2013-04-07 AL/Tuomas Rimpiläinen: Internetin rasistinen taustamöly

[Malla]

Humanitäärisen maahanmuuton (siis pakolaiset) ollaan aika samoilla linjoilla ja määrätkin samankaltaiset.

Suhteutettuna asukaslukuun?

[Faidros.]

Humanitäärisen maahanmuuton (siis pakolaiset) ollaan aika samoilla linjoilla ja määrätkin samankaltaiset.

Suhteutettuna asukaslukuun?

Älä yllytä, tai kohta saat kuulla kuinka paljon tyhjää tilaa Suomessa on.

[Katarina.R]

Humanitäärisen maahanmuuton (siis pakolaiset) ollaan aika samoilla linjoilla ja määrätkin samankaltaiset.

Suhteutettuna asukaslukuun?

Tuossa näkee suhteutettuna väkilukuun:

http://chartsbin.com/view/p2g

[Roope]

Tanskan, Iso-Britannian ja Kanadan maahanmuutopolitiikka ei poikkea kovinkaan paljon Suomen maahanmuuttopolitiikasta. Työperäisen oleskeluluvan saamiseen vaaditaan että hakijalla on etukäteen työpaikka etukäteen ja sen lisäksi on olemassa joitain erikoiskategrioita. Kanada ja Englanti painottaa voimakkaammin koulutusta ja kielitaitoa.

Humanitäärisen maahanmuuton (siis pakolaiset) ollaan aika samoilla linjoilla ja määrätkin samankaltaiset. Siinähän ei tietenkään katsota kielitaitoa tai "pisteytetä" vaan suojelun tarve ratkaisee.

[lukuja ja linkkejä]

En oikein ymmärtänyt. Pitikö tuon mielestäsi jotenkin osoittaa, että maahanmuuttopolitiikalla ei voi vaikuttaa maahanmuuttajien ominaisuuksiin tai että maahanmuuttoon ei voi ylipäätään vaikuttaa? Sitähän se ei nimittäin tee. Tanskan 2000-luvun alussa tekemät maahanmuuttopolitiikan muutokset ja niiden seuraukset ovat tästä hyvä esimerkki. Vain muutamassa vuodessa Tanskan maahanmuuttoprofiili muuttui täysin. Ruotsin muutama vuosi sitten tekemät turvapaikkapolitiikan muutokset käänsivät tiettyjen maahanmuuttajaryhmien määrät dramaattiseen laskuun. Ruotsin muutosten vaikutus oli suuri myös Suomessa ja Norjassa, kuten viime vuosilta muistamme.

Humanitaarisessa maahanmuutossa "suojelun tarve ratkaisee" vain puheissa. Oikeasti turvapaikkamaahanmuuton määrään vaikuttavat monet tekijät, joista osaan voi vaikuttaa valitulla maahanmuuttopolitiikalla sen kymmenillä osa-alueilla. Turvapaikkaoikeus ei sekään ole mitään graniittipaaden muodossa taivaasta tipahtanutta vaan eri ihmisten eri lailla tulkitsema varsin epämääräinen sopimus. Esimerkiksi Irlanti hyväksyy vain noin viitisen prosenttia turvapaikkahakemuksista ja Ruotsi lopetti pari vuotta sitten somalien perheenyhdistämiset vaatimalla heiltä henkilöllisyyden todistamista. Etenkin Suomella olisi tällä alueella vielä reilusti pelivaraa, koska Suomi ylittää sopimuksien asettaman suojelutason poikkeuksellisen korkealta.

[101 dalmatialaista]

Etenkin Suomella olisi tällä alueella vielä
reilusti pelivaraa, koska Suomi ylittää sopimuksien asettaman
suojelutason poikkeuksellisen korkealta.

Suomen turvapaikkapolitiikka on kuitenkin pääpiirteittäin samanlaista kuin muissakin länsimaissa ja sopimusten tulkinnanvaraisuudesta huolimatta EUn direktiivit määrittelevät melko tarkasti suojelua hakevien vastaanottoon liittyvät käytännöt.

[Kareliana-55]

Humanitäärisen maahanmuuton (siis pakolaiset) ollaan aika samoilla linjoilla ja määrätkin samankaltaiset.

Suhteutettuna asukaslukuun?

Tuossa näkee suhteutettuna väkilukuun:

http://chartsbin.com/view/p2g

Tuon mukaan Suomella 1,2 pakolaista vuodessa jokaista tuhatta asukasta kohden.

