Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[Golimar]

TE: Synkkä arvio Suomen eurojäsenyydestä leviää maailmalla - "Pahempaa kuin konkurssi"
"Suomen taloudellinen tilanne on katastrofaalinen ja se johtuu siitä, että euro itsessään on katastrofaalinen"....................

http://beta.oikeamedia.com/o1-29461

[Golimar]

Tämä on vanha mutta yhä ajankohtainen juttu Cuckoomuslaisten nilkkien innosta sosialisoida yksityisten ihmisten omaisuutta.

Pitääkö talousahdingossa olevien kuntien tarjota terveyspalveluja myös asiakkaille, joilla on paljon varallisuutta? Finanssialan keskusliiton toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mukaan keskustelu asiasta voi pian alkaa Suomessakin.
– Tällaiset vaihtoehdot pyörivät jo nyt taustalla suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa. On ajan kysymys, koska tämä keskustelu Suomessa herää, Kauppi sanoo.

Kaupin mukaan velvollisuus käyttää omaa varallisuutta ennen yhteiskunnan palveluja on jo trendi etenkin niissä Euroopan maissa, joissa julkinen talous on huonommassa kunnossa kuin Suomessa.

Kauppi puhui keskiviikkona Uuden Suomen järjestämässä yleisötilaisuudessa, jonka teemana oli eläkesäästäminen.

Julkisissa palveluissa tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että henkilö, jolla on paljon omaisuutta, olisi ensin velvollinen kustantamaan palvelut omalla varallisuudellaan ja vasta sitten vaihtoehtona olisivat julkisesti verorahoilla kustannetut palvelut.

Kaupin mukaan tätä tuskin kukaan haluaa. Kaupin mukaan kunnat eivät kuitenkaan selviä lupaamiensa palveluiden järjestämisestä ilman velkaa tai kansalaisten omaa osallistumista.

Myös hallitus toteaa kehyspäätöksessään, että kuntatalouden näkymät lähivuosina ovat huolestuttavat, ja että  "kuntatalous ei ole tarkastelujaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna".

– Palvelut on kustannettava joko velkarahalla tai sitten osittain kansalaisten omalla varautumisella, Kauppi sanoo.

"Kansalaiset ovat hiffanneet"

Finanssialan keskusliiton tuoreen vakuutustutkimuksen mukaan myös valtaosa suomalaisista uskoo, että osa palveluista joudutaan tulevaisuudessa kustantamaan itse.

– Kansalaiset ovat hiffanneet ihan oikein. Julkiset resurssit eivät riitä kaikkiin tarvitsemiimme palveluihin, Kauppi sanoo.

Hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden mukaisesti Suomessa kansalaisille on luvattu yhteiskunnan tarjoamia palveluita vastineeksi maksetuista veroeuroista.

Kaupin mukaan siitä, onko lupaukset mahdollista täyttää, ei ole olemassa kunnollisia laskelmia. Kaupin mukaan se olisi laskettavissa tietyillä eliniänodotteilla ja oletuksilla palveluiden kustannusten kehityksestä.

– Sitä lupausta ei kuitenkaan ole millään tavalla laskettu, mallinnettu tai selkeytetty. Olemme kannustaneet nykyisiä päättäjiä tilaamaan laskelman, Kauppi sanoo.

Uusi Suomi kertoi eilen, että tämän vuoden alusta voimaan tullut muutos vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen on romahduttanut pankkien eläkesäästöpalveluiden suosion.

Hallitus päätti viime vuonna, että pitkäaikaissäästötilille vapaaehtoista eläkettä säästäneet saavat nostaa säästönsä vasta 68-vuotiaina aiemman 63 vuoden rajan sijaan.

Finanssiala tietenkin vastustaa muutoksia. Finanssialan keskusliiton mukaan suomalaisilla kuitenkin on varallisuutta "pahan päivän varalle" siitä huolimatta, että vapaaehtoinen eläkesäästäminen ps-tilille on valtion toimilla tehty vähemmän houkuttavaksi.

Kaupin mukaan 79 prosentilla suomalaisista on eläkkeelle jäädessä oma asunto, joka viidennellä taloudella on vapaa-ajan asunto ja yli 60-vuotiasta suomalaisista noin 80 000 omistaa metsää – osa tosin tietämättään

Toisaalta Kauppi huomautti, että osa säästää pahan päivän varalle vielä 90-vuotiaana.

- Eikö resursseja kannattaisi käyttää enemmän omaan hyvinvointiin, Kauppi kysyi.

