itselleen hinnalla millä hyvänsä. Muistelen lukeneeni kymmenkunta vuotta sitten, etteivät Suomen polttokelpoiset jätteet riitä kuin parille voimalalle. Sen jälkeen on tullut määräyksiä kierrätyksestä, joten ilmeisesti jatkossa jätettä haalitaan täältä Uraliin ulottuvalta alueelta.
Kommentoi
Veronmaksaja kirjoitti 20.9.2017 at 17:27
Ei tätä laitosta Saloon vai ollaanko täällä jo niin epätoivoisia, että mikä tahansa käy!
Miksei sitä jätekrematoriota tehdä Turkuun, jos se kerran on niin kannattava bisnes? Vaan taitaa olla oma lehmä ojassa ja tarkotuskin saada tuo imagoltaan kyseenalainen laitos Turusta katsottaessa reuna-alueelle!
Ja onko ihan oikeasti tutkittu EU-lainsäädäntö ja sen tuomat velvoitteet nostaa jätteiden kierrätysvelvollisuus tämän päivän puheita korkeammalle tasolle?
Kommentoi
Ex-Noksu kirjoitti 20.9.2017 at 21:41
Turussa on liikaa vihervassuja, ei onnistu. On toki myös Turun virka- ja luottamusmiesten vika ettei ajoissa lähdetty valmistelemaan uutta laitosta Topinojan alueelle vaan härkäpäisesti uskottiin että Orikedon laitos asutuksen lähistöllä saa jatkaa. Niin ei käynyt.
Kommentoi
Näinköhän on kirjoitti 20.9.2017 at 22:34
Mikä joukko oikein sitä jätevoimalaa tänne asutuksen keskelle hommaa. Lieneekö se sitä samaa porukkaa, joka on tähänkin asti viis veisannut Korvenmäen kaatopaikan vuosia levittämistä hajuista. Taitaa nämä itse ja lapset ja lapsenlapset asua sen verran kaukana kaatopaikasta, että onkin hyvä kun pysyy hajut ja päästöt Korvenmäen suunnalla, eikä vaan missään tapauksessa suuntaudu omiin nurkkiin.
Kommentoi
Jerppu kirjoitti 21.9.2017 at 09:09
Ei hyvää päivää...
Tällä hetkellä EU-lainsäädäntö sanoo, että kaatopaikoille ei saa haudata enää jätteitä. Hyvin pian tulevaisuudessa niitä ei saa myöskään polttaa, vaan kaikki hyödynnettävissä oleva on kierrätettävä. Mutta jo paljon ennen sitä tuollainen polttolaitos tulee olemaan kannattamaton, koska jo nyt jätteistä käydään kilpailua, suurin osa jätteistä kun on kierrätettävissä uudelleen käyttöön. Nytkin ex-Rouskis on jo joutunut tukkanuottasille toisten alan toimijoiden kanssa, kun sen roskapöntöt tahtovat jäädä vajaalle täytölle.
Jos laitos olisi kannattava, Fortum rakentaisi sen. Jos siitä ei koituisi ylivoimaisia haittoja sijoituspaikan ympäristöön, se rakennettaisiin Turkuun tai jonnekin Turun lähialueelle, koska siellä syntyy melkoisesti enemmän poltettavaa jätettä kuin piskuisessa Salossa.
Ja eritoten: Jos se voimala nyt jostain täysin käsittämättömästä syystä kannattaisikin Saloon rakentaa, niin ei nyt missään nimessä Korvenmäkeen. Mitä ihmeen järkeä tuossa sijoituspaikassa on? Kyllä sen polttolaitoksen paikka olisi silloin rautatien varressa, jotta vältettäisiin rekkaralli 110-tiellä Salon keskustassa ja poltettava jäte voitaisiin tuoda JUNILLA Turusta.
No mutta. Joku näyttää meidän puolestamme päättäneen tehdä Salosta Varsinais-Suomen kaatopaikan. Kun vaan tietäisi että kuka.
Se sama taho varmaan, joka päätti, että meidän kuntalaisten täytyy tehdä jätehuoltosopimus ja maksaa vaikka tyhjän pöntön tyhjennyksestä, vaikka kierrättäisimme joka ikisen viilipurkin muovinkeräykseen. Ja joka langetti meille veroluonteisen jätehuollon perusmaksun, jolle emme saa minkäänlaista vastinetta ja jonka saajaa emme voi kilpailuttaa.

Älytöntä tuo on ollutkin. Ämmässuollekin 10 vuotta sitten investoitiin älyttömät summat, jotta voidaan ajaa sinne jätteitä. Paljon järkevämpää investoida johonkin sellaiseen, josta on oikeasti hyötyä. Virheet toki vastustaa.

[Golimar]

Vuokramarkkinoilla muhii pommi, mutta asuntokuplan aineksia ei ole Säästöpankkiryhmän mukaan nähtävissä Suomessa.
Sp-Kodin toimitusjohtajan Jukka Rantasen mukaan Suomen vuokra-asuntomarkkinoilla muhii pommi.