Suomen väestö oli 5 406 018 henkeä 31.3.2012, mikä siis tuon mukaan tarkoittaisi n. 6487 pakolaista (refugees). Onko tämä luku oikea?
Mahdetaanko tuossa tarkoittaa ainoastaan turvapaikkaa hakeneiden määrää vai mitä??

[Roope]

Suomen turvapaikkapolitiikka on kuitenkin pääpiirteittäin samanlaista kuin muissakin länsimaissa ja sopimusten tulkinnanvaraisuudesta huolimatta EUn direktiivit määrittelevät melko tarkasti suojelua hakevien vastaanottoon liittyvät käytännöt.

Teoriassa. Käytäntöjen vaihteluväli on kuitenkin melkoinen, kun Suomessa turvapaikanhakijanuoren ryhmäkotipaikka maksaa 249 euroa vuorokaudessa, kun taas Romaniassa keskimääräisen turvapaikanhakijan vuosikustannukset ovat noin 200 euroa.

EU-direktiivit eivät ole kummoinenkaan rajoite, jos humanitaarista maahanmuuttoa halutaan Suomessa määrätietoisesti lisätä tai vähentää.

[101 dalmatialaista]

Suomen turvapaikkapolitiikka on kuitenkin pääpiirteittäin samanlaista kuin muissakin länsimaissa ja sopimusten tulkinnanvaraisuudesta huolimatta EUn direktiivit määrittelevät melko tarkasti suojelua hakevien vastaanottoon liittyvät käytännöt.

Teoriassa. Käytäntöjen vaihteluväli on kuitenkin melkoinen, kun Suomessa turvapaikanhakijanuoren ryhmäkotipaikka maksaa 249 euroa vuorokaudessa, kun taas Romaniassa keskimääräisen turvapaikanhakijan vuosikustannukset ovat noin 200 euroa.

EU-direktiivit eivät ole kummoinenkaan rajoite, jos humanitaarista maahanmuuttoa halutaan Suomessa määrätietoisesti lisätä tai vähentää.

Suomessa onkin tehty rajoittavia toimia esim. perheenyhdistämisten kohdalla ja humanitaaristen maahanmuuttajien määrä on jonkin verran vähentynyt. Direktiivit ja sopimukset pitävät kuitenki huolen siitä, että asiaan voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Hienosäätöä siis voidaan harjoittaa, mutta kovin radikaalit muutokset tuskin ovat mahdollisia ja pääpiirteittäin tilanne tulee pysymään samana.

Suomen hintataso on eri kuin Romaniassa, joten kustannusten vertailu on vaikeaa. Sama koskee yleistä elintasoa. Romaniassa pakolaiset voidaan sijoittaa mätään lautahökkeliin ilman vesivessaa, mutta Suomessa sellainen tuntuisi lähinnä tahalliselta kiusanteolta kun ei muidenkaan sellaisissa oloissa tarvitse olla. Jos verrataan lähempänä Suomea oleviin maihin ei suuria eroja löydy.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Sama koskee yleistä elintasoa. Romaniassa pakolaiset voidaan sijoittaa mätään lautahökkeliin ilman vesivessaa, mutta Suomessa sellainen tuntuisi lähinnä tahalliselta kiusanteolta kun ei muidenkaan sellaisissa oloissa tarvitse olla. Jos verrataan lähempänä Suomea oleviin maihin ei suuria eroja löydy.

Tarkoittanet turvapaikanhakijoita. Mielestäni heitä ei tarvitsisi sijoittaa ollenkaan esimerkiksi Helsinkiin, puhumattakaan pääkaupungin kalleimmista alueista. Olosuhteiden pitäisi olla mahdollisimman vaatimattomat. Vesivessaa ei ole kaikilla suomalaisillakaan. Myös vapaan liikkumisen hakemuksen käsittelyaikana pitäisi olla kiellettyä.

[Faidros.]

Humanitäärisen maahanmuuton (siis pakolaiset) ollaan aika samoilla linjoilla ja määrätkin samankaltaiset.

Suhteutettuna asukaslukuun?

Tuossa näkee suhteutettuna väkilukuun:

http://chartsbin.com/view/p2g

Onko sinulla vielä kartta suhteutettuna pinta-alaan? Haluaisin vielä nähdä sen, jotta perjantaistani tulisi mukava.