Uuden Suomen aamutilaisuudessa keskiviikkona puhuivat Kaupin lisäksi Hypoteekkiyhdistyksen varatoimitusjohtaja Elli Reunanen ja henkivakuutusyhtiö Handelsbanken Livin myyntijohtaja Markus Rikala.

https://www.uusisuomi.fi/raha/58229-kauhukuva-kunnat-alkavat-omia-suomalaisten-vanhusten-omaisuutta

https://www.uusisuomi.fi/sites/default/files/2013-04-10_miten_voisimme_varautua_hyvinvointimme_rahoittamiseen_elaman_ehtoopuolella_0.pdf

[Velmu]

Tänään uutisoitiin, että poliitikot myhäilevät hyvien talousnäkymien takia. Raaka totuus on silti se, että Suomen valtio joutuu lainaamaan nyt ja edelleenkin tästä eteenpäin kymmenkunta prosenttia menoistaan vuosittain.
Tätä maata johtaa ja on johtanut jo kymmeniä vuosia puolueisiin kuuluvien puupäiden lauma. www.velkakello.fi

[Nuivake]

Nämä viimeaikaiset "talousnäkymien parantumiset" ovat kyllä pohjimmiltaan pelkkää höpöpuhetta. Voi olla, että teollisuudella on tosiaan tilauksia viimeaikaista enemmän ja tietyt asiat ovat elpyneet mutta siinä se sitten onkin.

Todellisuudessa yhteiskunnan menot kasvavat, palvelut kallistuvat ja muuttuvat paskemmiksi perusveronmaksajille, työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys vain pahenee ja todellakin, valtionvelka kasvaa kasvamistaan. Hyvinvointikupla alkaa olla valmis puhkeamaan.

Jos todellakin jouduttaisiin elämään "suu säkkiä myöten", romahtaisi tämä valtio täysin ja tavalliset kansalaiset saisivat melkoisen kylmän suihkun: velkaantumisaste on sitä luokkaa, ettei siitä enää selvittäisi, jos vain korot nousisivat edes yhden prosentin. Se olisi monen peruskansalaisen taloudellinen ja täydellinen tuho.

Kuljemme äärimmäisen ohutta lankaa pitkin, joko kaatuu jommalle kummalle puolelle tyhjyyteen, tai se loppuun asti venytetty naru katkeaa. Takaisin ei myöskään voida kääntyä. Mennään siis kieli keskellä suuta ja toivotaan toivotaan.

[Velmu]

Juha Sipilä on ilmoittanut että valtion velkaantuminen loppuu vuonna 2021. Entinen budjettipäällikkö Erkki Virtanen kertoi radion haastattelussa, että hän ei usko Sipilän ilmoitukseen. Julkisten menojen karsimista hän kyllä suositteli, muttei usko niiden riittävän budjetin tasapainottamiseen.

Velanoton voisi pysäyttää kyllä nopeastikin. Se vaatisi vain ilmaisen täysihoidon lopettamista maahantunkeutuneille kunniakansalaisen statuksen saaneille ja kehitysavusta luopumista. Ei se tuon kummoisempia keinoja vaadi. Jos EU:hun kuuluminen estää nämä toimenpiteet, niin EU:sta pitää tietysti erota.

Kun kansanedustajat junttasivat muutama vuosi sitten perustuslain valtiosääntöpykälään lisäyksen, että Suomi on Euroopan Unionin jäsen, sanottiin epäilijöille että lisäys ei merkitse syvempää sitoutumista jäsenyyteen. Kimmo Sasi mm. kertoi, että EU:sta eroamiseen tarvitaan tämänkin jälkeen vain eduskunnan päätös.

Vaikeidenkin asioiden ratkaiseminen voi olla yksinkertaista, varsinkin kun asian toisella puolella eli mitääntekemättömyydellä on Suomen valtion taloudellinen ja moraalinen tuhoaminen. 

[latrom]

Rahajärjestelmä vaatii jatkuvaa velkaantumista. Velat ovat joko julkisella tai yksityisellä puolella.

[Velmu]

Rahajärjestelmä vaatii jatkuvaa velkaantumista. Velat ovat joko julkisella tai yksityisellä puolella.

Eikö olisi silti mukavampaa olla sillä puolella joka antaa rahaa lainaksi kuin sillä joka sitä velkaa ottaa kontolleen?

[Siili]

Rahajärjestelmä vaatii jatkuvaa velkaantumista. Velat ovat joko julkisella tai yksityisellä puolella.

Eikö olisi silti mukavampaa olla sillä puolella joka antaa rahaa lainaksi kuin sillä joka sitä velkaa ottaa kontolleen?

Enpä tiedä.  Kun annan rahaa lainaksi, menetän ainakin vähäksi aikaa mahdollisuuden käyttää tienaamiani rahoja johonkin muuhun.  Jos taas otan rahaa lainaksi, pystyn nostamaan kulutustasoani merkittävästi ilman välitöntä raatamista.  Tämän epäsymmetrisyyden pitäisi sitten jatkossa kompensoitua sillä, että lainanantaja saa rahansa takaisin korkoineen omaan kulutukseen ja lainan ottaja joutuu supistamaan kulutustaan maksaessaan pois lainojaan.  Toisaalta voi käydä niinkin, että sopimuksia ei pidetä, eikä velkoja makseta takaisin, ainakaan reaaliarvoaan vastaavasti.  Kummankohan osapuolen kannalta tuo on mukavampi skenaario? 

[ikuturso]

Tänään uutisissa valtiovarainministeri Katainen siis Orpo (ei noita enää erota toisistaan) kertoi budjettiriihestä, että ei mitään löysiä nyt. Ei palkankorotuksia, maltilliset indeksit. On keskityttävä velan taittamiseen.

