Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[törö]

Tupakkatuotteista, tupakan vastikkeista, tupakointivälineistä, tupakkajäljitelmistä, sähkötupakasta ja nikotiininesteistä ei enää vuoden 2017 alusta lähtien makseta Bonusta.

Syynä muutokseen on 15.8.2016 voimaan astunut tupakkalaki, joka kieltää hintahyvityksen tarjoamisen ja maksamisen.

Tupakkajäljitelmiin lasketaan muun muassa Kipparin piippu -makeinen. Bonusta maksetaan edelleen grillisytyttimistä ja tulitikuista.

https://patarumpu.fi/2016/12/30/uusi-tupakkalaki-tiputtaa-bonuksen-pois/

[törö]

Kauppaketjuilla näkyy olevan kunnon hintakilpailu käynnissä.

https://patarumpu.fi/2017/01/08/katso-esimerkkilista-9-1-halpuutettavista-tuotteista/

Mä en näe mitään syytä uskoa, että näillä olisi ollut jotain mielenkiintoa muuttaa aukioloaikoja, koska väkeä pitää olla nyt töissä hiljaisinakin aikoina, etteivät asiakkaat ala suosia kilpailijoita, mikä ei hintakilpailusta päätellen ole kovin toivottava skenaario.

Myynti ehkä kasvaa pikkaisen kun asiakkaat eivät käykään huoltamoilla ja kioskeilla, mutta sitä varten täytyy olla aika paljon henkilökuntaa töissä, eli tuskin siitä ihmeempiä voittoja saadaan. Henkilökuntaakin alkaa vituttaa kun pitää istua melkein turhanpanttina melkein puoleen yöhön asti ja se johtaa siihen, että se sitten varastelee enemmän. Lopputulos voi ihan hyvin olla pelkkää persnettoa.

Tää vaikuttaa enemmän siltä, että elintarvikkeita myyvät huoltamot on päätetty ajaa perikatoon, että valtion pörssiyhtiön kylmäasemat saisivat myytyä enemmän löpöä.

[törö]

Taloustutkimuksen mukaan uusi alkoholilaki voi laskea alkoholin hintaa jopa 40 prosenttia.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkimus-uusi-alkoholilaki-laskee-hintoja-jopa-40-prosenttia/6258606

Päättäjät näköjään tietävät missä mennään, koska kansasta ei enää haluta tehdä raittiimpaa vaan sen sijaan pidetään huoli, että tyytymättömät kansanjoukot saavat alkoholia tarpeekseen.

Lastensuojelun kustannukset kohoavat pilviin ja terveydenhuolto on pulassa alkkiksien kanssa.

[Uuno Nuivanen]

Taas löytyy myytävää vähiten tarjoavalle:

Sipilä laittaa "taseet töihin" - KL: miljardit pääministerin peukalon alle

Keskiviikko 18.1.2017 klo 06.02

Valtion kehitysyhtiölle siirtyy aluksi yritysvarallisuutta 2,4 miljardin euron edestä.

    Kauppalehti kertoi maanantaina, että valtion omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Juha Sipilä (kesk) saa suoran vaikutusvaltansa alle miljardien eurojen edestä yritysvarallisuutta eduskunnan hyväksyttyä joulukuussa hallituksen esityksen, joka muutti valtion omistajaohjauksesta annettua lakia.
    Sipilän mukaan valtion kehitysyhtiön Vake Oy:n tarkoitus on laittaa "taseet töihin" uuden kasvun luomiseksi.
    Hallituksen antaman toimintaohjeen mukaan Vake voi tehdä sijoituksia yritystoimintaan, "joka katsotaan elinkeinorakenteen uudistamisen ja muun yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta tärkeäksi"
...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701182200055210_uu.shtml

Ja rahat investoidaan hädänalaisiin irakilaisiin kulkujätkiin.

[törö]

Poliisi epäilee Helsingissä "kaikkien aikojen korruptiotapausta" – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikön epäillään hankkineen vuosina 2006–2016 useiden miljoonien taloudellisen hyödyn opetusviraston hankintoihin liittyen.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005049925.html?utm_medium=social&utm_content=www.hs.fi&share=6df46286889e3beea263dd27f8103ba9&utm_source=t.co&utm_campaign=tweet-share

[Golimar]

Ajatuspaja Liberan tuoreessa raportissa varoitetaan, että jos mitään ei tehdä, edessä on joko eläkkeiden leikkaus, eläkemaksujen reilu korotus tai eläkevarallisuuden purkaminen. Raportin otsikko on "Eläkepommi ei tule kuin varas yöllä".
– Suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyys perustuu oletuksiin tasapainoisesta väestökehityksestä, hyvästä talouskehityksestä ja kohtuullisista sijoitustuotoista. Kaikkia kolmea kuvaavat mittarit ovat kuitenkin nyt punaisella, raportin tiedotteessa todetaan.

Raportin kirjoittajat vaativat esimerkiksi eläkeyhtiöiden yhdistämistä, vakavaraisuussääntöjen muuttamista ja amatöörien - eli työmarkkinajohtajien - potkimista pois työeläkeyhtiöiden johdosta.