Suomessa on kiva asua, kun on tilaa olla ja nauttia hiljaisuudesta, ruuhkattomuudesta. En kaipaa yhtään enempää jengiä tänne, pikemmiten päinvastoin. Eikä mielipiteeni ole rasismia, vaan huoli yhden eläinlajin liiallisesta esiintymisestä maamme resursseihin nähden.

Pohjoinen luonto on herkkä, se ei kanna liiallista ihmiskuormaa!

Nyt kun omavaraisuutemme on EU:n myötä lyöty polvilleen, "maailman pohjoisin kansakunta" ei voi hirttäytyä maahanmuuttajien huoltosuhteen hirttosilmukkaan.

[Roope]

Suomessa onkin tehty rajoittavia toimia esim. perheenyhdistämisten kohdalla ja humanitaaristen maahanmuuttajien määrä on jonkin verran vähentynyt. Direktiivit ja sopimukset pitävät kuitenki huolen siitä, että asiaan voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Hienosäätöä siis voidaan harjoittaa, mutta kovin radikaalit muutokset tuskin ovat mahdollisia ja pääpiirteittäin tilanne tulee pysymään samana.

Olen vahvasti eri mieltä. Juju on juuri tuossa, että muutosten ei tarvitse olla radikaaleja, mutta vaikutukset voivat olla, jolloin tilanne ei tosiaankaan pysy samana. Esimerkiksi Ruotsin Irakin kanssa solmima palautussopimus oli sinänsä aika pieni muutos, Suomessa sen merkitystä ei aluksi edes tajuttu, mutta se vähensi parissa vuodessa irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrän kahdeksasosaan aiemmasta, ja samalla myös muiden turvapaikanhakijoiden määrä väheni. Toinen vastaava esimerkki on Suomessa tehdyt pikku byrokratiamuutokset perheenyhdistämiskäytäntöihin (omaisten on itse anottava perheenyhdistämistä Suomen ulkopuolella jne.), joilla tuntuu olleen yllättävän suuri vaikutus perheenyhdistämishakemusten määrään. Kuten sanottu, sopimuksissa olisi pelivaraa vielä reilusti. Vielä ei ole päästy politiikan tiukentamisessa kunnolla edes alkuun, sillä sisäministeriö on jarruttanut ja vesittänyt muutoksia.

Jos verrataan lähempänä Suomea oleviin maihin ei suuria eroja löydy.

Totta, mutta se johtuu suurelta osin valitusta politiikasta, ei EU-direktiiveistä. Suomen turvapaikkapolitiikkaahan on meillä perusteltu ja vertailtu aina nimenomaan Ruotsiin, jonka turvapaikkapolitiikka on Suomen kanssa Euroopan ja samalla koko maailman liberaalein. Jo Tanskassa on (tai oli, sillä nyt siellä on uusi lepsu vasemmistohallitus) toinen meininki.

[Iloveallpeople]

Eli Rimpiläinen oli jättänyt maahanmuuttajan nimen pois uutisoinnista ideologisista syistä ja jäi siitä sosiaalisen median takia kiinni ja nyt kiukuttaa.

[jka]

Internetin rasistinen taustamöly = white noise.

Mamujen älämölö on sitten vissiin ruskeaa kohinaa ja kukkahattujen jatkuva mölyäminen pinkkiä kohinaa?

brown noise

Näppärää, saatiin kaikille sitten nimet...

[Katarina.R]

En oikein ymmärtänyt. Pitikö tuon mielestäsi jotenkin osoittaa, että maahanmuuttopolitiikalla ei voi vaikuttaa maahanmuuttajien ominaisuuksiin tai että maahanmuuttoon ei voi ylipäätään vaikuttaa? Sitähän se ei nimittäin tee. Tanskan 2000-luvun alussa tekemät maahanmuuttopolitiikan muutokset ja niiden seuraukset ovat tästä hyvä esimerkki. Vain muutamassa vuodessa Tanskan maahanmuuttoprofiili muuttui täysin. Ruotsin muutama vuosi sitten tekemät turvapaikkapolitiikan muutokset käänsivät tiettyjen maahanmuuttajaryhmien määrät dramaattiseen laskuun. Ruotsin muutosten vaikutus oli suuri myös Suomessa ja Norjassa, kuten viime vuosilta muistamme.