99,9% suomalaisista ei tiedä, mitä tarkoittaa tuo "velan taittaminen". Lyön hattuni vetoa, ettei tiedä Orpokaan. Katainen sitä hoki hokemasta päästyään. Hänen kaikki hallituksensa piti päästä tuohon tavoitteeseen. Vaan ei.

Kuten olen varmaan kymmeniä kertoja hommalla sanonut, että tuo termi on sumutusta. Tuo termi on laadittu kuulostamaan siltä, kuin Suomi alkaisi maksaa velkaansa takaisin. Tuo termihän siis tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että BKT:n kasvuvauhti pitää olla suurempi kuin valtion velkaantumisvauhti -> BKT/velka -suhde siis alkaa kasvaa kun se nyt vähenee. Eli talouden noususuhdanteen pitää olla velanottoa suurempi, niin velka on "taitettu". Velan taittuessa velkaantumisvauhti voi siis kasvaa edelleen joka vuosi, kunhan BKT saadaan nykäisemään vähän nopeammin. Täyttä fuulaa siis.

Todisteena väärinkäsityksestä mm. oheinen blogaus, jossa mietitään alijäämän nollaamista, jotta velkaa ei tarvitsisi ottaa enempää:
http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230391-velkaantumisen-taittaminen-on-hyva-tavoite-hallitukselta

Poliittinen jargoni on silkkaa kusetusta. Kansalle pitää puhua suoraan, mitä piirrettä Huhtasaari tänään kehui Trumpissa illan A-studiossa.

-i-

[Aksiooma]

Postin kiitos sanomalehdenjakajalle 33 vuoden työstä: palkasta pois 60 prosenttia

Petteri Goltzin palkka romahtaa noin 2 400 eurosta arviolta noin 900 euroon, kun Posti vaihtaa jakajien työehtosopimuksen syksyllä.

https://yle.fi/uutiset/3-9800860

[Golimar]

MINISTERIÖIDEN virkamiehet ovat saaneet palkkansa päälle kovia lisätuloja istumalla lukuisten valtionyhtiöiden hallituksissa. Suurimpia palkkiota saaneet virkamiehet ovat valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta.

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston finanssineuvos Jarmo Kilpelä sai vuonna 2016 yhteensä yli 103 000 euron hallituspalkkiot Altiasta, Finaviasta, VR:stä ja Governiasta.

Lähelle 100 000 euroa pääsi omistajaohjausosaston finanssineuvos Jarmo Väisänen, joka sai palkkioita Alkosta, Gasumista, Finrailista ja Suomen Erillisverkoista.

Finanssineuvos Jarmo Kilpelä menehtyi viime keväänä.

VALTIONEUVOSTON kanslian omistajaohjausosaston finanssineuvos Petri Vihervuoren mukaan virkamiehet eivät istu virkatyönä hallituksissa.

– Jokainen hallituksen jäsen riippumatta hänen päivätyöstään on juridisessa vastuussa yhtiöille. Palkkion maksaa yhtiö.

He kuitenkin pääsevät yhtiöiden hallituksiin virka-aseman vuoksi.

– On tietenkin selvää, että he istuvat niissä, koska ovat päivätöinään virkamiehiä. Hallitukset muodostuvat siten, että yhtiöiden omistajat nimittävät niihin haluamiaan tahoja.

VIHERVUOREN mukaan yhtiöiden kokoukset järjestetään tyypillisesti virka-aikaan.

– Pääsääntö on kuitenkin, että varsinainen työ eli aineiston lukeminen ja asioihin perehtyminen tapahtuu iltaisin ja viikonloppuisin.

Vihervuori kertoo, että eturistiriidat on otettu asiassa huomioon.

– Jokaisella yhtiöllä on virkamies, joka vastaa valtion omistuksesta. Tämä virkamies ei ole sama, joka istuu yhtiön hallituksessa.

EMERITUSPROFESSORI Jarmo Leppiniemen mielestä on hyvä asia, että valtionyhtiöiden hallituksissa on virkamiehiä.

– Niin kauan, kun valtio omistaa yli puolet yhtiöstä on hyvä, että siellä on joku valtio-omistaja. Jos hallituksessa ei pystytä sanomaan varmuudella, mikä on valtion kanta, tulee helposti skandaaleja palkkioista ja muista asioista.

Leppiniemen mukaan on kuitenkin eri asia, mikä olisi kohtuullinen määrä palkkiota virkamiehille valtionyhtiöissä. Hallituspaikan virkamiehelle tuoma työmäärä ei ole hänestä niinkään oleellinen asia.

– He ovat hyvässä valtion virassa, joten työtähän siinä on tehtävä. Hallituksen jäsenyyteen kuuluu kuitenkin henkilökohtainen vastuu. Ymmärrän, että pitää maksaa vastuun kompensaatioksi.

Leppiniemi arvioi, että yksi vaihtoehto voisi olla maksaa valtionyhtiöiden hallituksissa virkamiehille maltillisempia palkkioita kuin muille jäsenille.

– Voihan ajatella, että jos hallituksessa istuu työnään, palkkio olisi matalampi.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005346870.html

[Golimar]

Joka vuosi liikevaihtonsa kolmin- tai nelinkertaistanut Nocart toimittaa aurinko-, tuuli- ja biomassavoimaloita muun muassa Afrikan maihin.