– Erityisesti kaupunkien pienten asuntojen vuokrat ovat karanneet pilviin. Tulot ja asuntojen hinnat ovat jääneet kauas vuokrien nousuvauhdista, Rantanen sanoo.

Rantasen mukaan ei ole mitään järkeä maksaa niin korkeaa vuokraa, jolla saa hankittua itselleen oman kodin.

– Vuokrien noususuhde ei voi jatkua enää pitkään, Rantanen toteaa.

Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa asuntojen hintakehitys ja hintakehitys suhteessa tuloihin on kehittynyt erittäin maltillisesti.

Asuntolainoja on otettu kaksi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Myös ihmisten varallisuus on tämän vuosikymmenen aikana kasvanut, ja kotitalouksilla on velkaa tuloihin nähden aiempaa vähemmän.

– Toisin kuin Ruotsissa tai Norjassa, asuntokuplan aineksia ei Suomessa ole nähtävissä. Meillä tulot ovat nousseet asuntojen hintoja selvästi enemmän, sanoo Rantanen.

Asuntokaupassa voi alkaa näkyä vilkastumista

Suomen asuntomarkkinat ovat kasvaneet tänä vuonna ennustettua hitaammin. Käytettyjen asuntojen kauppamäärissä ei ole vielä tapahtunut suuria muutoksia viime vuosiin verrattuna.

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesalan mukaan vasta nyt makrotalouden mittarit alkavat olla siinä asennossa, että asuntokaupassa voi alkaa näkyä selkeää vilkastumista.

Vaikka Suomen talouden noususuhdanne on alkanut ja kuluttajien odotukset ovat korkeammalla kuin aikoihin, ihmiset haluavat nähdä muutoksen omassa taloudessaan ennen kuin alkavat toteuttaa asunnonvaihtotoiveitaan.

– Kun taloudessa alkaa mennä paremmin, tulee ensimmäinen kasvusykäys tuottavuuden kasvun kautta. Kotitalouksen tilanne alkaa kuitenkin parantua vasta työttömyyden selkeän laskun myötä. Suomessa on uusien työpaikkojen syntybuumi vasta voimistumassa, Vesala sanoo.

https://www.verkkouutiset.fi/asuntojen-vuokrat-ovat-karanneet-pilviin-ei-ole-mitaan-jarkea-maksaa-niin-kovaa-vuokraa/

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa nousivat 0,7 prosenttia heinäkuusta elokuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,1 prosenttia ja muualla maassa 0,3 prosenttia.

Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 1,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,6 prosenttia ja muualla Suomessa 0,3 prosenttia edellisvuodesta.

Vuoden 2017 elokuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 321 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 689 euroa ja muualla Suomessa 1 708 euroa.

Tilastossa on mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta noin 50 prosenttia kaikista kaupoista.

https://www.verkkouutiset.fi/paakaupunkiseudulla-asuntojen-hinnat-nousivat-26-prosenttia-vuodessa/

Vanha uutinen liittyen asiaan.

Maahanmuutto nostaa neliöhintoja – yksiöiden hinnat karkasivat jo käsistä

ASUNTOKAUPPA Turvapaikanhakijoiden vaikutus alkaa näkyä ensi vuonna.
Maahanmuutto nostaa omistusasuntojen hintoja pääkaupunkiseudulla. Muutokset alkavat näkyä asuntomarkkinoilla ensi vuoden lopulla. Näin arvioi pääekonomisti Juhana Brotherus Hypoteekkiyhdistyksestä.

– Turvapaikanhakijoiden määrät ovat kasvaneet kymmenkertaisesti. Vielä ei tiedetä, kuinka moni heistä saa turvapaikan, sanoo Brotherus.

– Aiempien kokemusten perusteella voidaan sanoa, että joka toinen heistä tulee pääkaupunkiseudulle, riippumatta siitä, missä päin Suomea he ovat olleet vastaanottokeskuksessa.

Tämä näkyy ensin vuokra-asuntomarkkinoilla, mutta lisääntynyt kysyntä johtaa myös omistusasuntojen hintojen nousuun.

Toisaalta maahanmuuttajien keskittyminen tietyille alueille voi johtaa myös hintojen laskuun, varoittaa Brotherus.

– Jos kotouttamisessa ei onnistuta, voi syntyä alueita, joista alkuperäinen väestö hakeutuu muualle. Silloin hinnat laskevat.

Merkittävää piristystä ei ole asuntomarkkinoilla näkyvissä."
Parin hiljaisen vuoden jälkeen asuntokauppa on kasvussa, vaikka työttömyys ja yt-neuvottelut hillitsevät yhä ostohaluja.

– Hintakehitys on nollan tuntumassa, mutta asuntojen kauppamäärät ovat kääntyneet nousuun. Pienin askelin toivutaan.

Varovaisen toiveikkaita ovat myös Kiinteistömaailman välittäjät Kiinteistönvälittäjäbarometrissa.

– Merkittävää piristystä ei ole asuntomarkkinoilla näkyvissä, mutta pohjakosketus on vältetty, kertoo Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen .

Kiinteistövälitysalan keskusliiton hintaseurantapalvelun mukaan käytettyjä asuntoja on myyty Helsingissä tänä vuonna 7,1 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Espoossa vastaava luku oli 7,2 ja Vantaalla 1,6 prosenttia.

Kun mukaan otetaan ilman välittäjiä myydyt asunnot, kasvua oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla pääkaupunkiseudulla noin 12 prosenttia.

Pienet asunnot käyvät hyvin kaupaksi, mutta perheasuntojen myynti on hitaampaa.

Hintataso on Brotheruksen arvion mukaan nyt kohdallaan tai korkeintaan viisi prosenttia yläkantissa.

– Pienen varoituksen sanan voi sanoa siinä, että yksiöiden hinnat ovat karanneet.

Kiinteistömaailma selvitti myös tulotason vaikutusta asukastyytyväisyyteen.

Lopputulos oli, että mitä enemmän varakkaita asuinalueella on, sitä tyytyväisempiä siihen ollaan. Trendi toistui kaikkialla.

Sen sijaan vähiten tienaavien vaikutus jakoi kaupungit kahteen leiriin. Helsingissä ja Espoossa köyhien osuudella ei ollut merkitystä. Vantaalla asukastyytyväisyys laski, mitä enemmän pienituloisia alueella asui.

Heikkisen mukaan selitys on asuntorakenteessa. Asukkaat ovat tyytyväisempiä, kun samalla alueella on monipuolisesti vuokra- ja omistusasuntoja. Kaupunkisuunnittelu on ollut Heikkisen mukaan Helsingissä onnistunutta.

Ostajien kriteerit asuinalueen valinnassa

Millaiset palvelut alueella on?
Missä ovat lähin koulu ja päiväkoti?
Millaiset kulkuyhteydet ja julkiset liikenneyhteydet alueella on?
Millaisia naapureita saan? Millaisia alueen asukkaat ovat?
Onko alue rauhallinen vai levoton?
Lähde: Kiinteistömaailman kiinteistövälittäjäbarometri

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/327852-maahanmuutto-nostaa-neliohintoja-yksioiden-hinnat-karkasivat-jo-kasista

[Uuno Nuivanen]

– Jos kotouttamisessa ei onnistuta, voi syntyä alueita, joista alkuperäinen väestö hakeutuu muualle. Silloin hinnat laskevat.

Miten niin jos?   

[repo]

^Väärin luettu. Siinä lukee "lisää rahaa kotouttamiseen". 

...koska Halla-aho on taas vihapuhunut:

2017-09-27 Oikea Media: Perussuomalaisten nousu on vasta alkamassa

Halla-aho valaisi asiaa konkreettisella esimerkillä käyttäen hallituksen "arvovalintoja".

"Vuoden 2018 budjetissa hallitus antaa 5,3 miljoonaa euroa lisää laittomasti maassa olevien sosiaalihuollon järjestämiseen. Samaan aikaan hallitus leikkaa saman verran, viisi miljoonaa euroa rintamaveteraaneilta ja yli neljä miljoonaa euroa vanhustenhoidosta. Vastaanottokeskustoimintaan osoitetaan 250 miljoonaa ja kotouttamistoimintaan puoli miljardia euroa vuodessa. Meidän arvovalintamme ovat toisenlaisia."

(Lainauksen lainauksessa korostukset minulta.)

Muokkaus: Lisätty Halla-ahon vihapuhetta, koska elämä tarvitsee .

[Golimar]

Epäilen että Fortumille käy kuten Soneralle Saksan seikkailussa.

[tweet]912726406270001155[/tweet]

[Herbert]

"Kansallinen epäonnistuminen" – ilman työtä on oikeasti 600000 suomalaista

Työtä vailla olevien suuri määrä on Eero Lehden mielestä erittäin rankka taakka Suomen taloudelle.

Kokoomuksen kansanedustaja kauppaneuvos Eero Lehti sanoi eduskunnassa budjettipuheessaan, että tällä hetkellä Suomessa on "vanhojen laskukaavojen mukaan" todennäköisesti noin 600 000 ihmistä ilman työtä.

– Se on kansallinen epäonnistuminen, joka on erittäin rankka taakka tälle taloudelle, tälle elinkeinoelämälle, tälle kansalle, joka tässä maassa asuu. Käytännössä se tarkoittaa, että nämä ihmiset on tavalla tai toisella kuitenkin ruokittava, hoidettava ja että on annettava asunto ja varmasti monta muutakin palvelua, Eero Lehti sanoi.

– Jos niistä ihmisistä, jotka nyt ovat työttöminä, saataisiin 400 000 ihmistä työhön, Suomen taloudellinen tilanne olisi ylijäämäinen. Me pystyisimme välittömästi lyhentämään tätä 100 miljardin lainaa ihan toisessa tahdissa kuin nämä spekulaatiot tällä hetkellä ovat. Miksi tähän ei aseteta todella tällaista tavoitetta, että hyväksymme rakenteellisen työttömyyden mutta muuta emme?