Humanitaarisessa maahanmuutossa "suojelun tarve ratkaisee" vain puheissa. Oikeasti turvapaikkamaahanmuuton määrään vaikuttavat monet tekijät, joista osaan voi vaikuttaa valitulla maahanmuuttopolitiikalla sen kymmenillä osa-alueilla. Turvapaikkaoikeus ei sekään ole mitään graniittipaaden muodossa taivaasta tipahtanutta vaan eri ihmisten eri lailla tulkitsema varsin epämääräinen sopimus. Esimerkiksi Irlanti hyväksyy vain noin viitisen prosenttia turvapaikkahakemuksista ja Ruotsi lopetti pari vuotta sitten somalien perheenyhdistämiset vaatimalla heiltä henkilöllisyyden todistamista. Etenkin Suomella olisi tällä alueella vielä reilusti pelivaraa, koska Suomi ylittää sopimuksien asettaman suojelutason poikkeuksellisen korkealta.

Millä tavalla Tanskan tilanne muuttui? Kun vilkaisin tilastoja niin suurin ero näytti olevan että meille tulee enemmän maahanmuuttajia Virosta ja Venäjältä mutta siihen vaikuttaa kai lähinnä maantieteellinen sijainti.

[TheVanishedTerrorist]

Humanitäärisen maahanmuuton (siis pakolaiset) ollaan aika samoilla linjoilla ja määrätkin samankaltaiset.

Suhteutettuna asukaslukuun?

Tuossa näkee suhteutettuna väkilukuun:

http://chartsbin.com/view/p2g

Onko sinulla vielä kartta suhteutettuna pinta-alaan? Haluaisin vielä nähdä sen, jotta perjantaistani tulisi mukava.

Suomessa on kiva asua, kun on tilaa olla ja nauttia hiljaisuudesta, ruuhkattomuudesta. En kaipaa yhtään enempää jengiä tänne, pikemmiten päinvastoin. Eikä mielipiteeni ole rasismia, vaan huoli yhden eläinlajin liiallisesta esiintymisestä maamme resursseihin nähden.

Pohjoinen luonto on herkkä, se ei kanna liiallista ihmiskuormaa!

Nyt kun omavaraisuutemme on EU:n myötä lyöty polvilleen, "maailman pohjoisin kansakunta" ei voi hirttäytyä maahanmuuttajien huoltosuhteen hirttosilmukkaan.

Valitettavasti suomessa on paljon kukkahattuja jotka haluavat suomen tuohon hirttosilmukkaan.


Aika kummallista miksi suomen pitäisi elättää kaikki afrikkasta ja lähi-idästä tulevat elintasopakolaiset ? Ei sitä muuallakaan maailmassa tehdä. Vastikkeetonta rahaa ei ole eikä pitäisi olla ja varsinkaan suomen kokoisessa paikassa.

Sitten tuohon vielä rikolliset päälle ja huijarit kuten http://www.kko.fi/61712.htm


Tanska ja Ruotsi kertovat omaa karua tarinaansa mutta silti eivät silmät avaudu. 

[Roope]

Millä tavalla Tanskan tilanne muuttui? Kun vilkaisin tilastoja niin suurin ero näytti olevan että meille tulee enemmän maahanmuuttajia Virosta ja Venäjältä mutta siihen vaikuttaa kai lähinnä maantieteellinen sijainti.

Graafi:

[Katarina.R]

Graafi:

Onko sinulla tuo alkuperäislähde? Tuo tilastointi vähän askarruttaa - onko nuo perheenyhdistämiset työ/opiskeluperäisten maahanmuuttajien perheenjäseniä?

Suomessa tilastoidaan vaan EU-alueen ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien oleskelulupaperusteet.

Tanskan maahanmuuttopolitiikka on väljempi siinä mielessä että siinä myönnetään oleskelulupaa vaikka ei ole valmiina työpaikka. Saa tulla vuodeksi työnhakijaksi ja pitää olla elatus turvattu siksi aikaa. Ihan mielenkiintoinen idea, tosin tuskin tällä hetkellä tarpeen Suomessa.

[Roope]

Onko sinulla tuo alkuperäislähde? Tuo tilastointi vähän askarruttaa - onko nuo perheenyhdistämiset työ/opiskeluperäisten maahanmuuttajien perheenjäseniä?

Kuva Norjan television uutislähetyksestä. En aikoinaan löytänyt itse tutkimusta netistä.