– Työmarkkinajärjestöt ovat juntanneet itselleen sopivan lainsäädännön, joka takaa niiden edustajille työeläkelaitosten hallituspaikkoja. Lainsäädäntö kaipaa pikaista uudistamista: amatöörit ulos, raportissa vaaditaan.

Raportin ovat kirjoittaneet kauppatieteiden tohtori, hallitus- ja yrityskonsultti Mika Aaltonen, sijoitusalalla pitkään toiminut Fidens Private Equityn toimitusjohtaja Jack Ilmonen sekä rahoituksen dosentti ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun lehtori Hannu Kahra.

https://www.uusisuomi.fi/raha/213063-vaite-elakepommista-kaikki-mittarit-punaisella-tyomarkkinapomot-ulos

http://www.libera.fi/wp-content/uploads/2017/01/elakepommi_5-1.pdf

[Lahti-Saloranta]

Ajatuspaja Liberan tuoreessa raportissa varoitetaan, että jos mitään ei tehdä, edessä on joko eläkkeiden leikkaus, eläkemaksujen reilu korotus tai eläkevarallisuuden purkaminen. Raportin otsikko on "Eläkepommi ei tule kuin varas yöllä".
– 

Eläkeongelmaan on myös hyvin yksinkertainen lääke. Jos  suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyys perustuu oletuksiin tasapainoisesta väestökehityksestä, hyvästä talouskehityksestä ja kohtuullisista sijoitustuotoista niin on vai löydettävä menetelmä joka takaa tasapainoisen väestönkehityksen, hyvän talouskehityksen ja kohtuullisen tuoton eläkevaroille. Bonusta tietenkin on jos se väestönkasvu olisi nopeaa ja kohdistuisi työikäiseen väestöön sekä se että niiden eläkevarojen tuotto olisi peräti erittäin suurta. Ratkaisuhan on se että eläkevarat sijoitetaan vokkipisnekseen ja valtio rupeaa huolehtimaan siitä väestönkasvusta houkuttelemalla tänne nuoria miehiä kehitysmaista. Vokkipisnes aiheuttaisi palvelujen kysynnän ja piristäisi talouselämää. Vokkipisnekseen sijoitetut eläkevarat taasen tuottaisivat hyvin kun kilpailua ei kummemmin olisi ja valde maksaisi kulut.

[Golimar]

Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä isoja risteilijätilauksia aina vuoteen 2024, eikä tilaa autolauttojen rakentamiseen ole.

– Emme kuitenkaan halua menettää lauttabisnestä, se on meille tärkeää, kertoo Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyer.

Meyerin mukaan lisää rakennuskapasiteettia yritetään ensisijaisesti saada logistisilla ratkaisuilla. Myös kuiva-altaan pidentämistä on harkittu, mutta ratkaisu on osoittautunut kalliiksi.

– Pohdimme ja käymme läpi nyt kaikkia mahdollisia ratkaisuja. Olemme tietoisia kiinalaisten halusta päästä lauttarakentamisen markkinoille, Meyer kertoo.

Ainakaan toistaiseksi laajennushankkeet eivät suuntaudu telakan ulkopuolelle.

Asia nousi ajankohtaiseksi, kun telakka luovutti tiistai-iltana asiakkaalleen Tallinkille autolautta Megastarin. Virolaisen Tallink Gruppin toimitusjohtajan Janek Stalmeisterin mukaan Tallink saattaa olla kiinnostunut tilaamaan toisen samanlaisen aluksen, jos yleisö ottaa sen hyvin vastaan.

– Olemme olleet erittäin tyytyväisiä tähän yhteistyöhön ja uskon, että telakka voisi tiukoista tilauskirjoista huolimatta rakentaa meille toisen samanlaisen, jos päätyisimme sellaisen tilaamaan, Stalmeister sanoo.

Hän korostaa, että vaikka asiaa pohditaan, Tallink ei ole tehnyt mitään päätöstä asiasta.

Stalmeisterin mukaan Tallink voisi kilpailijansa Viking Linen tapaan harkita tilaavansa laivan myös Kiinasta.

– Kyllä me kävimme Megastarin rakentamisesta neuvotteluja myös Kiinassa. Meille sopivin vaihtoehto olisi kuitenkin rakentaminen Euroopassa, sillä haluamme laadukkaita laivoja, Stalmeister kertoo.

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3177983/Turun+telakka+miettii+laajennusta

[törö]

Mä kävin viime vuonna kyselemässä Kelasta miten perintö vaikuttaa asumistukeen ja silloin siitä piti ilmoittaa jos se nosti vuoden keskimääräistä kuukausiansiota neljällä sadalla eli käytännössä jos se oli 12*400=4800.

Tänään mä menin sinne ilmoittamaan suuremmasta summasta ja se onkin muuttunut. Nyt siitä pitää ilmoittaa vasta jos korkotulot tekevät sen saman tempun eli jos ne ovat enemmän kuin sen 4800 vuodessa.

Nykyisillä pankkitilien koroilla täyttä asumistukea voi saada vaikka tilille jysähtäisi jumalaton mälli rahaa, koska korot ovat nollan tuntumassa ja halutessaan voi saada sellaisenkin tilin, jonka korko on nolla.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/korot/?selected=talletuskorot

Mä muistelen, että aikoinaan oli vääntöä siitä, että voiko saada edes muutaman tonnin ilman että asumistuki laskee, koska pitkäaikaistyötön ehkä investoisi rahat mieluummin vaikka uusiin vaatteisiin ja auton laittamiseen, mutta tää on mennyt läpi ihan huomaamatta. Ei varmaan ole tarkoitettu pitkäaikaistyöttömälle perusjampalle, jonka etuja silloin muinoin ajettiin, ja tuskin se ihan näin pihi olisikaan.