Eero Lehti ihmetteli entisen työmarkkinajohtaja Lasse Laatusen uutuuskirjassaan esitelleen "kuinka hyvä järjestelmä meillä on".

– Tätä (järjestelmää) kuitenkaan ei käytetä missään muussa maassa sellaisena kuin se Suomessa on. En ole huomannut myöskään, että työntekijäjärjestöt olisivat ryhtyneet kovin merkittäviin ponnisteluihin viedä tätä muihin maihin, Lehti huomautti.

– Meidän kilpailijamaissamme tätä on purettu. Saksa purki tämän parikymmentä vuotta sitten ja sai työmarkkinansa toimimaan, sai talouselämänsä toimimaan ja on merkittävä veturi, ja varmasti merkittävin Euroopan veturi, talouselämässä. Me hyväksymme tämän kuin voisimme pitää sitä saavutettuna etuna tai sellaisena, jolle ei voi mitään tehdä.

Kansanedustajan mukaan "todellisuudessa työmarkkinoita ei ole".

Koko juttu:

https://www.verkkouutiset.fi/kansallinen-epaonnistuminen-ilman-tyota-on-oikeasti-600000-suomalaista/

[Golimar]

RT arvioi tuoreessa suhdannekatsauksessaan, että rakentaminen kasvaa tänä vuonna neljä prosenttia tai vähintäänkin yhtä kovaa kuin koko Suomen talous.

Kasvu on katsauksen mukaan voimistunut vuoden mittaan voimistunut varsinkin asuntorakentamisessa, ja RT pitää myös ensi vuoden näkymiä lupaavina. Rakentamisen määrä on RT:n mukaan jo ylittänyt finanssikriisiä edeltävän tason.

– Uudisasuntotuotannossa on noustu poikkeuksellisen korkealle tasolle, eikä äkkipudotus ole lähiaikoinakaan todennäköinen ainakaan kasvukeskuksissa. Edessä on nähtävästi pehmeä lasku, sillä kuluttajien kysyntä virkoaa selvästi ja korvaa mahdollista sijoittajakysynnän vähenemistä. Talouden myönteinen kehä ruokkii nyt vihdoin itseään, RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen arvioi.

Toimitilojen rakentamisessa on RT:n mukaanhyvää virettä varsinkin pääkaupunkiseudulla, vaikka vielä ollaankin jäljessä 2000-luvun parhaista vuosista.

Teollisuuden rakennusinvestoinnit sen sijaan ovat yhä kohmeessa, mutta RT uskoo niiden kääntyvän kasvuun vientikysynnän elpymisen myötä.

Korjausrakentamisen kasvu on hieman hidastunut osin työvoimapulan vuoksi. RT kuitenkin arvelee, että hallituksen ja suurimpien kaupunkien valmistelemat toimenpideohjelmat koulujen ja muiden julkisten palvelurakennusten tervehdyttämiseksi tuovat jatkossa töitä.

Infrarakentamista ovat siivittäneet talonrakentamisen pohjatytöt ja valtion lisäpanostus väylien kunnostamiseen. Tänä vuonna

Maa- ja vesirakentamisen RT arvioi kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia.

Rakennusalan työvoiman RT ennustaa kasvavan tänä vuonna 185 000 henkilöön, ja ensi vuodeksi odotetaan vielä kasvua 2 000 henkilöllä.

https://www.verkkouutiset.fi/asuntorakentamiseen-ei-ennusteta-akkipudotusta-kasvukeskuksissa/

[Golimar]

Asuntojen hinnat nousivat elokuussa pääkaupunkiseudulla 2,6 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Helsingin väkiluku kasvoi viime vuonna 7 000 hengellä eli parin pikkukunnan verran. Jatkuva kaupunkiin muutto pitää yllä asuntojen hinnannousua.

Myös yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä on samana aikana kasvanut rajusti. Viime vuonna yleistä asumistukea sai Helsingissä 42 000 ruokakuntaa.

Yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien määrä on Helsingissä kaksinkertaistunut vuodesta 2008. Erityisen jyrkästi määrä on kasvanut vuoden 2014 jälkeen.

Joka kahdeksas helsinkiläinen kuuluu yleistä asumistukea saavaan ruokakuntaan.

Luku on hirveän iso ja näyttää vain kasvavan."
Yhteiskunta maksaa Kelan arvion mukaan Helsingissä kokonaan 12 600 kotitalouden asumiskulut.

Tilastoista on mahdotonta sanoa tarkasti, ketä nämä täyden asumisen tuen saajat ovat, sillä asumistuki on enintään 80 prosenttia kohtuullisista asumismenoista.

Loppuosa voidaan kattaa perustoimeentulotuella, jota ei kohdisteta erikseen asumismenoihin.

Täyden asumisen tuen saajia voi arvailla tyypillisimpien perustoimeentulotuen saajien perusteella.

– Tyypillisin saajaryhmä ovat työttömät. Kesäkuussa vuokramenoihin perustoimeentulotukea Helsingissä saaneista 75 prosenttia oli työttömiä, Kelan tilastoryhmän pääsuunnittelija Heidi Kemppinen kertoo.