Toinen mielenkiintoinen graafi samasta lähetyksestä/tutkimuksesta:

[Lemmy]

Vaikka toimittajan ammatin täytyy olla rankkaa, sinä haluat olla katkera. Kaltaisiasi sontiaisia on aina ollut olemassa, mutta jostakin syystä moni tyhjäntoimittaja on tajunnut sen vasta internetaikana 

[Juffe]

Tanskan maahanmuuttopolitiikka on väljempi siinä mielessä että siinä myönnetään oleskelulupaa vaikka ei ole valmiina työpaikka. Saa tulla vuodeksi työnhakijaksi ja pitää olla elatus turvattu siksi aikaa. Ihan mielenkiintoinen idea, tosin tuskin tällä hetkellä tarpeen Suomessa.

Tällaisella käytännöllä voisi kyllä olla paikkansa. Joskus suvaitsevaisempien ystävienikin kanssa keskustellessa on tullut esiin se, että monen mielestä kolmannen maailman asukailla tulisi olla mahdollisuus pyrkiä parempaa elämää tavoittelemaan Suomeenkin. Tällä hetkellä mekanismi siihen vain puuttuu. Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö muuttuu monen silmissä hyväksytymmäksi, kun muutakaan mahdollisuutta ei tulijoille ole. Julkisuudessakin on muistaakseni esitetty sen suuntaisia myötämielisiä kommentteja, että turvapaikanhaku on monen "epätoivoisen" siirtolaiseksi halajavan ainoa mahdollisuus. Jos työnhakijaksi saapuminen olisi mahdollista, tämä näkökulma katoaisi. Vyöryä tuskin nähtäisiin (jos järjestelmää ei käytettäisi väärin), sillä harvalla lienee mahdollisuus turvata elantoaan vuodeksi. Saapujistakin useimmat vetäisivät vesiperän, koska kehitysmaiden koulutustasolla kielitaidottomana työllistyminen ei edelleenkään olisi helppoa. Mutta sinnikkäällä Suomeen haluajalla olisi kuitenkin mahdollisuus yrittää, eikä tämä minukaan mielestäni olisi huono asia. Ja ne jotka onnistuisivat, todennäköisesti olisivat keskimääräistä kyvykkäämpää, (työ)motivoituneempaa ja sopeutumiskykyisempää porukkaa.

Pahoin kyllä pelkään, että tällaisessakin järjelmässä väärinkäyttö muodostuisi ongelmaksi. Elatuskyky "todistettaisiin" tilapäislainoilla tms kikkailulla, oleskeluluvan päättyessä tehtäisiin katoamistemppu, yms. yms.

[Roope]

Pahoin kyllä pelkään, että tällaisessakin järjelmässä väärinkäyttö muodostuisi ongelmaksi. Elatuskyky "todistettaisiin" tilapäislainoilla tms kikkailulla, oleskeluluvan päättyessä tehtäisiin katoamistemppu, yms. yms.

Työnhakuviisumien väärinkäyttö olisi väistämätöntä, kuten tiedämme sekä turvapaikkajärjestelmästä että opiskelua varten myönnetyistä oleskeluluvista saaduista kokemuksista. Suomen ja muiden EU-jäsenmaiden kannalta maahantulon helpottamisessa olisi voittopuolisesti haittoja, eikä EU-alueelle millä tahansa keinolla ängennyttä saada kovin helposti palaamaan takaisin. Jo nykyinenkin systeemi sallii muun muassa siivoojien palkkaamisen Suomeen Euroopan ulkopuolelta, joten rimaa pitäisi paremminkin nostaa korkeammalle.

Julkisuudessakin on muistaakseni esitetty sen suuntaisia myötämielisiä kommentteja, että turvapaikanhaku on monen "epätoivoisen" siirtolaiseksi halajavan ainoa mahdollisuus.

Ainoa mahdollisuus päästä Eurooppaan, mutta ei ainoa mahdollisuus tulla toimeen, sillä vain harvalla kolmannen maailman asukkaalla on varaa maksaa ihmissalakuljettajille kymppitonni Suomeen pääsystä. Eurooppaan suuntautuva turvapaikanhaku on hyvin pitkälle yksi laittoman siirtolaisuuden muoto, jota kuitenkin katsotaan läpi sormien. Nämä samat ihmiset eivät pääsisi muilla laillisilla keinoilla Eurooppaan, koska heidän osaamiselleen ei ole kysyntää juuri muuten kuin harmaassa taloudessa.

[Ari-Lee]

^Kandee lukea Roopea. Arvatkaapa mihin tämä kaikki velliperseily heijastuu?