Toimitusjohtaja Vesa Korhonen sanoo, että projektien yksi haastavimpia osuuksia on ollut rahoituksen järjestäminen.

"Meillä on esimerkiksi Sambiassa nyt projekti, jossa asiakkaalla on sähkömyyntisopimus asiakkaan kanssa. Nocart on leivottu siihen sopimukseen sisään, mutta meillä ei ole eväitä rahoittaa sitä."

"Tämä saattaa johtaa siihen, että joudumme partneroitumaan saksalaisen EPC-toimijan kanssa, joka sanoi heti, että nämä ja nämä sopimukset kasaan ja tällainen rakenne ja he pystyvät rahoittamaan sen."

Korhonen sanoo tämän johtavan omituiseen tilanteeseen.

"No nyt se kääntyy siten, että toki Nocart on edelleen järjestelmätoimittaja, mutta saksalainen EPC-toimija ostaa sen meiltä ja myy saksalaisena laitoksena Sambiaan. Miten saksalaiset voivat hoitaa tuon, mutta meillä ei tunnu löytyvän keinoja?"

Tällaiset tapaukset ovat vientimaailmassa Korhosen mukaan arkea, kun suomalaiset eivät pysty ottamaan päärahoittajan roolia.

"Nyt kun tuolla menemme, niin siellä on paljon ruotsalaisia, saksalaisia, hollantilaisia tai tanskalaisia yhtiöitä. Kukaan heistä ei mene neuvottelemaan isojen asiakkaiden kanssa, jos ei ole antaa heille myös rahoitustarjousta edes jollain tasolla."

"Meillä on paljon erilaisia mekanismeja, mutta isoissa hankkeissa emme voi ottaa päärahoittajan tai rahoituksen kokoonpanijan roolia. Olemme hitaita ja kankeita ja päärahoittajan vastuunottamisen kulttuuri puuttuu."

Suomessa rahoitusratkaisua vientimarkkinoille antaa muun muassa Finnvera ja yritysten omat pankit. Korhonen sanoo, että hekin ovat saaneet tällä tavalla hyviä ratkaisuja asiakkaiden kanssa.

"Meillä on muutamia hyviä esimerkkejä, kun esimerkiksi kenialainen asiakas on rahoitettu Suomesta. Tällöin Finnvera ja pankin trade finance ovat löytäneet mekanismin, jolla asiakas rahoitetaan ja hän ostaa sen laitoksen meiltä", Korhonen myöntää.

Lisää yrityksiä maailmalle
Nocartin nopeasta kasvusta huolimatta kyseessä ei ole mikään jättiläinen, vaan esimerkiksi vuonna 2016 sen liikevaihto oli 12 miljoonaa euroa ja liiketulos yli kolme miljoonaa euroa.

"Mitä isommaksi me kasvamme, sitä helpompi rahoitusratkaisuja on löytää. Jos otetaan Wärtsilän talousjohtaja tai joku muu, niin hän tuskin valittaa, että rahoitus on huonossa kunnossa. Miten se tuki toimii silloin kun emme ole vielä globaaleja jättiläisiä, jolla on valtava kassa?

"Suurin ongelma kuitenkin on, että meidän kaltaisia yrityksiä pitäisi saada lisää maailmalle."

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/menestynyt-vientiyrittaja-sadattelee-suomen-heikkoutta-rahoituksessa--mika-on-se-tuki/25RPCPzK

[tweet]832214761240666112[/tweet]

[tweet]857108611541151744[/tweet]

[Uuno Nuivanen]

Veivaus sai sinettinsä – näin hallitus naamioi yritysten tukemisen työntekijöiden auttamiseksi

"Torjuimme verotuksen kiristymisen", iloitsi Petteri Orpo budjettiriihen jälkeen. Samalla hän viimeisteli hallituksen silmänkääntötempun, Teemu Muhonen kirjoittaa.
Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti budjettiriihessä keventää palkansaajien ansiotuloverotusta jälleen ensi vuonna 270 miljoonan euron edestä.

– Keskiluokan verokapina on alkanut, julisti Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Myös pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ovat toistuvasti ilmaisseet haluavansa pitää huolta etenkin pieni- ja keskituloisten ostovoimasta.

– Torjuimme palkansaajien verotuksen kiristymisen, Orpo iloitsi torstaina Twitterissä.

Hän kuitenkin jätti mainitsematta, mikä verotusta alun perin uhkasi kiristää: hallituksen läpi ajama kilpailukykysopimus.

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005349074.html

[Raksa_Mies]

Kuulemma budjetti on hyvä kun palkansaajan verotus ei kasva. Budetti olisi ollut huomattavasti parempi jos kokonaisveroastetta olisi tiputettu muutaman prosenttiyksikön. Edes luovututtu solidaarisuusverosta, jonka tuötto on muutamiakymmeniä miljoonia (lue miinusmerkkinen).

[Golimar]

Maahanmuuttoon vuosittain syydettävät useat miljardit eivät mukamas aiheuta menojen kasvua ja julkisen sektorin velkaantumista.