Reilu puolet perustoimeentulotuen saajista asui yksin. Vajaa neljännes oli lapsiperheitä, joista 63 prosenttia oli yhden huoltajan perheitä.

Myös asumistuen saajista yli puolet oli työttömiä. Reilu neljännes on työssäkäyvien kotitalouksia, joilla yleisen asumistuen käyttö onkin kasvanut viime vuosina eniten.

Hanna Ahlgren-Leinvuon laatiman Helsingin tilastokatsauksen mukaan kasvusta osa selittyy vuoden 2015 alussa voimaan tulleella lakimuutoksella, joka mahdollisti yleisen asumistuen aiempaa suuremmilla tuloilla etenkin lapsiperheissä.

Yhä useampi vuokra-asunto, josta maksetaan asumistukea, on vapaarahoitteinen. Niiden osuus on kymmenessä vuodessa noussut 40 prosentista 53:een.

Vuokra ylittää nykyisin usein toimeentulotuen kohtuullisen määrän rajan. Kesäkuussa Helsingissä 44 prosentilla perustoimeentulotuen hakijoista vuokra oli tarpeelliseksi katsottua suurempi.

Peräti 87 prosentissa ylitystapauksista Kela huomioi vuokran tarpeellisen rajan määrää suurempana. Tuki voidaan myöntää kalliimpaan asuntoon 3–6 kuukaudeksi.

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén hämmästelee täyttä asumistukea saavien määrää.

– Luku on hirveän iso ja näyttää vain kasvavan.

Virénistä on selvää, että tuilla on vuokria ja asuntojen hintaa nostava vaikutus.

– Mutta on syytä välttää yksinkertaistettuja johtopäätöksiä. Helsingin korkeat vuokrat ja asuntohinnat johtuvat ilmiselvästi liikakysynnästä, jota siivittävät "halpa raha", muuttoliike ja osin epärealistiset odotukset hintakehityksestä.

Asumistuki paisui 11 prosenttia

Yleisen asumistuen määräytymiseen vaikuttavat ruokakunnan koko, sijaintikunta ja bruttotulot.
Asumistuki myönnetään yleensä vuodeksi eteenpäin.
Yleistä asumistukea voi saada vuokra-, asumisoikeus-, osaomistus- tai omistusasuntoon.
Omistusasunnon asumismenoina otetaan huomioon 73 prosenttia asuntolainan koroista sekä yhtiövastike. Huomioon otetaan myös erilliset vesi- ja lämmityskustannukset.
Eläkeläisillä ja opiskelijoilla on omat asumistukensa.
Asumistukea maksetaan vain kohtuullisista enimmäisasumismenoista.
Kela maksoi koko Suomessa asumistukia viime vuonna 1,9 miljardia euroa, joka on 11 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Helsingissä korkeimmat yleiset asumistuet maksettiin yhden huoltajan perheille, jotka saivat keskimäärin 531 euroa kuukaudessa.
Yksinasuvilla tuki oli keskimäärin 319 euroa kuukaudessa.
Asunnon koko ei enää vaikuta tuen suuruuteen.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/567262-kela-maksaa-12-600-kodin-asumiskulut-kokonaan-helsingissa-luku-on-hirvean-iso-ja

[Golimar]

On se ihmeellistä että tuota kultalusikkaporukkaa hyysätään aina.

Terveyskeskusten pahin lääkäripula on hellittänyt Suomessa muutamien vuosien takaisesta, mutta paikallisesti vaje vaivaa yhä pahoin. Se näkyy edelleen palkkaeroina.

Lääkäriliiton työmarkkinatutkimuksesta käy ilmi, että pitkä ja vaativa koulutus ja haastava työ ei takaa huippupalkkaa kaikille lääkäreille.

Terveyskeskuslääkärit alimmassa palkkakymmenyksessä, alle kolmen vuoden työkokemuksella, tienaavat korkeintaan 4 500 euroa. Ylimmässä säännöllisen työajan ansio on sen sijaan vähintään 7 200 euroa.

Jos terveyskeskuksen lääkärillä on työuraa yli 25 vuotta, palkka voi nousta jo 9 500 euroon.

Yksityisellä puolella esimerkiksi työterveyshuollossa kokoaikainen työsuhteinen lääkäri tienaa noin 5 300 –10 000 euroa.

"Pula yhä akuutti"

Yksityisessä Kuhmon lääkäripalvelussa on parikymmentä ammatinharjoittajina toimivaa lääkäriä. Kukaan heistä ei asu alueella vaan tekee keikkaa joitakin päiviä kuussa.

– Kuhmossa lääkäripula on akuutti ja kova. Erikoislääkäreistä on huutava pula ja muun muassa fysiatreista, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Piirainen.

Vajetta kuvaa, että Kuhmossa, Vuokatissa ja Suomussalmessa toimiva lääkäriketju rekrytoi juuri fysiatrin Helsingistä asti. Hän lentää kahden viikon välein etelästä Vuokattiin.