[Impi Waara]

Mä kävin viime vuonna kyselemässä Kelasta miten perintö vaikuttaa asumistukeen ja silloin siitä piti ilmoittaa jos se nosti vuoden keskimääräistä kuukausiansiota neljällä sadalla eli käytännössä jos se oli 12*400=4800.

Tänään mä menin sinne ilmoittamaan suuremmasta summasta ja se onkin muuttunut. Nyt siitä pitää ilmoittaa vasta jos korkotulot tekevät sen saman tempun eli jos ne ovat enemmän kuin sen 4800 vuodessa.

Nykyisillä pankkitilien koroilla täyttä asumistukea voi saada vaikka tilille jysähtäisi jumalaton mälli rahaa, koska korot ovat nollan tuntumassa ja halutessaan voi saada sellaisenkin tilin, jonka korko on nolla.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/korot/?selected=talletuskorot

Mä muistelen, että aikoinaan oli vääntöä siitä, että voiko saada edes muutaman tonnin ilman että asumistuki laskee, koska pitkäaikaistyötön ehkä investoisi rahat mieluummin vaikka uusiin vaatteisiin ja auton laittamiseen, mutta tää on mennyt läpi ihan huomaamatta. Ei varmaan ole tarkoitettu pitkäaikaistyöttömälle perusjampalle, jonka etuja silloin muinoin ajettiin, ja tuskin se ihan näin pihi olisikaan.

Kiitos tiedoista! Tämä vääntö menossa juuri Kelan kanssa.

[törö]

Kun käyt kyselemässä niin kysy saman tien miten tilille tuleva palkka vaikuttaa. Mä en viitsinyt jonon takia ryhtyä kovin uteliaaksi, mutta tää vähän tuoksahtaa siltä, että sekään ei olisi enää este asumistuen saamiselle, koska asiakaspalvelutäti puhui tulojen muuttumisesta.

Se on muuten kumma, miten jotkut käyvät Kelassa riehumassa kun posti ei tule ajallaan, vaikka luulisi kaikkien jo tietävän, että se on Postin syytä. Meilläkin on kirottu sitä sen perinnön takia, koska paperit kiersivät monessa paikassa allekirjoitettavina.

[Shemeikka]

Pessimistinä ja foliohattuna avauduin päivän hyvistä uutisista

NÄLKÄMAAN LAULU

Kainuulainen Talvivaaran kaivos on erinäisten vaiheitten jälkeen muuttunut Terrafame Group- yhtiöksi. Jokunen vuosi on nyt pähkäilty jatketaanko kaivostoimintaa, lopetetaanko kaivostoiminta ja ennen kaikkea; kenen rahoilla.

Tänään on Suomen valtio tehnyt päällisin puolin hyvän sopimuksen singaporelaisen Trafigura- yhtiön kanssa. Trafigura- konserniin kuuluva Galena Asset Management- yhtiö on tulossa Terrafamen osakkaaksi ja lupautuu ostamaan Terrafamen tuottaman nikkelikobolttisulfidin  markkinahintaan seuraavien seitsemän vuoden ajan. Työpaikkoja pelastuu ja ehkä syntyy Nälkämaalla, latinaksi Terrafame ja ehkä me tienataan tällä. Sinertävällä taivaalla on kuitenkin muutama tumma pilvi, jotka varjostavat iloa kaupoista.

Suomen hallituksen uudella kaivosasiain kumppanilla Trafiguralla on nimittäin mainetta ympäristön saastuttajana. Pari esimerkkiä:

- Jätelasti tumpattu Afrikkaan. 100.000 ihmistä sairastui jätteistä ja ainakin 17 ihmistä kuoli. Korvauksia yhtiö maksoi 31.000 saasteista kärsineelle. Yhtiö on ollut tietoinen jätelastin suuresta myrkyllisyydestä.

- Trafigura on myynyt myrkyllistä dieseliä Afrikkaan. Eurooppalaiset rikin suoja-arvot ylittyivät monisatakertaisesti.

- Norjassa 2007 Trafiguran jätettä kuljettaneella aluksella yritettiin neutralisoida niin huonolaatuista bensiiniä, että sen myynti oli Euroopassa kiellettyä. Alus räjähti ja levinnyt rikki sairastutti paikallisia norjalaisia.

Lisäksi Trafiguraa on epäilty öljyn hinnan manipuloinnista Maltalla ja Irakissa Saddam Husseinin virkamiesten lahjonnasta kauppoja tehdessä.

Pelkäänpä että Talvivaaradraama voi muuttua Terrafametragediaksi.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

[Golimar]

Y-sukupolvi eli 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuoliskolla syntyneet ovat vaarassa syrjäytyä pysyvästi työmarkkinoilta, kun silpputyöstä on tullut entistä yleisempää. Jos näin käy, huoltosuhde vääristyy.