Kymmenessä vuodessa julkiset menot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja valtionvelka on tuplaantunut. Kreikan kriisi ja maahanmuutto ovat hallinneet julkista keskustelua, mutta ne selittävät menojen kasvusta vain murto-osan, Teemu Muhonen kirjoittaa.
Suomalaista politiikka on 2010-luvulla ohjannut se, että tulot eivät yksinkertaisesti enää riitä menojen kattamiseen.

Pystyäkseen maksamaan palvelut ja etuudet valtio sekä kunnat ovat joutuneet ottamaan velkaa kiihtyvällä tahdilla. Kymmenen viime vuoden aikana valtionvelan määrä on kaksinkertaistunut yli 110 miljardiin euroon.

Velkaantuminen ei johdu siitä, että tulot olisivat romahtaneet vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneen hitaan kasvun jakson aikana. Päinvastoin, valtion ja kuntien tulot ovat nykyisin suuremmat kuin ne olivat ennen kriisin alkua.

Velkaantuminen taustalla on siis julkisten menojen voimakas "paisuminen", kuten muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja presidentti Sauli Niinistö ovat ilmiötä kuvanneet.

Kun julkisyhteisöjen menot olivat vuonna 2007 noin 87 miljardia euroa, vuonna 2015 ne nousivat jo 120 miljardiin.

Vain kahdeksassa vuodessa vuotuiset julkiset menot ovat siis kasvaneet nimellisesti 33 miljardia ja ostovoimakorjattuna 20 miljardia euroa. Minne kaikki nämä rahat oikein menevät?

Julkista keskustelua ovat viime vuosina hallinneet ennen kaikkea Kreikan kriisi ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Tämä on omiaan synnyttämään harhakuvia siitä, että leijonanosa suomalaisten verovaroista ohjattaisiin Kreikan pelastuspakettien ja maahanmuuton kustannusten rahoittamiseen.

Siitä ei kuitenkaan ole kyse.

Kreikka-vastuut eivät ole vielä langenneet maksuun

Euromaat ovat 2010-luvulla parsineet talousvaikeuksissa painineelle Kreikalle kolme suurta tukipakettia, joihin Suomikin osallistuu.

Niiden kautta Suomella on useiden miljardien eurojen takausvastuut, jotka lankeavat maksuun, jos Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan takaisin.

Lisäksi Suomi on myöntänyt Kreikalle miljardin verran kahdenvälistä lainaa. Tulevaisuudessa Suomi saattaa siis joutua maksamaan Kreikan veloista suuria summia, mutta tämän hetken voimakas velkaantuminen ei liity Kreikkaan.

Merkittävä osuus ei ole myöskään maahanmuutolla, vaikka siihen osoitetut budjettimenot ovatkin viime vuosina olleet selvästi aiempaa korkeammat.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton suorat kustannukset nousivat viime vuonna noin 800 miljoonaan euroon, kun ne vielä vuonna 2015 olivat monta kertaa pienemmät.

Nämä summat eivät silti selitä sitä, miksi julkiset menot nousivat vuosina 2007–2015 yli 30 miljardia euroa.
Lähes puolet rahoista sosiaaliturvaan

Yllä oleva Tilastokeskuksen tiedoista koottu taulukko näyttää, mihin valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen menot ovat vuosina 2007 ja 2015 kohdistuneet. Luvut ovat ostovoimakorjaamattomat.

Niin julkishallintoon, terveydenhuoltoon kuin elinkeinoelämän edistämiseenkin kohdistuvat menot kasvoivat kahdeksassa vuodessa jonkin verran, mutta selvästi eniten ovat kohonneet sosiaaliturvan menot.

Ne vastaavat jo lähes puolta kaikista julkisista menoista.

Runsas viidennes sosiaaliturvan kustannuksista koostuu esimerkiksi ikääntyneiden palveluasumisesta ja lasten päivähoidosta, mutta yli 40 miljardia euroa menee eri sosiaalietuuksiin.

Etuusmenojen erittely kertoo suurimman syyn julkisten menojen "paisumiseen".
Eläkemenot kasvaneet räjähdysmäisesti

Osaltaan etuusmenoja on kasvattanut työttömyys: Vuosina 2007–2015 niin maksettujen työttömyystukien kuin asumistukienkin määrät tuplaantuivat.

Osa tuista menee toki esimerkiksi maahanmuuttajille, mutta suurimmaksi osaksi kehitystä selittää kantaväestön heikko työllisyyskehitys.

Huomionarvoista joka tapauksessa on, että maksussa oleviin eläkkeisiin menee jo lähes kolminkertainen määrä rahaa kuin kaikkiin muihin sosiaalietuuksiin yhteensä.

Kun mukaan lasketaan työeläkkeet, kansan- ja takuueläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet sekä leskeneläkkeet, eläkkeitä maksettiin vuonna 2015 jo 28 miljardin euron edestä.

Summa vastaa lähes neljännestä kaikista julkisen talouden menoista, ja eläkkeet selittävät yksin kolmasosan kaikista julkisten menojen kasvusta.

Hanojen kiinni kääntäminenkään ei poistaisi ongelmia

EU:n ongelmat ja kotimaan vaisu talouskasvu peittävät helposti alleen sen, etteivät Suomen talousvaikeudet liity niinkään EU:n kriiseihin tai taloussuhdanteisiin kuin väestön ikääntymiseen.