– Fysiatripula on ollut Kainuussa järkyttävä, meillä on ollut yksi ihminen hoitamassa koko Kainuuta. Nyt yksityiselle puolelle tulee toinen tekemään kahta päivää kahdesti kuussa, Piirainen kertoo.

Työvoimapula näkyy useissa sote-alan tehtävissä erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla. Keski-Suomessa Jämsässä sosiaalityöntekijöiden tehtäväkohtainen palkka on nostettu 3600 euroon kuukaudessa, koska virkaan ei meinannut löytyä hakijoita.

Piiraisella haussa on ollut myös päätoiminen erikoislääkäri Vuokatissa syyskuussa avautuneeseen työterveyshuoltoon. Piiraisen mukaan Kainuun alueella julkisen puolet lääkärit ovat joko nuoria tai vanhoja tai kielitaito on ongelma. Hänellä ei ole ollut kiinnostusta houkutella heitä keikkatyöhön.

Paikkaa mainostettiin kolmella lehti-ilmoituksella ja kaikissa mahdollisissa rekrykanavissa.

– Yksi hakemus tuli. Palkkatoivomus oli 12 500 euroa, perjantait vapaaksi, 7,5 tunnin työpäivillä. Tasan ei käy onnen lahjat.

Piirainen arvioi, että 12 tonnin palkkatoive voi yksittäisessä tapauksessa kuvata terveyskeskuspuolella kovaa tasoa, joka on lähellä eläkeikää kaikkine lisineen. Hän on kuullut myös 8 000–9 000 euron aloituspalkoista.

Kainuun sote-alueesta tarkennetaan, että näin kovia palkkoja on voitu maksaa vain akuutissa pulassa ja tilapäisesti.

Pula kääntymässä ylitarjonnaksi

Palkkapaine on helpottunut, kun lääkärien osalta vaje pienenee vuosi vuodelta. Viime syksynä Lääkäriliiton selvityksessä terveyskeskusten lääkärivaje oli enää 3,5 prosenttia.

– Koko maan tasolla arvioituna lääkärivaje on käytännössä hävinnyt. Alueellista vaihtelua on yhä, ja esimerkiksi Kainuussa tiedetään olevan pulaa edelleen, Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä kertoo.

Pula on helpottunut, koska lääkärikoulutusta on lisätty portaittain viimeiset parikymmentä vuotta. Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila sanoi Ylelle, että tilanne kääntyy jopa päälaelleen ja suuret koulutusmäärät johtavat pian lääkäreiden ylitarjontaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometri, joka perustuu Ely-keskusen tulevaisuuden arvioihin, antaa lääkäreiden työvoimapulasta yhä todellisuutta synkemmän kuvan kuin Lääkäriliiton kysely. Syitä on monia, yksi lienee, että harva lääkäri käyttää julkista työnvälityspalvelua.


Lääkäriliiton kyselyssä Pirkanmaalla ei-erikoistuneen terveyskeskuslääkärin keskiansio oli 5 600–5 700 euroa, kun taas Kainuussa 6 800–6 900 euroa.
Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaan isommissa kaupungeissa yleislääkäreiden pula näkyy helpottuneen kuitenkin myös ammattibarometrissa. Näillä alueilla lääkäreiden paikkoja on suunnilleen yhtä paljon kuin hakijoita. Pääkaupunkiseudulla on yhä barometrin mukaan pulaa.

– Pirkanmaalla on kohtuuhyvä tilanne, Tampereen kaupungin vastaanottotoiminnan va. ylilääkäri Kati Myllymäki vahvistaa.

– Tarve on pääkaupunkiseudulla kuitenkin niin paljon isompi, vaikka Tamperekin on muuttovoittoalue selkeästi ja yliopistokaupunkeja molemmat. Meillä huomaa, että muualta tulleet ja Tampereella opiskelleet mielellään tänne sitten jäävät eivätkä palaa kotiseudulleen.

– Palkoista aina kysytään, mutta emme me kauheasti niistä neuvottele. Minulla on karkea käsitys siitä, että koko Pirkanmaalla on melko samanlainen palkkataso. Näin toivotaankin, että emme joutuisi palkoilla kilpailemaan, etteivät ne lähde karkaamaan.

Lääkäriliiton kyselyssä Pirkanmaalla ei-erikoistuneen terveyskeskuslääkärin keskiansio oli 5 600–5 700 euroa, kun taas Kainuussa 6 800–6 900 euroa.

Vaikea lääkäripula luo Kainuusta todellisuutta synkemmän kuvan.


Vaikka rouvan taivuttelu Espoosta Kainuuseen vaati vähän aikaa. Emme muuttaisi enää takaisin.
Piirainen, entinen lentäjä Japan Airlinesilla, teki paluun lääkärikeskukseen ja perheyrityksen johtajaksi ja kehuu nykyistä asuinpaikkaansa.

– Vaikka rouvan taivuttelu Espoosta Kainuuseen vaati vähän aikaa. Emme muuttaisi enää takaisin.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005398696.html

[Kari Kinnunen]

On se ihmeellistä että tuota kultalusikkaporukkaa hyysätään aina.