Kaksi kolmannesta uusista työsuhteista on Tilastokeskuksen mukaan osa-aikaisia, määräaikaisia, keikkaluonteisia tai vuokratyösuhteita.

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti on huolissaan siitä, onko työssäkäyvää väkeä kohta riittävästi verrattuna eläkeläisiin ja työttömiin.

– Talouskasvun kiihtyminen ei yksin korjaisi ongelmaa, jos työllisyys ei samalla kohene, Mäki-Fränti selittää.

Tuottavuuden kasvun nopeutuminen nostaisi palkkatasoa, ja julkiset menot ovat enimmäkseen palkkoja. Hieman nurinkurisesti talouskasvu voisi siis tulla kalliiksi.

Ratkaisuna olisi työllisyyden koheneminen. Hyvä työllisyys ennustaa myös varallisuuden kasvua.

Epävarmassa tilanteessa nuoret aikuiset hankkivat entistä vähemmän omistusasuntoja, vaikka korot ovat matalalla ja vuokra-asuminen kallistunut. Tästä saattaa seurata se, että uusi sukupolvi omistaa entistä vähemmän, koska kotitalouksien varallisuus on pääasiassa asuntoja.

– Omistusasuminen yleisyyden ja ikäluokan varallisuuden välinen yhteys näkyy paremmin pitkällä aikavälillä. Asuntovarallisuus on kasvanut viime vuosina lähinnä pääkaupunkiseudulla ja Helsinki-Uudenmaan alueella.

Asuntojen hintakehityksen takia varallisuus jakautuukin alueellisesti. Pääkaupunkiseudun hyvillä alueilla asuntojen hinnat ovat nousussa, mutta varsinkin muuttotappioseuduilla hinnat laskevat eikä omistusasuntoaan saa tarvittaessa nopeasti myytyä.

Y-sukupolvi on ensimmäinen, jonka käytettävissä olevat tulot eivät ole juurikaan nousseet.

– 90-luvun lama jätti aika pysyviä jälkiä, mutta tilanne parani kuitenkin. Tällä kertaa kestää pidempään ottaa kiinni vanhemmat sukupolvet, Petri Mäki-Fränti sanoo.

20–24-vuotiaiden työttömyysaste oli 19 prosenttia vuonna 2015 ja 25–30-vuotiaiden 11 prosenttia. Vuonna 2007 vastaavien ikäryhmien työttömyysasteet olivat 12 ja 7 prosenttia.

– Osittain heikot tulot selittyvät myös opiskelulla. Korkea koulutustaso ennustaa parempia tuloja, mutta opiskelut kestävät entistä pidempään, Petri Mäki-Fränti huomauttaa.

Nuorten osattomuus on osa laajempaa tuloerojen kasvun ilmiötä. Sekä pienituloisia että suurituloisia on nyt enemmän kuin ennen. Toisaalta myös eläkeikäisissä on entistä enemmän pienituloisia, joten tuloerot eivät ole vain yhden sukupolven ongelma.

Kenties osittain epävarmasta tilanteesta johtuen nuoret aikuiset suhtautuvat elämään rennosti.

Anna Vainionpäällä on kokemusta Y-sukupolvesta työelämässä paitsi omien kokemuksen, myös tutkimuksen kautta. Hän sai juuri valmiiksi kauppatieteen pro gradu -tutkielmansa, jossa hän tarkasteli nuorten sitoutumista organisaatioon.

Vainionpään mukaan nuorilla olisi yrityksille paljon annettavaa, koska he ovat ratkaisukeskeisiä ja pyrkivät itsenäiseen ajatteluun.

– Sukupolveamme pidetään usein itsekkäänä, koska korostamme henkistä hyvinvointia emmekä rakenna identiteettiä pelkästään työn varaan. Jos työpaikassa ei voi kehittyä, on vaihdettava työtä. Tätä pidetään usein työpaikkasurffailuna.

Vainionpää perää työpaikoilta joustoa.

– Kannattaisi antaa tavoitteet, mutta työntekijä saisi vastuuta siitä, miten niihin päästään.

Kun töissä saa olla oma itsensä, siellä viihtyy ja nuoret sitoutuvat työhön silloin hyvin.

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/suomen-y-sukupolvi-jai-tyhjan-paalle-pelkka-talouskasvu-ei-korjaa-ongelmaa-24271354/

Kommentti lehtijuttuun.

Kaikenlainen tempputyöllistäminen ja ilmaiseksi työn tekeminen "harjoittelun" nimissä ei ole työtä. Kuulun artikkelissa mainittuun sukupolveen enkä korkeasta koulutuksesta (ekonomi) ole mitenkään erityisen haluttua työmarkkinoilla. Olen jo laskenut päässäni että en tule ikinä saavuttamaan omaisuutta, jonka 60-vuotiaat vanhemmat saivat kasattua perus 'duunarityöllä'. Iso talo, kaksi autoa ja kesämökki? Hah kyllähän nykyisessä pätkätyö-yhteiskunnassa tuollaisia hankkii. Ai ei?

Vähään tottuneet tulee kyllä pienellä toimeen. Mihin se kuitenkin vaikuttaa on ihmisten haluun perustaa perheitä. Minä en pätkä ja vuokratyöllistettynä miehenä halua yhdenkään lapsen isäksi. Syntyvyys tulee vain laskemaan ja pariutuminen harvenemaan, jos toimeentulo on kaikilla huteralla pohjalla. Siinäpä mietittävä niille jotka valittaa ja on huolissaan suomalaisten syntyvyysluvuista.