Toistaiseksi ovat kasvaneet eläkemenot, ja tulevina vuosikymmeninä pomppaavat hoiva- ja terveysmenot. Näiden kehityskulkujen kääntäminen inhimillisellä tavalla on lähes mahdotonta, minkä vuoksi päättäjät toivovatkin pelastusta satumaisesta työllisyysasteen noususta.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole millään tavoin ottaa kantaa siihen, mitä Kreikka- tai maahanmuuttopolitiikalle tulisi tehdä tai olla tekemättä. Poliittisen väännön keskellä on silti hyvä muistaa, että Suomen talouden ongelmia niillä ei ratkaista – ei, vaikka Kreikkaan tai maahanmuuttoon ei ohjattaisi enää senttiäkään.

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005350069.html

[Aksiooma]

^ Ei. Eläkeläiset ovat syy kaikkeen. Nykyiset ja tulevat. Hetkinen, maahantulijatkin vanhenevat. Hmm... Let me think about that for a while.

[jmk]

^ Ei. Eläkeläiset ovat syy kaikkeen. Nykyiset ja tulevat. Hetkinen, maahantulijatkin vanhenevat.

Eivät vanhene. Maahantulija on aina 17-vuotias. Joka kierroksella.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Nordea muuttaa Suomeen - suuri imagovoitto Suomelle Ruotsin ja Tanskan kustannuksella

Nordean Kööpenhaminassa kokoontunut hallitus päätti asiasta tänään. Kööpenhamina kilpaili pääkonttorin paikasta Helsingin kanssa. Myös jääminen Tukholmaan oli mahdollisuuksien rajoissa.

Pääkonttorin siirron taustalla on Ruotsin ilmoitus nostaa tuntuvasti pankkien vakausmaksuja. Nordea olisi halunnut, että Ruotsi liittyisi EU:n pankkiunioniin. Tanska on ilmoittanut harkitsevansa pankkiunionin jäsenyyttä.

Suomi kuuluu EU:n pankkiunioniin. Pankkiunioni on pankkien EU-tason valvonta- ja kriisinratkaisujärjestelmä, jonka perustana ovat koko EU:ta koskevat säännöt.

Nordean on arvioitu laskeneen, että pankkiunionin maksut ovat pienemmät kuin Ruotsin valtion keräämät maksut.

Eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk) arvioi maaliskuussa STT:lle, että pääkonttorin siirto toisi hyvin rajatusti lisää verotuloja Suomelle. Pääkonttorin henkilökunta maksaisi veronsa Suomeen.

Imagovaikutus on sitäkin suurempi.

- Siirto osoittaisi, että uusi kotipaikka on kilpailukykyinen suuryhtiöiden houkuttelussa. Uuden kotipaikan voisi tulkita myös olevan parempi monikansallisille finanssitaloille kuin Tukholma. Imagohyöty olisi suuri. Perässä seuraisi kykyjä, korkeatuloisia veronmaksajia ja ehkä lisää pääkonttoreita, Kauppalehden toimittaja Antti Lehmusvirta arvioi tänään ennen Nordean päätöstä kirjoittamassaan jutussa.

Nordea on ennestään Suomen suurimpia veronmaksajia. Viime vuonna se oli Suomen toiseksi suurin yhteisöveron maksaja. Nordea Bank Finland maksoi viime vuonna Suomeen 116,5 miljoonan euron yhteisöverot.

Suomi sopii hyvin Nordean kotipaikaksi. Suomalainen Sampo on Nordean selkeä pääomistaja 21,3 %:n omistusosuudella.

Björn Wahlroos toimii sekä Sammon että Nordean hallitusten puheenjohtajana.

MIKA KOSKINEN

http://www.iltalehti.fi/talous/201709062200374844_ta.shtml?ref=juurinyt_desktop

[veke_g]

Postin kiitos sanomalehdenjakajalle 33 vuoden työstä: palkasta pois 60 prosenttia

Petteri Goltzin palkka romahtaa noin 2 400 eurosta arviolta noin 900 euroon, kun Posti vaihtaa jakajien työehtosopimuksen syksyllä.

https://yle.fi/uutiset/3-9800860

"On elokuinen aamupäivä, ja Petteri Goltzin vapaapäivä. Normaalisti hän on tähän aikaan vielä nukkumassa palattuaan neljän tunnin yövuorosta, joka päättyy kello kuusi aamulla."

Kieltämättä jos neljän tunnin työpäivän pituudella saa liki 2400 euroa liksaa, niin onhan se hemmetin paljon, kun kyseessä on vieläpä postinkantajan työ.

[Pentecost]

Joo, ideahan on että tässä korporaatiokommunismissa valtio maksaa asumisen ja tuet, jotta ihminen voi tulla jotenkin toimeen eli ihan toooodeeella fiksua liputtaa moisen "järjestelyn" puolesta.

Me veronmaksajat kun tuonkin 'säästön' taas tulemme kustantamaan. Kannattaa olla niin kauhean kateellinen, kun joku jakaa keskellä yötä lehtiä perille. Kohta siitäkin onneksi päästään.