Kultakusikka porukka? Taitaa pikkasen nyt olla kateutta ilmassa. Eiköhän lekurit ole opiskelleet kokolailla reippaasti, eikä sinne lääkikseenskkän ihanheittämällä mennä.
Siitä vaan yrittämään jos siltä tuntuu.

Palkat taas määräytyy kuten pitääkin, kysynnän ja tarjonnan mukaan.

[Golimar]

Ongelma on siinä että tämä kultalusikkaporukka elää yhteiskunnan kustannuksella, päättää asioista ja palkkaa itseään.

Suomessa asuvia työikäisiä lääkäreitä oli tämän vuoden alussa 20 970 eli maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä lääkäriä kohden. Lääkärimäärä on noussut vuodesta 2000 lähes viidellä tuhannella.

Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Tiedot perustuvat Valviran ylläpitämään Terhikki-rekisteriin. Lääkäriliitto on laatinut tilastot yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Lääkäreitä valmistuu kotimaasta nykyään noin 600 vuodessa. Viime vuosina lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottoja on kasvatettu noin 750:een. Vuodesta 2000 Suomessa asuvien työikäisten lääkärien määrä on noussut lähes viidellä tuhannella lääkärillä, keskimäärin yli 300 lääkärillä vuodessa.

Suomessa asuvista työikäisistä lääkäreistä 59 % on erikoistunut. Erikoisaloja on 50. Suurin erikoisala on yleislääketiede. Suhteellisesti eniten viime vuosina on kasvanut geriatrian erikoislääkärien määrä. Työikäisiä geriatreja oli alle 200 vuonna 2010, nyt heidän määränsä on jo lähes 300. Erikoislääkärien määrä on kasvanut voimakkaasti myös anestesiologian ja tehohoidon, ortopedian ja traumatologian sekä työterveyshuollon erikoisaloilla.

– Lääkärien määrä Suomessa jatkaa edelleen kasvuaan ja lääkäritiheytemme on hyvää kansainvälistä tasoa. Yhä suurempi osa lääkäreistä erikoistuu jatkossa, ja tilastotietoa voidaan hyödyntää myös erikoisalakohtaisten koulutusmäärätarpeiden arvioinnissa, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila toteaa.

https://www.laakariliitto.fi/uutiset/ajankohtaista/laakareiden-maara-kasvaa-edelleen/

Nykyisillä koulutusmäärillä jokaisesta nuoresta ikäluokasta joka 60:s valmistuu lääkäriksi.

Lääkärikoulutuksen lisääminen ja jatkuvasti yleistynyt lääketieteen opiskelu ulkomailla tuottavat pian lääkäritulvan. Edessä on varsinainen perhelääkäritulevaisuus – eli jokaisessa perheessä joku on lääkäri.

Näin heittää puoliksi vitsinä Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila. Vakavasta asiasta on kuitenkin kyse.

– Suomeen on jo tulossa liikaa lääkäreitä. Eläkkeelle jää jatkossa noin 500 lääkäriä vuodessa, ja ulkomailla opiskelevat mukaanlaskien uusia valmistuu tulevaisuudessa lähes 900 vuodessa.

Satoja lääkäreitä uhkaa siis työttömyys, varsinkin kun sosiaali- ja terveysmenoista pitäisi jatkuvasti säästää.

Lääkäripulaa ei enää ole

Ei ole kauan siitä, kun kohistiin lääkäripulasta. Lääkäriliiton selvityksen mukaan se on selvästi helpottanut. Viime syksynä terveyskeskusten lääkärivaje oli 3,5 prosenttia.

Suuret koulutusmäärät johtavat pian lääkäreiden ylitarjontaan. Miten tilanne on voinut yhtäkkiä kääntyä päinvastaiseksi?

– Lääkäreiden koulutusmäärät ovat tuplaantuneet parissakymmenessä vuodessa 350:stä lääkäristä 750:een, Halila selittää.

Uusi ilmiö on lääketiedettä ulkomailla opiskelevien määrän räjähdys. Ulkomailla opiskelevista valtaosa aikoo valmistuttuaan palata töihin Suomeen.

Eniten suomalaisia opiskelee Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Lääkäriliitto vaatii, että ulkomailta valmistuvat lääkärit pitää ottaa huomioon kotimaisten tiedekuntien aloituspaikkojen määrässä.

"Kuudes tiedekunta" houkuttelee opiskelijoita

Ulkomaisia opinahjoja onkin leikkisästi alettu kutsua Suomen kuudenneksi lääketieteelliseksi tiedekunnaksi. Lopputuloksena on kuitenkin, että ikäluokasta yksi 60:sta valmistuu lääkäriksi.

– En tiedä yhtään maata maailmassa, jossa suhdeluku olisi tällainen. Aletaan puhua varsinaisesta perhelääkärisysteemistä, jossa joka perheessä on lääkäri!

Pohjoismaissa toimivaksi lääkärien määräksi on vakiintunut yksi lääkäri 300 kansalaista kohden.