[törö]

Opetusviraston työntekijät veivät koteihinsa tuhansilla euroilla televisioita, kameroita ja kaiuttimia – kymmentä uhkaa jopa potkut

http://yle.fi/uutiset/3-9498932

[Martel]

^Entisaikaan tuollaista kutsuttiin varastamiseksi.

[Alaric]

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan mielestä Suomessa on tarvetta vielä monelle kikylle, sillä kilpailukyvyn kannalta suomalaisten palkat ovat 10-15 prosenttia liian korkeat.

Mattilan oma palkka-ansio oli vuonna 2015 yli 1,66 miljoonaa euroa.

http://www.hs.fi/talous/art-2000005123826.html (12.3.2017)

EK:n puheenjohtaja Mattila: Suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat – "Tarvitsemme vielä monta kikyä"

EK:n uuden puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan mukaan kaikista työehdoista pitäisi sopia työpaikoilla johdon ja työntekijän välillä. Liittojen solmimat työehtosopimukset ovat vain välivaihe, hän sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n uuden puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan mielestä parhaillaan voimassa oleva kilpailukykysopimus (kiky) ei riitä alkuunkaan nostamaan Suomea takaisin jaloilleen.

Hänen mukaansa kilpailukyvyn kannalta suomalaisten palkat ovat vielä 10–15 prosenttia liian korkeat. Tarvitaan siis edelleen palkkamalttia ja vielä monta kikyä, hän sanoo.

"En puhu nyt kaikkien alojen nollalinjasta, vaan työehtosopimusmuutosten kokonaiskustannuksista. Joissakin paikoissa palkankorotukset voivat olla paikallaan, jos saadaan sopimuspuolelle joustavuutta ja tätä kautta saatua hyötyä voidaan jakaa palkankorotuksissa", Mattila sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Viime kesänä tehdyllä kilpailukykysopimuksella työntekijät muun muassa pidensivät työaikaansa, jäädyttivät palkkansa ennalleen ja heikensivät osin lo­miaan. Samalla palkansaajien maksettaviksi siirtyi satoja miljoonia euroja yritysten aikaisemmin maksamia sosiaaliturvamaksuja.

"Kilpailukykysopimuksella saatiin asioita parempaan suuntaan, mutta tarvitsemme vielä useita kikyjä", Mattila sanoo.

Hänen mukaansa suomalaisen palkansaajan palkkataso on noussut vuoden 2008 jälkeen niin selkeästi kilpailijamaita enemmän, että menee vielä pitkään saada kiinni esimerkiksi Ruotsi ja Saksa.

Mattilan oma palkka-ansio oli vuonna 2015 yli 1,66 miljoonaa euroa eli hän ansaitsi 70 kertaa enemmän kuin keskiverto tulonsaaja.

"Johtajien palkitseminen on omistajien asia, ja se on riippuvaista yrityksen kehityksestä ja tuloksesta. Aika laajasti tiedän palkkamalttia myös johtajien osalta noudatetun", Mattila sanoo.

Monilla kikyillä Mattila ei tarkoita uusia kaikkia palkansaajia koskevia keskitettyjä sopimuksia. Vaatimukset tiivistyvät Mattilan mieluusti käyttämään sanaan ketterä.

Suomi on hänen mukaansa kallis saari, joka lähtee kilpailuun takamatkalta ilmaston ja välimatkojen takia. Tämän takia lakien ja etenkin työehtojen pitää olla ketterämpiä, koska myös kilpailu muuttuu koko ajan nopeammin.

"Kuka olisi vielä jokin aika sitten uskonut, että taksiala joutuisi kansainvälisen kilpailun kohteeksi?" Mattila kysyy.

(...)

[JP73]

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan mielestä Suomessa on tarvetta vielä monelle kikylle, sillä kilpailukyvyn kannalta suomalaisten palkat ovat 10-15 prosenttia liian korkeat.

Mattilan oma palkka-ansio oli vuonna 2015 yli 1,66 miljoonaa euroa.

Tehdäänkö jatkossa Mattilan mieliksi työtä kiitoksella ja suolapalkalla kuten alkuaikojen Neuvosto-Virossa?

[Supernuiva]

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan mielestä Suomessa on tarvetta vielä monelle kikylle, sillä kilpailukyvyn kannalta suomalaisten palkat ovat 10-15 prosenttia liian korkeat.

Mattilan oma palkka-ansio oli vuonna 2015 yli 1,66 miljoonaa euroa.

Tehdäänkö jatkossa Mattilan mieliksi työtä kiitoksella ja suolapalkalla kuten alkuaikojen Neuvosto-Virossa?

Eikö kaikille ole nyt selvää, miksi maahanmuuton aiheuttama työttömyys ja sitä kautta sosiaaliturvajärjestelmän vähittäinen alasajo romahdukseen saakka nähdään välttämättömäksi? Työttömyydellä voidaan perustella myös osaavien ihmisten palkanalennuksien eväämistä ja palkkojen alentamista.