[veke_g]

Joo, ideahan on että tässä korporaatiokommunismissa valtio maksaa asumisen ja tuet, jotta ihminen voi tulla jotenkin toimeen eli ihan toooodeeella fiksua liputtaa moisen "järjestelyn" puolesta.

Me veronmaksajat kun tuonkin 'säästön' taas tulemme kustantamaan. Kannattaa olla niin kauhean kateellinen, kun joku jakaa keskellä yötä lehtiä perille. Kohta siitäkin onneksi päästään.

Ymmärrän todellakin työnantajan halua muuttaa työsopimusta, jos on ajaudutte tilenteeseen, että maksetaan työstä, joka ei vaadi mitään koulutusta, joka on suurinpiirtein 28 e /h. Tämä siis oletuksella, että työaika todellakin on 4 h/työpäivä. 28 e/h tuntipalkalla tehden täyttä päivää palkka olisi reilusti yli 4 tonnia. Ehkäpä ratkaisuna olisi se kuuluisa ruohonleikkuu tai muu vastaava työ, jolloin työntekijä tekisi täyttä työpäivää eikä palkkaa tarvitsisi laskea?

[mannym]

Kyllä veke_g:n pitäisi mennä kokeilemaan postinkantajan työtä. Se kun vaatii vähän fyysistä kuntoa ja vähän muutakin. Niiin ja se on luonteeltaan urakkatyötä. Siinä on piirit jokaisella ja joka piirissä 600 - 1000 jättöä eli asiakasta/asuntoa.

Lisäksi homma on lehden kantajilla yötyötä. Eli urakkaa ja yötyötä. Sitten jos se aamun hesari ei olekkaan ajoissa paikalla niin se on monella koulutetulla hence paremmalla konttorin kottaraisella maailmanloppu. Ihan vain siksi että ne on yleensä niitä jotka ensimmäisinä soittavat ja valittavat kun heidän "palveluaan" ei ole toteutettu.

[veke_g]

Kyllä veke_g:n pitäisi mennä kokeilemaan postinkantajan työtä. Se kun vaatii vähän fyysistä kuntoa ja vähän muutakin. Niiin ja se on luonteeltaan urakkatyötä. Siinä on piirit jokaisella ja joka piirissä 600 - 1000 jättöä eli asiakasta/asuntoa.

Lisäksi homma on lehden kantajilla yötyötä. Eli urakkaa ja yötyötä. Sitten jos se aamun hesari ei olekkaan ajoissa paikalla niin se on monella koulutetulla hence paremmalla konttorin kottaraisella maailmanloppu. Ihan vain siksi että ne on yleensä niitä jotka ensimmäisinä soittavat ja valittavat kun heidän "palveluaan" ei ole toteutettu.

Jos fyysinen työ, joka tehdään yöllä, on perusteena 28 e tuntipalkalle, niin meillä on sitten aika monta alaa, joilla tehdään huomattavasti raskaampaakin työtä ja myös yöllä ja täten palkkoja noilla aloilla tulisi nostaa moninkertaiseksi.

[mannym]

Jos fyysinen työ, joka tehdään yöllä, on perusteena 28 e tuntipalkalle, niin meillä on sitten aika monta alaa, joilla tehdään huomattavasti raskaampaakin työtä ja myös yöllä ja täten palkkoja noilla aloilla tulisi nostaa moninkertaiseksi.

Tiedäkkö kun se tuntipalkka ei ole 28€/h. Vaan pienempi. Se että herra selviää työstään 4 tunnissa. Tekee sen että hän saa puolet päivän palkasta ns urakkana. Jos sulla on tehtävä työpäivälle ja saat tehtyä sen puolessa päivässä. Eikä seuraavaa tehtävää tule. Niin siitä tehtävästä maksetaan se palkka mitä siitä on sovittu.

Yölisä muuten on monella alalla se +30%. Eli ihan pieni lisä se ei ole.

[veke_g]

Jos fyysinen työ, joka tehdään yöllä, on perusteena 28 e tuntipalkalle, niin meillä on sitten aika monta alaa, joilla tehdään huomattavasti raskaampaakin työtä ja myös yöllä ja täten palkkoja noilla aloilla tulisi nostaa moninkertaiseksi.

Tiedäkkö kun se tuntipalkka ei ole 28€/h. Vaan pienempi. Se että herra selviää työstään 4 tunnissa. Tekee sen että hän saa puolet päivän palkasta ns urakkana. Jos sulla on tehtävä työpäivälle ja saat tehtyä sen puolessa päivässä. Eikä seuraavaa tehtävää tule. Niin siitä tehtävästä maksetaan se palkka mitä siitä on sovittu.

Yölisä muuten on monella alalla se +30%. Eli ihan pieni lisä se ei ole.

No jos työn tekee "urakalka" 4 tunnissa, on työn laajuus pielessä.

[mannym]

No jos työn tekee "urakalka" 4 tunnissa, on työn laajuus pielessä.

Mutta sepä ei olekkaan sen työntekijän vika. Kun sen työn laajuuden ovat määrittäneet ne konttoreissa istuvat korkeasti koulutetut kottaraiset.