Työtön lääkäri on kallis lääkäri

Lääkäriliitto vaatiikin koulutuspoliittisessa ohjelmassaan, että kotimaisiin tiedekuntiin otettavien uusien opiskelijoiden määrää vähennetään välittömästi. Liiton mukaan hyvä sisäänottomäärä olisi noin 600 opiskelijaa vuodessa nykyisen 750:n sijaan.

Opiskelijamäärien pienentäminen takaisi myös opetuksen hyvän laadun.

– Jos opiskelijamääriä ei vähennetä tai koulutusresursseja lisätä, niin suuri joukko lääkäreitä ei pääse erikoistumaan. Heidän asemansa terveydenhuollossa on aika lailla ongelmallinen.

Ilman alan työpaikkaa jäävät valmistuneet lääkärit saattavat myös nostaa terveydenhuollon kustannuksia, arvioi Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

– On kansainvälistä näyttöä, että mitä enemmän lääkäreitä sitä kalliimpi on terveydenhuolto. Alityöllistetytkin lääkärit keksivät aina jotain tekemistä, joka ei välttämättä ole kovin perusteltua ja kustannustehokasta.

https://yle.fi/uutiset/3-9693952

[P]

On se ihmeellistä että tuota kultalusikkaporukkaa hyysätään aina.

Kultakusikka porukka? Taitaa pikkasen nyt olla kateutta ilmassa. Eiköhän lekurit ole opiskelleet kokolailla reippaasti, eikä sinne lääkikseenskkän ihanheittämällä mennä.
Siitä vaan yrittämään jos siltä tuntuu.

Palkat taas määräytyy kuten pitääkin, kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Lääkärit koulutetaan Suomessa yhteiskunnan rahoilla. Siis aika kädenojennus yhteiskunnalta. Kysyntää ja tarjontaa pyrkivät mm.  lääkärijärjestöt säätelemäään vaatimuksilla rajoituksia koulutettavien lääkärien määrään.
Lisää lääkäreitä, niin ei tarvitse maksaa palkkaa niin paljon per nenä. Enemmän lääkäreitä samalla kululla..

[Uuno Nuivanen]

Voisihan rekkakuskejakin kouluttaa vain joka toista rekkaa varten, niin palkat taatusti nousisivat 'markkinaehtoisesti'.

[Kari Kinnunen]

Voisihan rekkakuskejakin kouluttaa vain joka toista rekkaa varten, niin palkat taatusti nousisivat 'markkinaehtoisesti'.

Varmastikin mutta rekkakuskien palkkoja hiilaa alas se tosiasia, että halvemmista maista tulee halvempia miehiä. Ja erona lekurin hommaan niin rekkaa pystyy akamaan jokainen pystymettästä. Lääkäreillä tarvii sentään olla oikein koulutuskin.

On siinä kuitenkin pikkasen eroa onko hanttihomma vai oikea ammatti.

[Golimar]

Pystyykö valerekkakuski, valeautonasentaja, valetrukkikuski tai valelevyseppä työskentelemään 10 vuotta kuten valelääkäri?

https://www.google.fi/search?q=valel%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri&oq=valel%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri&aqs=chrome..69i57j0l5.5407j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8

[törö]

Patentti- ja rekisterihallitus penkoo Sibeliuksen juhlavuoden karvasta jälkilaskua – "Suhteettoman suuri osa tuesta valui pelkän organisaation pyörittämiseen"

Vuonna 2015 säveltäjä Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden piti ampua Hämeenlinna maailman kartalle kansainvälisesti tasokkaana musiikkikaupunkina. Taloudellinen tuki Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiölle oli historiallisen suuri, mutta säätiön aikaansaannokset jättivät jälkeensä paljon kysymyksiä.

https://yle.fi/uutiset/3-9799254?origin=rss

[Golimar]

Miksi eniten ansaitsevien tulot ovat julkisia mutta eniten sossurahaa kuppaavien tulot salaisia?

[mannym]

Miksi eniten ansaitsevien tulot ovat julkisia mutta eniten sossurahaa kuppaavien tulot salaisia?

Koska sosialismi toimii niin että ihmisillä on kateuden kohde jota voi vaatia verolle. Sosialismi ei toimi jos kaikkien verotulot myös tuet ovat näkyvillä. Kas kun se on noloa ja osoittaa kuinka tekopyhiä suurin osa niistä verotuksen kiristämistä vaativista on. Onhan se nääs hienoa katsella kuinka tuilla elävä itkee miljonäärien verotuksen "keveyttä".

[Roope2]

"Työtön lääkäri on kallis lääkäri."


Samoin "kevennettyä" viikkoa jatkuvasti tekevät.

[veke_g]

"Työtön lääkäri on kallis lääkäri."


Samoin "kevennettyä" viikkoa jatkuvasti tekevät.

Ja vielä kalliimmaksi tulee kylläkin lääkäripula. Sinällään olisi kiva perehtyä aiheeseen, miksi lääkärien määrä on noussut vuosituhannen vaihteesta neljänneksellä. Johtuuko ikääntymisestä, elintavoista vai mistä.