Luultavasti jossain vaiheessa tulee yleislakko, jos nyt yhtään tunnen ay-päälliköiden ajatusmaailmaa. Työehtosopimuksien voimassaolon lakkaaminen tulee olemaan hyvin iso asia. Ellei tässä ole kyse neuvottelutaktiikasta, jossa ensin tarjotaan mahdotonta muutosta ja lopulta ollaan tyytyväisiä pienempien muutoksien läpivientiin, jotka olisivat olleet mahdottomia ilman alkuehdotuksen sokkivaikutusta.

Sitten tähän liittyen toiseen asiaan, puhuin tänään erään isännöintialan ihmisen kanssa hänen työelämässään kokemista muutoksista viimeisen 10 vuoden aikana. Hänen näkemys on se, että jos tilanne heikkenee samalla tahdilla seuraavat 10 vuotta, on Suomessa aivan samanlaisia rikollisten ja mamujen hallussa olevia no-go-alueita kuin Ruotsissa. Jälkiä siivotaan kuulemma nykyään niin kalliilla rahalla, että joskus on pakko vain nostaa kädet ilmaan ja antaa mennä.

"Sitä vanhaa Stadia jossa elin ja kasvoin ei enää ole. Lama vei ensin ison osan ja nyt mamutus loput."

Hän aikoo nyt vain kerätä rahaa säästöön ja muuttaa 5 vuoden sisällä ulkomaille. En viitsi kirjoittaa hänen pyytämän salassapidon vuoksi tähän kaikkia esimerkkejä, mutta olivat uskomattomia. En ollut itse tiennyt, että tilanne on jo paikoin noin paha. Ihmiset käyttäytyvät siten, ettei heillä ole enää mitään menetettävää. Mamut aiheuttavat suuria kustannuksia asuntojen hajoamisen kautta, mutta niin myös syrjäytyneet kantikset.

Soppala maksaa kuulemma esimerkiksi aivan uskomattoman suuria vesilaskuja. Hänen arvion mukaan hanat ovat auki 24/7, koska muutoin vesilasku ei voi olla niin suuri. Oli kuulemma sellaisiakin talouksia, jotka käyttävät vettä yhteiskunnan rahoittamana nelinumeroisen summan verran kuukaudessa, eikä ensimmäinen ole ykkönen!

[JP73]

Soppala maksaa kuulemma esimerkiksi aivan uskomattoman suuria vesilaskuja. Hänen arvion mukaan hanat ovat auki 24/7, koska muutoin vesilasku ei voi olla niin suuri. Oli kuulemma sellaisiakin talouksia, jotka käyttävät vettä yhteiskunnan rahoittamana nelinumeroisen summan verran kuukaudessa, eikä ensimmäinen ole ykkönen!

"Kuuman kostean minä tunsin Mombasan". Pitäähän Pimeimmän maanosan paskastanialaisten päästä Peräpohjolassa eroon koti-ikävästä talvikuukausina, joten kuumavesihanat asunnoissa täysille.

[Golimar]

Verohallinto puuttuu tällä hetkellä aggressiivisesti yrityskaupoissa käytettävien sivuliikkeiden ja apuyhtiöiden korkovähennyksiin.

– Korkovähennykset alkavat kiinnostaa verottajaa, kun korko maksetaan toiseen valtioon, eikä vähennyskelpoista korkomenoa vastaa Suomessa veronalainen korkotulo. Kun pääomasijoittajat hakevat yrityskaupoilleen tuottoa velkavivulla, voivat yrityskauppavelan määrä ja siitä maksettu korko kasvaa suuriksi, jolloin korkovähennyksellä saattaa olla iso fiskaalinen merkitys, kertoi KPMG:n partneri Antti Leppänen Kauppalehdelle.

DLA Piperin veroasiantuntija Jaakko Klemettilä on huomannut saman trendin.

– Veronkierroksi tulkitsemisesta on tullut verotuksen muoti-ilmiö. KHO ottaa aktiivista roolia ja lisää veronkiertotulkintoja lienee luvassa, Klemettilä sanoi.

Verohallinto kertoo, että KHO:n viimevuotisten päätösten perusteella korot voidaan tulkita vähennyskelvottomiksi. Näin tapahtuu, kun osakkeiden hankintaan liittyvää velkaa ei voida kohdentaa sivuliikkeen varoiksi.

KPMG:n Leppäsen mukaan verottajan käsittelyssä on useita kymmeniä korkokulujen vähentämiseen liittyvää järjestelyä. Näissä verottajan intressi on satoja miljoonia euroja.

Verohallinto on puuttunut apuyhtiö- ja sivuliikerakenteisiin, joita käyttävät pääsääntöisesti ulkomaiset ostajat. Verottaja rajoittaa veronkiertosäännöksellä ulkomaille maksettuja korkosuorituksia.

http://www.verkkouutiset.fi/talous/kl_verottaja-62802

[PEMM]

Vuosina 1940–1950 syntyneet suomalaiset saavat keskimäärin neljä euroa eläkettä jokaista maksamaansa eläkemaksueuroa kohden, eli he ovat "maksaneet" omista eläkkeistään neljäsosan.