[kylähullu]

En tästä kyseisestä työntekijästä osaa sanoa, mut postilla on monta hommaa mitkä hoidetaan 2 osassa.
Eli meet töihin esim klo.06.00, pääset pois klo.10.00 ja takas jatkamaan klo.12.00.
Yhteensä tulee töitä se 8h.

[veke_g]

En tästä kyseisestä työntekijästä osaa sanoa, mut postilla on monta hommaa mitkä hoidetaan 2 osassa.
Eli meet töihin esim klo.06.00, pääset pois klo.10.00 ja takas jatkamaan klo.12.00.
Yhteensä tulee töitä se 8h.

No silloin tuo olis ok palkka. Tuossa tapauksessa niin ei taida olla.

[Henry]

Entisenä postilaisena sanottakoon... Minun postiurani aika työ tehtiin ns. aikaurakkana, eli nopean tahdin sai aikahyvityksenä. Usein päivän pituus oli luokkaa 4-5 tuntia, taukoja saattoi olla 5 min kahvit ja piiri jaettiin lähes hölkäten. Harvempi olisi valmis tekemään täysiä päiviä samalla tahdilla. Eli jos klo 6 meni töihin, niin usein oli kotona jo klo 10.30.

Piirit oli mitoitettu tarkasti jokaista askelta myöten normaalitahdin oletuksella.

2000-luvulle tultaessa posti yritti keksiä päästä eroon aikahyvityksestä, en tiedä tarkkaan, mikä systeemi on nykyään. Mutta jos leppoisaan tahtiin tekee töitä, samaan työhön saattaa mennä tuplasti enemmän aikaa kuin aikaurakan aikoihin.

Puheena oleva työntekijä ei ole postinjakaja, vaan lehdenjakaja. Lehdenjakajilla oli/on samanlainen aikaurakka, mutta joissain vaiheessa  mitoitusta tiukennettiin huomattavasti. Lehdenjaossa ei edes voi olla 8 tunnin työpäiviä, koska jos lehti tulee painosta klo 2, niin se pitää jakaa ihmisille aamuksi. Ja kuka jaksaisi juosta rappusia 8 tuntia päivässä? Postinjakelussa sentään suurin osa ajasta menee postin lajitteluun, joten kävelyä ei tule niin paljoa.

Työntekijällä on ilmeisesti jotain liiton junailemia ylimääräisiä korvauksia (jotka eivät ole suoranaista palkkaa tehdystä työstä). Kun liiton sopimus vaihtuu, ylimääräiset korvaukset häviävät + yöytyölisä häviää suurimmaksi osin.

[Nanfung]

Nordea muuttaa Suomeen - suuri imagovoitto Suomelle Ruotsin ja Tanskan kustannuksella

Nordean Kööpenhaminassa kokoontunut hallitus päätti asiasta tänään. Kööpenhamina kilpaili pääkonttorin paikasta Helsingin kanssa. Myös jääminen Tukholmaan oli mahdollisuuksien rajoissa.

Pääkonttorin siirron taustalla on Ruotsin ilmoitus nostaa tuntuvasti pankkien vakausmaksuja. Nordea olisi halunnut, että Ruotsi liittyisi EU:n pankkiunioniin. Tanska on ilmoittanut harkitsevansa pankkiunionin jäsenyyttä.

Suomi kuuluu EU:n pankkiunioniin. Pankkiunioni on pankkien EU-tason valvonta- ja kriisinratkaisujärjestelmä, jonka perustana ovat koko EU:ta koskevat säännöt.

Nordean on arvioitu laskeneen, että pankkiunionin maksut ovat pienemmät kuin Ruotsin valtion keräämät maksut.

Eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk) arvioi maaliskuussa STT:lle, että pääkonttorin siirto toisi hyvin rajatusti lisää verotuloja Suomelle. Pääkonttorin henkilökunta maksaisi veronsa Suomeen.

Imagovaikutus on sitäkin suurempi.

- Siirto osoittaisi, että uusi kotipaikka on kilpailukykyinen suuryhtiöiden houkuttelussa. Uuden kotipaikan voisi tulkita myös olevan parempi monikansallisille finanssitaloille kuin Tukholma. Imagohyöty olisi suuri. Perässä seuraisi kykyjä, korkeatuloisia veronmaksajia ja ehkä lisää pääkonttoreita, Kauppalehden toimittaja Antti Lehmusvirta arvioi tänään ennen Nordean päätöstä kirjoittamassaan jutussa.

Nordea on ennestään Suomen suurimpia veronmaksajia. Viime vuonna se oli Suomen toiseksi suurin yhteisöveron maksaja. Nordea Bank Finland maksoi viime vuonna Suomeen 116,5 miljoonan euron yhteisöverot.

Suomi sopii hyvin Nordean kotipaikaksi. Suomalainen Sampo on Nordean selkeä pääomistaja 21,3 %:n omistusosuudella.

Björn Wahlroos toimii sekä Sammon että Nordean hallitusten puheenjohtajana.

MIKA KOSKINEN

http://www.iltalehti.fi/talous/201709062200374844_ta.shtml?ref=juurinyt_desktop

Tässä ei ole mitään uutta, että ruotsalaispankki haluaa suomalaisen veronmaksajan elätiksi. Onneksi Suomessa on muitakin pankkeja.