Nuorten lukema putoaa 0,7 euroon, eli nuoret saavat ennusteen mukaan eläkejärjestelmästä vähemmän ulos kuin laittavat sisään.

http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005122519.html

Alkaa vaikuttaa siltä, että Suomen paljon puhuttu ns. hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu vain yhtä sukupolvea varten. Olisiko aika katkaista napanuora?

Jos saisimme itse sijoittaa eläkemaksuihin käyttämämme rahat, saisimme niistä itsekin jotain.

[repo]

Näkökulma: Tämä tärkeä mittari vilkuttaa punaista – suomalaisilla silti juhlatunnelmat

Julkaistu: 2.4.[2017] 6:03

Suomalaisten taloustunnelmat hipovat kattoa. Niin tekee myös velkaantuminen, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.

http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005151407.html

Pari informatiivista nostoa kirjoituksesta. Korostukset minulta.

Tuoreimmat todisteet suomalaisten henkilö- ja perhekohtaisesta velkaantumisesta löytyvät tilastoista, jotka Suomen Pankki (SP) julkisti perjantaina.

SP:n tilastot kertovat, että Suomen rahalaitoksilla oli helmikuun lopussa erityyppisiä lainasaatavia kotitalouksilta yhteensä 125 miljardia euroa. Suurin osa lainasaatavista oli asuntoluottoja, joita oli asuntoyhtiöluotot mukaan luettuna 94 miljardia euroa.

Keskuspankin yhteydessä toimiva Finanssivalvonta kertasi tiistaina oman huolensa kotitalouksien velkaantumisesta. Valvojan julkistamien tilastokuvien perusteella myös kotitalouksien suhteellinen velkaantumisaste on jo kohonnut kaikkien aikojen korkeimmaksi.

Kotitalouksilla on velkaa yli 120 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin. Se on 40 prosenttiyksikköä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten – tai juuri ennen kuin 1980-luvun lopun velka- ja asuntokupla puhkesi.

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaisuusmittari pomppaa pitkälti yli 200 prosenttiin, kun suhdeluku lasketaan vain velkaisten kotitalouksien veloista ja tuloista.

Ikävää tuomiopäivän manausta juuri nyt kun talous näyttää vuosien jälkeen elpymisen merkkejä. Tässä on kuitenkin yksi syy ettei eurosta lähdetä kovin helposti ainakaan niin pitkään kuin korot ovat matalalla. Hurri päättää näkökulmansa pariin sääntöön taloudesta:

Kansalaisten vahva talousluottamus viittaa juuri sellaiseen talouden voimistuvaan kasvukauteen, jollaisen aikana korkojen on normaalisti ollut tapana nousta.

Jos taas korot eivät nousekaan vaan jäävät vielä vuosien ajaksi nollan prosentin tuntumaan, merkitsee se toivorikkaiden talousodotusten ja -tunnelman pettämistä. Se taas olisi vakava varoitus talouden heikkenemisestä ja mahdollisista vaikeuksista maksaa mataliakaan korkoja.

Mielenkiintoista nähdä, miten "luovilla ratkaisuilla" Hurrin toteamat talouden säännöt kierretään eikä EKP:n setelirahoitus olekaan sitä pahaa setelirahoitusta. Joka tapauksessa tämä velkaantuneiden äänestäjien joukon äänestyspäätökset merkitsevät paljon. Tietysti ne eivät merkitse mitään, jos meillä ei ole todellista poliittista vaihtoehtoliikettä ajamaan euroeroa. Sitten vain kannetaan vastuuta.

[Nuivake]

Missä muka on konkreettisesti ja faktoilla todistettu, että "talous näyttää elpymisen merkkejä"? YLE ja "Nordean ekonomistit" eivät ole todellakaan sitten mikään todellinen lähde.

[Supernuiva]

Missä muka on konkreettisesti ja faktoilla todistettu, että "talous näyttää elpymisen merkkejä"? YLE ja "Nordean ekonomistit" eivät ole todellakaan sitten mikään todellinen lähde.

Asuntorakentaminen on tainnut olla tällä kertaa talouskasvun lähde, myös 1970-luvun rakennuskannan suuret remonttitarpeet. Rakennusalalla menee hyvin - ainakin nyt toistaiseksi.

Myös sosiaalipolitiikan suurvaltana toimiminen lainarahalla lisää bruttokansantuotetta.

[Nuivake]

BKT saattaakin olla kasvussa mutta sekin on puhallettu lainarahalla. Asuntorakentaminen tapahtuu siis velaksi ja kupla sen kun kasvaa. Sosiaalipuoli taasen "kasvaa" valtion lainarahalla. Onneksi romahdus tulee kohta ja sitten ei ole enää kenelläkään kivaa hetkeen.

[Mok]

Suomen pieni  talouskasvu viime vuonna  on v:n 2015 turvapaikanhakijoiden ansiota. Heille tarvitaan asuntoja ja palveluja, jotka toteutetaan lainarahalla. Vienti ehkä lähtee pieneen kasvuun tänä vuonna, mutta se ei vielä tilastoissa näy.

Jos turvapaikanhakijoita olisi tullut 100 000, Suomen talous olisikin jo vahvassa nousussa. Edellyttäen,  että valtio olisi saanut lainaa  tarpeeksi. Ja miksei olisi.

[requiem]

Kemijärven alustavat hyvät uutiset saavat varmaan kohta lopullisen sinettinsä konkreettisen investointipäätöksen pätkähtäessä uuden biojalostamon osalta. Eli tästä on kyse

T&T: Kemijärven biojalostamo sai kumppanin Kiinasta - 2 700 saa rakentamistöitä (18.11.2016)

Kemijärvelle suunniteltu lähes 800 miljoonaa maksava biojalostamo on saanut kumppanin.

Boreal Bioref kertoi eilen, että kiinalaiseen koneteollisuusyhtiöön Sinomachiin kuuluva insinööritoimisto Camce voi investoida Kemijärven biojalostamoon.

Sinomachin omistaa Kiinan valtio. Osapuolet ovat tehneet jo esisopimuksia biotehtaan suunnittelusta ja rakentamisesta.

...

Toimitusjohtaja Heikki Nivalan mukaan hanke etenee niin, ettei aikatauluja ole tarvetta muuttaa. Investointipäätös tehdään ensi vuoden loppuun mennessä (*oma huomautus, eli vuoden 2017 loppuun mennessä*).

...

ja tänään sitten

KL: Nämä sopimukset valtiovierailun aikana tehtiin (5.4.2017)

Keskiviikkona solmittiin useita uusia yhteistyösopimuksia niin kiinalaisten ja suomalaisten yritysten kuin julkisten organisaatioiden välillä.

...

• Kiinan kehityspankin, Boreal Biorefineryn ja China CAMC Engineering ltd:n välinen yhteistyösopimus
• Boreal Biorefineryn ja China CAMC Engineering ltd:n välinen yhteistyösopimus

...

[Uuno Nuivanen]

(Kokoomuksen) Talousnerot vauhdissa. Ei se mitään, kansa maksaa enemmän, ja saadaan puolet noista myyntivaroista maahanmuuttoon.

Fortumin verkoista saamat myyntitulot makaavat tuottamattomina - laskennallinen tappio miljardiluokkaa

Torstai 6.4.2017 klo 21.06

Energiayhtiö hankkiutui eroon sähkönsiirtoliiketoiminnastaan, muttei näytä löytäneen rahoille parempaakaan käyttöä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704062200096613_uu.shtml

[Uuno Nuivanen]

Kommentti: Sukupolvien tuloerot paljastavat myrkyllisen yhtälön – Suomi on matkalla kohti konkurssia

Yli nelikymppisten tulot nousevat, alle nelikymppisten laskevat. Jos tätä kehitystä ei nopeasti pysäytetä, siitä kärsivät sekä nuoret että vanhat, kirjoittaa Teemu Muhonen.
– Vaikealta näyttää, totesi Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti 1980-luvulla syntyneiden suomalaisten tulevaisuudesta viikonloppuna julkaistussa sukupolvivertailussamme.

Nykyisten kaksi- ja kolmikymppisten tulokehitys on tyssännyt, ja historiallista kyllä, 25–34-vuotiaiden tulot ovat jo muutaman vuoden ajan olleet pienemmät kuin 64–75-vuotiaiden eläkeläisten.

Kyseinen eläkeläisikäryhmä koostuu pitkälti sotien jälkeen syntyneistä niin sanotuista suurista ikäluokista, joita sosiologian professori Terhi-Anna Wilska kuvaa "kultaiseksi sukupolveksi".

He saivat Wilskan mukaan itselleen katkeamattomat ja nousujohteiset työurat sekä varallisuutta ja turvasivat politiikassa eläkkeensä ja muut etunsa.
...
Totuus "työllisyyskäänteestä": lähinnä osa-aikatöitä
Juha Sipilän (kesk) hallitus on toki korostetun huolissaan velkaantuvan Suomen tulevaisuudesta. Se on nimennyt tärkeimmäksi tavoitteekseen "hyvinvointivaltion pelastamisen" työllisyysastetta nostamalla.

Hallitus ei silti tunnu täysin ymmärtävän sukupolvien välisen kuilun merkitystä, sillä kuntavaalien alla etenkin Sipilä hehkutti toistuvasti iloista työllisyyskäännettä.

Työikäisten 20–64-vuotiaiden suomalaisten työllisyysaste todella kohosi viime vuonna hieman edellisvuodesta, mutta tarkempi katsaus lukuihin osoittaa tutun kahtiajaon: nousua tapahtui etenkin ikäryhmässä 60–64, mutta 20–35-vuotiaiden työllisyysaste jatkoi laskuaan.

Vieläkin huolestuttavampaa on se, että osa-aikatöiden osuus kaikista työpaikoista kasvoi etenkin 25–44-vuotiailla. Kuten Aktian pääekonomisti Heidi Schauman huomauttaa blogissaan, työllisyyskäänne selittyy nimenomaan osa-aikaisten työpaikkojen synnyllä.

Työllisyysasteen tuijottamisen sijaan hallituksen pitäisikin keskittyä ennen kaikkea siihen, miten alle nelikymppisten suomalaisten tulot saataisiin nousu-uralle. Ilman nopeaa käännettä julkisen talouden tilanne muuttuu erittäin vaikeasta toivottomaksi. ...

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005165696.html

[guest14935]

clip

Tarkoituksellinen maan tuhoaminen on kyseessä. Sitä voisi pohtia miksi koko eduskunta tuota tekee.